Sivu 11 Lehti sinuLLe, joka Luet vaseMMistoLaisia aikakausLehtiä. 6 / 2023 EU:n yhteisvelka on haaste porvarihallitukselle Aalto ja Lehtonen jatkoon sAvUkoskEn torpAssA Sivu 24 Sivu 32 Markus Mustajärvi varoittaa herranpaskasta. 14.6.2023 / 9 € ku.fi n
Tra deka jä senedu t
liikaa lastEnsuojEluilmoituksia 10 ”Peruspalveluiden toiminnassa isoja puutteita.” markus mustajärvi 11 Kansanedustaja laittoi valtakunnanpolitiikan hanskansa naulaan. 3 Ei ainuttakaan hyvää uutista 06 Hallitusneuvotteluista kuuluu huonoa. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. 08 Kolme vastausta kysymykseen. sutisEn Eväät 52 Kirjailija Ville-Juhani Sutinen pohtii elämän edellytyksiä hajonneessa maailmassa. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Tapasimme Markus Musta järven Savukoskella. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. valta koululaisillE 07 Tutkija esittää lapsille lisää päätösvaltaa. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli 046 875 7690 @emiliamannynvali Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. pintaa syvEmmältä 42 Kierros Etelä-Amerikassa. yhtEnäinEn tEollisuusliitto 32 Reportaasi liittokokouksesta. kun konE pysähtyy 60 Tatu Ahposen essee tekoälystä. oiva vEdätys 56 Räppäävä sporakuski inspiroituu yhteiskunnallisista aiheista. sisältö 6/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Mahtavaa kesää!. haavan havina 44 Haapa on tuhannen eliön elämänpuu ja avainlaji. yhtEistä vElkaa 24 Mitä mieltä ollaan EU:n velanotosta. oma prEsidEnttiEhdokas vai Ei. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. ”paskiainEn voitti taas” 36 Vasemmisto ja KU tarkkailivat Turkin vaaleja. dEsantis haluaa prEsidEntiksi 40 Floridan kuvernööri Ron DeSantis ratsastaa samoilla ajatuksilla kuin Donald Trump. ”lähdin mökillE” 29 Pia Lohikoski kertoo metsän reunassa, miltä eduskuntavaalien jälkeen tuntuu. Painopaikka PunaMusta 2023 KU ilmestyy seuraavan kerran elokuussa. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. tEivo tEivainEn 47 Kysyimme maailmanpolitiikan professorilta maailman tilasta
Näyttää siltä, että nyt porvaristo käy luokkataistelua.. Nyt linjaerojen pitää näkyä – ja kunnolla. Vasemmistoliiton ehdokkaalla on kaikki mahdollisuudet menestyä hyvin. Vihreiden Pekka Haaviston kampanjan tukiyhdistys on jo perustettu. Kyllä kannattaa ja kyllä pitää. Enää pitäisi vain löytää ehdokas. Vasemmistoliiton kohdalla ongelma on aiemmin ollut, että kukaan ei oikein halua lähteä puolueen presidenttiehdokkaaksi. ilmiselVin Vaihtoehto olisi puolueen istuva puheenjohtaja Li Andersson, joka on vasemmistoliiton ylivoimaisesti suosituin poliitikko tällä hetkellä. Kesä on aika pohtia ja puntaroida. Haaviston taakse puolue ei voi ensimmäisellä kierroksella mennä, ja vielä vähemmän sitä voi tehdä SDP:n ehdokkaan kohdalla. Vastentahtoisia ehdokkaita on ollut, mutta tällä kertaa sellaiseen ei ole varaa. Presidentinvaalikampanja voisi olla hyvä tilaisuus Modigille saada valtakunnallista näkyvyyttä myös seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin, jotka järjestetään jo kesällä 2024. Samalla tulee huolehtia, että kampanja tehdään kunnolla ja yhtenäisesti. 4 Omalla ehdOkkaalla presidentinvaaliin pääkirjoitus kantansa hyvin. Päinvastoin, se helpottaisi puoluetta saamaan tavoitteitaan julkisen keskustelun valtavirtaan. Vasemmistoliitossa käydään pohdintaa, kannattaako presidentinvaaleihin asettaa oma ehdokas. Lisäjulkisuus ei tekisi pahaa vasemmistoliitolle. Vasemmiston ehdokkaalla on mahdollisuus menestyä presidentinvaalissa kokoaan paremmin ja polkaista puolueen eduskuntavaaleissa nuupahtanut kannatus uuteen nousuun. Vuonna 2012 silloinen kulttuuriministeri Arhinmäki keräsi 5,48 prosenttia ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä. Ei pidä unohtaa, että keskustan viimeisin kannatusnousu vuoden 2011 vaalitappion jälkeen alkoi Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjasta 2012. Nyt valitaan ensimmäistä kertaa presidentti sotilasliittoon kuuluvalle Suomelle, joten omalle viestille on tilausta. Ehdokas ei saa jäädä yksin kiertämään Suomea. Vaalit käydään myös kriisiytyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa kansainväliset suhteet ovat nousseet poikkeuksellisen tärkeäksi teemaksi. Hänen meriiteikseen voi laskea sen, että hän on saanut koko puolueen historian aikana eniten ääniä presidentinvaalissa. Kaksi kautta eduskunnassa istunut Modig on profiloitunut oikeudenmukaisen siirtymän puolestapuhujaksi Euroopassa. Kolmantena vaihtoehtona voisi olla valtakunnanpolitiikasta hetken sivussa ollut Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Kuutta vuotta aikaisemmin suhteellisen tuntematon puoluejohtaja Timo Soini nousi ensi kertaa valtakunnanjulkisuuteen presidentinvaalissa 2006. Ihmisoikeusperustaiselle ulkopolitiikalle, ydinaseriisunnalle ja sopimusperustaiselle maailmanjärjestykselle tarvittaisiin puolustajia. Syksyllä pitää jo tulla tieto ehdokkaan nimestä. Ei ole vaikea kuvitella, että Andersson saisi presidentinvaalissa kannatusta myös muilta kuin vasemmistoliiton kannattajilta. Puolueväen keskusteluissa esille on noussut myös europarlamentaarikko Silvia Modigin nimi. Jussi Virkkunen Ja ToiVo Haimi p residenttipeli käynnistyy toden teolla kuluvan vuoden syksyllä, kun puolueet alkavat virallisesti nimetä ehdokkaitaan ensi vuoden tammikuussa järjestettävään presidentinvaaliin. Anderssonin poliittiset vastustajatkin myöntävät usein hänen osaavan asiansa ja perustelevan tuleVa hallitus aikonee leikata työttömyysturvasta, heikentää työehtoja ja rajoittaa lakko-oikeutta
Suomessa joudutaan edelleen puhumaan aborteista ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Niin kauan kuin ne eivät ole itsestäänselvyyksiä, pitää kaduilla protestoida.. 5 NäkyväN protestiN aika 01 ajassa On vuosi 2023
Suorastaan pelottava skenaario! Toivo Haimi ”SuoraStaan pelottava Skenaario” Le h tik u va /v es a M o iL a n en. – Eikä niitä taida olla luvassa jatkossakaan, kun talousja sosiaaliturvaasiat ovat käsittelyssä, Syvärinen jyrähti. Hän ounasteli puheessaan, että tulevalta hallitukselta lienee odotettavissa leikkauksia asumistukeen ja työttömyysturvaan. 6 ajassa ToisTaiseksi sääTyTalolTa ei ole kuulunut ainuttakaan ay-liikkeen näkökulmasta hyvää uutista, arvioi palkansaajajärjestö SAK:n kevätkokouksessa puhunut varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. – Tavoitteena on ilmeisesti myös heikentää työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä maailmasta kiristämällä opiskelun rahoitusta ja ehtoja, tekemällä leikkauksia vapaaseen sivistystyöhön tai vähentämällä Yleisradion rahoitusta. Tavoite on heikentää työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeen voimaa ja valtaa. – Esimerkkejä kaavailluista systeemisistä uudistuksista riittää, ja niiden tavoite on selkeä
Tujulan mukaan lasten päätösvalta on pintapuolista ja koskee esimerkiksi välituntivälineitä, mikä on sekin tärkeää, mutta ei riitä. 7 SuomalaiSnuorten yhteiskunnallista passiivisuutta on mahdollista vähentää, jos koululaisille annetaan enemmän valtaa päättää asioistaan, todetaan kasvatustieteen maisteri Mikko Tujulan tuoreessa väitöksessä Aktiiviseksi koulussa ja yhteiskunnassa – Kouludemokratian toteuttaminen peruskoulussa . Jäljellä on siis perussuomalaisilla helpot asiat: suomalaisten palveluista ja toimeentulosta leikkaaminen sekä työntekijöiden aseman heikentäminen. Niilläkin on paikkanNyt on perussuomalaisten tärkeät asiat käsitelty hallitusneuvotteluissa: maahanmuuttajat ja ilmasto. – Oppilaskuntien toiminta on tapahtumapainotteista. sa, mutta jos mietitään koulun ydintoimintoja, oppilaiden omaa opiskelua, lukuvuosisuunnitelmaa ja koulun sääntöjä, niin koulun vahvat rakenteet ovat usein aikuisten päätösvallan alla. Lisäksi kouluissa voi olla erilaisia oppilastiimejä oppilaiden omien mielenkiinnon kohteiden mukaan sekä erilaisia edustuksellisia rakenteita, kuten ruokaraati tai ympäristöagenttien ryhmä. Pahimmillaan lapsi oppii jo alakoulussa, että se ei ole mulle, se on noille parille aktiiville. TwiTTer Paavo Arhinmäki Twitterissä 29. Vapaa, erilaisia mielipiteitä salliva keskustelu luokassa on kaiken lähtökohta. tujulan mukaan etenkin avoin luokkahuonekeskustelu on yhteydessä oppilaiden innokkuuteen keskustella yhteiskunnallisista asioista vapaa-ajallaan ja vaikuttaa koulun asioihin. – Oppilaskuntatoiminta näyttäytyy sellaisena, että se on vain harvoille. Kouludemokratiaan voisi sisältyä myös tulevaisuusverstastoimintaa, jonka avulla voidaan hahmotella erilaisia mahdollisia ja toivottavia tulevaisuuksia. Näin tulisivat huomioiduksi myös erilaiset oppimistavat. toukokuuta. EMilia Männynväli ajassa Koululaiset päättämään oiKeista asioista k u :n a r k is to /J a r m o Lin tu n en. Oppilaiden pitäisi päästä vaikuttamaan esimerkiksi siihen, miten, missä ja kenen kanssa ainetta opiskelee
Vaikka presidentti-instituutiota on vasemmistoliitosta usein kritisoitu, on viime vaalikauden aikana moni vasemmistolainenkin havahtunut presidentin tehtävän tärkeyteen. Iso kysymys vasemmistoliitolle on, asettaako puolue oman ehdokkaansa vai tukeeko se esimerkiksi Pekka Haaviston tai SDP:n mahdollisen ehdokkaan kampanjaa jo ensimmäisellä kierroksella. Oman ehdokkaan asettaminen tarkoittaisi sitä, että puolue joutuisi käyttämään presidentinvaalikampanjaan rahaa, jota vasemmistoliitolla ei nytkään ole liiaksi asti. Lehtikuva/heikki Saukkomaa. Ulkopolitiikan johtajana on hyvä olla henkilö, joka voi keskittyä pelkästään ulkopolitiikkaan ja jolla on äänestäjiltä saatu vahva mandaatti toimia. 8 Politiikan uutisointi on kevään ja alkukesän mittaan keskittynyt seuraamaan hallitusneuvotteluja, mutta syksyllä puolueet ja poliitikot alkavat jo valmistautumaan tammikuun 2024 presidentinvaaliin. 3. Vasemmistoliitto presidentinVaaleissa 1. Kampanjointi tarkoittaisi myös lisää työtä puolueen piirija paikallistoimijoille. Vasemmistoliitto on osallistunut neljä kertaa presidentinvaaliin omalla ehdokkaallaan. 2. Toisaalta menestys presidentinvaalissa loisi puolueelle kannatusta myös muissa asioissa. Vuonna 2006 vasemmistoliitto tuki Tarja Halosen valintaa jo ensimmäisellä kierroksella. Toivo Haimi Omalla ehdOkkaalla vai ei. Vasemmistoliitto on perinteisesti painottanut parlamentarismia myös ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Tällä on tarkoitettu sitä, että eduskuntaa on pidetty mukana ulkoja turvallisuuspolitiikan päätöksenteossa, eikä asioita ulkoisteta hallitukselle eikä presidentille. Paavo Arhinmäki sai 5,48 prosenttia ensimmäisessä vaalissa annetuista äänistä. Se koskee myös päätöksiä, joita tullaan tekemään Nato-pöydissä. Puolueen paras tulos tuli vuonna 2012
Perusteena on, ettei ole järkevää käyttää voimavaroja kampanjaan, joka nielee rahaa, mutta jonka lopputuloksena ei ole vaalivoitto. Tällaisen strategian päämääränä olisi edesauttaa sellaisen ehdokkaan valituksi tulemista, joka on lähellä puolueen näkökulmia tai tavoitteita, ja voisi tulla valituksi. Pienemmille puolueille on myös tärkeää päästä mukaan kaikkiin vaaleihin ja niihin liittyviin keskusteluihin. Tulevissa vaaleissa on syytä keskustella presidentin valtaoikeuksista, siitä millaista presidentti-instituutiota Suomi tulevaisuudessa tarvitsee. Tietysti tässä vaiheessa varmasti puolueen talous on yksi kysymys, jota vasemmistoliitossa joudutaan vaalitappion jälkeen miettimään. Po lit iik a n to im it ta ja t ry Pa si le in o a le k si k a r PP in en. Käyttääkö rahaa kampanjointiin vai ei. Li Andersson on ilmoittanut luopuvansa puheenjohtajuudesta. Presidentinvaalit antavat paalupaikan vasemmistoliiton kaltaiselle vahvaa parlamentarismia kannattavalle puolueelle käydä tätä keskustelua. Vasemmistoliitolla on oma ulkopoliittinen linjansa. Vasemmistoliittohan on ainoa puolue Suomessa, joka on avoimesti linjannut, ettemme halua Suomeen pysyviä tukikohtia emmekä ydinaseita. Näissä vaaleissa ei ole vahvaa ennakkosuosikkia. ajassa KannattaisiKo vasemmistoliiton asettaa oma presidenttiehdoKas. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Kokoomuksen Petteri Orpo joutuu tekemään hartiavoimin töitä pitääkseen hallituksensa kasassa. Pekka Haaviston taakse meneminen jo ensimmäisellä kierroksella olisi vasemmistoliitolta outo viesti. Puolueellemme tärkeiden teemojen, ennen kaikkea ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan ja globaalin rauhantyön, esille tuominen onnistuu parhaiten omalla presidenttiehdokkaalla. Paitsi jos kokoomuksen tavoitteena on saada perussuomalaiset hajoamaan keskeltä kahtia, kuten kävi vuonna 2017. Iso valtakunnallinen henkilövaali olisi hieno tapa päättää menestyksekäs puheenjohtajuus. Esimerkkinä siitä on kritiikki, jota olemme esittäneet Turkki-politiikkaa kohtaan, ja ne näkemykset, joita meillä on ollut asevientikysymyksiin. Ne ovat erottaneet vasemmistoliiton muista. On hyvä erottautua. Oma ehdokas voi nostaa julkisuuteen puolueelle tärkeitä kriittisiä näkökohtia muutoin hyvin konsensushakuisessa keskustelussa. En nyt sano, että tuleva presidentti valitaan vasemmistoliiton riveistä, mutta tulos voi olla erinomainen. Ehdokkaan nimeäminen tehdään tämän vuoden syksyllä, ja uskon, että keskustelua käydään kesän mittaan. Etenkin pienemmille puolueille on strategisesti järkevää asettaa oma ehdokas, jotta äänestäjille olisi ainakin ensimmäisellä kierroksella saatavilla myös heidän suosikkipuoluettaan edustava vaihtoehto. Jenni KarimäKi Erikoistutkija Jos ajatellaan jonkinlaista historiallista jatkumoa, niin kyllähän Suomessa on viime vuosikymmenten ajan ollut tapana, että jokaisella eduskuntapuolueella on oma presidenttiehdokas. Sitten on vielä kysymys siitä, millainen Nato-maa Suomi haluaa olla. En tietenkään lähde tutkijana neuvomaan, mitä minkään puo lueen kannattaisi tehdä, mutta tarjoan kaksi vaihtoehtoa. Päinvastoin, nyt on poikkeuksellisen tärkeää, että myös ulkopolitiikan johtajaksi valitaan henkilö, jolla on uskallusta painottaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä aseistariisuntaa. li andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja Kyllä kannattaisi, koska en näe, että olisi toisen puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokasta, joka edustaisi myös vasemmistoliiton arvoja ja näkemyksiä. Toinen strategia olisi sitten se, että puolue ei aseta omaa ehdokasta vaan tukee julkisesti toisen puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokasta. Vaalit ovat siis tilaisuus saada näkyvyyttä. Nämä kysymykset eivät ole lainkaan vähäpätöisiä. Presidentinvaaleissa tullaan puhumaan paljon Natosta, mikä on vasemmistoliiton äänestäjiä jakava aihe. Nato-jäsenyys muuttaa ulkopolitiikan johtamista ja vahvistaa perustuslakiasiantuntijoiden mukaan tasavallan presidentin asemaa. Vasemmistoliitossa on käyty jo keskustelua presidenttiehdokkaasta, mutta julkisuudessa ei ole näkynyt vielä mahdollisten presidenttiehdokkaiden nimiä. simo alastalo Politiikan toimittaja Kannattaisi. Hän ei ole vielä ottanut kantaa mahdolliseen presidenttiehdokkuuteensa. Vihreät on keskeinen kilpailijapuolue ja kalastaa herkästi samalla avannolla
andersson osallistui toukokuussa Brysselissä pidettyyn EU:n opetusministerikokoukseen, jossa keskusteltiin muun muassa lukutaidosta. Heikkoja lukijoita on yhä enemmän. – Peruspalveluiden toiminnassa on isoja puutteita, ja pääsy kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille voi olla vaikeaa. Vuonna 2022 se tarkoitti lähes 100 000:ta lasta. Toki myös kiristynyt taloudellinen tilanne näkyy, kun ihmiset saavat enemmän häätöjä ja köyhyys lisääntyy. Miten tässä näin kävi?” Andersson kysyy. Alueilla, joilla satsataan peruspalveluhiin, niitä on vähemmän. Tyypillisiä syitä nuorilla ovat ahdistus, masennus, käytöshäiriöt ja koulupinnaus. Toivo HAimi LastensuojeLuiLmoitus jo joka seitsemännestä yLäkouLuLaisesta terVeyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2022 lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Ilmoitusten kohteena olevien lasten määrä kasvoi viisi prosenttia. ilmoitukset oVat lisääntyneet erityisesti yläkouluikäisistä nuorista. Toisin sanoen lukeminen eriytyy luokka-aseman ja sukupuolen mukaan. Niistä 57 maasta, jotka osallistuvat lukutaitotutkimukseen, tytöt pärjäävät poikia paremmin 51 maassa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin lähes 185 000, sillä yhdestä lapsesta on voitu tehdä useampi ilmoitus. Siellä, missä on paljon huostaanottoja, on myös isot kustannukset. matalan kynnyksen palvelut, kuten kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille pääsy, maksavat Ylirukan mukaan itseään takaisin. Hän toteaa, että vaikka Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita, suunta on viiden vuoden aikana ollut laskeva. 1 ajassa ”Lukutaidon eriytyminen uhkaa demokratiaa” Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, kirjoittaa blogissaan lukutaidon eriytymisestä sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Heistä jo 14 prosentista eli noin joka seitsemännestä tehdään vuoden aikana lastensuojeluilmoitus. EmiLiA männYnväLi Le h tik u va /a n tt i a im o -k o iv is to ”Kirjoistaon tulossaeliitin etuoikeus, ulossulkevaja erottelevaesine.” Asiantuntijan mukaan osa lastensuojeluilmoituksista on turhia.. Ilmoitusten kasvun taustalla näkyy osaltaan peruspalvelujen, kuten nuorten mielenterveyspalveluiden, heikkeneminen. Lastensuojelun asiakkaana ei kuitenkaan ollut sen enempää lapsia kuin vuonna 2021. THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka kuvailee, että ilmoitusten määrän suhteen aletaan olla ”heilurin äärilaidassa”. ”Kirjoista on tulossa eliitin etuoikeus, ulossulkeva ja erotteleva esine. Heikko lukutaito on myös yleisempää työväenluokkaisten lasten kohdalla. Hän sanoo suoraan, että lukutaidon eriytyminen on uhka demokratialle. – Huostaanottotilastoissa näkyy, miten hyvinvointialueet satsaavat matalan kynnyksen palveluihin
1 1 Naulassa 02 taustat Markus Mustajärvi istui 20 vuotta kansanedustajana. Politiikka on nyt jäänyt.. Kevään eduskuntavaaleissa Lapista viisi kertaa eduskuntaan valittu Mustajärvi ei enää ollut ehdolla
1 2
Teksti Jussi Virkkunen Kuvat Antti YrJönen LAJinsA Viimeinen. 1 3 KU kävi Savukoskella tapaamassa miestä, joka tuntee puolueensa irronneen liikaa juuriltaan
Kevään eduskuntavaa”Josihmisilletulee olo,ettäoletastunut herranpaskaan,käy huonosti.”. Kyllä he olivat. Monien kommunistisotaveteraanien tavoin isäukko oli myös erittäin isänmaallinen. Kunnanvaltuustoon hän nousi 21-vuotiaana vuonna 1984. Musta huumori on Mustajärvelle tyypillistä. Mustajärven isä ei uskonut edes saksalaisten olevan niin juonikkaita, että laittavat räjähteen lattiaan kiinni naulattujen lautojen alle. Tietyllä tavalla hän on viimeinen mohikaani – lajinsa viimeisiä. Henkiset jäljet sota oli jättänyt Mustajärven isään jo aiemmin. Ensinnäkin hänessä on ristiriita. Mustajärvi näyttää mökin pihalta muutaman sadan metrin päässä näkyvän sillan juurelle. Mustajärvi on käymässä kotiseuduillaan Savukoskella Martin kylässä Itä-Lapissa, missä hänen mökkinään toimii äitinsä synnyinkodin paikalle rakennettu pieni talo. Maisterin paperit tulivat kolmessa vuodessa. Riittää kun sanoo, että se on hyvin vähän. Isäukon estely johtui siitä, ettei hän uskonut politiikan auttavan työnhaussa. Oikeassa isäukko oli, Mustajärvi sanoo. Ei hän ollut, Mustajärvi kertoo isänsä olleen kova kommunisti. Metsurikin hän on, mutta myös lukenut. Ja kun Mustajärveä kuuntelee, vaikuttaa hänen isänsä olleen myös erittäin periaatteellinen. Toimittaja ja kuvaaja ovat matkanneet Helsingistä kauas pohjoiseen, ja nyt vastassa on ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi, joka hakkaa halkoja. Lääniä kyllä löytyy. – Hän sanoi, ettei ota ihmisten tappamisesta rahaa. Tässä sitä nyt ollaan: Savukoskella Martin kylässä puhumassa sotahistoriasta Markus Mustajärven kanssa. Mustajärvi istui kaksikymmentä vuotta kansanedustajana. Vasemmistolaisuus ei ollut kovaa huutoa metsäalalla tuolloin. Savukoskesta saksalaiset polttivat silloin 90 prosenttia, Mustajärvi kertoo. Itsensä Mustajärvi määrittelee sosialistiksi, kommunisti hän ei ole ollut koskaan. Räjähdys jätti ”isäukkoon” ikuiset fyysiset jäljet – ja kuten Mustajärvestä huomaa, jäljet näkyvät myös seuraavassa sukupolvessa. Vuodet 2003–2011 kuluivat vasemmistoliiton, vuodet 2011–2015 vasenryhmässä ja 2015–2023 taas vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. Jälleen yhden rakennemuutoksen keskellä kipuileva Suomi on paikka, jossa pienten paikkakuntien tyytymättömyys suuntautuu vasemmistoon kielteisessä valossa. Mustajärvi ei päätynyt heti lukion jälkeen yliopistoon. Hänet nähdään niin kutsutun korpikommunismin edustajana, mutta hän on etelässä eli Jyväskylässä yliopistossa maisteriksi opiskellut ihminen. Siellä hänen isänsä oli räjähtää ilmaan raivatessaan saksalaisten jättämiä miinoja Lapin sodan jälkeen. Mikä mies Markus Mustajärvi on monella tapaa kiehtova tapaus toimittajalle. Alkuperäinen äidin synnyintalo paloi vuonna 1945, kun Saksan armeija vetäytyi Lapista. Taskussa on myös metsätalousinsinöörin paperit. Teollisuuden kommunistit pitivät itseään parempina ja lukeneina ja kutsuivat pientilallisia sekä metsureita korpikommunisteiksi, Mustajärvi sanoo. – Se oli saksalaista järjestelmällisyyttä, hän sanoo. Tykkää Mustajärvi termistä tai ei, hänet nähdään tässäkin jutussa korpikommunistina. Lukeneisuus paljastuu myös siinä, kun Mustajärvelle mainitsee sanan ”korpikommunismi”. Eikä tässä tietenkään täysin korvessa olla, mutta hyvin harvaanasutulla seudulla kyllä. – Päät eivät kolise yhteen, Mustajärvi muotoilee asian. Estely ei johtunut siitä, että isäukko olisi ollut kovasti eri linjoilla. Mustajärvi on sen itse rakentanut. Savukoski on pinta-alaltaan Suomen kuudenneksi suurin kunta. – Paras tenttitulos tuli Karl Marxin Pääoman ykkösosasta, mistä sain täydet pisteet, Mustajärvi sanoo. Se tuli vasta 1970-luvulla. Ensin tulivat metsuriopinnot, ja yliopisto kutsui vuonna 1990, jolloin Mustajärvi oli 27-vuotias. Selväksi tulee, ettei hän pidä termistä. Isäukko ei esimerkiksi halunnut ottaa vastaan veteraanieläkettä. Ensin tulee maininta sosiologi Erik Allardtista, joka käsitteen loi. Siltaa ei tosin silloin ollut vielä rakennettu. Vähän myöhemmin tuuri loppui savukoskelaisen talon kellarissa. 1 4 Tilanne on hyvin kliseinen. Lopulta veteraaniveljet tulivat kotipihaan ilmoittamaan, että nyt muuten otat. Savukoskella asuu 0,13 ihmistä neliökilometriä kohden. Lukuintoa tuli muun muassa kahdesta pienestä lapsesta, joiden olemassaolo hoputti valmistumaan. – Korpikommunismia käytettiin vasemmistolaisten kesken leimakirveenä. Ensimmäinen askel politiikassa Mustajärvelle oli Savukosken kuntapolitiikka. – Isäukko yritti estellä lähtemästä politiikkaan, Mustajärvi kertoo. Sotahistoria on Savukoskella lähellä
Naapuri toi keväällä Mustajärvelle polttopuita.. Nyt edessä on ainakin puunhakkuuta. 1 5 Se on varmaa, että politiikka on jäänyt, Markus Mustajärvi sanoo
Yliopistosta valmistumisen jälkeen Mustajärvi päätyi Sallaan työvoimatoimiston johtajaksi. Itsemurhauhkauksia ja kaikkea muuta sateli. Niinpä myös poika tarttui kirjoihin. Seurauksena oli lähtö eduskuntaryhmästä. Kun kyselee yhtenäisyyden perään, vastaa Mustajärvi, ettei vasemmisto ole koskaan ollut yhtenäinen. – Työväenliikkeen voima on aina ollut sivistyksessä, joka on ilmaista, Mustajärvi sanoo. Hän ei syytä ehdokkaita tuloksesta – kehuja saa muun muassa vasemmiston Lapin listan ykkönen Piia KilpeläinenTuoma. – Sain Itä-Lapista yli kolmetuhatta ääntä. Ylipäätään koko Lapissa väkiluku kasvoi, ja palvelut olivat ihmisiä lähellä. Seuraa Mustajärvelle teki Jyrki Yrttiaho. Vaalien jälkeen tuli sitten terveiset. – Isä luki aina ja kaikkea. Esko-Juhani Tennilä ”Olensenverran vittumainenmies, ettäenhaluajoutua huonoihinväleihin itsenikanssa”. Johtajan puhelin soi usein, ja usein asia oli kaikkea muuta kuin mukava. Mutta Mustajärvi sanoo pitäneensä päänsä. Harvinaisen hyvin se kävi vuonna 2011, kun Mustajärvi protestoi puolueen osallistumista hallitukseen. Joku toinen voisi sanoa toisin. Koko vaalikauden kaksikko istui omassa ryhmässään, vaikka vasemmistoliitto erosi kesken kauden hallituksesta. Pienen tuvan pöydän ääressä ei istu pragmaatikko. Savukoskellakin ihmiset ovat kiukkuisia, ja siitä sen kuuluisan kopin ovat ottaneet perussuomalaiset. Omasta linjastaan hän onkin pitänyt kiinni, joku voisi sanoa uppiniskaisen oppilaan tavoin. Tämä on käynyt selväksi monta kertaa. Sillä määrällä ei täytä edes yhtä luokkaa. Eduskunnan ovien avautumiseen auttoi sama asia kuin toisella vasemmistoliiton konkarilla Kari Uotilalla – sattuma. Vaikeassa asemassa olevat ihmiset uhkasivat ties millä, jos töitä ei löydy. V:llä alkava sana Vitutus, sen Mustajärvi sanoo yhdeksi vasemmiston vaalitappion syyksi. Isäukko ei välttämättä käynyt paljon kouluja, mutta kirjoja hän luki – Mustajärven sanojen perusteella melkein maanisesti. Kun puolueen linja ei ole miellyttänyt, se on tehty selväksi. Mustajärven oma tarina kertoo toivosta. Vaaleissa ääniä tuli eri puolilta, myös oikeistolaiset piirsivät Mustajärven numeroa äänestyslappuun. Monelle puolueen puheenjohtajalle hän on ollut jonkinlainen piikki lihassa. Minut miellettiin työväenliikkeen ihmiseksi, Mustajärvi muistelee. Savukoskella asui enimmillään yli kaksituhatta ihmistä, nyt asukkaita on alle tuhat. Mustajärvi sanoo, että hänet potkittiin ryhmästä. Mutta sen Mustajärvi sanoo, että jo hyvän aikaa ennen vaalipäivää kävi selväksi, että viesti ei uppoa. Valot ovat sammumassa vasemmiston vanhalla valtaseudulla. Aikoinaan siellä oli viisi koulua, lapsia kun oli satoja. Savukoski on yksi esimerkki muutoksesta. – Vanhempi Yrttiaho sanoi hyvin, että mihin sitä kodistaan lähtisi, Mustajärvi muotoilee. – Olen sen verran vittumainen mies, että en halua joutua huonoihin väleihin itseni kanssa, Mustajärvi sanoo ja nauraa perään. Savukoskelta lähtenyt mies päätyi yliopiston kautta vallan kamareihin pitkäksi aikaa. Se on aina riidellyt sisäisesti. 1 6 leissa vasemmistoliitto menetti kansanedustajan paikkansa Lapissa. Venäläisistä klassikoista Tex Willereihin ja Aku Ankkoihin. Tässä Mustajärvi puhuu kuin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, joka on korostanut sivistyksen merkitystä ”duunareille”. Vasemmistoliitto istui hallituksessa, mutta Mustajärvi ei ollut aina samoilla linjoilla puolueen kanssa. Helppo paikka se ei ollut, Sallassa oli pahimmillaan työttömyysprosentti 38,2. – Sanoivat auttaneensa minut kynnyksen yli, mutta että nyt olen omillani. Täällä Savukoskella tärkeää on pitää linjastaan kiinni. Vaikeaa oli myös viime hallituskaudella. – Nyt ihmisillä on toivottomuuden ilmapiiri ja epävarmuuden tila, Mustajärvi sanoo. Mustajärven kohdalla sattuma tarkoitti Ylen toimittajan tekemää juttua, joka auttoi tekemään tunnetuksi. Tässä tullaankin siihen, mikä oikean työväenliikkeen erottaa halvoista ja huonoista versioista. Kun palvelut katoavat, riidankylväjien viestille on kysyntää. Ei h:lla alkava sana Helppo ei ole sana, joka Mustajärveen liitetään. Mustajärvi ei ihmettele tulosta. Viime vuonna syntyi kahdeksan lasta. Nyt Savukoskella on yksi koulu, huoltoasema meni kiinni jokin aika sitten, ja toivon tilalla on jotain aivan muuta. Mustajärven nousua eduskuntaan siivitti maine ”työhallinnon toisinajattelijana”. Sitä Mustajärvi korostaa. Tuolloin vasemmistoliitolla oli kaksi kansanedustajan paikkaa Lapissa. Itä-Lapissa hänet jo tunnettiin
1 7 Mustajärvi siirsi yhden nurkkakiven, kun vanha talo purettiin uuden tieltä. Kivi siirrettiin pihalle, ja sen päällä Mustajärvi on istunut monta monituista kertaa miettimässä maailman menoa.
– Eipä ole ollut paljon puhetta, että viralliset suhteet Putinin puolueeseen on ollut keskustalla ja kokoomuksella. Ei niin, etteivätkö ihmiset sitä muualla arvostaisi, mutta Lapissa ihmiset odottavat näkevänsä kansanedustajan. Järkyttävää, sitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan Mustajärvestä oli ja on yhä. Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan. Viime vuoden helmikuussa käynnistyi myös nopea prosessi, joka päättyi Suomen Nato-hakemuk”Vasemmistossaon synti,josduunari äänestääsitä.”” Tiedätkös, minkä eläimen kallo tämä on, Mustajärvi kysyy.. Ja sitten on se tärkein asia. Hän laskee käyttäneensä vaalikauden aikana 30 000– 50 000 euroa kiertämiseen. Mustajärvi sanoo, että tämä tarkoittaa paitsi autossa istumista myös isoja kuluja. Tennilältä Mustajärvi sanoo saaneensa vinkin pysyä kaukana saamelaisasioista – kaksi kautta hän sanoo malttaneensa. Piilevä äänikynnys on iso. Mustajärvi kutsuu Lappia murhaavaksi vaalipiiriksi. Vasemmisto on Venäjän faneja, vaikka vasemmiston riveistä presidentti Vladimir Putinin touhuja on kritisoitu jo pitkään. Alue on kooltaan valtava, mutta kansanedustajia valitaan vain kuusi. 1 8 istui Mustajärven kanssa aina vuoteen 2011 eduskunnassa, sen jälkeen Mustajärvi jäi ainoaksi vasemmistoliiton Lapin kansanedustajaksi. Hyökkäys syntymäpäivänä Viime vuonna Markus Mustajärven syntymäpäivä alkoi melkoisella tavalla. Sitä se tietysti monella tapaa onkin. Hyökkäyksen jälkeen alkoi perinteinen rummutus. – Onneksi kukaan toimittaja ei tätä ennen ole äkännyt, Mustajärvi nauraa. Hänellä on tarttuva nauru, vaikka olemus yleensä vakava onkin. – Jos ihmisille tulee olo, että olet astunut herranpaskaan, käy huonosti. – Että yritetään tuhota koko maa ja hyökätään suvereeniin valtioon
Mustajärvi mainitsee tietojenvaihtosopimuksen, joka on solmittu Yhdysvaltain kanssa. Hän hämmästelee, miksi tietoa tällaisesta sopimuksesta ei annettu kuin vasta sopimuksen solmimisen jälkeen. Kaikista niistä Mustajärvi ei ole pitänyt. Mustajärvi kuvailee viime kevään tilannetta Suomessa joukkopsykoosiksi. Suomi on myös solminut useampia kahdenkeskisiä sopimuksia eri maiden kanssa. Niistä kahdenvälisistä sopimuksista riittää myös sanottavaa. Ja nyt Suomi on valmistelemassa sopimusta Yhdysvaltain kanssa, mikä antaisi maan sotilaille hyvin vapaat kädet toimia Suomessa. Niiden käyttö on kielletty Ottawan sopimuksessa, johon Suomi on liittynyt. 1 9 seen. Sitä ennen pitää kuitenkin painottaa, että eduskunnassa Mustajärvi istui pitkään puolustusvaliokunnassa. Siinä on Mustajärven mukaan vain yksi allekirjoitus – Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin. On aina ollut. – Olen mieluummin miinamies kuin Nato-mies. – Sodassa Suomi miinoittaisi omaa maataan, silloin jokainen miina merkittäisiin, Mustajärvi sanoo. – Arvostan enemmän niitä, jotka ovat olleet johdonmukaisia Nato-myönteisessä kannassaan, kuin äkkikäännynnäisiä. Natoon Suomi kuitenkin meni. Mielipidemittauksissa Nato-jäsenyyden kannatus pomppasi nopeasti todella korkeisiin lukemiin. Vanhan liiton mies. Salaisuus ei ole, että Mustajärvi on jyrkästi Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Mustajärvi liputtaa myös maamiinojen puolesta. – Vaikka siitä kyllä kyseltiin. Savukoskella äitinsä synnyinpirtin paikalle rakennetussa mökissä istuva Mustajärvi ei tunne oloaan turvallisemmaksi. Venäjästä ei Suomen uhaksi ole, sen iskukyky on tuhoutunut Ukrainassa. Hän syyttää eri tahoja salailusta, esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmää ei sopimuksesta informoitu. Mustajärvi huomauttaa, että Suomella on myös iso reservi. – Mitä uhkaa vastaan varaudumme. Samoin huutia saa Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus. Murmanskissa Venäjällä on varastossa valtava määrä ydinaseita. Tietyllä tavalla hän oli vasemmistoliiton eduskuntaryhmän turpo-mies. Naton jäsenenä Suomikin on niiden kohteena. Mustajärven mielestä Suomessa miinojen käyttöä ei voi verrata esimerkiksi Afganistaniin, missä muun muassa venäläisten kylvämät miinat ovat tappaneet ja rampauttaneet ihmisiä. Täältä on lyhyempi matka linnuntietä Murmanskiin kuin Rovaniemen lentokentälle. Turpo on politiikkaslangia, jolla tarkoitetaan turvallisuuspolitiikkaa. Perinteiseen tapaan ovea vastaan jätetään luuta, kun talosta poistutaan.
Vain sellainen kelpaa, mikä vastaa odotuksia. – Minä olen enemmän punainen. Ajat muuttuvat, ja me muutumme niiden mukana, kuuluu latinankielinen sanonta. Samalla Mustajärvi on jo kauan ajanut Kemijoen avaamista vaelluskaloille. Mustajärvi puhuu punavihreästä sukupolvesta, joka on hänen mukaansa myös historiaton. 2 Isot rakennemuutokset Suomen rakennemuutos on näkynyt muutoksena myös vasemmistoliitossa. Jokin aika sitten Mustajärvi löysi purkutöiden yhteydessä mökin kattohirsien alta lohiatraimen, jota hänen äitinsä oli vielä käyttänyt. – Vasemmistoliitto ei ole enää se puolue, jota olin perustamassa. Kiistely kustannusten jakautumisesta on jatkunut kauan. Kemijoki on aina ollut Mustajärven elämässä läsnä: tämä mökki sijaitsee jokitörmällä, ja matkaa veteen on kymmenkunta metriä. Hänet nähdään helposti metsäteollisuuden puolestapuhujana, joka ei niin välitä luonnosta. Lohet ovat lopulta olleet poissa vain yhden sukupolven ajan. Luontoa Mustajärvi sanoo suojelleensa aina. Selvää on, että monelle punavihreälle Mustajärvi näyttäytyy jonkinlaisena menneisyyden ääne nä. Mustajärvi syyttää nuorempia siitä, että heille ei kelpaa kaikki tieto. Vasemmistossa on synti, jos duunari äänestää sitä. Tässä tullaan jälleen yhteen ristiriitaan, joka Mustajärveä määrittää. – Olen menettänyt työpaikan luonnonsuojelun vuoksi. Luonnonsuojelu ja vasemmistolaisuus eivät olleet kovaa valuuttaa metsäalan organisaatiossa. Puolueen suhtautuminen Euroopan unioniin ”Oikeistoeihalua ymmärtääisänmaallista vasemmistoa.” Autioituneen talon pihalla on kellari, jonka paikalla Markus Mustajärven isä oli kuolla. Lohet katosivat joesta, kun se padottiin sotien jälkeen. Suoraan hän ei jokiyhtiöiden lakimiehiä kiroa, mutta harmittelee lakimiesten pätevyyttä. Saksalaisten miina jätti Mustajärven isään ikuiset vammat.. Silloin Mustajärvi aloitteli kolmatta kauttaan kansanedustajana. Etkös sinäkin ole sitten vähän punavihreä. Puolue on muuttunut paljon, ja selvä enemmistö jäsenistä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen