Viikkolehti | 14.5.2021 | 3,5 € 19-003251-2119 | kansanUUtiset.fi Vasemmistoliiton ehdokasasettelu onnistui suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa sivu 23 Maahanmuuttouutisointi on vääristynyttä sivu 20 Työnantaja pyrkii koronan varjolla heikentämään työehtoja sivu 3 Ruotsin Rikollisjengit ovat luokkaongelma. SIVU 7 kansan uutiset . 19/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
Onneksi nyt jäsenmaat ymmärsivät valita toisen linjan, eivätkä valinneet talouskuria. Intermezzo oopperasta Cavalleria rusticana lienee maailman kaunein sävellys. Siinä missä muualla Euroopassa on katseet käännetty eteenpäin, on Suomessa pyöritelty samoja teemoja kuin kymmenen vuotta sitten eurokriisissä. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Ilmastokriisi ja luontokato etenevät hurjaa vauhtia, ja ilman julkisia investointeja ei suuntaa saada käännettyä. EU on kaikkea muuta kuin täydellinen, sen rakennelmat vaativat paljon korjauksia. Sitä ovat leimanneet tahallinen väärintulkinta ja ymmärtämättömyys, mitä Euroopassa on tapahtumassa. Tähän elvytyspaketin vaPÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Hannu Lintu johtaa ja toivottavasti orkesteri saa pauhata täydellä miehityksellä. Vasemmisto on aina ollut kansainvälinen ja solidaarinen liike. Kreikan ex-valtiovarainministeri Giánis Varoufákisin DiEM25-liikettä on hyvä lainata: EU pitää yhdistää, muuten se katoaa. Perussuomalaiset ovat esitelleet elvytyspaketin yhteenlaskuna, jossa Suomi kuuluu häviäjiin. l S uomalaisessa eu-keskustelussa on viime aikoina toisteltu tutun kuuloisia kantoja. TÄSTÄ INNOSTUN NYT kai HirVasnoro Kirjoittaja on politiikan toimittaja 19/2021 Perjantaina 14.5.2021. Sinänsä Suomi maksaa enemmän pakettiin kuin saa, mutta maksut tapahtuvat vuosien 2021– 2058 aikana. Kesto Määräaikais. roja on myös tarkoitus käyttää. Harri-Ilmari Moilasen mielestä asiassa ei ole sittemmin tapahtunut oleellista muutosta. Ilman pakettia EU olisi entistä hajanaisempi, eikä se ainakaan silloin kykenisi toimimaan Yhdysvaltojen ja Kiinan puristuksissa. LUE LISÄÄ SIVULTA 19 Viharikokset ja vihapuhe olisi syytä säätää virallisen syytteen alaisiksi, jolloin uhrin ei tarvitse itse tehdä rikosilmoitusta, ja altistua sitä kautta entistä pahemmalle häirinnälle, kirjoittaa Mike Pohjola kolumnissaan. Elvytyspaketti tulee olemaan myös viimeisiä mahdollisuuksia käynnistää vihreä siirtymä ajoissa. Rahat puolestaan tulevat jäsenmaille nopeasti. EU ja Suomi tarvitsevat toisiaan Kansallisooppera 22.8. Eurokriisin jälkeen talouskurilla aiheutettiin mittaamattomia vahinkoja. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA All Over Press/EPA/Christine Olsson Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. 2 | KU 19 /2 02 1 Oscar-palkintopäätöksiä sanelee Peter von Baghin Elokuvan ilokirjan mukaan tietynlainen elokuva-alan keskinäinen laumamieli. Toivottavasti näin myös käy. Mutta yhteenlaskua merkittävämpi kysymys on koko paketin luonne. Suomessa pitäisi vihdoin alkaa käydä kunnon keskustelua, mihin suuntaan EU on menossa ja miten Suomi siihen suhtautuu. Suomessa etenkin julkisessa keskustelussa on ajoittain ollut hukassa käsitys, kuinka merkittävästä asiasta elvytyspaketissa on kyse. Jos korona suo, silloin ollaan taas vakiopaikoilla eturivissä. Kokoomus on vaatinut tiukkaa talouskuria, ja muut oppositiopuolueet ovat tyylilleen uskollisina turvautuneet kunnon populismiin. Elvytyspaketin tiimoilta keskustelu on ollut valitettavasti kaikkea muuta. (10 %). Siksi sen tulee olla aktiivisesti mukana muuttamassa unionia parempaan suuntaan. Näitä korjauksia ei voi tehdä ulkopuolelta
Vaatimuksia kuvataan kautta linjan ”koviksi”. AjAssA KU 19 /2 02 1 | 3 01 AjAssA K uljetusalojen ammattiliitot ovat tiivistäneet yhteistyötään. Koronakriisi on johtanut työntekijöiden laajoihin lomautukKuljetusalan liitot tiivistävät yhteistyötä ”Työnantajapuoli ajaa käytännössä samoja heikennyksiä kaikille aloille. Liittojen tapaamisiin ovat osallistuneet kaikki alan keskeiset ammattiliitot, jotka edustavat kumipyöräja raideliikenteen lisäksi ilmailua, merenkulkua ja postin välitystä. Työnantajat perustelevat niitä muuttuvalla kilpailukentällä ja vauhdittavat niitä verhotuilla uhkailuilla esimerkiksi ulkoistamisista. Le ht iK Uv a/ JU ss i NU Ka ri. Se mikä tänään on kaverin pöydässä, on huomenna omassa.” teksti Kai Hirvasnoro Kuljetusliittojen tiivistyvässä yhteistyössä AKT vastaa kumipyöräliikenteestä ja satamista. Kuljetusalan yhteinen tilannekuva on se, että työnantajapuoli pyrkii koronan varjolla heikentämään työehtoja kaikilla toimialoilla. Liittojen mukaan toiminnassa on kyse tiedon jakamisesta ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta ja yhteistyön kehittämisestä kriisiytyvässä työmarkkinajärjestelmässä
Koventuneen ilmapiirin johdosta kuljetusalojen ammattiliitot tiivistävät yhteistyötä tukien siten kuljetusalojen neuvottelutoimintaa. Ammattiliittojen välinen yhteydenpito on tässä tiedonvaihdon osalta keskiössä, kuten myös yhteistyö viranomaisten kanssa. Suomen Lentäjäliiton puheenjohtaja Akseli Meskanen sanoo, että Suomen tulee vaalia kuljetusalan työpaikkoja, jossa kilpailukenttä on monella tasolla globaali. Korona on mitä suurimmissa määrin työntekijöiden ja työpaikkojen kriisi. Normaaleina aikoina vaikeasti sovittavat ja molempien osapuolien näkökulmia huomioivat ratkaisut pyritään viemään maaliin yksipuolisilla ilmoituksilla koronan varjossa. – Tarvitsemme laajempaa yhteistyötä ammattiliittojen keskuudessa työnantajapuolen ajaman pirstaloitumisen sijasta. Kuljetusliittojen mukaan tästä huolimatta yritykset pyrkivät etsimään työehtosopimuksista pitkäaikaisia kustannussäästöjä nopeutetulla tahdilla. Se mikä tänään on kaverin pöydässä, on huomenna omassa pöydässä, sanoo Rautatiealan Unioni RAU:n puheenjohtaja Tero Palomäki. AjAssA 4 | KU 19 /2 02 1 siin ja irtisanomisiin. Yritykset ovat saavuttaneet säästöjä lomautuksilla, ja lisäksi yrityksiä on tuettu valtion toimesta monella alalla koronakriisistä selviämiseksi. Tämä herättää kysymyksen siitä, mitä työnantajapuoli pyrkii paikallisella sopimisella todellisuudessa saavuttamaan. ”Tarvitsemme laajempaa yhteistyötä ammattiliittojen keskuudessa.” jaamisessa. Jaksamisongelmat voivat muodostaa turvallisuusriskin, mikäli kriittistä turvallisuustyötä tekevät ihmiset eivät enää palaudu raskaan vuorotyön vaikutuksista ja mikäli työntekoa tehostetaan pelkästään kustannussäästöjä jahdaten. ”Henkistä kuormitusta ja paHoinvointia” Työnantajien ajamat tavoitteet työehtosopimusten heikentämiseksi ovat vahvasti ristiriidassa nykyisten työssäjaksamisongelmien kanssa, liitot väittävät. – Samalla työnantajilta tulee voida vaatia sosiaalista vastuullisuutta. Liitot kertovat työnantajien hakeneen niin sanottujen työprosessien muutoksien varjolla säästöjä työehtosopimuksien rajoja koetellen. l Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. Työnantajapuoli ajaa käytännössä samoja heikennyksiä kaikille aloille. Suomen Liikennelentäjäliiton puheenjohtajan Pekka Erkaman mukaan kilpailukykyä ei tule tehdä työehtojen kustannuksella vaan molempien osapuolien näkökulmat huomioivalla sopimisella. – Samalla Suomen tulee pitää kiinni samoista pelisäännöistä, jotta kuljetusalalle eivät pääse pesiytymään esimerkiksi epätyypilliset työsuhteet ja näennäisyrittäjyys. Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Teppo Järnstedt toteaa työnantajien puheiden työssäjaksamisen edistämisestä olevan vahvasti ristiriidassa tekojen kanssa. Esimerkiksi aiemmin työajalla suoritettuja työtehtäviä on siirretty työntekijöiden omalla vapaa-ajalla suoritettaviksi. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY:n pääluottamusmies Katariina Syväys kertoo työntekijöiden kokevan henkistä kuormitusta ja pahoinvointia siitä, että ihmisiä ei yrityksissä kohdella yhdenvertaisesti. Kuljetusliittojen mukaan työnantajapuoli itse toimii samaan aikaan erittäin koordinoidusti oman neuvottelutoimintansa ohKuljetusalan ammattiliitot valmistautuvat tukemaan entistä tiiviimmin toistensa neuvottelutoimintaa. Kuljetusalojen monella ammattiliitolla on samoja neuvotteluosapuolia työehtosopimuspöydissä. Raideliikennettä yhteistyössä edustavat Rautatiealan Unioni ja Raideammattilaiset JHL. Lomautuksia ei jaeta tasaisesti ammattiryhmien sisällä. paikallista vaaditaan, itse koordinoidaan tiukasti Työnantajapuoli vaatii julkisuudessa paikallisen sopimisen lisäämistä
Kolumni Pe KK a Pa jU vi rt a. – – Lähikirjastojen merkitys ei ole poistumassa tai edes vähenemässä. Yleisölle olisi reilua kuitenkin avata toiminnan taustalla oleva ideologia. YTK eroaa ammattiliittojen yhteydessä toimivista työttömyyskassoista poliittisesti. Yhden koululaistytön isä. Ei ole ihan selvää, minkä puolesta, mutta jokin mitta on täyttynyt. Musta tuli feministi, koska todistan jatkuvasti miesten sikamaista käytöstä naisia kohtaan niin somessa kuin livenä, esim. Taustalla oleva ajatus vaikuttaisi siis olevan työntekijöiden saaminen pois liitoista ja siten joukkovoiman murentaminen. T. Olemme aivan eri mieltä väittämän kanssa. tänään. Samalla kampanja tuntuu unohtavan, että myös työnantajien tulee kantaa yhteiskuntavastuunsa. Aihe on tärkeä, mutta jättää olennaisia aspekteja sivuun. – Olemme uudelleen valtaamassa takaisin yhteiskunnallisia ja demokraattisia perspektiivejä, sanoi Suomen Attacin keskeisiin puuhamiehiin kuuluva Mikael Böök viikkoa ennen järjestön perustamista. Eri puolilla maailmaa on marssittu kapitalismia vastaan. Näin kerrottiin KU:ssa 11.5.2001. Maarit LakkaLa ja Esa saLMinEn, VasEnkaista.fi 4.5. Vastaavankaltainen brändikampanja nähtiin myös vuonna 2020 kun YTK toteutti ”Eihän sitä koskaan tiedä” -kampanjan tietoisuuden kasvattamiseksi työttömyyskassojen tarpeesta. Marja Kaitaniemi @kaitaniemi 10.5. Työläisten edunvalvonta on liittojen nimenomainen tehtävä. Ammattiliittojen vastaisen agendan lisäksi YTK:n kampanjassa erikoista on työttömyyden normalisointi siinä mielessä, että työttömyys ei muka olisi suurelle osalle ihmisistä poikkeustila ja kriisi. Kai Hirvasnoro attac heitti hiekkaa uusliberalismin rattaisiin 20 vuottA sitten Sadankomitean puheenjohtaja Heikki Lakkala (oik.) luovutti järjestön vuoden 2001 rauhanpalkinnon Attacin hallituksen jäsenille Mika Rönkölle ja Mikael Böökille. Työttömyys ei synny tyhjiössä, vaan monien eri asioiden seurauksena. Historiallisesti työttömyyskassat ovat olleet ammattiliittojen järjestämiä palveluja, ja tätä kautta yhteydessä järjestäytyneeseen työvoimaan. Työttömyyskassat ovat keskinäisen vastuun perusteella toimivia yhteisöjä, joiden jäseninä on joko palkkatyöntekijöitä tai yrittäjiä. Työttömyys on tärkeä aihe – ja yhtä tärkeää on järjestäytyä. AjAssA KU 19 /2 02 1 | 5 Vaihtoehdottomuuden aika on ohi, uskovat ihmiset, jotka perustavat Suomeen Attac-järjestön viikon kuluttua. Toni Mäkinen @ToniMakinen 10.5. some Yleinen tYöttömYYskassa YTK käynnisti viime viikolla kampanjan viestillä ”Tämäkin vätys tässä”. Kassasta selviää pikaisella Googlehaulla, että Loimaalainen entinen tekstiilija nahka-alan yrittäjä Juho Paloheimo toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti. On meidän kaikkien velvollisuus puuttua naisten kokemaan ahdisteluun ja häi rintään. Kampanjan tarkoituksena on vähentää stigmaa työttömyyden ympäriltä, ja se haastaa näkyviä vaikuttajia puhumaan työelämän ja työn murroksesta erityisesti sosiaalisessa mediassa. Pääoman globalisaatio on synnyttänyt vastavoiman, jonka yksi ilmentymä on Euroopan nopeimmin leviävä kansanliike Attac. Työttömyyskassan tarkoituksena on toisin sanoen toteuttaa työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien ylläpitokorvausten järjestäminen jäsenilleen. Myöhemmin muun muassa kokoomuksen puoluevaltuuston varavaltuutettuna toimineen Paloheimon kerrotaan selittäneen kassan perustamista ammattiyhdistysliikkeen vastaisena toimena. lAinAttuA Ylen kuntavaalikoneessa oli kysymyksenä väittämä, että lähikirjastoja tarvittaisiin nykyistä vähemmän, kun kirjat ja muu materiaali muuttuvat digitaaliseksi. Ja tiesittekö, että iso osa näistä ei koskaan pidä vapaapäiviä. Laki sääteisten 3 vrk/kk sijaan Helsinki tarjoaa 2 x 12 h palveluseteliä, joka ei toimi läheskään kaikissa perheissä. Liity Liittoon, nuori Liban shEikh Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Talouden globalisaation kielteiset puolet kokee jokainen, jonka työtahti on kiristynyt äärimmilleen tai joka näkee peruspalvelujen murenevan ympärillään. Liity siis liittoon, nuori, ja valitse työttömyyskassasi sieltä. Tiesittekö muuten, että Hel singissä on pitkästi toistatuhatta ihmistä oman lapsensa omaishoitajina. Tällaisesta kehityksestä voi olla montaa mieltä. Vastaiskun taustalla on ehkä se, että markkinavoimien yksipuolinen valta ei ole enää vain sellaista, joka koskee vain kehitysmaita ja jota täällä lännessä voidaan seurata ulkopuolelta. Fiksuinta onkin hankkia sekä kassan jäsenyys että liiton suoja saman katon alta
Häirintä on väärin, mutta onko se laitonta. On ongelma, että valeuutiset ovat netissä ilmaiseksi tarjolla, mutta asialliset artikkelit maksumuurin takana. Tämä olisi helppo korjata. Asiaa selviteltiin noihin aikoihin, ja aihetta liippaava lakialoite kävi eduskunnassakin, mutta asia on yhä kesken. On myös palautettava yhdenvertaisuuslakiin muotoilu, jonka mukaan valtuutettu voi viedä häirintätapauksen lautakuntaan ilman yksittäistä uhria. Naisvihaa ei mitenkään huomioida laissa. Pidetään huolta häirinnän uhreista, mutta pitkällä aikavälillä tärkeämpää olisi saada häiriköt lopettamaan häiritseminen. Tämä parantaa mahdollisuuksia puuttua häirintään. l M utta miltä se tuntuu uhrista. 1. Ryhmän raportin ”Sanat ovat tekoja. Ny kyään syyttäjä ei kuitenkaan voi nostaa syytettä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tai kunnianloukkauksesta, ellei asianomistaja vaadi rangaistusta. Osa näistä onkin jo toteutettu, mistä iso kiitos valtioneuvostoille. Tämä on ollut nettihäirinnästä käytävän keskustelun fokus. Aineistot KU:ssa tehtäviin vedosilmoituksiin edellisen viikon torstaina klo 10.00 mennessä. 3. 4. Tiivistelmä: Se tuntuu pahalta. AjAssA 6 | KU 19 /2 02 1 Entäpä lainsäädäntö. Yksi asia, joka raportissa ei tullut esiin, on seksuaalinen häirintä. Monet niistä, joita ei vielä ole toteutettu, ansaitsevat tulla toistetuiksi. Tietoa vihapuheesta (ja nettihäirinnästä) kerätään myös alueellisesti. 2. Miten sitä voidaan muuttaa. Näin siitä ei voi myöskään rangaista. Some-influenssereita autettava kehittymään sisältömarkkinoinnista vastuullisen journalismin suuntaan. TURKU kansanuutiset.fi KU LMO TUSTEN JÄTTÖAJAT OVAT MUUTTUNEET Valmiit asiakkaalta tulevat pdf-ilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 10.00 mennessä. Lakimuutokset ja lisäresurssit viranomaisille ovat siihen toimivia keinoja. Vihapuhe ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan voi liittyä vaikkapa etnisyyteen tai mielipiteisiin, mutta ei sukupuoleen. Ensinnäkin viharikokset ja vihapuhe olisi syytä säätää virallisen syytteen alaisiksi. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU T LAAJAPALVELU TO M VERKOSSA JOKA PÄ VÄ Verkko palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ti klo 9–12 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi. Tätä vaativat toissa vuonna myös Lakimiesliitto ja Suomen poliisijärjestöjen liitto. Tämä tarkoittaa, että uhri ei joudu tekemään rikosilmoitusta, joka altistaa hänet entistä pahemmalle häirinnälle. Risto Rinne Turun Vasemmistoliiton pj. (Tällä ei tarkoiteta äärioikeistolaista puoluetoimistoa.) Lisätään tutkimusta ja tietoa sekä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Nettihäirintään keskittyneessä TrolliKontrolli-kampanjassa on nyt alettu kysyä: miten voimme vähentää häirintää. Nykylain mukaan seksuaalinen häirintä on rangaistavaa, mutta netissä tapahtuva seksuaalinen häirintä ei ole mukana määrittelyssä. lmoitustrafiikki ilmoitukset@kansanuutiset.fi KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Myös maalittaminen – eli ihmisjoukon usuttaminen somessa tietyn henkilön kimppuun – on saatava rangaistavaksi. Voi toki miettiä, miten vastuun sysääminen influenssereille onnistuisi, kun valtakunnan päämediatkin rahoittavat journalismiaan julkaisemalla milloin Kiinan valtion, milloin turpeentuottajien valheellista propagandaa. Tämäkin muutos olisi helppo tehdä. Tämä pitäisi ratkaista ensi tilassa. Eli huono juttu ja pahalta tuntuu. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Lisätään viranomaisten ja verkkoalustojen välistä yhteistyötä. Raportissa esitellään kolmetoista suositusta, joilla erityisesti vihapuhetta voitaisiin kitkeä. Lue tehtävästä tarkemmin osoitteessa turunvasemmisto.?. Journalismi paremmin saataville nettiin. Perustetaan vihapuheosaamiskeskus. Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen” pääpaino on vihapuheessa, mutta myös muita nettihäirinnän muotoja käsitellään. OnnEksi sama kysymys esitettiin jo vuonna 2018 ja asiaa tutkimaan perustettua työryhmää johti arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen. Mike Pohjola Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä. Kolumni Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen lähetetään 28.5.2021 klo 16 mennessä osoitteeseen rinne@utu.?. Nettihäirintä heikentää demokratiaa, sananvapautta, tutkimisen vapautta, naisten ja vähemmistöjen osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja niin edelleen. 040 724 8911 rinne@utu.. Lisätiedot ja tiedustelut: Turun Vasemmistoliitto etsii KUNNALLISSIHTEERIÄ sijaisuuteen opintovapaan ajaksi 1.8.2021-30.11.2022
Ehkä se on poikien tapa hankkia mainetta jengi piireissä.” Rinkebyn lähiössä Tukholmassa poltettiin useita autoja helmikuussa 2017.. TausTaT KU 19 /2 02 1 | 7 02 taustat ”Autojen polttamiset ajoittuvat alkusyksyyn, kun koulut alkavat
TausTaT 8 | KU 19 /2 02 1 Göteborgissa poltettiin kymmeniä autoja yhtenä päivänä elokuussa 2018.
Ruotsin rikollisjengit riehuvat, kunnes puututaan yhteiskunnan rakenteisiin. On poistettava syyt, jotka vetävät siirtolaislähiöiden nuoria poikia jengeihin. TeksTi Heli Hallivuori kuvaT All Over Press Rikos on Ruotsin luokkaongelma. Näin toteaa Göteborgin yliopiston sosiaalityön professori Jari Kuosmanen. TausTaT KU 19 /2 02 1 | 9
Yhteiskunnan rakenteiden muuttaminen on hidasta puuhaa, Kuosmanen selittää. Kielen oppiminen ja työpaikan saaminen on hankalaa, eivätkä he pysty auttamaan lap siaan koulutehtävissä. kaksi prosenttia Jengeissä 1970-luvulla otsikoissa olivat suomalaisrikolliset ja suomalaiset miehet olivat yliedustettuina Ruotsin vankiloissa. Nykyään esimerkiksi Göteborgin pohjoispuolella sijaitsevassa Gårdstenin lähiössä kaksi prosenttia nuorista on tavalla tai toisella mukana jengien toiminnassa. Yhteiskunnan on muututtava niin, että nuoret maahanmuuttajat kokevat osallisuutta ja uskovat mahdollisuuksiinsa pärjätä ilman rikoksia. Ne vetävät puoleensa nuoria, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolella. Oman lapsen syntymä tai rakkaussuhde motivoi lähtemään jengistä samoin kuin joutuminen vakavan uhan kohteeksi. He id i Fi nn Ho lm. – Jengiongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Sisäinen kilpailu, jatkuva varuillaan olo ja raskaan luotiliivin kanssa kulkeminen on rankkaa. Käsitykset jengistä veljeyden ja tasa-arvon yhteytenä rapisevat. Rahapula hankaloittaa myös nuorten asemaa: heillä ole varaa samanlaisiin vaatteisiin ja puhelimiin kuin muilla. – Autojen polttamiset ajoittuvat alkusyksyyn, kun koulut alkavat. Olemalla mallioppilas petät alueen identiteetin. Ampumisvälikohtaukset keskellä päivää, pommien räjäyttely ja autojen polttaminen ovat dramaattisia tapahtumia, joilla mässäillään mediassa. – Pakolaisnuoren vanhemmat ovat yleensä huonosti koulutettuja, jos he ovat kotoisin maaseudulta. Ei pitäisi kasata pakolaisia samoille alueille. Siihen liittyy maahanmuuttajien vastaanottojärjestelmä, kaupunkirakenne, koulutus ja sosiaalipolitiikka. Osa ongelmaa ovat myös isot ja yksipuolisesti vuokra-asunnoista koostuvat lähiöt. Siksi asiaa sivusta seuraavat poliitikot huutavat kilpaa kovempia rangaistuksia. – Asukkaat ovat suurelta osin siirtolaisia. – Tutkimuksissa on todettu, että työttömyyden kasvaessa myös jengien toiminta lisääntyy ja työllisyyden parantuessa vähenee. Tosin työttömyys on tavallista yleisempää, ja aikuisten koulutustaso on matalampi kuin muissa kaupunginosissa. Asuinalueet ovat eriytyneet. Mistä tämä kertoo. Kuosmanen on yksi kolmesta Bland bröder och fiender (Veljien ja vihollisten joukossa) -kirjan kirjoittajista. Jos lapsi kasvaa perheessä, jossa ei luoteta yhteiskuntaan, niin se vaikuttaa vahvasti lapsiin. He tuntevat olevansa tuomittuja epäonnistumisiin koulussa ja yhteiskunnassa. Ehkä se on poikien tapa hankkia mainetta jengipiireissä ja näyttää kykyjään tai itsensä kovettamista rikollisuraa varten. –Jengejä ja rikollisjengejä on ollut aina. – Pääministeri Olof Palme ärähti ruotsalaislehdille 1970-luvulla ja muistutti, että valtaosa suomalaissiirtolaisista teki kovasti töitä. Kovistyyppinen, fyyJari Kuosmanen ei usko kovien rangaistusten lopettavan jengirikollisuutta. Sivullisia kuolee jengien välisissä yhteenotoissa. – Luokkatovereille on syntynyt tietynlainen miehen kuva, täytyy olla kovis. Kirjaa varten tutkijat haastattelivat H u o n o i s ta l ä h t ö k o h d i s ta ponnistavat pojat hakeutuvat Ruotsissa rikollisjengeihin. Tosiasiassa väkivaltaiset kuolemat ovat vähentyneet Ruotsissa sitten 1990-luvun alun. TausTaT 10 | KU 19 /2 02 1 sinen miehisyys puhuttelee nuoria, jotka eivät tunne ketään, joka olisi opintojen avulla päässyt eteenpäin elämässään. Yhteiskunnan rakenteita on muutettava, jotta rikollisuus lakkaa houkuttelemasta siirtolaisvaltaisten asuinalueiden nuoria, Göteborgin yliopiston sosiaalityön professori Jari Kuosmanen sanoo. – Monilla on ollut erittäin karu lapsuus ja nuoruus. Esimerkki oikeasta elämästä 2000-luvun alusta: luokkatoverit moittivat lähiössä asunutta yläasteikäistä suomalaistaustaista poikaa, koska hän ”viittaa liian usein, ethän sä ole mikään svensson”. Jengeihin liitytään siinä toivossa, että siellä saa arvostusta ja reiluja kaverisuhteita. Komennettuna voi joutua tekemään hirvittävää väkivaltaa. – Jengirikollisuus on rakenteellinen, monimuotoinen ongelma. Jengielämä karua Jengit tienaavat huumekaupalla, kiristyksellä, varkauksilla ja sekaantuvat kaikkeen toimintaan, missä liikkuu rahaa. kuolemat vähentyneet Ruotsin rikollisjengit ovat luokkaongelma, Kuosmanen sanoo. Monet näkevät ystäviensä kuolevan, haavoittumiset ja vankilareissut ovat rutiinia. Viime vuonna kaksi henkilöä loukkaantui, kun Göteborgin keskustassa sijaitsevalla lääkärinvastaanotolla räjähti pommi. Nuoret hakevat jengistä arvostusta ja veljeyttä. Jengielämän todellisuus ei kuitenkaan vastaa toiveita. Jengejä ei nähdä koko yhteiskunnan pulmana vaan siirtolaisten ongelmana. Valtaosa niin sanottujen ongelmalähiöiden asukkaista on kunnollisia ihmisiä. eriytyneet asuinalueet Menestyvän työssäkäyvän miehen malli puuttuu monilta lähiöiden nuorilta. Muutama viikko sitten julkaistu kirja käsittelee rikollisjengien vetovoimaa nuoriin miehiin sekä tapoja tukea miehiä, jotka haluavat päästä pois jengin jäsenyydestä ja aloittaa kunnollisen elämän. Koulutetut ja eteenpäin pyrkivät muuttavat muualle saadakseen lapsensa parempiin kouluihin
Ruotsissa ratkaisuna oli lisätä rikostuomioihin kaksi vuotta aseiden käyttämisestä. Jengien vastaveto oli siirtää aseiden säilytys ja kuljetus 15–16-vuotiaille. Suomen tilanteeSta Koulut voisivat ehkäistä jengien vetovoimaa auttamalla oppilaita, joilla on heikot edellytykset oppimiseen. Suomen rauhallista tilannetta Kuosmanen on ihmetellyt. l Jengiongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Jari Kuosmanen Syntynyt 1952, muutti Ruotsiin 1969 työSKennellyt peltiSeppänä telakalla Göteborgissa ja sosionomiksi opiskeltuaan toimi sosiaalityöntekijänä suomalaisten parissa Väitteli tohtoriKSi 2001, väitöskirjan aiheena suomalaismiesten pärjääminen Ruotsissa yKSi KolmeSta juuri ilmestyneen Bland bröder och fiender -kirjan kirjoittajista Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.?/liity Liity nyt:. – Maahanmuuttajien elämän perusasiat täytyy laittaa kuntoon: asunto, työ, ihmissuhteet. Täytyy järjestää kielikahviloita, joissa on mahdollista oppia käytännön kielitaitoa. Miten yhteiskunta vastaa tähän tilanteeseen. Suunnitelmallisuus on tärkeätä, ei saa antaa asioiden mennä omalla painollaan. TausTaT KU 19 /2 02 1 | 11 jengeistä eroa harkitsevia tai eronneita henkilöitä, mitä ei ole aiemmin tehty lainkaan. – Kouluissa nähdään myös milloin lapsi voi huonosti. – Ampuminen alkaa, kun joku jengi saa aseita. Mitä Suomessa olisi tehtävissä, ettei ruotsalaistyylinen jengimeininki leviä tännekin. Silloin olisi heti ryhdyttävä tukitoimiin
Figes viittoilee niin läntisiin kuin venäläisiin historioitsijoihin: Sheila Fitzpatrickiin, Anne Applebaumiin, Dmitri Volkogonoviin ja Oleg Hlevnjukiin. Figesin mUkaan ongelma oli se, ettei bolševikeilla ollut selvää ideologiaa. Yksi selitys kompromissittomuuteen voi olla myös Leninin vahva ideologisuus. Se oli syntynyt osin puna-armeijan tarpeisiin, osin luokkasodan välineeksi. Figes tarkastelee erityisesti bolševikkijohdon suhdetta vallankumouksen päämääriin, välillä ymmärtävästikin, mutta kriittisesti ja tosiasiat tunnustaen. Kyseessä oli vallankaappaus, joka samalla pirstoi sosialistisen liikkeen Venäjällä, selittää Figes. Propagandan ihanteelliset kasvot peittivät lähes näkyvistä nuivan todellisuuden. Leninin mukaan sisällissota oli luokkataistelun ja diktatuurin turvaamisen välttämätön vaihe ja se oikeutti terrorin. Toisaalta kaikki stalinismin elementit – yksipuoluevalta, terrorihallinto ja johtajakultti – perustettiin jo Leninin aikana. Entä miksi vallankumous epäonnistui. Lenin mielsi kansan ihmismateriaaliksi, jota tarvittiin lähinnä hänen vallankumouksellisten suunnitelmiensa toteuttamiseen. Talouspoliittisesti Lenin silti kykeni kompromisseihin. Kollektivointi kuului NEP:hen, mutta Leninin näkemyksessä se olisi ollut asteittainen ja vapaaehtoinen ja perustunut osuustoimintatiloihin. Terrori oli myös todiste vainoharhasta, että hallitusta piirittivät ulkoiset ja sisäiset viholliset. Teos erottuu edukseen oivaltavalla näkökulmallaan. Demokratian muodollisia periaatteita halveksuva Lenin hukkasi mahdollisuuden vasemmistopuolueiden yhteistyöhön, vaikka bolševikkijohtajista Grigori Zinovjev ja Lev Kamenev kannattivat sitä. Figes väittää, että Leninin aatelinen tausta selitti hänen määräilevyytensä ja jyrkkyytensä. Tkatšev puolusti vallan anastamista ja diktatuurin pystyttämistä etujoukon avulla. Hän siteeraa viljalti alkuperäislähteitä. Figesin mukaan se oli sata vuotta kestänyt kehityskulku, ei vain vuoden 1917 ympärille kehkeytynyt tapahtumasarja. Lontoon yliopiston historian professori Figes tekee uusia tulkintoja vaikka toistaa vakiintuneitakin käsityksiä. Figes tulkitsee, että kääntyminen NEP:hen ei johtunut vain 1921 kapinoista, vaan Lenin oli tarkoittanut NEP:n pitkäkestoiseksi suunnitelmaksi. Tuolloin kansalaisyhteiskunta törmäsi yhteen tsaarin kanssa, joka kieltäytyi reformeista. Historioitsija Stéphane Courtais on huomauttanut Leninin imeneen vaikutteita myös Sergei Netšajevilta. Marxismi tarjosi modernin, länsimaisen vision Venäjästä. Mutta se ei kumonnut vain väliaikaista hallitusta vaan syrjäytti myös muut neuvostojen puolueet. Se oli sekoitus marxismia ja venäläistä nihilismiä, kuten Kansan tahto -järjestön aatteita. Marxilaisena hän oli alkanut ajatella, että Venäjälle pitäisikin luoda kehittynyt kapitalismi, josta edettäisiin sekatalouden kautta sosialismiin. Nykyhistoria perustuu avautuneisiin neuvostoarkistoihin. Aiemmassa kirjassaan Kuiskaajat (2011) Figes ruoti tavallisten neuvostokansalaisten elämää. TausTaT 12 | KU 19 /2 02 1 oli juurensa talouden ja yhteiskunnan läpikotaisessa valvonnassa. Tämän mukaan vallankumoukselliset nousevat ”porvarillisen moraalin” yläpuolelle puhdistaessaan yhteiskunnan. Vallankumous kasvoi työläisten ja talonpoikien kurjasta asemasta ja siitä, ettei ollut parlamenttia eikä mitään kanavaa muutokseen. Bolševikkien lokakuun vallankumous ikään kuin vastasi näihin odotuksiin. Vallankumouksen käännepisteinä Figes näkee neuvostovallan alkuvaiheessa kehkeytyneet mallit, sota-kommunismin ja uuden talouspolitiikka NEP:n, joiden välillä Neuvostoliitto kipuili koko ajan kykenemättä valitsemaan ja uudistumaan. Lenin taas halusi, että kapitalistisia menetelmiä käytettäisiin ensin talouden jälleenrakentamiseen sodan tuhoista. Helmikuun 1917 vallankumous kukisti tsaarin ja nosti valtaan demokraattisen väliaikaisen hallituksen. O rlando Figesin Vallankumouksen Venäjä on tiivis ja näkemyksellinen teos Neuvostoliiton historiasta. Leniniin vaikutti erityisesti Pjotr Tkatševin ”jakobismi”. stalinin aik a merkitsi paluuta sotakommuUudistuskyvytön vallankumous Miksi juuri Venäjällä tapahtui 1917 vallankumous, joka pyrki harppaamaan utooppiseen yhteiskuntaan. Vuonna 1921 siirryttiinkin ”tilapäiseen peräytymiseen” eli NEP:n sekatalousmalliin. Kaikilla oli oma tulkintansa, ja siihen Leninin ristiriitainen perintö antoi eväät. Totalitaristisella valtiolla kirjaT Le ht iK Uv a/ Pa ve L Go Lo vK in. Vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen vasen siipi halusi edetä suoraan kapitalismin poistoon ja jatkaa sotakommunismia. TeksTi Ville Ropponen Moskovassa juhlittiin voiton päivää viime vuonna neuvostosymbolien alla. Figes ajoittaa vallankumouksen alun jo vuoden 1891 suureen nälänhätään. Sen uudistukset eivät tyydyttäneet kaikkia: monet vaativat yhteiskunnallista kumousta ja valtaa neuvostoille, joissa kaikkien vasemmistolaisten puolueiden tulisi istua. Lenin kanonisoitiin varhain, ja jokainen Neuvostoliiton johtajista uskoi toteuttavansa vallankumousta hänen jäljillään. Vallankumouksen Venäjä heittää vinkkelin itse vallankumoukseen. Sama militaristinen logiikka ”kampanjoineen” ja ”rintamineen” jatkui ruokkien sortoa läpi neuvostoajan. Se pyrki poistamaan yksityisen kaupan, kansallistamaan suuryritykset, militarisoimaan työnteon, pakkoottamaan viljan talonpojilta ja poistamaan rahan valtion säännöstelyllä. Stalinin valtaannousu oli itse asiassa Leninin 1921 säätämän diktatorisen puolueen fraktioiden kiellon suora hedelmä
Virheellistä oli myös voluntaristinen usko muokata maailmaa tosiseikoista välittämättä. Stalin käänsi Neuvostoliiton konservatiiviseen ja nationalistiseen suuntaan. Uudistukset tulivat liian myöhään. Stalin on rehabilitoitu. Figes käsittää Gorbatšovin kehittyneen lopulta sosiaalidemokraatiksi, joka kannatti monipuoluejärjestelmää ja markkinataloutta. l OrlandO Figes: Vallankumouksen Venäjä 1891– 1991, suom. Kalevi Suomela, 377 s. Uusi aineellisten etujen jakamisen hierarkia teki Neuvostoliitosta hyvin porrastetun, vaikka virallisesti oli tasa-arvon ideaali. Nikita Hruštšov paljasti osin Josif Stalinin rikokset 1956 pyrkien ”palaamaan leninismiin” ja esittäen stalinismin ”poikkeamaksi”. OnkO neuvOstOliitOn romahtaminen demokratisoinut tai jakanut valtaa ja varallisuutta Venäjällä. Ei paljoa. Figesiä tulkiten vallankumous epäonnistui, koska se perustui pakottamiseen ja väkivaltaan ja juuttui dogmatismiin. Suunnitelmatalouskaan ei ikinä oikein toiminut. Kansa kysyi: miten luottaa puoluediktatuuriin, joka oli tappanut miljoonia, valehdellut ja ollut katastrofaalisen väärässä. Tämä kaikki vaikuttaa pohjaavan paljolti vallankumouksen epäonnistumiseen. Lisäksi Neuvostoliittoa rakensivat niin Gulagin orjat kuin ”sosialististen työmaiden” halpatyöläiset. Poliittinen sorto on palannut. Näin Hruštšov koetti saada kannatusta uudistusohjelmalleen, mutta puolue joutuikin jatkuvaan legitimiteettikriisin. Ongelmaksi olisi siinäkin tapauksessa jäänyt diktatuuri – ja sehän perustui pyhän Leninin näkemyksiin. Mihail Gorbatšov kuitenkin päätti vielä kerran koettaa: perestroika ei merkinnyt vain siirtymistä NEP:n tyyliseen sekatalouteen vaan myös demokratisointia. Pitkälti on syynä se, ettei neuvostovallan rikoksia ole ruopattu perin pohjin, uskoo Figes. Jos NEP:tä olisi alun perin jatkettu tai kollektivointi purettu ja palattu sekatalouteen, kuten Kiinassa tapahtui 1970-luvulla, olisi talous luultavasti saatu toimimaan, mutta ideologia ei antanut myöden. Kollektivointi teki talonpojista jälleen maaorjia. Usko järjestelmään katosi. Bolševikkien äärimodernistinen, antihumanistinen ajatus ihmisyksilöistä raaka-aineena valtion palveluksessa kommunismin toteuttamiseksi ei luonut kestävää pohjaa tulevaisuudelle. TausTaT KU 19 /2 02 1 | 13 nismiin. Neuvostoliiton romahdus oli niiden syytä tai ansiota, ei taloustilanne, väittää Figes, sillä glasnostin sananvapauden myötä kaikki rikokset, väärinkäytökset ja ympäristöongelmat vyöryivät esiin. Hruštšovia seurannut johtaja Leonid Brežnev ei yrittänytkään uudistuksia. Vladimir Putin on palauttanut neuvostohistorian kunnian osana Venäjän pullistamista suurvallaksi. Neuvostovitsin mukaan ”jos todellisuus ja teoria ovat ristiriidassa, niin sen pahempi todellisuudelle”. Siltala 2021 -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tradeka.?/liity Liity nyt:. Kansalaisyhteiskunta syntyi
– Tavallisesti ehdokkaat ovat kiireisiä ihmisiä, eikä heitä ole helppo saada vastaamaan, Hakamäki toteaa. – Vaalikoneen pelillisyydellä on tarkoitus saada ihmiset kiinnostumaan vaaleista, vaalikoneasiantuntija, ITarkkitehti Hannu-Pekka Hakamäki Webscale Oy:stä toteaa. Hakamäki on ollut vuodesta 2012 luomassa vaalikoneita suurimmille mediataloille, kuten Ylelle. TeksTi Tiina Tenkanen V aalikoneiden taVoitteena on lisätä tietoa vaaleista, esillä olevista teemoista sekä suositella äänestäjälle ehdokasta. Hyvät kysymykset ja väitteet ovat ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä. Kuva on presidentinvaaleista 2017. Vaalikone on myös viihdettä. – Ihmisen äänestyskäyttäytyminen ei ole kiinni pelkästään kylmistä asiakysymyksistä tai tietyistä arvokysymyksistä. Kuntavaaleissa aiheiden odotetaan koskevan paikallisia asioita, kuten vaikkapa kaavoitusta. liian vähän kysymyksiä Kuntavaaleja koskevia vaalikoneita on ollut helppo täyttää, kun on miettinyt kantaansa eri Hyvä vaalikone antaa käyttäjälleen tietoa vaaleista sekä puolueista ja on helppokäyttöinen. Vaalikone antaa kaikille vaaliehdokkaille yhtäläisen näkyvyyden ensikertalaisista konkareihin. Sen sijaan ehdokkaiden vaalikoneeseen syöttämät mielipiteet kiinnostavat toimittajia ja tutkijoita. Nimekkäät ehdokkaat ovat samalla viivalla tuntemattomampien kanssa. Vaalikone näyttää suositeltavan ehdokkaan ja prosenttimäärän, joka ilmaisee samojen vastausten osuuden. Vaalikoneita käytetään miljoonia kertoja, joten niiden on kestettävä kuormitusta. tiEtoturvasta pidEtään kiinni Vaalikoneessa on joukko kysymyksiä tai väittämiä, joihin vaaliehdokas syöttää omat vastauksensa. Niiden pitäisi myös jakaa mielipiteitä, jotta edustajien väliset erot saataisiin näkyviin. algoritmit pidEtään sElkEinä Usein vaalikoneiden yhteydessä puhutaan joko hyvästä tai huonosta algoritmista. Useasti ehdokkailla on monia vaalikoneita täytettävänä. Tällaisia kysymyksiä ja väitteitä ovat monet arvokysymykset. TausTaT 14 | KU 19 /2 02 1 Vaalikone on yhä enemmän viihdettä tön vuoksi äänestäjien vastauksista koottu data ei kiinnosta vaalikoneen haltijaa. Hakamäen omien havaintojen mukaan äänestäjä vastaa ensin rehellisesti omien arvojensa ja mielipiteidensä mukaisesti. Tavallisesti suuret mediatalot ja erikokoiset järjestöt laativat vaalien alla omat vaalikoneensa. Ehdokkaat samalla viivalla Hyvä vaalikone on helppokäyttöinen myös ehdokkaalle. Lisäksi tietoturvan on oltava kunnossa. Läpinäkyvyyden vaatimuksen vuoksi vaalikoneissa ei käytetä tekoälyä, toteaa Hakamäki. Se velvoitetaan jo tietosuojalaissa, Hakamäki muistuttaa. Al l Ov er Pr es s/ Is m O Pe KK Ar In en. Vaalikoneissa on myös työkaluja toimittajien käyttöön. Kone vertaa äänestäjän vastausta kunkin ehdokkaan vastaukseen, minkä jälkeen äänestäjä näkee, kenen ehdokkaan kanssa syntyy eniten samoja vastauksia. Algoritmit eli koneelle koodatut toimintaohjeet halutaan Hakamäen mukaan pitää yksinkertaisina, sillä siten ne ovat helposti selitettäviä yleisölle. Muun muassa tällaisen vaalikoneiden huvikäyHyvä vaalikone on helppokäyttöinen myös ehdokkaalle. Mitä moninaisemmat ehdokkaat vaalikoneeseen osallistuvat, sitä parempi vaalikone on. Hakamäen mukaan äänestäjiä pyritään pikemminkin tutustuttamaan erilaisiin ehdokkaisiin suosituimman ehdokkaan esittelyn sijaan. Myös ehdokkaiden asuinpaikka, sukupuoli, ikä ja koulutustaso vaikuttavat valintaan. – Jos vaalikone kerää äänestäjien vastauksia, ne tallentuvat täysin nimettöminä. – Sitten äänestäjä vastaa, kuten arvioi naapurinsa vastaavan ja lopuksi vastaa saadakseen koneen suosittelemaan inhokkipoliitikkoaan, Hakamäki kertoo. Vaalikoneisiin liittyy monia hallintakäyttöliittymiä, joita käyttävät ehdokkaat, puoluetoimistot ja vaalikonetta hallinnoiva organisaatio. Vaalikoneet tuovat ehdokkaille kuitenkin näkyvyyttä yhdenvertaisesti muiden ehdokkaiden kanssa. – Kaikki tämä muodostaa kokonaisuuden, jonka saumattomasta yhteistoiminnasta syntyy vaalikoneen luotettavuus, Hakamäki summaa
– Jotta minulla olisi laajempi kuva, mitä kuopiolaiset haluavat ja tarvitsevat, kysyin etukäteen esimerkiksi vähemmistöryhmiltä, maalla asuvilta ja kaupunkilaisilta, mitkä asiat ovat heille tärkeitä, Al-Sawad kertoo. … sekä lukuisia muita helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Yksi niistä oli mielenterveyspalvelujen kattavuus. – Tilastojen ja tutkimustulosten mukaan Kuopion mielenterveyspalveluihin pääsy ja koko hoitoprosessi on Suomen huonoimpia. TausTaT KU 19 /2 02 1 | 15 teemoihin etukäteen, toteaa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Adam Al-Sawad, 26, Kuopiosta. tradeka.?/liity Liity nyt:. Hänen mielestään hänen tänä keväänä täyttämissään vaalikoneissa oli liian vähän kysymyksiä ja monet ajankohtaiset asiat jäivät käsittelemättä
Hän poistaisi vaalikoneista tiedot ehdokkaiden siviilisäädystä. Kemin kaupunginhallituksen jäsen ja kuntavaaliehdokas Matti Kettunen. omantunnon muKaan Turun kuntavaaliehdokas Kia Winqvist, 61, kokee joihinkin vaalikoneiden kysymyksiin vastaamisen vaikeaksi. – Vastatessani mietin, mikä on puolueen kanta ja mitä omatuntoni sanoo, Winqvist kertoo. KritisoitavaaKin löytyy Vaalikoneissa kysyttiin Al-Sawadin mukaan yleisluontoisia kysymyksiä, jotka eivät juuri liittyneet kuntavaaleihin. Kuvataiteilija, käsityöläinen, visualisti ja freelance-kuraattori Kia Winqvist, Turku. – Taloudellisiin asioihin liittyvien kysymysten taustat eivät aukea vaalikoneessa äänestäjälle. Winqvist pitää hyvänä, että edustajan tulee paneuduttua kysymyksiin, vaikka se veisikin aikaa. Vaalikoneen välityksellä ei pitäisi levittää näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa perusoikeuksien kanssa. Esimerkiksi hän nostaa eduskuntavaaleihin tehdyn iltapäivälehden vaalikoneen kysymyksen, onko vastaaja kissavai koiraihminen. Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja biologian opiskelija Matleena Käppi Keski-Suomen vaalipiiristä. taustat eivät auKea Kemin kaupunginhallituksen jäsen Matti Kettunen, 71, pitää vaalikoneisiin vastaamista vaivattomana. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Jyväskylän kuntavaaliehdokas Matleena Käppi, 25. l. Suosituimmaksi tuli keskustapuolueen edustaja, Käppiä naurattaa. Esimerkiksi vaalikoneessa on pyydetty kantaa pakolaisten pelastamiseen Välimerestä, Käppi kummeksuu. – Eduskuntavaalien alla kokeilimme, mitä ehdokasta vaalikone suosittelee, jos vastaa kaikkiin kysymyksiin ”en osaa sanoa”. – Kysymykset, joihin vastataan joko ”kyllä” tai ”ei” pitäisi poistaa kokonaan. Al-Sawadista vaalikoneiden pelillisyys on myönteistä. Teknisesti vaalikoneiden täyttäminen on hänen mielestään helppoa. — Vaalikoneen tekijöiden on varmasti hankalaa tuoda esiin poliittiset erot ilman vastakkainasettelun lietsontaa, Käppi arvioi. – Jos kysytään, kummalta ryhmältä leikkaat rahaa, lapsilta vai vanhuksilta, niin mitä siihen voi vastata. Tämän vuoden kuntavaalit ovat hänelle jo kolmannet. Kissavai Koiraihminen. Mikä tahansa keino, jolla helpotetaan tiedon saantia äänestämistä varten esimerkiksi pelillisin keinoin, on vain hyvä. Kettusen mukaan vaalikoneissa toistuvat pitkälti samat kysymykset vuodesta toiseen esimerkiksi terveydenhoidon yksityistämisestä sekä vanhusten palvelujen järjestämisestä. Kettusen mukaan vaalikoneiden puutteena on, ettei äänestäjä saa syvempää tietoa kyseessä olevista aiheista, eikä vaaliehdokas välttämättä pääse perustelemaan valintojaan. TausTaT 16 | KU 19 /2 02 1 Vaalikoneissa oli myös hyviä, paikallisia aiheita, kuten Kuopion keskustaa sekä selluyhtiö Finnpulpia koskevia kaavoituskysymyksiä. Käpin mukaan aiheiden pitäisi olla tarkoituksenmukaisia. Tällaisia ovat muun muassa ihmisoikeuksia kyseenalaistavat kysymykset. Hän toivoo vaalikoneiden kysymysten laatijoilta tarkkuutta. Vaalikoneessa annetaan yksioikoiset vaihtoehdot, eikä niiden yhteydessä pysty selittämään kantaansa yhtään enempää, Winqvist toteaa. – Kysymysten laatijoiden olisi harkittava tarkkaan, miten ihan perustavia, esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyviä asioita kysytään ja voiko kysymyksiin vastata ikään kuin ei kunnioittaisi ihmisoikeuksia. Lisäksi Käppi muuttaisi algoritmia siten, että ”en osaa sanoa” -vastaukset eivät vaikuttaisi lopputulokseen. Ei voi olettaa, että kaikki äänestäjät olisivat politiikkanörttejä, jotka ehdoin tahdoin tahtovat lukea sivukaupalla ehdokkaiden vastauksia. Ja paikallisia kysymyksiä olisi hyvä olla mukana. – Jos kysytään, pitääkö päivähoidon olla yksityistä vai kaupungin järjestämää, niin kuntalaiset eivät välttämättä tiedä, kuka sen maksaa ja miten paljon se maksaa, Kettunen toteaa. – Vaaliasiat ovat aika pitkällisiä ja puuduttavia. – Minusta ei ole hyvää vaalikonekulttuuria ryhtyä puimaan, saako esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajilla tai muslimeilla olla oikeuksia Suomessa, Al-Sawad toteaa ykskantaan. Pelialan yrittäjä ja järjestöaktivisti Adam Al-Sawad Kuopiosta
Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. 044 721 0320 info@kansanarkisto. KU 19 /2 02 1 | 17 Jyskä-Vaajakoski Vasemmistoliitto ry VUOSIKOKOUS ma 24.5.2021 klo 17. Sarahovissa Laukaantie 6. Kansan Arkiston Ystävien tilaisuudet siirtyvät syksyyn! Tavara-arpa ry. Vaajakosken ravintola pizzeria Tervetuloa! Laukaan Vasemmiston kunnallisjärjestön KEVÄTKOKOUS to 20.5.2021 klo 17. www.kansanarkisto. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Kahvitarjoilu. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto
Kyseessä on kaikkien aikojen suurin yksityisen yhtiön tekemä investointi Afrikkaan. Näistä ExxonMobil keskeytti ensimmäisenä työt taistelujen yltyessä. Mosambikin hallitusarmeija on surmannut kostoiskuissa lähes yhtä paljon ihmisiä kuin kaMosambikin armeijan sotilaat ajoivat moottoripyörällä Pembassa huhtikuussa kapinallisten vetäydyttyä kaupungista. Kun pelastusoperaatiota ei kuulunut kahteen päivään, loukkuun jääneet päättivät yrittää paeta autosaattueessa pois kaupungista. Mosambikin pohjoisessa maakunnassa on useita kaivosja kaasuhankkeita, mutta ne eivät ole juuri lainkaan hyödyttäneet paikallisia asukkaita. Tuhannet ihmiset ovat saaneet surmansa, ja ainakin 700 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Cabo DelgaDon maakunnan kapinallisliike tunnetaan paikan päällä nimellä Al-Shabaab, joka tarkoittaa nuorisoa. Mosambikin kaasuhankkeet on jaettu ranskalaisen Totalin, yhdysvaltalaisen ExxonMobilin ja italialaisen Enin kesken. Intian valtameren rannikolla sijaitsevassa Palmassa asui noin tuhat kaasuhankkeen työntekijää ja alihankkijaa, monet heistä ulkomaisia urakoitsijoita. Eteläafrikkalaisen yksityisen turvayhtiön joukot menivät auttamaan mottiin jääneiden ihmisten pelastamisessa, mutta avustusoperaatio viivästyi, kun Total ei suostunut antamaan polttoainetta turvayhtiön helikoptereiden käyttöön. KaasuhanKKeita sodan KesKellä TeksTi Peik Johansson kuva All Over Press/Joao Relvas PinTaa syvemmälTä. Hanke keskeytettiin huhtikuussa, kun hallitus ei kyennyt huolehtimaan sen turvallisuudesta. Dramaattisten päivien aikana 200 ihmistä pakeni paikalliseen hotelliin. Kapinalliset rahoittivat toimintansa huumekaupalla ja ryöstämällä pankkeja. Maakaasuvarannot ulottuvat myös Tansanian merialueen puolelle. Totalin ehtona oli, että 25 kilometrin säteellä maakaasun nesteytyslaitoksesta ei käydä taisteluja. Kapinallisilla ei ole mitään tekemistä samannimisen somalialaisen terroristijärjestön kanssa. Islamistikapinalliset keskeyttivät Mosambikin maakaasuhankkeet ja ajoivat sadattuhannet ihmiset pakosalle. Huhtikuussa Mosambikin armeijan sotilaat ajoivat kapinalliset pois Palmasta ja ryöstivät ulkomaisten urakoitsijoiden tyhjäksi jääneet toimistot ja asunnot. Total on rakentanut Palman kaupungin laitamille maakaasun nesteytyslaitosta, jonka kokonaiskustannus tulisi olemaan 20 miljardia dollaria. Muiden maiden islamistijoukkojen esimerkin mukaisesti kapinalliset ryhtyivät katkomaan ihmisten päitä valloittamillaan alueilla. Mosambikin paikallinen islamistiliike onnistui värväämään riveihinsä mukaan tuhansia syrjäytyneitä nuoria miehiä lupaamalla heille työtä ja koko Mosambikiin oikeudenmukaisempaa tulonjakoa sen jälkeen kun maan korruptoitunut hallitus olisi ajettu vallasta. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Portugali lupasivat pikaista tukea ja koulutusta Mosambikin asevoimille. Etelä-Afrikan laivasto partioi Mosambikin rannikolla jo ennestään. Armeijan tukikohdissa naisia on raiskattu ja kapinallisten apureiksi epäiltyjä nuoria miehiä kidutettu ja teloitettu. Aluksi islamistikapinalliset hyökkäsivät poliisiasemille ja hallitsevan Frelimo-puolueen toimistoihin. Kaasulaitoksella on ollut jatkuvasti lähes tuhat Mosambikin armeijan erikoisyksikön sotilasta vartiossa, mutta nämä eivät aiemmin keväällä lähteneet puolustamaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Palman kaupunkia islamistien hyökkäykseltä. Eteläisen Afrikan maiden järjestön SADC:n jäsenmaat sopivat joukkojen lähettämisestä Mosambikin hallituksen avuksi. TausTaT 18 | KU 19 /2 02 1 pinalliset. Merenpohjassa MosaMbikin pohjoisrannikon edustalla sijaitsevat maailman suurimpiin kuuluvat hyödyntämättömät kaasuvarat. l M osaMbikin syrjäisessä pohjoiskolkassa Cabo Delgadon maakunnassa on käyty veristä sotaa syksystä 2017 lähtien ilman kovinkaan suurta huomiota kansainvälisessä mediassa. Uutismediat kiinnostuivat Mosambikin konfliktista alkuvuodesta, kun taistelut ensin pysäyttivät suuren maakaasuhankkeen ja maaliskuun lopulla paikalliset islamistikapinalliset valloittivat Palman kaupungin. Korruptoituneina pidetyt paikalliset puoluepamput surmattiin. 40 ihmistä kuoli kapinallisten väijytyksessä, heidän joukossaan kaksi ulkomaalaista Isosta-Britanniasta ja Etelä-Afrikasta. Islamistijärjestö Isis ilmoitti olevansa vastuussa hyökkäyksestä ja julkaisi todisteeksi videon, jotka oli tosin kuvattu toisessa kaupungissa, jonka mosambikilaiskapinalliset valtasivat viime vuonna
Päälle tulevat muut valintoihin vaikuttavat seikat, tasapuolisuusajattelu ja siihen liittyvät kiintiöt, ”hiljaiset algoritmit”. Olen samaa mieltä: leffa on heppoinen draamakomedia. Siitä antaa hyvää osviittaa Peter von Baghin yhä elinvoimaisen Elokuvan ilokirjan (1990) erillinen Oscar-luku. Tanskassa kun ollaan, Tuborgin lisäksi arvossaan ovat Kierkegaard ja junnufutis. Kirjaan sisältyy vuodet 1927–1989 kattava vaihtoehtoinen lista, joka sisältää kunkin vuoden kohdalla muutaman palkitsematta jääneen merkkiteoksen. Pysti on elokuva-alan kansainvälisesti tavoitelluin palkinto, viihteen ja taiteen alueella ylipäänsä maailman tunnetuin. Bosnialaisfilmin ohjaaja-käsikirjoittajan Jasmila Zbanicin tavoin päähenkilö on keski-ikäinen nainen. ”kansainväLinen eLokuva” -kategoria on tältä vuodelta erityisen antoisa näyte systeemin pelin hengestä. Kun Nomadland oli kisassa niin sanotusti vakavasti otettavaa naisten juhlaa, niin Yhdet vielä sai hoitaa miesten jutun ulkomaisin rillutteluja nyyhkyeväin. Pystin sai ennakkosuosikki tanskalainen Yhdet vielä, josta vähän tarkemmin tuonnempana. Yhdet vielä -elokuvan pääroolissa nähdään Mads Mikkelsen. Tiivistäen: bosnialaisfilmin kaltainen yhteiskuntakriittinen elokuva on ollut raadille liian kova pala. ”Ja voittaJa on…” Kunkin kategorian kohdalla kuultava huipennus ei tarkoita, että paras tai merkittävin voittaa. Täydet pisteet viimeksi mainitulle antoivat myös Variety ja The New York Times. Kuvaavaa homman ”katkeransuloisesta” luonteesta on sekin, että suunnitteilla on jenkkiversio. Opettajista koostuva mieskvartetti ottaa lääkkeeksi alkoholin, ja ei kun testaamaan, tuleeko kriisiapu sopivista promilleista. entä Yhdet vielä, maistuisiko. alkaen. Oscar ja sen jälkipyykki TeksTi Harri-Ilmari Moilanen Elokuva . Parisuhdeproblematiikkaa ja lukiolaisten asiaa kelaillaan myös. Maassin artikkelin lisäksi vinkkinä tässä The Guardianin Peter Bradshaw’n arvostelut: Yhdet vielä kolme tähteä, Quo vadis, Aida. Yhdysvaltalainen kriitikko ja elokuva-alan vaikuttaja Claudia Puig on suorasukainen: kyseessä on banaali tarina keski-iän kriisistä. Lukemani perusteeLLa bosnialaisfilmi on paitsi poikkeuksellinen ja puhutteleva sotadraama myös erittäin hyvä elokuva – ylistävissä arvosteluissa löytyy. Listan parissa elokuvia vähänkin tunteva voi vain huokailla, että melkoista peliä. Se keskittyy ehdokkaana olleeseen bosnialaisfilmiin Quo vadis, Aida?. Äskettäin jaettiin vuotuiset Oscarit. TausTaT KU 19 /2 02 1 | 19 Elokuva käsittelee kipeää eurooppalaisen lähihistorian lukua, Bosnian sotaa. Sen hengen von Bagh kiteyttää näin: päätöksiä sanelee tietynlainen elokuva-alan keskinäinen laumamieli, ”valintoja säätelevät usein inhimillinen sääli ja kollektiivinen tempautuminen ’humanitaarisiin ajatuksiin’.” Tässä mielessä ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Kiinnostuin kisasta, kun luin nettijulkaisussa The Intercept ilmestyneen yhdysvaltalaisen journalistin ja kirjailijan Peter Maassin artikkelin. Maas seurasi sitä paikan päällä ja kirjoitti kokemastaan myöhemmin kirjan. Yhdet vielä on tulossa laajemmin teattereihin 21.5. viisi. l ??. Palkinto sai huhun mukaan nimensä silloisen kirjastonhoitajan Margaret Herrickin toimesta. O scar on kokoaan suurempi. Näkemykselle löytyy reilusti puoltavaa näyttöä, kun käy läpi 2000-luvun elokuvatuotantoa, niin amerikkalaista kuin ei-amerikkalaistakin. Se symboloi koko sitä amerikkalaisen viihdeteollisuuden mahtia, joka on pitänyt kohta vuosisadan lujasti otteessaan unelmia janoavaa maailmaa. Nähtyään pystin pöydänkulmalla hän huudahti: ”Sehän on kuin setäni Oscar!” Muitakin ehdokkaita nimeäjäksi on, muun muassa Hollywood-tähti Bette Davis
– Pitäisi miettiä enemmän mihin kriisi tai tsunami-sanan käyttö johtaa. Siksi Suomi vaikutti vuonna 2015 hyvältä vaihtoehdolta itärajan ylittäneille turvapaikanhakijoille — ainakin kuulopuheiden perusteella. Kaikissa kolmessa osa-alueessa käsitellään monelle lukijalle sekä tuttuja, että joitain suuremmalle yleisölle uusiakin ilmiöitä. Kirjoittajien keräämän materiaalin mukaan Venäjällä on lähes mahdotonta saada turvapaikkaa, mikä taas johtaa siihen, että turvapaikanhakijat joutuvat yhteiskunnan ulkopuolelle kamppailemaan kafkamaisen byrokratian kanssa. Kirjassa painotetaan myös useaan otteeseen, että valtaosa maailman pakolaisista on paennut, joko kotimaansa sisällä tai sen lähialueille. Toisessa osassa pureudutaan rajakäsityksiin, turvallisuuteen ja uhkakuviin ja kolmannessa maahanmuuttopolitiikkaan eurooppalaisesta näkökulmasta. TurvapaikanhakijoiTa ja maahanmuuTTajia ei kuulla Yksi kirjan läpileikkaavista havainnoista on, etteivät maahanmuuttajat tai turvapaikanhakijat itse pääse ääneen heitä koskevassa uutisoinnissa ja julkisessa keskustelussa. Tieteellisempien ja näkökulmatyyppisten tekstien rytmitys tulee tarpeeseen, etenkin jos haluaa lukea kirjan kokonaisuutena. Nämä sanavalinnat sekä turvallisuutta ja ulkoista uhkaa painottava Eurooppa-keskeinen uutisointi ovat Noora Kotilaisen ja Jussi Laineen toimittaman tietokirjan mukaan pönkittäneet vinoutunutta ja haitallista keskustelua maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta. TeksTi Johannes Jauhiainen Al l Ov er Pr es s/ CA n Oz er Turvapaikanhakijoiden tuloa kuvaillaan keskusteluissa usein vyöryksi. T urvapaikanhakijoiden tuloa Eurooppaan on kuvailtu vyöryksi, aalloksi, tulvaksi ja tsunamiksi. Kriisi nimittäin mielletään usein negatiiviseksi muutokseksi, vaikka muutokseen voisi liittää myös positiivisiakin puolia, Kotilainen kertoo Kansan Uutisille. Jos taas haluaa lukea kirjasta vain itseään kiinnostavat kappaleet ei tekstijaolla ole niin väliä. TausTaT 20 | KU 19 /2 02 1 Maahanmuuttouutisointi pahasti vinksallaan Esimerkiksi tutkija Johanna Vuorelma avaa artikkelissaan ironian käyttöä maahanmuuttokeskustelussa, kun taas professori Kaarina Nikunen perkaa näkökulmassaan maahanmuuttokeskustelua sosiaalisessa mediassa. Ensimmäisessä keskitytään muuttoliikkeen metaforiin, symboliikkaan ja sanavalintoihin. Sisällön puolesta kirja on jaettu kolmeen temaattiseen osaan. Siitäkin syystä globaalin siirtolaisuustarinan pääosaa ei näyttele apua tarjoava tai ulkopuoliselta uhalta suojautuva eurooppalainen vaan erityyppisten siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden joukko. Lisäksi kirjassa on sen verran paljon toistoa esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisistä, ettei lukija tipu kärryltä, vaikka lukisi kirjasta vain yksittäisiä kappaleita. TieTeeseen pohjauTuvia arTikkeleja Kotilaisen ja Laineen tietokirja koostuu tieteeseen nojaavista, usein tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista sekä lyhyemmistä näkökulmatyyppisistä teksteistä. Sen sijaan voisi puhua eurooppalaisesta pakolaisten vastaanottamiskriisistä tai vaikkapa empatian puutteen ja ihmisoikeuksien arvostuksen kriisistä. Tieteellisempien artikkelien ymmärtäminen vaatii nimittäin aiheesta kiinnostuneelta maallikoltakin aika paljon keskittymistä ja siksi kevyemmät näkökulmatyyppiset tekstit antavat lukijalle hengähdystauon ja katsauksen johonkin astetta konkreettisempaan ilmiöön. Yksi näistä on Joni Virkkusen ja Minna Piipposen artikkeli, jossa nostetaan esiin turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kokemuksia Venäjällä. Kiinnostavan näkökulman julkiseen keskusteluun antavat myös siirtolaisuusinstituutin vasTutkijoiden, toimittajien ja järjestöasiantuntijoiden tietokirjan mukaan Eurooppa-keskeisyys ja kova turvallisuusajattelu vääristävät uutisointia ja julkista keskustelua maahanmuutosta. Kuvassa Syyriasta paenneita ihmisiä Turkin ja Kreikan välisellä raja-alueella keväällä 2020. Kotilainen pitää myös sanaa ”pakolaiskriisi” ongelmallisena. Näkökulmia ovat tutkijoiden lisäksi kirjoittaneet myös toimittajat ja järjestökentän asiantuntijat. Kirja. Maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita ei liiemmin kuulla myöskään Kotilaisen ja Laineen toimittamassa kirjassa, yksittäisiä kappaleita lukuun ottamatta. Itse ihmisiä taas on nimitetty Iphone-miehiksi, partalapsiksi ja elintasosurffareiksi