PALUU PERUSASIOIHIN 43 Riina Bhatia tutkii, miten elää hyvää elämää ilman talouskasvua. IHAN OIKEA SOTA 61 Noora Kotilaisen kolumni. EU PÄÄTTÄÄ RAHOITUSKEHYKSESTÄ 22 Päätösvaltaa siirrettäisiin paikalliselta tasolta kansalliselle tasolle. 08 Ilmastokokous jätti monet hämmentyneiksi. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. ETNISTEN JAKOLINJOJEN PANTTIVANKI 26 Eripura jatkuu Bosnia-Hertsegovinassa. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. TAHRAT LUOKAN MERKKINÄ 51 Lilla Teaternin Våldets historia. sisältö 1/2026 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Haapaniemenkatu 7–9 B 12 00530 HELSINKI (09) 759 601 ku@ku.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 601 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). TALOUSKURIN VAIKUTUKSET NAISIIN 48 Anni Marttisen essee. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. PARTIOPOIKA PIMEÄSSÄ LAAKSOSSA 58 David Lynchin syntymästä 80 vuotta. ROSKA PÄIVÄSSÄ 10 ”Olenko minä se idiootti, joka heittää ensimmäisen roskan.” TYÖTTÖMYYSKRIISI 13 Suomen leikkaukset johtivat kriisiin. FANTASIA ON TODELLISUUDEN PEILI 54 Joel Slotte maalaa reittejä mahdollisiin maailmoihin. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. 3 KOSKELA TUOMITSEE USA:N ISKUN 07 ”Kyse on etupiiriajattelusta.” MITÄ BELÉMISTÄ JÄI KÄTEEN. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. KUINKA KIINA SELVISI TULLISODASTA 30 Pintaa syvemmältä. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Painopaikka PunaMusta 2026 KANNEN KUVA: LEHTIKUVA/AFP/ ANDREW CABALLERO-REYNOLDS. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@ku.fi. SOTEN JA ALUEIDEN IHMINEN 36 Laura Meriluoto haluaa toimia linkkinä kenttäväen ja puoluetoimiston välillä. HYÖKKÄYKSEN SEURAUKSET 40 Yhdysvaltain isku Venezuelaan teki selväksi, että etupiirijako on palannut kansainväliseen politiikkaan. LIIKETTÄ JA VÄÄNTÖÄ SAARELLA 32 Britannian poliittisella kentällä myllertää
Samalla tapahtunut on jälleen osoitus, kuinka Eurooppa on sössinyt omat asiansa. Nyt Yhdysvallat on osoittanut, että se on valmis tismalleen samanlaisiin toimiin kuin Venäjä – hyökkäämään suvereeniin valtioon ja ottamaan maan johtajan kiinni. NICOLÁS MADURO oli itsevaltias, jota ei demokratia kiinnostanut. Hänen kaudellaan Venezuelan syöksy kiihtyi, vaalituloksia vääristeltiin härskisti, eikä opposition toimintaa sallittu. Kyllä ja ei. Jälkiviisastelu on usein täysin hyödytöntä, mutta kysytään senkin uhalla: Oliko Suomen Nato jäse nyys virhe. Mikään yllämainituista asioista ei anna oikeu tusta Yhdysvaltain hyökkäykselle. Maiden johtajia ei vaihdeta ulkovaltojen hyökkäyksillä. Yhdysvallat perusteli hyökkäystä epämääräisil lä viittauksilla huumekauppaan. KIITOS 2021 – 2025. Isot tekevät mitä tahtovat, muiden tehtävä on yrittää sopeutua. Eivastausta voi perustella kysymällä, mikä olisi ollut vaihtoehto. Roistovaltioiden johtajat valehtelevat minkä ehtivät. Jatkuuko hyssyttely edelleen. JUSSI VIRKKUNEN Y hdysvaltain hyökkäystä Venezuelaan voi kuvailla kahdella sanalla: Mikä röyhkeys! Yhdysvallat iski pommein ja ohjuksin Venezuelaan ja kaappasi maan johtajan Nicolás Maduron sekä hänen puolisonsa. Ikävä kyllä kump panina on sotarikollinen, jota ei kansainvälinen oikeus kiinnosta enää pätkääkään. Suomessa on vuorossa vaaliton vuosi, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2020.. Suomi on sitonut itsensä tiukasti Yhdysvaltoi hin turvallisuuspolitiikassaan. Yksi asia on kuitenkin varma: vanha maail manjärjestys ei ole kuolemassa. Yhdysvallat on palannut vanhaan Monroen oppiin, jossa Latinalaisen Amerikan katsottiin kuuluvan Yhdysvaltain etupiiriin. Venäjä tunnetusti vaati ennen hyökkäystään Ukrainaan, ettei Nato saa enää laajentua. Länsimaat ovat nöyristelleet Trumpin edessä, kun Yhdysvallat on uhannut katkaista apunsa Ukrainalle. Venäjän johtaja Vladimir Putin syytti Ukrai nan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä natsiksi, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump väitti Maduroa huumekauppiaaksi. Kyllävastausta peruste lee se, että Nato ei vaikuta enää täysin uskottavalta liittoumalta. SUOMELLE JA muille länsimaille tilanne on kammot tava. Isku on jälleen uusi naula sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen arkkuun. 4 pääkirjoitus KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN TÖRKEÄ LOUKKAUS Kuten vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kannanotossaan totesi, kyse on etupiiri ajattelusta. Jos se sallitaan Yhdysvalloille, miksi sitä ei sallittaisi Venäjälle. Maailmanjärjestys on muuttunut nopeasti ja hyvin vaarallisella tavalla. Suomi on kaiken lisäksi sopinut kahden välisestä sotilaallisesta yhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa. Provosoimaton hyökkäys on kan sainvälisen oikeuden vastainen, eikä sille löydy mitään oikeutusta. Uskoo ken tahtoo, mutta yleisesti imperialisteja ei kannata uskoa. Se on kuollut. Jos Suo mi olisi päättänyt olla liittymättä, olisiko se tarkoit tanut Venäjän etupiiriajattelun hyväksymistä. Nyt Kiina ja Venäjä voivat katsoa, että niillä on oikeus toimia etupiireissään haluamallaan tavalla. Voidaanko tätä jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Putinille Yhdysvaltain hyök käys olikin onnenpotku, vaikka samalla Venäjä saattaakin menettää yhden tukijansa. Taiwanissa tilannetta seurataan varmasti jännityksellä. Vuosi kymmenten ajan Euroopassa laiminlyötiin oman puolustuksen kehittäminen, kun Yhdysvallat piti huolen maanosan turvallisuudesta
Iranin valuutan arvo on romahtanut, mikä on entisestään vaikeuttanut tilannetta. Syynä protesteille on maan vaikea taloustilanne. Iranin hallinto on kukistanut aiemmat protestit väkivaltaisesti. 5 01 ajassa Iranissa protestit maan hallintoa vastaan alkoivat jälleen joulukuun lopussa. KUVA: LEHTIKUVA TEHERAN MARSSII
Synkästä tilanteesta huolimatta Suomessa on yritetty väittää, että tilanne ei ole niin paha kuin tilastosta ERILLISTYÖTTÖMYYSKRIISI voisi päätellä. JUSSI VIRKKUNEN Lisää työttömyyskriisistä sivuilla 13–21. Espanjan työttömyysprosentti on Suomen kanssa samaa luokkaa, mutta siellä työttömyys on ollut laskussa. LE H TIK U VA /V ES A M O IL A N EN. Nyt työttömyysaste on yli kymmenen pro senttia, ja Suomi on lähellä vähemmän mairittelevaa kärkipaikkaa EU:ssa. Vaikuttaa ilmeiseltä, miksi tilan teen vakavuutta ei haluta myöntää. 1990luvun lamassa työttömyysaste pomppasi muutamasta prosentista lähes 20:een nopeasti. Käykö tällä kin kertaa samalla tavalla. 6 ajassa SUOMEN TYÖTTÖMYYSTILANNE on synkentynyt reilussa vuodessa. Tätä viestiä on toitotettu valtiovarainministeriöstä lähtien. Oikeistohallitus on tehnyt juuri sellaisia toimia, joiden on väitetty parantavan Suomen työllisyystilannetta. Kun näin ei ole käynytkään, on pitänyt kaivaa selitysvihko auki. Laman seu rauksena työttömyysaste jäi pysyvästi lähtö tasoa korkeammalle. Eihän se hyvältä ole näyttänyt. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju keksi syyttää pahentuneesta työttömyys tilanteesta ulkomaalaisia
”Jos tätä peliä seurataan laput silmillä, ollaan arvopohjaisesta realismista siirrytty intressipohjaiseen realismiin. LE H TIK U VA /M A R K K U U LA N D ER. Nyt Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin linja on kaukana siitä. Samalla paradoksaalisesti lähetetään viesti, että myös muilla suurvalloilla on oikeus temmeltää katsomillaan etupiireillä kuten haluavat – tarvittaessa myös sotilaallisesti.” ”Tällainen ajattelu on erittäin vaarallista”, Koskela tiivistää. Koskela toteaa, että sääntöpohjaisen ja monenkeskisen järjestelmän puolustaminen on globaalisti arvokasta, mutta myös pienen maan etu. Koskela pitää huolestuttavana, että Suomessa Trumpin toimintaa on pitkään hyssytelty. Jussi Saramo 3.1. Hän huomauttaa, että Venezuelan-iskussa on pohjimmiltaan kyse sääntöpohjaisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden perinpohjaisesta kyseenalaistamisesta. ”Kyse on etupiiriajattelusta, jossa halutaan vähentää esimerkiksi Kiinan ja Venäjän valtaa Yhdysvaltojen lähialueilla. Kun emme tue ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta emme voi niihin itsekään vedota. Koskela totesi, että hyökkäys on kansainvälisen oikeuden vastainen. Silloin kv-politiikassa raivataan tilaa itsekkyydelle, ei inhimillisyydelle. Siihen ei meillä – eikä muilla – ole varaa.” ajassa KOSKELA TUOMITSEE USA:N ISKUN BLUESKY ” Tällainen ajattelu on erittäin vaarallista.” Grönlannille ja Suomellekin on vaarallista, että Euroopan johtajat eivät pysty tuomitsemaan Yhdysvaltojen ja Israelin rikoksia. 7 VASEMMISTOLIITON PUHEENJOHTAJA Minja Koskela tuomitsi tiukasti Yhdysvaltain tammikuun alussa tekemän iskun Venezuelaan. ”Näin on siitä huolimatta, että Venezuelan presidentti – tai oikeammin diktaattori – [ Nicolás] Maduro ei nauti ainakaan minun luottamustani”, Koskela kirjoitti Facebookissa
Fossiilisista polttoaineista luopumisesta ei saatu sovittua, ja kokous käytiin kireissä geopoliittisissa tunnelmissa. Valonpilkahduksiakin oli. Rikkailta mailta vaadittiin enemmän vastuuta aiheuttamistaan haitoista ja alkuperäiskansat pääsivät ääneen. Perustettiin myös trooppisten metsien suojelurahasto (TFFF), josta maksetaan maille metsien säilyttämisestä, ja rahoituksesta viidesosa ohjataan suoraan alkuperäiskansoille ja paikallisyhteisöille. SUURIN ODOTUKSIN ladattu Belémin COP30-ilmastokokous Brasiliassa jätti monet ilmastosta ja luonnosta huolestuneet toimijat hämmentyneiksi. Kuvassa tulvatuhoja Intiassa. BELÉMIN PETTYMYS MISTÄ EI SOVITTU 1. 8 Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Valtioiden välisten sopimusten sijaan Belémissä korostuivat siis alueellinen suojelu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tuloksia pidettiin yleisesti ottaen vaatimattomina. Yhtä kaikki sovitut toimet ovat yhä liian heikkoja vastaamaan ilmastonmuutokseen ja lajikatoon niiden vaatimalla vakavuudella ja aikataululla. Konkreettisesta rahoituksesta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Alkuperäiskansoilla oli ensimmäistä kertaa virallinen rooli konferenssissa, ja heidän maaoikeuksiaan vahvistettiin. Kuva: Lehtikuva/Mir Imran. Siitä, miten fossiilisista polttoaineista luovutaan globaalisti 2. Sitovista maailmanlaajuisista toimista metsäkadon lopettamiseksi 3
Viimeistään kesän jälkeen kaikkien katseet alkavat olla kevään 2027 eduskuntavaaleissa.. Globaalissa etelässä maapallon kuumenemisen seuraukset ovat näkyneet jo vuosikymmeniä, eli kyseessä ei ole tulevaisuusuhka, mistä maat muistuttivat. MARIA BROCKHAUS Metsätieteiden professori Helsingin yliopistolla METSIEN JA ilmastonmuutokseen valtaa ja politiikkaa tutkivana lähestyisin asiaa toisin ja kysyisin ensin, mitä ei saavutettu ja missä geopoliittisessa kontekstissa. Käytännössähän maat sopivat vain minimiaskelista, joilla prosessi pysyy elossa, mutta toimet eivät nopeudu. Lähivuosina läpimurtoja tullaan tekemään edelläkävijämaissa, yrityksissä, kaupungeissa ja tuomioistuimissa. Konferenssista ei saa tehdä bisnesmessua, jossa tehdään ”sopimuksia” ja myydään ”ratkaisuja”, joiden vaikutukset ovat kyseenalaisia tai epävarmoja ja häiritsevät oikeita toimia. Se, että 195 maata pääsi sopimukseen, antaa kuitenkin toivoa, vaikka sovittu ei riitäkään vastaamaan haasteisiin. Näin ei tietenkään ole. Edistyksellinen tiekartta vaati maita siirtymään pois fossiilisista polttoaineista, mutta se lässähti lopulta. Myöskään metsäkadon tiekarttaa ei laadittu, vaikka kokous pidettiin Amazonilla. Se johtuu ehkä vaikeaselkoisesta ilmastojargonista tai siitä, että pelätään ilmastoestäjien saavan pontta politiikalleen, jonka mukaan ilmastotoimet voi lopettaa, koska kaikki on jo mennyttä. Monet asiat, kuten metsäkadon tiekartta, on otettu osaksi Turkin COP31-kokouksen työohjelmaa. Nyt Belémin kokouksessa António Guterres lausui, että se raja meni jo, mikä on moraalinen epäonnistuminen, jolla on tappavat seuraukset. Oikeudenmukaisen siirtymän agendassa oli hienoa nähdä jonkin verran edistystä. Kahden saati 1,5 asteen tavoite on jäämässä saavuttamattomiin. 9 ajassa MITÄ BELÉMISTÄ JÄI KÄTEEN. Ilmastopolitiikassa huomio kääntyykin nyt sinne, missä johtajuutta on, ja missä vaikeistakin tavoitteista tehdään sitkeästi totta. Belémistä uutisoitiin Suomessa ihmeellisen vähän. Tämä on hirveä ja samalla realistinen viesti. Jatkoa seuraa heti huhtikuussa, kun Kolumbia järjestää maailman ensimmäisen fossiilisista polttoaineista irtautumiseen keskittyvän kansainvälisen konferenssin. Vahinkoja ei voi enää estää. Loppujulistuksessa ei mainittu fossiilisista polttoaineista luopumista eikä laadittu siihen tiekarttaa. YK:n ilmastokokouksissa on ymmärrettävästi haluttu vuosikymmeniä korostaa, että päästöjä pitää hillitä ja lämpeneminen rajoittaa 1,5 asteeseen. Tämä on entistäkin tärkeämpää nykyisinä myrskyisinä geopoliittisina aikoina, kun hallitukset ympäri maailmaa yrittävät viivästyttää tai estää ilmastotoimia. Suurin saavutus oli kuitenkin kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti alkuperäiskansojen äänen vahvistuminen ja yritys saattaa osallistujat ja kansallisvaltiot vastuuseen epäonnistumisistaan. LIN D A TA M M IS TO JU LIA JE R N VA LL BELÉMISTÄ JÄI käteen lähinnä taistelutahto. BELÉM OLI torjuntavoitto. Tässä valossa tärkeää on myös se, että EU:n ja Suomen ilmastotavoitteita viedään johdonmukaisesti maaliin. Onneksi tiedämme, että ihmiskunnan todellinen kyky nopeuttaa ratkaisuja on paljon suurempi. Myös tästä nähtiin Belémissä merkkejä, kun fossiilisista polttoaineista irtautumista ajava rintama vahvistui entisestään ja metsien puolustajat yhdistivät voimiaan. Sitä tehdään, kun tavalliset ihmiset jaksavat pitää asiaa pinnalla. KAISA KOSONEN Greenpeacen ilmastoja energia-asiantuntija KUKKA-MARIA AHOKAS Voiman metsätoimituksen päätoimittaja POLITIIKAN VETOMITTARI Vuosi 2026 on Petteri Orpon hallitukselle viimeinen täysi vuosi vallassa. Merkittävät maat kannattivat aloitetta, mutta ilman Yhdysvaltojen mukanaoloa yhteistä rintamaa ei saatu. Virallinen tulos heijastaa maailmanpolitiikan synkkää tilannetta, eikä siksi yllätä. Ehkä lopputulos oli torjuntavoitto, ja nyt odotellaan Trumpin kauden päättymistä
1 ajassa SEURAA SOMESSA! INSTAGRAM @kansanuutiset fb.com/kansanuutiset FACEBOOK YOUTUBE @KansanUutiset BLUESKY @ku.fi
Liike on huomattu myös silmäätekevien pirissä. Että olenko minä se idiootti, joka heittää ensimmäisen roskan, Ahonen sanoo. Aiemmin Ahosen roskaliike sai ympäristöministeriöltä tukea. Hän on katkera siitä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus lopetti tuen samalla kuin monet muut vapaaehtoistyöntuet. Ahosen mukaan juuri nyt on menossa uusi nousu: kesästä asti uusia jäseniä on tullut päivittäin. Siitä se alkoi, Ahonen kuvailee. – Sekä presidentti Tarja Halonen että presidentti Sauli Niinistö ovat kutsuneet meidät linnan juhliin, Ahonen kertoo. Sittemmin hän on ollut aktiivisesti mukana. LIIKE SAI alkunsa, kun Ahonen kauhisteli vuosituhannen vaihteessa tuolloin kuusija yhdeksänvuotiaiden tytärtensä kanssa, kuinka paljon roskia pihoilla, kaduilla, puistoissa ja rannoilla oli. Roskaton näkymä taas saa aikaan sen, että ihminen ei halua olla ensimmäinen, joka pilaa sen roskilla. Hän puolestaan on kutsunut nykyisen tasavallan presidentin liikkeen jäseneksi, muttei ole saanut tältä vastausta. Varsinkin silloin kuusivuotias tyttäreni oli asiasta kovin innostunut ajatuksesta, että tästä liikkeestä pitää tulla maailmanlaajuinen. ROSKA PÄIVÄSSÄ -liike järjestää työpajoja, ennaltaehkäisee tupakantumppiroskia jakamalla itse tehtyjä miniroskiksia tupakoijille, valistaa ja tiedottaa kouluissa, kirjastoissa ja missä tahansa, mihin se kutsutaan. Projekti onkin kasvanut valtakunnalliseksi. – Se osui kipeästi, hän sanoo. Ahosen asuinalue Laajasalo on siisti. – En käytä roskapoimuria, joka ehkä olisi hiukan hygieenisempi ratkaisu, vaan kyykin keräämässä roskat. Silti tottuneen roskankerääjän silmä havaitsee tupakan tumppeja, makeisja välipalapakkauksia, muovipusseja ja eväspapereita sieltä täältä. Sillä, että roska etsii roskaa, hän tarkoittaa, että roskainen ympäristö yllyttää roskaamaan. TUULA KÄRKI TU U LA K Ä R K I. Näin sanoo helsinkiläinen Tuula-Maria Ahonen joulukuisena torstaina, kun ollaan keräämässä roskia Laajasalon kaduilta ja metsistä. – Keksin, että jos jokainen keräisi roskan päivässä, eläisimme toisenlaisessa todellisuudessa. Järjestöllä on vapaaehtoinen jäsenmaksu,mutta sen tuotto ei riitä paljoon. Liikunta tekee hyvää niin keholle kuin aivoille, ja samalla voi toimia ympäristön hyväksi. – Puoliso oli aluksi vähän ihmeissään, että mitä tämä nyt on. Yhä Ahonen lähtee lähes joka päivä kävelylle tyhjän roskapussin kanssa. – On vaikeampi heittää roska maahan, kun siisteys kertoo, että muut kunnioittavat ympäristöä. Tämä on ollut koko perheen projekti. Ahonen perusti vuonna 2000 Roska päivässä -liikkeen, jonka ideana on, että jos jokainen noukkisi edes yhden roskan päivässä, ympäristö näyttäisi paljon paremmalta. Kätensä hän kuitenkin suojaa muovipussilla. 1 1 ajassa ROSKA PÄIVÄSSÄ MUUTTAA YHÄ MAAILMAA ROSKA ETSII roskaa. – Emme kehtaa pyytää jäseniä maksamaan jäsenmaksua, Ahonen hymähtää. SEN LISÄKSI, että kävelylenkit edistävät Laajasalon siisteyttä, ne edistävät Ahosen henkistä ja fyysistä hyvinvointia
Tämä on tosi tärkeää ja merkitsee käytännössä Euroopan puolustusvälinetuotannon tukemista, Saramo sanoo. Nyt tarkoitus on torpata Yhdysvaltain aikeita. SUVERENITEETIIN LIITTYY myös se, että europarlamentti päätti lopettaa venäläisen kaasun ja öljyn ostamisen. Yhdysvallat sen sijaan ei hivuta vaan hyökkää täysillä Eurooppaa vastaan kaikilla rintamilla, mutta yhä iso osa päättäjistä meilläkin nukkuu. TUULA KÄRKI VASEMMISTOLIITON europarlamentaarikko Jussi Saramo iloitsee europarlamentin joulukuun istunnosta erityisesti turvallista ja saavutettavaa aborttia ajavan My voice, my choice -kansalaisaloitteen saamaa tukea. – Olen tyytyväinen esimerkiksi ” EU R O O PA N PA R LA M EN TIN VA SE M M IS TO RY H M Ä. 1 2 ajassa USA EI HIVUTA VAAN HYÖKKÄÄ KAIKILLA RINTAMILLA” Jussi Saramo siihen, että saimme läpi esityksen siitä, että Ukraina on mukana siinä, mutta muita EU:n ja Etan ulkopuolisia maita siihen ei oteta. Samaan aikaan, kun olemme huolissamme siitä, pystymmekö puolustamaan itseämme, niin jopa uudet eurooppalaiset tukivälineet vuotavat rahaa Yhdysvaltojen asetuotantoon. – Vastassa oli vahva yritys saada Yhdysvallat mukaan siihen, mikä olisi ollut aivan pimeää, koska samaan aikaan olemme huolissamme Euroopan suvereniteetistä. Saramo toteaa, että vaikka moni asia kuuluu asioihin, joista jäsenmaat päättävät itse, EU pystyy nyt tarvittaessa puuttumaan asiaan. – Nyt olemme korvanneet tätä Lähiidän öljyllä ja Yhdysvalloista tulevalla kaasulla. Mutta meidän pitää päästä kokonaan eroon kaasun ja öljyn polttamisesta. – Vapaaehtoiset ovat tehneet upeaa työtä aloitteen hyväksi, ja sen myötä europarlamentti antoi tukensa turvalliselle abortille kaikkialla Euroopassa, hän sanoo. Hän viittaa viime viikolla europarlamentissa käsiteltyihin aseistamiseen liittyviin suunnitelmiin ja erityisesti juuri ReArm Europe -suunnitelmaa koskevaan mietintöön. Se on huono asia, että vihreä siirtymä etenee liian hitaasti. Esimerkiksi Maltalla ei ole oikeutta aborttiin ollenkaan ja Puolassa vain raiskausten jälkeen tai jos on välitön uhka äidin terveydelle. – Itse asia on tärkeä, mutta myös päätöksen voimaannuttava vaikutus eri puolilla Eurooppaa. Eurooppa tulee olemaan vahvempi, kun se käyttää omaa eurooppalaista energiantuotantoa. – Monelta lienee jäänyt huomaamatta, että vielä viime vuonnakin EU:sta ostettiin energiaa Venäjältä isommalla summalla kuin tuettiin Ukrainaa, Saramo sanoo. – Haluamme tukea tuotantoa Euroopassa ja siirtää sen Yhdysvalloista tänne. OMAN TYÖNSÄ kannalta merkittävimmäksi asiaksi Saramo nostaa puolustusteollisuuteen liittyvän ReArm Europe -paketin, jossa hän oli vasemmiston varjoneuvottelijana, ja arvioi, että lopputulos oli parempi kuin mitä uskallettiin toivoa. – Monet panikoivat siitä, että Venäjä on hitaasti hivuttanut Euroopan riippuvaiseksi energiastaan ja Kiina maametalleista. – Kyseessä on iso kokonaisuus, joka ei liity vain yhteen kokoukseen tai pakettiin, vaan Euroopan suvereniteettiin, hän painottaa
KUVA: LEHTIKUVA. Suomen työttömyysaste oli Euroopan toiseksi korkein, Espanjan jälkeen. 1 3 02 taustat TYÖTTÖMYYSKRIISI Työttömyys nousi Suomessa viime vuoden loppupuolella korkeammaksi kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen
1 4 LEIKKAUKSET JOHTIVAT KRIISIIN 2 4 6 8 10 12 Työttömyysaste, % TYÖTTÖMYYSASTE VIIMEKSI KULUNEIDEN KYMMENEN VUODEN AIKANA Kausija satunnaisvaihteluista puhdistettu trendi 12/2015–11/2025 2,0 % 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Tulokset ovat päinvastaisia: työttömyys on noussut ennätyslukemiin. Teksti ELIAS KROHN 2 4 6 8 10 12 Työttömyysaste, %. 1 5 Petteri Orpon oikeistohallitus on tavoitellut parempaa työllisyyttä leikkaamalla sosiaaliturvaa. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä hipoo jo 1990-luvun laman lukemia
– Ei ole osattu ennustaa finanssipolitiikan vaikutusta talouteen, Kyyrönen summaa. Pyrkimyksenä on ollut patistaa ihmisiä töihin sosiaaliturvaa heikentämällä. Heikommassa kysyntätilanteessa ne työpaikat eivät realisoidu. Kyyrönen teki vuoden 2024 lopulla yhdessä Ralf Sundin kanssa Kalevi Sorsa -säätiölle selvityksen, jossa todettiin valtiovarainministeriön laskelmissa useita puutteita ja epävarmuustekijöitä. Alimmillaan luvut olivat helmi-maaliskuussa 2023 vain 6,8 prosenttia. Blogikirjoituksessaan viime lokakuussa Sosten ” Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut.” Tatu Knuutila. 1 6 TYÖTTÖMYYS NOUSI Suomessa viime vuoden loppupuolella korkeammaksi kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen. – Kun suhdanne ei ole ollut vahva, on vaikea nähdä, että ihmisten työllistyminen olisi heistä itsestään kiinni, Knuutila kommentoi. Tämä heijastuu koko kansantalouteen ja työllisyyteen. Vaikka Venäjän hyökättyä Ukrainaan kansainvälisessäkin taloudessa on ollut epävarmuutta ja kuluttajahintojen nousu on heikentänyt ostovoimaa, muualla Euroopassa työttömyys on pysynyt verraten matalana. Laman jälkeenkin työttömyys jäi pysyvästi huomattavasti aiempaa korkeammalle tasolle. Siinäkin on kyse valtion rahoituslinjasta. Työttömyys on noussut vuodesta 2023 alkaen. Sosten (Suomen sosiaali ja terveys ry) pääekonomisti Otto Kyyrönen näkee laskelmissa merkittäviä heikkouksia. Työttömiä oli tuolloin 63 000. Itse uskon, että vaikutus on ollut kohtalaisen suuri, Knuutila vastaa kysymykseensä. – On kiistatonta, että hallituksen leikkauspolitiikalla on ollut tähän vähintäänkin jonkinlainen vaikutus. Niin valtiovarainministeriön kuin esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) edustajat ovat hakeneet työttömyysluvuille selityksiä, jotka tekisivät tilanteesta vähemmän vakavan: esimerkiksi ulkomaalaisten merkittävä osuus työnhakijoista, työn tarjonnan kasvaminen ja niin sanotun laajan työttömyyden vähäisempi kasvu. – Herää kysymys, miksi Suomessa työttömyys kasvaa, mutta tilanne ei näytä samanlaiselta muualla Euroopassa, pohtii SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila. Työnvälityksen tilastoissa työttömiä työnhakijoita oli tätäkin enemmän, 318 700. Niissä ei myöskään ole huomioitu kysyntävaikutuksia: kun leikataan pienituloisten sosiaalietuuksia, se vähentää kokonaiskysyntää moninkertaisesti ja saattaa vaikuttaa heikentävästi työvoiman kysyntään, Kyyrönen luettelee. 63 000 työtöntä johti hätätilaan Viime marraskuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun presidentti Urho Kekkonen julisti Suomeen suuren työttömyyden vuoksi kansallisen hätätilan ja nimitti hätätilahallituksen. Valtiovarainministeriö on laskenut hallituksen toimille huomattavia työllisyysvaikutuksia. Lehden painoon mennessä ei ollut tiedossa, nousiko se mahdollisesti vuoden lopulla jo Espanjankin ohi. Hallituksen ja pääomapiirien suunnasta on kuultu työttömyyttä vähätteleviä arvioita. Toiseksi niissä on tehty aika isoja johtopäätöksiä vähän puutteellisen tutkimusnäytön pohjalta. Kun esimerkiksi työttömyysturvasta ja asumis tuesta on leikattu, ihmisten ostovoima on heikentynyt entisestään. Ei tosin puhuttu myöskään 1990-luvun laman aikaan, jolloin työttömiä oli pahimmillaan yli 500 000. Nyt heitä on yli 300 000, mutta minkäänlaisesta hätätilasta ei puhuta. Useilla hyvinvointialueilla on käyty yt-neuvotteluja ja vähennetty väkeä. – Ensinnäkin arviot koskevat rakenteellista työllisyyttä. Työllisyysvaikutukset tyhjän päällä Petteri Orpon oikeistohallituksen tavoitteena on työllisyyden lisääminen sadallatuhannella hallituskauden aikana. Marraskuussa, jolloin kaksi ja puoli vuotta hallituskaudesta oli kulunut, työllisiä oli 43 000 vähemmän kuin hallituskauden alussa. Rahat ovat suoraan poissa talouden kierrosta, koska pienituloisimmat yleensä käyttävät kaikki liikenevät rahansa päivittäiseen kulutukseen. Vuonna 2025 Suomen työttömyysaste oli Euroopan toiseksi korkein, Espanjan jälkeen. Ja todellisuudessa työllisyys on päinvastoin vähentynyt. Selvityksen mukaan todellinen työllisyyden lisäys saattaisi olla vain murto-osa arvioidusta. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli marraskuussa 276 000 ja työttömyysasteen trendiluku oli 10,6 prosenttia. Sosiaaliturvan leikkausten lisäksi työttömyyttä on pahentanut – ja luultavasti tulee vielä jatkossakin pahentamaan – monien hyvinvointialueiden talousahdinko
1 7 LEHTIKUVA
Kun katsoo pitempää aikaväliä, niin käytännössä kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut. Tuolloin pitkäaikaistyöttömiä oli enimmillään 143 000. Hallituksen talous ja yhteiskuntapolitiikka on paljolti työnantajien ja elinkeinoelämän kynästä lähtöisin. – Työttömyysturvaetuuksille pääseminen on tehty aiempaa vaikeammaksi. – Näkisin myös, että kyllä työvoimapoliittiset palvelut ihan oikeasti edistävät työttömän tilannet ta ja aktivoivat heitä. Näin suhdanne työttömyys muuttuu rakennetyöttömyydeksi, joka ei enää ratkeakaan pelkällä talouskasvulla. Miksi vähätellään. Lukema on jo samaa luokkaa kuin 1990-luvun lamassa. Sama vaara on nytkin. Hän osoitti tilastojen avulla, että työttömyyden kasvu selittyy suurimmaksi osaksi suomalaisten eikä ulkomaalaisten työttömyydellä eikä työ voimaan kuuluvien osuus työikäisistä ole kasvanut siten, että tämä selittäisi merkittävästi työttömyy den kasvua. Myös työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa on monin paikoin heikentänyt palveluiden saatavuutta. Knuutila kommentoi, että siinäkin luvussa on kuitenkin kasvua kahdessa vuodessa yli 15 prosenttia. Se, että työttömyyskorvauksissa kasvu on ollut vähäisempää kuin muilla mittareilla, voi Knuuti lan mukaan selittyä osittain hallituksen sosiaali turvaleikkauksilla. Niin sanottuun aktivointiasteeseen lasket tavissa palveluissa olevien määrä on vähentynyt vuodessa yli 14 000:lla. Siitä huolimatta myös laaja työttömyys on selkeästi kasvanut. Niillä on muitakin kuin vain tilastollisia vaikutuksia. Se on aika usein tehty teoreettinen oletus, joka on nähdäkseni har haanjohtava. Laman jälkeen pitkäaikaistyöttömyys hellitti hitaasti. – Meillä on monta erilaista mittaria, millä voidaan katsoa työttömien tai työllisten määrän kehitystä, mutta ne ovat tässä suhteessa aika johdonmukaisia. Kehakes kuksen työllisyyskatsauksen mukaan yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli marraskuus sa 133 400, mikä on 30 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Miksi sitten työttömyystilanteen vakavuutta pyritään vähättelemään. Huolestuttavinta nykyisessä työttömyystilanteessa on pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Ihmiset menettävät työkykyään, heidän osaa misensa vanhenee, ja uuden työn saaminen on noususuhdanteessakin vaikeaa. – Tietyissä taloustieteen koulukunnissa ajatellaan, että kokonaiskysynnällä ei ole juuri merkitystä pitemmällä aikavälillä. Jääkö pitkäaikaistyöttömyys päälle. Yksinkertainen selitys on tietysti se, että hallitus tukijoineen ei halua myöntää epäonnistumistaan. Marraskuussa työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli 409 800, mikä oli 12 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. Sekin on osaltaan syönyt resursseja mitä muuten voisi käyttää työllisyys palveluihin, toteaa SAK:n Tatu Knuutila. Tässäkin ovat taustalla hallituksen rahoitusleik kaukset. – Kun kuntakenttä eli työllisyysalueet ovat nykyään mukana työttömyysetuuksien rahoi tuksessa, siitä tullut lasku on ollut kuntakentässä suurempi kuin oletettiin. Pääekonomisti Pasi Sorjonen Akavasta arvioi, Kun työttömyysturvasta ja asumistuesta on leikattu, ihmisten ostovoima on heikentynyt entisestään.. Oma kantani on, että kysyntätekijät vaikuttavat pitemmälläkin aikavälillä työvoiman kysyntään, talouteen ja kasvuun, Kyyrönen pohtii. – Jos se epäonnistuu, sehän ei ole hyvä elin keinoelämälle ja heidän intresseilleen tulevaisuu dessa, kommentoi Otto Kyyrönen. 1 8 Otto Kyyrönen kävi tällaiset väitteet tarkasti läpi. Työttömyyden kasvua on vähätelty silläkin perus teella, että työttömyyskorvauksia saavien määrä on kasvanut vain vähän. Lisäksi on talousteoreettisia erimielisyyksiä. – On iso riski, että se ei sula, vaikka koittaisi paremmat ajat ja kasvu lähtisi käyntiin, toteaa Tatu Knuutila. On todella iso ongelma, että ihmiset eivät ole päässeet palveluihin yhtä hyvin kuin aiemmin, Kyyrönen toteaa. Palveluihin pääsy on vaikeutunut Niin sanottu laaja työttömyys, johon luetaan myös työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, on kyllä kasvanut vähemmän kuin varsinainen työttömyys, koska palveluihin on päässyt entistä harvempi
1 9 LEHTIKUVA
Esimerkiksi palkkatuen lisääminen olisi Knuu tilan mukaan tärkeää. Korkeakoulututkinnot ovat aiempaa tavallisempia, ja sen myötä huonon suhdanteen aikana työllisyys ja työttömyys voivat kasvaa samaan aikaan. Siksi olemme Akavassa ehdottaneet, että työttömät saisivat opiskella vapaammin ja ylläpitää työkykyään ja taitojaan, jotta työllistymisen mahdollisuudet olisivat parem mat, kun ajat tästä paranevat. Otto Kyyrösen mukaan lisäys juontuu kuntien ja hyvinvointialueiden työllistämisestä – yksityisen sektorin työllisyystilanne on yhä heikentynyt. Taustalla on monenlaisen suunnittelutyön väheneminen sekä virkamieskunnan ja ylipäänsä julkisen sektorin henkilöstön karsiminen. Avoimien työpaikkojen määrä on silti vähenty nyt. – Työmarkkinat muuttuvat koko ajan siihen suuntaan, että korkeakoulutusta vaativia työpaik koja on aiempaa enemmän. Moni nuori valmistuu työttömäksi Työttömyys koskee nyt monia aiempia taantumia enemmän myös korkeasti koulutettuja. Akavan tavoin SAK ajaa myös työttömien opiskelun helpottamista. Valoisa puoli on Sorjosen mukaan se, että korkeakoulutetuilla myös työllisyys on kasvanut, toisin kuin vähemmän koulutetuilla. Etenkin vastavalmistuneille, olipa koulutustaso mikä tahansa, työllistyminen on nyt vaikeaa. – Mutta jos se kovin paljon pitkittyy ja ollaan useampia vuosia poissa työelämästä, varmasti se rupeaa olemaan ongelma. Mutta enemmistö varmaan tarvitsisi riittävän hyvin palkattua vakituista, säännöllistä työtä. – Kunnilla ja hyvinvointialueilla on ollut mahdollisuuksia palkata henkilöstöä, mutta näyttää siltä, että uudet työsuhteet ovat paljolti osaaikaisia. – Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste eli palveluosallisuus on Kehakeskuksen mukaan tällä hetkellä vain 6,2 prosenttia. Jo ennen viimeaikaisia leikkauksia Suomi on panostanut työvoimapalveluihin pohjoismaisittain hyvin niukasti. Palvelujen piirissä olevia ei tilastoida työttömiksi, ja niiden avulla nimen omaan pitkäaikainen työttömyys on perinteisesti katkaistu. Alueet ovat isoissa sopeutuspaineissa, kun niille ei ole haluttu antaa lisäaikaa alijäämien kattamiseen. 2 että vuoden työttömyys ei vielä johda ammatti taidon menetykseen. Tatu Knuutila toteaa, että esimerkiksi opiskeli joiden paine saada lisätuloja on kasvanut opinto ja asumistukien heikennysten vuoksi. – Heille osa-aikaiset työt voivat olla hyvä ratkai su. OECD:n tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2023 niiden rahoitustaso suh teessa bruttokansantuotteeseen oli Ruotsissa yli kaksinkertainen ja Tanskassa kolminkertainen Suomeen verrattuna. Vain osa-aikaiset työt lisääntyvät Jonkinlaisena valopilkkuna nykytilanteessa voi pitää sitä, että työttömyyden kasvusta huolimatta työllisyysaste ei ole jatkanut alenemistaan syksyn 2024 jälkeen, vaan pysynyt suunnilleen ennallaan. Siinä mielessä tilanne ei ole aivan yhtä paha kuin 1990luvulla, jolloin palvelujen piirissä olevia oli huomattavasti enemmän ja laaja työttö myys siten isompi. Se todennäköisesti johtaa siihen, että niidenkin työllisyystilanne heikkenee taas jossain kohtaa. – Ihmettelen, miksi Suomessa suhtaudutaan työllisyyspalveluihin näin penseästi, Knuutila sanoo. Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakosken mukaan työpaikkojen puut teen lisäksi juuri palvelujen heikko saatavuus on nykyisessä työttömyystilanteessa yksi keskeinen ongelma. Vaikka kaikki kuntien palvelut eivät välttämättä näy tässä luvussa, suu rin osa pitkäaikaistyöttömistä on varmasti vailla mitään tukea työllistymiseensä. – Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu on vähän hidastunut viime vuoden loppupuolella, mutta mitään pysähtymisen merkkejä ei ole, sanoo Akavan Pasi Sorjonen. Työllistymiseen vaikea saada apua Pitkäaikaistyöttömyyden viimeaikainen kasvu selittyy paljolti työllistymistä edistävien palve luiden vähenemisellä. Työttömien määriin suh teutettuna erot ovat jopa 8–9kertaisia. Lisäksi niiden laatu on heikentynyt: entistä suurempi osa on määräaikaisia tai osaaikaisia. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat muun muassa työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja omaehtoi nen opiskelu. ” Suurin osa pitkäaikais työttömistä on varmasti vailla mitään tukea työllistymiseensä.” Jukka Haapakoski