Kansan Uutiset 14.06.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 24-003251-1324 24 Viikko 24 Perjantaina 14.6.2013 www.kansanuutiset.fi Uusia tuulia Tampereella » Punaista ja vihreää puoluekokouksessa s. 10?13 Sodankylän elokuvajuhlat 22 Verkkourkinta 26 Ilofestival 32
09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. He allekirjoituttivat vankilassa olevilla jäsenillä tyhjiä paperiliuskoja, joita oli tarkoitus käyttää antamaan asianajajille kansainväliset yksinoikeudet Pussy Riot -oheistuotteiden myymiseen. Rautanen pitää hyvänä sitä, että Suomessa on vihdoin suuntauduttu avohoitoon laitoshoidon sijasta. Kuvan 19-vuotias Juuso Huovinen väänsi rantapainikultaa raskaassa sarjassa. 16 Hyvä avohoito vaatii kunnon resurssit Lääkäri Mika Rautanen teki psyykkisesti sairaiden luona kotikäyntejä viime vuoteen saakka neljän vuoden ajan, yhden vuoden kokopäiväisestikin. Avohoidolla on haettu säästöjä, vaikka hyvä avohoito ei ole laitoshoitoa halvempaa. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. He suunnittelivat Pussy Riot -elokuvaa, jossa asianajajat olisivat päärooleissa. ISMO ALHONIEMI 18 B F 36 Kansan Sanan vaiheet historiakirjaan TUL:n joukkue saalisti mitaleja Varnassa Kuopiolainen kansandemokraattinen maakuntalehti Kansan Sana aloitti ilmestymisensä keväällä 1945. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 Kansan Uutiset, Viikkolehti 14.6.?20.6.2013 C Keskustelu s.24 D Ulkomaat s.26 E Vapaa-aika s.32 F Pelit s.34 LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi 30 SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI Kierot asianajajat rahastivat Pussy Riotilla D Pussy Riotin viime syksynä potkut saaneet asianajajat ohjasivat ryhmän tukikeräyksen rahat omille tileilleen. Naiset voittivat joukkuekisan ja miehet olivat kolmansia. Kotiin tuomisina oli 29 mitalia. Näytenumerossaan Kansan Sana linjasi pääteemoikseen palkkatyöläisten ja pienviljelijöiden asian, työväen voimien kokoamisen sekä taistelun fasismia ja taantumusta vastaan. Yli satapäinen Työväen Urheiluliiton joukkue osallistui Bulgarian Varnassa järjestettyihin kolmansiin Maailmankisoihin. TUL:n yleisurheilujoukkueen menestys oli kokonaisuudessaan mainio. Ongelmana vain on se, ettei avohoitoon panosteta riittävästi. Hänen tositapauksiin perustuva kirjoituksensa lääkärin työviikosta on täynnä eri tavoin järkyttäviä kuvauksia. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. JARMO LINTUNEN A 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Jarmo Lintunen 2. Tuoreen historiateoksen mukaan lehden juuret ulottuvat kuitenkin paljon kauemmaksi
Puoluehallituksen päätöksessä ei kuitenmerkitystään dramaattisempia piirteitä, sillä onhan Yrtkaan ollut kyse pelkästään yhdestä puheesta toisen puotiaho aikoja sitten linjansa valinnut. Tällaituksessa tai oppositiossa, täytyy kestää sessa tilanteessa parempi ratkaisu on kertakovakin sisäinen kritiikki. Itse hän on myös valinnut fooJARMO LINTUNEN taa suuren enemmistön omaan tahtoonsa. ruminsa, jossa esiintyy. Samalla sinetöiei voi eikä tarvitsekaan olla yhtä mieltä. tyynee se, että Yrittiaho joutuu hakemaan Yhteiset päätökset syntyvät kuitenkin uuden puolueen, jos aikoo parin vuoden avoimen keskustelun kautta. Tämä oli se viimeinen pisara, joka sai maljan läikkynoilleen. Ei Yrttiaho SKP:n Siitä voidaan aina keskustella, toimiko edustajakokouksessa ollut vasemmistoliipuoluehallitus nyt kaikkien taiteen sääntöton valitsemana tervehdyksen esittäjänä, jen mukaan ja pitikö päätökset tehdä juuri vaan omasta halustaan tai ehkä pyydettynä nyt, heti hyvähenkisen puoluekokouksen vasenryhmän edustajana. jälkeen. Puolueen rivijäsenenä hänellä on epänormaaliksi muuttuneen tilanteen ollut samanlaiset vaikutusmahdollisuudet muuttaminen olisi ollut käsillä joka tapaukpuolueessaan kuin kaikilla muillakin. Jokaisen puolueen, on se sitten hallisessa ennemmin tai myöhemmin. Missään vastaan. puolueessa ei pitkään katsota hyvällä sitä, jos vähemmisKukaan ei ole rajoittanut Yrttiahon sanomisen töön jääneet yrittävät väen väkisin taivutvapautta. Keskustelun päästä uusia kansanedustajan paikkansa. Vasemmistoliiton puoluehallitus näytti Jyrki Yrttiaholle ovea. Tape Sanottua supersankareita, onhan noita... Edward Snowden » Kansakunnan kannalta on arvokasta, ettei SDP:n tarvitse puolustaa hallituksessa yksin työntekijöiden oikeuksia eikä torjua eriarvoistumiskehitystä, vaan vasemmistopuolueiden ministeriryhmät ovat pystyneet hyvään arvopohjaiseen yhteistyöhön. Pääkirjoitus, Demokraatti 10.6. © TARMO KOIVISTO 3. Kaikista asioista rähinä kuin jatkuva rutina. Tietysti puoluehallitus olisi voinut Kokeneena politiikkona Yrttiaho on varantaa Yrttiaholle vain vakavan varoitukmaan itse osannut ennakoida, mihin hänen senkin, mutta olisiko se muuttanut mitään? harjoittamansa oppositiotoiminta saattaa Päätösten aika ja puolueen kannalta johtaa. Verkkourkintaskandaali on kirvoittanut amerikkalaisessa sosiaalisessa mediassa ilmaisun United Stasi of America. Pääkirjoitus Mitta tuli täyteen VASEMMISTOLIITON PUOLUEHALLITUKSEN päätös ohjeisrajoittaminen tai estäminen rampauttaa minkä tahansa » Tämä oli se viimeitaa kansanedustaja Jyrki Yrttiahon puolueosastoa erottapuolueen. nen pisara, joka sai Yrttiaho itse tietää motiivinsa ja sen, oliko tervehdysmaan hänet puolueesta on synnyttänyt puolueessa kesmaljan läikkymään käynti SKP:n kokouksessa vasemmistoliiton puoluekokustelua menettelytavan oikeutuksesta. yli. kouksen aikana tietoinen provokaatio. Viime päivien tapahlueen kokouksessa, vaan taustalla on pitkä tapahtumien tumat ovatkin johdonmukainen jatko hänen omille valinketju. Ehkä hän halusi Puolueen sisäisessä keskustelussa asia saa helposti kokeilla rajoja. Vasemmistoliiton toimintaan Yrittiaho ei ole mään yli. konkreettisesti osallistunut pitkiin aikoihin muutoin kuin Kansanedustajilta, kuten myös puoluehallituksen jäsearvostelemalla sen politiikkaa ja esimerkiksi eduskunniltä edellytetään muita puolueen jäseniä enemmän harnassa esiintymällä yhdessä opposition kanssa puoluettaan kintaa, missä foorumeilla esiintyy ja mitä puhuu
Liiton sihteeriksi nousi eläkkeelle siirtyvän Sauli Kovasen (vas.) seuraajaksi Timo Byman (vas.), 59. Petri Vanhalan mukaan rakennemuutos on korostanut jäsenkunnan yhteenkuuluvaisuutta ja tarvittaessa löytyy myös tahtoa voimaa jopa työtaistelutoimiin. Timo Byman luonnehti liiton päämääränä olevan olemassa olevien laitosten turvaaminen ja investointien saaminen Suomeen. Toivoisin, että enempää tehtaita ei suljettaisi. A kotimaa Perjantai 14. Liittokokouksessa tämä näkyi yhtenäisyydessä ja yksimielisissä päätöksiä. Liittokokouksen keskeisimmät aiheet rakennemuutoksen ohella olivat muutosturvan parantaminen, perälaudan tarve palkkapolitiikassa ja luottamusmiesten aseman turvaaminen. Torstaina suoritetut henkilövalinnat tapahtuivat yksimielisesti. Edunvalvonta on hyvää, vaikka haasteita on riittänyt. Myös irtisanotuiksi joutuvien jäsenten asioista tulee huolehtia mahdollisimman hyvin. Myllykosken lakkautetun paperitehtaan pitkäaikaisena pääluottamusmiehenä tunnettu Byman luonnehtii seuraavaa työehtosopimuskierrosta vaikeaksi. Vaikka sopimukset päättyvät vasta ensi keväänä, työnantaja on hänen mukaansa esittänyt jo todella härskejä heikennyksiä sopimuksiin. PAPERILIITON HELSINGISSÄ Paperiliiton liittokokousedustajat Marko Jaskari (vas.), Sirpa Peltonen ja Olli-Pekka Kaikkonen uskovat metsäteollisuuden rakennemuutoksen vielä joskus päättyvän. ?Yt-neuvottelut arkipäivää? Timo Byman (vas.) valittiin Paperiliiton sihteeriksi eläkkeelle siirtyvän Sauli Kovasen seuraajaksi. Kokouksessa näkyi, että yt-neuvottelut ovat arkipäivää lähes jokaisella tehtaalla. . Kaikkosen mukaan liitto ei asiassa juuri mitään voi tehdä, varsinkin kun päätöksiä ei välttämättä tehdä edes Suomessa. . Mei- dän järjestäytymisasteemme on lähes sata prosenttia. Elämme nyt murrosvaiheessa, mutta kyllä paperia tarvitaan jatkossakin. 4 Liittokokouksessa ei juuri arvosteltu liiton toimintaa alan murroksessa. Jossain vaiheessa tilanne kääntyy kyllä parempaan. kesäkuuta 2013 Emilia Kukkala s. 7 / Risto Kalliorinne s. Tämä ei ole meillä mitään uutta, sanoo Stora Enson Oulun tehtaitten varapääluot- tamusmies Olli-Pekka Kaikkonen. Paperiteollisuutta hän ei kuitenkaan lähde sanomaan auringonlaskun alaksi. . En. 9 Hurja rakennemuutos ei murra paperiliittolaisia JARMO LINTUNEN » Metsäteollisuuden rakennemuutos ja jatkuvat yt-neuvottelut eivät ole murtaneet paperiliittolaisten tahtoa ja uskoa tulevaisuuteen. koolla oleva Paperiliiton liittokokous ei suostu tunnustamaan suomalaista metsäteollisuutta auringonlaskun alaksi, vaikka rakennemuutoksen vauhti toki hirvittää. Liitto on kuitenkin tärkeä. Vähän on ollut sisäisiä riitojakin, mutta niistä on päästy yli, sanoo Kaikkonen. ?Suomessa riittää puuta? Nokialainen SCA Tissue Finland Oy:n varapääluottamusmies Marko Jaskari ei usko paperin valmistuksen loppumiseen, vaikka viime vuonna tässäkin tehtaassa y t t e käytiin yt-neuvotit k s ?Ke a telut. ll o i vois Hän muistutratkaisu ss ä ä t i ll taa, että paperia a m paras käytetään edelleen .? a ss tilantee maailmassa ja Suomessa riittää puuta. . Liiton puheenjohtajana jatkaa Petri Vanhala (sd.), 50. Nyt tuli ilmoitus yt-neuvotteluista 20 henkilöä koskien
Viittasin toimittajalle puhuessani Akavan kirjoittamaan työn linja -asiakirjaan, koska siinä esitetään parannuksia iäkkäiden irtisanomissuojaan tuotantotaloudellisissa irtisanomistilanteissa. varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen (vas.) muistuttaa, että miten pieni muru se on työnantajien saamien verovapauksien rinnalla. . Vuonna 2010 poistettiin työnantajilta kansaneläkemaksu, joka merkitsee jokavuotista miljardipottia työnantajille. Hän muistuttaa, että kansaneläkemaksukin oli aikoinaan osa työmarkkinaratkaisua. Nyt ymmärretään taas hieman paremmin miksi tänä päivänä tarvitaan ayliikettä ja miksi sen toimintaa pitää terävöittää, sanoo Julkunen. Risto Korhonen Fjäder hillitsee kapinaa Akavassa Sture Fjäder (kok.) on joutunut selittelemään maanantain Helsingin Sanomiin antamaansa lausuntoaan, jonka mukaan hän kannattaa ruotsalaista irtisanomisjärjestystä, jossa viimeiseksi taloon tullut irtisanotaan ensimmäisenä. Hän sai kymmenen päivää aikaa esittää vastineensa ennen lopullista päätöstä valtakunnanoikeuden koolle kutsumisesta. Juhantalo sanoi eduskunnalle olleensa alusta asti sitä mieltä, ettei hän esitä valtion rahaa käytettäväksi Tampellaan. PAM. Järjestön toimiston ulkoseinään Helsingin Sörnäisissä kiinnitettiin Tappavan hyvä diili -kampanjan banderolli, joka ohjaa kampanjasivustolle tappavadiili.fi. Asekauppakampanjallaan Vasemmistonuoret herättää keskustelua Suomen asekaupan vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen eri puolilla maailmaa. Akava julkaisikin maanantaina tiedotteen, joka mukaan Akava ei kannata irtisanomisjärjestyksen muuttamista. Akava esitti sen sijaan ikääntyneiden työntekijöiden muutosturvan parantamista. Varmemmaksi vakuudeksi FjäAKAVAN PUHEENJOHTAJA der lähetti Helsingin Sanomiin oman kannanottonsa, jossa hän sanoo toimittajan tulkinneen häntä väärin. . Tapaaminen tapahtuu Fjäderin pyynnöstä. Säästetty kyllä on. Se oli minun virheeni. Nyt yt-neuvottelujen jälkeen päästään varmaan normaaliin tilaan, tekemään tulosta. Huh, taidanpa olla hyvin opetettu, hän naurahtaa. Yksimieliset valinnat Paperiliiton valtuuston puheenjohtajana jatkaa Stora Enson Kaukopään tehtaitten pääluottamusmies Ilkka Nokelainen (sd.) ja varapuheenjohtajana Stora Enson Veitsiluodon tehtaitten pääluottamusmies Jouko Suomalainen (vas.). . Vaa- kyllä tiedä montako vuotta siihen menee, kymmenen vai kaksikymmentä vuotta. Vaikka Paperiliiton sopimukset päättyvät vasta ensi keväänä, hän odottaa ratkaisuja syksyllä. . Asiakirjassa ei esitetä, että viimeisenä työhön otettu työntekijä pitäisi voida irtisanoa ensimmäiseksi, kirjoittaa Fjäder. Helsingin Sanomissa kirjoitetaan puolestaan Fjäderin sanoneen, että ?Jos ikärasismia ei saada kuntoon, pitää muuttaa irtisanomisjärjestystä.? Keskustelu alkoi kun Eläketurvakeskuksen johtaja Jukka Rantala esitti aiheesta julkista keskustelua sunnuntain lehdessä. Akavan mukaan Fjäder tapaa tiistaina iltapäivällä Akavakapinan aloittaneita nuoria akavalaisia. Tässä onkin ay-liikkeessä peiliin katsomisen paikka. Päätöksen pohjana oli ryhmän puheenjohtajan Esko Helteen selvitys, jossa oli kuultu suojelupoliisin, sisäministeriön ja pääesikunnan edustajia. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Kauko Juhantalo oli joutumassa valtakunnanoikeuteen, joka oli edellisen kerran koolla 1950-luvulla. 5. Sitä kautta pitäisi yrittää vaikuttaa menossa olevaan teurastuspolitiikkaan, sanoo parhaillaan ytneuvotteluja ties monettako kertaa aloitteleva Suomalainen. Liittokokouksessa valittiin liitolle uusi hallitus ja valtuusto. Pankit eivät kuitenkaan suostuneet rahoittamaan kauppaa, koska ne pitivät Juhantalon yritysten tilaa kestämättömänä. Juhantalo yhdisti suoraviivaisesti omat asiansa neuvotellessaan Tampella-yhtiön pelastamisesta Säästöpankkien SKOP:n kanssa. 1993 toteen näytettynä, että hän sekoitti omat raha-asiansa ministerin toimeensa. Perustuslakivaliokunnan mukaan Juhantalon yritysrypäs oli raskaasti velkaantunut keväällä 1991. Tuskin enää mitään kultakautta tulee, mutta alasajon on joskus loputtava. Jokilaakson tehtailla eli Jämsänkosken ja Kaipolan paperitehtailla on se etu, että tehtaiden töitä on yhdistetty. Lääkkeeksi oli löytymässä nykyisin voimassa oleva menettely, jossa ministeriksi nimitettävän on julkistettava taloudelliset sidonnaisuutensa, velkansa ja omaisuutensa omaa asuntoa lukuun ottamatta. » Siinä ei ollut mitään koplausta. VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ totesi, ettei Jaakko Laaksoa vastaan esitetyillä maanpetossyytteillä ole mitään pohjaa. Vajaamiehitys on normaali tilanne, sanoo Peltonen. . ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta vastaan. Jossain vaiheessa tästä on noustava. Liiton mukaan se merkitsisi nuorten osaajien joutumista työelämän lainsuojattomiksi. Netissä perustettiin Akavakapina-niminen sivusto, jossa vaadittiin Sture Fjäderin eroa. Kun kirjasen lukee huolellisesti, ENSIMMÄISESSÄ TUPOSSA niin huomaa vanhojen herrasmiesten pelon työpaikoilla tapahtuvasta toiminnasta olevan suuri. Viimeksi kolme entistä työnantajajohtajaa hyökkäsi Liberaajatuspajan julkaisemassa kirjasessa rajusti koko ammattiyhdistysliikettä ja mm. Kun puhutaan verovapauksista, niin silloin pitää katsoa koko verotustoimintaa. Liiton vasemmistoliitto-ryhmästä hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Jari Heikkilä Tampereelta ja jäseniksi Kai Pärnänen Varkaudesta, Olli-Pekka Kaikkonen Oulusta ja Matti Siren Heinolasta. Valinnat suoritettiin liiton poliittisten voimasuhteiden mukaan. Viime liittovaaleissa vasemmistoliittolaiset saivat hieman yli 30 prosenttia äänistä ja sosialidemokraatit vajaat 70 prosenttia. Paperiliitossa on virallisesti vajaat 40 000 jäsentä, mutta työmarkkinoiden käytettävissä heitä on 18 500. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.? timuksena on, että Suomi lopettaa asekaupan maiden kanssa, jotka ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin tai ovat aseellisen konfliktin osapuolina. Puheenjohtaja Li Andersson muistuttaa, että vasemmisto on aina ollut vahvasti mukana rauhanliikkeessä, niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. 2010-luvun rauhanliikkeen kannattaa suunnata katseensa niihin taloudellisiin päätöksiin, jotka lisäävät epä- vakautta ja levottomuutta maailmassa, Kampanjasivuston kautta kansalaiset voivat lähettää oman mielipiteensä asekaupasta päättäville ministereille sekä valtio-omisteisen ilmailu- ja puolustusteollisuuskonserni Patrian toimitusjohtajalle. Me olemme menneet vähän liikaa sopimustoimintaan työpaikkatoiminnan kustannuksella. KU Työnantajahyökkäys aktivoi ay-liikettä sovittu ammattiyhdistysmaksujen verovapaus kiusaa jatkuvasti monia oikeistolaisia ja työnantajia. Lausunto herätti kapinan paitsi netissä myös liitoissa. kesäkuuta äänin 115?6, ettei Juhantalon juttu raukea. Juhantalo oli kuitenkin kysynyt SKOP:n pääjohtajalta Christoffer Wegeliukselta myös oman yrityskauppansa etenemisestä. . 6. Tässä mielessä kirjanen toimii kentän ihmisille innostajana siinä, että miksi ay-liikettä tarvitaan. TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISSITOVUUTTA yritettiin murtaa Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikana ja kirjasessa toistetaan edelleen tämä vaatimus. Akavan viidenneksi suurin jäsenjärjestö Tradenomiliitto ilmoitti heti vastustavansa ajatusta. 2. Tampellan toimitusjohtajan Timo Summan mukaan tunnin kestäneessä neuvottelussa puhuttiin 15 minuuttia Tampellasta ja muu aika Juhantalon ongelmista. Eduskunta päätti maanantaina 14. KU 20 vuotta sitten Juhantalo kohti valtakunnanoikeutta ENTISEN KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERI Kauko Juhan- talon joutuminen valtakunnanoikeuteen alkoi näyttää varmalta sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta piti 10. Toivoisin, että liitto satsaisi enemmän yhteiskuntavaikuttamiseen. Kaikille meidän aktiiveille, joille on kirjasta näyttänyt, se on aiheuttanut aktiivisuutta ay-liikettä kohtaan. Mikäli ay-jäsenmaksujen verovapaus poistettaisiin, tulisi hän mielestään palauttaa työnantajien kansaneläkemaksu. . Pidän kuitenkin hyvänä, että tällainen kirjanen on kirjoitettu. Siellä missä näin on tehty, se on johtanut ay-liikkeen lamaantumiseen. Töitä tehdään. VASEMMISTONUORET OTTI näkyvät keinot käyttöön kiinnittääkseen suomalaisten huomion valtion käymään asekauppaan. Tämä on merkinnyt sitä, että esimerkiksi siistimistä ja kunnossapitoa ei ole ulkoistettu. . Keskitetty ratkaisu voisi olla paras malli tässä tilanteessa, sanoo Marko Jaskari. ?Joskus on noustava? Liittokokousedustaja Sirpa Peltonen UPM Kymmenen Kaipolan paperitehtaalta kertoo Jokilaaksossa juuri päättyneistä yt-neuvotteluista, joissa 33 henkeä sai lähteä. . Siinä ei ollut mitään koplausta. Virheeni oli käydä keskustelu väärään aikaan. Eduskunta keskusteli maltillisesti enemmän siitä, miten vastaavat asiat voidaan jatkossa estää kuin itsestään Juhantalosta. Neuvottelussa ei Juhantalon mukaan puhuttu hänen yrityksistään, vaan hevosista, Tampellasta ja yleisistä asioista vanhojen tuttujen kesken. Julkusen mukaan tämä merkitsisi täydellisiä työnantajien markkinoita. ?. Sen pelastamiseksi hän etsi ?hyvää yritystä?, jolla olisi rahoittanut tappiot. Näin tapahtunut ympäri maailman, esimerkiksi Australiassa. Mutta lamaannuksen jälkeen siellä nousi esiin uudenlainen ammattiyhdistysliike, jossa moni ammattiliitto on tällä hetkellä kovemmassa iskussa kuin aikaisemmin. . Onko esimerkiksi oikein, että yritykset voivat vähentää arvonlisäveron monessa sellaisessa asiassa, jossa kuluttaja joutuu sen maksamaan. Julkunen pitää Gustav von Hertzenin, Jalo Paanasen ja Seppo Riskin kirjasta kolmen katkeran herrasmiehen purkauksena, mutta ay-liikkeen kannalta siinä myös tutkimisen paikkaa.
Näin on nyt toimittu. KU. Uusi puoluehallitus nimesi keskiviikkona ensimmäiset kahdeksan ehdokasta. Puoluekokouksen jälkeen ehdokkaiksi ovat lupautuneet Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori, valtiotieteen tohtori Heikki Patomäki ja järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski Keravalta. Aikaisemmin ehdokkaiksi ovat jo lupautuneet liikenneministeri Merja Kyllönen Suomussalmelta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie Turusta, tutkija, tohtori Eila Aarnos Kokkolasta, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson Turusta, kansanedustaja Eila Tiainen Jyväskylästä ja kansanedustaja Erkki Virtanen Kuopiosta. Vasemmistoliiton puoluehallitus hyväksyi myös eurooppapoliittisen keskusteluasiakirjan, joka hakee vasemmistolaista vaihtoehtoa EU:n ja talous- ja rahaliiton rakenteellisella uudistamisella sekä talouspolitiikan ottamisella demokraattiseen hallintaan. Asiakirja toimii pohjana syksyn mittaan käynnistettävälle eurooppapoliittiselle kansalaiskeskustelulle sekä käynnistää Vasemmiston europarlamenttivaalikampanjaa. Monet turkistarhauksen kannattajat ovat joutuneet tarkistamaan mielipidettään. . KU Täsmennyksiä VIIKKOLEHDEN 31.5. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden jäsenyritysten työvoimasta hieman yli puolet eli noin 300 000 työntekijää on nykyisin ulkomailla. LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ Lyhyesti Eurovaalit pidetään toukokuussa 2014. Vasemmistoliitto nimesi kahdeksan ehdokasta eurovaaleihin VASEMMISTOLIITTO tavoittelee vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa takaisin menettämäänsä paikkaa ja lähtee taistelemaan myös toisesta paikasta. Puolueen valmistautuminen vaaleihin on alkanut varhaisella ehdokashankinnalla. Aloitteesta keskustellaan ja sen kohtalosta äänestetään ensi viikolla. Ensimmäisenä kansalaisaloitteena eduskuntaan tullut turkistarhauskielto on herättänyt kansanedustajien, puolueiden, ja kansalaisten keskuudessa tarpeellista keskustelua turkistarhauksen ongelmista ja eettisyydestä. Monet ovat heränneet ajattelemaan eläinten hyvinvointia. Näin kaikki kansanedustajat pääsevät ilmaisemaan kantansa. Lapintie korostaa kansalaisaloitteen olevan arvokas ja tarpeellinen lisä suomalaisessa demokratiassa. Se on osoitus kansalaisaktiivisuuden voimasta. Euron devalvoitumista ja Handelsbankenin talousennustetta käsittelevästä tietolaatikosta puuttui maininta, että Euroopan keskuspankin ohjauskorko alennettiin jo toukokuun alussa 0,5 prosenttiin. Työtä on jatkettava, ja uskon vakaasti että askel kerrallaan eläinten hyvinvointi saa kansalaisten tuen ja myös eduskunnan enemmistön tuen, toteaa Annika Lapintie. talouskatsauksessa oli muutama epätäsmällisyys. Mielestäni eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi ei ole eettisesti kestävää. KU 6 Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie on ilmoittanut tukevansa turkistarhauksen kieltoa. Lapintie: Turkistarhausaloitetta ei saa haudata VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie pitää valitettavana sitä, että maa- ja metsätalousvaliokunta ei esitä turkistarhausta kiellettäväksi, kuten ensimmäisessä eduskunnalle osoitetussa kansalaisaloitteessa toivottiin. Vasemmistoliiton kielteinen kanta turkistarhausta kohtaan sai vahvistusta myös viime viikonloppuna Tampereella pidetyssä puoluekokouksessa. Puoluekokoukselle oli jätetty kaikkiaan viisi aloitetta, joissa eri sanamuodoin vaadittiin muutosta edellisen puoluekokouksen kantaan, jonka mukaan turkistarhauksesta tulee siirtymäajan jälkeen luopua. Siksi toivonkin, että aloite saisi mahdollisimman laajan tuen. Kahden koeäänestyksen jälkeen kokous päätti, ettei ole perusteita edellisen puoluekokouksen päätöksen muuttamiseen. Vasemmistoliittoa valiokunnassa edustavan Jari Myllykosken esittämät työllisyyteen, eläinsuojelullisiin kysymyksiin, kuten turkistarhauksen eettisiin toimintaperiaatteisiin liittyvät huolenaiheet ovat Lapintien mukaan olleet ryhmän tiedossa. tai hylätään. Myllykoski oli tehnyt tiettäväksi, ettei valiokunnan mietintö hänen mieles- tään arvioi riittävässä määrin turkistarhauksen eettisyyttä. Myllykoski perustelee vastalauseessaan, ettei valiokunnan mietintö sisällä riittäviä työkaluja turkiseläinten hyvinvoinnin kehittämiseen. Toisaalta hän katsoo, että kansalaisaloitteessa aliarvioidaan alan työllisyysvaikutuksia ja edellyttää, että suunniteltaessa turkistarhauksen lopettamista tulee elinkeinonharjoittajien siirtyminen korvaavaan elinkeinoon ja alalla työskentelevien työntekijöiden työllistyminen turvata. Annika Lapintie kertoo itse tukevansa lämpimästi turkistarhauksen kieltoa. . Se joko hyväksytään ja lähetetään lakivalmisteluun . Artikkelin tilastokuvion selityksistä oli jäänyt pois tieto, että vuoden 2007 tieto ulkomailla työllistävistä yrityksistä koskee teollisuusalan yrityksiä. Pelkään kuitenkin, että vielä on paljon tehtävää siinä, että aloite saisi taakseen eduskunnan enemmistön. Tärkeintä on, ettei haudata Vasemmistoliiton ryhmässä on Lapintien mukaan kansalaisaloiteasiassa pidetty kaikkein olennaisimpana asiana sitä, että aloitteita ei hau- » Monet ovat heränneet ajattelemaan eläinten hyvinvointia. data valiokuntaan, vaan ne tuodaan täysistunnon käsittelyyn eli niistä tehdään mietintö.
En usko, että Pekka Mäkelä etsii talouden ongelmien ratkaisua kulutuskäytäntöjen muumuutos voi tulla ylhäältä päin. toksesta. Sen täytyy lähteä niiden ihmisten joukosta, n tuksen merkitystä. joilla ei ole kovin o t s Kuluttaji . Kuluttajien ostovoimasta tulee potentiaalinen muutosvoima. Ilman radikaalia muutosta nykyinen, kasvun varaan rakennettu yhteiskuntarauha ja oletettu hyvinvointi voivat järkkyä. . Mäkelä tunnustautuu niin ikään Jyväskylässä vaikuttaneen talousteoreetikon Aapo Riihimäen oppipojaksi. Mäkelä pohtii sosiologian väitöstutkimuksessaan sitä, miksi hyödykkeiden käyttöaste on niin kovin alhainen, ja miten sitä voisi nostaa, kun tuotannon määrällinen kasvu on käymässä mahdottomaksi. Hyödykkeiden tuotannossa tavoitellaan jatkuvasti tuottavuuden lisäämistä, minkä vuoksi tuotantovälineiden käyttöaste pyritään pitämään mahdollisimman korkeana. CHIKAKO HARADA] Kolumni tuotannon haaskaavan resursseja, mutta sanoo kuluttajien olevan kuviossa mukana myötävaikuttajina ostaessaan kaikkea sitä turhuutta, joka menee lähes saman tien ullakolle, kaappeihin ja varastoihin tai suoraan roskikseen ostotapahtumaan tuottaman mielihyvän jälkeen. JYVÄSKYLÄLÄISEN ATENA YLEISESTI HYVÄKSYTYN käsityksen mu- kaan kulutustavaroiden ja palvelujen varsinainen tarkoitus on tuottaa hyvinvointia niiden käyttäjille. Puolueen säännöissä sanotaan, että puoluejärjestön jäsen voidaan erottaa puoluetta vahingoittavaan tai vastustavaan poliittiseen toimintaan osallistumisen, puolueen peruslähtökohtia vastaan toimimisen tai petollisuuden vuoksi. En oikein ymmärrä, millä tapaa erotetuksi ehdotettu on vahingoittanut tai vastustanut puoluetta puhumattakaan, että hän olisi toiminut sen peruslähtökohtia vastaan. Tätä miettii myös moni rivijäsen. Ymmärrän joten kuten, että Yrttiahon tervehdyspuheenvuoro veljespuolue SKP:n tilaisuudessa joitakin ärsytti, ja kuulemani mukaan se oli jotenkin tyylitöntäkin, vaikken tyyliseikoista mitään ymmärräkään. Vastakkain ei aseteta yksityistä ja kollektiivista omistamista, vaan erilaiset kulutuksen tavat. Pitäisikö kenties muutkin puoleensa politiikkaa kriittisesti arvioineet pitkän linjan poliitikot erottaa. Kääntäen voisi kysyä, miksei puolueen jäsenen vasemmistolainen linja kelpaa vasemmistolaisen puolueen johdolle. Olen varma, että vasemmistolle puolueena on eniten eduksi avoin, kriittinen keskustelu ja suoraselkäinen, periaatteellinen toiminta. Kärkkäimmät kyselivät, että jos puolueen linja ei kelpaa, miksi kuulua puolueeseen. Käsittääkseni, kun edustaja on puolustanut puolueen periaatteita . yhdessä Markus Mustajärven kanssa . Jos vasemmistolainen ei voi toimia vasemmistossa, niin missä sitten. erottaminen puolueesta edustaa jotain ummehtunutta, mennyttä aikaa, jonka en soisi palaavan. Päätös hämmentää siksikin, että vasemmistossa on käyty kriittistä sisäistä ja avointa keskustelua puoleen linjasta ja politiikasta. Erottamiskehotuksen ilman kuulemista ja harkinta-aikaa ei pitäisi kuulua uuden vasemmiston toimintatapoihin. Erottamisen hyötyjä on vaikea nähdä. Nykyisen elämän mielettömyyden näkeminen tuo porukkaa molemmista suunnista hakemaan uusia käytäntöjä. tavoista ovat Mäkelän mukaan kiinnostuneita ne korkealla kulutustasolla eläneet, jotka ovat nähneet nykymenon mielettömyyden, ja toisaalta ihmiset, jotka ovat pakotettuja hakeutumaan vaihdantatalouteen muodossa tai toisessa, kun työpaikkoja ei löydy entiseen tapaan eikä koulutuskaan takaa kuin henkisiä valmiuksia ajatella asioita uudella tavalla. Kulutuksen ja kuluttajiston roolin korostamisesta huolimatta Mäkelä ei väheksy tuotantovälineiden omis- KULUTTAJISTON KUMOUSLIIKE ei Mäkelän mukaan vaadi yksityiseen omistusoikeuteen kajoamista. paikoin varsin kirjaimellisesti. Missä tarkalleen ottaen menee se raja, jonka yli ei ole suotavaa astua? LUULEN, ETTÄ kriitikoiden erottaminen tulee syömään kannatusta enemmän kuin puolueen sisäinen moniäänisyys kuunaan. Erityisen petollisena en osaa tällaista toimintaa nähdä. ?Väärämielisten. Siis, mikä on puolue ja ketä varten. Ne edustavat paljon vaihtoehtoja ike ei li s u tässä epävarmuumahtavaa suoso m ku n e e tuttelukoneistoa, den maailmassa. is y sit vaadi yk koska yhtä suuMäkelän tutkiikeuteen o s rempi osa tuotanmuksen johtopääu t is om . tökset viittaavat non panoksista mea t is kajoam tarpeeseen suunnata nee tähän suostutyhteiskuntatieteellistä telupropagandaan eli tutkimusta siitä oletukmainontaan ja markkisesta käsin, ettei talouskasvu nointiin, jotka estävät ihmisiä jatku tai ainakin, että sen haitat ylithuomaamasta nykyisen tuhlailevan tuotannon ja kulutuksen aiheuttamia tävät siitä saadun hyödyn. uhkia sekä muutoksen välttämättömyyttä. Jarkko Mänttäri jarkko.manttari@kansanuutiset.? Mäkelä korostaa hyödykkeiden LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN Emilia Kukkala emilia.kukkala@uta.? Tökerösti toimittu VASEMMISTOLIITON JOHTO päätti erottaa Jyrki Yrttiahon puoluehallituksen kokouksen päätöksellä äänin 11?3. Käytännössä tämä tapahtui ohjeistamalla kansanedustajan perusosastoa erottamiseen. Hyödykkeiden eli kulutusvälineiden käyttöaste on Mäkelän mukaan kuitenkin jäänyt alhaiseksi. Kuluttajiksi määritettyjen kansalaisten moraaliseksi velvollisuudeksi on asetettu käyttökelpoistenkin tavaroiden sysääminen syrjään alati muuntuvien uutuuksien tieltä. Nyt kun maailma alkaa hukkua ylettömään tavaranpaljouteen, painopistettä on Mäkelän mukaan siirrettävä tuotannon lisäämisestä tuotteiden käytön tehostamiseen. Tuotantosuhteiden sijasta taloudessa nousee Mäkelän mukaan keskeiseen asemaan kulutus hyvinvoinnin tuojana. Muutos edellyttää yksilökeskeisten kulutuskäytäntöjen muuttumista ryhmä- ja peräkkäiskäyttöä suosivaan suuntaan. Sille riittää että omistus- ja käyttöoikeus erotetaan toisistaan. Jakamistaloudeksi kutsutut orastavat käytännöt perustuvat Mäkelän mukaan tähän oivallukseen. . Käsittääkseni erottamisen pitäisi kuitenkin perustua poliittiselle toiminnalle ja sen tarkoituksenmukaisuudelle, ei tunnereaktioille tai henkilökemioille. Tarkoitus taas, näin ainakin olen antanut itseni ymmärtää, on uusliberaalin kurjistuspolitiikan ja finanssikapitalismin vastavoimana toimiminen. » Erottamisen hyötyjä on vaikea nähdä. UUSISTA KULUTTAMISEN Ilman radikaalia muutosta nykyinen yhteiskuntarauha ja hyvinvointi voivat järkkyä. Kirjoittaja on YTM ja toimittaja. 7. Tapa ja ajankohta viestivät, ettei puolueessa olisi suotavaa arvostella hallituspolitiikkaa ainakaan, jos sattuu olemaan kansanedustaja. Kuluttajat kumouksen tekijöiksi » Kun tuotannon määrän kasvattaminen on käymässä mahdottomaksi, hyödykkeiden käytön tehostaminen voisi turvata ihmisten hyvinvoinnin ja pelastaa maailman. Kustannus Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Pekka Mäkelä myi seitsemän vuotta sitten firman enemmistöosuuden pois ja ryhtyi jatko-opiskelijaksi. Tänään tarkastettavassa väitöskirjassaan Mäkelä on kehitellyt teoreettista perustaa luontoa ja ihmissuhteita eheyttäville kulutuskäytännöille. Miksi juuri tämä kaatoi kupin. Se, onko päätös oikea, riippuu pitkälti siitä, miten käsitetään puolue ja puolueelle vahingollinen toiminta. Kenelle edustajien tulee ensisijaisesti osoittaa lojaliteettia, puoluejohdolle vai äänestäjille
Merkittävin planktonyhteisöön vaikuttava muutos koko tutkimusalueella oli loppukesän pintaveden lämpötilan huomattava nousu. Planktonia syöville eliöille tarjolla olevan energian määrä on vähentynyt 1970-luvun lopun jälkeen, sillä kasviplankton on muuttunut ravintoarvoltaan heikompilaatuiseen suuntaan ja eläinplanktonin keskikoko on pienentynyt, toteaa vanhempi tutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksesta. . Veteen liuenneiden epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet puolestaan kohosivat etenkin Suomenlahdella, mikä kertoo rehevöitymisestä. varsinaisella Itämerellä runsastuneet panssarisiimalevät sisältävät useita mahdollisesti myrkyllisiä tai muutoin haitallisia lajeja. Kaloille vähemmän energiaa POHJOISEN ITÄMEREN Pienikokoiset rataseläimet ovat runsastuneet. sestä johtuvia. Helsingin kaupunginvaltuusto tekee vuonna 2015 päätöksen, jatketaanko Helsingissä kivihiilen polttamista vai siirrytäänkö uusiutuvaan energiaan. Stuttgartin yliopiston Greenpeacen toimeksiannosta tekemässä raportissa hiilivoiman aiheuttamista terveysriskeistä on selvitetty 300 suurimman hiilivoimalan terveysvaikutukset. Näistä 24 voimalaa on Suomessa. Raportissa on esitetty myös 50 suunnitteilla olevan hiilivoimalan terveysvaikutukset. Raportin mukaan vuonna 2010 hiilivoimaloiden aiheuttama ilman saastuminen johti noin 240 000 menetettyyn elinvuoteen, mikä tarkoittaa 22 000 ennenaikaista kuolemaa. Meidän on siis tuotettava lämpömme ja sähkömme uusiutuvalla energialla, sanoo Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa. Hiilivoimalat ovat hiljaisia tappajia. Samaan aikaan veden suolapitoisuus laski varsinaisella Itämerellä. Näyttää siltä että pohjoisen Itämeren suurikokoinen eläinplankton kärsii kasviplanktonyhteisön muutoksista yhdistettynä muihin stressitekijöihin, kuten lämpenemiseen, suolaisuuden laskuun ja eläinplanktonia syövien kalojen runsastumiseen, jota on aiheuttanut muun muassa isojen petokalojen ylikalastus, toteaa Suikkanen. Selvityksen mukaan vuonna 2010 myös Suomessa hiilivoimalat aiheuttivat 110 ennenaikaista kuolemaa. KU #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWKUVCOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R ? 0'6+56 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ Pohjoisen Itämeren kalat keventäneet ruokavaliotaan » Planktonia syöville MINNA YLIÄ-JARKKO eliöille tarjolla olevan energian määrä on vähentynyt 1970-luvun jälkeen. kalojen ruokapöytä on keventynyt viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana. . (02) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 www.valtarengas.fi 8 Silakat eivät saa ravinnostaan yhtä paljon energiaa kuin aikaisemmin.. Kylmien talvien Suomessa me tarvitsemme lämpöä. Ydinvoima on vaarallinen ja vanhanaikainen tapa tuottaa sähköä, eikä sillä tuoteta lämpöä. Monet lajit runsastuivat, mikä näkyi klorofyllia:n ja kasviplanktonin kokonaismäärän kasvuna. Koko tutkimusalueella runsastuivat sinilevät (syanobakteerit), tarttumalevät ja kultalevät. Sen sijaan nielulevät vähenivät koko tutkimusalueella. Koska sini- ja tarttumalevät ovat nieluleviä heikompilaatuista ravintoa eläinplanktonille, on eläinplanktonin ravinnon laatu heikentynyt levämäärän kasvusta huolimatta. Sini- ja tarttumalevät, sekä Eläinplanktonyhteisöissä pienikokoiset rataseläimet runsastuivat, mutta eläinplanktonin kokonaislukumäärä ja erityisesti aikuisten, suurikokoisten vesikirppujen ja hankajalkaisten lukumäärä väheni. Nuorempien ja pienempien yksilöiden osuus eläinplanktonyhteisössä on kasvanut. KU JARMO LINTUNEN Määrä kasvoi, laatu heikentyi Kasviplanktonyhteisöissä havaittiin monia muutoksia, lähinnä lämpenemisestä ja rehevöitymi- Rengas, jolla pääset pidemmälle g-Grip Ainutlaatuista ajonautintoa kuivilla teillä. Maksimaalista turvallisuutta märällä. Ojantie 26, PORI, puh. Tutkimus tehtiin yhteistyönä SYKEn, Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronian ja italialaisen Sassarin yliopiston tutkijoiden kesken. . Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kaloille tarjolla olevan energian määrä on vähentynyt. . Muutos on todennäköisesti seurausta ilmaston lämpenemisen, rehevöitymisen ja ylikalastuksen monimutkaisista vuorovaikutuksista. Tutkimuksessa on analysoitu pohjoisen Itämeren planktonaineistoa, jonka Merentutkimuslaitos, SYKE ja Ilmatieteen laitos ovat koonneet loppukesien HELCOM-seurantamatkoilla vuosien 1979?2011 aikana. Eniten hiilivoima lyhentää elinikää Puolassa, Saksassa, Romaniassa, EUROOPPAAN SUUNNITELLUT Bulgariassa ja Isossa-Britanniassa. Suomenlahden ja Ahvenanmeren lisäksi näytteitä on pohjoiselta varsinaiselta Itämereltä. Tavoitteena oli selvittää planktonyhteisön pitkäaikaismuutoksia ja siihen vaikuttavia ympäristötekijöitä. Jokainen uusi hiilivoimala lisää ennenaikaisia kuolemia uudet hiilivoimalat aiheuttaisivat vuosittain 2 700 ennenaikaista kuolemaa. Niiden myrkylliset päästöt aiheuttavat eurooppalaisille hengitystiesairauksia, sydänkohtauksia, keuhkosyöpää, astmakohtauksia ja muita terveyshaittoja, sanoo Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta. . Pahimmat elinikää lyhentävät energiayhtiöt ovat puolalainen PGE, saksalainen RWE, kreikkalainen PPC, ruotsalainen Vattenfall ja tsekkiläinen ?EZ.
Johdolla on tällaikokuun alussa ulossiä pyrkimyksiä, kun marssineen Helsinliiketoiminta ei laaItella on jene. Nyt tätä jakolinjoja korostavaa uutisoitavaa löydettiin puoluekokouksen lennokkaasta punavihreästä tulevaisuusasiakirjasta, jossa pohdittiin miltä maailma saattaa näyttää joskus vuosikymmenien kuluttua. Tällainen jakolinjoja korostava ajattelutapa on järjetön, sillä vasemmistolaisiksi itsensä kokevilla on enemmän yhdistäviä kuin erottavia piirteitä. Kokousväki oli tyylikäs läpileikkaus vasemmistoliiton jäsenistä ja kannattajista. Toiminta on vastoin valtion fyysisesti kuormittavaa. Toisilla työtä on liian vähän, toiset uupuvat työtaakan alle ja joillain on uhkana, että työpaikka häviää alta. Tänä keväänä PAU päätti jättää hankeen. Myös yrityksen yhteiskuntavastuusta on ollut huolestuttavia merkkejä. On aika nähdä, että työelämä on muuttunut, tehtävät sirpaloituneet, ongelmat monimutkaistuneet ja siksi vasemmistollakin on tehtävää monissa ihmisryhmissä. Kolmivuorotyötä vääntävät pienipalkkaiset lähihoitajat, teollisuus ja rakennustyöläiset, siivoojat, osa-aikatöillä elävät kaupan kassat tai tarjoilijat, ulkoistusuhan alla toimivat kuntatyöläiset, seuraavaa määräaikaisuutta jännittävät pätkätyöläiset, pienituloiset eläkeläiset ja opiskelijat, kymppikioskia aamusta iltaa pyörittävät pienyrittäjät. Postia Hallituksen omistajapojaetaan tulevaisuudessakin, litiikka odottaa, että yleispalvelutoimintaa ei rahoitettaisi verontoteaa Ravela. Liittokokouksen puheenvuoroissa maksajilla vaan että toiminta perusaisti jäsenistön halun saada tes-neutuisi kannattavuuteen. Heidän työelämänäkemyksissään korostuvat pätkätyöläisten arkiset ongelmat ja teollisuustuotannossa he taas vaativat tuotteiden energia- ja materiaalitehokkuutta tai kritisoivat ulkomaille tuotantoa siirtävien ahneiden monikansallisten yhtiöiden luontoon ja ihmisiin kohdistuvaa piittaamattomuutta. » Jakolinjoja korostava ajattelutapa on järjetön. PAU:n neuvotteluvoiman oli määrä kasvaa osa kuljetusliittojen yhdistymishanketta. hylkäämistä. Uusi postilaki toi työntekijöille 2011 pelon kilpailupaineista. Kirjeiden ja lehtien määrät laskevat 5 prosenttia vuodessa. Lehtien arvolisäveron muutos tarkoitti Itellan toimitusjohtaja Heikki Malisen mukaan 150 työpaikan väEsa Vilkuna hentämistarvetta. Kuvassa postin lajittelua Pääpostissa Helsingissä. Kilpailupaineet kurittavat postilaisia unionin viime viikolla pidetyssä liittokokouksessa ilmeet olivat vakavat. Helsingin ja Oulun . Erinäisiä kosintoja on tullut. Täytyy katsoa tilannetta työehtosopimustoiminnan kautta. Tämä näkyy työnantajaohjeita. hyvin monipuolisesti eri ihmisryhmissä. Suuri osa heistä työskentelee fyysisesti tai henkisesti raskaissa työtehtävissä ja kokee epävarmuutta työstä ja toimeentulosta. Hanketta jarrutti kuitenkin AKT:n sisäinen tilanne keväällä 2012. Postialalla tämä on tarkoittanut, että Itella on votteluissa varmuutta alalle. hakenut säästöä kiristämällä työtahPuheenjohtaja Vilkuna arvioi tuletia. vista neuvottelutavoitteista, että neu- JOONAS PULKKINEN POSTI-JA LOGISTIIKKA-ALAN Reko Ravela vottelupöydässä palkankorotukset eivät ole kysymyksinä suinkaan vähäisemmät. Yhdistymishanke kariutui kinen tulevaisuuteen suuntaava puoluekokous. Kannattajia yhdistää ainakin huoli työelämän pelisäännöistä, usko maksuttomiin peruspalveluihin, kriittisyys elinkeinoelämän herrojen ahneuteen ja halu toimia köyhyyden vähentämiseksi. Teollisuustyöntekijää kyllä kiinnostaa oman työpaikkansa ympäristöasiat ja vapaalla ollessaan kalavesiensä ja marjametsien puhtaus. Samoin kasvukeskusten punavihreitä nuoria kyllä kiinnostaa työllisyys, työelämän pelisäännöt ja suomalaisten tuotteiden tulevaisuus. Nuorista idealisteista vanhoihin veteraaneihin. HYVIN USEIN kun vasemmiston tekemisistä uutisoi- daan, niin pyritään etsimään erilaisia poliittisia jakolinjoja puolueväen keskuudesta. Kokouksessa käytiin värikästä, joskin ajanpuutteen vaivaamaa keskustelua. Valtiojohtoigin Postikeskuksen ästöä ä s t u sen yrityksen tupääluottamusmies n e hak ä lisi säilyttää kunJari Pellikka. ll ä k ir istäm nolliset työsuhteet, . eikä repiä säästöä työtahtia Työtahtia työntekijöiden selkiristetty känahasta ja työsuhteiden laadusta. OmistajaohjaukPelkona on, että säästöjä haetaan sesta vastaavan ministeri Heidi myös alihankinnan ja vuokratyöHautalan on otettava tävoiman muodossa. hän kantaa, vaatii tou. Tämä teettää työn alityö keskittyy enemmän sisällöltään varsinaiseen jakelutyöhön, joka on hankinnalla Aasiassa. . ja tulkitsee, että ympäristöasioiden esille nostaminen merkitsee ?peruskannattajien. Työehtosopimuksen kattavuutta tulee lisätä. TÄRKEÄÄ ON myös nähdä, että vasemmistolla on ?peruskannattajia. LEHTIKUVA/ JARNO MELA Kolumni Risto Kalliorinne risto.kalliorinne@eduskunta.? Vasemmiston peruskannattajat TAMPEREELLA PIDETTIIN viime viikonvaihteessa hyvähen- Kirjeiden ja lehtien määrät ovat laskeneet viiden prosentin vuosivauhtia. Yhdessä he muodostavat vasemmiston peruskannattajakunnan. Joonas Pulkkinen Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja. 9. Syynä oli muun muassa negatiivinen talousvaikutus sekä liian raskas hallinto. Alan haasteet pakottavat miettimään muitakin ratkaisuja. . Kuljetusliittohankkeen osalta havaittiin, että se ei eri syistä johtuen olisi meidän edunvalvontavoimaa lisännyt tai parantanut, toteaa Vilkuna. Liiton varsinaista tulevaisuutta hän ei spekuloi. . Valtion 100 proesimerkiksi työkyvyttömyyseläksenttisesti omistama yhtiö tekee keissä, kertoo ay-aktiivi Reko Ravela päinvastoin, miten hallitusohjel(vas.). massa on linjattu. Varsinkin jakelussa työmäärä on postikeskusten kirjelähetysten videoviimeisen kahdenkymmenen vuoden koodaus päätettiin ulkoistaa Hollanaikana lisääntynyt. Suunta on suurempiin koalitioihin. Uudelleen puheenjohtajaksi valittu Esa Vilkuna, työministeri Lauri Ihalainen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly manasivat vuorotellen kansantalouden tilaa ja työmarkkinatilannetta. PAU:n jäsenistölle vakavat puheet ovat tuttuja. Nyt toimittajakunta etsii aktiivisesti uutisoitavaa ?liiallisesta vihreydestä. Ongelma on, että nin postille
Niitä ei voi kuin ihailla ja arvostaa. Ei ole yksin Joonatan Virtanen: Hyvää ja huonoa. Myös kotkalainen Seija Piipponen-Pekkola myös puoluekokousveteraani. Hänen aikansa meni valiokuntatyöskentelyssä käymässä läpi vastauksia puoluekokousaloitteisiin. . Se on tärkeä, todella radikaali ja iso asiakirja, jos siihen oikeasti uskotaan ja halutaan viedä se läpi. Meillä on heikko tilanne Lappeenrannassa, kun menetimme kuntavaaleissa ainoan valtuutetun paikkammekin. Uudesta puoluejohdosta Röpetti sanoo, että se on kokonaisuus. . Puheenvuoroja jäi saamatta tai niiden pituutta rajattiin. Mielenkiintoista ja jännittävää. Se tekee kokouksesta mielenkiintoisen. Vaikka ei politiikanteko ikää katso. Vaikka jotkut henkilövalintoihin tyytymättömät syyttivät piirejä junttaamisesta, Röpetin mielestä vanhanaikainen junttatyö puuttui lähes kokonaan kokouksesta. . Saatiin haalarimieskin varapuheenjohtajaksi, hän iloitsi. Ranta ei yhdy heittoihin siitä, että turkistarhaus on ja pysyy kiistakapulana vasemmistoliitossa. Muistelepa viime kokousta, Ranta kehottaa. . Valiokunta tekikin sen kanssa töitä yöhön asti. . Vähän vastaava kokemus kuin ylioppilaskuntien lii- 10 Kun kuuntelee, mitä ihmisillä on sanottavaa puheenvuoroissaan, syntyy kuva näkemyksistä ympäri maan. tossa, hän vertaa kokouksia. Hänestä puoluekokouksen aloitteista ja sääntömuutoksista löytyi tärkeitä asioita. . Vähintäänkin olen valmiimpi seuraavaan puoluekokoukseen. Iso ja radikaali Nuoria ennenkin Porilainen kaupunginvaltuutettu Raisa Ranta totesi Röpetin huomioon, että totta on, nuoria on paljon kokouksessa. . Miten muutosesityksille kävi, sitä hän ei kuitenkaan ehtinyt seuraamaan vauhdikkaassa kokouksessa. Valmistelluista puheenvuoroistakin kaksi jäi pitämättä. Parhaina eväinä kokouksesta hän pitää sitä, että on tutustunut ihmisiin, jotka aiemmin vain tiesi nimeltä. . Täällä suhtaudutaan uudella tavalla tulevaisuuteen ja nuoret ovat uudella voimalla mukana, hän sanoi sunnuntaina. . Olisi tärkeää, että saataisiin aikaan tällaisia rakenteellisia muutoksia. Virtasta kiinnosti myös erityisesti kokouksessa hyväksytty Punavihreä asiakirja, joka määrittelee vasemmistolaista ihanneyhteiskuntaa. Oli monia aloitteita joiden kautta puolue olisi voinut uudistua demokraattisemmaksi, jolloin puolueen jäsenet pääsisivät enemmän osallistumaan politiikan linjaamiseen, hän arvioi. . Puoluehallituksen pohjaesitykseen, helsinkiläisen Jouko Kajanojan johdolla valmisteltuun pohjaesitykseen oli tehty 78 muutosehdotusta. Olisin sanonut, että meidän pitää rakentaa portaat, joilla ideaaliin päästään, jotta tehdessämme jossain kunnanvaltuustossa, voimme miettiä, miten päätökset ovat suhteessa tavoitteeseen, kun vastakkain ovat talouskasvu ja se, että maapallo ei kestä sitä talouskasvua. Korhonen huomauttaa vielä, että vasemmistoliiton ministerit ja eduskuntaryhmä ovat hänestä toimineet hyvin. . Olen verkostoitunut ja tutustunut puolueen toimintakulttuuriin, nähnyt sen hyvät ja huonot puolet. Mutta onhan nuoria ollut paljon ennenkin, hän pohti. Ranta on kolmatta kertaa puoluekokousedustajana ja pitää kokouksen muuttamista kaksipäiväiseksi huonona ratkaisuna. . Ehkä siitä ei enää tarvitse jatkossa puhua. Hyvät ja huonot puolet Jyväskyläläinen valtio-opin opiskelija Joonatan Virtanen tuli valituksi puoluehallituksen varajäseneksi heti ollessaan ensimmäistä kertaa puoluekokousedustajana. . Se ei toimi pitemmän päälle, hän sanoi. . Nyt koeäänestyksessä se oli ihan selvästi aloitteita vastaan. Siellä äänestystulos oli hilkulla. Paljon jäi sanomatta » Ainutlaatuinen kokous, jossa ei ehditty sanoa, mitä haluttiin. Se on tärkeää työtä, mutta niin tiivistä, että puheet jäivät kuulematta. Ensimmäisen. Koko Etelä-Karjala on pimeä nurkka vasemmistoliitolle. Näin puoluekokousedustajat kokivat vasemmistoliiton puoluekokouksen viime viikonvaihteessa Tampereella. LAPPEENRANNASTA TULLUT Aimo Röpetti oli innoissaan Tampereen puoluekokouksen ilmapiirissä. Nytkin siitä jouduttiin äänestämään, kun Pohjanmaan piiristä tuli viisi aloitetta, joissa haluttiin puolueen luopuvan kielteisestä kannasta turkistarhaukseen. . Tämä on käymistäni kokouksista ihan ainutlaatuinen, avoimempi kuin mikään aiempi kokous. Tärkeimmät linjapuheet täytyy katsoa jälkeenpäin internetistä, hän sanoo. Valiokuntatyötä ja linjapuheita tärkeämpänä Korhonen pitää kuitenkin keskustelua. . Hän olisi kommentoinut Punavihreää asiakirjaa. . Hän totesi, että juuri iloinen ja positiivinen tulevaisuuden näköala on se asia, jonka hän tahtoo viedä tuliaisiksi kotipuoleen. . Siksi tulee ihan yllättäviä äänestystuloksia, hän sanoo ja arvioi, että näin nuori polvi haluaa tehdä politiikkaa. Röpetin mielestä asiat menevät hyvään suuntaan. Hän teki siitä kolmen muun puolueaktiivin kanssa oman versionsa. Muuten on ollut rakentavaa keskustelua. Ranta oli tyytyväinen erityisesti siihen, että Punavihreä asiakirja saatiin hyväksyttyä, vaikka vielä lauantaina epäiltiin. Mutta kisa oli reilu. TEKSTI Tuula Kärki KUVAT Jarmo Lintunen Kaisa Korhonen: Tiivistä työntekoa. Leppävirran Kaisa Korhonenkaan ei ole ehtinyt seurata yleiskeskustelua. Asiakirja tarjoaa vision, joka antaa selvyyden siitä, minkä takia yksittäisiä aloitteita tehdään, hän sanoi ja muistutti, että asiakirja on taustaväline. . Kun kuuntelee, mitä ihmisillä on sanottavaa puheenvuoroissaan, syntyy kuva näkemyksistä ympäri maan. Hänkään ei ehtinyt käyttämään omaa puheenvuoroaan. Hänellä on kokemusta kokouksista jo SKDL:n ja SKP:n ajalta, 1970-luvun alusta lähtien. . Se ei ole käsikirja, johon voi palata esimerkiksi kuntapoliittisessa työssä. Henkilövalinnat eivät menneet täysin Rannan oman listan mukaan.
Eron näkee selvästi, hän sanoi. . Se avasi silmäni sille, kuinka monenlaista porukkaa vasemmistoliitossa on. Sukupolvenvaihdos tapahtunut ja meno hurjasti muuttunut. Enää ei kuule semmoista änkyröimistä kuin vielä Turussa. Silloin työ on varmasti yksinäistä. Seija Piipponen-Pekkola: Potentiaalia. Täältä saa siihen voimaa. Hän korosti, että puolueväessä on valtava potentiaali. . Odotan sitä keskustelua. Mia Haglund: Virkistävää. 11. Aimo Röpetti: Ainutlaatuista. Raisa Ranta: Liian lyhyt kokous. kerran hän oli mukana Turussa vuonna 2004. . Tietää, että ei ole yksin. Toki käydään debattia ja ollaan kriittisiä, mutta ei juntata kuten ennen. Meininki on innostava. Piipponen-Pekkola sanoo ensimmäisessä puoluekokouksessaan olleensa kuin Liisa ihmemaassa. . On feministit, pohjoisen korpikommunistit, helsinkiläiset. Koko tämä kenttä ja kuitenkin mahdumme kaikki samaan puolueeseen. Piipponen-Pekkola totesi, että vastakkainasettelu on vierasta kaakkoissuomalaisessa vasemmistoliitossa, mutta valtakunnan tason toimintaa seuratessa se on käynyt tutuksi. . Maaseutukunnissa saattaa olla yksi vasemmistoliiton valtuutettu. Nopealla vauhdilla pystytään sorvaamaan esityksiä ja muotoiluja. Paljon sanottavaa Helsinkiläisen ensikertalaisen Mia Haglundin mielestä on virkistävää, että ihmisillä on niin paljon sanottavaa, ettei kokousaika riitä. . Jokaisella oma osaamisalansa ja osaavat vetää hienosti puheenvuoronsa. On hienoa tavata ihmisiä ja käydä heidän kanssaan läpi meidän poliittisissa tavoitteita ja luoda yhteistä politiikkaa. Asiakysymyksistä Haglundille tärkeimmät liittyivät perusturvaan. . Siinä on hyvä ajatus takana. Vaikka ei se ole yllätys. Mutta mitä sillä saavutetaan. Vasemmistoliittolaisilla riittää juttua, hän totesi. Hän uskoo, että ympäri Suomen paikalle tulleiden ihmisten tapaaminen tuo nostetta politiikan tekoon kotona Helsingissä. . Haluaisin, että vasemmistoliitto liittyisi BIEN Finland -perustuloverkostoon, jotta edistäisimme entistä vahvemmin perustuloa. Punavihreä asiakirja on Haglundin mielestä nostanut tunnelmaa puoluekokouksessa. . Totta kai olemme yhä idealisteja, vaikka joudumme tekemään kompromisseja. Piipponen-Pekkolan mielestä puoluekokoukseen kannattaa tulla. . Ei minusta olla miinuksen puolella hallituspolitiikassa, vaikka ollaan kaukana siitä ideaalista. On se osa puoluetta, joka sanoo aina, että hallituksesta on lähdettävä
Työ, toimeentulo, tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat meillä jatkuvasti keskiössä, kun taas vihreät keskittyvät enimmäkseen ympäristöön. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. Oulun kunnallisvaalien äänikuningatar sai valita, minkä lautakunnan puheenjohtajaksi alkaa. Hän valitsi kaavoitus- maankäyttö- ja teknisiin asioihin keskittyvän yhdyskuntalautakunnan. Sarkkinen näkee, että nyt tulleeseen tehtävään kuuluu muutakin kuin puoluevaltuuston työn johtaminen. . Meni vähän hurmoshenkiseksikin välillä, mutta haittaako se, hän sanoo. Hänestä kuitenkin näki selvästi, että kaksi päivää ei riitä puoluekokouksen pitämiseen. . Siihen jäi nyt vain vähän aikaa. Kokouksen poliittisesta annista hän nostaa esiin keskustelun siitä, että puolueen pitää aloittaa laaja Eurooppa-politiikan valmistelu heti. . Ihan kuin vihreillä olisi monopoli ympäristökysymyksiin, hän tuhahtaa. . Nyt sitten pitää siirtyä ihanteista tekojen tasolle ja miettiä, millaisilla polkuja pitkin voidaan siirtyä kohti ihanneyhteiskuntaa. Sarkkinen pitää naurettavana sitä kritiikkiä, jossa kysytään, onko vasemmistoliitolla ja vihreillä mitään eroa asiakirjan jälkeen. . Sen vuoksi on tärkeää, että maan hallituksessa on punavihreitä voimia ja pystytään ainakin toistaiseksi turvaamaan maksuttomuuden säilyminen. Toivon, että demarit, vihreät ja vasemmistoliitto ottavat siihen kohdistuvan uhan vakavasti. HÄNESTÄ TUNTUU, että suomalaiset eivät tajua, kuinka isosta uhasta on kyse. . Missään ei ole kerrottu, mitä olen tehnyt tai sanonut, Sarkkinen harmittelee. Hän on ollut puoluetoiminnassa mukana alle kaksikymppisestä. . Ei ymmärretä, että sillä on valtava vaikutus yhteiskunnan raken- teeseen, henkiseen ilmapiiriin ja koulutuksen periytyvyyteen. Asiakirjoja työstäneet valiokunnat joutuivat paineen ja kiireen alle. Lisäksi kokous on sosiaalinen tapahtuma, jonne ihmiset eri puolita maata tulevat tapaamaan tovereita. On tosi tärkeää, että seuraavaksi kerraksi kaivetaan jostakin rahat kolmipäiväiseen kokoukseen. Niin Sarkkisenkin mielestä. . Katja Syvärinen valittiin samaan tehtävään 27-vuotiaana. En tiedä, mitä muita tapoja tavallisella ihmisellä on vaikuttaa yhteiskuntaan, hän sanoo. Sarkkinen on ehtinyt jo paljon kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, opiskelijapolitiikassa, Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana ja vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsenenä. Vihreiden ja meidän välillä on olennainen ero. Nyt kaikki kokousedustajat eivät päässeet pitämään valmistelemiaan puheenvuoroja, hän sanoi. . Ihmisiä ei pidä arvottaa näin ja meidän porukassa pitää olla tilaa kaikille: yrittäjille, akateemisesti koulutetuille, niin sanotuissa perinteisissä duunariammateissa toimiville, kulttuurityöntekijöille, hoiva- ja hoitoalan työntekijöille, työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille. » Ihmisiä ei pidä arvottaa näin, ja meidän porukassa pitää olla tilaa kaikille. Kokouksessa hyväksytty, tulevaisuutta luonnosteleva Punavihreä asiakirja on Sarkkisen mielestä tärkeä. . Lisäksi kyse on kansantaloudesta. Tänä päivänä mikään puolue ei voi jättää ympäristöasioita huomiotta. Hän toteaa asiakirjan perusidean olevan se, että tunnustetaan maapallon rajat ja niiden puitteissa luodaan mahdollisimman hyvä yhteiskunta. . Hirvittää, että taas on nostettu esiin mahdollisuus korkeakoulujen lukukausimaksuista, hän sanoo ja viittaa valtiovarainministeriön parin viikon takaiseen ehdotukseen. . Se on semmoinen työelämän ilmiö, mistä juuri meidän täytyykin puhua. Kolmanneksi Sarkkinen mainitsee keskustelun, joka hänen mielestään kilpistyi puoluekokoukseen: . Vasemmistoliiton Eurooppapolitiikasta on oltava selvä kuva vii- meistään, kun hyväksytään ensi kesän eurovaalien ohjelma ja tavoitteet. Aikaa on alle vuosi. Toiseksi hän nostaa huolen nollatuntisopimuksista. . Yhteiskunnalle on ratkaisevaa, että parhaat kyvyt saadaan parhaaseen käyttöön ja käytetään meidän henkinen pääomamme mahdollisimman hyvin hyödyksi. möä. Hän toimi siinä 12 vuotta ennen nyt Sarkkiselle vaalissa hävinnyttä Harri Moisiota. . Sarkkista ärsyttää kilpailu parhaasta duunarista JARMO LINTUNEN » Hanna Sarkkinen valittiin vasemmistoliiton puoluehallituksen puheenjohtajaksi. Hanna Sarkkisen valinnassa näyttää olleen uutinen hänen ikänsä, vaikka hän ei ole ensimmäinen nuori nainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston johdossa. Ylipäätään keskustelu on höl- Hanna Sarkkinen asteli ottamaan uuden tehtävän vastaan Tampereella sunnuntaina. Naurettavaa ?Koulutukseen kohdistuu vakava uhka? HANNA SARKKINEN määrittelee itsensä hyvinvointivaltion voittajaksi: Köyhän yksinhuoltajan lapsi saa opiskella yliopistossa. Tuntuu, että sitä väläytellään jatkuvasti. Hän muistuttaa, että maksuton koulutus on olennaisimpia ja keskeisim- 12 piä tasa-arvon kysymyksiä Suomessa. . Lisäksi pitää osallistua puolueen johdon työskentelyyn, sekä järjestön että poliittisen työn johtamiseen. 25-VUOTIAAN Kuka on eniten duunari? Viikonvaihteessa Tampereella pidetyn puoluekokouksen käytävillä kuuli monelta, että kokous oli hyvähenkinen ja innostava. Se, mihin satut syntymään, ei määritä sitä, mitä sinusta voi tulla. On hyvin tärkeää, että katsotaan päivänpolitiikan ulkopuolelle ja pohditaan, mitä loppujen lopuksi halutaan. Hän on maininnut tärkeimmiksi poliittisiksi agendoikseen tuloerojen kaventamisen ja maksuttoman koulutuksen. . Kuka on duunari ja onko joku työntekijän asemassa oleva enemmän duunari kuin toinen. Hänestä puoluejohdon ehdokkaista keskusteltaessa kuului vanhanaikaista ajattelua, jossa duunareita ovat vain teollisuustyötä tekevät miehet. Hän kysyykin, etteikö esimerkiksi puolueen varapuheenjohtajaksi valittu kansanedustaja, lähihoitaja Aino-Kaisa Pekonenkin ole duunari. . Ajatellaan, että se on vain opiskelijoiden asia, maksaa muutaman sata euroa. Se on erittäin tärkeää hyvinvointivaltion koko ajatuksen kannalta. Pienikin lukukausimaksu varmasti jähmettäisi luokkakiertoa. Hän painottaa, että peruskoulun lisäksi keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen on oltava maksutonta. . Siihen kuuluu myös huolehtiminen siitä, että jäsenistön ääni kuuluu, hän arvioi.
Taustallahan on aito ongelma siitä, että tätä aikaisemmin kokopäiväiseksi määriteltyä työn herkkua ei tunnu kaikille siunaantuvan. Julkutyöelämää monipuolisesti tuntevia, nen uskoi Arhinmäen ja Merja Kyl- erilaisia kokemuksia omaavia, useanlaisissa työsuhteissa ja asemissa olevia henkilöitä. Tämä oli tarkoituksemme, kerliiton toimialajohtajan Teija Asaratoo Huutola ja pitää Palokankaan vaLaaksosen. litsematta jättämistä pettymyksenä, koska nyt olevat kontaktit eivät ole Kaikki kolme katsovat, että vaarkipäivän neuvottelupöydässä musemmistoliiton puoluekokouksessa käytetyt puheenvuorot, niin puheenkana. johtaja Paavo Arhinmäen . Demokratia toimii niin, että valinnan jälkeen työtä jatketaan valittujen kanssa. Uudet tavat käyttöön Julkusellakin on kokemusta vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsenyydestä ja hän kehottaa muistamaan, että toimintatapoja voi aina uudistaa. Ihan yksiniittisiä tyrmäyksiä siihen ei tule antaa. Ay-liike voi ne mieluisasti kuitata, toteaa Matti Huutola. syytä katsoa peiliin. Hän myös uskoo vahvasti, että puo. Se on oikeastaan kokonaan auki ja ongelma, johon pragmaattinen ay-väki kiinnittää huomion. . Hyvän puolueen johtoon on aina tungosta. Tämä tuntee laajan työkokouksensa ansiosta politiikan ja puolueen lisäksi myös ay-liikkeen sisältä päin. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.? vasemmistoliiton kokouksessa esille tulleen globaalia vastuuta korostavan ajattelun yhtyvän kansainvälisen työväenliikkeen arvoihin. Hän sanoo myös ymmärtävänsä keskustelun tulevaisuuden yhteiskunnan hahmottamisesta perustulon kautta. . Jos suoraa yhteyttä ei ole entisellä tavalla, on etsittävä toinen tapa ja tie. Tähän luo hyvät edellytykset jo se, että puolueen johdossa on ay-aktiiveja, kuten Rakennusliiton hallituksen jäsen, sen aluejärjestön ja suurimman ammattiosaton puheenjohtaja (Kalle Hyötynen), SAK:n valtuuston pitkäaikainen varapuheenjohtaja (Raimo Nieminen) ja JHL:n edustajiston jäsen (Aino-Kaisa Pekonen). Matti Huutola lisää listaan puoluesihteeriksi valitun Marko Varajärven. Hän ei siksi yliarvioisi ongelmana sitä, että puolueen johdossa ei ole suoraa linkkiä ay-johtoon. . Äänesteyden ammattiyhdistysliikkeeseen. tyksiä oli paljon, mutta ne koskivat . Yksi heidän tavoitteistaan jäi toteutumatta, mutta kokouksessa tuli selvästi esille se tärkein. Liiton toiminnassa ei ole sisäistä jakoa, mutta ei meillä ole mitään sitä vastaan, että jäsenemme toimivat aktiivisesti puoluepolitiikassa. Tärkeintä on kuitenkin se, että ollaan köyhän asialla, korostaa Rakennusliiton puheenjohtaja. HARJUNIEMI ARVIOI Hannu Hurme » Tärkeintä on kuitenkin se, että ollaan köyhän asialla. JARMO LINTUNEN Rakennusliitolla ei ole mitään sitä vastaan, että rakentajat, kuten Kalle Hyötynen, toimivat puoluepolitiikassa, vakuuttaa puheenjohtaja Matti Harjuniemi. 13. Kokous oli demokraattinen ja Suora linkki katkesi ammattiyhdistysliikkeen edustukseen vasemmistoliiton uudessa johAsara-Laaksonen oli menneen puoluekokouskauden vasemmistoliidossa voi olla tyytyväinen. Ensimmäinen kommentti on Palton hallituksessa ja tarkoitus oli, että velualojen ammattiliitto Pamin vaAmmattiliitto Pron johtaja Markku rapuheenjohtajan Kaarlo Julkusen, Palokangas olisi valittu uuteen hallitoinen SAK:n hallituksen varaputukseen vastaavaan rooliin, suoraksi heenjohtajan Matti Huutolan, kollinkinksi puoluejohdosta ay-johtoon. mas Julkisten ja hyvinvointialojen . Harjuniemi pitää tätä suoraa linkkiä puoluejohtoon edunvalvonnan kannalta loistavana valintana. Rakennusliitto on lopettanut ryhmätoiminnan ja vetää selkeät rajat puolue- ja ay-toiminnan välille. VÄÄRÄSSÄ ON hän, joka väittää, että lösen heti alussa pitämien puheiden vasemmistoliitto on kadottanut yhvaikuttaneen ratkaisevasti positiivisen ilmapiirin syntymiseen. Minä ainakin löydän vastakin keinot olla yhteydessä puoluejohtoon. . Päin vastoin se on aivan erinomainen asia. Vasemmalta: Kaarlo Julkunen, Matti Huutola ja Teija Asara-Laaksonen. Tärkein tuli todistettua » Vasemmistoliittolaiset ay-johtajat lähtivät viikonlopun puoluekokouksesta tyytyväisinä. Sitä kautta meillä on rakentajien yhteydet vaikuttaa paranevat. RAKENNUSLIITON PUHEENJOHTAJA Vasemmistoliittolaiset ay-johtohenkilöt totesivat mielihyvällä, että puoluekokousedustajat nostivat puheenvuoroissa esille paljon nimenomaan työelämään liittyviä asioita. Työmarkkinat näyttävät harsoontuvan ja prekariaattityö vahvistuu entisestään. Vasemmistoliiton perustulomallissa jää Harjuniemen mielestä ongelmaksi rahoitus. Hän e e uolu isoista poliittisista olisi omalla pa?Hy vän p ina a n o näkemyksistä ja noksellaan lisänn o johto tavoista vaikuttaa nyt merkittävästi .? a tungost tämän alan tuntesuomalaisen yhteismusta puoluehallikuntaan olivat sopusoinnussa ay-liikkeen tuksessa. näkemysten kanssa Huutola katsoo, että hänellä itselläänkin on . Pysyttiin asiassa, ei riidelty, liiton johtoelimiin valittiin erilaisia, iloitsi Asara-Laaksonenkin. Loistojuttu! Kalle Hyötynen on mittakirvesmies, jossa löytyy ajattelun laajuutta, ja joka ymmärtää myös muitakin kuin työelämän asioita. Harjuniemi toteaa johtamaansa Rakennusliiton hallitukseen kuuluvan ja Pirkanmaan rakentajia vetävän Hyötysen olleen pitkään liiton kovimpia aktiiveja. Kerroimme puoluekokousväelle lueen uusi johto on palkansaajan asihuonosti sen, miten tärkeätä olisi, alla. että puoluehallituksessa on myös henkilö, joka on käytännön neuvotJulkunen sanoo Huutolan tavoin kiinnittäneensä erityisellä mielihytelutyössä mukana. vällä huomiota siihen, miten kokousedustajat nostivat puheenvuoroissa Sopivasti erilaisia esille paljon nimenomaan työelämään liittyviä asioita. Asara-Laaksonen sanoo pitävänsä tärkeimpänä sitä, että vasemmisto. Sitä nyt kyllä valitan. kuin kokousedustajienPalokangas on erittäin kin puheenvuoroissa vahva elinkeinopoesitetyt linjoitukset litiikan ja työelän ja arviot puolueen män tuntija. Harjuniemi ei kuitenkaan näe mitään ristiriitaa siinä, että liiton aktiivi valitaan vasemmistoliiton johtoon. . Kokouksen puheet ja päätökset todistavat, että vasemmistoliitto on asioita. työväen- ja palkansaajan puolue. . Yhteys ay-liikkeen ja puolueen välillä toimii. . JARMO LINTUNEN ?Loistojuttu!? Matti Harjuniemi sanoo pitävänsä arvossa sitä, että vasemmistoliiton puheenjohtajistoon valittiin rakentaja. . Puoluekokouksen mielestä puoluejohdossa ei ole mandaattipaikkoja enkä todellakaan näe tilannetta sellaisena, etteikö ay- ja työelämätuntemusta löytyisi edelleen puolueen johdosta, arvioi Asara-Laaksonen. Julkunen näkee asian samalla tavalla.
kehittämisjohtajana. Vasemmistoliiton puoluehallitukseen tulivat valituiksi opiskelija Heidi Auvinen, 26 (99 ääntä), kansanedustaja Risto Kalliorinne, 41 (158), apurahatutkija Joonas Leppänen, 32 (62), metallimies Raimo Nieminen, 58 (110), professori Heikki Patomäki, 50 (106), insinööri Raisa Ranta, 35 (138), tuotantopäällikkö Minttu Sillanpää, 32 (123), tutkijatohtori Sinikka Torkkola, 53 (148) ja kansanedustaja Erkki Virtanen, 60 (11). Leppänen valittiin sääntöjen mukaan eniten ääniä saaneena ruotsinkielisenä ja Auvinen nousi hallitukseen, jotta sääntöjen mukainen naisja miesosuus olisi kohdallaan. Puoluehallituksen varajäseniksi valittiin toimistosihteeri Marja Leena Makkonen, 53 (80) sekä teurastaja, pääluottamusmies Janne Nieminen, 45 (103) ja opiskelija Joonatan Virtanen, 28 (104). » Puoluehallitukseen pyrkijöitä oli tällä kertaa ennätysmäärä. Kaikkiaan 28 ehdokasta Pyrkijöitä oli tällä kertaa ennätysmäärä eli kaikkiaan 28 ehdokasta. Valitsematta jääneiden äänimäärät aakkosjärjestyksessä: Eila Aarnos (38), Pekka Aimonaho (15), Alia Dannenberg (66), Antero Eerola (68), Ilpo Haaja (45), Hanna-Kaisa Korhonen (65), Markus Korjonen (87), Pirkko Kotila (45), Armi Lindell (63), Joona Mielonen (84), Jari Myllykoski (27), Kirsi Mäkinen (35), Kauko Niemi (80), Markku Palokangas (45), Jouni Sirén (35) ja Sampo Villanen (47). TärMUUTOKSISTA keimmät muutokset koskettelivat EU- ja globaalipolitiikkaa sekä tiedon ja kulttuurin tuotantoa. Kajanoja muistuttaa, että asiakirjan valmisteluun oli työryhmätyöskentelyn aikana osallistunut satoja ihmisiä ehdotuksineen. . Nyt asiakirjan tekijä on vielä enemmän punavihreä ?general intellect. Keskustelun ajankohta olisi heti, kun Suomi elokuussa käynnistyy. KU. JARMO LINTUNEN Vasemmistoliiton puoluehallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa keskiviikkona eduskuntaryhmän huoneessa. Monen alan osaajia » Vasemmistoliiton puoluehallitus uusiutui puoluekokouksessa melko täydellisesti. PUOLUEHALLITUKSESSA on monen alan osaajia. Puoluehallitukseen kuuluvat myös puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, 36 ja varapuheenjohtajat Aino-Kaisa Pekonen, 33, Sari Moisanen, 33 ja Kalle Hyötynen, 45 sekä puoluesihteeri Marko Vajajärvi, 41. Heistä Arhinmäki on urheilu- ja kulttuuriministeri, Pekonen kansanedustaja ja lähihoitaja. KU Kajanoja: Punavihreä tulevaisuus -asiakirja parani Tampereella VASEMMISTOLIITON puoluekokouksen hyväksymää Punavihreä tulevaisuus -asiakirjaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Jouko Kajanoja (kuvassa) on tyytyväinen asiakirjan käsittelyyn kokouksessa ja sen lopputulokseen. Puoluekokouksessa tehtiin yli 60 muutosesitystä ja monet muutosesitykset sisälsivät monta ehdotusta. Kaikki ne käsiteltiin puoluekokouksen valiokunnassa. Valiokunta teki muutoksia ehdo- 14 tusten pohjalta ja valiokunnan muokkaama esitys käsiteltiin puoluekokouksessa. Moisanen on insinööri ja opiskelee toista tut- kintoa, Hyötynen mittakirvesmies ja pääluottamusmies. eli asiakirja on yleisen älyn yhteistuotantoa. Vielä salissa muokattiin muutamia kohtia ja joistakin äänestettiin. Kajanoja katsoo asiakirjaa valmistelleen työryhmän rakentaman uuden muodon ja keskeisen sisällön säilyneen puoluekokouksen päättämässä asiakirjassa. suurin osa oli Kajanojan mielestä selviä parannuksia. Varajärvi on toiminut Lapin liitossa vt. Se sopii mainiosti, sillä asiakirjan mukaan yhteistuotanto on yksi punavihreän maailman keskeisiä » Uusia ideoita jatkokäsittelystä. ominaisuuksia. Puoluekokouksessa esitettiin useita ideoita Punavihreä tulevaisuus -asiakirjan jatkokäsittelystä. Jouko Kajanoja kertoo sopineensa asiakirjaa puoluekokouksessa käsitelleen valiokunnan puheenjohtajan Matti Vesa Volasen kanssa, että he ehdottavat puoluesihteeri Marko Varajärvelle keskustelua asiakirjan pohjalta tehtävästä työstä
He ovat kuitenkin pysyneet vasemmistoliiton jäseninä. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/ MIKKO STIG 15. Sunnuntaina hän oli vasemmistoliiton puoluekokouksessa seuraajana. Puoluehallitus äänesti asiasta tuloksella 11-3. Kannat jakautuivat siitä, olisiko pitänyt antaa varoitus vai esitys puolueosastolle erottamisesta. . Tämä oli tosi vaikea asia, mutta nyt nähtiin, että kuppi tuli täyteen, kun toisen puolueen kokouksessa arvosteltiin omaa puoluetta. Varajärvi arvioi, että raisiolainen paikallisosasto kuulee Yrttiahoa ja tekee päätöksensä sen jälkeen. VASEMMISTOLIITTO HALUAA Yrttiaho hämmästelee päätöstä tiedotteessaan. . Yrttiaho on raisiolaisen osaston jäsen. Puoluehallitus perustelee esitystä puolueen vastaisella toiminnalla. . Puolueen vastainen toiminta liittyy siihen, että Yrttiaho kävi SKP:ssä puhumassa ja sivalsi erittäin voimakkaasti vasemmistoliittoa, kertoo puoluesihteeri Marko Varajärvi. Yrttiaho oli lauantaina vasemmistoliiton puoluekokouksen aikaan pitämässä poliittista tilannekatsausta SKP:n puoluekokouksessa. Vasemmistolaiseen kulttuuriin kuuluu yhteiskuntakriittisyys ja välillä se jopa näyttäytyy sitä kautta, että ollaan liian kriittisiä itseäkin kohtaan, Arhinmäki vastaa. . Jopa puheenjohtaja esittää kritiikkiä hallituksen päätöksille. Samaan aikaan, kun vasemmistoliitto piti puoluekokoustaan, hän meni pitämään toisen puolueen puoluekokoukseen poliittisen tilannekatsauksen, jossa arvosteli erittäin voimakkaasti niin sanottua hallitusvasemmistoa. Arhinmäki painottaa sitä, että tämä on vakavaa, koska kyse on vasemmistoliiton mandaatilla valitusta kansanedustajasta, joka menee tietoisesti pitämään puheenvuoron, jolla vahingoittaa puoluetta. . Sunnuntaina valittu puoluehallitus päätyi ensimmäisessä kokouksessaan keskiviikkona vaatimaan Yrttiahon puolueosastolta tämän erottamista puolueesta. Vasemmistoliittoon kuulutaan paikallisosastojen kautta ja vain paikallisosasto voi erottaa jäsenen. Se on muutaman hengen osasto. Esitys yllätyksenä Kaksi Yrttiahon erottamista vastaan äänestänyttä puoluehallituksen jäsentä ovat kertoneen blogeissaan näkemyksiään tapahtumien kulusta. Heidi Auvinen ja Heikki Patomäki toteavat, että erottamisasia tuli yllätyksenä kesken kokouksen. Arhinmäki kysyy Yrttiaholta: Miksi roikkua mukana, kun mikään päätös ei miellytä? » Jyrki Yrttiaho halutaan ulos puolueesta. eroon kansanedustaja Jyrki Yrttiahosta. Silloin asia palaa puoluehalli- tukseen. Puoluehallitus voi erottaa koko puolueosasto. Jatkossakin pitää käydä avointa keskustelua siitä, mitkä päätökset ovat hyviä ja mitkä huonoja. Arhinmäen mukaan erottamisessa on kyse siitä, että vaikka puolueessa väännetään asioista, tulee sitoutua yhteisiin sääntöihin, toimintatapoihin ja päätöksiin. Miksi roikkuu mukana? . Erottamispäätöksen takana ei ole vain yksi puhe, vaan se pitkä linja, joka alkoi, kun että puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä yhteisessä kokouksessaan päättivät sääntöjen mukaan ja demokraattisesti, että puolue osallistuu hallitukseen. Jalkapallotermein sanottuna pohdittiin, oliko taklaus niin törkeä, että annetaan punainen kortti vai riittääkö keltainen. Enemmistö päätyi esittämään punaista. Silloin on reagoitava. Voi kysyä, että jos mikään puolueen päätös ei miellytä, miksi sitten roikkua mukana, hän sanoo. Hänen mukaansa isolla osalla puolueväkeä raja ylittyi, kun Yrttiaho meni SKP:n kokoukseen pitämään yhden sen pääpuheenvuoroista. . Sen jälkeen Yrttiaho ilmoitti, että hän ei tule tu- LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ihmettelee sitä, että Jyrki Yrttiaho viihtyy vasemmistoliitossa. kemaan hallitusta missään kohtaan ja se on kyllä huomattu satoja ja satoja kertoja, kun hän on äänestänyt vastaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kantoja. Arhinmäki ihmettelee sitä, että Yrttiaho viihtyy vasemmistoliitossa. . Väite, että olisin puheessani ?sivaltanut erittäin voimakkaasti vasemmistoliittoa. Sitä ei ollut esityslistalla. Auvinen ilmoitti keskiviikkona, että hän pitää puoluehallituksen ratkaisua härskinä. Patomäki kertoo sanoneensa puoluehallituksen kokouksessa, että samaa kritiikkiä hallituksen linjauksia ja päätöksiä kohtaan kuulee puolueen sisällä ja kaikkialla, missä puhutaan politiikkaa. Vasenryhmästä Jyrki Yrttiaho on toisen kauden kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiristä. ei pidä paikkaansa, hän toteaa. Hänen mukaansa vasemmistoliiton puoluekokouksessa ?kaikenlainen kritiikki kiellettiin ministereiden toimesta?. Saa olla kriittinen » ?Pohdittiin, oliko taklaus niin törkeä, että annetaan punainen kortti vai riittääkö keltainen?. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki toteaa, että vasemmistoliitossa on aina esitetty perusteltua kritiikkiä. . Ei voi loputtomiin vain silitellä päätä. Arhinmäki huomauttaa, että puoluehallitus oli yksimielinen siitä, että Yrttiaho menetteli väärin. Hänet on kummallakin kaudella valittu eduskuntaan vasemmistoliiton listoilta, mutta tällä vaalikaudella hänet ja lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi erotettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä hallituksen esitysten vastaisen äänestämisen vuoksi. Kaksikko on arvostellut vasemmistoliittoa jatkuvasti. Arhinmäki myöntää, että puolueosaston on mahdollista jättää Yrttiaho erottamatta. . Erottamisen vastaesitys oli antaa Yrttiaholle varoitus. Varajärven mukaan sunnuntaina valittu puoluehallitus kävi asiasta pitkän keskustelun.
Mädän haju on kamala. simkorttinsa... Rautanen kertoo Viikkolehdelle, että tällaiset tapaukset eivät ole ääriesimerkkejä, vaan jokseenkin normaalia arkea. Avohoidolla on haettu säästöjä, vaikka hyvä avohoito ei ole laitoshoitoa halvempaa. . Nykyään hän työskentelee Kellokosken sairaalan oikeuspsykiatrian osastolla, jonne hän siirtyi tämän vuoden alussa Psykiatrisesta vankisairaalasta. Vain Helsingissä kotikäyntejä Kotikäyntipalvelu liittyy terveysneuvontapuhelimeen 10023, johon kuka tahansa saa soittaa. . Jätin kirjoituksesta pois vielä pahempia tapauksia, koska ne olisivat olleet liian tunnistettavia. Rautanen on tehnyt kotikäyntejä viime vuoteen saakka neljän vuoden ajan, yhden vuoden kokopäiväisestikin. Neljä vuotta kotikäyntejä tehnyt Mika Rautanen nimeää perusongelmaksi avohoidon heikot resurssit. TEKSTI Elias Krohn KUVAT Jarmo Lintunen 16 ?ASUNNON OVI aukenee huoltoyhtiön avaimilla, mutta vain osittain. Jos asia ei ratkea hoitajan kanssa puhelimessa, lääkäri voi tarvittaessa tehdä kotikäynnin. Toiset eristäytyvät pelok-. Asunto on täynnä jätettä muovikasseissa, pusseissa ja laukuissa, lattiaa ei voi nähdä, lumppuja ja rääsyjä on vuorittain.? Näin kuvailee oikeuspsykiatriaan erikoistuva lääkäri Mika Rautanen iäkkään naisen asunnolle tehdyn kotikäynnin alkua Nuori Lääkäri -lehdessä (1/2013). Tositapauksiin perustuva raportti Helsingissä kotikäyntejä tekevän lääkärin työviikosta on täynnä eri tavoin järkyttäviä kuvauksia: erään miehen asunnossa on tupakantumppeja polveen asti, keski-ikäinen nainen on teipannut asuntonsa kaikkialta umpeen ja alkaa kirkua auttajien saapuessa, huume- ja alamaailmaan luisunut tyttö puhuu sekavia ja sanoo nielaisseensa ?varmuuden vuoksi. Terveysneuvontapuhelin toimii koko Suomessa, mutta vain Helsinki on liittänyt siihen kotikäyntipalvelun, Rautanen selvittää. Kun kotikäynnille päädytään, meneillään on yleensä psykoottinen tilanne, todellisuudentaju on pettänyt. Ulos purskahtaa roskapusseja ja lentää turkiskuoriaisia. Psyykkisesti sairaiden hätä havahdutti lääkärin » Psykiatrinen lääkäri kohtaa kotikäynneillä entistä useammin äärimmäistä syrjäytymistä
Erityisesti nuorten tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. lyhyellä aikavälillä ?, kun sairaalapaikkoja vain vähennetään ilman riittäviä panostuksia avohoitoon. . On mahdotonta löytää opastusta tai selkeää listausta, mitä on saatavilla mistäkin kunnasta. Moni palveluntarjoaja ei huoli potilaita, joilla on hankalia oireita. . Ne pystyttäisiin kuitenkin hyvällä hoidolla pitämään kurissa ja parhaimmillaan jopa parantamaan. nossa, sitä ei enää remontoida, vaan se lakkautetaan ja rakennetaan esimerkiksi aluesairaalan kylkeen uusi yksikkö, jossa yleensä on vähemmän paikkoja. Tämäkin linjaus linkittyy joskus yksityistämiskehitykseen. Rautanen muistaa, kuinka Sastamalassa muutama vuosi sitten lakkautettiin Hyrkin psykiatrinen sairaala sen huonokuntoisuuteen vedoten. Tyypillinen tapaus on soitto itsemurhalla uhkaavan läheiseltä. Käyntejä tehdään paitsi koteihin myös julkisille paikoille. Kellokosken sairaala Tuusulassa toimii kuitenkin vielä. kaina asuntoonsa, toiset käyttäytyvät muita kohtaan oudosti, jotkut aggressiivisestikin. Soittaja on usein naapuri tai perheenjäsen, joskus myös potilas itse. Usein tarvitaan poliisi, joskus lukkoseppä tai talonmies, lähes aina pitää kutsua ambulanssi. He näkevät tällaisia tapauksia ympäri Suomea, mutta harva puhuu niistä tai ottaa kantaa. Rautanen arvioi vakavasti mielenterveysongelmaisten ahdingon jonkin verran pahentuneen viime vuosina. Lopulta monia joudutaan hoitamaan vankiloissa ja oikeuspsykiatrisissa yksiköissä. Tuskin tämä on kenenkään haluama tilanne. Pitäisi myöntää, että ihmisen hoitaminen on arvokasta. Pulaa asunnoista ja hoitopaikoista Myöskään alan yksityistämiskehitys ei saa Rautaselta kiitosta. Keskussairaaloiden psykiatrisilla osastoilla tätä puolta ei ole huomioitu. 17. Koko sosiaali- ja terveydenhuollossa olennaista on mielestäni nuorten syrjäytymisen ehkäisy, jossa mielenterveysongelmien hoito on keskeisessä asemassa. Virtanen muistuttaa, että ongelman taloudellinenkin merkitys on huomattava, koska mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyseläkkeitten syy Suomessa. . Saatetaan kutsua myös omaisia ja sosiaalipuolen ihmisiä, tarvittaessa tulkkikin, Rautanen luettelee. Käynnistä seuraa toisinaan sairaalareissu, toisinaan keskusteluapu paikan päällä riittää. Avohoito vaatii resursseja Rautanen haluaa kertoa kokemuksistaan, jotta syrjäytyneiden mielenterveysongelmaisten karu arki ja avohoidon epäkohdat tulisivat laajemmin tietoon. Avohoidolla on haettu säästöjä, vaikka hyvä avohoito ei ole laitoshoitoa halvempaa. . Paremmin voivien mielenterveysongelmaisten tilanne on parantunut. Avohoidossa on mahdotonta toimia asunnottomien tai puutteellisissa oloissa asuvien ihmisten kanssa. Psykiatriset sairaalat vähenevät Laitoshoidossa on nykyään linjana, että kun psykiatrinen sairaala alkaa olla huonossa kun- EDUSKUNNAN sosiaali- ja terveysvalio- kunnan jäsen, kansanedustaja Erkki Virtanen (vas.) toteaa, että diagnosoituja mielenterveysongelmia on aiempaa enemmän, eikä kasvuun ole pystytty riittävästi vastaamaan. . eivät tällaisten ihmisten kohdalla auta. . Mitä on tehty väärin? Rautanen pitää potilaiden ja hoidon kannalta hyvänä sitä, että Suomessa on vihdoin suuntauduttu avohoitoon laitoshoidon sijasta. Ne ovat melkoinen viidakko. . Heidät lokeroidaan, eivätkä he pysty toimimaan täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä. Laitospainotteista järjestelmää on purettu, mikä on hyvä asia, mutta yhteiskunta ei ole valmis ottamaan näitä ihmisiä mukaan. Ongelmana vain on se, ettei avohoitoon panosteta riittävästi. Lokerointia ja resurssipulaa MIELENTERVEYSONGELMAISTEN asema on kehittynyt 2000-luvun Suomessa kaksijakoisesti, arvioi psykiatrian sairaanhoidon vastuualueen johtaja Eila Sailas Kellokosken sairaalasta. . Kun sairaalajakson jälkeen etsitään potilaalle avohoitopaikkaa, joudutaan yhä useammin kääntymään yksityisten palvelujen puoleen. Sen sijaan vakavien mielenterveysongelmien hoidossa on tapahtunut heikkenemistä. . Rautasen mielestä sen kaltaisille sairaaloille olisi jatkossakin tarvetta muun muassa siksi, että sairastunut mieli tarvitsee toipuakseen kauneutta ja rauhallisuutta ympärilleen. . ?Ihan tavalliset asiat. Lisäksi raha, joka on saatu laitoshoitoa purkamalla, ei ole seurannut näitä ihmisiä avohoitoon, Sailas erittelee kehityksen syitä. Laitoshoidossa on yleislinjana, että erilliset psykiatriset sairaalat lakkautetaan. Sairaanhoitopiiri myi rakennuksen yksityiselle alan yhtiölle, joka pikavauhtia remontoi sen ja alkoi myydä sieltä kaupungille muun muassa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja. Myös Tuusulassa sijaitsevan Kellokosken sairaalan, jossa Rautanen työskentelee, tulevaisuus on auki. Avohoidossa on oltava monenlaisia palveluja: kotikäyntejä tarpeen tullen, potilaan kutsu- Lopulta monia joudutaan hoitamaan vankiloissa ja oikeuspsykiatrisissa yksiköissä. mista tapaamisiin, erilaisia työryhmiä jotka voivat tavata potilasta ja niin edelleen. Sairaaloita halutaan sulkea, koska ne tulevat kalliiksi. He kaipaisivat hyvää avohoitoa, jota ei ole, Rautanen tekee selväksi. Olennaista olisi Rautasen mukaan saada mielenterveyskuntoutujille tukiasuntoja. . Osastollamme on potilaita, jotka ovat odottaneet kuukausia pääsyä avohoitoon. Eräästä potilaasta kysyttäessä Helsingissä vastattiin, että menee ainakin vuosi. . Mutta ne tulevat usein kalliiksi siksi, että niissä on potilaita, joiden sairaalaasiat on jo hoidettu. Lääkäri ei lähde keikoille yksin, vaan hän kokoaa yhteistyöverkoston. . Pienillä yksinkertaisilla arjen tempuilla on ehkä jossain paikkansa, mutta ei silloin, kun puhutaan vakavista mielenterveyden häiriöistä, Rautanen sanoo. Nuori Lääkäri -lehden kirjoituksellaan hän halusi erityisesti herätellä muita lääkäreitä. . Maailmassa ei ole tutkimusta, joka osoittaisi, että se olisi halvempaa kuin laitoshoito, Rautanen sanoo. Halvalla sen sijaan päästään . He pääsevät aiempaa helpommin psykiatrisiin palveluihin, psykoterapiatarjonta on lisääntynyt ja Kelan psykoterapiakuntoutus ei enää ole harkinnanvaraista, vaan oikeus
Vasemmalla Juha Halonen, Maija Kontinen,Risto Hirvonen, Veikko Partanen, Tellervo Tuura, Erkki Antikainen,Kauko Talvio ja Eero Karttunen. Kansan Sana työväen ja pienviljelijöiden asialla Savossa » Kuopiolaisen vasemmistolehdistön vaiheita yhdeksän vuosikymmenen ajalta on tallennettu juuri ilmestyneeseen Kansan Sanan ja sen edeltäjän Savon Työmies -lehden historiateokseen. PÄÄOSAN SNELLMAN-INSTITUUTIN julkaisemasta noin 200-sivuisesta historiateoksesta on kirjoittanut valtiotieteen maisteri, kanslianeuvos Heikki Mikko Viitala. Kuopiolainen kansandemokraattinen maakuntalehti Kansan Sana aloitti ilmestymisensä viime sotien jälkeen keväällä 1945. Me voimme puhdistaa joen. Tuoreen historiateoksen mukaan lehden juuret ulottuvat paljon kauemmaksi, vuonna 1906 perustettuun Savon Työmies -lehteen, samoin kuin sen jälkeen syntyneeseen Savon Kansaan, jota julkaisseen kirjapainoyhtiön veloista kansandemokraatit ja sosialidemokraatit kiistelivät vielä vuonna 1948. Viitalan mukaan on selvää, että Savon Kansan perinteitä ja työväenlehden jatku- 18 vuutta Pohjois-Savossa edusti nimenomaan kansandemokraattinen lehti Kansan Sana. Ei yhteistä työväenlehteä Sellaistakin vaihtoehtoa Kuopiossa harkittiin sotien jälkeen, että työväestöllä olisi alueella ollut vain yksi lehti. B kulttuuri Me voimme ryhtyä lakkoon ja sulkea tehtaan. Muut pitkäaikaiset päätoimittajat olivat Kaarlo Koskinen (1960 . Jos seisomme yhdessä rintamassa, voimme saavuttaa suuria tuloksia. Ehdotuksen nosti esitti tunnettu vasemmistolainen pakinoitsija Sasu Punanen eli kansanedustaja Yrjö Räisänen, mutta työväenpuolueet eivät lopulta päässeet yhteisymmärrykseen edes omien lehtien yhteisestä painatussopimuksesta. Jo näytenumerossaan Kansan Sana linjasi palkkatyöläisten ja pienviljelijöiden asian, työväen voimien kokoamisen sekä taistelun fa- Levikkiluvut ja liikkeen poliittinen kannatus korreloivat hyvin toisiaan. sismia ja taantumusta vastaan niiksi pääkysymyksiksi, joita lehti palstoillaan tulee ajamaan. Uuden lehden ensimmäiseksi päätoimittajaksi valittiin Eino Miettinen, mutta jo mutta jo samana vuonna hänen työtään jatkoi Esa Hietanen, joka toimikin lehden johdossa vuoteen 1960 asti. 1984) sekä Eero Karttunen (1984?90). Vuonna 1992 Kansan Sana muutettiin ItäSuomen Viikko -nimiseksi kerran viikossa ilmestyneeksi julkaisuksi, joka pyrki esiintymään puoluepoliittisesti sitoutumattomana. Itä-Suomen Viikon tarina päättyi lyhyen elinkaaren jälkeen taloudelliseen konkurssiin 1994.. Muusikko, runoilija Patti Smith, Amnesty 2/2013 Kansan Sanan toimituksen viikkokokous joskus l970-luvulla. 74), Erkki Antikainen (1974
Puistoissa vaeltelu on ehdottomasti sallittu! Tallaa nurmikoita! Anna jotakin itsestäsi! Päivän ytimessä on vapaaehtoisuus ja naapuriapu. Lukijaa saattaa huvittaa, tonta . Mikä tekee sinut iloiseksi. pohditaan tulevaisuutta. Näin Myös tätä kannattaa miettiä: Suomessa saa Alzheimer-diagnoosin joka päivä melpaljastuu läheisten taakka, mutta myös se, kein 40 ihmistä ja tautia sairastaa noin mitä sairastuneelle merkitsee, ettei suinkaan ole koko ajan omasta tilastaan tietämätön. 80 000 ihmistä. KOLMAS OSA on mitään salaamaton ja kaunis- telematon kertomus Anneli Kannon omista kokemuksista ja tunnoista Alzheimeriin sairastuneen äitinsä huoltajana. Lehdet ovat toimineet kautta historian järjestöjen toimintaa vahvistavina tekijöinä. Tennispalatsissa 19.6.?25.8. Kirjat Heittäydy uusavuliaaksi! Voimannäyte ANNELI KANNON kirjan luettuani mietin, mistä Kansan Sanan alkuaikojen palstoja väritti legendaarinen pakinoitsija Sasu Punainen. Pitkään vireillä olleen teoksen kokoamisessa ison urakan tehnyt Erkki Antikainen pitää Kansan Sanan loppumista pahana takaiskuna Itä-Suomen sananvapauden kannalta. . Huvittavuus on kuitentuneelle, mutta ei tämän omaisille. Kesällä 90 vuotta täyttävä äiti sairastui vuonna 2008. Omaishoitajan taakka on rankka, varsinkin kun sen joutuu kantamaan yksin. Motiivin tähän voimannäytteenähdä, kun ihmiseltä katoaa lopullisesti seen onkin täytynyt olla vahva. kaikki tuttu ja turvallinen, muisNiin rankkaa kirjoittajan tot ja oma tietoisuus. Lehden toimitus asettui puolue-enemmistön kannalle uhmaten vähemmistöläisten käsiin joutuneen SKP:n piirijärjestön linjaa. Eikä sitä todellakaan helpota ympäristön kommentit Hannu Hurme ANNELI KANTO: Pala palalta pois. Kertomuksia Alzheimerin taudista Gummerus 2013. Siitä löytyy keskeinen syy oikeistolaisen virkavallan suhtautumisessa vasemmistosuuntaiseen lehdistöön. Lakko näytti suuntaa Noin puolet historiateoksen sivumäärästä on liitteitä, jotka sisältävät muun muassa toimittajien pakinoita ja muisteluksia lehden vaiheista sekä toimittaja Kauko Talvion seikkaperäisen lakkopäiväkirjan lehden toimittajien lakosta syksyltä 1967. Kansan Sanan lakkoa kuvataan kirjassa ensimmäiseksi työväenlehdessä käydyksi työtaisteluksi, joka oli osa valtakunnallista taistelua SKP:n ja koko kansandemokraattisen liikkeen suunnasta. Kansan Sanan ja sen edeltäjien historiassa kiinnittyy huomio siihen, että levikkiluvut ja liikkeen poliittinen kannatus korreloivat hyvin toisiaan. Olisiko tässä jotakin sellaista, joka voisi sulaa ulkosalla, ihmisten seurassa? Lauantaina 15.6. vietetään ensimmäistä Hyvää päivää. Kanto muistuttaakin esipuheessaan tutkimustiekin kaukana. www. JULKAISUN voi tilata 25 euron hintaan hyvapaiva.me puhelimitse 044 7462847 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@snellmankesayliopisto.fi Anneli Kannon teksti on ihailtavan rehellistä. 19. 147 sivua. Kannon haastattelu luettavissa netissä: kansanuutiset.fi. JUHA DRUFVA YKSIN KOTIINSA sulkeutuva suomalainen sohvaperuna on hengenvaarassa. Siinä lakkotaistelussa ratkaistiin Kansan Sanan paikka kansandemokraattisen liikkeen sisäisessä suuntataistelussa. Heittäydy uusavuliaaksi ja tarjoa sitä muillekin! Hyvä päivä madaltaa kynnystä lähteä lenkille uusien tyyppien kanssa. Antikaisen mukaan lehden poliittiset vaikeudet kulminoituivat tähän lakkotaiteluun. . Kaikki tuo kertoo, mitä tapahtuu ihmisessä, joka kadottaa osan itsestään. dosta, jonka mukaan yli puolet omaishoitaKirjan toiseen osaan Kanto kirjaa ääniä Alzjista sairastuu itse. heimeriin sairastuneiden ympäristöstä. Läheisistä tulee vieraita ja sama Halu herättää keskustelua siitä, millaista tapahtuu myös toisin päin: rakkaasta saielämä voi Alzheimer-tautiin sairastuneen rastuneesta tulee läheisille vieras ihminen. omaisena olla, sanoo Kanto itse motiivikKanto kuvaa riipaisevalla tavalla, millaista on seen. Tärkein lehtien antama opetus kautta vuosikymmenten on yhteistyö, yhteen hiileen puhaltaminen. tyttärestä, joka ei pidä huolta äidistään. hän on löytänyt voimaa käydä kokemansa Alzheimeriin sairastuva kadottaa entisen läpi uudelleen kirjoittamalla se kirjaksi. elämänsä. Kuvassa venäläisen taiteilijaryhmän AES+F:n stillkuva videosta Trimalchion pidot. HAPPY END. Kuka tahansa voi järjestää piknikin tai tarjota niskahierontaa puistonpenkillä. HYVÄ PÄIVÄ la 15.6. Jarkko Mänttäri jarkko.manttari@kansanuutiset.? Tapahtumia ainakin Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa. tosiasiassa mahdosään. Tunteet oma elämä on ollut sairasta haihtuvat. Kotona nyhjääminen vaarantaa terveyden. Yhä useampi kärsii ylipainosta, stressistä ja yksinäisyydestä. Sadattuhannet syövät mielialalääkkeitä, kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä. Kanto ei häpeä kertoa mihän astuu äitinsä mielen siten vaikeata . Sen myötä kaikki. itajan o h is äitiä hoitaessaan. Raastava on Kannon kya m O , a k k Kanto on kirjoittanän jälki myös hänen kirn a r n taakka o nut kirjan kolmesta näjoittaessaan, mitä Alzk u n sen in k kökulmasta ja onnistuu heimer-omaiselta vaain s r va n a a m tekemään sen tavalla, ditaan, minkälaisen a t n a joutuu k tunteiden aallokon joutuu mikä ei voi olla avaayksin. matta lukijan silmiä. kokemaan ja kestämään. Teksti on ihailtavan rehelEnsimmäisessä osassa listä. Individualismi on pilannut maailman . Päivä on halkeama, jossa yhdessä kilkutetaan halkeamaa pahoinvoinnin kiviseinään. Ilman omaa lehteä emme omaa sellaista poliittista voimaa, jota tarvitaan työväen etujen puolustamiseen ja paremman huomisen saavuttamiseen. pilataan me nyt yhdessä individualismi, kehottavat päivän puuhaihmiset. HYVÄ PÄIVÄ on kaikkien yhteinen ja yhdessä tehty hyvinvointipäivä, Ravintolapäivän tyyliin. On monenlaisia pieniä tapoja ilahduttaa itseä ja muita. HELSINGIN TAIDEMUSEON kesän suurnäyttelyssä Happy End. on omaisen täyttää se, mitä hän kun osuuden ?minä. Lehti jatkoi johdonmukaisesti SKP:n ja SKDL:n kansanvaltaisen enemmistön edustamalla linjalla. Antikainen toivoo, että nyt ilmestynyt historiateos välittäisi tämän päivän vasemmistoliiton toiminnassa mukana oleville viestin oman lehden tärkeydestä, olipa se sitten vaikka siinä muodossa kuin Kansan Uutiset nykyään ilmestyy, Viikkolehtenä sekä verkkolehtenä. . Tuhoaako ihminen maapallon vai kehittyykö kaikki jossakin määrin järjellisesti. Hyvä päivä rohkaisee altistumaan ihmisille. ei muistakaan, itseltään vaatii. mitä kaupassa piti tehdä, odottaa kuolleen puolisonsa palaavan kohta töistä kotiin tai ärALZHEIMER ON tauti, joka antaa armon sairassyyntyy, kun omaan kotiin tulee outoja ihmisiä komentelemaan
Kerran kesässä jaksaa tehdä tyhjennysurakan, kun palkaksi saa hyvän omantunnon: meidän tontilta ei valu saasteita 20 » Jos saisin lakeja säätää, kieltäisin kokonaan vesivessojen rakentamisen rannoilla sijaitseville kakkosasunnoille. turmelemaan ihanaa Karjalan Pyhäjärveä. Jos saisin lakeja säätää, kieltäisin kokonaan vesivessojen rakentamisen rannoilla sijaitseville kakkosasunnoille. Kuivavessateknologia ja kehittynyt huimaa vauhtia, ja valinnanvaraa on. Se tuntui pyhäinhäväistykseltä. Miksi rakennuttaisimme kalliin systeemin jätevesien puhdistamiseksi, kun voimme olla jätevesiä tuottamatta? Kun sittemmin hinnakkaita puhdistuslaitteita vaadittiin joka mummonmökkiin haja-asutusalueilla, kiitimme luojaamme ratkaisustamme. Vanhat naistenlehdet saavat koskematta kellastua pärevasussaan, vaikka eräs oppinut ystäväni tähdensi, että vanhoina mökin huussissa luetuksi tuleminen on naistenlehtien ainoa tarkoitus. Kaupunkivessa on asiallisesti varusteltu paikka, mutta mökin huussin sisustuksessa saa mielikuvitus lentää. Se on ?edistystä?. Miksi ihmisen pitäisi kakata veteen. Tarkoitus oli toki hyvä: puhdistaa kakkaa tulvivat kadut, pihat ja kellarit. Tästä historiasta on kerrottu kirjoissa ja äskettäin tv-sarjassakin. Vesivessa huuhtaisee jätöksemme pois silmistä, jonnekin, mistä emme halua tietää mitään. Huussimme ikkunasta avautuu näköala järvelle, puoliväliin ruudun peittää kukkakirjailtu salusiini. Nyt lämmitän sata litraa vettä joka päivä pesuhuoneen muuripadassa, ja poltan samalla päivittäiset palavat roskat. Jo maaperäselvityksiin menisi tonneja. ?En tiedä, pelkäsimmekö ihmettelyä, ideamme tyrmäämistä vai naureskelua.. Kolumni / Tuula-Liina Varis Huussi ja hyvä omatunto KESÄMÖKIN HUUSSIN kirjahyllystä löytyy tällä hetkellä savolaisvitsikirja Viärällä puolen lasija, Arvo Turtiaisen runokokoelma Hyvää Joulua, Lassi Sinkkosen Harhaileva aamupäivä, Silja Järventauksen Liputettu päivä, Anja Vammelvuon Totuuden iskut, Tomi Kontion Delta, Toivo Laakson Maan reunalla, Jussi Kylätaskun Kosketuskohdat, Leif Färdingin Olen onnen poika, Oma Khaijamin Teltantekijä, Pentti Holapan kolumnikokoelma Ajan hermolla, kaksi lintukirjaa sekä Aapelin pakinakokoelmat Mutahäntä, Timonen ja muita tuttavia ja Onko koira kotona? Kirjoilla on jotakin yhteistä: lyhyet tekstit. Kompostivessa toimii yhä moitteettomasti, ja siitä on ollut suurta hyötyä Ullalle, joka on intohimoinen puutarhuri ja puutarhakirjoja julkaiseva tietokirjailija. Talon sisätiloihin sijoitettu kompostivessa oli sensaatio silloin, kun mitään valmiita ratkaisuja ei ollut, ja kaikki piti itse keksiä ja toteuttaa. Oksasta roikkuva veltto kello ja norsunkokoinen, pitkäpiikkinen hyttynen luovat aitoa suomalaista mökkitunnelmaa. SEINÄLLÄ ON myös Tiede-lehdestä saksittu vastaus lukijakysymykseen: Miksi pieru haisee. Talousvedet ja -jätteet viedään kompostiin. ?Mutta onko nopeasti maatuvien luonnontuotteiden huuhtominen ämpärillisellä juotavan puhdasta vettä sitten edistystä?. Miksi huuhtoisimme jätöksemme kirkkaalla pohjavedellä. Tyttäreni perhe hankki taloonsa erottelevan kuivakäymälän, kun kävi ilmi, miten valtavia kustannuksia heille koituisi uusista jätevesimääräyksistä. Sivistyksestä ei voi puhua niin kauan, kun ihminen kakkaa omaan juomaveteensä. Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Kolumnissaan Kodin Pellervossa tytär kirjoitti, että vaikka paikallisen rautakaupan myyjärouva ylisti nimenomaan tämän käymälätyypin pilviin, he eivät kehdanneet paljastaa, että aikoivat sijoittaa vessan omakotitaloonsa. Se erittelee nesteet ja kiinteät eikä kuluta tippaakaan vettä, kuiviketta kuluu pari säkkiä kesän mittaan. Se onkin ainoa, mikä meidän huussissa haisee, sillä laitos edustaa alan huipputeknologiaa. Vanhan mökin remontin yhteydessä olisi ollut helppo varustautua vesijohdolla ja vesivessalla. Säiliö tyhjennetään kerran kesässä ja kuskataan kannelliseen kompostiin, joita on kaksi. Parempi olisi tietää. Nyt on vaikka minkälaisia myös asuintiloihin sopivia kuivavessoja. Vielä jaksaa mummo laskiämpärin kantaa. Kompostivessa on mainio keksintö. Hyllyllä on kirjojen lisäksi posliinikoira ja vanha barbi vapaaajan asusteissaan, käsi nostettuna reippaaseen tervehdykseen. Silti uusiin loma-asuntoihin rakennetaan järkijärjestään vesiteknologiaa. Erinomainen porakaivo on melkein rapun pielessä, ja tilaa pytylle ja boilerille olisi löytynyt pesuhuoneeksi muutetusta saunasta. Mutta miksi kesäasukas tarvitsisi tällaisia fasiliteetteja? Miksi vaiva putkien syksyisistä tyhjentämisestä, huoli niiden jäätymisestä. Tätä menoa ongelma tavoittaa aikanaan meidätkin, vaikka syytäisimme putkiin minkälaisia kemikaaleja. Vesiklosetti on ihmiskunnan turmiollisimpia keksintöjä. Se teki aikoinaan Euroopan suurkaupunkien läpi virtaavien jokien vesistä paskapuuroa. Vessaistunnolle sopivat eritoten runot, jotka antavat intiimille tuokiolle erityisen henkevän sisällön. Meillä on kaupungissakin vessakirjahylly, mutta huussissa kirjallisuuden lukeminen on erityinen nautinto. Tavara muhii mullaksi kolmessa vuodessa. Seinällä on kaksi Dalia, valokuvat veistoksista Muiston pysyvyys ja Avaruuselefantti. Mutta paljonko Lehtosilla on seuraajia? Yhden tiedän. hän kysyy. LAAJOILLA ALUEILLA maapallolla on jo huutava pula puh- taasta vedestä. On myös mummon kukkaikkunan kuva krumeluureissa kehyksissä. Tätä kysymystä ei kukaan esittänyt, kun eduskunnassa säädettiin epäonnistuneeksi osoittautunut laki haja-asutusalueiden jätevesihuollosta. OMAKOTITALOON SIJOITETUN kompostivessan pionee- reina pidän varkautelaisia Ulla ja Uljas Lehtosta, jotka jo 80-luvulla rakensivat systeemin uuteen taloonsa tiheään asutulla omakotialueella. Nyt systeemi on ollut käytössä monta vuotta. Tytär on perennoihin ja puihin erikoistunut puutarhuri, joten kompostin tuottama ruokaisa multa on tervetullutta tavaraa. Tytär kertoo välillä törmäävänsä siihen näkemykseen, että vesivessasta luopuminen on taantumista. Mahan pohjassa kiersi pelko ratkaisun onnistumisesta