Kansan Uutiset 13.06.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 24-003251-1424 24 Viikko 24 Perjantaina 13.6.2014 www.kansanuutiset.fi Kansan Tahto | Satakunnan Työ SS-lauluja, juutalaisvastaisuutta, homofobiaa » Kreikan Kultaisesta aamunkoitosta tuli natsipuolue s.22 Toinenkin kauppasopimus 6 Sodankylä 18 Viimeinen Happihyppely 29
Teoksella Kahiluoto haluaa saada ihmiset ajattelemaan luontoa ja mitä sille on lyhyessä ajassa tapahtunut. A 10 HANNU HURME 25 Kai Hirvasnoro p. Peter Lodenius tarkastelee pintaa syvemmältä Aleksandr Duginin (kuvassa) geopoliittisia oppeja, joihin euraasianismikin kuuluu. Duginin oppien mukaan yksilöllisten tarpeiden ja halujen huomioimisen tilalle tulee monien tarpeiden tyydyttäminen, talous on valtiojohtoinen ja modernisuuden arvoja korvaavat perinteiset arvot ja melkein uskonnollinen maailmankäsitys. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Lehtikuva/Aris Messinis 2. sisältö A B Kotimaa s.4 Kulttuuri s.14 Kansan Uutiset, Viikkolehti 13.6.?19.6.2014 C Keskustelu s.20 D Ulkomaat s.22 E Vapaa-aika s.26 F Pelit s.28 LEHTIKUVA/ VIKTOR DRACHEV 24 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI Venäjällä julkaistaan vääriä Ukraina-kuvia toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. Jokaisessa sodassa ammutaan ensimmäisenä totuus. liittojuhlassa. 09 7596 0380 avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi EMILIA KUKKALA B PÄÄTOIMITTAJA Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. Duginin oppien mukaan Neljä päivää Ukrainan presidentinvaalien jälkeen perustettiin Euraasian talousunioni. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Esimerkiksi kuva jalkakäytävällä makaavasta kuolleesta naisesta on Venezuelasta eikä Itä-Ukrainasta. D 14 Kuusi erätarinaa asfaltilla Helsingissä esitetään maanantaista alkaen aikoinaan erittäin luetun eräkirjailija A.E. Novaja Gazeta -lehti paljasti maanantaina kuusi venäläisissä tiedotusvälineissä esiintynyttä kuvaväärennöstä, joiden tarkoitus on kuvata alueella tapahtuvaa väkivaltaa. Vuodesta 1924 jatkunut liittojuhlaperinne keräsi 7 500 osanottajaa paitsi kisailemaan, myös kulttuurin pariin. Järvisen tarinoita Atro Kahiluodon ohjaamana. Tulilla-esityksessä kerrotaan kuusi tarinaa muun muassa urbaanissa Suvilahdessa kodassa, johon mahtuu 50 henkilöä. Tämä pätee myös Itä-Ukrainassa jatkuvaan kriisiin. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/ MIKKO STIG D TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SATAKUNNAN TYÖ Seinäjoki oli ?TUL-kaupunki? TUL on edelleen Suomen suurin harrasteliikuntaa järjestävä organisaatio Suomessa. Se näkyi ja kuului viime viikonloppuna Seinäjoella TUL:n 12. TUL:lle liikunta ei ole vain tuloksia, vaan kasvatusta, iloa ja yhteisöllisyyttä. Jouko Joentausta p
Suosittu, mutta kotimaan asioista rinen. pihalla oleva Alexander Stubb. Tukea tuli heti thatcherilaisen ?työväenpuolueen. Saavutus hakee vertaistaan. juttamaan sopimusyhteiskuntaa tässä ja nyt, osa odottaisi entistäkin tiiviimpää. Vuonna 2004 Suomi oli huippuiskussa, mutta kokooseuraavia varsinaisia hallitusneuvotteluita. mus kriisissä. Kilpailu kolmen ehdokkaan välillä on jat. Osa puheenjohtajaehdokkaista olisi valmis horyhteistyö on lisistä tai olemalla suurin. Katainen pelasti kokoomuksen, mutta jättää Kokoomuksen ja työnantajien EK:n yhteistyö on jos jälkeensä raunioituvan Suomen. mahdollista entistäkin tiiviimpää, ja siitähän kertovat Kilpailukyvyn heikkenemistä hän vauhditti henkilömyös EK:n tuoreet rekrytoinnit. kohtaisesti vuoden 2007 vaaleissa ja oli pari vuotta myöNykyisten mielipidemittausten valossa kokoomus päähemmin ?pelastamassa. Kreikkaa ilman vakuuksia ja see ensi vuoden hallitusneuvotteluihin tänä viikonlopsijoittajavastuuta. Naiiviudesta kertovat puheet markkinapuna myös puoluekokoustaan pitävän keskustan kanssa. voimista otetusta niskalenkistä. Viimeistään silloin asialistalle nousee ay-jäsenmaksujen Katainen johti kokoomuksen menestykseen ilman jullisäksi perintöveron poistaminen. kilausuttuja ideologisia linjauksia tai ohjelmaKokoomus kokoustaa vahvassa myötätuuLEHTIKUVA/ VESA MOILANEN työtä. Työrauhavelvoitetta on kiristettävä ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus poistettava. Nyky-Suomessa nämä riittävät. Juha Sipilä on politiikan arjessa paljastunut Lauantaina kokoomus saa uuden puheensillä tavalla erilaiseksi, ettei hän ole asioista johtajan, josta tulee myös pätkäpääminissamalla tavalla perillä kuin muut puoluejohtateri. Hänen kymmenen puoluejohtajavuotensa teeseen, joka johtaisi ay-jäsenmaksun verovapauden poistyönantajien EK:n aikana kokoomus voitti kaikki vaalit joko etenemällä edeltamiseen. Onkohan tässä viimein ministeri, joka ei Se on myös avoimemmin oikeistolainen, suostu vahvojen virkamiesten etäispäätteeksi? Jyrki Katainen teki puoluejohtajana kiistattoman häikäisevän uran. Viikon kuva Sanottua LEHTIKUVA/ EDILSON RODRIGUES » Olemme tottuneet ajattelemaan, että olemme täällä päin maailmaa tasa-arvoisia ja että meillä on hyvinvointivaltio ja terveydenhuolto. Sitten Pohjoismaissa onkin Länsi-Euroopan suurimmat sosioekonomiset terveyserot . piiristä. Pääkirjoitus Katainen jättää raunioita taakseen JYRKI KATAINEN poistuu lauantaina kokoomuksen johmistä kertoo puoluehallituksen myönteinen kanta aloit» Kokoomuksen ja dosta voittajana. Tavallogia on tiivistettävissä kahteen sanaan: hyvä lisuudellaan hurmannut ?erilainen poliitikko? meininki. Kokeneempi ja Kokoomuksen uuden puheenjohtajan henkilönä rempseä, mutta kovissa paikoissa juhlat jäävät lyhyiksi, sillä ensi viikolla ovat koettelematon Paula Risikko. Brasilialaiset eivät olekaan niin jalkapallohulluja kuin on luultu, vaan 11 miljardia dollaria maksavat MM-kisat ovat nostattaneet laajoja protesteja. 3. Silloin punnikolmikosta pätevin Jan Vapaavuori, joka ei taan ensi kerran myös SDP:n uusi puheenjohkoskaan pääse eroon nuoruuden tuomioistaan? taja Antti Rinne, jonka ensimmäisten valtioValitaan kuka tahansa, niin kokoomus on varainministeripäivien puheet ovat olleet raikjatkossa entistäkin Nato-mielisempi. kaita. Tätä vaatii EK ja tätä vaatii kokoomus. Ohjelmista piti huolen mainostoimisto ja lessa, keskusta on palaamassa arkeen oltuaan kokoomuksen viime vuosien edustama ideovuoden mielipidemittausten ykkönen. Eduskunnan väittelyissä hän jää varjoon äärimmäisen tasainen eikä voittajaa kannata ja puolueen pelastaa ikiliikkuja Mauri Pekkaarvailla. ja Suomessa aivan erityisen suuret. Yliopistonlehtori Karri Silventoinen, Yliopisto 5/2014 Toisten riemu, toisten piina alkoi eilen. Vai poliitikkona edessä minihallitusneuvottelut
Työpaikat myös tuntuvat siirtyvän helposti maihin, joissa työehdoista ei tarvitse pitää kiinni.? ?Tässä onkin asian ydin: suomalaiset yritykset käyttävät hyväkseen tilannetta ja vähät välittävät siitä, mi- Venäläisvarustamon maksama 342 euron kuukausipalkka heijastuu myös Suomeen, kansanedustaja Kari Uotila puolustaa AKT:n toimintaa. Hän piti tärkeimpänä uuden työn löytämistä. . 7 Oikeisto pillastui AKT:n lakosta LEHTIKUVA/ PANU POHJOLA » Kari Uotilan mukaan työehtojen polkemista ei voi hyväksyä missään, koska se heijastuu myös kotimaahan. mittainen satamalakko kuumensi työnantajapuolen totaalisesti. Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä 600 miljoonan euron kasvupaketista. Minihallitusneuvottelujen päähuomion tulee olla tämän kasvupaketin kasaamisessa, Rinne paalutti. Nykyinen pääministeri Jyrki Katainen jättää hallituksensa eronpyynnön ensi maanantaina kokoomuksen puoluekokouksen jälkeen. Minihallitusneuvottelut pidetään myöhemmin ensi viikolla. Tornion terästehdas on sitoutunut tekemään yhteistyötä vain ja ainoastaan kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia noudattavien varustamojen kanssa. Julkisen myllytyksen ansiosta Outokumpu tiedottikin eilen [keskiviikkona] lopettavansa yhteistyön North-Western Shipping Companyn kanssa.? Uotilan mukaan mielenilmaukset, lakkouhka ja lakko ovat työnteki- jöiden oikeuksia, eikä niitä pidä ryhtyä rajoittamaan. ?Jos todella halutaan estää mielenilmaisuja ja lakkoja niin tehokkain tapa on kohdella työntekijöitä säällisesti, opetella puhumaan avoimesti asioista ja neuvotella ennakkoon aidosti työntekijöiden kanssa?, hän kirjoittaa. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Rinne vaatii uutta kasvupakettia minihallitusneuvotteluissa on odotettavissa SDP:n ja kokoomuksen välinen kamppailu, sillä uusi valtiovarainministeri Antti Rinne pitää kiinni elvytyksen lisäämisestä. Tarvitsemme toisen kasvupaketin, Rinne vaati. Nopeasti vaikuttavia toimia voidaan hänen mukaansa löytää asuntorakentamisen vauhdittamisesta ja liikenneinfran rakentamisesta. . kesäkuuta 2014 Tuukka Pääkkönen s. Kokoomus taas vaatii pitämään kiinni sovitusta kehyksestä. SDP:n uusi puheenjohtaja ja uusi valtiovarainministeri Rinne esiintyi keskiviikkona ensi kerran eduskunnassa sen kehyskeskustelussa. . Vaikka kehyksiä on noudatettava, ei kasvua saa ylikireällä talous- LEHTIKUVA/ MIKKO STIG ENSI VIIKON 4 Antti Rinne puhui keskiviikkona ensimmäisen kerran eduskunnalle. politiikalla tappaa, Rinne varoitti. Rinteen mukaan Suomen taloustilanne on synkkä kriisin jatkuessa kuudetta vuotta. Se on hyvä alku, mutta ei mielestäni riittävä. Tarvitsemme heti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, jotka tuovat uutta työtä nopeasti. Kuvassa M/V Rusich-5 Tornion Röyttän satamassa. ten niiden alihankkijat toimivat. A kotimaa Perjantai 13. AKT:n ammattiosasto oli asettanut Tornion satamassa seisovan venäläisaluksen saartoon yli viikko sitten, koska laivan miehistöön ei sovellettu asianmukaisia työehtoja. Emme voi nostaa käsiä pystyyn ja todeta, että minkäs me mahdamme, jos lapsi- ja orjatyötä teetetään jossain. Kun työntekijöiden hyväksikäyttöä havaitaan rajojemme sisäpuolella, meillä on konkreettinen mahdollisuus puuttua asiaan?, hän vastaa blogissaan. Luo painetta meillekin Uotilan mukaan venäläisen merimiehen palkka liittyy myös suomalaisten palkkoihin. ?Palkkojen poljenta muualla luo painetta palkkoihin meilläkin ja ruokkii harmaata taloutta. Oikeisto ja työnantajat aloittivat kilpalaulannan siitä, kuinka lakko-oikeuden rajoittaminen on välttämätöntä. Jatkuvat työtaistelut osoittavat tarpeen uudistaa työrauhaa koskevat pelisäännöt, sanoi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja kokoomuslainen puoluetoveri, kansanedustaja Sampsa Kataja vaati ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta uuteen tarkasteluun AKT:n toiminnan takia. Kokoomuksen ja EK:n kantaan yhtyi perussuomalaisten nuorisojärjestö. AKT:N VUOROKAUDEN Varustamo esti tarkastuksen Lakko-oikeutta ja luottamusmiehiä puolustavan kansanedustaja Kari Uotilan mukaan lakkoon johtaneet syyt ovat jääneet liian vähälle huomiolle. KU. Lisäksi varustamo esti kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan tarkastuksen. Varustamosta lähetettiin AKT:n pääluottamusmiehelle kirje, jossa uhataan häntä henkilökohtaisesti lakon seuraamuksilla, Uotila kertaa tapahtunutta blogissaan torstaina. Palkkaa 342 euroa Uotilan mukaan venäläisvarustamo » Suomalaiset yritykset käyttävät hyväkseen tilannetta. North-Western Shipping Companyn aluksilla työskenteleville merimiehille maksetaan palkkaa 470 dollaria, eli vain noin 342 euroa kuussa. Tähän sisältyvät myös ylityökorvaukset. Kaikkiaan viidellä Suomessa toimivalla kyseisen varustamon laivalla on tavattu vastaavia rikkomuksia kuin lakkoaluksella. Uotilalta on kysytty, miksi meidän ammattiyhdistyksemme pitäisi huolehtia venäläisten palkoista oman vientimme kustannuksella. ?Kun raha, tavara ja työntekijät liikkuvat, on aivan keskeistä, ettei työehtojen ja palkkojen polkemista saa hyväksyä missään
Puolueella on oltava periaatteet tai puoluetta ei tarvita, Kalliorinne sanoi. netaan, palveluista ja työllisyydestä huolehditaan. Vasemmistoliiton esitykset peruisivat lapsilisien ja indeksien leikkaukset, lisäisivät verotuksen oikeudenmukaisuutta, turvaisivat liikenneverkon toimivuuden, estäisivät palveluiden rapautumisen ja parantaisivat työllisyyttä. . Avoimen ja rehellisen talouden ei pitäisi olla vain vasemmiston, vaan myös rajoittamattoman markkinatalouden nimiin vannovan oikeiston asia. VASEMMISTOLIITON Arhinmäki muistuttaa siitä, että omistusten salailu on olennainen osa veroparatiisitaloutta ja yksi suurimmista syistä yhä jatkuvaan talouskriisiin. ARHINMÄKI PELKÄÄ, että hallitusneuvotteluissa tiukalla väännöllä saatu kompromissi, jonka mukaan omistamisen julkisuus säilyy vähintään nykytasolla ja hallintarekisteristä tehdään viranomaisjulkinen, ei toteutuisi. Hänestä näyttää siltä, että Suomestakin ollaan tekemässä tältä osin pimeiden omistusten veroparatiisia. Hän perustaa arvionsa siihen, mitä ministeri Vapaavuoren asettamista kahdesta EU:n uuden arvopaperikes- kusasetuksen seurauksia pohtivasta työryhmästä on julkisuuteen tihkunut. . Me poistuimme. Samaan aikaan lisääntyivät valtion menot, koska työttömien määrän kasvu nosti työttömyyden hoitokustannuksia, kommentoi Ritakallio. Tulopuoli olisi pysynyt paremmin kunnossa, jos työttömyydelle olisi tehty jotain. Nyt olisi todella syytä kuulla niitä ihmisiä, joita tämä koskee eli potilaita, omaisia ja työntekijöitä, hän sanoo. Honkasalo kaipaa malttia siksikin, että Vasemmistoliitto peruisi lapsilisien leikkaukset on esimerkiksi puolittaa luokkakokojen pienentämiseen ja kouluviihtyisyyden parantamiseen osoitetut erillismäärärahat, jotka on peruskouluissa koettu elintärkeänä. Oli odottamassa ideologinen muutos, hän sanoi Viikkolehden haastattelussa. . Ei valtion velkataakka lisääntynyt silloin, kun suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin. Asiasta päätti sosiaali- ja terveyslautakunta talvella. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Honkasalo kertoo saaneensa yhteydenottoja muun muassa potilaiden omaisilta. . Vasemmistoliitto taas esitti omat vaihtoehtonsa joiden avulla kehyspäätöksen pahimpia epäkohtia olisi voitu korjata. . Työttömyys sai kasvaa hallitsemattomasti. . Tämä kaikki tiedettiin jo maaliskuussa. Siirtoa perustellaan sillä, että se parantaisi potilaiden hoitoa. Samalla olisi vältytty velkataakan lisäksi työttömyyskurjuudelta. » Oli odottamassa ideologinen muutos. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO/ JARMO LINTUNEN Veli-Matti Ritakallion vuonna 1994 tarkastettu väitöskirja todisti tulonsiirtojärjestelmän toimineen hyvin 1980-luvulla. 5. ennen kaikkea USA:ssa ja Englannissa ? oli jo ainakin puolitoista vuosikymmentä ollut vallalla kova politiikka, thatcherismi ja reaganismi. MILLAISTA VASTUUNKANTOA Tiedettiin jo maaliskuussa . KU Auroran kohtalo kiinnostaa kaupunkilaisia. Toukokuun 31. Poliittinen johto puhuu ulkoisen uskottavuuden rakentamisen ensisijaisuudesta, mutta tosiasiassa maa on ajelehtinut jo useamman vuoden, Ritakallio sanoi. Hänen mukaansa uusliberalistit kammoksuvat velkaan turvautumista hyvinvointipolitiikkaa kustannettaessa. He syyttävät hyvinvointivaltiota vaalivia velkataakan kasaamisesta tuleville sukupolville. . Ritakallio oli totta kai pohtinut, miksi muutos tapahtui. . Ilman tuota järjestelmää köyhyysrajan alapuolella olevia olisi ollut joka viides. Väite on lisensiaatti Veli-Matti Ritakallion, jonka väitöskirja Köyhyys Suomessa 1981?1990 tarkastettiin Turussa kesän 1994 alussa. Kuten hyvin muistetaan, kurssi kääntyi 1990-luvun alussa ja köyhyys oli uudelleen kasvussa. Perussuomalaisten vaihtoehdossa esitykset rahoitetaan tuttuun tapaan kehitysavun leikkauksilla. Maailman köyhimmiltä niistetyt rahat perussuomalaiset suuntaavat puolustusvoimille, jotta kenraalit saavat ostaa uusia asejärjestelmiä varastoihin pölyttymään. . KU Vapaavuori on hiljaa hallintarekistereistä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kysyy, aikooko elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) helpottaa veronkiertoa. Esityksillä halusimme jatkaa hallituksessa kolme vuotta tekemäämme vaikuttamistyötä, jolla perusturvaa nostetaan, tuloeroja kaven- ?Vanhoilla oppositiopuolueilla. Keskustassa taas maalaillaan suurella pensselillä ja vastalause vaikuttaa suurelta osin kopioidun viime syksyn vaihtoehtobudjetista. Tuttuun tapaan valtionomaisuuden myyntiä kiihdytetään pelottaviin mittasuhteisiin ja tarraudutaan viime vuosisadan kuntarakenteisiin kuin hukkuva oljenkorteen. Se oli sitä hallitusohjelmaneuvotteluiden aikaan, ja se on sitä edelleen, Arhinmäki toteaa. Hän muistuttaa seurauksista. . Jossain on raja, jonka yli ei voi mennä. Sijoitustoiminnan tuotoista maksettaisiin veroa lähinnä omantunnon mukaan. VASEMMISTOLIITON Veronika Honkasalo varoittaa Helsinkiä hätiköimästä psykiatrisen päivystyksen suhteen. ei Kalliorinteen mielestä ole uusia eväitä. . Omistamisen julkisuus on tärkeää paitsi oikeudenmukaisen veronmaksun, myös kestävän yritystoiminnan ja korruption vastustamisen kannalta, hän totesi blogissaan torstaina. . Arhinmäki viittaa suunniteltuihin muutoksiin hallintarekisterien julkisuudessa. . Jos hallintarekisteröinti sallitaan myös suomalaisille, verottajan olisi entistä vaikeampi kohdentaa veroa lopulliselle edunsaajalle, Arhinmäki ennustaa. . Jos omistukset ovat piilossa, maksavat rehelliset veroja salailijoidenkin puolesta, eivätkä markkinat voi toimia. Vasemmisto kantaa vastuuta pitämällä huolta koululaisista, emmekä voi ymmärtää tällaisia leikkauskohteita, sanoi kansanedustaja Risto Kalliorinne keskiviikkona eduskunnassa. Eduskunta keskusteli valtiontalouden tulevien vuosien kehysratkaisusta, jonka vuoksi vasemmistoliitto lähti maaliskuussa hallituksesta. Valtiovarainvaliokunnan enemmistö hyväksyi kehykset aiemmin tällä viikolla kriittisten huomioiden saattelemana: tuottavan valtionomaisuuden myynnissä on riskejä, tieverkko rapautuu, lapsilisien ja indeksien leikkauksilla on kielteisiä vaikutuksia, palvelut supistuvat ja lääkekorvausuudistus on epäoikeudenmukainen. LEHTIKUVA/ MIKKO STIG . Ministeri itse ei ole julkisuudessa valmistelua kommentoinut. Se on outoa, sillä kysymyksessä on syvästi poliittinen, ei vain tekninen asia. Silloin Vasemmisto vaati muutoksia kehyspäätöksiin, mutta leikkauksia puolustaneet hallituspuolueet kehottivat meitä joko hyväksymään päätökset tai poistumaan hallituksesta. KU 20 vuotta sitten Uusliberalistit kammoksuvat velkaa 1980-LUVUN LOPPUUN mennessä Suomessa saatiin val- miiksi hyvinvointijärjestelmä, jonka ansiosta vuonna 1990 köyhyysrajan alapuolella oli vain 2,5 prosenttia väestöstä. Adressissa todetaan, että Auroran päivystys on ja on ollut pelastusrengas jo ennestään terveydenhuollossa kaltoin kohdeltujen ja lähes heitteille jätettyjen psykiatrisille potilaille ja heidän omaisilleen. Suomeen tällaiset virtaukset tulevat tavallisesti jälkeenpäin. Sitä Ritakallio ei ymmärtänyt, miksi niitä piti kokeilla Suomessakin, vaikka tulokset muualla olivat huonot. Ideologian ja talousromahduksen yhteisvaikutus oli tuntuva. Vasemmiston linjalla saataisiin aikaan välttämätön muutos kun siirryttäisiin elvyttävämpään ja työllistävämpään politiikkaan eli suuntaan mitä moni talousasiantuntija suosittaa. Vanhalla oppositiolla vanhat eväät Risto Kalliorinne sanoi keskiviikkona eduskunnassa, ettei vasemmistoliitto voi ymmärtää lapsilisien ja indeksin leikkauksia. Hänen mukaansa hallituspuolueet tyytyivät valiokunnassa korulauseisiin. Maailmalla . päivä avattuun adressiin on kirjoittanut nimensä tähän mennessä 12 877 henkilöä. Kaupunki on siirtämässä Auroran sairaalan psykiatrisen päivystyksen Haartmanin sairaalan ja syksyllä avattavan Malmin sairaalan päivystyksen yhteyteen. Tämä velkataakan räjähdysmäinen nousu 1990-luvun alussa johtui ennen muuta siitä, että valtion tulot romahtivat. Heitä huolestuttaa se, että tuttu paikka lähtee, Aurorahan on tavallaan Helsingissä synonyymi mielenterveyspalveluille. Honkasalon mielestä Auroran kohdalla ei voikaan keskustella sisällöstä ilman keskustelua tiloista, koska niitä ei voi erottaa toisistaan.
Niiden seuraava kierros käydään kesäkuun lopulla ja sitä isännöi USA. Näiden edellytyksien ei ole syytä olettaa täyttyvän. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? ALL OVER PRESS. Julkisten palvelujen yksityistämisestä neuvotellaan omaa kauppasopimusta » Wikileaks-vuodon myötä suomalaisille tuli tutuksi EU:n ja USA:n välinen kauppa- ja investointisopimus TTIP, mutta kirjainyhdistelmä TISA ei sano monelle vielä mitään. HILJAISUUDESSA VALMISTELLUT TTIP ja TPP saivat julkisuutta, kun Wikileaks vuoti jälkimmäistä sopimusta koskevan patentti- ja tekijänoikeusasiakirjan marraskuussa 2013. Sen perusteella yritykset voivat haastaa ja haastavat jatkuvasti valtioita oikeuteen yli näiden omien lakien. PSI kehottaa luomaan maailmanlaajuista yhteistä vastarintaa, jotta haitalliset kauppasopimukset, kuten TPP, TTIP ja TISA, saataisiin estettyä. Ympäri maailmaa onkin järjestetty useita mielenosoituksia neuvotteluja vastaan. Lisäksi yli 350 organisaation edustajat 115 maasta ovat jättäneet neuvottelijahallituksille protestikirjeen. » Näitä sopimuksia tehdään vain takaamaan monikansallisten yritysten voitot. Mielenosoittajia palvelukauppasopimusneuvottelujen aikaan Australian lähetystön edustalla Genevessä Sveitsissä 28. Järjestöjen mukaan sopimuksella pyritään kaikkien palveluiden yksityistämiseen. Järjestöt ovat huolissaan myös sijoittajia suojaavan riitojenratkaisumekanismin (ICSID) sisällyttämisestä sopimukseen. Ihmisten täytyy ymmärtää, että näitä sopimuksia tehdään vain takaamaan monikansallisten yritysten voitot ja sementoimaan sijoittajien oikeudet, kommentoi Julkisalojen am- 6 mattiliittojen kansainvälisen liittouman (PSI) pääsihteeri Rosa Pavanelli järjestön tiedotteessa. Hänen mukaansa monikansalliset yritykset ovat viimeisiä, jotka tarvitsevat erityisoikeuksia. Sen sijaan TISA-sopimuksesta (Trade in Services Agreement) ei ainakaan Suomessa ole vielä julkista keskustelua käyty. Yhdysvaltojen ja Australian aloittamia neuvotteluja monenkeskisestä palvelukauppasopimuksesta johtaa Euroopan unioni. Vastaajien mielestä neuvottelut pitäisi lopettaa. Kymmenesosa osallistujista katsoi, että TPP olisi hyväksyttävissä, jos työ- ja ympäristönormit voitaisiin taata siitä huolimatta, ja jos sijoittajansuoja sekä lääkkeiden patenttioikeuksien laajentaminen jätettäisiin sopimuksen ulkopuolelle. Neuvotteluja käyvät EU:n ja Yhdysvaltojen lisäksi WTO:n jäsenmaista Australia, Chile, Costa Rica, Etelä-Korea, Hongkong, Islanti, Israel, Japani, Kanada, Kiinan Taipei (Taiwan), Kolumbia, Liechtenstein, Meksiko, Norja, Pakistan, Panama, Paraguay, Peru, Sveitsi, Turkki ja Uusi-Seelanti. Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston Finunionsin mukaan palvelukaupan avaamisen lisäksi EU:n tavoitteena TISA-neuvotteluissa on luoda uusia sääntöjä koskien valtioiden palveluhankintoja, lisenssimenettelyjä ja viestintäverkkoihin pääsyä. Neuvottelut aloitettiin keväällä 2013. huhtikuuta. Jyrkkä ei sopimusneuvotteluille PSI kertoo ITUC:n ottaneen hiljattain jyrkästi kantaa myös TPP-sopimusta vastaan. Berliinissä toukokuun lopulla pidetyn ITUC:n kongressin osallistujista 90 prosenttia sanoi selvän ein Tyynenmeren alueen TPP-sopimukselle, joka vastaa alueellaan TTIP-sopimusta. PSI:n mukaan myös Maailman terveysjärjestön (WHO) pääsihteeri Margaret Chan on ilmaissut huolensa muun muassa kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuudesta. Maailmanlaajuista vastarintaa Syksyllä 2013 Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö (ITUC) jätti yhdessä Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (ETUC) kanssa Euroopan komissiolle kannanoton, jossa ne totesivat neuvotteluiden vaarantavan kaikkien saatavilla olevat laadukkaat julkiset palvelut. Parhaillaan EU:ssa neuvotellaan muun muassa myös WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen laajentamisesta (GPA). ?Ihmisten täytyy ymmärtää? . Niitä käydään erillään Maailman kauppajärjestön (WTO) GATS-palvelukauppasopimuksesta. Muun muassa USA:n palvelualojen taloutta edustava Coalition of Services Industries (CSI) on valitellut, etteivät USA:n palveluyritykset voi kilpailla tasapuolisesti maailmalla sääntelyn vuoksi. Sen mukaan TISA on loistava mahdollisuus viedä palveluita kansainvälisille markkinoille. Koskisi noin 50 maata Sopimus koskisi noin 50 maata
Työtaisteluihin osallistui 0,8 prosenttia Suomen työllisestä väestöstä. Etsivä Keskuspoliisi jankkasi koko vuoden siitä, kuinka ?laittomat lakot. Etsivä Keskuspoliisi ja sen sortotoimet toimet ovat pitäneet huolen siitä, että juuri kukaan työväenliikkeessä ei ota työtuomioistuinta vakavasti tai pidä sitä oikeudenmukaisena elimenä. Totalitaarisen, poliittisen ja puolueellisen rangaistustuomioistuinjärjestelmän aika on ohi. Ehkä seuraavan kerran kun keskustelemme, keskustelemme myös maailmantilanteen meille asettamista edellytyksistä ja vaatimuksista, joiden avulla voimme elää solidaariProfessori Martti Koskenniemi toivoi, että tulevaisuudessa keskusteltaisiin sesti ja hyvässä maailmassa. myös jatkuvan kasvun rajoista. Myös teatteriohjaaja Susanna Kuparinen kritisoi paneelikeskus. Suuri valituksenaihe oli myös se, että työntekijäpuoli ei kunnioita sopimuksia. Hän kyseenalaisti KULTARANTA-KESKUSTELUJEN myös puheen nuorista oikeistolaisten päätösistunto Yle Areenassa http:// arvojen edustajina viitaten itse nuorareena.yle.fi/tv/2301087 KOSKENNIEMI TOIVOI, VR irtisanoo, sähköasentajat lakkoon 177 on julistanut ylityökiellon ja käynnistänyt lakon koskien rautateiden sähkölaitteiden kunnossapitoa ja rakentamista. VR Track on ilmoittanut kevään aikana irtisanovansa 14 työntekijää ja lomauttavansa koko kunnossapitohenkilökuntansa 14 päiväksi. heinäkuuta. Lakkauten o o Tasa-ar v malaisen kansantaanko me lastenen osan, varsinkin huolto ja nuorisotapy rkimin a a v u sen eliitin, arvolot, heitetäänkö me k t ää ja edelly tt maailmaa. mummot kadulle? lua. e t is n Moitiskelisin panen o p . Tässä ei ole mitään uutta sillä työnantajat ovat aina rikkoneet lakeja ja sopimuksia mielinmäärin silloin, kun ovat sen itselleen edulliseksi katsoneet. Valitettavasti suomalainen ?oikeudenmukainen? työriitojen sovittelujärjestelmä on viritetty niin, että kun työntekijät ovat minuutin lakossa työehtosopimuksen voimassaollessa, siitä tulee automaattisesti sakkoja oli syy mikä hyvänsä. vaarantavat Suomen työllisyyden ja kuinka niistä on päästävä eroon lakkosakkoja nostamalla ja henkilökohtaisia seurauksia lisäämällä. Tässä tilanteessa työntekijät eiSÄHKÖLIITON AMMATTIOSASTO vät halua osallistua johtajien bonuksiin omia työehtojaan heikentämällä, Kiskoliikenteen sähkö-, tietoliikenne- ja turvalaiteammattilaisten (osasto 177) puheenjohtaja Petri V. kesäkuuta. Kuukausia kestäneen neuvotteluprosessin jälkeen työnantaja voi joutua korjaamaan kohtelun työehtosopimuksen minimitasolle. Koskenniemi ripitti oikeistoeliittiä » Akatemiaprofessori KU:N ARKISTO puuttui tehokkuusmantraan Kultarantakeskustelujen päätösistunnossa. turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaispolitiikasta Naantaliin presidentin kesähuvilalle Kultarantaan alkuviikolla. Oikeistovoittoinen konsensus säröili päätösistunnossa, kun professori Martti Koskenniemi kommentoi tiukkaan sävyyn Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan Matti Apusen puheenvuoroa, jossa tämä veti käytyä paneelikeskustelua yhteen. Paneeliin kuuluivat Apusen lisäksi Sampo-konsernin hallituksen jäsen Anne Brunila, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, toimittaja Saska Saarikoski, entinen valtiosihteeri Raimo Sailas, Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen. ten kanssa käymiinsä keskusteluihin. . Toiseksi ne vähäiset mielenosoituslakot, joita vielä esiintyy, johtuvat lähinnä siitä, että työnantajat eivät noudata lakia, paikallisia sopimuksia ja työehtosopimuksia. JÄI KUITENKIN sellailisteja myös siitä, että tuntuu, että teille onnen olo, että emmehän me voi tästä tilaisuugelma olemme me kansadesta lähteä ottamatta esiin laiset. ?hyveellitelussa esiinnousseita näkemyksiä kuten, että hyvinvointivaltion laksyys ymmärrettynä itsekseen pärjääkauttamista kutsutaan sen pelasmisenä?. tamiseksi ja ettei vaaditta. Kun työnantaja vuosikausia rikkoo tietoisesti lakia ja työehtosopimusta, siitä ei yleensä seuraa mitään. Krooniseen valehteluun sairastuneet EK:n hymypojat saivat esittää valheitaan ilman, että kukaan vastaa heille. MINÄ VASTAAN. kesäkuuta, jolloin ammattiosasto käynnistää yhtiöön kohdistuvan lakon. Lakko päättyy 1. Nikolai toinen taputtelisi keisarillisia käsiään, jos tietäisi, että Suomessa on vielä olemassa poliittisia tuomioistuimia, joiden päätehtävänä ei ole jakaa oikeutta, vaan estää kansaa saamasta inhimillistä kohtelua. Vuonna 2013 Suomessa oli 121 työtaistelua, joihin osallistui 19 567 henkilöä ja niissä ?menetettiin. Jatkuvat työehtojen heikentämiset ovat ajaneet monet asentajat taloudellisen kuilun partaalle. Edes työsuojeluviranomaiset eivät yleensä ole kiinnostuneet asiasta. » Työnantajat ovat aina rikkoneet lakeja ja sopimuksia mielinmäärin. JOS SAISIN euron päivittäin jokaisesta tapauksesta erik- seen joka kerta, kun suomalainen työnantaja rikkoo lakia tai työehtosopimusta, olisin monimiljonääri alle vuodessa. Ensinnäkin tilastokeskuksen luvut osoit- tavat, että lakkoilu on Suomessa marginaalinen ilmiö ja siitä ei aiheudu juuri lainkaan kustannuksia. Näiden mainitsemieni viiden arvon joukossa ei juurikaan ole sellaista politiikkaa, joka toisi esiin näiden vaihtoehtoisten arvojen mukaista politiikkaa. ULKO- JA . 25 999 työpäivää. En ole niinkään tavannut iloista yrittäjämieltä kuin olen tavannut solidaarisuutta, globaalia huolta, huolta niistä ongelmista, jotka jatkuvan kasvun ideologia on aiheuttanut. Kyseessä on maan tapa, jonka kaikki, muutamaa oikeuksistaan kiinni pitävää duunaria lukuunottamatta, ovat hyväksyneet. He ovat niitä pahimman laatuisia kommunisteja ja yhteiskunnan vihollisia, jotka haittaavat rehellisen ja rehdin yritystoiminnan harjoittamista. Yhtiö on edellyttänyt asentajilta joustoja ja ylitöiden tekemistä. Osalle asentajista on kerrottu, ettei lomautuksia ehdi pitää ennen joulukuuta. Samaan aikaan VR on hyvän tuloksensa ansiosta palkitsemassa johtajiansa noin seitsemän miljoonan euron kannustinpalkkiolla. . Nämä arvot eivät lainkaan edusta omiani ja uskoisin, että suurin osa suomalaisesta yhteiskunnasta, jota tässä yhtenä homogeenisena joukkona käsitellään, myös kokee nämä viisi näkökulmaa vaikeiksi, roimi Koskenniemi. Apusen paneelikeskustelussa löytämät arvot olivat tehokkuus, säätelyn poisto, vahva johtajuus, asiantuntijapohjainen päätöksenteko sekä että tulevaisuudessa keskusteltaisiin myös jatkuvan kasvun rajoista. . Toivottavasti työnantaja tulevaisuudessa joutuu lailliseen vastuuseen teoistaan useammin. VR on palkitsemassa johtajiansa noin seitsemän miljoonan euron kannustinpalkkiolla. Kirjoittaja on putkiasentaja Turusta. 7. Nämä viisi arvoa tuvia ?ikäviä ratkaisuja? livat hyvin kirkkaasti esiin ja edustavat yksilöidä. merkittävän suo. YHTEENVEDOSSAAN hän [Apunen] löysi viidenlaisia arvoja käydyn keskustelun pohjalta. Useat ovatkin lähteneet muualle töihin, mikä lisää jäljelle jäävien työtaakkaa sekä yksintyöskentelyä erittäin vaaralliseksi luonnehditulla rautatiealalla. A. Tamminen toteaa. VR Trackin asentajat joutuvat työskentelemään yksin ja yhtäjaksoi- Kolumni sesti jopa 24 tuntia. Ylityökielto koskien kaikkea ylityötä, myös varallaoloa, alkoi perjantaiaamuna 13. KU LEHTIKUVA/ PATRICIA GABRIEL-ROBEZ Tuukka Pääkkönen totpaa@utu.? Lakkoja lakkoja, isoja sakkoja SUOMALAINEN TYÖTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ on tullut tiensä päähän. Koskenniemen sanoin . Että meidät pitäisi vaihtaa, niin sitten homma lähtisi kulkemyös muunlaisia lähtökohtia, jotka maan. suomalaisessa yhteiskunnassa ovat hyvin syvällä myös historiallisesti. Koskenniemen mukaan tällainen Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? lähtökohta on muun muassa tasa-arvoon pyrkiminen, joka edellyttää jatkuvaa ponnistelua. Työtaistelu laajenee 27
>> Järjestöhakemisto Siskoni, serkkumme Tuulikki KONTTINEN Tuuli se kulkee ja lähtevi lehti. Onnellinen on se ken laaksohon ehti. Nuku lehti helmassa laakson. (Eino Leino) Kaivaten Kaarina-sisko perh. Mirja, Vappu, Ilkka ja Varpu perh. ystävät Kiitos Siilaisten terveyskeskuksen vuodeosasto 1 b:n hoitajille. #FTGUUKV (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S 2 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À <UM| 6LURODQ 6llWL| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.?. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. s. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 8 Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja Katriina Ojala 040 777 0999 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen 0400 901 715 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Joni Kalliomaki 050 557 8942 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Sade Kondelin 050 560 8711 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi . p. 5.6.2014 Joensuu Vasemmistoliitto 3 Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman 045 315 8258 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen 045 652 9646 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? TU KOHUT S! UUTUU Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? Tämäkin ilmoitus huomattiin! Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! Varaa oma tilasi: p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 5.2.1934 Joensuu k. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p
23. 27.12. 1.295,? . 17.8......................................................................................................270,- Oopperan kummitus Tartossa . ....... VARAA MATKASI 24 H . ............................................................................................ 2.090,- FLORIDA . 7. 160,- ........................................................................................................................... ............................................................................................................... TEEMA- JA KIERTOMATKAT JOULUN AIKAAN ........................................................................................................ SHANGHAI-HANGZHOU-SUZHOU . 10.7. . . ........................................................................................................ alk. 20. 25.4. 1.695,? ......................................................................................................................... ..................................................................................................................... Pyörämatka Lahemaan kansallispuistossa . . . . . kuljetukset H:gistä, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut, retket opastuksineen jne. . 16.11. 1.395,? . 395,Patikkamatka Lahemaalla . 1.095,Rooma . . 8. 15. ......2.995,Vietnamin kiertomatka . . 20. 17. ............................................................................................. JOENSUU, JO Kirkkokatu 20 . . . 26.12. 21. 20.11. .............................................................................. . 1.095,F1-kisat: Abu Dhabin GP . 3. . 2.11. 22. 7.12. 24.9......................... . Julkaisemme kuvia pitkin kesää Facebook-sivullamme ja kesän lopuksi parhaat pääsevät 29.8. ilmestyvään lehteen. Lähettäkää kuvat sähköpostilla ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai perinteisellä postilla KU, PL 64, 00501 Helsinki. Laittakaa mukaan maininta siitä, saako nimeänne käyttää kuvan yhteydessä ja postiosoitteenne KU:n tietoon kuvan palauttamista ja pientä palkintoa varten. ,JFIUPWB Saarenmaan oopperajuhlat . . 14.10. . . 9. ............................. . 16.11. . . 20.1. 2.290,? Pioni-festivaalit LUOYANGISSA, PEKING ja XIAN . 1.295,- ISLANTI, satujen saari . www.matka-agentit.fi Puh. 11. 6.12. 31.12. 20. 26.12. ROOMA . ........................................................................................... 24.10. . alk. ................................ 6VTJ WVPTJ WIENISSÄ . 895,Barcelona . . . 20. 7. 22. 9. alk. 7.9............................................................................................... 1. 27.12. KARIBIAN risteily 895,1.195,- .............................................................. .................................................... . 30.11. 6. . 3. 9. 7. . 2.1. .................................. 1.970,- 1.295,- Opastetut Opaste Opa stetut matka matkat sis. ........................................................................................250,- Birgitta-festivaalit Tallinnassa . 1.195,- PRAHA . hinnat 8,28 snt/puh +lankaverkosta 5,95 snt/min. . 21. 11. 20. . .................................................................................................. ........................................................................................ 27.12. . ja . . . 30.12. 23.7. . PORVOO, Lundinkatu 16 . . . 16. 6. 5.10.......................................................................................................240,- Mustalaisruhtinatar Tallinnassa JANGTSE-JOEN risteily 1.995,? 1.795,? PEKING ja Kiinan muuri . .....................................................................1.590,Kahvintuottajia ja käsityöläisiä Nicaraguassa . 19.10......................................................... 1.260,Montenegro . 5.5. .............................................................................................................................. .......................................................................................................................... .VTJJLLJ FMÊNZLTJÊ . 465,- Leigon järvimusiikkifestivaalit . 9.8. 8. 23. . . 19.10..................................................................................................235,- Savoyn tanssiaiset ?operetti Tallinnassa . 6. 1.295,Agatha Christien Englanti . . 315,Länsi-Viron kierros . ja 29. 135,Evita-musikaali Tallinnassa ... . 26.11. 22. myös Dubrovnik ja Albanian retki! . . 010 321 2800 . sis. HELSINKI, Eerikinkatu Eerik ikin i katu 33 . matkapuh.+17,04 snt/min (+alv). 9. . 12.10.................................................................................................... 15.8. 16. . 3.12. 350,Liverpool ja Pohjois-Wales . 15.11. 1.395,? . . 7.8. 11. 20. 24.7. 14.3. ............................................................................................................................. .................................................................................................................................. 1.295,? 1.295,? PEKING ja HAINANIN saari . 10.8. 27.4. . . 31.12. ..................................................... 15. 14.3. 1.395,? ............................................................................................................................. .................................................................................................................................. SHANGHAI . alk. ...........................................................................2.495,- PEKING ja Kiinan muuri . Minä & Kansan Uutiset Hyvät lukijat: lähettäkää meille oma valokuva aiheesta Minä & Kansan Uutiset. Kuva saa olla vanha tai uusi. 140,- Sound of Music Tartossa . 4. TURKU, Linnankatu 8E ?V Vapaa-ajanmatkat a aa-aaja ap janm n puh. 22.11. 1.195,?
Se erottui kaupungin muista tapahtumista erityisesti levittäytymällä toimintapisteisiin eri puolille kaupunkia.. yleisurheilusta shakkiin, petankista painiin, tikanheitosta ryhmätanssiin. Liittojuhla ei suinkaan ollut pelkkää kilpai- Lakeuden Kisat jatkoi vuonna 1924 alkanutta perinnettä. lua. Kaikkiaan lajeja oli tapahtuman ohjelmassa 30 . Yksi pääjuhlan voimisteluohjelmista. Kilpailu ja luovuus kisasivat TUL-juhlassa » TUL jatkoi viime viikonloppuna 12. liittojuhlassaan vahvuuksiensa linjalla ja teki Seinäjoesta ?TUL-kaupungin?. TEKSTI Hannu Hurme 10 LAKEUDEN KISAT -nimellä vietettyyn tapahtumaan kokoontuneita tullilaisia, iloisia sellaisia, tuntui tulevan vastaan läpi kisapäivän joka puolella kaupunkia. Puistoissa ja toreilla kisailtiin sekä esitettiin tanssi- ja voimistelunäytöksiä. Lakeuden Kisat -nimellä järjestetty TUL:n liittojuhla ei jäänyt tässä joukossa häpeäsijalle. Tämän saran lajikirjoon mahtui tangolaulantaa ja räppia, köydenvetoa ja tikanheittoa, Halisko-leikkiä ja lasten joogaa. Seinäjoki on tunnettu tapahtumien kaupunki. Urheiluhalleissa ja saleilla pelattiin, kentillä pelattiin, lajit ja välineet vain vaihtuivat. Kulttuurin ja liikunnan yhdistävänä järjestönä TUL huolehti siitä, että kisakaupungin keskustassa oli muutakin toimintaa. Lapset Ihmemaassa
Ohjelmia oli kymmenen, niistä kahdesta vastasi virolainen ryhmä. ikä- ja taitorajat ylittävine voimisteluesityksineen . Siinä esiintyi muun muassa Seinäjoen kaupungin Komia-palkinnon tilaisuudessa vastaanottanut Euroviisuyhtye Softengine. Sen sijaan juhlakulkueesta jouduttiin viime hetken päätöksellä luopumaan. Uutta olivat valot musiikki, heijastukset seinälle. Liiton näkemys liikunnasta ei rajoitu vain kehon liikuttamiseen ja tulosten tekemiseen. HANNU AHONEN HANNU AHONEN valtainen näkemys liikunnasta. Paateron mukaan se on monipuolista seurakenttää yhdistävä tekijä. Tummat sadepilvet alkoivat piestä Lakeuden pääkaupunkia juuri, kun valmistautuminen kulkueeseen alkoi. Nassikkapainissa ei nyhjätty. HANNU HURME Onni onnettomuudessa Liittojuhlallaan TUL toteutti toimintansa johtotähteä. Vaikka aikaisempien juhlien väkimääriin kisoissa ei ylletty, voi sanoa, että kutsu oli jälleen kuultu ja tapahtuma teki jälleen tehtävänsä, kun se kokosi seuraväkeä oman lajinsa kilpailuihinsa ja tutustumaan lajikirjoon muutenkin. Näyteikkuna TUL:oa voi edelleen pitää suurimpana harrasteliikuntaa järjestävänä organisaationa maassa. Puheenjohtaja Sirpa Paatero muistutti pääjuhlassa liiton ja seurojen perustehtävästä, jonka näyteikkunana liittojuhla toimii. kisojen avaukseen ja juhlakulkueeseen. Sade alkoi piestä kisakaupunkia samalla kellonlyömällä, kun avaustapahtuma alkoi tapahtumatorilla. Se kokosi järjestäjien ilmoituksen mukaan noin 7 500 osanottajaa. Avaus vietiin kuitenkin läpi käsikirjoituksen mukaan. Oma ohjelma oli myös Jouki Tikkasella, rytmisen kilpavoimistelun Suomen mestarilla. Aikaisemmista poikkeava juhla oli omalla tavallaan elämys. Liittojuhlan pyörteissä vain korostui wnäkemys liikunnasta myös kasvatuksellisena, iloa ja yhteisöllisyyttä tuottavana toimintona. Sateesta ei tunnelman pilaajaksi Tunnelmaa viikonloppuna eivät pystyneet edes ilmojen haltijat latistamaan, vaikka yritykset osuivatkin strategisiin kohtiin . Kaikki nuo tukivat sitä vanhaa ja vuosikymmenten saatossa tuttua, TUL:n joukkojen liikuttajaluonnetta. Pääjuhlan ohella viikonlopun huippuhetkiä olivat perjantain liikuntanäytös ja sunnuntain ryhmätanssikilpailu TUL:n mestaruuksista. Juhlassa esiintyi noin 1 200 voimistelijaa. Silloin siitä tulee satavuotias. Jalkapallo oli yksi liittojuhlan suurimmista lajeista. HANNU HURME LISÄÄ juttuja liittojuhlista löytyy Kansan Uutisten verkkolehdestä hakusanalla TUL. Virolaiset vieraat esiintyivät tapahtumatorilla. 11. Ne olivat poikkileikkaus liiton seurojen toimintaa parhaimmillaan ilmentävästä luovasta kulttuurista ja esiintymisen ilosta. Seuraava tosi iso koitos TUL:lla on edessään viiden vuoden kuluttua. Liittojuhlien huipentuma on perinteisesti ollut pääjuhla, jossa liitto esittelee joukkuevoimisteluperinteensä laajaa kirjoa. voitiin viedä läpi suunnitelmien mukaan. Nyt se oli päätetty tuoda sisätiloihin Seinäjoki Areenalle. Näin tämä TUL:n voimannäyte . Juhla oli matalan kynnyksen tapahtuma, joka loi osanottajille mahdollisuuksia kokea liikunnan iloa ja riemua. Lakeuden Kisat jatkoi TUL:n vuonna 1924 alkanutta liittojuhlaperinnettä. Liiton tehtävä on turvata kaikille mahdollisuus liikuntaan. Lähtökohtana TUL:n työssä on kokonais- Aivan uusi avaus liittojuhlien historiassa osoittautui ?onneksi onnettomuudessa?
Nyt on kyse siitä, missä tarkoituksessa ja millä vaikutuksella niitä käytetään, sanoo niin työssään kuin vapaa-ajallaan vihapuheita arvioiva pietarilainen yliopisto-opettaja Dmitri Dubrovski. Vihaa voi ilmaista suoraan tai peitellysti, uhkaillen 12 tai ?asiantuntijuuteen. ?Vihapuheeseen puututtava n ja ofobia en hom päivän viet s li ä v n in na . st aise K a ns a n a v o u n v obia änä t r ans f 17.5. Dmitri Dubrovskin mielestä loukkaavaa sanaa tai ilmaus-. Vihapuheen käyttäjä voi vedota sananvapauteen, mutta niin myös häntä kritisoiva. Asioilla on juridinen puolensa, mutta myös historiallinen ja kulttuuriin liittyvä. Vihaa voi ilmaista sanattomastikin, mutta myös sävyillä ja aihevalinnoilla, Dmitri Dubrovski korostaa. Kiistattomin tilanne on silloin, kun joku kehottaa avoimeen syrjintään tai väkivaltaan. Kiistatonta vihaa on puhe Dubrovskin mielestä silloinkin, kun vedotaan natsien tai Neuvostoliiton ?hyviin käytäntöihin?, joita tuodaan tarjolle esimerkkeinä. . TEKSTI Aimo Ruusunen VIHAPUHETTA, SYRJINTÄÄN kehottavaa tai sitä suoraan toteuttavaa puhetta on ollut ennenkin, eikä se tunne maiden ja kulttuurien rajoja. Nyt on kyse siitä, missä tarkoituksessa ja millä vaikutuksella niitä käytetään. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa on ollut tilausta myös hyökkäävälle kielenkäytölle. Pietarilainen yliopisto-opettaja Dmitri Dubrovski arvioi vihapuheita niin työssään kuin vapaa-aikanaan: hänet tunnetaan myös kansalaisoikeusaktivistina. . t t arissa toa Pie » Kielestä löytyy sanoja joka lähtöön. ajattelevat jollakin tavalla, tai jotain vastaavaa, Dubrovski sanoo. Venäjän oma tilanne Venäjällä on syytä puuttua vihapuheeseen samalla tavalla kuin missä tahansa. Kielestä löytyy sanoja joka lähtöön. Joskus toimitaan niin, että yritetään häivyttää puhujan oma itse kuviosta; sanotaan, ?että enhän minä?, mutta että kun ?kaikki normaalit ihmiset. vedoten. Toisin sanoen ei ole yhtä vihapuheen tunnusmerkkiä eikä myöskään yhtä tapaa, millä siihen voi puuttua, Dubrovski muistuttaa. Tarkoitus ratkaisee Vaikka vihapuheen käyttäjä voi kiistää tarkoittavansa pahaa, kohteena olevan kokemus kertoo enemmän kuin mikään vakuuttelu.
Usein puhe on tiedostamatta loukkaavaa, kieleen tarttunut tapa eikä sinänsä pahan tahdon ilmaus. Pahimmat syrjinnän kannattajat ja toimijat eivät Dubrovskin mielestä kulje kaduilla nyrkkirautojen kanssa, vaan he istuvat toimistoissa solmio kaulassa. . Pappi saattaa sanoa, että hän ymmärtää ihmisten ?hermostumisen?, koska käsketäänhän Raamatussakin kivittää roskaväki. joukkoon, Dmitri Dubrovski sanoo. ?Mustilla. Avainasemassa on kolme ammattiryhmää: eri tasojen opettajat lastentarhoista yliopistoihin, tutkijat ja toimittajat. Mutta kun terveysministerimme sanoo, että homoseksuaalisuus on joko sairaus tai tarttuva turmiollinen tapa, joka on riippuvuutta aiheuttavan luonteensa vuoksi su- Pahimmat syrjinnän kannattajat istuvat toimistoissa solmio kaulassa. Myös arkiseen vihapuheeseen tulisi puuttua, kohteliaasti mutta suoraan, Dmitri Dubrovski sanoo. Luennoidessaan LGBT-yhteisöjen Bok o bok -elokuvafestivaalin tilaisuudessa Dmitri Dubrovski korosti, että erilaiset vihat ja syrjinnät usein liitossa keskenään. . Vihapuhetta pitää tutkia, jotta opittaisiin, miten niiden kanssa tullaan toimeen. 4. Vihapuhe voi olla sisällöllisesti ristiriitaista, mikä tekee vaikeaksi puuttua siihen ja saattaa tehdä siitä jopa mielenkiintoisen tuntuista. Ei niinkään ortodoksinen kirkko itse vaan erilaiset ?yksityiset politbyroot? laativat muun muassa homoseksuaalisuudesta oppaita, joita ei valvo kukaan. 3. Valtiojohdon tasolla näkyy ongelmien peittely: sanotaan, että ?meillä ei ole ongelmia?. Hän itse ei siis kehota, mutta ymmärtää. Jos loukkaannut, älä petä itseäsi ja toista näyttelemällä muuta. Kansanedustajan ilmaus, että poikkeaminen ns. vaikuttamisen. Asioista on puhuttava eri tieteiden antaman tiedon pohjalta ja ihmisoikeusnäkökulmasta. On myös sellaista vihapuhetta, jossa yhdistyvät homoja rotuviha. ?Toisenlaiset. He tulkitsevat lakeja ja päätöksiä ja tekevät esimerkiksi asuntoasioita ja sosiaalitukia koskevia päätöksiä. Mutta entä mediassa ja muussa julkisessa puheessa näkyvä homo-, rotu- tai muu vihapuhe? . sehän on uhkailua. Sukua rasismille AIMO RUUSUNEN ta käyttävälle lähimmäiselle on syytä sanoa kohteliaasti suoraan, mitä ajattelee. . ei venäjän arkikielessä tarkoiteta ensisijassa iholtaan mustia, vaan niin sanottuja Kaukasian kansallisuuksiin kuuluvia. 13. Pahimmillaan puhuja sanoo kannattavansa ihmisoikeuksia, mutta hänellä on lisätä jokin ?mutta?. Tarvitaan myös kotien ja opettajien yhteistyötä. 2. perinteisistä perhearvoista, niin kuin hän itse ne ymmärtää, tuo tuhoksemme vielä T?eljabinskissäkin [15.2.2013] koettua suuremman meteoriitin . On huomattava, että opettajilla ei ole selviä sääntöjä tai ohjeita, miten puhua asioista: se tekee mahdolliseksi ?takaoven kautta. eli mustat, juutalaiset, maahanmuuttajat ja homot laitetaan samaan ?eiihmisten. ihan arkielämässä? LEHTIKUVA/ OLGA MALTSEVA MITÄ TEHDÄ? Pietarin valtionyliopiston opettajan, Venäjän etnografisen museon erityisasiantuntijan ja historiatieteiden kandidaatin Dmitri Dubrovskin neuvot vihapuheen torjumiseksi ovat yksinkertaisia ja sopivat muuallekin kuin Venäjän oloihin. 1. Amerikassakaan ei kansalaisoikeusliikettä aloitettu poliisioperaatioilla, vaan ihmisten omalla organisoitumisella ja toiminnalla vihapuheen ja syrjinnän torjumiseksi. kua tupakoinnille ja narkomanialle, niin se on vihapuhetta. Esimerkiksi sellainen, että ei ole mitään vaikkapa LGBT-yhteisöjä vastaan, mutta että ?niitä ei meidän paikkakunnallamme tarvita?. Vetoaminen ?normaaliin ihmiseen?, uskontoon ja perinteisiin tapoihin tuo julki ilmaisuja, jotka viittaavat jopa natsismin pahimpiin rotuoppeihin.
Tulen äärelle keräydyttäessä tulee vahva yhteisöllisyyden tunne. Vakiintuneen . Olisihan sen kodan voinut viedä johonkin pöpelikköön, mutta koen esityksen toteutuvan siinä, että mennään asfaltilta sisään ja palataan asfaltille. Olisihan sen kodan voinut viedä johonkin pöpelikköön, mutta koen esityksen toteutuvan siinä, että mennään asfaltilta sisään ja palataan asfaltille, Atro Kahiluoto pohti. Erätulilla asfaltilla ja muita ristiriitoja » Tulilla-esityksessä selviää, miten vanha eräkirjallisuus taipuu teatteriksi teollisuusalueella. TEATTERIOHJAAJA Atro Kahiluodon tuorein Tulilla-esitys perustuu suomalaisen eräkirjallisuuden isän Aarne Erkki Järvisen tarinoihin. . Nyt erämaat ovat vähän sellaista lopullista menneisyyttä. Metsään mennään suremaan Mitä esitys kertoo suomalaisten luontosuhteesta? . Tarinoiden välissä kerrotaan vähän Järvisestä ja persoonastaan, lyhyellä väliajalla juodaan nokipannu- kahveja. Itsekin olen Järvisen tekstejä nuorena lukenut. Se on jotenkin rehellisempää kuin viedä rakennelma jollekin pittoreskille metsäpläntille. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? TULILLA. Ohjaus: Atro Kahiluoto. käsityksen mukaan taiteen nimissä ei saisi kysellä viestin perään, mutta sellainenkin esityksellä on. . Järvinen oli aikoinaan aivan tavattoman luettu kirjailija. Helsingin Suvilahdessa, Kalasatamassa ja Tervasaaressa.. Tämä on hirveän yksinkertanen muoto. Haluaisin saada ihmiset ajattelemaan luontoa, sen tilaa ja sitä, mitä on tapahtunut aika lyhyessä ajassa. Silloin kun Järvistä nuorena luin, metsiä vielä hakattiin ja teitä tehtiin, prosessi oli käynnissä viimei- sillään. Luonnon kauneutta ja erämetsiä ylistänyt ja niiden katoamista surkutellut kirjailija oli samalla yksi Lapin erämaiden hakkuiden pääsuunnittelijoista. . Muusikko Jope Ruonansuu, joka istuu kiikkutuolissa ja piirtelee välillä Diabetes 3/2014. EMILIA KUKKALA . Iskusanoina voisi poimia ajatuksen luonnon koskemattomuudesta perustilana. Hän toisaalta ylisti luonnon kauneutta ja erämetsiä ja suri niiden katoamista, mutta kuitenkin oli keskeinen henkilö hakkuusuunnitelmissa puhuen voimakkaasti erämaiden hyötykäytön puolesta. B kulttuuri Haluaisin olla vain rauhallinen papparainen, hulluja kuvia. Se on tarinankerrontaa elävän tulen äärellä, vähän kuin leirinuotioympäristössä. Järvisenkin kertomuksissakin joku vanha erämies kertoo menneisyydestään Järviselle, jota me taas tässä kerromme eteenpäin. Puhumme yhtä, teemme toista Järvisen perintö hämmentää ristiriitaisuudellaan. Se on semmoinen hämmästyttävä kyky toimia täysin ristiriitaisesti näkemättä siinä mitään ristiriitaa. Kahiluoto huomauttaa, ettei Euroopan viimeisten suurten erämaiden hävityksestä ole aikaa kuin 6070 vuotta. . vaiko vanhentuneen . Siinä on jotain kauhean inhimillistä, teemme kaikki koko ajan ihan samaa. Uskon sen vaikuttaneen kollektiiviseen tajuntaamme siitä, miten näemme alkuperäisen tai koskemattoman luonnon. Esitystaiteen seura ja Muinaisteatteriyhdistys. Emme varmasti edes tunnista kaikkia saamiamme vaikutteita. Kahiluodon mukaan esityksen 14 » Tulen äärelle keräydyttäessä tulee vahva yhteisöllisyyden tunne. ytimessä on muisti . Se on jotain, mitä voimme kokoontua jakamaan. Miksi miljööksi valikoitui urbaani Suvilahti? . En tiedä onko se hyvä vai paha, mutta siihen liittyy tunne kaiken katoavaisuudesta. Väittäisin, että koskemattomat erämaat elävät suomalaisissa, vaikkei niitä ole enää olemassakaan. Metsäänhän mennään myös suremaan ja pakoon, tällaisia sävyjä. Rehellisempää kuin pittoreskius Esityksessä kerrotaan kuusi eri tarinaa, Kahiluodon sanoin enemmän tai vähemmän täydellisinä. . Ei sitä tarvitse ruveta kauheasti dramatisoimaan tai tekemään teatteriksi, kun käytössä ovat leiritulien ikiaikaiset keinot. Järvisen vaikutus näkyy yhä Tulilla käsittelee suomalaisten luontosuhdetta etsien luontoon liittyvien mielikuvien alkujuuria. . Usein on käynyt mielessä, pystyisikö niistä tekemään jotain merkityksellistä, Kahiluoto kertoo. Teatterikonteksti tuntui kuitenkin mahdottomalta, kunnes teatteriksi keksittiin kota. Myös tietynlainen ihmiskeskeisyys, että luontoa tarkastellaan aina ihmisen lähtökohdista ja tarpeista käsin silloinkin, kun se ajatellaan koskemattomana. Kahiluodon mukaan suomalaiset myös näkevät luonnossa alitajuisesti jonkinlaista traagisuutta. . Sinne mahtuu noin 50 katsojaa. . Esiintyjät: Jaap Klevering, Joni Kuokkanen ja Merja Pennanen. ihmiskunnan, kansakunnan ja yhteiskunnan. . Esitykset 16.6.? 29.6
Jos Paasilinna jättääkin lopun tutusti avoimeksi, ei Huttusen ja sopusoinnun voitosta ainakaan ole kysymys. SIRPA TABETIN edellisen dekkarin julkaisemisesta on kulunut seitsemän vuotta. TAMPERELAISEN SORIN nuorisotalon purkaminen näyttää yhä todennäköisemmältä. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 10. Kesäkomedioihin ylipäänsä taitaa tätä nykyä langeta tv-viihteen pitkät varjot . Voiko kukin valita omat elämäntiensä ja tottumuksensa. kesäkuuta asemakaavaehdotuksen, joka varmistaisi poliisiaseman laajennuksen Sorin talon tontille. Vasemmistoliittoa lautakunnassa edustava Kalle Hyötynen vastusti asemakaavan hyväksymistä. Seuraavaksi talon kohtaloa käsitellään kaupunginhallituksessa. Kansandemokraattisen liikkeen rakentama talo rakennettiin talkootyönä vuonna 1949. ?Työn sankareina palkittiin tal- koopäällikkö Paavo Klàsen Finlaysonin osastosta, Anna Sten Tampereen Demokraattisista naisista ja nokkatimpuri Vilho Linden. Lukuisat tekstiä sävyttäneet jujut muuttuvat lavalla vain painolastiksi, selittävää kertojaa vaativaksi rasitteeksi. Gunnar Huttusen suunta vie ? juonta kertaamatta . ollaan ikään kuin kiinni sketsihahmoissa. Paasilinna viehättää nimenomaan kansantarinamaisin kertomuksin, jotka avautuvat mahdollisimman monille ja monenikäisille, meillä ja maailmalla. pari lääkäriä (Halttunen ja Johannes Korpijaakko), poliisi (Jari Pahkin), kauppias (Nora Raikamo) ja Happola (Juha-Pekka Palonen) . Esitykset SIRPA TABET: Kaikki kaupan. Ne hengittävät tovin näyttelijän vapautta. Gunnarin nimiroolin vetää Jussi Lampi, kumman f legmaattisesti. Raamia olisi ja ääntäkin, tarvittavaa uhkaavaa potentiaalia, mutta hän ei täysimääräisesti hyödynnä avujaan. Paikoin jää peräti uninen vaikutelma. Sari Havaksen Sanelma-konsulentti on tiiviimmin läsnä ja välittää raikkaasti ?kevvään herräämisen. Klásenille ja Stenille lahjoitettiin Leninin kipsiset rintakuvat?, kertoo talosta laadittu rakennushistoriaselvitys. Juhlasalissa järjestettiin 1950-luvulla suosittuja tansseja ja talossa toimivat muun muassa SKLD, SKP, nuorisojärjestöt, pioneerit, Tampereen demokraattiset nuoret, urheilujärjestö Tampereen Sisu sekä useita ammattiosastoja. Tällä hetkellä talossa toimii Teatteri Siperia. Se on hullu. eli rakkautensa Gunnariin. Mutta pääparin välillä ei kipunoi. Kun yhteisöpainetta vastaan käydään puhtaan lemmen asein, silloin pitäisi rakkauden voiman leiskua kosketuksin ja katsein . Aloitus on kömpelöhkö, mutta jatkossa esiintyy joitakuita varsin vetäviäkin hetkiä, esiULVOVA MYLLÄRI TAPA, JOLLA ihan tavallinen nais- Kerhoneuvoja Sanelma Käyrämö (Sari havas) tuo Gunnar Huttuselle (Jussi Lampi) iloa yksinäisyyteen. merkiksi myllärin ja lääkäri Ervisen (Seppo Halttunen) kesken ja joukkokohtauksessa Oulun hullujenhuoneelta. Crime 6.6.?10.8.2014. Time 2013. Puhtaina kertomuksina ja moraliteetteina ne sopivat sellaiseen hyvin. Milko Lehto on ohjannut Krapin kesäteatteriin Paasilinnan Ulvovan myllärin, josta löytyy samoja piirteitä: kirkas tarina, poikkeusyksilö vastaan yhteisö, nopeat hypyt komediasta tragediaan. Kemijokivarren kylään asettuu Gunnar Huttunen (Jussi Lampi), mystinen aikaansaapa sälli, ostaa jokimyllyn ja käy työhön. Arto Paasilinnan kirjasta sovitti ja ohjasi Milko Lehto. Liiankin kanssa, paasilinnamaisia käänteitä olisi saanut karsia tiukemmin. KU Ulvontaa, ihmisen kysymyksiä Kirjat » Ulvova Mylläri Tabet pysyy mysteerilinjalla puolustaa suvaitsevaisuutta ja rakastamisen oikeutta. 318 sivua. 15. On puolentusinaa reipasta hahmoa . Epäilyt nousevat. Keski- Hannu Hurme Uudenmaan Teatteri KUT, Krapin kesäteatteri Tuusulassa. Eläinlääkäri joutuu tahtomattaan hankauksiin tahojen kanssa, joissa ei tunneta sääliä häntä kohtaan. Feminismiäkö vai mitä on siinä, että hän selviytyy kaikista käänteistä kerta toisensa jälkeen sitä tärkeintä, aivoja käyttämällä. Hän esittää siis jotain erittäin yleispätevää. Myllärin laarissakin olisi aineksia täydempään, mutta Krapin lavalla syntyy laihanlaista, turhan varovaista, tavanomaista. Veli-Pekka Leppänen ULVOVA MYLLÄRI. jotka pelastavat paljon. » Krapin lavalla syntyy laihanlaista, turhan varovaista, tavanomaista. KAUTTA LINJAN kaivattaisiin enemmän leikkiä, nonsenseä, irtiottoja. Tauko ei ole merkinnyt kirjailijan ?pääsemistä karvoistaan?. Tyylinsä on paluussa entinen. Mörköjä Tabet kieltää pelkäävänsä, mutta hän on todennut ajatuksen muidenkin kuin rationaalisten voimien vaikutuksesta ihmisen elämään kiehtovan häntä. Tabet antaa kiehtymyksensä näkyä uutukaisessaankin. Kilpailu kansanvälisessä lääketeollisuudessa on häikäilemätöntä. Aluksi mies enemmän kiinnostaa kuin arveluttaa kyläläisiä, sehän matkiikin metkasti eläimiä ja ihmisiä, on aika lailla hauska. Mutta havaitaan sellaista outoa, että mylläri ulvoo öisin. Päärooleissa Jussi eläinlääkäri sotkeutuu kollegansa epäselvään kuolemantapaukseen, on jo lähtökohtana varsin vaikeasti sulatettava. niin että tuntuu, katsojissa asti. Näyttelijäntyön suolaa puserretaan nyt sivuosista. Mihin asti suvaitsemme erilaisuutta? Saako ihminen rakastaa ketä rakastaa? Pulma piilee siinä, että esitys ei oikein lähde liitämään. Se on niin vahva sija, että tarina jäisi ilman sitä kertomatta. ARTO PAASILINNAN heittää esille tuiki tärkeitä asioita. Poliisitutkinnassa alkaa tapauksessa ilmetä rikollisuuteen viittaavia merkkejä, eikä eläinlääkärin osuus olekaan yhdentekevä. Sama vaikeasti sulatettavuuden vaiva on iso haittatekijä myös päähenkilön tavassa jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka uhat ovat ilmeiset. Linjassaan Tabet pysyy kiitettävällä antaumuksella viljellessään toista viehtymystään, yllätyksellisiä käänteitä. Rikokset eivät tarinassa ole olleenkaan vaatimattomia. Ja se kaiken käynnistävä rikoskin selviää. Ratkaisu on tietenkin yllätys. Lampi ja Sari Havas, muut roolit seitsemän näyttelijän voimin. Lavasti ja puvusti Heini Maaranen. Miksi se siellä ulisee, aikuinen mies, onko se päästään vialla. Edessä on ihmisjahti, tappio ja tuho. ja naisväki tuntee erakkoon vetoa, eritoten kerhoneuvoja Sanelma Käyrämö (Sari Havas). Kon?ikti poukkoilee monin mutkin. yhä ahtaammalle. Se on vaarallinen! Kohta ollaan hakauksissa, paitsi ulvontaa ilmenee muutakin puritaanisuutta rikkovaa ja röyhkeää . Hänen tavaramerkikseen aikaisemmin muodostuneella mystiikalla, turvautumisella aineksiin, joille ei yritetäkään löytää selitystä, on tarinassa vahva sijansa. Krapin kesäteatterin tulkinta ei täysin vastaa odotuksia. joitakin teoksia, kuten Jäniksen vuotta tai Onnellista miestä, on tiuhaan sovitettu näyttämöille
Niille katsojamäärien maksimoimiseen on luonnollinen tarve: hengissä säilyminen mainostuoton avulla. Laadulla ei ole niin väliä. Jos Maikkarilla keksitään jättiluvut keräävä tanssiohjelma, kohta jo Yle rustaa pystyyn jotain samantapaista. on vielä kauheampi sana yhteiskunnassa, jota hallitsee ajatus, että ihmisen on saatava sitä, mitä hän haluaa, ei suinkaan sitä, mitä hän tarvitsee. Minä kuitenkin toivon, että Ylen piirissä joku näitä sanoja käyttäisi ja rohkenisi vielä arkiston uumenista kaivaa esille paperin, jossa tuo sivistystehtävä määriteltiin. Niitä eivät tosiaan yli viisikymppiset jaksa ikuisesti seurata. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo Ajankohtaisen Kakkosen taannoista Venäjä-iltaa ?räiskyväksi?. Kysymys kuuluu: onko Ylen päämääränä tehdä erittäin tärkeää ja ajankohtaista asiaa käsittelevästä ohjelmasta nimenomaan ?räiskyvä?, jotta mahdollisimman moni suomalainen istuisi sen ääressä päivittelemässä ja kauhistelemassa. Sekin uskalletaan sanoa, että päänsärkyä aiheuttavat erityisesti pomot, jotka tekevät sisältö- 16 » On rasittavaa vuodesta toiseen seurata, miten Yle peesaa kaupallisten kanavien tarjontaa. päätöksiä vaikka eivät sisällöistä paljonkaan tiedä. Myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajalla Ilkka Kantolalla on järkevä pointti. Ulkomaiseen voi kyllä luottaa, mutta missä on kotimainen uustuotanto. Vai olisiko vaikeasta kansainvälispoliittisesta tilanteesta pyrittävä antamaan vähän syvällisempi kuva kuin se, että Putin on perkeleestä ja Venäjä vihollisemme, ja ne, jotka ajattelevat toisin, ovat puolihulluja? Hesarin jutussa on haastateltu pariakymmentä Ylessä työskentelevää tietolähdettä. ja tämä koskee myös viihdettä? ONKO YLELLÄ vielä kansansivistyksellinen tehtävä. Pääasiassa he ovat esiintyneet nimettöminä, koska ovat tavalla tai toisella taloudellisesti riippuvaisia Ylestä. Kolumni / Tuula-Liina Varis Minne vie Ylen tie? HESARI JULKAISI äskettäin (HS 27.5.) ansiokkaan kriittisen katsauksen Ylen ohjelmapolitiikkaan ja tulevaisuuteen. Haastateltujen kannanotot paljastivat tahtomattaankin Ylen ohjelmapolitiikan ongelman: sen, ettei Ylellä ole sisältöjä laadullisesti arvioivaa ohjelmapolitiikkaa. Kulttuurikanava Teema oli hieno keksintö, mutta on kotimaisen tuotannon osalta rappeutunut ikivanhojen ohjelmien uusintojen ja uusintojen uusintojen uusintojen lähettäjäksi. Ylen tavoittelee maksimikatsojamääriä ja samalla rajoittaa tavoitettavat tiettyyn ikään. Mikä estäisi saman järkevän erikoistumisen myös televisiokanavilla, joita Ylellä sentään on neljä. Kulttuuriorientoinut ei voi lakata ylistämästä Yle Radio 1:n ohjelmia ja niiden ammattitaitoisia, alastaan innostuneita toimittajia. tarkoittaa. Minua tämä kauhistuttaa: onko kansan rahoittama Yle sellainen vallantäyteisen byrokratian pesä, että sen työntekijä ei uskalla omalla nimellään esittää perusteltua kritiikkiä. Se ei tarkoita sitä, että jokaiselle ohjelmalle on saatava tietyn ikäisten katsojien enemmistö. Ja sen kautta kansa on saanut tärkeää oppia politiikasta ja koko yhteiskunnan toiminnasta. Ei Ylen pidä haaveilla enemmistöistä vaan koko kansaa palvellakseen sen on haravoitava katsojikseen kaikki vähemmistöt, sillä erisuuruisista vähemmistöistä kansa koostuu. Radio on organisoitunut erinomaisesti. Ylellä maksaja on sama, mutta raha tulee valtion automaatista. On rasittavaa vuodesta toiseen seurata, miten Yle peesaa kaupallisten kanavien tarjontaa. Mikä siinä muuten onkin, että Yle osaa kyllä ostaa muualla tehtyä, mutta oma tuotanto on heikoissa kantimissa . Ei ole suotavaa, että katsojat ovat yli 65-vuotiaita, eikä lapsistakaan ole niin väliä. Nuoret ja varhaiskeski-ikäiset ovat himottu saalis. Miksi. Maan paras teatteri ja kirjallisuus on päässyt suuren yhteisen kansan tietoisuuteen juuri Yleisradion kautta. Älyvapaata möykkäviihdettä ja kolmikymppisten seksi- ja viinaongelmia riittää. Katsoja nekin viulut perille mennen maksaa. ihminen on vaarassa leimautua fossiiliksi. ?Kansansivistys. Mitä Yle ?nousulla. Tämä koskee nimenomaan nuoria ja varhaiskeski-ikäisiä kansalaisia; jumalan kiitos ihmisellä siinä iässä on jopa iltaisin muutakin tekemistä kuin telkkarin töllötys. Sen eri kanavilta saavat kaikenlaiset vähemmistöt mieleistänsä ohjelmaa. Maan tulevaisuus olisi uhattuna, jos ei niin olisi. YLEN JOHTO on oikeassa siinä, että yhtiö perustelee ole- massaolonsa ja kansalta saamansa rahoituksen juuri sillä, että kansa sen palveluja käyttää. Hän kyselee, onko Ylen katsojatavoite pantu liian korkealle digitaalisen viestinnän pirstouttamassa mediakulttuurissa. Sen ansiosta meillä on sellainen kansainvälisen tason huippubändi kuin RSO. Vai myös huippulaatuista ohjelmistoa? Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Mitä se kertoo Ylen työilmapiiristä ja johtamiskulttuurista? Moni työntekijä on lausunut järkeviä mm. siitä, että Ylen ohjelmiston laadun esteenä ovat osittain juuri sen tavoitteet: kun Yle yrittää saada lähes kaikki käyttämään palvelujaan, tehdään paljon, mutta ei keskitytä tarpeeksi. Hinnalla on, halvalla pitää tehdä, ja se kyllä näkyy ruudussa. Tämä kysymys on esitettävä varovasti, sillä jo lausuessaan sanan ?sivistys. Katsojamäärien nousua huippulukemiin. Sama koskee kotimaisia sarjoja ja kaikkia viihdeohjelmia. Nuorisojahti, josta Hesarikin puhuu, on yleinen trendi kaikkialla yhteiskunnassa, ei suinkaan sympatiasta nuoria kohtaan vaan markkinasyistä. Tästä näkemyksestä seuraa, että Ylen ohjelmapolitiikasta päättävät lähinnä kaupalliset kanavat. Jos kaupallinen kanava alittaa riman, Yle panee riman vielä alemmaksi. Koska he ovat kulutuskykyisimpiä ja ennen kaikkea kulutushaluisimpia. Eivät ole vähäpätöisiä ansioita nämä. Yle tavoittelee uuden rahoitusmallinsa turvin suurta nousua. Sen ansiosta on kansa maan perukoita myöten saanut kosketuksen sivistykseen ja kulttuuriin
www.kulttuuritalo.? ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? UUTU www.kansantahto.fi US! 17. OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. 1UVC [JFGV
Esitykset pyörivät yötä päivää sunnuntaihin saakka Lapinsuun lisäksi myös koululla sekä isossa ja pienessä teltassa. myöhemmin Tesvision aloittaneiden teekkareiden käyttöön, kertoo Erkki Salinin poika Jorma Salin, 70. Kuvakodan avajaisesityksenä 26.12.1948 nähtiin värielokuva Vedenneito. Hanketta tukivat myös Sodankylän silloinen kunnanjohtaja Lasse Näsi ja kunnanhallitus. Se lämmitti konehuoneen ja kuva terävöityi, kertoo . Esityskone Saxonia siirtyi Elokuvateatteri Lapinsuun edustalla oli keskiviikkona lähes satametrinen jono lipunostajia. Teatterisali oli mukavan lämmin, mutta konehuoneessa oli kylmä. Seurauksena oli näyttöluukkujen lasien hikoaminen, mistä kuvan terävyys kärsi. . Isä-Erkki ja Laakso kantoivat asetusten vastaisesti konehuoneeseen kaminan. ESKO-JUHANI TENNILÄ Sodankylässä Salinien perhekunta ja elokuvien esittäminen liitetään yhteen. lmi-. Esitysvälineet Kuvakotaan hankittiin Salosta, jossa myynnissä oli Tähtikino-elokuvateatterin koko kalusto. Ryhmäkuvassa vasemmalta Lapinsuun nykyiset vetäjät Sami ja Marja Salin, Juha Toivonen, Arja Toivonen (Salin), elokuvien esittämisen Sodankylässä aloittaneen Erkki Salinin leski ja perheen ?nykyinen päällikkö. Sodankylän kunnan rahallinen tuki ensimmäisille elokuvajuhlille 1986 oli 100 000 markkaa. » ?Minä pidän täällä pois talvilomani.? Ensin oli Kuvakota SODANKYLÄSSÄ PIDETTÄVÄSTÄ elokuva- tapahtumasta haaveili jo Lapinsuussa 1980-luvun alkupuolella laatuelokuvia kunnan tuella pyrittänyt elokuvaharrastajien ryhmä. Ryhmään kuului myös Sodankylän silloinen kulttuurisihteeri Marja Onnela (myöhemmin Martikainen), joka Itä-Suomessa 1985 pidetyssä kulttuurisihteereiden kokouksessa kertoi ajatuksesta elokuvaohjaaja Anssi Mänttärille. Ensi alkuun pähkähullulta kuulostanut idea nousi siivilleen kun siitä innostuivat Mänttärin lisäksi myös Kaurismäen veljekset ja Peter von Bagh laajoine kansanvälisine 18 Elokuvien esitykset Sodankylässä aloittivat 1948 Erkki Salin ja EteläPohjanmaalta muuttanut Olavi Laakso, joka oli sodanaikana ollut rintamalla elokuvia rintamamiehille esittämässä. Miesten pohtiessa työmahdollisuuksia, he päätyivät siihen, että elokuvia Sodankylän kokoisessa pitäjässä esittämällä pärjäisi. Elokuvien ensimmäiseksi esityspaikaksi he rakennuttivat Lapinsuuta vastapäätä yhä olevan Kuvakodan. . 90-vuotias Sanni Salin sekä Jorma Salin, Pirkko Salin ja Jari Salin. Lapinsuu loi perustan Sodankylän elokuvajuhlille » Yhtä Suomen tunnetuimmista elokuvateattereista pyörittävät Salinit jo kolmannessa polvessa. yhteyksineen
Elokuviin tultiin aina sadan kilometrin päästä Vuotsosta saakka. . Kunnassa oli suurimmillaan 12 500 asukasta, mistä se Ruotsiin ja etelään muuton seurauksena laski jyrkästi. Se tarkoittaa keskiviikosta sunnuntaihin 12 tunnin vuoroja, Sami kertoo. . Lapinsuun omistajiin kuuluu myös Samin velipoika Jari, joka asuu Järvenpäässä. Pojatkin sinne varhain ilmaantuivat, Jorma muistelee. Kolmas polvi jo konehuoneessa voi lukea juuriltaan puolalaisen brittiohBergala veti festivaalilla jo keskiviikjaaja Pawel Pawlikowskin ja ranskakona lasten ja nuorten elokuvakaslainen Olivier Assayasin. Vaikka esitykset ovat nykyisin digitaalisia, tarkkana pitää koko ajan olla . lovin piti esiintyä torstaina festivaalin taiteellisen johtajan Peter von Baghin vetämien aamuisten koulukeskusteluiden ensimmäisenä vieraana. Hän kertoi, että Ranskassa televisio ja koulukeskustelussa persittemmin av-kultjantaina ja Assayas lauanraista tuurin digitalisoitaina. Tähtivie e r o u tuminen ovat aihePawlikowskin läpit n o paikalla uttaneet visuaalimurtoelokuva on Rake c li ittaja A o v s sessa kulttuurissa kauteni kesä (2004). Se e n C an . r e sen, että taiteellikertoo eri yhteiskuntah c a Rohr w sesti kunnianhimoiluokista tulevien teinitytnen elokuva on eristytöjen suhteesta uskovaisen nyt omaksi saarekkeekex-vankilakundin varjossa. seen eikä suurella yleisöllä Elokuvissaan Pawlikowski on kuvannut erinomaisesti Iso-Briole enää yhteyttä ei-kaupalliseen elokuvaan. tanniaa ulkomaalaisen silmin, ulkopuolisen herkkyydellä. Hänen piti tulla festivaalille useiden hänen elokuviensa päänäyttelijän, vaimonsa Inna Tsurikovan kanssa. Pan. Mukana on muiden muassa Laila Kinnusen esittämänä Sä kaunehin oot, Four Catsin Suuret setelit ja Kaikki muuttuu sekä Reijo Taipaleen Satumaa. Jouko Huru LAUANTAILEIKIT-KARAOKENÄYTÖS iso teltta lauantain vastainen yö klo 01.15. 19. Isän kanssa oltiin vuorotellen ovella ja konehuoneessa. Hänen voittoisa elokuvansa The Wonders esitetään Sodankylässä. Karaoken taikaa elokuvissa yönä vanha kotimainen elokuva ja karaoke kohtaavat Sodankylän festivaalin isossa teltassa. rullien kelaajana konehuoneessa poikasesta saakka ollut Jorma Salin. Elokuviin tultiin hiihtämälläkin Pan?lov ei tule Sodankylään elokuvaohjaaja Gleb Pan?lov ei tulekaan Sodankylän elokuvajuhlille. Elokuvissa käyntiä on vähentänyt television, netin ja videoiden lisäksi täällä meillä Sodankylässä myös asukasmäärän lasku. Ne hän yleensä myös itse tuotti, käsikirjoitti, kuvasi ja leikkasi. Lauantaileikit on vuoden 1963 kesäisessä Helsingissä tehty kevyt iskelmäelokuva elokuvamies Aito Mäkisen ja viihde-ekspertti Aarre Elon avustuksella. Lauantaileikit-iloittelua pidetään elokuvallisesti onnistuneimpana teoksena lukuisten suomalaisten iskelmäelokuvien sarjassa. Festivaali on julkaissut sivuillaan etukäteen kaikkien elokuvan laulujen nimet ja nettiosoitteet, joissa ne on yksittäin kuultavissa. Hänen vaimonsa on sairastunut. Kaivokset ovat viime vuosina työllistäneet useita satoja työntekijöitä ja Sodankylän asukasmäärä on nyt noin 9 000, Jorma Salin toteaa. Sodankylän elokuvapäiville matkaa vuosittain 3 500 . Tuohon aikaan elokuvat kiinnostivat ja näytöksiä Lapinsuussa oli kaikkina viikonpäivinä, sunnuntaisin useampiakin. Kerran yksi nuori mies hiihti 17 kilometrin päästä Vaalajärveltä lauantai-iltana kello 22 alkaneeseen myöhäisnäytökseen ja palasi esityksen jälkeen yöllä hiihtäen takaisin kotiinsa, Jorma Salin kertoo. Tuossa vaiheessa Lapinsuuta pyörittivät Jorman isä ja äiti yhdessä Jorman ja tämän vaimon kanssa. . Sen lisäksi pohjoisesta tehdään päiväkäyntejä elokuviin. Ei silti mitään kovin vakavaa, festivaalin ohjelmapäällikkö Timo Malmi sanoo. Kuuluisan brittiohjaajan Peter Greenawayn tulon peruutuksesta puhuttiin jo alkuviikosta. Filminä nähdään Maunu Kurkvaaran Lauantaileikit (1963), jonka iskelmien tahtiin yleisö saa laulaa. Öisiä karaokenäytöksiä on kokeiltu Sodankylässä menestyksellä jo vuosia. 700?800 ihmistä vetävä teltta on täyteen ahdettuna elähdyttävällä tavalla tunnelmallinen. Kurkvaaran sanotaan tuoneen ransPERJANTAIN JÄLKEISENÄ kalaisen 1960-luvun uuden aallon henkeä Suomeen omilla ohjaustöillään. Minä pidän täällä pois talvilomani, Jari virnistää. Sodankylän firmoilla kaksi joulunaikaa Elokuvapäivien jälkeen Lapinsuussa palataan arkeen ja esityksiä on sunnuntaisin, maanantaina ja tiistaisin Esityskertojen väheneminen on seurausta katsojamäärien putoamisesta. Sami ajaakin toisena työhommanaan bussia . Viimeinen ranta (2000) FESTIVAALIN TÄHTIVIERAISTA paikalla on käsittelee venäläisen naisen ja hänen poituore Cannesin elokuvajuhlien Grand kansa kokemuksia maahanmuuttajana Prix?n voittaja italialainen Alice Rohrbrittibyrokratian vankilassa. Firmoilla on Sodankylässä nykyisin kaksi joulua: varsinainen joulunaika ja elokuvapäivät, Jorma Salin naurahtaa. Esko-Juhani Tennilä Alice Rohrwacher poseerasi kuvaajille Cannesissa toukokuun lopulla. Hänen tilallaan esiintyi ranskalainen elokuvatutkija ja -kriitikko Alain Bergala, jonka piti olla von Baghin tentattavana joka tapauksessa perjantaina. VENÄLÄINEN LEGENDAARINEN Vuonna 1961 valmistui sitten Lapinsuu, jossa ensi alkuun oli jopa 320 istumapaikkaa. Kaksistaan me esitykset pyöritämme. Virallisesti hän ei vielä torstaina ollut vahvistanut peruutustaan, mutta festivaalijärjestäjät antoivat ymmärtää, ettei hän tule. Pan. Pawvatusta käsittelevän semilikowski esiintyy von Baghin naarin. Elokuvajuhlien ajaksi hän on tullut jälleen velipojan kaveriksi konehuoneeseen. Pawlikowswacher. lovin viime hetken peruutuksen syyksi ilmoitettiin sairaustapaus. . 4 000 juhlavierasta eri puolilta maata viideksi päiväksi. Festivaalilla onkin iso merkitys myös Sodankylän majoitusliikkeille ja kaupoille. . Hänen voittoisa elokuvansa The kin edesmennyt vaimo oli venäläinen Wonders (Ihmeitä, 2014) esitetään Sodanbrittisiirtolainen. kylässä. Samoin kiinnostaviin tähtivieraisiin Jouko Huru LEHTIKUVA/ BERTRAND LANGLOIS Nyt Lapinsuuta pyörittää Sami Salin vaimonsa Marjan kanssa. Naisista toinen myi lippuja ja toinen karkkeja
Sotia edeltäneestä lapuanliikkeen viitoittamasta työnantajan sanelun ajasta siirryttiin kolmikanta-Suomeen. Vasta oikeuskanslerin puuttuminen asiaan johti poliisin tutkintaan ja myöhemmin tuomioihin. Useat Olkiluodon tilannetta tuntevat tietävät, että lukuisia rikosilmoituksia on jäänyt tutkimatta tai ne on tutkittu niin puutteellisesti, että syyttämispäätöstä ei ole tehty. Olkiluodossa ei ole ollut kyse mistään rikesakkojutuista, vaan vakavista, järjestäytyneen suomalaisen yhteiskunnan sisälle ujutetusta, systemaattisesta, työelämään liittyvästä rikollisesta toiminnasta. Se ei liene sen hyväksyttävämpää kuin muu rikollisuus. Kun vapaan kapitalismin voimakkain vastavoima, kommunismi, kaatui rytinällä, myös työn ja pääoman luokkasopu katsottiin tarpeettomaksi. Tämän johtopäätöksen seuraukset näkyvät voimakkaasti myös Suomen työmarkkinakentässä. Nämä kaikki hallituksen tekemät yksipuoliset ratkaisut rikkovat kolmikantayhteiskunnan peruspelisääntöjä. » Lupaukset positiivisesta työllisyyskehityksestä ovat olleet vitsi. Ammattiliitoissa onkin herännyt voimakas keskustelu siitä, onko tällainen sopimusyhteiskunta tullut tiensä päähän. Tällä tavoin romutamme sekä hyvinvointiyhteiskunnan että valtiontalouden. Erno Välimäki pääluottamusmies Cupori Oy Pori Äärioikeisto ja sota ovat uhkia Ukrainassa Peter Lodeniuksen Pintaa syvemmältä -kolumnipalstan kirjoitus Ukrainan tilanteesta (Viikkolehti 30.5.) ansaitsee kriittistä kommentointia. Hyväksyttäväksi sitä tuskin tekee sekään, että rikollisuus on kohdistunut pääosin muihin kuin Suomen kansalaisiin. Me suomalaiset ylpeilemme usein, että elämme sopimusyhteiskunnassa. Tällä työn ja pääoman luokkasovulla rakennettiin nykyisen hyvinvointimme perusta. Kommunistinen blokki Itä-Euroopassa tukehtui omaan mahdottomuuteensa noin 25 vuotta sitten. Läntisen maailman silmissä tämä taistelu ?hyvän ja pahan. Toivon että uusliberaali oikeisto ei tuhoa tätä mahdollisuutta ideologisista syistä. Onko Olkiluodosta jotain opittavaa ja parannettavaa. Sopimuksista ei nykyään enää ehdi muste kuivua, kun työnantajalinnakkeessa etsitään sopimuksesta porsaanreikiä. Valtion taloutta ja yritysten tilauskantoja ei voi pelastaa sopimuksilla, joihin sitoutuu vain yksi sopimusosapuoli, palkansaajat. Suomen ainoa mahdollisuus uuteen nousuun on valtiovallan, elinkeinoelämän ja palkansaajien yhteistyö työmarkkinoilla. Työelämässä niin työntekijöillä kuin työnantajillakin on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Edellä sanottua vastaan ovat monet OL 3:n rakentamisen yhteydessä paljastuneet rikokset. Ovatko 20 Kirjoittajan mukaan Olkiluoto 3:n rakentamisessa on tapahtunut paljon sellaista, johon poliisin olisi pitänyt puuttua. Työnantajapuoli on vakuutellut maltillisilla palkkaratkaisuilla olevan positiivinen vaikutus työllisyyteen. Tällä kertaa Lodenius ei päässyt ollenkaan pintaa syvemmälle ja pintaakin katseltiin mielestäni väärästä näkökulmasta: vain Venäjän vastaisesti ja äärioikeiston roolia vähätellen. Ukrainan virallisen keskusvaalikomitean mukaan presidentinvaaleissa äänesti 35,5 miljoonasta äänioikeutetusta 18 miljoonaa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että myös näiden kohteiden rakennusvaiheessa ulkomaalaisilla yhtiöillä tulee olemaan huomattava osuus. Kuinka suomalainen poliisi on valmistautumassa näihin rakennuskohteisiin. Eli vain väMIELESTÄNI. Rikoksiin puuttuminen on poliisin tehtävä. Suomi tarvitsee investointeja ja maailma on hyvin kansainvälinen. Julkisuudessa puhutaan nyt ainakin kolmesta suuresta investointikohteesta. Kuvassa Olkiluodon 3 -voimalan työmaa Eurajoella. poliisin valmiudet ja resurssit tehtävien laajuuden vaatimalla tasolla? OL 3:n tapahtumat eivät saa toistua. Tapio Furuholm Pori Sopimusyhteiskuntaa romuttaamassa nousu epätasa-arvoisesta maatalousyhteiskunnasta nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi oli sopimusyhteiskunnan riemuvoitto. Ei ole suomalaisen poliisin vika, että työmaalla on tehty vuosien mittaan monenlaisia, suomalaisesta näkökulmasta sanottuna, rikoksia. Rakennettiin keskitetyt työmarkkinaratkaisut, raamisopimus 2011 ja työllisyys- ja kasvusopimus 2013. Keskitettyjä ratkaisuja on palkansaajapuolelle kaupattu lähinnä kahdella luvatulla hyödyllä. Surullinen vääntö kolmen päivän koulutusoikeudesta oli tästä ikävä esimerkki. Samaan aikaan valtiovalta alkaa lipsua omasta osuudestaan. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo muuttui työnantajaleirin ja oikeiston silmissä kirosanaksi. SUOMEN SOTIENJÄLKEINEN Maailmantalouden noususuhdanteen taituttua oikeisto joutui luopumaan tästä periaatteellisesta vastustuksestaan. Erno Välimäki, Pori. LEHTIKUVA/ JUHA SINISALO Poliisi voisi puuttua enemmän rakentamiseen MUUTAMAN VIIKON kuluttua tulee kulu- neeksi yhdeksän vuotta Olkiluoto 3:n (OL 3) rakennustöiden aloittamisesta. Voimalan valmistumisen ajankohtaa voidaan vain arvailla. Työnantajapuolen lupaukset positiivisesta työllisyyskehityksestä ovat olleet vitsi. Työntekijöitä on pidetty alipalkalla, palkkoja on kokonaan jäänyt maksamatta, työntekijät ovat joutuneet maksamaan ma?atyyppisiä kynnysrahoja ja eläkemaksuja on kierretty. Työmaalla tapahtunut työsuojelurikos eli yhden ihmisen kuolema ehti rikoksena vanhentua, koska poliisi tutki asiaa niin hitaasti. Maaliskuun kehysriihessä hallitus linjasi leikkauksia eläkkeiden indekseihin, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja työmatkakulujen verovähennysoikeuteen. Projektia ei voi kutsua menestykseksi. OL 3 ei ole ollut suuri menestys myöskään suomalaiselle poliisi- ja oikeushistorialle. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Valtion taloutta ja yritysten tilauskantoja ei voi pelastaa sopimuksilla, joihin sitoutuu vain yksi sopimusosapuoli, palkansaajat. Samaan aikaan kolmikannan kolmas kulmakivi, valtiovalta, on sitoutunut toteuttamaan esimerkiksi työttömyysturvaan liittyviä uudistuksia. Sopimusyhteiskunnan murtuminen näkyy hyvin kun seuraamme näiden sopimusten toteutumista. välillä päättyi markkinatalouden ja kapitalismin tyrmäysvoittoon. Samaan aikaan elinkeinoelämä on ottanut uuden linjan sovittujen asioiden toteuttamiseen. On järjestäytyneesti sovittu pelisäännöistä, taustalla on kattava lainsäädäntö