Kansan Uutiset 13.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 7-003251-157 7 www.kansanuutiset.fi Viikko 7 Perjantaina 13.2.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Työnantajan haastanut Tuija Hanhisalo: Tekisin tämän uudelleen s. 12 Työttömyys vie Kreikassa terveydenhoidonkin s. 24 Solidaarisuustalous 11 Julkistalouden kilpailuttaminen 16 Portugalin poliisiväkivalta 34. 36 Yhteiskunnallisen taiteen paluu Tulit Ukra auko inaa s. 32 n » Jani Leinonen opettaa tottelemattomuutta s
Jo tätä ennen JARMO LINTUNEN » Mikään ole pyhää porvareille. 2 pankkikriisi hävitti alalta 17 000 työpaikkaa ja 700 konttoria. Pankkituen takia fuusio oli myös poliittinen kysymys. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaati heti valtiovaltaa estämään fuusion, koska se merkitsee ennen näkemättömän valtakeskittymän syntymistä. Suurimmat teollisuusyritykset kuuluivat jomman kumman leiriin. Lisäksi sillä oli valtava kiinteistöomaisuus. . 1990-luvun pankkikriisi mursi tämän asetelman ja 9. Vuodesta 2001 pankkikonsernin nimenä on ollut Nordea. Pankkifuusion raskaimman välittömän hinnan maksoivat niiden työntekijät, joita oli yhteensä yli 18 000. helmikuuta Paasikivenaukiolla Helsingissä. Fuusiosta syntyi Merita Pankki, joka jo vuonna 1997 yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa. Lyhtypatsaiden esikuvana on ollut noin 1800 vuotta vanha kiinalaisten kivisotureiden terrakotta-armeija, joka löytyi maan alta vuonna 1974. 20 vuotta sitten Pankkipommi lopetti KOP:n ja SYP:n VIELÄ 1990-LUVUN alussa Suomen talouden mahtipelaa- jia olivat liikepankit KOP ja SYP. helmikuuta 1995 kerrottiin todellinen uutispommi: raskaasti tappiolliset pankit kertoivat fuusioitumisestaan. Suomenruotsalaisen ja suomalaisen pääoman yhdistymishankkeita oli ollut ennenkin, mutta vasta kriisi pakotti pankit yhteen. Nordbankenin omistajat saivat uuden pankin omistavasta holding-yhtiöstä enemmistön. Kansan Uutiset, Viikkolehti 13.2.?19.2.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.20 C Keskustelu s.30 D Ulkomaat s.32 E Pelit s.40 Kannen kuva: Anna Upola-Lehto Ajankuva LEHTIKUVA/VESA MOILANEN Perinteisellä lyhtytekniikalla rakennetut värikkäät patsaat juhlistavat kiinalaisen uuden vuoden viettoa valaistuina 12.?18. Kustannuksien karsiminen tiesi lähtöä joka kolmannelle. Sehän panee polvilleen valtiovallan totaalisesti ja itse sanelee, mitkä yritykset saavat menestyä ja mitkä eivät, sanoi pankkivaltuutettu Esko Seppänen. Seppäselle fuusiohanke todisti, ettei mikään ole pyhää porvareille. KEVÄT 1995 muutti suomalaisten arkea muutenkin kuin pankkipalveluiden osalta. Uuden pankin osuus yksityisasiakkaista oli 40 prosenttia ja yritysasiakkaista 60 prosenttia. Vielä helmikuussa toimistoissa ja kokouksissa savusteltiin vapaasti. Liikepankkien pääjohtajat Vesa Vainio (vas.) ja Pertti Voutilainen olivat isänmaan asialla helmikuussa 1995. Kai Hirvasnoro. Pankkien pääjohtajat Vesa Vainio ja Pertti Voutilainen perustelivat asiaa isänmaallisin tavoittein eli pyrkimyksenä turvata suomalaisen pankkitoiminnan menestys kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Tavoite ei onnistunut. Maaliskuussa tuli voimaan laki, joka kielsi tupakoinnin työpaikoilla ja muissa julkisissa tiloissa
Suomen rati?oima sosiaalinen peruskirja edellyttää, että sosiaaliturvan minimimäärien tulee olla vähintään 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta ja missään tapauksessa minimitaso ei saisi alittaa 40 prosentin tasoa. Sellaista suoraselkäisyyttä. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Pääkirjoitus Vakava huomautus Suomelle LÄHES VARMA seuraava pääministeripuolue keskusta esit- » Suomessa on va- vero-ongelma, mutta ei tulojen ylä-, vaan alapäässä. Sitä voi verrata Suomessa 1990-luvulta lähtien toteutettuihin veronkevennyksiin. Valtaosa saa sosiaaliturvaa, mutta pakolliset menot vievät siitä ison osan, koska vuokrat ovat nousseet eivätkä eläke, sairauspäiväraha, kansaneläke, toimeentulotuki tai asumistuki riitä elämiseen. Tämä on totta 2000-luvun Suomessa, vahvisti Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea keskiviikkona antamassaan päätöksessä Suomen Sosiaalioikeudellisen Seuran tekemästä kantelusta. Se huomioon ottaen Suomi jää kauas jälkeen itse asettamastaan tavoitteesta minimiturvan tasoksi. 20 prosentin vero on äärimmäisen kireä, kun puhutaan yleensä 500?700 euron eduista kuukaudessa. Sitä se ei ole, vaan se on tässä ja nyt, tässä hetkessä kiinni. Arvioimme ja katsomme kaikkia maailman ilmiöitä . ovat ne sitten pieniä tai suuria . historiallisen ymmärtämyksemme silmälasien läpi. juha sipilä Vuoden Professoriksi valittu Maria Lähteenmäki, Acatiimi 1/2015 © TARMO KOIVISTO 3. on jossain menneisyydessä. Minimisairauspäivärahan, työttömän peruspäivärahan ja äitiysrahan kaltaisista etuuksista maksetaan vielä 20 prosentin vero. Kaikkein suurituloisimpien suomalaisten tyypillinen veroprosentti oli 32 vuonna 2013 ja silloin puhutaan yli miljoonan euron vuosituloista. Euroopan neuvoston sosiaalisJARMO LINTUNEN ten oikeuksien komitean antama huomautus vie Suomen eräänlaiselle tarkkailuluokalle. Suomi on niitä harvoja valtioita, jossa julkisen sektorin omaisuus on paljon julkista velkaa suurempi ja nyt velkaa saa kaiken lisäksi ilmaiseksi. On nykyistä monipuolisemman vaalikeskustelun aika . Tutkimusta johtaneen professori Juho Saaren mukaan he ovat tavallisia suomalaisia, joiden rahat eivät riitä ruokaan. Rasismituomio tuli, mutta ei lähtöpasseja, vaan tuomittu Jussi Halla-aho saikin tehdä perussuomalaisten uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Ylin marginaalivero on asteittain alennettu 51 prosentista alle 30:een. Näin Timo Soini (kuvassa) söi sanansa. Ja tämä on vasta alkua vähitellen käynnistymutta ei tulojen ylä-, vässä kilpalaulannassa siitä, kuka on kovin leikkaaja. vaan alapäässä. Monilla ei kuitenkaan ole enää yhtään mitään, mistä leikata. Perusturvan tason nostaminen on välttämätöntä ja siihen on myös varaa, sanovat kriisitietoisuuden lietsojat mitä tahansa. Suomessa useimmat minimituet jäävät selvästi alle tämän tason. 20 000 suomalaista saa viikoittain ruoka-apua, koska rahat eivät riitä ruokaan. Komitean antama huomautus osoitNyt Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut taa myös sen, että Suomessa on vakava Suomea asiasta. Tape kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Sanottua » On väärin luulla, että ?histo- sekoiteTuna, ei RavisteTuna ria. Helmikuussa 2009 hän uhosi, että rasismituomiosta tulee lähtöpassit puolueesta. ja tarve. tää menojen jäädyttämistä ja yli kahden miljardin euron kava vero-ongelma, leikkauksia. Itä-Suomen yliopiston joulukuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan 20?30 euron arvoista ruoka-apua saa viikoittain noin 20 000 ihmistä. Onneksi vaalien jälkeen nimitettävä hallitus pääsee tekemään tarpeelliset korjaukset jo ensi kesän budjettiriihessä
Usko EU-tuomioistuimeen vahvistui, Olkiluoto 3:n Sähköliiton yhteyshenkilö, liittosihteeri Hannu Luukkonen sanoo. Asiassa oli kyse 186 Sähköliittoon kuuluneen puolalaisen sähköasentajan lähes seitsemän miljoonan euron palkkasaatavista Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalta. A kotimaa Perjantai 13. Viimeinen pisara oli Solidiumin ilmoitus myydä puolet Telia-Soneran omistuksistaan. EUT:n mukaan palkkasaatavien siirtoon Sähköliitolle on EU:n perusoikeuskirjasta johtuvat perusteet, joten Puolan lain siirtokielto on syrjäytettävä. KU. 7 / Aino-Kaisa Pekonen s. KU Olkiluodon puolalaiset saavat palkkansa » EU-tuomioistuimen ennakkopäätös vahvisti Suomen palkkamääräysten koskevan myös lähetettyjä työntekijöitä. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI TOISESTA EU-MAASTA Suomeen tulevan Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen esitteli yhtiön tilinpäätöstietoja tammikuun lopulla. 4 yrityksen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräyksiä, linjaa Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) torstaina antamassaan ennakkoratkaisussa. EUT:n ratkaisu tarkoittaa, että toisessa EU-valtiossa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille palkkaryhmittelyn mukaisen vähimmäistuntipalkan ja/ tai vähimmäisurakkapalkan lisäksi työehtosopimuksessa sovitut lomarahat, päivärahat, matka-ajan palkka ja muut edut. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä. . Solidiumin asema on nostettava hallitusneuvotteluissa esiin ja otettava järki käteen.. Pelkästään toimitusjohtajalle maksettiin palkkaa ja palkkioita lähes puoli miljoonaa euroa ja päälle yli 140 000 euroa lisäeläkkeestä. ja pitää yritysten pääkonttorit Suomessa. Molemmissa se on epäonnistunut, josta viimeisenä esimerkkinä on Rautaruukin siirtyminen ruotsalaiselle SSAB:lle. Toisesta EU-maasta Suomeen tulevan yrityksen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräyksiä, linjasi EU:n tuomioistuin torstaina. SARAMO KIRJOITTAA Solidiumin ole- van äänestäjille ja veronmaksajille haitallinen ja kallis. Olen iloinen, että puolalaiset sähköasentajat saivat oikeutta. Puolalaisen Elektrobudowa Spó?ka Akcyjna -yhtiön palveluksessa työskennelleet sähköasentajat olivat siirtäneet Sähköalojen ammattiliiton perittäväksi palkkasaataviaan yhteensä noin 6 648 000 euroa viivästyskorkoineen. ?Merkittävä koko Euroopan kannalta? SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten pitää ratkaisua merkittävänä koko Euroopan kannalta. . 11 LEHTIKUVA/MIKKO STIG Saramo lakkauttaisi Solidiumin VASEMMISTOLIITON poliittinen sih- teeri Jussi Saramo lakkauttaisi porvarihallituksen vuonna 2008 perustaman valtion omistajayhtiö Solidiumin. Ratkaisu linjaa ay-liikkeen ja » Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä. työehtosopimuksiin sitoutuvien työnantajien kannalta myönteisesti palvelujen vapaan tarjonnan suhdetta kansallisiin työehtomääräyksiin. Muut neljä johtoryhmän jäsentä kustansivat yhteensä melkein miljoonan. Seitsemänhenkiselle hallitukselle maksettiin 340 000 euroa kokouspalkkioita. ?Samaan aikaan kun meillä ei muka ole varaa palkata pienipalkkaisia ihmisiä hyvinvointipalveluihin, meillä on varaa elättää tällaista turhaa koneistoa. Runsaan miljardin euron kaupalla maksetaan pois lainaa, vaikka ?samaan aikaan Suomelle annetaan lainaa miinuskorolla, eli teemme voittoa lainaa ottamalla?. ?Telia-Sonera puolestaan maksaa 6 prosentin osinkotuottoja. Vaikea kuvitella typerämpää omistajapolitiikkaa, tapamme lypsävät lehmät vaikka ruokaa olisi varastossa yllin kyllin?, Saramo kirjoittaa blogissaan. Saramo muistuttaa, että Solidiumin tehtävänä oli vahvistaa ?sinivalkoista omistusta. helmikuuta 2015 Tuukka Pääkkönen s. Se vaikuttaa suoraan siihen, millä ehdoilla ulkomaiset yritykset voivat toimia toisessa EU-maassa. Hellstenin mukaan EUT:n ratkaisu vahvistaa samalla suomalaista, yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa sopimisen mallia. Satakunnan käräjäoikeus pyysi Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, miten lähetettyjä työntekijöitä koskevan EU-direktiivin vähimmäispalkan käsitettä on tulkittava. Samalla käräjäoikeus pyysi EUT:tä ottamaan kantaa siihen, onko puolalaisilla työntekijöillä ollut oikeus siirtää palkkasaatavansa Sähköliiton perittäväksi, vaikka Puolan laissa tällainen siirto kielletään
KU Euroopan neuvosto: Suomen perusturva ei riitä » Verotus leikkaa » Tulevai- ennestäänkin sosiaalisen peruskirjan tason alle jääviä etuuksia. suudessa Suomen perusturvaetuudet ovat erityisen huomion kohteena. sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut päätöksensä Suomen Sosiaalioikeudellisen Seuran (SSOS) tekemään kanteluun Suomen perusturvan tasosta. Tavoite on, että uuden keskusjärjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Tähän men- nessä yhteensä 44 ammattiliittoa on ilmoittanut osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvitysvaiheeseen. Toi- nen on kansainvälisen riippumattoman velkasovittelumekanismin luominen. Kyse on siitä, miten Euroopan kriisimaiden velanmaksun ehtoja tulisi höllentää, jotta maat voisivat elpyä taloudellisesti, Eskelinen esittää. Velkasovittelun toteuttamiseksi Eskelinen esittelee kaksi mallia. KU 5. Kreikassa on alettu vaatia paitsi velkojen leikkaamista, myös niiden maksuehtojen lieventämistä. Talouskuripolitiikan epäonnisESKELINEN TOTEAA, Kreikan Syriza-johtoinen hallitus hakee järjestelyä veloilleen. Se vähentäisi pankkien kannustimia riskialttiiseen lainaamiseen, koska ne olisivat tietoisia mahdollisista menetyksistä. Velkoja voidaan sovitella myös kertaluontoisesti. Talouskuriehdoista kiinni pitäminen romuttaisi Euroopan Unionin taloudellisen, sosiaalisen ja moraalisen perustan. . Velkatilanne on toiminut tekosyynä ajaa raskasta kiristyspolitiikkaa kriisimaissa. Komitea katsoi, että Suomen perusturvan taso ei täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Suomi on vuonna 2002 rati?oinut Euroopan neuvoston uudistetun sosiaalisen peruskirjan, joka sisältää säännöksiä sosiaaliturvan tasosta. Kreikan pääministeripuolue Syriza on useita kertoja viitannut Lontoon vuoden 1953 velkakonferenssiin, jossa järjesteltiin sodasta toipuvan Saksan velkoja. KU Vasemmistofoorumilta malli eurooppalaiseksi velkasovitteluksi LEHTIKUVA » ?Talouskuriehdoista kiinni pitäminen romuttaisi Euroopan Unionin taloudellisen, sosiaalisen ja moraalisen perustan.? VASEMMISTOFOORUMIN TIISTAINA julkaisemassa aloitteessa esitetään eurooppalaisen velkasovittelumekanismin perustamista. . Vasemmistofoorumin julkistamassa aloitteessa esitetään kaksi mallia eurooppalaiselle velkasovittelulle. tuminen näkyy Euroopassa selvästi. Ratkaisua onkin haettava toisista lähtökohdista, Eskelinen sanoo. Sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan Suomen sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan, kuntoutusrahan, takuueläkkeen ja työttömyysturvan peruspäivärahan minimäärät eivät vastaa tasoltaan peruskirjan edellyttämää tasoa. Näiden sosiaaliturvaetuuksien taso jäi EUROOPAN NEUVOSTON Ruoan ja vaatteiden jakelua Heikki Hurstin vaate- ja ruokajakelupisteessä Helsingin Kalliossa tammikuussa. alle 40 prosentin ekvivalentista mediaanitulosta, joka oli 776 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Sosiaalinen peruskirja edellyttää, että minimimäärien tulee olla vähin- tään 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta ja missään tapauksessa minimitaso ei saisi alittaa 40 prosentin tasoa. Esimerkiksi minimisairauspäiväLEHTIKUVA/MARKKU ULANDER raha vuonna 2013 oli 23,77 euroa tai 594 euroa kuukaudessa, mikä vastaa 31 prosenttia mediaanitulosta. Tulevaisuudessa Suomen perusturvaetuudet tulevat olemaan erityisen huomion kohteena. Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura katsoo, että tulevan hallituksen keskeinen ja ensisijainen tehtävä tulee olemaan Suomen perusturvaetuuksien nostaminen Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan edellyttämälle tasolle. Ohjausryhmä unimeää myöhemmin valmistelutyöryhmät. Tämän kevään aikana valikö taan hankkeen projektipäällikkö ssekä määritellään keskusjärjes- tön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain. Ennen vuoden 2012 velkajärjestelyä se oli noussut 162 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja nyt se on 174 prosenttia. Kreikan valtionvelasta noin 80 prosenttia on tällä hetkellä velkaa velkojien troikalle eli IMF:lle, Euroopan Unionin maille ja Euroopan keskuspankille, joten Eskelisen mukaan velkojen sovittelussa on pitkälti kyse julkisten instituutioiden välisistä » Velanmaksun ehtoja tulisi höllentää, jotta maat voisivat elpyä taloudellisesti. neuvotteluista. Vasemmistofoorumin julkaiseman aloitteen mukaan velanmaksuohjelmien tulisi tukea kasvua, velkoja tulisi voida mitätöidä kerralla riittävästi sekä lyhennysvapaata myöntää tarpeeksi pitkäksi ajaksi. Velkasovittelumekanismin tulisi olla pysyvä, kansainvälinen ja riippumaton. Ne edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Hankkeen ohjausryhmä koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäse- nenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Lisäksi sairauspäiväraha on verollista tuloa. Se takaisi sekä velkojille että velallisille tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. ettei asia voisi olla ajankohtaisempi. . UUDEN KESKUSJÄRJESTÖN perusta- minen eteni torstaina, kun selvitystyöhön ilmoittautuneiden liittojen kokouksessa päätettiin sen organisoimisesta, aikataulusta ja taloudesta. Se vastasi 38 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta. Suomen tulee säännöllisesti raportoida sosiaalisten oikeuksien peruskirjan toteutumisesta. 20 prosentin vero leikkaa useimpia muitakin etuuksia. LÄHIMMÄKSI PERUSKIRJAN minimivaati- musta pääsi 738 euron takuueläke. Ohjausryhmä muun muassa valmistelee esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordi- noimaan valitaan jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö. 20 prosentin tuloveron jälkeen minimipäiväraha on 475 euroa kuukaudessa eli 24 prosenttia mediaanitulosta. Olennaista olisi varmistaa, että kriisimailla olisi taloudellinen tulevaisuus, sanoo aloitteen kirjoittanut YTT Teppo Eskelinen. Pahiten kärsineen Kreikan velkasuhde oli 125 prosenttia kriisin kärjistyessä huhtikuussa 2009
Yksi ongelma on sähköinen tunnistautuminen palveluihin. Valtion ja poliittisten päättäjien tulisi huolehtia demokratian ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Herätellään ja politisoidaan Oikeudet sananvapauteen, yksityisyydensuojaan ja ylipäänsä päästä verkkoon toimimaan ovat jääneet 6 Saila Ruuth Juho Lindman suomalaisessa keskustelussa takaalalle, Lindman katsoo. . Pitäisi palata perusasioihin: minkä takia on joskus keksitty kirjesalaisuus. Sehän on poliisi ja supo, keitä tässä pitäisi valvoa, eikä niiden meitä, Pekonen sanoo ja viittaa viimeaikaisiin epäselvyyksiin ja väärinkäytöksiin poliisin tietorekistereissä. . Julkisen sektorin data ja ohjelmistot avoimiksi, vapaiksi ja maksuttomiksi. Siinä vasemmistoliiton ensimmäisen tietoyhteiskuntaohjelman vaatimuksia. ?Koska valtiot ovat olleet tähän asti haluttomia ja kyvyttömiä suojelemaan ihmisten oikeuksia ja yksityisyyttä sekä vahvistamaan demokratiaa, olemme tarvinneet edwardsnowdeneita, chelseamanningeja, julianassangeja ja anonymouseja?, ohjelmassa kirjoitetaan. Juho Lindmanin ja Saila Ruuthin kirjoittaman ohjelman mukaan meidän ei pitäisi tarvita yksityishenkilöitä, jotka turvallisuutensa uhalla paljastavat hallitusten ja suuryritysten epäilyttäviä toimia. Ratkaisuksi ohjelmassa esitetään, että julkisen sektorin tuottamien ja käyttämien lähdekoodien tulisi olla ensisijaisesti vapaita, demokraattisesti kontrolloitavissa, maksuttomia sekä yhteisesti hyödynnettävissä. Tunnistautuminen tökkii Vasemmistoliiton varapuheenjoh- Mallia voi ottaa esimerkiksi Nasan tavasta kehittää ja julkaista avoimen lähdekoodin työkaluja sekä Islannin yrityksestä kirjoittaa uusi perustuslaki joukkoistamalla. Verkkovalvonta uhkaa Ohjelmassa todetaan, että ?internet on aikamme onnistunein globaali sosialistinen kokeilu?, koska se perustuu tasavertaiseen ja maksuttomaan kommunikaatioon. On esimerkiksi ihmisiä, jotka hanskaavat monimutkaisia talouspoliittisia ja sosiaalipoliittisia vaikeita kokonaisuuksia mutta joita eivät kiinnostakaan tietoyhteiskuntaasiat. Nettipolitiikkaan liittyy korkea kynnys, Ruuth sanoo. . Netti tarjoaa kuitenkin myös uusia välineitä ihmisten tarkkailuun. Vasemmistoliitto vastustaa puolustusvoimien haluamaa verkkovalvontaa. . Ja jos ajatellaan ikääntyvää väestöä, niin yhteyksien puuttumisen lisäksi ei osata käyttää niitä laitteita. Pekosen mukaan Suomi on jäljessä tietoyhteiskuntakehityksestä. . Kun valtion instituution turvallisuutta pidetään tärkeämpänä kuin yksilöiden turvallisuutta, tingitään väärästä päästä, Ruuth linjaa. Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? Tietoyhteiskuntapoliittista ohjelmaa voi lukea ja kommentoida vasemmistoliiton nettisivuilla.. Se tehdään nyt pankkien eikä viranomaisten kautta. Nyt ne, jotka ovat kiinnostuneita tästä, ovat valkoisia keski-ikäisiä rikkaita miehiä. Näitä ovat esimerkiksi työllisyys, kirjastot, vapaat yliopistot, tasavertaiset oikeudet ja solidaarisuusajattelu. taja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen sanoo, että yhteiskunta palveluineen siirtyy entistä enemmän verkkoon, mutta Suomessa ei ole vieläkään kattavia laajakaistayhteyksiä. . Tällainen kehitys on uhkaavaa, ja valvontaehdotuksen valmistelussa perusoikeuksien näkökulma on jäänyt hyvin pinnalliseksi, Lindman sanoo. . Kaikille tasavertainen pääsy verkkoon. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER Iso ongelma on se, etteivät kuntien tietojärjestelmät keskustele toistensa kanssa, tieto ei kulje lääkäreiden välillä ja julkiset laitokset kahlitaan yksityisiin tietojärjestelmätarjoajiin. Kaikilla ihmisillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada verkkopankkitunnuksia. Ei rauhan aikana ikinä puolustusvoimille eikä mielellään supollekaan. Millä silloin tunnistaudut? Kuntien tietojärjestelmät eivät keskustele toistensa kanssa, tieto ei kulje lääkäreiden välillä ja julkiset laitokset kahlitaan yksityisiin tietojärjestelmätarjoajiin. Kuvassa palvelinhuone. ?Internet on onnistunein sosialistinen kokeilu? » Vasemmistoliiton » Vasem- tietoyhteiskuntaohjelmassa vaaditaan avointa dataa, vapaita ohjelmia ja tasavertaista pääsyä nettipalveluihin. mistoliitto vastustaa verkkovalvontaa. YKSITYISYYTTÄ yksityishenkilöille, läpinäkyvyyttä valtioille ja suuryrityksille. Sellaisten ihmisten ehdoilla tehdään koko tietoyhteiskuntapolitiikka. Miten laajempaa yleisöä voisi herätellä tieto- ja viestintäteknologian kysymyksiin? Politisoimalla niitä ja linkkaamalla ne muihin vasemmistolaisen politiikan teemoihin, Lindman ja Ruuth vastaavat
Vertaistuen voima kumpuaa samanlaisesta elämäntilanteesta ja kokemuksesta, Karjalainen sanoo. Voiko yhteiskunta tukea vertaistukea. Ihmisten on turvauduttava itseensä, perheisiinsä ja vertaistukeen. Työnantaja päättää töiden järjestelystä, aikatauluista, työvauhdista, vuosilomista, pekkasvapaista, palkankorotuksista ja työpaikan yleisestä ilmapiiristä halutessaan täysin yksin. Työnantajan työnjohto-oikeus on Suomessa laaja ja sen puitteissa ihmiskohtaloita voidaan järjestää hyvin tai huonosti johtajien sivistyksen tasosta riippuen. Tämä tosin heijastelee rikoslain pitkää perinnettä, jossa aatelisrikoksille luetaan lievimmät tuomiot. Karjalaisen mukaan tarvitaan julkisia paikkoja, kuten asukastaloja, jonne ihmiset voivat mennä ilman rahaa. Näistä rikoksista Rädylle tuomittiin yhteensä 80 päiväsakkoa. Uutta Rädyn tuomiossa oli se, että hänen vuosikausia jatkunut alaisiinsa kohdistama henkinen väkivalta katsottiin pahoinpitelyksi, eikä hän voinut piiloutua työnantajan direktio-oikeuden taakse. Työnjohtokulttuurin muutos inhimilliseen suuntaan voi olla se keskeinen tekijä, jolla suomalaisen työelämän kilpailukykyä parannetaan tulevaisuudessa. Työturvallisuusrikokset ovat valitettavan yleisiä, ja niistä harvoin koituu työnantajille minkäänlaista todellista rangaistusta, koska niiden rangaistusasteikko on rikoslain lievimmästä päästä. Sukulaisuus synnyttää riippuvuutta, takaisin maksuvelvollisuutta ja jännitteisiä suhteita. vaikkapa sairauspäivärahalta siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle . Tämä on merkittävä oikeudellisen linjan muutos, koska se tarkoittaa sitä, että yhteiskunta ei enää hyväksy luolamiesten perkelejohtamista. » Työntekijä on syyllinen kunnes toisin todistetaan. RÄDYN KALTAISIA raivoavia pomoja, joille ei sovellu minkäänlainen valta, löytyy lähes jokaiselta suuremmalta työpaikalta. Kaupunkien ja kuntien asukastilat ovat ihmisten olohuoneita. Tarvitaan julkisia paikkoja, kuten asukastaloja, jonne ihmiset voivat mennä ilman rahaa, Karjalainen painottaa. Hän ihmetteleekin esimerkiksi Helsingin pyrkimyksiä ajaa alas asukastalotoimintaa ja julkisia tiloja, joissa myös huono-osaiset voivat viettää aikaansa. Toimeentulotuen siirto Kelalle helpottaa Köyhien ihmisten elämä on tukien hakemista, maksatuksen odottelua ja epävarmuutta. edesauttavat selviytymistä. Säännölliset kuukausitulot tarkoittavat tutkimuksessa omista kokemuksistaan kertovan Kati Järvisen sanoin ?elämä on omissa käsissä?. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? JARMO LINTUNEN Tuukka Pääkkönen totpaa@utu.? Diktaattorien armoilla LAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA työntekijät työskentelevät koko työuransa diktaattorien armoilla. Työelämän yhteispeli on pelkän hyvän tahdon varassa, kun toisella työelämässä pääasiallista valtaa käyttävällä osapuolella on työnjohto-oikeuden ja tulkintaetuoikeuden kaltaisia oikeuksia ja toisella osapuolella ei ole juuri mitään oikeuksia. TYÖNTEKIJÖIDEN LAKKO-OIKEUDESTA kiistellään jatkuvasti ja se on sentään työntekijöiden ainoa keino rajoittaa työnantajien diktatorista mielivaltaa työpaikoilla. Karjalainen korostaa perheen merkitystä. Karjalainen ironisoi, että ?kukapa tällaisista lillukanvarsista välittää, kun suuret rakenteelliset ratkaisut saadaan tehtyä?. Tuen pysyvyys vahvistaa hyvää kehää Hyvä kehä alkaa pyöriä, jos pienetkin kokemukset vahvistavat tunnetta paremmasta elämästä, ja päinvastoin voi joutua huonolle kehälle. Köyhien ihmisten kokemukset vetoavat vahvasti toimeentulon jatkuvuuden puolesta. Tutkija Jouko Karjalaisen mukaan perustulo, vaikkapa vain työmarkkinatuenkin suuruinen, helpottaisi köyhyydessä sinnittelevien elämää. tarinoista huokuu varsin syvä epäluottamus, jopa katkeruus hyvinvointivaltiota kohtaan. Sosiaalityö ja sosiaalivirasto eivät ole puheissa läsnä, vaikka ihmiset joutuvat asioimaan näiden kanssa, Jouko Karjalainen kertoo. Avun pyytäminen ja hakeminen yhteiskunnalta synnyttää alamaisuutta, jota ihmisten on vaikea sietää. Karjalainen on tutkinut yhdessä Anna-Maria Isolan, Elina Turusen, Sakari Hännisen ja Heikki Hiilamon kanssa köyhyydessä elävien ihmisten kertomuksia omasta elämästään. Aikuissosiaalityö joutuu tappelemaan resursseista vaikeuksissa olevan lastensuojelun kanssa, Karjalainen toteaa. Päälle kaatuvat sote-ratkaisusta aiheutuvat paineet. Ni- Jouko Karjalainen mettömien alkoholistien AA-kerhot on hyvä esimerkki järjestyneestä vertaistuesta. . Sosiaalityölle tulee asettaa kiintiöt, jotta kunnat eivät luovu sosiaalityöstä sosiaalityöntekijöiden eläköityessä. . Sukulaisapu päinvastoin on rasite. . Köyhä ihminen haluaa oman elämänsä herraksi Kolumni » Vertaistuki ja julkiset olohuoneet parantavat olennaisesti köyhän ihmisen mahdollisuuksia selviytyä elämässään. Elämää leimaa katkoksellisuus, joka syntyy tukien maksatusaukoista. KÖYHIEN IHMISTEN Vertaistuki paras tuki Työuran epävakaisuus, alkoholin ongelmakäyttö, ihmissuhdeongelmat, taloudelliset vaikeudet tai mielenterveysongelmat syöksevät ihmisiä köyhyyteen. Järjestelmän apu ei riitä köyhien ihmisten tueksi. ?Kyllä voi?, Karjalainen sanoo. Kuvassa asukastalojen puolustajia Hakaniemen torilla Helsingissä vajaat kaksi vuotta sitten. Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja. 7. Toivottavasti myös he joutuvat jatkossa vastaamaan rikoksistaan pahoinpitelyinä. Uhkana on sosiaalityön väheneminen, vaikka siirtoa on myös perusteltu sosiaalityön resurssien siirtämisellä maksatuksesta sosiaalityöhön, Karjalainen toteaa. Hän pitää erittäin tärkeänä siirron seurantaa kunnissa. Katkoksellisuus vähenee, jos maksatus toimii eduskunnan esittämällä tavalla. . Lakkooikeus ei kuulu menneisyyteen, sinne kuuluvat Aurinkokuninkaat, Suuret johtajat ja muut valistuneen itsevaltiuden esikuvat. Kaupasta saattoi ostaa kerran kuussa kinkkua leivän päälle tai suunnitella pientä lomamatkaa. Pienet muutokset tuloissa . Velvollinen noudattamaan työnantajan hulluimpiakin päähänpinttymiä. KAKS on julkaissut tutkimuksen Syrjäytynyt ihminen ja kunta. PEKKA PAJUVIRTA . Myös pätkä-, osaaika- ja silpputyöt kaventavat toimeentuloa. Karjalainen näkee toimeentulotuen perusosan ja osittaisen harkinnanvaraisen tuen maksatuksen siirtämisessä Kelalle vahvuuksia. Näistä tarinoista Kunnallisalan kehittämissäätiö . Työnantajalla on lisäksi puolellaan tulkintaetuoikeus, joka tarkoittaa sitä, että työntekijän on noudatettava työnantajan tulkintaa työsuhteen ehdoista siihen saakka kunnes tuomioistuin toteaa työnantajan tulkinnan vääräksi. Työntekijä on siis muualla lainsäädännössä vallitsevan oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti syyllinen kunnes toisin todistetaan. Työelämä tarvitsee rakenteisiinsa lisää demokratiaa, jotta se voi toimia kunnolla. Helsingin hovioikeus piti AKT:n entisen puheenjohtaja Timo Rädyn Helsingin käräjäoikeudesta saaman tuomion ennallaan. Tuomio tuli kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja yhdestä pahoinpitelystä
020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. Yrjö Sirolan Säätiö f. 041-4645851) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan edustajat (25) SDPL:n liittokokoukseen. Jäsenjärjestöt ja ohjaajajäsenet voivat tehdä esityksiä liittokokousedustajiksi ja ilmoittautua edustajaehdokkaiksi. Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! Ohjaajajäsenet ja jäsenjärjestöjen valtuuttamat edustajat ovat sääntöjen 7§:n mukaisesti äänivaltaisia, mikäli he ovat ilmoittautuneet kokoukseen 16.3. tai tekstiviestillä puhelimeen 041-4645851. . krs 00500 Helsinki p. 1.11.1926 Borgå d. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. narikan www.puistokulma.fi Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Tervetuloa! Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? Helsingissä 5.2. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . 010 420 2623 sis. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8 Tämäkin ilmoitustila huomattiin. Varaa oma ilmoitustilasi: p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. klo 16.00 mennessä sähköpostilla reijo.ranta@sdpl.. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry PIIRIKOKOUS pidetään torstaina 19.3.2015 klo 17.30 alkaen piirijärjestön kokoustiloissa os. krs 00500 Helsinki p. 21.1.2015 Helsingfors Carita och Marianne Släkt och vänner En gång blir allting stilla ng E P S I R at i ku utu ssa tkimus JOHANSSON >> Järjestöhakemisto s stu Tor Hugo ak ast y yt y väi yy Isämme, Vår Far, Mofa onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net kätevä www.sirolansaatio.? Va Adressit Asi syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Pasilanraitio 5, p Helsinki, (puh. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 2015 Piirihallitus www.tyovaenperinne.fi Forssan Järjestöjentalo ry Sääntöjen määräämä tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille kevätkokous 10.3.2015 klo 12 Forssan Järjestöjen talolla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Hallitus su 15.2. klo 16-21 saija tuupanen Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh
TYÖLLISYYTTÄ TUKIEN. KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT. TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET.? MARKKU EILOLA-JOKIVIRTA 27(7$$1 9$6788 ,76(67b -$ .$9(5,67$ ZZZ HUNNLODXNNDQHQ À HNR 886,0$$ (877$0$ ,(5521 $,+ 9$ 7$ ,7 . 78 9(529$-( 67$ $,.8,6 7$9$ /, ,/ $7 0 0 . $ $$-(11(7 / $ 67 78 /8 .28 67$ 623,08.6, . » Kansanedustajaehdokkaita 01 Helsinki 07 Pirkanmaa 02 Uusimaa .DWMD .RWDODPSL Rahat veroparatiiseista ti eista tiiseist nti tivaltiolle ltiolle hyvinvointivaltiolle 9DVHPPLVWRQ NDQVDQHGXVWDMDHKGRNDV NRXOXWXNVHOWDQL \PSlULVW|WHNQRORJLDQ LQVLQ||UL 7HHPRLQDQL DOXHSROLWLLNND QXRUHW MD \PSlULVW| 7ZLWWHU #NDWMDNRWDODPSL IDFHERRN .DWMD .RWDODPSL SROLLWLNNR 11 Keski-Suomi .DQVDQHGXVWDMD .RNHPXVWD 7DKWRD 2VDDPLVWD EHDOKAS XXGHOOHHQ DVLDOOHVL HGXVNXQWDDQ Jukka Karhula UUSIMAA tulossa ensi viikolla. .DUL 8RWLOD .DQVDQHGXVWDMD OIKEUS OLLA 8XVLPDD Z W DULXR ZZ N LOD ¿ EORJL WLDLVHQHOOXQ YXRGDWXV QHW )% (LOD 7LDLQHQ ZZZ HLODWLDLQHQ ¿ -XON (LOD 7LDLVHQ WXNLU\KPl TÖISSÄ TERVE EK-2015, Vantaa, Uusimaa PIRKKO KOTILA 51-vuotias toimittaja, VTM, kaupunginhall. 9(521. (5.., /$8..$1(1 HNRQRPLVWL MD NDXSSDWLHWHLGHQ WRKWRUL 8XVLPDD 09 Savo-Karjala .DDUOR ,VR.DOOH -XONXQHQ 6DYR .DUMDODVWD HGXVNXQWDDQ LVRNDOOH À NDOOH VDYRNDUMDOD#JPDLO FRP #NDOOHMXONXQHQ WXNLU\KPl SXK WXNLWLOL ), Aurinkoa eduskuntaan Luottamus, yhteisöllisyys, turvallisuus Muusikko/asiakaspalvelija Auri Niskanen www.melodioso.net ehdokkaasi@melodioso.net 9. .817,(1 7(5, ,6 (. 5 (1 -8/.,1 . jäsen 12 Oulu 03 Varsinais-Suomi
Ne on rikoslaissa sijoitettu samaan lukuun kuin vaalirikokset. Koventamisperusteina valituksessa esitetään muun muassa rikosten suunnitelmallisuus, niiden tekeminen järjestäytyneen ryhmän jäseninä sekä aikaisempi rikollinen toiminta erityisesti samankaltaisissa rikoksissa. Muutoksenhakijat muistuttavat, että rikokset kohdistuivat rasismia ja totalitarismia vastustaviin henkilöihin ja yhteisöihin. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kirjastopuukotukseen Jyväskylässä 2013 ja Oulun pippurikaasuiskuun 2012 syyllistyneen Lämsän yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen tammikuussa. Onnittelijana saat kirjan postitse kotiisi. Tilauksen voi tehdä maksamalla tilille: FI58 8000 1000 4975 87. Tämä tekisi hänen mukaansa hyvää maailmantaloudelle. . Se on jättiläisasia. 020 790 9539 tai jutta.lithovius@ksl.fi, puh. Niissä kannattaisi ajaa duunareille kohtuullista elantoa ja säällisiä työoloja. Johtajille pitäisi Selinin mielestä kertoa, että tämä olisi heidänkin etunsa. UNIn pääsihteeriä Philip Jenningsiä Selin kuvaa merkilliseksi hepuksi, joka onnistuu löytämään tiensä näihin pöytiin. » Kolmikanta näyttää olleen enemmänkin kaasuna. Kolmikanta-ajattelua on alettu vastustaa monissa maissa. Ei voi olla oikein, että prosentti vauraimmasta väestöstä pitää hallussaan neljää viidennestä maailman varallisuudesta. Selinin mielestä köyhimpien ihmisten tulot pitäisi saada nousemaan ?pikkuisen paremmalle tolalle?. Suomessa vastustajaksi on ilmoittautunut ainakin pääministeri Alexander Stubb. . KU Ei aikaistettua palkkaratkaisua Ann Selin haluaa muuttaa talouskeskustelua on puututtava.? Palvelualojen maailmanliiton UNIn puheenjohtajan Ann Selinin mielestä uudenlaista keskustelua talouspolitiikkaan. . Kirjaan sisältyy Veli-Pekka Leppäsen kirjoittama Ele Aleniuksen tiivis henkilöhistoria. Jutun mukaan hän oli ainoa ay-liikkeen ihminen, joka kertoi siellä, miksi herrojen kannattaisi kuunnella, mitä asiaa duunareilla on. Toivottavasti eläkeratkaisu kestää Ay-liikkeen pyrittävä herrojen pöytiin Ann Selin on tyytyväinen, että hyvätuloisetkin ovat huomanneet valtavien tuloerojen haittaavan myös heidän elämäänsä. johtajat istuvat. Onneksi maailmallakin on jo huomattu, että valtavat erot haittaavat myös hyvätuloisia. Suomen Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin valittiin UNIn puheenjohtajaksi joulukuussa. AY-LIIKKEELTÄ KAIVATAAN Selinin mukaan kansantaloudet eivät enää toimi, kun kulutusmahdollisuudet pienenevät. . Kyllä kolmikanta näyttää olleen enemmänkin kaasuna, ja hallitus on jarrutellut ihan itse. Selin muistuttaa, että kolmikannassa on tehty sekä keskitettyjä sopimusratkaisuja että eläkeratkaisu. . Haluamme pitää kiinni siitä, että työmarkkinaneuvottelut käydään sopimuksen mukaisesti kesäkuussa, totesi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta tilaisuudessa edustanut pääsihteeri Leila Kostiainen. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) olivat kutsuneet työmarkkinajärjestöjen johtoa pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan tiistaiaamuksi. Varallisuuserot ovat kasvaneet ihan järkyttävää vauhtia. Alenius kirjoittaa näissä kirjoissaan planetaarisen näkökul- man tarpeesta ihmiskunnan taloudellisiin, ekologisiin, poliittisiin tai kulttuurisiin ongelmiin. painos on tarkistettu ja laajennettu laitos. Maksun saaja on Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. Motoksi tähän kirjaan Alenius kirjoitti: ?Ihmiskunnalla on edessään tie hyvään tulevaisuuteen, jos tiedostamme maailmankehityksen syvimmän olemuksen, nykyisen vaiheen ja edessä olevat mahdollisuudet.? INTO KUSTANNUS TYÖMARKKINOIDEN keskusjärjestö- UP/ MIKA PELTONEN » ?Varallisuuseroihin ALENIUS TOIMI 60-luvulta alkaen kansanedustajana, SKDL:n puheenjohtajana, ministerinä ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä. 020 790 9508. KIRJAN TOINEN Ele Aleniuksen Maailmankehityksen suuri käänne -kirja julkaistiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 2011.. Täytyy toivoa, että järjestöjen kolmikannassa tekemä eläkeratkaisu ei tyssää lainsäädäntövaiheessa. UP/Mika Peltonen KU:N ARKISTO Ele Aleniuksen juhlakirja ilmestyy kesäkuussa julkaisee Ele Aleniuksen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi toisen täydennetyn painoksen hänen uusimmasta kirjastaan Maailmankehityksen suuri käänne. Lisätietoja saat työaikana KSL:stä veijo.laitinen@ksl. fi, puh. Tiedot kirjoitetaan viestikenttään järjestyksessä etunimi, sukunimi ja osoite. Lämsän mukana ollut mies sai sakkoja, samoin kuin kaksi ovella ollutta miestä, jotka estivät hyökkääjien pääsyn Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen. Pääministerin puheet ovat aika ihmeellisiä tilanteessa, jossa maan hallituksella on ollut suuria vaikeuksia saada isoja hankkeitaan edistymään, Selin kummastelee. Hänen mielestään Stubbin puheet kertovat ideologiasta, jonka mukaan kolmikanta olisi jotenkin jarruna asioiden hoitamisessa. . Kaikkien globaalien ay-järjestöjen pitää pyrkiä yhä tiiviimmin Maailmanpankin, WTO:n ja IMF:n pöytiin, joissa maailman johtajat tyrmäsivät tiistaina hallituksen toiveet työmarkkinaneuvottelujen aikaistamisesta. . Kirja ilmestyy kesäkuun alussa. Maailmankehityksen suuri käänne ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2011. Muutoksenhakijoina ovat Jyväskylän seudun Sivistystyö ry ja Irma Hirsjärvi, joka toimi Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston rehtorina vuonna 2103. Valituksessa esitetään Sebastian Lämsän ja toisen tuomitun rangaistusten koventamista. Perusteena on poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen sekä kokouksen estäminen, jotka ovat räikeästi demokraattista oikeusvaltiota vastaan suunnattuja tekoja. Lyhyesti Jyväskylän kirjastohyökkäys hoviin JYVÄSKYLÄN seudun Sivistystyö ry valittaa Jyväskylän kirjastohyökkäyksen päätekijöille Keski-Suomen käräjäoikeudessa annetusta tuomiosta. Näinä vuosina hän kirjoitti kolme kirjaa, joissa hän hahmotteli suomalaisista lähtökohdista sosialismia ja sosialistisen politiikan tulevaisuutta. Eläkkeelle jäätyään Alenius on kirjoittanut muistelmiensa lisäksi kolme kirjaa. Guardianissa oli juuri juttu, jonka mukaan hän oli onnistunut pääsemään Davosissa puhuttelemaan maailman johtajia. He halusivat selvittää voisivatko työmarkkinajärjestöt taloustilanteen huomioiden neuvotella maltillisen palkkaratkaisun vielä ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Vuoden jatkoajasta voimassaolevaan työllisyys- ja kasvusopimukseen on määrä neuvotella kesäkuun puoliväliin mennessä. UP/KU 10 . Kirjaan liitetään tabula gratulatoria, johon jokainen pääsee onnittelemaan. Juhlakirjan onnittelijaksi pääset tilaamalla kirjan 20 euron hinnalla maaliskuun loppuun mennessä
Tarvetta koordinointiin on olemassa, Kumpuniemi toteaa. PARHAIMMAT KÄYTÄNNÖN esimerkit so- lidaarisuustalouden toimivuudesta löytyvät kehittyvistä maista. . Laajenevaa kiinnostusta eri puolilla, myös Suomessa on solidaarisuustaloutta kohtaan. . Translaki poistaisi muun muassa juridista sukupuoltaan korjaavalta henkilöltä sterilisaatiopakon ja avioliiton pakkopurun. Solidaarisuustalous haastaa voi. Laki nykymuodossaan vaatii myös avioliitossa olevan puolison hyväksynnän sukupuolen korjaukseen, minkä lisäksi avioliitto on purettava ja muutettava rekisteröidyksi parisuhteeksi. Tärkeitä keskustelutilaisuus u u dessa. arvoja ovat autonois r a solida Ulkoasiainmimia, tasa-arvo, detalouden mokratia ja ympänisteriö on rahoittö. tanut viime vuonna ristö. sihteer is ja tämän vuoden . Siellä on perustettu solidaarisuustalouden sihteeristö työministeriön yhteyteen. Liike on lähtenyt ruohonjuuritasolta ja nyt sitä on alettu tukea myös yliopistojen yrityshautomoissa. Kärsijöitä ovat lapset. Transihmisten kokema syrjintä on huolestuttavaa eikä se taatusti lopu, jos tällaista vanhakantaista lakia pidetään voimassa. Poliittista tahtoa tarvitaan, että äitiyslaki saadaan samalle tasolle, kuin isyyslaki saatiin jo tällä vaalikaudella, ja translain uudistus eteenpäin. Vaihtoehtoisia kehitysteitä on olemassa ja niistä käydään keskustelua. Brasiliassa on tehty kattava solidaarisuustalouden toimijoiden kartoitus, Kumpuniemi kertoi. Hän korostaa kuitenkin, ettei kyse ole vain kehittyviin talouksiin liittyvästä asiasta. . Missä oli muiden hallituspuolueiden tahto ja rohkeus? Äitiyslaki olisi vahvistanut avoliitossa elävien naisparien lasten oikeuden molempiin vanhempiinsa esimerkiksi siinä tapauksessa, että vanhemmat eroavat. Nykytilanteessa hedelmöityshoitojen avulla lapsen saanut naispari joutuu käymään läpi perheen sisäisen adoptioprosessin lapsen synnyttyä. Keskustelua tarvitaan myös kehitysyhteistyökentässä, koska valtavirran talousajattelu vaikuttaa siihen, millaista kehitystä yritetään edistää, Laura Kumpuniemi toteaa. Matti Ronkainen oli ministeriössä valmisteltu täysin valmiiksi ja se odotti vain eduskunnalle antoa. Solidaarisuustalous on kokoKiinnostus solidaarisuustaloutta kohnaisvaltainen kehityksen konsepti. taan on lisääntynyt, sanoo Laura KumSe tähtää ihmisten ja ympäristön hypuniemi. vinvointiin ja vaihtoehtoisten talousnäkemysten valtavirtaistamiseen, jo esimerkiksi osuuskunnissa, aikasanoo hankekoordinaattori Laura pankeissa, vaihtopiireissä ja muissa Kumpuniemi. yhteisöissä. . Solidaarisuustalousliike on maailmanlaajuinen ja myös YK:ssa on osoitettu sitä kohtaan mielenkiintoa. Suomessa liike on järjestäytynyt Solidaarisuustalousverkostoksi. . Aiheen tiimoilta on jo syntynyt verkostoja ja solidaarisuustaloutta tullaan käsittelemään esimerkiksi sosiaalifoorumissa. Nykyisessä laissa on vaatimus sukupuoltaan vahvistavan henkilön lisääntymiskyvyttömyydestä. Käytunnetuksi Suomen yhteiskunnallitännössä solidaarisuustalous toimii sessa ja talouskeskustelussa. Hanketta on hallinnoinut Kansainvälinen solidaarisuustyö ry ja hankkeelle on tarkoitus hakea jatkoa. Tapahtumia on järjestetty Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. . Adoptioon tarvitaan käräjäoikeuden päätös. Solidaarisuustalouden tavoitteena on globaali talouden muutos kaikilla sektoreilla. Se oikeastaan vain kertoo siitä, että edelleen hallituksen sisällä on tietty porukka, joka ei näe, että kaikilla tulisi olla samanlaiset oikeudet. Laki olisi myös turvannut syntyvän lapsen oikeuden vanhempaan esimerkiksi siinä tapauksessa, että biologinen äiti kuolee. Hallitukselta ei toistaiseksi ole löytynyt siihen rohkeutta. Molemmat vaativat toimia viimeistään seuraavalta hallitukselta, ja lait onkin tuolloin saatettava voimaan heti, kun uusi hallitus on päässyt töihin käsiksi. » Äitiyslaki on isyyslain ja tasa-arvoisen avioliittolain lailla tärkeä. Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. 11. Solidaarisuustalous on edistynyt pitkälle Brasiliassa. Keskeistä on demokratisoida tatontavoitteluun keskittyvän kehityklous niin, että päätökset tehdään lähellä sitä, missä niiden vaikutukset sen ja rakentaa kestävää taloutta, ei kuitenkaan jonkun muotin ovat ja tuntuvat. mukaista mallia. ALL OVER PRESS Kolumn Kolumni Aino-Kaisa Pekonen aino-kaisa.pekonen@eduskunta.? Äitiys- ja translaki uudistettava pikaisesti HALLITUS PYSÄYTTI äitiyslain etenemisen, vaikka esitys Solidaarisuustaloudesta vaihtoehto kriisitaloudelle » Käytäntöä jo osuus- MATTI RONKAINEN kunnissa, aikapankeissa, vaihtopiireissä ja muissa yhteisöissä. JATKUVAN KASVUN pakkopaidassa krii- sistä kriisiin ajautuva ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön perustuva talous on umpikujassa. Siitä, että kahden äidin perheiden arkea olisi yksinkertaistettu ja byrokratiaa olisi poistettu. Koska äitiyslain toteuttamisessa ei ole kyse suurista kustannuksista, on niihin vetoaminen turhaa. Solidaarisuustaloudessa pyritään vasalussa käynnissä ollutta tuulliseen toimintaan, hanketta, jonka tavoitteena joka ottaa huomioon laajasti hyon tehdä solidaarisuustaloutta vinvoinnin yhteiskunnassa. Uusi äitiyslaki olisi vastannut uutta isyyslakia, ja äitiys olisi voitu vahvistaa jo ennen lapsen syntymää. Äitiyslaki on isyyslain ja tasa-arvoisen avioliittolain lailla tärkeä. Etenkin kun isyyslaki ja tasa-arvoinen avioliittolaki saatiin eduskunnassa menemään läpi, on kohtuutonta, ettei äitiyslakia edes tuotu eduskunnalle. MYÖSKÄÄN TRANSLAKI ei tällä vaalikaudella edennyt, vaikka toisin toivoin. TalouKumpuniemi kertoi dessa painotetaan yhsolidaarisuustalouon teisöllisyyttä, sosidesta Joensuussa asiliassa r B aalisuutta ja ekoloKohtuus-liikkeen ttu per uste gisuutta. Kyse on ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta. Kaikki muut hallituspuolueet, paitsi kristillisdemokraatit, olivat uudistuksen takana. Tämä pieni ryhmä kristillisdemokraatteja sai kuitenkin tahtonsa läpi, eikä oikeudenmukaisuus nyt toteudu
Työehtosopimusten, työlainsäädännön ja vuorolistojen epäsuhtaa jonkun aikaa vertailtuaan hän päätti, että riittää. . Sen seurauksena palkat ovat pieniä ja eläkekertymät jäävät surkeiksi. Työlainsäädännön tuntemus on heikkoa ja osa-aikatyö on itsestään selvää. Hän ei lähtenyt oikeuteen itsensä takia, vaan ammattikuntansa puolesta. Mutta miltä tuntuu olla töissä, kun on haastanut työnantajansa oikeuteen? Mustalla listalla Tuija Hanhisalo on ylpeä ratkaisustaan. Hanhisalo kyllästyi hiljaa kohtalonsa suremiseen. Hän kyseenalaisti työnantajalle edulliseksi muodostuneen käytännön ja haastoi työnantajansa oikeuteen. Ongelmasta julkinen Hanhisalon tarkoitus oli tuoda julki tilanne ja luoda ennakkotapaus. Tekisin tämän uusiksi. Tieto ja asioista selvän ottaminen muutti hänet hiljaisesta hyväksyjästä julkiseksi protestoijaksi. Käräjäoikeuden mukaan työnantaja sai 12 palkata uusia työntekijöitä ja vuokratyöläisiä, vaikka pitkäaikaisten osa-aikatyöntekijöiden työtunteja ei lisätty. Hanhisalolle viimeinen niitti oli, kun työtunteja ei tullut lisää. Hän uskoo kuitenkin työnantajien miettivän jatkossa lisätyönantovelvollisuutta tarkemmin. . Paremmasta ei tiedetä, eikä sitä osata kuvitella. . Hanhisalo ja Palvelualojen ammattiliitto PAM hävisivät jutun käräjäoikeudessa, mutta vievät sen hovioikeuteen. Mietin, mikseivät omat tuntini nouse, kun samalla ovesta lappaa koko uutta porukkaa töihin. Hanhisalo taistelee kaikkien kassamyyjien puolesta » Osa-aikatyön teettämisestä on tullut kaupan alalla normaalitilanne. Nuoria otetaan töihin, koska he usein Kun maitotölkki maksetaan luottokortilla, ei valtio hyväksy siitä verovähennyksiä. hyväksyvät olosuhteet kuin olosuhteet eikä heille tarvitse maksaa kokemuslisiä, sanoo Hanhisalo. PAM ja kantajat uskovat voittavansa jutun hovioikeudessa. Olisin tehnyt jo aiemmin, jos minulla olisi ollut kaikki tarvittava tieto.. Rupesin lukemaan kaikennäköisiä sopimuksia ja tajusin, että työnantaja on kusettanut koko ajan, Hanhisalo sanoo. Häntä häiritsee, että monet palkansaajat eivät tunnista omaa etuaan. Tuija Hanhisalo ei tyytynyt tilanteeseen, vaan haastoi työnantajansa oikeuteen. TEKSTI & KUVAT Tiina Heikkilä KAUPAN ALALLA vakituiset kokoaikaiset työ- suhteet ovat kiven alla, vaikka työnantajalla on velvoite tarjota lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen. Tamperelaisen kassamyyjän Tuija Hanhisalon työtuntimäärä on ollut 31 tuntia viikossa tai alle koko 26-vuotisen työuran ajan. Omalla kohdallaan Hanhisalo ei usko oikeudenkäynnin vaivan arvoisia parannuksia syntyvän, vaikka juttu voitettaisiinkin hovioikeudessa
Kahdeksan riittää, yhdeksäs päivä on jo robottihommaa. Opiskelijat työskentelevät kaupan alalla väliaikaisesti. Aikomusta jäädä markettiin töihin ei ole, joten järjestäytyminen ja pitkäjänteinen edunvalvonta eivät kiinnosta. Vakituisesti elantonsa hankkivat, usein perheelliset työntekijät kärsivät tilanteesta. Vuonna 2005 jäin vuorotteluvapaalle ja menin töihin Valiolle. Hanhisalon mielestä tarvittaisiin julkinen sosiaalisen luototuksen järjestelmä, jossa velat saataisiin yhteen paikkaan kohtuukorolla. Häntä huolestuttaa erityisesti, että nuoret pilaavat luottotietonsa helposti. . Palvelualan työtä aliarvostetaan, vaikka työn tekeminen on välttämätöntä, jotta teollisuuspomot voivat keskittyä oman alansa innovointiin. Lasten kaverit sanovat, että on sun äitis kova. Kun maitotölkki maksetaan luottokortilla, ei valtio hyväksy siitä verovähennyksiä. Pörssiyhtiöiden hallituspalkkioita nostavien pitäisi Hanhisalon mielestä hävetä. Kun liittoihin ei liitytä ja lakia ei tunneta, työpaikalla voidaan toimia työnantajan ehdoilla ja laintulkinnalla. Työnantajan laintulkintaa ja siitä muodostunutta käytäntöä ei kyseenalaisteta, ellei joku tee siitä numeroa. Moni on kaupan alalla lisätuloa hankkimassa, mikä ruokkii osa-aikaistumista. Vähimmäistuntimäärän pitäisi olla 18 tuntia, ja sekin vain työntekijän suostumuksella. PAMin tavoitteena vakituinen sopimus ja väliaikaisuus on työnantajan etu. Eri paikkoihin kasaantuneet velat romahduttavat talouden hallinnan ja ihmisen motivaation päästä eteenpäin. Hanhisalo on jakanut Tamperelainen-lehteä, työskennellyt grilleillä, torimyyjänä ja bingossa, ollut Nokian kumitehtaalla. Hanhisalokin olisi halunnut kerätä lapsilleen pesämunaa, mutta hänellä ei ole pienipalkkaisena osaaikaisena ollut siihen koskaan mahdollisuutta. Vuokralla koko ikänsä asunut Hanhisalo kritisoi esimerkiksi omistusasumisen korkovähennysoikeutta. Varallisuus ja hyväosaisuus kasaantuvat, samalla kun pienipalkkaiset polkevat kuopassaan. Myöhemmin isä oli myös VR:llä rataesimiehenä ja äiti kioskimyyjänä. Pääoma tulee pääoman luo. Toisaalta työpaikoilla ei näistä paljon puhua. Jos tämän häviämme, menee uskoni koko työlainsäädäntöön, Koivuniemi sanoo. . Epäkohtia ei ehdi yhdessä miettiä. Torikauppiaiden tytär Tuija Hanhisalolla on vahva työläisidentiteetti. Mahdollisuutta pitkäjänteisempään asumisen miettimiseen ei neljän lapsen äidillä ole ollut. Lapsilleen Hanhisalo on opettanut, että töihin mennessä ensimmäisenä kannattaa allekirjoittaa ammattiliiton liittymispaperi. Koko ikänsä pienituloisena elänyt Hanhisalo on oppinut olemaan tarkka taloudenpidossa. Uusia työntekijöitä tuli ja meni, mutta Hanhisalon tuntimäärä ei kasvanut. Hanhisalo tietää joutuneensa mustalle listalle. Nyt hän istuu PAMin edustajistossa ja pyrkii toiselle kaudelle, sillä hänen työnsä liitossa on kesken. Hän aloitti työnteon 15-vuotiaana. Nollatuntisopimukset pitää saada historian kirjoihin. Arvostusta osa-aikaisten puolesta metelin pitämisestä on tullut lasten kavereilta. Tuija Hanhisalon mielestä moni yhteiskunnan rakenne ja laki suosii valmiiksi hyväosaisia. Ihmisillä on lain takaamia oikeuksia, jotka pitää tuntea. Ei mahdollisuutta omistusasuntoon Pienipalkkaisena ja osa-aikaisena Tuija Hanhisalo on asunut koko ikänsä vuokralla. Meillä on tarkkoja esimerkkejä, kenelle Tuijalle kuuluneet tunnit on annettu. Joku juuri taloon tullut on voinut saada 37 viikkotuntia, kun Tuijalle on annettu 31. Kun sain ensimmäisen palkan, luulin sitä väärin lasketuksi, koska se oli niin iso. Hanhisalon vanhemmat olivat torikauppiaita, ja hän kertoo oppineensa kotoa, että puolensa pitäminen on ihmisen oikeus ja velvollisuus. Hän kutsuu sitä hyväosaisten toimeentulotueksi. . Työttömänä Hanhisalo on ollut vain 7 kuukautta nuoruudessaan. Hän luettelee kokemuksesta, mitä käytännöllistä parannettavaa palvelualoilta löytyy. . Pitäisi myös olla aika, jossa työntekijä pitää vakinaistaa ja täysiaikaistaa, jotta ihmiset eivät joutuisi vasten tahtoaan olemaan vuosia osa-aikaisina ja määräaikaisina. . Eikä sellaista, että painetaan joulukuu täysillä ja tammikuussa ei ole töitä juurikaan. 13. Hän on nähnyt, että lainojen ottaminen kuluttamiseen tapahtuu helposti vahingossa. Moni jakaa Hanhisalon kokemuksen palkan riittämättömyydestä. Hanhisalo korostaa, että kriittisyys kohdistuu työnantajan työvuorolistoja kohtaan. Ajatus ei ole, että muut myyjät olisivat syyllisiä työtuntien viemiseen. . Kymmenkertaisia tuloeroja ei voi selittää toisen työn isommalla arvolla. Aamuleh- tiNollatun set pitää sopimuk tor ian saada his . k ir joihin teäkin jaettiin lisäansioiden vuoksi. . Citymarketissa hän aloitti vuonna 1988. Palkka on aina ollut pieni lyhyttä Valiolla työskentelyä lukuun ottamatta. . Kassatyötä hän on tehnyt Citymarketin lisäksi Amurin lihakaupassa ja huoltoasemalla. Alaakaan ei ole helppoa vaihtaa 20 vuoden kauppauran jälkeen. Niina Koivuniemi PAMista kertoo, että hovioikeudessa tavoite on saada Tuija Hanhisalolle täydet tunnit työsopimukseen ja korvaus TYÖVOIMAAN KOKEMATTOMUUS Niina Koivuniemi menetetyistä tunneista viiden vuoden ajalta. . Vastaanpaneminen hankaloittaa mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa ja saada lisätyötä esimerkiksi vuokratyö?rmojen kautta. Muut myyjät ovat olleet solidaarisia häntä kohtaan. Olen oppinut kotoa, että vaikka ihminen on kuinka persaukinen, saa pitää puolensa. Kuulemma voisin perustaa auttavan puhelimen. Laki suosii valmiiksi hyväosaisia Tuija Hanhisalo haastoi työnantajansa Keskon oikeuteen 26 vuoden osa-aikaisuuden vuoksi. Kaupoissa ei pitäisi voida teettää yhdeksää päivää työtä putkeen. Erikoistuneen työnjaon yhteiskunnassa kaikki ovat riippuvaisia toisistaan ja toistensa tekemästä työstä. Vähimmäismääräksi 18 tuntia Kymmenkertaisia tuloeroja ei voi selittää toisen työn isommalla arvolla. Hanhisalo on toiminut aiemmin myös luottamusmiehenä työpaikallaan. Työssäkäyvätkin ihmiset joutuvat siksi esimerkiksi vuokra-asunnon vaihtamisen ja takuuvuokrien takia helposti hankaliin tilanteisiin. Hanhisalo auttaa mielellään tuttuja nuoria, jos heillä on ongelmia esimerkiksi toimeentulotuen hakemisen tai perintätoimistojen kanssa
Öljyn tähänastinen hintahuippu oli ennen ?nanssikriisiä kesällä 2008, jolloin Brent-laadun raakaöljy maksoi lähes 138 dollaria tynnyriltä. Hinnanlaskun seurauksena sen kysyntä lähtee kasvamaan ja hinta nousemaan, kunnes taas jossain vaiheessa kohonnut hinta katkaisee talouskasvun, Partanen kuvaa sahaamisteoriaa. Öljyn hinta on toki vain yksi tekijä suhdannevaihtelujen takana. Kiinan kasvu hiipui Yllättävää oli Partasen mukaan pikemminkin se, että taantumasta huolimatta öljy pysyi pit- kään kalliina. Kuitenkin myös vuosina 2011? 2014 hinta liikkui lähes vastaavissa huippulukemissa, 110?120 dollarissa tynnyriltä. Öljyn saatavuusongelmien lisäksi tätä selittää Partasen mukaan Kiinan talouskehitys: vaikka Euroopassa ja alkuaikoina Yhdysvalloissakin elettiin taantumatunnelmissa, Kiinassa talous kasvoi edelleen voimakkaasti. Kiina, Intia ja muutamat muut maat ostivat sen öljyn, joka ei länsimaissa mennyt enää kaupaksi. Alunperin kaasun tuotantoon kehitettyä menetelmää alettiin soveltaa myös liuskeöljyn tuotantoon, kun öljyn hinta nousi ja kaasun hinta romahti vuosikymmenen vaihteessa, Partanen selvittää. Liuskeöljyn hyödyntämistä oli helpottanut myös mullistava vaakaporausteknologia. Ratkaiseva ja keskeinen tekijä öljyn hin- 150 120 Raakaöljyn hintakehitys kuukausittain tammikuusta 1995 tammikuuhun 2015 barrelin hinta Yhdysvaltain dollareissa 90 60 30 0 1995 14 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004. Noussut kaasun hinta kannusti kehittämään uusia tuotantoteknologioita, kuten vesisärötyksen. Tekijät kokivat tilanteen ironisena, mutta eivät loppujen lopuksi ristiriitaisena oman viestinsä kanssa. Yrittäjänä ja tietokirjailijana työskentelevän Rauli Partasen mukaan sahaava hintakehitys on tunnusomaista tilanteelle, jossa kohtuukustannuksin hyödynnettävissä olevaa öljyä on entistä vähemmän. . Kun öljyn hinta nousee, talouskasvu kääntyy laskuun, jolloin öljyn kysyntä vähenee ja hinta laskee. Asiantuntijat eivät usko sen jatkuvan kovin kauaa. RAULI PARTANEN, Harri Paloheimo ja Heikki Waris ennustivat Suomi öljyn jälkeen -kirjassaan (Into 2013), että halvan öljyn aika alkaa olla pysyvästi ohitse. Entistä enemmän energiaa kuluu itse öljyn hankkimiseen, jolloin toiminnan hyötysuhde heikkenee. Viime syksynä kolmikolta ilmestyi saman teoksen päivitetty ja kansainvälisempi versio The World After Cheap Oil (Routledge 2014). Nyt se ei ole saanut sovituksi tällaisesta, ja esimerkiksi Saudi-Arabia, joka tuottaa viidenneksen maailmanmarkkinoilla myytävästä öljystä, on pitänyt tuotantonsa ennallaan hinnan romahtamisesta huolimatta. . Halpa öljy elvyttää hetken » Liuskeöljytuotanto, kysyntänäkymien heikkeneminen ja OPECin muuttunut tuotantopolitiikka selittävät öljyn hinnan laskua. Vaikeuksissa on myös Kanadan öljyhiekkatuotanto. Piristysruiske länsimaiden talouteen OPEC yrittää pudottaa kilpailijoita Tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (ETLA) on laskenut öljyn hinnanlaskun vaikutuksia eri maiden ja talousalueiden talouskehitykseen. Sunin laatima muistio Raakaöljyn hinnan laskun talousvaikutukset osoittaa, että etenkin positiiviset vaikutukset öljyä tuoville maille voivat olla huomattavat. Saudi-Arabiassa on varmaan ajateltu, että sillä on varaa pari vuotta myydä halpaakin öljyä ja katsoa, putoaisivatko jotkut toiset öljyntuottajat kilpailusta, Partanen tulkitsee. Kohteena on esimerkiksi juuri PohjoisAmerikan liuskeöljytuotanto, jossa varsinkaan uuden tuotannon aloittaminen ei ole nykyisellä hintatasolla kannattavaa. Öljyä kyllä riittää maapallolla, mutta helpot varannot on jo pääosin käytetty, ja joudumme turvautumaan koko ajan työläämmin hyödynnettävissä oleviin esiintymiin. Jos öljyn hinnan 40 prosentin lasku jää pysyväksi, Yhdysvaltojen bruttokansantuote nousee tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia perusuraa enemmän. Nyt näissäkin maissa kasvu on alkanut hiipua. Vaikka viime kesänä alkanut hinnanlasku ei ollut yllätys, sen rajuus oli, Partanen luonnehtii. Euroalueella vastaava vaikutus olisi tänä vuonna 1,0 ja ensi vuonna 1,9 prosenttia, Suomessa tänä vuonna 0,4 ja ensi Yhtenä syynä hinnanlaskuun on ollut Pohjois-Amerikan liuskeöljytuotannon huomattava kasvu. . Öljyn hinta suurin piirtein puolittui puolessa vuodessa. Samaan aikaan, kun teos ilmestyi, öljyn hinta oli milteipä vapaassa pudotuksessa. Nyt Brent-raakaöljyn tynnyrihinta on 50 dollarin tuntumassa. TEKSTI Elias Krohn ?Olemme hankkiutuneet öljystä riippuvaisiksi melkein kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.? nanlaskussa oli lisäksi öljyntuottajamaiden OPEC-järjestön tuotantopolitiikan muutos. Aiemmin se on pyrkinyt säätelemään raakaöljyn hintaa esimerkiksi sopimalla tuotannon vähentämisestä hintojen nostamiseksi
Myös investointeja sähköautoihin ja niiden infrastruktuuriin on vaikeampi perustella, jos öljyn hinta on matalalla, Partanen toteaa. Vaihtoehtoisten energiamuotojen tuki tulee valtioille entistä kalliimmaksi, koska tukiaisia tarvitaan enemmän, muistuttaa Suni. Sekä Partanen että Suni uskovat kuitenkin, että öljy ei kauaa näin edullisena pysy. Kyse voi olla kuukausista tai enintään muutamasta vuodesta. . Näin on esittänyt myös Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hinnanlasku merkitsee niin isoa vientitulojen putoamista OPEC-maille, että siinä tarvitaan jo vähän muutakin kuin Yhdysvaltojen painostusta, arvioi Suni. Partasen mukaan öljyn hinnan manipuloiminen poliittisista syistä ei olisi historiallisesti uutta, mutta pitäviä todisteita sellaisesta ei nyt ole esitetty. Biokaasu ja sähköautot vaikeuksissa Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kannalta öljyn hinnanlaskun ikävä seuraus on se, että vaihtoehtoisten energiamuotojen, kuten biokaasujen, kehittäminen muuttuu vähemmän kannattavaksi. . Uudenlaisen infrastruktuurin rakentaminen ei onnistu hetkessä vaan vie vuosikymmeniä, Partanen pohtii. KU/ALL OVER PRESS/JA 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 15. Tämä ohjaa teknologian kehittämiseen ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöön, arvioi Suni Öljyn korvaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, molemmat asiantuntijat korostavat. . ?On ilmeistä, että Venäjän talous ajautuu syvään taantumaan vuonna 2015?, Suni ennustaa muistiossaan. Silti yhteisvaikutus on selvästi positiivinen, Suni summaa. Kun öljyn hinnan lasku heikentää öljyä vievän Venäjän taloutta, siellä on aiempaa vähemmän varaa ostaa esimerkiksi suomalaisia tuotteita. Venäjän taantuma syvenemässä Sunin arvion mukaan hinnanlaskun positiiviset vaikutukset öljyä tuoviin maihin ovat suuremmat kuin negatiiviset vaikutukset öljyä vieviin maihin, koska viejämaat pystyvät puskuroimaan vaikutuksia keräämistään rahastoista tai ottamalla velkaa. Venäjä on kuitenkin poikkeuksellisen riippuvainen öljyn hinnan kehityksestä. Suni ja Partanen eivät tällaiseen usko. . Ja paljon muutakaan ei tapahdu, jos tavarat eivät liiku. Olemme hankkiutuneet öljystä riippuvaisiksi melkein kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Suomen erityisongelma on se, että meidän Venäjän-kauppamme vähän rokottaa positiivisia vaikutuksia. Varsinkin logistiikka, tavaroiden ja ihmisten liikuttaminen, on täysin öljyriippuvaista. ALL OVER PRESS/ OLEKSI MAKSYMENKO vuonna 1,5 prosenttia. . Maailmantalouden elpyessä ja kysynnän kasvaessa öljyntuotantoa ei pystytä kasvattamaan niin nopeasti kuin olisi tarvis, ja öljyn hinta jälleen nousee, ennustaa Partanen. Öljyä on mielettömästi maaperässä, mutta osin niin pieninä pitoisuuksina, ettei se ole nykyteknologialla helposti hyödynnettävissä kuin korkealla hinnalla. Tilannetta pahentaa Ukrainan kriisin ja siihen liittyvän pakotepolitiikan luoma epävarmuus. Eräiden teorioiden mukaan öljyn hinnan lasku olisi tulosta länsivaltojen, erityisesti Yhdysvaltojen tietoisesta politiikasta, ja sen tarkoituksena olisi painaa Venäjää entistä enemmän polvilleen
1990-luvun lama toteutti oikeiston 60-luvun unelman » Ville Yliaskan väitös kertoo, miten kuntien rahoja siirrettiin teknologiateollisuuden tutkimustoimintaan. TEKSTI Juha Drufva KUVA Jarno Mela 16
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Teemu Hiltunen vaati ministeriöitä etsimään aktiivisemmin säästökohteita ?vähemmän tärkeistä kohteista. Myös muita yritystukimuotoja samanaikaisesti vahvistettiin. Kuntauudistus hahmoteltiin vuonna 1988 Taloudelle vahingollinen sosiaalipolitiikka verotuksineen ja byrokratioineen oli saavuttanut äärirajansa. Sorsan IV hallitus teki vuosina 1983?87 budjetteja, joissa T&K eli tutkimus ja kehitysrahat, kasvoivat huomattavasti enemmän kuin valtion menot keskimäärin. Tulosjohtamisen mittareiden kehittäminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi. JULKISTALOUDEN KILPAILUTTAMISTA ei ole käsitelty historian metodeilla. alkuvaiheessa vuosina 1982?92 noin 1 100 miljoonaa markkaa. Julkisia varoja siirrettiin kuntien vastuulla olevasta hyvinvointipalveluiden tuottamisesta teollisuuden tukemiseen. Vähemmän tärkeitä kohteita Hiltusen mukaan olivat kuntien menot. Julkisen sektorin työntekijöitä nimiteltiin mielellään tuottamattomiksi suojatyöpaikoissa lusmuilijoiksi, jotka oli pakotettava asiakaslähtöisyyteen. Ilmiö laitettiin oikeiston toimesta hyvinvointivaltioiden syyksi. Ville Yliaska tarkastelee väitöskirjassaan julkisen sektorin alasajoa 1960luvulta lähtien. Vuonna 1976 Finnovaatiopäivillä esiintyneen EVA:n toimitusjohtajan Max Jakobsonin mielestä julkinen sektori oli verorahoilla pystytettyä byrokraattista, tuottamatonta hallintoa. . Kunnallis- ja hallintotieteen näkökulmasta aihetta on tutkittu historiattomasti. Julki- sella sektorilla koitti uusliberalistisen talouskuripolitiikan aikakausi, jonka iskusanana oli New Public Management (NMP) eli uusi julkisjohtaminen. EVA tiivisti elinkeinoelämän rivit Voisiko uusliberalismin aikaa 1975?2015 kutsua kapitalismin pyhäksi allianssiksi, kuten 1815?1848 oli eurooppalaisten keisarikuntien pyhän allianssin valtakautta nousevaa porvaristoa vastaan? . Tulos- ja kehysbudjetoinnin käsitteillä puhuttiin tavallaan samasta asiasta, eli julkishallinnon varojen vähentämisestä. Gradunsa hän teki vuonna 2006 työajan lyhentämättä jättämisen historiasta. Lokakuussa Yliaska väitteli Helsingin yliopistossa uuden julkisjohtamisen historiasta Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtaja Max Jakobson totesi 24.8.1976 Finnovaatio-päivillä, että kaikki yhteiskunnalliset ongelmat olivat palautettavissa julkisen sektorin kasvamiseen, koska taloudelle vahingollinen sosiaalipolitiikka verotuksineen ja byrokratioineen oli saavuttanut äärirajansa synnyttämällä kannustinloukkuja ja verokiiloja. Jakobson antoi ymmärtää, että julkinen sektori oli verorahoilla pystytettyä byrokraattista, tuottamatonta hallintoa, olipa kyseessä sitten päiväkoti, terveyskeskus tai peruskoulun keittiö. Yliaskan mukaan keynesiläisen hyvinvointivaltioideologian romahdettua vasemmistolle jäi vain neljä linjaa, joilla edetä: demokratian laajentaminen, työn jakaminen, perustulo ja teollisuuspolitiikka eli yritysdemokratia. Taloutta lähdettiin elvyttämään vapauttamalla markkinat säätelystä, ja hyvinvointivaltiota ryhdyttiin leikkaamaan yksityistämällä julkisia palveluita. tutkimus- ja kehitystoiminnan tieltä. . Hiltunen lupaili menojen lisäyksiä T&K-toiminnalle ja kuntapäättäjille järjestetyissä tilaisuuksissa » KU:N ARKISTO 17. Lamavuosina 1990-luvulla väkeä vähennettiin kuntien ja valtion hallinnosta. IntoKustannus julkaisi väitöskirjan nimellä Tehokkuuden toiveuni. Yliaskan mukaan sotien jälkeinen länsimaiden talouskasvu alkoi hyytyä 1970-luvulla ylituotantokriisin seurauksena. Kuitenkaan selkeästi osoitettavaa valtioliittoa ei ole ollut uusliberalismin aikakaudella osoitettavissa, kuten vuosina 1815?1848. Yliaskan mukaan EVAn perustaminen 1974 tähtäsi elinkeinoelämän rivien tiivistämiseen suhteessa vasemmiston hegemoniaan. Kivelä totesi 1983 julkaistussa pam?etissaan Isännätön raha, että kunnat on saatava katkaisuhoitoon valtionosuusuudistuksen avulla. Yliaskan mukaan julkisen sektorin uudistukset liittyivät alusta alkaen uuteen teollisuuspolitiikkaan, jossa julkisia resursseja ja ennen kaikkea varoja siirrettiin kunnista yksityisten yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan T&K-työhön. . Vuoden 1848 vallankumouksen jälkeinen pettymys ja privatisoituminen muistutti vuoden 1968 jälkeisiä aikoja. Siksi otin lähtökohdaksi poliittisen hallintohistorian. Historioitsija Ville Yliaskaa (s.1978) on kiinnostanut taloustieteen aatehistoria, samoin julkisen talouden kilpailuttaminen. EVAn ohella vasemmiston vastaista kamppailua rahoitti ja toteutti Sotavahinkoyhdistyksen säätiö, joka muun muassa tuki Vapaan Koulutuksen Tukisäätiön toimintaa, joka puolestaan pyrki vaikuttamaan koulutuspolitiikkaan. Kävikö niin, että julkisen sektorin tulosmittauksesta ja tulosjohtamisesta tulikin työntekijöiden ulosmittausta ja ulosjohtamista? . Molempia aikakausia yhdistää kontrollin ja kuriajattelun tiukentuminen. Juhani Kivelä siirtyi EVAsta valtiovarainministeriön virkamieheksi 1980-luvulla ja toi mukanaan EVAn uusliberalistisen säästöideologian. Myös teknokraattiset tulevaisuusvisiot ja innostus panostaa hallinnonuudistuksiin vertautuvat toisiinsa. Muun muassa Tekes sijoitti yhden arvion mukaan tähän ?kansalliseen teknologiaohjelmaan
Samalla käynnistettiin yhteistyö teollisuuden, yliopistojen ja tutkimusinsti- tuuttien välille. EVA haukkui julkisen sektorin palvelutuotantoa siitä, että se eleli leveästi markkinatalouden ulkopuolella samalla, kun EVA vaati valtiota rahoittamaan yksityisten yritysten teknologia- ja tuotekehitystä, koska yksityinen sektori ei suostunut riskeeraamaan tuotekehittelyyn tappioiden pelossa. Kilpailuttamista ja tulosjohtamista oli julkisella sektorilla haluttu toteuttaa jo 1960-luvulta lähtien, mutta Yliaskan mukaan tämän ideologian taakse ei saatu riittävää poliittista voimaa. Julkiseen hallintoon sisällytettiin koko julkinen sektori, jolloin kaikista julkisella sektorilla työskentelevistä sairaanhoitajista siivoojiin ja verovirkailijoihin tuli osa ?hallintoa.? Julkisesta hallinnosta tehtiin propagandistinen vetonaula vetoamalla perisuomalaiseen herravihaan, hallitsijoihin ja valkokaulusherroihin. VM:n budjettiosaston ja EVAn näkökulmasta julkisen sektorin raha oli sitä ?isännätöntä rahaa,. Oikeistolle hyvinvointivaltio merkitsi yksinhuoltajaäitiä tai sivareita ja sosiaalipummeja. . Väitettiin, että tämä kunnille valtionapuina jaettava prosenttiosuus oli virhe, joka oli kiireesti korjattava, ettei se houkuttelisi kuntia tuhlaamaan isännätöntä rahaa. . 1984 Nokian Juhani Kuusi nimesi teknologia-Suomen syntymäpäiväksi. Paavo Lipposen mukaan rakennemuutoksen aiheuttamaa keskittymistä oli turha estää aluepolitiikalla. joka tarvitsi jämäkän isännän. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla tulosjohtaminen nousi uudelleen agendalle lisättynä ideoilla julkisen sektorin toimintojen kilpailuttamisesta. . millä Hiltunen viittasi T&K-panostuksiin. Puhuessaan aluepolitiikasta Päijät-Hämeen kasvunäkymien yhteydessä 14. Tämä puolestaan edellytti julkisten palveluiden tuotannon yksityistämistä. Tämä oli miltei suoraan nykyisen kunta- ja soteuudistuksen käsikirjoitus. Valtiomonopolikapitalismikritiikki tuki uusliberalismia Julkisen sektorin uudistukset liittyivät alusta alkaen uuteen teollisuuspolitiikkaan, jossa julkisia varoja siirrettiin kunnista yksityisten yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Vuoden 1982 valtion budjetin liitteenä julkaistiin Katsaus hallinnon kehittämiseen. VM:n tiedostuslehden nimi ?Tiukka linja? viittaa tämän kovan linjan kehuskeluun. Oliko Suomen pankin vallan siirtäminen VM:lle täysin harkittu ja suunniteltu uusliberalistinen käänne, jolla eduskunnan ja kuntien valtaa kavennettiin radikaalisti? . Tämä haave toteutettiin 1990-luvun laman aikana. Vastavetona ay-liikkeen yritysdemokratia- ja palkansaajarahastovaatimuksille työnantajapiirit alkoivat korostaa johtamista omana alanaan. Hiltusen julistaman virallisen aloituspäivän 9. EVA esitti 12.2.1988, että elinkelpoisia olivat vain yli 20 000 asukkaan kunnat, joilla oli riittävän voimakas yksityinen sektori. Lama antoi sitten 1990-luvulla taustatukea näiden ideoiden toteuttamiselle, kun kilpailuideologia selätti poliittisen voimansa menettäneen pitkäaikaissuunnittelun. Kansanedustajille luvattiin tulosmittareita, joiden avulla kuntien menoja voidaan seurata tarkasti, mutta mittariongelmien vuoksi VM:n valta korostui entisestään. Johtaminen on niin vaativaa ja oma tehtäväalueensa, johon ei työntekijöiden pidä puuttua. Samalla palkansaajarahastojen tilalle ehdotettiin tulospalkkausta. Korostettiin tulospalkkausta palkansaajarahastojen sijaan. Tämä työnantajien kanta voitti poliittisen kädenväännön ay-liikkeen kanssa. . 1983, Hiltunen väläytteli jo superpolitiikkaa, joka tarkoitti suurempaa yritysten tukemista ja vähemmän yksilöihin ja perheisiin kohdistuvaa tukea. . 11. Kuntien menoja oli leikattava ja tuottavuutta nostettava. Vuonna 1984 Hiltunen kertoi kuntapäättäjille, että kaikki kuntien menojen lisäykset menivät velanhoitomenoihin, mikä oli aiheutunut vuosien 1982?83 ?elvytyksestä,. » aina vaikeita supistusvuosia. Vuonna 1982 perustettiin Teknologian kehittämiskeskus TEKES, jonka ideana oli teknologian ja tuotekehityksen edistäminen valtion toimenpitein. Tämä valtiokritiikki vei pohjaa hyvinvointivaltiolta. . Kilpailuttamisesta ei tullut kunnille sellaista pelastusrengasta, mitä niille luvattiin. Kaikista julkisella sektorilla työskentelevistä sairaanhoitajista siivoojiin ja verovirkailijoihin tuli osa ?hallintoa?. KU:N ARKISTO 18. Länsisaksalaisen Joachim Hirschin teos Turvavaltio oli hyvin suosittu 1980-luvun vasemmiston piirissä. 11. Siksi VM:lle oli annettava lisää valtaa, koska kunnat vain tuhlasivat isännätöntä rahaa, kun menot saatiin valtion budjetista prosenttimääräisinä. Yritys- ja virastodemokratian kokeilutkin hiipuivat nopeasti ja puolustajat hävisivät, eikä yritysdemokratia lopulta toteutunut muuallakaan. Vallansiirto Suomen Pankilta valtiovarainministeriölle Yliaskan mukaan valtiovarainministeriön koko kulttuuri on muodostunut kirstunvartijan roolin ympärille, mutta aikaisemmin 1970?80-luvuilla sillä ei ollut riittävästi valtaa. Tosin hallinnon uudistustavoitteet jäivät monin paikoin leikkauksien jalkoihin ja julkisen sektorin pienentämisen ja tehostamisen vaatimus voitti. Yliaska muistuttaa, että uusliberalismi sai voimaa 70-luvulla vasemmiston piirissä syntyneestä valtiomonopolistisen kapitalismin kritiikistä
09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi 19. näkemiin rasismi! Vasemmistonaiset VÄNSTERKVINNORNA vasemmistonaiset Varaa oma tilasi: p. Liput 15?20 euroa klo 19?24 Iltabileet Asemaravintola, Hannikaisenkatu 18 Ruokaa . ystäviä. Juontaja Minna Tuomanen. Tarjolla mm. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen tavattavissa ja tentattavissa MA 16.2. klo 10-11 Valtimo, K-Marketin edusta, Käpyläntie 2 klo 12-13 Nurmes, Kahvila konditoria Supikas, Porokylänkatu 25 klo 15-16 Joensuu, Kauppakeskus Iso Myy, Kauppakatu 26 klo 17-18 Outokumpu, Valintatalon edusta, Kiisukatu 17 TI 17.2. klo 16 -17 Pori, toritilaisuus Eetunaukiolla klo 18 keskustelutilaisuus EU:n talouspolitiikasta, Kutosen kulma, Pohjoispuisto 2 KE 18.2. klo 10.30-12 Valkeakoski, Kauppakeskus Koskikara, Valtakatu 9-11 klo 14-16 Mänttä-Vilppula, Cafe Myllyranta, Myllyrannantie 5 klo 18-20 Tampere, Ruby&Fellas Irish Bar, Hämeenkatu 15 TO 19.2. klo 10.00 Jämsä, Kahvila Akuliina, Jämsän torilla klo 15.00 Äänekoski, Kahvila Anna, Kauppakatu 10 klo 17.00 Jyväskylä, Nikolainkulma, Asemakatu 6 Vasemmalle, ystävät! Eduskuntavaalit 19.4. KIRJOJA ELÄMÄSTÄ Vasemmistonaisten vaalistartti JA SITÄ SUUREMMASTA Tämäkin ilmoitus huomattiin! Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. https://kirja.elisa.fi/ekirja » www.kansanuutiset.fi Tilaa omasi verkkokaupasta osoitteesta Ystävänpäivänä 14.2. Jyväskylässä klo 11?13.30 Katutre?t Kävelykadulla. Soidin- ja lauluyhtye Raivottaret. Mercy & The Droners. kotiäitilattea klo 15.00 Naisen osa(t) tanssiesitys Huoneteatteri, Sammonkatu 7. Tanssijat ja ehdokkaat keskustelevat. Kakkukahvila auki. juomaa . Li Andersson ja muita ehdokkaita. Vapaa pääsy! Tervetuloa feminismi
On muun muassa Aaro Hellaakosken, Yrjö Jylhän ja Arvo Turtiaisen sotatunnelmia, joihin tuoreet laulurunot ihmeen saumattomasti limittyvät. Sirpa Kähkösen kirjoittama ja Taru Mäkelän ohjaama Palava kaupunki . On niin ikään suuri ansio, että lauluissa ei toisteta Sotapojat marssii ja nenäliinat vilkkaa -tyyppisiä tekoreippauksia, jotka rasittavat sota-ajan alkuperäistä laulelmaperintöä lähes kautta linjan. Eräät roolit ovat ylitse muiden. SILTALA B kulttuuri Suomalaisuus on sotien kautta synnytettyä ei-venäläisyyttä. Valot Antti Tuomikoski. Sinikka Sokan Viipurin rouva ja pikkutyttö koskettavat, tavallaan Reetta Ristimäen lapset Ruotsiin toimittava nainenkin. Näyttämön vaihtuva taustakuvasto vavahduttaa jo sellaisenaan, mistä koituu esitykselle varteenotettavia lisiä. Niin myös uudessa ensi-illassaan. Mistä kiitos. Veli-Pekka Leppänen TEATTERI AVOIMET OVET: Palava kaupunki . Sota on muutakin kuin karttamanööverejä ja rintaman rapaa, se on tunnetta, järjettömiä utooppisia toiveita, lamaannuttavaa kauhua. Se keskittyy ihmisiin ja heidän tunnemaisemaansa, ja mistäpä muusta teatteritaidetta on tarkoitettukaan puhumaan. Teatteri Avoimet Ovet pitää hyvin yllä naisten panosta lähihistoriassamme. Musiikki » Sota ei ole Anna-Mari Kähärä. jatkosodan helsinkiläisiä. Käsikirjoitus: Sirpa Kähkönen. Ohjaus Taru Mäkelä. jatkosodan helsinkiläisiä heittäytyy sotavuosiin, lähinnä kaupunkilaisten pelon ja toivon vaihdoksiin. Pohjavire on traaginen, mutta ei jäännöksettä, ja mukana on pieniä Brecht?Weill-sävyisiä hetkiäkin. Aikaisemmin ei Sirpa Kähkösen laulurunoja ole kuultukaan, myöhemmin kyllä mielellään. Epätyypillinen ja rohkea Näytelmä on enemmän kuin sotalaulujen potpuri. Sota ei ole koskaan kaukana, kun se on ihmisen mielessä. Näyttelijöitä on monisärmäinen ryhmä. Puvut Marja Uusitalo. Sodankäynti on totta kai läsnä, mutta siviileille enemmänkin tietojen ja huhujen kaikuna kuin taistelujen alituisena melskeenä. Neljän näyttelijän luomien hahmojen rinnalla keskeisen osan ottaa itse kaupunki, Helsinki, eritoten talven 1944 suurpommitusten tuhoineen. Kari Hevossaaren tulkitsema Sulo-hevonen rikkoo ajatusrutiineja ja vie syvemmälle sodan hulluuden tasoihin. Palava kaupunki on epätyypillinen ja rohkea, niin näytelmänä kuin laulunäytelmänä, ja saavuttaa tarkoituksensa. Osaavin oheiskeinoin painopiste ei jää vain musiikin varaan vaan jakautuu tasapainoisesti toisiaan täydentävien elementtien kesken. Korostuu tietysti laulutaito, sillä Anna-Mari Kähärä on säveltänyt sodanajan runoihin ja uusiin teksteihin kaikkiaan 17 laulua, joiden moniääniset kiemurat selvitetään ilmavin linjoin. Kun joukossa on Sinikka Sokan ja Reetta Ristimäen tapaisia artisteja, ei ongelmia ilmene. Äänet Pirkko koskaan kaukana, kun se on ihmisen mielessä. Antti Kujala. Rooleissa Kari Hevossaari, Suvi Isotalo, Reetta Ristimäki ja Sinikka Sokka. Kari Hevossaaren tulkitsema Sulo-hevonen rikkoo ajatusrutiineja.. Taustaprojisoinnit 20 Tiitinen. Suvi Isotalo myös säestää pianolla ja Kari Hevossaarikin laulaa komeasti. Runoista kymmenen on aikalais- ten kynästä, kuusi Kähköseltä, yksi Ristimäeltä. Monet SA INT -kuvat dokumentoivat pommien raatelujälkiä juuri Kaartinkaupungista, teatterin nykyisiltä kotikulmilta. Oivaltavaa paikallishistoriallista ulottuvuutta. Osoittaa tekijäryhmän taitoa, miten melko viitteellisestä juonesta, puolestatoista tusinasta sävelletystä runosta ja valojen, pukujen, kuvien ja äänien kombinaatiosta rakentuu tällainen sarja tilanteita, empatian ja sympatian lähteitä. Kirjailija Raimo Pesonen, Voima 1/2015 Sodan tulien valossa AVOIMET OVET » Sirpa Kähkönen kirjoitti ja Taru Mäkelä ohjasi laulunäytelmän sodan vaurioista Helsingissä. Esitys kohoaa reilusti yli sotalaulupotpurin. HELSINKILÄINEN TEATTERI Avoimet Ovet avaa vuoden mieleen jäävällä kantaesityksellä