SIVU 7 kansan uutiset . vIIkkolehtI | 12.7.2019 | 3,5 € | 28-003251-1928 | kansanuutIset.fI Ulkomaiset työntekijät heikoilla Tanskassa sivu 14 Guardian: Liikenteen ”Wienin malli” kiinnostaa Saksassa sivu 18 Juho Kautto: Työttömyydestä eduskuntaan sivu 27 metsäala kaipaa tuuletusta. 28/2019 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
Ymmärrystä ja tukea opiskelijoille on tullut niin poliitikoilta kuin vaikkapa KELAsta, jonka opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen toteaa (HS 10.7.), että ympärivuotinen opintotukimalli olisi tutkimisen arvoinen ajatus. Eikä lukuharrastus ole säästä kiinni: parasta se on sateella, peiton ja peltikaton alla! asiantuntijoistamme on jo työelämään siirtyessään loppuunpalanutta. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto Samok haluaisivat mieluiten opiskelijat osaksi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. TÄSTÄ INNOSTUN NYT anna paju Kansan Uutisten toimittaja 28/2019 Perjantaina 12.7.2019. Kesto Määräaikais. Vasemmisto-opiskelijoiden mukaan opiskelijoiden palveluita ja toimeentuloa tulee kehittää niin että ne tukevat yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta ja eriarvoisuuden purkamista. KELAn suunnalta ratkaisuksi esitetään lainatakauksen myöntämistä myös kesäkuukausiksi. SYL muistutti myös mielenterveyden ongelmista, joista kärsii kolmannes korkeakouluopiskelijoista. SYL:n hätähuutoon on syytä vastata tietysti jo opiskelijoiden itsensä vuoksi, mutta myös koska koko yhteiskunta kärsii, jos osa tulevista osaajistamme ja PÄÄKIRJOITUS Sirpa KoSKinen Toimittaja sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi PS. Vähän asiaa, mutta enimmäkseen vierestä. Jos sitten ei saa kesätöitäkään, ainut pelastus on toimeentulotuki, jonka ehdot opiskelijalle ovat tiukat. Perustulo olisi tällainen ratkaisu. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma–pe 9.00–16.00 puhelin: 09 7596 0365 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2019 KANNEN KUVA Lehtikuva/Vesa Moilanen Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Hän pitää kyllä opintotuen tasoa hyvänä, mutta opintotukijärjestelmän muita osia on kiristetty hänen mukaansa tavalla, joka heikentää järjestelmän toimivuutta ja opiskelijoiden toimeentuloa. (10 %). l S uomen ylioppilaskuntien liitto SYL haastoi heinäkuun alussa kannanotollaan suomalaisia pohtimaan, miksi opiskelijoilla ainoana väestöryhmänä Suomessa ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon. Vähättely oli sitä luokkaa, että se poiki – onneksi – opiskelijoiden toimeentuloja mielenterveysongelmien perinpohjaisen käsittelyn julkisuudessa. Kiiskille tärkeää on herättää katsojan halu vaikuttaa eläinten kohteluun. 2 | KU 28 /2 01 9 Päätin tarttua mahdollisuuteen ja pienen neuvottelun jälkeen löin hieman pienemmällä panoksella Juhanan [Vartiainen] kanssa vedon kiinni siitä, että vuoden 2023 huhtikuussa Suomen työttömyysaste on alle viisi prosenttia. Lue Lisää sivu 22 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Lue Lisää sivu 6 Eläinkuvissaan taiteilija Hertta Kiiski puhuu toislajisuudesta, tasavertaisuudesta ihmisten kanssa. SYL muistutti siitä, että opiskelijoiden opintuki on katkolla kesäkuukaudet, paitsi jos pystyy hankkimaan riittävän määrän opiskelusuorituksia. Opiskelijoiden toimeentuloongelmia ei pidä vähätellä Dekkareita ja pokkareita, runoja ja romaaneja. Valtamedia hyökkäsi rajusti opiskelijoita vastaan vähätellen SYL:n esiin nostamaan ongelmaa. Siinä somemyrskyssä opiskelijoita haukuttiin jopa laiskanpulskeiksi syöttöporsaiksikin. Lomalla koetan lukea enemmän kirjoja kuin somea. Nyt korkeakouluopiskelijoiden ongelmat tunnetaan ja tunnustetaan laajasti. Useimmiten ei pysty, koska yliopistot eivät kesällä tarjoa kaikille tutkintoon sopivia opintoja
Aurinkopaneeleita on totuttu näkemään talojen katoilla, mutta nyt kaksi isoa paneelia viilettää pyörän peräkärryn kattona. TeksTi ja kuvaT Olli Mäkelä Kuortaneen Kaatialan louhoksella pyörä jäi parkkiin pariksi yöksi. Pyöräillessään tuhansien kilometrien matkan kotikulmiltaan De Haanista Suomeen belgialainen tutustui paikallisiin Hollannin, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Suomen kylissä ja kaupungeissa. AjAssA KU 28 /2 01 9 | 3 01 AjAssA K artat, navigaattorit ja älykännykät jäivät syvälle sivutaskuun, kun belgialainen Benoit Vanden Haute huomasi, että ihmisethän ne pitävät miehen tiellä ja kartalla. – Ekologista ja ekonomista, Vanden Haute määrittelee sähköavusteisen pyöräretkeilyn. Nämä neuvoivat, mikä reitti pyöräilijän kannattaa valita ja missä on hyvä yöpyä. Jälleen Benoit Vanden Haute tutustui suomalaisiin ja sai sukellusseuraa.. Aurinkovoimaisella pyörällä ympäri Eurooppaa Benoit Vanden Hauten peräkärryssä kulkevat matkatavaroiden lisäksi kajakki ja märkäpuku. Tämä mies ja pyörä ei ole tiellä tavallinen mies ja pyörä
Moni on myös tarjonnut yllättäen vuodetta kodistaan ja monesti on annettu pystyttää teltta puutarhaan. Päivämatkat ovat sadan kilometrin molemmin puolin. Kuortaneella Vanden Haute kömpii aamulla ulos pienestä teltastaan. KaKsi 200 watin aurinkopaneelia. Mies ja pyörä on kuskattu auton peräkärryssä pyöräkorjaamolle. – Tarkoitus on palata kotiin loka-marraskuulla. Aina on osunut paikalle auttajia. veSimieS pyörällä Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella Vanden Haute yöpyi teltassa sukeltajien suosimalla Kaatialan louhoksella. Mies päihitti suunnitelmat ja viikon ”melontaloman” jälkeen polki Tromssasta suoraan Kilpisjärvelle. . – Ruoka alkaa olla vähissä, joten pitää päästä kauppaan. Niinpä matkalla pianon nähdessään hän on pyytänyt lupaa saada soittaa vaikkapa BeethoveBenoit Vanden Haute ihastui Suomen jokamiehenoikeuteen. Vanden Hautenista on parasta ottaa retki kerrallaan. Otettiin kOtiinkin Huhtikuun ensimmäisenä päivänä alkaneen matkansa aikana Vanden Haute on yöpynyt puolet teltassa ja puolet sisämajoituksissa. Moottori: Crystalyte HT 3525. Vanden Haute suunnitteli ja rakensi matkapyöränsä yhdessä sähköpyöriä ammatikseen valmistavan ystävänsä kanssa. – Ajattelin ottaa pyörän selkään myös ”pienen” pianon, mutta ei. AjAssA 4 | KU 28 /2 01 9 Ennen pitkää pyöräretkeä Vanden Haute suunnitteli ja rakensi yhdessä ammatikseen sähköpyöriä valmistavan ystävänsä kanssa juuri tälle retkelle sopivan pyörän. – Soittaminen on matkallakin tehnyt minut aina onnelliseksi. Pyörän kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta peräkärrystä on katkennut akseli ja on ollut muuta pikku harmia. Noin nelimetrisen pyöräkolossin sisältö kertoo miehen harrastuksista: vesipalloa, melomista ja ”Ajattelinottaapyörän selkäänmyös’pienen’ pianon,muttaei.” Pyörä . Suomeen ensi kertaa tullutta miestä tervehtivät auttavaiset ihmiset. Kuortaneelta Vanden Haute jatkoi kohti Tamperetta, Turkua ja Helsinkiä. Vain hyttyset häiritsevät telttamajoituksessa. . – Lapissa tuli nukuttua enemmän teltassa kuin sisätiloissa, sillä ihmisiä ja asumuksia on siellä harvassa. l sukeltamista. Benoit Vanden Haute käytti tuhansia tunteja suunnitellessaan ystävänsä kanssa aurinkovoimaista polkupyörää.. Vanden Haute työskenteli ennen matkaansa kymmenen vuotta satamaisäntänä kuninkaallisessa belgialaisessa purjehdusseurassa. Ystävätkin pitivät selvänä, että kun kauas pohjoiseen polkee, on käytävä pohjoisimmassa kolkassa. Urheilullisten harrastusten vastapainona Vanden Haute pitää tärkeänä pianonsoittoa. Suurpiirteinen suunnitelma on polkea Baltian maitten läpi Puolaan, Tsekkiin ja Välimeren maihin. Illalla hänen uudet ystävänsä tulevat uimaan ja sukeltamaan. Ioni-akku: 16 Ah litium. Pitkässä peräkärryssä kulkevat teltan, makuupussien ja kaiken muun lisäksi kajakki ja märkäpuku. – Isäntäväki on tarjonnut vielä oluet matkalaiselle. Pilvisinä päivinä akun lataus on vähäisempää. Vanden Haute on mukana kodinvaihtorenkaassa, joten matkalla on tarjolla ilmaisia yösijoja. Koga Worldtraveller. . Päivämatkan pituutta säätää myös se, miten yöpaikka osuu kohdalle. Seuraavana päivänä pitää jo lähteä, vaikka tähänkin olisi mukava jäädä pidemmäksi aikaa. nia ja Chopinia. – No, tekeehän minun jo mieli lähteä pyöräilemään Amerikkaan. . SääSkiä ja yStäviä 36-vuotias Benoit Vanden Haute kävi Norjan Tromssassa itsensä kanssa painia, jatkaako suunnitelmien mukaan Nordkappiin.
Pilottihankkeessa haluttiin kokeilla kuinka hyvin lajistoa voi siirtää paikasta toiseen säilyttämällä ne hengissä ja tarjoamalla niille uusi kasvuympäristö. Suomessa erityisesti metsien hakkuut ovat suuri uhka lajeille, sillä metsät ovat tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö. Ennen kuulumatonta oli, että jotkut opiskelijat uskaltautuivat huutamaan iskulauseita myös maan uskonnollista johtoa vastaan. Mielenosoitukset käynnistyivät vastalauseena uudelleen tiedonvälityksen valvontaa tiukentavalle laille. Lopulta se on myös itsesuojelua, sillä ihminen on olemassa vain osana ekosysteemeitä. Myös Suomessa luonnon monimuotoisuus heikkenee. Kreeta Karvala IltalehtI 9.7. Hän myös tuomitsi poliisin hyökkäyksen Teheranin yliopiston opiskelija-asuntolaan ja määräsi tutkinnan poliisin toimista. Kreikan vaalitulos on huono uutinen paitsi kreikkalaisille myös koko Euroopalle. 1999 ja kaduilla poltettiin vaihteeksi muuta kuin USA:n lippuja. Luonnon köyhtymiseen on useita eri syitä. Li Andersson 8.7. Kai Hirvasnoro Iranissa vaadittiin demokratiaa 20 vuottA sitten Iranilaisia opiskelijoita osoittamassa mieltään vapaamman yhteiskunnan puolesta. He saivat vastaansa pampuin aseistautuneet mellakkapoliisit. Opiskelijat vaativat presidentti Mohammad Khatamia vauhdittamaan lupaamiaan uudistuksia ja erottamaan maan ”väärin toimivaa” johtoa tai eroamaan itse. Ilmastonmuutos on uhka myös luonnon monimuotoisuudelle. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin itseisarvo. Vanhojen korruptoituneiden hyvien veljien ja sukujen valta palaa oikeiston voiton myötä. Huoli toimeentulosta, stressi ja yleistyneet mielenterveysongelmat on asia mihin pitää suhtautua vakavasti, ilkkumisen tai vähättelyn sijasta. LAinAttuA Huippu-urheilu on läpeensä politisoitunutta sekä täynnä valtaja korruptiorakenteita, jotka pitäisi muuttaa, mutta rahaa ja valtaa vastaan nouseminen vaatii yksittäiseltä urheilijalta poikkeuksellista rohkeutta. Opiskelijat kuuluvat Suomen pienituloisimpaan väestöryhmään ja heidän velkaantumisensa on noussut uusiin ennätyksiin. twitter LE HT IK UV A VIIsI Vuotta sitten Suomen ympäristökeskus perusti Raaseporiin ensimmäisen ekosysteemihotellin. Raportin mukaan ekosysteemihotelli voi auttaa monia lajeja, ja näin ollen ekosysteemihotelleja voidaan tulevaisuudessa nähdä Raaseporin lisäksi ympäri Suomea. Molempia onkin käsiteltävä yhdessä. Miksi välittää luonnon MoniMuotoisuudesta. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n tuoreimman arvion mukaan luonnon monimuotoisuus hupenee ihmisen aiheuttamana kovaa vauhtia. Tänä keväänä julkaistun Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin eli Punaisen kirjan mukaan joka yhdeksäs eliölajeista on uhanalainen. Toisaalta luonnonsuojelu hillitsee ilmastonmuutosta, sillä luontoalueet, erityisesti metsät, toimivat tärkeinä hiilinieluina. Valitettavasti vastaaville hankkeille on myös syynsä. MaI KIvelä Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja. – Kanuunat, tankit ja konekiväärit eivät enää pidättele meitä, Teheranin yliopistoalueella huudettiin. 7. Jussi Saramo 7.7. Uhanalaisiin lajeihin kuuluu sekä eläimiä että kasveja, joista suhteellisesti eniten lintuja ja sammalia. KoLumni. Elinympäristöjen vähentyminen on suurin uhanalaisuutta lisäävä tekijä. Ekosysteemihotelli on uusi toimintamalli, jossa lajistolle tarjotaan turvapaikka avustamalla ne “hotelliinsa” ihmisen aiheuttaman uhan, kuten tietöiden, alta. Viime kuussa hankkeesta valmistui kattava raportti. Ihmiskunnan on kyettävä pysäyttämään lajien katoaminen, kuudes sukupuuttoaalto. Tuhannet opiskelijat osoittivat mieltä vaatien demokratiaa. Khatami pyysi mielenosoittajia rauhoittumaan ja vaati lain ja järjestyksen palauttamista. AjAssA KU 28 /2 01 9 | 5 IranIssa leImahtI 12
Jos 15–64-vuotiaiden työllisyysaste ei nouse hallituskauden aikana 75 prosenttiin, ja jos 15–74-vuotiaiden työttömyysaste ei painu alle viiden prosentin, vasemmistovetoisen hallituksen katsotaan vähintäänkin alisuorittaneen. Vaikka suhdannenäkymä on juuri nyt heikko, kansainvälisesti on syntymässä vahva rintama elvyttävän talouspolitiikan taakse. Kolmanneksi uskon varsinkin hallituskauden lopulla vahvaan kokonaiskysynnän kasvuun, jonka näen tärkeimpänä työllisyyden ja työttömyysasteen määrittäjänä Suomen taloudessa. Toiseksi työikäisen väestön väheneminen ja tuotantorakenteen palveluvaltaistuminen tukevat jatkossakin työttömyyden vähenemistä: vähänkin kasvava talous nappaa koko ajan suuremman osan työikäisistä töihin. Päätin tarttua mahdollisuuteen ja pienen neuvottelun jälkeen löin hieman pienemmällä panoksella Juhanan kanssa vedon kiinni siitä, että vuoden 2023 huhtikuussa Suomen työttömyysaste on alle viisi prosenttia. Tämän suunnanmuutoksen vahingollisuudesta ehkä vankimmin on vakuuttunut tarjontapolitiikan lähettiläs, kansanedustaja Juhana Vartiainen. Ihmisten oikeanlainen ja oikea-aikainen tukeminen, palkkatuen lisääminen ja muut ”pehmeät” keinot vähintään korvaavat kepittämisen vähentämisen negatiiviset työllisyysvaikutukset. Tätä asetelmaa kuvaa hyvin se, että Eteläranta 10:ssä Elinkeinoelämän Keskusliiton aulaan ollaan asentamassa työllisyysasteen kehitystä kuukausittain raportoivaa ”kelloa”. Jo tämä tarkoittaa Sipilän hallituksen melko kapeaan lähestymistapaan verrattuna muutosta. Ensinnäkin näEn hallituksen esittämien työntarjontaan ja ihmisten työllistymisedellytyksiin liittyvien toimenpiteiden vaikutukset työllisyyteen ainakin vähän positiivisina. Millä perusteilla uskalsin lähteä tähän vetoon. AjAssA 6 | KU 28 /2 01 9 KAIKEN HYVÄN ALKU JA JUURI Twitterissä olevansa valmis lyömään tuhannesta eurosta vetoa sen puolesta, etteivät hallituksen työllisyystavoitteet toteudu. Siksi viiden prosentin työttömyysaste on Suomessakin realismia vuonna 2023. Hallitusohjelman julkaisun jälkeen julkinen keskustelu työllisyyden ja työllisyyspoliittisten toimenpiteiden ympärillä on myös ollut vilkasta. Yksi keskeinen keskustelussa esiintynyt väite on ollut, etteivät hallituksen ohjelmassaan esittämät toimet ole riittävän kovia työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi. kutEn hallitus on toitottanut, mitään työllisyyteen positiivisesti vaikuttavaa toimenpidettä ei haluta rajata tulevina vuosina keinovalikoimasta. Vaikka osa arvostelusta on ollut selvästi päivänpoliittista ja hallitus on luvannut myös korvaavia tarjontapoliittisia toimia, lienee totta, että jonkinlainen käännös suomalaisessa työllisyyspolitiikassa on nyt käsillä. Hallitukset ja keskuspankit eivät enää anna leikkauspolitiikalle tilaa. Kun hallitus on muun muassa luvannut purkaa aktiivimallin, vähentää ylipäänsä työttömien kepittämistä ja hoitaa työllisyyttä aktiivisen työvoimapolitiikan kautta, on sanottu, että työntarjonnan kasvattaminen on laiminlyöty. l J o alkumEtrEillä on selvää, että Antti Rinteen hallituksen onnistuminen mitataan työllisyydellä. Tonnista vetoa Kolumni Alle viiden prosentin työttömyysaste hallituskauden lopulla on mahdollinen.. Hän ilmoitti Jussi AhokAs Kirjoittaja on Suomen sosiaali ja terveys ry:n SOSTEn pääekonomisti
Al l Ov er Pr es s/ Is m O Pe KK Ar In en. Asiantuntijat vastaavat. TausTaT KU 28 /2 01 9 | 7 02 taustat Miten metsiä pitäisi hoitaa ja kasvattaa
TausTaT 8 | KU 28 /2 01 9 (kuva) Metsän jatkuva kasvatus kannattaa Jatkuvan kasvatuksen harvennushakkuissa kaadetaan isoimmat tukkipuut, kun puolestaan tasaikäisessä metsänkasvatuksessa harvennetaan pienemmistä puista. TeksTi Pekka Leiviskä
Nyt tämä totuus on paljastunut ainakin osittain valheeksi. Tämän jälkeen puuntaimet pitää istuttaa ja maa perata pariin otteeseen. Luken Valkonen kertoo, että tasaikäisessä kasvatuksessa avohakkuun jälkeen maa pitää raivata korjuujätteistä sekä muokata. – Mallit näyttävät, että mitä kovempi tuottotavoite sitä enemmän jatkuva kasvatus kannattaa, maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen kertoo. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sauli Valkonen on arviossaan varovaisempi. Hänen mielestään metsän jatkuva kasvatus voi olla hieman kannattavampaa kuin tasaikäinen päätehakkuuseen perustuva malli, jos metsän uudistuminen onnistuu. – Jos uudistamiseen ja istutukseen vaadittava raha tuottaa korkoa korolle paremmin pankissa, metsää ei kannata avohakata.” päätehakkuuikään 100 vuodessa Metsäalan yleisen käsityksen mukaan jatkuva kasvatus on kannattavaa vain tietynlaisissa metsissä. TausTaT KU 28 /2 01 9 | 9 M etsänomistajat ratkaisevat seuraavien vuosikymmenien aikana kasvaako Suomen hiilinielu, pelastuvatko monet uhanalaiset lajit ja miten sellutehtaille riittää kuitupuuta. Tälle alussa tehdylle investoinnille saa kunnon tuoton vasta 60–120 vuoden päästä. Tosin hän lisää, että jatkuva kasvatus sopii vain tietynlaisiin metsiin ja kokemus aiheesta on vielä aika vähäistä. Avohakkuu hyvä, jatkuva kasvatus huono. Tämä on se viesti, mitä metsäammattilaiset ovat kertoneet metsänomistajille vuosikymmeniä. Jatkuvan kasvatuksen syyt Ensinnäkin jatkuvan kasvatuksen harvennushakkuissa kaadetaan lähtökohtaisesti isoimmat tukkipuut, kun puolestaan tasaikäisessä metsänkasvatuksessa harvennetaan lähtökohtaisesti pienemmistä puista. Esimerkiksi männyn tukkipuun hinta on ollut viime aikoina 50–60 euroa ja kuitupuun hinta 14–20 euroa. – Ensimmäiset 15 vuotta ovat pelkkiä kuluja. Toinen syy paremmalle kannattavuudelle tulee investoinneista. Koska rahan arvo todennäköisesti laskee vuosittain, kannattaa Vihosen mielestä kannattavuutta verrata pankin sijoitustuotteisiin, joissa on 2–3 prosentin vuosituotto. 30 vuoden jälkeen voi tulla jo jotain tuottoakin, Luken Valkonen sanoo. Yksityisiä metsänomistajia neuvova Arvometsän toimitusjohtaja Aleksi Vihonen kertoo, että metsän istutus on suurin kustannus tasaikäisessä metsänkasvatuksessa. Al l Ov er Pr es s/ Is m O Pe KK Ar In en. Valkonen kertoo, että ensimmäisen 15 vuoden kulut ovat 2 000 euroa hehtaarilta. Metsänomistaja saa siis jatkuvassa kasvatuksessa tasaisemmin tuottoa, sillä päätehakkuumallissa suurin osa tuotosta tulee vasta avohakkuun myötä. Kasvatustavan ratkaisee pitkälti raha. Valkonen perustaa varovaisuutensa siihen, että kannattavuuslaskelmia voi tehdä monella tavalla. Perusperiaatteena on, että metsän pitää pystyä uusiutumaan luonnollisesti. Pienemmistä puista maksetaan alhaisempaa kuitupuun hintaa
Metsäneuvonta jatkuvasta kasvatuksesta on edelleen puutteellista. Siitä asiantuntijat ovat eri mieltä. MTK:n Nissinen arvioi, että metsänomistajat päättävät siirtää 10–20 prosenttia Suomen metsistä jatkuvaan kasvatukseen. Pohjois-Suomessa avohakkuut eivät ylipäätään kannata, sillä metsä kasvaa istutusten jälkeen päätehakkuuikään vasta yli sadan vuoden päästä. – Kun mennään Kajaanin pohjoispuolelle, istutuskustannusta ei saada takaisin, kun investointia verrataan kolmen prosentin korkokantaan, Arvometsän Vihonen sanoo. – Kun on kymmenet vuodet työkseen torjunut jatkuvaa kasvatusta, voi olla hirveän vaikeaa Avohakkuualue, kiistelyn kohde. Tämä johtuu vedenpinnan tasosta. Silloin metsälakia muutettiin ja jatkuva kasvatus tuli mahdolliseksi. – Jos turvemaiden metsään tehdään avohakkuu, vedenpinta nousee ja on pakko tehdä kunnostusojituksia. TausTaT 10 | KU 28 /2 01 9 Vihonen kertoo, että monet metsäalalla vetoavat koealoilla tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan jatkuva kasvatus ei kannata. Ka i Hi rv as no ro Le Ht iK Uv a/ ro ni re Ko m aa Vesakko saa kyytiä.. Metsäneuvonta yhä puutteellista Metsänhoidossa ei ole vain kahta mallia, vaan lukuisia välimuotoja. Valkosen mielestä Suomen tuhansilla metsäneuvojilla on pääasiassa vain alkeet jatkuvasta kasvatuksesta. Luken Valkonen kertoo, että Etelä-Suomessa käytännössä kaikki talousmetsät ovat täynnä samanikäisiä puita. – Pitäisi ennemmin puhua 20 eri mallista, MTK:n Markus Nissinen kertoo. – Perinteisillä menetelmillä hoidetuissa metsissä on vaikea suositella siirtymistä jatkuvaan kasvatukseen. Ennen metsälain muutosta jatkuvaa kasvatusta sai tehdä vain poikkeusluvalla. Paljon näkemyserosta kiteytyy siihen, että Suomessa on paljon talousmetsiä, joissa on ainoastaan samanikäisiä tukkeja. – Jatkuva kasvatus on tieteellisiin tutkimuksiin perustuvien laskelmien ja meidän käytännön mukaan suurimmassa osassa Suomen metsiä kannattavampaa. Vuodesta 2014 onkin tapahtunut hurja muutos. Arvometsän Vihosen prosenttiluvut ovat toisesta ääripäästä. Hän kuitenkin kertoo, että Suomessa turvemailla olevia metsiä on noin 20 prosenttia kaikesta tuottavasta talousmetsästä. Luken Valkonen ei kasvatusmenetelmän tutkijana halua antaa arviota. Luken erikoistutkija Valkosen mukaan erityisesti turvemaiden metsissä jatkuva kasvatus vaikuttaa olevan paras ratkaisu tuoton kannalta. Runkojen vähyys voi olla ongelma. Suurimpana heikkoutena hän pitää sitä, että käytännön kokemus puuttuu. Myös historian painolasti näkyy edelleen neuvoissa. Jos metsässä ei ole kymmeniin vuosiin tehty harvennuksia, uusiutumiskyvyn tunnistaa siitä, että siellä on eri-ikäisiä puita. – Ehdot olivat erittäin tiukat ja Metsäkeskus myönsi niitä lupia hyvin niukasti, Luken Valkonen sanoo. Arvometsän Vihonen on eri mieltä. asiantuntijat eri linjoilla Kuinka paljon Suomen metsistä sitten olisi kannattavampaa kasvattaa jatkuvan kasvatuksen mukaisesti. Vihosen mukaan nämä tutkimukset on tehty maksimoimaan jotain muuta kuin metsänomistajan kannattavuutta. Avain on siinä, onko metsässä luontaista kokoeroa puissa, kertoo Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitoesimies Juho Laitinen. Sellaisen metsän kääntäminen jatkuvan kasvatuksen metsäksi on taloudellisesti haastavaa. Jos on vain muutama sata runkoa hehtaarilla, ovat vaihtoehdot vähissä. – Tasaikäisyys ei ole ongelma. Koska päälle tulevat vielä muokkaukset, istutukset ja raivaukset, se tulee älyttömän kalliiksi
Avohakkuualue, kiistelyn kohde. Ka i Hi rv as no ro. TausTaT KU 28 /2 01 9 | 11 Kymmenet vuodet työkseen jatkuvaa kasvatusta torjuneen voi olla hirveän vaikeaa luopua kannastaan. – On joitakin asioita, joita on vaan totuttu tekemään. Arvometsän Aleksi Vihonen kertoo, että heidän asiakkaakseen saapuu usein metsänomistajia, joiden toiveita jatkuvasta kasvatuksesta ei ole suostuttu kuuntelemaan, vaan heitä on painostettu avohakkuisiin. l Siitä se lähtee: kuusentaimi laikulla. Jotain ongelman todellisuudesta voi päätellä myös siitä, että Luonnonvarakeskuksen Sauli Valkonen ei suostu kommentoimaan asiaa. myöntää, että on tainnut olla väärässä, Valkonen sanoo. Vihosen mukaan ala kaipaa tuuletusta. Näistä metsänomistaja ei välttämättä hyödy, mutta metsäpalveluyrittäjä hyötyy suuresti
Vaikka lainarahaa on taas pitkästä aikaa luvassa, Kreikka on edelleen rahoittajien luupin alla, joten vastatakseen huutoonsa Mitsotakis on käytännössä pakotettu myös veropohjan laajenainoatakaan paikallista, joka olisi epäillyt Tsiprasin vehkeilleen etuisuuksia itselleen edeltäjiensä tapaan. Niin tai näin, radikaalius oli riisuttu radikaalin vasemmistopuolueen kampanjasta täysin. TeksTi Tino Lintunen E lämässä moni asia keskittyy toistoon: Ihmisen pitää syödä, kammata tukkansa ja kreikkalaisen äänestää valtaan Uusi demokratia. Tuolloin vasemmistolainen pääministeri Alexis Tsipras sai kansalta mandaatin olla suostumatta EU:n, EKP:n ja IMF:n muodostaman troikan velkaohjelman ehtoihin. Radikaalius ei vetoa Olen seurannut Ateenassa joitakin vaaleja, eikä tunnelma ole ollut vielä kertaakaan näin väsähtänyt ja välinpitämätön. Ehkä vahvasti Alexis Tsiprasin kasvoihin kampanjassaan luottanut Syriza haisteli trendejä, joiden mukaan ihmiset halusivat turvallisuutta. Vaikka kirottu velkaohjelma on virallisesti päättynyt ja maa päässyt taas mukaan kansainvälisille lainamarkkinoille, toisen polven pääministerin Kyriakos Mitsotakisin pelivara on äärimmäisen pieni. Keväällä järjestetyt EU-vaalit olivat paikallisten mukaan aggressiiviset, joten osa kampanjoinnin vaisuudesta selittyy heidän mukaansa vaaliväsymyksellä. 30 prosentin kannatusta nauttivan oppositiopuolueen paineissa testattu ja hyvämaineinen johtaja on vaarallinen vastus. Tsipras valitsi kansan tuesta huolimatta velkaohjelman ehtojen hyväksymisen. Jos Tsipras on poliitikkona niin puhdas kuin väitetään, tilanne tarLe ht iK Uv a/ an ge Lo s tz or tz in is. Tällä kertaa kannattaa kuitenkin vaalia tervettä epäluuloa ja pitää kukkarostaan parempaa huolta. pelastus yhä kaukana Neljä kovaa vuotta on kuluttanut, väsyttänyt ja kesyttänyt kansaa. Vaalilauseissa toisteltiin ympäripyöreyksiä tulevaisuuteen katsomisesta ja lupaukset olivat kesyjä. Vaalilupausten lunastaminen ja talouden kehittäminen on vaikeaa työttömyysasteen ollessa 18 prosenttia. Yhteiskuntarauhan nimissä Mitsotakisilla ei ole varaa testata enempää pienija keskituloisten sietokykyä. Pian vaalien jälkeen alkoi Syrizan kannatuksen lasku, josta puolue ei enää toipunut. Eikä Syrizan tulos ollutkaan varsinaisesti huono; Uusi demokratia vain onnistui imemään itselleen kannatuksen tyhjiin rupsahtaneelta äärioikeistolta. TausTaT 12 | KU 28 /2 01 9 tamiseen. Pääministeri Mitsotakisilla ei ole juurikaan varaa ottaa harha-askeleita, ja kreikkalaiseen tapaan seismisesti aktiivisessa politiikan maaperässä sellaisia joutuu ottamaan väistämättä. Ehkä 10 prosenttiyksikön tappio EU-vaaleissa lamaannutti Syrizan. Näyttävä antautuminen troikalle johti hallituskriisiin ja uusiin vaaleihin syyskuussa 2015. Kreikka näyttääkin palanneen takaisin vanhaan kahden valtapuolueen järjestelmään, jossa pienpuolueeksi kuivahtaneen Pasokin paikan on ottanut sosiaalidemokratiaan päin notkahtanut Syriza. tsipRasin moRaali testataan Syrizan karismaattinen johtaja nauttii edelleen luottamusta kansan keskuudessa. Silti uuden pääministerin tie ei tule olemaan yhtään vähemmän kuoppainen kuin edeltäjänsä. Tsiprasin näkökulmasta vaalitappio saattaa olla tervetullut hengähdystauko ja tilaisuus terävöittää tavoitteitaan. Mutta on ilmassa jotain muutakin. En ole tavannut Demokratia näytti ikäiseltään Kreikan vaaleissa Ateena Väsyneet kreikkalaiset hylkäsivät populistiset riikinkukot ja valitsivat tutun kumppanin. Se tarkoittaa korruption kitkemistä, harmaan talouden torjuntaa ja rikkaiden verottamista, eli kaikkeen siihen kajoamista, millä Uusi demokratia rakensi peruskannatustaan aisaparinsa Pasokin kanssa vuosikymmenten ajan. Korruptiostaan tunnetussa maassa sellainen maine on kovaa valuuttaa. Kokoomushegemoniaan päättyneiden parlamenttivaalien tulos ei yllättänyt ketään, sillä ne käytiin alun perin jo neljä vuotta sitten. Kansanäänestyksen tuloksen noudattaminen olisi tiennyt kuolemanpeliä EU:n ja siihen pohjimmiltaan myönteisesti suhtautuvien kreikkalaisten kanssa
Tunnelma oli vaaleissa väsynyt ja välinpitämätön. Syrizan kannattaja seurasi sunnuntaina apeana ovensuukyselyjen tuloksia Ateenassa. Tässä tapauksessa EU-kumppanien tulisi olla hereillä ja pöydän alla murusia odottelevilla pikkusisaruksilla pirun terävät hampaat. joaa mahdollisuuden aggressiiviseen oppositiopolitiikkaan ja hallituksen haastamiseen. TausTaT KU 28 /2 01 9 | 13 Kyriakos Mitsotakis äänestyspaikalla sunnuntaina Ateenassa. l Ti no Li nT Un en. Sitten on tietenkin se toinen, tuttu ja turvallinen vaihtoehto, jossa kaksi isointa veljestä jakavat pöydän antimet hyvässä hengessä keskenään
Se käsittelee muun muassa kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevia työehtokiistoja. – Yritykselle tulee halvemmaksi palkata riittävästi työntekijöitä vuokrafirmasta kantamaan lämpöpatterit 17. Euroopan uuden työviranomaisen toimisto aloittaa työnsä tänä syksynä Bratislavassa. TausTaT 14 | KU 28 /2 01 9 R akennustyömailla voi nähdä tilanteita, joissa työmaalla ei ole asianmukaisia nostolaitteita, kertoo Tanskan rakennusliiton BAT:n pääsihteeri Gunde Odgaard. Palataan vanhoihin käytäntöihin. TeksTi UP/Birgitta Suorsa. EU:n työviranomaisella riittää työtä. Vastaavaan Odgaard on törmännyt myös Norjassa ja Saksassa. Syynä on ulkomaisen työvoiman riisto. Pienet palkat johtavat siihen, että alalla mennään taaksepäin. – Meidän pitää saada kaikille työntekijöille yhtäläiset oikeudet, muuten oikeistopopulistit keräävät vain lisää kannatusta. kerrokseen kuin vuokrata asianmukainen nosturi. EU:n itäisistä jäsenmaista saadaan työvoimaa halvalla, samoin EU-maissa asuvista ulkomaalaisista. Odgaardin mukaan viranomaisella riittää tanskassa rakennusalan turvallisuus laskee Ulkomaisten työntekijöiden palkkaaminen kantojuhdiksi tulee halvemmaksi kuin torninosturin vuokraaminen
l UP /B ir gi tt a SU or Sa al l ov er Pr eS S/ St ig al en äS. Odgaard huomauttaa, että kun työaika ylittää direktiivin salliman maksimimäärän, viranomaistenkin pitää herätä, mutta käytäntö on ollut kirjavaa. Jos työntekijän käsi tai jalka katkeaa, hänelle ei makseta mitään. Uusia tulijoita riittää, sillä Tanskassa palkkataso on moninkertainen Romaniaan verraten. Lisäajalta heille ei makseta mitään. Ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on Gunde Odgaardin mukaan Tanskassa järjestelmällistä. EU-kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ei toteudu, Odgaard sanoo. Myös sosiaalimaksut ja vakuutukset jätetään maksamatta. Kustannukset kaatuvat lopulta valtion eli kansalaisten kontolle. Vaikka lähetettäville työntekijöille pitää maksaa työntekomaan mukaista palkkaa, slovenialaiset yritykset saavat Odgaardin mukaan sosiaalimaksujen alennuksen takia epäreilua kilpailuetua. – Tämä on Euroopan työviranomaisten asia. Kyse ei ole enää työntekijöiden riistosta, vaan myös ryöstöstä. Odgaard painottaa, että hyväksikäyttöön syyllistyneet yritykset ovat usein mukana rahanpesussa. – Olemme lisäksi nähneet, että yritysten asiamiehet tulevat työntekijän mukaan pankkiautomaatille ja ottavat osan palkasta takaisin. Meidän pitää jakaa tietoa yritysten velvollisuuksista. – Yksin meillä Tanskassa ja pelkästään rakennusalalla on viitisensataa tällaista tapausta. Sen jälkeen ulkomaiset yritykset eivät voi vedota siihen, etteivät tienneet Tanskan säännöksistä. Ammattiliitto voi puuttua työaikaan, sillä työajan valvonta ei kuulu työsuojeluviranomaiselle. Näissä loukataan selvästi työntekijöiden oikeuksia, mutta tapauksia on varmasti enemmän. Eurooppalaiset rakennusliitot selvittävät, menetelläänkö vastaavasti muissa unionin uusissa, itäisissä jäsenmaissa. – Tavallisin rikkomus on, että ulkomaalainen työntekijä tekee 37 tuntia viikossa ja saa palkan kuten sopimuksessa sanotaan, mutta tosiasiassa he työskentelevät 55–60 tuntia viikossa. Hän mainitsee slovenialaisten yritysten saamat edut lähetettävistä työntekijöistä. – Meillä on ollut monia romanialaisia ja slovenialaisia työntekijöitä, jotka ovat menettäneet ansionsa loukkaantumisen takia. Palkattomia työtunteja Ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on Odgaardin mukaan järjestelmällistä. Niin kauan kuin ulkomaalaiset työntekijät pitävät tanskalaista riistopalkkaa lottovoittona, ongelmaan on vaikea puuttua. – Rehellisten tanskalaisten yritysten on vaikea kilpailla näiden riistofirmojen kanssa. Tällä tavoin ulkomaisten työntekijöiden tuntipalkat laskevat merkittävästi. Käytäntö romuttaa hyvinvointiyhteiskuntaa. TausTaT KU 28 /2 01 9 | 15 työtä, sillä riistofirmat jättävät eläkkeet ja muut lakisääteiset työnantajamaksut maksamatta. Tämä koskee niin Tanskassa asuvia ulkomaalaisia kuin muualta EUmaista lähetettyjä työntekijöitä. Liitto ei voi kuitenkaan päättää sanktioista. – Työntekijä menettää tällä tavoin tulevaa turvaansa, työttömyysturvaa ja eläkettä. Ammattiliitot eivät voi viedä tapauksia oikeuteen, sillä ne eivät ole sopineet sosiaaliturvamaksuista. Ne voivat maksaa Tanskaan, Saksaan ja Itävaltaan lähetetyistä työntekijöistä pienempiä sosiaaliturvaja eläkemaksuja Sloveniaan kuin siellä työskentelevistä työntekijöistään. Odgaardin mukaan jopa seitsemän euron tuntipalkka päihittää Romanian kahden euron tuntipalkan moninkertaisesti. ”Kyseeioleenää työntekijöidenriistosta, vaanmyösryöstöstä.” eläketurvaa ei juuri kerry Odgaard kertoo, että useita tapauksia on odottanut Euroopan työviranomaisen perustamista. Hän muistuttaa, että Tanskassa rakennusalan minimipalkka on 17 euroa tunnilta. Kaikille EU:n työntekijöille pitää saada yhtäläiset oikeudet, muuten oikeistopopulistit keräävät vain lisää kannatusta, sanoo Tanskan rakennusliiton pääsihteeri Gunde Odgaard
Ongelma ei siis ole islam itsessään, vaan Saudi-Arabia, joka rahoittaa tällaista toimintaa. teksti Riikkamari Muhonen T ilaStojEn mUka an Bosniassa vuosittain vierailevista noin 1,2 miljoonasta turistista yli 70 prosenttia on kotoisin arabimaista. Samalla bosnialaisten enemmistö kannattaa EU:ta ja toivoo sen tukevan maata jatkossakin. on nähnyt omin silmin Sarajevon rakennuskannan muuttuvan. TausTaT 16 | KU 28 /2 01 9 Saudit ja EU rakentavat Bosniaa Viimeisellä kommentillaan hän viittaa erityisesti läntisessä Sarajevossa sijaitsevaan Ilidzan alueeseen, jonka katukuvaa arabiankieliset kyltit ja arabimaista saapuneille turisteille suunnatut palvelut hallitsevat. Joillakin alueilla tavalliset bosnialaiset ovat jo jääneet vähemmistöksi muualta tulleiden arabien keskelle. Sodan arpien umpeutuessa kansanryhmien välit ovat vähitellen lämpenemässä. Rii KK am aR i m Uh on en al l ov eR PR es s/ Ro be Rt W ya tt. – Lähi-idästä kotoisin olevat henkilöt lahjovat paikallisia viranomaisia ja saavat täten rakentaa enemmän kiinteistöjä kuin heille myönnetyt rakennusluvat edellyttäisivät. Haavat arpeutuvat Hitaasti Huolimatta EU:n passiivisuudesta ja arabivaikutuksen lisääntymisestä, on viimeaikainen kehitys ollut Juri?i?in mielestä varsin positiivista Bosniassa. Juri?i?in näkemys EU:n toiminnasta saudijärjestöjen vastapainona Bosniassa on kriittinen. Kuitenkin tällainen toiminta on pienimuotoista ja vetää piiriinsä erityisesti yksinäisiä nuoria, jotka etsivät itseään. Bosnialainen opiskelija Filip Juri?i. – Saudiarabilaiset toimijat rahoittavat kulttuurijärjestöjä, joista osa ajaa myös radikaalia islamin tulkintaa. Lähi-idästä peräisin olevalla rahalla on rakennettu Bosniaan monenlaisia kohteita. – Sodan jälkeen eri ryhmien väliset suhteet olivat ongelmallisempia, eivätkä esimerkiksi avioliitot eri kansallisuuksien välillä olleet hyväksyttyjä. Kuitenkin myös aivan Sarajevon ydinkeskustaan on noussut komeita ostoskeskuksia ja muita rakennuksia arabirahalla. Kuitenkin kymmenen viime vuoden aikana tilanne on muuttunut rennommaksi. Turistien ohella maahan virtaa alueelta myös rahaa: noin 40 prosenttia Bosniaan suuntautuvista ulkomaisista sijoituksista on peräisin Lähi-idästä. Tämä sarajevolainen Srebrenican joukkomurhaa käsittelevä galleria on avattu osittain turkkilaisen rahoituksen turvin. Sarajevo Hajanaisen maan kansanryhmät lähenevät toisiaan sodan arpien hiljalleen umpeutuessa, ainakin monikulttuurisessa Sarajevossa. Sarajevon vanhan kaupungin arkkitehtuurissa näkyy vuosisatainen ottomaanivaikutus, mutta kaupunki on tunnettu monikulttuurisuudestaan. – EU tukee Bosniaa juuri ja juuri riittävästi, jotta maa pysyy kohtalaisen vakaana ja markkinaalueena EU:sta tuotaville tuotteille. Sijoitusten mukana tulee myös kulttuurisia vaikutteita
Sarajevon vanhan kaupungin arkkitehtuurissa näkyy vuosisatainen ottomaanivaikutus, mutta kaupunki on tunnettu monikulttuurisuudestaan. Valtaapitävän puolueen vastustajien on vaikeaa menestyä liiketoiminnassa. Sodan arpien umpeutuessa kansanryhmien välit ovat vähitellen lämpenemässä.. Tällainen lausunto olisi sodan aikana ollut mahdoton. aikoo jättää lähitulevaisuudessa kotimaansa jälleen taakseen. l – Erityisesti Sarajevossa ilmapiiri on kansainvälinen, mutta pienemmissä kylissä ja kaupungeissa eri kansallisuudet elävät tiukemmin erillään. Korruptio ja maastamuutto Huolimatta kansanryhmien välien parantumisesta Bosnian suurimmat ongelmat ovat Juri?i?in Monet nuoret ovat muuttaneet Saksaan ja Itävaltaan. Jotkut sanovat, että on tärkeää olla kroaatti tai serbi, mutta oikeasti se on tärkeää vain poliitikoille. Bosnialaiset elävät normaalia elämää, ja vain paikallinen poliitikkojen rahoittama media pyrkii pitämään yllä vastakkainasettelua ryhmien välillä. itse sanoo ylpeästi olevansa Bosnian katolilainen. Juri?i. – Uskon, että Bosnialla voi olla edessään kirkas tulevaisuus, mutta itse haluan vapaamman ja onnellisemman elämän, koska tällä hetkellä vanhoillisilla kansallismielisillä puolueilla on edelleen vahva kannatus ja ne lietsovat ristiriitoja ihmisten välille. – Voin toki sanoa olevani myös kroaatti, sillä juureni ovat siellä. Itsekin ulkomailla asunut Filip Juri?i. Joissakin paikoin jopa koulua käydään kahdessa eri vuorossa, muslimit ja katolilaiset erillään. – Korruptio on laajalle levinnyttä ja paikalliset yrittäjät tarvitsevat hyvät kontaktit poliitikkoihin toimintansa turvaamiseksi. Yleensä sanon mieluummin olevani bosnialainen, koska olen täältä kotoisin. TausTaT KU 28 /2 01 9 | 17 mukaan samoja kuin monissa muissakin itäisen Euroopan maissa. Siksi monet nuoret ihmiset ovat jo muuttaneet maasta esimerkiksi Saksaan ja Itävaltaan
Myös kaikki yli 65-vuotiaat Viron kansalaiset matkustavat ilmaiseksi. Tallinnassa siirryTTiin vuoden 2013 alusta lähtien ensimmäisenä eurooppalaisena pääkaupunkina maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Tampereella halvin 360 vuorokauden lippu (2 vyöhykettä) maksaa 380 euroa, viiden vyöhykkeen lippu 730 euroa. . Fölialueella ei ole vyöhykejakoa. Wienissä liikennelaitos Wiener Linien saa vuosittain 700 miljoonaa euroa tukirahaa kaupungilta ja valtiolta. . Kaupungin liikennelaitoksen tiedottajan mukaan odotettavissa on, että lippujen kysyntä kasvaa sitä mukaa kuin vanhojen vuosilippujen kausi päättyy lähikuukausina. Turistille esimerkiksi 3 päivän lippu maksaa 5 euroa ja 30 päivän lippu 23 euroa. Saksan liittovaltio rahoittaa Essenissä, Herrenbergissä ja Mannheimissa kokeiluja, joissa tutkitaan, voidaanko muilla lipunhintojen alennusjärjestelmillä houkutella ihmisiä jättämään autonsa kotiin ja hyppäämään bussiin tai metroon. Wienissä 365 euron vuosilippu on lisännyt selvästi joukkoliikenteen suosiota. Kaupunkia hallitsevan koalition pienempi osapuoli vihreät on suhtautunut varauksellisesti sosiaalidemokraatteja edustavan pormestari Michael Müllerin ehdotukseen. KustannuKsia pelätään ”Automaa” Saksassa pelätään, ettei kaupungeilla välttämättä ole varoja subventoida joukkoliikennettä, ja että siellä kansalaiset saattavat olla itävaltalaisia vastahakoisempia luopumaan autoistaan. Sekä Bonnissa että lounaisen Saksan Reutlingenissä on tämän vuoden alusta lähtien kokeiltu 365 euron vuosilippua. Kokeilu on kuitenkin jo tuonut esiin haasteen suuruuden: pysyväksi muutettuna tarjous yhden euron päivähinnasta toisi 23 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset Bonnille, joka kuitenkin on suhteellisen pieni kaupunki. KU Al l Ov er Pr es s/ sc hö ni ng. Tagesspiegel-sanomalehden mukaan vastaava järjestelmä aiheuttaisi Berliinille 100 miljoonan euron kustannukset. Myös Münchenissä tutkitaan, miten voitaisiin rahoittaa 365 euron vuosilippu. Maksuttomuus koskee kaupungin asukkaita, kaikkia alle 7-vuotiaita sekä alle 3-vuotiaan lapsen kanssa matkustavia. Kaksivuotinen kokeilu alkoi Bonnissa 1. ”Jotenkin tuo ero on katettava – ja tällä hetkellä näyttää siltä, että kustannukset lankeaisivat veronmaksajille”, sanoi Moritz. Jos 365 euron liput saisivat nostettua julkisen liikenteen käyttäjien määrää, liikennelaitokset joutuisivat hankkimaan suurempia tai pidempiä junia sekä maksamaan siitä, että ne kuljettaisivat ihmisiä tiheämmillä vuoroväleillä. Monissa kaupungeissa päättäjät ovat kuitenkin huomanneet, että lipunhintojen raju alentaminen toisi mukanaan omat ongelmansa. Tallinnassa ilmaista asukkaille . . ”Ehdotus tuli yllätyksenä”, sanoi Berliinin vihreiden liikenneasioista vastaava edustaja Harald Moritz Berliner Zeitung -lehdelle. Kokeilussa olisi tarjolla 17 000 kappaletta 365 euron vuosilippuja, mutta toistaiseksi niitä on hankittu vasta 5 258 kappaletta. Kottbusser Torin metroasema Berliinin Kreuzbergin kaupunginosassa. Kustannuksia on saatu vähennettyä kahdella toimenpiteellä: vuoden 2012 jälkeen on parkkisakkoja korotettu 60 prosentilla, ja lisäksi työnantajilta peritään ”metroveroa”, joka on suuruudeltaan noin 2 euroa kuukaudessa työntekijää kohden. Baijerin osavaltion pääministeri Markus Söder esitti tällaista suunnitelmaa vaalikampanjassaan viime vuonna. Helsingissä 360 vuorokauden kausilippu maksaa 637,20 euroa (AB-vyöhyke). Turun seudun joukkoliikenteessä (Föli) on tarjolla 180 päivän kausikortti, jonka hinta on 260 euroa. l Käännös: Arto Huovinen punkien päättäjät kautta Euroopan selvittävät keinoja EU:n päästörajoitusten toteuttamiseksi. tammikuuta
Paluu rikosPaikalle TeksTi Peik Johansson kuva All Over Press/Dai Kurokawa PinTaa syvemmälTä. Ihmiset olivat ylpeitä pääkaupungin uudesta kongressikeskuksesta, ostoskeskuksista ja rakenteilla olevasta ilmaisesta langattomasta verkosta. Kansanedustajista yli 60 prosenttia on naisia, enemmän kuin missään muussa maassa. Roskia ei todellakaan näy kaduilla. Viime viikolla melkein kaikki tapaamani ruandalaiset halusivat kuulla, miten maa oli muuttunut minun silmissäni 15 vuodessa. ”Vapautustaistelun tavoitteena oli palauttaa ruandalaisten oikeus ihmisarvoon ja kaikkien tasavertaisuuteen”, presidentti Kagame sanoi. Länsimaiden hallituksia edustivat kehitysministerit tai suurlähettiläät. Joidenkin mielestä maasta on myös tullut poliisivaltio ja käytännössä vallassa on yksipuoluejärjestelmä, jossa media on vaiennettu eikä ihmisoikeuksia kunnioiteta. Ihmisiä tapettiin kirkkoihin, koteihin ja kaduille viidakkoveitsillä, puunuijilla, kivääreillä ja kranaateilla. Vierailin RPF:n sissien kanssa joukkomurhapaikoilla ja tapasin kansanmurhasta henkiin jääneitä. Juhannuksena olin tuolla samalla Kigalin stadionilla haastattelemassa vähälukuisia YK:n rauhanturvaajia, jotka eivät voineet tehdä paljoakaan kansanmurhan pysäyttämiseksi. Nuoret opiskelivat tietotekniikkaa tai taloushallintoa. Kotiin palattuani perehdyin tarkemmin Ruandan historiaan ja kriisin taustoihin ja kirjoitin kirjan nimeltä Kuolema Ruandassa. Huhtikuun alussa, hutuenemmistöön kuuluneiden ministereiden ja tutsisiviilien murhaamisen alkamisen jälkeen RPF:n joukot onnistuvat valtaamaan muistojuhlan stadionin ja suojelemaan tuhansia ihmisiä, jotka hakivat sieltä turvaa. Ruandan kansanmurhan päättymistä muisteltiin sotilasparaatilla. 70 prosenttia Ruandan tutseista surmattiin, kymmenesosa maan väestöstä. Ruanda kuuluu Afrikan vähiten korruptoituneisiin maihin ja on maailman kärkeä liiketoiminnan helppoudessa. Ruandan kansallisstadion oli viime viikon torstaina ääriään myöten täynnä. Vapautuksen päiVän juhlassa nähtiin sotilasparaati ja maan kansallisbaletin perinnetansseja. Erään tilaston mukaan Ruanda on maailman kolmanneksi turvallisin maa kulkea yksin öiseen aikaan. Kävin naapurimaassa Tansaniassa pakolaisleirillä, jonne tappajat olivat paenneet. Presidentti Paul Kagame muisteli puheessaan vuoden 1994 tapahtumia. Olin tOisen kerran Ruandassa vuonna 2004, kymmenen vuotta kansanmurhan jälkeen, kun rauha Mies katseli joukkohaudoista esiin kaivettujen kansanmurhan uhrien narulle ripustettuja vaatteita Ruandan pääkaupungin Kigalin laitamilla huhtikuussa. Tapahtumien todellinen laita valkeni ulkopuoliselle maailmalle vasta kuukausia tai vuosia myöhemmin. Kansanmurhaan osallistuneet miehet vaaleanpunaisissa vanginpuvuissaan olivat mukana erilaisissa yhteisöhankkeissa, siivoamassa kaupunkia tai rakentamassa penkereitä maan viljaville kukkuloille. Kolme kuukautta kestäneen suruajan päättymistä juhlivien ruandalaisten lisäksi paikalla oli valtionpäämiehiä muista Afrikan maista. l R uandan pä äk aupungissa Kigalissa vietettiin viikko sitten 25 vuoden takaisen kansanmurhan päättymisen vuosipäivää. Kigalissa rakennettiin pilvenpiirtäjiä ja uusia asuinalueita. Osa entisistä vapautusliikkeen johtajista on paennut ulkomaille ja perustanut oppositioliikkeen maanpaossa. Kansanmurha päättyi, kun Ruandan isänmaallisen rintaman RPF:n joukot ajoivat hallitusarmeijan sotilaat ja äärihutujen iskujoukot maasta. Katselin hotellihuoneen tv:stä kaupungin päästadionilla pidettyä vapautuksen päivän muistotilaisuutta. Olin itse Ruandassa kesäkuussa 1994 tekemässä radiodokumenttia Yleisradiolle. Kagame oli itse tuolloin RPF:n komentaja. Armeijan bändi esitti lauluja, joiden sanomana oli, että nuorten tulee osallistua maan jälleenrakennukseen ja infrastruktuurihankkeisiin, sillä vain ruandalaiset itse voivat tehdä maastaan paremman paikan. Uutismediassa ei tuolloin puhuttu kansanmurhasta, vaan hutujen ja tutsien välisestä heimosodasta. TausTaT 20 | KU 28 /2 01 9 oli palannut maahan ja sovintoa tehtiin kylien ja kaupunginosien gacaca-oikeudenkäynneissä. Vuoden 1994 keväällä ja kesällä Ruandan kylissä ja kaupungeissa sotilaat, poliisit ja äärihutujen iskujoukkojen humalaiset miehet surmasivat sadan päivän aikana lähes miljoona ihmistä, joista suurin osa kuului maan tutsivähemmistöön. Kigalin väitetään olevan myös yksi maailman siisteimmistä kaupungeista