Sivu 43 AinoA lehti, jokA todellA ymmärtää sinuA. 12.11.2025 / 10 € ku.fi N. 11 / 2025 Puolueiden tulevaisuus Velkajarrusta palkkajarru UUdelle kaUdelle Sivu 13 Sivu 10 Vasemmistoliiton Minja Koskela kertoo KU:n haastattelussa tulevista tavoitteista
lumiukko 4. punatulkku 16. kyyhky 3. KU JOULUTERVEHDYKSET TEKSTIVAIHTOEHDOT Hyvää joulua l Lämmintä joulumieltä l Punaista joulua l Rauhallista joulua l oma teksti KUVAVAIHTOEHDOT Lähetä tervehdykset 26.11.2025 mennessä sähköpostitse ilmoitukset@ku.fi Tervehdyksen voi jättää myös verkossa: ilmoitukset.ku.fi Jätä joulutervehdys KU:hun 26.11. glögit 9. punainen rusetti Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Tervehdykset lähetetään 26.11.2025 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, Hämeentie 105 A, 00550 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@ku.fi Nimitervehdykset maksetaan suoraan Kansan Uutisten tilille: FI64 2100 1800 0395 16, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.ku.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. hyasintit 13. kynttilä ja lintu 15. joulutähti 12. punainen kuusi 6. kynttiläryhmä 2. kynttilä 14. joulukuusi 10. Nimitervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN (sukunimi-etunimi) KU Nimitervehdys ilmoitukset@ku.fi. mennessä! PUOLUEJA AMMATTIOSASTOJEN TERVEHDYKSET PIENI TERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm 70 € ISO TERVEHDYS, leveys 88 mm x korkeus 25 mm 140 € HENKILÖTERVEHDYKSET KUVALLINEN HENKILÖTERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm NIMITERVEHDYS (tähän hintaan ei kuulu kuvaa) 5 € 30 € Nimitervehdykset maksetaan tilille: FI64 2100 1800 0395 16 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 1. tonttuhattu 8. joulupallot 11. lahja 5. punaiset kellot 7
Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Painopaikka PunaMusta 2025 KANNEN KuVA: ANTTI YRJöNEN. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. 3 Liian suuri uutiseksi 06 Ensimmäinen keikahduspiste ylittyi. oikeisto Muuttaa yhteiskuntaa 13 Vasemmistolla on edessään iso työ. Muuttunut vaseMMisto kokoustaa 08 Millainen puolue vasemmistoliitto on 2025. koLuMni 50 Noora Kotilainen eLäMästä, kuoLeMasta 51 Petra Rautiainen kirjoitti sisällissotaromaanin. taLousshow koMpastui 60 KOM-teatterin Hölmölä – Suuri talousfoorumi typistyi populistisiksi sketseiksi. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. vaseMMistosta haLLituspuoLue 40 Sirpa Puhakan kirja kertaa vasemmistoliiton 15 vuotta neljässä hallituksessa. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. sanoMaLehdet Muokkasivat MieLiä 48 Lehdet lietsoivat sisällissodan vastakkainasettelua. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. oppinut voittaMaan 43 Minja Koskelan katse on jo eduskuntavaaleissa. adhd – jos apua ei saa 32 Janiina Lammi kirjoitti kirjan siitä, millaista on, kun lapsen ADHD:tä ei tutkita, löydetä eikä hoideta. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. sisältö 11/2025 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 601 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). 10 vuotta kansainvaeLLuksesta 22 Rasismi ei ole hellittänyt Suomessa. Luvassa pitkä ja kyLMä taLvi 38 Pintaa syvemmältä Mongoliasta. äärioikeisto hyötyy Leikkauksista 36 Sosiaaliturvan leikkaukset asettavat vähäosaiset väestöryhmät vastakkain. kaikkien kaveri sitoutuMatta 28 Intia korostaa ulkopolitiikassaan tapauskohtaista harkintaa. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. kevennykset voivat syödä kasvua 07 Hallitus keventää ylintä marginaaliveroa. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. veLkajarru ja vientiMaLLi 10 Nämä eivät sovi yhteen, sanoo Turja Lehtonen. radion tuLevaisuus 56 Radion valtteihin kuuluvat helppous ja nopeus
Optimisti katsoo puolueen vetovoimaa, eurovaalitulosta ja selkeää linjaa sekä useita vaalivoittoja. Teesi: vasemmisto kasvaa kaupungeissa. Mistä löytyy positiivisia merkkejä. Pessimisti sanoo, että kaikesta tuosta huolimatta kuntaja aluevaaleissa kannatus kasvoi valtakunnallisesti melko vähän, vaikka vallassa on epäsuosittu oikeistohallitus. Vasemmiston kannatuksen keskittymisestä suuriin kaupunkeihin on puhuttu varmaan jo kyllästymiseen asti. s uomi on tanssinut oikeiston pillin mukaan käytännössä koko 2000-luvun. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa SDP sai 21,4 prosenttia äänistä, vasemmistoliitto 8,8 ja vihreät 8,5. 4 Vasemmiston 17 Vuotta pääkirjoitus gistunut ja vihreät teknokratisoitunut entisestään. Yhteistä näille esimerkeille on se, että ne löytyvät suurista kaupungeista. Parissakymmenessä vuodessa SDP on harmaantunut, vasemmistoliitto on kaupunPerinteet ovat tärKeitä. Nykyisten gallupien perusteella seuraavissa eduskuntavaaleissa tulos voi hyvin olla pitkälti samanlainen. Vasemmistoliiton kohdalla analyysissa pitää luonnollisesti muistaa puolueessa tapahtunut massiivinen muutos, joka on 2020-luvulla entisestään kiihtynyt. Synteesi. Kyllästymiselle on myös hyvä syy, koska se ei kerro koko totuutta. Vasemmisto voi katsoa Saksaan, jossa Linke lähti haudan partaalta nousuun. Vasemmisto voi katsoa New Yorkiin, jossa vasemmistolainen Zohran Mamdani on nousemassa pormestariksi. Oikeiston vastaus umpisurkeaan kehitykseen on, että tarvitaan samaa lääkettä. Oikeiston kaava on entisestään eriarvoistuva Suomi, mutta miksi vasemmiston tarjoama vastalääke ei herätä suurempaa kannatusta. Saksassa ja Britanniassa vasemmiston suurin kannatus löytyy niistä. KU:n verkkosivuilla julkaistuissa analyyseissa on todettu, kuinka kannatus on kasvanut monella pienemmällä paikkakunnalla. Suomessa toistellaan jatkuvasti tiettyjä fraaseja. Miksivasemmiston tarjoamavastalääke eiherätäsuurempaa kannatusta?. Vasemmisto voi katsoa Britanniaan, jossa vasemmisto on vihreän puolueen kautta noussut uhkaamaan oikeistolaistuneen Labourin asemaa. Parhaiten niistä pidetään huolta uudistumalla jatkuvasti. Hyötyjiä ovat hyvätuloiset, kärsijöinä jo valmiiksi heikommassa asemassa olevat. Tätä toistellaan etenkin oikeistosta, ja sitä hokemalla perustellaan oikeiston uudistuksen kaapuun puettuja leikkauksia tai veronkevennyksiä. Molemmat ovat tavallaan myös oikeassa. Seuraavaksi heidän pitää löytää yhteinen käsitys vasemmiston suunnasta 2030-luvulla. Kolmisenkymmentä prosenttia jäsenistä on liittynyt puolueeseen Porin 2022 puoluekokouksen jälkeen. Ongelma on se, että oikeiston lääke ei toimi ja se on kansantaloudelle epäterveellistä. Tähän pätee sama kuin optimistiin ja pessimistiin, jotka ovat omalla tavallaan molemmat oikeassa. Yksi uusimmista on, että maassa ei ole ollut kasvua 17 vuoteen. Kannatus – se on pysynyt samana. Jos katsoo vuosisadan ensimmäisen kvartaalin lopputulosta, ei sitä voi pitää kauhean hyvänä. Vasemmiston kannalta suurin ongelma on se, että enemmistö suomalaisista – ainakin äänestävistä – on valmis allekirjoittamaan oikeiston tarjoaman reseptin. Jussi Virkkunen Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja. Kärjistäen: Jos ei Suomessa ole talous kasvanut seitsemääntoista vuoteen, ei ole vasemmistokaan tai koko punavihreä blokki. Antiteesi: vasemmistolta löytyy edelleen kannatusta myös pienemmiltä paikkakunnilta
5 Heikoilla ollaan 01 ajassa Entistä useampi suomalainen arvioi henkilökohtaiset voimavaransa heikoiksi, kertoo E2 Tutkimus. Samaan aikaan voimavaransa hyviksi arvioivien osuus on laskenut 74 prosentista 61 prosenttiin. Vuosi sitten asiasta oli huolissaan kolmannes suomalaisista, nyt noin puolet.. Vuosi sitten voimavaransa heikoksi arvioivia oli 17 prosenttia, nyt heitä on 29 prosenttia. Myös huoli työttömyydestä on noussut selvästi. Suomalaisten kärkihuolia ovat terveydenhoidon (65 prosenttia) ja vanhustenhoidon (57 prosenttia) tilanne
Tämä uhkaa maapallon herkkiä järjestelmiä, joista kaikki elämä on riippuvaista. Niiden ylitykset johtavat laaja-alaisiin ja peruuttamattomiin, osin ennakoimattomiin, muutoksiin. Yksi keikahduspisteistä on Atlantin merivirtojen (AMOC) hiipuminen, mahdollisesti jopa romahtaminen, minkä todennäköisyyden arvioitiin senkin hiljattain kasvaneen. Emilia männynväli Merikilpikonna ui kuolleiden korallien keskellä Malediiveillä.. Korallien tuhoutuminen on seurausta merten lämpenemisestä ja rehevöitymisestä, jotka tuhoavat myös merten happivarastoja. Koralliriutat ovat tuhoutumassa täysin, todetaan kansainvälisessä 160 tutkijan kokoamassa Global Tipping Points -raportissa. Keikahduspisteet ovat kohtia, joiden jälkeen ilmiö alkaa ruokkia itseään eikä Liian suuri uutiseksi Le h tik u va /M La d en a n to n o v ole enää pysäytettävissä. Eri arvioiden mukaan 50–80 prosenttia hengittämästämme hapesta on merten levien ja kasviplanktonien tuottamaa. Nykytoimilla ollaan noin 2,7 asteen lämpenemisen tiellä, mikä tarkoittaisi esimerkiksi Suomessa huomattavasti suurempaa lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä, sillä arktinen alue lämpenee noin neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin – ellei sitten AMOC:n hiipuminen viilennä Pohjoismaiden ilmastoa dramaattisesti. Tuoreen raportin mukaan riski tälle nousee jo alle 2,0 asteessa. Tämä lisäisi myös monien muiden keikahduspisteiden ylittämisen todennäköisyyttä. Korallien tuhoutuminen johtaisi myös kalakantojen romahdukseen. 6 ajassa Maapallon ensiMMäinen keikahduspiste on ylittynyt ilmaston lämpenemisen seurauksena
Instagram Jessi Jokelainen 27.10. tuloa saavalla vero pienenee vuodessa noin 9 250 euroa, laski Veronmaksajain keskusliitto keväällä. Kaikkein suurituloisimpien verotuksen keventämiseen käytetään 335 miljoonaa euroa. Suomessa mikään noista ei toteudu. Hallitus perustelee suurta veroalea talouskasvun ja työn tarjonnan edistämisellä. Miljoonatuloisia Suomessa on noin 200. ”Ajatus on houkutteleva, ja tietyissä olosuhteissa se voi olla myös totta. ”Korkeimmat marginaaliverot eivät ole irrallinen tekninen muuttuja, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa rahoitetaan ennaltaehkäisevää työtä järjestöjen kautta, sosiaalipalveluja, kuten lastensuojelua, terveydenhuoltoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja yhteiskunnan infrastruktuuria. Näiden leikkaaminen heikentää juuri niitä edellytyksiä, joista talouden tuottavuus ja kasvu pitkällä aikavälillä kumpuavat.” Kai HirvasNOrO ajassa KevennyKset voivat syödä Kasvua Le h tik u va /v es a M o iL a n en. 7 Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkimuslaitos Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä. Esimerkiksi 250 000 euron vuosiVarakas voi puntaroida Porschen ja Bentleyn välillä; köyhälle tuo ei ole relevantti kysymys, kun todellinen valinta on laskujen ja ruokakaupan välillä. Kun samanaikaisesti leikataan koulutuksesta, hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta, kysymys ei ole enää vain kannustimista, vaan myös siitä, millaiselle perustalle kasvu rakentuu, Nyyssölä jatkaa. Kun mennään miljoonatuloihin, verohyöty nousee Kalevi Sorsa -säätiön mukaan jo keskimäärin 130 000 euroon. Tavallisilla palkansaajilla verotus voi jopa kiristyä, kun otetaan huomioon ayjäsenmaksun verohyvityksen poistuminen ensi vuonna. Petteri Orpon hallitus keventää ylintä marginaaliveroa nykyisestä lähes 60 prosentista 52:een. Jos julkinen talous on ylijäämäinen, veropohja laaja ja työvoimasta on pulaa, voi verotuksen keventäminen lisätä työn tarjontaa ja kannustaa investointeihin”, kirjoittaa Nyyssönen Laboren blogissa
Yli 30 prosenttia vasemmistoliiton jäsenistä ei kuulunut puolueeseen kesällä 2022.. Niiden pohjalta rakentuu näillä näkymin keväällä 2027 järjestettävien eduskuntavaalien ohjelma. Tänä vuonna puoluekokous pidetään Vantaalla. Ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta kisaavat kansanedustajat Jessi Jokelainen ja Laura Meriluoto. Johtoon on luvassa vaihdoksia, kun varapuheenjohtajisto menee uusiksi. Puolueeseen on liittynyt tuhansia uusia jäseniä vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Puoluekokousta seuranneissa toimittajissa eniten kiinnosti vasemmistoliiton Nato-kanta. Kolmessa vuodessa vasemmistoliitto on muuttunut sisältä melkoisesti, vaikka ulospäin muutosta on vaikea havaita. Katseet ovat eniten henkilövalinnoissa. Kuva: Jarno Mela Kesällä 2022 vasemmistoliitto piti puoluekokouksensa Porissa. Jokelainen on Oulusta, Meriluoto Kuopiosta. 2. Silloin puolue oli mukana moderniksi kansanrintamaksi kutsutussa hallituksessa. Ainoa muutos oli vuosiluku. Puolueen aktiiveille tärkeää ovat kokouksessa hyväksyttävät ohjelmapaperit. Puoluekokouksen vuoksi toistimme kysymyksen kesältä 2022. Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela valitaan jatkokaudelle. 3. 8 Puoluekokous järjestetään tällä kertaa Vantaalla. Muuttunut vaseMMisto kokoustaa Kolme faKtaa puolueKoKouKsesta 1
Puolueiden itsensä tilaamasta Puoluebarometrista selviää ainakin, että suomalaiset näkevät vasemmistoliiton vahvuuksina nyt ihmiskeskeisyyden sekä selkeän ja helposti hahmotettavan linjan. Samaan aikaan vasemmistoliiton toimintaa on 2020-luvulla leimannut Marinin hallituksessa oleminen ja seuraavaan, vuonna 2027 aloittavaan hallitukseen pyrkiminen. Tämä on vasemmistoliiton suurimpia dilemmoja vuonna 2025. Sen jälkeen puhutaan enää siitä, miten leikataan. Tämän tavoitteen kanssa riittää tekemistä. Johanna vuorelMa Politiikan tutkija Helsingin yliopisto vasemmistoliitto tarjoaa poliittisen vaihtoehdon muille eduskuntapuolueille erityisesti talouspolitiikan saralla. Miten puoluejohto onnistuu selittämään tämän vaihtoehdon puolesta äänestäville kannattajilleen. Monissa muissa politiikkakysymyksissä vasemmistoliitolla on vaikeuksia erottautua erityisesti vihreistä, jonka kanssa se kilpailee äänestäjistä. Pääoppositiopuolueen asemaa vasemmistoliitto ei ole kuitenkaan onnistunut saamaan. Se kertonee siitä, että kysyntää esimerkiksi talouspolitiikassa selkeästi vasemmistolaiselle vaihtoehdolle on. Tulevaisuuden oleellinen kysymys on, kääntyykö tämä myös vallaksi. Tämä näkyy selkeimmin jättäytymisessä pois puolueiden velkajarrukoalitiosta, jossa ovat mukana muut eduskuntapuolueet. 9 ajassa Politiikan vetomittari Velkajarru tuhoaa talouskeskustelun. Huhupuheissa eduskunnan porvarimpia puolueita närästää hallitusyhteityö, johon pitäisi vetää mukaan koko punavihreä kolmikko. Politiikan kuiskuttelijat valavat jo kannujaan. Eduskuntapuolueet alkavat velkajarrusovun mukaisesti helmikuussa valmistella säästötavoitetta seuraavalla vaalikaudelle. Suositun puheenjohtajan lähtö ei johtanut monien odottamaan romahdukseen, vaan kannatus pyörii kymmenen prosentin tietämillä. Tässä onkin hauska ristiriita, koska puolueen kannatus on kuitenkin korkeammalla tasolla kuin parhaina imagoaikoina. Puolueella on takanaan nousujohteinen kehitys, jonka ylläpitäminen vaatii kannatuksen laajentamista tasaisemmin koko Suomeen. Ehkä vasemmistoliiton kaltaiselle ja kokoiselle puolueelle onkin tärkeämpää priorisoida periaattellisuutta kuin kaikkien miellyttämistä. Imagomielessä puolueessa on pitkään ajateltu, että naisten ja nuorten lisäksi sen pitäisi jälleen pystyä puhuttelemaan duunarimiehiä. A n tt i Y r jö n en jA r m o W r ig h t. Nato-kannan kääntäminen sujui jouhevasti, mutta nyt vasemmistoliitolla on edessään toinen merkittävä ongelma: jos ja kun puolue haluaa seuraavaan hallitukseen, sen täytyy todennäköisesti sitoutua miljardien eurojen säästökuriin. robert sundMan Politiikan toimittaja Suomen Kuvalehti ehkä Pitäisi katsoa, mitä kansalaiset ajattelevat. Putoaako silloin pois vasemmistoliitto vai vihreät. Kannatusmittausten valossa näyttää siltä, että vasemmistoliitto onnistuu tällä hetkellä vihreitä paremmin edustamaan näiden puolueiden keskeisiä tavoitteita – ekologista kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Toisaalta kuudesta tutkittavasta puolueesta vasemmistoliiton kokonaisimago on tällä hetkellä heikoin. Vihreät on jätetty taakse. Eurovaalit näyttivät, että vasemmistoliitto on puolue, jonka äänestäminen on ainakin periaatteessa mahdollista monelle suomalaiselle. Millainen puolue vaseMMistoliitto on vuonna 2025. Hallitustyöhön osallistuminen edellyttää käytännönläheistä politiikan tekemistä ja suurten puolueiden määrittämiin linjoihin taipumista. Puolustuspolitiikan ympärille rakentunut laaja konsensus, joka nojaa Nato-jäsenyyteen, puolustusmäärärahojen nostoon ja itärajan turvallistamiseen, nauttii kansalaisten enemmistön suosiota. Tällaisessa tilanteessa puolustuspoliittisen konsensuksen haastaminen on vasemmistoliiton kannatuksen kannalta riskialtista, mutta monien ydinkannattajien näkökulmasta puolueen keskeisiä tehtäviä. teeMu Muhonen Politiikan toimittaja Helsingin Sanomat vasemmistoliitto näyttää löytäneen niin sanotun ekologisen lokeronsa Suomen puoluekentässä melko hyvin
1 ajassa Velkajarrusta tulee työntekijöille palkkajarru seuraa somessa! Instagram @kansanuutiset fb.com/kansanuutiset Facebook Youtube @KansanUutiset blueskY @ku.fi
Tämä tarkoittaisi, että työntekijöiden palkat nousisivat jatkossa hitaammin kuin olisi sekä perusteltua että taloudellisesti mahdollista. Lehtonen ja Teollisuusliitto ovat kritisoineet mallia jo pitkään. Ne eivät jätä Suomeen ensimmäistäkään veroeuroa. Nämä kaksi eivät sovi yhteen. Jussi Virkkunen Em m a G r ö n q v is t. Aikaa neuvotella uudesta palkka mallista siis on, mutta sitä on vähän. Lisäksi tiedämme jo nyt, että noin 70 prosenttia työstä tehdään ulkomailla, ulkomaisten yritysten verkostoissa. Nyt hallitus ei vain ole kyennyt päättämään, haluaako se vientivetoista työmarkkinamallia ja velkajarrua. Hän myös uskoo, että velkajarrulla on sinänsä tavoiteltu hyvää. – Jos kysytään, kumpi on helpompi purkaa – velkajarru vai vientivetoinen työmarkkinamalli – niin sanoisin, että vientivetoinen malli voidaan ”kätellä ulos” vaikka huomenna. – On hyvä muistaa, ettei tilauksia ole vielä edes sisällä. Näin velkajarrusta tulee palkkajarru. Ne tilataan siksi, että meillä on osaamista. Lehtonen nosti viime vuoden elokuussa esiin Turun telakalla rehottavan harmaan talouden ja työntekijöiden riistämisen. Lehtonen painottaa, että huoli Suomen taloudesta ja velkaantumisesta on yhteinen. Eduskuntapuolueista ainoastaan vasemmistoliitto jäi esityksen ulkopuolelle. Tämä on syytä muistaa. 1 1 ajassa Velkajarrusta tulee työntekijöille palkkajarru Velkajarrusta on tulossa myös palkkajarru, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle. Harmaasta taloudesta ja työntekijöiden riistosta kertovan Pitkä vuoro -kirjan on kirjoittanut Helsingin Sanomain toimittaja Paavo Teittinen. – Sitä en kiistä. Tämän vuoden syyskuussa STT paljasti, miten telakalla toiminut alihankkija oli riistänyt ukrainalaisia työntekijöitä. Velkajarruksi ristityn esityksen pitäisi hillitä Suomen julkista velkaantumista. Hän kehottaa miettimään asiaa vielä tuoreimman jäänmurtajatilauksen kautta. Molempia ei Lehtosen mukaan voi saada. Ei siihen tarvita pitkää prosessia, Lehtonen sanoo. On parempi sanoa asiat suoraan ennen kuin ne tulevat kenellekään yllätyksenä. teollisuusliiton nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vielä pari vuotta. Siinä vientialat sopivat palkankorotuksille katon, jota muut eivät voi ylittää. Lehtonen toivookin, että pääministeri tutustuisi Teollisuusliiton hänelle ja 199 muulle kansanedustajalle lahjoittamaan kirjaan. – Jos velkajarru otetaan käyttöön, pitäisi samanaikaisesti luopua vientivetoisesta työmarkkinamallista. – Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seuraavissa neuvotteluissa ei enää puhuta Suomen kilpailukyvystä, toimialojen maksukyvystä tai markkina tilanteesta vaan siitä, miten sopimukset vaikuttavat velkajarruun ja miten sitä tulisi säätää, jotta sopimukset ylipäätään onnistuvat. – Tämä ei ole uhkaus, vaan tosiasioiden toteamista hyvissä ajoin. lehtonen on haukkunut hallituksen työmarkkinamuutokset monta kertaa. – Yksityisen sektorin palkankorotukset eivät enää perustuisi alan maksukykyyn vaan siihen, mitä julkisella sektorilla voidaan maksaa velkajarrun rajoissa. Samalla Lehtonen muistuttaa realismista. Nyt meillä on vielä aikaa – aikaa muuttaa tämä toiseen suuntaan, rakentaa järkevämpi malli ja parantaa keskusteluilmapiiriä. – Velkajarru johtaa siihen, että yksityisen sektorin palkkakehitys pysähtyy, ja sovittelijan on sitouduttava siihen – mikä käytännössä estää yleisen palkkakehityksen. Lehtonen perustelee palkkajarrukommenttiaan sillä, että Suomessa on käytössä vientimalli. – Juuri se olisi kirja, jota Orpon kannattaisi lukea – ymmärtääkseen, kuinka paljon verotuloja Suomi menettää ja millaista työntekijöiden arki on. Lehtonen haluaa nostaa julkiseen keskusteluun eduskuntapuolueiden hyväksymästä velkajarruesityksestä sen vaikutuksen työelämään. Se olisi kaikkien etu. Lehtonen painottaa, ettei kyse ole uhkailusta. – Jos ajattelemme esimerkiksi jäänmurtajatilauksia, tuskin niitä tehdään Suomeen siksi, että työttömyysturvaa on heikennetty, irtisanomissuojaa purettu tai lakko-oikeutta kavennettu
Myös neljännesvuoden tilinpidosta kuuluu pelkkää synkkyyttä. Uusimmat kylmät luvut julkaisi Tilastokeskus: syyskuun 2025 työpäiväkorjattu tuotanto laski 0,2 prosenttia edellisvuoden syyskuusta ja 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Kai HirvasnOrO Pääministeri Petteri Orpo hakee epätoivon vimmalla myönteisiä merkkejä Suomen talouden kääntymisestä kasvuun. – Parasta mitä syksyn kasvuluvuista voi sanoa, on se, että näyttäisi menneen jonkin verran paremmin kuin keväällä, jolloin tilanne oli erityisen Le h tik u va /J o n at h a n n a ck st r a n d. Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan lukemat paljastavat, että tuotanto on pysynyt lähes paikoillaan koko vuoden, lukuja kommentoi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka appelqvist. Taannoin Ylen Pääministerin haastattelutunnilla käännettä parempaan hänelle osoitti työttömyysasteen trendiluvun koheneminen 0,1 prosenttiyksiköllä edellisestä kuusta. Suomalaisia pitää varpaillaan etenkin työttömyyden pelko. vaisu. Kulutuskysynnän ja viennin elpyminen antavat toivoa, mutta Appelqvistin mukaan kasvu nojaa edelleen epävarmoihin tulevaisuudenodotuksiin. Tehtyjen työtuntien määrän ennakoidaan vähentyneen 2,4 prosenttia vastaavasta vuoden takaisesta neljänneksestä. Elokuussa Orpo vetosi OP-ryhmän positiiviseen talousennusteeseen kertoessaan, että käänne parempaan on nähty. Työllisten määrän ennakoidaan vähentyneen työpäiväkorjattuna 1,6 prosenttia vuoden takaisesta. Nyt Orpo tarttuu Suomen Yrittäjien yrittäjägallupiin, jossa on mittaushistorian toiseksi paras suhdannenäkymä pk-yrityksillä. Hän vertaa näkymää vuosi sitten tehtyihin tätä vuotta koskeviin ennusteisiin, joihin sisältyi kohtalaisen vahvoja kasvuodotuksia tulevaisuuden eli kuluvan vuoden suhteen. Bruttokansantuotteen supistuminen tasaantui, mutta mitään merkkiä kasvusta ei toistaiseksi ole näkyvissä kovan datan pohjalta, Appelqvist toteaa Keskuskauppakamarin tiedotteessa. Optimismia lietsovalle pääministeri Petteri Orpolle on tyypillistä, että hän hirttäytyy yhteen muista poikkeavaan ennusteeseen, vaikka maailma kaatuisi päälle. Maanantaina Tilastokeskus kertoi myös kuluttajien luottamuksen matelevan pohjalukemissa. Bruttokansantuotteen ennakoidaan pienentyneen heinä-syyskuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kuluttajista vain 15 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja jopa 59 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Ylen mukaan yrittäjä gallupia on tehty syksystä 2022 alkaen. Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bkt oli 0,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä matalammalla tasolla. 1 2 ajassa OrpOn kylmä suihku Pääministeri Petteri Orpo. Reaalimaailmassa mikään ei kuitenkaan muutu. – Ne ennusteet eivät koskaan toteutuneet, mutta toivottavasti nyt osutaan paremmin lankulle
Yksi ongelmista liittyy siihen, että vasemmistolla ei ole mahdollista luoda ideologisesti yhtä yhtenäistä hallitusta kuin nykyinen hallitus on. 1 3 Kokoomuksella ja elinkeinoelämällä oli ennen viime eduskuntavaaleja selvä suunnitelma, miten ne haluavat muuttaa yhteiskuntaa. Toinen suuri ongelma on siinä, että parlamentaarisesti vasemmiston ilmastoon ja ympäristöön liittyviä tavoitteita on hyvin vaikea toteuttaa, vaikka niillä olisi kansan tuki. Vasemmistolla on iso työ, jos se haluaa tehdä yhtä isoja uudistuksia. Vaalien jälkeen muodostettu oikeistohallitus on onnistunut tekemään merkittäviä muutoksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Syy ei ole vasemmiston. Tähän pitäisi saada muutos, mutta miten. Orpon porukkaa sitoo yhteen erityisesti talouspolitiikka. 02 taustat. Vallakkaat tahot eivät katso, että ekologisten realiteettien pontevampi huomioiminen olisi heidän etujensa mukaista. Sivut 14–21
Tätä muutosta on käsitelty ennenkin KU:n sivuilla. Viime vaalikaudella riitti puhetta, kuinka hallituksen ja Hakaniemen välit eivät olleet parhaat mahdolliset. Sitä on syytä käsitellä lisää, sillä lisävaloa Orpon hallituksen rakentamiseen tuli syksyllä, kun Helsingin Sanomain pitkän linjan politiikan toimittajan Teemu Luukan Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirja julkaistiin. Jalkapallossa tällä taktiikalla voitetaan äärimmäisen harvoin, koska se on altavastaajan taktiikka. Sen palauttamiselle on ihan hyvät perusteet, mutta se koskettaa melko pientä osaa kansasta. Kirja avaa hyvin, kuinka perusteellinen pohjatyö oikeistohallituksen eteen tehtiin. – Kokoomus on elinkeinoelämän poliittinen siipi, kuvaa yksi politiikan taustavaikuttaja. Jos vertaa viime vaalikautta ja nykyistä, on ero valtava, eikä tulos mairittele Hakaniemeä. Tätä kiistää vain hyvin harva. Lopputuloksena oikeistovalta on entisestään lujittunut. Listalla on vielä esimerkiksi perintöveron uudistaminen eli käytännössä poistaminen. Millä mallilla on vasemmiston pohjatyö. Elinkeinoelämä on myös hyvä maalaamaan nämä projektit uudistuksiksi, joilla Suomea kehitetään. Kokoomus ja elinkeinoelämä oppivat paljon Juha Sipilän hallituksesta, jonka aikana sorvattiin kilpailukykysopimus. Se on helppo sanoa, mutta vaikeampi toteuttaa. Orpon oikeistohallitus on mullistanut työmarkkinat, vähentänyt ammattiyhdistysliikkeen valtaa ja yleisesti siirtänyt Suomea reilusti oikealle. Ay-liike hävisi väännön, mikä varmasti pistettiin tyytyväisenä merkille työnantajalinnakkeissa. Kun tarpeeksi yhteistä löytyi, on lopputulos nähty tällä vaalikaudella. Nyt pitäisi päästä pois altavastaajan asemasta. Elinkeinoelämän keskusliiton yritykset ottivat vastaan mittavat taloudelliset tappiot, kun ay-liike kävi Orpon hallituksen esityksiä vastaan. Hallitus aloitti kesällä 2023, vauhti on ollut kova. Vasemmalla puolella yhteistyö puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen kesken on ollut tahmeampaa. Oppi oli se, että oikeiston ei pidä antaa ay-liikkeelle mitään valtaa, kun muutoksia tehdään. Jalkapallotermein vasemmisto on parkkeerannut bussin ja yrittää epätoivoisesti selvitä oikeiston jatkuvista hyökkäyksistä. Ay-liikkeen ongelmat ovat paljon syvemmällä, kun yhteiskunnan peruseetos on siirtynyt oikealle.. Vasemmisto on tässä kamppailussa jäänyt puolustusasemiin. Sen merkitys oli lopulta hyvin pieni. Teksti Jussi Virkkunen Poliittinen tilannekatsaus Petteri OrPOn (kok.) oikeistohallitus on muuttanut Suomea enemmän kuin yksikään hallitus 2000-luvulla. Poliittinen siipi toimittaa Yksi yhteistyö ja visiotyö, mistä vasemmiston on syytä ottaa oppia, on kokoomuksen ja elinkeinoelämän yhteisprojekti. Kaupan päälle tulivat vielä hallituksen puoliväliriihessä päättämät veronkevennykset, joilla kevennettiin etenkin suurituloisten ja isojen yritysten verotusta. Kyse on pienestä laastarista, jolla yritetään peittää isoa haavaa. 1 4 Elinkeinoelämä ja sen poliittinen siipi tekivät pitkän pohjatyön, jolla valmisteltiin Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Jos ja kun Orpon hallitus ajaa ammattiyhdistystä entisestään kurittavan jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston läpi, tulee ayliike haluamaan sen perumista. Vaikka irtisanomista nyt helpotetaan, halu on mennä vielä enemmän kohti Tanskan mallia. Yhteisöveron lasku, samoin ylimpien marginaaliveroprosenttien lasku, on myös listalla. On virhe luulla, että elinkeinoelämä olisi saanut tältä hallitukselta kaiken, mitä se on aina halunnut. Otetaan hieman kärjistävä esimerkki: vasemmisto on puhunut, että se haluaa palauttaa aikuiskoulutustuen. Tuttu fraasi on, kuinka elinkeinoelämä ja sen poliittinen siipi sanovat ”haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointivaltion”. Kyse oli etenkin kahden oikeistopuolueen eli kokoomuksen ja perussuomalaisten kyvystä löytää toisensa. Samaan aikaan oikeistohallitus on tehnyt jättimäisiä muutoksia yhteiskuntaan
Koko maan pääministerinä Orpo on epäonnistunut, oikeistolaisten tavoitteita täyttävänä pääministerinä hän on onnistunut erinomaisesti. Talousja turvallisuuspuhe suosivat oikeistoa. Siinä vastaus ei voi ainoastaan olla nykyisen hallituksen joidenkin päätösten peruminen. Poliitikolta se on hyvä suoritus, ja jälleen yksi sulka poliitikkoOrpon hattuun. Mitä suuria muutoksia halutaan mahdollisesti toteuttaa. Toki keskustelu sote-palveluista hyödyttää vasemmistoa, kyse on sen lempilajista. Vuonna 2018 suomalaisten suurin huoli oli ilmastonmuutos. Tietyllä tavalla velkajarru viimeisteli Orpon projektin. Muutosten tiellä on muutama asia. Vaikea kysymys Vasemmistolaisilla on monta syytä olla lannistumatta. Viimeistään marraskuun puoluekokouksen jälkeen vasemmistoliitossa kaikkien katse on keväässä 2027. EVAn tutkimuksen mukaan kansalaiset luottivat velan hoidossa eniten kokoomukseen ja rikollisuuden torjumisessa perussuomalaisiin. n Vasemmistononhelppo sanoa,ettäoikeistonpuhe eioletotta.Ongelmaon siinä,missäasennossa voimasuhteetovat.. Venäjän hyökkäyssota lisäsi sitä entisestään. Toinen asia on sitten se, että koska pääministeri Petteri Orpo on epäonnistunut käytännössä kaikissa asettamissaan tavoitteissa, pitäisi tuo hattu ottaa häneltä pois ja polttaa. Demarien talouslinja vaikuttaa myös siirtyneen selkeästi oikealle. Gallupeissa vasemmistoliitto on yli 2,5 prosenttiyksikköä eduskuntavaalitulosta korkeammalla. Tämä tarkoittaa, että suurten muutosten läpivieminen on vaikeaa. Se nähtiin kuntaja aluevaaleissa. Tähän soppaan kun lisätään kiihtynyt puhe valtavasta velkaantumisesta, on käsissä vasemmistolle hyvin pahanhajuinen keitos. Yksistään se tulee sitomaan hallituksen käsiä. Silloin ei katsota eteenpäin, vaan yritetään jatkaa nykyisen, pahasti horjuvan järjestelmän ylläpitämistä. Viime vaalikaudella keskusta ja RKP torppasivat kaikki verouudistukset. Tarjolla on sakset tai juustohöylä, ja niistä molemmat tekevät suomalaiseen yhteiskuntaan tuhoja. Hyviä vastauksia kaipaavia kysymyksiä on paljon. Ja jos ja toivottavasti kun eduskuntavaaleista tulee vasemmistolle voitto, on edessä se tärkein kysymys: mitä meinaatte voitolla tehdä. Se ajettiin läpi nopeasti ja tehokkaasti, eikä tyylipisteitä ilmeisesti edes haettu. Saman tutkimuksen mukaan kansalaiset pitivät vähiten tärkeinä vasemmistolle ja vihreille tärkeitä aiheita, kuten kehitysyhteistyö, vähemmistöjen asema, maahanmuuton edistäminen ja sosiaaliturvan korottaminen. Millä viestillä vaaleihin mennään. Missä on projekti 27 Tällä hetkellä suurin kysymys kuuluu, millainen on vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen ”projekti 2027”. Kuten Luukan kirjassa ja myös tutkimuksissa on havaittu, suomalaiset ovat siirtyneet enemmän oikealle. Ongelma on siinä, missä asennossa voima suhteet ovat. 1 5 Sana voimasuhteista Vasemmiston on helppo sanoa, että oikeiston puhe ei ole totta. 2023 se oli siirtynyt talouteen, nuorten väkivaltaan ja hybridivaikuttamiseen. Selkein on se, että sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden varaan rakentuvaa hallitusta ei ilman valtavaa siirtymää tule tapahtumaan. Vuoden 2018 huoli ilmastonmuutoksesta oli sekin hiipunut talouden ja turvallisuuden taakse. Vasemmisto on puolustuskannalla niin poliittisessa keskustelussa kuin kamppailussa ihmisten mielistä. Toinen on se, että eduskuntapuolueiden, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, sitoutuminen velkajarruun tulee estämään investoinnit. Lisäongelma on myös Venäjän hyökkäyssodasta käynnistynyt turvallisuuspainotteinen keskustelu
Teksti emIlIa männynvälI Kuvat lehtIkuva. Mikä neuvoksi. 1 6 IrtI todellIsuudesta Poliittinen järjestelmä toimii ikään kuin ekologisia realiteetteja ei olisikaan, vaikka päättäjillä on saatavillaan kaikki maailman paras tieto
1 7
– Miten olemattomia ovat ne toimenpiteet, joita on saatu aikaan suhteessa siihen, mitä vaadittaisiin, että olemassa olevat yhteiskunnat pysyisivät jossain määrin sellaisina kuin ne tunnemme, Säynäjäkangas toteaa. Helsingin Ruoholahti tammikuussa 2024.. Se on mielestäni todistusaineistoa sen puolesta, että demokratian lisääminen johtaisi nykyistä parempiin päätöksiin. Poliittinen järjestelmä heijastelee olemassa olevia valtasuhteita ja vallakkaat tahot eivät katso, että ekologisten realiteettien pontevampi huomioiminen olisi heidän etujensa mukaista. Se taas tar koittaa paljon laajempaa yhteiskunnallista muutosta. – Valtaosa ihmisistä on sitä mieltä, että ekokriisille pitäisi tehdä enemmän, mutta tämä näkemys ei selvästikään kanavoidu nykyisen järjestelmän kautta. Puhumattakaan siitä, mitä seurauksia tällä on muille lajeille, hän jatkaa. Katse puolueiden ulkopuolelle Säynäjäkangas uskoo, että demokratian vahvistaminen olisi eduksi myös ympäristölle ja ilmastolle. – Vaikka tietty maa-alue on paperilla omistajan, se mitä siellä tapahtuu, koskee koko yhteiskuntaa. 1 8 Miten nykyinen päätöksentekojärjestelmämme kykenee vastaamaan ilmastonmuutoksen ja lajikadon kaltaisiin eksistentiaalisiin uhkiin. Sen vuoksi se pitäisi tuoda demokraattisen päätöksenteon piiriin. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten paljon teollisuudella ja omistajilla on valtaa esimerkiksi metsäpolitiikassa. Näyttää vähän epätodennäköiseltä, että ainakaan olemassa olevat puolueet pystyisivät sille kovinkaan paljoa tekemään tai edes haluaisivat. – Vaikka parlamentaarinen demokratia on hyvä asia, se instrumenttina on tällä hetkellä heikko kanavoimaan kansalaisten näkemyksiä. Miksi, siihen Säynäjäkankaalla ei ole vastausta, mutta hypoteesi on. Ymmärrän demokratian niin, että päätäntävaltaa pitäisi olla kaikilla niillä, joihin asia vaikuttaakin. Ongelmana ei ole itse demokratia, vaan nimenomaan sen heikkous. – Tuntuu suorastaan uskomattomalta, miten huonosti, sanoo ympäristöpolitiikan tutkija Janne Säynäjäkangas Itä-Suomen yliopistosta. – On aidosti hämmentävää ja hämmästyttävää, miten irrallaan tämä meidän poliittinen järjestelmämme tuntuu olevan ekologisista realiteeteista. – Toivo piilee siinä, että yhteiskunta eduskunnan ulkopuolella muuttuisi niin, että sellaisista päätöksistä, joita ei nyt pidetä poliittisesti mahdollisina, tulisi poliittisesti mahdollisia
– Toki tämä on vain idea-asteella ja olisi paljon työsarkaa siinä, mitä velvollisuuksien laajentaminen käytännössä tarkoittaisi ja mitä kaikkia lakeja muuttamalla tämä saataisiin aikaiseksi. Sen jälkeen tarvitaan luontolaki, joka velvoittaa haittojen vähentämiseen, lieventämiseen ja komOngelmanaeioleitse demokratia,vaan nimenomaansenheikkous.. Sinänsä hän uskoo, että kaikissa vanhoissa ja vakiintuneissa puolueissa ilmaston ja ympäristön tilan vakavuus kyllä ymmärretään. Kotiaho viittaa muun muassa siihen, että eduskunnan valiokuntien listoilla on kuultavana huomattavan paljon yritysten edunvalvojia. 1 9 Tieto ei johda toimintaan Myös Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho toteaa, että päätöksentekojärjestelmän kyky reagoida ilmastonmuutokseen ja luontokatoon on huono. – Ymmärrystä on ja juhlapuheissa luonnon merkitystä ja tavoitteita sen parantamiseksi korostetaan, mutta käytännössä tapahtuu liian vähän. Kotiaho pitää myös luonnonarvomarkkinoita lähtökohtaisesti hyvänä ideana sekä maanomistajien että kestävästi toimivien yritysten kannalta. Kotiaho uskoo, että se auttaisi myös yhteensovittamaan luonnon turvaamista ja elinkeinoelämän tavoitteita. Niitä ei ole pystytty pysäyttämään, vaikka esimerkiksi luontokadon pysäyttämiseen on useita kertoja kymmenen vuoden välein kansainvälisesti sitouduttu. – Kaikki viimeisimmät arviointiraportit osoittavat, että ilmastonmuutos ja luontokato etenevät edelleen. – Sitten on tätä populistisempaa osastoa, joiden tarkoitusperistä en osaa sanoa. – Olen sitä mieltä, että vapaaehtoisuuspuhe luo tyhjää toivoa siitä, että joku muka tekisi jotain. Vapaaehtoisuus ei riitä. Pelkkään vapaaehtoisuuteen perustuvina hän sen sijaan uumoilee markkinoiden jäävän pieniksi. Tarvitaan luontolaki Kotiaho huomauttaa, että Luontobarometrin mukaan kansalaisista valtaosa kannattaa kompensaatiota. Kotiaho ei usko, että kysymys on ymmärryksen puutteesta sen enempää kansallisella, EU:n kuin globaalillakaan tasolla. Tämän jälkeen päättäjillä ei ole enää rohkeutta säätää esimerkiksi luontohaittojen välttämistä ja hyvittämistä velvoittavaksi, vaikka he takaraivossaan todennäköisesti kuitenkin tiedostavat kaikkien edun olevan, ettei luontoa heikennetä – ihminenkin kun on toisenvarainen eläin eikä tule toimeen ilman riittävää luontoa ja muuta elämää. Velvoittavuudelle perustuessaan luonnonarvomarkkinat voisivat Kotiahon mukaan kasvaa melko merkittäviksikin ja auttaa valtiota saavuttamaan luontotavoitteensa. – Jos meillä säädettäisiin aiheuttaja maksaa -periaatteen mukainen kompensaatiovelvoite, yritykset voisivat ostaa luonnonarvomarkkinoilta hyvityksiä, joita maanomistajat ja muut toimijat voisivat tuottaa markkinoille. Suomalaisista 78 prosenttia katsoo, että jos luonnon tilaa heikennetään, haitat tulisi hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla. Kaikkiin uusiin aloitteisiin ovat jarrut heti selittämässä, miten heidän toimialansa kaatuu, jos tulee uusia velvoitteita. – Tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutuminen luonnon toivottuun tilaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi laajaa parlamentaarista ja tutkijoista koostuvaa ryhmää, joka neuvottelisi suomalaisen luonnon toivotun tilan, jota sitouduttaisiin tavoittelemaan. – Yksi mahdollisesti käänteentekevä juttu voisi olla se, että laajennetaan yritysten velvollisuuksia niin, että pelkän osakkeenomistajien voiton maksimoimisen sijaan yrityksille säädettäisiin laajempia yhteiskunnallisen edun edistämisen velvollisuuksia. Aiheuttaja maksamaan Kotiahon mukaan yhteiskunnallista toimintaa ja yrityksiä tulisi säädellä luonnon ehdoilla. Varmaankin tämä on yhdistelmä normaalia parlamentaarista systeemiä – irtopisteitä keräilevien puolueidenkin kanssa on tehtävä kompromisseja – ja sitä, että yritysmaailmaa ja edunvalvojia kuunnellaan liiankin herkällä korvalla kaikessa päätöksenteossa. Luontobarometrin tulokset voi tiivistää kuta kuinkin niin, että kansalaiset ovat selvästi valmiimpia suojelemaan luontoa kuin yksikään hallitus on ollut. Jos tavoitteisiin olisi päästy, uhkien olisi pitänyt jo väistyä, mutta päättäjät eivät saa päätettyä sitovista velvoitteista tai tarpeellisten toimien rahoituksesta. – Suomessa tarvittaisiin tietoon perustuva, yhteinen ja laajasti jaettu tulevaisuudenkuva luonnon ja ihmisten yhteishyvinvoinnista, ja tämän pitäisi ohjata kaikkien hallinnonalojen työtä. Tieto ei vain aina johda käytännön toimintaan. – Palataan taas siihen, että päätökset ovat joidenkin taloudellisen edun sanelemia. En usko, että populistitkaan pystyvät sanomaan, että haluamme, että luonto on täysin tuhottu
Ettei aina, kun puhutaan lobbauksesta ja puolueista, mietittäisi vain demareita ja ammattiliittoja, vaan myös eri kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyötä puolueiden kanssa. Taloudellisia argumentteja edustavilla organisaatioilla on institutionalisoitunut asema päätöksenteossa, ja ne tekevät yhteistyötä esimerkiksi keskeisten ministeriöiden kanssa. 2 pensoimiseen, Kotiaho sanoo. Tutkimuksen mukaan strategia voi olla hyvinkin vaikuttava. Nyt tutkijat ajattelevat, että korporatistinen järjestelmä olisi murtunut ja linkit eivät olisi enää niin vahvat, mutta yhteistyötä on edelleen. – Perinteisesti tutkijoita on kiinnostanut nimenomaan sosiaalidemokraattien ja ammattiliittojen välinen yhteys, joka on olemassa ja tutkittu. Meilläkin on toimijoita, jotka pyrkivät estämään ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, mutta tämä perustellaan Sähköautojen latausasema Kuopiossa marraskuussa 2021.. Tutkittavaa riittäisi Yhdysvalloissa asiaa on tutkittu enemmän, ja siellä ilmastovastaisuus kanavoituu puolueisiin ja sitä kautta päätöksentekoon pitkälti vaalija puoluerahoituksen kautta. Heidän tutkimuksensa (2020) mukaan Suomessa kunnianhimoisia ilmastotoimia ei vastusteta niinkään mediassa kuin kulisseissa. Konsulttija viestintätoimistoja käytetään Korkea-ahon mukaan häivyttämään tämä ristiriita suurelta yleisöltä. – Sitä, voiko rahalla ostaa valtaa, on Euroopassa selvitetty hirveän paljon vähemmän. Julkisuudessa ne kannattavat ilmastotoimia, mutta samaan aikaan saattavat erilaisten välikäsien, ammatillisten tai elinkeinojärjestöjen, avustuksella viedä päättäjille ihan toisenlaista viestiä, kuvailee eurooppaoikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Emilia Korkea-aho Itä-Suomen yliopistosta ja viittaa kyseiseen tutkimukseen. Loppujen lopuksi tiedämme siitä hirveän vähän, Korkea-aho sanoo. – Olisi kiva, jos Suomessakin keskusteltaisiin näistä linkeistä laajemminkin. Julkisesti ilmastotoimiin sitoudutaan, kulisseissa lobataan niitä vastaan. Lobbareiden valta Suomessa lobbareiden vaikutusta ilmastoja ympäristökysymyksissä ovat tutkineet Juho Vesa, Antti Gronow ja Tuomas Ylä-Anttila. – Vahva luontolaki parantaisi luontopolitiikan ennakoivuutta ja takaisi sen pitkäjänteisyyden, vaikuttavuuden sekä toimeenpanon. – Suurille yrityksille on tärkeää näyttäytyä kestävän kehityksen puolustajina. Perusteet ovat taloudellisia, ilmastonmuutosta ei pyritä kieltämään