Sivu 43 AinoA lehti, jokA todellA ymmärtää sinuA. 12.11.2025 / 10 € ku.fi N. 11 / 2025 Puolueiden tulevaisuus Velkajarrusta palkkajarru UUdelle kaUdelle Sivu 13 Sivu 10 Vasemmistoliiton Minja Koskela kertoo KU:n haastattelussa tulevista tavoitteista
lumiukko 4. punatulkku 16. kyyhky 3. KU JOULUTERVEHDYKSET TEKSTIVAIHTOEHDOT Hyvää joulua l Lämmintä joulumieltä l Punaista joulua l Rauhallista joulua l oma teksti KUVAVAIHTOEHDOT Lähetä tervehdykset 26.11.2025 mennessä sähköpostitse ilmoitukset@ku.fi Tervehdyksen voi jättää myös verkossa: ilmoitukset.ku.fi Jätä joulutervehdys KU:hun 26.11. glögit 9. punainen rusetti Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Tervehdykset lähetetään 26.11.2025 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, Hämeentie 105 A, 00550 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@ku.fi Nimitervehdykset maksetaan suoraan Kansan Uutisten tilille: FI64 2100 1800 0395 16, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.ku.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. hyasintit 13. kynttilä ja lintu 15. joulutähti 12. punainen kuusi 6. kynttiläryhmä 2. kynttilä 14. joulukuusi 10. Nimitervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN (sukunimi-etunimi) KU Nimitervehdys ilmoitukset@ku.fi. mennessä! PUOLUEJA AMMATTIOSASTOJEN TERVEHDYKSET PIENI TERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm 70 € ISO TERVEHDYS, leveys 88 mm x korkeus 25 mm 140 € HENKILÖTERVEHDYKSET KUVALLINEN HENKILÖTERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm NIMITERVEHDYS (tähän hintaan ei kuulu kuvaa) 5 € 30 € Nimitervehdykset maksetaan tilille: FI64 2100 1800 0395 16 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 1. tonttuhattu 8. joulupallot 11. lahja 5. punaiset kellot 7
Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Painopaikka PunaMusta 2025 KANNEN KuVA: ANTTI YRJöNEN. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. 3 Liian suuri uutiseksi 06 Ensimmäinen keikahduspiste ylittyi. oikeisto Muuttaa yhteiskuntaa 13 Vasemmistolla on edessään iso työ. Muuttunut vaseMMisto kokoustaa 08 Millainen puolue vasemmistoliitto on 2025. koLuMni 50 Noora Kotilainen eLäMästä, kuoLeMasta 51 Petra Rautiainen kirjoitti sisällissotaromaanin. taLousshow koMpastui 60 KOM-teatterin Hölmölä – Suuri talousfoorumi typistyi populistisiksi sketseiksi. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. vaseMMistosta haLLituspuoLue 40 Sirpa Puhakan kirja kertaa vasemmistoliiton 15 vuotta neljässä hallituksessa. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. sanoMaLehdet Muokkasivat MieLiä 48 Lehdet lietsoivat sisällissodan vastakkainasettelua. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. oppinut voittaMaan 43 Minja Koskelan katse on jo eduskuntavaaleissa. adhd – jos apua ei saa 32 Janiina Lammi kirjoitti kirjan siitä, millaista on, kun lapsen ADHD:tä ei tutkita, löydetä eikä hoideta. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. sisältö 11/2025 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 601 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). 10 vuotta kansainvaeLLuksesta 22 Rasismi ei ole hellittänyt Suomessa. Luvassa pitkä ja kyLMä taLvi 38 Pintaa syvemmältä Mongoliasta. äärioikeisto hyötyy Leikkauksista 36 Sosiaaliturvan leikkaukset asettavat vähäosaiset väestöryhmät vastakkain. kaikkien kaveri sitoutuMatta 28 Intia korostaa ulkopolitiikassaan tapauskohtaista harkintaa. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. kevennykset voivat syödä kasvua 07 Hallitus keventää ylintä marginaaliveroa. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. veLkajarru ja vientiMaLLi 10 Nämä eivät sovi yhteen, sanoo Turja Lehtonen. radion tuLevaisuus 56 Radion valtteihin kuuluvat helppous ja nopeus
Optimisti katsoo puolueen vetovoimaa, eurovaalitulosta ja selkeää linjaa sekä useita vaalivoittoja. Teesi: vasemmisto kasvaa kaupungeissa. Mistä löytyy positiivisia merkkejä. Pessimisti sanoo, että kaikesta tuosta huolimatta kuntaja aluevaaleissa kannatus kasvoi valtakunnallisesti melko vähän, vaikka vallassa on epäsuosittu oikeistohallitus. Vasemmiston kannatuksen keskittymisestä suuriin kaupunkeihin on puhuttu varmaan jo kyllästymiseen asti. s uomi on tanssinut oikeiston pillin mukaan käytännössä koko 2000-luvun. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa SDP sai 21,4 prosenttia äänistä, vasemmistoliitto 8,8 ja vihreät 8,5. 4 Vasemmiston 17 Vuotta pääkirjoitus gistunut ja vihreät teknokratisoitunut entisestään. Yhteistä näille esimerkeille on se, että ne löytyvät suurista kaupungeista. Parissakymmenessä vuodessa SDP on harmaantunut, vasemmistoliitto on kaupunPerinteet ovat tärKeitä. Nykyisten gallupien perusteella seuraavissa eduskuntavaaleissa tulos voi hyvin olla pitkälti samanlainen. Vasemmistoliiton kohdalla analyysissa pitää luonnollisesti muistaa puolueessa tapahtunut massiivinen muutos, joka on 2020-luvulla entisestään kiihtynyt. Synteesi. Kyllästymiselle on myös hyvä syy, koska se ei kerro koko totuutta. Vasemmisto voi katsoa Saksaan, jossa Linke lähti haudan partaalta nousuun. Vasemmisto voi katsoa New Yorkiin, jossa vasemmistolainen Zohran Mamdani on nousemassa pormestariksi. Oikeiston vastaus umpisurkeaan kehitykseen on, että tarvitaan samaa lääkettä. Oikeiston kaava on entisestään eriarvoistuva Suomi, mutta miksi vasemmiston tarjoama vastalääke ei herätä suurempaa kannatusta. Saksassa ja Britanniassa vasemmiston suurin kannatus löytyy niistä. KU:n verkkosivuilla julkaistuissa analyyseissa on todettu, kuinka kannatus on kasvanut monella pienemmällä paikkakunnalla. Suomessa toistellaan jatkuvasti tiettyjä fraaseja. Miksivasemmiston tarjoamavastalääke eiherätäsuurempaa kannatusta?. Vasemmisto voi katsoa Britanniaan, jossa vasemmisto on vihreän puolueen kautta noussut uhkaamaan oikeistolaistuneen Labourin asemaa. Parhaiten niistä pidetään huolta uudistumalla jatkuvasti. Hyötyjiä ovat hyvätuloiset, kärsijöinä jo valmiiksi heikommassa asemassa olevat. Tätä toistellaan etenkin oikeistosta, ja sitä hokemalla perustellaan oikeiston uudistuksen kaapuun puettuja leikkauksia tai veronkevennyksiä. Molemmat ovat tavallaan myös oikeassa. Seuraavaksi heidän pitää löytää yhteinen käsitys vasemmiston suunnasta 2030-luvulla. Kolmisenkymmentä prosenttia jäsenistä on liittynyt puolueeseen Porin 2022 puoluekokouksen jälkeen. Ongelma on se, että oikeiston lääke ei toimi ja se on kansantaloudelle epäterveellistä. Tähän pätee sama kuin optimistiin ja pessimistiin, jotka ovat omalla tavallaan molemmat oikeassa. Yksi uusimmista on, että maassa ei ole ollut kasvua 17 vuoteen. Kannatus – se on pysynyt samana. Jos katsoo vuosisadan ensimmäisen kvartaalin lopputulosta, ei sitä voi pitää kauhean hyvänä. Vasemmiston kannalta suurin ongelma on se, että enemmistö suomalaisista – ainakin äänestävistä – on valmis allekirjoittamaan oikeiston tarjoaman reseptin. Jussi Virkkunen Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja. Kärjistäen: Jos ei Suomessa ole talous kasvanut seitsemääntoista vuoteen, ei ole vasemmistokaan tai koko punavihreä blokki. Antiteesi: vasemmistolta löytyy edelleen kannatusta myös pienemmiltä paikkakunnilta
5 Heikoilla ollaan 01 ajassa Entistä useampi suomalainen arvioi henkilökohtaiset voimavaransa heikoiksi, kertoo E2 Tutkimus. Samaan aikaan voimavaransa hyviksi arvioivien osuus on laskenut 74 prosentista 61 prosenttiin. Vuosi sitten asiasta oli huolissaan kolmannes suomalaisista, nyt noin puolet.. Vuosi sitten voimavaransa heikoksi arvioivia oli 17 prosenttia, nyt heitä on 29 prosenttia. Myös huoli työttömyydestä on noussut selvästi. Suomalaisten kärkihuolia ovat terveydenhoidon (65 prosenttia) ja vanhustenhoidon (57 prosenttia) tilanne
Tämä uhkaa maapallon herkkiä järjestelmiä, joista kaikki elämä on riippuvaista. Niiden ylitykset johtavat laaja-alaisiin ja peruuttamattomiin, osin ennakoimattomiin, muutoksiin. Yksi keikahduspisteistä on Atlantin merivirtojen (AMOC) hiipuminen, mahdollisesti jopa romahtaminen, minkä todennäköisyyden arvioitiin senkin hiljattain kasvaneen. Emilia männynväli Merikilpikonna ui kuolleiden korallien keskellä Malediiveillä.. Korallien tuhoutuminen on seurausta merten lämpenemisestä ja rehevöitymisestä, jotka tuhoavat myös merten happivarastoja. Koralliriutat ovat tuhoutumassa täysin, todetaan kansainvälisessä 160 tutkijan kokoamassa Global Tipping Points -raportissa. Keikahduspisteet ovat kohtia, joiden jälkeen ilmiö alkaa ruokkia itseään eikä Liian suuri uutiseksi Le h tik u va /M La d en a n to n o v ole enää pysäytettävissä. Eri arvioiden mukaan 50–80 prosenttia hengittämästämme hapesta on merten levien ja kasviplanktonien tuottamaa. Nykytoimilla ollaan noin 2,7 asteen lämpenemisen tiellä, mikä tarkoittaisi esimerkiksi Suomessa huomattavasti suurempaa lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä, sillä arktinen alue lämpenee noin neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin – ellei sitten AMOC:n hiipuminen viilennä Pohjoismaiden ilmastoa dramaattisesti. Tuoreen raportin mukaan riski tälle nousee jo alle 2,0 asteessa. Tämä lisäisi myös monien muiden keikahduspisteiden ylittämisen todennäköisyyttä. Korallien tuhoutuminen johtaisi myös kalakantojen romahdukseen. 6 ajassa Maapallon ensiMMäinen keikahduspiste on ylittynyt ilmaston lämpenemisen seurauksena
Instagram Jessi Jokelainen 27.10. tuloa saavalla vero pienenee vuodessa noin 9 250 euroa, laski Veronmaksajain keskusliitto keväällä. Kaikkein suurituloisimpien verotuksen keventämiseen käytetään 335 miljoonaa euroa. Suomessa mikään noista ei toteudu. Hallitus perustelee suurta veroalea talouskasvun ja työn tarjonnan edistämisellä. Miljoonatuloisia Suomessa on noin 200. ”Ajatus on houkutteleva, ja tietyissä olosuhteissa se voi olla myös totta. ”Korkeimmat marginaaliverot eivät ole irrallinen tekninen muuttuja, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa rahoitetaan ennaltaehkäisevää työtä järjestöjen kautta, sosiaalipalveluja, kuten lastensuojelua, terveydenhuoltoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja yhteiskunnan infrastruktuuria. Näiden leikkaaminen heikentää juuri niitä edellytyksiä, joista talouden tuottavuus ja kasvu pitkällä aikavälillä kumpuavat.” Kai HirvasNOrO ajassa KevennyKset voivat syödä Kasvua Le h tik u va /v es a M o iL a n en. 7 Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkimuslaitos Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä. Esimerkiksi 250 000 euron vuosiVarakas voi puntaroida Porschen ja Bentleyn välillä; köyhälle tuo ei ole relevantti kysymys, kun todellinen valinta on laskujen ja ruokakaupan välillä. Kun samanaikaisesti leikataan koulutuksesta, hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta, kysymys ei ole enää vain kannustimista, vaan myös siitä, millaiselle perustalle kasvu rakentuu, Nyyssölä jatkaa. Kun mennään miljoonatuloihin, verohyöty nousee Kalevi Sorsa -säätiön mukaan jo keskimäärin 130 000 euroon. Tavallisilla palkansaajilla verotus voi jopa kiristyä, kun otetaan huomioon ayjäsenmaksun verohyvityksen poistuminen ensi vuonna. Petteri Orpon hallitus keventää ylintä marginaaliveroa nykyisestä lähes 60 prosentista 52:een. Jos julkinen talous on ylijäämäinen, veropohja laaja ja työvoimasta on pulaa, voi verotuksen keventäminen lisätä työn tarjontaa ja kannustaa investointeihin”, kirjoittaa Nyyssönen Laboren blogissa
Yli 30 prosenttia vasemmistoliiton jäsenistä ei kuulunut puolueeseen kesällä 2022.. Niiden pohjalta rakentuu näillä näkymin keväällä 2027 järjestettävien eduskuntavaalien ohjelma. Tänä vuonna puoluekokous pidetään Vantaalla. Ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta kisaavat kansanedustajat Jessi Jokelainen ja Laura Meriluoto. Johtoon on luvassa vaihdoksia, kun varapuheenjohtajisto menee uusiksi. Puolueeseen on liittynyt tuhansia uusia jäseniä vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Puoluekokousta seuranneissa toimittajissa eniten kiinnosti vasemmistoliiton Nato-kanta. Kolmessa vuodessa vasemmistoliitto on muuttunut sisältä melkoisesti, vaikka ulospäin muutosta on vaikea havaita. Katseet ovat eniten henkilövalinnoissa. Kuva: Jarno Mela Kesällä 2022 vasemmistoliitto piti puoluekokouksensa Porissa. Jokelainen on Oulusta, Meriluoto Kuopiosta. 2. Silloin puolue oli mukana moderniksi kansanrintamaksi kutsutussa hallituksessa. Ainoa muutos oli vuosiluku. Puolueen aktiiveille tärkeää ovat kokouksessa hyväksyttävät ohjelmapaperit. Puoluekokouksen vuoksi toistimme kysymyksen kesältä 2022. Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela valitaan jatkokaudelle. 3. 8 Puoluekokous järjestetään tällä kertaa Vantaalla. Muuttunut vaseMMisto kokoustaa Kolme faKtaa puolueKoKouKsesta 1
Puolueiden itsensä tilaamasta Puoluebarometrista selviää ainakin, että suomalaiset näkevät vasemmistoliiton vahvuuksina nyt ihmiskeskeisyyden sekä selkeän ja helposti hahmotettavan linjan. Samaan aikaan vasemmistoliiton toimintaa on 2020-luvulla leimannut Marinin hallituksessa oleminen ja seuraavaan, vuonna 2027 aloittavaan hallitukseen pyrkiminen. Tämä on vasemmistoliiton suurimpia dilemmoja vuonna 2025. Sen jälkeen puhutaan enää siitä, miten leikataan. Tämän tavoitteen kanssa riittää tekemistä. Johanna vuorelMa Politiikan tutkija Helsingin yliopisto vasemmistoliitto tarjoaa poliittisen vaihtoehdon muille eduskuntapuolueille erityisesti talouspolitiikan saralla. Miten puoluejohto onnistuu selittämään tämän vaihtoehdon puolesta äänestäville kannattajilleen. Monissa muissa politiikkakysymyksissä vasemmistoliitolla on vaikeuksia erottautua erityisesti vihreistä, jonka kanssa se kilpailee äänestäjistä. Pääoppositiopuolueen asemaa vasemmistoliitto ei ole kuitenkaan onnistunut saamaan. Se kertonee siitä, että kysyntää esimerkiksi talouspolitiikassa selkeästi vasemmistolaiselle vaihtoehdolle on. Tulevaisuuden oleellinen kysymys on, kääntyykö tämä myös vallaksi. Tämä näkyy selkeimmin jättäytymisessä pois puolueiden velkajarrukoalitiosta, jossa ovat mukana muut eduskuntapuolueet. 9 ajassa Politiikan vetomittari Velkajarru tuhoaa talouskeskustelun. Huhupuheissa eduskunnan porvarimpia puolueita närästää hallitusyhteityö, johon pitäisi vetää mukaan koko punavihreä kolmikko. Politiikan kuiskuttelijat valavat jo kannujaan. Eduskuntapuolueet alkavat velkajarrusovun mukaisesti helmikuussa valmistella säästötavoitetta seuraavalla vaalikaudelle. Suositun puheenjohtajan lähtö ei johtanut monien odottamaan romahdukseen, vaan kannatus pyörii kymmenen prosentin tietämillä. Tässä onkin hauska ristiriita, koska puolueen kannatus on kuitenkin korkeammalla tasolla kuin parhaina imagoaikoina. Puolueella on takanaan nousujohteinen kehitys, jonka ylläpitäminen vaatii kannatuksen laajentamista tasaisemmin koko Suomeen. Ehkä vasemmistoliiton kaltaiselle ja kokoiselle puolueelle onkin tärkeämpää priorisoida periaattellisuutta kuin kaikkien miellyttämistä. Imagomielessä puolueessa on pitkään ajateltu, että naisten ja nuorten lisäksi sen pitäisi jälleen pystyä puhuttelemaan duunarimiehiä. A n tt i Y r jö n en jA r m o W r ig h t. Nato-kannan kääntäminen sujui jouhevasti, mutta nyt vasemmistoliitolla on edessään toinen merkittävä ongelma: jos ja kun puolue haluaa seuraavaan hallitukseen, sen täytyy todennäköisesti sitoutua miljardien eurojen säästökuriin. robert sundMan Politiikan toimittaja Suomen Kuvalehti ehkä Pitäisi katsoa, mitä kansalaiset ajattelevat. Putoaako silloin pois vasemmistoliitto vai vihreät. Kannatusmittausten valossa näyttää siltä, että vasemmistoliitto onnistuu tällä hetkellä vihreitä paremmin edustamaan näiden puolueiden keskeisiä tavoitteita – ekologista kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Toisaalta kuudesta tutkittavasta puolueesta vasemmistoliiton kokonaisimago on tällä hetkellä heikoin. Vihreät on jätetty taakse. Eurovaalit näyttivät, että vasemmistoliitto on puolue, jonka äänestäminen on ainakin periaatteessa mahdollista monelle suomalaiselle. Millainen puolue vaseMMistoliitto on vuonna 2025. Hallitustyöhön osallistuminen edellyttää käytännönläheistä politiikan tekemistä ja suurten puolueiden määrittämiin linjoihin taipumista. Puolustuspolitiikan ympärille rakentunut laaja konsensus, joka nojaa Nato-jäsenyyteen, puolustusmäärärahojen nostoon ja itärajan turvallistamiseen, nauttii kansalaisten enemmistön suosiota. Tällaisessa tilanteessa puolustuspoliittisen konsensuksen haastaminen on vasemmistoliiton kannatuksen kannalta riskialtista, mutta monien ydinkannattajien näkökulmasta puolueen keskeisiä tehtäviä. teeMu Muhonen Politiikan toimittaja Helsingin Sanomat vasemmistoliitto näyttää löytäneen niin sanotun ekologisen lokeronsa Suomen puoluekentässä melko hyvin
1 ajassa Velkajarrusta tulee työntekijöille palkkajarru seuraa somessa! Instagram @kansanuutiset fb.com/kansanuutiset Facebook Youtube @KansanUutiset blueskY @ku.fi
Tämä tarkoittaisi, että työntekijöiden palkat nousisivat jatkossa hitaammin kuin olisi sekä perusteltua että taloudellisesti mahdollista. Lehtonen ja Teollisuusliitto ovat kritisoineet mallia jo pitkään. Ne eivät jätä Suomeen ensimmäistäkään veroeuroa. Nämä kaksi eivät sovi yhteen. Jussi Virkkunen Em m a G r ö n q v is t. Aikaa neuvotella uudesta palkka mallista siis on, mutta sitä on vähän. Lisäksi tiedämme jo nyt, että noin 70 prosenttia työstä tehdään ulkomailla, ulkomaisten yritysten verkostoissa. Nyt hallitus ei vain ole kyennyt päättämään, haluaako se vientivetoista työmarkkinamallia ja velkajarrua. Hän myös uskoo, että velkajarrulla on sinänsä tavoiteltu hyvää. – Jos kysytään, kumpi on helpompi purkaa – velkajarru vai vientivetoinen työmarkkinamalli – niin sanoisin, että vientivetoinen malli voidaan ”kätellä ulos” vaikka huomenna. – On hyvä muistaa, ettei tilauksia ole vielä edes sisällä. Näin velkajarrusta tulee palkkajarru. Ne tilataan siksi, että meillä on osaamista. Lehtonen nosti viime vuoden elokuussa esiin Turun telakalla rehottavan harmaan talouden ja työntekijöiden riistämisen. Lehtonen painottaa, että huoli Suomen taloudesta ja velkaantumisesta on yhteinen. Eduskuntapuolueista ainoastaan vasemmistoliitto jäi esityksen ulkopuolelle. Tämä on syytä muistaa. 1 1 ajassa Velkajarrusta tulee työntekijöille palkkajarru Velkajarrusta on tulossa myös palkkajarru, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle. Harmaasta taloudesta ja työntekijöiden riistosta kertovan Pitkä vuoro -kirjan on kirjoittanut Helsingin Sanomain toimittaja Paavo Teittinen. – Sitä en kiistä. Tämän vuoden syyskuussa STT paljasti, miten telakalla toiminut alihankkija oli riistänyt ukrainalaisia työntekijöitä. Velkajarruksi ristityn esityksen pitäisi hillitä Suomen julkista velkaantumista. Hän kehottaa miettimään asiaa vielä tuoreimman jäänmurtajatilauksen kautta. Molempia ei Lehtosen mukaan voi saada. Ei siihen tarvita pitkää prosessia, Lehtonen sanoo. On parempi sanoa asiat suoraan ennen kuin ne tulevat kenellekään yllätyksenä. teollisuusliiton nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vielä pari vuotta. Siinä vientialat sopivat palkankorotuksille katon, jota muut eivät voi ylittää. Lehtonen toivookin, että pääministeri tutustuisi Teollisuusliiton hänelle ja 199 muulle kansanedustajalle lahjoittamaan kirjaan. – Jos velkajarru otetaan käyttöön, pitäisi samanaikaisesti luopua vientivetoisesta työmarkkinamallista. – Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seuraavissa neuvotteluissa ei enää puhuta Suomen kilpailukyvystä, toimialojen maksukyvystä tai markkina tilanteesta vaan siitä, miten sopimukset vaikuttavat velkajarruun ja miten sitä tulisi säätää, jotta sopimukset ylipäätään onnistuvat. – Tämä ei ole uhkaus, vaan tosiasioiden toteamista hyvissä ajoin. lehtonen on haukkunut hallituksen työmarkkinamuutokset monta kertaa. – Yksityisen sektorin palkankorotukset eivät enää perustuisi alan maksukykyyn vaan siihen, mitä julkisella sektorilla voidaan maksaa velkajarrun rajoissa. Samalla Lehtonen muistuttaa realismista. Nyt meillä on vielä aikaa – aikaa muuttaa tämä toiseen suuntaan, rakentaa järkevämpi malli ja parantaa keskusteluilmapiiriä. – Velkajarru johtaa siihen, että yksityisen sektorin palkkakehitys pysähtyy, ja sovittelijan on sitouduttava siihen – mikä käytännössä estää yleisen palkkakehityksen. Lehtonen perustelee palkkajarrukommenttiaan sillä, että Suomessa on käytössä vientimalli. – Juuri se olisi kirja, jota Orpon kannattaisi lukea – ymmärtääkseen, kuinka paljon verotuloja Suomi menettää ja millaista työntekijöiden arki on. Lehtonen haluaa nostaa julkiseen keskusteluun eduskuntapuolueiden hyväksymästä velkajarruesityksestä sen vaikutuksen työelämään. Se olisi kaikkien etu. Lehtonen painottaa, ettei kyse ole uhkailusta. – Jos ajattelemme esimerkiksi jäänmurtajatilauksia, tuskin niitä tehdään Suomeen siksi, että työttömyysturvaa on heikennetty, irtisanomissuojaa purettu tai lakko-oikeutta kavennettu
Myös neljännesvuoden tilinpidosta kuuluu pelkkää synkkyyttä. Uusimmat kylmät luvut julkaisi Tilastokeskus: syyskuun 2025 työpäiväkorjattu tuotanto laski 0,2 prosenttia edellisvuoden syyskuusta ja 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Kai HirvasnOrO Pääministeri Petteri Orpo hakee epätoivon vimmalla myönteisiä merkkejä Suomen talouden kääntymisestä kasvuun. – Parasta mitä syksyn kasvuluvuista voi sanoa, on se, että näyttäisi menneen jonkin verran paremmin kuin keväällä, jolloin tilanne oli erityisen Le h tik u va /J o n at h a n n a ck st r a n d. Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan lukemat paljastavat, että tuotanto on pysynyt lähes paikoillaan koko vuoden, lukuja kommentoi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka appelqvist. Taannoin Ylen Pääministerin haastattelutunnilla käännettä parempaan hänelle osoitti työttömyysasteen trendiluvun koheneminen 0,1 prosenttiyksiköllä edellisestä kuusta. Suomalaisia pitää varpaillaan etenkin työttömyyden pelko. vaisu. Kulutuskysynnän ja viennin elpyminen antavat toivoa, mutta Appelqvistin mukaan kasvu nojaa edelleen epävarmoihin tulevaisuudenodotuksiin. Tehtyjen työtuntien määrän ennakoidaan vähentyneen 2,4 prosenttia vastaavasta vuoden takaisesta neljänneksestä. Elokuussa Orpo vetosi OP-ryhmän positiiviseen talousennusteeseen kertoessaan, että käänne parempaan on nähty. Työllisten määrän ennakoidaan vähentyneen työpäiväkorjattuna 1,6 prosenttia vuoden takaisesta. Nyt Orpo tarttuu Suomen Yrittäjien yrittäjägallupiin, jossa on mittaushistorian toiseksi paras suhdannenäkymä pk-yrityksillä. Hän vertaa näkymää vuosi sitten tehtyihin tätä vuotta koskeviin ennusteisiin, joihin sisältyi kohtalaisen vahvoja kasvuodotuksia tulevaisuuden eli kuluvan vuoden suhteen. Bruttokansantuotteen supistuminen tasaantui, mutta mitään merkkiä kasvusta ei toistaiseksi ole näkyvissä kovan datan pohjalta, Appelqvist toteaa Keskuskauppakamarin tiedotteessa. Optimismia lietsovalle pääministeri Petteri Orpolle on tyypillistä, että hän hirttäytyy yhteen muista poikkeavaan ennusteeseen, vaikka maailma kaatuisi päälle. Maanantaina Tilastokeskus kertoi myös kuluttajien luottamuksen matelevan pohjalukemissa. Bruttokansantuotteen ennakoidaan pienentyneen heinä-syyskuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kuluttajista vain 15 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja jopa 59 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Ylen mukaan yrittäjä gallupia on tehty syksystä 2022 alkaen. Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bkt oli 0,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä matalammalla tasolla. 1 2 ajassa OrpOn kylmä suihku Pääministeri Petteri Orpo. Reaalimaailmassa mikään ei kuitenkaan muutu. – Ne ennusteet eivät koskaan toteutuneet, mutta toivottavasti nyt osutaan paremmin lankulle
Yksi ongelmista liittyy siihen, että vasemmistolla ei ole mahdollista luoda ideologisesti yhtä yhtenäistä hallitusta kuin nykyinen hallitus on. 1 3 Kokoomuksella ja elinkeinoelämällä oli ennen viime eduskuntavaaleja selvä suunnitelma, miten ne haluavat muuttaa yhteiskuntaa. Toinen suuri ongelma on siinä, että parlamentaarisesti vasemmiston ilmastoon ja ympäristöön liittyviä tavoitteita on hyvin vaikea toteuttaa, vaikka niillä olisi kansan tuki. Vasemmistolla on iso työ, jos se haluaa tehdä yhtä isoja uudistuksia. Vaalien jälkeen muodostettu oikeistohallitus on onnistunut tekemään merkittäviä muutoksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Syy ei ole vasemmiston. Tähän pitäisi saada muutos, mutta miten. Orpon porukkaa sitoo yhteen erityisesti talouspolitiikka. 02 taustat. Vallakkaat tahot eivät katso, että ekologisten realiteettien pontevampi huomioiminen olisi heidän etujensa mukaista. Sivut 14–21
Tätä muutosta on käsitelty ennenkin KU:n sivuilla. Viime vaalikaudella riitti puhetta, kuinka hallituksen ja Hakaniemen välit eivät olleet parhaat mahdolliset. Sitä on syytä käsitellä lisää, sillä lisävaloa Orpon hallituksen rakentamiseen tuli syksyllä, kun Helsingin Sanomain pitkän linjan politiikan toimittajan Teemu Luukan Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirja julkaistiin. Jalkapallossa tällä taktiikalla voitetaan äärimmäisen harvoin, koska se on altavastaajan taktiikka. Sen palauttamiselle on ihan hyvät perusteet, mutta se koskettaa melko pientä osaa kansasta. Kirja avaa hyvin, kuinka perusteellinen pohjatyö oikeistohallituksen eteen tehtiin. – Kokoomus on elinkeinoelämän poliittinen siipi, kuvaa yksi politiikan taustavaikuttaja. Jos vertaa viime vaalikautta ja nykyistä, on ero valtava, eikä tulos mairittele Hakaniemeä. Tätä kiistää vain hyvin harva. Lopputuloksena oikeistovalta on entisestään lujittunut. Listalla on vielä esimerkiksi perintöveron uudistaminen eli käytännössä poistaminen. Millä mallilla on vasemmiston pohjatyö. Elinkeinoelämä on myös hyvä maalaamaan nämä projektit uudistuksiksi, joilla Suomea kehitetään. Kokoomus ja elinkeinoelämä oppivat paljon Juha Sipilän hallituksesta, jonka aikana sorvattiin kilpailukykysopimus. Se on helppo sanoa, mutta vaikeampi toteuttaa. Orpon oikeistohallitus on mullistanut työmarkkinat, vähentänyt ammattiyhdistysliikkeen valtaa ja yleisesti siirtänyt Suomea reilusti oikealle. Ay-liike hävisi väännön, mikä varmasti pistettiin tyytyväisenä merkille työnantajalinnakkeissa. Kun tarpeeksi yhteistä löytyi, on lopputulos nähty tällä vaalikaudella. Nyt pitäisi päästä pois altavastaajan asemasta. Elinkeinoelämän keskusliiton yritykset ottivat vastaan mittavat taloudelliset tappiot, kun ay-liike kävi Orpon hallituksen esityksiä vastaan. Hallitus aloitti kesällä 2023, vauhti on ollut kova. Vasemmalla puolella yhteistyö puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen kesken on ollut tahmeampaa. Oppi oli se, että oikeiston ei pidä antaa ay-liikkeelle mitään valtaa, kun muutoksia tehdään. Jalkapallotermein vasemmisto on parkkeerannut bussin ja yrittää epätoivoisesti selvitä oikeiston jatkuvista hyökkäyksistä. Ay-liikkeen ongelmat ovat paljon syvemmällä, kun yhteiskunnan peruseetos on siirtynyt oikealle.. Vasemmisto on tässä kamppailussa jäänyt puolustusasemiin. Sen merkitys oli lopulta hyvin pieni. Teksti Jussi Virkkunen Poliittinen tilannekatsaus Petteri OrPOn (kok.) oikeistohallitus on muuttanut Suomea enemmän kuin yksikään hallitus 2000-luvulla. Poliittinen siipi toimittaa Yksi yhteistyö ja visiotyö, mistä vasemmiston on syytä ottaa oppia, on kokoomuksen ja elinkeinoelämän yhteisprojekti. Kaupan päälle tulivat vielä hallituksen puoliväliriihessä päättämät veronkevennykset, joilla kevennettiin etenkin suurituloisten ja isojen yritysten verotusta. Kyse on pienestä laastarista, jolla yritetään peittää isoa haavaa. 1 4 Elinkeinoelämä ja sen poliittinen siipi tekivät pitkän pohjatyön, jolla valmisteltiin Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Jos ja kun Orpon hallitus ajaa ammattiyhdistystä entisestään kurittavan jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston läpi, tulee ayliike haluamaan sen perumista. Vaikka irtisanomista nyt helpotetaan, halu on mennä vielä enemmän kohti Tanskan mallia. Yhteisöveron lasku, samoin ylimpien marginaaliveroprosenttien lasku, on myös listalla. On virhe luulla, että elinkeinoelämä olisi saanut tältä hallitukselta kaiken, mitä se on aina halunnut. Otetaan hieman kärjistävä esimerkki: vasemmisto on puhunut, että se haluaa palauttaa aikuiskoulutustuen. Tuttu fraasi on, kuinka elinkeinoelämä ja sen poliittinen siipi sanovat ”haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointivaltion”. Kyse oli etenkin kahden oikeistopuolueen eli kokoomuksen ja perussuomalaisten kyvystä löytää toisensa. Samaan aikaan oikeistohallitus on tehnyt jättimäisiä muutoksia yhteiskuntaan
Koko maan pääministerinä Orpo on epäonnistunut, oikeistolaisten tavoitteita täyttävänä pääministerinä hän on onnistunut erinomaisesti. Talousja turvallisuuspuhe suosivat oikeistoa. Siinä vastaus ei voi ainoastaan olla nykyisen hallituksen joidenkin päätösten peruminen. Poliitikolta se on hyvä suoritus, ja jälleen yksi sulka poliitikkoOrpon hattuun. Mitä suuria muutoksia halutaan mahdollisesti toteuttaa. Toki keskustelu sote-palveluista hyödyttää vasemmistoa, kyse on sen lempilajista. Vuonna 2018 suomalaisten suurin huoli oli ilmastonmuutos. Tietyllä tavalla velkajarru viimeisteli Orpon projektin. Muutosten tiellä on muutama asia. Vaikea kysymys Vasemmistolaisilla on monta syytä olla lannistumatta. Viimeistään marraskuun puoluekokouksen jälkeen vasemmistoliitossa kaikkien katse on keväässä 2027. EVAn tutkimuksen mukaan kansalaiset luottivat velan hoidossa eniten kokoomukseen ja rikollisuuden torjumisessa perussuomalaisiin. n Vasemmistononhelppo sanoa,ettäoikeistonpuhe eioletotta.Ongelmaon siinä,missäasennossa voimasuhteetovat.. Venäjän hyökkäyssota lisäsi sitä entisestään. Toinen asia on sitten se, että koska pääministeri Petteri Orpo on epäonnistunut käytännössä kaikissa asettamissaan tavoitteissa, pitäisi tuo hattu ottaa häneltä pois ja polttaa. Demarien talouslinja vaikuttaa myös siirtyneen selkeästi oikealle. Gallupeissa vasemmistoliitto on yli 2,5 prosenttiyksikköä eduskuntavaalitulosta korkeammalla. Tämä tarkoittaa, että suurten muutosten läpivieminen on vaikeaa. Se nähtiin kuntaja aluevaaleissa. Tähän soppaan kun lisätään kiihtynyt puhe valtavasta velkaantumisesta, on käsissä vasemmistolle hyvin pahanhajuinen keitos. Yksistään se tulee sitomaan hallituksen käsiä. Silloin ei katsota eteenpäin, vaan yritetään jatkaa nykyisen, pahasti horjuvan järjestelmän ylläpitämistä. Viime vaalikaudella keskusta ja RKP torppasivat kaikki verouudistukset. Tarjolla on sakset tai juustohöylä, ja niistä molemmat tekevät suomalaiseen yhteiskuntaan tuhoja. Hyviä vastauksia kaipaavia kysymyksiä on paljon. Ja jos ja toivottavasti kun eduskuntavaaleista tulee vasemmistolle voitto, on edessä se tärkein kysymys: mitä meinaatte voitolla tehdä. Se ajettiin läpi nopeasti ja tehokkaasti, eikä tyylipisteitä ilmeisesti edes haettu. Saman tutkimuksen mukaan kansalaiset pitivät vähiten tärkeinä vasemmistolle ja vihreille tärkeitä aiheita, kuten kehitysyhteistyö, vähemmistöjen asema, maahanmuuton edistäminen ja sosiaaliturvan korottaminen. Millä viestillä vaaleihin mennään. Missä on projekti 27 Tällä hetkellä suurin kysymys kuuluu, millainen on vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen ”projekti 2027”. Kuten Luukan kirjassa ja myös tutkimuksissa on havaittu, suomalaiset ovat siirtyneet enemmän oikealle. Ongelma on siinä, missä asennossa voima suhteet ovat. 1 5 Sana voimasuhteista Vasemmiston on helppo sanoa, että oikeiston puhe ei ole totta. 2023 se oli siirtynyt talouteen, nuorten väkivaltaan ja hybridivaikuttamiseen. Selkein on se, että sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden varaan rakentuvaa hallitusta ei ilman valtavaa siirtymää tule tapahtumaan. Vuoden 2018 huoli ilmastonmuutoksesta oli sekin hiipunut talouden ja turvallisuuden taakse. Vasemmisto on puolustuskannalla niin poliittisessa keskustelussa kuin kamppailussa ihmisten mielistä. Toinen on se, että eduskuntapuolueiden, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, sitoutuminen velkajarruun tulee estämään investoinnit. Lisäongelma on myös Venäjän hyökkäyssodasta käynnistynyt turvallisuuspainotteinen keskustelu
Teksti emIlIa männynvälI Kuvat lehtIkuva. Mikä neuvoksi. 1 6 IrtI todellIsuudesta Poliittinen järjestelmä toimii ikään kuin ekologisia realiteetteja ei olisikaan, vaikka päättäjillä on saatavillaan kaikki maailman paras tieto
1 7
– Miten olemattomia ovat ne toimenpiteet, joita on saatu aikaan suhteessa siihen, mitä vaadittaisiin, että olemassa olevat yhteiskunnat pysyisivät jossain määrin sellaisina kuin ne tunnemme, Säynäjäkangas toteaa. Helsingin Ruoholahti tammikuussa 2024.. Se on mielestäni todistusaineistoa sen puolesta, että demokratian lisääminen johtaisi nykyistä parempiin päätöksiin. Poliittinen järjestelmä heijastelee olemassa olevia valtasuhteita ja vallakkaat tahot eivät katso, että ekologisten realiteettien pontevampi huomioiminen olisi heidän etujensa mukaista. Se taas tar koittaa paljon laajempaa yhteiskunnallista muutosta. – Valtaosa ihmisistä on sitä mieltä, että ekokriisille pitäisi tehdä enemmän, mutta tämä näkemys ei selvästikään kanavoidu nykyisen järjestelmän kautta. Puhumattakaan siitä, mitä seurauksia tällä on muille lajeille, hän jatkaa. Katse puolueiden ulkopuolelle Säynäjäkangas uskoo, että demokratian vahvistaminen olisi eduksi myös ympäristölle ja ilmastolle. – Vaikka tietty maa-alue on paperilla omistajan, se mitä siellä tapahtuu, koskee koko yhteiskuntaa. 1 8 Miten nykyinen päätöksentekojärjestelmämme kykenee vastaamaan ilmastonmuutoksen ja lajikadon kaltaisiin eksistentiaalisiin uhkiin. Sen vuoksi se pitäisi tuoda demokraattisen päätöksenteon piiriin. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten paljon teollisuudella ja omistajilla on valtaa esimerkiksi metsäpolitiikassa. Näyttää vähän epätodennäköiseltä, että ainakaan olemassa olevat puolueet pystyisivät sille kovinkaan paljoa tekemään tai edes haluaisivat. – Vaikka parlamentaarinen demokratia on hyvä asia, se instrumenttina on tällä hetkellä heikko kanavoimaan kansalaisten näkemyksiä. Miksi, siihen Säynäjäkankaalla ei ole vastausta, mutta hypoteesi on. Ymmärrän demokratian niin, että päätäntävaltaa pitäisi olla kaikilla niillä, joihin asia vaikuttaakin. Ongelmana ei ole itse demokratia, vaan nimenomaan sen heikkous. – Tuntuu suorastaan uskomattomalta, miten huonosti, sanoo ympäristöpolitiikan tutkija Janne Säynäjäkangas Itä-Suomen yliopistosta. – On aidosti hämmentävää ja hämmästyttävää, miten irrallaan tämä meidän poliittinen järjestelmämme tuntuu olevan ekologisista realiteeteista. – Toivo piilee siinä, että yhteiskunta eduskunnan ulkopuolella muuttuisi niin, että sellaisista päätöksistä, joita ei nyt pidetä poliittisesti mahdollisina, tulisi poliittisesti mahdollisia
– Toki tämä on vain idea-asteella ja olisi paljon työsarkaa siinä, mitä velvollisuuksien laajentaminen käytännössä tarkoittaisi ja mitä kaikkia lakeja muuttamalla tämä saataisiin aikaiseksi. Sen jälkeen tarvitaan luontolaki, joka velvoittaa haittojen vähentämiseen, lieventämiseen ja komOngelmanaeioleitse demokratia,vaan nimenomaansenheikkous.. Sinänsä hän uskoo, että kaikissa vanhoissa ja vakiintuneissa puolueissa ilmaston ja ympäristön tilan vakavuus kyllä ymmärretään. Kotiaho viittaa muun muassa siihen, että eduskunnan valiokuntien listoilla on kuultavana huomattavan paljon yritysten edunvalvojia. 1 9 Tieto ei johda toimintaan Myös Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho toteaa, että päätöksentekojärjestelmän kyky reagoida ilmastonmuutokseen ja luontokatoon on huono. – Ymmärrystä on ja juhlapuheissa luonnon merkitystä ja tavoitteita sen parantamiseksi korostetaan, mutta käytännössä tapahtuu liian vähän. Kotiaho pitää myös luonnonarvomarkkinoita lähtökohtaisesti hyvänä ideana sekä maanomistajien että kestävästi toimivien yritysten kannalta. Kotiaho uskoo, että se auttaisi myös yhteensovittamaan luonnon turvaamista ja elinkeinoelämän tavoitteita. Niitä ei ole pystytty pysäyttämään, vaikka esimerkiksi luontokadon pysäyttämiseen on useita kertoja kymmenen vuoden välein kansainvälisesti sitouduttu. – Kaikki viimeisimmät arviointiraportit osoittavat, että ilmastonmuutos ja luontokato etenevät edelleen. – Sitten on tätä populistisempaa osastoa, joiden tarkoitusperistä en osaa sanoa. – Olen sitä mieltä, että vapaaehtoisuuspuhe luo tyhjää toivoa siitä, että joku muka tekisi jotain. Vapaaehtoisuus ei riitä. Pelkkään vapaaehtoisuuteen perustuvina hän sen sijaan uumoilee markkinoiden jäävän pieniksi. Tarvitaan luontolaki Kotiaho huomauttaa, että Luontobarometrin mukaan kansalaisista valtaosa kannattaa kompensaatiota. Kotiaho ei usko, että kysymys on ymmärryksen puutteesta sen enempää kansallisella, EU:n kuin globaalillakaan tasolla. Tämän jälkeen päättäjillä ei ole enää rohkeutta säätää esimerkiksi luontohaittojen välttämistä ja hyvittämistä velvoittavaksi, vaikka he takaraivossaan todennäköisesti kuitenkin tiedostavat kaikkien edun olevan, ettei luontoa heikennetä – ihminenkin kun on toisenvarainen eläin eikä tule toimeen ilman riittävää luontoa ja muuta elämää. Velvoittavuudelle perustuessaan luonnonarvomarkkinat voisivat Kotiahon mukaan kasvaa melko merkittäviksikin ja auttaa valtiota saavuttamaan luontotavoitteensa. – Jos meillä säädettäisiin aiheuttaja maksaa -periaatteen mukainen kompensaatiovelvoite, yritykset voisivat ostaa luonnonarvomarkkinoilta hyvityksiä, joita maanomistajat ja muut toimijat voisivat tuottaa markkinoille. Suomalaisista 78 prosenttia katsoo, että jos luonnon tilaa heikennetään, haitat tulisi hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla. Kaikkiin uusiin aloitteisiin ovat jarrut heti selittämässä, miten heidän toimialansa kaatuu, jos tulee uusia velvoitteita. – Tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutuminen luonnon toivottuun tilaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi laajaa parlamentaarista ja tutkijoista koostuvaa ryhmää, joka neuvottelisi suomalaisen luonnon toivotun tilan, jota sitouduttaisiin tavoittelemaan. – Yksi mahdollisesti käänteentekevä juttu voisi olla se, että laajennetaan yritysten velvollisuuksia niin, että pelkän osakkeenomistajien voiton maksimoimisen sijaan yrityksille säädettäisiin laajempia yhteiskunnallisen edun edistämisen velvollisuuksia. Aiheuttaja maksamaan Kotiahon mukaan yhteiskunnallista toimintaa ja yrityksiä tulisi säädellä luonnon ehdoilla. Varmaankin tämä on yhdistelmä normaalia parlamentaarista systeemiä – irtopisteitä keräilevien puolueidenkin kanssa on tehtävä kompromisseja – ja sitä, että yritysmaailmaa ja edunvalvojia kuunnellaan liiankin herkällä korvalla kaikessa päätöksenteossa. Luontobarometrin tulokset voi tiivistää kuta kuinkin niin, että kansalaiset ovat selvästi valmiimpia suojelemaan luontoa kuin yksikään hallitus on ollut. Jos tavoitteisiin olisi päästy, uhkien olisi pitänyt jo väistyä, mutta päättäjät eivät saa päätettyä sitovista velvoitteista tai tarpeellisten toimien rahoituksesta. – Suomessa tarvittaisiin tietoon perustuva, yhteinen ja laajasti jaettu tulevaisuudenkuva luonnon ja ihmisten yhteishyvinvoinnista, ja tämän pitäisi ohjata kaikkien hallinnonalojen työtä. Tieto ei vain aina johda käytännön toimintaan. – Palataan taas siihen, että päätökset ovat joidenkin taloudellisen edun sanelemia. En usko, että populistitkaan pystyvät sanomaan, että haluamme, että luonto on täysin tuhottu
Ettei aina, kun puhutaan lobbauksesta ja puolueista, mietittäisi vain demareita ja ammattiliittoja, vaan myös eri kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyötä puolueiden kanssa. Taloudellisia argumentteja edustavilla organisaatioilla on institutionalisoitunut asema päätöksenteossa, ja ne tekevät yhteistyötä esimerkiksi keskeisten ministeriöiden kanssa. 2 pensoimiseen, Kotiaho sanoo. Tutkimuksen mukaan strategia voi olla hyvinkin vaikuttava. Nyt tutkijat ajattelevat, että korporatistinen järjestelmä olisi murtunut ja linkit eivät olisi enää niin vahvat, mutta yhteistyötä on edelleen. – Perinteisesti tutkijoita on kiinnostanut nimenomaan sosiaalidemokraattien ja ammattiliittojen välinen yhteys, joka on olemassa ja tutkittu. Meilläkin on toimijoita, jotka pyrkivät estämään ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, mutta tämä perustellaan Sähköautojen latausasema Kuopiossa marraskuussa 2021.. Tutkittavaa riittäisi Yhdysvalloissa asiaa on tutkittu enemmän, ja siellä ilmastovastaisuus kanavoituu puolueisiin ja sitä kautta päätöksentekoon pitkälti vaalija puoluerahoituksen kautta. Heidän tutkimuksensa (2020) mukaan Suomessa kunnianhimoisia ilmastotoimia ei vastusteta niinkään mediassa kuin kulisseissa. Konsulttija viestintätoimistoja käytetään Korkea-ahon mukaan häivyttämään tämä ristiriita suurelta yleisöltä. – Sitä, voiko rahalla ostaa valtaa, on Euroopassa selvitetty hirveän paljon vähemmän. Julkisuudessa ne kannattavat ilmastotoimia, mutta samaan aikaan saattavat erilaisten välikäsien, ammatillisten tai elinkeinojärjestöjen, avustuksella viedä päättäjille ihan toisenlaista viestiä, kuvailee eurooppaoikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Emilia Korkea-aho Itä-Suomen yliopistosta ja viittaa kyseiseen tutkimukseen. Loppujen lopuksi tiedämme siitä hirveän vähän, Korkea-aho sanoo. – Olisi kiva, jos Suomessakin keskusteltaisiin näistä linkeistä laajemminkin. Julkisesti ilmastotoimiin sitoudutaan, kulisseissa lobataan niitä vastaan. Lobbareiden valta Suomessa lobbareiden vaikutusta ilmastoja ympäristökysymyksissä ovat tutkineet Juho Vesa, Antti Gronow ja Tuomas Ylä-Anttila. – Vahva luontolaki parantaisi luontopolitiikan ennakoivuutta ja takaisi sen pitkäjänteisyyden, vaikuttavuuden sekä toimeenpanon. – Suurille yrityksille on tärkeää näyttäytyä kestävän kehityksen puolustajina. Perusteet ovat taloudellisia, ilmastonmuutosta ei pyritä kieltämään
Näen sen itse vääränä strategiana, sillä mitään auvoista paikkaa niiden ulkopuolellakaan ei ole. Silloin jäävät monet mahdollisuudetkin käyttämättä. Se vaatisi tosin sitä, että järjestelmää uudistettaisiin tukemaan kestävyyssiirtymää maan erityispiirteet huomioiden. Kuten esimerkiksi siitä, että ympäristöpolitiikkaa voitaisiin tehdä pelkästään markkinavälitteisillä ja vapaaehtoisilla toimilla. Eikö se, että parhaat lobbarit pystyvät ostamaan isolla rahalla yhteiskuntasuhdepalveluita, kuitenkin vinouta päätöksentekoa. 2 1 sillä, että ne heikentävät kilpailukykyä, Korkea-aho sanoo. – Mutta jos puhutaan parlamentarismin, liberaalin demokratian tai puolueiden kyvystä vastata näihin kysymyksiin, niin kyllähän se heikko on. Toivanen ajattelee kuitenkin parlamentarismilla ja demokratialla olevan vielä toivoa. Ratkaisuista ei edes puhuta – Asetelmaa, jossa kiireellistä ilmastopolitiikkaa ei nähdä tarpeellisena ja mahdollisena, mahdollistetaan pitkälti parlamentarismin ulkopuolella. Vaikka maailma ympärillä muuttuu, omista näkemyksistä pidetään kynsin hampain kiinni. Mutta sitä tukevat aloitteet ja järjestelmätason ratkaisut uupuvat poliittisesta keskustelusta. – Pitäisi tukea suunnitelmallisesti sekä poliittista päätöksentekoa että investointeja kestävyyssiirtymää edistäviin yrityksiin. – Haluaisin kuitenkin välttää sellaista ajattelua, että puolueet, parlamentarismi ja liberaali demokratia olisivat menetettyjä tapauksia, joista pitäisi vetäytyä kokonaan. – Pitkään kestävyysmurroksen parissa työskennelleenä ajattelen, että meillä on tietty sokea piste siinä, etteikö yhteiskuntaa voisi ohjata vahvemmin kestävämpään suuntaan ja vieläpä oikeuden mukaisesti. Hänen mukaansa Euroopasta on myös tutkimusta, jonka mukaan ilmastotoimia vastustetaan paitsi taloudellisin argumentein, usein myös vahvan ammattiyhdistysliikkeen maissa, koska pelätään työpaikkojen menettämistä. Mediakeskustelukin on asemoitunut kulttuurisodan kuoppiin, sanoo BIOSin poliittisen talouden ja taloushistorian tutkija Tero Toivanen. Se on hurjaa ja vahingollista. Esimerkiksi käy väite, että ekologisesti kestävä ja kilpailukyvyn turvaava toiminta olisi sosialismia. – Kaikki argumentit ja taistelut on viimeisen 50 vuoden aikana käyty läpi useaan kertaan. n ”Emmepääseedes keskustelemaan ratkaisuista.Seon hurjaajavahingollista.”. Konkreettisista toimista ei päästä kuitenkaan koskaan edes keskustelemaan. Velkajarru oli siitä viimeinen kristallisaatio. Hän toteaa, että vaikka ympäristökriisin vakavuus on ymmärretty 1970-luvulta asti ja ilmastonmuutoksenkin viimeistään 1990-luvulta, julkinen keskustelu niistä kiertää kehää pääsemättä vaikuttamaan materiaaliseen todellisuuteen. Se edustaa taloudellista suunnitteluamme tällä hetkellä, ja tämä on pöyristyttävää suhteessa niihin materiaalisiin haasteisiin, mitä meillä on. Hän haluaa korostaa, ettei pidä lobbausta sinänsä pahana, vaan hyvänä ja tarpeellisena asiaargumentein vaikuttamisena. Yksi yleisesti tunnustettu ongelma on lyhytjänteisyys. – Radikaalioikeiston nousu keskustelun määrittäjäksi vahvistaa tätä poteroitumista. Toivanen kutsuu tätä ideologiseksi kankeudeksi. Emme pääse edes keskustelemaan ratkaisuista. Ja kun puhutaan lainsäädäntötyöstä, kysymys on pitkälti myös siitä, kuka kykenee pukemaan argumenttinsa oikeudelliseen muotoon. Toisaalta, Toivanen jatkaa, ideologioiden taistelu on myös tervettä. Korkea-aho sanoo, että myös yritysten uhkailu muualle muuttamisella, ellei mieluisia lakimuutoksia saada läpi tai epämieluisia torpattua, on lobbausta. Korruption puolelle mennään vasta, kun aletaan lupaamaan tiettyjä etuja vastineeksi tietyistä päätöksistä. Suomalaisessa teollisuudessa on kuitenkin tiettyjä vahvuuksia ja osaamista. – Historian loppu on mennyttä. Jossain määrin tämä koskee Toivasen mukaan kaikkia puolueita. – Totta kai se vinouttaa, ja se on mielestäni yksi iso ongelma. Ideologista kankeutta Toivanen sanoo, että yhteiskuntatieteilijän silmin keskustelu on niin ikään jumiutunut ”aivan uskomattomiin ideologisiin poteroihin”. Neljän vuoden syklillä on mahdotonta toteuttaa tällaista pitkän aikavälin ohjausta vaativaa toimintaa. Aina ne tuppaavat johtamaan johtopäätökseen, että realismin nimissä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei voida vähentää riittävän nopeasti. – Ydinkysymys on energian ja luonnonvarojen kulutuksen muutos, mutta julkinen keskustelu ja parlamentaarinen taistelu pelkistyvät siihen, että rajoitetaan julkisen talouden kyvykkyyttä hoitaa näitä asioita
– Halusin olla turvassa. Miljoonat ihmiset pakenivat, ja Eurooppaankin heitä saapui ennätysmääriä. Asenteet kiristyivät Maahanmuutto jakoi suomalaisia, mutta ilmapiiri oli aluksi suhteellisen vastaanottavainen. EU-maista haki turvapaikkaa vuonna 2015 kaikkiaan yli 1,2 miljoonaa ihmistä. 2 2 Kymmenen vuotta KansainvaelluKsesta Vuoden 2015 niin sanotun pakolaiskriisin jälkeen moni maahanmuuttaja on päässyt osaksi suomalaista yhteiskuntaa. En halunnut ottaa sitä riskiä, Aldulaimi toteaa. Sittemmin Aldulaimi pääsi asumaan suomalaisen perheen kotiin ja sai joitakin suomalaisia ystäviä, vaikka tottuminen suomalaisten jäyhään mielenlaatuun vei aikansa. Samaan aikaan maahanmuuttopolitiikkaa on toistuvasti kiristetty, kotouttamisesta leikataan eikä suoranainen rasismikaan ole hellittänyt. Koko maan tilanne oli hullu, Aldulaimi kertoo. Kansainvaellus oli vuoden polttavimpia puheenaiheita. Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti voivansa majoittaa turvapaikanhakijoita tyhjillään olleeseen taloonsa. Suomen osuus oli reilut 32 000, noin kymmenkertaisesti normaalivuosiin verrattuna. Vastaanottokeskuksessa oli tungosta. Yksi heistä oli Karim Aldulaimi. – Jokaisessa pienessä huoneessa asui 4–6 ihmistä. – Olin onnekas, koska monet tulevat veneillä Välimeren yli. Suurin osa, reilut 20 000, oli irakilaisia. Maisterin tutkinto it-alalta ja työ yliopistossa Malesiassa auttoivat Aldulaimia. Kriisimaista tuleville ei yleensä myönnetä viisumia Eurooppaan, mutta Aldulaimi sai työmatkan perusteella viisumin Suomeen. Hän pakeni Yhdysvaltojen hyökkäystä seurannutta Irakin sisällissotaa ja kaaosta ensin useaksi vuodeksi Malesiaan ja sieltä Suomeen. Matka on raskas ja riskialtis, monia on kuollut. Hän perui kuitenkin aikeensa, koska asian saaman runsaan julkisuu. – Järjestettiin hätämajoitusta, seurakunnat avasivat oviaan, yksityismajoitus lisääntyi, muistelee tutkija Eveliina Lyytinen Siirtolaisuusinstituutista. Teksti elias Krohn Kuvat emma Grönqvist Kymmenen vuotta sitten sodat ja kriisit velloivat erityisesti Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa. Monet ystäväni ja sukulaiseni ovat kuolleet Irakin levottomuuksien vuoksi. Tänne lennettyään hän teki turvapaikkahakemuksen
2 3 ”Olin onnekas, koska monet tulevat veneillä Välimeren yli. Matka on raskas ja riskialtis, monia on kuollut.” Karim Aldulaimi
– Näkisin, että se oli kriisi pakolaisille, ei niinkään suomalaiselle yhteiskunnalle, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston asiantuntija Kaisa Korhonen. Ilman oleskelulupaa maassa olevat eivät pääse kotoutumistukien ja -palvelujen piiriin. 24 den vuoksi asukkaiden turvallisuutta ei olisi voitu taata. Kun turvapaikanhakijoiden tulo jatkui syksyn edetessä ja seuraavan vuoden alussa, asenteet kiristyivät Euroopan laajuisesti. – Erityisesti kun tuomioistuimista on palautettu asioita uudelleenkäsittelyyn Migriin (Maahanmuuttovirastoon), Migri on saattanut päästä vasta kahden vuoden kuluttua käsittelemään niitä uudelleen. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama Juha Sipilän hallitus teki ulkomaalaislakiin useita kiristyksiä. – Äkkiä ruvettiin katsomaan, millä välineillä muuttoliikettä pystytään hillitsemään ja hallitsemaan, kuvailee Helsingin kaupungin tietopalvelujen erikoistutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Pasi Saukkonen. Pahimmillaan koettiin väkivallan uhkaa. Migrin tilastojen mukaan Suomeen vuonna ”Seolikriisi pakolaisille, einiinkään suomalaiselle yhteiskunnalle.” Kaisa Korhonen. Saksassa, josta haki turvapaikkaa vuonna 2015 yli 440 000 ihmistä, liittokansleri Angela Merkel vakuutti: ”Wir schaffen das” – ”Me pystymme siihen”. Suomi sai vastaanoton kuntoon Useissa maissa tuskailtiin, miten turvapaikanhakijoiden vastaanotosta selvitään. Syyskuussa julkisuudessa kerrottiin irakilaisperheestä, jota oltiin kielteisen turvapaikkapäätöksen myötä karkottamassa, vaikka perheen lapset ovat syntyneet Suomessa. Turvapaikkahakemusten ja niiden ratkaisuista tehtyjen valitusten käsittely ruuhkautui siltikin ja käsittelyajat venyivät. Vaikeinta oli Kreikassa, jonka saarille perustettujen pakolaisleirien kapasiteetit eivät riittäneet säällisten olosuhteiden luomiseen. Moni jo suojelua saanutkin tippui kaikkien oleskelulupien ulkopuolelle, ja paperittomien maassa olijoiden joukko alkoi kasvaa. Heidän kotoutumisensa on Lindforsin mukaan ollut paljolti kansalaisyhteiskunnan ja tavallisten ihmisten varassa. Suomi vastaanotti sisäisinä siirtoina noin kaksituhatta ihmistä, valtaosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Vastaanottokeskuksiin tehtiin polttopulloiskuja. – Organisointia helpotti se, että Suomeen tulo pohjoista reittiä myöten Ruotsin kautta oli suhteellisen yksinkertaista ja reitille pystyttiin luomaan vastaanottojärjestelyt. Päätöksiä odoteltiin jopa vuosia Vaikka tuolloisia tapahtumia muistellaan yhä ”pakolaiskriisinä”, mihinkään todelliseen kriisiin Suomi ei ajautunut. Muun muassa perheenyhdistämistä vaikeutettiin, humanitaarisen suojelun kategoria lakkautettiin kokonaan, oikeusavun saantia heikennettiin, ja uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen kriteerejä kiristettiin. Rajojen valvontaa tehostettiin ja jopa Schengenmaiden välisille rajoille tuli rajatarkastuksia. Virheitä tehtiin esimerkiksi turvapaikkapäätösten laadussa, kun työntekijöitä rekrytoitiin lisää kovalla kiireellä. Kyllä he pystyivätkin, vaikka sosiaalisilta ongelmilta ei vältytty ja maahan muuttovastaiset voimat saivat lisää tuulta purjeisiinsa. Tornioon ja Ouluun perustettiin erityiset järjestelykeskukset, jonne tulijat saatiin ensi hätään suojaan. Vastuunjakosopimuksilla turvapaikanhaki joita jaettiin tasaisemmin EU-maiden kesken. Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors toteaa tämän viivästyttäneen maahantulijoiden kotoutumista huomattavasti. EU ja Turkki solmivat sopimuksen Turkin kautta EUmaihin pyrkivien pakolaisten pitämiseksi Turkin puolella. – On syntynyt verkostoja, ja he ovat oppineet suomen kieltä, kun on ollut suomalaisia ystäviä ja tuttuja. – Suomessa saatiin aika hyvin ja nopeasti vastaanottoa koskevat rakenteet toimimaan. Maahanmuuttoon liittyvää vastakkainasettelua alkoikin näkyä yhä enemmän. Karkotuksen vaara stressasi Lähes 400:n vuonna 2015 Suomeen saapuneen turvapaikkahakemus on yhä käsittelyssä Migrissä tai hallinto-oikeudessa. Pasi Saukkonen arvioi, että Suomessa turvapaikanhakijoiden vastaanotto pystyttiin hoitamaan lopulta suhteellisen hyvin, vaikka tilanteeseen ei ollut alkujaan varauduttu riittävästi
– Kun on tehty hyvin paljon muutoksia, ei ole yhtään arvioitu, mikä näiden kaikkien muutosten vaikutus ihmisten oikeuksiin tulee yhdessä – Jokaisessa pienessä huoneessa asui 4–6 ihmistä, Karim Aldulaimi muistelee aikojaan vastaanottokeskuksessa. Tuolloin valmisteltiin turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta. Karim Aldulaimi kuvaa turvapaikkaprosessiaan hyvin vaikeaksi. Hän sai kahdesti negatiivisen päätöksen. Koin joka päivä stressiä, kun pelkäsin, että minulle soitetaan ja kerrotaan karkotuksesta. – Oli lähellä, että minut olisi karkotettu Irakiin. Noin 11 700 on saanut kielteisen päätöksen tai heidän hakemuksensa on jätetty tutkimatta, ja 6 700 on perunut hakemuksensa tai poistunut Suomesta. Taukoa oli vain Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten aikana (2019–2023). – Uudistuksessa olisi selkeytetty lainsäädäntöä ja pyritty tekemään se ihmisoikeusperusteisesti. Oleskelulupa järjestyi lopulta työssäkäynnin perusteella. Sittemmin Aldulaimi sai myös Suomen kansalaisuuden. Mutta sillä hallituskaudella ehdittiin tehdä vain esiselvitys, kertoo Amnestyn Kaisa Korhonen. Lukuisia heikennyksiä Kymmenen vuoden aikana Suomen turvapaikkaja pakolaispolitiikkaa on kiristetty lukuisia kertoja. ”Koinjokapäivä stressiä,kun pelkäsin,ettäminulle soitetaanjakerrotaan karkotuksesta.” Karim Aldulaimi. Petteri Orpon (kok.) ja Riikka Purran (ps.) oikeistohallitus keskeytti uudistuksen ja ryhtyi jälleen heikentämään maahanmuuttajien asemaa. Se on tehnyt jo 16 ulkomaalaislakeja kiristävää muutosta, joilla muun muassa oleskelulupien saamista on eri tavoin kiristetty ja perheenyhdistämisiä jälleen vaikeutettu. 2 5 2015 saapuneista 32 000 turvapaikanhakijasta noin 14 000 on saanut turvapaikan tai muun oleskeluluvan
Käsitykseni on, että ihan loppuun asti ei ajateltu, mitä tämä tarkoittaa ja kuinka paljon pitäisi resursoida siihen, että nämä ihmiset pääsevät yhteiskuntaan kiinni. – Jotkut eivät ole jopa kymmeneen vuoteen saaneet oleskelulupaa. Josnykyinenlainsäädäntö olisiollutvoimassa KarimAldulaiminhakiessa turvapaikkaa,hänkään eiolisisaanutjäädä Suomeen.. Vuonna 2024 voimaan tulleet lakimuutokset nimittäin estävät turvapaikkaa hakenutta saamasta oleskelulupaa työn perusteella. – Olen huomannut, että viime ja tänä vuonna rasismi on kasvanut, hän arvioi. Työnsaanti on edelleen maahanmuuttajille vaikeaa – jo vierasperäinen nimi voi olla este. Samaan aikaan pakolaispolitiikka on kiristynyt ja maahanmuuttovastaisuus ja rasismi ovat voimissaan. Katujengejäkin on, mutta Suomessa ne ovat toistaiseksi marginaalinen ilmiö. Lukuisat asiantuntijat pitävät sitä niin kansainvälisen oikeuden kuin Suomen perustuslainkin vastaisena. Jos nykyinen lainsäädäntö olisi ollut voimassa Karim Aldulaimin hakiessa turvapaikkaa, hänkään ei olisi saanut jäädä Suomeen. Suomessa oikeistohallitus vähentää resursseja maahanmuuttajien kotouttamisesta. Nuorisotyölle suuri tarve Hallitus leikkaa rajusti myös sosiaalija terveysjärjestöjen avustuksia, joiden turvin edistetään maahanmuuttajienkin kotoutumista ja hyvinvointia. Korkeasti koulutettu Aldulaimikin lähetteli alkuaikoinaan Suomessa satoja työhakemuksia ennen kuin tärppäsi. Ukrainalaisista ei kriisitunnelmia Enemmän ihmisiä kuin vuonna 2015 Suomeen on saapunut vuodesta 2022 alkaen Ukrainasta. Tärkeässä osassa on nuorisotyö. Oma lukunsa on itärajaa koskeva käännytyslaki, joka käyttöön otettaessa estäisi monilta turvapaikan hakemisen kokonaan. Sieltä leikkaaminen suurella todennäköisyydellä aiheuttaa enemmän kuluja jossain muualla, kun koulutukseen pääsy vaikeutuu, kielikoulutuksen taso heikkenee ja ihmisten tarpeiden selvittämisen mahdollisuus pienenee, Saukkonen kommentoi. – Mutta mittakaava on ollut jo niin iso, että onhan se väistämättä tuottanut ruotsalaiselle yhteiskunnalle melkoisia haasteita. – Kotouttamisen edistäminen pitäisi nähdä investointina. Osa on voinut elää paperittomana. Kotouttamisesta leikataan Maahanmuuttajien työttömyys ja syrjäytyminen altistavat etenkin nuoria myös rikollisille poluille. He tarvitsevat erityistä tukea. Tätä edistetään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tiedottamalla sekä jalkautuvalla nuoriso työllä. Moni kokee syrjintää ja rasismia. Ristiriita on melkoinen, kun perussuomalaiset samaan aikaan lietsovat maahanmuuttajien heikkoon integroitumiseen liittyviä pelkoja. Sisäministeriön heinäkuisen tiedon mukaan ukrainalaiset ovat jättäneet Suomessa yhteensä noin 84 000 tilapäisen suojelun hakemusta, ja tällä hetkellä heitä on täällä 46 000. Nuorisotyöntekijä Moha Siwash Turun NMKY:stä kertoo, että niin kielitaidon puutteet kuin kulttuurieroista johtuvat ongelmat usein helpottavat nuorten yhteisessä, ohjatussa toiminnassa. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa ongelmien mittaluokka on aivan eri. Aldulaimi törmää siihen erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kaksijakoista kehitystä Niin asiantuntijat kuin asianosainenkin, Karim Aldulaimi, näkevät vuoden 2015 jälkeisen kehityksen kaksijakoisena. Hän kohtaa työssään myös nuoria, joilla ei ole vanhempia tai ketään sukulaisia Suomessa. – Suomalaiset pikku hiljaa näkevät sen hyvänä juttuna, että Suomeen tulee erilaisia ihmisiä, jotka auttavat rakentamaan maata. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa maahanmuuttajia on paljon, suhtautuminen on Aldulaimin mukaan pääosin positiivista. Pasi Saukkonen antaa Ruotsille tunnustusta siitä, että se on ottanut vastaan paljon ihmisiä hankalista oloista: Somaliasta, Afganistanista, Irakista ja Syyriasta. 2 6 olemaan, Korhonen kritisoi. Siwashin mukaan on tärkeää lisätä maahanmuuttajien tietoisuutta tarjolla olevasta nuorisotoiminnasta ja madaltaa kynnystä hakeutua sinne. Ensinnäkin maahanmuuttajista on tullut yhä näkyvämpi ja hyväksytympi osa suomalaista yhteiskuntaa. Valtion kunnille maksamia kotoutumiskorvauksia leikattiin tänä vuonna 58 miljoonalla, ja ensi vuodeksi on suunnitteilla uusi 30 miljoonan leikkaus
Monet ulkomaalaislain kiristykset ja palvelujen leikkaukset toki vaikuttavat myös Ukrainasta tulleisiin, mikä on jäänyt maahanmuuttopoliittisissa debateissa vähälle huomiolle. Enemmänihmisiäkuin vuonna2015Suomeen onsaapunutvuodesta 2022alkaenUkrainasta.. n Karim Aldulaimi arvostaa Suomessa turvallisuutta, sananvapautta ja sitä, että saa olla oma itsensä. Ihmisiä ei kuitenkaan voi arvottaa sen mukaan, mistä he tulevat ja kuinka lähellä heitä me koemme historiallisesti ja kulttuurisesti olevamme, Lyytinen muistuttaa. Kun olen lavalla ja kerron vitsejä, jengi unohtaa, että olen irakilainen maahanmuuttaja. Hän työskentelee koulunkäynninohjaajana vantaalaisessa peruskoulussa. Harrastuksesta, stand up -komiikasta, on tullut hänelle henkisesti tärkeä sivutyö. Siirtolaisuusinstituutin Eveliina Lyytinen kuvaa eroa räikeäksi. Se on iso ero. Stand up -koomikon rooli on ollut Aldulaimille tärkeä hänen kotoutumisessaan. Esiintymisissään Aldulaimi käsittelee myös ulkomaalaistaustaisten asemaa Suomessa huumorin keinoin. – Se muutti elämääni positiivisesti. Keikkoja on takana jo yli 200. – Vitsien kautta on helpompi puhua vakavista aiheista. 2 7 Heidät on otettu vastaan huomattavasti ystävällisemmin ja yksituumaisemmin kuin Lähi-idästä tulleet. Lisäksi ukrainalaisia on joutunut työelämässä huijausten ja riiston uhreiksi monien muiden maahanmuuttajien tavoin. – On ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset tukevat ja auttavat ukrainalaisia. EU:n tilapäisen suojelun direktiivin perusteella heille myönnetään helposti ja nopeasti suojelua ilman hakemusten pitkällistä, yksilöllistä käsittelyä. Stand up -komiikka auttoi kotoutumaan Karim Aldulaimi on tyytyväinen nykyiseen elämäänsä Suomessa. Silloin olen koomikko Karim
2 8 KaiKKien Kaveri sitoutumatta mihinKään Nyky-Intian ulkopolitiikassa korostuu tapauskohtainen harkinta pysyvien liittolaisuuksien ja ideologisten periaatteiden sijaan. Teksti henri Purje Kuvat LehtiKuva/aFP Intian pääministeri Narendra Modi.. Yhdysvaltojen politiikan viimeaikaiset käännökset ovat ajaneet Narendra Modin hallituksen vaikeaan rakoon, mutta maa on pitänyt kiinni linjastaan
Israel–Palestiina-kysymys on toki monessa mielessä ainutlaatuinen, mutta Intian ristiriitainen asemoituminen siihen kertoo Delhin nykyjohdon maailmankuvasta ja politiikasta myös yleisemmin. Pragmaattinen äärirealismi oikeuttaa kaiken Käytännössä Intian nykydoktriini mahdollistaa esimerkiksi sen, että maa voi samaan aikaan neuvotella uusia kauppasopimuksia EU:n, Ison-Britannian, Australian ja muiden länsivaltojen kanssa ja ylläpitää hyviä suhteita Venäjään ja Iraniin. Sääntöpohjaista, YK:n ympärille rakentuvaa maailmanjärjestystä pitää tukea ja uudistaa, mutta kansallinen poliittinen liikkumatila on säilytettävä ja säännöistä voi poiketa, mikäli Intian intressit niin edellyttävät. Ja tärkeää asekauppa onkin: Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan Intia on selvästi suurin israelilaisen sotateknologian ostaja. Intia ostaa kolmanneksen aseistaan historialliselta pääkumppaniltaan Venäjältä, jonka osuus on kuitenkin laskenut rajusti ja on nyt samaa tasoa Ranskan kanssa. Smotrich, joka haluaa tyhjentää Gazan palestiinalaisista, liittää yli neljä viidesosaa Länsirannasta Israeliin ja tuhota kaikki itsenäisen palestiinalaisvaltion edellytykset, nosti vierailullaan esiin myös maiden “yhteisen arvopohjan” ja tärkeän “puolustusyhteistyön”. Intia ajaa joitakin asioita Kiinan kanssa esimerkiksi YK:ssa tai BRICS-ryhmässä ja tuo maasta valtavasti tavaraa, mutta pyrkii samaan aikaan kaikin keinoin jarruttamaan Kiinan nousua ja käyttää tarvittaessa aseellista voimaa. Tilannekohtaisia kumppanuksia Intia haluaa olla suurvalta ja globaalin etelän johtaja moninapaisessa maailmassa, jossa valtiot ajavat aiempaa härskimmin kansallista etuaan. Mutta vaikka Intia vaatii dekolonisaatiota ja sääntöperusteisen järjestyksen kunnioittamista, hyväksyy se itse Venäjän imperialistisen hyökkäyssodan reaktiona Naton itälaajenemiseen ja Ukrainan lähentymiseen länsimaiden kanssa. Vuosikymmenten ajan Intian pääministerit Jawaharlar Nehrusta lähtien ajoivat Palestiinan asiaa kansainvälisissä yhteyksissä. Israel taas on kolonialistinen apartheid-valtio, joka rikkoo räikeästi kansainvälisen oikeuden keskeisimpiä periaatteita. Maa painottaa kansainvälisen oikeuden ja sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä. Koska monenkeskinen järjestelmä ei kuitenkaan nykyisellään toimi, ulkosuhteiden painopistettä on siirrettävä pienempiin, alueellisiin ja kahdenvälisiin yhteistyömuotoihin. Sen osuus kaikesta Israelin aseviennistä nousi yli kolmannekseen vuosina 2019–2024. Intia muodostaa joustavasti erilaisia ja näennäisen ristiriitaisiakin kumppanuuksia oman etunsa ja “strategisen autonomiansa” turvaamiseksi. Intian mediajulkisuudessa kerrottiin valtioiden lämpimistä suhteista ja vahvistuvan talousyhteistyön hyödyistä. Myös ylimmällä tasolla välit ovat lämpimät. Pääministerit Narendra Modi ja Benjamin Netanjahu kutsuvat toisiaan ystäviksi ja poseeraavat mielellään yhteiskuvissa. YK:ssa Intia äänestää edelleen pääsääntöisesti Palestiinaa tukien ja kannattaa kahden valtion mallia. 2 9 IsraelIn äärIoIkeIstolaInen valtiovarainministeri Bezalel Smotrich kävi syyskuun alussa kolmipäiväisellä valtiovierailulla Intiassa. Hyökkäyksiin Intiaa vastaan tulee vastata voimalla. Äkkiseltään Intian ja Israelin läheinen kumppanuus voi vaikuttaa oudolta. Molemmat myös uskovat vahvaan johtajuuteen ja ovat murentaneet demokratiaa ja oikeusvaltiota. Samalla Intia on ilmoittanut kasvattavansa merkittävästi puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa. Jaishankar on aiheellisesti arvostellut EU-maita ja Yhdysvaltoja kaksinaismoraalista kansainvälisen oikeuden noudattamiseen liittyen. Varsinkin Intian ulkoministeri S. Samalla maat allekirjoittivat kahdenvälisen investointisopimuksen, jonka on määrä johtaa laajempaan kauppasopimukseen. Näiden tavoitteiden saavuttamisen Intia katsoo edellyttävän uudenlaista ulkopolitiikkaa, jonka periaatteet voi tiivistää seuraavasti. Intia tunnusti ensimmäisten joukossa Palestiinan valtion vuonna 1988, neljä vuotta ennen kuin se solmi täydet diplomaattisuhteet Israelin kanssa. Intian ja Israelin nopeaa lähentymistä selittää osaltaan maiden nykyisten vallanpitäjien ideologinen hengenheimolaisuus. Talous määrittää diplomatiaa. Palestiinan kansanmurhaan, etniseen puhdistuksen ja Israelin rikoksiin ihmiskuntaa vastaan ei valtavirtauutisoinnissa juuri törmännyt, vaikka samoihin aikoihin Israel kiihdytti siviilien tappamista ja kansainvälinen arvostelu kiihtyi. Netanjahun juutalaisen etnonationalismin ja Modin hinduistamispolitiikan (hindutva) välillä on huomattavia samankaltaisuuksia, joskaan Intian keinot eivät ole lähimainkaan yhtä äärimmäisiä kuin Israelin. Molempien suurin vihollinen on “islamilainen terrorismi”, johon on vastattava voimalla ja väkivallalla. Kansallisen turvallisuuden edistämiseksi kaikki keinot ovat sallittuja. Intian ulkopoliittista doktriinia avaavassa. Ideologisen dogmaattisuuden ja jäykkien periaatteiden sijaan oikeat yhteistyökumppanit ja toimintatavat pitää määritellä tapauskohtaisesti. Intia pyrkii esiintymään globaalin etelän ja entisten siirtomaiden johtovaltiona
Intia noussee pian maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Talous määrittää diplomatiaa Intian johdon puheissa talouskasvun tavoittelun tärkeimmäksi syyksi nousee usein köyhyyden vähentäminen. Intian ulkopoliittisessa eliitissä hyökkäystä pidettiin yksiselitteisesti oikeutettuna ja onnistuneena puoluetaustasta riippumatta. Intian kansantuote on kasvanut vauhdilla koko 2000-luvun, ja kasvun ennustetaan pysyvän 6–7 prosentissa lähivuosina. Merkillepantavaa on, että talouskasvun tärkein ajuri on 2000-luvulla ollut parantunut tuottavuus. Vuonna 2014 valtaan nousseen Modin kaudella Intia onkin reagoinut osoittanut käytävänsä tarvittaessa voimaa ja reagoivansa Pakistanin “sotilas-jihadistiseen kompleksiin” yhdistämiinsä terrori-iskuihin johdonmukaisesti sotilaallisesti tavoilla, jotka ovat asteittain etääntyneet kansainvälisestä sääntöperustasta. Kriitikot huomauttavat kasvun olevan ohutta ja ÄkkiseltäänIntian jaIsraelinläheinen kumppanuusvoi vaikuttaaoudolta. Tähän ovat vaikuttaneet ennen kaikkea mittavat infrastruktuuri-investoinnit, mutta myös IT-sektorin kasvu sekä lisääntynyt vienti ja ulkomaiset investoinnit. Optimistit uskovat kasvun jatkuvan vahvana ja geopoliittisen pelin ohjaavan tuotantoa Kiinasta Intiaan. Vähintään yhtä tärkeää lienee kuitenkin se, että talous on keskeinen geopoliittinen valtaresurssi ja tukee Intian suurvaltapyrkimyksiä. Kashmirissa viime keväänä 26 kuolonuhria vaatineen terroristi-iskun jälkeen Intia iski syvälle Pakistanin, toisen suvereenin valtion, alueelle ohjuksin ja hävittäjiin, mikä tulkittiin yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. 3 kirjassaan The India Way Jaishankar nimeää rauhanomaisen pidättyvyyden suhteessa Kiinaan ja etenkin Pakistaniin Intian ulkoja turvallisuuspolitiikan suurimmiksi epäonnistumisiksi. Kuva on lokakuun alusta Varanasista, jossa kovien sateiden monsuuni kausi oli lopuillaan.
Useat intialaiset jalostamot ovat panneet uudet tilaukset Venäjältä jäihin ja lisänneet ostojaan Lähi-idästä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 Intia ei ostanut juuri lainkaan venäläisöljyä, vaikka se on maailman toiseksi tai kolmanneksi suurin öljyntuoja. Siinä missä moni muu valtio on joustanut periaatteistaan turbulenteissa maailmanpoliittisissa olosuhteissa, on Intia toiminut johdonmukaisesti strategisen doktriininsa mukaisesti. Intian ja sen suurimman kauppakumppanin EU:n välisen kauppasopimuksen on myös arvioitu syntyvän lähikuukausina, mikäli muutamasta avoimesta kohdasta pystytään sopimaan. Yhdysvaltojen tariffeja pidetään Intiassa aiheellisesti epäreiluina. Reaktiona Yhdysvaltain ailahtelevaisuuteen Intia on vahvistanut suhteitaan esimerkiksi EU:n, Japanin ja Etelä-Koreaan kanssa, mistä lienee sille hyötyä pidemmälläkin aikavälillä. Viime aikoina tuonti on jo vähentynyt merkittävästi. Sittemmin tilanne on muuttunut. Vuodesta 2023 eteenpäin yli kolmannes Intian raakaöljystä onkin tuotu Venäjältä – Yhdysvaltojen suunnitelman mukaisesti. Koulutus, edes yliopistoissa, ei usein vastaa työelämän tarpeita. Vaikuttaa myös, ettei Irtautuminen venäläisöljystä ole Intian jalostusteollisuudelle teknisesti tai taloudellisesti niin vaikeaa kuin mitä se on aiemmin antanut ymmärtää. Tässä kuviossa Intian siirtyminen Venäjän asiakkaaksi oli osa Joe Bidenin hallinnon strategista laskelmaa, jonka tarkoituksena oli vakauttaa öljyn maailmanmarkkinoita, helpottaa EU-maiden irtautumista venäläisenergiasta ja pitää Intian ja Yhdysvaltojen välit kunnossa. Trump on vaikeuttanut merkittävästi Intian vientiä Yhdysvaltoihin, luonut lämpimät suhteet Intian veriviholliseen Pakistaniin ja kääntynyt ainakin hetkeksi Kiina-haukasta sovinnonetsijäksi, joka haluaa tehdä diilejä presidentti Xi Jinpingin kanssa. Modin Yhdysvaltain-vierailun yhteydessä helmikuussa johtajat ylistivät toisiaan, ilmoittivat mittavista suunnitelmista puolustusyhteistyön syventämiseksi ja asettivat tavoitteeksi maiden välisen kaupan kaksinkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä. Modin ja Trumpin välit olivat lämpimät, heidän maailmankuvissaan on samankaltaisuuksia, ja Trumpin ulkoja talouspolitiikan arveltiin hyödyttävän Intiaa Kiinan kustannuksella. Alle puolet korkeakoulutetuista valmistuvista saa koulutustaan vastaavaa työtä. Tämä poistaa taloudellisen hyödyn lähes täysin. Hyökkäyssodan alettua Venäjän suurimmat asiakkaat, etunenässä EU-maat siirtyivät hankkimaan öljyä muualta, varsinkin Opec-maista, ja G7-maat asettivat venäläisöljylle kansainvälisen hintakaton. Koulutuksen ja hyvinvointirakenteiden vahvistaminen, inklusiivisempi kasvumalli ja mittavien elinkeinopoliittisten investointien jatkaminen ovat edellytys sille, että Intia voi saavuttaa taloudelliset ja kansainvälispoliittiset tavoitteensa. Maan suuret öljynjalostajat ovat netoneet maailmanmarkkinahintaa halvemmästä venäläisöljystä jopa lähemmäs parikymmentä miljardia euroa. Hetken näyttikin lupaavalta. Jos mittarina pidetään suurituloisimman prosentin tai prosentin kymmenyksen osuutta kansantulosta, on Intia yksi maailman eriarvoisimmista maista. Venäläisen Urals-laadun hintaero maailmanmarkkinoiden vertailuarvona yleisesti käytettyyn Pohjanmeren Brent-öljyyn on viime aikoina supistunut pariin euroon barrelilta (159 litraa), mikä on kymmenen kertaa vähemmän kuin Venäjän hyökkäyssodan alkuvuosina. n Kirjoittaja on Intiassa asuva maailmanpolitiikan tarkkailija.. Vuosien 1990 ja 2020 välillä suurituloisimman prosentin tulo-osuus kasvoi 10 prosentista 22 prosenttiin. Henkilökohtaisella tasolla Trumpin väite siitä, että juuri hän päätti Intian ja Pakistanin välisen konfliktin toukokuussa, on loukkaus pääministeri Modille, jonka tulkinnan mukaan Intia pakotti ylivertaisella voimallaan Pakistanin rauhaan. Intian ja EU:n neuvotteluperinteiden ja talouspoliittisten tavoitteiden valossa voi olettaa, että näin tulee käymään. Euroopan unionin osalta tämä tarkoittaisi esimerkiksi työelämäoikeuksia ja ilmastokestävyyttä koskevista ehdoista joustamista Intian “poliittisen liikkumatilan” turvaamiseksi. 3 1 sen hyötyjen jakautuvan epätasaisesti siitä huolimatta, että tilastollisesti äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on merkittävästi vähentynyt. Asetelma on ollut Intialle taloudellisesti hyödyllinen. Pitkään jatkuneesta kasvusta huolimatta Intian ostovoimakorjattu kansantulo henkeä kohden on Zimbabwen ja Bangladeshin luokkaa ja noin neljäsosa Kiinan vastaavasta. Elokuussa Yhdysvallat nosti monien Intian keskeisimpien vientituotteiden tullit 50 prosenttiin saadakseen maan lopettamaan venäläisen öljyn ostamisen. Kiista venäläisöljystä Tällä hetkellä Intian toimintaympäristö on vaikea, mutta asiaintila on tuskin pysyvä. Lokakuun lopulla Trump julisti tekevänsä Intian kanssa sopimuksen aivan lähiaikoina. Trump muutti laskelmaa Intian johdossa Donald Trumpin uudelleenvalinta otettiin aluksi vastaan hyvillä mielin
– Diagnoosi on nimi asialle, ei syy eikä selitys, mutta se antaa nimen ja suunnan sille, mitä pitää ratkaista. Mutta entä, jos lapsella onkin oikeasti ADHD, eikä kukaan auta. Liian kapea normaali Janiina Lammi on startup-sijoittaja ja vuorikiipeilijä, joka on kirjoittanut kirjan Tiikeri – erityisen tytön tarina (Gummerus 2025) siitä, millaista on, jos lapsen pahoinvoinnille ja vaikeuksille onkin jokin neuropsykiatrinen juurisyy, mutta sitä ei löydetä. Lammi kertoo seikkaperäisesti siitä, miten joutui taistelemaan saadakseen tyttärelleen apua. Syiksi ADHD-tyyppisen oireilun lisääntymiselle on esitetty erilaisia keskittymistä hajottavia ympäristötekijöitä. Tätä nykyä lähes joka kymmenennellä peruskouluikäisellä pojalla – tytöillä noin puolella tästä – on ADHD. Diagnoosit painottuvat loppuvuodesta syntyneille lapsille, mikä herättää myös kysymyksen suhteellisten ikäerojen sivuuttamisesta. 3 2 ADHD jos ApuA ei sAA Janiina Lammi kirjoitti kirjan siitä, millaiseksi elämä muodostuu, jos lapsella on ADHD, mutta sitä ei tutkita, löydetä eikä hoideta. Lammi ei usko, että ADHD:n esiintyvyys olisi räjähdysmäisesti lisääntynyt, vaan kasvaneet diagnoosimäärät johtuisivat pikemminkin siitä, että asiaa ymmärretään nyt paremmin. Tytöillä esiintyvyys vastaa kansainvälistä keskitasoa, pojilla on huomattavasti suurempaa. Tila olisi kuitenkin tärkeä tunnistaa, sillä hoitamattomana se altistaa monille eri mielenterveyden häiriöille, alisuoriutumiselle ja syrjäytymiselle sekä tilastollisesti jopa lyhentää elinaikaa. Hän kyseenalaistaa sen, onko kyseessä edes häiriö tai poikkeavuus, vaiko vain omanlaisensa neurotyyppi. Teksti emiliA männynväli Kuvat emmA GRÖnQvisT SuomeSSa LaSten ADHD-diagnoosit ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2015. Viime aikoina on puhuttu paljon ylidiagnosoinnista eli siitä, annetaanko diagnoosi jo liian herkästi tai vääristä syistä. Millaisia ajatuksia hänessä herättää se, että keskustelu ADHD:sta painottuu nyt ylidiagnosointiin ja lääkityksen haittoihin. – Toki tämä on vain tulkintani tilanteesta, minulla ei ole tästä tieteellistä faktaa. kuten suuria ryhmäkokoja ja avoimia luokkatiloja kouluissa sekä lisääntynyttä digilaitteiden käyttöä, joka tutkitusti onkin haitallista kehittyville aivoille. – Yhteiskuntaa, joka on hyvin kilpailullinen ja koko ajan nopeampi ja vaativampi, ei ole optimoi
Korkea älyllinen kapasiteetti ja ympäristön tuki taas voivat auttaa ihmistä pärjäämään ADHD:n kanssakin. – Ammattilaisetkin sanoivat, että haetaankohan nyt syitä oman itsen ja toiminnan ulkopuolelta. Että nyt vain lapsi kuriin. Nyt ne ovat räjähtäneet käsiin, koska maailma on tällainen kuin se on. Ja voi jestas, että yritin! Mutta mitä isommaksi hän kasvoi ja mitä vaikeammaksi kävivät ongelmat, sitä varmemmaksi tulin siitä, että tässä on nyt jotain, mitä en ymmärrä. – Jos rankaisee lasta, joka kamppailee tällaisten vaikeuksien kanssa, tulee osoittaneeksi lapselle, ettei hän ole riittävä, ei kelpaa eikä osaa. – Ihmiset unohtavat, että lapsihan ei ole paha, vaan reagoi silloin, kun sillä on hätä. Nykyisenlaisessa ympäristössä ADHD voi vaikeuttaa elämää huomattavasti, jossain toisenlaisessa se voisi olla etu. ”Huonon äidin” taakka Janiina Lammin nyt jo aikuinen tytär Emmi oli lapsena hyvin vilkas ja ärtyisä. Joidenkin teorioiden mukaan esimerkiksi metsästäjä-keräilijäkulttuurissa ADHD on ollut hyödyllinen ominaisuus. Esimerkiksi lapsen ehdottomuuteen vastaaminen ehdottomuudella saa asiat vain pahemman solmuun. Diagnosoidut ovat usein myös keskivertoa energisempiä, rohkeampia ja sinnikkäämpiä. Lammi mainitsee myös hyperfokuksen, joka tarkoittaa kykyä keskittyä itseä kiinnostavaan asiaan poikkeuksellisen intensiivisesti ja pitkäjänteisesti. – Mutta eihän meille ollut epäselvää, mitä pitäisi saada aikaiseksi! Ongelma oli siinä, miten siihen päästään. Kuitenkin myös raskauden aikaiset ja sen jälkeisetkin ympäristötekijät vaikuttavat. Jos esimerkiksi koulussa on rauhallisempi ympäristö ja mahdollisuus oppia erilaisin tavoin, silloinhan ongelmia ei välttämättä edes tule. Kun taustalla on neuropsykiatrinen syy, ongelma ei ratkea kovemmalla kurilla. Myös hyviä puolia Diagnostiikka kertoo aina myös kulloisenkin yhteiskunnan arvoista ja normeista. ADHD on vahvasti perinnöllinen, ja eri arvioiden mukaan perinnöllisyys selittää esiintyvyydestä suurimman osan. 3 4 tu tällaiselle erityisyydelle, jolloin se tietysti näkyy räikeämmin kuin aikaisemmin. Samaan aikaan hän oli äidin mukaan hyvin herkkä, luova ja nokkela. Se vain pahentaa tilannetta. Uni ja ravinto ovat tietenkin aivan keskeisiä tekijöitä jokaisen lapsen hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Lammi koki, että perhettä pompoteltiin taholta toiselle kuulemaan jälleen kerran, miten kannattaa syödä terveellisesti ja mennä ajoissa nukkumaan. ADHD:hen liittyy usein myös nukahtamisvaikeuksia ja aistiyliherkkyyksiä jotka voivat vaikeuttaa esimerkiksi syömistä. Kirjassaan Lammi kuvailee yrittäneensä kerta toisensa jälkeen vakuuttaa milloin kenellekin, ettei lapsi ole kuriton tai tee asioita kiusallaan, vaan ongelma on jossain muualla – vaikkei hän vielä tiennytkään, missä. Toisaalta se voi merkitä myös esimerkiksi kykyä havaita ympäristöä yksityiskohtaisesti, kirjoittaa lastenpsykiatri Anita Puustjärvi Lääkärilehdessä. Aikuisten moitteista tuli lapselle kuitenkin arkea jo varhain, ja hän alkoi uskoa olevansa tyhmä ja vääränlainen. Lammin mukaan hän ajatteli pitkään olevansa vain huono äiti, joka ei osaa kasvattaa lastaan. – Mitä vanhemmaksi Emmi tuli, sitä voimakkaammaksi tuo tunne tuli. ADHD on vahvasti periytyvä, yhdestä näkökulmasta kehityshäiriö, toisesta erilainen neurotyyppi, jolle on leimallista vaikeus säädellä omaa tarkkaavaisuutta ja toimintaa. Omaehtoisuus ja joustamattomuus aiheuttivat ongelmia jo päiväkodissa, ja tytöllä oli vaikeuksia ystävyyssuhteissa. – Tavallaan ei ole ihme, että monilla huippulahjakkuuksilla on neuroerityisyyksiä. Muita ADHD:seen liittyviä positiivisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi resilienssi, luovuus, kekseliäisyys ja kyky tarkastella asioita uusista näkökulmista. Lammi kertoo ottaneensa niin päiväkodin kuin lastenneuvolankin ammattilaisten kanssa puheeksi sen, että hänestä lapsessa on jotain erilaista. Emmin oirekuvaan kuuluvat todella voimakkaina ADHD:lle tyypilliset siirtymävaikeudet: herääminen, nukahtaminen, lähteminen, sosiaalisiin tilanteisiin tuleminen ja niistä poistuminen. Kaikki apu olisi kelvannut Lammi kertoo kirjassaan tyttärensä olleen kahdeksanvuotias, kun tämä kertoi ensi kertaa halua”Hänsanoi,ettei diagnoosiolisi muuttanutmitään, koskaresurssitovat mitäovat.”
Leimallista oli se, että Emmiä ei pysähdytty kuuntelemaan. Lammi vei yläasteikäisen tyttärensä saman tien yksityiselle lääkärille, ja tutkimusjakson jälkeen diagnoosi oli harvinaisen selvä. Lammin mukaan palavereita tuli ja meni, mutta niistä jäi käteen vain nipullinen itsestäänselvyyksiä. Lammi huomauttaa, että ympäristön suhtautumisella voi olla ratkaiseva vaikutus ADHD-lapseen ja koko perheen jaksamiseen. He tekevät valtavan vastuullista ja merkittävää, yhteiskunnalle kriittistä työtä, hyvin pienillä resursseilla, joista jatkuvasti leikataan lisää samaan aikaan, kun tarve kasvaa. Hän kertoo työpaikan ymmärtävällä suhtautumisella olleen itselleen valtavan suuren merkityksen. Jos nämä lapset tunnistettaisiin ja vanhemmat saisivat ymmärrystä, vertaistukea ja opastusta, niin uskon, että meillä kaikilla olisi aika paljon parempi tulevaisuus edessämme. Lammi sanoo kohdanneensa myös vertaisia, jotka jaksoivat muistuttaa, miten tärkeää on, että lapsella on vanhempi, joka uskoo lapseen eikä anna periksi. Jos apua ja tukea saa, omista erityisyyksistä voi tulla jopa voimavaroja. Ilman apua voivat silloin helposti jäädä juuri ne lapset, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Tilaan liittyy myös lisääntynyt riski ajautua päihteiden käyttöön tai rikollisuuteen. Sitä paitsi usein toimet, josta neuroerityiset hyötyvät huomattavasti – kuten rauhalliset pienryhmät – olisivat eduksi kaikille lapsille ja nuorille. Lammi kertoo kokeneensa valtavaa syyllisyyttä siitä, miksei ollut ymmärtänyt viedä lasta tutkimuksiin yksityisen terveydenhuollon puolelle aiemmin. n. En usko, että kukaan meille pahuuttaan selkänsä käänsi. – Missä tahansa vaiheessa mitä tahansa sellaista apua, jossa lasta olisi kuultu. Lammi toteaa myös nykyisen kouluympäristön olevan lapsille paineisempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Kukaan ei halunnut kohdata sitä lasta. Tämä ei ole täysin tavaton erityislapsen elämänkulku tilanteessa, jossa hän ei saa apua. Itse hän sanoitti asiaa niin, että kukaan ei halua kuunnella, vaan kaikki haluavat vain kertoa hänelle, miten pitäisi olla. 3 5 vansa kuolla, ja kolmetoistavuotiaana viillelleen itseään mattoveitsellä. Apua ja tukea alkoi kuitenkin järjestyä pikkuhiljaa vasta, kun ”vaivalla” oli nimi. Tuoreen tutkimuksen mukaan ADHD lyhentää ihmisen elämää noin 5–10 vuodella ja lisää ennenaikaisen kuoleman, kuten tapaturman tai itsemurhan, todennäköisyyttä. Kaikilla lapsilla välittävää aikuista ei elämässään kuitenkaan ole tai jos onkin, aikuisella ei välttämättä ole osaamista tai voimavaroja hankkia lapselle tämän tarvitsemaa tukea. Mutta jos he olisivat sanoneet epäilevänsä tällaista, olisin voinut viedä lapsen tutkimuksiin itse, kuten sitten lopulta teinkin. Uskallan sanoa, että siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat musertuneita työtaakan alle ja yrittävät vain selviytyä. Yläasteella mukaan tuli sekakäyttöä ja lapsi uskoi jo itsekin, ettei hänellä olisi tulevaisuutta. – Hän sanoi, ettei diagnoosi olisi muuttanut mitään, koska resurssit ovat mitä ovat. – Omassa nuoruudessani kasi oli hyvä numero, enää sen tason oppilas ei ole hyvä. – Kun mietitään tilannetta, että on pieni lapsi, joka kamppailee ympäristön ärsykemyrskyn keskellä parhaansa yrittäen ja sitten häntä jatkuvasti moititaan, että et taaskaan kuuntele ja oletko tyhmä, niin siinähän auktoriteetti musertaa pienen ihmisen minäkuvan ja itsetunnon ihan kokonaan. Varhaiskasvatus on aivan ratkaisevassa roolissa, siellä on jo ihan pienten lasten kanssa valtavia haasteita. Mutta ei minulle tullut mieleenkään olla uskomatta ammattilaisia, jotka sanovat, että syytä tutkia ei ole. Se ei kuitenkaan ollut pelkästään helpotus. Diagnoosin jälkeen Ratkaisevaksi muodostui lopulta eräs matalan kynnyksen palvelun työntekijä, joka kehotti perhettä hakeutumaan tutkimuksiin. – Kaikkihan liittyy siihen, että lasten ja nuorten kanssa työskentelevät varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaiset ovat hyvin ylikuormittuneita. Lammi muistuttaa, että ADHD tai mikään muukaan erityisyys ei automaattisesti tarkoita tietä syrjäytymiseen. Resurssien puute Lammi kertoo tyttärensä kuvailleen ADHD:ta niin, että päässä olisi päällä kymmenen radiokanavaa yhtä aikaa tai monta ihmistä huutaisi yhteen ääneen. Kirjassa kuvataan, miten pikkuhiljaa äidin avun anelu lapselle vaihtuu raivoon siitä, ettei kukaan usko eikä auta. Hän kertoo kysyneensä jälkikäteen myös koulupsykologilta, miksei tämä ollut ehdottanut tutkimuksiin hakeutumista – vaan päinvastoin. Millaista apua hän olisi sitten kaivannut tyttärensä kanssa ja missä vaiheessa. Mistä Lammi ajattelee sen johtuneen, ettei apua saanut. Aluksi tytär itse koki diagnoosin leimaavaksi. Niille, jotka avun ja tuen resursseista ja niiden jakamisesta päättävät, Lammilla on terveisiä: – Nämä ovat ne ihmiset, jotka rakentavat meidän tulevaisuutemme ja maksavat eläkkeemme. Ja kun tarpeeksi monta kertaa sanotaan, ettei motivaatiota ole, niin siitä tulee itseään toteuttava ennuste
Tuen saamisen ehtoja on kiristetty ja tukien saajien tarkkailua lisätty. Heiltä odotetaan yhä enemmän väärinkäytösten kyttäämistä sen sijaan, että he pyrkisivät auttamaan vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä. 3 6 Maahanmuuttajien vastainen mielenosoitus Amsterdamissa lokakuussa. Teksti aRto Huovinen työtä. Belgialainen De Schutter on vuodesta 2020 lähtien toiminut YK:n äärimmäisen köyhyyden ja ihmisoikeuksien erityisraportoijana. ErityisraportoiHallitukset ympäri maailmaa ovat leikanneet sosiaa liturvaa. Määräaikaisia, osa-aikaisia ja tilapäisiä töitä tekevien köyhien joukko kasvaa. Samalla on lisääntynyt tuensaajien leimaaminen laiskoiksi tai muuten tukea ansaitsemattomiksi. Esimerkiksi Ranskassa ilmeni, että algoritmit hakivat tukien väärinkäyttäjiä paljon hanakammin yksinhuoltajien kuin kahden vanhemman perheistä. Sosiaaliturvan epäämistä on ryhdytty käyttämään rangaistuksena. De Schutter ottaa erimerkeiksi Euroopan suuret valtiot Saksan, Ranskan ja Britannian, joissa kaikissa on viety sosiaaliturvaa vastikkeelliseen suuntaan. RapoRtti: Leikkaukset Ruokkivat ääRioikeistoa Sosiaaliturvan leikkaukset asettavat vähäosaiset väestöryhmät vastakkain ja pelko putoamisesta kasvaa. Tämä on luonut hedelmällisen maaperän äärioikeiston ja oikeistopopulistien menestykselle, kirjoittaa YK:n erityisraportoija Olivier De Schutter raportissaan, joka luovutettiin YK:n yleiskokoukselle lokakuussa. Vasemmanpuoleinen lippu on siirtomaavallan aikainen, 1600-luvulta peräisin oleva Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian lippu. De Schutter on huolissaan digitalisaatiosta tarkkailun välineenä. Näin joudutaan loukkuun, josta ei pysty irtautumaan. Tuet uhkaavat lakata, jos ei suostu ottamaan vastaan mitä tahansa Le h tik u va /R o b in va n Lo n k h u ijs en. Kehitys on vaikeuttanut sosiaalityöntekijöiden asemaa. Köyhyys on alettu jälleen nähdä yksilön epäonnistumisena, ei yhteiskunnallisena ongelmana
Sitä ei pidä nähdä taakkana budjetissa vaan kaikkia yhteiskunnan jäseniä hyödyttävänä investointina tulevaisuuteen. Se ei ole hyväntekeväisyyttä eikä tarkkojen ehtojen vallitessa myönnetty etu. Hallitusten ei pitäisi nähdä hyvinvointivaltiota kustannuksena vaan koeteltuna strategiana turvallisuuden ja hyvinvoinnin luomiseksi kaikille. De Schutterin mielestä valtioiden pitäisi luopua ahtaasti rajatuista hyvinvointiohjelmista ja suuntautua yleiseen sosiaaliturvaan, jotta äärioikeiston nousua voisi torjua. Putoamisen pelko De Schutterin mukaan rangaistuksiin perustuva sosiaaliturva lisää taloudellista turvattomuutta, heikentää luottamusta julkisiin instituutioihin sekä jättää miljoonat ihmiset nöyryytetyiksi ja valtavirran politiikan hylkäämiksi. Sosiaaliturvan hyväksyttävyyden lisäämiseksi pitäisi kaventaa väestöryhmien välisiä eroja. Tyytymättömyys eduksi Oikeistopopulismin kannatus on maasta toiseen suurinta alueilla, jotka ovat taloudellisesti taantuneita, joissa julkiset palvelut ovat heikentyneet ja joita pidetään kulttuurisesti alempiarvoisina. Sosiaaliturva on investointi Esimerkiksi Saksassa äärioikeiston AfD-puolueen kannattajista 87 prosenttia vastustaa sosiaaliturvan parantamista, koska he pelkäävät tukien valtaosan menevän ”väärille” ihmisille, erityisesti maahanmuuttajille. Äärioikeisto pitää vain taloudellisesti tuottavia turvaan oikeutettuina. Se on kansainväliseen oikeuteen perustuva ihmisoikeus. Tämän on tutkimuksissa havaittu lisäävän jopa enemmän radikaalin oikeistopopulismin kannatusta kuin oma kokemus työttömyydestä tai pienituloisuudesta. De Schutter mainitsee esimerkkinä Trumpin tuoreen Big Beautiful Act -lain, joka leikkaa rajusti 40 miljoonan ihmisen saamaa ruoka-apua. Oikeistopopulistien tavoitteena ei De Schutterin mukaan kuitenkaan ole köyhyydessä elävien ihmisten aseman parantaminen, vaan heidän etujaan palvelee sosiaaliturvan leikkaaminen lisää. On syntynyt tyhjiö, jossa oikeistopopulistit esiintyvät syrjäytettyjen puolustajina ”eliittiä” vastaan. Yli 13 miljoonaa ihmistä menettää Medicaid-terveydenhoitonsa. Taustalla on äänestäjien kokema todellinen sosiaalinen muutos ja turvattomuuden lisääntyminen. Äärioikeisto käyttää tyytymättömyyttä hyväkseen ja lietsoo kaunaa. Hyvinvointivaltio leimataan tehottomaksi ja tuhlailevaksi. Jos valtioiden johtajat haluavat välttää demokratian taantumisen, heidän on tehtävä enemmän pelkojen lieventämiseksi ja taloudellisen turvallisuuden lisäämiseksi, tiivistää De Schutter sanomansa raportissa. Kun tukia pidetään etuoikeutena eikä oikeutena, asetetaan vähäosaiset väestöryhmät vastakkain. Sosiaaliturvan läpinäkyvyyttä on parannettava, jotta äänestäjät uskovat verorahoja käytettävän vastuullisesti. Yhdysvalloissa valkoisten kristittyjen miesten väestöosuuden pieneneminen on lietsonut heissä pelkoja. ”Niin pian kuin he ovat vallassa, heillä on tapana turvata saman talouseliitin edut, jonka he puheissaan tuomitsevat”, todetaan raportissa. Jos huoleen ei vastata, vaarana on yhä syvempi vieraantuminen, kun ihmiset tuntevat, että heitä kohdellaan epäkunnioittavasti ja alentuvasti. Vastaava kehitys tapahtui esimerkiksi Jair Bolsonaron hallitessa Brasiliaa ja Javier Milein Argentiinaa. De Schutter huomauttaa, etteivät pelot ole täysin aiheettomia. Kysymys ei ole pelkästään syrjäseuduista, vaan myös kaupunkien ja esikaupunkien alueista. 3 7 jat ovat YK:n nimittämiä riippumattomia asiantuntijoita. Ne ovat johtaneet tukeen Donald Trumpille, joka lupasi palauttaa vanhat hierarkiat. n Oikeistopopulismi pönkittääjakoa ”meihin”ja”muihin”.. Hän viittaa muutaman vuoden takaiseen tutkimukseen, jonka mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu taloudellisessa eriarvoisuudessa vastaa yhden prosenttiyksikön lisäystä populististen puolueiden kannatuksessa. Raportissa mainitaan, että jopa vahvan so siaaliturvan maana pidetyssä Suomessa asemansa puolesta pelkäävä alempi keskiluokka äänesti tutkimuksen mukaan enemmän oikeistopopulisteja kuin huono-osaiset. Niissä ihmiset pitävät usein maahanmuuttajia uhkana, jotka kilpailevat heidän kanssaan resursseista ja poliitikkojen huomiosta. Se pönkittää jakoa ”meihin” ja ”muihin”, joina pidetään maahanmuuttajia, työttömiä ja jopa matalapalkkaisia työntekijöitä. Leikkaukset ja veronkevennykset ovat valtava tulonsiirto väestön köyhimmältä kymmenesosalta sen rikkaimmalle kymmenesosalle. Kolmas kohta De Schutterin suosituksissa on luottamuksen lisääminen. Ihmisissä kasvaa pelko putoamisesta vielä huono-osaisempien joukkoon. Sosiaaliturva on raportin mukaan tehokkain väline köyhyyden kitkemiseksi
Pitkät, kylmät ja runsaslumiset talvet ovat eläimille sitäkin vaikeampia, mikäli kesä on ollut kuiva ja kuuma. Kunnon talvi saapui yleensä joulukuussa ja päättyi helmikuussa pian mongolialaisen uudenvuoden jälkeen. Sen sijaan hevoset, kamelit ja jakkihärät selviävät yleensä paremmin pitkän ja kylmän talven yli. Zud voi tarkoittaa poikkeuksellisen rajua lumipyryä, joka hautaa pienikokoisemmat kotieläimet ja paimentolaisten jurtta-asumukset lumen alle, tai lyhyen sulan jälkeen tulevia pakkasia, jolloin maanpinta jäätyy eivätkä eläimet enää pääse syömään ruohoa lumen ja jään alta. Mongolian 3,5 miljoonasta asukkaasta noin kolmasosa on paimentolaisia. 3 8 pintaa syvemmältä Luvassa pitkä ja kyLmä taLvi Ilmastonmuutos toi Mongoliaan poikkeuksellisen rajut lumimyrskyt ja pakkaset, joissa on kuollut miljoonia kotieläimiä. Lokakuun puolivälissä pääkaupungissa Ulaanbaatarissa oli jo parikymmentä astetta pakkasta ja siperianjalavien vihreät lehdet jäätyivät puiden oksiin kiinni. – Mutta nykyään talvet alkavat jo lokakuussa ja jatkuvat maaliskuun loppuun asti, Oyunzul huokaa. Polaarinen suihkuvirtaus on 7–12 kilometrin. Kuivan kesän aikana eläimet eivät saa riittävästi ruohoa syödäkseen eikä niille ehdi kertyä riittävän paksua rasvakerrosta kylmän talven varalle. Mongolian aieMpaa pidemmät ja kylmemmät talvet johtuvat meteorologien mukaan polaarisen suihku virtauksen heikentymisestä. Kotieläinten joukkokuolemat ovat pakottaneet monet paimentolaiset muuttamaan uuden työn perässä kaupunkiin. Usein zud on yhdistelmä näitä molempia, jolloin sekä ihmiset että eläimet voivat jäädä pidemmäksi aikaa vangiksi lumikinoksiin. Päivisin oli usein 20 astetta pakkasta ja yöllä sitäkin kylmempi. Tänä vuonna Mongoliaan ei ehtinyt tulla syksyä ollenkaan. Pitkien talvien mukana tulivat tavallista rajummat lumimyräkät ja niitä seuraavat kovat pakkaset, jolloin lämpötila voi laskea 40 pakkasasteeseen viikkojen ajaksi. Pääkaupunkia ympäröivillä kumpuilevilla ruohoaroilla oli kymmenen senttiä lunta. Teksti peik johansson Kun Mongolian ympäristöja ilmastonmuutosministeriön asiantuntija Sugar Oyunzul oli lapsi, ensi lunta ja talvea odotettiin innolla. Lapset kuitenkin leikkivät ulkona lumihangessa ja maaseudulla isommat ratsastivat hevosilla kinosten halki. Mongolian toissa talven lumimyrskyissä ja paukkupakkasissa kuoli kahdeksan miljoonaa kotieläintä, pääasiassa lampaita, lehmiä ja vuohia. Mongolian ilmatieteen laitos varoitti, että talven aikana eri puolilla maata tulisi olemaan erittäin vakava, korkea tai kohtalainen riski äärimmäisille sääilmiöille, joita mongolin kielellä kutsutaan nimellä zud. Ministeriön kokoamista säätilastoista näkyy, että talvet alkoivat pidentyä Mongoliassa 10–15 vuotta sitten
Jurtan keskellä on kamiina ja savuputki. Jurtta-alueiden asukkaiden kanssa työskentelevä järjestö pyrkii vähentämään hiilen käyttöä parantamalla jurtan lämmöneristystä. Ulaanbaatar on moderni suurkaupunki, mutta jatkuvan hiilenpolton vuoksi se on talvisin yksi maailman saastuneimmista paikoista. Jurttaan kuuluu aina myös puuovi. W ik im ed ia /d av id B er k o W it z/ CC BY 2.0. Suihkuvirtaus on aiemmin toiminut eräänlaisena puskurina pohjoisen kylmien ilmamassojen ja eteläisempien alueiden lämpimämmän ilman välissä. n Paimentolaisia jurtan edessä Dornogovin maakunnassa Mongoliassa lähellä Kiinan vastaista rajaa. Monet paimentolaiset tietävät itsekin, että eläinten kanssa on vaikeampi pärjätä talven yli, ja siksi yhä useammat ovat muuttaneet kaupunkiin. Talvella jurtasta karkaa lämpöä erityisesti ovenkarmin vierestä. Pääkaupungissa lähes joka jurttaan on vedetty sähköt, mutta lämmitykseen ja ruuanlaittoon käytetään hiilibrikettejä. Mongolialainen jurtta on tukevien keppien varaan rakennettu, huovalla ja vedenpitävällä kankaalla päällystetty puolijoukkueteltan muotoinen asumus, joka on huonekaluilla kalustettu ja sisältä oikein kodikas. Pelkästään Ulaanbaatarissa asuu yli 800 000 entistä paimentolaista, jotka ovat pystyttäneet jurttansa tyhjänä olevalle arolle kaupungin laitamilla. Sugar Oyunzulin mielestä viranomaisten toimet eivät kuitenkaan riitä ja kotieläinkuolemien määrä tulee vain kasvamaan. Niinpä arktisen ilman ja eteläisempien alueiden lämpimämmän ilman välinen lämpötilaero ei ole enää niin suuri kuin aikaisemmin. Muutaman vuoden takaisessa mittauksessa pienhiukkasmäärät ylittivät Maailman terveysjärjestön suositukset 133-kertaisesti. Lämpötilaeron kaventumisen vuoksi myös polaarinen suihkuvirtaus on heikentynyt sen verran, että tuulirintaman välistä pääsee yhä useammin kylmää arktista ilmaa Siperian ylitse aina Mongoliaan asti. 3 9 korkeudessa lännestä itään päin puhaltava voimakkaan tuulen vyöhyke, joka syntyy siitä, kun kylmä arktinen ilma kohtaa eteläisempien leveysasteiden lämpimämmät ilmamassat. Ulaanbaatarin laidalla sijaitsevalla GerHubin verstaalla valmistetaankin jurtan oven koon mukaan teetettyjä huopaeristeitä. Mongolian hallitus on yrittänyt lieventää talven aiheuttamia tuhoja varoittamalla tulossa olevista rajuilmoista hyvissä ajoin etukäteen ja kehottamalla paimentolaisia varaamaan riittävästi rehua kotieläimilleen. GerHub-järjestön projektipäällikkö Anudar Erdene kertoo, että Ulaanbaatarin jurtta-alueilla jokainen kotitalous polttaa talven aikana 3,5 tonnia hiiltä eli suunnilleen yhden kuorma-autolavallisen verran. Toiminta on toistaiseksi pienimuotoista, mutta jos joka jurtassa olisi kunnollinen eristys, niin lämmityksen tarve vähenisi ja kaupungin ilmanlaatu kohenisi. Ilmastonmuutoksen ansiosta arktinen alue on kuitenkin lämmennyt nopeammin kuin muut maapallon alueet. Rehua on toimitettu myös hätäapuna
Sitä ennen hallitusvastuu keräsi aina periaatteellista vastarintaa. SKDL:n/SKP:n perinne vai kutti vielä 1995 muodostetun Paavo Lipposen Ja r m o Lin tu n en. Vasta Rinteen/Marinin hallitukseen puolue pääsi ilman sisäisiä ristiriitoja ja itselleen mieleisessä seurassa. Vuonna 1990 perustettu vasemmistoliitto on ollut neljässä hallituksessa. Teksti kai hirVasnoro Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous kesti 12.4.1995 seitsemän tuntia. Yhteensä hallitusvuosia on viitisentoista, koska Jyrki Kataisen hallituksesta puolue lähti – tai pantiin lähtemään – kesken kauden sosiaaliturvan leikkauksista syntyneen kiistan takia. 4 kirja Vasemmistoliitto oppi hallituspuolueeksi pitkän kaaVan kautta Entisen puoluesihteerin Sirpa Puhakan kirja Vasemmistoliiton vallan vuodet kertaa 15 vuotta neljässä hallituksessa, joista kahdessa puolue hajosi. Vasemmistoliiton entisen puoluesihteerin Sirpa Puhakan kirja Vasemmistoliiton vallan vuodet kertaa hallitustaipaleen vähine iloineen ja suurine suruineen. Äänin 47–25 vasemmistoliitto päätti osallistua hallitukseen ja katkaista 12 vuotta kestäneen oppositioputken
Tuleva pääministeri taipui, vaikka ei ollut järin innostunut vasemmistoliitosta hallituskumppanina. Puhakan mukaan hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena oli saada muutos talouspolitiikkaan ja jopa talousparadigman muutos. ”Voi sanoa, että talousparadigmaa yritettiin murtaa, mutta se ei murtunut”, Andersson sanoi Puhakalle viime kesänä. Osa puolueesta pani vastaan vanhasta muistista, koska hallituksessa joutuu aina tekemään kompromisseja ja osin luopumaan omasta linjasta. Puhakka arvioi, että lopullinen päätös hallitusovien avaamisesta vasemmistoliitolle saattoi syntyä Claes Anderssonin ja Paavo Lipposen keskinäisen keskustelun myötävaikutuksella. Tästä konsensuksesta vasemmistoliitto irtosi yksin. Ay-johtajat avasivat tietä 1995 Vuonna 1995 ay-johtajien panos oli Puhakan kirjan mukaan ratkaiseva vasemmistoliiton pääsyssä Lipposen ensimmäiseen hallitukseen. Lipposen ensimmäinen hallitus aloitti 20 miljardin markan leikkauksilla. Orpon hallitus ja seuraavan hallituksen pohjustus osoittavat, että mikään ei todellakaan muuttunut. Toiset vastustivat, mutta puolueen puuhamiehet ja -naiset asettivat tavoitteeksi pääsyn hallitukseen jo vuonna 1991. Vasemmistoliitossa pelkona oli marginalisoituminen, sillä sen edeltäjä SKDL oli ollut hallituksessa viimeisen kerran vuonna 1982. Kaikki valta oli nyt hallituksella. Sillä oli iso rooli vasemmistoliiton vuoden 2023 vaalitappiossa. Kolmeen ensimmäiseen hallitukseen osallistumista vaikeutti myös se, että kumppaniksi tuli aina kokoomus. Ryhdyttiin jälleen panostamaan hyvinvointipolitiikkaan ja julkisten menojen lisäyksiä kutsuttiin sosiaalisiksi investoinneiksi. Talouspolitiikan muutostavoite oli kuitenkin ”liian iso pala purtavaksi”. Leikkauksista hyvinvointipolitiikkaan Suurin muutos oli kuitenkin Rinteen/Marinin hallituksen missio aiempiin verrattuna. ”Tavallaan hallituskausi osoitti muuttuneen talouspolitiikan toimivuuden, jos katsotaan esimerkiksi työllisyysastetta ja miten nopeasti Suomen talous myös palautui koronakriisin jälkeen”, Andersson jatkaa. Se oli ikävä yllätys vaaleissa muutosta luvanneelle vasemmistoliitolle, mutta siihen sopeuduttiin. Hallitusovien avautumista puolueelle pedattiin ”hallitusneuvottelujen etkoissa” SAK:n vasemmistoliittolaisten liittojohtajien yhteydenpidossa SDP:n johtoon ennen ja jälkeen vuoden 1995 vaalien. Kirjansa julkistamistilaisuudessa Puhakka kuvasi vasemmistoliiton suhdetta valtaan ”kipeäksi” ja ”traumaattiseksi”. Lipposen ensimmäinen ja Jyrki Kataisen hallitus (2011– 2015) olivat kriisihallituksia. 4 1 Rinteen/Marininhallitus perustettiinvuosien leikkauskierteenjälkeen uudentalousajattelun varaan. Vasta 2019–2023 päästiin mieluisimpaan koalitioon demarien, vihreiden ja keskustan kanssa. Lisäksi opposition vaikutusvaltaa riisuttiin 1990-luvun alussa, kun määrävähemmistösäännöksistä luovuttiin. SAK:ssa oli kirjan mukaan etukäteen sovittu, että Lipposelle sanotaan suoraan, että vasemmistoliitto pitää saada hallitukseen. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja entinen ministeri Li Andersson toteaa Puhakan kirjassa, että aito valmius haastaa vallitseva talousparadigma teki pääministeri Sanna Marinista monia muita edistyksellisemmän demarin. Puolueen näkyvin kansanedustaja Esko Seppänen ilmoitti heti hallitusohjelman valmistumisen jälkeen, ettei neuvottelutulos vastaa puolueen tavoitteita. Hyvinvointipolitiikkaan panostamisen voi unohtaa. Kokoomus voitti kuitenkin vaalit luomalla kuvaa, että ollaan kuilun partaalla ja puhumalla velkaantumisesta, jonka se lupasi lopettaa. Seppänen oli henkisessä oppositiossa koko hallituskauden. Vuodesta 1996 hän toimi europarlamentissa, mistä käsin Seppänen julkaisi omaa. ykköshallitusta muodostettaessa. Lokakuussa tehty sopimus velkajarrusta sinetöi talouskurin vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Kataisen vuonna 2011 aloittanut hallitus taas peri vuoden 2008 finanssikriisin, josta Suomi ei ole toipunut vieläkään. Rinteen/Marinin hallitus perustettiin vuosien leikkauskierteen jälkeen uuden talousajattelun varaan. Vasemmistoliiton kannatus vuoden 1995 eduskuntavaaleissa oli 11,2 prosenttia, millä puolue sai 22 kansanedustajaa. Hajoamisen uhka oli todellinen Vasemmistoliiton vaikeudet alkoivat jo ennen hallituksen nimittämistä
Osapuolijako näkyi pöydän ympärillä Vaikka suhde hallitusvaltaan oli normalisoitunut, puolue jakautui jälleen vuonna 2011, kun päätettiin osallistumisesta Kataisen hallitukseen. Eniten kansanedustajia huolestutti säästöjen kohdentuminen pienituloisiin. 244 sivua, Rosebud books 2025. Laakso oli paljon ulkomailla ja pysyi pois hankalista äänestyksistä. Entisen puoluesihteeri Ralf Sundin mukaan vasemmistoliiton aikaa ja energiaa kuitenkin meni hallituksessa olemisen perustelemiseen suhteettoman paljon. Kannatus kesti sateenkaaret Puhakka katsoo, että yhteistyö Lipposen ykkösja kakkoshallituksissa 1995–2003 normalisoi vasemmistoliiton suhdetta hallitusvaltaan vaikka kakkoshallituksessakin oli omat vaikeutensa. Kahdeksan vuotta Lipposen hallituksissa maksoi kolme kansanedustajan paikkaa ja 42 848 ääntä. Eli totta kai minut olisi pantu aivan samalla tavalla ulos. Se söi henkistä kapasiteettia tehdä parempaa hallituspolitiikkaa ja keskittää voimia. Kannatus aleni vain 0,3 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Silloinen puoluesihteeri Ralf Sund sanoo kirjassa puolueen hajoamisen uhkan olleen todellinen. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoo kirjassa sen näkyneen edelliselläkin kaudella vaikka puolue oli oppositiossa: käytiin uudelleen ja uudelleen 1970-luvun taisteluja. Esko-Juhani Tennilä, Mikko Kuoppa ja Veijo Puhjo äänestivät tietoisesti niin, että heidät erotettiin ryhmästä. ”Koko ajan piti olla perustelemassa. Kritiikkiinjatuskaan nähdenvasemmistoliittoselvisiLipposen hallituksistahämmästyttävänhyvin.. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hajosi muodollisestikin heti ensimmäisen tilaisuuden tullen alkukesällä 1995. ”Istuttiinkin osapuolijaon mukaan eduskuntaryhmän pöydän ympärillä.” Vuonna 2019 vasemmistoliitto oli vihdoin karistanut harteiltaan lähes kokonaan periaatteellisen hallitukseen osallistumisen vastustuksen. Myös ministerinpaikkoihin oltiin tyytymättömiä. Puolue sai kakkosministerin paikat sosiaalija terveysministeriössä ja opetusministeriössä. Eduskuntaryhmä hajosi taas, kun Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho erotettiin heidän äänestettyään epäluottamuslausetta hallitukselle. Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous hyväksyi sen äänin 40–23. Lopulta valtaosa vasemmistoliiton jäsenistä ja enemmistö kannattajista osoittautui pragmaattiseksi suhteessaan hallitusvaltaan. Seppänen oli rakentanut varjo-organisaation, joka muistutti SKP:n puoluehajaannuksen aikaisia toimintamalleja. Vuoden 1999 vaaleissa vasemmistoliitto sai 10,9 prosentin kannatuksen ja 20 kansanedustajaa. Minua pidettiin vähintään yhtä pahana kuin näitä muitakin, ellei pahempana”, Laakso on kertonut eduskunnan kirjaston veteraanikansanedustajille tekemissä haastatteluissa. Kritiikkiin ja tuskaan nähden vasemmistoliitto selvisi Lipposen hallituksista hämmästyttävän hyvin. Jäsenäänestyksessä hallitukseen osallistumisen kannalla oli 3 747 puolueen jäsentä ja vastaan vajaa sata. ”Kun 1995 Lipposen ensimmäistä hallitusta muodostettiin, kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus ja minimiäitiyspäivärahan ja -sairauspäivärahan poistaminen olivat mokia”, Outi Ojala totesi myöhemmin. Lipposen toisen hallituskauden jälkeen vasemmistoliitto menetti yhden kansanedustajan paikan ja yhden prosenttiyksikön kannatuksestaan. Päätös osallistumisesta Rinteen hallitukseen tehtiin ensi kerran yksimielisesti. 4 2 tiedotuslehteään ja haukkui hallitusta ja vasemmistoliittoa. Euroopan neuvoston yhtyneen vasemmistoryhmän puheenjohtajana toiminut Jaakko Laakso sen sijaan piti huolen, että häntä ei päästä erottamaan. Leikkaukset tuottivat tuskaa Tuskaa kokivat hallituksessa oloa kannattavatkin. n Sirpa Puhakka: Vasemmistoliiton vallan vuodet. Vanha osapuolijako kummitteli edelleen. Yli puolet kansanedustajista äänesti jossain vaiheessa hallituksen esityksiä vastaan – kukin vuorollaan. Se oli ikään kuin pitkitetty päätöksentekoprosessi”, Sund kuvaili Puhakalle viime syksynä. ”Se pelasti minut
Vantaan puoluekokouksessa Koskela valitaan jatkokaudelle. Katse on jo eduskuntavaaleissa.. 4 3 OPPINUT VOITTAMAAN 03 dialogi Vasemmisto on oppinut voittamaan, sanoo puolueen puheenjohtaja Minja Koskela. Kannatus on noussut, mutta töitä pitää tehdä entistä kovempaa
Vaalien voittamisen lisäksi tarvitaan myös sitä, että käsitys vasemmistolaisuudesta laajentuu. Se on tosi vaikea tehtävä. Ei olekaan. Ja sitten on se, miten saisimme muutettua tätä varsin yksilökeskeistä, sanon uusliberalistista, individualistista hegemoniaa, vasemmistolaisemmaksi. Sen muokkaaminen on puolueelle yksi keskeinen tehtävä. 4 4 eduskunnassa mahdollisimman paljon omia tavoitteitamme läpi. Mitä enemmän pystymme saamaan poliittisia tavoitteita läpi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela haluaa, että yhteiskunnassa kuuluisi enemmän me kuin minä. Olen miettinyt tätä sitä kautta, että tällä hetkellä yhteiskunnassa käytetään enemmän samaa minä kuin me. Se ei ole hirveän helppo tehtävä. Meidän pitää saada kunnanja aluevaltuustoissa sekä Minja Koskelaa haastatteli Jussi Virkkunen.. Minun pitää lähteä tähän analyyttisen jaottelun kautta. Meidän pitää saada me puheeseen minän sijaan. Nämä kaksi asiaa ovat molemmat keskeisiä puolueelle, ja molemmissa pärjääminen on vasemmistoliiton tärkein tehtävä. Ja sitten toinen on se, millaista yhteiskunnallista keskustelua käydään ja kenen ehdoilla sitä keskustelua käydään ja kuka asettaa agendan. Vantaan puoluekokouksen jälkeen hän haluaa keskittyä myös puolueen sisäiseen työhön. Ei minä, vaan mE Teksti Jussi virkkunEn Kuvat Jussi JoEntausta Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, mikä on vasemmistoliiton tärkein tehtävä. Politiikkaa tehdään kahdella tasolla. Toinen on käytännön päivänpolitiikka, jolla päätetään asioista, äänestetään ja muodostetaan poliittista linjaa. Molemmat ovat yhteydessä toisiinsa
Meillä on aktiivisia ihmisiä ja tämä oli sikäli helppo paikka tulla, että edeltäjäni ja kaikki meidän ihmisemme ovat tehneet tosi hyvää työtä. Eli heillä oli selkeä suunnitelma siitä, millaista muutosta tähän yhteiskuntaan haluavat. Ohjelmatyömme on ja on ollut aika vahvoissa kantimissa. Kaikista keskeisin asia on, että tutustun vanhoihin ja uusiin jäseniimme. Tietenkin seuraavaksi tärkein tehtävä on voittaa eduskuntavaalit ja lisätä vaikutusmahdollisuuksiamme eduskunnassa. Kaikista keskeisin asia ja oppi on ollut se, että olen oppinut tuntemaan meidän ihmisiämme eri puolella Suomea. Mitä vasemmistolaisuus tarkoittaa. Olemme kehittäneet puoluetoimiston kanssa yhteistyötä. Työmarkkinamuutoksista huomaa, että ne ovat olleet kokoomukselle prioriteetti. Vaalien voittamisen lisäksi tarvitsemme sitä, että liike vahvistuu ja pystymme muuttamaan laajennettua käsitystä vasemmistolaisuudesta. Jos puhutaan vaikka työmarkkinapolitiikasta, niin he tiesivät, millaisia uudistuksia eli heikennyksiä haluavat tehdä. Haluaisin nähdä liikkeen kasvavan, paitsi puolueena, niin myös sen ulkopuolella niin, että vasemmistolaisuus olisi tässä yhteiskunnassa hegemonia. Kyllä minä myös ajattelen, että vaikka puoluesihteerin ja puoluetoimiston tehtävä on hoitaa järjestöllistä puolta, haluan olla siinä mukana. Käyn siellä säännöllisesti keskustelemassa työntekijöiden kanssa, mitä kaikkea kehitystyötä on menossa. Mitä olet oppinut. Mutta voiko tämän hallituksen tavasta tehdä muutoksia oppia jotain. Petteri Orpon hallituksen politiikka on vasemmistolaisille ihmisille kammottavaa. Millä tavalla haluat kehittää puoluetta. Olen oppinut valtavasti – varmaan päällimmäisenä sen, että tähän tehtävään ei tulla eikä tästä lähdetä valmiina. Meidän pitää miettiä, millä tavalla vasemmistolaisuus voi ihmisiä puhutella ja kiinnostaa. Olen uusi tässä tehtävässä ja meillä on myös paljon uusia jäseniä. Eduskuntavaalien jälkeen, mitkä ovat tärkeimmät tavoitteesi tulevalla puoluekokouskaudella. Nyt he ovat toteuttaneet sitä muutosta. Vasemmistoliitolla on hyvin selkeä arvopohja, johon on ollut helppo tulla uutena ihmisenä mukaan. Puolueena meidän pitää jatkaa vahvaa ohjelmatyötä, ja meillä pitää olla näkemyksiä tämänhetkisiin haasteisiin. Sinut valitaan jatkokaudella marraskuun puoluekokouksessa. He tiesivät, mitä asioita haluavat edistää ja edistivät niitä ensin hallitusneuvotteluissa ja sen jälkeen hallituksessa. Vuodessa on tapahtunut paitsi politiikassa hirveän paljon, niin myös omassa ymmärryksessäni tästä liikkeestä ja myös itsestäni. Mutta laskisin meille voitoksi myös sen, että Suomessa käytettäisiin enemmän mekuin minä-sanaa. Mikä olisi vasemmistolle puolueena ja sinulle puheenjohtajana tärkein mahdollinen poliittinen voitto. Puheenjohtajana ehkä tärkein oppimani asia on ollut se, että olen tutustunut vasemmistoliittoon liikkeenä. 30 prosentin kannatus eduskuntavaaleissa ei kelpaa vastaukseksi. Näitä oli iso lista. Toivon, että pystymme keskittymään myös sisäiseen työhön eli ei pelkästään siihen, millaista politiikkaa teemme. Haluaisin nähdä, että saisimme laajennettua ajatusta siitä niin, että yhä useampi pystyisi tulemaan tähän mukaan. Jos puhumme vaikka yhteiskunnan digitalisaatiosta, teknologistumisesta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä, kasvavista puolustusmenoista tai oikeistolaistuvasta Suomesta, niin meidän pitää pystyä vastaamaan näihin kysymyksiin myös periaatteellisella tasolla. Petteri Orpon hallitukselta ja kokoomukselta voi oppia sen, että he olivat valmiina kun tämä hallituskausi alkoi. 4 5 ja niillä uskottavuutta, sitä enemmän pystymme muokkaamaan tapaa, jolla puhutaan. Sehän tapahtuu sitä kautta, että tutustuu meidän ihmisiimme. Minun pitää jatkaa kiertämistä ja ihmisten tapaamista. Niitä ruvettiin paukuttamaan heti läpi. Sitä kautta pystymme yhdessä lähteä rakentamaan. Voi, ja olen puhunutkin siitä aika paljon tämän syksyn aikana. Olen kiertänyt paljon, ja sen otin heti aluksi tavoitteeksi. ”Haluaisinnähdä liikkeenkasvavan, paitsipuolueena, niinmyössen ulkopuolella.”. Hyvin konkreettinen tavoite on saada takaisin kansanedustajan paikat, jotka viimeksi menetimme eli Lapista, Keski-Suomesta ja Satakunnasta. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän pitää toimia laajemmin kuin puolueena ja ajatella itseämme liikkeenä. Olet nyt johtanut vasemmistoliittoa reilun vuoden
Jos haluaa puhua politiikan pelistä, kuten toimittajat usein haluavat, sanon, että velkajarru on voimassa vasta vuodesta 2031. Ja sitten ruvetaan. Kaiken peruminen ei myöskään kaikkein visionäärisin tulevaisuuskuva. Pitää myös tunnistaa se, että olipa seuraava hallituspohja millainen tahansa, se ei tule kaikkia heikennyksiä perumaan. Tietenkin tämä hallitus on vienyt meiltä työaikaa, kun se on ollut varsin aikaansaava. Jos tälle työryhmälle on annettu niin paljon valtaa, meillä on demokratiakriisi. Tämä on sikäli helppo, että olemme tähän mennessä linjanneet kolme kärkitavoitetta. Aika usein kyse onkin siitä, että tehdään arvojen mukaista politiikkaa. Jos tekee arvojensa mukaista politiikkaa, se on aika harvoin peliliike. Eli jos lähdemme siitä, että kaikki tämän hallituksen heikennykset pitää perua, emme saa mitään uudistuksia aikaan. Taktikoidaan silti hieman lisää. Mutta näillä luvuilla ja kokonaisuudella se ei ollut mahdollista. Mutta olemme koko ajan siinä ohessa pystyneet rakentamaan näkemystä, mitkä ovat kysymyksiä, joihin haluamme seuraavalla kaudella tarttua. Minusta tässä on kiinnostavaa, että nämä analyysit lähtevät usein liikkeelle pääministerispekulaatioista, joissa tällä hetkellä vahvimpana pidetään SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania. Sen poistaminen on mielestäni hallituksen yksi julmimmista yksittäisistä päätöksistä. Ensin Suomi ajetaan tilanteeseen, jossa on ennätysmäärä työttömiä. Neuvottelimme loppuun asti ja pyrimme saamaan ratkaisua, jossa olisimme voineet olla mukana. Oma kokemukseni poliitikoista on se, että he ovat ehkä vähiten kyynisiä ihmisiä, koska he lähtevät politiikkaan muuttamaan maailmaa. 4 6 Aloitin työelämäja tasa-arvovaliokunnassa, kun minusta tuli vasemmistoliiton puheenjohtaja (lokakuu 2024). Esimerkkinä voi mainita työelämäpaketin, jossa on työntekijöiden vuoro. Vasemmistoliitto jäi ainoana eduskuntapuolueena hallituksen esityksestä liikkeelle lähteneestä velkajarruesityksestä pois. Kuinka paljon sinä mietit mahdollisia tulevia hallituskokoonpanoja. Tästä päästääkin kätevästi siihen, että millaisella mallilla vasemmistoliiton projekti 2027 on. Mietin kyllä, ja varmasti jokainen puolueen puheenjohtaja ja jokainen politiikkaa työkseen tekevä miettii. Velkajarruun liittyvässä keskustelussa puhutaan aika paljon poliittisesta pelistä, kun itse haluaisin puhua substanssista eli siitä, mitä velkajarru käytännössä tarkoittaa. Valiokunnassa listat olivat aika tyhjänä vähän aikaa, koska kaikki muutokset oltiin viety niin nopeasti läpi. Sen jälkeen vaihtui myös työministeri. Politiikan toimittajat ovat valaneet kannuja täyttä päätä jo jonkun aikaa. Kysyisin ehkä niin, miten se olisi vaikuttanut meidän politiikkamme, jos me olisimme lähteneet velkajarruun mukaan. Tästä ulos jääminen vahvistaa näkemystä, että suhtaudumme vastuullisesti valtiontalouteen ja etenkin siihen, pidetäänkö hyvinvointivaltiota pystyssä. Hyvällä mallilla! Olemme tehneet koko ajan töitä sen kanssa. Sen luulisi olevan kaikkein kiinnostavin asia. Halusi vasemmisto sitä tai ei, tullaan se julkisessa keskustelussa sijoittamaan tämän vuoksi omaan nurkkaan. Mutta ei pelin politiikkaa voi ottaa kokonaan pois, koska nytkin puhumme siitä, ketkä tekevät yhteistyötä ja miten. Kysyin jo suurinta mahdollisuutta poliittista voittoa, mutta jos vasemmistoliitto voisi yksin päättää, mitkä kolme asiaa toteutettaisiin seuraavalla vaalikaudella. Jos velkajarru aktivoituu vuonna 2031, se tarkoittaa jatkuvaa talouskuria, joka matalasuhdanteessa vaikeuttaa velka-asteen taittamista. Ei se harmita. Näistä kaikista analyyseistä on tähän mennessä puuttunut se, mikä on vaalitulos. Pelin politiikan ajatus on aika kyyninen. Välillä siihen liittyy tulkintoja jostain suurista suunnitelmista, joita ei itse asiassa ole koskaan ollutkaan. Olisi ollut aika huonoa taktikointia jäädä ainoana ulos. Olipa se sitten puolustusmenojen nosto viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta tai velkajarru. Miten se vaikuttaa puolueen politiikkaan. Silloin olisimme antaneet hyvin paljon keskeisissä vasemmistolaisen talouspolitiikan kysymyksissä periksi. Jatkossakaan hallituskokoonpanoista ei sovita yksittäisissä parlamentaarisissa työryhmissä, vaan hallitusneuvotteluissa. Velkajarrukysymyksen kohdalla puhuttiin, että taktikoimme. Ne ovat aikuiskoulutustuen palauttaminen, suojaosien palauttaminen tavalla tai toisella ja työttömyysturvan lapsikorotuksen palauttaminen. Totta kai on neuvotteluja ja vuorovaikutusta, joita voi varmasti jossain yhteydessä kutsua poliittiseksi peliksi, mutta silti politiikassa keskeistä ovat arvot, joiden pohjalta lähdetään muuttamaan asioita. Sitten analysoidaan sitä, kenen kanssa keskusta lähtee hallitukseen ja kenen kanssa ei. Kyse on siitä, että toimii sen periaatteen mukaan, millä on lähtenyt politiikkaan. Kuinka paljon sinua harmittaa toimittajien into puhua pelin politiikasta. Se on minusta velkajarrun keskeisin kysymys. Hyväksymällä velkajarrun olisimme muuttaneet politiikkaamme sellaiseksi, joka ei olisi ollut enää vasemmistolaista. Eli totta kai minä ja muut miettivät, mutta pohdinnoille ei voi antaa liikaa arvoa ennen kuin vaalit on käyty, koska vaalitulos ratkaisee
Gallupit ovat näyttäneet vasemmistolle 9–10 prosentin kannatusta. Minä olen tottunut oppimaan ja tuntemaan kulttuurialan luovana ja innostavana. Nykyisen hallituksen vastavoiman lisäksi tarvitsemme positiivisen tulevaisuusvision. Meidän tehtävämme on tarjota parempi visio tulevaisuudesta. Nyt se on mennyt rikki jo monta kertaa. Millaisen analyysin olet tehnyt niistä. Vaalivoitto pitää tehdä, itsestään se ei synny. 4 7 kiusaamaan työttömien lapsia. Mitä suurempi joukko ihmisiä meillä on, sitä helpompi on rakentaa. Iloitseminen hyvistä kannatusluvuista ei tarkoita eikä se saa tarkoittaa sitä, että töitä parempien lukujen puolesta ei pitäisi enää tehdä. Millaisista rakennuspalikoista se rakentuu. Tämä hallituskausi on ollut sellainen, että kun olen puhunut esimerkiksi kulttuurialan työntekijöiden kanssa, todella moni sillä kentällä on lamaantunut. Saadaanko tähän joku uudistus. Se lähtee meistä, ei vain minusta. Nyt ihmiset alalla ovat ikään kuin heittäneet hanskat tiskiin. Nämä ovat uudistuksia, joilla vahvistetaan ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja sitä kautta työntekijöiden hyvinvointia. Toivon, että vasemmisto oppii juhlimaan voittoja enemmän ja sitä kautta innostumaan ja innostamaan ihmisiä. Kun tulin puolueeseen töihin vuonna 2019, minulta kysyttiin monta kertaa, miten kymppi saadaan gallupeissa rikki. Se kertoo tämän hallituksen arvoista enemmän kuin moni muut päätös. Lähtisin hakemaan sellaista työmarkkinapuolelta. n ”Meidäntehtävämmeon tarjotaparempivisio tulevaisuudesta.”. Sen sijaan se tarkoittaa, että uskoo omaan viestiin ja omaan politiikkaan. Olemme oppineet voittamaan, esimerkkinä eurovaalit sekä kuntaja aluevaalit. Esimerkiksi kun käytiin keskustelua työperäisten maahanmuuttajien hyväksikäytöstä, linjasimme esimerkiksi kanneoikeudesta ammattiliitoille ja veronumeron käytön laajentamisesta
Se on vaatinut peräti 35 sanomalehden läpikäyntiä. Suomen vuotta 1917 on tarkasti pengottu. Sisäpoliittinen taistelu leimahti kärjekkääksi heti keväästä 1917 keisarivallan kaaduttua ja kuristavimman sensuurin kirvottua. Vuoteen 1917 mahtui monenlaista, oli kevään maatalouslakkoja, pahenevaa nälkää ja elintarvikemellakoita, oli eduskunnan hajotus ja lokakuun vaalit, ja pääetappina kohti yhteenottoa tuli marraskuun yleislakko. Kevätkesällä alettiin pystyttää järjestyskaarteja Helena Pilke tarkastelee päivälehdistä tarkimmin sitä, miten ne reagoivat ajan suurimpiin myllerryksiin. Suomi tavallaan heräsi. Alueellisista lehdistä Turun vanhasuomalainen Uusi Aura ylsi 22 000:een ja viipurilainen sos.dem. lehti Työ 21 000:een, ja oli useita muitakin kymmenentuhannen levikin ylittäviä aluelehtiä. Tiedonhankinta jäi kovin yksipuoliseksi. Lokakuun eduskuntavaaleissa porvarit saivat 108–92-enemmistön, mikä katkeroitti aiemmin kirja Sanomalehdet muokkaSivat mieliä SiSälliSSodalle 1918 Sanomalehtien vastakkaisuus oli yhtä rajua ja raakaa kuin niitä tukeneiden puolueiden vastakkaisuus. Oli syntynyt valtatyhjiö, ja hieman kuin puolivaloilla uinuneet kansalaiset, puolueet ja muut järjestöt havahtuivat. Suurimpina ilmestyivät valtakunnallisesti levinneet SDP:n päälehti Työmies 80 000:n levikillään, nuorsuomalaisten Helsingin Sanomat (50 000) ja Teksti veli-Pekka lePPänen Kuvat kanSalliSkirjaSto Työmies-lehti, 27.10.1917, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.. Pilke taasen katsahtaa lehtiä laidasta laitaan, jolloin tarjonta ja lukutyö paisuu koko lailla. Sanomalehtiä oli satakunta ja levikit korkealla. Kansa luki lehtiä uutterasti, mutta yleensä ”oman” puolueen julkaisua. Tuolloin lukutaito kattoi miltei koko väestön. ”Millaisena poliittinen vastapuoli esitettiin eri puolueiden lehdissä ja millaisen kuvan ne uutistapahtumista antoivat?” Osavastauksia saamme pitkin kirjaa. Kulttuurihistorioitsija Helena Pilke osoittaa asian todeksi teoksellaan Sanomalehtien sisällissota, jossa hän seuraa ja referoi laajasti suomenkielisiä päivälehtiämme keväästä 1917 kevääseen 1918. Kun lehtien ohella tietoa herui vain huhuista ja kulkupuheista, porvarien ja vasemmiston kahtiajako syveni ripeästi. Tie sisällissotaan ja sota seurauksineen ovat erittäinkin tutkittua lähihistoriaamme. On lehdistöä tutkittu ennenkin, lähinnä yksittäisten (puolue)lehtien muttei koko lehtikentän luomana kuvana. 4 8 Rkp:n Hufvudstadsbladet (39 000). Lakkoviikolla tuli yli 30 kuolonuhria eikä syyllisiä jäljitetty saati tuomittu. ”Mikä oli sanomalehtien rooli siinä, että maa luisui sisällissotaan?”, Pilke kysyy alkajaisiksi. Vaan joukkoon mahtuu yhä uutta olennaista tutkimusta – eihän historia koskaan valmistu. Poliittisia kehityspolkuja, itsenäistymishaluja, puoluetaisteluja talvella 1918 puhjenneen sodan alla
Vastapaino 2025. Vuosi 1917 mahdollisti itsenäisyytemme – samalla kun se käy malliesimerkiksi monivaiheisesta tuhoisasta kierteestä. Valkoisten alueella ilmestyi porvarilehtiä ja punaisten puolella työväenlehtiä. Muuten: vihapuhe-termi näyttäytyi jo tuolloin. Sosialisti-lehti, 9.1.1918, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.. Yksittäisiä yhteenottoja ilmeni pian, muun muassa Sipoossa. Mutta kuten Helena Pilke näyttää, lehtimiehet puhalsivat suurella innolla niihin roihuihin, joita yhteiskunnan lukuisat ristiriidat olivat sytyttäneet. Sanomalehtien sisällissota on tuiki tarpeellinen kirja. Lehdillä oli siinä yllyttäjän rooli, mistä teos antaa ikävän vakuuttavia näyttöjä. Ja sodan tutkimus poikkeaa rauhan ajan tutkimuksesta. Molemmilla laidoilla oli iskeviä kirjoittajia ja pakinanikkareita, jotka saivat suurimman suosion lukijoiden parissa. Aseiden puhuessa muut äänet aina vaikenevat, ja keväällä 1918 Suomenkin lehtimiehistä kehkeytyi yhä puhtaampia propagandan äänitorvia. ”Toisen luokan aseistautuminen johtaa itsesuojeluvaistosta toisen aseistautumiseen ja tilan kärjistyessä kansalaissotaan. Porvarivoiton takasivat onnistuneet vaaliliitot. Sota alkoi tammikuun lopussa Myöhässä tulivat varoitukset, kuten turkulaisen Sosialisti-lehden artikkeli 9. 371 s. tammikuuta: ”Järjestyskaartit lakkaavat olemasta sitä, mikä niiden tarkoitus on – –. Sodassa ja vankileireillä kuoli 37 000 ihmistä, noin prosentti suomalaisista. Kyllä porvaritkin osasivat agiteerauksen, mutta sosialistien yhteiskunnallinen haastajan asema sai heidän asenteensa aggressiivisemmaksi. Lehtien jako seuraili puolueja yhteiskuntajakaumaa, sosialistit vastaan porvarit. Jälkeenpäin nimitykset vakiintuivat punakaarteiksi ja suojeluskunniksi, sisällissodan vastaleireiksi. Tämä ei saa tapahtua”, viipurilainen Työ vetosi 11. Eräitä hätähuudon tapaisia sovun eleitä Pilke on löytänyt, vaikkakin harvoja. Sanomalehdet eivät suinkaan olleet ensimmäisenä tai toisenakaan syynä sisällissodalle. ”Riisukoon siis porvaristo itse joukoiltaan aseensa, köyhälistö joukoiltaan tekee saman ja samalla aikaa.” Etelä-Suomen militantit punakaartit irtosivat Sdp:n käskyvallasta vuodenvaihteessa. Kun ne eivät enää ole työväen järjestöjen valvonnan alaisia, eivät ne enää ole luotettaviakaan, vaan voivat hajoittaa ja vahingoittaa rivejämme.” Kuitenkin vallitsevampaa kuin Sosialistin huolestunut kanta oli anarkian vähättely ja se tekosyy, että vastikään riveihin liittyneet nuoret eivät vielä ole ehtineet omaksua työväenliikkeen tapoja. Kirjan aineistosta voi varoen päätellä – ja Pilkekin päättelee – että härskimpää sanankäyttöä harjoitti työväenlehdistö. Pilke seuraa myös sota-ajan lehdistöä. Vaaralliseksi osoittautui se, että kevätkesällä 1917 oli alettu pystyttää järjestyskaarteja (eri nimivariaatioin), joista kehkeytyi syksyn mittaan mieslukuisia asejoukkoja, jäsenmäärät molemmin puolin laskettiin jo kymmenissä tuhansissa. Sota alkoi tammikuun lopussa, kesti kolme kuukautta ja päättyi valkoisten voittoon. Välimaastosta nousevia sovittelevia puheenvuoroja ei juurikaan kuultu – ei ainakaan kuunneltu. joulukuuta 1917. n Helena Pilke: Sanomalehtien sisällissota. SDP oli ylivoimaisesti suurin puolue, mutta sen piirissä oli malttamattomia ryntäilijöitä – myös kynän varressa. Laajassa kirjoituksessaan (26.10.1917) Työmieslehti varoitti porvariston ”uhkaavasta ja työväenluokkaa vastaan syöksyvästä vihapuheesta”. 4 9 hallinneita sosiaalidemokraatteja. Sota-ajan olisi mielestäni voinut jättää sivuun teoksesta
Pyykkiä on pestäväksi yliopistoillakin. Ukrainan sodan kohdalla kaventunut keskusteluilmapiiri on johtanut yksipuoliseen analyysiin ja harhaiseen tilannekuvaan – katteettoman toiveikkaisiin odotuksiin Venäjän heikkoudesta ja Ukrainan voitokkuudesta. Eletty aika ja sen henki vaikuttavat meihin kaikkiin. Uhan kiihdyttämässä tunnelmassa ei useinkaan ole vaivauduttu kysymään, miten tulkintaan on päädytty, tai avattu, mihin analyysi perustuu. Nykyisessä ilmapiirissä monet tutkijatkin ovat menneet virran mukana suoltaen totunnaisia näkö kulmia. Erityisen pettynyt olen kuitenkin sotaa ja turvallisuusasioita kommentoineisiin tutkijoihin, omaan ammattikuntaani. Tieteentekijällekin on helpompaa ja turvallisempaa toistaa valtaa myötäileviä, totunnaisia puhetapoja: liturgiaa, joka ei aseta vaaraan. Kun sotaisan ilmapiirin julkisuuteen heijastamaa yksitotista konsensushakuisuutta ei kyseenalaisteta ja rikota, yhteiskunnallinen keskustelu yksipuolistuu ja vääristyy. Juuri vaikeina aikoina asiantuntijoiden vastuulla julkisessa keskustelussa on säilyttää kriittisyys: kyseenalaistaa, kysyä hankalia kysymyksiä, taustoittaa ja avata laajempia näkökulmia, tuottaa uutta tietoa ja latoa pöytään epäsuosittujakin faktoja. Rasismille rakentavan puo lueen näkökulmasta rajojen sulkeminen on helppoa. Tieteellisen analyysin, kriittisen katseen ja tutkimustiedon kustannuksella on innostuttu isänmaallishenkiseen uhkaja viholliskuvien lietsontaan. noora Kotilainen Kirjoittaja on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.. Kristillisten sionistien ääniin luottava ei tietenkään näe Israelin väkivaltaisessa politiikassa moitteen sijaa. kolumni S ota kaventaa aina julkisen keskustelun, sanomisen ja jopa ajattelun vapautta, eikä aikamme ole poikkeus. Gazan suhteen taas omien lyhyen tähtäimen intressien turvaaminen on johtanut kansanmurhan hyssyttelyyn, tosiasioiden kieltämiseen ja ihmisyyden vastaisten rikosten sormien lävitse katseluun – kansainvälisen yhteisön ennennäkemättömään moraaliseen haaksirikkoon ja normipohjaisen järjestelmän kriisiin. Eikä sodalla pelottelevan retoriikan viljely asevarustelun kiihdyttämiseksi ja sosiaaliturvaleikkausten perustelemiseksi ole konservatiivipoliitikolle vaikeaa. Sotaisina kriisiaikoina riippumattoman median ja journalistien asema faktapohjaisen ja monipuolisen tiedon välittäjinä on demokratialle kriittisimmillään. Sormi osoittaa kohti neljättä valtiomahtia. Ukrainan sodan jälkeisen turvallisuuspoliittisen muutoksen myötä uudeksi normaaliksi nousi paatoksellinen isänmaallisuutta, taistelutahtoa, kunniaa ja sotilaallista voimaa korostava puheenparsi. Enää se ei hätkähdytä, mutta vaikutukset huolettavat. 5 Sodan enSimmäinen uhri on totuuS Paradoksaalisesti mediakin tapaa tutkitusti myötäillä vallitsevia, valtiollista politiikkaa tukevia ja sotaa normalisoivia, jopa lietsovia näkökulmia. poliitikoilta sodaN buustaama yksisilmäinen katse ja faktojen yli kaikuva paatos ovat jossain määrin odotettavissa. Kun ei tarjoile hankalia faktoja ja haasta konsensusta, brändi pysyy puhtaana, ura ei vaarannu, ja ovi julkisuuteen pysyy auki. Erityisesti yhteiskuntatieteilijöiden tulisi kuitenkin tietää paremmin. Suomalaiselle medialle on luvassa tulevina vuosina itsetutkiskelua ja likapyykin pesua. Sotainen aika tarjoilee matalalla roikkuvia retorisia hedelmiä poliittiseen puheeseen
Teksti Emilia männynväli Kuvat Emma Grönqvist. 5 1 Elämästä, kuolEmasta ja sisällissodasta Kirjailija Petra Rautiainen nostaa sisällissotaromaaninsa keskiöön synnyttävän punaisen naisen lapsineen
Rautiainen korostaa, että apua tarvitsevat ihan kaikki jossain vaiheessa elämäänsä, tavalla tai toisella. Kukaan ei valitse lapsuuttaan Kysymys on myös ihmisestä. Hän arvelee ideologian voivan olla jopa tietynlainen äidin korvike, josta ihminen hakee turvaa. – Tämä on asia, jota olen yrittänyt kaikissa romaaneissani tuoda esille, että ihmiset eivät ole yksiselitteisiä ja -ulotteisia, vaikka heidän tekonsa näyttäytyisivät sellaisina. Suojelupoliisin tuoreimmassa katsauksessa myös ääri-islamistisen väkivallan riski on kohonnut. Ihmisethän käyvät vuosikausia terapiassa sen takia! Jokaisella on vastuunsa yksilönä, mutta kenelläkään ei ole sanan sijaa vaikkapa siihen, millaisen älyllisen kapasiteetin tai luonteen on pitkälti geeniensä summana saanut. Se lähtee ihan jo päiväkodista ja myös siitä, että kohtaa erilaisia ihmisiä. Ytimessä ollaan koko ajan, ei satunnaisesti eikä ainakaan vahingossa. Eivät ihmiset huvikseen tuolla Hurstin jonossa seiso, Rautiainen jatkaa. – Eikä tämä meidän hallituksen politiikka ainakaan paranna tilannetta. Hyvinvointivaltion tehtävänä on ollut auttaa näitä ihmisiä, ja se on ollut kaikkien etu. Tämä selittänee osaltaan sen, miten riisutulta ja paljaalta romaanin kieli tuntuu. Savonia-palkinnon voittanut esikoisromaani Tuhkaan piirretty maa (2020) kertoi Lapin sodasta, Meren muisti (2022) öljynporauksesta Ruijassa. Eräskin teoksen keskeisistä henkilöhahmoista tunnustautuu ylpeästi kansallissosialistiksi, mutta hänestäkään kirjailija ei maalaa paholaista. – Vaikka elämme yhdestä maailman tasa-arvoisimmista maista, meillä on silti paljon nuoria ja vanhuksia, joilla on valtava hätä siitä, että ei kuulu joukkoon eikä tule ymmärretyksi. Tuorein teos Puuntappajat (Otava 2025) sijoittuu Suomen sisällissotaan, vuoden 1918 kevääseen Itä-Savoon sekä 1930-luvun Helsinkiin, josta käsin ohranan etsivä selvittää menneisyyden epäselviä tapahtumia, myös erään punaisen ”susinartun” kohtaloa. En ajattele, että minunkaan pitäisi selvitä yksin. Se vaatii kuitenkin aikamoista rohkeutta – ja koulutusta ja sivistyneisyyttä – alkaa kritisoida sitä, mistä olet lähtöisin, eikä se ole helppoa sittenkään. Myös koulutus ja kirjallisuus. Rautiainen kirjoittaa tälle henkilölle huutolaislapsen taustan ja vahvan arvottomuuden kokemuksen. – Kyllähän ääriliikehdintään hakeutuva ihminen hyvin usein löytää sieltä turvaa ja hyväksyntää itselleen. Mikä on parasta vastalääkettä polarisaatiolle. Kohtelu, koulutus ja kirjallisuus Nykyisin puhutaan paljon polarisoitumisesta. – Sattumaa on sekin, onko ihmisellä resilienssiä ja resursseja. Olen. Osaltaan sen taustalla on aito eriarvoistuminen. Harvemman sotaromaanin keskiössä on synnyttävä nainen ja syntyvä lapsi. – Kuten yksi päähenkilöistäni toteaa, koko ajan on kyse elämästä ja kuolemasta, Rautiainen sanoo ja tarkentaa, että ei vain tässä kirjassa, vaan elämässä ylipäänsä. – Tässä kirjassa ei ole yhtään lausetta, jota kirjoittaessa en olisi miettinyt kuolemaa, Rautiainen sanoo. Monikaan ei koe tässä maailmassa tulevansa hyväksytyksi itsenään – ja sehän on ihan totta, Rautiainen sanoo. Katse on alusta asti äidissä, lapsessa, syntymässä ja kuolemassa, ja pysyy siinä loppuun saakka. – On ihan sairaan vaikeaa päästä elämässä eteenpäin, jos lähtökohdat ovat vaikeat tai traumaattiset. Sosiaalija terveysministeriön omankin vaikutusarvion mukaan sosiaaliturvan leikkaukset sysäävät kymmeniätuhansia lapsia köyhyyteen. Rautiainen kertoo itselläänkin olevan ystäviä, jotka edustavat hyvin erilaista ajatusmaailmaa kuin hän. – Ystävyys ja ihmisyys ovat eri asia kuin se, mihin olen syntynyt ja millaiseen kulttuuriin ”Omaäidinäitinikinja hänenveljensäovat käyneetkerjuulla.” kasvanut. – Ihmisten tasa-arvoinen kohtelu. 5 2 Petra rautiaisen romaanit sijoittuvat Suomen ja Skandinavian lähihistoriaan. Kerronta on yhtä aika kirkasta, kauheaa ja kaunista. Äärioikeistossa on elätelty ja levitetty sisällissotafantasioita jo kohta parinkymmenen vuoden ajan. Ideologia äidin korvikkeena Rautiainen toteaa, että etenkin kuva omasta äidistä on sellainen, mitä moni viimeiseen asti suojelee. – En tiedä ketään, kuka ei tarvitsisi. Ratkaisu on kiinnostava sekä kerronnallisesti että maailmankuvallisesti. Ihmisen koko maailmahan murtuu, jos alkaa kyseenalaistamaan omaa alkuperäänsä. Vaikka sitä, että omat vanhemmat ovat olleet niin sanotusti väärällä puolella sisällissodassa
5 3 Petra Rautiainen sanoo kirjoittavansa ennen kaikkea löytääkseen itsensä luo ja tunteakseen itsensä – mutta kirjoittavansa ”ihmisenä ihmiselle”. Kirjailijana hän toivoo voivansa kosketta ihmistä yksilönä.
Ymmärrän myös sitä ajattelua. Sisällissotaan johti osaltaan kärjistynyt eriarvoisuus, Rautiainen ajattelee. Rautiaisen omat kokemukset väkivallasta ovat ensisijaisesti kokemuksia lääketieteestä, joka ristiriitaisesti kuitenkin pelasti hänen henkensä. Lääketieteellistä tietoa on ollut, mutta se demokratisoitui vasta myöhemmin, Rautiainen pohtii, ja palaa taas sikiöihin. Hoitotoimenpiteet ja se, ettei päässyt äidin syliin. Puuntappajien alussa on lainaus lakonmurtajana ja IKL-aktiivina tunnetun kokoomuksen kansanedustajan Martti Pihkalan pamfletista ”Minkälainen Suomi meidän on luotava” (1918), joka lienee yksi valaisevimpia kurkistusikkunoita suomalaisen rotuhygienian ei niin kaukaiseen ”Kunväkivalta kohdistuuomaan kehoon,niinkotia eienääole.”. – Oma äidinäitinikin ja hänen veljensä ovat käyneet kerjuulla. Jos aina kokee olevansa vääränlainen tai ainoa, ei se ole mikään pieni asia. Yllätyin siitä, miten ihmiset jo 1800-luvulla tosiaankin tiesivät, miltä vaikka minkäkin ikäinen sikiö näytti. Lääketieteen kahtalainen rooli Mitä Rautiainen ajattelee väkivaltaisesta kuolemasta, joka on romaaninkin keskeisiä aiheita. – On ihan uskomatonta, miten lähellä se on. – Keskonen kokee elämänsä alussa monikymmenkertaisesti kipua muihin vauvoihin verrattuna. Mihin se raja vedetään. Vielä 1980-luvulla ei ajateltu keskosten tuntevan kipua. Omien vanhempieni suvut olivat eri puolilla, ja pitkään ajattelin, ettei se ole vaikuttanut mitenkään, mutta nyt kun mietin, niin eihän meillä puhuttu politiikasta. Rautiainen toteaa, ettei Suomen sisällissota ole lopulta kovin kaukana historiassa. Äärimmäisen väkivallan kokeminen tai todistaminen synnyttää usein myös trauman. Se on ultimaattinen turvan loppu. – Usein sanotaan, että oma keho on koti. Eugeniikka vallan välineenä Taustatukimusta tehdessään Rautiainen yllättyi siitä, miten paljon ihmisen anatomiasta tiedettiin jo satoja vuosia sitten. Lääketiede onkin yksi kirjan kantavista teemoista. Siellä oli esillä esimerkiksi kuivunut kohtu ja sikiö. – On arveltu esimerkiksi, että Downin syndrooma häviäisi jossain vaiheessa sikiöseulontojen perusteella tehtyjen aborttien myötä. Mutta sitten kun väkivalta kohdistuu omaan kehoon, niin kotia ei enää ole. Hän nimittäin syntyi pienenä keskosena, neljä kuukautta etuajassa. On vain tämä hetki. – Olen ehdottomasti sitä mieltä, että abortti on jokaisen naisen oikeus, mutta tiedostan myös, että jo siinä aivan alussa on olemassa kaikki, koko tuleva ihminen. Me olemme elossa vain koska emme ole kuolleet. Sitä kuvataan romaanissa kouriintuntuvasti lineaarisen ajan loppuna: Aikaa ei ole. Hän kysyy myös, missä hyväksytyn eugeniikan rajat kulkevat ja miksi. Sehän on jo rotuhygieniaa. 5 4 tutkinut myös representaatiota, ja iso vaikutus on myös sillä, millaisia ihmisiä tuodaan esiin. Kaikki muu on illuusiota. Siinä muuttuu heti toisen luokan kansalaiseksi, ja se valta-asetelma on olemassa ihan kaikissa suhteissa. Tulevaisuutta ei ole. – Vierailin Italiassa eräässä Salo-nimisessä paikassa, jossa oli fasismin historiasta kertova museo. Olen alkanut miettiä vasta oman lapsen myötä, miten se kaikki on vaikuttanut. – Omassa elämässäni se pelasti minut, mutta edusti myös väkivaltaa. Koko elämä on yhtä valhetta – kaaosta
En minäkään ajattele, että minun pitäisi olla vaikka samanlainen kuin jonkin miehen, että olisin yhtä arvokas. n. Lääketiede on puun veistäjä. 5 5 historiaan. Vallankumouksen tuoksinassa sitä ei koskaan ehditty antaa. – Se on hallinnan ja vallan väline. Ašera oli seemiläinen hedelmällisyyden jumalatar, ehkä tunnetumman Baali-jumalan äiti, josta myös Martti Pihkala oli teoksessaan kovin huolissaan. Viimeinen visakoivuinen Fabergé Teoksessa toistuu puu-metafora, jota käytetään naisen vertauskuvana – nainen on vene, ruuhi, kehto, arkku ja elämänpuu. Siinä eugeniikka laajenee geeneistä ja koskemaan aatteita, luonteita ja elämäntapoja, kaikkea ihmisessä. Muutakin symbolin takana on. Tästä kuusija kahdeksantuhatvuotisesta nautinnonhimon, Venuksen ja Astarten [hepr. Monet asiat ovatkin faktoja biologisesti ja evolutionäärisesti, mutta se on eri asia kuin ihmisten kunnioittaminen. Ašera] palveluksesta on nyt vihdoinkin tehtävä loppu! Hänkin tosin arveli sen olevan temppu ”jollaista mikään kulttuuri maapallon päällä ei tähän saakka ole pystynyt suorittamaan”. – Minusta on kiinnostavaa, että viimeinen Fabergén pääsiäismuna – muna, joka symboloi äitiyttä ja uudelleensyntymää – on tehty puusta, Karjalan visakoivusta. Puu oli häneen uskovien symboli. – Ennen kristillistä kulttuuria uskottiin, että jumalalla oli vaimo, Ašera. – Me ollaan kaikki ihan saatanan arvokkaita meinä itsenämme, ja se on yksi asia, minkä opin tässä kirjoittaessani, Rautiainen toteaa
Sen valtteja ovat yhä helppous, nopeus, henkilökohtaisuus ja yhteisöllisyys. Teksti mika Pekkola Kuva jussi joentausta. 5 6 HuHut radion kuolemasta ovat vaHvasti liioiteltuja Radion muodonmuutokset heijastelevat suomalaisen yhteiskunnan kehityskulkuja
Nuoriso alkoi hakeutua radion pariin vasta, kun Yleisradio perusti Rockradion vuonna 1980 ja etenkin sen jälkeen, kun hallitus alkoi myöntää lupia kaupallisille radiotoimijoille vuodesta 1985 alkaen. Kaupallinen radio ja markkinat Suomalaisten kaupallisten radioiden kattojärjestö RadioMedia ry:n toimitusjohtaja Stefan Möller vahvistaa Ala-Fossin huomion siitä, että kaupallinen radio on joutunut aina hankkimaan toimintaedellytyksensä markkinoilta. Kaupallinen radiotoiminta oli Suomessa pitkään paikallisradiotoimintaa, ja monet radioasemat olivat hyvin omaleimaisia. Ala-Fossi toteaa, että suomalaista yksityistä radiotoimintaa luonnehti alusta alkaen kaupallinen toimintamalli. Tampereen yliopiston lehtori ja pitkäaikainen radioja audioviestinnän tutkija Marko Ala-Fossi esittää retorisen kysymyksen. Radioyhtiöiden on vastattava markkinakilpailun lainalaisuuksiin. Nuorten radionkuuntelu putosi 1960ja 1970-luvuilla alhaisiin lukemiin, sillä Yle ei antanut radioaalloilla juurikaan tilaa rockja popmusiikille. Ylen toimintaan kohdistetut leikkaukset ja kaupallisten radioiden markkinakilpailu määrittävät osaltaan 2020-luvulla tapahtuvien muutosten suuntaa. Radio on kuitenkin onnistunut kerta toisensa jälkeen luomaan nahkansa ja vastaamaan uuden ajan tarpeisiin. Asemien ketjuuntuminen ja omistajuuden keskittyminen alkoivat kuitenkin Ala-Fossin mukaan nakertaa pian radion moniäänisyyttä. 5 7 ”Tutkijatovatluonnehtineet radiotavirusmaiseksi mediaksi.” Radiomedia on kokenut sadan vuoden historiansa aikana monenlaisia muodonmuutoksia. Jokainen kanava alkaa tarjota joko Pepsiä tai Coca-Colaa. Ne tekevät perusteellisia kuuntelijatutkimuksia ja keskittyvät mainostajien kannalta kiinnostavimpiin kuluttajaryhmiin. Ala-Fossin mukaan Ylellä olikin Suomessa keskeinen rooli siinä, millaiseksi käsitimme radion. Saman vuosikymmenen alussa Yleisradio onnistui torjumaan kaupallisten piraattiradioiden saapumisen Suomen radiomarkkinoille ja aloitti vastavetona musiikkipohjaisen Sävelradion. – Kun samalla kilpailualueella toimii useita yhtiöitä, joilla on useita kanavia, niiden portfoliot alkavat helposti muistuttaa toisiaan. Käytännössä puhutaan Bauer Median ja Sanoma Media Finlandin duopolista, mikä tarkoittaa, että markkinat ovat suurelta osin näiden kahden ison toimijan hallussa. Loppua ennustettu ennenkin Radion kuolemaa on ennustettu useasti – ensimmäisen kerran televisiomedian noustessa sotienjälkeisenä aikana ja viimeisimpänä väen siirtyessä verkkoon YouTuben ja TikTokin kaltaisten audiovisuaalista sisältöä tarjoavien sovellusten ja moninaisten podcastien pariin. – 1960-luvulla televisio alkoi vallata radiolle perinteisesti kuulunutta paikkaa ihmisten olohuoneissa, ja radio sopeutui uuteen asetelmaan. Markkinakilpailu selittää myös kaupallisen radion omistuksen keskittymistä.. Repo antoi tilaa radikaalina pidetylle yhteiskuntakritiikille. Radio on torjuttu kerta toisensa jälkeen, mutta se on tullut aina takaisin. – Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa ei-julkinen radiotoiminta oli pitkälti yhteisöllisellä vapaaehtoistyöllä toteutettua lähiradiotoimintaa, Suomessa uusien toimijoiden edellytettiin tienaavan leipänsä markkinoilla. Tutkijat Frédéric Antoine ja Jean-Jacques Cheval ovat luonnehtineet radiota virusmaiseksi mediaksi. Osaatko nimetä yhtään sellaista ihmisen keksimää mediaa, joka olisi kadonnut täysin maan päältä. Verkon, suoratoiston ja sosiaalisen median aikakaudella radion asema keskeisenä mediana on kyseenalaistunut ja se on joutunut etsimään uusia muotoja kyetäkseen houkuttelemaan kuulijoita edelleen vastaanottimien äärelle. Pidän todennäköisenä, että näin tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. 1960-luvulla radiossa tapahtui jännittäviä asioita myös poliittisesti, kun pääjohtaja Eino S. – Radio on ollut resilientti, ja sen muuntautumiskyky on vahva. Kaupallinen radiotoiminta onkin tällä hetkellä Suomen mediasektoreista keskittynein. Radiolla oli 1900-luvulla tiedonvälitysja sivistystehtävänsä lisäksi tärkeä rooli yhtenäiskulttuurin luomisessa ja uusintamisessa. Yleisradion kulttuurisen aseman muutoksen ja kaupallisten radioiden nousun myötä radion merkitys viihdesisältöjen tuottajana alkoi korostua 1900-luvun lopulla. Historian havinaa radioaalloilla Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Yleisradio määritti vuosikymmenien ajan radiomediaa siitä yksinkertaisesta syystä, että sillä oli maassamme radiomonopoli viidenkymmenen vuoden ajan. Asemille annettiin oikeus myydä mainosja ohjelma-aikaa
Ala-Fossi kehottaa päättäjiä harkitsemaan myös digitaalisen radiotoiminnan kehittämisen elvyttämistä. – Tilanne Suomessa on erikoinen, sillä kaupat myyvät edelleen digitaalisia radiovastaanottimia. Digiradio ei ottanut kuitenkaan tuulta alleen hankkeessa alun perin mukana olleen Nokian menetettyä kiinnostuksensa eurooppalaiseen digiradioteknologiaan. Yhteiskunnan tulisi tukea jo yksin huoltovarmuussyistä broadcast-radiomedian olemassaoloa. Ferm painottaa radion helppoutta ja tehokkuutta. Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus teki vuonna 1996 päätöksen yleisradiotoiminnan digitalisoinnista. – Ylellä on jouduttu tekemään kipeitä päätöksiä. En tiedä, kuka voi olla nykyiseen tilanteeseen tyytyväinen. – Radio antaa kriisiaikoina ihmisille toimintaohjeita ja kertoo, mitä on tapahtumassa. Kaupallisen radiomedian Euroopan unionissa tekemä vaikuttamistyö on tärkeää, jotta kilpailu kansainvälisten alustojen kanssa olisi tulevaisuudessa reilumpaa. Tämän seikan merkitys korostuu nykyisessä ”on demand” -maailmassa, jossa mediasisältöjä kulutetaan yhä useammin tilauspohjaisesti ja käyttäjän itse valitsemana aikana. Radion tulevaisuuden kannalta onkin tärkeää, että Ylen rahoituksesta pidetään huoli. Ja täällä vielä ollaan. – Jos Spotifyn ja YouTuben kaltaiset suuryritykset saavat pelata eri säännöillä kuin perinteiset kansalliset radiotoimijat, kuten tilanne tuntuu tällä hetkellä olevan, suuri osa mainosrahoista valuu ulkomaille. 5 9 Heidän mukaansa nämä piirteet ovat olleet osa radiomediaa sen alkuajoista saakka, ja molemmat uskovat, että radio kykenee tarjoamaan muuttuneessa maailmassakin ihmisille jotain sellaista, jota muut mediat eivät voi tarjota. Käyttäjän tarvitsee vain painaa nappia, ja se on hänen käytettävissään. Radio tarjoaa vaihtoehdon jatkuville valinnoille, joita uudempien mediamuotojen käyttäjä joutuu alituiseen tekemään. Alueet menettivät Yle Radio Suomessa äänensä, kun alueelliset aamulähetykset lopetettiin. Se on suomalaisen tietoyhteiskunnan viimeinen puolustuslinja. – Ihminen voi tehdä radiota kuunnellessaan muitakin asioita. Möller pitääkin tärkeänä kotimaisen radion kilpailukyvyn turvaamista. Liikenneja viestintäministeriö voisi myöntää kokeeksi lupia uusille toimijoille esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Ferm näkee radion olevan myös tulevaisuudessa osa perusmediaa helppoutensa, nopeutensa, henkilökohtaisuutensa ja yhteisöllisyytensä ansiosta. Oma merkityksensä on myös sillä, että Suomessa on ennätysmäärä yksin eläviä ihmisiä, ja radio on monille kaivattu kaveri. Hän korostaa etenkin radion merkitystä osana yhteiskunnan huoltovarmuutta. Ennen radio oli ainoa autossa kuunneltava media, mutta nyt radion rinnalle on tullut muita medioita. – Autoradion etuina ovat muut sisällöt, esimerkiksi liikennetiedotteet, jotka tarjoavat tietoa ja ohjeita esimerkiksi vaihtoehtoisista reittivalinnoista. Möller jatkaa pohdintaansa radion kuuntelemisen vaivattomuudesta viittaamalla autoradioiden levinneisyyteen. Suomalaisen radiotoiminnan tulevaisuuden osalta Ala-Fossia huolettavat kaupallisen radiotoiminnan omistusrakenteen kiihtyvä keskittyminen sekä Yleen kohdistetut säästöt, jotka vaikuttavat heikentävästi radion tarjontaan. Ala-Fossi pitää teknologiaa edelleen erinomaisena. Kuuntelijan ei tarvitse tehdä yhtään aktiivista valintaa, ja hän on vapaa käyttämään silmiään ja käsiään muissa askareissa. Suomalaisen analogisen radion ultralyhyillä aalloilla toimiva FM (Frequency Modulation) -tekniikka täyttää ensi vuonna sata vuotta. Möller uskoo silti vakaasti radiotoiminnan tulevaisuuteen Suomessa. Se on todella iso vahinko. – Radion kuolemasta on puhuttu siitä saakka, kun televisio tuli. Radion tulevaisuuden kannalta onkin tärkeää, että myös tulevaisuuden autoissa on radiovastaanottimia. n ”Radioonsuomalaisen tietoyhteiskunnan viimeinenpuolustuslinja.”. Ihmisillä on laitteita, ja digitaalisen radiotoiminnan käyttöön on varattu taajuusalue. – Radio on poikkeuksellinen ja ylivertainen käyttöliittymä. Se, että joku puhuu radiossa ja että kyseessä ei ole vain äänite, on heille väylä ulos maailmaan. Möller on samaa mieltä. Meillä on siis käyttämätöntä potentiaalia. Ylen digitaaliradio Radio Peili aloitti lähetyksensä vuonna 1998, mutta toiminnasta luovuttiin myöhemmin säästöjen vuoksi. Radion tulevaisuudennäkymät Audiomedian markkinakilpailuun on tullut viime vuosina ja vuosikymmeninä mukaan suuria monikansallisia toimijoita. Radiota ei ole vaikea ajaa alas, mutta jos niin tehdään, radiota ei ole helppo saada takaisin, kun tulee se vähemmän aurinkoinen päivä
Kuvassa Juho Uusitalo. Kaikkiaanhan Hölmölästä on vain neljä näytäntöä. Sali täyttyy viimeisiä tuoleja myöten, paikalla puolentuhatta katsojaa. Meno voisi passata vaikka maatalousmessujen avajaisiin. Juttu potkaistaan svengaavasti liikkeelle, niin kuin show tai gaala. Entisen Kauppakorkeakoulun juhlasali miljöönä vielä sähköistää kivasti ilmapiiriä, eihän KOM-teatteri yleensä taiteile näin prameissa lukaaleissa. Pian kuitenkin ilmenee, että lähinnä kyse on Hölmölä-nimisen kunnan kärkihankkeesta – eli talousfoorumista, jolla alavireinen Hölmölä – suuri talousfoorumi esitettiin entisen Kauppakorkeakoulun juhlasalissa. K O M -t ea tt er i/ M it r O H ä r K ö n en. 6 teatteri Talousshow kompasTui komeissa kulisseissa KOM-teatterin valmistama Hölmölä – Suuri talousfoorumi ei eritellyt lainkaan talouden ytimiä vaan typistyi populistisiksi sketseiksi. Livevideolle tallentuu välähdyksiä yleisön seasta ja pihalta. Kieltämättä on mainio ajatus tuoda Hölmölä – suuri talousfoorumi -otsikkoinen teatteri kappale suomalaisen talouseliitin historialliseen opinahjoon, juhlanäyttämölle. Nimihän saattaa viitata moneen suuntaan – Suomen taloudellisen tilan erittelyyn, parodiaan nykykomennosta, Orpon hallituksesta tai yritysmaailman huipulta… Tie on auki ties millaisiin yllätysiskuihin, Hölmölä-sana otsikossa ohjaa toki ajatusta koomiseen päin. On bändiä ja suurta taustakuoroa, yleisöön henkeä pumppaavaa juontajaa, on sinne tänne sipsuttavaa missiprinsessaa, kimallusta ja fraaseja. Mutta mitä uskallamme odottaa esitykseltä. Teksti Veli-pekka leppänen Tunnelma ensi-illassa värisee odottavana ja valpastuneena
Sitä edellyttäisi jo ammatillinen itsekunnioitus. Näyttelijät Isla Mustanoja, Juho Uusitalo, Youssef Asad Alkhatib, Eeva Soivio ja Tommi Eronen Väliajallesiirtyy häkeltynyttäkatsojakuntaa. Ohjaus ja dramaturgia Susanna Airaksinen. Sinänsä komeasti soi jokunen Markus Fageruddin sovitus, joilla hänen luotsaamansa kuoro pääsee herkuttelemaan. Eeva Soivion pelastuspuhe ja pelastuslaulu onnistuvat yksilösuorituksena vaikka eivät pelastakaan kokonaisuutta. Tomi Suovankoski ja Alijäämäiset -bändi ja 23 hengen kuoro. Sananvaihtoja siihen asti nähdystä ei oikein synny. Pakko kysyä: minne menet, KOM-teatteri. Valtionja kuntataloudet sotkeutuvat iloisesti – tarkoituksellako. Niin makrokuin mikrotaloudetkin ovat poikkeuksellisen komplisoituja alueita, joita ei ymmärretä aina taloustieteessäkään. He ovat monitaitoinen ammattilais ryhmä, joka on yksinkertaisesti paiskattu mah dottoman tehtävän eteen. Armeliaaseen unhoon. Aihepiiriä ei koeteta problematisoida millään analyyttisesti kelvollisella tavalla. Joka tapauksessa Hölmölässä (KOM-)teatteri jää jyrän alle, ja paikalle on kohoamassa uuden ajan Alfa Live -tapahtumakeskus. 6 1 pitäjä täytyy sinkauttaa upouuteen kukoistukseen. Joskaan kuoron Liukas maailman tie -laulun relevanssia ei ole helppo oivaltaa. Armeliaaseen unhoon Loppumetreillä musiikki ja laulut pääsevät yhä enemmän pintaan, yllytäänpä jo lähelle gospelmenoa. Sen sijaan Irwin Goodmanin Kun ei rahat riitä tai KOM-teatterin Riistäjän lait jäävät irralleen, vain etäisiksi kuulokuviksi 1970-luvulta. Pikkuvitsit eivät sellaiseen yllä, mutta Hölmölä jättäytyy tähän populistiseen sketsikavalkadiin – on sellaisia numeroita kuin tyystin arvattava irtoviiksi-imitaatio Björn Wahlroosista tai vähä-älyisenä tarjottava Risto Murto. Koko kahden ja puolen tunnin ajan tunsin sääliä ja myötätuntoa esityksen viittä näyttelijää kohtaan. Eipä toimi. Tauon jälkeen ei purkka parane eikä pallot suurene. Aalto-yliopiston Töölön juhlasalissa. Nopeasti alkaa tökkiä. KOM-teatterin taiteellinen johtaja Susanna Airaksinen ohjaa laidasta laitaan rönsyillen, tyylilajista kolmanteen. Käsiohjelma mainitsee kolme ekonomistia teoksen ”vierailevina kirjoittajina”, mutta paha sanoa millainen on heidän osuutensa ollut. Motivaatiopuhujana esiintyy myös ekonomistinainen, joka lopulta sairastuu ja taantuu hoivattavaksi. Valot Tomi Suovankoski. Koreografia Juha Uusi talo & co. Siksipä Hölmölän tapaisen esityksen käsikirjoitus on tuiki vaativa työ, tällä kertaa liian vaativa. Toisiinsa sitoutumattomien kohtauspalojen virtaa ei yhdistä saatikka ryhdistä dramaturginen näkemys, ainakaan ei yleisöön asti aistittavissa oleva. Jatkoa leimaa samanveroinen sekavuus ja pakotettu poukkoilu kuin ensimmäistä puolikasta. Tuntematta KOMissa vallitsevia ohjaustapoja täytyy kuitenkin toivoa, että näyttelijöille suotaisiin laajempaa sananvaltaa rooleihinsa nähden. Sekavuus ja poukkoilu Hoh-hoijaa. Itse asiassa vinkkaus KOMiin puolivuosisata sitten sotii tarkoitustaan vastaan muistuttaen kiusallisesti, että talossa on jonakin maailmanaikana luotu skarpimpaakin poliittista revyytä. Musiikki Markus Fagerudd ja Vesa Mäkinen. Juontajan pirtsakat puheet ja kunnanjohtajan ahdistus limittyvät. n Hölmölä – Suuri talousfoorumi. Tuttua kauraa: talouteen iskee menokuuria ja leikkauksia, toisaalta piisaa yritystukia. Hölmölä – Suuri talousfoorumi on tyrmistyttävä kokemus. Draivia haetaan yleisön puoleltakin, josta muuan mies äkisti pomppaa ”spontaaniin” syytösryöppyyn esitystä ja teatteritaiteen harrastelijoita kohtaan. Konsepti KOM-teatteri. Videot Taavi Hasunen ja Tomi Suovankoski. Jonkinlaista poreilua syntyy parista laulusta, kuten Kusessa ollaan -kappaleesta. Näyttämölle saakka se ei liiemmälti säteile. Sananvaihtojasiihenasti nähdystäeioikeinsynny.. Metsänpeitto-laulu saattelee Suuren talousfoorumin päätökseen. Menkää ja hauskuttakaa. Väliajalle siirtyy häkeltynyttä katsojakuntaa. Auringonlaskun taajamaa elvyttäviä liikeideoita – vaikkapa tupakkateollisuuden uutta buumia – en osaa pitää edes huvittavina
Ehkä puolueet tulkitsevatkin velkajarrun niin, että ne tekevät lopulta matalan kasvun olosuhteissa elvyttävää politiikkaa. Velkajarrun kuitanneiden puolueiden motiivit ovatkin ennen kaikkea poliittisia. Ihmisille viestitään, että on turha unelmoida tai toivoa mitään parempaa, edessä on vain talouskuria. Päinvastoin, se on pysyvää. Mutta kyllähän poliittisten toimien ja sitoumusten tulee perustua siihen, että millaisia ne todellisuudessa ovat ja olisiko ne itse valmis toteuttamaan vaikka heti. Se on nimittäin valtiovarainministeriön oletus velkajarrun vaatimuksesta, jos se astuisi voimaan vuonna 2027 ja talouskasvu jatkuu yhtä heikkona kuin nyt. Tai sitten ei. Velkajarrua on puolustettu sanomalla, että sehän tulee käyttöön vasta vuosien päästä. li Andersson Europarlamentaarikko VElkajarru ja poliittisEn miElikuVituksEn loppu. Ja se onkin velkajarrun suurin ongelma. En usko, että tämä olisi kovin monen päättäjän mielestä järkevää tai realistista. Velkajarrua on puolustettu sillä, että suhdannepolitiikka olisi edelleen mahdollista. Velkajarrun suurimmat ongelmat käyvät toteen, jos Suomessa ollaan tulevaisuudessakin nykyisenkaltaisessa tilanteessa. Ja juuri tähän liittyy se älyllinen epärehellisyys, jolla sitä on puolustettu. Onneksi tälle on ainakin yksi vaihtoehto. Samalla he viestivät muutakin: nykyiselle epäonnistuneelle talouskuripolitiikalle ei ole vaihtoehtoa. 6 3 ilmoitus E hkä kaikki meneekin hyvin. He haluavat viestiä, että ”me kyllä olemme vastuullisia talouspuolueita ja haluamme hillitä velkaantumista”. Jotta kaikille tulee selväksi mitä tämä tarkoittaa, olisi velkajarrua puolustavien puolueiden kerrottava, että laukaisisiko Suomen nykyinen taloudellinen tilanne velkajarrun poikkeusoloja koskevat säännöt. Mikäli vastaus yllä olevaan kysymykseen on kieltävä, tulisi seuraavaksi vastata siihen, että tulisiko Suomessa sopeuttaa ensi vaalikaudella 14,6 miljardia euroa. Ehkä kasvu yhtäkkiä lähteekin jostain käyntiin ja hoitaa koko sopeutustarpeen. Hyväksynnällään he vahvistivat kokoomuksen linjaa, jossa velkaantumista pitää hillitä etupäässä rajuilla menoleikkauksilla – mitään muuta ei Suomessa ole luvassa seuraaviin vuosikymmeniin. Pahimmillaan siitä tulee suomalaisen politiikan mielikuvituksen loppu
6 4 kuolleita tilaa ku.fi/tilaa Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Rakastaen, kaivaten ja kiittäen Marina Katarina ja Sami Martti Kiuru Sukulaiset ja Ystävät Jäähyväiset jätetty läheisten ja ystävien läsnä ollessa. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki kansan-uutiset-syyspiirikokous.inddc 2 27.10.2025 15.10. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Rakkaamme Sisko Mirjam KIURU s. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. Kiitos, että elit, että olit, että annoit meille elämäsi esikuvan. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Varainhankintaa järjestöille jo vuodesta 1985 Puh. 30.11.1936 k. 22.09.2025 Niin lopulta sanomme vain kiitos. Tulevaisuusruno-oppaan tehtävät sopivat niin yksilöille kuin yhteisöille. 09-4366 320 | tavara-arpa.fi kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. www.ksl.fi Tulevaisuusruno Runous on aina ollut osa kansalaisaktivismia, työväenliikettä ja yhteiskunnallista muutosta. Tulevaisuusrunous yhdistää tulevaisuusajattelun perusteisiin runon mahdollisuudet kuvata eri ilmiöitä, kokemuksia ja tunteita. Lataa opas ilmaiseksi osoitteessa ksl.fi! T yöväenkirjasTon ysTäväT ry 14.11.2025 perjantaina klo 13 Vuoden Työväentutkimus -palkinto • klo 15 Työväentutkimus Vuosikirja 2025 • klo 17 Paleface – Miten runoudella muutetaan maailmaa klo 18–21 Kapinarunoilta 15.11.2025 lauantaina klo 10–18 teemana Vapauden kaiho paneeli •kirjaesittelyjä • työväenkirjallisuutta • soppatykki tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2025 youtube.com/tyovaki Aatosta jaloa marraskuun valoa STADIN 12. Tulevaisuusajattelussa tulevaisuuteen voi itse vaikuttaa
H a r r i a sik a in en. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla
tilaa ku.fi/tilaa. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. 6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset H a r r i a sik a in en Työtä ja turvaa JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.
Lupaus velkaantumisen saattamisesta hallintaan ja 100 000 uutta työpaikkaa olivat kokoomuksen vaalivoiton avainsanat. Hänen väitöskirjansa Kannustaminen ja moraali – Kannustamisen idea suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa 1990-luvulta alkaen on tänään relevantimpi kuin ilmestyessään, jolloin Suomen talouden kasvun pysäyttävää finanssikriisiä ei vielä täysin tajuttu. ”Hallitusohjelmassa esitetyt sosiaaliturvan leikkaukset ovat monelta osin poikkeuksellisen suuria sekä volyymiltaan että kattavuudeltaan verrattuina edeltäneiden hallituskausien muutoksiin”, THL totesi työpaperissaan pian hallitusohjelman julkistamisen jälkeen. Vasta silloin alettiin ajatella, että liian hyvä perusturva tekee työnteosta heikosti kannattavaa, ja että lisäansioita ei kannata hankkia liian korkean verotuksen takia. Sen piti saada Suomen velkaantuminen kuriin ja kannustaa ihmisiä kantamaan itse vastuuta itsestään. Juuri nyt hoitoalankin työvoimapula on muuttunut työttömyydeksi, kun hyvinvointialueet irtisanovat henkilökuntaa. mutta tällä kaikellahan on hyvä tarkoitus. Kannustamisella on ratkottu vuoroin työttömyyttä, vuoroin työvoimapulaa. – Hankaluus tulee siitä, että vain työn tarjonnan kannustimia lisäämällä ja sosiaaliturvaa heikentämällä tilanteessa, jossa työtä ei ole tarjolla, kysymys ei ole enää kannustamisesta, vaan lannistamisesta ja pakottamisesta. Sosiaalipolitiikassa oikeistohallituksen politiikan voi kiteyttää yhteen sanaan: leikkaukset. Kolmas syy on talouspuheen hallitseva asema yhteiskunnallisessa keskustelussa. Näin sanoi tohtori Liisa Björklund KU:n haastattelussa vuoden 2008 viimeisenä päivänä. Toisin on käynyt. Ensimmäinen on perussuomalaisten nousun myötä tapahtunut protestiäänien kanavoituminen vasemmiston sijaan oikealle ja puolueen oma oikeistolaistuminen. Toimittaja Teemu Luukka kertoo erinomaisessa kirjassaan Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu viisi syytä sille, että näin oikeistolainen politiikka on mahdollista. Ja viides on ay-liikkeen voimien hiipuminen, jota Orpon hallitus on vauhdittanut uudistuksillaan. Muu työttömyys on Euroopan toiseksi korkeimmalla tasolla. Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja. 6 7 Kannustamista vai lamaannuttamista. Neljäs SDP:n toissa vaalikaudella tapahtunut käänne vasemmalle, joka pisti kokoomuksen hakeutumaan yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. Ensimmäinen kannustinloukkutyöryhmä perustettiin vuonna 1996. viimeinen sana P etteri Orpon hallitus mylläsi puolessa vaalikaudessa suomalaisen sosiaalija työmarkkinapolitiikan niin perusteellisesti, että vain vähän liioittelemalla sitä voi kutsua vallankumoushallitukseksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi eduskunnassa lokakuussa, että Suomi velkaantuu tänä vuonna 14 miljardia euroa lisää. Toiseksi myös perinteinen oikeisto on entistä oikeistolaisempaa. Laman aikana yhteiskuntapolitiikan päämääriksi tuli työnteon kannustavuuden lisääntyminen, sosiaalisten oikeuksien alistaminen työmarkkina-asemasta riippuvaisiksi ja vähitellen niiden heikentäminen sekä kohdentaminen ainoastaan vähäosaisimmille, kertovat tutkimukset. Velkaa otetaan tällä vaalikaudella enemmän kuin edellisellä. Loppukesällä THL kertoi uusimmasta arviostaan, jonka mukaan 27 000 lasta tippuu pienituloisuusrajan alle hallituksen politiikan seurauksena. Nykyiset hallituspuolueet olivat silloin oppositiossa ja puhuivat Sanna Marinin velkahallituksesta. Perussuomalaisten oikeistolaistuminen mahdollisti 1990-luvulla alkaneen kannustamispolitiikan saattamisen nykyiseen huippuunsa
00 32 51 -2 51 1 PAL.VKO2025-51. Tutustu ja liity jäseneksi . Tradeka on 190 000 jäsenen omistajaosuuskunta. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. Olemme luoneet työtä Suomeen jo vuodesta 1917. Yhdessä olemme enemmän