4?5
Toivottomuudessakin
ihminen pyrkii
hyvään elämään
» Kerttu Matinpuron toisenlaisia kriisikuvia s. 20
Käveleminen 12 Tottelemattomuus 16 Nina Potarska 30. Hinta 3,50 ?
37-003251-1537
37
www.kansanuutiset.fi
Viikko 37
Perjantaina 11.9.2015
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Hyvän
tekemisestä
vastareaktio
rasismille
s.10
ritti
i
v
s
u
t
i
l
l
Ha
kinak
r
a
m
ö
y
t
n
konflik ti
s
Kreikkaan on tullut tänä vuonna 230 000 pakolaista. Yksi niistä oli oman esimerkin näyttäminen. Pentti Tiusanen esitti kansanedustajien osallistumista säästötalkoisiin alentamalla omia palkkojaan 1 000?2 000 markalla kuukaudessa.
Edellinen pääministeri Esko Aho taas vaati työllistämisen kynnyksen alentamista tutuilta kuulostavin keinoin:
välillisten työvoimakustannusten alentaminen, paikallisen sopimisen laajentaminen ja sosiaaliturvan rakenteiden
uudistaminen. EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker
kertoi, että komissio haluaa siirtää 120 000 turvapaikanhakijaa Italiasta, Kreikasta ja Unkarista jäsenmaita sitovalla menettelyllä. Kansan Uutiset, Viikkolehti 11.9.?17.9.2015
A
Kotimaa s.4
B
Kulttuuri s.16
C
Keskustelu s.24
D
Ulkomaat s.26
E
Pelit s.32
Kannen kuva: Sanni Seppo
Ajankuva
LEHTIKUVA/LOUISA GOULIAMAKI
TAAKKA TASAISEMMAKSI. Työvoimatoimistoissa oli
461 500 työtöntä
työnhakijaa. Pakolaistyttö Pireuksen satamassa Ateenassa viime tiistaina. Teollista Suomea varten luodut työelämän
ja sosiaaliturvan mallit pikemminkin luovat kuin vähentävät
työttömyyttä tietoyhteiskunnassa.
Kai Hirvasnoro. Se oli
30 000 enemmän kuin
puolittumisuralla olisi
pitänyt olla. Tavoitetta voidaan tarkistaa, sen toteutumista arvioida jälkikäteen, mutta poliittinen lupaus joko täytetään tai
jätetään täyttämättä. Täyttämättä jättämisestä maksetaan
lasku sitten vaalikentillä, perusteli Uotila.
Eduskuntakeskustelussa syyskuussa 1995 oli esillä
samoja teemoja kuin tänäänkin. Erityisesti budjetin lähetekeskustelun aiheeksi nousi työttömyys ja Paavo
Lipposen hallituksen tavoite sen puolittamisesta.
Huonolta näytti jo hallituksen alkumetreillä. Nyt ei tarvita runoja tai retoriikkaa vaan toimintaa, hän linjasi
asiasta ensi viikolla päättäville sisäministereille.
20 vuotta sitten
Puolittuuko työttömyys?
JUHA SIPILÄN hallitus vasta neuvotteli seuraavan vuoden
budjetista, mutta 20 vuotta sitten tähän samaan aikaan
samasta asiasta jo kiisteltiin eduskunnassa. Ripeäkään
talouskasvu ei riitä, kun Ahon hallitus päästi työttömyyden
roihahtamaan puoleen miljoonaan, Apukka päivitteli.
Kansanedustaja Kari Uotila sanoi, että puolittamistavoitetta on pidettävä poliittisena lupauksena. Vuonna
1995 hallitus tavoitteli työttömyyden pudottamista 16,5 prosentin tasolle.
Budjetin lähetekeskustelussa 13.9.1995 vasemmistoliiton Asko Apukka sanoi Lipposen hallituksen joutuneen
raskaisiin säästöpäätöksiin siksi, että Esko Ahon hallitus
jätti perinnöksi raskaan velan ja työttömyyden. Lupaus
pakottaa hallituksen etsimään ja toteuttamaan konkreettiKU:N ARKISTO
» Työvoimatoimistoissa
oli 461 500 työtöntä
työnhakijaa.
2
Kari Uotila ja Pentti Tiusanen vuosimallia 1995.
sia toimia työttömyyden alentamiseksi.
Potilas ei parane letkut vetämällä, kommentoi vasemmistoliiton
puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Kansanedustaja Jari Myllykosken mukaan hallituksen esittämä
sairausajan palkan karenssi saattaa
jopa lisätä sairauspoissaoloja, kun ih-. Eikä
se varmasti lisää hallituksen kannatusta, Lehto toteaa.
Rokottaa rankasti naisia
Hallituksen työelämäpaketti rokottaa erityisen raskaasti pienipalkkaisia naisia.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin
järjestöjohtaja Niina Koivuniemi
kertoi saaneensa paljon viestejä,
joissa palvelualojen työntekijät ovat
kauhuissaan hallituksen suunnittelemista palkanalennuksista. Hallitus kertoi, että
yhteiskuntasopimuksen kariutumisen takia lomia, ylityö- ja sunnuntailisiä leikataan, loppiaisesta ja helatorstaista tulee palkattomia vapaapäiviä.
Kaikki ovat lähes mahdottomia
hyväksyttäviä ay-liikkeelle . Toimillaan
hallitus hakee kustannuskilpailukykyä, vaikka Suomen pääasiallinen
ongelma on työttömyys ja siitä aiheutuva kotimaisen kysynnän heikkous.
Hallituksen esitykset leikkaavat
ostovoimaa, pahentavat pienyrittäjien ongelmia, ja kasvattavat työttömyyttä. Varsinkin sunnuntaityökorvauksen leikkaaminen herättää kovaa vihastusta,
kun samanaikaisesti halutaan laajentaa kauppojen aukioloaikoja sunnuntaisin ja pyhäpäivisin.
Koivuniemen mukaan myyjät menettäisivät sunnuntaityökorvauksen
leikkauksessa 2?3 prosenttia palkastaan eli noin 750 euroa vuodessa.
. syyskuuta 2015
Aino-Kaisa Pekonen s. esimerkiksi toisen maailman-
4
sodan jälkeen. Akava varoitti hallitusta koko
suomalaisen sopimusjärjestelmän romuttamisesta.
Väärä diagnoosi
. Viesteissä vaaditaan jo lakkoakin . Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo
Koskinen sanoi Ylen haastattelussa,
että palkat ovat olleet suomalaisessa
yhteiskunnassa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välinen sopimuskysymys.
. Kaikki mahdollinen on tehtävä,
että hallitus perääntyy täysin yksipuolisesti tekemistään esityksistä.
Julkisen alan naisten kannalta hallituksen esitys on tasa-arvon vastainen.
Myös kunnissa on paljon viikonloppuisin työtä tekeviä, pienipalkkaisia hoiva- ja hoitoalan ammattilaisia
sekä julkisen liikenteen työntekijöitä,
joihin sunnuntailisien leikkaukset
100 prosentista 75:een kolahtavat.
Osa saattaa joutua jopa hakemaan toimeentulotukea.
. Sitä on muutettu toisenlaiseksi
vain hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa . Onhan se häpeällistä, jos jäädään
tällaisista rikkomuksista kiinni. Meillä SAK:ssa ja laajasti muuallakin ammattiyhdistysliikkeessä on
sellainen käsitys, että hallituksen
esitys on kaikkien näiden vastainen,
sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija
Lehto.
Suomi voi saada ILOsta huomautuksen, joka ei suoranaisesti velvoita
hallitusta, mutta vahingoittaa Suomen mainetta sopimuksistaan kiinni
pitävänä valtiona.
. Sunnuntailisät ovat taanneet
pienipalkkaisille olennaisen palkanlisän, Asara-Laaksonen kuvaa.
Lakosta ovat julkisuudessa puhuneet myös ainakin Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Suomen
poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen.
Keskusjärjestöistä SAK puhui arvaamattomista seurauksista koko
suomalaiselle yhteiskunnalle ja STTK
ennakoi levottomia aikoja työmarkkinoille. Hallituksen diagnoosi Suomen taloustilanteesta on väärä. 9 / Sakari Hänninen s. 7 / Tuukka Pääkkönen s. Aikaisempi lähtökohta on ollut, että laissa säädetään
työntekijän eduksi minimietuuksista. Sopimuspöydissä on voitu sopia
työntekijälle paremmista etuuksista.
TIISTAI 8.9.2015
Sota-ajan toimenpide
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti
Harjuniemi totesi, että ?pitäisi olla
suurin piirtein sota, jotta rajoitukset
tähän liittojen sopimusoikeuteen voitaisiin hyväksyä?.
Asiaa kummastelivat myös työoikeuden professorit. Heikennysten yhteinen vaikutus
» Viesteissä
vaaditaan
jo lakkoakin
. Talvisodan
aikana solmittiin niin sanottu tammikuun kihlaus, jossa työnantajat
tunnustivat ay-liikkeen neuvotteluosapuoleksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.
Tällä viikolla vietettiin kihlauksen
purkajaisia, kun Juha Sipilän hallitus ilmoitti lopettavansa osan sopimusoikeudesta. etenkin hallituksen yksipuolisin toimin.
Periaatteellisesti rankinta on se, että
hallitus aikoo toteuttaa hankkeensa
pakottavana lainsäädäntönä. Silloin
liitot eivät voi enää sopia lakia paremmista työehdoista. ?persettä penkkiin?.
Asara-Laaksonen korostaa hallituksen toimineen ?aivan poikkeuksellisesti?, mikä raivostuttaa jäseniä.
Itse hän ei ole vielä lakkoasetta kaivamassa.
. Suomen nykyjama ei
kuitenkaan ole verrattavissa toisen
maailmansodan jälkeiseen säännöstelykauteen.
Häpeäksi Suomelle
Hallitus vakuutti tiistaina tarkistaneensa asiantuntijoiden kanssa, että
kaatuneen yhteiskuntasopimuksen
vastineeksi koottu leikkauspaketti on
YK:n alaisen kansainvälisen järjestön
ILOn sopimusten, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain mukainen.
Ammattiyhdistysliikkeessä ollaan
laajasti aivan päinvastaista mieltä.
Hallituksen tulkitaan rikkovan kaikkia näitä sopimuksia.
. ?persettä
penkkiin?.
olisi noin 1 500 euroa vuodessa, joka
olisi vieläkin suurempi niillä, jotka
tekevät paljon sunnuntai- ja ylitöitä.
En ymmärrä, miten pienipalkkaisten
kurittaminen lisää Suomen kilpailukykyä.
Hallituksen peräännyttävä
JHL:n toimialajohtaja Teija AsaraLaaksonen kertoo jäsenkentän viestien koventuneen hallituksen yksipuolisesti sopiman paketin tultua
julki. A
kotimaa
Perjantai 11. 14
Kilpailukyky kuntoon
pienipalkkaisia
naisia kurittamalla?
» Ay-liike puhuu jo
lakoista hallituksen
työelämäpakettia
vastaan.
voi jäädä työmarkkinahistoriaan samanlaisena päivämääränä kuin 23.1.1940
Esimerkiksi rakennusalalta eläköidytään varhain, sillä harva yli kuusikymppinen jaksaa kiipeillä telineillä
sateessa tai päällystää moottoritietä
helteessä. Hän ihmetteleekin, pääseekö
kirvesmies tulevaisuudessa lainkaan
vanhuuseläkkeelle.
60-vuotiaana työelämästä poistuvalla rakentajalla voi maksuvuosia olla
kertyneenä saman verran kuin korkeakoulutetulla, joka jaksaa töissä 68-vuotiaaksi. Vaikka tulevaisuudessa
hyvin harva rakentaja ehtii vanhuuseläkkeelle, maksajiksi he kyllä kelpaavat, Kontula kritisoi.
Kontulan mukaan eläkeuudistuksessa on paljon hyvää, mutta nykyisellään se ei huomioi raskaan työn tekijöitä. Luvut ovat peräisin OECD:n ja
Eurostatin tietokannoista, ja niistä kertoo Tilastokeskuksen kansantalouden
tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa.
EU-maista selvästi vähiten työtunteja tehtiin Ranskassa, 607. Metalliteollisuudessa sairausajan karenssin poisto johti sairauspoissaolojen vähenemiseen. KU
5. Ilmassa oleva hyvän tahdon jännite pitää kanavoida piknikin myötä
pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Lisäeuro
on arvokkaampi työttömälle ja puolestaan vapaa-aika työssäkäyvälle.. EU-maiden
keskiarvo oli 727 tuntia. Tapahtuman tukijoiksi ovat
lähteneet muun muassa ministeri Elisabeth
Rehn, arkkipiispa Kari Mäkinen ja viihdetaiteilija Aira Samulin.
Suomi says welcome -tunnisteen alla toimivia piknikejä järjestetään myös ainakin
Espoossa, Kuopiossa, Oulussa, Mikkelissä,
Joensuussa, Jyväskylässä ja Tampereella.
Kansalaispiknik syntyi, kun vantaalainen
kolmen lapsen yksinhuoltaja Fatima Habeb
päätti toimia nähdessään uutisissa kuvan
traagisesti hukkuneesta syyrialaispojasta.
. KU
Suomessa EU:ta
enemmän työtunteja
miset eivät hoida sairauksiaan, vaan
sinnittelevät töissä palkanmenetysten pelossa.
. Maksettavaa heille
tulee muutosturvan parantamisesta
ja työterveyshuollon jatkumisesta irtisanomistilanteessa 30 miljoonaa
euroa.
Palkansaajilta viedään 84 miljardin euron palkkasummasta 3,3
prosenttia. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
LAUANTAINA 12. Euromaiden
keskiarvo jäi tätäkin pienemmäksi 690
tuntiin. Euroissa se on 2,7 miljardia.
Sundin mukaan työnantajat osallistuvat ?talkoisiin. Euroina se on 4,2
miljardia euroa. 30 miljoonalla
ja palkansaajat 2 700 miljoonalla eurolla.
Kai Hirvasnoro
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?
Sirpa Puhakka
sirpa.puhakka@kansanuutiset.?
Hallitus pudotti
tiistaina työmarkkinapommin, jota
hämmästelevät
vasemmisto, ayliike ja oikeusoppineet. Aiemmin ihmiset sinnittelivät töissä ja saivat sitten pahempia jälkitauteja.
Yksipuoliset talkoot
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund
teki laskelman työelämäpaketin vaikutuksista. Silti vain toinen heistä pääsee
eläkkeelle. syyskuuta Helsingin Kansa-
laistorilla ja useissa muissa kaupungeissa järjestettävillä piknikeillä Suomi sanoo pakolaisille tervetuloa.
Kansalaispiknikiin on ilmoittautunut jo
lähes viisi tuhatta osallistujaa ja määrä kasvaa koko ajan. Saksassa
työtunteja kertyi 710 tuntia asukasta
kohti, 41 tuntia eli työviikon verran
vähemmän kuin Suomessa.
Jos työtuntien määrää halutaan
kasvattaa, Savela ehdottaa ensin lisättäväksi työttömien työtunteja tai niiden osa-aikatyötä tekevien, jotka haluavat tehdä enemmän töitä.
?Kansantalouden kannalta ei ole
sinänsä väliä, kuka lisätyötunnit tekee,
kunhan työ on tuloksellista. KU
LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER
Lyhyesti
?Kirvesmies ei pääse
enää eläkkeelle?
EDUSKUNTA ALOITTI syyskautensa tiistaina lähetekeskustelulla eläkeuudistuksesta. Ryhdyimme tekoihin, koska halusimme
näyttää, että tavalliset ihmiset ympäri Suomea välittävät ja ovat valmiita toimimaan
pakolaisten hyväksi. Sen mukaan työnantajien
saama etu paketista on noin viisi prosenttia yhteensä 84 miljardin euron
palkkasummasta. Viime vaalikaudella hallitus ja
työmarkkinajärjestöt sopivat alimman
eläkeiän sitomisesta elinajanodotteeseen ja eläkeiän nostamisesta asteittain 65 vuoteen.
Vasemmistoliiton Anna Kontulan mukaan uudistus ei huomioi suuria eroja väestöryhmien elinajanodotteissa.
. Valtiovarainministeri Alexander
Stubb (kok.), ulkoministeri Timo Soini
(ps.) ja pääministeri
Juha Sipilä (kesk.)
pitivät tiedotustilaisuuden Kesärannassa Helsingissä.
SUOMESSA TEHTIIN viime vuonna 751
työtuntia asukasta kohti
Eikö haltai järjestöjen
n
Rikkaide
tarjoamaa apua.
litusta hävetä. Seuraa yleinen näivettyminen.
6
Muutos vie
130 euroa
Eläkeläinen-häkin Petrell ei olisi
tullut Tampereelta Helsinkiin ilman
Onnibussia. Duunarin
sairastuminen on oma vika. Ihmistarhaus-mielenosoituksessa säästöjen kohteet kyyhöttivät häkeissä.
. Hän tuli
Helsinkiin vastustamaan nimenomaan eläkeläisten asumistuen leikkauksia.
Hallitusohjelman mukaan eläkeläisten asumistuki muutetaan vastaamaan yleistä asumistukea.
. Pahinta on se, että jos sairastuu, se on kuin oma vika, Sinivaara
pohtii.
Hallituksen kaavailujen mukaan
ensimmäinen sairauslomapäivä olisi
palkaton. Ihminen on vain sen arvoinen,
mitä hän tuottaa.
Lusmuilu lopetetaan
ja elvytetään
Mielenosoittajien mielestä leikkauksille on vaihtoehtoja.
. Kahdeksana seuraavana
sairauspäivänä maksettaisiin 80 prosenttia palkasta.
Sinivaaran mielestä inhimillisyys
on hävinnyt.
. Esimerkiksi junalla
matka olisi maksanut moninkertaisesti.
Perushoitajana ennen eläkkeelle
jäämistään työskennellyt Petrell
pärjää vielä kohtuullisesti. Syömme pelkkää makaronia.
kovoiman järjestämässä IhmistarLisäksi perhe ei pysty harrastamaan oikein mitään. Tämä
ää
it
p
u
Jos muutenkin
on viimeinen naula
il
u
lusm
ikävässä
tilanarkkuun, sanoo Ih.
lopettaa
teessa tulee iso
mistarhaus-mielenlasku, sitä ei ole
osoituksen järjestäjä
Tiina Sandberg.
varaa maksaa.
Nelikon kommentit
. Isoihin hankinlästä kylmäkoneasentaja
toihin hän tarvitsee
Tommi Sinivaara.
usein sukulaisten
. Kodista tulee
haus-mielenosoituksessa kunkin häkin sisällä oli yksi säästöistä kärsivän
vankila.
ryhmän jäsen.
. JÄRKYTTÄVÄÄ, huokaisee tampeIso lasku
relainen eläkeläinen Helena Petulosottoon
rell.
. Jouk. Tämä ei ole edes pahinta pasReinilän mukaan rahat riittävät
kaa, mitä hallitus suoltaa, pumonesti nippa nappa ruohisee Hausjärven Ryttykaan. Pääomaa pitäisi verottaa, kuten
muualla Euroopassa, Sandberg sanoo.
. Nykyisten tuloerojen kasvu heikentää taloutta, Reinilä huomauttaa.
Teemu Saintula
teemu.saintula@kansanuutiset.?. Rikkaiden lusmuilu pitää lopettaa. Eläkeläinen menettää toista sataa euroa. MAIRE SOILUVA
Joukkovoima järjesti elokuussa Helsingissä ison mielenosoituksen säästöjä vastaan.
?Järkyttävää, ja tosi pahalta tuntuu?
» Yh-äiti ja lapsi syövät säästöjen jälkeen vain makaronia. Reinilä on
sinkiläinen yh-vanhempi Minna Reityökyvyttömyyseläkkeellä. Olen peloisYh-vanhempi-häkissä istuva Reinilä
sani ja huolissani, toteaa vaisuna helsanoo arjen olevan kovaa. Tosi pahalta tuntuu. Se veisi minulta 130 euroa, Petrell laskee.
Oman taloudenpidon lisäksi Petrell tukee eläkkeellä olevaa lastaan.
Sairastuminen
oma vika
Duunari-häkin Sinivaaraa harmittaa
erityisesti hallituksen aikomus leikata palkkaa, jos työntekijä sairastuu.
» Pääomaa
pitäisi
verottaa,
kuten
muualla
Euroopassa.
. Härskiä. Mieluummin pitää elvyttää velalla kuin leikata. Hänellä
nilä.
on 7-vuotias erityislapsi.
. Matka suuntaansa maksaa 3,5 euroa. Menee ulosotkoskivat hallituksen säästöjä
toon.
yleensä sekä tiistaina julkistettuja
Jos hallituksen kaavailemat
työntekijöihin kohdistuvia heikensäästöt toteutetaan, Reinilän perheen
nyksiä.
ruokavalio saattaa muuttua yksipuoKeskiviikkona Helsingissä Säätyliseksi.
talon ulkopuolella oli 11 häkkiä. Suomen pitäisi
saada itsenäisyys ja erota EU:sta,
Sinivaara toteaa.
Vuosipalkka oli tilinauhassa
24 761 euroa, josta lisiä 4 558 euroa. Jos marketista ei saakaan enää
kaikkea, mitäs sitten?
Omavaraisuuden puolesta Merja
Kyllönen puhuu myös energiaasioissa. Meillä puhdas vesi tulee hanasta
ja sähkö pistokkeesta, suurimmalla
osalla maailman ihmisistä ei. Muuten täällä on koko osasto
vatsataudissa.. Melkoinen loikka yhdelle
lähihoitajalle.
» Pyhätyökorvaus
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen piti kesälomaa ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Itselleni on ollut viime vuosina
todella silmiä avaavaa nähdä kun globaali kapitalismi ja ahneus tuottavat
ilmiöitä, jotka johtavat sotimiseen ja
sellaisiin kriiseihin, jotka laittavat ihmiset liikkeelle.
Kyllösen omalla alueella eli liikennesektorilla keskustellaan rahtija matkustajaliikenteestä: mitä siellä
voitaisiin tehdä pakolaisten turvallisuuden eteen.
TOISAALTA KYLLÖNEN
alussa 8. Hänen mielestään on turhaa
laittaa miljardeja tuontienergiaan.
. Esitetyt muutokset kohdistuvat erityisesti julkisen sektorin
matalapalkkaisiin, kolmivuorotyötä tekeviin naisiin.
Illalla kotona kaivoin vuoden 2008 tilinauhani esiin
ajalta, jolloin työskentelin vielä terveyskeskuksen vuodeosastolla lähihoitajana. Ensin pitäisi kuitenkin siivota oma pesä: Kreikan tukipaketin
myötä vesipalvelut ovat Kreikassa jo
yksityistämislistalla.
. Aikaisemmin päivällä pääministeri Sipilä sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että ?pienpalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla sunnuntailisä muodostaa aika ison osan palkasta, että sen
takia me päädyttiin 75 prosentin (leikkaukseen) eikä 50
prosentin mikä meillä oli se alkuperäinen ajatus tässä?.
Kovin huomaavaista, ajattelin.
Olen viettänyt osastolla työkavereiden ja potilaiden
kanssa päiviä, öitä, viikonloppuja ja useita juhlapyhiä.
Juhannuksen kruunasivat potilaille grillatut makkarat,
vappuna ilahduttivat ilmapallot, sima ja munkki, jouluaattona osastolla raikuivat joululaulut ja uudenvuodenyönä
toivoimme, että potilaat nukkuisivat rauhallista yöunta
rakettien räiskyessä taivaalla.
Kotona oma perhe vietti juhlapyhiä ilman äitiä.
Ammatinvalintakysymys, sanoo moni. paju@kansanuutiset.?
KYLLÖNEN TOIMII
on korvaus
poikkeuksellisista
työajoista
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja
ja kansanedustaja.
7. Hänen mielestään EU:n tulisi
ottaa aktiivinen rooli kriisien ratkomisessa.
. Kahden valiokunnan koordinaattorina toimivalle Merja
Kyllöselle tuleva syksy on työntäyteinen.
SARIANNE HARTONEN
. Kuvassa
Kyllönen Reijo Kelan Hiljainen Kansa -teoksen keskellä Suomussalmella.
teen panostamista ruoantuotannossa.
Siksi hän näkee kotimaisen maatalouden tukemisen positiivisena.
. ENVI-valiokunnassa käsitellään
viisi vuotta sitten unkarilaisella alumiinikaivoksella tapahtunutta vakavaa maanvyörymäonnettomuutta.
Siinä yhteydessä on puhuttu myös
Talvivaaraan liittyvistä ongelmista ja
vesikysymyksistä.
. EU:n tehtävä on toimia rauhanvälittäjänä. Siitä on maailmalla
huutava pula.
. Siinä
hyödynnettäisiin monipuolisesti
kaikkia energiamuotoja mitä vedestä, maasta, ilmasta, auringosta ja
tuulesta saadaan. Pyhätyökorvaus on kuitenkin korvaus poikkeuksellisista työajoista.
Ajoista, jolloin perheet ja ystävät kokoontuvat yhteen
viettämään pyhäpäivää tai nukkuvat rauhaisaa unta.
muistuttaa, että
eri puolilta Eurooppaan pyrkivät ihmiset tarvitsevat apua nyt.
Hän pitää Suomen hallituksen
nihkeyttä pakollisten turvapaikkakiintiöiden suhteen häpeällisenä,
etenkin kun samaan aikaan leikataan
dramaattisesti kehitysyhteistyön rahoitusta.
Surullisimpana hän näkee tilanteen, jossa köyhät asetetaan toisia
köyhiä vastaan.
. Ja
niin varmasti ovatkin. Minäkin sairastuin
aamuyön tunteina. Siinä tarvittaisiin
uudenlaisen tekemisen mallia ja ideoita.
dinaattorina: liikenteestä ja matkailusta vastaavan TRANI-valiokunnan sekä ympäristöstä, terveydestä ja
ruokaturvasta vastaavan ENVI:n.
Kainuulaisesta ja suomalaisesta
näkökulmasta EU-syksyssä on kiinnostavaa, että esillä ovat myös kaivosasiat.
. Osastonhoitaja kauhistui: ?Et varmasti tule töihin. Vessanpöntöllä roikkuessa mietin
tulevan päivän iltavuoroa. Vuoro alkaisi vasta iltapäivällä
kahdelta, joten selviäisin varmasti.
Aamupäivällä soitin osastolle ja kerroin sairastumisestani. EU-tasolla on
myös peiliin katsomisen paikka. ?Eurooppaan pyrkivät
ihmiset tarvitsevat apua nyt?
Kolumn
Kolumni
» Europarlamentin syyskausi alkoi maanantaina täysistunnolla
Strasbourgissa. Tähän
suomalaisten kannattaisi tarttua sekä
tutkimuksen että laitevalmistamisen
tasolla. EU on
tehnyt myös repiviä ja rikkovia kannanottoja.
Aino-Kaisa Pekonen
aino-kaisa.pekonen@eduskunta.?
Lähihoitajan
tuottavuusloikka
HALLITUS ILMOITTI tiistaina leikkauksista sairausloma-,
sunnuntai- ja ylityökorvauksiin sekä arkipyhiin. Ja tottahan se oli. ILMASTO, ENERGIA, ravinto
ja pakolaisuus, Merja Kyllönen tiivistää alkaneen parlamenttikauden keskeisimmät aiheet.
Pakolaiskysymyksessä Kyllönen
korostaa EU:n rauhantyön merkitystä. Kotiseudullaan Kainuussa hän latasi akkuja muun muassa metsätöissä. Onko olemassa sellaista tapaa
toteuttaa kaivostoimintaa, jossa ihmisten ja ympäristön terveys voidaan
huomioida, Kyllönen pohtii.
vasemmistoryhmä
GUE/NGL:ssa -valiokunnan koor-
Anna Paju
anna. Meidän tulisi laatia kahdenkolmenkymmenen vuoden selkeä ohjelma, jolla pyritään energiaomavaraiseen Suomeen. Nyt sairauspäivä vatsataudissa
tulee palkattomaksi.
Hoitoalalla, poliisissa ja pelastustoimessa työskentelee joukko ihmisiä, jotka tekevät äärettömän tärkeää
työtä, vuorokauden ympäri, arkena ja pyhänä. syyskuuta parlamentti antoi tukensa eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle, joka vaatii juomaveden ja viemäriverkostojen
säilyttämistä julkisina.
Kyllösen mielestä EU:n tulisi tehdä
enemmän töitä veden ja viemäröinnin takaamiseksi myös EU:n ulkopuolella. Meillä on tietotaitoa veden
puhdistamisesta. Moni ajattelee, että nämä ammatit ovat kutsumusammatteja. Ollaanko me enää rauhanyhteisö. Kotimaan politiikassakin niitä
pidetään itsestään selvinä asioina.
Energia ja puhdas ruoka ja juoma ovat
kuitenkin niitä asioita, jotka maailmalla ihmisiä liikuttavat.
HETI KAUDEN
ILMASTON MUUTTUESSA ruoka ja juoma
liikuttavat ihmisiä entistä enemmän.
Kyllönen kannattaa omavaraisuu-
VATSATAUTI ISKEE lähes aina yöllä. Jäin viettämään sairauspäivää
kotiin ja säästin osaston vanhukset sekä työyhteisön vatsataudilta. Syyriassa tarvittaisiin nyt
neutraaleja toimijoita. Mutta kutsumus ei elätä ketään.
Tehdystä työstä on maksettava palkka, ja tilinauhan
summa kertoo myös työn arvostuksesta.
Keittiön pöydän äärellä tilinauhaa pyöritellessäni laskin, mitä hallituksen suunnittelemat muutokset olisivat tarkoittaneet vuoden 2008 tilipussissani. Pyhälisien
leikkaus, arkipyhien ja mahdollisten sairauslomarahojen menetys olisivat keventäneet tilipussiani lähes 1 300
euroa vuodessa, reilut viisi prosenttia vuosituloistani, eli
yhden tuottavuusloikan verran
krs
00500 Helsinki
p. 09 7596 0240
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.pohjois-pohjanmaa.
vasemmisto.?
ilmoitukset@
kansanuutiset.fi
Kainuun Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.kainuu.vasemmisto.?
Vasemmistoliiton Lapin piiri
toiminnanjohtaja
Kati Tervo 040 664 6643
www.lappi.vasemmisto.?
Keski-Suomen
Vasemmistonuoret
Väinönkatu 28 B 14,
40100 Jyväskylä
puheenjohtaja Henri Närhi
040 746 0857
keski-suomi@
vasemmistonuoret.?
Lapin Vasemmistonuoret
Lapinkatu 2,
96190 Rovaniemi
puheenjohtaja Jussi Öman
040 731 4145
lappi@vasemmistonuoret.?
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmistonuoret
Pakkahuoneenkatu 19,
90100 Oulu
puheenjohtaja
Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764
pohjois-pohjanmaa@
vasemmistonuoret.?
Satakunnan
Vasemmistonuoret
Maaherrankatu 28,
28100 Pori
puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio
044 3569 187
satakunta@vasemmistonuoret.?
Varsinais-Suomen
Vasemmistonuoret
Hakakatu 12,
20540 Turku
puheenjohtaja Saska Heino
(02) 2379 130 (toimisto)
varsinais-suomi@
vasemmistonuoret.?
SDPL ry Pioneerit
Hämeentie 29, 6. krs
00500 Helsinki
p. 050 571 7330
www.sdpl.?
Yrjö Sirolan Säätiö
Vasemmistonaiset
Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7725
yrjo.sirola@sirolansaatio.?. 020 7737 725
toimisto@sirolansaatio.?
Onko tämä
paikka
sinulle?
Vasemmistoliitto
Vasemmistonuoret
Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7700
www.vasemmistoliitto.?
Hämeentie 29, 6. 050 591 1216
www.vasemmistonaiset.?
8
Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00500 Helsinki
p. 045 348 5499
toimisto@vasemmistonuoret.?
www.vasemmistonuoret.?
Helsingin Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jorma Pikkarainen 050 537 9011
www.helsinki.vasemmisto.?
Uudenmaan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Auli Herttuainen 040 153 0150
www.uusimaa.vasemmisto.?
Etelä-Suomen
Vasemmistonuoret
Päijänteentie 35,
00510 Helsinki
puheenjohtaja Lauri von Pfaler
040 7276 731
etela-suomi@
vasemmistonuoret.?
Varsinais-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Raimo Nieminen 040 648 3133
www.varsinais-suomi.
vasemmisto.?
Hämeen Vasemmistonuoret
Näsilinnankatu 22 A,
33210 Tampere
puheenjohtaja Visa Savolainen
050 431 1824
hame@vasemmistonuoret.?
Satakunnan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Kari Kuisti 0400 125 396
www.satakunta.vasemmisto.?
Itä-Suomen
Vasemmistonuoret
Koulukatu 39 A 36,
80100 Joensuu
puheenjohtaja Toni Mäkinen
040 507 9861
ttmakin@gmail.com
piirisihteeri Viljami Vaskonen
044 976 2830
ita@vasemmistonuoret.?
Hämeen Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.hame.vasemmisto.?
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
toiminnajohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pirkanmaa.vasemmisto.?
Kaakkois-Suomen
piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.kaakkois-suomi.
vasemmisto.?
Pohjois-Karjalan piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Jaakko Turunen 040 638 6007
www.pohjois-karjala.
vasemmisto.?
Pohjois-Savon Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Turunen 040 638 6007
www.pohjois-savo.vasemmisto.?
Keski-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.keski-suomi.vasemmisto.?
Pohjanmaan Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pohjanmaa.vasemmisto.?
Varaa oma
ilmoitustilasi:
p. krs
00500 Helsinki
p. klo 13?16
Tuulismäentie 12
Turku
Pimeitä voimia
vastaan!
Sääntöjen määräämä
syyskokous
Forssan Järjestöjentalolla
29.9.2015 klo 12:00
Esillä sääntöjen
määräämät asiat.
Toimikunta
Paras juttu -arvonnassa
10.9. 09 759 60 200
kirjamyynti@kansanuutiset.fi
Lintulahdenkatu 10,
00500 Helsinki
p. kirjapalkinnon
voittivat:
Eero Niiniviita, Tampere
Kauko Oksanen, Lappeenranta
Liisa Salmijärvi, Muurame
Kirjat tulevat postissa!
Nouseva nyrkki
-heijastin
1 kpl.......3 ?
2 kpl.......5 ?
5 kpl.....10 ?
Yrjö Sirolan Säätiö
Adressit
onnittelemiseen
& muistamiseen
tä
ti netis
s
ä
v
e
t
kä
www.sirolansaatio.?
TILAA JA NÄY:
http://kauppa.kansanuutiset.fi
p. Merkkipäivä
>> Järjestöhakemisto
Forssan Järjestöjentalo ry
100 v
Saina Lemmikki Junttila
14.9.2015
Kahvit kotitalolla
su 13.9. krs
00500 Helsinki
p
Olemme olleet jo
neljä kertaa peräkkäin sijalla 1.
Tervetuloa Turvaan,
vanhat ja uudet asiakkaat.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
01019 5110
www.turva.fi
,%'%.$!!2)3%.ßß
-!2)-%+/.ß
4!2).!
+AUNISTELEMATTA. ak ast y yt y väi
Kolumni
s
stu
E P S I R at
i
yy
ng
Asi
utu
ssa
tkimus
Va
ku
syhtiöver tail
u
Tyytyväisimmät
asiakkaat
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä
ß
MUTTAßSAAVUTUKSIA
ViHiTTELEMiTTi
KIRJA
Hyvä kapitalisti
Hannu Nyberg:
Olavi Virta ?
Hurmiosta turmioon
LYHYEEN ALKUTAIPALEENSA aikana Suomen SS (SSS) on tehnyt selväksi, että sen politiikkaa määrittää ensisijaisesti raamatullinen usko hyvään kapitalistiin. 044 721 0320
info@kansanarkisto.fi
www.kansanarkisto.fi
TI-PE klo 9?16.
.DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ
MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ
HULNRLVNLUMDVWR
$8., 7, .( 72 3(
-lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD
. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ?
+HOVLQNL . S
?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL?
?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ?
ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL
Kirjakaupassa
a
kymmeniä kirjoj
UUN
ALENNETKT
atso:
hintaan.
http://kauppa.
kansanuutiset.fi
Tuukka Pääkkönen
totpaa@utu.?
NYKYAJAN PÖRSSIKAPITALISMISSA voittoa pitää tehdä aina
enemmän. Jos sitä ei tänä vuonna tehdäkään yhtä paljon kuin
viime vuonna, yritys on tehnyt ?tappiota?, koska liikevoiton
määrä on pienentynyt. He tarvitsevat vallalleen vastapelurin, joka tasapainottaa heidän tyhmimmät
ideansa ennen kuin ne ehtivät
tehdä laajaa yhteiskunnallista
tuhoa. Kun Suomessa on tarpeeksi hyviä kapitalisteja, järjestelmä korjaa itse
itsensä ja kaikilla on taas kivaa, vaikka verorahat menevätkin
luxemburgilaiselle pankkitilille tai holding-yhtiölle.
Valitettavasti hyvän kapitalistin ainoa tehtävä on tuottaa voittoa itselleen ja yrityksensä osakkeenomistajille. Asiaan
löytyy patenttiratkaisu. 1
Äänitteitä vuosilta 1944?63
17?
Kirja + CD yhdessä 40 ?
NDQVDQ DUNLVWR
tallentaa työväestön ja
järjestöjen historiaa
avoinna kaikille kansalaisille
Kansan Arkisto
Vetehisenkuja 1
00530 Helsinki
p. Hyvä kapitalisti tietää,
miten Suomi saadaan kasvu-uralle, kuinka pitkiä työpäiviä
työntekijöiden pitää tehdä, kuinka alhaista korvausta heille
pitää tehdystä työstä maksaa ja kuinka paljon vapaata tai
sairaslomaa kukakin ansaitsee ja millä korvauksella. Jos valmiiksi rikas ja
menestyvä vähemmistö vie työn hedelmistä kaiken irti lähtevän, ei yhteiskunnalle jää hyvinvoinnin rakennuspalikoita.
» Uhrataan
-!2)-%++/߯ß3UURIAßKUVIOITA
3YKSYNßODOTETTUßUUTUUSKIRJAßAVAAß
-ARIMEKONßIHMEELLISENßHISTORIAN ß
+AUNISTELEMATTAßJAßTiYNNißHERKULLISIAß
TARINOITA ß4UTKIVIENßTOIMITTAJIENß
KIRJOITTAMAßTEOSßPERUSTUUßYLIßSATAANßß
HAASTATTELUUNßJAßKYMMENIINß
ARKISTOLiHTEISIIN
3!!4!6!.!ß ß!,+!%.ß
MM ß!KATEEMISESTA. Ennen riitti, että yritys ylipäänsä tuotti voittoa, osakkaat saivat maltillisen osinkonsa ja bisnes kehittyi.
CD
25?
Olavi Virta:
Arkistojen aarteita Vol. Millään muulla ei ole väliä, ei edes yrityksen pitkän tähtäimen
tulevaisuudella. Uhrataan muutama sata tai tuhat
työläissielua Ayn Randille, niin
sijoittajat ja markkinat ovat tyytyväisiä.
Sen lisäksi, että Suomessa
ei ole järin hyviä kapitalisteja, he
eivät yksin ole kelvollisia päättämään muiden ihmisten hyvinvoinnista. Hyvinvointia syntyy vain
ihmisten tekemän (yhteis)työn kautta
Nyt kun työväenpuolue
ilman sosialismia on paljastunut keikariksi ilman vaatteita ja
pääministerimessias on paljastumassa tuhlaajapojaksi, on
muilla aikaa miettiä pelitaktiikkansa rauhassa kuntoon.
Nyt ei tarvitse enää jännittää muuta kuin sitä, kykenevätkö muut yhteispeliin vai alkaako perinteinen oman pesän
likaaminen ja keskinäinen kunniankilvoittelu jo pukuhuoneessa ennen ottelua. ßß
3UOMALAISESTAßJAß0RISMASTA
4ILAUKSETßSUORAANßß
KUSTANTAJALTAß ßà PK ß
WWW INTOKUSTANNUS ½ß
TAIßPUHß
muutama sata
tai tuhat työläissielua Ayn
Randille, niin
sijoittajat ja
markkinat ovat
tyytyväisiä.
JOS KUKAAN ei kamppaile hyvää kapitalistia vastaan, hän voittaa, mutta yhteiskunta ja lopulta myös yritykset häviävät.
Lopputuloksena on jonkinlainen kartellioligarkia, jossa työn
tuottavuus on heikko, yhteiskuntamoraali löyhä ja varakkaat
joutuvat piiloutumaan turvatakseen ?omansa?.
Valitettavasti Suomessa ei vielä ole voimaa, joka pystyy tasapainottamaan hyvää kapitalistia. Tällöin hyvät kapitalistit voittavat
ensimmäisen erän tyrmäyksellä.
Kirjoittaja on putkiasentaja Turusta.
9. Kaikki ne tahot,
jotka siihen kykenisivät, ovat liian kiinnostuneita oman pikku
hyvinvointinsa säilyttämisestä
Silloinhan ei koskaan tutustukaan,
hän toteaa.
Kantola tuli seurakunnan talkoisiin
pakettiautolla.
. Normaali ihminen
ei viitsi kommentoida tällaista esimerkiksi netissä, koska päälle tulee paljon vihaa. Hyvä iskee takaisin
» Yhtäkkiä ihmiset alkoivat
toimia turvapaikanhakijoiden
puolesta.
TEKSTI Tuula Kärki KUVAT Anna Upola-Lehto
HELSINKILÄISEN Anni Lehtikunnaan koti on
Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen lähellä.
Häntä ei vastaanottokeskus pelota.
. Sama tilanne on pakolaisilla. Jatkossa kuulostelemme, mitä vastaan-
10
Eija Saarikivi auttaa äitiyslomallaan.
Isoäidin metsämansikat
Aitolehti on yhteisöpappi ja vaatekeräyksen
organisoiminen sopii hyvin hänen työhönsä:
. Haluan toimia enkä vain puhua.
Saarikivi toteaa, että ei ole yksin.
. On hyvä, että auttamishalu ei ole vain yhden väestöryhmän asia.
Saarikivi toi keräykseen 15-vuotiaan poikansa vaatteita ja auton. Evakoilla on aina ikävä, vaikka he ovat
pystyneet rakentamaan täällä elämän, joka on
ollut heille ihan hyvää. Kuljetuksista huolehdittiin pakettiautolla ja parilla henkilöautolla. Ensimmäiset lahjoitukset
menivät Kirkkonummelle ja Helsingin
Kaarlenkadulle vastaanottokeskuksiin.
. Eniten on ollut
puutetta miesten vaatteista.
Hyvyys yllättää
Moni muukin haluaa auttaa. Se näkyy
näin.
Paavalin seurakunta on kerran aiemmin
kerännyt vaatteita vastaanottokeskukseen.
. Minusta on itsekäs ajatus, että hädänalaiset ihmiset eivät saisi tulla tänne minun
alueelleni, koska he aiheuttaisivat minulle
epämiellyttävän olon. Keräsimme
pienen henkilöautollisen tavaraa ja veimme ne
yhden vapaehtoisen kanssa, Aitolehti kertoo.
Nyt ensimmäisessä kokoontumisessa Paavalin kirkkoherranvirastossa tavaraa oli lajittelemassa kymmenkunta vapaaehtoista. Tosi monet ihmiset ovat hyviä. Sen lisäksi,
että he ovat kokeneet hirveitä asioita, he eivät
ehkä enää löydä paikkaa, joka tuntuu kodilta.
Se tuntuu hirveältä.
Muillakin auttajilla on muistissaan
evakkokertomuksia.
. On surullista, jos ihmiset eivät voi auttaa edes sen vertaa, että suvaitsisivat vastaanottokeskuksen naapurustossaan. Minulla oli aikaa ja ajokortti, joten minä sitten
lähdin. Jotkut ihmiset eivät näe omaa hyväosaisuuttaan, sitä, että heillä itsellään on asiat
hyvin, ruokaa, töitä ja katto pään päällä.
Lehtikunnas kävi viemässä Kaarlenkadun
vastaanottokeskukseen miesten vaatteita.
Huomattuaan Paavalin seurakunnan vaatekeräyskampanjan hän päätti tulla auttamaan.
Varsinainen heräte avun antamiseen syntyi sydämettömästä keskustelusta, jota Suomessa on käyty muualta tulleista, viimeksi
Välimeren ylittäneistä pakolaisista.
. Hän lähtikin kuskaamaan täyteen pakatulla tila-autolla vaatteita
Kirkkonummelle vastaanottokeskukseen.
Hän aikoo jatkaa auttamista.
. Arvoimme perheessä, kuka lähtee. Hän tuntee isoäitinsä
metsämansikkapaikat Viipurin maalaiskunnassa tarinoiden perusteella ja uskoo sen
helpottavan niiden ymmärtämistä, jotka ovat
nyt joutuneet jättämään kotinsa.
. Aina ei ole rahallisesti mahdollista,
mutta nyt äitiyslomalla voin antaa aikaa.. Ei voi edellyttää, että tuntisi voidakseen
Tosi monet
ihmiset ovat
hyviä. Aamulla huomasimme, että kolmella ensimmäisellä vaatteita lajittelemaan tulleella
on evakkotausta.
Toiminta on vastaus pelkoon
Paavalinkirkossa kastettu ja ripille päässyt
Viola Kantola ei tunne pakolaisia tai turvapaikanhakijoita.
. Lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus muun työn ohessa
hoitaa järjestelyjä.
Hän arvelee, että turvapaikanhakijoiden
tilanteeseen samaistumista helpottaa oman
perheen evakkotausta. Olen käsittänyt myös,
että he eivät ikinä enää kokeneet olevansa kotona. Hän muisteli niitä joka ikinen kesä.
. Myös kotimainen keskustelu on pelottavaa. Se
näkyy näin.
auttaa. Keräyksiä järjestävät
myös monet muut seurakunnat, yhteisöt,
kaveriporukat ja yrityksetkin.
. Toiminta on keino vastata pelkoon.
Kaikenlaisten ihmisten asia
Pikkuruisen vauvan kanssa talkoisiin tullut
Eija Saarikivi puhuu vastareaktiosta.
. Suomalaiset vaikuttavat niin ahdasmielisiltä, että kauhistuttaa.
Toisaalta monet miettivät, miten voisivat
auttaa.
. Ihmiset haluavat osoittaa konkreettisesti, että eivät ole samaa mieltä rasistien
kanssa. Siksi halusin tulla konkreettisesti auttamaan.
Pastori Tuuli Aitolehti on iloinen siitä hyvyydestä, joka kohdistuu
pakolaisten auttamiseen.
ottokeskuksissa tarvitaan. Hyvyys yllättää, kirjoitti pastori Tuuli
Aitolehti seurakunnan internetsivuilla.
Kansan Uutisille hänkin arvelee ihmisten reagoivan sitä vastaan, että julkisuudessa
on käyty ja käydään kovasanaista keskustelua
pakolaisia ja heidän vastaanottoaan sekä ylipäätään maahanmuuttajia vastaan.
. Yhteiskunnassa on nyt kovia arvoja.
Mutta tavalliset ihmiset haluavat näyttää, että
he ovat toista mieltä. Nämä ihmiset tarvitsevat apua, mutta
heistä puhutaan asenteellisesti vyörynä, loisina ja elintasosurfareina. Se oli söpö pieni kampanja. Vastareaktio rasismipuheeseen, hän
määrittelee.
. Se on myös minun oma lähtökohtani
auttamiselle. Kirkolla on tilat ja yhteydet. Kun helsinkiläinen Paavalin seurakunta aloitti vaatekeräyksen vastaanottokeskuksia varten elokuun lopun maanantaipäivänä, se poiki iltaan mennessä kymmeniä yhteydenottoja ja satoja
osallistumisilmoituksia. He haluavat auttaa ja toivottaa tulijat tervetulleiksi, Aitolehti sanoo.
. Käsiä on usein, kuten nytkin, tarjolla,
muttei pakettiautoa, hän sanoo.
Hänessä uutisointi Välimeren pakolaistilanteesta on herättänyt tuskaa ja ahdistusta.
. Auttamishalu kuuluu ystäväpiirissä, jossa
on monenlaisia ihmisiä
Siellä
asiaa tuntevat ovat kertoneet kysyjille esimerkiksi siitä, millaiset rokotukset tulijoilla
todennäköisesti on. Siellä ei keskustella vastaanottokeskusten puolesta tai
niitä vastaan tai ylipäätään käydä poliittisia keskusteluja
maahanmuutosta. Meidän lähtökohtamme on, että otamme totena hattuumme, että Koskelassa on vastaanottokeskus. Se muuttaa Suomea tavalla tai toisella. Ollaan avoimia maailman hädälle ja halutaan näyttää se. Sellaiselle keskustelulle on muut väylät,
hän sanoo.
. Syvärisen
mielestä onkin hienoa, että yhtäkkiä kansalaistoiminta lähtee pyörimään itsestään, kun joku avaa sille paikan.
. Ihmiset ovat nyt aika herkillä, sillä vastakkainasettelu
on ollut aikamoista, hän sanoo.
. Nyt toimintaan vaikuttaa kuitenkin myös poliittinen
vastakkainasettelu, esimerkiksi se, että kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan dramaattisesti.
11. Tai voivatko pakolaisleireillä sairastetut
taudit levitä Suomessa, hän kertoo.
Syvärinen korostaa, että ryhmä on nimenomaan tukiryhmä.
. Ihmiset pohtivat, miten voisi auttaa ja minne viedä lahjoituksia. Aika nopeasti ruvettiin miettimään, voisiko
imia
o
v
a
n
olla
jollain tavalla kaverina tulijoille ja tehdä yha
a
?Oll
e
ll
ä
dessä
heidän kanssaan jotain.
d
ä
nh
maailma
Toisena sivuston tärkeänä tehtävänä Syväan
rinen pitää tiedon kulkua ylipäätään siitä, mikä
ja haluta
.?
vastanottokeskus
on, miten se toimii ja keitä
e
s
näy ttää
siellä on.
. Sivustolla on jaettu myös huolia. Jokaisen ei tarvitse
aloittaa omaa keräystä, voi mennä mukaan jo aloitettuihin.
Vaatekeräysten ja lajittelujen lisäksi järjestetään jalkapalloa, kahvitusta, akrobatiakursseja, konsertteja, lasten kerhoja, vertaistukea.
. Syvärinen perusti keskustelua ja tiedonkulkua varten
Facebookiin ryhmän nimeltä Koskelan vastaanottokeskuksen tukiryhmä.
Jo muutamassa päivässä ryhmään liittyi lähes 700 henkilöä, pääasiassa vastaanottokeskuksen lähistöltä. Nyt onkin syytä pyrkiä siihen,
että homma sujuu mahdollisimman hyvin eikä synny
vastakkainasettelua, vaikka maan talous on tiukka.
Hätä koskettaa
Viola Kantola pitää itsestäänselvänä, että tulijoita autetaan.
Syvärinen arvioi, että nyt esiin purskahtanut auttamisen
halu kertoo ihmisten yleisemmästä heräämisestä.
. Parhaat asiat eivät edellytä juuri keltään juuri mitään,
hän tuumaa.
. Kouluissa, tarhoissa, kaduilla näkyy uusia ihmisiä,
joille pitää löytää paikka yhteiskunnassa. Ymmärretään, että meneillään on valtaisa kansainvaellus.
Hän muistuttaa siitä, että iso osa suomalaisista on aina
auttanut toisia.
. Toivotamme sen tervetulleeksi ja pyrimme luomaan toimintaa,
joka pehmentää sen kohtaamista.
Syvärinen toteaa, että iso osa vastaanottokeskuksiin tulevista ihmisistä todennäköisesti jää osaksi Suomea.
. Facebook-ryhmä jakaa
tietoa ja tunteita
Katja Syvärinen suunnitteli jokunen viikko sitten vaatteiden ja lelujen viemistä
kotinsa lähelle avattuun Koskelan vastaanottokeskukseen.
Hänen naistenvaatteitaan ja lelujaan ei kuitenkaan ensihätään tarvittu, sillä talo täyttyi miehistä.
Samaan aikaan sosiaalisessa mediassa kävi kuhinaa. Nyt ryhmä on lähes itseohjautuva.
HELSINKILÄINEN KANSALAISAKTIVISTI
Pakettiauton täydeltä miesten vaatteita siirtyy Paavalin kirkolta vastaanottokeskukseen.
Pehmentämään kohtaamista
Sivun kautta löytyy yhteistyökanavia.
. Tällä vältytään päällekkäisyyksiltä
Juoksuun verrattuna kävelyä pidetään kokonaisvaltaisemmin terveyttä edistävänä toimintona. Ranskalainen
. loso. Jyväskyläläinen Upe Nykänen harrastaa sekä arkikävelyä, että luontoon ja muihin
kohteisiin suuntautuvaa vaellusta, ja kertoo
kokemuksistaan Jalkaisin-blogissaan. Hän
esittelee kävelyreittejään Suomessa ja ulkomailla omakohtaisin havainnoin ja kuvin.
Jalkaisin-blogin kautta pääsee Nykäsen
jalanjäljille esimerkiksi Kalevala Korun perustajan Elsa Heporaudan patikointipolulle
Puumalaan tai englantilaisen Late Lammas
-animaatiohahmon mukaan nimetyille kävelykierroksille Bristoliin.
. Mahatma
Gandhin, Friedrich Nietzchen ja Immanuel
Kantin esimerkit kertovat kävelyn yhteyksistä
suurten ajattelijoiden oivalluksiin. ALL OV
ER PRES
S / JON
HELG A SO
N
Käveleminen on
hidasta läsnäoloa
» Kävely on ?uusi musta. Liikun mie-. Hänelle se on hidasta, toistoon perustuvaa liikkumista, jonka luonteeseen kuuluu vapaus ja yksinkertaisuus. Grosin mukaan ?kävelemällä irtaudutaan jopa identiteetin ajatuksesta, houkutuksesta olla joku, jolla
on nimi ja menneisyys?.
TEKSTI Maarit Piippo
Löytöretkiä
itseen ja paikkaan
Kävelyn rytmi
rauhoittaa,
jos jokin asia
painaa mieltä.
Kävely on monelle yhä varteenotettavampi
vaihtoehto niin hyöty- kuin vapaa-ajan liikunnalle. Tutkimusten mukaan käveleminen myös torjuu masennusta sekä parantaa
oppimiskykyä ja luovuutta.
Lisäksi kävely kohottaa fyysistäkin kuntoa,
12
parantaen lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Filoso?nen kävely on minuuden tutkimista, jossa vapaudutaan yhteisöllisestä roolista. Ei ihme, että työelämässä
pidetään kävelykokouksia ja terveysjärjestöt
toteuttavat kävelykouluja.
Frédéric Gros erottaa kävelyn suorittavasta
urheilusta. -ilmiö, jonka suosio kasvaa askel askeleelta.
?KÄVELLESSÄ MIKÄÄN ei todella siirry paikal-
taan; pikemminkin on niin, että läsnäolo
asettuu hitaasti ruumiiseen?. Kävelen töihin ja harrastuksiin sekä käyn
iltakävelyllä ja luontovaelluksilla. Gros sanoo kirjassaan Kävelyn ?loso?aa, että lajin salaisuus on maiseman hidas
lähestyminen, jossa muutos on lähes huomaamatonta.
Kävely on downshiftaukseen, leppoistamiseen, liitetty ilmiö, kun moderni ihminen
hakee vastapainoa kiireiselle elämäntavalle.
Suomen Sydänliiton mukaan käveleminen
alentaa verenpainetta ja kolesterolia, ja aivotutkijat ovat todenneet kävelyn parantavan
muistikykyä. Frédéric Gros kuvaa kävelemistä kiirehtimisen vastakohdaksi, ajan venyttämiseksi. Kävelyn on jopa väitetty pidentävän
elinaikaa
Henkeni ei liiku,
ellen käytä jalkojani.?
Kävelyfestivaalin Koti Kalliossa -kävely täytti Kallion kadut, kujat ja portaat vuonna 2010.
JERTTA RATIA
Lainaukset Frédéric Grosin kirjasta Kävelyn
filosofiaa (Basam Books, 2015).
Kallion kävelyfestivaali järjestää Leipää ja
konepajoja -kierroksen Sörnäisten teollisuuden perintö -reitillä su 13.9. Korkeat rakennukset, teollinen ilmapiiri sekä ihmiskirjon moninaisuus muodostivat kaupunkimaiseman, jonka vaaroihin ja yllätyksiin
?anööri taivalsi kuin vuoristosolien ulottuvuuksiin konsanaan.
Tämän päivän ?anööreita voi kohdata
vaikkapa opastetuilla kaupunkikävelyillä.
Helsingissä Kallion kävelyfestivaali on järjestänyt kulttuurihistoriallisia opaskierroksia
Kallion kaupunginosaan jo kymmenen vuoden ajan.
Kerran kuussa Kallion kulttuuriverkoston tuottaja Juhani Styrman vetää opastetun
kierroksen Kallion katujen kohteisiin. JUHANI STYRMAN
luiten ilman moottoria, pitämättä meteliä, Nykänen kertoo.
Kävely on hänelle myös henkilökohtaista
löytöretkeilyä, jossa on aikaa hidastaa, pysähtyä ja aistia ympäristöä sekä pohtia elämää.
Kävely tuo Nykäselle inspiraatiota ja antaa tilaa ajatuksille.
. Ahola kertoo olleensa jo teininä mielenosoituksessa ajamassa
Helsingin Aleksanterinkadun muuttamista
kävelykaduksi.
Renessanssi. loso. Upe
Nykänen valitsee erilaiset kengät erilaisille
reiteille. Kokenut kävelijä tietää,
että mukaan on otettava vain välttämätön.
On harkittava, mitä todella tarvitsee: vaatteita
suojaksi, ruokaa energian lähteeksi vai hyvät
varusteet nukkumiseen.
Gros kertoo, miten hän eräällä kävelyretkellään luopui kaikista kantamuksistaan ja
joi vettä vuoristopurosta, poimi marjoja syödäkseen ja nukkui paljaalla maalla. on myös pidetty yökävelyitä ja aamuviiden lähtöjä. Ilman kävelyjä moni taideteos olisi
jäänyt näkemättä ja paikallistuntemus olisi
vähäisempää. Kuva Vallilan teollisuusarkkitehtuuria -kävelyltä vuodelta 2011.
HARRI AHOLA
Kengän ja jalan
yhteistyötä
Vaikka kävelyyn liitetään irtautuminen materian kahleista, ovat kulutuskulttuurin piirteet
ulottuneet tähänkin lajiin. ?Kun on kävellyt pitkään ja väsymys on valtava, lakkaa
äkkiä tuntemasta.. Hidas liikkumistapa tuo nöyryyttä, ja pyhiinvaelluksen
tuskan ja vaivan on uskottu puhdistavan kävelijää.
Nykyisin esimerkiksi espanjalaisen Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti on
suosittu tapa tutkia omia voimavarojaan. Kävelykierrokset tarjoavat ulkoilua ja sivistystä ja ovat mukava tapa tutustua uusiin
ihmisiin, kertoo jo ensimmäisessä Kallion kävelyssä mukana ollut Harri Ahola.
Hänestä kävelykierrokset lisäävät kaupungissa asumisen mielekkyyttä. Talvikeleillä kuvioidut kengänpohjat voivat olla
tarpeen. Perustekijöistä luopuminen palkitsi hänet luottamuksella siihen, että selviytyminen ei ole materiasta kiinni.
Kaupunkikävelyissä yhdistyy
kulttuuri ja sosiaalisuus
Kävelytrendi ei kuitenkaan ole vain luonnossa
samoilua. klo 15.
www.kallionkulttuuriverkosto.fi/
kavelyfestivaali
Upe Nykäsen kävelyaiheinen sivusto ja blogi:
jalan.fi ja jalkaisin.blogspot.fi
Kallion kävelyfestivaalin seuraava kohde on Sörnäisten teollisuuden perintö. Lumikenkien ja taitettavien kävelysauvojen avulla pääsee hankien peittämässä
maastossa paikkoihin, joihin ei ilman varusteita pääsisi.
Nykäsen suurimpiin kävelyelämyksiin
kuuluu postikorttien maisema Ranskan Merialpeilla. Olosuhteet tosin ovat muuttuneet sitten keskiajan: nyt reitin varrella on tarjolla majoituspalvelua, taksikuljetusta ja terveydenhuoltoa.
Kilvoittelun aste on madaltunut myös varusteiden kehittymisen myötä: nyt retkitarvikkeet ovat entistä pienempiä ja keveämpiä.
Haastetta silti riittää. Kävelijä on
säiden ja etäisyyksien armoilla sekä riippuvainen ravinnon ja veden saatavuudesta. Retkivarusteilla hi?stelyyn on tarjolla monenlaista tuotetta aina
teknosukista hankauksen estolla varustettuun takkiin.
Lopultakin tärkeintä on hyvät kengät. Michel de Montaignen
sanat elävät: ?Ajatukseni nukahtavat, jos jään
paikoilleni niitä hautomaan. Samalla kävelyn rytmi rauhoittaa, jos
jokin asia painaa mieltä.
Kilvoittelua omien
rajojen parissa
Pitkät kävelyretket ovat fyysinen ponnistus,
jossa ruumiin jaksamisen rajat voivat tulla
vastaan. Unelmissa siintää kävely Suomen halki tai South West Coast Pathin rannikkoreitti Britanniassa.
Paskatorni ja hanhiparvi ja muuta julkista taidetta Kalliossa ja Sörnäisissä -kierros oli Kallion kävelyfestivaalin kesäkauden päätös vuonna 2013.
13. Silloin ajattelu väistyy ja
?jalat ottavat tietoisuuden paikan?.
Rasituksen raskauteen voi kuitenkin vaikuttaa sillä, kuinka paljon tavaraa ottaa retkelle kannettavaksi. Kierros kävellään sunnuntaina 13.9. Kävelyn ?loso?aa -kirja kuvaa, miten kaupungistumisen myötä 1800-luvulla Pariisin katuja kulkivat ?anöörit, jotka vaelsivat
pitkiä matkoja eri kaupunginosien läpi. Kautta aikain käveleminen on liitetty
myös uskonnolliseen kilvoitteluun kuukausia
kestävillä pyhiinvaellusmatkoilla. Kävelyretkillä voin jokaisella askeleella
päättää, mihin suuntaan kuljen, vai pysähdynkö. Teemalliset kierrokset vedetään läpi säässä kuin
säässä, ja usein lähes satapäinen yleisö osallistuu kohteiden esittelyihin vilkkaasti.
. Kävelijän kunto on koetuksella, ja jalat alttiina rasitukselle ja kenkien hankautumille. Gros kuvaa kirjassaan, miten fyysisten rajojen kohtaaminen vie
kävelijän uusiin ulottuvuuksiin. Hän neuvoo, että ennen pitkiä vaelluksia uudet kengät on syytä kävellä ?sisään?, niin että jalka tottuu kenkään. On tutustuttu arkkitehtuurisesti merkittäviin rakennuksiin, noustu tuhat ja yksi porrasta ja
kävelty kiinalaisittain takaperin
Tasa-arvo ja hyvinvointi) tuodaan vakuuttavasti esiin maailmanlaajuisten tilastojen valossa, kuinka
kansalaisten suuren enemmistön
hyvinvointi, olipa kyse toimeentulosta, elinaikaodotteesta, terveydentilasta, mielenterveydestä, koulutuksesta, yleisestä turvallisuudesta, onnellisuudesta, on sitä parempi mitä
14
» Tasa-arvon
näkökulmasta
on mahdollista
haastaa kaikki
poliittisen oikeiston
perimmäiset dogmit
kuten näkemys
tuottavuudesta.
tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta on kysymys. Tasa-arvon näkökulmasta on mahdollista haastaa kaikki
poliittisen oikeiston perimmäiset dogmit kuten näkemys tuottavuudesta. Tässä ovat avuksi monet erinomaiset
tasa-arvon puolesta puhuvat tutkimukset (Atkinson, Piketty, Wilkinson &
Pickett, Lansley, Therborn, Tuomala),
joita on viime vuosina julkaistu.
Richard Wilkinsonin ja Kate
Pickettin kirjassa The Spirit Level
(suom. Aikaisemmin menestyneen
sosiaalidemokratian alamäki alkoi suuntavaiston menettämisestä luovuttaessa
tasa-arvon tavoitteesta. Päätösvaltaa halajava eurooppalainen vasemmistokin viehtyi 1980-luvulla silloisen valtavirran kutsusta,
kun sosiaalidemokraattiset kärkipoliitikot
yksi toisensa jälkeen kuulivat markkinoiden
kutsun. Tämä edellyttää moniulotteista ja vakaata harkintaa. Lisäämällä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta ja näin yhteistyötä tasa-arvo parantaa merkittävästi myös taloudellisen
toiminnan mahdollisuuksia. (paternalistista individualismia).
Viimeksi mainittu kohta on aivan olennainen. Tämä on kaiken vasemmistolaisen politiikan lähtökohta.
Kirjoittaja on politiikan tutkija.. Hän on
antanut nimen Tinbergenin normille, jonka
mukaan yritysten tuottavuuden kasvu alkaa
taittua siinä kohdassa, jossa näiden yritysten
eniten ansaitsevan tulot ylittävät viisinkertaisesti niiden vähiten ansaitsevan tulot. Tämä muistuttaa tasa-arvon näkökulmasta Raija Julkusen viisasta huomautusta:
?pohjoismainen hyvinvointivaltio on naisen
paras ystävä?. Tällaisen analyysin tulokset ja tarkkuus auttavat suuresti politiikan teossa, jossa
kamppaillaan näyttöön vedoten. He seurasivat niitä reformistisia ajattelijoita, jotka katsoivat, että eurooppalainen
poliittinen vasemmisto oli jäänyt ajastaan jälkeen iskulauseita toistelemalla. Po-
ALL OVER
PRESS
liittisen vasemmiston erottaa oikeistosta ennen kaikkea se, että vasemmisto ajaa tasaarvoa, kun taas oikeisto puoltaa eriarvoisuutta.
Tämä vastakkainasettelu on nyt niin kärjistynyt, että sitä voidaan pitää aikamme tunnusmerkkinä. Maailma
aailma muuttu
muuttuu
uu
Sakari Hänninen
sakari.hanninen@thl.?
Tasa-arvo kannattaa
USEIN KUULEE, että jako poliittiseen vasemmistoon ja oikeistoon on menettänyt merkityksensä tai että oikeisto ja vasemmisto ovat jääneet ääriliikkeiden temmellyskentäksi, kun
politiikan valtavirta kulkee keskustaan. Tasa-arvoisissa yhteiskunnissa ihmisten väliset erot huomioidaan
tosiasioina lähtemällä liikkeelle siitä, että jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo,
jota on kunnioitettava. Monet taloustieteen huippututkijat olivat tuol-
loin Tinbergenin kanssa samaa mieltä asiasta.
Mutta ajat ovat muuttuneet ja taloustieteen
Nobelit alkoivat saman tien matkata varsinkin
uusliberalistiseen Chicagoon. Ikivanha poliittinen viisaus toki muistuttaa, että
keskustasta käsin on hyvä johtaa hajota ja hallitse -periaatteen mukaisesti. Tämä viisaus ei todellakaan näy
Sipilän isäntävaltaisen hallituksen naisvihamielisissä linjauksissa, aivan päinvastoin.
Tasa-arvo ohjenuorana ei rajoitu näihin
kolmeen seikkaan. Siinä auttaa jo kolmen perustotuuden muistaminen: demokratian vahvuus riippuu suoraan tasa-arvon
asteesta; tasa-arvon kasvu lisää yhteiskunnallista turvallisuutta ja vähentää väkivaltaa;
tasa-arvoinen yhteiskunta luo parhaat edellytykset torjua ?isäntävaltaista etuilua. Väitteensä oikeisto perustaa sellaiseen talousajatteluun, jolle tasa-arvo ei ole kysymys eikä mikään, ainoastaan tuottavuus ja tehokkuus.
Jan Tinbergen oli (1969) ensimmäinen
taloustieteen Nobel-palkinnon saaja. Siitä vain tehtiin väärät johtopäätökset, joiden laskua nyt
maksetaan.
Muistan kun eräässä 1980-luvun puolivälin
vasemmistolaisuutta pohtivassa tilaisuudessa
oli läsnä itse Norberto Bobbio, joka yksilönvapauksia ylistäviä avauksia kuunneltuaan totesi
ykskantaan: jos vasemmisto ei aja tasa-arvoa,
niin en ymmärrä, mitä vasemmisto tarkoittaa.
Mielipiteensä tarkemmat perustelut hän esitti
myöhemmin julkaistussa kirjassaan Destra
e Sinistra (Oikeisto ja vasemmisto).
OLEN BOBBION kanssa täysin samaa mieltä. Tämä ?nanssivetoinen liike tapahtuu sen uskomuksen varassa, että tasa-arvo rikastumisen esteenä on
vaaraksi koko järjestelmälle.
Tämän harvainvaltaisen järjestelmän
haastaminen on parhainta aloittaa tasa-arvon
nimissä ja näkökulmasta. Onneksi maailma muuttuu edelleen, jopa valtavirran taloustiede, vaikka virallinen Suomi ummistaa
tältä nyt silmänsä.
OTTAMALLA TASA-ARVON vakavasti poliittinen
vasemmisto joutuu ottamaan nykyisen
?nanssikapitalismin vakavasti eli miettimään
perin pohjin, miksi ja miten rikkaat vain rikastuvat työtä tekemättä ja työllistämättä eli rahaa tekemällä ja kierrättämällä. Näin kiistattoman näytön edessä poliittinen oikeisto
voi vain vedota kuluneeseen hokemaansa,
että meillä ei ole enää, nyt tai vielä tähän varaa, koska aikaisempi kehitys on syönyt omat
eväänsä eli taloudellisen kantokykynsä. Vastaavasti
kansalaisten luovuus pääsee parhaiten oikeuksiinsa tasa-arvoisissa yhteiskunnissa,
joissa sille on olemassa vaadittava tieto- ja
taitopohja.
Toisaalta tasa-arvo ei tarkoita mitä tahansa yhtäläistämistä eli erilaisten kohtelemista samalla tavoin. Virhe on korjattava, mikäli vasemmisto havittelee suurempaa vastakaikua jatkossa
15
On helppoa
olla keskeyttämättä rasistinen huutelu kerjäläiselle ja on vaikeaa huomauttaa seksistisistä vitseistä pomolle, kun tili on tyhjä.
Vaikka Leinosen työt ovat nyt siististi näytillä museossa eikä niihin
saa koskea, on niiden alkuperäinen
luonne ollut osallistavampi.
Esillä on esimerkiksi Hunger King,
joka otti kantaa Unkarin asunnottomuuden kriminalisoivaan lakiin
Budapestissa ja teloitettu Ronald
McDonald -patsas, joka johti poliisikuulusteluihin ja sakkoihin.. Siksi moni muukaan ei
» Tottelemattomuus
ei ole
radikaalia.
Se on
ihmisenä
elämistä
maailmassa.
puutu asioihin, joihin pitäisi puuttua.
. Hän korostaa Kiasman näyttelynkin olevan monen ih-
misen tuotos, josta hän ei yksin halua
ottaa kunniaa.
Mukavuudenhalua
Tottelemattomuuskoulu on Leinosen
mukaan yritys vastata tottelevaisuuden ongelmaan.
Taiteilija mukailee Howard Zinnin tekstiä: Maailmanhistorian kauheimmat asiat, kuten sodat, kansanmurhat ja orjuus, eivät ole seurausta
tottelemattomuudesta vaan tottelevaisuudesta.
Jani Leinonen sanoo olleensa
ikänsä itsekin liian tottelevainen.
Mukavuudenhalusta, ja koska se
on helppoa. Katolla
oleva kyltti puolestaan näyttää tutulta ja vieraalta samaan aikaan: tutuilta tuotemerkeiltä lainatut kirjasintyypit muodostavat uuden sanan ja
käsitteen: Tottelemattomuuskoulu.
Koulurakennus on keskellä Nykytaidemuseo Kiasman viidennen kerroksen näyttelytilaa ja muodostaa
Jani Leinosen samannimisen näyttelyn ytimen.
16
Näyttely on katsaus taiteilijan
tähänastiseen tuotantoon. Brändien,
mainosten ja kuluttajuuden, ylikansallisten yhtiöiden ja markkinatalouden maailmasta ammentavat teokset
esittelevät taideaktivistin.
Nyt Leinonen on siirtymässä yhä
vahvemmin taiteesta kohti aktivismia, kohti yhteisöllistä tekemistä ja
osallistavuutta. On helpompaa antaa rahaa hyväntekeväisyyteen kuin pohtia, miksi
maailmassa on köyhiä. WSOY
B
kulttuuri
Jännityskirjallisuus käsitetään edelleen harmillisen usein jonkinlaiseksi kirjallisuuden alalajiksi, joka ei kykene käsittelemään elämää,
ihmisyyttä tai painavia teemoja kunnianhimoisesti ja taiteellisesti merkittävästi. Kirjailija Simo Hiltunen, Ylioppilaslehti 5/2015
LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Ihmiskunnan ongelma on se, että ihmiset nälän, pelon tai köyhyyden pakottamina tottelevat johtajiaan, sanoo Jani Leinonen näyttelyynsä liittyvässä Tottelemattomuuden käsikirjassa.
Tottelemattomuus
voi pelastaa maailman
» Tottelemattomuuskoulu on Jani Leinosen
yritys vastata tottelevaisuuden ongelmaan.
Sillä niin Leinonen sen näkee: ongelmana.
SE NÄYTTÄÄ kyläkoululta
Tässä pystyi päästämään irti omista esToiviainen väittää, ettei ole neutSe koostui episodeista, videopätkistä, kuvista
toistaan ja tarpeestaan olla vakavasti otettava.
raalia lintuperspektiiviä. Elokuvassa voidaan leikkauksen
. Tottelemattomuuskoululla on kuitenkin selkeä tavoite: saada ihmiset toimimaan.
Rehtori Leinosen ja hänen lehtorikollegoidensa vaihtoehtoiset oppiaineet antavat konkreettisia työkaluja,
joilla vaikuttaa. Teatterikokemus oli hyvin ruuOlisi mahtavaa, jos pystyisi pitämään saman
kaikilla on jotkut arvot ja jokin posimiillinen, paitsi huumorinsa osalta, myös
raivopäisen tekemisen asenteen, myös silloin
kun tekee perinteisempää ?ktiota.
tio. HäiAnna Paju
Anna Paju
anna.paju@kansanuutiset.?
riintynyt, mutta tunnistettava.
. keskittyvät
tunnillaan mediakritiikkiin ja rapartisti Paleface eli Karri Miettinen
sanan ja musiikin muutosvoimaan.
Miettinen haluaisi nähdä tottelemattomia kuluttajia, jotka eivät lankeaisi mainosten halpaan. Minä ja Olli Immonen ollaan ainemmäksi ja hillitymmäksi.
. Leinosen teokset
McLenin (2011) ja McCrucifix (2011).
jassa. Näytelmän ahdistavimmat kohtaukset,
HÄIRIÖTEKIJÄ. Sitä, että läski
?
Elokuvaa
tehdessä
mutta
sen myöntäminen on vaikeaa. Moni vieraileva ohjaaja on sanonut Qvan samalla puolella. Ennen kuin rupeaa tottelematto. Meillä kaikilla on pikkumaisia puolia,
u
u
h
me
tottelen. Toisaalta näyttelyvieras haastetaan pohtimaan esimerkiksi omaa ihmiskäsitystään.
Vasemmistoliiton kansanedustajan Li Anderssonin video-oppitunti
on pikaopas kansalaisaktivismiin ja
kannustaa ihmisiä toimimaan tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta.
Välinpitämättömyys ei ole vaihtoehto, päättää Andersson esitelmänsä.
Katutaiteilija Sampsa on osa aktivistiryhmää, joka yhdistää katutaidetta sosiaalisiin mekanismeihin.
Aikana, jona ennätysmäärä suomalaisia nuoria ajautuu syrjään yhteiskunnasta, ei oppitunnin kohdeyleisöä tarvitse Sampsan mielestä
kauaa hakea.
?Haluamme näyttää, että jokaisella on työkalut vaikuttaa ympäröivään maailmaan, ja että toimimisen
keinoja on monia.
Madventures-miehet Riku Rantala ja Tunna Milono. TEATTERIESITYKSESSÄ KATSOJA voi valita, mitä
telee.
vaa. Tämä aika yrittää
saalta se, että sitä esitettiin
Tunnistaminen on häiritsevää, mutta se
väittää meille, että jos jon50 kertaa, helpotti. Q-teatterissa.
Häiritsevän pimeää huumoria
»
17. Siinä on paljon yhteneväisyyksiä Häiriöniä tekoja.
kujaan juuri teatteriesityksen omalaatuisesta
tekijään, Kaihua paljastaa.
huumorista. Kokemus on
a
keasta syömishäiriöstä.
Kaihua,
yksi
alkuperäismuutenkin hyvin erilainen, pohtii näyttelijä ja
s
s
io
ers
Olen joutunut avaateoksen käsikirjoittajista
Q-teatterin ensemblen jäsen Eero Ritala.
Teatter iv
ttiin
e
d
maan sitä, mitä mie
ja
näyttelijöistä.
. Me ollaan valteatterin näyttelijöitä hyvin itseohjautuviksi.
koisia, Suomessa, meillä on kämpät,
HÄIRIÖTEKIJÄN KALTAISEN esityksen tuomista
Henki talossa on sellainen, että otetaan paljon
meillä on kaikki hyvin. Miksi mun muslimisiskot eimiseen näytelmään vuodelta 2013. Itse kärsin tosi vaipalkein, muistelee Lotta
avulla suunnata yleisön katsetta. Ja sitten päätän,
män traagisista puolista, hän kuvailee Häiriöopetella päästämään irti
leisö nau
y
tekijää.
teatteriesityksestä.
Toietten enää tottele sitä.
.
kovaa
. Muutenkin näyteltiin isoin
katsoo. Miten mun kolmivuotias tytär
voi tunnistaa yli kymmenen hahmoa
Janin Made in China -teoksista. syyskuuta Helsingissä.
MJÖLK MOVIES
mattomia olemalla täyttämättä meihin laskettua mainos- ja markkinaarvoa.
Video-oppituntien lisäksi opettajat vetävät syksyn aikana työpajoja.
Ei mitään radikaalia
Tottelemattomuuskoulun kuudes
opettaja on aktivistipastori Marjaana
Toiviainen, joka on muun maussa
majoittanut kodissaan romani-kerjäläisiä. Viime vuonna
menehtyneen Peter von Baghin
viimeinen elokuva Sosialismi nähdään vihdoin myös Helsingissä.
Festivaalin ensimmäisenä
päivänä esitetään avajaiselokuva Louder Than Bombsin lisäksi
Denis Villeneuven Sicario, joka
kuvaa Yhdysvaltain ja Meksikon
rajalla käytävää huumesotaa.
Elokuvan idealistista FBI-agenttia
esittää Emily Blunt (kuvassa). Se on vastalause neutraaliuden vaatimusta kohtaan.
ELOKUVA PERUSTUU Q-teatterin samanniMyös siksi, ettei kohtauksen Aku Ankka. Hänen mielestään hyväntekeväisyys on helppoa, solidaarisuus vaikeampaa.
Hän kutsuu itseään tavallisuuden
matkasaarnaajaksi. Sen maailma on hänelle yhdistelmä slapstick-huumoria ja alitajuntaa. syyskuuta Helsingissä.
Festivaalille saapuu ennätysmäärä kansainvälisiä vieraita
kuten Oscar-voittaja Luc Jacquet
ja Marnie . Meistä jokainen tottelee jotakin.
naurusta hikiselle katsojalle.
. Mun mieSynkähköt iltamat -alaotsikoitu esitys kuepisodimainen rakenne ja pitkän kaaren puutvasi absurdin huumorin keinoin murtumalestä on tärkeää kysyä, kuka meidän
tuminen saivat myös ohjaajan irrottautumaan
julkista tilaa hallitsee ja millaisesta
kohtia normaalin ja epänormaalin, terveen ja
kaavoista.
ihmiskäsityksestä sitä tehdään.
sairaan, hallinnan ja sen kadottamisen rajalla.
. Ihan niin
a
k
s
ko
repliikit,
piti näyttelijänä ensin
on huonompi kuin
kuin heikkoudenkin. RAKKAUTTA & ANARKIAA -festivaali
pyörähtää jälleen käyntiin torstaina 17. Kahden
lapsen isänä hän pohtii erityisesti
vanhempien vastuuta.
. Kumpikaan
valkokankaalle voi pitää sekä uhkarohkeana
vastuuta, Lotta Kaihua kertoo.
meistä ei ole uhri eikä sankari. Kertoohan se myös eläroi niin
laiha. Teatteriversiossahan me huudettiin repmaksi, on analysoitava, mitä totliikit, koska yleisö nauroi niin ko. Tilanteiden mielettömyys on
Mun mielestä se on hirveän oireellista.
elokuvassa sama, mutta ilmaisu on viety piesessa.
. Esitys käsittelee kuoleAika ei tarvitse nyt suuria sankamaan, mille nauraa ja miksi.
maa, eikä huumoria kaihdeta.
reita, vaan miljoonien ihmisten pieOhjaaja Aleksi Salmenperä innostui al. Ja siitä tavallisen
Yhdessä elokuvan pääosista nähdään myös teatteriversiossa loistanut Tommi Korpela.
ihmisen asemastaan hän sanoo, ettei
tottelemattomuus ole millään tavalla
radikaalia.
. tyttö ikkunassa -elokuvan japanilaisohjaaja Hiromasa
Yonebayashi.
Tänä vuonna tutustutaan
omaperäiseen islantilaiseen elokuvaan ja jenkki-indien parhaimmistoon. Kaikkea
voi olla myös hauskaa.
kun mielestä hädässä olevaa
ei tarvinnut aloittaa alusta.
Häiriötekijän alkuperäinen käsikirjoitus
pitää auttaa, niin se on ääriliike.
syntyi kollektiivisesti Jani Volasen ohjauk. KU
RAKKAUTTA & ANARKIAA
17.?27. Siinä ei ole mitään eksoottista,
vaan se on ihmisenä elämistä maailmassa.
Yksi viime vuosien häiritsevimmistä teatterielämyksistä
Toiviainen tekee näyttelyn lehdishäiritsee nyt valkokankaalla.
tötilaisuudessa jotain tottelematonta
ja aloittaa puheenvuoronsa Herran
siunauksella. Vanhoja tärkeitä tekijöitä
ei ole unohdettu. Jälkeenjäävät ensi-ilta
31.1.2016 saakka.
vasta pois.
torstaina 17.9. Se on
mielisairasta! Me voimme olla tottele-
Maailman laajimmalle levinnyt uskonto:
pikaruokakulttuuri. Me
riskinä että kulttuuritekona. Uudet tekotavat ja tuotantomuodot näkyvät puolestaan
kotimaisissa lyhytelokuvissa ja
kotimaisen indie-elokuvan sar-
Selkeä tavoite
Harva taiteilija haluaa määritellä
teoksilleen päämäärää tai ainakaan
lausua niitä ääneen. Katsoja joutuu sen sijaan pohtityöryhmän yhteinen. Häiriötekijän
Julmahuvi ja Ihmebantu.
Helsingin bussia ajaessaan. Ensi-ilta lauantaina 11.9.
TOTTELEMATTOMUUSKOULU Kiasmassa
kuten kellariin suljetut lapset, jätettiin elokuelokuvateattereissa. Että meillä
ja musiikista. Se Häija Mikki Hiiri -hahmoille olisi ikinä liiennyt
vät voi huiveissaan olla poliiseja tai
käyttölupaa hyvän mielen Disney-yhtiöltä.
riötekijä oli sukua ohjaajansa Jani Volasen
sikhiveljeni joutuu yksin taisteleja kumppaneiden televisiosarjoille Studio
Elokuva on Salmenperän mielestä lajina
maan oikeudestaan pitää turbaania
usein hyvin konservatiivista. Sketsiviihteestä
Q-teatterin seuraava teos Jälkeenjäävät on
olemme ihmisiä, joiden pitää ottaa
tuttua helpottavaa naurua ei kohtausten loniin ikään Volasen ohjaama ja käsikirjoitus
itse vastuu omista teoistaan.
pussa suoda
Ei sekään tosin ilman vastahankaa ja katkeruutta sujunut. Osin on jo tullutkin.
PÄÄMINISTERIN PÄÄTÖS luovuttaa talonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön oli hyvä teko. kysyttiin Pressiklubissa. pakolaiset tulevat tänne nauttimaan. Minkälainen se yhteiskunta olisi?
Pohjois-Korea tulee heti mieleen, mutta onhan näitä ollut. Emme muista, että
pakon edessä sodan runtelema Suomi onnistui asuttamaan 400 000 siirtolaista. Ei tiedetä, että nykyaikainen sota ei säästä ketään, ja että suurimmassa hengenvaarassa on juuri siviiliväestö. Ymmärrän, että
vihan takana on tietämättömyydestä johtuva pelko.
Nimenomaan siis tietoa on lisättävä, tarkkaa faktaa varsinkin siitä, mitä ?etuja. Kansalaisen osuudeksi jää osoittaa täydellistä kuuliaisuutta.
Demokratiassa elävän kansalaisen soisi ymmärtävän, että hän itse tekoineen ja asenteineen on sen demokratian elementti. Jos ei tietoa lisätä, tietämättömistä ja ymmärtämättömistä suomalaisista tulee yhteiskunnalle suurempi
ongelma kuin maahanmuuttajista. Ani harva pystyy tarjoamaan asunnon,
mutta kaikki voivat tehdä pieniä tekoja, tukea avustusjärjestöjä, lahjoittaa tavaraa, pudottaa muutaman lantin kerjuukuppiin. Totalitarismissa tulee kaikki valtion kädestä: asunto,
ruoka ja vaatetus, yhteiskunnallinen asema, työpaikka,
elämäntapa. Tuula-Liina Varis
Mistä ei voi vaieta siitä täytyy puhua
PAKOLAISTULVA EUROOPPAAN on koetinkivi, joka voi muut-
taa koko Euroopan. Kun itärajan yli tuli Joensuuhun
1990-luvulla 150 somalialaista, viha ryöpsähti. Yksi kirjoittaja ehdotti,
että pakolaiset majoitettaisiin telttoihin Pyhäselän jäälle,
ja vapun jälkeen olisi koko ongelma poispyyhkäisty.
Joensuussa versonut skiniliike sai pontta pyttyyn, ja
kohta olivat väkivallan uhan alla muutkin kuin somalialaiset. Tekstaripalstat ja
netin mielipideviemärit sen sijaan täyttyvät täydellisen
tietämättömyyden antamalla varmuudella suolletusta
vihapuheesta.
Pakolaistulvasta ei voi vaieta. Ei hyvältä näytä. Muutos koskee myös Suomea, vaikka
osuutemme toistaiseksi on ollut vähäinen eikä Etelä- ja
Keski-Euroopan maiden kokemaa pakolaistulvaa ole tiedossakaan.
Suomeen tulevien pakolaisten määrä lasketaan kymmenissä eikä sadoissa tuhansissa eikä taloutemme siihen
kaadu. Eikä ilman syrjintää ja
halveksuntaa varsinkin ?ryssänkirkkolaisia. Olemme unohtaneet avun,
jonka sodan aikana itse saimme, kun Ruotsi otti vastaan 70 000 suomalaislasta ja Lapin sodan aikana noin
100 000 suomalaista pakolaista lisää. 80-luvun loppupuolella Suomeen tulleet vietnamilaiset kiintiöpakolaiset eivät nostaneet vihan myrskyä.
Joensuussa Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistys
oli aktiivinen pakolaisten kotouttamisessa. Eri uskonnot
eivät haitanneet edes yhteistä joulunviettoa.
Ilomantsilaiset naureskelivat, että he oikein kiistelevät keskenään, kenen kotona ovat ne parhaat muslimit.
18
» Jos ei tietoa lisätä, tietämättömistä
ja ymmärtämättömistä suomalaisista
tulee yhteiskunnalle suurempi ongelma
kuin maahanmuuttajista.
Mihin tämä myötätunto ja ymmärrys toisen hätää kohtaan yhtäkkiä katosi. Ongelman ylittivät
nopeimmin naiset, joita kiinnostus toistensa ruokakulttuuriin ja käsitöihin oitis lähensi. Tuli hätä . Toleranssi ylitettiin, kun paikalliseen seuraan värvätty amerikkalainen musta koripalloilija hakattiin
pesäpallomailalla. kohtaan.
MONET TÄMÄN lehden lukijat muistavat, millaisella
myötätunnolla otettiin vastaan Chilen pakolaiset
1970-luvun alussa. Heille järjestettiin ja kalustettiin
asuntoja, heitä haastateltiin lehtiin, perustettiin Chileseura. Hänen osallisuuttaan, hänen hyviä tekojaan tarvitaan. Isäntäväki oli suorastaan innostunut uusista asukkaista, vaikka yhteisen kielen puute vaikeutti kommunikaatiota. Maakunnan valtalehti avasi yleisönpalstansa mitä törkeimmille mielipiteille; silloisen päätoimittajan mielestä aggressiot häviävät, kun niitä saa vapaasti purkaa. Paheksuttiin ankarasti sitä, että pakolaiset majoitettiin hotelliin.
Uskottiin, että siellä mustat miehet nauttivat hotellipalveluista ja elävät ylellisyydessä ?meidän kustannuksella?. ei pakolaisista vaan kaupungin huonosta maineesta, joka alkoi levitä jopa maan
rajojen ulkopuolelle. Ne eivät ratkaise ongelmaa, mutta ne
saattavat olla ratkaisevan tärkeitä avun saajalle sillä hetkellä, pelastaa päivän, vaikka eivät koko elämää. Monet
luulevat, että nykyaikaista sotaa käydään samoin kuin
Suomi talvisotaa: miehet rintamalla sotimassa ja naiset
kotirintamalla siviilipuuhissa. Paikalliset majoittivat heitä koteihinsa, kokonaisia perheitä maalaistaloihin, joista lapset olivat aikuistuneet, viljelys lopetettu ja vanhalla parilla väljästi tilaa.
Kävin yhdessä talossa jutunteossa. Ryhdyttiin
kummiksi perheille, hankittiin puhelimet ja järjestettiin
lämminhenkinen, salin yleisöä täyteen kerännyt tervetuliaisjuhla, jossa sekä vieraat että isännät esittivät ohjelmaa.
Balkanin sodan pakolaisia vastaanotettiin Ilomantsiin. Ainakin se on omiaan
herättämään kansalaiset pohtimaan ja uudelleen arvioimaan omia asenteitaan.
?Ottaisitko turvapaikanhakijan kotiisi asumaan?. Ymmärrystä lisäävää tietoa voi hankkia ja myötätuntoa osoittaa ihan ilmaiseksi.
Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Keskustelu sai miettimään yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen auttajan roolia ylipäätään.
Tietenkin koko ongelma on yhteiskunnallisen apparaatin vastuulla, mutta onko olemassa yhteiskuntaa, jossa
ei yksityisen ihmisen osallisuutta, armeliaisuutta ja hyviä tekoja tarvittaisi. Ludvig Wittgensteinia
mukaillen: Mistä ei voi vaieta, siitä täytyy puhua.
Ei ainoastaan vihapuhe vaan myös eräiden kuntien
torjuva suhtautuminen turvapaikanhakijoihin todistaa, miten heikoissa kantimissa on tämän syrjäisen kansan tieto siitä, mitä maailmassa tapahtuu todella. Jotain oli tehtävä, ja tehtiinkin.
Skiniliike kuihtui, mutta Joensuu leimautui skinikaupungiksi vuosikausiksi.
Mutta opittiinko todella mitään. Media tosin on
yleisönosastoja myöten tarjonnut runsaasti tilaa asiantunteville ja humaaneille näkemyksille. Niillä oli liian hyvät vaatteetkin. Nyt punnitaankin nimenomaan sivistystasomme
ja inhimillisyytemme