1 / 2024 HYVINVOINTIVALTIOTA ETSIMÄSSÄ Sivu 13 Reilu ja tasapuolinen. 10.1.2024 / 10 € ku.fi N
ku.?/tilaa Tilaus vain 99 € vuodessa
Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. silmiTönTä TuhoamisTa 42 Suhteettomasta voimankäytöstä on tullut Israelin strategia. Tosi ja valhe 45 Elämme kamerayhteiskunnassa, sanoo professori Janne Seppänen. hyvinvoinTivalTio 13 Mitä hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan nykyään. viimeinen sana 67 Jussi Virkkusen kolumni. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. haiTin vesiriiTa 26 Dominikaaninen tasavalta ja Haiti kiistelevät yhteisestä joesta ja sen vedestä. punainen ja valkoinen 56 Suomi järjestäytyi sisällissotaansa urheiluseurojen mukaan. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. 3 TeollisuusliiTTo nosTaa panoksia 07 Ay-liikkeen toimenpiteet jatkuvat. Taas uusi juhlava julisTus 08 Kuinka tyytyväinen ilmastokokoukseen voi olla. Onko Suomi sellainen. Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). iida Turpeinen 50 Kirjailija tutkii kaunokirjallisin keinoin sukupuuttoon kuolleen eläimen kohtaloa. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. suomi naTon selän Takana 10 Onko Suomi muuttanut suhtautumistaan ydinaseisiin. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. aurinkorannikon Työläinen 20 Ana Geranios kertoo turismifobian syistä. Painopaikka PunaMusta 2024 KAnnEn KuVA: LEHTIKuVA. edessä hyinen Talvi 35 Rakennusliiton puheenjohtaja ennustaa rakennus alalle 30 prosentin työttömyyttä. pinTaa syvemmälTä 40 Huivipakon aika alkaa olla ohi Iranissa, arvioi Peik Johansson. lukupäivänseisaus 54 Taija Roihan kolumni. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. rikosoikeus murroksessa 30 Rangaistuspopulismi valtaa kriminaalipolitiikkaa. sisältö 1/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Seuraava lehti ilmestyy 7.2
Koko ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavat ilmastokriisi ja luontokato eivät ole kadonneet minnekään, vaikka niitä ei otsikoissa olekaan näkynyt. Hallitus ottaa tietoisen riskin tehdessään politiikkaa, joka jakaa kansaa kahtia. Ei ole liioittelua kutsua 2000-luvun ensimmäisiä vuosia monikriisin tai yleiskriisin ajaksi. Tällainen kansaa jakava politiikka on harvoin hyvästä, mutta yleiskriisin aikana sitä voi kutsua suorastaan vastuuttomaksi. Jo olemassa olevia jakoja syvennetään ja uusia luodaan politiikalla, joka kurittaa heikoimmassa asemassa olevia ja palkitsee valmiiksi hyväosaisia. Valitettavasti sellaisesta ei ole merkkejä. Jos Suomi haluaa selvitä 21. 4 Yleiskriisissä tarvitaan YhtenäisYYttä pääkirjoitus että tunnemme kaikki olevamme samassa veneessä ja että pärjäämme kyllä yhdessä. Samalla työssäkäyvien ja työttömien välille aukeaa Suomessa entistä syvempi railo, kun työttömyysturvaa ja irtisanomissuojaa heikennetään. Julkisen sektorin työntekijöitä asetetaan vastakkain teollisuuden ja vientialojen työntekijöiden kanssa luomalla vientivetoinen työmarkkinamalli, jossa käytännössä säädetään palkankorotuskatto julkisille aloille. Yhteiskunnat, joissa kansallinen yhtenäisyys on korkealla tasolla, kestävät kriisejä kaikkein parhaiten. Ekokriisi päinvastoin kiihtyy, koska maail ma ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut päästämään irti fossiilisista polttoaineista ja niiden voimalla pyörivästä talousjärjestelmästä. Kevättalvella saamme tietää, kenelle tuo tehtävä lankeaa. Näkyvin jakolinja kulkee työntekijöiden ja omistajien välillä. Toivo Haimi U usi vuosi alkaa synkissä tunnelmissa. Venäjä jatkaa sotaansa ja miehitystään Ukrainassa. Petteri Orpon ja Riikka Purran oikeistohallitus on lähtenyt politiikallaan jakamaan kansaa monella eri tapaa. Kriisit eivät tarkoita väistämättä katastrofia. Elämme ajassa, jossa kriisit nivoutuvat toisiinsa ja voimistavat toisiaan. Hallituksen haluttomuus neuvotella asioista yhdessä on ajanut ammattiliitot vastustamaan hallituksen politiikkaa. Jemenin sisällissota on kestänyt kohta vuosikymmenen. Palestiinassa Israelin armeija hävittää ihmisten koteja. On syytä kysyä, tunteeko asumistukensa menettävä pienituloinen työntekijä olevansa samassa veneessä niiden suurituloisten kanssa, jotka saavat hallitukselta veronkevennyksiä. Hallitus tekee myrkyllistä politiikkaa ajassa, jossa kahtiajaon sijaan kaivattaisiin kipeästi kansakunnan yhdistämistä. Kriisiteivättarkoita väistämättäkatastrofia.. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset ovat karuimpia sitten 1990-luvun. Osa-aikaiset ja kokoaikaiset, määräaikaiset ja vakituiset työntekijät asetetaan toisiaan vastaan heikentämällä työsuhdeturvaa. Niistä on mahdollista selvitä – tai vielä parempaa, kriisejä on mahdollista ehkäistä ennalta. vuosisadan yleiskriisistä edes jotenkuten kuivin jaloin, on pidettävä huolta kansallisesta yhtenäisyydestämme: siitä, Tasavallan presidenTTiä on pidetty Suomessa päivänpolitiikan yläpuolelle asettuvana kansakunnan yhdistäjänä
Kahdenvälinen sopimus avaa Yhdysvalloille pääsyn kaikkiaan 15 sotilasalueelle Suomessa. Sopimus vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän.. 5 USA:n kAinAloon 01 ajassa Puolustusministeri Antti Häkkänen ja Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken esittelivät DCA-sopimusta
Pohjoismaissa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on syvenemässä, kun tuloja varallisuuserot kasvavat. Hyvinvointivaltion jäljillä Yllhäällä: Tekoälyllä tuotettu kuva ”Suomalaisesta hyvinvointivaltiosta 1980-luvulla”. Samalla maksuttomista julkisista palveluista leikataan, sosiaaliturvaa muutetaan vastikkeellisemmaksi ja palveluiden saatavuutta heikennetään. Alhaalla: Tekoälyllä tuotettu kuva ”Suomalaisesta hyvinvointivaltiosta”.. Mitkä asiat määrittelevät pohjoismaisia hyvinvointivaltioita 2020-luvulla. Tämän kaiken keskellä on syytä kysyä: onko pohjoismaista hyvinvointivaltiota olemassa missään. 6 ajassa Hyvinvointivaltiot kaikissa Pohjoismaissa ovat perustuneet tulonsiirroilla aikaan saaduille pienille tuloeroille, laajoille julkisille palveluille sekä tasaarvoiselle ja maksuttomalle koulutukselle. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kuitenkin pettämässä lupauksensa kansalaisille. Lue juttu sivulta 13
Saattaa olla niin, että Solow’n työ on määrittänyt läntisten yhteiskuntien kehitystä ja yhteiskuntapolitiikkaa enemmän kuin kukaan osaa ajatellakaan. Helmikuun alussa edessä on kaksipäiväinen lakko, ja tällä kertaa kohteena ovat muun muassa Kokkolan ja Kilpilahden teollisuusalueet. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, ettei liitto ole perääntymässä vaatimuksistaan. Kokkolan ja Kilpilahden teollisuusalueiden alasajo on raskas päätös, mutta sekin on vain varoituslaukaus. JuSSi ViRkkunen ajassa TeollisuusliiTTo nosTaa panoksia Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (keskellä), työsuojeluvaltuutettu Markku kyröläinen ja pääluottamusmies Reijo Sallinen olivat vahdissa Helsingin telakalla joulukuun lakkopäivänä.. bluesky Ekonomisti Jussi Ahokas 22.12.2023 tikin uusista poliittista työtaistelutoimista. – Emme voi hyväksyä työntekijöiden työehtojen ja oikeuksien heikennyksiä. Tuolloin takana oli laaja yksipäiväinen lakko, joka sulki teollisuuslaitoksia, telakoita ja pysäytti julkisen liikenteen Helsingissä. Kilpilahdessa Nesteellä on suuri öljynjalostamo. – Työtaistelutoimet saavat 90 prosentin tuen meidän jäsenistöltämme. Jo nyt leikkausten seurauksena 17 000 lasta tippuu köyhyysrajan alapuolelle. RIP. Nämä ovat duunariperheiden lapsia kaikki, sanoo Nesteen pääluottamusmies Sami Ryynänen Teollisuusliiton tiedotteessa. Mielenkiintoisinta on se, että kun lakkoja on, myös järjestäytymättömät työntekijät marssivat ulos ja ilmaisevat, etteivät he voi näitä hyväksyä. 7 TeollisuusliiTon varapuheenjohtaja Turja Lehtonen vakuutti joulukuun puolivälissä, että ay-liikkeen toimet oikeistohallitusta vastaan eivät ole loppumassa. Lisää ja lisää työtaistelutoimia on luvassa, ellei hallitus aloita aitoa keskustelua työelämäkysymyksistä. Joulun jälkeen Teollisuusliitto ilmoitUusklassisen kasvuteorian kovimmista kovin nimi Robert M. – Toivomme, että öljynjalostuksen keskeyttäminen saa hallituksen ymmärtämään, ettei se voi asettaa koko julkisen talouden taakkaa työntekijöiden harteille. Solow on poistunut keskuudestamme 99-vuotiaana. Turja Lehtonen kertoi KU:lle, että Teollisuusliitto seuraa jäsentensä mielialoja kyselyillä
Tätä voi pitää voittona ottaen huomioon kokouspaikan. Tätä julisti myös Suomen pääministeri Petteri Orpo. 70 prosenttia Suomen luonnosta on menetetty 2. Orponkin hallitus tukee avokätisesti fossiilisilla polttoaineilla tapahtuvaa autoilua. Ongelma on vain siinä, että kukaan ei ole ryhtymässä riittäviin toimiin. YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin painavat puheenvuorot edessä olevasta tuhosta – jos mitään ei tehdä – hukkuivat coktail-tilaisuuksien juhlajuomiin. Kuva: Lehtikuva/Giuseppe Cacace Kun YK:n ilmastokokous järjestetään öljymaassa, eivät odotukset ole kummoiset. Ilmasto on lämmennyt 1,2 astetta esiteollisesta ajasta 3. Päätöslauselma ei ole sitova, joten jää nähtäväksi, kuinka innokkaasti sitä lähdetään toteuttamaan. Ongelmiakin riittää paljon. Taas uusi juhlava julisTus Kolme faKtaa eKologisesta Kriisistä 1. Lopulta ilmastokokouksen päätöslauselmaan saatiin maininta, että fossiilisista polttoaineista pitää irtautua. Varakkain 10 prosenttia aiheuttaa puolet maailman päästöistä. 8 Vuoden 2023 YK:n ilmastokokous järjestettiin Dubaissa. Jälleen saatiin kuulla juhlavia puheita, kuinka ilmastokriisi on vakava asia ja nyt pitää ryhtyä toimiin
Toteutus tarkoittaa selkeiden päättymispäivien asettamista hiilen, öljyn ja kaasun käytölle sekä puhtaan energiajärjestelmän rahoittamista. Saarivaltioiden edustajat, alkuperäiskansojen edustajat ja aktivistit ovat kutsuneet COP-tulosta pettymykseksi ja taas yhdeksi business as usual -kokoukseksi. Se on itsestäänselvyys, mutta sen panemisella paperille on väliä. ajassa KuinKa tyytyväinen ilmastoKoKouKseen voi olla. Muutoksella on kiire. Dubaista ei tullut pelkkää suuntaviivaa, vaan kokonainen liikennemerkki: fossiilisille polttoaineille tulee loppu. On hyvä, että Dubaissa saatiin käyntiin rahasto, jolla köyhille maille korvataan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja. Markkinat reagoivat muutokseen politiikkaa nopeammin ja uskon, että Dubain neuvottelutulos tulee vähentämään fossiilisten polttoaineiden rahoitusta. touKo siPiläinen Greenpeacen maajohtaja Dubain ilmastokokous tullaan muistamaan hetkenä, jolloin maailma päätti luopua fossiilisista polttoaineista. mai Kivelä Kansanedustaja G r ee n pe a ce /J o n n e Sip po la a n tt i Y r Jö n en. Ilmastokriisi aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä ja siirtolaisuutta. Ilmastositoumukset jäävät ilmaan, mikäli niitä ei ole mahdollista käytännössä toteuttaa. 9 Politiikan vetomittari Suomen Pankki kertoo maan luisuneen taantumaan viime vuonna. Maailman maat, myös maat kuten Saudi-Arabia ja Venäjä, totesivat yhdessä, että fossiilisista polttoaineista on siirryttävä pois ja että tämä vuosikymmen on kriittinen. Puolentoista asteen tavoite on edelleen voimassa, mutta eri arvioiden mukaan erittäin hauraalla pohjalla tai jo menetetty. Dubain tekstiä voi suhteuttaa siihen absurditeettiin, että YK:n ilmastokokousten 30-vuotisessa historiassa sana ”fossiiliset polttoaineet” saatiin ylipäätään mainituksi loppupäätelmissä ensi kertaa kaksi vuotta sitten Glasgow’ssa. Päästövähennysten lisäksi on pidettävä huolta, että sopeutuminen aiempaa vaarallisempaan maailmaan tehdään oikeudenmukaisesti. Nykytoimin vielä vuonna 2030 palaa yli puolet enemmän fossiilisia polttoaineita, kuin mitä puolentoista asteen lämpenemiseen mahtuisi. Sopimustekstiin saatiin myös uusiutuvan energian triplaaminen globaalisti ja energiatehokkuuden parantamisen vuosivauhdin tuplaaminen 2030 mennessä. Esimerkiksi USA investoi edelleen itsekin hiileen. Vaikka on hyvä, että viimein sopimustekstissä mainitaan suoraan tarve siirtyä pois (“transition away”) öljystä, hiilestä ja maakaasusta, tällä ei ole vaikutusta ilman konkreettisia tekoja. Taantuman arvioidaan jatkuvan vuoden 2024 ajan. Sitä varten olisi pitänyt liittää fossiilisista luopumiseen selvempiä vuosilukuja. Pariisissa sovittu puolentoista asteen lämpenemisen raja ylittyy todennäköisesti tämän vuosikymmenen aikana. Petja Pelli Helsingin Sanomain toimittaja Dubain tulokseen voi olla jokseenkin tyytyväinen siinä valossa, että se oli parempi kuin moni uskalsi odottaa ja paljon parempi kuin mitä vielä päivä ennen kokouksen päättymistä näytti. Dubain teksti ei riitä pitämään 1,5 asteen haavetta hengissä. Jos leikkauspolitiikkaa jatketaan, taantuma voi syvetä itseaiheutetuksi lamaksi. Sopimus jätti myös toivomisen varaa, mutta YK:n ilmastoneuvotteluissa on kyse ennen kaikkea yhteisistä suuntaviivoista. Pariisin kokous sen jo osoitti: ilman sitä oltaisiin matkalla kohti vielä pahempaa planeetan kuumentamista. Dubaissa tehtiin Pariisin sopimuksen ”Global Stocktake” eli missä mennään -tyyppinen katsaus, ja sen tulokseen taas ei voida olla tyytyväisiä: kohti 2,5–3 astetta mennään nykylupauksin. Tässä tilanteessa jokainen uusi hiilivoimala tai öljykenttä on turvallisuusuhka ihmisille ja muille lajeille. Tämä ja kirjaus fossiilisista polttoaineista luopumisesta eivät ole sitovasti kirjattuja, vaan kehotusmuotoisia. Riittävän ilmastorahoituksen sopiminen kehittyville maille Afrikasta Kaakkois-Aasiaan ja saarivaltioihin on edelleen ratkaisematta. Kertoo sopimuksen puutteista, että myös fossiiliyhtiöt ovat suhtautuneet siihen myönteisesti
1 ajassa
1 1 ajassa Suomi piilottelee NatoN SeläN takaNa Kati Juva on pettynyt Suomen toimintaan ydinasekiellon suhteen. Ne on purettava, koska aina on vahingon ja päättäjän sekoamisen riski. Nyt piiloudutaan Naton selän taakse. Tämä oli toinen kokous, ja Suomi ei osallistunut siihen lainkaan, vaikka oli ensimmäisessä kokouksessa Wienissä tarkkailijana. Juva on vaikuttanut 1980-luvun alusta lähtien Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestössä, joka toimii ydinaseita vastaan. Järjestö on International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW). Suomen poiSSaoloa ydinasekieltokokouksesta on perusteltu Nato-jäsenyydellä. Tuula KärKi ”Missä olosuhteissa Suomen ulkopoliittisen johdonmielestä ydinaseitavoisi käyttää?”. Juva arvioi, että Suomi on muuttanut suhtautumistaan ydinaseisiin ja aseistariisuntaan viime vuosina. – Nykyisin Suomi äänestää vastaan eli vastustaa sopimusta, Juva toteaa. – Suomi voisi siitä huolimatta suhtautua vähintään entiseen tapaan ydinaseriisuntaan, hän pohtii. Juvan mieleStä Nato-jäsenyyden ei tarvitse olla este sille, että Suomi kannattaisi ydinasekieltoa. Juva on suomalainen lääkäri, joka oli kansalaisjärjestön edustajana seuraamassa marraskuun lopussa Yhdistyneitten kansakuntien ydinasekieltosopimuksen sopijaosapuolten kokousta New Yorkissa. – Kanta on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi ydinasekiellolle. Aiemmin Suomi on suhtautunut ydinasekieltosopimukseen liittyviin päätöslauselmiin neutraalisti ja äänestänyt tyhjää. Nyt hän on yksi sen kansainvälisen kattojärjestön neljästä puheenjohtajasta. Siinä sanotaan, että ydinaseita ei pidä käyttää missään olosuhteissa. – Suomi ei tue tätä. Juva pitää sitä tekosyynä. Haluaisinkin tietää, missä olosuhteissa Suomen ulkopoliittisen johdon mielestä ydinaseita voisi käyttää, Juva sanoo. – Kokouksessa oli kymmeniä maita tarkkailijoina, myös Nato-maat Belgia, Norja ja Saksa, hän tähdentää. Hän muistuttaa ydinasepelotteeseen ei voi luottaa: – Ydinaseiden käyttö on niin katastrofaalista koko ihmiskunnan henkiinjäämiselle, että sitä ei voi jättää päättäjien päätettäväksi. – Minkä tahansa ydinaseen käytön humanitaariset vaikutukset ovat niin hirveitä, että ainoa keino pelastua on olla koskaan käyttämättä niitä. Tätä Juva pitää valitettavana. Suomen muuttunut suhtautuminen on näkynyt myös YK:n yleiskokouksissa. Hänestä erityisen harmillinen on Suomen suhtautuminen YK:n päätöslauselmaan ydinaseiden humanitäärisestä vaikutuksista
Ehdokkaat ovat vantaalainen Gashaw Bibani, pyhäjärveläinen Jouni Jussinniemi, oululainen Jessi Jokelainen ja jyväskyläläinen Matleena Käppi. JuSSi VirKKunen VasEmmistolta kyllä natollE enemmistö Vasemmistoliiton kannattajista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, selviää joulukuussa 2023 julkaistusta kyselystä. Loput vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaat nimetään alkuvuodesta. 1 2 Loputvasemmistoliitoneurovaaliehdokkaat nimetäänalkuvuodesta. Sosiaalidemokraateista 40 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä. ajassa EnsimmäisEt EuroEhdokkaat julki Vasemmistoliiton puoluehallitus nimitti joulukuussa puolueen ensimmäiset ehdokkaat kesän 2024 europarlamenttivaaleihin. Esimerkiksi Ahvenanmaan demilitarisoinnista selvästi useampi vasemmistoliiton kannattaja haluaa pitää kiinni. Gashaw Bibani on 36-vuotias projektipäällikkö ja aluevaltuutettu. Jouni Jussinniemi on vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja, 41-vuotias pääluottamusmies. Vastustajia on noin 30 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista. Kyselytulokset selviävät Koneen säätiön rahoittamasta ”Turvallisuusja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus” -tutkimushankkeesta, jota vetää Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. – Jo ensimmäisten nimitysten joukossa on ehdokkaita eri puolilta maata, joilla on vankkaa kokemusta sekä monipuolista osaamista, iloitsee puoluesihteeri Anna Mäkipää. Yli 70 prosenttia SDP:n kannattajista oli tämän väitteen kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Kyselyssä nousee esiin vasemmistolaisten ja sosiaalidemokraattien välisiä eroja. Vielä vahvemmin ero näkyi väitteen ”Suomen on valmistauduttava laittamaan rajansa kiinni, jos siirtolaisuus lisääntyy” kanssa. Ehdokkaiksi lähtivät myös 27-vuotias oululainen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja varakansanedustaja Jessi Jokelainen sekä pian 28 vuotta täyttävä ekologisen talouden opiskelija Matleena Käppi. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko on tällä hetkellä Silvia Modig. Yli puolet vasemmistoliiton kannattajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Ahvenanmaa pitää säilyttää demilitarisoituna alueena” kanssa. Vasemmistoliiton kannattajista enemmistö oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Siinä 58 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista sanoo tukevansa sotilasliiton jäsenyyttä. Hankkeessa samoja vastaajia haastatellaan säännöllisin väliajoin ja verrataan heidän näkemystensä kehittymistä. JuSSi VirKKunen Le h tik u va /a n tt i a im o -k o iv is to
Suomessa hyvinvointivaltion kulta-aika on kuitenkin jo ohitse, ja kaikkialla Pohjoismaissa suunta on koko ajan poispäin hyvinvointivaltion ihanteista. Hyvinvointivaltio Pohjoismaista hyvinvointivaltiota pidetään maailman onnistuneimpana yhteiskunta muotona. 02 taustat. Onko hyvinvointivaltiota enää olemassa missään
Voiko Suomea vielä kutsua pohjoismaiseksi Suuremmattuloerot alkavatolemaan hyväksyttäviä, jasosiaaliturvan leikkauksilleja julkistenpalveluiden heikentämiselleon turruttu.. Se on Suomesta totuus, joka opetetaan kouluissa. Silloin talous kasvoi, ja lapsilisiä, työttömyysturvaa, sosiaalietuuksia ja eläkkeitä korotettiin. Hyvinvointivaltiota tutkinut sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta sanoo, että eräänlainen karvalakkimääritelmä pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle pitää sisällään tiettyjä peruspiirteitä. Hyvinvointivaltion huippuvuosia elettiin Suomessa 1980-luvulla. Universalismi toimii myös käänteisesti: pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa myös hyvätuloiset ovat yhtä oikeutettuja esimerkiksi neuvolapalveluihin, maksuttomaan koulutukseen tai lapsilisään. Pohjoismaisessa mallissa yksilöiden hyvinvointi nähdään kansakunnan yhteisenä sijoituksena yhteiseen hyvään. Mitä koko hyvinvointivaltion käsitteellä edes tarkoitetaan 2020-luvulla. Ylöstalo lisää, että pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon kuuluu vahvasti universalismin periaate. 1980-luvun jälkeen suunta on ollut päinvastainen. 1960ja -70-lukujen taitteessa hyvinvointivaltion rakenteet olivat Suomessa jo tiukasti paikallaan. Tällaisia ovat esimerkiksi valtiovallan pyrkimys tasata tuloeroja verotuksella sekä sosiaalipolitiikka, jolla taataan kansalaisille riittävä toimeentulo ja peruspalvelut. Onko se kuitenkaan totta. Pienet tuloja varallisuuserot, maksuton koulutus ja laajat julkiset palvelut tuottavat osaamista ja yhteiskuntarauhaa, ja ne mahdollistavat yksilölle luokkanousua. Julkiset palvelut olivat toimivia ja kansalaisten saatavilla. Sitä toistavat maan johtavat poliitikot ministereitä ja presidenttejä myöten, ja se on usein ensimmäinen asia, joka ulkomaalaisille kerrotaan Suomesta. Hyvinvointivaltio on siis samaan aikaan sekä kollektiivinen että yksilöllinen rakenne. Vaikka Pohjoismaissa on esitetty ajatuksia hyvinvointivaltiosta aina 1920ja -30-luvuilta lähtien, oli se Suomessa erityisesti sodanjälkeisen jälleenrakennuksen politiikan päämääränä. 1 4 Teksti Toivo Haimi S uomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. – Sillä tarkoitetaan ajatusta, että yhteiskunnan peruspalvelut, kuten koulutus ja sairaanhoito, kuuluvat kaikille kansalaisille riippumatta siitä, pidetäänkö heitä jotenkin ansaitsevina vai ei
Silloin on kysyttävä: onko Suomi enää hyvinvointivaltio. Hyvinvointivaltiosta ollaan ottamassa lisää askeleita kohti kilpailuyhteiskuntaa, jossa yhteisen hyvän sijaan jokainen pyrkii maksimoimaan oman menestyksensä. Alalla kamppaillaan työvoimapulan ja aliresursoinnin kanssa. Saikkonen pohtii. Varallisuuserot ovat olleet kasvussa noin 30 vuoden ajan. Hän työskentelee THL:n Hyvinvointivaltion tutkimus ja uudistaminen -yksikössä. Tekoälyllä tuotettu kuva ”terveyskeskuksesta pohjoismaalaisessa hyvinvointivaltiossa”.. – Tässä on vähän samantapainen kysymyksenasettelu kuin mielikuvaharjoituksessa, jossa hiekka kasasta otetaan hiekanjyvä kerrallaan pois. Jossain vaiheessa käsitteiden rajat tulevat vastaan. Helmikuussa 2023 Suomi sai jo kolmannen kerran Euroopan neuvostolta moitteet liian alhaisesta perusturvan tasosta. Samaan aikaan erot kansalaisten varallisuudessa ovat olleet kasvussa. Julkiset sosiaali-, terveysja hoivapalvelut ovat jatkuvassa kriisissä. Missä vaiheessa hiekanjyviä on otettu pois niin monta, että se lakkaa olemasta kasa. Henkilö on köyhyystai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta. Rikkain kymmenesosa suomalaisista omisti vuonna 2021 lähes puolet Suomen kaikesta nettovarallisuudesta. Työssäkäyviä ihmisiä, joiden palkka ei riitä elämiseen, on Suomessa arviolta 200 000. Lasten ja nuorten mielenterveyskriisi on pahenemassa. Lisäksi kesällä 2023 aloittanut oikeistohallitus on leikkaamassa vielä lisää hyvinvointivaltion palveluista. Ja jos ei: milloin se lakkasi olemasta sellainen. Peruskoulun, suomalaisen hyvinvointivaltion kruununjalokiven, oppimistulokset heikentyvät ja eriytyvät lasten perheiden luokka-aseman mukaan. Saikkonen lisää, että tällainen keskustelu ei ole mikään uusi ilmiö, vaan hyvinvointivaltion lopusta on puhuttu Suomessa ainakin 1990-luvun lopulta asti. Paula Saikkosen mukaan Suomi on kuitenkin edelleen hyvinvointivaltio, koska sen rakenteet ovat heikentymisestään huolimatta olemassa. – Meillä on edelleen laaja julkinen sektori ja sosiaaliturva, joita rahoitetaan verovaroilla. Suomessa julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on edelleen maailman korkeimpia, Saikkonen sanoo. 1 5 hyvinvointivaltioksi, jos yhteiskuntamme ei enää täytä lupaustaan kansalaisilleen. Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti, sanoo tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä. Riskissä olevien määrä kasvoi 117 000 henkilöllä vuodesta 2020. Synkkenevät näkymät Tilastokeskuksen mukaan 894 000 henkilöä oli köyhyystai syrjäytymisriskissä Suomessa vuonna 2021
Tuolloin hyvinvointivaltion periaatteita ja käytäntöjä ryhdyttiin ajamaan alas. Pohjoismainen malli ei ole resepti Suomi ei ole suinkaan ollut yksin hyvinvointivaltion haurastumisen kanssa. – Suuremmat tuloerot alkavat olemaan hyväksyttäviä, ja sosiaaliturvan leikkauksille ja julkisten palveluiden heikentämiselle on turruttu. – Keskiluokkaiset ihmiset ottavat yksityisiä sairauskuluvakuutuksia. Koko julkinen sektori on ollut jatkuvan leikkaamisen ja ”tehostamisen” kohteena, Ylöstalo kuvailee. – Myös sosiaaliturvan tasoa on heikennetty ja sen saamista on muutettu ehdollisemmaksi. Tämä kyseenalaistaa universalismin periaatetta. Hyvinvointivaltiota on kuitenkin Suomessa heikennetty ja määritelty uudelleen politiikalla. He myös muuttavat sellaisille alueille, joissa koulut ovat parempia tai hankkivat lapsilleen yksityistä opetusta, jotta nämä pärjäisivät kilpailussa koulutuspaikoista. Meillä on myös edelleen olemassa oleva sosiaaliturvajärjestelmä ja verrattain laajat julkiset palvelut, Ylöstalo sanoo. – Jos verrataan muihin hyvinvointivaltioihin, on meillä niitä pohjoismaisen hyvinvointivaltion elementtejä edelleen olemassa. Ylöstalo ei kuitenkaan näe hyvinvointipolitiikassa mitään yhtäkkistä suunnanmuutosta, vaan pikemminkin hän kuvaa hidasta muutosta asenteissa. Myös Ruotsissa julkisia palveluita on heikennetty ja karsittu 1990-luvulta lähtien. 1 6 Hauras hyvinvointivaltio Myös Hanna Ylöstalo on sitä mieltä, että Suomea voidaan järjestelmien heikentymisestä huolimatta pitää edelleen pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Yhteistä hyvinvointia tuottavia rakenteita on Suomessa heikennetty, vaikka niitä ei olekaan kokonaan lakkautettu. – Meidän verojärjestelmämme perustuu edelleen progressiiviseen verotukseen, jolla tuloeroja pyritään hillitsemään. Hyvinvointivaltion haurastuttaminen alkoi Hanna Ylöstalon mukaan 1990-luvun laman jälkeen. Entisessä kansankodissa asuminen eriySosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta Mikäolisiseparas hyvinvointivaltiojuuri tässähetkessäja tulevaisuudessa?. Julkisia palveluita on heikennetty tai lakkautettu kokonaan. Tämä muutos on mahdollistanut hiljaisen hyväksynnän kulttuurin hyvinvointivaltion muuttamiselle. Ylöstalo kertoo esimerkin tästä turtumuksesta: kollektiivisen vastarinnan sijaan keskiluokka on alkanut suojata itseään ja perheitään hyvinvointivaltion haurastumiselta ja putoamiselta työväenluokkaan. – Noin viimeisten 30 vuoden ajan Suomessa on politiikalla pyritty ”uudistamaan” hyvinvointivaltiota, mikä on käytännössä tarkoittanut sen palveluiden ohentamista ja niiden rajaamista. Hyvinvointivaltion katoamisen sijaan Hanna Ylöstalo puhuukin mieluummin sen haurastumisesta
Onko siis mikään Pohjoismaa enää ihanteiden mukainen pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tarkoitetaanko sillä taloudellista toimeentuloa, vai onko siinä myös aineettomia elementtejä. Pohjoismainen malli ei toisin sanoen ole mikään sapluuna tai resepti, jonka mukaan hyvinvointivaltiota rakennetaan. 1800-luvulla Preussista ja Saksasta rakennettiin hyvinvointivaltiota ”rautakansleri” Otto von Bismarckin autoritaarisella ja konservatiivisella politiikalla. Bismarckia ei voi vakavalla naamalla sanoa minkään sortin sosialistiksi, mutta hänen aikaansaannoksiaan olivat muun muassa sosiaalivakuutus ja eläkejärjestelmä. – Jokainen Pohjoismaa on rakentanut oman hyvinvointivaltionsa omista, hyvin erilaisista lähtökohdistaan. Hyvinvointivaltio on aina ollut keskeneräinen ja ajassa elävä poliittinen projekti, jota on määritelty uudelleen eri poliittisista ja historiallisista lähtökohdista. Ei, sanoo THL:n Paula Saikkonen ja muistuttaa, että tuskin mikään maa on sellainen koskaan ollutkaan. Samaan aikaan Suomessa voidaan myös pahoin: THL:n mukaan vuonna 2016 alkoholinkäytön välittömät kustannukset yhteiskunnalle olivat noin 870 miljoonaa euroa. Englantilainen The Lancet -tiedejulkaisu kutsuu Ruotsin taloudellista epätasa-arvoa ”kasvavaksi ja huolestuttavaksi”. 1 7 tyy voimakkaasti, ja yksityiskouluista on tullut varakkaiden perheiden tapa säilyttää luokka-asema suku polvelta toiselle. Toimittaja Andreas Cervenkan vuonna 2022 julkaistussa kirjassa Girig-Sverige: Så blev folkhemmet ett paradis för de superrika havainnollistetaan, kuinka Ruotsissa miljardöörien määrä on kasvanut samalla kun tuloja varallisuuserot ovat kasvaneet viime vuosina. Noin joka viides suomalainen nuori kärsii mielenterveyden ongelmista. Hän viittaa World Happiness Index -kyselytutkimukseen, jossa mitataan ihmisten tyytyväisyyttä elämänlaatuunsa. Hyvinvointivaltio on myös siitä hankala käsite, että sitä on vaikea määritellä kattavasti. Kun puhutaan ”pohjoismaisesta mallista”, tarkoitetaan todellisuudessa erilaisia malleja, joilla on tiettyjä yhteisiä piirteitä, Saikkonen sanoo. – Hyvinvointivaltiota määriteltäessä pitäisi miettiä myös sitä, mitä se ”hyvinvointi” on. Tuon tutkimuksen mukaan Suomi on ollut maailman onnellisin maa jo kuudetta kertaa putkeen. Saikkonen myös muistuttaa, että kaikki Pohjoismaat eivät ole samasta puusta veistettyjä. Saikkonen kysyy. Isossa-Britanniassa hyvinvointivaltiota rakennettiin 1940-luvulta lähtien, ja sen haurastuttaminen alkoi toden teolla Margaret Thatcherin halliTekoälyllä tuotettu kuva ”suomalaisesta hyvinvointivaltiosta”.. Hyvinvointivaltion haurastuminen on yleispohjoismaalainen ilmiö: sekä Norjassa että Tanskassa köyhyys on lisääntymässä, eikä hyvinvointivaltio enää täytä lupaustaan tuloerojen tasaamisesta. Siksi on myös vaikea sanoa, missä sen rajat kulkevat
Sohvalle tulee Bundyn perheenjäseniä pyytämään häneltä rahaa, ja hän joutuu jakelemaan seteleistään kaikille: pojalle, tyttärelle, vaimolle ja lopulta jopa koiralle. Suomessa on kasvava joukko ihmisiä, jotka näkevät hyvinvointivaltiossa vain menopuolen eli korkeat verot. Tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä. Politiikassatarvittaisiin täsmällisempää jakriittisempää keskustelua hyvinvointivaltion merkityksestä. Puutteistaan huolimatta ajatuksella brittiläisestä hyvinvointivaltiosta on edelleen vankka tuki maan kansalaisten keskuudessa, ja Ison-Britannian terveydenhuoltojärjestelmä NHS:ää pidetään suorastaan kansallisaarteena. ”Hyvinvointivaltion pelastaminen ja kehittäminen onnistuu vain taloudellisella kasvulla ja sen tuomilla resursseilla”, kirjoitti kokoomuksen puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Petteri Orpo elokuussa 2022. Jokainen näkee palkkakuitistaan, kuinka paljon valtio ottaa, mutta hyötyjä sen sijaan ei nähdä. Pulmusten introssa Bundy istuu sohvalla ja tuijottaa kameraan seteleitä kädessään. Tämä ajattelu on kuitenkin muuttumassa. Helsingin Sanomat uutisoi joulukuussa 2022, että kolme neljästä suomalaisesta uskoo, että nykyisenkaltaiseen hyvinvointivaltioon ei ole enää tulevaisuudessa varaa, vaan palveluita ja etuuksia joudutaan karsimaan. Tämä saa ihmiset kannattamaan hyvinvointivaltion karsimista ja leikkaamista. Eduskunnassa syksyllä 2023 hallituksen budjetin esitellyt valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi puheessaan, että ”ylimitoitettu sosiaalivaltion malli” on tulossa tiensä päähän, koska Suomella ei ole varaa ylläpitää sitä. Wassin vertauksessa on itua. Heillä tarkoitetaan työssäkäyviä, keskiluokkaisia ihmisiä, jotka veroillaan kustantavat hyvinvointivaltion palveluita, mutta eivät itse välttämättä näe niiden hyötyjä itselleen. 1 8 tusten aikana 1980-luvulla. Kun tuloeroja tasaava verotus ja kalliit julkiset palvelut nähdään hyvinvointivaltion rasitteena eikä sen mahdollistajana, voidaan hyvinvointivaltion pelastamisella perustella myös oikeistolaista leikkauspolitiikkaa. Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta vertasi Demokraatti-lehden haastattelussa marraskuussa 2023 tällaista ajattelutapaa 1990-luvun televisiosarja Pulmusten päähenkilö Al Bundyyn. Myös yhdysvaltalaisessa politiikassa ja tutkimuksessa amerikkalaiset puhuvat toisinaan hyvinvointivaltiosta, vaikka USA:n järjestelmä on radikaalisti erilainen kuin Pohjoismaissa tai muissa Euroopan maissa. Hanna Ylöstalon mukaan tällainen ajattelu tapa tulee ilmi esimerkiksi lisääntyneessä puheessa hyvinvointivaltion ”nettomaksajista”. Mitä hyvinvointivaltio tarkoittaa. Hyvinvointivaltion idea on Suomessa pitkään ollut yhteiskunnallisesti hyvin suosittu
Hanna Ylöstalo tuumii, että politiikassa tarvittaisiin täsmällisempää ja kriittisempää keskustelua hyvinvointivaltion merkityksestä. Hanna Ylöstalon mukaan hyvinvointivaltiosta on syytä pitää kiinni, koska se on laajasti arvostettu käsite ja suomalaisista suurin osa kannattaa hyvinvointivaltion perusajatusta: tuloeroja tasaavaa politiikkaa ja saatavilla olevia julkisia palveluita. Pitäisikö hyvinvointivaltiota pyrkiä rakentamaan uudelleen, vai päästää irti koko käsitteestä ja ryhtyä rakentamaan tilalle jotain uutta. – Meillä ei ole paluuta sellaiseen yhteiskuntaan, joka silloin oli. 1 9 Paluu hyvinvointivaltioon. Hanna Ylöstalo ajattelee kuitenkin, että 1980-luvun hyvinvointivaltion perään haikailu tai sen palauttamisen tavoitteleminen ei ole kovinkaan viisasta. Hyvinvointivaltiosta pitäisi toisin sanoen sekä päästää irti että kuvitella se uudelleen. – Emme me voi ottaa mallia 1980-luvulta ja sanoa, että se olisi ideaali, johon pitäisi tänä päivänä pyrkiä, hän sanoo. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on haurastunut, mutta voisiko sitä vahvistaa. – Mikä olisi se paras hyvinvointivaltio juuri tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Mitä se pitää sisällään. Myös Paula Saikkosen mielestä hyvinvointivaltio on edelleen käyttökelpoinen käsite. Paula Saikkonen on samaa mieltä. – Pohjoismaista hyvinvointivaltiota on kuvailtu eräänlaiseksi sosiaalipolitiikan kimalaiseksi. Kun sanotaan, että julkisista palveluista on leikattava hyvinvointivaltion pelastamiseksi, pitää silloin kysyä, mitä hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan. Suomi oli tuolloin myös monella tapaa paljon epätasa-arvoisempi ja ahdasmielisempi, 40 vuotta sitten. Hanna Ylöstalo kysyy. – Kun joku puhuu hyvinvointivaltiosta, on esitettävä jatkokysymyksiä. Minkälaista hyvinvointivaltiota erilaisella politiikalla tavoitellaan. n Tekoälyllä tuotettu kuva ”pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta”.. Silloin myös maailma oli hyvin erilainen. Valtio tarjosi turvan lisäksi myös paljon enemmän kontrollia kuin tänä päivänä, Ylöstalo muistuttaa. Hän muistuttaa, että pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat maailman onnistuneimpia valtioita yhteiskuntarauhan turvaamisessa sekä tyytyväisyyden ja tasaarvon tuottamisessa. Kaikesta epätodennäköisyydestä huolimatta se pysyy lennossa, Saikkonen kertoo