s.?2 > Oikeisto kommentoi Vasemmiston tavoiteohjelmaa s.?14 Saara Särmän vinkeillä kesän rantakuntoon s.?17 Igor Strelkov haukkuu nyt Vladimir Putinin s.?20 N o 23 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjantai 10.6.2016 | 3,5 € | 23-003251-1623 www.kansanuutiset.fi Kiky tuo parannuksiakin s.?8. ”Karkotamme itse mahdollisia kannattajia” Vähätellään sitä, mitä on saavutettu, ja korostetaan, mitä ei ole saavutettu. Se on Paavo Arhinmäen mielestä vasemmistoliiton helmasynti
Arhinmäki sanoo, että puolueita äänestetään hoitamaan yhteisiä asioita. Niin ei tule tapahtumaan, että uusi puheenjohtaja ratkaisee kaiken. Jatkoa etusivulta > V asemmistoliiton puoluekokous tekee lauantaina harvinaisen valinnan. Arhinmäki kertoo aamulla ensimmäiseksi päivittävänsä tilanteen mutta eurovaaleissa tuli voitto, ja kannatus nousi presidentinvaaleissa. SDP:n nousua selittää Arhinmäen mielestä kaksi asiaa: hallituksen suuri epäsuosio sataa eniten suurimman oppositiopuolueen laariin ja paluumuutto perussuomalaisista. Viime vaalien jälkeen SDP on noussut aallonpohjasta ja on mielipidemittauksissa Suomen suurin. – Vasemmistoliitto on nykyään helpommin lähestyttävä puolue. Seuraaja Martti Korhonen erosi kesäkuussa 2009 vasemmistoliiton menetettyä ainoan paikkansa europarlamentissa. – Koen, että olen jättämässä seuraavalle puheenjohtajalle hyvät mahdollisuudet toimia. Valta vaihtuu lauantaina. Mieluummin tämä energia kannattaisi suunnata uusien poliittisten ehdotusten tekemiseen. Puolueen muodostavat kaikki sen jäsenet ja kannattajat. – Vihreiden teemat olivat oppositiokauden alussa hyvin vasemmistolaisia, mutta nyt he ovat alkaneet kosiskella kokoomuslaisia ja ottaa eroa vasemmistosta. Puolue saa uuden puheenjohtajan normaalissa järjestyksessä ensi kerran 18 vuoteen. Puheenjohtaja ei ole messias Arhinmäki on toiminut aktiivisesti politiikassa suunnilleen puolet elämästään. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa hän sai 768 ääntä. – Jos puolueväki ei edes itse usko meidän saavuttavan parannuksia, niin miten he pystyisivät hoitamaan asioita, voi moni miettiä. Se on jäänyt SDP:n ja vihreiden väliin. He ovat onnistuneet hyvin. Meillä on paljon potentiaalia ja aktiivisuutta. Vuonna 1998 puheenjohtajaksi valittu Suvi-Anne Siimes sai tarpeekseen koko puolueesta ja erosi maaliskuussa 2006 kesken kauden. Emme ole pystyneet murtautumaan puheessamme uudelle alueelle. Uudelle puheenjohtajalle ja puolueväelle hän muistuttaa, että nyt ei valita messiasta. – Tärkein viesti on se, että puheenjohtaja ei ratkaise Paavo Arhinmäellä ovat menossa aivan viimeiset hetket vasemmistoliiton puheenjohtajana. – Osoittaa huonoa itsetuntoa, jos vähätellään kaikkea, mitä on saavutettu, ja korostetaan sitä, mitä ei ole saavutettu. Toivon, ettei seuraavaa puheenjohtajaa jätetä yksin eikä aleta heti etsiä virheitä hänen tekemisistään. Siinä meillä on ollut ongelmia, miten nopeita ja aktiivisia me olemme esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja tartumme asioihin. – Pitää ottaa tavallaan annettuna, että me emme näy valtamediassa riittävästi. Liian perinteistä puhetta Olosuhteet ovat siis hankalat, mutta onko vasemmistoliitto tehnyt itse virheitä vuoden kuluessa. Siinä on hyviäkin onnistumisia, mutta ehkä toimimme liian hitaasti. Yksi ihminen ei ratkaise puolueen tulevaisuutta, sen tekevät kaikki yhdessä. Muuttunut on myös se, ettei vasemmistoliitosta enää kirjoiteta auringonlaskun puolueena niin kuin vielä viime vuosikymmenellä. Sitä kautta meidän aloitteemme, esimerkiksi kymmenen euron minimituntipalkka, ovat jääneet varjoon. – Tappio, kahden paikan menetys, tuntui vielä suuremmalta, kun kaikki odottivat kahdesta kolmeen lisäpaikkaa. Puoluevaltuusto valitsi seuraajaksi Paavo Arhinmäen, joka jättää nyt paikkansa seitsemän vuoden jälkeen niin kuin edellisessä puoluekokouksessa suunnitteli. Vihreät taas oli selkeä vaalivoittaja, mikä antoi itseluottamusta. Vasemmistoliitto on noussut vähän korkeammalle tasolle, mutta porvarihallituksen politiikkaan nähden vain vähän. Arhinmäki kertoo lukeneensa viime aikoina vasemmistoliiton perustamishistoriaa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien presidenttigallupiin ei edes otettu yhtään vasemmistoliiton nimeä. Meidän toimintatapamme ovat muuttuneet koko ajan avoimemmiksi ja demokraattisemmiksi. Vihreiden ympärille syntyi hyvän kierre. Nostamme esille epäkohtia ja teemme esityksiä, miten niitä korjataan. Sen sijaan pitäisi rohkeasti kertoa, mitä me olemme tehneet ja saavuttaneet. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan 29 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti kokoomukseen ja 28 prosenttia vasemmistoliittoon. Hänelle on tullut olo, että puolue alkaa muistuttaa sitä, millaiseksi se vuonna 1990 perustettiin. Potentiaali on aivan toisenlainen kuin aikaisemmin. Hän oli jo etukäteen päättänyt tämän puheenjohtajakauden jäävän viimeiseksi – ja lähtevänsä vaalivoittajana. Kriittisyyttä pitää olla, mutta ei niin, että voimakkain kritiikki puoluejohtoa kohtaan tulee sen sisältä. Piti lähteä vaalivoittajana Viime vuoden keväällä koetun vaalitappion Arhinmäki otti raskaasti. Joulukuussa 40 vuotta täyttävän Arhinmäen kaudella vasemmistoliiton laskusuunta eduskuntavaaleissa jatkui, ” Kriittisyyttä pitää olla, mutta ei niin, että voimakkain kritiikki puoluejohtoa kohtaan tulee sen sisältä. – Me olemme jääneet kolmanneksi suurimpana oppositiopuolueena näiden puristuksiin. 10.6.2016 2 puolueen kannatusta. Pitäisi pystyä viestimään paremmin muilla välineillä. Kalevi Kivistö puhui vasemmistoliiton 25-vuotisjuhlassa siitä, että sama ongelma hallituksessa olemisesta on ollut 1960–2010-luvuilla. Puheenjohtajan tehtävä on esitellä puolueen yhdessä päätettyjä kantoja ja toimia sen kasvoina. Vihreät ovat mittauttaneet kaikkien aikojen ennätyskannatuksen. Missä jamassa vasemmistoliitto nyt on puheenjohtajan vaihtuessa. Asema on sellainen, että jäämme julkisuudessa varjoon. Toisaalta meidän ei kannata edes odottaa mitään nopeaa nousua, vaan vahvistaa kannatusta pitkäjänteisesti. Mitä politiikassa näin pitkänä aikana oppii, mikä seuraajankin kannattaisi ottaa huomioon. Mieluummin tämä energia kannattaisi suunnata uusien poliittisten ehdotusten tekemiseen.” TEKSTI KAI HIRVASNORO KUVA JARNO MELA ?. Voittoon uskoivat kaikki muutkin viimeiseen asti. Sen on meidän helmasyntimme. Siinä mielessä on kuitenkin miellyttävää jättää paikka, että vaalien jälkeen kannatus on noussut pysyvästi vähän korkeammalle tasolle. Karkotamme itse kannattajia Puolueen puheenjohtajuus on 24/7-työtä. Nuorisokannatus ja jopa jäsenmäärä ovat nousseet. Meillä on ollut aika messiaanisia odotuksia yksi kerrallaan jokaiselle puheenjohtajalle. Seuraavana vuonna osapuilleen sama äänimäärä riitti ensimmäistä kertaa valtuustopaikkaan Helsingissä. – Toinen huomio on se, että vasemmistolaisuuteen kuuluu kriittisyys. Media alkoi heti nostaa Ville Niinistöä parhaaksi oppositiojohtajaksi ja heti alkuun pintaan myös nousi teemoja, jotka mielletään erityiseksi vihreiksi. – Toiseksi me puhumme jollain lailla turhan perinteisellä tavalla
2011 Arhinmäki oli maan neljänneksi suurin ääniharava 17?226 äänellä. Politiikka keskittyy puheenjohtajiin. Poliittinen palo roihuaa yhä Arhinmäki on sanonut, ettei ole lähdössä mihinkään, vaikka jättää puheenjohtajuuden. Poliittisessa tulevaisuudessaan hän toivoo voivansa keskittyä enemmän itselleen omimpiin asioihin ja toimintaan oman vaalipiirin kansanedustajana. Vasemmistoliiton puheenjohtaja vuodesta 2006. Punavihreä vasemmistoliitto on aktiivisin työntekijöitä puolustava puolue. Ensi vuonna hän on taas ehdolla Helsingin valtuustoon ja 2019 eduskuntaan. Arhinmäki haluaisi, että olisi useampia kasvoja ja eri alojen asiantuntijat pääsisivät esille. Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2001–2005. – Opit aivan valtavasti suomalaisesta yhteiskunnasta. Kommentoimaan pitää olla aina valmis ja luomaan puolueen kantoja sellaisiin asioihin, joihin niitä ei selkeästi ole. Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2000. Ostetaan se, mitä Soini ja media syöttävät ja aletaan toistaa samaa. Tämä sillä varauksella, ettei tule taas jotain kriisiä, jonka takia suuren valiokunnan jäsenet kutsutaan koolle. – Toisaalta tunnen sen verran itseäni, että eiköhän sitä heittäydy ihan samalla tavalla kuin ennenkin.. Opiskellut sosiologiaa ruotsinkielisessä Svenska socialoch kommunalhögskolanissa. Twitteristä, Facebookista ja verkkolehdistä sillä mielellä, pitääkö johonkin reagoida. . 2003 ääniä tuli 3?065. . On nostattavaa puhua kymmenelletuhannelle ihmiselle Hakaniementorilla ja puoluekokouksen edessä, Arhinmäki luettelee kohokohtia. . . Karkotamme itse sellaisella puheella potentiaalisia kannattajia. Vuosiin on mahtunut suursuosio eduskuntavaaleissa, ministeriys ja presidenttiehdokkuus. – Puheenjohtajakamppailu on ollut sillä tavalla onnistunut, että se on näyttänyt, millainen puolue me olemme, Arhinmäki sanoo viitaten jäsenäänestyksen kolmeen eritaustaiseen ehdokkaaseen, jotka ovat kuitenkin aika samanmielisiä poliittisista sisällöistä. Hänen mukaansa ay-vasemmiston ja punavihreän vasemmiston vääntöä ei ole enää. Eduskuntaan vuonna 2007, jolloin sai 6?859 ääntä. Asioista Arhinmäkeä kiinnostavat esimerkiksi koulutuspolitiikka ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelu. – Samaan aikaan osa meidän väestä toistelee, että duunarit on unohdettu. Eduskuntavaaleissa 1999 sai 768 ääntä. – Haluan, että politiikassa voi myös käytännössä sanoa saaneensa jotain aikaan. . Vuoden 2012 presidentinvaaleissa 5,5 prosentin kannatus. Syntynyt 1976 . Lähimpänä häntä on tavallisten pienituloisten ihmisten käytännön asioiden hoitaminen. . Vaalivoittojakin tuli. Siitäkin huolimatta, että kritiikkiä tulee enemmän kuin kiitosta. Carl Haglund on siirtymässä politiikasta pois kyllästyneenä. – Poliittinen paloni ei ole hävinnyt mihinkään. Jokaiset vaalit ovat edelleen oppimisprosessi. Paavo Arhinmäki . Kilpailukykysopimuksessa se on ollut ainoa kriittinen ääni. Minulla ei ole mitään sellaista, vaan pitää ajatella puolueen tulevaisuutta, hän selittää jo kolme vuotta sitten tekemäänsä päätöstä. Olen paljasjalkainen Stadin kundi, mutta tunnen nykyään valtavan hyvin koko Suomen, erilaiset ihmiset ja ajattelutavat ympäri Suomea. Ei siksi, että pääsisi sanomaan niin, vaan siitä tulee voima ja halu politiikan tekemiseen, että on pystynyt muuttamaan pieniäkin asioita ja auttamaan ihmisiä. Uudessa elämänvaiheessaan Arhinmäki aikoo pitää ensimmäisen kunnon kesäloman seitsemään vuoteen. Silloin tavoitteena oli, että puheenjohtaja vaihtuu ilman, että kukaan sanoo puolueen olevan kriisissä. Puolue palasi europarlamenttiin. 10.6.2016 3 Paavo Arhinmäen kausi vasemmistoliiton puheenjohtajana päättyy lauantaina. Suomen tilanne ja tämä hallitus jos mikä saa sydämen roihuamaan ja kamppailemaan. Työ on kovaa, ja ministerin työ ei Arhinmäen mielestä ollut enää ihmisen työtä, mutta hän sanoo, että kaikki työt on tehtävä, jotka ovat puolueelle eduksi. Niihin kuuluu myös se, että ministerinä sai asioita aikaan. Kulttuurija urheiluministeri 2011–2014. Mutta on se antoisaakin. Työskennellyt kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän eduskunta-avustajana, SAKKI ry:ssä, Kansan Uutisten kesätoimittajana ja nurmikon leikkaajana Helsingin kaupungin rakennusviraston puisto-osastolla
”Seuraavaksi on yritysten vuoro,” sanoi eläkkeelle siirtynyt SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Työaika pitenee 24 tunnilla vuodessa. Orpo on ollut pahoillaan irakilaisperheen hajottamisuhkasta, mutta ei niin pahoillaan, ettei esittäisi lakia, joka johtaa uusiin vastaaviin tapauksiin. Se on hänen itsensä rakentama kiekko, jolla havainnollistetaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Kilpailukykysopimuksen odotetaan varmistuvan perjantaina, kun Metalliliiton valtuusto ottaa siihen kantaa. Ei ole vaikea arvata, keihin myös uudet leikkaukset kohdistuvat, jos Sundin ennustus toteutuu. Niin on. Prosessiteollisuudessa yksi Sipilän kakkara olisi todennäköisesti valmistunut noin kuudessa minuutissa. Sopimusyhteiskunta säilyi puhdasoppisten markkinaliberalistien pettymykseksi hengissä tästäkin koettelemuksesta. Ajattelu ei ala silloin, kun työaika alkaa, eikä lopu työajan päättyessä. PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ keksi kolme vuotta sitten kakkaran. Tämän päivän tietotyössä työajan mekaaninen pidentäminen on tietenkin täysin järjetöntä ja kertoo sitä ajavien näköalattomuudesta. Miljoona vaihetyötä tekevää duunaria olisi valmistanut työpäivän aikana miljoona kakkaraa enemmän kuin ennen työajan pidennystä. . kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Petteri Orpo on valtiotieteiden maisteri, mutta hänelle valkeni vasta tällä viikolla, miten valtio toimii. Runsas vuosi sitten Sipilä keksi, että Suomen kilpailukyky ja talous saadaan kuntoon sopimuksella, jonka yksi sisältö on työajan pidentäminen. Työajan pidentäminen on menneen maailman kilpailukykyä . Tulonsiirron ostovoimaa alentavaa vaikutusta hallitus paikkaa todennäköisesti 415 miljoonan euron veroalella ensi vuonna. PÄÄKIRJOITUS LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN. Se olisi viisi miljoonaa ylimääräistä kakkaraa viikossa maailmanmarkkinoille. On härski petos, jos yritykset ensi keväänä jakavat saamansa kilpailukykypotin osinkoina omistajilleen. Läppärit polvilla kartutetaan bruttokansantuotetta työajan ulkopuolella kelloon katsomatta. Tällä kertaa se on suuruudeltaan noin 2,5 miljardia euroa. Menneessä maailmassa mekaaninen työajan pidentäminen olisi lisännyt ainakin tuottavuutta. Poliittisesti tästä konsensuksesta on irronnut vain vasemmistoliitto, joka ei uskonut keisarin uusiin vaatteisiin. Populisti silittää myötäkarvaan sekä perheenyhdistämisen tiukentajia että tiukentamisen vastustajia. 4 10.6.2016 ”Pelkään pahoin, että veronalennuksen seurauksena saattavat alkaa keskustelut leikkauksista”, sanoi STTK:n pääekonomisti Ralf Sund (KU 6.6.) Kilpailukykysopimuksella leikataan jo julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoista 30 prosenttia. SAK:n liittokokouksessa sopimuksen hyväksymistä perusteltiin jo tutuksi tulleella lausahduksella, että muut vaihtoehdot olisivat vielä pahempia. PS.. Suomalaisten yritysten kilpailukyvystä on ekonomistien piirissä toisilleen vastakkaisia näkemyksiä, mutta Sipilän perusporvarihallitus sai 13 kuukautta jatkuneella uuvutustaistelullaan aikaan lähes konsensuksen siitä, että työltä pääomalle on tehtävä jälleen uusi tulonsiirto. Lait vaikuttavat oikeiden ihmisten elämään. Sopimushanke nousikin kilpailukykyä isommaksi asiaksi siitä, kuka jatkossa päättää työlainsäädännöstä. Kilpailukykysopimus pidentää työaikaa ja siirtää rahaa palkansaajilta yrityksille. Sipilän olisi kannattanut ennen aivoitustaan tehdä pari aamumatkaa vaikkapa VR:n pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä
Minun on vaikeata – itse asiassa täysin mahdotonta – kuvitella vasemmistolle jalompaa yhteiskunnallista tehtävää kuin kamppailla populismia vastaan. Kuukauden ja kuudenpäivän aikana hän on onnistunutkin tuhoamaan edeltäjänsä rakentavan yhteistyön ja päivittäin kuuluu vain napsahduksia kun ovet salpautuvat hänen edestään kiinni kaikkiin suuntiin. Indonesian pääkaupungissa Jakartassa muslimit kokoontuivat rukoilemaan Istiqlalin suurmoskeijaan.. BLOGINOSTO Odotan hyviä päätöksiä Kolme vuotta on liian pitkä aika puoluekokousten väliin. Sitten olen tietysti keskustellut lähinnä muitten vasemmistonuorista tulevien puoluekokousedustajien kanssa. – Esimerkiksi puolueeseen liittyminen oli aikanaan jotenkin hankalaa. Miten valmistautumisesi kokoukseen on tähän mennessä edennyt. Oskar Olaussen 24-vuotias oululainen Vasemmistoliiton puoluekokousedustaja Opiskelee matematiikkaa Oulun yliopistossa, luonnontieteiden kandidaatti Vasemmistonuorten hallituksen jäsen Oskar Olaussen, menet viikonloppuna ensimmäistä kertaa vasemmistoliiton puoluekokoukseen piirisi valitsemana edustajana. Jopa maltillisiksi tunnettu konkarikaksikko Lasse Laatunen ja Lauri Ihalainen väläyttelivät Suomen yrittäjien ajautuvan marmatusliikkeeksi. 5 10.6.2016 tävä varsinkin kaikille uusille jäsenille. ON HIENOA, että irakilaisperheen tapaus on herätellyt ihmisiä Tarja Halosta myöten. Tätä kirjoittaessani äidin ja tyttären käännytyspäätöksen kumoamista vaativan adressin on allekirjoittanut lähes 17?000 ihmistä. – Kauhutarinoita junttalistoista ja valmiiksi täytetyistä äänestyslipuista, nämähän on niitä klassikkoja. Puolue kyllä tuntui helposti lähestyttävältä. Hän voi perääntyä perheenyhdistämisen tiukennuksista. Onnistuneesti. Opiskelet Oulun yliopistossa matematiikkaa. SELFIE . Katri Immonen blogit.kansanuutiset.fi/latteaiti/ ENSIMMÄISESTÄ PÄIVÄSTÄ lähtien hän [Suomen Yrittäjien uusi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ] aloitti julkisen tulituksen työntekijäliittoja kohtaan. Ei ainakaan Kaarlo Julkusen mielestä. Kaarlo Julkunen blogit.kansanuutiset.fi/isokallen-jysketta/ VALITETTAVASTI SE [populismi] on nykyisten tiedotusvälineiden aikakaudella helposti tarttuva sairaus. Enemmän on ollut ongelmia siinä, kuinka ihmiset saavat ääntänsä kuuluviin, kun he tulevat toimintaan. – Mielestäni politiikka on nykyään sen verran hektistä, että kolme vuotta on aivan liian pitkä aika puoluekokousten väliin. Semmoisia asioita en ole vanun liittokokouksissa ikinä nähnyt. Se on hyvä. Populismi on sosiologinen ilmiö. Esimerkiksi viime puoluekokouksessa ei kuulemani mukaan hirveästi junttameininkiä enää ollut, tai ainakin se on ollut lievempää. Mihin haluat vaikuttaa kokouksessa. Mitä odotat. – Puolueen pitäisi olla paljon helpommin lähestytMikael Pentikäinen LEHTIKUVA LEHTIKUVA/ADEK BERRY Muslimien paastokuukausi ramadan alkoi maanantaina. Nämä ovat ehkä tärkeimpiä asioita. – Eniten kyllä varmaan odotan ihan vaan sitä, että päästään tekemään hyviä päätöksiä. Uskon, että näissäkin on kyllä puolueessa menty eteenpäin. Tärkeimpinä odotan henkilövalintoja ja niiden lisäksi kaikkia järjestön rakenteeseen liittyviä uudistuksia, esimerkiksi puoluekokouskauden lyhentämistä ja muita jäsendemokratiaan liittyviä aloitteita. Orpo ei voi vaikuttaa yksittäisen tapauksen oikeuskäsittelyyn, mutta hän voi vaikuttaa hallituksen toimintaan lakien valmistelussa. Johan Alén Tällä palstalla kerromme ihmisistä ja heidän valinnoistaan. Ainoa vastamyrkky sille on kansan poliittinen valistuneisuus, väestön aito kansalaisuus. Hän nostaa päivittäin julkisuuteen kahta asiaa, rajaton paikallinen sopiminen ja työehtojen yleissitovuuden poistaminen. Onkin tuhlattua ruutia haukkua populistista poliitikkoa tai populistista puoluetta siitä, että hän/he harjoittavat populismia. Ensin pitää saada ihmiset tulemaan vasemmistoliittoon, ja sen jälkeen niillä pitää olla niin tärkeä olo, että ne jäävätkin jäseniksi. Haen takaa sitä, että ei tarvitsisi ahdistua työelämän epävarmuudesta. – Olen lukenut tavoiteohjelman ainakin kahteen kertaan läpi ja tehnyt alleviivauksia, ja olen käynyt muut aloitteet kerran läpi. – Turvallisempaan. Lisäksi jäsenten ääni tulisi useammin kuulluksi. Millaiseen työelämään haluat valmistua. Esimerkiksi perustulon kautta saisi varmuutta muuttuvissa tilanteissa. . KESÄN KUVA Suomen Yrittäjät on nostanut profi iliaan uuden toimitusjohtajan kaudella. Kuitenkin on valitettavaa, että adressi ottaa kantaa vain tähän yksittäistapaukseen, joka ei ole lainkaan yksittäinen. Kahden vuoden kaudella pystyttäisiin paljon nopeammin reagoimaan. Jäsenillä pitäisi olla sellainen olo, että he pystyvät vaikuttamaan siihen, mitä puolue tekee. Piti nettilomakkeesta yrittää arpoa, mihin osastoon liittyy, kun ei ollut minkäänlaista ennakkokäsitystä siitä, mitä ne eri osastot ovat. Suu auki kulkeminen, silmälaput päässä, täydellisen niskalenkin hakeminen on tuottanut tavoitellusta tuloksesta, päinvastaisen tuloksen. Paras keino siihen ei ole moittia julkkiskulttuuria, vaan yritys huolehtia siitä, että ne ihmiset, jotka julkisuus nostaa johtajiksi, ansaitsevat asemansa. Minkälainen puolueen pitäisi kokouksen jälkeen olla. Mitä konkarit ovat kertoneet sinulle kokouspäivistä ja kokouksen menettelyistä. Se, että Petteri Orpo pyytää selvitystä tapauksesta taas on naurettavaa. Kalevi Suomela blogit.kansanuutiset.fi/kirjavia-ajatuksia/
– Mielestäni vasemmistoliiton kannattaa keskittyä ydinkysymyksiimme eli eriarvoisuuden vähentämiseen, työhyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen sekä kansanvallan puolustamiseen. Yhteistyötä pitäisi lisätä varsinkin alueellisesti ja paikallisesti. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Selkeä enemmistö vasemmistoliiton äänestäneistä jäsenistä halusi puheenjohtajaksi Li Anderssonin.. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi Kiky tullaan muistamaan, ja epäluottamus hallitukseen on syvää palkansaajien puolella. – Taas kerran on kyse mittavista tulonsiirroista työntekijöiltä yrityksille eikä meillä ole nytkään mitään varmuutta että dynaamiset vaikutukset realisoituisivat. Andersson toivoo, että kikyn jälkeen uusi aika voittaisi suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa. – Juha Sipilän ajamat työehtojen heikennyspäätökset ja samanaikaisesti tehdyt leikkaukset tuotekehitykseen ja tutkimukseen ovat äärimmäisen vanhanaikaista politiikkaa. – Jokainen puolue, joka eduskunnassa toimii, tavoittelee hallitusvaltaa. 6 10.6.2016 Li Andersson haluaa lisätä suoraa demokratiaa VASEMMISTOLIITON puheenjohtajasta järjestetyn jäsenäänestyksen korkea äänestysprosentti osoittaa hänen Li Anerssonin mukaan sen, että ihmiset haluavat osallistua juuri tällä tavalla. Vastakkainasettelu turhaa Puheenjohtajakampanja osoitti Anderssonin mukaan sen, että vasemmistoliitto on poliittisesti yhtenäinen puolue ja että punaisen ja vihreän vastakkainasettelu on keinotekoista. Nyt puolueessa tarvitaan lisäkeinoja osallistaa uudet jäsenet. Anderssonista on tärkeää, että niin eduskunnassa kuin valtuustoissakin eri puolilla maata toimivat vasemmistolaiset tuntevat ay-liikkeen puolella toimivat puolueen jäsenet. Eli Anderssonin mukaan pitäisi panostaa tuotekehitykseen, tutkimukseen, jalostusasteen nostoon. Aino-Kaisa Pekonen, joka sai 1 659 ääntä (26,2 %), ilmoitti heti tuloksen selvittyä vetäytyvänsä puheenjohtajaehdokkuudesta. – Toivoisin, että vasemmistoliitto on eturintamassa miettimässä uusia toimintamalleja puoluepolitiikan tekoon ja suoraan osallistumiseen, Andersson sanoo. – Selvästi nyt toivotaan oikeudenmukaisempaa vaihtoehtoa ja politiikkaa Suomeen. Andersson arvelee, että kiky voi heijastua myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusyhteistyön kuvioihin. Hänestä tarvetta näin rajuihin heikennyksiin ei ole. – Kiky tullaan muistamaan, ja epäluottamus hallitukseen on syvää palkansaajien puolella. – Vasemmistoliitto on saanut tuntuvasti uusia jäseniä, osittain jäsenäänestyksen vuoksi. Myllykoski sai 755 ääntä (11,9 %). Sen suhteen ei minun mielestäni ollut mitään epäselvyyttä, mutta tavoitteemme on sellainen hallituspohja, jossa pystymme tekemään mahdollisimman näköistämme politiikkaa. Tätä kaikkea tulee Anderssonin mukaan tehdä tavalla, jossa otetaan huomioon ympäristön kantokyky ja ilmastonmuutos. Työn tuottavuuden näkökulmasta tärkeitä ovat myös ihmisten työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Tavoitteena hallitusvalta Andersson asettaa tavoitteeksi vaalivoiton ohella puolueen nousun hallitukseen. – Pitäisi parantaa meidän tuotteiden laatua, lisätä myyntiosaamista ja huolehtia kotimaisesta ostovoimasta. – Juuri tällaisessa tilanteessa, kun poliittinen vyörytys on kovaa ja ay-liikettä ajetaan pakkorakoon, jossa on valittavissa kaksi huonoa vaihtoehtoa, on äärimmäisen tärkeää, että pystymme tekemään yhteistyötä, jolla saadaan vaihtoehtoja esille ja kyseenalaistetaan hallituksen linjaa. Esimerkiksi hallituksen työmarkkinapolitiikka ja kilpailukykysopimus ovat Anderssonin mukaan asioita, joissa hyvän lopputuloksen aikaan saamiseksi hyvät verkostot ja yhteistyö ovat äärimmäisen tärkeitä työntekijöiden kannalta. Uusien työpaikkojen luomisessa voisi hänen mukaansa kokeilla lyhyempää työpäivää julkisella sektorilla, mikä olisi samalla yksi ekologinen avaus. Nythän pitäisi uudistaa elinkeinorakennetta ja parantaa tuottavuutta. – Meidän tavoite on vaalivoitto seuraavissa vaaleissa, Andersson sanoo. Saman teki Jari Myllykoski, koska Andersson sai äänistä yli puolet. Ei tarvetta kiky-leikkauksiin Kilpailukykysopimuksella heikentää nyt Anderssonin mukaan historiallisella tavalla palkansaajan asemaan ja työehtoja. Äänestysprosentti oli 62,8. Sen eteen teemme töitä, Andersson toteaa. Kannatus nousuun – Sen lisäksi, että nyt pitää saada koko kenttä hereille ja aloittaa vaalityö mahdollisimman nopeasti, Andersson lisää. Jäsenäänestyksessä äänioikeutettuja oli 10 087, joista äänestykseen osallistui 6 339. Hän toivoo, että viikonvaihteessa valittava puoluesihteeri – jolta hän toivoo ”yhdistelmää rautainen organisaattorin ote ja kyky olla visionääri” – lähtee ajamaan tätä muutosta. Vasemmistoliiton puheenjohtajavalinta ratkesi käytännössä jo maanantaina, kun selvisi, että Li Andersson sai neuvoa-antavan jäsenäänestyksen äänistä peräti 61,8 prosenttia eli 3 913 ääntä. Hän uskoo, että puolueella on potentiaalia huomattavasti nykyistä suurempaa kannatukseen. Yhteistyöhön ay-väen kanssa Andersson pitää tärkeänä myös entistä tiiviimpää yhteistyötä ayvasemmiston kanssa oikeudenmukaisemman työmarkkinapolitiikan ajamiseksi. Mukaan tulemisen pitäisi olla helppoa ja hauskaa, toteaa puolueen tuleva puheenjohtaja Li Andersson
Päivän odotetuin anti on uuden puoluejohtajan puhe, joka päättää kokouksen. Ainoastaan puoluevaltuustoa johtaneet, nyt puolueen varapuheenjohtajaksi pyrkivä Hanna Sarkkinen ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi pyrkivä Pia Lohikoski ovat kuuluneet puolueen johtoon. Nyt kun porvarit ovat avanneet pään hallituksen puuttumisessa työmarkkinapolitiikkaan, toivottavasti seuraava ei-porvarillinen hallitus muistaa työnantajajärjestöjä vastaavilla kiristystoimenpiteillä. Perjantaina alkaa myös yleiskeskustelu. Sadan hengen metalliyritys ”säästää” nykyisellä ratkaisulla paperilla 1,2 työntekijän vuotuisen tuntikustannuksen verran. Rikkaat kokonaistyöajalla työskentelevät eivät osallistu talkoisiin mitenkään. Varapuheenjohtajia valitaan kolme, ja ehdolla ovat helsinkiläinen Veronika Honkasalo, äänekoskelainen Juho Kautto, kokkolalainen Kauko Niemi, oululainen Hanna Sarkkinen, varkautelainen Matti Semi ja porilainen Erno Välimäki. 7 10.6.2016 Miesten menopaussi ilmenee muun muassa testosteronitason laskuna sekä pyöräilyä vastustavina kolumneina. vas.. Seuraavaksi onkin työnantajien ja yritysten vuoro tehdä investointipäätöksiä ja luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Aiemmin hän oli metalliliiton pääluottamusmies. – Suomen taloutta, hyvinvointia, koulutusta, työelämän pelisääntöjä ja kansainvälistä solidaarisuutta tuhoava porvarihallitus on pysäytettävä. LEHTIKUVA/PETRA PIITULAINEN Monta uutta henkilöä vasemmistoliiton johtoon SEN LISÄKSI, että vasemmistoliiton 300 puoluekokousedustajaa vahvistavat Oulussa lauantaina kansanedustaja Li Anderssonin valinnan puolueen uudeksi puheenjohtajaksi, kokouksessa tehdään joukko muita henkilövalintoja ja päätöksiä. Aloitteita on jätetty 80. Vielä kuluvalla viikolla ilmoittautui uusi ehdokas. SAK:N EDUSTAJAKOKOUS edellyttää päätöslauselmassaan maan hallitukselta selvää lupausta siitä, ettei se enää harkitse uusia palkattoman työn teettämisen tapoja. Suomen hallituksen ja työnantajien kiristystoimenpiteeseen on mahtunut monenlaisia käänteitä, ja lopputulos, jota irvokkaasti kutsutaan kilpailukykysopimukseksi, on niistä erikoisin. Välimäki on ay-liikkeen ehdokas. /live tai puoluekokous. Useissa esitetään jäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia.. Puoluejohto uusiutuu, sillä nykyisistä varapuheenjohtajista ei ole kukaan ehdolla ja puoluesihteeri Marko Varajärvi ilmoitti jo yli vuosi sitten, ettei aio asettua ehdolle uudelle kaudelle. kuin osoitteesta www.vasemmisto.. Yhdessä olemme vahvempia. Ratkaisussa ei ole kyse sopimuksesta, ainakaan siinä mielessä, jossa työmarkkinajärjestöjen sopimuksia on perinteisesti neuvoteltu. Puoluekokoussivustolta löytyvät kokouksen tarkka ohjelma sekä ehdokkaiden esittelyt ja asiakirjat. Ehdokkaina puheenjohtajaksi ovat keravalainen Pia Lohikoski ja kemiläinen Kati Tervo. Noin Viikon Uutisten ankkuri Jukka Lindström Twitterissä 7.6. Mukana on useita kansalaisjärjestöihin liittyviä aloitetta, kansalaisjärjestöille muun muassa esitetään mahdollisuutta liittyä puolueeseen. Asiasta syntyneeseen ja jatkossa syntyvään vitutukseen on uponnut monin verroin enemmän. Kello 16 alkaa puoluehallituksen ja puoluevaltuuston ja sen puheenjohtajiston valinta. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.fi Aloitteita on jätetty 80. Hän on Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja oli niin vasemmistoliiton eurovaalikuin eduskuntavaaliehdokkaana ja toimii kunnallispolitiikassa. Työnantajajärjestöt eivät ole sopineet mitään vaan ovat antaneet Suomen hallituksen kiristää itselleen myönnytyksiä ammattiliitoilta. Sääntöihin tullee muutos, joka ei rajaa sukupuolia kahteen. Lauantaina valitaan myös puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäsenet ja puoluevaltuuston puheenjohtajat. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen pääsee myös ääneen, ja sen jälkeen, noin kello 14.15 alkaen, valitaan vasemmistoliitolle puheenjohtaja, sitten ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja ja puoluesihteeri. Lisäksi Kansan Uutiset uutisoi tapahtumat tuoreeltaan verkkoon. Puoluekokoustapahtumia voi seurata kokouspaikalta Oulun kaupunginteatterista suorana verkkolähetyksenä niin Kansan Uutisten verkkosivulta www.kansanuutiset.. Se kuullaan kello 14.30. ”Hallituksen on selkeästi kerrottava, ettei se enää harkitse työehtojen heikennyksiä, työttömyysturvan leikkauksia ja uusia ilmaisen työn teettämisen tapoja”, keskiviikkona päättynyt edustajakokous vaati. Välimäki mukaan viime tingassa Valinnoista eniten spekulaatiota on aiheuttanut puoluesihteerin valinta. Ovatko ammattiliitot tuudittautuneet omaan vakaaseen asemaansa niin pitkään, että ne pelkäävät kaikkia todellisia konfl iktitilanteita, joita varten ne alun perin luotiin. Syntynyt ratkaisu, jolla pidennetään kaikkien työntekijöiden työaikaa 24 tunnilla ja leikataan julkisen puolen lomarahoja, ei vaikuta millään tavalla vientiyritysten kilpailukykyyn. Siihen pystyy vain yhtenäisenä rivistönä taisteleva vasemmistoliitto, Välimäki sanoo. Pelkäävätkö ammattiliitot yhteiskunnallista vastuunkantoa. Hän toimii Puuliiton toimitsijana. Nyt puoluesihteeriksi pyrkivät oululainen Risto Kalliorinne, helsinkiläinen Joonas Leppänen, raahelainen Niko Peltokangas, hämeenlinnalainen Irma Taavela ja tamperelainen Sinikka Torkkola. Rikkaat kokonaistyöajalla työskentelevät eivät osallistu talkoisiin mitenkään. Andersson linjaa sunnuntaina Kokous alkaa perjantaina kello 13, ja iltapäivän aikana kuullaan Paavo Arhinmäen viimeinen poliittinen tilannekatsaus vasemmistoliiton puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi pyrkii helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed. Sunnuntaille jää tavoiteohjelman hyväksyminen. Iltapäivällä esitellään myös tavoiteohjelmaesitys, puoluekokousaloitteet ja sääntömuutosesitykset. Mitä edunvalvontajärjestöjä ne ovat, jotka luovuttavat pelin tiukan paikan tullen. /live. Puoluesihteerin valintatapa halutaan muuttaa, ja Vasemmistonaiset esittää, että vasemmistoliitto määrittelee itsensä feministiseksi puolueeksi. totpaa@utu.fi EDUNVALVONTAJÄRJESTÖT HAMPAATTOMINA R eilun vuoden kestänyt vääntö ja työmarkkinateatteri näyttää päättyvän Metalliliiton valtuuston hyväksyessä ”kilpailukykysopimuksen” perjantaina 10.6. Toinen osapuoli ei saa ratkaisussa mitään, koska veronalennukset eivät ole kenenkään etu. Useissa esitetään jäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia: Halutaan lyhentää puoluekokouskausi kolmesta vuodesta kahteen, esitetään lisää jäsenkyselyjä, tehokkaampaa jäsenten asiantuntemuksen käyttöä, uusia työryhmiä ja keinoja vetää maahanmuuttajat mukaan puoluetoimintaan. Vasemmistoliitto tietää jo, kuka sitä johtaa seuraavat kolme vuotta, mutta muut henkilövalinnat ovat auki. Lisäksi puoluesihteeriksi pyrkivä Risto Kalliorinne on ollut aiemmin varapuheenjohtaja. Satakuntaa edustava Välimäki ilmoittautui ehdokkaaksi mukaan vasta alkuviikosta, kun neuvoa-antava jäsenäänestys puolueen puheenjohtajasta nosti ykköseksi Li Anderssonin ja pudotti puheenjohtajaksi ehdolla olleen satakuntalaisen Jari Myllykosken. Ne pahentavat valtiontalouden tilaa ja siirtävät maksutaakkaa rikkailta köyhille. SAK:n mukaan palkansaajat kantavat raskaimman taakan Suomen talouden suunnanmuutoksesta, mikäli kilpailukykysopimus syntyy. KU SAK: EI PALKATTOMALLE TYÖLLE Tuukka Pääkkönen Kirjoittaja on putkiasentaja Turusta. Rivijäsenet ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä siitä, miksi ammattiliitot muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suostuvat kiristykseen eivätkä katso hallituksen peliä loppuun saakka. Illalla esitellään kaikki puoluejohtoon pyrkivät Lauantaina jatketaan yleiskeskustelua ja kuullaan kannatuspuheenvuoroja ehdokkaille
Työajan 24 tunnin pidentämismalli on ristiriidassa Metallin liittokokouksen linjausten kanssa. Mutta eri asia on kuinka monella työpaikalla tähän pystytään, Lehtonen toteaa. 8 10.6.2016 Kiky-sopimus parantaa osa-aikaisten asemaa PAMIN JÄRJESTÖJOHTAJA Niina Koivuniemi (vas.) päätyi kannattamaan kilpailukykysopimuksesta syntynyttä neuvottelutulosta sen jälkeen kun järjestö sai lupaukset veronkevennyksistä. Poliittisten ryhmien olemassaolo vaikutti neuvottelutulokseen ehkä näkyvimmin siinä vaiheessa kun neuvotteluille asetettiin reunaehdot. Liitossa toivotaankin, ettei perälautamalliin tarvitse turvautua, vaan 24 tunnista saadaan ratkaisu työpaikoilla paikallisen sopiminen kautta. – Monella työpaikalla pystytään aidosti neuvottelemaan. Työajan pidennystä koskevaa neuvottelutulosta ei Metalliliitossa on kirjattu työehtosopimukseen eikä edes pöytäkirjan liitteeksi vaan erilliseksi liitteeksi. – Nyt siirrytään työaikajärjestelmään, jossa työntekijät keräävät tehtyjen tuntien mukaisesti arkipyhiä. Lehtonen sanokin, että perälaudasta ei voi kukaan pitää. Juuri niillä PAM on Koivuniemen mukaan saavuttanut hyötyä jäsenille. LIITTO USKOO paikallisen sopimisen malliin Lehtosen mukaan siksi, että monilla työpaikoilla työntekijöillä on luottamukselliset välit työnantajan kanssa. – Työnantaja kieltäytyi kerta toisensa jälkeen neuvottelemasta tästä, mutta lopulta saimme suosituksen työehtosopimukseen. Reunaehdot toivat tulosta Maaliskuussa PAM:n liittohallitus asetti tiukat reunaehdot kikyneuvotteluille. – Haluan uskoa siihen, että tulkintaohjeessa pyritään korjaamaan joitakin asioita, Lehtonen sanoo. PAMin hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen äänin 12–4. Tämä on iso askel eteenpäin, Koivuniemi sanoo. PERÄLAUTAMALLIT pidentävät työaikaa. Tämä vaihtoehto syö työtä osa-aikaisilta. Sopimuksen ylittäviä työtunteja ei ole laskettu mukaan. Paikallisesti sopien 24 tunnin työajan pidennys voidaan kaupan alalla tosin toteuttaa myös siten, että kokoaikaisten työntekijöiden viikkotyöaikaa pidennetään 37,5 tunnista 38 tuntiin. Koivuniemi uskoo kuitenkin, että työehtosopimukseen tuleva työaikamalli otetaan laajasti käyttöön isoimmilla aloilla. Nyt heidän on pakko laskea tehdyt tunnit. Sirpa Koskinen Sirpa Koskinen@kansanuutiset.fi Kiky-neuvotteluille asetetuilla reunaehdoilla saavutettiin Niina Koivuniemen mukaan hyötyä jäsenille. Mutta toki sitten on niitäkin taloja, joissa tasavertaiseen neuvottelutilanteeseen ei päästä. ”Perälaudasta ei kukaan voi pitää” METALLIN kiky-neuvottelutulos odottaa vielä perjantaina kokoontuvan valtuuston hyväksyntää. Jos paikallisesti ei sopuun päästä, käyttöön otetaan perälautamalli, joka määrittelee työajan pidentämistavat. Molemmat poliittiset ryhmät hajosivat äänestyksessä. Yksimielisyyteen valtuusto ei siis ilmeisestikään päädy, mutta Lehtonen korostaa, että mitään ryhmäpäätöksiä asiassa ei kuitenkaan olla tekemässä. rman taloudellisesta tilanteesta. Merkittävä on sopimuskohta, jossa työajan pidentäminen toteutetaan niin että osa-aikaisten asema turvataan. Ammattiliitto on jo testannut suosituksen vastaanottoa palvelualoilla ja saanut lupauksiakin yrityksiltä sen käytöstä, Koivuniemi kertoo. Pakkotalkoiden lopputulos oli Koivuniemen mukaan lopulta, kaikki työntekijöiden etujen heikentämispyrkimykset huomioon ottaen ”vähän parempi torjuntavoitto”. Samaa mieltä oli Vaikuttajien hallitusryhmän enemmistö. – Esimerkiksi keskeytymätöntä vuorotyötä tekeviltä työnantaja voi määrätä yhden vapaapäivän työpäiväksi ja teettää loput neljän tunnin pätkissä, vaikka kolmivuorotyö on muutoinkin raskasta ja lisätyö esimerkiksi yövuoron yhteyteen ei tunnu kohtuulliselta, Lehtonen selvittää. Vaatimaansa sairausloman omailmoitusta liitto ei siis saanut, vaan työnantaja päättää sen käytöstä, mutta Koivuniemi on luottaa suosittelun tehoon. Metallin liittosihteeri ja Metallin Vaikuttajat -ryhmän vetäjä Turja Lehtonen sanoi viime perjantaina hallituksen äänestyspäätöksen jälkeen että kikystä maksetaan liian kova hinta. – Paikallisesti voi sopia niinkin, ettei tule minuuttiakaan lisää työaikaa. Työpaikoilla on Koivuniemen mukaan kaivattu tietoa . Jatkossa nekin lasketaan, jolloin osa-aikainen saa myös isomman korvauksen. Metallin neuvottelijat päättyivät lopulta Teknologiateollisuuden kanssa tulokseen, jossa työajan 24 tunnin pidennys siirrettiin sovittavaksi paikallisissa neuvotteluissa. – Aiemmin emme ole millään saaneet työnantajia päivittämään työsopimuksia oikealle tasolle. Kiky-neuvottelutulos tuo PAMin kaupanalalle työaikajärjestelmän, jossa 24 tunnin pidennyksestä taakan kantavat kokoaikaiset työntekijät. – Sitä, mikä on työehtosopimukseen kirjattu, on vaikea saada sieltä pois, Lehtonen lisää. Koulutus antaa tähän työvälineitä. Turja Lehtonen MINNA KALLLINEN. Luottamusmiehen asema paranee Myös luottamusmiehen asema PAMissa vahvistuu, kun työnantaja kustantaa jatkossa luottamusmiehille koulutusta liiketoimintaosaamisen lisäämiseksi. Sirpa Koskinen Sirpa Koskinen@kansanuutiset.fi Monella työpaikalla pystytään aidosti neuvottelemaan. Hän korostaa, ettei vielä voida tietää, miten pidennys toteutuu käytännössä, sillä liittojen välillä on vielä neuvottelematta soveltamisohje ja tulkintaohje. Koivuniemi on tyytyväinen muun muassa on sairausloman omailmoitukseen, jonka käyttöönottoa työnantajaliitto suosittelee jäsenyrityksilleen. – Vaikka en voikaan sanoa, että veronkevennykset olisivat yksinomaa hyvä juttu. Osa-aikaiset ovat tähän asti saaneet 30 tunnin sopimuksillaan arkipyhästä kuuden tunnin palkan. Tällä on Lehtosen mukaan valtava merkitys. Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut olivat Metallille vaikea paikka, koska takana oli liittokokous, jossa oli tehty joukko linjauksia eri asioista, joita pyritään viemään työehtosopimukseen
Huutolan mukaan järjestöllinen voima on sopimistoiminnan vipu ja viimekätinen perälauta. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Valta perustuu viime kädessä korkeaan järjestäytymisasteeseen ja järjestölliseen toimintakykyyn. Niinpä paine kohdistuu joko sosiaalitukiin tai koulutusja tutkimusmenoihin. Kestävimmät saavutukset saavutetaan sittenkin neuvottelupöydässä. Kun 30 000 palkansaajaa marssi Helsingissä viime syyskuun sateisena perjantaina, hallitus huomasi, ettei suomalainen palkansaajaliike liukastu Rautatientorin kiveykseen. Lopullisen ratkaisun tekee Metalliliiton valtuusto perjantaina. Keskeiset saavutukset neuvottelupöydässä SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana jatkava Matti Huutola painotti, että ammattiyhdistysliikkeen on aina oltava kolmikannan osapuoli, mikäli se haluaa toimia vaikuttajana Suomessa. Alijäämät uhkaavat kasvaa, koska kilpailukykysopimus siirtää tuloja kevyesti verotettaviin veropohjiin. LEHTIKUVA/KALLE PARKKINEN ”Kiky perustuu väärään tilannekuvaan” KU SUOMEN KANSANTALOUS on kasvanut viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana jopa hieman nopeammin kuin EU-maat tai euroalue keskimäärin. 50-vuotias Jarkko Eloranta (vas.) jatkaa eläkkeelle siirtyvän Lauri Lylyn työtä. Mutta olemmehan neuvottelijoina itsevarmempia, kun on iso jäsenmäärä takana. – Ehkä ratkaisevinta tässä ei ollut kuitenkaan sopimus itse, vaan suomalaista sopimusyhteiskuntaa vastaan suunnatun ideologisen hyökkäyksen pysäyttäminen, luonnehti paikkansa jättänyt puheenjohtaja Lauri Lyly. Luvatut veronalennukset vahvistavat suuntaa. 9 10.6.2016 Sopimusyhteiskunnan puolustuspäivät SAK:N EDUSTAJAKOKOUS maanantaista keskiviikkoon pidettiin tilanteessa, jossa kilpailukykysopimuksen (kiky) syntyminen oli viittä vaille varma. Valta vaihtui SAK:ssa. Lehdon mukaan se on mahdollisesti ajautumassa uusiin voimakkaisiin julkisten menojen leikkauksiin vuosina 2018 ja 2019. Näin olet turvannut meille mahdollisuudet vaikuttaa asioihin, ei vain tässä ja nyt, vaan myös tulevina vuosina. Lehto pitää kiky-sopimuksen suurimpana riskinä mahdollisia jatkotoimia, joilla yritetään pienentää valtiontalouden piintyvää vajetta. Näin ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa rakennepolitiikka joko syventää köyhyyttä tai heikentää talouskasvun keskipitkän aikavälin edellytyksiä.” tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan kokonaiskuva Suomen taloudesta oli kilpailukykyneuvottelujen aikana vääristynyt. – Olet osannut pitää meille tärkeät asiat omissa käsissä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tämä tuli todistetuksi varsinkin kilpailukykysopimusta rakennettaessa. Kilpailukykysopimuksen ”pitkää marssia” hän piti liikkeelle itselleenkin muistutuksena ammattiyhdistysliikkeen perustasta. SAK:n edustajakokouksen puheissa kikyä pidettiin jo sopimusyhteiskunnan pelastajana. Lisäksi hallitus haluaa osin EU:n komission painostamana tasapainottaa julkista taloutta. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9–16.. SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jarkko Eloranta sanoi Lylyn yhtenä johtotähtenä olleen kyky ja näkemys säilyttää ay-liikkeen vaikutusvalta ja sopimusoikeudet. SAK:n edustajakokouksessa arvioitiin kilpailukykysopimuksen turvaavan ay-liikkeen vaikutusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. ”Sote-uudistus tekee vaikeaksi säästää lyhyellä aikavälillä näistä menoista. – Valta perustuu viime kädessä korkeaan järjestäytymisasteeseen ja järjestölliseen toimintakykyyn. ”Se kriisitietoisuus, jota on niin peräänkuulutettu, pohjautui tietoihin, joiden mukaan Suomen kasvu olisi jäänyt selvästi muusta Euroopasta jälkeen”, hän kirjoittaa PT:n verkkosivuilla. – Järjestöllinen voima ei kuitenkaan pidä olla vallankäytön ensisijainen väline, vaan sen viimeinen reservi. Hallituksen linja muuttui ammattiyhdistysliikkeen kärsivällisen vaikutustyön ansiosta
Euroopan keskuspankille esitetään oikeutta ja velvollisuutta lainoittaa rajatusti suoraan jäsenvaltioita niiden koon suhteessa. Eurooppa kilpailee itseään sisäisesti hengiltä, vaikka se voisi yhdessä alkaa lisätä kaikkien hyvinvointia. – Rajattu oikeus jäsenmaiden lainoitukseen vakauttaisi lainamarkkinoita, kun jäsenmailla olisi turvattu mahdollisuus matalakorkoiseen lainaan. 10 10.6.2016 ”EU:sta ihmisten yhteisö” kaan vähintään 60 prosenttia mediaanitulosta. Otetaan Suomen EU-tavoitteeksi vaiheittainen siirtyminen yhtenäiseen 35 prosentin Euroopan laajuiseen yhteisöverokantaan, joka on sama tasoltaan kuin Yhdysvalloissa. Mitkä ovat mahdollisuudet yhteisöverokannan nostamiseen. On typerää uskoa, että kaikki voisivat lisätä vientiään ja vähentää tuontiaan samaan aikaan. Hiiliverojen rinnalle EU:n on otettava käyttöön hiilitullit, joilla estetään hiilivuoto, sekä saadaan unionin ulkopuoliset maat toteuttamaan päästövähennyksiä omilla hiiliveroillaan. Päästökauppa on epäonnistunut, osin sen . Kiireellisin korjattava on yhteinen valuutta, euro. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) vaatii EU:n palauttamista markkinoiden mellastamiskentältä juurilleen ihmisten ja rauhan projektiksi. Sen piti lähentää ja yhdistää eurooppalaisia, mutta se tekeekin päinvastaista, kun valtioiden välille lietsotaan eripuraa esimerkiksi pakottamalla ne joko antamaan lainoja tai ottamaan niitä kestämättömillä ehdoilla. – Varmaa on vain se, että meidän on nopeasti tehtävä vaikuttavia ratkaisuja, jos haluamme, että ihmiskunnalla on hyvinvoiva tulevaisuus. Vasemmistoliiton tavoitteet: EU on rakennettava uudelta pohjalta, jotta se suojelisi ihmisiä ja hyvinvointivaltioita veroparatiisitaloudelta ja palkkojen polkemiselta. Nykyisin EU turvaa lähinnä suurten yritysten mahdollisuuksia kilpailuttaa valtioita keskenään siitä, missä työvoima on halvinta eikä tarvitse maksaa veroja. Painostetaan maita, jotka kieltäytyvät automaattisesta tietojenvaihdosta, esimerkiksi säätämällä lähdevero kaikille näihin maihin maksettaville rahansiirroille. Näkyvyyttä ovat saaneet muun muassa euron purkamiseen valmistautuva vasemmistolainen PlanBaloite sekä euron demokratisoimiseen ja vahvistamiseen tähtäävä DiEM 25. Tavoitteista päätetään Oulussa 10.–12.6. KU Velvoitetaan jokainen jäsenmaa säätämään minimipalkkalaki. Eurovaltiot voivat ajautua jopa maksukykykriisiin, koska ne eivät voi tehdä rahapolitiikkaa vaan ovat muiden hallitseman valuutan käyttäjiä. Miten kommentoit tätä kierrettä. – Etenemismahdollisuuksia on hankala ennakoida. Nyt Euroopan keskuspankki (EKP) kyllä ostaa jäsenmaiden lainoja, mutta jälkimarkkinoilta, jolloin yksityiset pankit pääsevät vetämään voittoja välistä. – Velvoitetaan EU:ssa toimivat yritykset avaamaan tiedot niiden voitoista, työntekijöistä, varoista ja maksamista veroista maakohtaisesti ja poistetaan verotietojen vaihtoon jätetyt porsaanreiät. – Eikä EU voi olla ihmisten projekti, ellei meidän tietotasoamme lisätä siitä, mitä EU:ssa tehdään ja mitä tapahtuu arkisessa elämässä, Kyllönen paaluttaa. Näin Kyllönen kommentoi vasemmistoliiton tavoitteita. Toimintapaletin on oltava kattava ja monipuolinen, jotta kaikki jäsenmaat voivat tuntea olevansa mukana päätöksessä. – Säädetään yhteisöveroihin minimi. – Parlamentti edustaa laajasti Euroopan kansalaisten tahtoa toisin kuin komissio, jossa oikeistolla on vahva yliedustus hallitustensa kautta. – Korotetaan yhteisöverokantaa heti 22 prosenttiin. Käydäänkö tästä ja millaista keskustelua EU:ssa. nanssikeinotteluun perustuvan rakenteen vuoksi, osin sitä vesittävien poliittisten päätösten takia, ja osin siksi, ettei se ole innostanut Euroopan ulkopuolella. Merkittävään yhteisöverojen nostamiseen ei nykyisessä oikeistoilmapiirissä ole heti mahdollisuuksia, mutta jonkinlaista minimiä on vaadittu jopa Saksan ja Ranskan oikeistosta. Otetaan käyttöön EU:n laajuiset hiiliverot, jotka ovat tehokas ja tasapuolinen keino vähentää ilmastopäästöjä. Mitä näiden seurauksena tapahtuisi. – Poistetaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivin aukot niin, että jokaisessa maassa kaikki työntekijät saavat aina sen maan palkkatason mukaista palkkaa. Vasemmiston tavoitteet vuosille 2016–2019 -asiakirjaluonnoksessa pelätään, että eurovaltiot voivat ajautua jopa maksukykykriisiin, koska ne eivät voi tehdä rahapolitiikkaa vaan ovat muiden hallitseman valuutan käyttäjiä. Kriisin myötä lähes jokainen euromaa on yrittänyt parantaa suhteellista kilpailukykyään leikkaamalla ihmisten tuloja ja julkista kulutusta. Merja Kyllöstä pyydettiin kertomaan myös yksi asia, jonka hän itse haluaisi puolueen ottavan huomioon EU-tavoitteita linjatessaan. VASEMMISTOLIITTO LINJAA EU-tavoitteitaan Vasemmiston tavoitteet vuosille 2016–2019 -asiakirjaluonnoksessa. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN. – Velvoitetaan jokainen jäsenmaa säätämään minimipalkkalaki, joka olisi ILO:n ohjeiden muKansan Uutiset pyysi europarlamentaarikko Merja Kyllöstä (vas.) kommentoimaan keskeisiä vasemmistoliiton Euroopa unionia koskevia tavoitteita. Kaikkien leikatessa vähenee kysyntä kaikkialla, joten samalla maat leikkaavat myös toistensa vientituloja. – Euroopan keskuspankille pitäisi säätää oikeus ja velvollisuus lainoittaa jäsenvaltioita suoraan ja rajatusti niiden koon suhteessa. Mitä eurolle pitäisi tehdä. Vain siten uskon löydettävän yhteiset ja toimivat ratkaisut myös hiilivuodon hoitamiseksi. – Yhteisöverot ovat pudonneet koko tämän vuosituhannen ajan, jopa kymmeniä prosentteja. Vaihtotaseet ovat nollasummapeli ja on pyrittävä Euroopan sisäiseen tasapainoon, ilman, että kukaan yrittää kohtuuttomasti hyötyä toisesta. Hän vaatii EU:n palauttamista juurilleen ihmisten ja rauhan projektina – ei pelkästään markkinatalouden mellastuskenttänä. EU:n komission valtaa siirretään Euroopan parlamentille. EU on maailmantaloudessa ylijäämäinen, ja valtioiden väliset epätasapainot ovat euroalueen sisäisiä. Mitkä ovat mahdollisuudet edetä. – Toteutetaan kattavasti komission ehdottama veronkiertodirektiivi. Tärkeintä olisi pysäyttää jatkuva kierre kohti pohjaa säätämällä yli 20 prosentin yhteisöverominimi. – Keskustelua käydään paljonkin kaikissa puolueryhmissä ja erityisesti vasemmistossa. pidettävässä puoluekokouksessa. Mitä olisi tehtävissä. – Euroopan keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi pitäisi määritellä kasvun ja työllisyyden edistäminen. – Yhtenäistetään ja laajennetaan koko Eurooppaan pääomaa koskevat maastapoistumisverot alhaisen verotuksen maahan siirtyville verovelvollisille. – Avataan kaikki yritysomistus julkiseksi ja kielletään omistusten piilottaminen hallintarekistereihin. Mitä EU:ssa pitäisi tehdä veroparatiisitaloudelle ja palkkojen polkemiselle. Kierre pahenee, kun viennin laskulla perustellaan aina uudet leikkaukset. – Kierre voidaan katkaista vain yhteisellä päätöksellä. Parlamentti on osoittanut olevansa komissiota ja jäsenmaiden hallituksia enemmän ihmisten ja ympäristön puolella. Työllisyys alkaa parantua ja kierre kääntyy hyvään suuntaan, kun leikkaaminen loppuu
H in n a t vo im a ss a ko ti m a a ss a .. fi /t ila a ja p a lv el u O pi sk el ijo ill e ja V a se m m is to n u or te n jä se n ill e h in n oi st a -5 % . p a in et u n le h d en a lv 1 % se kä n ä kö is le h d en a lv 2 4 % . 11 10.6.2016 Kansan Uutiset pureutuu asioihin, jotka jäävät muilta lehdiltä huomaamatta.” Paavo Arhinmäki, kansanedustaja TILAA tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu ” PO ST IM A K SU M A K SE TT U K ii to s, ti la a n K a n sa n U u ti se t M ää rä ai ka in en 3 kk / 47 € Ke st ot ila u s, la sk u tu sv äl i 12 kk / 15 6 € Ke st ot ila u s, la sk u tu sv äl i 6 kk / 79 € N äk öi sl eh d en ke st ot ila u s 12 kk / 85 € Tu n n u s 50 05 07 6 00 00 3 va st au sl äh et ys K a ts o ka ik ki ti la u sv a ih to eh d ot w w w .k a n sa n u u ti se t. N im i O so it e Po st in u m er o ja -t oi m ip ai kk a Pu h el in /s äh kö p os ti M ak sa ja n n im i, jo s er i ku in ti la aj a O so it e Ti la u sh in n a t si s
Lukijat kokevat Kansan Uutiset vastuulliseksi, ammattitaitoiseksi, ajankohtaiseksi ja luotettavaksi. Päivittäin lukevien ikähaitari ulottuu nuorista aina 65-vuotiaisiin, ja he tulevat suurimmaksi osaksi Helsingin, Pirkanmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen alueilta. He pitävät erityisen kiinnostavina kotimaan, talouden ja ulkomaan juttuja. Etenkin alle 30-vuotiaat nuoret, jotka eivät tilaa lehteä, kaipasivat myös sisältöön muutoksia. Myös Peter Lodeniuksen ja Peik Johanssonin ulkomaita luotaavat Pintaa syvemmältä -kolumnit ovat kiinnostavimpien kärjessä. . Myös kolumneja, asiantuntijoiden Horisontti-kirjoituksia, Guardiankäännösjuttuja, pääkirjoituksia sekä Viimeinen sana -kolumneja pidetään kiinnostavina. Lukijakunta arvostaakin näkemyksellisiä juttuja. Tilaus kiinni rahapussista Yleismielikuva Kansan Uutisista on positiivinen. Tästä tulee kiitosta myös lukijoilta. Toukokuussa käyntejä oli yli 560 000. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi Kävijät kokevat verkkolehden pääsääntöisesti helppokäyttöiseksi ja kiinnostavaksi. Alle 30-vuotiaat lukijat arvioivat muita vastaajia huomattavasti useammin Kansan Uutiset älykkääksi ja itsetuntoiseksi. Verkkolehti vetää kävijöitä Uudistunut Kansan Uutisten viikkolehti on ilmestynyt nyt vajaat kolme kuukautta. Naisten ja miesten välillä on jonkin verran painotuseroja. uudistui jo viime syksynä. 12 10.6.2016 ”Ammattitaitoinen, vastuullinen ja luotettava” paavat kuitenkin enemmän edelläkävijän otetta ja aktiivisuutta. He kaiKansan Uutisten lukijatutkimus antaa kannustavaa ja hyvää palautetta uudistuneesta lehdestä. Kansan Uutiset on myös aktiivinen mielipidevaikuttaja, ja sen itsetunto on kohdillaan. Muutoin kiiteltyyn lehden ulkoasuun alle 30-vuotiaat suhtautuvat jossain määrin kriittisesti. Verkkolehden käyntimäärät ovat olleet nousussa, ja käyntejä on reilusti yli puoli miljoonaa kuukaudessa. . Verkkolehden ulkoasu saa hyvän arvosanan. Muutos vastaa myös vasemmistoliiton muutoksessa olevaa jäsenkuntaa. Kansan Uutiset on panostanut viikkolehden rinnalla verkon kehittämiseen. Vastaajat jakautuivat: Helsinki 25 %, Uusimaa ja Pirkanmaa 12 %, Varsinais-Suomi 11 %, Savo-Karjala, Keski-Suomi ja Oulu 7 %, Häme 6 %, Vaasa 4 % sekä Lappi ja Satakunta 3 % ja Kaakkois-Suomi 2 %. Viikkolehdessä ovat suosittuja poliitikkokolumnit kuten vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekosen kirjoitukset. JUSSI JOENTAUSTA Uudistunut Kansan Uutisten viikkolehti on ilmestynyt kolmisen kuukautta.. Tänä vuonna aloittanut Markus Jäntti, muutaman vuoden kulttuurista kirjoittanut Otso Kantokorpi ja pitkän linjan esseisti Pirjo Hämäläinen ovat myös kärkipäässä. Vastanneista lehden lukijoista noin 20 prosenttia lukee päivittäin verkkolehteä. Tämä on tuottanut hyvää tulosta. Miehet arvostavat naislukijoita enemmän jalkapallokolumneja ja naiset puolestaan selkeästi miehiä useammin kulttuurijuttuja. Lukijatutkimus . Miehiä vastaajista on 64 prosenttia ja naisia 36 prosenttia. . Paperilehden nimi muutettiin perinteiseen Kansan Uutiset -muotoon. Lehden tilaamisen esteenä ovat ylivoimaisesti useimmiten taloudelliset syyt, ja vasta toiseksi esteenä tulevat lehden sisältöön liittyvät odotukset. Ajankohtaisjutut ja ulkomaat vetävät Mielenkiintoisimmiksi juttutyypeiksi Kansan Uutisten viikkolehdessä koetaan ajankohtaisjutut ja ulkomaan jutut. Kolumnistien väliset erot ovat varsin pieniä, ja myös lehden muut kolumnistit saavat tasaisesti kiitosta. Tehtiin sähköpostilla Kansan Uutisten tilaajille ja tilauksensa lopettaneille sekä vasemmistoliiton jäsenille toukokuun alussa. Nuoruus ja viihdyttävyys eivät kuvaakaan lehteä kovin hyvin. Muutoin kiinnostuksen kohteet ja arvostukset jakautuvat melko tasaisesti sukupuolten välillä. Kyselyyn vastasi 806, joista puolueen jäseniä on 662 ja ei-jäseniä 144. Alle 30-vuotiaiden lukijoiden määrä on kuitenkin kasvanut. Sekä lehden että verkon ajankohtaisjutut saavat kaikkein korkeimmat pisteet. Kävijät kokevat verkkolehden pääsääntöisesti helppokäyttöiseksi ja kiinnostavaksi. KANSAN UUTISTEN lukijatutkimuksen mukaan viikkolehden ja verkkolehden uudistus saa lukijoilta hyvää palautetta. Lukijoista, joille ei tule omaa lehteä, lähes 60 prosenttia lukee lehteä kirjastossa, kolmannes ystävänsä tai tuttavansa luona ja reilu 10 prosenttia työpaikalla. Verkkoa aktiivisesti seuraavat ovat bonganneet Kansan Uutisten blogistit mielenkiintoisiksi. Verkkolehti kansanuutiset.. Nuoret lukijat kaipaavat lisää objektiivisuutta, mutta pitävät lehteä kuitenkin modernimpana kuin muut lukijat
Juha Pikkarainen Urpo Alakurtti 1937–2016 . Hänen aatteellisuutensa ei ollut teoreettista väittelyä vaan käytännönläheistä tekemistä. 09 4366 320 Yrjö Sirolan Säätiö rs Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki p. Itse tiesin Urpon jo 1970-luvulla mutta läheisemmin tutustuin häneen 1990-luvulla, jolloin tulin Vasemmistoliiton Kemijärven kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi. Kun Urpo yllättäin sairastui vakavasti viime kesänä, olin itse ja koko hänen ystäväpiirinsä kauan aikaa kuin eksyksissä. Yhdessä huolehdimme myös vappujuhlien järjestämisestä Kemijärvellä. Hänen kaltaisiaan ihmisiä tarvittaisiin yhä enemmän tässä kovassa maailmassa. Tuon hiljaisuuden voi kokea kunnioituksena isoa puuta kohtaan, joka oli seisonut pitkän ajan ja hallinnut pelkällä olemuksellaan lähitienoota. Hän oli sellainen, vaatimaton mutta hyvin tärkeä ihminen. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.. Hän oli työväenliikkeen mies henkeen ja vereen. Hän varmasti tulee monet kerrat mieleen, kun ensi talvena tehdään kunnallisvaalityötä. Mielestäni Urpo Alakurtissa henkilöityivät monet työväenliikkeen parhaat puolet: avuliaisuus, tinkimättömyys, vaatimattomuus ja arjen aatteellisuus. KUOLLEITA Kesäperjantaisin suljemme klo 15.00 ajalla 1.6. Minä puhuin politiikkaa, mutta Urpo hiljaisempana jakoi ihmisille vaalimainoksia sekä kahvia, korppuja ja makkaroitakin. tavallistakin tuhdimpi lukupaketti, joka on tuplanumero. Miten me oikein selviämme Perävaaran Huvikeskuksen tanssien järjestämisestä ja Kemijärven työväentalon ylläpitämisestä. Urpo Alakurtti oli kuin tuollainen metsän iso honka, joka ei pitänyt itsestään isoa ääntä mutta ansaitsi kunnioituksen olemuksellaan ja esimerkillään. Miten Urpon läheiset, Aira ja lapset perheineen, jaksavat. Vielä useammin kokosimme vaalitelttaa ja keittelimme ihmisille kahvia eri paikoissa. Juhannukseksi ilmestyy 23.6. Kaatumisen jälkeen koko metsä hiljenee, edes linnut eivät laula hetkeen. Urpo oli isommin tekemisistään puhumatta hoitanut vuosikausia kaikki järjestelyt, kaikki korjaukset ja lupa-asiat töistään numeroa tekemättä. Seuraava numero ilmestyy 8.7. En muista, että koskaan Urpo olisi sanonut, ettei viitsi tai jaksa lähteä, kun piti tehdä sitä arjen poliittista työtä, mitä yhdessä teimme. 31.8. Beckerintie 10 Helsinki p. Tavallisen vähäväkisen ihmisen asiat ja toimeentulo olivat hänelle sydämenasia. Miten se Urpo kokosikaan tämän teltan. Onnettaren suosikkeja olivat: Markku Aho , Eno Inkeri Backman , Turku Arimo Helmisaari , Yläne Irma Hirsjärvi , Jyväskylä Mervi Höylä , Kuopio Virpi Kauranen , Helsinki Eila Laina , Iltasmäki Erkki Lilja , Niinikoski Hannu Merikoski , Helsinki Sakari Tuominen , Helsinki Lähetämme kirjapalkinnot voittaneille postitse.. Jokainen adressi on ainutkertainen kappale. Urpon toiminta Kemijärven työväenjärjestöt ry:n erilaisissa tehtävissä niin työväentalolla kuin Perävaaran Huvikeskuksessakin kesti yli 50 vuotta. Toimistomme suljetaan kesäperjantaisin klo 15. Onnitteluja surunvalitteluadressit www.sirolansaatio.. Häneen saattoi luottaa järkähtämättä. Arvoimme kaikkien 2 kk / 10 € 2 kk / 10 € lahjatilauksen lahjatilauksen tehneiden kesken kymmenen kirjapalkintoa. Lukuisat kerrat yhdessä Urpon kanssa tapiseerasimme vaalimainoksia ja levitimme niitä ihmisten nähtäväksi. Hän jaksoi ajatella muita ja osasi asettua sorretun ihmisen asemaan. Kaipaan ja arvostan Urpoa niin järjestötoverina kuin vanhempana ystävänäkin. 13 10.6.2016 Urpo Alakurtti KUN METSÄN iso honka kaatuu, kuuluu kova rytinä ja pauke
Köyhän vai keskiluokan asialla. Työpaikkojen maksimointi ei ole itsetarkoitus Saramo kuittaa hyvänä Pursiaisen huomion siitä, että ”politiikan tavoitteena tulee olla hyvinvoinnin maksimointi, ei työpaikkojen”. Saramon mukaan valtio ei ole sosiaalitoimisto vaan tasa-arvon mahdollistaja ja toteuttaja. – Dogmaattiset uskomukset usein verhotaan tieteeseen. Heikki Pursiainen toteaa olevansa pettynyt, että ”vasemmistoliiton tavoiteohjelma on suureksi osaksi konservatiivinen, keskittyy keskiluokan ja hyväosaisten etuuksien turvaamiseen ja on nurkkakuntaisen Suomi-keskeinen”. Saramo puolustaa ”Pohjoismaiden pienintä” julkista sektoria, eikä hän näe millään sektorilla olevan juuri ”turhia” toimintoja. Pursiaisen reunaehdoilla hän näkee vasemmistolaisen politiikan kutistuvan olemattomiin. Jos kaksi ihmistä tienaa saman verran, mutta toinen säästää ja toinen kuluttaa, syntyy ensiksi mainitulle pääomatuloa. Kuitenkin pääomatuloissa on kysymys säästämisestä. Hän pitää tätä jopa marxilaisena ajatuksena. Jos ette minua usko, käykää katsomassa Mirrlees-raporttia: http://www.ifs. Moni taloustieteilijä on kuitenkin eri mieltä ja kannustaa Suomeakin siirtymään maailmalla yleisesti käytössä olevaan malliin, jossa ei. – Pursiainen viittaa nimettömiksi jääviin ”taloustieteilijöihin”, joiden mukaan normaalituoton ylittäviä pääomatuloja ei pitäisi verottaa. Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo vastaa Pursiaiselle. Puolueen poliittiset tavoitteet ovat jääneet vasemmistoliiton puheenjohtajasta käytävän neuvoa-antavan äänestyksen varjoon. Puheenjohtajaehdokkaiden Li Anderssonin, Aino-Kaisa Pekosen ja Jari Myllykosken puheenjohtajakiertue purki keskustelupaineita. org.uk/publications/mirrleesreview/, Pursiainen toteaa. Tavoiteohjelma näkee pääomatulot vaistonvaraisesti pahana asiana. – Ainoita ehdotuksia työttömyyden vähentämiseksi ovat bioja kiertotalouden ihmelääkkeet, julkiset työpaikat ja erilaiset työllistämispoliittiset temput. Uusia intohimon kohteita ei ole noussut Oulun puoluekokouksen alla. Veroehdotuksissa mukana hyvää Pursiainen pitää hyvänä esityksiä pienten tulojen verovapaudesta, yritysten verotukien vähentämisestä ja haitallisten tukien poistamisesta. Valtion ei pidä puuttua leivän hintaan, mutta markkinoiden ei pidä puuttua opetukseen tai terveyspalveluihin. Hän on osallistunut keskeisesti luonnoksen tekemiseen. Tavoitteena on parantaa työllisyyttä kysynnän kautta. Intohimoisimmat keskustelut tavoitteista on aiemminkin käyty vasta puoluekokouksessa. Jossain vaiheessa turkistarhauksen asteittainen kieltäminen puhutti puolesta ja vastaan, mutta tämäkin keskustelu on ohitettu. Vasemmisto joutui talouspoliittisella elvytyslinjallaan altavastaajaksi, vaikka ”merkittävä osa akateemisesta taloustieteestä nobelisteja myöten oli Vasemmiston kanssa samoilla linjoilla”. Pursiaisen kommentteihin vastaa vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo. Vasemmiston arvoina ”on pidetty perinteisesti edistyksellisyyttä, köyhien asian ajamista ja kansainvälisyyttä”. – Oikeiston pyrkimys palkkojen leikkaamiseen on epäuskottava työllistämiskeino, kun palkkamme ovat jo Libera vastaan vasemmistoliitto K ansan Uutiset pyysi ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, VTT Heikki Pursiaista kommentoimaan vasemmistoliiton tavoiteasiakirjaluonnoksen talousja veropoliittisia linjauksia. Sisäinen devalvaatio toisi vain lisää työttömyyttä kysynnän hyytyessä edelleen. Tästä on tehty kaksi kansanäänestystä koskevaa aloitetta puoluekokoukselle. Pursiaisen näkökulma valtionyhtiöihin on toinen: tuottavan omaisuuden, kuten valtionyhtiöiden, myynti on omaisuuslajin muuttamista, myös valtion kohdalla. Poliittisia linjauksia enemmän jäseniä ovat puhuttaneet ennen tätä puoluekokousta puolueen toimintatavat. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että työn muutos ja työpaikkojen menetys johtavat myös tulojen ja hyvinvoinnin menetykseen. Suomen jäsenyys eurossa on keskusteluttanut jonkin verran. 14 10.6.2016 tähtääviä tulonsiirtoja ja hyvinvointipalveluja, vaan puolustetaan tulonsiirtoja tai julkista palvelua riippumatta siitä, ketä ne hyödyttävät. nyt Pohjoismaiden pienimmät, myös suhteessa tuottavuuteen. Saramon mukaan Pursiaisen tapa viitata sen kummempia perustelematta ”tieteelliseen tietämykseen” tuo hänen mieleensä perustelut ”tieteellisestä maailmankuvasta”. Pursiainen tyrmää vasemmistoliiton tavoitteen muuttaa pääomatulojen verotus progressiiviseksi. Pursiaisen mukaan vasemmistoliitto on oikeassa siinä, ettei nykyistä massatyöttömyyttä voida hyväksyä. Saramo myöntää, ettei Vasemmistollakaan ole liikaa keinoja työllisyyden kohentamiseksi. Yhteiskunta on harmonisin silloin, kun ”köyhät” ja ”rikkaat” käyttävät samoja palveluja. – Ehkä ilmeisin ristiriita ohjelman ja tieteellisen tietämyksen välillä liittyy pääomatuloon. Puoluehallituksen hyväksymä Vasemmiston tavoitteet vuosille 2016–2019 on luonnos, jonka pohjalta puoluekokous hyväksyy poliittiset linjaukset vuosille 2016–2019 Oulussa viikonvaihteessa pidettävässä puoluekokouksessa. Vuoden 2013 puoluekokoukseen yksikään puolueosasto ei tehnyt asiasta edes aloitetta. Saramon mukaan myös valtio voi luoda uusia työpaikkoja ja markkinoita omien yhtiöidensä kautta. Pääomatulojen verottaminen tarkoittaa säästämisen verottamista. Pursiainen löytää keskiluokan ohella Vasemmiston eturyhmäksi julkisen sektorin työntekijät ja heidän työllistämisensä, mikä ajaa palvelun käyttäjien edelle. Vielä 1990-luvulla ydinvoima puhutti puolueaktiiveja. Sen verottaminen tarkoittaa, että tulot verotetaan kaksi kertaa. – Silti suurin osa ehdotetusta veropolitiikasta sotii taloustieteellistä konsensusta vastaan. Vastaava asetelma syntyi edellisissä eduskuntavaaleissa. Rohkeutta ei kuitenkaan ole pohtia sitä, missä määrin suomalaiset työmarkkinainstituutiot ovat vaikuttaneet massatyöttömyyteen. Tämä on vähintään kunnianhimotonta tai jopa älyllisesti epärehellistä. Pursiainen perustelee kantaansa Vasemmistosta keskiluokan etujen puolustajana sillä, että tavoiteohjelmassa ei eroteta keskiluokan etuuksia ja köyhien auttamiseen TEKSTI SIRPA PUHAKKA Liberan toiminnanjohtaja, VTT Heikki Pursiainen arvioi vasemmistoliiton tavoiteohjelman talousja veropoliittisia linjauksia. Jussi Saramo ei niele väitteitä
Pursiaisen mukaan tavoiteohjelmassa ”maailman kehitys nähdään synkkänä, . Saramo ohjaisi verotuksella investoimaan ja tekemään työtä. Täystyöllisyyttä tavoitteleva politiikka on parasta myös talouden kannalta. Kuntavero ulotetaan pääomatuloihin perimällä valtiolle pääomatuloista keskimääräinen kunnallisvero ja jakamalla tuotto kunnille osana tasausjärjestelmää. – Itselleni on jäänyt epäselväksi, miksi vapaata markkinaa puolustavat oikeistolaiset kannattavat kaikkein vakavinta markkinavääristymää, veronvälttelyä, Saramo toteaa. Pursiaisen mukaan järkevät ekonomistit eivät kannata valittujen hyödykkeiden arvonlisäverokantojen alentamista. Väite markkinoiden ansiosta köyhyyden vähentämisessä tuntuu absurdilta, kun absoluuttisesti suurin vähenemä on tapahtunut komentotalous-Kiinan hikipajoilla, Saramo jatkaa. Pelkään vain, että nekin olisivat hänestä vääriä. Vasemmistoliitto parantaisi ostovoimaa alentamalla kohdennetusti muun muassa ruuan, ravintoloiden ja majoituspalveluiden, lääkkeiden, kirjojen, tilattujen lehtien, liikuntapalvelujen sekä erilaisten kulttuurin ja viihteen alaan kuluvien tilaisuuksien ja myynnin arvonlisäveroa. Saramo ohjaisi verotuksella investoimaan ja tekemään työtä sen sijaan, että kannustetaan elämään pääomien voitoilla ja säästämään. Verotus vuosille 2016–2019 Alle 10 000 euron vuosituloista ei peritä veroja. Työn tuottavuuden kasvu on kuitenkin ihmiskunnalle upea mahdollisuus, jos huolehditaan, että se johtaa työn tasaamiseen ja työaikojen lyhentämiseen sen sijaan, että osa ihmisistä jätetään työttömiksi, tulottomiksi ja tuntemaan itsensä tarpeettomiksi. Pursiainen lienee kuitenkin oikeassa siinä, että toimenpiteitä kansainvälisen solidaarisuuden lisäämiseksi olisi hyvä lisätä ohjelmaan. Samoin kuin Saramo epäilee Pursiaisen taloustieteilijöitä, Pursiainen epäilee Saramon viittausta ”moniin taloustieteilijöihin”. – Olisi epäuskottavaa, että Vasemmisto poistaisi kolmen vuoden aikana maailman köyhyyden. nanssikapitalismi ja ilmastonmuutos jylläävät”. Suurin syy köyhyyden suosita pääomatulonsaajia erillisellä verotuksella. Yhteisöverokantaa korotetaan heti 22 prosenttiin. > A LL O V E R P R E S S LIBERA KU:N ARKISTO. Perusvähennystä korotetaan ja samalla poistetaan kunnallisverotuksen ansiotulo-, valtionverotuksen eläketuloja opintorahavähennykset. Kaikkein varakkaimpien listaamattomien yritysten omistajia suosivasta erillisestä osinkoverotuksesta luovutaan. – Hyöty siitä menee suureksi osaksi rikkaille. – Esimerkiksi pääomatulon siirtäminen perheenjäsenten Kulutusta leikkaava talouspolitiikka aiheuttaa itseään ruokkivan laman kierteen. 15 10.6.2016 Jussi Saramon mielestä valtio ei ole sosiaalitoimisto vaan tasa-arvon mahdollistaja ja toteuttaja. – On silti myös rehellistä huomata, ettei tilastollisen köyhyyden väheneminen usein tarkoita hyvinvoinnin lisääntymistä. Otetaan Suomen EU-tavoitteeksi vaiheittainen siirtyminen yhtenäiseen 35 prosentin Euroopan-laajuiseen yhteisöverokantaan, joka on tasoltaan sama kuin Yhdysvalloissa. – Maailman suunnatonta vaurastumista ja maailman köyhien elämän parantumista ei edes mainita. Uusi tekniikka olisi tuomassa vain kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa. Talouspolitiikassa on pyrittävä maksimoimaan työpaikat sen sijaan, että pyritään maksimoimaan yritysten voitot. Hän tyrmää vasemmistoliiton tavoitteen muuttaa pääomatulojen verotus progressiiviseksi, koska se lisäisi verosuunnittelua. Suuria pääomatuloja saavia hyödyttävästä erillisestä pääomatuloverotuksesta luovutaan ja verotetaan kaikkia tuloja samanarvoisina yhdessä progressiivisessa taulukossa. Saramon mukaan veronkierron, aggressiivisen verosuunnittelun ja harmaan talouden alasajosta olisi saatavissa miljardeja. Kunnille menetykset korvataan täysimääräisesti. Saramon mukaan ”on totta, että meillä on tapana nähdä huonot asiat ja epäoikeudenmukaisuus, ja vaieta hyvistä asioista”. Hyvä paha veronkierto Veronkierrosta Saramon ja Pursiaisen näkökulmat poikkeavat täysin. Hänen tietääkseen ei ole taloustieteellistä näyttöä jättimäisestä verovälttelystä. Digitalisaatio ja robotisaatio mahdollistavat entistä tehokkaamman tuotannon entistä pienemmällä työvoimalla. Pursiaisen mukaan taas ”on vaarallinen harhaluulo ajatella, että saatavissa olisi ilmaisia miljardeja”. Köyhiä kannattaa auttaa suorilla tulonsiirroilla, ei alv-keplottelulla. Pursiaisen arvioilta vasemmistoliiton maailman köyhyyden riittämättömästä käsittelystä Saramo puolustautuu tavoiteohjelman aikajänteen lyhyydellä. Lähde: Vasemmiston tavoitteet 2016–2019 vähenemiseen ovat juuri ne samat globaalin markkinatalouden voimat, joita tavoiteohjelma niin kovin pelkää, Pursiainen toteaa. Vasemmiston synkkyys Saramon mukaan Pursiainen on parhaimmillaan arvostellessaan Vasemmistoa synkkyydestä. Maailman talousfoorumin arvioissa jo tämän vuosikymmenen lopulla teollisuusmaissa menetetään robotisaation seurauksena yli seitsemän miljoonaa työpaikkaa. Heikki Pursiaisen mukaan vasemmistoliitto on oikeassa siinä, ettei nykyistä massatyöttömyyttä voida hyväksyä. Vasemmistoliiton talousja veropoliittisia linjauksia vuosille 2016–2019 välillä tulisi kannattavaksi. Mitä vähemmän ihmisillä on töitä ja tuloja, sitä vähemmän heillä on varaa työllistää muita
Toisekseen ohjelma pohjaa ajatukseen, että työehtoja voidaan poliittisin päätöksin parantaa ilman että työllisyys kärsii. Palkkojen nostaminen tuottavuutta nopeammin lisää siis työttömyyttä. Vasemmiston on Anu Suorannan mukaan pyrittävä siihen, että sosiaaliset ja työoikeudet ovat kaikille samat. 16 10.6.2016 ”Tavoiteohjelma unohtaa prekariaatin” Työehtosopimusjärjestelmän yleissitovuuden vahvistaminen on Suorannan mielestä kyllä perusteltua, mutta nyt pitäisi ennen muuta keksiä keino, jolla estetään koko työehtosopimusjärjestelmän romuttaminen. Työajan lyhentäminen ei vaikuta työttömyyteen Työajan lyhentäminen vähentää siis yhteenlaskettuja työtunteja ja työsuhteiden määrää mutta se ei Vartiaisen mukaan vaikuta työttömyyteen. Silpputyölisä olisi vastaava olosuhdekorvaus kun ylityötai sunnuntailisä. KU:N ARKISTO EDUSKUNTA. Suoranta lisää, että minimipalkka ei myöskään poista vähäisten osa-aikatyötuntien tai määräaikaisen työn toistuvan loppumisen ongelmia. Se perustuu kuitenkin työmarkkinoiden puutteelliseen ymmärtämiseen, sanoo Juhana Vartiainen. Niinpä työajan lyhentäminen johtaa pienempään työpanokseen ja sitä kautta kriisiin hyvinvointimenojen rahoituksessa eli lisäleikkauksiin. Ammattiliittojen kanneoikeus saa Vartiaisen mukaan yritykset suhtautumaan rekrytointeihin entistäkin penseämmin eli työsuhteiden määrä vähenisi. Ohjelmassa näkyy hänen mukaansa kolme perustavanlaatuista ajatusvirhettä. Jos palkka nostetaan tämän tason yläpuolelle, työnantajan ei enää kannata pitää työntekijää palveluksessaan. Yhtä outoa olisi säätää, että jokaiselle miehelle (naiselle) on oltava tarjolla hyvin koulutettu puoliso. Tällä olisi sukupuolten ansioeroja kaventava vaikutus, Suoranta sanoo. Paikallisen sopimisen tarkoitus ei Juhana Vartiaisen mukaan ole romuttaa perusturvallisuutta. – Parempien työehtojen ajaminen poliittisilla päätöksillä tekee jossain vaiheessa työsuhteesta ei-kannattavan työnantajalle. Tavoitteeksi tulisi Suorannan mukaan asettaa myös määrätai osa-aikaisesti teetetyn työn korkeampi hinta, niin kutsuttu silpputyölisä. – Näin kävi Ranskassakin. Työn määrä ei kuitenkaan ole vakio, minkä näkee jo siitä, että työllisyyskasvu seuraa ajassa lähes täydellisesti työvoiman määrän kasvua. – Jos näin olisi, työajan lyhentäminen voisi vähentää työttömyyttä. Ensinnäkin siinä ajatellaan, että työn määrä on vakio. – Prekaarit työn muodot ovat vakiintuneita. Ja niistä seuraa – nykyisiin vakituisiin ja kokoaikaisiin työsuhteisiin verrattuna – työn halventumista, vajaita oikeuksia ja ulossulkemista. Parhaimmillaan työtä järjestettäisiin korkeamman hinnan takia vakituisiin ja kokoaikaisiin muotoihin. Yleissitovuus on hänen mielestään Suomessa jo ainutlaatuisen vahva ja koskee koko työehtosopimusta, myös palkankorotuksia. Suoranta toteaa, että juuri näiden muutosten myötä työ ja sen tekijät irtautuvat palkkatyösuhteesta. – Mutta se ei paranna palkkatyösuhteen ulkopuolella työllistymisen hintaa. – Kaipaan tavoiteohjelmalta sen miettimistä, miten prekaareissa asemissa olevien ihmisten elämisen ehtoja voitaisiin parantaa. Teknologinen murros, robotisaatio, jakamistalous, franchisingja provisiotyö, uberisaatio ja muu työsuhteen ulkopuolella työllistyminen – nämä kaikki loistavat ohjelmassa poissaolollaan. TEKSTI SIRPA KOSKINEN ”Ehdotukset lisäisivät työttömyyttä” Ehdotusten toteutuminen merkitsisikin hänen mukaansa työllisyyden vähenemistä ja työttömyyden lisääntymistä. Myös silpputyölisä tavoitteeksi Minimipalkkatavoite on Suorannan mukaan hyvä. Suoranta muistuttaa, että prekarisaatiossa ei ole kyse työelämänkaaren jostakin väliaikaisesta vaiheesta, joka koskisi esimerkiksi nuoria tai maahanmuuttajia heidän polullaan kohti ”oikeaa” työelämää. – On myös tajuttava, että työja palvelusuhteiden muutoksia tapahtuu sopimusjärjestelmän ja suojaavien instituutioiden ulottumattomissa. > Työehtoja ei Juhana Vartiaisen mukaan voida poliittisin päätöksin parantaa. Vähimmäispalkka tarpeeton Vähimmäistyöehdoista on Vartiaisen mukaan syytä pitää huolta, mutta vähimmäispalkka on tarpeeton Pohjoismaissa, joissa on lähdetty siitä että työehtosopimusten vähimmäistaso lukee työehtosopimuksen alhaisimmissa palkoissa. Tavoiteohjelmasta puuttuu Anu Suorannan mukaan työmarkkinoiden suurten trendien hahmottelu. – Esimerkiksi työn tekemisen muodosta riippumattoman yhdenvertainen (työ)terveyshuolto ja työttömyysturva olisi oltava tavoitteena. Itsensä työllistäjien työn hintaa kohentaisi oikeus neuvotella yhdessä työnteon vähimmäisehdoista. Kolmanneksi ohjelma unohtaa, että työsuhteessa on kaksi osapuolta ja työsuhteen on oltava kannattava molemmille. – On todennäköistä, että kun vuonna 2018 ryhdytään vaatimaan ja saamaan yleisiä palkankorotuksia, yritysten lisärekrytointihalu lopahtaa ja työttömyys jää seitsemän prosentin tasolle, hän veikkaa. Vasemmiston ei pidä pelätä ansiosidonnaisten ja työsuhdeperusteisten oikeuksien ja sosiaaliturvan kritiikkiä. Hänestä olisi järkevää sallia täydellinen paikallinen sopiminen työehdoista, kuitenkin vähimmäispalkkojen – jotka ilmenevät joko työehtosopimuksista tai laeista – yläpuolella. Kansan Uutiset pyysi työelämän tutkija Anu Suorantaa (vas.) ja taloustieteilijä, kansanedustaja Juhana Vartiaista (kok.) arvioimaan vasemmistoliiton tavoiteohjelman työelämää koskevia tavoitteita. Silloin moni vähemmän koulutettu nainen tai mies jäisi todennäköisesti ilman puolisoa. – Muissa pohjoismaissa sovitaan meitä verrattomasti laajemmin paikallisesti ja näissä maissa palkat nousevat koska tuottavuus nousee, hän toteaa. Työstä inhimillistä -ohjelmaosiolla on selvästikin hyvä tavoite eli työehtojen parantaminen. Täydet oikeudet kaikille Vasemmiston on hänen mielestään pyrittävä siihen, että sosiaaliset ja työoikeudet ovat kaikille samat. – Palkka perustuu kuitenkin markkinataloudessa aina siihen, että työntekijä tuottaa työnantajalle tietyn arvoisen arvonlisän
Saara Särmä Kirjoittaja on feministi, taiteilija ja tutkija sekä Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja.. Itse suunnittelen lukevani ulkona loikoillessa paljon kirjoja, ehkä vihdoin tartun monien hehkuttamaan Knausgårdin tuotantoon tai Elena Ferranten Napoli-sarjaan. Siitä, että niin sanotun normaalin kehon määritelmä on uskomattoman rajallinen, harva oikeastaan mahtuu siihen. Vaikka mahtuisi, meille yritetään jatkuvasti myydä kaikenlaisia tuotteita erilaisten vikojen korjaamiseen. Ja se, että joku on pukeutunut erikoisesti tai tavalla, joka on mielestäsi huomiota herättävä, ei ole kutsu kommentointiin. Legginssit ovat aivan hyvät housut. Saa ja ei saa. Bikinitai uimapukuvartalon saat siten, että sinulla on vartalo ja laitat siihen bikinit tai uimapuvun, kuten mainiossa Raisa Omaheimon käsikirjoittamassa Läski-monologissakin kerrotaan. Kesän koittaessa ja kansan kuoriuduttua tummien toppavaatekerrosten alta esiin on hyvä palauttaa mieleen muutama keskeinen asia. Ruumiillinen koskemattomuus ei ole vain sitä, että ilman suostumusta kenenkään ei pidä toisen kehoa koskeman. Nesteytys on tärkeää, ettei nestehukka iske, ja auringosta johtuvat palovammat ovat hyvin ikäviä. Laajennan periaatteen ruumiillisen koskemattomuuden kunnioittamisesta myös vaatetukseen. Se on hyvin helppoa: laita päälle mieleiset pukimet ja mene rannalle. Jokainen saa pukea päällensä mitä lystää, ilman että sitäkään pitää kommentoida. Kesämies voi kulkea paidatta. Se on myös sitä, että ilman suostumusta ei pidä kenenkään kehoa mennä kommentoimaan. Kosketaan tai kommentoidaan ilman lupaa. Jos sataa, luen sisällä. Tyytymättömälle ja riittämättömyyden tunnetta kokevalle henkilölle on helpompi myydä yhtä sun toista kuin itseensä ja elämäänsä tyytyväiselle yksilölle. Mutta jos et saa vastausta tai saat vastaukseksi pelkän kiitoksen, jatka elämääsi eteenpäin. Feministisissä kiroiluiltamissa, jossa kuka vaan voi hypätä lavalle ja kertoa mikkiin mikä harmittaa, toistuva teema on ruumiillinen koskemattomuus. Jos ihminen on ”liian” lyhyt, pitkä, leveä, kapea, ”liian” ihan-minkä-vaan-lainen, hän saa jatkuvasti kuulla kommentteja ulkomuodostaan. Jos kehut, tee se tavalla, josta on selvää, että et odota mitään vastakaikua. Se sopii, mitä haluaa päälleen pukea. L opuksi vielä jo otsikossa lupaamaani vinkkiin, kuinka rantakuntoon päästään. Yritä siinä sitten olla tyytyväinen, kun jopa varpaissa voi olla liikaa läskiä. Flirttailija kunnioittaa tätä rajaa, häiritsijä ei. Kukaan meistä ei ole olemassa toistemme esteettistä silmää miellyttääkseen. Silloin voi juttua jatkaa niin kauan kuin sitä riittää. Niissä on mukava olla. Ensi kerralla sitten paremmin. Toisekseen ulkomuodon kommentointi kertoo yksinkertaisesti huonoista käytöstavoista. Lehdet ovat täynnä ohjeita siitä, miten pukeutua jollekin vartalotyypille sopivalla tavalla tai mikä väri sopii minkäkin kanssa. Mukaan rannalle tai puistoon kannattaa pakata ainakin aurinkorasvaa ja vesipullo. Nautinnollista kesää! Jos jonkun ulkomuoto tai vaatevalinnat häiritsevät, käännä katse muualle. N yt jo hätäisimpiä hirvittää, että mitä että, eikö enää kehuakaan saa. Kaikki eivät välttämättä ollenkaan tarvitse tai kaipaa vahvistusta tai tietoa siitä, että heidän ulkonäkönsä sattuu miellyttämään jotakuta. Ei ole. Terassillekin olen ehtinyt vasta muutaman kerran. Ä lä kommentoi kenenkään vaatevalintoja. Kun vastapuoli vaikuttaa vaivaantuneelta, näyttää tai sanoo, ettei kiinnosta, asettaa hän rajan. Tai oikeastaan se, että ruumiillista koskemattomuutta ei kunnioiteta. Amerikassa, jossa kaikki on ihmeellisempää, on jopa keksitty varpaiden rasvaimu. Tämä kertoo kahdesta asiasta. Toisten kehojen negatiivinen kommentointi pelaa kapitalismin pussiin muistuttaessaan kommentoinnin kohteelle, että tämä ei kelpaa sellaisena kuin on. Optimisti minussa puolestaan jaksaa toivoa ja uskoa juuri sopivan lämpimän kesän vielä koittavan viikkokausiksi. Itsehän pidän eniten vaatteista, jotka eivät purista mistään. Jotain mieluista tekemistä kannattaa myös pakata kassiin. Jos tulit kehuneeksi väärin ja huomaat, että toinen loukkaantui, pyydä anteeksi ja jatka elämääsi. Ä lä kommentoi kenenkään ulkomuotoa. Kyllä . irttailun tai väittämässä sitä aina häirinnäksi. Säiden viiletessä pessimisti minussa pelkää, että siinä se kesä mennä hujahti. Niiden avulla pääsemme kaikki nauttimaan kesästä puistoissa, rannoilla, terasseilla, mökeillä tai missä lie. 17 10.6.2016 NÄIN PÄÄSET RANTAKUNTOON! E telä-Suomessa taisi jo toukokuussa olla enemmän lämpimiä ja aurinkoisia päiviä kuin viime kesälomakaudella yhteensä. Kehuminen ja positiivinen kommentointikin voi olla kovin tungettelevaa ja ahdistavaa. Konteksti ja intentio ovat tärkeitä. Jos kehun kohde avaa keskustelun, se on sitten toinen juttu. Viime viikolla saimme lehdestä lukea, kuinka pitkä nuori nainen saa jatkuvasti kuulla kommentointia ja hämmästelyä pituudestaan. Jos jonkun ulkomuoto tai vaatevalinnat häiritsevät, käännä katse muualle. irttailun ja häirinnän erottaa myös sen tekijä, kunhan on älyllisesti rehellinen itselleen. Yltiöoptimisti toivoo hyvää kesäsäätä päivittäin vähintään syyskuuhun asti. K uulen vielä toisenkin älähdyksen: ei, apua, onko feministi kieltämässä kaiken . Pah, sanon minä. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat erilaisiin asioihin eri tavoin, koska eivät ole koneita vaan sosiaalisia olentoja. Enkä edes yhtään ehtinyt nauttia puistossa ja rannalla makoilusta. Jokainen keksiköön omat pukeutumissääntönsä. Radikaali ajatus, tiedän. Yksiselitteisiä sääntöjä on mahdoton antaa, koska kaikki kommunikaatio tapahtuu vuorovaikutustilanteessa
18 10.6.2016
Puheenjohtajakampanjassa häntä tukivat muun muassa Jaakko Hämeen-Anttila, Paleface, Jani Leinonen, Johanna Rojola ja Minka Kuustonen . Töissä hän on ollut muun muassa hotellin vastaanotossa, tarjoilijana ja Muumimaailman kassalla. Jäsenien tahto oli selvä ja odotettu: Andersson sai lähes 62 prosenttia äänistä, Aino-Kaisa Pekonen runsaat 26 ja Jari Myllykoski noin 12. AJANKUVA. Kyseessä oli puhdas henkilövaali. 2 TOUKOKUUSSA 29 vuotta täyttänyt Li Andersson pyrki ensi kerran Turun valtuustoon vuonna 2008. Vuoden 2014 eurovaaleissa äänisaalis on 47?599, ja viime kevään eduskuntavaaleissa hän oli yksi koko maan ääniharavista 15?071 äänellä. Heti valinnan varmistuttua Pietarin spektaakkeli -yhtye julkaisi hänelle onnittelulaulun YouTubessa. TEKSTI KAI HIRVASNORO KUVA LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO . Puheenjohtajakiertue osoitti, ettei vasemmistoliitossa ole merkittäviä linjaeroja. He olivat kuulleet tuloksen vain hetkeä aiemmin saadakseen aikaa valmistautua sen kommentointiin. 19 10.6.2016 Jäsenäänestys oli reilu kilpa, tulos odotettu 1 VASEMMISTOLIITON puheenjohtajaehdokkaitten kasvot eivät paljastaneet mitään maanantaina viisi minuuttia ennen jäsenäänestyksen tuloksen julkistamista. Äänisaalis oli vaatimaton 175. 3 ANDERSSONILLA on nimekkäitä tukijoita. Neljä vuotta myöhemmin hänet valittiin valtuustoon 2?422 äänellä