Kansan Uutiset 10.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 2-003251-142 2 www.kansanuutiset.fi Viikko 2 Perjantaina 10.1.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Tasa-arvo ei tule koskaan valmiiksi » Suurimmat ongelmat työmarkkinoilla ja lähisuhdeväkivalta, sanoo pääsihteeri Milla Pyykkönen s. 12 Veronkierto postilaatikolla 4 Vastikkeellinen sosiaaliturva 10 Wimme Saari 15
Palmuöljyä käytetään yhä enemmän biopolttoaineena, mutta mitä tapahtuu pienviljelijöille, jotka asuvat tuottoisalla maalla. Uuden huipun hän saavutti 1980-luvulla, mutta Komisario Palmuista Kassila tullaan aina parhaiten muistamaan. Nyt hallitus pelkää väestöä.? Näin toimittaja ja tietokirjailija Liisa Liimatainen kiteyttää Viikkolehdelle SaudiArabiassa muhivan muutoksen. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Tärkeimpänä muutosvoimana Liimatainen pitää naisia. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Jarno Mela 2. Elokuvan veteraani täyttää sunnuntaina 90 vuotta. Häneltä ilmestyi viime vuoden lopulla kirja SaudiArabian toiset kasvot. Useita viikkoja Saudi-Arabiassa kirjaansa valmistellut Liimatainen sanoo maassa kypsyvän samanlaisen keitoksen, joka edelsi vuoden 2011 arabikevättä: rikkaassa maassa on paljon köyhyyttä. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.14 Kansan Uutiset, Viikkolehti 10.1.?16.1.2014 C D Keskustelu s.18 Ulkomaat s.20 E Vapaa-aika s.26 F Pelit s.28 ALL OVER PRESS 22 PUHELIN 09 759 601 Likaista sotaa puhtaasta energiasta VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI Kansan Uutisten Viikkolehden ensimmäinen Guardian-lehden juttu kertoo länsimaiden puhtaan energian tavoittelun lietsovan likaista sotaa Hondurasissa. Yhdysvaltain tukemat turvallisuusjoukot ovat sotkeutuneet paikallisten palmuöljyliikemiesten kanssa maakiistoihin joutuneiden talonpoikien murhiin, katoamisiin ja pelotteluun. D JARMO LINTUNEN 19 C B 14 Leikkaukset voimistavat Euroopan sosiaalista jakautumista Matti Kassila 90-vuotias Euroopan Unioni etsii tietä ulos taantumasta, mutta julkisista palveluista leikkaaminen on vain voimistanut Euroopan sosiaalista jakautumista. Muutos parempaan edellyttää EU:n tärkeimpien politiikkaohjelmien uudelleenmuotoilua tavalla, josta me suomalaiset emme selvästikään halua keskustella, kirjoittaa Erkki Laukkanen viikon Millä iik Horisontissa. H i ti tavalla. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Yhtenä harvoista studioaikakauden ohjaajista uraansa pystyi jatkamaan Matti Kassila ja hänellekin ohjaustaukoa tuli kuusi vuotta. Neljän viime vuoden aikana on tapettu yli sata ihmistä. Siihen ottaa kantaa EuroMemorandum-ryhmä. Vanhan ja uuden suomalaisen elokuvan taitteessa 1960-luvun alussa ohjaajapolvi vaihtui. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT ALL OVER PRESS D 20 Saudinaiset haluavat muutosta ?Pari vuotta sitten väestö vielä pelkäsi hallitusta. Kuvassa ohjaaja vuonna 1994. toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p
Veroparatiisien pöytälaaEK syyttää Finnwatchin raporttia rehellisten yritysten kin koko Euroopan tikkoyhtiöillä on suuri rooli näiden yritysten toiminnassa. syyllistämisestä, vaikka siitä ei ole kysymys. Samaan suuntaan on selvityksen mukaan yli 10 000 pöytälaatikkoyhtiötä, toimii myös Euroopan unioni, joka tämän vuoden aikana enemmän kuin missään muussa EU-maassa. on uudistamassa emo?tytäryhtiö-direktiiviään. Tällaisessa ?verosuunnittelussa. Sen jälkeen on paljon helpompi keskustella selittää myös sitä, miksi tilastojen mukaan Hollanti on yksi siitä, ketkä ovat rehellisiä ja ketkä eivät. Sen tietävät niin ministerit, EK:n tyrmäsi . Tämä toiminta osaltaan sen parempi. Finnwatch kiistikin yritysten leimaamisen ja Veroparatiisien olemassaolo ja toimintatavat ovat olleet korosti, että raportissa tuodaan ilmi uutta tilastotietoa tiedossa jo kauan. raportin. ei Nyt Suomella on erinomainen ILKKA SOLANTERÄ ole kyse mistään taskurahoista, sillä mahdollisuus pro?loitua EU:ssa ja Suomesta on tutkijoiden mukaan tehty vaatia tiukkoja rajoja veronkierrolle vuoteen 2012 mennessä lähes kuuden ja kuria veroparatiiseille. Tässä yhtemiljardin edestä sijoituksia eri maiden ydessä olisi mahdollista puuttua laaholding-yhtiöihin. Paljon myönteisemmin siikilötkin, että jokainen veroparatiihen suhtautui Suomen Yrittäjät, jonka siin piilotettu euro on pois ihmisten Tilastojen mukaan Hollanti on yksi Suomen merkittävistä kauppakumppaneista, mikä jäsenyrityksissä varmaan on karvaitahyvinvointipalveluista. selittyy osin pöytälaatikkoyhtiöillä. Kuva Amsterdamista. TUORE, TÄLLÄ VIIKOLLA julistettu Finnwatchin tutki- Tape Sanottua tyypillinen tipaton tammikuu lumiukko valkaisussa vain nenä vesimies » Bushilaisten mielestä ihmiset vain höyryä hajanainen vishytyksessä paineistuksessa jäämies pitstopissa vain vishyä vain jäitä saavat tehdä rahoillaan mitä haluavat, mutta makuuhuoneessa eivät. oikeastaan aika odotetusti johtajat kuin työntekijät ja toimihen. mitä pikemmin suomalaisia sijoitusten siirtoja. on yksi syyllinen. vastainen taistelu ontää suunnitelmallisesti veroja. Herääkin kysymys, mitä varten pitää rakentaa vielä lisää ydinvoimaloita. Pääkirjoitus Keppiä veronkiertäjille kin kokemuksia epäterveestä kilpailusta, johon ?verosuun» Veroparatiisien mus paljastaa, että iso joukko suomalaisia yrityksiä kiernittelukin. Sähköstä olisi kohta ylitarjontaa neljän vielä valmistumattoman Olkiluoto kolmosen verran. Rehellisesti yhteinen etu. Raportti on ensimmäinen näin kattava selvitys alallaan ja veronsa maksavilla yrityksillähän ei pitäisi olla mitään perustuu kansainvälisiin standardeihin. salattavaa. Norjalaisselvityksen (KL 8.1.) mukaan uusiutuva energia tukkii pohjolan sähkömarkkinat. Monet hollantilaisyhtiöt toimivat Suomalaisten yhtiöiden omistusrakenteet ja maakohpostilaatikkoina, joiden kautta tapahtuu runsaasti myös tainen tilinpito onkin saatava julkiseksi . Tämä keskustelu Suomen merkittävistä kauppakumppaneista. Tutkijoille tuli kuitenkin yllätyksenä, tähän asti julkisuuden katveeseen jääneestä holding-yhtimiten keskeinen ja koko ajan kasvanut rooli Hollannilla on öiden käytöstä. veronkierron ketjussa. Hollannissa on väistämättä edessä myös Suomessa. Arhinmäkeläisten mielestä ihmiset saavat tehdä makuuhuoneessa mitä haluavat, mutta omilla rahoillaan eivät. EU:n talouskomissaarin kabinetin jäsen Juho Romakkaniemi, Nykypäivä 1/2014 seuraavaksi: huuruinen helmikuu © TARMO KOIVISTO 3. Ne olivat sijoittajastikin epäterveeseen verosuunnitneet varat takaisin Suomeen kiertäen teluun, sillä verojen välttelyssä kyse samalla tehokkaasti verojen maksua. on Eurooppaa laajemmasta ongelVerottajan arvion mukaan suuryritysmasta. ten verosuunnittelu vie Suomelta vuoVeroparatiisien vastainen taissittain noin 320 miljoonan verotulot. telu onkin koko Euroopan yhteinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK etu
Kahdellakymmenellä liikevaihdoltaan suurimmalla suomalaisyrityksellä on tutkimuksen mukaan yhteensä 225 tytäryhtiötä Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja muissa yrityksille suunnatuissa veroparatiiseissa. Jos luvusta vähentää Belgian ja Alankomaat, on yhtiöitä 124. Selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia Suomesta Alankomaihin tehdyistä suorista sijoituksista on tehty holding-yhtiöihin. Näiden minivaltioiden tytäryhtiöistä ei saa juuri mitään jul- Ensimmäinen kattava raportti Tutkimuksen pohjana olivat yhtiöiden tilinpäätökset, sijoitustilastot ja yritysten vapaaehtoinen veroraportointi. tammikuuta 2014 Pekka Sauramo s. Usein motiivina on verosuunnittelu. Erityisesti Alankomaat tarjoaa suuryhtiöille monia mahdollisuuksia välttää veroja ja kotiuttaa näin hankitut voitot helposti kotimaihinsa. Alankomaissa ja Belgiassa näistä sijaitsee 205 yhtiötä. Suomalaisyhtiöillä on tilinpäätösten ja Orbiksen perusteella monia tytäryhtiöitä myös pienillä veroparatiisisaarilla. Esimerkkejä näistä ovat Caymansaaret, Kypros ja Brittiläiset Neitsytsaaret. Selvityksessä käytettiin Yhdysvaltain viranomaisten käyttämän NBER-tutkimuslaitoksen veroparatiisilistaa, jota täydennettiin suomalaisyritysten holding-yhtiötoiminnassa tärkeillä Belgialla ja Alankomailla. Finnwatch kertoo vastaavansa kasvavaan kiinnostukseen suomalaisyhtiöiden kansainvälisestä verosuunnittelusta ja veroparatiisikytköksistä. Valitettavasti raportti on monilta osin epätäsmällinen ja virheellinen, totesi EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen. 7 / Li Andersson s. Sen sijaan yllättävää oli se, miten paljon Alankomaihin menevistä ja sieltä tulevista sijoituksista vain kanavoidaan maan läpi, arvioi selvityksen Messinkilaattojen valtakunta . Ilmiö toimii myös toisinpäin, sillä Alankomaista Suomeen tulevissa suorista sijoituksista yli 70 prosenttia tuli holding-yhtiöistä. » Alankomaat on Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Kipakka verokeskustelu Yli 400 yhtiötä veroparatiiseissa Raportti herätti kiivaan verokeskustelun. Alankomaissa on enemmän ulkomaisten yhtiöiden omistamia holding-yhtiöitä kuin missään muualla Euroopassa. Alankomaat on Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Muita yhteistyökumppaneita ovat palkansaajajärjestöt Akava ja STTK sekä kansalaisjärjestöt Kepa ja Attac. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?. A kotimaa Perjantai 10. SE, ETTÄ suomalaisyrityksillä on tytäryhtiöitä veroparatiiseissa, ei välttämättä hirveästi yllättänyt. Pöytälaatikkoyhtiöiden rooli suomalaisyritysten toiminnassa kirjoittaja, tutkija Matti Ylönen. Hän lisää, että toiminta on merkittävää ilman Alankomaitakin. . Laajaa ja järjestelmällistä arviota aiheesta ei ole aiemmin tehty, vaikka esimerkiksi yksityisten terveystalojen harjoittamasta verosuunnittelusta on käyty keskustelua. Verohallinnon arvion mukaan suuryritysten verosuunnittelu vie Suomelta vuosittain 320 miljoonaa verotuloja. Pienten ja keskisuurten yritysten etuja valvova Suomen Yrittäjät arvosteli isoja yrityksiä verokeitaiden hyödyntämisestä. Järjestö listaa raporttinsa lopuksi useita muitakin toimenpiteitä veronkierron välttämiseksi. Viattomuuden aika ohi Alankomaissa on yli 10 000 pöytälaatikkoyhtiötä, enemmän kuin missään muussa EU-maassa. on tehty vähän, mutta kansainvälisten esimerkkien valossa osa siitä liittyy veronkiertoon. Paitsi pöytälaatikkoyhtiöiden käytöstä, Finnwatch julkaisee ensimmäistä kertaa tilastotietoa holding-yhtiöiden käytöstä Suomen ja Alankomaiden välisessä sijoitustoiminnassa. Alankomaat pöytälaatikkoyhtiöiden kotina Holding- tai pöytälaatikkoyhtiö perustetaan lähinnä omistamaan monikansallisen konsernin muita yhtiöitä. Joskus tytäryhtiöillä voi olla todellisiakin omistuksia, mutta vain harvoin todellista liiketoimintaa. Viattomuuden aika on päättynyt. Keskustelu verojen välttelystä on vääjäämättä edessä myös Suomessa. Näin selvitystä kommentoi SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen. . Raportti paljasti myös Alankomaiden merkittävän aseman verosuunnittelussa. . Toimitusjohtaja Jussi Järventaus kehotti Ylen haastattelussa kaikkia yrityksiä maksamaan veronsa kotimaahansa. Elinkeinoelämän keskusliitto sen sijaan lyttäsi raportin täysin. Se löytää kaikille suomalaisyrityksille 438 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Finnwatch vastasi torstaina verkkosivuillaan Pasasen väitteisiin kohta kohdalta. NBER-listauksen lisäksi veroparatiisitytäryhtiöitä tutkittiin myös Orbistilinpäätöstietokannan avulla. Toinen vähän hämmentäväkin seikka on paluuvirtauksen osuus ja mittakaava. Suomesta oli vuoteen 2012 mennessä tehty 5,8 miljardin euron edestä sijoituksia eri maiden holding-yhtiöihin, jotka olivat sijoittaneet varat takaisin Suomeen. Tutkimusta tällaisesta ?paluuvirtauksesta. Raportissa ilmiötä tarkastellaan myös esimerkkiyritysten kautta. 4 kisia tietoja. Joskus veroparatiiseissa on myös todellista liiketoimintaa, kuten myyntiä lähialueilla. Todellisen liiketoiminnan puute on yksi OECD:n neljästä veroparatiisikriteeristä. Verosuunnittelusta johtuvien veromenetysten määrää ei tunneta, eikä tämäkään tutkimus sitä kerro. Finnwatchin raportti antaa kuitenkin kauan odotettua tietoa siitä, millaisia järjestelyihin verosuunnittelu käytännössä perustuu. SAK on yksi tutkimuksen rahoittajista. Tällaisesta tapauksesta raportissa käy Metsäliiton tytäryhtiö Metsä Board (entinen M-Real), jonka tutkijaryhmälle antamista tiedoista selviää, ettei liiketoiminnalla ole saavutettu verohyötyjä. Euroopan unioni uudistaa vuonna 2014 emotytäryhtiödirektiiviään. Finnwatch ehdottaa, että Suomi puuttuu neuvotteluissa voimakkaasti aggressiiviseen verosuunnitteluun. Esimerkiksi kansainvälinen tutkimusjärjestö Tax Justice Network määrittelee Alankomaat veroparatiisiksi. . 11 Suomalaisyrityksillä satoja tytäryhtiöitä veroparatiiseissa » Veroparatiisien pöytälaatikkoyhtiöillä on tärkeä rooli suomalaisyritysten liiketoiminnassa, todistaa Finnwatchin tutkimus
Töissä on oltu ihan normaalisti, mutta paikallisia neuvotteluja on käyty. Edes kulisseissa selvitystyön alla olevaan kasikuntaan ei usko juuri kukaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kulkee kuntaraken- la. Ympäristöhaittoja vähennettiin myös eristämällä jätteet tai siirtämällä ne toiselle kaatopaikalle. Ari Seppänen sanoi sulkemisen ennen uusia normeja olevan ehkä hallinnollisesti yksinkertaisinta, mutta hän painotti, ettei haittoja aiheuttavia kaatopaikkoja voi jättää kunnostamatta. EU:n kaatopaikkadirektiivi tuli voimaan vasta 1999. Pienet kuntakohtaiset kaatopaikat lakkautettiin ja tilalle perustettiin suuria jätelaitosyritysten omistamia usean kunnan jätteet vastaanottavia jäteasemia. » Suomessa kehitys oli jäänyt 1950-luvun tasolle. Kai Hirvasnoro JARKKO MÄNTTÄRI EU-direktiivin myötä Suomesta lakkautettiin kaatopaikat ja tilalle perustettiin nykyaikaiset jäteasemat. 5. menTyönantajaliitto on nessä, Länsi-Suomen alutuominnut turkulaisten työtaistelut, mutta työntekijäliieen pääluottamusmiehet ovat valtolta on tullut tukea. Suomen liittymisen Euroopan talousalueeseen (ETA) uskottiin tuovan jätehuoltoon kalliit EY-normit ja myös kaatopaikan sulkemisen kallistuvan. Uusi direktiivi oli tulossa voimaan vasta myöhemmin, mutta se vaikutti jo eri maiden jätehuoltoon niiden sisäisin päätöksin. Vuotta aiemmin kaatopaikkoja oli 585, nyt enää 450. Sulkemisintoa selitti pelko kasvavista kustannuksista. Inventoiduista 150 kaatopaikasta vain yhdelle oli suunnitelma jälkihoidosta. Tutkija Jouko Saarela oli laatimassa ohjeita kaatopaikkojen sulkemiselle. VASEMMISTOLIITON valtuustoryhmät Keski-Uudellamaalla suhtautuvat kielteisesti kahdeksan kunnan laajuiseen kuntaliitokseen. Tehtaan työntekijöiden vaatiNESTLÉ ON mus on, että työntekijät saavat jatkaa män ajan.? Nestlén omina työntekijöinä. Pääluottamusmiehet korostavat, SEL:n Länsi-Suomen alueen työettä Nestlén Turun tehtaan kiistassa paikkojen pääluottamusmiehet tukeon kysymys siitä, hyväksytäänkö töiden teettäminen elintarvat Nestlén Turun lastenruokatehtaan työntekijöitä. vikealalla yhä enenevissä määrin työntePääluottamusmiehet kijän kannalta eritvaativat, että Nestlé täin epävarmoissa neuvottelee työntei ks Toistaise kijöidensä kanssa, vuokratyösuhle o i e jotta tilanteeseen teissa vai teetea t s tulo löydetään ratkaisu täänkö työt vaki. t sy nty ny tuisissa työsuhmahdollisimman teissa talon omilla pian. Jos ratkaisua ei löydy neuvottelemalla kirjoilla. perjantaihin 17.1. Se kaventaisi lähidemokratiaa ja veisi lähipalveluita koskevaa päätöksentekoa kauemmas kuntalaisten arjesta, toteavat Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Mäntsälän ja Tuusulan vasemmistoliiton valtuustoryhmät kannanotossaan. Valtuustoryhmien yhteisen ryhmäpuheenvuoron kahdeksan kunnan valtuustojen yhteiskokouksessa Keravalla pitänyt Keravan kaupunginhallituksen jäsen Pia Lohikoski (kuvassa) piti kahdeksan kunnan hanketta kultapossukerhon vastavetona valtioneuvoston visioimaa vahvaa metropolihallintoa vastaan. Ennen maisemointia piti Saarelan mukaan selvittää kymmeniä vuosia vajoavan kaatopaikan tukevuus ja sitten valita jälkikäyttöön sopiva kasvillisuus. Maisemointi ei ollut vain esteettinen kysymys. Hyvällä jälkihoidolla suotovedet vähenivät puoleen. Saarela piti 95 prosentissa tapauksista parhaana vaihtoehtona maisemointia. Vasemmistoneuudistuksen rinnalla. liittolaisten mielestä Uudellamaalla na tulisi toimivana sote-pohjana olla koko maakunnan tasolle laajennettu HUS, ja sen hallinnoksi va, koko sopisi vaaleilla valittava, maakunnan käsittävä metropolivaltuusto. Avainkysymys oli kaatopaikan tiiviyden lisääminen kohti vuotamatonta säiliökaatopaikkaa. Suomessa kehitys oli jäänyt 1950-luvun tasolle, sanoi ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriöstä. KU LEHTIKUVA/ RONI LEHTI 20 vuotta sitten Kaatopaikat pantiin pakettiin VUONNA 1993 Suomessa suljettiin kaatopaikkoja ennä- Nestlén Turun tehtaalla valmistetaan Piltti-soseita. Turun Nestlén kiista uhkaa laajeta Turun Nestlén työntekijät jatkavat taisteluaan työtoveriensa työehtojen puolesta. Toistaiseksi tulosta ei ole syntynyt. LASTENRUOKAA VALMISTAVAT ilmoittanut, että se ei jatka määräaikaisia työsuhteita ja palkkaa jatkossa tilapäisen työvoiman henkilöstövuokrausyritys Opteamin kautta. Kahdeksikko olisi liitosalueena liian suuri. Saarelan arvion mukaan 1990luvun loppuun mennessä lähes 500 kaatopaikkaa poistetaan käytöstä. Kaatopaikoista oli tehty ulkoilu- ja ajoharjoittelualueita, varastoja, kompostikenttiä ja lennokkien lennätyspaikkoja. Mikäli kiistaan ei synny ratkaisua ensi viikon perjantaihin mennessä, kiista uhkaa laajeta. Nestlén Turun tehtaan työntekijät pysäyttivät joulukuussa tehtaan tuotannon yhteensä kuuden vuorokauden ajaksi, koska he eivät hyväksy työnantajan päätöstä siirtää määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä henkilöstövuokrausyrityksen kirjoille. Pääluottamusmies Päivi Keskisen mukaan tilanne on tämän vuoden puolella jatkunut entisellään. . Pohjaveden muodostumisalueilla arvioitiin olevan yli 150 kaatopaikkaa. SEL:n puheenmiita tukitoimiin. johtajan Veli-Matti Kuntosen muPÄÄLUOTTAMUSMIEHET muistuttavat, kaan työntekijät ovat oikealla asialla. että elintarvikealan voimassa oleHänen mukaansa työnantaja on rikvan työehtosopimuksen mukaan konut lakia luovuttaessaan lupaa ky?työvoiman vuokraus on epätervettä, symättä työntekijöiden tiedot henkijos vuokratyöntekijät työskentelevät löstövuokrausyritykselle. yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja Risto Korhonen saman työnjohdon alaisena pidemristo.korhonen@kansanuutiset.? tystahtiin. Kaatopaikkojen sulkemiselle ei ollut olemassa ohjeita
Tuloksia odotetaan ensi vuonna. Neuvottelujen tarkoituksena on poistaa kaupan esteitä, kuten tulleja, ?tarpeetonta sääntelyä. Vuonna 1998 ILO paketoi kahdeksan yleissopimusta työelämän perusoikeuksiksi ja tämä järjestäytymisoikeus on itseoikeutetusti tässä paketissa mukana. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole tätä oikeutta taannut kansalaisilleen?, Koskinen kirjoittaa. » Monilla aloilla järjestäytymisaste on alhainen. Työntekijöiden etujen parantamisesta oikeuteen? Hänen mukaansa järjestäytymisvapauteen liittyvät ongelmat heikentävät ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia USA:ssa. Miksei neuvotteluissa vaadita, että USA:n on ensin saatettava voimaan kansainväliset työelämän perusoikeudet, jotta ponnistamme vapaakauppa-aluee- Ilmakehän otsonikerros toipuu ennalleen ultraviolettisäteilyltä suojaavan otsonikerroksen heikentyminen on pysähtynyt ja otsonimäärät ovat kääntyneet nousuun, kertoo Ilmatieteen laitos. Mittaussarja osoittaa muutoksen tapahtuneen vuoden 1997 tienoilla. ovat myös työelämän turvaverkot ja toimivat työmarkkinaneuvottelut. ?Näitä vapaalle kilpailulle haitallisia malleja yrityselämä toivoisi varmasti purettavan. Neuvotteluista käytetään yleensä sen englanninkielisestä nimestä juontuvaa lyhennettä TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership). Ammattiliitto Pron kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen kirjoittaa liiton verkkosivuilla, että neuvotteluja käydään piilossa EU JA USA suurelta yleisöltä, mutta aivan salassa hanketta ei ole onnistuttu pitämään. Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota erityisesti investointisuojaan ja laskelmiin sopimuksen hyödyistä. Mitä on ?tarpeeton sääntely?? Koskisen mukaan vain sivulauseissa on puututtu neuvottelujen yhteen keskeiseen ajatukseen purkaa ?tarpeetonta sääntelyä?, koska kukaan ei oikein tunnu tietävän mihin tämä saattaa johtaa. ?Julkisuudessa ei ole noussut esille se tosiasia, että USA ei ole saattanut voimaan kaikkia työelämän perusoikeuksia. JARMO LINTUNEN Yhdysvallat ei takaa työntekijöiden vapaata järjestäytymisoikeutta. Havainto perustuu suomalais-amerikkalaisen tutkijaryhmän kahden satelliittimittalaitteen mittaussarjaan. GOMOS ja SAGE II -satelliittien mittalaitteiden avulla on saatu luotua 27 vuoden pituinen yhdistetty mittaussarja. Käyttämällä monimutkaisia ilAURINGON 6 WIKIPEDIA makehämalleja, voidaan ennustaa, että otsonikerros toipuu ennalleen vuosisadan puolivälissä, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Erkki Kyrölä. kehitys osoittaa, että vuonna 1988 solmittu kansainvälinen Montrealin sopimus, joka kielsi otsonia tuhoavien CFC-kaasujen käytön, on toiminut tehokkaasti. Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos nopeuttaa otsonin toipumista kaikkialla muualla paitsi napa-alueilla, joissa yläilmakehän kylmeneminen saattaa lisätä otsonia tuhoavien helmiäispilvien muodostumista. TÄMÄ POSITIIVINEN KU Antarktiksen yllä sijaitseva otsoniaukko on selvästi pienentynyt.. Luokitellaanko sekin ?tarpeettomaksi sääntelyksi. Voisiko jokin yritys haastaa Suomen välimiesmenettelyyn, jos tulevaisuudessa parannamme työntekijöiden etuisuuksia ja siten heikennämme amerikkalaisen yrityksen investoinnin odotettavissa olevia voittoja. Vuosi on sama, jolloin otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet otsonikerroksessa saavuttivat huippuarvonsa ja alkoivat laskea. . ja investointeihin liittyviä rajoituksia. Oikeus järjestäytyä vapaasti ammattiliittoon ja oi- keus turvata kollektiivisilla työehtosopimuksilla työntekijöiden työehdot takaava yleissopimus numero 87 hyväksyttiin kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa jo 1948. TTIP-neuvotteluissa, kysytään Ammattiliitto Prossa. Uhkaavatko vapaakauppaneuvottelut työelämän turvaverkkoja? » Kaikki työelämän perusoikeudet eivät ole voimassa USA:ssa käynnistivät neuvottelut transatlanttisesta vapaakauppasopimuksesta heinäkuussa 2013. Monilla aloilla reaalipalkat ovat laskeneet ja palkankorotuksista ei ole vuosikausiin sovittu kollektiivisesti. Koskinen pitää TTIP-neuvotteluiden uhkana sitä, että ?tarpeetonta sääntelyä. Monilla aloilla järjestäytymisaste on alhainen ja tämä puolestaan johtaa myös matalata- soisiin työehtosopimuksiin
Tämä saattaa johtua sukupuosesta perheestä, hänellä on nelinlittuneista työmarkkinoista. kertainen riski päätyä pienituNaisvaltaisilla aloilla tuloiseksi verrattuna suulot ovat matalammat ja rituloisesta perheestä n a tulevaan. Hallitusohjelma sisältää myös tavoitteet tasapainottaa valtiontalous ja kääntää valtion velkaantuneisuus selvään laskuun. Tämä voi johtua esimerkiksi paremmista tukiverkostoista, Sirniö sanoo. Tutkimuksessa pienituloisiksi laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Toivottavasti hallituksessa ei unohdeta arvioida, minkälaisia riskejä pitkäaikaistyöttömyyden kasvu synnyttää. Sukupuolieroja on kuitenkin tutkittu vähän, eikä niiden taustalla olevia mekanismeja vielä tunneta kovin hyvin, Sirniö sanoo. Sen sijaan tilastot osoittavat, että oma koulutus selittää naisten tulotasoa voimakkaammin kuin miesten. . 1990-luvun alun laman keskeinen opetus oli, että pitkäaikaistyöttömyyden kasvua tulisi hillitä kaikin mahdollisin keinoin. Tutkimus osoittaa, että yhteistyötä pitäisi tiivistää etenkin suurissa irtisanomistilanteissa, Ålander kertoi. Muutosturvan kehittämistarpeista TE-keskuksille tehdyssä kyselyssä nousi esiin muun muassa resurssipula. . Vastaavasti kapeammin jakautut s u Perheta hänellä on vain 16 neet kuin miesten on tyypillisillä aloilla, prosentin mahdolvaik utus i p toteaa tutkija Outi lisuus päätyä suum a a voimakk Sirniö. rituloiseksi verratk uin Väestötasolla tuna suurituloisten miehillä jälkeläisiin. naisten työmarkla il nais kinat eivät siis tarjoa Tulotaso siirtyy yhtä laajoja mahdollisukupolvien välillä, ja voimakkaimmin ilmiö näsuuksia kuin miesten. Voi myös pohtia, asetetaanko lapsuudenperheessä poikia kohtaan noin 30 vuoden iässä. erilaiset odotukset kuin tyttöjä kohAiemmat ruotsalaistutkimukset taan, jolloin perhetaustan vaikutus ovat osoittaneet, että 30-vuotiaana saavutettu sosioekonominen asema on voimakkaampi miehillä kuin naiYLI KOLMANNES silla. Kaikki nämä tekijät alentavat tulotasoa, mutta suurituloisten perhetausta suojelee heitä pahimmalta tulojen laskulta. Vuonna 2005 aloitetun muutosturvan kohderyhmää laajennettiin vuonna 2009 vakituisista työsuhteista työttömiksi joutuneista myös lomautettuihin ja määräaikaisiin työsuhteisiin. . Jos se paisuu, työttömyydestä tulee keskeinen talous- ja yhteiskuntapoliittinen ongelma vuosikausiksi. Tänä keväänä hallituksessa varmasti pohditaan, minkälaisia riskejä velkatavoitteesta tinkiminen aiheuttaisi esimerkiksi hallituksen uskottavuudelle ja valtion luottokelpoisuudelle. Se kuitenkin edellyttäisi, että työllisyyttä tukevia menoja kasvatettaisiin hallituskauden lopulla tuntuvasti. Ennakoivuus voi toteutua jo ennen yt-neuvotteluja, mikäli tieto tulossa olevista neuvotteluista saadaan TE-toimistoon hyvissä ajoin ja yritykseltä löytyy halua ja oikeaa asennetta asiaan paneutumiseen, Ålander uskoi. TE-toimistojen kommenteissa todetaan, että jos tieto yrityksen ytneuvotteluista saadaan vasta viime hetkellä, muutosturvan toteutus on aluksi lähinnä tulipalojen sammuttamista. Myös tutkimuksen vastaanottanut työministeri Lauri Ihalainen (sd) pitää muutosturvatarpeiden ennakoitavuuden parantamista tärkeänä. . Muutosturva on auttanut työllistymään LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER » Muutosturva toimii hyvin, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön teettämä tutkimus. KOLMEN KUUKAUDEN sisällä 35 prosent- tia ja puolentoista vuoden kuluessa lähes 56 prosenttia sen piiriin tulleista on työllistynyt. Muutosturvan tavoitteena on auttaa ihmisiä työllistymään uuteen työhön mahdollisimman nopeasti irtisanomis- ja lomautustilanteissa. Näin korkealla työttömyys oli edellisen kerran noin kymmenen vuotta sitten. Vaikka talouskasvu voi elpyä tänä vuonna jonkin verran myös Suomessa, työttömyyden pahentuminen erittäin todennäköisesti jatkuu. Aion asettaa kolmikantaisen työryhmän, joka työstää muutosturvan kehittämisehdotuksia. Tällöin vaikkapa pienituloisen perkyy pieni- ja suurituloisten ryhmässä, osoittaa suomalaistutkijoiheen tytär kohtaa erilaiset työmarkden tuore artikkeli. eli viime kädessä työttömyyttä pahentavan talouspolitiikan noudattamista. Hallitus joutuu tämän kevään aikana tekemään arvion lisäsopeutuksen suuruudesta ja päätöksen lisäsopeutuksen toteuttamistavasta. Hallitusohjelmasta kiinni pitäminen edellyttäisi erittäin todennäköisesti tuntuvien lisäsopeutustoimien toteuttamista hallituskauden lopulla. Myös julkista taloutta koskevien EU-sitoumusten noudattaminen antaa syyn lisäsopeutukseen. LISÄSOPEUTUSTA ei kuitenkaan voida tehdä ilman menoleikkauksia . Tutkimuksessa kinat kuin poika, jolloin väylät tulla tarkasteltiin vuosina 1973?1976 synsuurituloiseksi eroavat toisistaan. tyneitä suomalaisia naisia ja miehiä . Tämä on ymmärrettävää, koska muutosturvahenkilöstö hoitaa useimmiten myös muita tehtäviä. Kyselyssä nousi esiin myös toive päästä ennakoivampaan palveluun. . Kouluttautumalla perhetaustan vaikutus heikkenee, muttei katoa kokonaan. Kolumni Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? Työttömyys vai lisäsopeutus? TUOREIMPIEN työ- ja elinkeinoministeriön lukujen mukaan Suomessa on parhaillaan noin 300 000 työtöntä. Lapsuudenperheiden tuloja tarkasteltiin, kun tutkittavat olivat 14?17-vuotiaita. » Pitkäaikais- KU erikoistutkija. TYÖTTÖMYYSKOKEMUSTEN, YKSIN työttömyyden kasvua tulisi hillitä kaikin mahdollisin keinoin. Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen 7. Jos näyttää siltä, ettei näitä tavoitteita saavuteta, hallitus sitoutuu toteuttamaan lisäsopeutustoimia. Ennen joulua ilmestyneen valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan tavoitteiden saavuttaminen on uhattuna. Samalla se joutuu arvioimaan, miten lisäsopeutus vaikuttaa työttömyyteen. Päätös tehdään tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömien olleiden määrä on nousemassa. Työmarkkinajärjestöt ovat jo lupautuneet mukaan työryhmään. UP/Mika Peltonen Pienituloisessa perheessä kasvanut päätyy itsekin pienituloiseksi on vakaa mittari loppuelämän asesuurituloisten lapsista mutta vain reilu kymmenesosa pienimalle. tuloisten lapsista päätyy itse kolmikymppisenä suurituloiseksi, kertoo LAPSUUDENPERHEEN OMINAISUUDET seHelsingin yliopiston tutkimus. littävät miesten tuloja voimakkaamJos nuori on kotoisin pienituloimin kuin naisten. . Laajennus näyttää lisänneen muutosturvan tuloksellisuutta, kertoi tutkimukseen osallistunut TKEvalin erikoistutkija Tommi Ålander ministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona. Muutosturvalaisten työllistymisessä on kuitenkin merkittäviä, toimialasta riippuvia eroja. Sen tähden hallitusohjelmaan kirjattua erittäin kunnianhimoista tavoitetta alentaa työttömyys viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä ei saavuteta. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään hillitä työttömyyden kasvua. Esimerkiksi palvelualoilta on työllistytty selvästi keskimääräistä paremmin ja nopeammin niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Sen sijaan esimerkiksi paperin sekä paperi- ja kartonkituottei- Tommi Ålander den valmistuksessa työllistyneiden määrä on vähentynyt. TE-keskukset kaipaavat ennakointia Muutostilanteita hoidetaan alueilla muun muassa TE-keskusten, alueellisten yrityspalveluiden ja pk-yritysten yhteistyönä. . Niiden arvioimisessa ovat 1990-luvun laman opetukset arvokkaita. Tilanteemme ei ole niin paha kuin 1990-luvun lamavuosina, mutta se ei anna syytä vähätellä nykyistä työttömyysongelmaa. asumisen ja yksinhuoltajuuden vaikutus tulotasoon on pienituloisten jälkeläisillä voimakkaampi kuin suurituloisten jälkeläisillä.
Lumisade heikkenee illan aikana. Sade alkaa vetenä rannikon tuntumassa, mutta viimeistään keskipäivään mennessä sade muuttuu myös rannikolla lumeksi. Henkilöstömäärä on Aulan mukaan kansalliseen viranomaistehtävään sekä kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden kysyntään nähden alimitoitettu. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa lapsiasiavaltuutetun toimistossa vastaavia tehtäviä hoitaa moninkertainen määrä henkilöstöä. Lapsiasiavaltuutetun tehtävä perustuu lakiin sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, jonka toteutumista valtuutettu arvioi ja edistää hallituksesta riippumattomana viranomaisena. Päätöksen tehnyt syyttäjä katsoi, että asiassa ei ollut riittävää näyttöä rikoksesta. Päätöksen teossa kuultiin asiantuntijana professori Seppo Koskista, jonka mukaan alipalkan maksaminen kaikille työntekijöille tasapuolisesti ei täytä työsyrjintärikoksen tunnusmerkkejä. Myllykoski katsoo, että syyttämättäjättämispäätös rohkaisee suomalaisten työehtojen rikkomiseen jatkossakin ulkomaisen työvoiman kohdalla. Työ on ollut luovaa ja sisällöllisesti palkitsevaa mutta samalla kuormittavaa, koska toimistossa on liian vähän henkilökuntaa. Aula toivoo seuraajalleen parempia edellytyksiä tehtävien hoitamiseen. Suomen lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee valtuutetun lisäksi neljä henkilöä. KU. Hänen virkakautensa olisi kestänyt syyskuuhun 2015. narikan 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 8 KANSANEDUSTAJA Jari Myllykoski (vas.) on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle pyynnön tutkia Länsi-Suomen syyttäjänviraston päätös jättää syyttämättä puolalaisen yhtiön edustajaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalatyömaalla epäiltyihin työehtorikkomuksiin. Länsi-Suomen syyttäjänviraston Rauman palvelukeskus teki joulukuun alussa päätöksen olla syyttämättä puolalaisen yhtiön edustajaa muun muassa työsyrjinnästä. Hän lopettaa työnsä huhtikuun 2014 lopussa. Aula kertoo tiedotteessaan olleensa innolla rakentamassa Suomeen uutta lapsen ihmisoikeuksia edistävää viranomaista. Lumisade vaikeuttaa myös viikonlopun menoliikennettä maan eteläosassa iltapäivällä. Autoilijoiden on syytä varautua talvisiin ajokeleihin. Ilmatieteen laitoksen tuoreen ennusteen mukaan perjantain aikana lunta ja räntää voi sataa maan eteläosassa paikoin 10?15 senttimetriä. Lyhyesti LEHTIKUVA/ SARI GUSTAFSSON Ajokeli muuttuu aamupäivästä alkaen paikoin erittäin huonoksi. Etelään perjantaina 10?15 senttiä lunta ja räntää ILMATIETEEN LAITOS varoittaa ajokelin muuttuvan perjantaina 10.1. paikoin erittäin huonoksi. Lauantain puolella lämpötilat ovat etelässäkin 5?10 astetta pakkasella. KU ?Ydinvoimalatyömaan alipalkkaus syytä tutkia? su 12.1. klo 16-21 RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl köpi koski & projekti Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaA puh. Lumisade on runsainta Varsinais-Suomessa klo 7-12, Uudellamaalla klo 9-16 ja Etelä-Karjalassa klo 11-18. Lumisateita seuraa selvä sään kylmeneminen. Hän perustelee eroaan toimistonsa resurssipulalla. . sis. KU NU FIT 2014 Nuorten filosofiatapahtuma #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWKUVCOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK 10.? 11.1. R Liput: 7 ,? Paasitorni, Helsinki Ohjelma: www.nufit.fi ? 0'6+56 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ EUROOPPA Lapsiasiavaltuutettu kyllästyi resurssipulaan LAPSIASIAVALTUUTETUN TEHTÄVÄÄ vuodesta 2005 hoitanut Maria Kaisa Aula on irtisanoutunut virastaan. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Liput 13 . Ajokeli muuttuu aamupäivästä alkaen paikoin erittäin huonoksi
Tehtävä ei aina ollut helppo, varsinkin vuodet 1995?1997 olivat kovia aikoja, kun osa eduskuntaryhmästä toimi omaa ryhmäänsä vastaan. Kansainvälisyys ja eurooppalaisuus olivat Eskolle tärkeitä. Esko työskenteli vuodesta 1966 lähtien koulu- ja terveyskeskushammaslääkärinä Hämeenkyrössä ja Janakkalassa sekä Janakkalan vastaavana hammaslääkärinä 1981?1983. Nuoruuden harrastuksiin kuului urheilu TUL:n Turengin Sarastuksessa. IPU:n, Parlamenttien välisen liiton, Suomen-ryhmän varapuheenjohtajana hän oli vuosina 1986?2003. Tästä ajasta Esko selvisi hyvin, vaikka lujille se väliin otti. Hänet valittiin Kivistön jälkeen SKDL:n puheenjohtajaksi vuoSKDL:SSÄ ESKO » Työtoverina Esko Helle oli rauhallinen, pidetty ja luotettava, häneen saattoi tukeutua. siksi 1985?1988. Opiskeluaikanaan hän osallistui myös Akateemisen sosialistiseuran toimintaan. toukokuuta 1938. Hänelle varsin mieluisaa oli osallistua eduskunnan historiatoimikunnan työhön 2001?2006. Eskon vahvuus ja kuuntelemisen taito tulivat esiin varsinkin hankalissa tilanteissa. TYÖTOVERINA ESKO lukeutui sosialisteihin Ele Aleniuksen ja Kalevi Kivistön tapaan. Etelä-Hämeen kansanedustajana hän toimi yhteensä 20 vuoden ajan. Esko puolusti demokratiaa ja parlamentarismia loogisesti ja peräänantamattomasti . Yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet saivat Eskon mukaan poliittiseen toimintaan, ensimmäisen kerran hän oli kunnallisvaaliehdokkaana vuonna 1960. Ylioppilaaksi Esko kirjoitti Hämeenlinnan lyseosta keväällä 1958. Hammaslääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1966 ja sai erikoishammaslääkärin pätevyyden 1980. Esko perusteli asiallisesti jäsenyyden merkitystä sortumatta kuvailemaan ruusuisia tuloksia jäsenyyden eduista. harrastuksiin kuului historia. Viime toukokuussa Esko järjesti Turengin viihtyisällä vanhalla asemalla 75-syntymäpäivänsä innoittamana seminaarin Demokraattinen Suomi demokraattisessa Euroopassa. tammikuuta Hämeenlinnassa. Esko syntyi työläisperheeseen Janakkalassa 28. Hän kuului niihin harvoihin Vasemmistoliiton johtohahmoihin, jotka avoimesti kannattivat Euroopan unionin jäsenyyttä. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä: Kirsi-Leena ja Liisa-Maria. VASEMMISTOLIITON JA SKDL:N ura alkoi kun hänet valittiin Hämeenkyrön kunnanvaltuustoon vuonna 1969 ja jatkui Janakkalan valtuustossa, yhteensä yli 40 vuoden ajan. Isä Kaarlo oli sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja, äiti Vieno liikeapulainen. Poliittiseen vaikuttamiseen Esko tutustui jo kotipiirissä, hänen isänsä osallistui kunnallispolitiikkaan SKDL:n riveissä. Tärkeä jatkotyö tapahtui Paavo Nikulan johdolla valtiosääntökomitean jäsenenä 1996? 1997. Hänen mielipiteitään arvostettiin laajasti myös eri poliittisia kantoja edustavien joukossa. Esko oli myös huumorintajuinen seuraihminen. Esko Helle oli SKDL:n ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja vuosina 1988?1997. mutta asiallisesti. Tuolloin vasemmistoliitto oli mukana Paavo Lipposen hallituksessa, ja vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa jouduttiin tekemään kipeitäkin päätöksiä. Vuonna 1965 Esko ja Paula solmivat avioliiton. Hän toi selkeästi esiin omat näkemyksensä. Hän oli myös jäsenenä Turun yliopiston politiikan tutkimuslaitoksen Eduskuntatutkimuksen toimikunnassa. Tärkeä vuosittainen tapahtuma ESKON VAPAA-AJAN Eskolle oli Iijoki-soutu, johon hän osallistui säännöllisesti 1983?2013, vain kaksi soutua jäi soutamatta. Tällä luonnonsuojelutapahtumalla on estetty Siuruan tekoallashanke ja vastustettu joen keski- ja yläjuoksun valjastamista. Helle oli valtiosääntötoimikunnan jäsen vuosina 1991?1993. Periaatteen miehenä Esko on kulkenut soutumatkat julkisilla liikennevälineillä. ESKON SAIRAUS ja poismeno tulivat meille kaikille yllätyksenä. tarvittaessa kipakastikin . Kuolleita Kansanvallan puolustaja LEHTIKUVA/ JUKKA TÖYLI pitkäaikainen kansanedustaja, valtiopäiväneuvos Esko Helle kuoli vaikeaan sairauteen 3. Seminaariin osallistui entisiä ja nykyisiä kansanedustajia, tutkijoita, virkamiehiä ja muita kutsuttuja, alustajina olivat valtiosääntöasiantuntijat. Eskoa jäävät kaipaamaan puoliso Paula, kaksi tytärtä perheineen ja suuri joukko ystäviä ja entisiä työtovereita. Martti Korhonen kansanedustaja Outi Ojala entinen kansanedustaja 9. Näiden pohjalta valmistui aikanaan uusi vuoden 2000 perustuslaki, jonka valmisteluun Esko osallistui. Lopputulosta hän piti kansanvallan kannalta hyvänä. Eduskuntavuosien aikana Eskosta oli kehittynyt merkittävä vasemmiston valtiosääntöasiantuntija, jonka näkemyksiä arvostettiin myös puolueen ulkopuolella. Eskolla oli vahva näkemys tarpeesta vahvistaa eduskunnan toimivaltaa ja karsia demokraattisen kontrollin ulkopuolella olevan presidentin valtaoikeuksia. Eskon puheenjohtajakaudella aloitettiin keskustelut SKDL:n, SKP:n, SNDL:n ja SDNL:n yhteistyön kehittämiseksi ja yhtenäisen vasemmiston vahvistamiseksi. Osapuolijaon ja taistolaisten syytökset Esko otti raskaasti: Ylioppilaslehden vuoden 2001 haastattelussa hän kertoi saaneensa ?haavan sydämeen?. Presidentin valitsijamieheksi Esko valittiin 1978 ja 1988. Tätä valtiosääntöajatusta hän puolusti tarvittaESKON POLIITTINEN Esko Helle 1938-2014 essa niin istuville presidenteille kuin omille aatetovereille. oli rauhallinen, pidetty ja luotettava, häneen saattoi tukeutua. Vuodesta 1983 SKDL:n edustajana ja vuodesta 1991 vasemmistoliiton ryhmässä 2003 vaaleihin saakka, jolloin hän ei enää asettunut ehdolle. Eduskunnassa Esko toimi eri valiokunnissa, pisimpään ulkoasiainja perustuslakivaliokunnassa
vuoksi noin 90 000 karenssipäätöstä, ja suuri osa näistä päätöksistä eväsi työttömyysturvan käytännössä kokonaan. Marraskuussa 2013 yhteensä 75 000 työttömyysturvan saajaa osallistui erilaisiin palkattomiin toimenpiteisiin, kuten koulutukseen, työelämävalmennukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, mikä oli runsas viidennes kaikista työttömyysturvan saajista. Levysepät palkatta kotipalveluun? Honkanen pohtii, että jos hallitus aikoo todella yleistää palkattoman työn työttömyysturvan vastikkeena koskemaan kaikkia työttömiä, sillä on edessään monta poliittista, juridista, taloudellista ja käytännöllistä pulmaa. ?Tuskin kukaan uskoo, että esimerkiksi Turun STX-telakalta irtisanottu ansiosidonnaista työttömyysturvaa saava levyseppä voidaan käden käänteessä laittaa avustamaan vanhusten kotipalvelua, vieläpä ilman palkkaa.? Yhden euron työpaikkoja Honkasen mukaan vastikkeellisessa sosiaaliturvassa on kyse workfare- 10 Yhdysvalloissa ja Britanniassa 1980-luvulla alkunsa saanut ideologia hiipii Suomeenkin. Tässä järjestelmässä on kuukausittain satoja tuhansia työttömiä.? Kahden kerroksen työttömiä Honkanen kirjoittaa workfare-velvoitteiden kohdistuvan ankarimmin » Työpaikkojen luominen on hävinnyt budjettipolitiikan agendalta. ?Työttömyyden syy on suhdanteissa? YLE UUTISOI tiistaina laajasti teettämästään mielipidetiedustelusta, jonka mukaan suuri osa suomalaisista pitää sosiaaliturvaa passivoivana. sosiaaliturvassa. Työllisyyspolitiikka hiipunut Honkasen mukaan workfare-diskurssin kääntöpuolena on monissa maissa perinteisen työllisyyspolitiikan hiipuminen. ?Työpaikkojen luominen on hävinnyt budjettipolitiikan agendalta, puhumattakaan siitä, että täystyöllisyys olisi enää hallitusten ohjelmassa. Ylen haastattelussa ministeri Paula Risikko (kok.) ehti jo vaatimaan sosiaaliturvaan lisää vastikkeellisuutta, joka ?patistaisi? ihmisiä töihin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie muistutti keskiviikkona Ylen kyselyn tuloksen kertovan ainoastaan ihmisten mielipiteistä ja asenteista. ?Tulos ei kerro mitään siitä, eikä ole tutkimus siitä, passivoiko sosiaaliturva todellisuudessa, tai kuinka paljon. Workfareideologia on syrjäyttänyt monissa maissa perinteisen työllisyyspolitiikan, sanoo Kelan Pertti Honkanen. VASTIKKEELLINEN TAI ?osallistava. Tähän pitäisi ministerienkin nyt keskittyä?, patistaa Lapintie. Hänen mukaansa sosiaaliturvan väitettyä passivoivaa vaikutusta yritetään käyttää verukkeena kaikenlaisille vaatimuksille työntekijöiden aseman heikennyksistä. ?Halutaan synnyttää matalapalkka-aloja, joissa palkka olisi niin heikko, ettei sillä tule toimeen. Sosiaaliturvaa heikentämällä ei taloutta saada Annika Lapintie nousuun. KU Kelan tutkimusblogi: http://blogi. kansanelakelaitos.fi. pohdittaessa tutustaan myös workfare-ideologiaa ja -käytäntöjä koskevaan kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. sosi- aaliturva nousi taas puheenaiheeksi, kun Yle julkisti alkuviikolla mielipidetiedustelun, jonka mukaan yli puolet suomalaisista pitää nykyistä sosiaaliturvaa passivoivana. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti keskiviikkona työryhmän kehittämään osallistavaa sosiaaliturvaa. Hänen mukaansa tällaiselta luokittelulta tai karsinoinnilta tuskin vältytään myöskään Kataisen hallituksen ?osallistavassa. Miksi ihmiset eivät tuolloin jääneet kotiin? ?Työttömyyden pääsyy on talouden suhdanteissa eikä sosiaaliturvan tasossa. Todellista ihmisten passivointia on työelämän epävarmuus, irtisanomiset tai niillä uhkailu. Työryhmän toimeksiannon mukaan osallistavan sosiaaliturvan tavoite on ehkäistä työkykyisten työttömien syrjäytymistä, kannustaa osallistumiseen, ja samalla lisätä sosiaaliturvan yleistä hyväksyntää yhteiskunnassa. 90 000 karenssipäätöstä Kansaneläkelaitoksen johtava tutkija Pertti Honkanen muistuttaa Kelan tutkimusblogissa, että työttömyysturva on jo nyt voimakkaasti vastikkeellista. yhden euron työpaikat: työ- tön voidaan velvoittaa viranomaisten osoittamaan palkattomaan työhän, josta voidaan maksaa kulukorvauksena 1?2 euroa/tunti. Suomessa vuoden 1987 työllisyyslaki edellytti, että vuosittain laaditaan työllisyyden hoidon lähiajan tavoiteohjelma, mutta tästä luovuttiin vuoden 2002 työvoimapalvelulaissa. Tarvitaan lisää työpaikkoja, ei työttömien syyllistämistä. Honkasen mukaan vuonna 2012 tehtiin työttömän ?moitittavan menettelyn. Vuoden 2012 uudessa laissa luovuttiin myös työllisyyskertomuksen esittämisestä eduskunnalle, samoin kuin edelliseen lakiin vielä sisältyneestä täystyöllisyyden tavoitteesta. Palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahoilla työllistettyjen lukumäärä on nykyisin pienempi kuin 1980-luvun lopun nousuvuosina, vaikka uutta ?nanssikriisiä on eletty jo monta vuotta.? Honkanen toivoo, että ?osallistavaa sosiaaliturvaa. Osa palkasta siirtyisi silloin yhteiskunnan maksettavaksi toimeentulotukena.. Puhumattakaan siitä, mikä merkitys sillä on työttömyyden syynä.? LAPINTIE KIRJOITTAA blogissaan sosiaaliturvan olleen 1980-luvulla paljon nykyistä parempi. Samaan aikaan vallitsi käytännössä täystyöllisyys. Kieltäytyminen tarjotusta työstä tai muista palveluista johtaa helposti karenssiin. KU tai pelkästään perusturvan tai viimesijaisen sosiaaliturvan saajiin, eivätkä yleensä työttömyysvakuutuksen piirissä oleviin, ansiosidonnaisen turvan saajiin. Jo nyt 75 000 työtöntä palkattomissa toimenpiteissä LEHTIKUVA/ JARNO MELA » Työttömyysturva on voimakkaasti vastikkeellista. Työllisyyspolitiikan sijaan työttömiä velvoitetaan ilmaistöihin. diskurssista, joka 1980-luvulla sai alkunsa USA:ssa ja Isossa-Britanniassa. Puhtaimmillaan se tarkoittaa nimenomaan työttömyysturvan tai sosiaaliavun ?vastikkeeksi. tehtävää palkatonta työtä, joskin sillä voi muitakin lievempiä ilmenemismuotoja. ?Esimerkiksi Saksassa otettiin kymmenkunta vuotta sitten käyttöön ns
EI HARMAATA TALOUTTA varmaankaan kokonaan nujerrettu ole, mutta kyllä se huomattavasti vähenee, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Merkittävä tekijä oli vuoden 2013 maaliskuussa pakolliseksi tullut henkilökortti, josta pitää näkyä kuvan, nimen ja työnantajan lisäksi veronumerorekisteriin merkitty veronumero. Yksityishenkilön, joka rakennuttaa rakennuslupaa edellyttävän rakennuksen, on ennen käyttöönottoa ilmoitettava maksamansa palkat ja maksut verohallinnolle. Rakennusteollisuuden varatoimitusjohtaja Tapio Kari arvioi, että pullonkaulaksi muodostuu verottajan kyky käsitellä runsasta tietomäärää. Palkkatyön, yrittäjyyden ja myös sosiaaliturvan varassa olemisen eri muotojen ymmärtäminen ja niiden suhde ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan, valtasuhteisiin ja intressiristiriitoihin on aivan yhtä keskeistä kuin ihmisen tulotason selvittäminen. UP/Kari Leppänen KUN LUOKKAKESKUSTELUN lähtökohdaksi otetaan vain Ulkomaisen työvoiman invaasio rakennuksille on pysähtynyt kasvu on tasaantunut Suomen rakennustyömailla. julkilausutusti eliitinvastaisessa, presidentin itsenäisyyspäiväjuhlien yhteyteen järjestetyssä mielenosoituksessa, jossa huudettiin ?luokkasota, luokkasota!?. Muutamaa viikkoa myöhemmin Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan luokkakoneen. Konsensusyhteiskunnassa hankkeet etenevät vain, jos niillä on osapuolten yksimielinen tuki takanaan. kattaa kaiken korkeapalkkaisimmasta johtajasta aina nollatuntisopimuksella työskentelevään lähihoitajaan. edustavat edelleen ainoastaan perinteisissä duunariammateissa toimivat, joilla ei ole korkeakoulutusta. Siihen ollaan Pipatin mukaan valmiita harmaan talouden torjumiseksi ja rakennusalan kilpailun tervehdyttämiseksi. ITSENÄISYYSPÄIVÄN JÄLKEEN pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti, ettei näe ?mitään poliittista viestiä. Työllisyys on pysynyt yllättävän hyvänä, vaikka rakentamisen volyymi on laskenut huomattavasti. Siinä jokainen voi itse muutamaan kysymykseen vastaamalla käydä testaamassa, mihin yhteiskuntaluokkaan kuuluu ja mikä oma ?kulttuurinen luokka. Muualla maassa joka kymmenes rakentaja on ulkomaalainen. tain tiedot alihankkijoistaan ja niille maksetuista maksuista. Valvonnan tiukennus ulotetaan myös omakotityömaille. Vastaajan kuukausituloja kysellään kyllä, mutta ihmisten varallisuudesta tai omistuksista ei mitään, kuten ei myöskään työsuhteen vakituisuudesta. Työn ja pääoman välinen ristiriita muuttuu näin vain työssä olevien ja työttömien jaotteluksi. Ohittamalla ihmisen varallisuuden kokonaan, kone myös jättää huomioimatta keskeisimmän syyn viime vuosikymmenten tuloerojen kasvuun: tulojen nostamisen pääomatuloina erittäin alhaisella veroprosentilla. Työn ja pääoman ristiriidan lisäksi on tärkeää ymmärtää, kuinka ?työelämässä oleminen. Määrä ei ole toistaiseksi tiedossa. RT:ssä arvellaan, että harmaan talouden torjunta näkyy alan työllisyysluvuissa. Luokkakysymys onkin nähtävä ensisijaisesti valtasuhteiden purkamiseen pyrkivänä poliittisena kamppailuna eikä vain tilastotietona tai sosiologisena luokitteluna. Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 11. Ulkomaalaisten osuus talonrakennustyömaiden kokonaisvahvuudesta on parin viime vuoden aikana kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä. Pääasiallinen ansio kuuluu tiukentuneelle valvonnalle, jota ovat ajaneet yksissä tuumin Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Luokkakoneen opetus . Muualla maassa joka kymmenes rakentaja on ulkomaalainen. Kyselyyn vastasi 208 yritystä, joilla on käynnissä 2 000 työmaata ja niillä töissä 31 600 henkilöä. Sen jälkeen jokaisen työmaalla toimivan alihankkijan tai itsenäisen työnsuorittajan on toimitettava työmaan päätoteuttajalle tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Päätoteuttaja toimittaa tiedot verottajalle kuukausittain. Luokkakoneessa maan suurin päivälehtikin lähtee siitä, että yhteiskuntaluokkia ylipäätään on olemassa. Silti luokkakonetta tuntuu vaivaavan samaa identiteettikeskeisyyden ongelmaa kuin suomalaista luokkakeskustelua muutenkin. HELSINGIN SANOMIEN luokkakoneessa vastaajan työmarkkina-asemaa käsitellään yhden kysymyksen kautta: ?oletko työelämässä vai työtön?. -hokemien jälkeen. ja ?Suomessa ei ole kuin keskiluokkaa. Hänen mukaansa siitä riippuu, kuinka tehokkaasti harmaan talouden suitsiminen onnistuu nyt tarjotuilla työkaluilla. Kyse edunvalvonnasta Rakennusliiton toinen puheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan rakennusalan menestys harmaan talouden torjumisessa perustuu työnantajalii- ton ja työntekijäliiton yhteistyöhön. . Muilla aloilla näin ei ole nähtävästi ollut. Toimitusjohtaja Pipatin mukaan RT:lle kyse on jäsenyritysten edunvalvonnasta. . Tiedot perustuvat Rakennusteollisuus RT:n työvoimakyselyyn, joka toteutettiin viime marraskuussa kuudennen kerran. Arviot ulkomaisen työvoiman määrän kehityksestä tulevaisuudessa ovat maltillisia. Yli puolet vastaajista arvioi sen pysyvän ennallaan tai vä- henevän. Kalliiden kustannusten maassa kustannusten täytyy olla samat kaikille. Rakennusteollisuudessa tiukentuneen valvonnan tiedetään merkitsevän lisää velvoitteita ja työtä yrityksille. Veronumero puree harmaaseen talouteen LEHTIKUVA/ MIKKO STIG » Harmaa talous on joutunut ahtaalle Suomen rakennustyömailla. Aikaisemmin kasvuvauhti on ollut noin viisi prosenttiyksikköä ULKOMAISEN TYÖVOIMAN vuodessa. Emme tee tätä siksi, että (valtiovarainministeri) Urpilainen saa lisää rahaa valtion kassaan, vaikka niinkin tapahtuu. Joka kolmas ulkomaalainen työntekijä työskentelee rakennuksilla Uudellamaalla. UP/KL ihmisen henkilökohtaiset urheilu- ja musiikkimakutottumukset sekä ammattinimikkeen kaltaiset määritteet, saadaan lopputulos, jossa ?työväenluokkaa. Ilman tällaista veronumerolla varustettua henkilötunnistetta rakennustyömaalle ei ole asiaa. Rakennusteollisuuden arvion mukaan näkyvyyden lisääminen on tuonut valtion kassaan jo huomattavasti euroja. Siten luokkakone ohittaa työelämän muutoksen ja epävarmuuden lisääntymisen vaikutuksen ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan. Eliittiä sen sijaan edustavat ulkomaalaisia sanomalehtiä lukevat ja säännöllistä urheilua harrastavat korkeakoulutetut. Tällainen luokkakeskustelu käsittelee vain identiteettejä eikä ihmisten asemia tai oikeuksia, saati tulonjako- tai työmarkkinapolitiikkaa. Yhdeksi syyksi nähdään, että harmaata työvoimaa on poistunut rakennuksilta ja työtä on tarjoutunut rehellisille toimijoille. Viimeinen niitti Viimeinen niitti harmaalle taloudella annetaan heinäkuun alussa, kun voimaan astuu laki ilmoitusmenettelystä. on. HS:n luokkakone voidaan nähdä piristävänä linjanvaihtona monen vuoden ?vastakkainasettelun aika on ohi. Verottajalle tulee tietoa myös rakennushankkeen tilaajalta, joka ilmoittaa kuukausit- Kolumni olumni Joka kolmas ulkomaalainen työntekijä työskentelee rakennuksilla Uudellamaalla
» Feministiä huvittaa ajatus, että tasa-arvo olisi toteutunut Suomessa. Tasa-arvon työrukkanen 12
Suomessa lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu enemmän kuin missään muussa länsimaassa. Toiseksi tasa-arvon kannalta ongelmallisimmista asioista Pyykkönen nostaa työmarkkinat ja niihin liittyen perhevapaajärjestelmän. . Nämä kumpikin ovat selkeästi rakenteellisia kokonaisuuksia, jotka perustuvat poliittisiin päätöksiin ja ovat näin ollen myös poliittisesti muutettavissa, Pyykkönen sanoo. . Välillä joutuu selittämään asiaa tältä tasolta, unionin tuore pääsihteeri, Milla Pyykkönen sanoo. Hän aloitti tehtävässä vuoden vaihteessa ja pääsi toteuttamaan unelmansa: Hän saa tehdä työkseen feminismiä. Se ei käynyt mielessä silloin, kun hän tunsi feminismin ensipistoksen kuultuaan pienenä tyttönä, ettei tyttö saa käyttäytyä noin. Tai silloin, kun toinen pistos tuli koulun pihalla, kun pojat saivat pelata palloa ja liikkua, mutta tyttöjen piti seinustalla puhua pojista. Vihollisten kärjistyksiä Reilusti yli satavuotias naisunioni aloitti vaatimalla naisille äänioikeutta ja sitä, että naisen ei tarvitse elää miehen hallinnassa. Vaikka työn tulokset ovat tänään yleisesti hyväksyttyjä itsestäänselvyyksiä, feminismiä leimaa vahva kielteinen yleistys. . He tajuavat, että se myös antaa paljon. Milla Pyykkönen » 31-vuotias helsinkiläinen, kotoisin Keski-Suomesta. » Aktiivinen vasemmistoliittolainen, entinen Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja. » Työskennellyt myös rauhanjärjestö Sadankomiteassa. » Saanut juuri valmiiksi pro gradu -työnsä Joensuun yliopistoon, aiheena 2010luvun vasemmistolainen feminismi. Suomalainen kunniamurha Milla Pyykkösen työpaikka on Helsingin Bulevardilla vanhassa kunnianarvoisassa talossa, jonka feministihuoneisto viime vuosisadan alun kalustuksineen herättää muistamaan, minkä eteen tuon ajan naisasianaiset taistelivat. Pyykkönen puhuu ennaltaehkäisystä, kasvatuksesta ja puhumattomuuden kulttuurista. . Väkivalta kumpuaa, kun ihminen tuntee, ettei enää muulla tavalla pysty ilmaisemaan asiaansa. Se on sukupuolittuneen väkivallan yksi raaimmista ilmenimisistä. Tähän osasyynä on perhevapaajärjestelmä, joka heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla ja miesten asemaa kotona. Hallituksen kaavailemassa pienten lasten kotihoidon uudistuksessa yritetään saada äidit nykyistä aiemmin työelämään merkitsemällä osa kotihoidontukikaudesta yksinomaan isän käytettäväksi. . Mikä meidän kulttuurissamme saa aikaan sen, että meillä kuolee eniten naisia lähisuhdeväkivaltaan? Hyvääkin Pyykkönen näkee suomalaisen perheen tasa-arvotilanteessa. Poliittinen lesbous on ollut hyvin pieni liike. Se perustuu paljolti väärinkäsitykseen ja on syntynyt niin sanottujen feminismin vihollisten kärjistyksistä, Pyykkönen sanoo. . Jakaminen on mielestäni oikea suuntaa, mutta huomattavasti tehokkaampaa olisi jakaa perhevapaa, joka on sidottu ansioihin. Mutta ymmärrän, että tässä valtion taloudel- Määrittelee itsensä poliittisesti sitoutumattomaksi feministiseksi kansalaisjärjestöksi, jonka tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja sukupuolisyrjinnän poistaminen. Mukana yli kaksikymmentä naisten ryhmää feministisestä lukupiiristä naisten kehitysapuryhmään. Vaikka naisten lasikatto työelämässä hiukan rakoilee, se ei ole murtunut. Pyörittää myös Naisten avointa korkeakoulua, joka järjestää kursseja käytännön taidoista, kuten auton korjaamisista, terapiaa ja tiedostamista. Julkaisee Tulva-lehteä, tarjoaa juristipäivystystä ja ylläpitää taidegalleriaa. Ratkaisua tulisi hakea siitä, miten lapset kasvatetaan ongelmien ja kon?iktien ratkaisuun. Lisäksi taustalla voi olla sitä, että tekijä kokee puolisonsa omaisuudekseen ja ajattelee, että jos et ole minun kanssani, et ole kenenkään muunkaan kanssa. . Vastustajat ovat luoneet miesvihan tapaiset termit. Hänestä lesbouden ja feminismin automaattinen yhdistäminen on hyvä esimerkki yksityiskohdasta, josta on kasvanut laajalti uskottu yleistys. . Puhumattomuus on tyypillistä suomalaisuudelle, mutta vielä erityisesti suomalaisille miehille. Minun ideaaliyhteiskunnassani olisi 6+6+6-malli yhdessä kattavan päivähoitojärjestelmän kanssa, hän sanoo. Lähisuhde- ja perhesurmat ovat tavallaan suomalainen versio kunniamurhasta. Oman sukupolven miehet ottavat eri tavalla osaa lastenhoitoon kuin vaikkapa isäni sukupolvi. Näin lukee Naisliitto Unionin vessan ovessa. . Feminismi on työkalu, jolla pyritään siihen, että ihmiset olisivat tasa-arvoisia sukupuoleen, etnisyyteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta eikä olisi olemassa näistä johtuvia hierarkioita, Pyykkönen määrittelee. Hän toteaa, että tasa-arvolle tyypillistä on se, ettei se ole koskaan valmis. . Miehet ovat ymmärtäneet sen, että hoiva on heidän oikeutensa ja vastuunsa, eikä vain naisten yksinoikeus. Valtaosa feministisestä liikkeestä on aina tavoitellut naisille samoja oikeuksia kuin miehille ja tasa-arvoa rakenteellisilla muutoksilla. Pyykkönen pitääkin juuri lähisuhdeväkivaltaa yhtenä pahimmista tasa-arvo-ongelmana Suomessa. . Ajatellaan, että kyllä mies kivun kestää, mutta ei häpeää. TEKSTI Tuula Kärki KUVAT Jarno Mela FEMINISMI ON radikaali aate, jonka mukaan nai- nenkin on ihminen. Ihmisillä on oikeus tunteisiinsa, mutta ikävät tunteet pitäisi osata ratkaista puhumalla. lisessa tilanteessa hallitus ei tee niin kallista systeemiä. Pyykkönen on kriittinen kotihoidontukijärjestelmän suhteen. . Erilaisia hankkeita, kuten nyt meneillään oleva sukupuolisensitiivinen päiväkoti -hanke. Toimitilat Helsingin Bulevardilla. Pitää olla resursseja. Mutta se ei yksin ole ratkaisu. . on vaarallinen portti jatkaa oikeuden purkamista, koska on tahoja, jotka haluaisivat purkaa sitä vielä enemmän. NAISASIALIITTO UNIONI Perustettu vuonna 1892, jäseniä noin 2 200. Jäseneksi pääsevät naiset. Päivähoito, tuo huippuinnovaatio Huvittava ajatus Suomalainen feminismi lähtee siitä, ettei ole yhtä oikeaa tapaa määritellä feminismiä. . Vaikka naisten lasikatto työelämässä hiukan rakoilee, se ei ole murtunut. Siksi onkin huvittavaa, kun sanotaan, että meillä Suomessa tasa-arvo on toteutunut. Samaan aikaan saamme YK:lta huomautuksia siitä, ettemme noudata naisten ihmisoikeussopimuksia. Huomautukset koskevat riittämättömiä toimia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Se, ettei se jatkossa ole täysin subjektiivinen . Kolmannen kuuden kuukauden jakson he voivat jakaa mielensä mukaan. Hän muistuttaa, että subjektiivinen oikeus päivähoitoon on suurimpia suomalaisen feministisen liikkeen saavutuksia. . 6+6+6-mallissa perheen kummatkin vanhemmat saavat kuuden kuukauden vanhempainvapaan. Lähisuhdeväkivallan raain, kuolemaan johtava osa on kuitenkin miesten naisille tekemää väkivaltaa. Toimintaa myös Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa, Ida Sofia Salinin testamenttaamassa merenrantahuvila Villa Salinissa. 13. Mutta kun siitä puhuu, keskustelu menee siihen, että miehet kohtaavat paljon enemmän väkivaltaa kuin naiset. kotona olevien vanhempien lapsilla on oikeus enintään puolipäiväpaikkaan . Yleinen väärinkäsitys on, että me vihaamme miehiä, olemme kaikki lesboja ja yritämme tehdä kaikista naisista lesboja, koska vihaamme miehiä. Tämä yksittäisen paikallisen osaston toimi tulee jatkuvasti vastaan esimerkkinä toisen aallon feministisestä liikkeestä, vaikka suomalaisessa feminismissä ei sen kaltaista suuntausta tietojeni mukaan ole esiintynyt. Stigma istuu kuitenkin syvässä. Miesvihaväitteisiin on vaikea vastata mitään järkevää. . Ajatellaan, että on häpeä puhua tunteistaan ja myöntää, että menee huonosti ja on paha olla. . Niiden taustalla on talousongelmia, mustasukkaisuutta ja ylitsepääsemätön häpeän tunne. Miesten suhde hoivaan on muuttumassa. . Englannin Leedsissä toimi radikaalifeministinen ryhmä, joka antoi 80-luvulla julkilausuman, että naisten pitäisi pitäytyä heteroseksistä. Tämä pätee kaikkiin kon?ikteihin, ei vain parisuhdekon?ikteihin. Pyykkösen mielestä ennaltaehkäisy liittyy kiinteästi hyvinvointivaltioon.
Kassila jakoi Billy Wilderin mielipiteen siitä, että 80 prosenttia elokuvan tekemisestä on käsikirjoittamista. Erehdyksessä kiteytyy Kassilan osaaminen elokuvantekijänä. ?Ei ole hyvää elokuvaa ilman hyvää käsikirjoitusta eikä hyvää käsikirjoitusta ilman vankkaa näkemystä?, Kassila itse kirjoittaa. Hän kehottaa antamaan alitajunnan ohjaamaan käsikirjoitustyötä ja uskomaan oivalluksiin. Rykii hämillisenä.? Talvion mukaan aikalaisiinsa ja edeltäjiinsä verrattuna Kassilan elokuvallisuus on amerikkalaista. Niistä hyvät jäävät eloon, huonot kuihtuvat pois. Kameran liikkeetkin käsikirjoituksessa Kirjassa on julkaistu tästä hyvin kuvaava ote Komisario Palmun erehdyksestä. Lauantaina se aloittaa Yle Teeman Palmu-maratonin, jossa Palmu, Virta ja Kokki seikkailevat lähes viisi tuntia putkeen. Tarinankertoja täyttää 90 vuotta » Vanhan suomalaisen elokuvan viimeinen tervaskanto Matti Kassila sai arvoisensa juhlakirjan. . B kulttuuri Itse asiassa juuri taidemusiikin marginaalisuus on se, joka minua viehättää. Yle puolestaan esittää helmikuun loppuun mennessä lähes kaikki Kassilan elokuvat. Käsikirjoitus ratkaisee Uran päättäminen kaunokirjallisuuteen oli Kassilalle luontevaa, sillä ohjaajanakin käsikirjoitusvaihe oli hänelle olennainen osa prosessia. Käsikirjoittaja Raija Talvio kirjoittaa, että Kassilan elokuvien juonen lisäksi käsikirjoitusvaiheessa syntyivät myös näyttelijävalinnat ja kuvakerronnan ratkaisut. JOS JOTAIN katson olevani, niin tarinankertoja, sanoi elokuvaohjaaja Matti Kassila Viikkolehdelle syksyllä 2007. Elokuvia hän ei enää jaksanut tehdä, mutta 76-vuotiaana syntyi esikoisromaani ja vielä myöhemmin kertomuskokoelma Kun Pappa nauruun kuoli. Sunnuntaina 90 vuotta täyttävä Kassila toimi tarinankertojana 58 vuotta. Pianisti Roope Gröndahl, Rondo 1/2014 YLE Komisario Palmun erehdys on kaikkien aikojen kotimainen. Sellainen oli kaari ensimmäisestä elokuvasta Isäntä soittaa hanuria (1949) todennäköisesti viimeiseksi jäävään kirjaan. En haaveile Yujan tai Lang Langin asemasta, ja ajatus koko kansan mainstream-huvista on absurdi. Elokuvia hän ohjasi 45 vuo- 14 dessa 32, monet pysyviä merkkiteoksia. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (Kava) ennakoi Kassilan merkkipäivää jo syksyllä komealla juhlakirjalla Elokuvat kertovat, Matti Kassila (SKS), jossa tutkijat ja elokuvantekijät valottavat hänen työnsä eri kulmia. Siinä on dynamiikkaa ja toimintaa.. Siinä käsikirjoitus sisältää myös kameran liikkeet ja äänimaiseman, jopa miksauksen ohjeita sekä henkilöiden tunteita: ?Palmu on kuin puhekykynsä menettänyt, yllättävän avuton
LEHTIKUVA/ TIMO JAAKONAHO TYÖVÄENMUSEO WERSTAS ja Lenin- museo yhdistyivät vuoden 2014 alusta. Kameran liikkeessä ja nopeissa leikkauksissa jännitys kirjaimellisesti tihentyy . Välillä joikauttaa ja välilä veisauttaa. Hän on pääosassa Sauva. Laulu kuulostaa välillä hyvin alentuvalta syntisen valitukselta ja orkestrointikin on minimalistista. helmikuuta Millaisen Lenin-museon sinä haluat. 2014. Neuvostohistoriaan liittyviä asioita Werstaalla hoitaa jatkossa erikoistutkija Mia Heinimaa, joka on työskennellyt pitkään Leninmuseossa. sekä Kukko että juuri Krokfors loisveisuu vie virret mystisiin saamelaistavat seesteisessä Heikki Pöyhtärin kulttuurin äänimaisemiin. säveltämässä virressä Oi Kristus, Vavahduttavin virsitulkinta meille, joka on vuoden 1938 on säröisessä äänitunnevirsikirjasta (nro 301). Hienovaraisin bassoklarinetin äänin ja hennoin elektronisin sävytyksin Saaren joikumainen Virret ovat osa Wimme Saaren elämänhistoriaa kuten joikukin: . Viime vuonna siellä vieraili 9 659 henkilöä. JARMO LINTUNEN virret saamelaisten mystisiin äänimaisemiin, Sakari Kukko tekee niistä tuoretta, sielukasta jazzia. tämän tästä tarjolla kevyen musiikin markkinoilla. Nyt etnon ja jazzin taitajat Wimme Saari ja Sakari Kukko ovat tehneet tahoillaan avoimesti uskonnollisista teemoista albumit. Rockadillo Records 2013. melodioiden tulkinnassa. Allissa veisattu pakahtubumilla sen nimi on nut Oi, kuule Herra, huutomme. 1. Virret vain ovat osa minun elämänhistoriaa niinku on joikuki. Molemmat ovat aiemminkin viljelleet virsimelodioita, mutta nyt levyt koostuvat pelkästään hengellisestä musiikista. Raamatun enkelin tavoin pitää kuitenkin sanoa: älkää peljätkö. Rockadillo myöten pääsevät näkyviin rooleihin. Records 2013. ROCKADILLO/MAARIT KYTÖHARJU SAAREN SAUVA on hänen aiempaan tuo- tantoonsa verrattuna askeettista. Piethiin seuroja meillä kotonaki ja käythiin seuroissa muuala ja joulu- ja pääsiäispyhinä urakalla istuthiin kirkossa. Rinteen pieteettinen orkestrointi on taiturillista. Välillä joikauttaa ja välillä veisauttaa. 15. Yhteydenoton jälkeen selvisi, ettei sen kummemmin: . Kaunein Kirkasta. irsissä v n e kappale on RinValo osoittaa, r a a S , teen oma, yksin miten täysipainoiä h y soi p soittama seestysen tuoreen jazzaltainen r e k in nyt Armo. bumin voi koostaa s k y vanhoista virsiaihar taus. SAKARI KUKON alhelmista, kun soittajat perehtyvät niiden bumi on musiikillihenkisy yteen. Albumin alaotsikko Spirituals From Europe kertoo, että säsyyttä? velmiä on ympäri Eurooppaa. Seitsemän yhdestätoista kappaleesta on joko Suomen tai Ruotsin virsikirjoista. Loput ovat Saaren ja Rinteen samassa hengessä tekemiä. Saaren veisuuta kuunnellessa herää kysymys, onko mies saanut uskonnollisen herätyksen. Ilmoitan teille suuren ilon, että Saari ja Kukko eivät ole liikkeellä uskovaisten rahastus mielessään. Kukon yhdessä Iro Haarlan, Ulf Krokforsin ja Mika Kallion kanssa soittama levy kantaa nimeä Valo . Heillä on tarjolla ihan täysipainoista musiikkia, hengellisten teemojen pohdittua tulkintaa. Saaren yhdessä puhaltaja Tapani Rinteen kanssa tekemä albumi on nimeltään Soabbi, suomeksi Sauva. Palmu-elokuvista lisää tv-liitteessä. Museossa avataan 7. Spirituals From Europe. USKONNOLLISUUTTA ON Komisario Palmut ovat sekä kriitikoiden että yleisön ikisuosikkeja. Yle Teema esittää kolme ensimmäistä Palmua putkeen huomenna lauantaina alkaen kello 21. Kavan suunnittelija Kirsi Raitarinta arvioi toissa vuonna kaikkien aikojen kotimaiseksi valitun Erehdyksen poikkeuksellisen suosion pohjautuvan muun muassa ensimmäisen osan ajattomaan atmosfääriin, eri lajityyppien onnistuneeseen risteytykseen, huumoriin ja täydelliseen tähtikaartiin. Vastapainoa liukuhihnalle Kassila oli tottunut hirmuiseen työtahtiin. Vanhaa suomalaista elokuvaa tehtiin kuin liukuhihnalta ja 1955?1957 Kassilakin kirjoitti ja ohjasi viisi elokuvaa. Erehdyksen käsikirjoituksen valmisteluun hän sai käyttää kolme kuukautta ja huolellisuus näkyy lopputuloksessa. Raitarinnan mielestä Erehdyksessä kiteytyy Kassilan osaaminen elokuvantekijänä. Sitä ennen hän oli ohjannut jo 15 elokuvaa ja työskennellyt myös teatterissa. Useamman kuuntelukerran jälkeen tulkinnan tarkoitus avautuu ja virrenveisaajan nöyryys osoittautuu luontevaksi valinnaksi. Saaren virsissä soi pohjoisen lestadiolaisseurojen pyhä yksinkertainen hartaus. Lenin-museo tulee jatkossakin toimimaan Tampereen työväentalossa. Museon neuvostoaikainen näyttely uudistetaan kokonaan. Nykyinen perusnäyttely on suun- niteltu 1980-luvulla Moskovan Lenin-keskusmuseossa, mutta uusi näyttely tehdään yhdessä yleisön kanssa. Vuonna 1946 perustettua museota ylläpiti aiemmin SuomiVenäjä-seura. Tätä elokuvaa tehdessä käytössä oli kokeneisuuden lisäksi hänen elokuvasivistyksensä. -näyttely, jossa yleisö pääsee ottamaan kantaa museon uudistamiseen. Lenin-museon tila peruskorjataan ja uusi näyttely rakennetaan vuosina 2015?2016. KU Etnoa ja jazzia hengellisesti » Wimme Saari vie Matti Kassila täyttää sunnuntaina 90 vuotta. Lenin-museon pitkäaikainen johtaja Aimo Minkkinen jäi eläkkeelle 1. Harvinaisempia elokuvia torstaiiltaisin Teemalla. Suomen lisäksi niitä on poimittu Sveitsistä, ItäJouko Huru vallasta, Ranskasta ja Portugalista. Kukko on armoitettu saksofonien ja WIMME SAARI & TAPANI RINNE: Soabbi huilujen puhaltaja. ja ohjaa samalla katsojan epäilyksiä, Raitarinta kirjoittaa. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? MATTI KASSILAN elokuvia Yle TV1:ssä arki-iltapäivisin tammikuun loppuun asti. Onhan nuo virret aika syvällä minussa ko niitä lapsena kuuli aika paljon. Komediallisessa rikoselokuvassa on vaikutteita goottikauhuun asti. Elokuva perustuu Mika Waltarin staattiseen dekkariin, mutta Kassila pisti sen elämään modernilla kuvaustekniikalla, jossa kameran soljuva liike estää pysähtyneet kohdat. Tutut virret esitetään tietenkin saamenkielellä. Mitä sesti Saaren tuotosta muuta tunnelmallinen jazz moni-ilmeisempi, rikon kuin sielukkuutta, henkikaampi. Mutta kyllä muutkin soittajat basisti Krokforsia SAKARI KUKKO: Valo
ja Jussi?. voima. Hänen elämänkohtalonsa näkyy Kiven tuotannossa monella eri tasessa symbioosissa. Kulttuurihistoriaa se on myös kuvatessaan valla niin Kullervossa, Nummisuutareissa kuin Palojoen muuttumista maatalousvalSeitsemässä veljeksessäkin. Tällaimat kirjan tapahtumapaikat on nasia lukuja ovat vanhojen kantatilojen pattu suoraan Palojoen luonnosta vain syntyhistoria ja talojen myöhempien jakaantunimeä vaihtamalla. Kekkuri, Kaitariaalia, joka kiinnostaa lähinnä ranta ja Hemmola. Tällaisia kartalle merkittyjä misvaiheiden selvittely sekä kylän merkittävimkohteita ovat vaikkapa edellä mainitun Jukolan pien elinkeinonharjoittajien esittely kuin myös lisäksi Impivaara (oik. Aleksee keskellä Kuuttoon metsää. sis Kivi -ulottuvuus tunkee itsensä nimittäin Taaborinvuori on saanut puolestaan nimensä läpi monta kertaa näissäkin kohdissa. Taitto Anne Lehtinen. Teosta voi tilata osoitteesta: tarja.raninen@reunalla.fi. Mutta enää vain muutama tuotantonsa on sadoin sitein kiinni Palojoessa, on perillä siitä, että Jukolan esikuvana oli Ojakja vastaavasti tuo tuotanto on heijastunut vuokalan talo, joka vieläkin näkyy suojeltuna rasikymmenten mittaan takaisin Palojokeen lukekennuksena hyvin kolmostien länsipuolella pamattomalla eri tavalla. rikymmentä kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Palojoen kylästä ilmestynyt tuore kirja NumOtetaan muutamia esimerkkejä. misuutareiden naapurit on tietenkin tästä Aleksis Stenvall-Kivi -horisontista silkkaa suomalaista ALEKSIN ISOSETÄ Matti Stenvall oli ollut kylässä kulttuuri- ja kirjallisuushistoriaa. Matti oli taisesta pienyhteisöstä nykyiseksi muun muassa Viaporissa ?louhi?postmoderniksi. Ehkä näin oltaisiin tehty PalojoON MAASSAMME naapurit. Kivi ja Palohyvin pahamainen mies, moninkertainen roisto, joki elävät edelleen keskuudessamme eräänlaimurhamieheksikin syytetty. 404 sivua. Hänen oikeastaan Palojoki. Vielä useamPalojoen asukkaita itseään. Paraatinkalliot) sekä Kopaikallisen järjestö- ja harrastustoiminnan karurusuo (Isosuo). Kirjat Aleksis Kiven synnyinkoti Nurmijärven Palojoella. KANSAN UUTISTEN ARKISTO nen me pie Avaam aupan kirjak etissä myös n 014 2 n e d o u v olella! u p u lk a Nummisuutarien maisemia ?JUKOLAN TALO, eteläisessä Hämeessä, seisoo ellakin, mutta missään tapauksessa siitä ei olisi erään mäen pohjaisella rinteellä liki Toukolan tullut yhtä perusteellinen ja kiinnostava kuin kylää.? Nummisuutarien naapureista, eipä teoksen nimiSuomalaiselle ei tarvitse selittää, mikä kirja kään olisi ollut sama. näin alkaa. Näiden lisäksi on paikallistettu toitus. veljesten Sompiosuo sekä Hiidenkivi, joka sijaitTakaportti aukeaa kuitenkin tässäkin. Onhan vuorovaikutus hänen ja syntyAika moni tietää myös, että Toukolan kylä oli mäkylänsä välillä ollut kaksisuuntaista. Se on vielä tutumpi kuin ?Alussa oliAleksis Stenvall-Kivi on nimittäin selvästi teoksen punainen lanka ja henkinen kantava vat suo, kuokka . ja kivoja pieniä yksityiskohtia. 4:stä lohkaistun Myllymaa-uudistilan ullakkoVain harva on esimerkiksi tiennyt, että Kivihuoneessa vuosina 1862?1863. juhlien aikana otetaan yhteyttä Helsinki-Vantaan Itse asiassa tuntuu siltä, että tarkasteli Palolentokentän lennonjohtoon, joka auliisti yrittää joen historiaa mistä näkövinkkelistä tahansa, törohjata liikenteen sellaiselle kiitoradalle, josta aimää kirjailija Kiveen tavattoman monessa yksiheutuu lentomelua mahdollisimman vähän. tyiskohdassa: ihmisissä, paikannimissä, sukujuurissa ja tietenkin Palojoen ikiomassa kielessä, jota Pertti Jokinen varten teoksen lopussa on oma ?sanakirjansakin?. www.turva.fi 16 TARJA RANINEN (toim.): Nummisuutareiden kirjoitettu lukuisia kylähistorioita, vaikkei kansalliskirjailijamme olekaan niissä syntynyt. Palojoen kyläyhdistys ry. Saamme Kiveltä, joka löysi sen raamattunsa Nasaretista. esimerkiksi tietää, että vuonna 1834 syntyi Aleksin ohella Palojoella yhdeksän muuta lasta ja että PALJON ERILAISIA anekdoottejakin teokseen mahsamainen Aleksis kirjoitti Kullervonsa kantatila tuu . kyläksi, jossa massa västinkiä?, minkä saman elinkeinot ovat vaihtuneet ja kohtalon Jukolan Jussi pelkäsi ana ik a maisemakin muuttunut mellankeavan koko veljessarjalle. n e li Kivi-juh koisesti Kiven päivistä. Kirjan havainnollisen ä t t yhtey karttapiirroksen mukaan otetaan taan PAIKALLISEN KYLÄYHDISTYKSEN Kivi on ottanut monen Seitinki-Van ls e H kustantama 400-sivuinen semän veljeksen paikannimen . n htoo runsaasti kuvitettu teos pitää suoraan omasta kylästään. lennonjo sisällään tietysti paljon mateNäitä ovat mm
Kuka minä olen. Tunti illansuussa varataan sähköpostittomaksi ajaksi, mutta sitten sitä aletaan taas käydä läpi ja viimeiset luetaan klo 23. Kirjaa voi lukea selaamalla, ?klikata?. Keskittymiskykynsä rippeet kokoamalla siitä saattaisi jonglööriaivoinenkin selviytyä. Yksi virhe on korjattava. selventämässä sanottavaa. Otsikon ?Moni on hajalla, koska ei löydä elämän tänää. Eikä varsinkaan rahan liukastamaa elämää. Moni on hajalla, koska ei tunnista omia motiivejaan eikä hallitse tavoitteitaan, on kadottanut johtolangan elämästään. Kolumni / Tuula-Liina Varis Parempaa elämää NIILLE, JOTKA haluavat tehdä muitakin kuin laihtumiseen ja kuntoiluun liittyviä uudenvuoden lupauksia, sopii oppaaksi Kai Ekholmin ja Jussi T. Se on osoitettu ?paremman etsijälle?. Liikaa akateemisuutta on turha pelätä, kirja on tehty hyvin lukijaystävälliseksi. Pienissä, kepeissä, huumorilla maustetuissa pätkissä lukijaa neuvotaan löytämään itsensä näköinen elämä, kieltäytymään ulkopuolisesta ohjelmoinnista ja torjumaan stressin tyhmentävää vaikutusta. Mutta moni täti ja setä yrittää käydä nuoresta ja imitoida nuorten tapoja mm. Kirjoittajatkin tunnustavat addiktionsa. Hän kirjoitti: ?Jokaisella on tämänsä.? Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija. 17. Mutta ei ole vaikea arvata, mistä orjuuttavasta elämänalueesta eniten varoitetaan: internetistä ja ylipäätään alistumisesta tietokonemaailmalle. ?Sähköposti on omin käsin rakennettu vankila?, tunnustaa kirjoittaja. Sitä selataan myös työmatkalla. Kai Ekholm on professori ja Kansalliskirjaston johtaja ja Jussi T. nettimaailmassa. Koski kasvatustieteen tohtori, kouluttaja ja työyhteisöjen kehittäjä. väitetään, että Pentti Saarikoskelta löytyy runonsäe: ?Jokaisella on tänänsä.? Ei löydy. Päivästä kuluu 4?6 tuntia sähköpostissa, ja kännykkää vilkaistaan heti ensimmäiseksi aamulla, kun on saatu silmät auki. Kirjoittajat tunnustavat itsekin olevansa välillä hajalla, kun eivät osaa suhtautua verkkoon riittävän pidättyväisesti. Kirjassa siteerataan monia nykyisiä ja historian viisaita, mm. Otsikon vieressä on usein ?ikoni. Kosken vasta ilmestynyt Pysähtymiskirja (Into 2013). Moni on hajalla, koska on pakkomyönteinen, mutta kadottanut huumorin. Mitenkähän tämä tieto saataisiin perille myös niille opetuksen suunnittelijoille, jotka ajavat muistin ulkoistamista nettiin ja huutavat lisää tietokoneita ja internetin käyttöä kaikille koulutustasoille päiväkodeista lähtien? EKHOLM JA Koski kritikoivat terävästi Suomessa vallitse- vaa ikärasismia. Mutta runsaasti niitä vanhoja ja ikipäteviä: hidastamista, itsekseen viihtymistä, pohdintaa, itsenäistä ajattelua vaativiin asioihin keskittymistä ja sitä kaikkein perustavinta: vapaan hengityksen oppimista. Monellakin tavalla olemme ?hajalla?, mitä sanaa kirjoittajat käyttävät kaikissa otsikoissaan. ?Miksi meidän senioreiden pitäisi myös heittää kokemuspääomamme nurkkaan ja aloittaa kaikki alusta kihertelemässä teininuorten ympyröissä?. Sähköposteja tulee 50?100 työpäivän mittaan. Pysähtymis- » Ovelasti suunniteltu Pysähtymiskirja voi hyvinkin selvittää teknologian sekoittamaa päätä. kirjassa kysytään. Terveydestä on kysymys, mutta ei kropan vaan mielen. teknologiaan ja kulttuuriin erikoistunutta toimittajaa Nicholas Carria, jonka mukaan muistin ulkoistaminen nettiin tekee meistä jonglööriaivoja, jotka korvaavat elinikäisen oppimisen elinikäisellä klikkailulla. Kaikki aivotutkijat tietävät, että aivot ja muisti kehittyvät ja aivosolujen väliset yhteydet, synapsit, vahvistuvat vain kunkin ihmisen oman älyllisen ponnistelun tuloksena, korostavat kirjoittajat. Se on: Onks mua kysytty? OVELASTI SUUNNITELTU Pysähtymiskirja voi hyvinkin selvittää teknologian sekoittamaa päätä. Itsenäisessä asiantuntijatyössä sitä jo jotkut hipovatkin. Kirja esittelee monia tapoja hidastaa ja samalla syventää elämää. ei enää ole ihmisen eksistentiaalinen peruskysymys. Toinen taas tunnustaa pitävänsä yli 10 000 vanhan viestin sähköpostiarkistoa. Helvetillistä elämää. Moni purkaa verkossa eksistentiaalista yksinäisyyttään, vaikka se on yhtä toivotonta kuin lottoaminen, todetaan kirjassa. Tässäkö onkin orjuuden ydin. Viisas elää varjoissa, tyynenä tarkkailijana eikä koko ajan oman elämänsä parrasvaloissa. ?Totisilla ihmisillä on vain vähän ideoita. Kaiken luovuuden lähde ei ole sinne tänne sinkoileva, trendikäs ideointi, vaan syntyneen idean perusteellinen pohtiminen. Juuri näihin ongelmiin on laadittu opas ja toinenkin, eikä mullistavan uusia keinoja niihin löydy Pysähtymiskirjastakaan. Vapaan hengityksen opetteleminen on hyvä alku. Jos työelämässä pitää olla ikäperusteinen lasikatto, 100 vuotta olisi kirjoittajien mielestä sopiva. Niitä luetaan kokouksissa, kahviloissa, lounaalla, kävellessä ja taas palatessa kotiin. Meillä on suorastaan ikätrauma, emme osaa suhtautua ikääntymiseen luonnollisena asiana. Vaikka jokainen tietää, että ihminen ei elämänkokemuksen karttuessa suinkaan tyhmisty, vaan viisastuu, koska se on luonnon laki, kuvittelemme, että ihminen on nuorena ?ksuimmillaan. Kirja on nimittäin kevyt kapine, suunnilleen tabletin kokoinen, ja sen artikkelit ovat niin lyhyitä, että ne mahtuvat väljästi yhdelle aukeamalle. Ideaihmiset eivät koskaan ole totisia?, siteeraa teos kirjailija Paul Valérya. Internet on tämän ajan kovin huume, väittää Pysähtymiskirja
Ja koko ajan yhä useampi vielä palkkatyössä oleva saa pelätä yt-neuvotteluja sekä sitä, osuuko irtisanomisen arpa juuri omalle kohdalle. Tällä menolla ainoa ammattiryhmä jonka työllisyys on taattu ovat poliisit ja yksityiset vartiointiliikkeet. Osmo Rantanen Mikkeli Antti Immonen YTM, Varkaus Fortumin myyminen koituu söhkönkuluttajien tappioksi, kirjoittajat uskovat. ja siksi paljon haltijoita. TÄLLÄ HETKELLÄ Suomen päättäjillä on KUTEN Kalevi Suomela Helsinki 18 Mahdottoman yhtälön järjetön ratkaisu paljastuu puhtaasti se, miten hyvin johdetun yrityksen ja kuluttajien yhteisesti käyttömaksuillaan kasvattama omaisuus laitetaan uudelle kierrokselle voittojen maksimoimiseksi. Fortum-kaupassa hallituksen enemmistö ajatteli, että sähkönjakelutoimintahan on luvanvaraista, siis energiamarkkinaviraston voimakkaasti valvomaa. Ja nyt tämä Suomen valtion enemmistöomisteinen Fortum myi koko sähkönsiirtoliiketoimintansa uudelle osakeyhtiölle. Tämä koskisi kaikkia terveitä työttömiä riippumatta iästä, asuinpaikasta tai koulutuksesta. Historiassa tällaisesta työstä käytetään nimitystä orjatyö. Mahdottomaan yhtälöön taitaa kuitenkin olla salakavala ratkaisu, jota lienee suunniteltu kulisseissa jo pitkään. Korkea työttömyysaste säilyy myös jatkossa. Samaan aikaan sosiaaliturvaa vaaditaan vastikkeelliseksi. Vielä hämmentävämpää . Sosialistisia arvoja voidaan edistää monien erilaisten instituutioiden keinoin ovat ne sitten työmarkkinapolitiikkaa, talouspolitiikkaa, verotusta, tulonsiirtoja, koulutusta, hyvinvointipalveluja, yritysdemokratiaa, osuustoimintaa, pankkivalvontaa, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä tms. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Kansa ratkaisee demokraattisessa yhteiskunnassa sen, mitä instituutioita rakennetaan ja millaista politiikkaa niiden puitteissa harjoitetaan. Se tekee sen aina parhaan (tai kehnon) ymmärryksensä mukaan. Kuvassa energiayhtiö Fortumin ilmajohtoa Espoossa. » Sosialismi Kuluttaja maksaa voidaan rehabilitoida vain aatteena. sähkömarkkinoiden vapauttamisen Suomen sähkönhintojen kalleuteen ja jatkuviin kallistumisiin myös tulevaisuudessa on se, kun sähkömarkkinamme ?vapautettiin? ja Suomi liittyi vuonna 1998 Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteiseen sähköpörssiin Nord Pooliin. Vain joillekin harvoille riittää palkkatyötä. Laskentatavasta riippuen Suomessa on reilusta parista sadasta tuhannesta puoleen miljoonaan nouseva työttömien armeija. Kyseessä on siis kolmen kortin huijaus: työttömyys, pidemmät työurat ja pakkotyö. Yhä harvempi omistaa yhä enemmän ja köyhien määrä kasvaa jatkuvasti. Siinä missä tasa-arvo on liberalismille vain oikeudellinen ja poliittinen kategoria, se on sosialisteille myös taloudellinen ja sosiaalinen kategoria. Sosialismi ei ole järjestelmä. rehabilitoida vain aatteena, siis liberalismin poliittisen taloustieteen kritiikkinä. Jos ja kun sosialismin nimissä on hyökätty liberalismin ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratia-arvoja vastaan, se on ollut sosialismin aatteen väärinkäsittämistä. Kyllä, riippumatta sen nimissä tehdyistä totalitaristisen Neuvostoliiton ja historian muista kommunistisista harharetkistä. Työpaikkojen määrä ei kuitenkaan kasva radikaalisti. Kukaan ei ota tästä vastuuta vaan taloustalkoisiin pakotetaan ne, joilla jo ennestään on vähiten. Sama koskee myös eläkeikää lähenteleviä ihmisiä. Pakkotyötä tarjotaan heillekin. Ongelman ydin on siinä, että kaikkea ajatellaan vain pörssikurssien ja talouden kautta. Demokraattisissa prosesseissa puolueet ovat ymmärrysvaihtoehtojen tarjoajia . saamiseen siirtohintoihin entisen Fortumin lukemien sijasta. 2,5 miljardin euron sijoituksessa on selvää, että valvonnan on jotenkin kompensoitava perittävää hintaa. Sosialismi on liberalismin kilpailijaksi ja kritiikiksi 1800-luvun alussa syntynyt yhteiskunnallinen uudistusaate. ja tuhoisampaa . päätti toisin. Silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ylisti hallituksen päätöksen merkitsevän jatkossa suomalaisille edullisinta mahdollista sähköenergian hintaa. Vaan kuinkas sitten kävikään? Sähkön hintaa nostetaan jatkuvasti, ja siirrytään yhä nopeampaan ja vuodenaikakohtaiseen laskutukseen. Työttömien armeijasta saadaan kunnille ja valtiolle, mutta myös yksityisille yrityksille, ilmaista työvoimaa. Koska nuorista ollaan erityisen ?huolissaan. Mutta kuluttajalla onkin nyt siirtohinnan kilpailuttamisessa suuri ongelma, koska sitä ei voi kilpailuttaa. Onpa niin mukavaa kun Fortum muisti asiakastaan juuri tänään (8.1.) lähettämällä ilmaisen sähkökulutusvahdin, jolla voin seurailla yhä vähenevää sähkön käyttöämme, mutta siitä huolimatta yhä kohoavaa hintaa. SUURIN SYY Jori Porspakka Tuusula Fortum-kauppa on asiakkaan tappio FORTUMIN KAUPASSA. On kuitenkin tärkeätä ymmärtää, että sosialismi voidaan . on ollut, jos ja kun noiden arvojen nimiin on vannottu ne kuitenkin aktiivisesti hyläten. Sosialismi on siis syytä nähdä liberalismin ylittävänä, ei sen arvomaailman kokonaan hylkäävänä, edistyksellisenä aatteena. Se sai hyvän maineen työväenliikkeen ja joidenkin edistyksellisten intellektuellien piirissä. Porvaristolle yleensä sosialistiset aatteet ovat aina olleet kauhistus. Siksi siis vain työväenliike ja sen ympärille kasvanut historiallinen vasemmisto voi rehabilitoida sosialismin käsitteen oman aatesuuntansa nimeksi. Onko sosialismin käsite syytä rehabilitoida. Jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen jokainen kynnelle kykenevä työtön pakotettaisiin tekemään työtä ilman palkkaa. Kaupan syy on osa laajempaa ideologiaa eli EU:n vaatimukset siitä, että energiayhtiöiden pitäisi luopua siirtoverkkojensa määräysvallasta. Samaan aikaan vaaditaan, että työuria pidennettäisiin alusta sekä lopusta. Nuorten pitäisi valmistua entistä nopeammin ja eläkkeelle pitäisi jäädä entistä vanhempana. Syy on myös nykyhallituksen. Nyt 640 000 kotitalouden sähkönjakelusta vastaa puhtaasti voiton tavoitteluun toimintansa pohjaava taho. Tämän Suomi Power Networks Oy:n suurimmat osakkaat ovat ulkomaisia suursijoittajia: australialainen First State Investments ja kanadalainen Borealis Infrastructure, molemmat 40 prosentin osuudella. Tässä se porsaanreikä juuri onkin, kun valvoja saa eteensä kivenkovat argumentit ?kohtuullisen korotuksen. Näin alkaa kuluttajien uusi lypsäminen kotimaan sijasta 80 prosenttisesti ulkomaiden hyväksi. On rehellisesti sanottava, että Arhinmäki teki vastalauseellaan sen mitä kuluttajien etu edellytti, mutta ?demokratia. ja pitää . Suuryritysten lailliseen veronkiertoon ei puututa ja veroparatiisihuijauksia katsotaan läpi sormien. Kalliiksi tulee, sanokaa minun sanoneen. monta vaikeaa asiaa, jotka muodostavat täysin mahdottoman yhtälön suunnitelluilla menetelmillä. Ensimmäinen niistä on suurtyöttömyys. tarkoittaa tämä sitä, että ennätysajassa valmistuneet maisterit, insinöörit ja eri alojen ammattilaiset ohjataan suoraan koulun penkiltä palkattomaan työhön. Pääomaveroa ei nosteta, vaikka sen taso Suomessa on monia muita maita alhaisempi. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Työttömien armeijasta saadaan kunnille ja valtiolle, mutta myös yksityisille yrityksille, ilmaista työvoimaa. Antti Immonen, Varkaus. LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN Sosialismi on nähtävä liberalismin ylittävänä aatteena Joona Mielonen totesi Sosialismi rehabilitoitava! -kolumnissaan, rehabilitointi todellakin tarkoittaa Wikipediankin mukaan arvon ja hyvän maineen palauttamista syyttömälle. Voidaanko siis sosialismi rehabilitoida
Siksi EU:n politiikkaohjelmat olisi nostettava nyt pöydälle ja katsottava, mitä ne ihan oikeasti sisältävät. ohjelmat olisi nostettava nyt pöydälle ja katsottava, mitä ne ihan oikeasti sisältävät. Aloitetaan raha- ja pankkipolitiikasta. Välitön ?nanssikriisi on nyt padottu, mutta rahoitusjärjestelmä ei vieläkään toimi normaalisti. Kaikille kyllä luvataan enemmän koulutusta, mutta leikkausten myötä koulutus kuitenkin vähenee. Näin ei voi jatkua, ei ainakaan EuroMemorandum-ryhmän mukaan. Leikkauspolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa Saksan ja Pohjoismaiden tuotannollinen asema on vahvistunut erityisesti EU:n reuna-alueiden kustannuksella. Juuri sitä tarkoitusta varten EuroMemorandum 2014 on kirjoitettu. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Ryhmä perustettiin vuonna 1995. muksen lähentymiskriteereihin vuonna 1992. Ryhmän mielestä nämä rajoitukset yliarvioivat markkinamekanismin kyvyn säännellä itse itseään. Ilman laajempia, koko unionin toimintatapoja koskevia muutoksia nämä rajoitukset uhkaavat vain syventää EU:n sisäisiä jakolinjoja. Ryhmän mielestä unionin taloudenpitoa koskevat rajoitukset ovat nyt niin ongelmallisia, että vaihtoehtoisen talouspolitiikan täytyy joko kyseenalaistaa nykyiset johtamiskeinot tai alistaa ne muille tavoitteille, kuten työllisyydelle, ekologiselle kestävyydelle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Useimmissa EU:n reuna-alueen maissa reaalipalkat ovat laskeneet. Muutos parempaan edellyttää EU:n tärkeimpien politiikkaohjelmien uudelleenmuotoilua tavalla, josta me suomalaiset emme selvästikään halua keskustella. Nämä uudistukset eivät myöskään katkaise tuloerojen kasvua. Sen päätelmistä ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta jotakin mieltä niistä on oltava. Olisi onnetonta, jos myös ensi kevään EUvaalit käytäisiin lähinnä kuvitteelliselta pohjalta. Erkki Laukkanen LÄHDE: The deepening divisions in Europe and the need for a radical alternative to EU policies. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Ryhmän mielestä vain verokantojen harmonisointi, progressiivinen verotus, tasaverokantojen poistaminen sekä veroprosenttien yhdenmukaistaminen, voivat taata yhteisölliseen solidaarisuuteen perustuvan toimintatavan Euroopassa. Kritiikkiä saavat myös työllisyys- ja sosiaalipolitiikka. Joka neljäs EUkansalainen elää nykyään köyhy ydessä ja joka kahdeksas on työtön. Ja vaikka alueelliset erot ovat kasvussa, EU ei ole kyennyt tasoittamaan eroja köyhyydessä ja työttömyydessä. pankkiunionia. Pankkiunioni ei kuitenkaan muuta rahoitusta koskevaa ajattelutapaa EU:ssa. Euroopan Keskuspankki (EKP) on toki vakauttanut pankkien aseman noin tuhannen miljardin euron lainoilla, mutta hallituksille lainaaminen on edelleen kiellettyä. Myös paljon puhuttu nuorisotakuu on lähinnä korukieltä, kuten lupaus työelämän laadun parantamisesta. Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen nimeä kantava raportti ei puutu Euroopan Keskuspankin (EKP) epädemokraattiseen vallankäyttöön, ja sivuuttaa monet rakenteelliset ongelmat. Ryhmän mielestä talletuspankit tulisi eriyttää muista rahoitusalan instituutioista siten, että ne voivat keskittyä ydinosaamiseensa: rahan lainaamiseen yrityksille ja kotitalouksille. Komission ehdottama direktiivi ?nanssitransaktioverosta olisi toimeenpantava nopeasti. EKP tulisi asettaa tehokkaan demokraattisen valvonnan alaiseksi ja rahoitusalan toiminta olisi ehdollistettava sosiaalisille ja ekologisille tavoitteille. LEHTIKUVA/ TIMO JAAKONAHO Ongelmia löytyy myös talouspolitiikasta. Vuonna 2013 voimaan tulleiden budjettikurisopimuksen ja ?two pack. On vähentynyt jo kauan. Ryhmän mielestä EU-instituutioiden tulisi välittömästi arvioida leikkauspolitiikkansa vaikutukset jäsenvaltioidensa tilanteisiin. Sen jälkeen olisi ohjelmoitava tuen toimitta- Horisontti minen erityisesti työttömyyden ja köyhyyden koettelemille nuorille ja lapsille. EuroMemorandum 2014, www. euromemo.eu. 19. Sopimuksen ensisijainen tarkoitus on säännösten poistaminen ja/tai harmonisointi sellaisilla toimialoilta kuin maatalous, ruokaturvallisuus, tuote- ja tekniset standardit, rahoituspalvelut, yksilöllisten omistusoikeuksien suojelu ja hallitusten hankinnat. Huolimatta siitä, että kansallisten parlamenttien talouspoliittista valtaa näin vahvasti rajoitettiin, Euroopan parlamentin valtaa ei ole vastaavasti lisätty. Näillä sopimuksilla tiukennetaan niitä hallitusten kulutusta ja lainanottoa koskevia rajoituksia, jotka sisältyivät jo Maastrichtin sopi- EuroMemo-ryhmä on verkosto tutkijoita, jotka ovat sitoutuneet edistämään täystyöllisyyttä hyvillä ehdoilla, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, köyhyyden vähentämistä, ekologista kestävyyttä ja kansainvälistä solidaarisuutta. -direktiivin myötä euroalueen maiden talouspolitiikat siirtyivät EU-komission tiukkaan ohjaukseen. Muuten unionin kahtiajakautumista on vaikea estää. Avainongelma on verotus. Käsitystä verotuksen oikeudenmukaisuudesta horjuttavat erityisesti laaja-alainen veronkierto ja verovälttely, noin tuhat miljardia euroa vuodessa, ja siihen kietoutunut korruptio, noin 120 miljardia vuodessa. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Mutta sääntelyn purkaminen on todellinen uhka julkisille terveyspalveluille, työntekijöiden oikeuksille ja kuluttajansuojalle, joita komissio ei ole omissa laskelmissaan millään tavalla huomioinut. EU:n tulisi myös tehdä aloite lainsäädäntöohjelmasta, jonka tavoitteena on Euroopan työlainsäädännön päivittäminen muuttuneita työoloja vastaavaksi. Myös teollisuus- ja investointipolitiikkaa olisi koordinoitava. Tätä mieltä ollaan nykyään myös EU-komissiossa. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Euroopan syvenevät jaot » EU:n politiikka- EUROOPAN UNIONI etsii tietä ulos taantumasta, mutta julkisista palveluista leikkaaminen on vain voimistanut Euroopan sosiaalista jakautumista. Yleisen mielipiteen mukaan näin ei voi jatkua. Lisäksi ehdotus investoijien ja valtioiden väliseksi sovittelumekanismiksi suosii investoijia valtioiden kustannuksella. Näistä asioista olisi nyt keskusteltava. Pankit ovat supistaneet lainanantoaan myös vuonna 2013. Vuoden 2012 puolivälissä EU-komissio ehdotti kriisin ratkaisuksi ns. Kriisi on myös lisännyt eriarvoisuutta sekä jäsenmaiden sisällä että niiden välillä. Eivätkä monet muutkaan. EU-komission toimintatapaa leimaa edelleen vakava demokratiavaje ja avoimuuden puute. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Euroopan parlamentin vahvalla tuella EU-komissio onkin jo hyväksynyt joukon verouudistuksia rajat ylittävän verovalvonnan tehostamiseksi. Niin tarpeellisia kuin tällaiset uudistukset ovatkin, ne eivät riitä kumoamaan verokilpailun mukanaan tuomaa ongelmaa. Mutta toistaiseksi lähes kaikki sen tekemät ehdotukset ovat perustuneet lyhyen aikavälin oletettuihin kilpailukykyvaikutuksiin. Ryhmän mielestä tarvitaan vaihtoehto, joka kytkee yhteen pitkän aikavälin tuotannolliset tavoitteet ja täysin välttämättömän sosioekologisen muutoksen. Ryhmä mielestä vaihtoehto nousee kuudesta asiasta: 1) Euroopan laajuinen investointiohjelma, 2) Euroopan teollisen potentiaalin jälleenrakentaminen, 3) uuden ympäristöystävällisen, tieto- ja osaamisintensiivisen ja korkean palkkatason elinkeinojen kehittäminen, 4) yksityistämismaniasta luopuminen ja huomattavan julkisen tuen organisointi uusille toiminnoille, 5) aseriisunnan uudelleenorganisointi koheesiota lisäävällä tavalla, 6) tuotantokapasiteetin ekologiaehtoisen muutoksen tukeminen. Myös salailevasta valmistelusta on päästävä. Yksi osoitus salailusta on EU:n ja USA:n kahdenväliset neuvottelut keskinäisestä kauppa- ja investointisopimuksesta. Tärkeimmät päätökset tehdään suljetuissa kokouksissa vahvan bisnesperusteisen lobbauksen saattelemana ilman tulosvastuuta sen enempää kansallisille parlamenteille kuin Euroopan parlamentillekaan. EU-komission teettämien tutkimusten mukaan sopimus lisäisi talouskasvua ja työpaikkoja EU:ssa. Ryhmän mielestä sopimuksen taloudellinen merkitys on kyseenalainen
Pääkaupungista Riadista on helppo löytää slummeja. Liimataisen mukaan talousongelmien rinnalla kasvaa perhejärjestelmän kriisi, mikä vanhoillisessa maassa on hyvin vakava asia. . Nuorisotyöttömyys on 40 prosenttia. . Saudi-Arabia on yhä rikas maa. Mutta 40 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä. LÄNNESSÄ NÄHDÄÄN Saudi-Arabia hel- posti vain kauppapolitiikan ja energiapolitiikan kautta, mutta minä haluan sanoa: herätkää, maassa on myös yhteiskunta, sanoo toimittaja ja tietokirjailija Liisa Liimatainen. Tuosta yhteiskunnasta Liimatainen kertoo kirjassaan Saudi-Arabian toiset kasvot. Kuten eräs tapaamani henkilö sanoi viime keväänä: pari vuotta sitten väestö vielä pelkäsi hallitusta, nyt hallitus pelkää väestöä. Kiimaiset nuoret miehet Liimatainen sanoo, että Saudi-Arabiassa on muhimassa sama keitos kuin monissa maissa ennen vuoden 2011 arabikevättä. . Yleisön joukossa ollut amerikkalaisopiskelija Sophia Sokmensuer uutistoimisto AFP:lle 9.1. ALL OVER PRESS Saudinaisia moskeijan pihalla Riadissa. Pinnan alla muhii muutos Saudi-Arabiassa » Tukahduttaminen ei enää riitä pelottelemaan muutosta haluavia, sanoo SaudiArabiasta kirjan kirjoittanut Liisa Liimatainen. . LEHTIKUVA/ KCNA D ulkomaat Dennis Rodmanin laulu Kim Jong-unille oli kuin Marilyn Monroen laulu John F. Miehen rooli muuttuu. Asunnot ovat grynderien hanskassa eikä sosiaalista asumista ole. Väestöstä 60 prosenttia ei pysty ostamaan asuntoa. Kahden vuoden aikana tapahtunut muutos oli valtava. Kennedylle. Mutta myytti Saudi-Arabian vakaudesta on todellakin vain myytti. Meidän pitäisi arabikevään jälkeen jo tajuta, että sellaisen maan vakaus on haurasta, joka ei ota väestön tarpeita huomioon. Liimataisen mukaan Saudi-Arabian tunnetuin poliittisia oikeuksia ajava aktivisti, viime maaliskuussa kymmenen vuoden vankeustuomion saanut Muhammad al-Qahtani sanoi hänelle jo vuonna 2011, että SaudiArabian johdon pitäisi tehdä muu- » Talousongelmien rinnalla kasvaa perhejärjestelmän kriisi. toksia nyt, kun sillä on vielä väestön enemmistön myötätunto puolellaan. Liimatainen oli keväällä 2011 kuusi viikkoa Saudi-Arabiassa. Kun miehellä ei ole työtä, ei hänellä ole varaa mennä naimisiin. Liimatainen on matkoil- 20 laan Saudi-Arabiassa tavannut monia hyvin erilaisia, mutta muutoshaluisia ihmisiä. Liimatainen sanoo, että ulkoapäin Saudi-Arabia nähdään usein hyvin yhdenmukaisena yhteiskuntana, jossa kaikki käyttäytyvät samalla tavalla. . Viime keväänä hän vietti siellä kaksi viikkoa ajankohtaistamassa kirjansa aineistoa. . Ja kun sulhasia ei ole tarpeeksi, moni tyttö ei pääse naimisiin. Mutta köyhillä perheillä ei myöskään ole varaa elättää niitä kotiin jääneitä tyttäriään, jotka eivät ole