Kansan Uutiset 08.02.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 6-003251-136 6 003251 136 6 www.kansanuutiset.fi Viikko 6 Perjantaina 8.2.2013 Kansan Tah Tahto | Satakunnan Työ ?Lopullinen ratkaisu? » Vihapuhe yltyy Unkarissa s.28 Esko-Juhani Tennilä 7 Olli-Pekka Tennilä 20 GooGoosha 33
Hän on jääräpää, jollain tavalla välinpitämätön ja kuitenkin kaikesta avoimen kiinnostunut. www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Kirjassa on Donnerin tekstejä peräti 73 vuoden ajalta. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Kylätoiminta osoittautui omien pyrkimysten toteuttamisen lisäksi ulkopuolelta annettujen tavoitteiden levittämiseksi. Kylien kehittämiseen nivoutuivat uusliberaalit pyrkimykset siirtää vastuuta julkiselta sektorilta yksilöille ja yhteisöille. Kulttuurin ja politiikan moniottelija Jörn Donner täytti tiistaina 80 vuotta ja julkaisi samana päivänä yli tuhatsivuisen Mammutin, joka ei ole puhdas omaelämäkerta eikä romaanikaan, vaan jotain niiden väliltä. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Mikko Pirnes p. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.16 Kansan Uutiset, Viikkolehti 8.2.?14.2.2013 C Keskustelu s.24 D Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 SONIA MELTTI 30 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT Vasemmisto tiivistää mannerten välistä yhteistyötä D Euroopan vasemmistopuolue ja Latinalaisen Amerikan vasemmistopuolueiden yhteenliittymä São Paulon foorumi järjestivät neljä yhteistä seminaaria Chilessä järjestetyn kansojen huippukokouksen varjotapahtumassa. Putin joutuu tasapainottelemaan epämääräisten ja huonosti organisoitujen ryhmien välillä ja tekemään kompromisseja tuon tuosta. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Lehtikuva/Balint Porneczi 2. Foorumin puheenjohtajan, brasilialaisen Valter Pomarin mielestä on Latinalaisen Amerikan maille eduksi, että Euroopassa vasemmisto on mahdollisimman monessa maassa vallassa. LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO 22 B B 18 Vuoden kylä ja uusliberalismi Donner ei säästä itseäänkään Kaisu Kumpulaisen (kuvassa) väitöskirja on opettavaista luettavaa kehittämisohjelmista innostuneille kyläaktiiveille. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/ ALEXEY DRUZHININ A 12 ?Putin ei ole vahva johtaja? Pitkän päivätyön Neuvostoliiton ja Venäjän talouden tutkijana tehnyt tohtori Pekka Sutela yllättää Viikkolehden haastattelussa. Näin kirjoittaa entinen kyläaktiivi, professori Pertti Rannikko. Itseään Donner kohtelee Mammutissa säälimättömästi. Toisin kuin useimmat muut, hän ei pidä presidentti Vladimir Putinia erityisen vahvana johtajana
Myös hän on ollut Guantanamossa yli kymmesyytteitä ja oikeudenkäyntiä. nen vuotta. Mitä Shaker Aamerin kohtalo meille kuuluu. Seuraavana vuonna » Epäiltyjä vankilenAfganistanissa pian syyskuun yhdennentoista päivän jälulkoministeri Colin Powell nojautui tähän hätävalheeseen toja Suomen kautta keen vuonna 2001. Obama itse on aloittavirheellistä tietoa. Bushin dan harjoittelevan Irakissa kemiterroristijahdin vangitkin. Presidentti Barack Obama valitsi rankaisemattomuuden kulttuurin CIA:n kidutuslennoissa. Tape Sanottua » Kalliista asunnoista hyötyvät valtio, kunnat, rakennuttajat, rakentajat, rakennustyöläiset ja ne, jotka jo asuvat omistusasunnoissa. Yhdysvalloissa ristiorganisaatio al-Qaidasta, ja sitä ketään ei ole asetettu syytteeseen, myös saatiin . He myivät Aamerin kahdelle ryhmitperustellessaan YK:ssa hyökkäyksen tarvetta Irakiin. oli kymmeniä vuositymälle ennen kuin hänet siirrettiin Yhdysvaltain sotilaiOpen Society -järjestön tiistaina julkistaman tutkimukna 2001?2006. den käsiin Bagramin lentotukikohtaan joulukuussa. Ainoa ryhmä, joka kärsii, ovat ensiasunnon ostajat. Valtiosihteeri Raimo Sailas, Vihreä lanka 2/2013 © TARMO KOIVISTO 3. Tämän on myös ulkomisyntänsä kansainvälisen lain riknisteriön silloinen alivaltiosihteeri komiselle. vahvistanut. Silloinen ja nykyinen Yhdysvallat meni syyskuun terulkoministeri Erkki Tuomioja on rori-iskujen jälkeen ?pimeälle puovähätellyt Suomen osuutta ja tietoja lelle?. Terroristeiksi epäiltyjä ryhasiassa. Helmikuusta 2002 tokentän kautta Liettuassa sijainneeseen CIA:n salaiseen lähtien hän on ollut vangittuna Guantanamossa ilman vankilaan. Nyky-Suomen lyhyin aikayksikkö on persu. Ikävää on se, että tutkimusraportin kattavimman CIA:n vankilentoja mukaan Suomen viranomaiset oliLEHTIKUVA/ MANDEL NGAN käsittelevän tutkimuksen mukaan vat halukkaita painamaan asian vilantoi vähintään hiljaisen hyväklaisella. Tällaisia oli nut Barack Obama painoi hänkin vilesimerkiksi Syyriassa ja Egyptissä. laisella edeltäjänsä käynnistämän Vangeilta haluttiin tietoja terrokidutusohjelman. Esimerkiksi Ibn nut kokonaisen salamurhien sarjan, al-Sheikh al-Libi kertoi kidutusuhan jonka uhrit valikoituvat yhtä hatarilla alla Egyptissä vuonna 2002 al-Qaiperusteilla kuin George W. Se on hetki, joka kuluu möläytyksen ja sen selittelyn välillä. Pääkirjoitus Vesikidutettu Helsinki-Vantaan lentokentällä PALKKIONMETSÄSTÄJÄT OTTIVAT Shaker Aamerin kiinni allisten ja biologisten aseiden käyttöä. YllättäEpäiltyjä vankilentoja Suomen kautta oli kymmeniä vän paljon. Kummassakin Shaker tunnettu vesikidutuksen uhri kuljetettiin Seutulan lenAameria pahoinpideltiin ja kidutettiin. usein kohtalokkaan saati tuomittu. Suomi on yksi maa niistä 47:stä, joka tähän asti vuosina 2001?2006. Toivottavasti eduskunnan dyttiin lennättämään salaisiin oikeusasiamiehen selvitys kertoo, vankiloihin ja sellaisten tiedustelumikä on totuus. palvelujen käsiin, joiden tiedettiin Nobelin rauhanpalkinnon saakiduttavan vankeja. Sieltä sen perusteella näyttää todennäköiseltä, että ainakin yksi hän joutui CIA:n vangiksi Kabuliin
Työryhmän sihteerinä toimii ministeri Paavo Arhinmäen eduskunta-avustaja Antero Eerola. Nämä työpaikat menisivät telakalla suoraan työskenteleviltä sekä läheisessä yhteistyössä telakan kanssa olevilta suunnittelu- ja alihankintayrityksiltä. . 9 / Emilia Kukkala s. Nyt Turun telakalla ei ole yhtään varmaa ja Rauman telakallakin vain yhden vartiolaivan rakentaminen valtiolle. Jos STX:n Turun telakka ei saa saksalaiselta TUI-varustamolta kahden laivan tilausta, telakan pääluottamusmies Jari Aalto laskee lähes 3 000 työpaikan olevan heti vaakalaudalla. Siksi on tärkeää, että työntekijöiden edustajat ovat mukana, kun koko alan tulevaisuutta pohditaan, sanoi STX:n Turun telakalla torstaina vieraillut puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. VASEMMISTOLIITON MUUT RYHMÄN jäsenet ovat kan- sanedustaja Jari Myllykoski, pääluottamusmies Ilpo Haaja, Arctech Helsinki Shipyard oy, työsuojeluvaltuutettu Hannu Keskitalo, STX:n Rauman telakka, vastaava tutkija Timo Eklund, Metalliliitto, johtaja Markku Palokangas, ammattiliitto Pro, erityisavustaja Sarianne Hartonen, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiosihteeri Jarmo Lindén, opetus- ja kulttuuriministeriö, erityisavustaja Anne Moilanen, opetus- ja kulttuuriministeriö, elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen, SAK ja metallimies Raimo Nieminen, Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja. Hänen kokemukselleen on nyt käyttöä. KU LE 4 HT IK U VA Varapääluottamusmies Juha Jormanainen (vas.), pääluottamusmies Jari Aalto, kansanedustaja Kari Uotila ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki tapasivat torstaina Turun telakalla. Kohtalokas tilanne telakoilla » Risteilijätilausten pelastamisessa kyse viikoista. KANSANEDUSTAJAN ja Helsingin telakan pääluottamusmiehenä toimineen Kari Uotilan (vas.) mukaan meneillään on maan laivanrakennuksen ?kohtalokas tilanne?. . Siinä menisivät samalla hyttitehdas, suunnittelutoimisto ja sisustusvarusteluyritys, Aalto konkretisoi. STX:n tilausten menetyksien on laskettu merkitsevän 20 000 henkilötyövuotta tai jopa enemmän. 6 / Risto Kalliorinne s. Yt-neuvottelut Turussa ovat meneillään. Kyse viikoista Turun telakalla torstaina vieraillut Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvioi, että risteilijöiden rakentamisen rahoituksesta tulee valtionhallinnossa saada aikaan ratkaisu lähiviikkojen aikana. Aallon mukaan ratkaisu on tultava mieluummin kahden viikon sisällä » Yritystahon omistajalla on päävastuu. kuin joskus helmi- maaliskuussa. Telakkateollisuutta ei rakenneta uudelleen, Uotila toteaa. En ole täysin tyytyväinen korealaiseen omistajaan, Uotila muotoilee. Kauppalehden saamien tietojen mukaan emoyhtiö ei ole valmis myymään osakkuuksia STX Finlandista. Omistusjärjestelyillä voitaisiin taata telakkayhtiön tulevaisuus pidemmällä aikavälillä. Uotila toivoo, että Suomesta otettaisiin suoraan yhteyttä STX:ään Etelä-Korean Souliin, jotta STX Finlandin rahoitus saataisiin kuntoon. Pekka Helminen pekka.helminen@kansanuutiset.?. Tämän jälkeen keinot telakoiden pelastamiseksi ovat vähintäänkin hintelät. ?Ilman valtion mukaan tuloa tilanne laukeaa. kotimaa A Perjantai 8. Aallon mukaan hyvinkin pian. Kyse on STX:n Turun ja Rauman telakoista, mutta myös Helsingin telakasta, jonka omistavat STX ja Venäjän valtion omistama yhtiö puoliksi. Omistajalla päävastuu . Viime vuoden puolella Turun telakka hävisi Royal Caribbean -varustamon tilauksen STX:n Ranskan Saint-Nazairen telakalle. 11 PEKKA HELMINEN Vasemmistoliitolle telakoiden toimintaryhmä yhteyteen perustetaan telakkateollisuuden toimintaryhmä, joka pohtii nopealla aikataululla kouriintuntuvia keinoja alan tulevaisuuden turvaamiseksi Suomessa. Vasemmistoliitto pyytää ryhmältä esityksiä nopealla aikataululla ja vie niitä hallituksen käsiteltäväksi. Toimintaryhmän yhteispuheenjohtajina toimivat kansanedustaja Kari Uotila sekä STX:n Turun telakan työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki. . Arhinmäki ei oikein jaksa uskoa, että tilaukset voitaisiin kotiuttaa vain alihankkijoiden yhteenliittymän ja valtion järjestämällä rahoituksella ja takuilla. . Uotila on ollut mukana aiemminkin, kun Suomessa on pelastettu telakkateollisuuden toimintaedellytyksiä. Vasemmistolle on keskeistä se, että laivanrakennus tuo jatkossakin Suomeen työpaikkoja. Yritystahon omistajalla on päävastuu, Arhinmäki sanoo rahoitusjärjestelyistä. Sen tehtävä on etsiä keinoja, joilla alan tulevaisuus Suomessa turvataan. Jollei TUI-tilauksia saada, Aalto pitää STX Finlandin konkurssia mahdollisena. Jos vielä kaksi tilausta kariutuu, on kyse kauhuskenaarion toteutumisesta. Uotila johtaa Vasemmistoliiton yhteyteen perustettavaa telakkateollisuuden toimintaryhmää. helmikuuta 2013 Li Andersson s. Uotilan mukaan Ruotsi ja Tanska ovat hyviä esimerkkejä siitä, että telakoiden loputtua uutta ei tilalle saada. Nykyistä tilannetta ei Uotilan mukaan voi rinnastaa Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssiin vuonna 1989, kun yhtiön raunioille perustettiin Masa-Yards. Konkurssin tapahtuessa yhtiöllä oli Uotilan muistaman mukaan valmisteilla jopa 20 alusta
ELINKEINOELÄMÄN keskusliitto esittää uuden ratkaisumallin kolmen päivän koulutuskiistaan ensi viikolla. Syy terveyskeskuslääkärien palvelujen supistumiseen on selvä: terveyskeskusten resurssipulan ja muiden ongelmien vuoksi lääkärit ovat siirtyneet sairaaloihin, työterveys- 20 vuotta sitten huoltoon ja yksityisiin firmoihin, sesta tulevat, tarkoituksenmukaisesti perus- ja erikoissairaanhoidon välillä, usein ylikansallisten yritysten palvelukseen. Palve. Se ilmoitti, ettei ?kansallinen koulutusvapaa sakon uhalla käy työnantajille?. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät tiistaina oman esityksensä koulutuspäiviä koskevasta kiistasta. Uhkaus tehosi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä nautti jälleen ministerin luottamusta, kun Sasi väistyi varapuheenjohtajaksi ja varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz nousi puheenjohtajaksi. Sasi myönsi, että eduskuntaryhmän itsenäisyys jupakassa hävisi, mutta toisella puolella oli valtakunnan talous. . Valtiovarainministeri Iiro Viinanen uhkasi erota, jos Kimmo Sasi jatkaa eduskuntaryhmän puheenjohtajana. helmikuuta. Samaan aikaan käyntien määrä yksityislääkärillä lisääntyi yli 10, ja työterveyslääkärillä yli 30 prosenttia, Puska kertoi valtakunnallisilla Terveydenhoitajapäivillä Tampereella. Puskan mukaan julkisten terveyspalveluiden rapautuminen on eriarvoistanut terveydenhuoltoa. KU EEVA SUORLAHTI Kuohua kolmessa suuressa SILMUKKA KAHDEN aikansa johtavan poliitikon kaulalla kiristyi helmikuussa 1993. Kauppa- ja teollisuusministerin paikalta eroamaan joutunutta Kauko Juhantaloa (kesk.) uhkaa jopa valtakunnanoikeus, kertoi KU 5. MahdollisuuJulkisten Puska sanoi kandet suuria kustaniden lu e lv salaisten haluavan nuksia aiheuttaa p s tervey n tukeutua hyvään vien elintapasairae in rapautum julkiseen terveyuksien ehkäisyyn istanut o v r denhuoltoon. Näitä molempia tuetaan lisäksi julkiterveydenhuoltoa ja tukisilla sairausvakuutussivat terveyskeskusten varoilla. työtä. Läparanisivat. Lisäksi ia r e on a. Veljekset myivät yhdessä omistamansa Lomametsä Oy:n 10 miljoonalla markalla Björn Sundqvistin konkurssikypsälle Way-Up -yhtiölle. Suomessa tuloryhmien väliset erot lääkärissä käyntien määrissä ovat OECD-maiden epäoikeudenmukaisimmat, hän sanoi. . Korot ja työttömyys olisivat nousseet. KU Suomen terveydenhoito OECD:n epäoikeudenmukaisin » Yksityiset firmat hyötyvät terveyskeskusten ahdingosta. TERVEYDEN JA hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska kiirehtii sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamista, koska hänen mukaansa julkisen terveydenhuoltomme ongelmat kasautuvat nopeasti. . Rakenteiden uudistajestämisen ja rahoituksen kokonaismisen lisäksi tarvitaan terveyskesvastuun antamista riittävän suuren väestöpohjan alueelle, joita olisi kusten työn sisällöllistä kehittämistä enintään 15?20. Kymmenessä vuodessa, vuodesta 2000 vuoteen 2010, vuotuisten terveyskeskuslääkärillä käyntien määrä on vähentynyt noin 2 miljoonaa käyntiä. STS-pankin rahoittamassa kaupassa pankin pääjohtaja Ulf Sundqvist tienasi 1,5 miljoonaa. Suomen Pankissa vakuusrahastoasioita hoitanut toimistopäällikkö Liisa Halme ei ihmetellyt, että pankkien erityistilintarkastuksissa esiin nousee väärinkäytöksiä. . väestöryhmien ja o lt o hes 90 prosenttia u h n terveyde alueiden välinen erisuomalaisista sanoo, arvoistuminen saataiettä terveyspalvelujen pitäisi pääosin perustua siin katkaistua. julkiseen tuotantoon. EK:n hallitus hylkäsi torstaina palkansaajakeskusjärjestöjen esittämän mallin. Ison alueen järjestäPUSKAN MUKAAN palvelujärjestelmän reformi on välttämätön, koska julkimisvastuu ei tarkoita, etteivätkö itse sen terveydenhuollon voimavarat eipalvelut voisi sijaita lähellä ihmistä. Esitetty reformi nimenomaan vahvät juuri kasva lähivuosina. vistaisi terveyskeskuksia ja mahdol. Pankista saamansa kultaisen kädenpuristuksen jälkeen Sundqvist oli puolueen ay-siiven silmissä merkitty mies. Lisää oli tulossa. Vajaata viikkoa myöhemmin nousi kohu eräiden STSpankin luottopäätösten erityistilintarkastuksesta. Jos olisin tullut valituksi, Viinanen olisi eronnut ja sen seurauksena olisi tullut hermostumista rahamarkkinoilla. THL ja monet asiantuntijat ovat listaisi peruspalveluiden hajautetun esittäneet ratkaisuksi palvelujen järjärjestämisen. Oikeuskanslerin teettämä salainen selvitys tuki syytöksiä, joiden mukaan Juhantalo oli ministerinä käyttänyt asemaansa väärin ja kytkenyt omat velkansa Tampellan pelastusoperaatioon. Juhantalon asema oli nyt perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan täysistunnon käsissä. Samanlaisiin ongelmiin oli ajautumassa myös SDP. KU kertoi samana päivänä, että demarit etsivät haastajaa puheenjohtaja Ulf Sundqvistille STS-pankin konkurssin takia. Pudotus on ollut 20 prosenttia. 1980-luvun lopun vauhti oli kovaa ja pankinjohtajia palkittiin mitä omituisimmin kriteerein kuten antolainauskannan kasvulla. Myös kokoomuksessa kuohui. Henkilöstön osaamista on kehitettävä yritysten omista lähtökohdista. EK on valmis jatkamaan neuvotteluja asiasta. Kullakin alueella yksi muun muassa johtamisessa, töiden järjestelyssä, eri ammattien yhteispäättävä elin jakaisi kaikki julkiset voimavarat, myös sairausvakuutuktyössä ja tietojärjestelmissä. Se koski Sundqvistin ja hänen Björn-veljensä yhtiöitä. EK:n hallituksen mielestä esitys on työnantajien näkökulmasta huonompi kuin työnantajien syksyllä hylkäämä malli. ?EK ei voi hyväksyä palkansaaja- järjestöjen vaatimaa pienten yritysten neuvotteluvelvoitetta, kolmen päivän kansallista koulutusvapaaoikeutta täydellä ansionmenetyskorvauksella, eikä siihen liitettyä yli 55-vuotiaiden työhyvinvointivapaata, eikä erillisiä uhkasakkoja?, työnantajat totesivat. EK:n mukaan yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeätä ja koulutukseen työpaikoilla myös panostetaan. Tällaista vastuuta ei kukaan ryhmänjohtaja voi ottaa. » Pankinjohtajia palkittiin mitä omituisimmin kriteerein. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Ulf Sundqvistin aika puoluejohtajana oli päättymässä. THL:n pääjohtaja Pekka Puska kertoi torstaina, että vuodesta 2000 vuoteen 2010 vuotuisten terveyskeskuslääkärillä käyntien määrä vähentyi 20 prosenttia. 5. Ne hyötyvät julkisen terveyhän esitti malliksi. denhuollon ahdingosta, kun ihmiset, Tämä Puskan tarkoituksenmukaijoilla on varaa, käyttävät yksityisiä sena pitämä kokonaisresurssien jako palveluja ja työssä olevat työterveysja perus- ja erikoissairaanhoidon integraatio vahvistaisivat perushuollon palveluja. Epäilijöiden on hyvä muisluja saavat ovat niihin yleensä myös taa, että nykyaikainen erikoissairaanhoito voidaan järjestää hyvin tyytyväisiä. vain vähintään 200 000?400 000 väestöpohjalla
Tiistaina poliisi esitti Keski-Suomen käräjäoikeudelle myös toisen paikkakuntalaisen miehen vangitsemista samoin perustein esitutkinnan turvaamiseksi. Syy oli samanlaisten kommenttien iso määrä, kuin mitä naiset ääneen lausuvat. SUOMESSA KIRJASTOSSA järjestettyyn keskustelutilai- suuteen hyökkää kolme natsia tyhjillä pulloilla ja puukolla aseistautuneena. Tapahtumaa seurannut julkinen keskustelu kertoo yhtä paljon suomalaisen poliittisen mielenmaiseman muutoksesta kuin itse hyökkäyskin. Kirjan kirjoittajien vihjaillaan olevan koko hyökkäyksen takana, Mainilan laukaukset nostetaan vertauskuvana esille, kirjan todetaan olleen liian provosoiva, tapahtuman järjestäminen todetaan olleen liian provosoivaa ja aseistettujen natsien estäminen pääsemästä luentosaliin on sekin ollut liian provosoivaa. Pullokassi osui tällöin myös toiseen ovella olleeseen mieheen. Miesten avuksi oli tässä vaiheessa tullut paikalla ollut kolmas mies, joka sai tilanteen aikana teräaseen iskun ylävartaloonsa. KU Kansan Uutisten toimitusjohtaja vaihtuu KANSAN UUTISET OY:LLE on valittu uusi toimitusjohtaja. Kansan Uutisten toimitusjohtajana seitsemän vuotta ollut Mikko Pirnes, 64, jää maaliskuun alusta eläkkeelle. Virtaintorppa on toiminut viime vuodet Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä. Puukotuksen uhrin epäillään käyttäneen tilanteen aikana teleskooppipatukkaa. Tietokirjan kirjoittajat, toimittajat tai keskustelutilaisuuteen osallistuvat joutuvat puolustamaan oikeuttaan käsitellä jotain aihetta ja samalla pelkäämään turvallisuutensa puolesta . Mutta yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa asiallisen kritiikin sijaan haukutaan ja halvennetaan kirjoittajaa, voi johtaa pahimmillaan tiedostettuun tai tiedostomattomaan itsesensuuriin. Lehtiyhtiön hallitus on valinnut tehtävään Pirjo Virtaintorpan, 45. Tarvitaan entistä enemmän tutkimusta, tiedon tuottamista, asioiden avaamista, yleisötilaisuuksien järjestämistä ja enemmän julkista keskustelua. Puoluesihteeri Sirpa Puhakka ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne ovat ilmoittaneet, etteivät hae jatkoa. KU Pirjo Virtaintorppa. Sitä ei saa eikä voi rajoittaa. esittää lisäksi varapuheenjohtajien määrän lisäämistä kolmeen, koska se antaisi näkyvän paikan useammalle potentiaaliselle tulevaisuuden nimelle. . Käräjäoikeus ei kuitenkaan vanginnut miestä. Jyväskylän kaupunginkirjastossa viime viikon keskiviikkona rähinöineen kolmannenkin miehen henkilöllisyys on poliisin tiedossa. tammikuuta. kaan syntyi tilanne, jonka aikana yksi kolmesta sisään pyrkineestä miehestä pahoinpiteli ovella seisonutta miestä nyrkein ja pullokassilla lyöden. Samaan aikaan kun painotetaan, ettei äärioikeisto muodosta minkäänlaista uhkaa, syytetään aihetta käsitteleviä samaisen äärioikeiston provosoimisesta. Suurin vaara Jyväskylän puukotuksessa on, että myös se voi johtaa tietoiseen tai tiedostamattomaan itsesensuuriin. Päästämättä miehiä sisälle ovella seisonut mies ilmoitti salin olevan täynnä. Tällöin poliisin kuvauksen muYHDELLÄ MIEHISTÄ Poliisi tiedotti tiistaina, että Jyväskylässä puukotetulla oli teleskooppipatukka. Kuvassa poliisiauto Jyväskylän kaupunginkirjaston edustalla 30. Mies on etsintäkuulutettu. Poliisin mukaan Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen pyrki kolme miestä, jotka ovella ollut mies tunnisti mahdollisiksi häiriön aiheuttajiksi. LEHTIKUVA/ JANNE NOUSIAINEN JYVÄSKYLÄLÄINEN MIES oli suojalasit, suojakäsineet ja luotiliivit. Miehellä epäillään olleen hallussaan myös teräase, jota hänen ei kuitenkaan tiedetä käyttäneen. Pian puukotuksen jälkeen kolmikko pakeni paikalta. Poliisi epäilee, että pakenevia miehiä lyötiin teleskooppipatukalla ja heitä kohti heitettiin tuoli. Kuten myös poliittista toi- mintavapautta ja sananvapautta rajoittavaa väkivaltaa. Siksi itsesensuuriin vaaraan tulee suhtautua vakavasti, ongelmana demokratialle. Itsesensuurin vastastrategiana toimii vain tiedon lisääminen. Äärioikeistoa ei haluta käsitellä tai siitä ei uskalleta puhua julkisesti, koska pelätään mahdollisia seuraamuksia. Hän aloitti yhdistyk- sen tuotepäällikkönä 2006 ja on ollut vuosina 2009?2011 toiminnanjohtajana ja viimeksi kehityspäällikkönä. Helsingin Vallilasta syntyisin oleva Virtaintorppa on suorittanut Markkinointi-instituutissa markkinointiviestinnän ammattitutkinnon. Kansan Uutiset Oy julkaisee Kansan Uutisten Viikko- ja verkkolehteä sekä porilaista Satakunnan työ -lehteä. -perusteella viikon ajaksi. Kolumni olumni Oulu käynnisti henkilöpelin vasemmistoliiton ensi kesänä valittaviksi uusiksi johtohenkilöiksi tulevat Oulusta. Puolueosasto VasemmistoPlus ry. esittää erityisavustaja Jussi Saramoa uudeksi puoluesihteeriksi. KU Yksi vangittu Jyväskylän puukotuksesta vangittiin sunnuntaina epäiltynä poliittisten toimintavapauksien loukkaamisen yrityksestä sekä törkeästä pahoinpitelystä ?syytä epäillä. Suur-Patelan Vasemmisto puolestaan esittää kaupunginvaltuutettu Hanna Sarkkista johtotehtäviin niitä tarkemmin nimeämättä. Kumpaakin ehdotusta perusteellaan pohjoisen Suomen tarpeilla. VasemmistoPlus ry:n mielestä Saramolla on takanaan pitkä historia erilaisissa tehtävissä vasemmistolaisissa järjestöissä ja hän tuntee ihmiset Lapista Sörnäisiin. Järjestön mielestä vasemmistoliitto tarvitsee julistajan sijasta innostavaa organisaattoria, joka huomioi toiminnassaan kaikki puolueen sidosryhmät duunareista opiskelijoihin. ENSIMMÄISET ESITYKSET Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Itsesensuuri ei kuulu demokratiaan VAPAA KESKUSTELU NETISSÄ on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Hän aloittaa Kansan Uutisten palveluksessa maanantaina 11. helmikuuta. Suurin ironia koko kuviossa on se, että kun tällainen uhka konkretisoituu ja poliittista keskustelua pyritään estämään väkivalloin, suhtautuvat kärkkäimmät sananvapauden puolustajat siihen hiljaisuudella tai jopa vähättelemällä. Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 6 pitää perusteltuna, että oululaisen Risto Kalliorinteen tilalle valittaisiin puoluejohtoon pohjoissuomalainen henkilö. Sarkkinen on osaston mukaan osoit- Jussi Saramo. SUUR-PATELAN VASEMMISTO Hanna Sarkkinen. tanut poikkeuksellista osaamista Oulun kaupungin luottamustoimissa. VasemmistoPlus ry. ilia omilla alueillaan ja omissa sidosryhmissään. . kuten moni Suomessa asuva on jo joutunut pelkäämään rasistista väkivaltaa pitkään. » Äärioikeistoa ei haluta käsitellä tai siitä ei uskalleta puhua julkisesti, koska pelätään mahdollisia seuraamuksia. NAISVIHAA ON SUOMESSAKIN. Varapuheenjohtajat nostavat puolueen pro. Pahimmillaan se johtaa siihen, että palauteryöpyn aiheuttavia aiheita aletaan tietoisesti välttää nimettömän nettivihan tai jopa fyysisen väkivallan pelossa. Ruotsin tv:n naistoimittajat luettelivat vihaa herättävät aiheet SVT:n julkaisemalla videolla: siirtolaisten oikeuksien puolustaminen, ruotsidemokraattien kritisoiminen ja feminististen mielipiteiden esittäminen. SVT joutui myöhemmin sulkemaan videon kommentointimahdollisuuden. päivä Tampereella. Risto Kalliorinteen ja AinoKaisa Pekosen esimerkit osoittavat, että varapuheenjohtajan paikalta on hyvät mahdollisuudet nousta kansanedustajaksi. Sääntömuutos parantaisi järjestön mukaan myös alueellista kattavuutta puolueen toiminnassa. Kädessään miehellä oli pussillinen pulloja. Jos varapuheenjohtajia olisi kolme, tehtäviä olisi huomattavasti helpompi jakaa ja samalla puoluejohdon näkyvyys ja osallistuminen paikalliseen toimintaan paranisi. Vasemmistoliitolla on puoluekokous kesäkuun 8.?9
Sillä Turkuun olisi todennäköisesti saatu iso risteilijätilaus. Hän muistutti siitä, että Arhinmäki oli hänen eduskuntaavustajansa hiukan ennen puheenjohtajuutta. . Clasu on tietysti persoona, josta kaikki ovat tykänneet. Jotenkin se Siimes putsautuu ehti pois, Tennilä pohdiskeli Suvi-Anne Siimestä. . Clasuhan on fiksu ihminen, mutta siinä tuli se erehdys, että Lipponen vei leikkaamaan (hallitukseen). Kannanottoja ei kuulu, hän sanoo. pitkäaikainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä arvostelee puolueensa linjaa hallituksessa. . Se tuotti ongelmat, hän arvioi Claes Anderssonia. Samat henkilöt saavat Tennilän huomiota kirjassa: Suvi-Anne Siimes: Pakasta äkkiä vetäisty, kansantaloudesta enemmän kuin kansan taloudesta huolta kantanut Esko-Junani Tennilä saa äänensä kuuluviin. Tennilä huutaa hiljaisuuteen » Esko-Juhani Tennilä arvioi, että vasemmisto on hiljaa. . On meillä niitä aika usein vaihdettukin, että ovat vastuuta joutuneet kantamaankin, hän hymähti ja arvioi, että puoluekokous joutuu vakavasti miettimään linjaa, jolla edetään eurovaaleihin ja eduskuntavaaleihin. . Kuitenkin Suomi rakennettiin pitkälti valtionyhtiöiden varaan, Tennilä päivitteli. . LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER Ministerikipeyden musta aukko ESKO JUHANI TENNILÄN 151-sivuisesta runomuotoisesta muistelmakirjasta Toppari Arkadianmäellä (WSOY 2013) on helppo löytää huomiot henkilöstä, joka lukijaa kiinnostaa. Mitä se semmoinen olisi, että lähdetään vain pois. Silloin vasemmistoliiton edeltäjä SKDL sai 40 kansanedustajaa. . Nyt eletään tämmöisiä aikoja, että valtion pitää vetäytyä kaikesta. Hän totesi, että hallituksessa oltiin yksimielisiä telakkalainapäätöksestä. . Hallitustaipaleen alku ei ole ollut kovin vaikea. Kannatus pitää hankkia. Puoluekokous ei mene hymistellessä. Vasemmistoliiton puoluekokous on kesäkuussa Tampereella. Paavo Arhinmäki: Finanssikapitalismi on mätä, mutta jottei se kaatuisi hallitsemattomasti, suurta tuhoa tuottaen, sitä on nyt pakko tukea, Paavo perustelee. Miksi sitten joku voittoa tavoitteleva mäkimies taitoluistelija tai kapitalismi suostuisi kaatumaan hallitusti, se kysymys jää Rovaniemellä käsittelemättä. Claes Andersson: Sinne, ministerikipeyden mustaan aukkoon katoaa meiltä taas yksi toivo. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? 7. Nyt alistutaan. Tennilä ihmetteli hiljaisuutta. . Kyse on aika lähellä olleesta ihmisestä, hän pohjusti. . Kaikessa annetaan periksi. Tästä huolta kannan. Hän muisteli aikaa, jolloin aloitti eduskunnassa eli vuotta 1975. Kyllä Paavo hyvin hoiti viime kauden, hän sanoi Paavo Arhinmäestä. . Vasemmisto on hiljentynyt. Kannanottoja ei kuulu, hän sanoi. Hän totesi, että sama koskee SDP:tä, ja kysyi, mihin vasemmisto on kadonnut Suomesta. Helppo alku hallituksessa Tennilä ennusti, että vasemmiston kovat paikat tulevat helmikuussa hallituskauden puolivälineuvotteluissa ja maaliskuussa valtiontalouden kehysriihessä. . Kyllä Paavo on kyvykäs ihminen ilman muuta, ja osaavakin ilman muuta. Siinä pitää olla tulisuutta ja todellista tahtoa ja yritystä. Tuli satanen työmarkkinatukeen, tuli pieniä korjauksia, luvattiin nuorisotakuu, hän listasi. Hän sanoi kahden asian mittaavan vasemmisto kevään aikana: Alistuuko puolue leikkauksiin valtiontalouden sopeuttamisen nimissä ja miten se suhtautuu kysymykseen eläkeiän nostosta. . Sitä viedään nyt ja viejänä on kokoomus, Tennilä sanoi keskiviikkona Helsingissä tuoreen kirjansa julkistamistilaisuudessa. Tennilä on kirjoittanut runomuotoisen muistelmateoksen Toppari Arkadianmäellä (WSOY 2013.) VASEMMISTOLIITON ENTINEN Surkein ratkaisu Hallitustaipaleen surkein ratkaisu on Tennilän mielestä ollut telakkapäätös, jossa ei myönnetty telakkayhtiön pyytämää 50 miljoonan euroa pääomalainaan. . Ei vain kuulemma valtio voi enää osallistua tällaisiin toimiin. Siinä on kattava henkilöhakemisto. Kirjan julkistustilaisuudessa Tennilältä kysyttiin, kuka on ollut paras vasemmistoliiton puheenjohtajista. . Tässä näkyy sitten, millaisella asenteella vasemmisto menee eteenpäin. Nyt taitaa vasemmisto olla niin oikealla, että vasemmistoväkeä hir- vittää. Jos se leikkauksissa vielä antaa periksi, näkymät ovat hankalat. Eläkeikäkysymyksen todellisena ongelmana hän piti sitä, että ikääntyneet pannaan pois töistä . Siitä ei hallitus puhu eivätkä työnantajatkaan. » Mitä se semmoinen olisi, että lähdetään vain pois? Tennilä ei kuitenkaan pidä hyvänä ratkaisuna sitä, että vasemmistoliitto lähtisi hallituksesta. . Mutta koko tilanne on vasemmiston kannalta vaikea. Tennilä sanoi kuitenkin, että puoluejohtaja kantaa aina täyden vastuun. . Otetaan kannat ja vaikutetaan meille tärkeisiin asioihin, hän sanoi ja ihmetteli, mistä enää leikata. Kyvykäs Paavo Vasemmistoliiton puheenjohtajaa Paavo Arhinmäkeä Tennilä ei kuitenkaan kritisoinut yhtä rankasti kuin puoluetta
Takaa tehokPohjolan talvikeleissä. an a n tal alvik lvike kel le eis issä ä. T UU S UU kaan turvallisuuden jäällä ja hyvän vetokyvyn lumessa. EU-rengasmerkintä ei nas astar t enka ta tar enkaita. koske nastarenkaita. O Ojantie 26, PORI, O puh. kerros, 00530 Helsinki. Esillä ovat sääntömääräiset asiat sekä ammatti-osaston sääntöjen muuttaminen liiton edustajakokouksen hyväksymien sääntöjen mukaiseksi. ( (02) ) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 TALVIwww.valtarengas.fi Pohjolan olosuhteisiin kehitetty ja testattu nastaton talvirengas. RENKAAT POISTOHINNOIN! »Järjestöhakemisto #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK LC OWKUVCOKUGGP .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R ? 0'6+56 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ Helsingin Elintarviketyöntekijät ao 10 Kevätkokous ke 6.3.2013 klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. vaatesäilytyksen Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8 www.turva.fi. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 16 samassa paikassa. SUNNUNTAITANSSIT 10.2.2013 klo 16-21 Talkootie 4 01350 Vantaa puh. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Jari Grek & Kasmir Liput 12 ? sis. Nastoitettu talvirengas, joka tarjoaa täydellistä Nastoitettu talvirengas, joka luottamusta Pohjolan tarjoaa täydellistä luottamusta talvikeleissä
Kun porukka on ilmoittanut valmiutensa tulla omistajaksi, niin se voisi tulla myös rahoittajaksi, muistuttaa Lehtonen. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.fi Irtisanova OP-Pohjola teki kovaa tulosta KESKELLÄ 150 MILJOONAN euron säästöohjelmaa ja huomattavia henkilöstövähennyksiä OP-Pohjola-ryhmän sijoitukset paljastuivat erinomaisiksi. KU nen perinne ja tämä on nähty tälläkin kaudella. Henkilöstövähennysten osuus OP-Pohjolan vuoteen 2015 ulottuvassa 150 miljoonan euron säästöohjelmasta on kolmannes. Väinämöinen räppäsi Cool Jam -leirillä leirikeskukseen kokoontui viime viikonloppuna kansainvälinen joukko 15-18 -vuotiaita nuoria. Virosta, Latviasta, Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta tulleet nuoret osallistuivat pioneerien isännöimään nelipäiväiseen Cool Jam -tapahtumaan, jossa koulutettiin tulevia festivaalityöntekijöitä. . Festivaali järjestettäisiin pajamuotoisena eli siellä on eri aiheisia työpajoja, joita nuoret itse vetäisivät. Porukalla on pohdittu muun muassa mitä voisi olla pohjoismainen nuorisokulttuuri ja sen anti. (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus) rahoituksen turvin on järjestetty kolme leiriä, enCIMON sin Tanskassa ja Islannissa ja nyt viimeisenä Suomessa. Tässä pitäisikin nyt keskittyä siihen, että tilatut kaksi TUI Cruisesvarustamon risteilijät saataisiin rahoituksen osalta kuntoon. . On erittäin positiivista, että STX:n alihankintaverkosto on aidosti valmis tulemaan talkoisiin mukaan. Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että mitään ei ole tällä hetkellä myynnissä, vaikka omistushaluja on monella taholla virinnyt. . Ministerimme ovat hyviä ja tekevät parhaansa joka ikinen päivä. Ensimmäinen askel olisi saksalaisten TUI-risteilijöiden rakentamisen varmistaminen. Leireillä on luotu ja tehty itse pohjoismaista nuorisokulttuuria ja paikallisuus nousee esiin sitä kautta että tehdään itse. Sammalniemen leirillä esimerkiksi Väinämöinen yritti laulamisen sijaan räpätä vastapuolen suohon. Helsingin ja Uudenmaan pioneerit ovat suunnitelleet jo pitkään lasten ja nuorten festivaalia yhdessä muutaman pohjoismaisen nuorisojärjestön ja nuorisotalon kanssa, kertoo EteläSAMMALNIEMEN Suomen SDPL:n puheenjohtaja Antti Nordin. . Ideana oli, että festivaaliyleisö osallistuu itse festivaalin tekemiseen ja toteuttamiseen. Hallituksen eripurainen syksy ja alkuvuoden telakkatakaisku ovat saaneet osan aktiiveistamme hämmennyksen valtaan. EU-tukipaketeista tuohtuneet euroskeptikot ja perinteiset hallituskriitikot ovat saamassa kavereikseen kuntauudistukseen tuskastuneet kuntapäättäjät, vanhuspalvelulakiin pettyneet eläkeläiset, talouskurisopimuksista suivaantuneet nuoret ja telakoista tuohtuneet ay-miehet. HALLITUSVAIKUTTAMISEN TUSKA on vasemmiston ikiaikai- Leirin viimeisenä päivänä nuoret esittivät koko joukolle ryhmissä tekemiään lauluja. Metalli tukee STX-telakan alihankkijoita MERITEOLLISUUDEN alihankintayrityk- set ovat perustaneet yhdistyksen, jonka tarkoituksena pyrkiä varmistamaan STX Finlandin Turun telakan tulevaisuus. Kun tarvitsisi tukea ja uusia ideoita, niin vastaan tulee vaatimuksia oppositioon siirtymisestä. Yhdistykseen on tulossa 80 alihankkijaa, jotka vakuuttavat olevansa valmiita sijoittamaan hankkeeseen myös pääomia. Metalliliiton työehtosihteeri ja vasemmistoryhmän vetäjä Turja Lehtonen pitää alihankkijoiden liikkeelle lähtöä myönteisenä. . Näin myös tapahtuu, sillä kriittisyys nauttii monen vasemmiston aktiivin arvomaailmassa suurempaa suosiota kuin poliittinen vaikuttaminen. VASEMMISTOLIITON JOHTAMINEN hallitusasemassa on eri- tyisen kova homma. Olemme ainoa puolue, jonka eduskuntaryhmästä piti erottaa kansanedustajia, koska he esittivät epäluottamuslausetta hallitukselle ja omille ministereillemme heti hallituksen muodostamisen jälkeen. Olemme varmaan ainoa puolue, jonka omat aktiivit tekevät otsa hiessä laskelmia ja työstävät kirjoituksia, joilla he yrittävät todistaa että puolueen aikaansaamat parannukset eivät ole parannuksia laisinkaan. Olemme myös ainoa hallituspuolue, jonka eduskuntaryhmästä erotetut kansanedustajat kiertävät kenttää haukkumassa hallitusta ja omaa puoluettaan. Olimme ainoa puolue, jonka hallitusneuvottelijoista osa poistui säätytalolta ennen kuin työssä oli päästy kunnolla alkuun. Kun saa aikaan tuloksia, niin kohtaa aikaansaannosten mitätöintiä. Ryhmä julkisti keskiviikkona tilinpäätöksen, jossa sijoitusten arvonnousun sisältävä tulos käyvin arvoin kohosi ennätykselliseen 1,3 miljardiin euroon. Tulos ilman sijoitusten arvonnousua ja ennen veroja oli 601 miljoonaa euroa (2011: 525 miljoonaa). Viime viikkoina olen taas aistinut lisääntyvää kriittisyyttä. Hallitus esittää omistajille jaettavaksi osinkoina 145 miljoonaa euroa. OP-Pohjola-ryhmä päätti joulukuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena vähennetään 561 työpaikkaa. Kaiken läpäisevänä teemana on omaan tekemiseen innostaminen ja rohkaiseminen. . Jos tämä verkosto haluaisi tehdä todellisen isänmaallisen teon, pitäisi huolehtia rahoituksesta, koska kysymys ei ole enää laivatilauksesta. Silti he odottavat luottavaisina, että kenttäväki hoitaa heidät eduskuntaan puolueen listoilta taas ensi vaaleissa. Saimme ensimmäisen hallitusvuoden aikana läpi monia vaatimuksiamme. Vasemmisto on vääntänyt perusturvaan korotuksia, muuttanut liikennepolitiikan suuntaa, parantanut pienituloisten perheiden harrastusmahdollisuuksia, saanut aikaan solidaarisuusveron rikkaille, neuvotellut lisärahaa vanhuspalvelulain toteuttamiseen, vääntänyt vakuudet Kreikan lainapaketille? Emme ole periaatteeton ja mitätön toimija, vaan poliittinen vaikutusvaltamme on todellisuudessa vaalikannatustamme (8.1%) suurempi. Kriittisyyttä pitää olla, mutta ainoastaan kielteisten asioiden näkeminen on masentavaa ja alituinen tarkoitusperien epäily tappaa innostuksen. Vaikeassa tilanteessa tarvitaan enemmän luottamusta, lisää työtä ja tuoreita ideoita. Itse festivaali toteutetaan vuonna 2014. Festivaalille on ideoitu muun muassa rentoutus- ja musiikkipajoja. Vaalikautta on jäljellä vielä yli puolet, joten peliaikaa tavoitteiden saavuttamiseen ja kannatuksen kohottamiseen riittää. Nyt ei ole aika heittää pyyhettä kehään, mikäli äänestäjiemme tärkeinä pitämillä asioilla on meille mitään merkitystä. Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. 9. Vahinkovakuutuksen ja varallisuudenhoi- don tulokset paranivat mutta pankkitoiminnan tulos oli tiedotteen mukaan edellisvuoden tasolla. Ryhmään kuuluva Pohjola Pankki teki viime vuonna ennätystuloksen. Tulos ennen veroja oli 374 miljoonaa euroa (2011: 258 miljoonaa). Näistä irtisanomisia on 247 ja 314 toteutetaan muilla järjestelyillä. Lisäksi 150 henkilön tehtävät ulkoistetaan. Kuluvana vuonna tuloksen ennen veroja odotetaan ylittävän ennätysvuoden tuloksen. Väliaikaista pankkiveroa Pohjola Pankki laskee maksavansa tältä vuodelta 19 miljoonaa euroa. KU MILLA RUUSKA Kolumni Risto Kalliorinne risto.kalliorinne@eduskunta.? Hallitustuska OLEN ENNENKIN kirjoittanut hallitusvaikuttamisen vai- keudesta. Henkilöstö arvosteli voimakkaasti työnantajan toimintatapoja neuvotteluissa. Ryhmän palveluksessa oli syyskuun lopussa 6 568 henkilöä
Leikkaukset nimenomaan eivät ole tässä taloustilanteessa suhdannepoliittisesti kovin järkeviä, hän sanoo. Viitanen esittää panoksia teollisuuden toimintaedellytyksiin ja yritysten kykyyn investoida. . Lasketaan solidaarisuusveron alarajaa vaikkapa 50 000 euron vuosituloihin, hän ehdottaa. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto oli samalla linjalla. . Kaikki isot asiat ovat auki. Vai voisiko pitää pyörät pyörimässä ja työllisyyttä yllä? Uotila muistuttaa siitä, että samalla tavalla kuin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi valtion velan taittaminen, sinne on kirjattu myös tavoitteeksi työttömyyden lasku viiteen prosenttiin. . Mitä presidentti Sauli Niinistö kansanedustajien mielestä sanoi avajaispuheessaan? VASEMMISTOLIITON KANSANEDUSTAJA Kari Uotila tulkitsee, että presidentti Sauli Niinistön puheet leikkauksia tehneistä 1990-luvun hallituksista ja siitä, että nytkin on tehtävä, mitä ?tekemättä ei voi jättää?, tarkoittavat leikkauslistoja tälle keväälle. . Siitä ei ole juuri puhuttu, mutta siitäkin olisi syytä pitää kiinni, Uotila sanoo. Uotilan mielestä helmikuussa pidettävässä hallituksen puoliväliriihessä ja maaliskuun kehysriihessä onkin syytä arvioida sopeuttamistarve ja jos päädytään sopeuttamiseen, se tulee arvioida oikeudenmukaisuuden pohjalta. . Pitää miettiä, kannattaako nyt pitää tiukasti kiinni hallitusohjelman perälaudoista vai laittaa lisää el- Kari Uotila 10 » Niinistö varoitti tekemästä samoja virheitä kuin 1990-luvulla. Annika Lapintie vytykseen, vaikkapa asuntotuotantoon. Kannattiko hän Joku kolme koulutuspäivää on toki merkittävä asia, mutta sillä ei ratkaista huoltosuhteen tai kestävyysvajeen ongelmia. myös solidaarisuusvero ja aiempi pääomaveron korottaminen ovat toimia, joita voi hyvin jatkaa jossain muodossa. Ei kovin järkevää Ehkä, ehkä ei SDP:n Pia Viitanen pitää hyvänä kysymystä siitä, viittasiko presidentti suoraan leikkauslistoihin. . Hän on aiemmin puhunut syrjäytymisen torjunnasta ja yhteisvastuusta, mutta nyt hän antoi kriisioppia, että tehkää kovia päätöksiä, Uotila arvioi. Uotilan mielestä on kuitenkin syytä miettiä, kannattaako maan taloutta sopeuttaa tiukasti. . Hän viittasi siihen, että taloudellisissa haasteissa Suomi on ollut aiemminkin, mutta määrätietoisella asenteella päätöksiä on kyetty tekemään. Männistön tuntuma on se, että nyt niin hallituspuolueissa kuin oppositiossa tajutaan tilanteen haastavuus. . Kahdeksan tulkintaa presidentin puheesta » Valtiopäivät avattiin tiistaina. Kaikki ymmärtävät, että nyt tarvitaan päätöksiä, jotka varmasti eivät ole helppoja mutta väistämättömiä. Pia Viitanen Lasse Männistö. Minusta Kokoomuksen Lasse Männistö taas ei kuullut presidentin puhuvan leikkauslistoista. . Nyt pitää alkaa puhua siitä, miten turvataan hyvinvointipalvelut. Outi Alanko-Kahiluoto Sauli Niinistö puhui tiistaina ensi kerran presidenttinä valtiopäivien avajaisissa. Nyt valtion pitää todella ottaa homma hanskaan, jotta ihmiset saavat halvempia asuntoja. Ei kannata syventää lamaa tiukalla politiikalla. 1990-luvun virheet Vasemmistoliiton Annika Lapintie on astetta lempeämpi suhteessa presidenttiin. . Myös julkisen vallan toimet ovat tärkeät. Sitä viestiä pidän tärkeänä että talouteen pitää tarttua, mutta minusta keinot olisivat työllisyys ja talouskasvu. Tulkitsen, että Niinistö varoitti tekemästä samoja virheitä kuin tehtiin 1990-luvulla. Silloin leikkaukset kohdistuivat pienituloisiin ja heissä on yhä työttömiä ja velkakierteessä olevia yrittäjiä. Lapintie tarjoaa valtiontalouden tasapainottamisen keinoiksi hyvätuloisten verotuksen kiristämistä. . Hän puhui siitä, että Suomen taloudelliset haasteet ovat sen suuruisia, että ?tekemättä ei voi jättää?, Männistö sanoo. . Presidentti vaihtoi selkeästi teemaa. Minusta presidentti pikemminkin palautti mieleen, että kun 1990-luvulla leikattiin, sillä oli myös ikäviä seurauksia. Alanko-Kahiluoto pitää hankalana tilannetta, jossa hallitus ei ole saanut tehtyä päätöksiä isoista asioista, kuten kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveysuudistuksista tai eläkeiästä. . Niistä olisi pitänyt päättää aika päivää sitten
ryskimästä saliin, jossa oli satakunta ihmistä. Oli aika kylmää kyytiä nostaa leikkauslistat esiin ja sanoa voimakkaasti, että on leikattava. Haluaisin todella tietää, miten se tilanteen jo ollessa päällä onnistuu. tai sitten luotiin tarkoituksellisesti . Siis: he estivät kolmea natsia puukkoineen ja ?taisteluvarustuksineen. Jos tuollaiselta korokkeelta lausutaan tuollaisia asioita, tulkitsen, että presidentin mukaan emme selviä ilman rajuja leikkauksia. käsitys kahden ääriliikkeen välisestä rähinöinnistä. Kuinka tämä on mahdollista nähdä minään muuna kuin sankaritekona? Ne Jyväskylä DIY-kollektiivin henkilöt, jotka estivät hyökkäyksen, toimivat helvetin skarpisti ja pelkästään oikein. tulkinta tekee kovasti hallaa totuudelle. Jos yksi porukka kirjoittaa tietokirjan ja sitten järjestää kirjastossa siitä avoimen keskustelutilaisuuden, johon toinen porukka hyökkää puukkojen kanssa, niin kyllä siinä tilanteessa on nähdäkseni tasan yksi ääri. Samaan ääreen kuuluvat ne yhteiskunnalliset vaikuttajat eduskuntaa myöten, jotka ovat antaneet siunauksen poliittiselle terrorille. Minusta se on väärin ja tosi rumaa puhetta, Tiainen sanoo. . Kauniit ajatukset eivät puukolta pelasta. Entä kenen mielestä ovivahtien olisi pitänyt paeta ja päästää natsit saliin? Muutamien mielestä mahdollisimman traaginen lopputulos olisi paras, koska puolustuskyvyttömiä uhreja ajatellessaan voisi tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi. Miksei onnistuneesta puolustautumisesta voida iloita? Omissa laskuissani ihmishenki ja -terveys ovat pirusti tärkeämpiä kuin moraalinen ylemmyydentunto. SISÄMINISTERIÖ JA SUPO vähättelevät äärioikeiston uhkaa. Mediassa meni monin paikoin läpi . Tämä on valheellista ja vastuutonta. Ja onko presidentin asia ohjata kansanedustajia tällaisiin päätöksiin? Minä olen tullut tänne puolustamaan köyhiä ja pudonneita. Ihminen puuttui Aino-Kaisa Pekonen piti hyvänä sitä, että Niinistö puolusti sananvapautta ja siihen liittyen koskemattomuutta. Niinistö sanoi, että suomalainen demokratia ja yhteiskunnan eheys Eila Tiainen ovat suuria arvoja, jotka eivät rakennu samanlaisuudelle, vaan toisen yksilön ihmisyyden ja ajatusten kunnioittamiselle. . Jäin kaipaamaan tämän hetken isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Modigia kuohuttaa tapa, jolla presidentti puhui leikkauksista. . Minulla on ystäväperhe, jossa on nyt työtön kolmannessa sukupolvessa. Näemme yhä 1990-luvun laman leikkausten seuraukset. Tulkinnat vaihtelevat. Keinoista Männistö ei halua puhua. . Sellainen maksaa aina enemmän. Silvia Modig Väärin ja tosi rumaa Eila Tiainen arvioi, että aika on korostanut niin pitkään yksilöllisyyttä, ettemme osaa puhaltaa yhteen hiileen. . Hän puolusti leikkauslistoja niin voimakkaasti ja yksipuolisesti, että minun on pakko kysyä, onko se ainoa keino tasapainottaa valtion taloutta. Tätä oppia voimme vaatia muualta tulevilta tai toisin ajattelevalta, kunhan sitä itse noudatamme. Yksi heistä sai itse puukosta. He suojelivat paitsi sananvapautta, kokoontumisvapautta ja poliittista toimintavapautta, myös aivan konkreettisesti jokaisen tilaisuuteen osallistuneen henkeä ja terveyttä. Hän olisi voinut mainita muitakin valtion talouden tasapainottamisen keinoja, Pekonen arvosteli. . Poliisia ei tilaisuuden suojaaminen kiinnostanut. Onneksi valtaa käyttävien vähättelijöiden vastapainoksi löytyy selkärankaisia ja vastuuntuntoisia ihmisiä pistämään pistettä natsien pelleilylle. MORAALIJEESUKSET EHTIVÄT vaatia puolustautumista ilman voimankäyttöä. Missä oli nuorisotakuu, sosiaalinen eriytyminen, kyseli vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig presidentin puheesta. . Jos demokratiassa ajaa asiaansa väkivaltaa käyttämällä, sanoissa tai teoissa, se on väkivaltaa kaikkia kohtaan, Niinistö sanoi. . LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN Kolumni Emilia Kukkala emilia.kukkala@uta.? Puolustautumisen oikeutuksesta HYÖKKÄYS Äärioikeisto Suomessa -kirjan tiimoilta jär- leikkauksia vai varoitti niistä. Missä vaiheessa ja millä keinoin sen nousun saa pysäyttää? Kirjoittaja on tamperelainen toimittaja. 11. Väkivalta kuuluu äärioikeiston ideologiaan, pelon ideologiaan, se ei ole pelkkä keino. Täysin käsittämätöntä vääntöä taas on julkisuudessa käyty siitä, toimivatko tilaisuuden järjestyksenvalvonnasta vastanneet henkilöt oikein. Niinistö on halunnut esiintyä koko kansan presidenttinä, mutta tämä puhe ei ollut koko kansan puhe. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Aino-Kaisa Pekonen jestettyyn keskustelutilaisuuteen ei yllättänyt asioita vähänkään seuranneita . Käsi ylös, kuka ottaa vapaaehtoisesti rassia rintaansa. Ei kyllä ole, Modig sanoi. . Joskus suomalainen pakkomielle vääntää epäsuhtaisestakin tilanteesta ?tasapuolinen. Ja miksipä eivät antaisi, sehän on heidän ideologiansa ja tavoitteidensa mukaista! Äärioikeisto ei ole vain muutama hairahtanut puukkoheppu, se on osa yhteiskunnallista todellisuuttamme ja poliittista maisemaamme pohjalta huipulle asti. Muuten presidentin puheesta puuttui ihminen. kuten tilaisuuden järjestäjiä, jotka siihen olivat asianmukaisesti varautuneet. En anna ohjeita hallitukselle. Ei ollut koko kansan puhe
Suomella on kaikki edellytykset hyötyä Venäjän talousmahdin kasvusta, tohtori Pekka Sutela sanoo. TEKSTI Jouko Huru KUVA Jarmo Lintunen . Muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan ole. Sutela on varma, että Venäjän myllyt jauhavat poliittiset ja taloudelliset haasteensa niin, että siitä tulee entistä kovempi luu Euroopan talouteen. Sutela tuntee entisten sosialististen maiden taloudet. Hän toimi Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimus-. VENÄJÄ ON entistä enemmän osa Eurooppaa, Venäjän talouden asiantuntija, valtiotieteen tohtori Pekka Sutela sanoo. Suomen Pankin johtavan neuvonantajan virasta vuonna 2011 eläköitynyt Sutela arvioi, että tulevaisuudessa Venäjä integroituu entistä enemmän Eurooppaan: . Onhan tämä Euroopan kahtiajaon loppuminen isompia juttuja, joita on tapahtunut viimeisten kymmenien vuosien aikana. Aktiivisesti edelleen tutkimus- ja opetustyötä tekevältä Sutelalta on vastikään ilmestynyt kirja, Ruplan maa - kuinka Venäjästä tuli normaali talous (Siltala 2012). Se on hänen mukaansa win-win-tilanne, jossa kaikki hyötyvät. . Venäjän kasvava talous on Suomen etu » Venäjän talous kasvaa ja integroituu entistä tiiviimmin Eurooppaan. Varsinkin, jos kehitystä katsoo vähänkään historiallista taustaa vasten. Päinvastoin. Siinä hän keskittyy erityisesti presidenttinä ja pääministerinä vaikuttaneen Vladimir Putinin kauteen. Sutela rakentaa kirjassaan nyky-Venäjän taloushistorian sillat tähän päivään aina Neuvostoliiton ajoista lähtien. Venäjän talouden kasvu on koko ajan selvästi suurempaa kuin muun Euroopan. Eurooppakin voittaa Eurooppalaisten ei pidä Sutelan mukaan olla kuitenkaan huolissaan Venäjän eurooppalais- 12 Venäjästä tulee entistä kovempi luu Euroopan talouteen. tumisesta
Moni ihmetteli aikoinaan, miksi valkovenäläiset Belarus-traktorit olivat niin isoja ja painavia. Nii.? a t uo milloin t ole suoraan yhden välillä johtaja teyttä siihen, mijoutuu tasapainotten iso valtio on. telemaan. Mutta se on myös tätä koko Vetelan mukaan noudattamaan. näjän erityislaatua. Halutaan näytSutela sanoo suoraan, että Putää, miten Venäjä poikkea toisista tin ei ole ollut vahva johtaja. Siellä on keskeraateja pidetään ja nään kilpailevia, kuinka ankaria puaika epämääräisiä ja huonosti orgaheita pidetään. ii s o ?Putin su Sutela määnisoituja ryhmiä. ät ä t in rittelee, että vahMyös Putinin kalo il m valla valtiolla ei veripiirissä. Muutoin siellä keskityttiin tekemään ta- Sutela sanoo, että Suomella on kaikki maantieteelliset ja kulttuuriset edellytykset hyötyä Venäjän talousmahdin kasvusta. Neuvostoliiton aikojen haikailijoille Pekka Sutela sanoo, että on aivan turha kuvitella, että pärjäisi Venäjällä, jos ei pärjää muuallakin. vallisia kaupunki-Ladoja. . Strategian noudattamisen sijaan tämä keskittyy taktikoimaan SUTELA SANOO, että kapitalismin keja luovimaan hittymisen logiikka on vahva Venä. Ei tarvitse kännykkää keksiä uudestaan. Neuvostoliitossa kaikki mahdollinen teknologinen tavaratuotanto oli valjastettu aseteollisuuden palvelukseen. Kekseliästä Neuvostoliitossa oli niin sanottu kaksoistuotanto. . Niitä rakennettiin Neuvostoliitossa useita satoja kauas Uralille ja muualle sisämaahan viholliskoneiden saavuttamattomiin. Jos tuotanto niissä lopetetaan, joutuu melkein koko kaupunki työttömäksi. . Niin yksinkersaan. Tällöin valtionjohto samaistetaan siihen, käsitys, ettei ole olemassa edes mikuinka suuri on armeija, kuinka tään maata johtavaa Putinin sekupaljon on virkamiehiä, rokratiaa. kuinka komeita pa. No, sen takia, että niillä piti kyetä vetämään tykkejä. Kaksoistuotanto yhä ongelma Neuvostoaikaisen kaksoistuotannon purkamisesta on tullut suuri taloudellinen ja sosiaalinen ongelma yhden tuotantolaitoksen kaupungeissa. Kun tuesta tulee pitkäaikaista, se on hyödytöntä. Suomella edellytykset hyötyä laitoksen BOFIT:in päällikkönä vuosina 1998? 2009. Kovaa vääntöä Kun Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, alkoi maassa hirmuinen vääntö sosialismista markkinatalouteen. Hän väittää, ettei Venäjällä taista se ei ole ollut. ole vahvaa valtiota eikä vahvaa hallintoa. SUTELA TIETÄÄ, että vakavasti otettavien venäläisten politiikantutki. Vahva valtio on tuu tekemään komprositä, että pystytään asetmisseja ja suosimaan miltamaan ja saavuttamaan tavoitloin tätä milloin tuota. teet. Se tuki yritysten kautta työpaikkoja. Kaksoistuotannon purkaminen on edelleen suuri ongelma Venäjällä. Kehitys on saanut siellä sellaitelemaan. sia piirteitä, joista ei ole syytä pitää. Sutela myöntää, että Putinin vahvan imagon luonti on osaksi Putinin johtamalla hallinnolla on kyllä strategioita maan kehittäheikkouden peittämistä: miseksi, mutta se ei pysty niitä Su. Se ei ole totta. Hän jou. Se tarkoittaa sitä, että pystyy kasvamaan nopeasti omaksumalla sitä, mitä muut ovat keksineet. Silloin oli mahdollista pärjätä Neuvostoliitossa, vaikkei pärjännyt missään muualla. Mutta nyt on aivan turha kuvitella, että pärjäisi Venäjällä, jos ei pärjää muuallakin. LEHTIKUVA/ IVAN SEKRETAREV Pekka Sutela sanoo, ettei Vladimir Putin ole ollut vahva johtaja vaan sovittelija, joka taktikoi ja luovii. Venäjällä ei ole vahvaa valtiota eikä hallintoa yllättää Vladimir jän toteuttanut hänen käskyjään: Putinin johtaman Venäjän arvios. Putin maista ja on vahva. ei ole vedellyt Kremlissä naruistaan eikä nukkearmeija ole kautta VenäJouko Huru PEKKA SUTELA 13. Logistiset edut ja kulttuurin tuntemus ovat Suomella parempia kuin muilla pohjoismailla tai KeskiEuroopalla. Verratessaan Suomen ja Venäjän talouksien kehittyneisyyttä Sutela arvioi, että Suomella on mahdollisuudet hyötyä rakennemuutosten eriaikaisuudesta. Maassamme hiipuvalla konepaja- ja muulla raskaan rakentamisen alalla saattaisi olla nyt Venäjän-markkinat. . Silloin 1990-luvulla Venäjän ei tarvinnut keksiä myöskään pankkeja, kahviloita eikä ravintoloita. Venäjä on lähivuosina ohittamassa maan rakentamiseen liittyvä nopean kasvun vaiheen . Nyt konserni on omillaan. Veitikka silmäkulmassa Sutela huomauttaa, että yhteiskunnan tuki joillekin teollisuuden aloille voi olla hyvä, jos se on väliaikaista ja nostaa tuotannon omilleen . vastoin tämän imagoa ja maivin vahva valtio. netta. Vuoden 2008 talouskriisin yhteydessä nähtiin, että kun talousasiantuntijat halusivat pistää ruumiiksi näitä vanhoja tuotantolaitoksia, jotka eivät tuottaneet mitään kilpailukykyistä, niin Putinin hallinto tuki mieluummin yrityksiä. jonka Suomi on jo ohittanut. Se on yleisimpiä virhekäsijoiden keskuudessa on vallitseva tyksiä, mitä Venäjästä on. Samoilla tehtailla oli kyky valmistaa sekä panssarivaunuja että kuorma-autoja. Ongelmaksi muotoutui se, että kylmän sodan olosuhteissakin kapasiteetti pystyi tuottamaan niin paljon kuorma-autoja, ettei niille ollut kysyntää. Ladan-tehtailla tuotettiin vain tarvittava määrä sotilaskäyttöön sopivia nelivetoisia autoja. Rakennemuutoksista puhuessaan Sutela viittaa yhdysvaltalaiseen taloustieteilijään Alexander Gerschenkroniin, joka puhui kehittyvien maiden ?takapajuisuuden eduista?: . Sutela kuvaa Neuvostoliittoa ironiseen sävyyn pelkistämällä, että talousopin kielellä siellä keskityttiin tuottamaan aseita ja puoluejohtaja Leonid Bre?nevin teoksia. Vaikka pelkistämisestä ei ole pilkka kaukana, kuvaa varsinkin tavaratuotannon keskittyminen aseisiin hämmästyttävän tarkkaan todellisuutta. Sielläkin pitäisi olla vahva valtalouden ja valtapelien oman luontio, joka pystyisi ohjaamaan ja ranonvoiman kautta. Tässä mielessä esimerkiksi Sutela pitää Putinia sovitteliRuotsilla on ollut perinteisesti hyjana . Eikä niitä valtajoittamaan sitä, mitä tapahtuu: pelejäkään kukaan pysty suunnit. hän kuulostaa viittaavan Suomeen: . Strategia toteutuu markkinajällä. Ainoat lähellä olevat markkinat, missä tullaan rakentamaan paljon tulevaisuudessa ovat Venäjällä. Hyvien Neuvostoliiton aikaisten kauppasuhteitten perään haikailijoille Sutela kuitenkin nostaa varoittavan kätensä: . Jos Suomi aikoo hyötyä Venäjän nykyvaiheesta, on aktivoiduttava kiireesti. Näissä tehtaissa ja kaupungeissa tuotetaan edelleen työllisyyden vuoksi kehnosti kilpailevia tuotteita. Sutela muistuttaa, että samaan vuoden 2008 kriisin aikaan Yhdysvalloissa valtio tuki esimerkiksi General Motorsia sen vaikeuksissa
Ongelman ydin on siinä, että puusepänalan työehtosopimus on tehty tehdastyöläisille, ei liikkuville työntekijöille. Olen taistellut tällä ammattinimikkeellä töitä tekevien puolesta, että saataisiin nämä asiat edes jollekin raiteelle. Mäenpäällä on tähän taisteluun kulunut pääluottamusmiehenä kahdeksan vuotta. Vastaavasti verottaja hyväksyy näitä korvauksia verottomaksi. Novartin asentajien huonosta asemasta on esimerkkinä ruokarahakorvaukset, jotka alkavat vasta 15 kilometrin päässä niin sanotusta työhönottopaikasta. . Neljän kuukauden kurssista kaksi kuukautta suoritetaan Novartilla työharjoitteluna. ja niihin liittyvät epäkohdat. Ne ovat siirtyneet liittojen välisiksi kiistoiksi. Vanhimmat erimielisyysmuistiot ovat vuodelta 2011. 2013. Se on johtanut siihen, että eri paikkakunnilla on eri korvaukset. Mäenpää itse on tullut Novartille oppisopimustietä, jota hän pitää parhaana tapana. Uudeksi ongelmaksi on noussut ulkomaisen työvoiman rekrytointi, lähinnä virolaisten. Pääsuunta rintamilla on tietenkin ollut työnantaja, mutta lähes samaa lajia ovat hänelle edustaneet veroviranomainen ja välillä oma ammattiliittokin, Puuliitto. Novartin asentajat eivät erityisalantyöntekijöitä? Mäenpää toteaa, että kaikki Novartin kalusteasentajien ongelmat kulminoituvat siihen, että heitä ei ole kattavasti ja kaikkialla hyväksytty erityisalantyöntekijöiksi. Työantajalla on tässä sitten sellaisia porsaanreikiä, joita se soveltaa meihin. jia a t n Erityisalantyöntekijöiden e s a Kaluste asema on sekä verottajan että paly t väksy t y h le kanmaksajan näkökulmasta erio i e n la lainen kuin tavallisen puuliittoa is er ity laisen asema. Työnantaja maksaa i. ijöiks tuntuvasti eri tavalla päiväratyöntek hoja, ateriakorvauksia sekä matkaja muita kulukorvauksia erityisalantyöntekijöille. Silloin ongelmia olisi puolet vähemmän. Erimielisyysmuistioita riita-asioista useita Mäenpää sanoo, että Novartin kalusteasentajilla on lukuisia riita-asioita työnantajan kanssa. Olen tehnyt näistä korvauksista viimeisen vuoden aikana viisi erimielisyysmuistiota sen takia kun työnantaja ei halua neuvotella mistään. Hänen mukaansa työnantajan edustajat ovat useimmiten olleet haluttomia puuttumaan työntekijöiden esittämiin epäkohtiin, jotka ovat koskeneet joko korvausten maksamista tai sitten työsuojelua ja siihen kouluttamista. Mäenpää on tehnyt vuosien varrella lukuisia erimielisyysmuistioita näistä asioista. Ongelmia on siksi kaikilla kolmella rintamalla: työnantajan, verottajan ja ammattiliittojen suunnalla. Novart on osa kansainvälistä Nobia-konsernia, jonka pääkonttori on Tukholmassa. Novartilla on Suomessa tehdas Nastolassa. Työntekijöitä on noin 340, joista kalusteasentajia satakunta. Kalusteasentajia on muillakin ?rmoilla, esimerkiksi Topi-Kalustaja Oy:llä ja Domus Yhtiöt Oy:llä, jotka ovat Novartin tavoin kuuluisia keittiökalusteistaan. Novart ei halunnut lähteä paperilla sopimaan näistä työhön opastamisen korvauksista. Lähtökohta on, että kalusteasentajiksi ei voi opiskella yleisissä ammattioppilaitoksissa. Novart kouluttaa kalusteasentajia yhteistyössä Rajamäellä sijaitsevan Työtehoseuran (TTS) kanssa. Tärkeämmäksi hän näkee puhumisen keskeneräisistä taisteluista. Mäenpään taistelut ovat olleet mahdollisimman hankalia. Kiistat ovat edelleen ratkaisemattomia. . Meidän vanhempien asentajien mielestä vuosi on vähimmäisaika, jolloin tämän ammatin pystyy hallitsemaan. Noin 3 000 euron työkalut pitää itse vakuuttaa. Työkaluistaan he saavat korvauksia, mutta eivät esimerkiksi lomautuksen ajalta . Topilla tai Domuksella ei tällaisia ole vaan siellä korvaukset alkavat heti. Novartin asentajilla on kilometrirajat myös matkakulukorvauksien saamisille: . Siihen on mennyt melkein kirjaimellisesti myös terveys. Heidän kaikki työsuojelu- ja muut käytännön ongelmat ovat rakennustyöntekijöiden ongelmia ? eivät tehdastyöntekijöiden. . Novart on Mäenpään arvion mukaan sitoutunut ottamaan töihin noin 70 prosenttia kurssin läpäisseistä. . Työsuhde Novartiin on voimassa. Rintamia on ollut vähintään kolmeen suuntaan. Heitä kohdellaan erityisalantyöntekijöinä, jotka työskentelevät omilla toiminimillään itsenäisinä yrittäjinä. Novartin asentajien ?yrittäjyyttä. Hän luopui pääluottamusmiehen tehtävistä vuodenvaihteessa 2012 . On selkeästi kahdet työmarkkinat. Mäenpään mukaan työnantaja voittaa kokeneittenkin kurssittamisessa yhteiskunnan maksamat koulutus- ja harjoitteluajan rahat.. Meillä on Novartilla hyvin erikoisia omavastuita, kuten tuo 15 kilometrin raja ruoka- rahalle. Mäenpää ihmettelee, että heitä otetaan suoraan urakkatyöhön ilman koulutusta, mutta esimerkiksi Novartin lakkautetun tehtaan entiset kokeneet työntekijät eivät pääse suoraan töihin vaan heidän pitäisi mennä TTS:n kurssille. . Tällöin ainoa keino on tehdä erimielisyysmuistio ja jättää asiat työnantajaliitto Metsäteollisuus ry:n ja Puuliiton asiaksi. Kalusteasentajia kouluttaa työnantaja Merkittäväksi Novartin asentajia koskevaksi ongelmaksi Mäenpää sanoo työhönottamisen ja ammattiin kouluttamisen . on se, että he tekevät töitä omilla työkaluillaan. Jos olisimme asennus?rman palveluksessa, niin sitten olisimme Rakennusliiton työehtosopimuksen piirissä. Alle 15 kilometrin matkalta työnantaja ei maksa mitään verottomia, vaikka kuljetamme omilla autoillamme työnantajan omaisuutta. . Tämä on urakkatyötä. Vasta töihin otetut asentajat ovat käytännössä kuitenkin vanhempien asentajien oppipoikia. Uuvuttavaa taistelua kalusteasentajien puolesta » Janne Mäenpää on käynyt pääluottamusmiehenä vuosia taistelua kalusteasentajien ammattiryhmän oikeuksien puolesta. TEKSTI & KUVA Jouko Huru KEITTIÖKALUSTEITA VALMISTAVAN Novart Oy:n kalusteasentajien ex-pääluottamusmies Janne Mäenpää, 39, on käynyt uuvuttavaa taistelua pienen ammattiryhmänsä oikeuksien puolesta. . Hän odottaa nyt sairaslomallaan päätöstä, ovatko hänen terveysongelmansa työperäisiä. . Mutta Topin ja Domuksen kalusteasentajat ovat työnantajan ja verottajan näkökulmasta eri asemassa. Tästä on ollut myös korvausriitoja. . Työnantajan mielestä ne ovat kurssin jälkeen valmiita asentajia. Olen joutunut niin kuin lumihangessa auraamaan polkua. kuten heidän kollegansa, jotka työskentelevät rakennus?rmoissa. Liittojen välisten sopimusten perusteella he kuitenkin ovat Puuliiton alaisten tuotantolaitosten työntekijöitä, tehdasasentajia. Rakennusliitto olisi Mäenpään mukaan luontevin viiteryhmä, kun kalusteasentajat työskentelevät rakennustyömailla. vaikka vakuutukset pitää silloinkin hoitaa. 14 ?Ongelman ydin on siinä, että puusepänalan työehtosopimus on tehty tehdastyöläisille.? Mäenpää edustamat Novartin kalusteasentajat ovat käytännössä eri puolilla Suomea asennuskeikkoja rakennustyömailla tekeviä reissumiehiä. Kuitenkin he kuuluvat Puuliiton puusepänalan työehtosopimuksen piiriin. Itse he haluaisivat kuulua Rakennusliittoon . Kun matkaa on 16 kilometriä työhönottopaikalta, maksetaan 16 kilometrin korvaukset ja yksi ruokaraha. Totuus työmaalla on aivan toinen. Lähtöni pääluottamusmiehen tehtävistä oli oma ratkaisu. Minulla on mennyt terveys näiden asioiden kanssa. Terveydestään hän ei kuitenkaan halua puhua enempää
Silti hän arvostelee kovin sanoin oman liittonsa toimintaa näissä kalusteasentajien asioissa. . Työntekijän etu pitäisi olla Puuliitonkin etu. . Se nimittäin koskee nyt kaikkia Novartin asentajia, niitäkin joilla on ollut parempi verokohtelu. Hänen mielestään tämäkin päätös alleviivaa sitä, miten tärkeää on se, mihin liittoon kuuluu. . Kyse on verottomien korvausten menettämisestä veroviraston piirimuutoksen yhteydessä. Verokohtelusta valittanut asentaja vaati vähennettäväksi verotuksessaan tulonhankkimiskuluina ateriakorvauksen sekä työvälinehankinta-, huolto- ja korjauskuluja. Aiemmin hän oli saanut vähennykset. Hallintooikeus hylkäsi vaateet tammikuussa 2013. Perusteluissa todettiin, että erityisalan (talonrakennus-, maanrakennus- ja metsätyöalat) päivittäisistä matkoista erityiselle työntekemispaikalle on oikeus saada työnantajalta verovapaasti ateriakorvaus tai tehdä vastaavan suuruinen vähennys. Perusteena on kuitenkin aina tilapäisyyden edellytysten täyttyminen. Hylkäysperusteissa katsottiin, että verovelvollinen ei työskentele mainituilla toimialoilla. JANNE MÄENPÄÄN pääluotta- musmiesaikana tehdystä hallinto-oikeusvalituksesta hän itse sanoo, että perusteluina valitukselle oli se, että eri veropiireissä Novartin kalusteasentajien verottomia korvauksia kohdellaan eri tavoin. Mäenpää harmittelee oikeuden päätöstä. Alapartanen itse on perehtynyt puusepänalan asioihin. Puuliiton hallitukseen kuuluva Mäenpää pitää hyvänä asiana, että liitto valittaa päätöksestä. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen TURUN HALLINTO-OIKEUTEEN teh- tiin vuosi sitten valitus koskien verottajan muuttunutta Novartin työntekijän kohtelua. Jos kalusteasentajat olisivat rakennusliiton sopimuksen piirissä, olisivat vero-ongelmat häipyneet sen sileän tien. PUULIITON SIHTEERI Jyrki Alapartanen kertoo Kansan Uutisille, että liitto valittaa oikeuden päätöksestä. Olen joutunut niin kuin lumihangessa auraamaan polkua, kuvaa Janne Mäenpää taisteluaan kalusteasentajien oikeuksien puolesta. 15. Puuliitto ei ole tehnyt näiden asioiden eteen yhtään mitään vaikka tilanteesta on oltu vuosia tietoisia. Suurimmaksi syyksi Puuliiton toimimattomuuteen pienen erityisalantyöntekijäryhmän etujen valvonnassa Mäenpää näkee liiton toiminnan politisoitumisen ja oman edun tavoittelun.
Kaikki kietoutuvat samaan vyyhtiin. Naisen paikkaa ja asentoa määriteltäessä lyömäaseena on ollut ja on milloin uskonto, milloin psykologia tai biologia. Vaikkapa tämä huorittelu, onhan se aivan posketonta. Ihan hirvittävän hyväntuulinen housuton Aristoteles kärrätään lavalle ja tekee tyylilajin kättelyssä selväksi. Sitä tehdään joka päivä mainoksissa, lehtiotsikoissa ja työpaikkojen kahvihuoneissa, poliitikkojen puheissa ja päätöksissä, romanttisen elokuvan loppuhuipennuksessa. Varmistimet on poistettu ja tosikot älkööt vaivautuko. Kollaasimainen esitys koostuu välähdyksistä, joissa katsojien eteen lätkäistään tyrmistyttäviä kuvia siitä todellisuudesta, jossa naiset elävät. Ohjaaja Matti Ijäs, Kulttuurihaitari 1/2013 TERJO AALTONEN Antiikin Kreikan kauniit ja rohkeat: Sodan jumala Ares (Robin Svartström) ja rakkauden jumalatar Afrodite (Satu Silvo). Ne on poimittu laululyriikoista kuten Impaled Nazarene -yhtyeen biisistä Nyrkillä tapettava huora tai internetin keskustelupalstoilta. Kuulostaa synkeältä, mutta näytelmän kirjoittaja Laura Gustafsson ja ohjaaja Sakari Hokkanen ovat valinneet aseekseen huumorin. Sydäntä kylmää ja samaan aikaan naurattaa. Edes hetkeksi. Samaa vyyhtiä Feminismin äidinmaidossa imeneelle esityksen teesit eivät ole uusia. B kulttuuri En ole sinisilmäinen, mutta uskon, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Mutta kun sanaa tarpeeksi toistetaan, se menettää mahtinsa. Siihen osallistuvat naiset itsekin. Ryhmäteatterin esitys näyttää ettei aihe tyhjentynyt yhteen romaaniin tai näytelmään. Silvo säteilee Esityksen ensimmäinen puolisko on nimeltään Huora, toinen on Satu. 11-vuotiasta huoritellaan, 14-vuotiasta huoritellaan, mummoa huoritellaan. Kirkkokuoro laulaa kuinka äiti on huora, tyttöystävä on huora ja päiväkodin täti on huora. Vaikka tyylilajiin kuuluvat liioittelu ja kärjistykset, kaikkein hirveimmät tekstit eivät ole 16 kirjailijan mielikuvitusta. Ensin esitellään ihmisten maailmaa, sitten fantasioidaan se paremmaksi kun rakkauden jumalatar Afrodite kerubeineen saapuu Helsinkiin.. Taustalla hurmaavan hauskat kerubit Heidi Kirves ja Aija Pahkala. Niin kamalaa, että naurattaa » Huorasatu on riemukas, feministinen julistus, jonka ase on nauru. SE ALKAA pippelistä, Ryhmäteatterin Huorasatu. Mutta eipä niitä ole Suomessa ennen näyttämöllä nähty eikä kuultu, ei tähän tyyliin ainakaan. Huorasatu osoittaa etteivät nais- ja lapsikauppa Thaimaassa, kauneusleikkauksesta Kun huorasanaa tarpeeksi toistetaan, se menettää mahtinsa. Edes hetkeksi. haaveileva teinityttö Suomessa tai keskustelupalstoille oksennettava naisviha ole toisistaan irrallisia ääri-ilmiöitä
Kososella on kokemusta myös tiskin takaa. Ravintola Loppu on paikka laitakaupungilla, jonne kertoja, Adam, ajautuu hyvin huonojen bileiden jälkeen. Mutta jokaisessa muurissa on särö, josta valo virtaa sisään. Teos on omistettu Lauralle. On vaikea hahmottaa suuntaa ja suunnitella tulevaa. Ravintola on mainio näyttämö ja näytelmä tarjoilijan silmin lähes joka ilta samanlainen. Myös nuoremman polven näyttelijät tekevät kaikki hienoa työtä. Plussaa käsiohjelmalle Erityismaininnan ansaitsee Huorasadun käsiohjelma. 200 sivua. » Jokaisessa muurissa on särö, josta valo virtaa sisään. Anna Paju HUORASATU. Avohoidon merkittävä lisääminen toki merkitsi, että potilaat ovat enemmän keskellämme kuin vielä 1980-luvulla. 134 sivua. 17. Ministeriön tiedotteessa todetaan, että hänen erityis- Huorasatu sekoittaa iloisesti populaarikulttuurin kreikkalaiseen mytologiaan, esittää ankaraa mediakritiikkiä ja puolustaa sorrettuja. Kiiltäväpaperisen naistenlehden muotoon puettu julkaisu sisältää esitystietojen lisäksi muun muassa norjalaisen veteraanifeministi Berit Åsin Sortajan strategiat ja Amnestyn Pia Puu Oksasen kirjoituksen seksuaalioikeuksista. Toki myös kevätmuoti- ja matkailuvinkit antiikin Kreikkaan ja horoskooppeja. vahvuuksiaan ovat taidepolitiikan, lainsäädännön ja taiteilijoiden toimeentulokysymysten tuntemus sekä erinomaiset verkostot yhteiskunnan eri alueilla. Filosofian maisteri Sirnö on työskennellyt Tampereella museoalan eri tehtävissä, Tampereen työväen teatterin tiedottajana vuosina 2000?2003, vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 2003?2011 sekä Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2011. Like 2012. Esiintyjäjoukossa ei ole heikkoa lenkkiä ja kaikki huhkivat rooleja enemmän kuin katsoja ehtii laskea. Ja että joku voi kantaa sellaista lavasäteilyä kuin Satu Silvo! Niin Afroditena kuin kuin Akan Ronttina parittajana hän hurmaa, ei kuitenkaan särmättömästi. Ajettiin Siperian läpi kohti Kiinaa. KU Tiskirotan muistoja vaellusvuosilta VILLE JUURIKKALA KEVÄÄLLÄ 2010 ilmestyi Marco Kososen (synt. Adam seuraa esimerkkiä ja on pian työssä ravintolassa, joka monen muun vastaavan paikan tavoin on asiakkailleen koko maailma. mieleen Leo Lindstenin Istuja pitkän illan, Jim Jarmuschin elokuvat tai Prahassa Cafe Slavian seinältä katsova da Silvan hypnoottinen ETÄISESTI TULEE Marco Kosonen on tehnyt taidetta myös Shadowplayn trumpetistina. nistaa teoksesta toisia kanta-asiakkaita, mutta teos ei ole avainromaani. Tyylittelyn ja etäännytyksen ansiosta kertomuksessa on yhtä lailla goottiaineksia. Kirja oli muun muassa Finlandia-ehdokkaana. YKSI MIELEN sairauden merkkejä on ulko- puolisen mielestä täysin merkityksettömien, tekstiä pakenevien muistiinpanojen tekeminen päivästä toiseen. Esikoiskirjansa julkaissut Anna-Liisa Tarvainen kertoo tällaisesta käytöksestä kaiken sen muun ohella, mitä hän kertomuksessaan lähisukulaisensa asioista paljastaa. 30 vuoden aika yrittäjänä ja sairaan läheisen tukihenkilönä ovat antaneet kirjoittajalle mahdollisuuden kypsyttää kaiken sanottavansa. » Tekijä toivoo pystyvänsä Aimo Ruusunen antamaan merkitystä tummaankin elämään. ANNA-LIISA TARVAINEN: Tumma elämä. Omakustanne 2012. Sirnö aloittaa tehtävässä maaliskuun alussa. Tehtävä on määräaikainen ja se päättyy 28. Käsikirjoitus: Laura Gustafsson. Mitä ajatellaan, siitä on puhuttava Ohjaus: Sakari Hokkanen. Ihmiset viihtyvät ja tuntevat olevansa turvassa . LEHTIKUVA KULTTUURI- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on nimittänyt filosofian maisteri, toiminnanjohtaja Minna Sirnön Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi. Robin Svartström taipuu Richard Gereksi, muun muassa. Hän on Marco Kososen äiti. Minna Jokinen maalaus Absintin juoja. Hän näkee taksista nousevan iltapukuun sonnustautuneen naisen, joka pujahtaa sisään talon kivijalassa olevasta kolosta, kuin Ihmemaan kani. mutta sitten aivan kuin Hämärän rajamailla -tyyppisissä tv-sarjoissa kaiken tutun ja tavallisen seasta alkaa nousta outoja asioita. Adam saa kokea, että ravintolan ovi ei aukea enää ulospäin. Tosin tekijän elämästä ponnistavaksi. Afrodite haluaa tehdä vallankumouksen ja vaatii oikeuksia naisille, homoille ja eläimille, mutta myös kestävämpiä sukkahousuja. Vaikka vauhtia piisaa, on osassa kohtauksia mihinkään johtamatonta tyhjäkäyntiä ja jotkut sivupolut, kuten eläinten oikeudet olisi voinut jättää kokonaan pois. helmikuuta 2018. Sirnöllä on vahva kokemus yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja kulttuuripolitiikasta yhdistettynä taidehallinnon ja taidekentän tuntemukseen. Ravintolassa on myös huomattavan paljon yhdennäköisyyttä Kruununhaassa 2005 lopetettuun Savannaan, jonka City-lehti aikanaan nimesi kaupungin tunkkaisimmaksi. Tekijä toivoo pystyvänsä antamaan merkitystä tummaankin elämään. Omakustanteeksi teos on harvinaisen viimeistelty, vaikka pilkun paikkoja voi aina osoitella. Nuoren, juuri armeijasta päässeen miehen sairastuminen skitsofreniaan on sisarelle aluksi shokki, jota kuitenkin vuosikymmenien ja kokemuksen antama tieto ja voima auttaa arvioimaan. Näin syntyy yleisempikin kokonaiskuva siitä, mitä mielen sairastuminen on ja mitä se potilaalle ja hänen läheisilleen merkitsee. Tarvainen siis puhuu siitä, mistä ei tavallisesti puhuta, mutta mitä kuitenkin ongelmien kohdatessa ajatellaan. Häpeä ja vaikeneminen olivat vallalla vahvasti myös silloin, kun sairaat suljettiin tiukasti laitoksiin ja kun suvunkaan kesken ongelmiin joutuneen asi- oista ei liikoja puhuttu. Vaan ovatko asiat nytkään kovin paljon toisin. Voi myös pohtia, mitä lopulta tiedämme siitä, mitä sairaaksi kokemamme ihmisen mielessä oikeasti liikkuu. TUMMA ELÄMÄ on sitä, että siinä on hyvin paljon epäselvää. 1965) esikoisteos Rock?n roll Suicide Bar, joka oli selonteko Kososen ja hänen kaverinsa ideasta implementoida hotelli reppumatkailijoille Kamputseaan. Vaikka toivosta ei aina voi puhua, hyviäkin hetkiä on. Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämö. LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO Huorasatu perustuu Laura Gustafssonin samannimiseen esikoisteokseen. Musiikki ulottuu Carmina Buranasta Mötley Crüehun. Huorasatu nauraa patriarkaatille, mutta nauraa se naisillekin. Se ei jättänyt epäilystäkään siitä, ettei Kososella olisi hyvinä hetkinään kertojan lahjoja. Pian esikoisteoksen jälkeen lajityyppi on vaihtunut kaunokirjallisuudeksi. Oletan, että ainakin jotkut paikan kanta-asiakkaista saattavat tun- MARCO KOSONEN: Ravintola Loppu. Loppukin tulee yllättäen ja hieman lässähtäen. Näistä muutamasta negatiivista huomiosta huolimatta Huorasatu on riemastuttava teatterielämys. Mutta Tarvainen on kirjoittanut omat kokemuksensa niin, että syntyy jonkinlainen käsitys vaikeuksien luonteesta. Teoksen rakenne, tapahtumien kuvausta täydentävät pohdinnat sekä mielenterveyteen liittyvät ?asiantuntijapuheet? luovat kokonaisuuden, jonka kautta lukija voi eläytyä ja tuntea myötätuntoa. Elämällä on arvoa. Mutta merkitseekö se mielenterveysongelmien ymmärtämisen lisääntymistä. Junan ikkunasta avautui ihmeellinen taiga, teksti oli kulkevaa, musikaalista ja aistimusvoimaista. Vaikea sanoa. Juuri tällaiset hyvin henkilökohtaiset kuvaukset auttavat näkemään, että elää ja kärsiä voi monella tavalla. Itseironiakin pilkahtaa rakkauden jumalattaren hahmossa. Minna Suuronen tekee jokaisen lyhyenkin pyrähdyksen lavalla tarkasti, niin kuin aina. Kyseessä oli eräänlainen elämäntapakuvaus, joka valaisi myös kohdemaan köyhiä oloja ja drop out -turistien toilailuja kehitysmaassa. Erityisen lennokkaana jäi mieleen hieno junamatkan kuvaus. Pääosan esittäjät ovat illasta toiseen samat tutut alkoholistit ja vierailevat tähdet ilmestyvät ovelle useammin ryhminä kuin yksilöinä. Ravintola Lopussa pelataan korttia, syödään ja katsotaan Ajaxin kulta-ajan matseja tv:stä. Tai jos niitä ei ole, kaikkeen tottuu, sairauteenkin
Lähes kahden vuoden palvelusaika kului kaukana kulttuurin sykkeestä ja perheestä . Suomentanut Kari Koski. Boy meet Girl. Kokeilla juomia, joita ei ole koskaan juonut. Kivennäisvettä. Lukea kirjoja joita ei muuten koskaan lukisi. Opetella kieltä jota ei ole koskaan kuullutkaan. JÖRN DONNER: Mammutti. Siinä on se Jörn Donner, joka tunnetaan viikkolehtien kansista, mutta mitä on pintaa syvemmällä? Kysymykseen antaa vastauksen Mammutti. Itse asiassa niin monta vastausta, että teoksen lukemisen jälkeen Donneria on vielä entistäkin vaikeampaa luokitella. Mammutti ei ole ainoastaan omaelämäkerta vaan myös romaani. Lukijan tehtäväksi jääkin päättää, koska häntä viihdytetään ja koska ollaan kosketuksissa todellisen Jörn Donnerin kanssa. Laajasti maailmalla Mammutti on nimensä mukainen järkäle, jossa on tekstejä peräti 73 vuoden ajalta. Täydellistä tuo parantuminen ei kuitenkaan ole ollut, sillä vieläkin hänen tekstissään on sangen paljon punaisen eri sävyjä, joskin hän tuntuu aina toisinaan vetävän silmilleen kyynikon paksut lasit. Kirja on täynnä matkustamista ja muuttuvaa maailmaa. Sanoista ja valtavista maailmoista niiden takana. Donner kirjoittaakin olevansa riippuvainen sanoista: ?Sanoilla voimme ottaa kantaa, yrittää sanoa minkä katsomme olevan väärin.? Ja kyllä hän sanookin. Hän kirjoittaa parantuneensa sosialismista vierailtuaan kommunistisissa maissa ja nähtyään miten niissä elettiin. 2. Armi Ratian kanssa ystävyys kesti Ratian kuolemaan saakka. Päällisin puolin vaikuttaa siltä, että Donner oli aina siellä, missä tapahtui. Suomessa, Ruotsissa, Euroopassa, Yhdysvalloissa, hän on ollut koko elämänsä ajan paikalla. Ehkä yhtä ajanjaksoa lukuun ottamatta. Donner päätti jo varsin varhaisessa vaiheessa, ettei tahdo koskea aseisiin. Teos on keitos kaikesta mahdollisesta, mutta hyvin hallittu keitos, sillä se ei hajoa luettaessa. Painavien asioiden kuten politiikan vastapariksi nousevat hieman kevyemmin luettavat päiväkirjamerkinnät ja muistiinpanot elämän varrelta. Lapsuus sodan varjossa näyttää tukeneen tätä päätöstä. Sotavuodet Donner vietti maalla, niiden aikana hän kävi kirjeenvaihtoa sisarustensa ja äitinsä kanssa. Hän ruotii omia tekemisiään ja tekemättä jättämisiään ja piirtää itsestään jääräpäistä ja jollakin tavoin välinpitämätöntä, mutta kuitenkin kaikesta avoimesti kiinnostunutta kuvaa. joissakin tätä kaikkea yhtä aikaa. Sattumia ja kieltäytyminen Moninaiseen elämään mahtuu yhtä lailla sattumia kuin tarkan suunnittelun myötä syntyneitä saavutuksiakin. Osittain toimittajantyön vuoksi Jörn Donner oli Olof Palmen murhapaikalla jo murhaa seuraavana aamuna. Hän toimi tuottajana Ingmar Bergmanin » Esikoiskirja, novellikokoelma Välsignade liv 1951. » Finlandia-palkinto vuonna 1985 teoksesta Isä ja poika. » Ensimmäinen lyhytelokuva Aamua kaupungissa 1954. » Viimeisin elokuva Kuulustelu 2009. » Perusti Suomen elokuvaarkistoa 24-vuotiaana. » Ainoa suomalainen, joka on noutanut Oscar-palkinnon. » Helsingin kaupunginvaltuutettu ensimmäisen kerran SKDL:n edustajana 1969. » RKP:n kansanedustaja 1987?1995 ja 2007. » SDP:n europarlamentaarikko 1996?1999. » Tasavallan presidentti myönsi professorin arvonimen vuonna 2003. Oscarin voittaneessa elokuvassa Fanny ja Alexander. Donner oli mukana, kun Marimekon rahavirrat piti saada kääntymään oikeaan suuntaan. Intensiivistä kirjeenvaihtoa tasapainottavat proosalliset osiot ja tirkistelyn haluisia ravitaan naisseikkailuilla, sairaskertomuksilla ja kulttuurikuvauksilla. Monen elämän edestä Mammuttia lukiessa joutuu miettimään, onko ihmisen elämä sittenkin pidempi kuin voisi kuvitella vai onko Donner vain poikkeuksellisen lahjakas ja monialainen ihminen. Näiden lisäksi Mammutti pohtii myös Albanian ja Sarajevon ongelmia, kurkistelee Saksaan ennen ja jälkeen muurin murtumisen, miettii Lähi-itää, palestiinalaisten asemaa sekä sitä, miten maailma muuttuu ja on muuttunut viimeksi kuluneiden kuudenkymmenen vuoden aikana. Utopia avoimesta maailmasta elää Donnerinkin mielessä: ?Missään päin maailmaa ei tarvittaisi rajoja, elleivät poliittiset vastakkainasettelut ja elintasoerot olisi niin pelottavan jyrkkiä.? Utopian toteutumiseen hän ei kuitenkaan usko, ainakaan ennen kuin terveyttä, koulu- Donner kirjoittaa parantuneensa sosialismista vierailtuaan kommunistisissa maissa. 18 tusta ja ravintoa koskevat peruskysymykset on ratkaistu. TEKSTI Anni-Helena Leppälä KUVA Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto Jörn Johan Donner » Syntynyt 5. 1933 Säälimättömän kaunis Itseään kohtaan Donner on säälimätön. 1 088 sivua.. Jälkimmäinen vaihtoehto vaikuttaa todennäköisemmältä. Tiistaina 80 vuotta täyttänyt Jörn Donner tutkii elämäänsä jättiuutuudessaan. Kirjat Mammutti, hampaitaan myöten terävä » Mammutti on mieletön sukellus lähihistoriaan ja nykyisyyteen. Paikoin se on hyvin runollinen, hypähtäen kitkattoman kevyesti esseemäiseen kerrontaan, jota seuraavat kaunokirjalliset tai päiväkirjamaiset osiot. Jo kirjan alussa tehdään selväksi, että kaikki kirjoitettu ei suinkaan ole välttämättä totta. Hän on tehnyt liki kaksikymmentä elokuvaa, joissa on itse toiminut niin ohjaajana, käsikirjoittajana, tuottajana kuin näyttelijänäkin . Yksi kirjan mielenkiintoisimmista osioista koostuukin tästä kirjeenvaihdosta. Tämä säälimättömyys takaa sen, että lukija on valmis antamaan hänelle kaiken anteeksi ja ymmärtämään, olipa kyse sitten rakastajattarista, puolisalaisista lapsista tai työnarkomaniasta. Mammutin tekstimaailma on tavattoman kaunis. Otava 2013. Oman osansa kritisoinnista saavat niin Guggenheim, Nokia kuin kapitalismikin. neljän eri naisen kanssa, kohuja, skandaaleja, myrskyjä vesilaseissa ja joskus vadeissakin. Se tarjoaa varsin koristelemattoman kuvan siitä, kuinka lapsi koki sodan ja miten kokemus väritti koko lapsuutta. Tavalla tai toisella tämä johti siihen, että hän kieltäytyi aseista aikana, jolloin siviilipalvelus oli yleistä vain Jehovan todistajilla. Siviilipalveluksensa hän suoritti Porin yleisessä sairaalassa. Donner ollut muun muassa kirjailija, toimittaja, elokuvien tekijä, kustantaja, ulkomaan kirjeenvaihtaja, kunnallispoliitikko, tuottaja, näyttelijä, teatteriohjaaja, kansanedustaja, ulkoasiainneuvos, pääkonsuli, europarlamentaarikko ja tv-juontaja. Hän on kirjoittanut yli kuusikymmentä kirjaa, Mammutin mukaan kirja on syntynyt nopeimmillaan muutamassa viikossa. Ei liene ihmekään, että Donnerilta löytyy vastaus siihenkin, miten ajan saa kulumaan matkustaessa. Mitä voi tehdä lentokoneessa pitkillä matkoilla. Kirjoittaa puoliunessa käsikirjoitusta. vaimosta ja kahdesta lapsesta. Tuottavuuden kannalta aika Porissakaan ei mennyt hukkaan vaan siitäkin syntyi kirja Terveenä sairaalassa. Marxismia ja matkustelua 1940?50-luvun taitteessa nuori Donner kyseenalaisti porvarillista maailmankuvaa tutustuttuaan varsin laajasti marxismiin. Se leikittelee älyllisesti ja piirtää kuvaa ainakin kahden maan kulttuurielämästä ja yhteiskunnallisista ongelmista. KOLME AVIOLIITTOA, kuusi lasta . Kirjan laajuus ei johdu ainoastaan sen sivumäärästä vaan ennen kaikkea sisällöstä
19
Voi voi, seuraan todella huonosti noita laajoja kulttuurin rakennekokonaisuuksia koskevia keskusteluja. Kieli on luonteeltaan leikillistä. Että sanoilla on merkityksiä, ja sitten ne lasketaan lauseen kalkyylissa yhteen, ja siitä tulee jokin tulos joka on sen merkitys. . Tai miksei, runouspuhetta, joka ei välttämättä avaudu kaikille runouden ystäville, eikä tarvitsekaan. Keskeisintähän on itse runous. . Koen itseni kirjoittajana eräänlaiseksi lukijaksi. Mutta taide voi olla vain yksityiskohdissa ja yksittäisissä teoksissa.. TEKSTI Siskotuulikki Toijonen LEHTIKUVA/ JARNO MELA OLLI-PEKKA TENNILÄ pokkasi Porvoossa arvoste- tun Runeberg-palkinnon runokokoelmallaan Yksinkeltainen on kaksinkeltaista (Poesia 2012). ?Olli-Pekka Tennilän kokoelma on yhtä aikaa rakenteellisesti hallittu ja ilmaisullisesti elävä kokonaisuus. Entä ne mehiläiset, joita hän hoitaa, runoilijan muusiako? . Vallitseva käsitys kielen logiikasta tai yhtä hyvin tiedon luonteesta, sellainen yk- 20 Taide voi olla vain yksityiskohdissa ja yksittäisissä teoksissa. sikäsitteisyyden ihanne, johon tieteessäkin vannotaan, ei ole mitenkään kohdallinen. Tuo on ihan kiinnostava ajatus, että olisivat muusia. Tuollainen fragmentaarisuus ja toisaalta tiheäkielinen lyhyt muoto ovat aina olleet keskeisin alueeni. Miksei. Pienkustantamoissa pidetään yllä monimuotoisuutta, usein valtavalla henkilökohtaisella työpanoksella. huikaisevan tasapainoisesti?, palkintoraati perustelee valintaansa. Edellisen kerran Runeberg-palkinto voitettiin runoteoksella kymmenen vuotta sitten. Mitä tämä kertoo runouden asemasta ja arvostuksesta Suomessa? . Rakenteita tietenkin tarvitaan yhteiskunnassa. Monimuotoisuus on kirjallisuuden elinehto, Tennilä muistuttaa. Olli-Pekka Tennilä on vasta kolmas runoteoksella Runeberg-palkinnon voittanut. Lyhyen muodon mestari Palkintoraadin mukaan Tennilän teos on runouden lisäksi kytköksissä myös aforistiseen ja proosamuotoiseen tekstiin. Kieli, sen rakenteet ja rakentuminen kiehtovat ja askarruttavat Tennilää loputtomiin. Sen kerrostumiin sukeutuminen ja runokokoelman hiominen on ollut pitkä prosessi. . Vähän kuin Wittgensteinin pupuankka. Mehiläiset muusina Kaunokirjallisten pyrintöjensä lisäksi Tennilä harrastaa mehiläistenhoitoa. Tällainen leksikaalinen, sanakirjamerkityksellinen harha on aika keskeinenkin juttu, . Kyse on varmaan myös luontumuksesta siinä mielessä. Yksinkeltainen on kaksinkeltaista -teoksen tendenssi on Tennilän mukaan määrittelemätön, niin kuin runouden ylipäätään. . No enemmänhän se on sellaista kiusaamista kuin hoitamista. Vaikkakin äärimmäisen vierasta elämänmuotoahan ne muusina edustavat. Palkitun teoksen kannet ovat runoilijan omaa, vanhalla kohopainokoneella vedostettua gra?ikkaa . Kohopaino on lisäksi todella fyysinen, jos vertaa myöhempiin hankalammin ymmärrettäviin painomenetelmiin. Sitä kirjoituksen painumista voi tutkia ja manipuloida loputtomiin. Useat kulttuurivaikuttajat, Esa-Pekka Salonen etunenässä ja viimeksi Jukka-Pekka Saraste, ovat jylisseet suomalaisen kulttuuri tilasta. Palkinnot ovat usein kaupallisesti motivoituja, eikä runous ole sellaiseen rooliin omiaan, Tennilä harmittelee. Monimuotoisuus elinehto Olli-Pekka Tennilä on Jyväskylässä toimivan Osuuskunta Poesian perustajajäsen ja sen kustannusjohtaja. Tuntuu hassulta kutsua kirjakaupaksi liikeyritystä joka pyrkii myymään mahdollisimman vähiä nimikkeitä mahdollisimman paljon. Hän karttaa sellaista runollisuutta, jossa lukijan on ratkaistava arvoitus purkamalla sisäänrakennettu koodi. Pikemminkin Tennilän kirjassa liikutaan pinnoilla, kaltevilla ja luistavillakin . Eli ei ole mitään erillistä asiaa. Wittgensteinin pupuankka Jo teoksen nimi Yksinkeltainen on kaksinkeltaista vihjaa monisävyisesti lapsen kielellisestä lahjakkuudesta ja loogisuudesta ja Tennilän vaikuttavasta, milteipä nerokkaasta tavasta käyttää sitä lyriikassaan. . Hän on myös perusteellisesti perehtynyt vanhoihin kir- japainomenetelmin ja kunnostelee vanhoja polkupyöriä perheensä kulkupeleiksi. Ristiriitaisiakin asioita on yhtä aikaa voimassa. Merkitys on aina luonteeltaan haarautuvaa. Kielellä saa leikkiä » Einstein totesi aikanaan, että jos mehiläiset katoavat, sen jälkeen ihmiskunnalla on tasan kolme vuotta aikaa. Paitsi runoudellaan, myös näiltä osin Olli-Pekka Tennilä on elämän säilyttäjä, onhan tämä sanataituri myös mehiläishoitaja. Minua kiinnostaa hylätyn tekniikan käyttöön ottaminen. Poesia on eturivin runoilijoiden perustama yhteisöllinen kustantamo, jossa keskitytään julkaisemaan mahdollisimman hyviä, omilla omaperäisillä tavoillaan erilaisia, kirjoja genrekirjallisuuden sijaan. . Myös tekstit ovat toistensa keskuudessa uteliaita omasta merkityksestään. loso?aa ja kirjoittamista kymmenkunta vuotta opiskellut maisterismies yrittää määritellä. Todentaen, että ei musiikista enempää kuin runoudesta oikein voi puhua. Toivoisin että kirjakaupat suostuisivat myös myymään niitä. Olli-Pekka Tennilä ei liity heidän kuoroonsa. . Mutta jos lasten kanssa juttelee, niin huomaa nopeasti miten kieleen opitaan, matkimalla ja epävarmuutta sietämällä, Tennilä innostuu.