Hinta 3,50 ?
49-003251-1249
49
Viikko 49
Perjantaina 7.12.2012
www.kansanuutiset.fi
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Jytky oli hyödytön
» Nykyinen poliittinen ilmasto sai
kirjailija Pirjo Hassisen kiehumispisteeseen s.18
Hyvinvointivaltio historiaan. 6 Pyhä Andreas 16 Keynesiläisyys nousussa 24
09 7596 0254
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: 800015?789 004
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?18.00
Faksi: 09 7596 0301
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
ALUETOIMITUKSET
Luterilainen työmoraali
on väärinkäsitys
Tukholma ja moskeijat
sopivat yhteen
Yrittäminen ja ahkeruus ovat arvostettavia
asioita, mutta eivät ainoita arvoja, sanoo Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.
Hänen mukaansa koko luterilainen työmoraali perustuu väärinkäsitykseen. Aluksi asukkaat vastustivat moskeijan rakentamista, mutta
nyt sen on nähty rauhoittavan Medborgplatsenin seutua. 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Mikko Pirnes p. 09 7596 0380
A
Israelin ja palestiinalaisten välillä käydään myös mediasotaa. Siinäkin
Israelilla on hegemonia. Maan armeijalla on esimerkiksi 460 henkilön kielitaitoinen mediaosasto. Moskeijassa voivat
käydä muutkin kuin muslimit.
Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14,
Jarkko Mänttäri 0500 807 987
Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25,
Pekka Helminen 0500 807 995
Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14,
02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000.
TILAUSHINNAT
ARTO TIMONEN
B
14
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
138 ?
159 ?
6 kk
72 ?
86 ?
3 kk
39 ?
49 ?
1 kk
15 ?
19 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (9 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
Designkaupungin
varjopuoli
Köyhyys, alkoholismi ja kodittomuus pysäyttävät Arto Timosen
kuvissa Katu-kirjassa. Timosen
kuvat ja Ulla Pyyvaaran teksti kertovat köyhyyden lisääntymisestä
designpääkaupunki Helsingissä
todentuntuisemmin kuin akateemiset tutkimukset.
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
faksi: 09 7596 0319
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2012
Kannen kuva: Lehtikuva/ Jarno Mela
2. Jolkkonen on sitä mieltä, että Martti Luther pitäisi
pelkkää taloudellista tulosta tuijottavaa pörssikapitalismia Perkeleen villityksenä.
Ruotsin tunnetuin moskeija on toiminut
Tukholman Södermalmilla yli 12 vuotta.
Moskeijat eivät ole samanlaisia eri puolilla maailmaa, mallit sovelletaan eri maiden perinteisiin tyyleihin, kertoo imaami
Mahmoud Khal?. PR-osaston
päällikkö ei ole sattumalta nainen,
sanoo toiminnanjohtaja Tapio Kujala,
joka väittelee perjantaina Tampereen
yliopistossa Lähi-idän mediasodasta.
Naispäälliköllä annetaan mielikuva
äitiydestä ja herkkyydestä.
KRISTIINA KOIVUNEN
12
A
D
22
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p. Se taas perustuu porvariston Marxiksi kutsutun sosiologi Max Weberin kiistakirjoitukseen. sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kulttuuri s.14
Kansan Uutiset, Viikkolehti 7.12.?13.12.2012
C
Keskustelu s.20
D
Ulkomaat s.22
E
Vapaa-aika s.26
F
Pelit s.28
LEHTIKUVA/ MENAHEM KAHANA
PUHELIN
09 759 601
VERKKOSIVUT
10
www.kansanuutiset.fi
SÄHKÖPOSTI
toimitus@kansanuutiset.fi
LEVIKKI
Israelin armeijalla
460 henkilön mediaosasto
13 616 (LT/2010)
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
Jouko Joentausta p
Tämä merkitsee sitä,
että esimerkiksi yhtään metriä maanteitä ei uusita näillä verotuloilla.
. Sähköliitto on joutunut viemään asiat oikeuteen, koska laitostoimittaja ei ole laittanut alihankkijoitaan ojennukseen.
. Tällä yrityksellä oli
vielä alihankintayritys, jossa työntekijät olivat Viron venäläisiä. Katainen vaati keskiviikkona
Helsingin Sanomissa työmarkkinajärjestöiltä päätöksiä työurien
pidentämiseksi maaliskuuhun
mennessä. Se on paras tapa
pitää myös nuorille annettu eläkelupaus, Mäenpää sanoi ja muistutti
pääministerinkin kiitelleen aiemmin tänä vuonna tehtyä sopimusta.
Kovinta kieltä käytti Pron Antti
Rinne.
. A
kotimaa
Perjantai 7. Mieleeni ei tule yhtään tapausta,
missä työmaavalvonnan yhteydessä
olisi todettu asioiden olevan kunnossa.
Luukkonen odottaakin, että tilaajavastuulain kokonaisuudistuksessa
saataisiin muutosta tilanteeseen.
. joulukuuta 2012
Pekka Sauramo s. Kataiselta on kuultu paljon
puhetta, mutta vastineeksi ei ole
saatu muuta kuin petettyjä lupauksia.
Metalliliiton Riku Aalto kummasteli hallituksen toimintaa.
Jokaisen budjettiriihen yhteydessä
uhkaillaan ja pyritään kiristämään
työmarkkinajärjestöjä. Ulkomaisen työvoiman käytön taustalla on
tietysti se, että työt pitää saada teetettyä mahdollisimman halvalla. Pääministeri yrittää uhkailla
ja pakottaa järjestöjä samalla kun
omat kotiläksyt ovat tekemättä.
Missä on hallituksen omat panostukset suomalaisten työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi ja
uusien työpaikkojen luomiseksi,
joiden kautta pidemmät työurat
todellisuudessa voivat mahdollistua. Yhteiskunta ei pyöri sillä, että
työt teetetään muilla kuin suomalaisilla työntekijöillä.
Hannu Luukkonen (sit.) valittiin
Sähköliiton liittosihteeriksi poliittisesti sitoutumattoman Sähköisten
alojen ammattilaiset-ryhmän edustajana. Hallitus voi tehdä päätöksiä järjestöjen ohi, jos ne eivät
löydä ratkaisuja ennen maaliskuun
budjettikehysneuvotteluja, pääministeri sanoi muun muassa eläkepäätöksiin viitaten.
Keskusjärjestöjen puheenjohtajat vastasivat, että vasta viime
keväänä sovittiin työuria vuodella
pidentävistä toimista.
. Uskoisin kotimaisen työvoiman riittävän ihan täysin. Kun ulkomaiset toimijat ovat
täällä pääsääntöisesti töissä alle 183
vuorokautta, he eivät maksa Suomeen veroja. 11
Lyhyesti
Ammattiliitot
ärähtivät
Kataiselle
KESKUSJÄRJESTÖT JA monet ammattiliitot syyttävät pääministeri Jyrki
Kataista (kok.) uhkavaatimuksesta. Sitä ennen hän toimi parikymmentä vuotta sähköasentajana.
Sähköliiton kokonaisjäsenmäärä
on 33 000, joista runsaat 20 000 työelämän käytettävissä. Liiton työehtosopimukset päättyvät pääosin syksyllä 2014.
Risto Korhonen
risto.korhonen@kansanuutiset.?. Lopulta he sahaavat omaa nilkkaansa,
. Sähköliiton työehtoasiamieheksi Luukkonen tuli vuonna
2008. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön
vuoden 2017 alusta, sanoi SAK:n
puheenjohtaja Lauri Lyly.
STTK:N PUHEENJOHTAJA Mikko
Mäenpää tuomitsi eläkehätäilyn.
. KU
4
Tilaajavastuun tiukennus
ehkäisisi harmaata taloutta
» Sähköliiton uusi liittosihteeri Hannu Luukkonen haluaa tiukkaa tilaajavastuuta
ulkomaisen harmaan työvoiman saattamiseksi kuriin.
SAK:LAISEN SÄHKÖLIITON marraskuussa
valitulla liittosihteerillä Hannu
Luukkosella, 43, on ollut urakkaa
Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla,
jossa on tunnetusti käytetty alipalkattua ulkomaista työvoimaa. Samaan
aikaan työpaikoilla lomautetaan ja
irtisanotaan ihmisiä. Olemme saaneet selville minkälaista palkkaa heille on maksettu ja
mitä ongelmia näillä työntekijöille
on, mutta oikeusprosessi vie pitkään.
Eletään varmaan vuotta 2017 tai 2018
ennen kuin lopullinen ratkaisu on
selvillä.
Olkiluodon ongelmat ovat isot,
mutta on niitä muuallakin.
. Tilaaja joutuisi sitten
määräajoin tarkastamaan alihankintayrityksiään ja heidän maksamiaan
palkkoja
Palkataan vain ulkomaalaisia
Luukkosen mukaan sähköasennusalalla ei tarvittaisi lainkaan ulkomaalaista työvoimaa.
. Tampereen keskustaan rakennettiin iso pysäköintihalli, jossa suomalaisen yrityksen työntekijät olivat
kaikki virolaisia. harmaata
työvoimaa.
Uutena ilmiönä on Luukkosen mukaan se, että on ilmestynyt Suomeen
rekisteröityjä yrityksiä, joissa on pelkästään ulkomaalaisia työntekijöitä.
. Samalla sovittiin, että aloitetaan koko eläkejärjestelmän uudistamiseen tähtäävät neuvottelut. Talousnäkymistä riippumatta
eläkepolitiikkaa pitää aina tehdä
kestävästi ja pitkällä tähtäimellä,
ei suhdannepolitiikkana. Ryhmän nimi oli aikaisemmin
Ryhmä 2000. Suomalaisten on voitava luottaa eläkelupaukseen ja tehtyihin päätöksiin
eikä eläkejärjestelmää saa kehittää tempoilemalla. 7 / Li Andersson s. Tämä on
todellisuutta tällä hetkellä Suomessa.
Sähköliiton liittosihteeri Hannu Luukkonen.
» Uskoisin
kotimaisen
työvoiman
riittävän
ihan täysin.
Veroja ei makseta
Luukkosen mukaan suomalaiset
työnantajat eivät näe tilannetta pitkällä tähtäimellä. Odotan, että nimenomaan tilaaja
joutuisi tulevaisuudessa todelliseen
vastuuseen ja sille jäisi myös valvontavelvollisuus. En
tiedä, ovatko sähköurakoitsijat kilpailleet itsensä siihen pisteeseen,
että on pakko käyttää ns
Suopoliittinen koalimessakin on pidettävä
tio, johon kuuluivat Isyllä tietoisuutta palestiinarael, Yhdysvallat, Kanada,
T?ekki sekä Panama, Marshallinlaisten vaikeasta tilanteesta.
saaret, Nauru, Palau ja Mikronesia.
. Aiemmin sen ovat saaneet PAM:n varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen, kirjailija Claes Andersson, toimittaja
Jorma Hentilä, professori Teivo Teivainen, kansanedustaja Kari Uotila,
tutkija Jiri Nieminen ja konduktööri,
Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja, Juuso Aromaa.
Palkinto luovuttiin Helsingissä 4.
joulukuuta. Uskallanko vaatia opettajia käyttämään
uutta nimeäni koulussa. Kyllä minä ruodussa aion edelleen pysyä, Uotila sanoi KU:ssa 3. Ennen puoluetöitä hän oli toiminut kaksi vuotta päätoimisena pääluottamusmiehenä,
joten lekan ja hitsipillin käsittelystä oli vierähtänyt 4,5
vuotta.
. Tärkeintä olisi kuitenkin purkaa palestiinalaisten eristämistä
Presidentti Mahmud Abbas katmuusta maailmasta. KU
Transsukupuolisten puolustajalle palkinto
» Vasemmistonaisten
Pro Feminismi 2012
-palkinto turkulaiselle
Sade Kondelinille.
VASEMMISTONAISTEN HALLITUS Valtikka
on myöntänyt tämän vuoden Pro feminismi -palkinnon opiskelija Sade
Kondelinille. Helsingin Hietalahden telakan ammattikouluun 17-vuotiaana vuonna 1972 tullut
Kari Uotila koki elämänmuutoksen 1990-luvun alussa
ryhtyessään varapuheenjohtajana täysipäiväiseksi poliitikoksi.
Kahden ja puolen vuoden jälkeen joulukuun 1992
alussa vuorossa oli elämänmuutos toiseen suuntaan.
Uotila palasi levysepäksi telakalle, sillä palkka varapuheenjohtajuudesta loppui. KU
Arhinmäki vaatii Suomea
tunnustamaan Palestiinan valtion
puheenjohtajan
Paavo Arhinmäen mielestä Suomen
tulisi liittyä niiden noin sadan maan
joukkoon, jotka ovat tunnustaneet
Palestiinan valtion.
. Toivon, ettei meikäläinen
väki sen enempää vasemmistoliitossa kuin ay-liikkeessäkään
ajattelisi sillä tavalla, että nyt
se Uotu on hautautunut sinne telakalle. Voinko tulla
kaapista, jos olen kaupungilla töissä?
Pro feminismi -palkinto myönnettiin nyt kahdeksannen kerran. Juuri konSuomi äänesti YK:n yleiskokouktaktien solmiminen Palestiinaan ja
sessa Palestiinan puolesta. Sukupuolivähemmistöjen oikeuksien huomiointi kuntatason päätöksenteossa on Kondelinin mukaan
olematonta.
. Kondelin on Vasemmistonuorten tasa-arvojaoston puheenjohtaja.
Palkinto annetaan vuosittain miehelle, joka on tehnyt työtä sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitävien rakenteiden poistamiseksi, sukupuolten
tasa-arvon edistämiseksi ja naisten
aseman parantamiseksi.
Turkulainen Kondelin on pitänyt
esillä transsukupuolisten ihmisten
asemaa. Se voi tarkoitsoi Palestiinan saaneen ?syntymätaa kehitysyhteistyöhankkeita,
todistuksen?, mutta Arhinmäen mukulttuurivaihtoa, molemminpuolikaan mistään ei voida sopia niin
sia vierailuja, kummilapsia tai yhkauan kun Israel ja Yhdysvallat haraavat vastaan.
teisiä tiedotushankkeita. Hän muun muassa järjesti
lokakuussa Helsingissä translain uudistusta vaatineen mielenosoituksen.
Mielenosoituksessa vaadittiin
translakiin liittyvien ihmisoikeusongelmien pikaista korjaamista. Arhinpalestiinalaisiin olisi kaikkein tärmäki on itse ollut UNESCOn yleiskokeintä. Yksi
näistä on lisääntymiskyvyttömyyden
vaatimus sukupuolen tunnustamisen
ehtona.
Vasemmistonaiset yhtyy vaatimukseen siitä, että Suomen ajastaan
jälkeen jäänyt translaki uudistetaan
Sade Kondelin.
pikaisesti siten, että se kunnioittaa
transihmisten sukupuolista itsemääräämisoikeutta ja ruumiillista koskemattomuutta.
Vasemmistonaisten mielestä sukupuolisen itsemääräämisoikeuden
lisääminen parantaa myös naisten
asemaa.
Palkinto rohkeudesta
Sade Kondelin on myös esiintynyt
julkisuudessa transsukupuolisena
miehenä.
Sukupuolivähemmistöihin koh-
distuu edelleen paljon ennakkoluuloja, syrjintää ja jopa väkivaltaa. Lisäksi hän on kolmen lapsen isä.
Vapaa-ajallaan Njila toimii Vantaan
Kamerun-seuran puheenjohtajana.
Suomen Pakolaisapu on valinnut jo
15 kertaa vuoden pakolaisnaisen, jonka
tehtävänä on toimia pakolaisnaisten
puolestapuhujana. Kaupan teknisiä yksityiskohtia oli todennäköisesti hiottu jo kesällä, mutta vielä syyskuussa puoluejohtajaksi siirtynyt pääjohtaja Ulf Sundqvist sai erorahana
puolen vuoden palkan.
Monet ay-demarit vaativat Sundqvistia vetämään
asiasta johtopäätökset, mutta SDP:n puoluetoimikunta
antoi hänelle luottamuksensa.
Kai Hirvasnoro
KU:N ARKISTO
Kari Uotila totutteli uudelleen haalarihommiin.
5. Useamman vuoden ajan on toivottu vuoden pakolaisnaisen palkinnon rinnalle vastaavaa palkintoa miehelle, kertoo Suomen Pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa
Väkiparta.
Palkinnon tavoitteena
on nostaa maahanmuuttajamiesten profiilia ja tuoda maahanmuuton laajaa kirjoa esiin.
Kriteerinä valinnalle on
henkilön toiminnan myönteinen vaikutus yhteiskuntaan tai hänen
lähiyhteisöönsä. Mihinkään vanhoihin sopimukseen
paluu ei perustunut, hänellä ei
ollut ?levysepän pakastevirkaa?.
Politiikkaa hän aikoi jatkaa sen verran kuin päivätyöltä
ehtii.
. joulukuuta 1992.
» Eipä viime
yönä uni juuri
silmään tullut.
SDP:SSÄ KUOHUI. Miksi Palestiinan valtiollisen
aseman rakentaminen on tärkeää?
Siksi, että palestiinalaisilla olisi
edes hiukan tasavertaisempi asema
käydä tulevaisuudessa kansainvälisen yhteisön tukemiin neuvotteluihin Israelin kanssa. henkilötunnuksen
loppuosaa työvoimatoimistossa. Siksi palestiinalaisten asemaa pitää tukea muille
keinoilla.
VASEMMISTOLIITON
yksi tärkeistä tavoitteista saavutettiin YK:n yleiskokouksen tunnustaessa viime viikon
ARHINMÄEN MUKAAN
torstaina Palestiinan oikeuden toikouksessa äänestämässä Palestiinan
mia maailmanjärjestössä tarkkailijajäsenyyden puolesta Suomen hallivaltion statuksella.
tuksen edustajana.
. Eipä viime yönä uni juuri silmään tullut. KU
20 vuotta sitten
Uotila palasi telakalle
VASEMMISTOLIITOLLA OLI puolueen alkuvaiheessa päätoi-
miset varapuheenjohtajat. Työtkin ovat varmasti jonkin verran muuttuneet
lähes viidessä vuodessa ja sopeutumista tulee. Mutta
kyllä runkolevysepän homma edelleen on samaa raakaa
perustyötä, lekan heiluttamista ja hitsauspillien käyttöä.
Uotila pääsi takaisin telakalle, koska ammattitaitoisia
levyseppiä tarvittiin. Siksi
Vasemmistonaisten mielestä omasta
transsukupuolisuudesta kertominen
on rohkeutta vaativa ja palkinnon arvoinen teko.
Kuntavaaliehdokkaana Kondelin
nosti esille, miten myös kuntapolitiikka vaikuttaa transihmisten elämään. ?
teiskunnan pitää
lainen maailmanmaailma
olla aktiivinen. Kuitenkin näillä päätöksillä vaikutetaan todella monin tavoin transihmisten arkeen: Voinko käyttää kaupungin uimahalleja, joudunko selittelemään ?väärää. Näin neuvotteluja ei käytäisi vain järjestäytyneen
valtion ja rikkinäisen miehitysalueen kesken, Arhinmäki sanoi tiistaina puhuessaan eduskunnan Palestiina-ystävyysryhmän tilaisuudessa.
Toinen peruste Palestiinan tunnustamiselle on se, että nykyisellään
neuvottelut eivät etene. STS-pankin henkilöstöä oli satamää-
rin joutumassa vaille työtä KOP:n ostettua sen marraskuussa. Kyllä tämä
sen verran jännitti, Uotila sanoi telakan portilla.
. Samalla äänestys osoitti,
että koko maailman yleiPAAVO ARHINMÄKI sanoi,
ettei kansainvälinen
nen mielipide on Palisi
o
ä
t
diplomatia kuitenlestiinan puolella.
in
e
?Tärk
kaan ole ainoa taso,
Vaikka kaikkiaan
a
a
k
pur
jossa tarvitaan so41 valtiota pidätk uitenkin
en
t
is
la
a
lidaarisuutta Patäytyi äänestykn
ii
palest
a
t
lestiinaa kohtaan.
sestä, oli vastaan
s
u
t ä mu
Myös kansalaisyhainoastaan seler istämis
sta. ENSIMMÄINEN Mr Maahanmuuttaja on
45-vuotias Kamerunista kotoisin oleva
Jude Njila (kuvassa).
Vantaalainen Njila on Vaasanammattikorkeakoulusta valmistunut
insinööri, joka pyörittää yhden miehen
muuttofirmaa, tekee maisteriopintoja
Hankenilla ja jakaa Helsingin Sanomia
aamuöisin. Nyt äänitorven saa-
vat myös maahanmuuttajamiehet.
Vuonna 2100 maapallo on tällä systeemillä 5?6 astetta
kuumempi. ?Kaikille töitä, mutta niin
vähän kuin mahdollista?
» Pitäisikö ympäristöä saastuttava hyvinvointivaltio jättää jo
historiaan. On todennäköistä, että nyt syntyvät lapset näkevät seuraavan vuosisadan taitteen. Vasemmiston pitäisi
sen mukaan esimerkiksi
pystyä luomaan Eumilitantteja ammattiroopan laajuinen ohliittoja, katupolitiikinen
jelma ekologisesta
kaa ja ruohonjuuriSuomala
ssa
e
d
modernisaatiosta.
tason organisoituo
u
v
tuottaa
mista.
Yleisöstä nuris14 tonnia
Maltillisemmat
tiin, että ekologi.
nen modernisaatio
ehdottavat Eskelipäästöjä
sen sanoin ?ekolokuulostaa sanahirviöltä ja sen tilalle pigista modernisaatiota?
täisi keksiä ?soinimaieli nykyisen talousjärjestelmän järjestämistä ympänen slogan?.
ristöystävällisemmin ja resurssiteToinen yleisöpuhuja ehdotti työajan jakamiseen ja pakollisen työn
hokkaammin.
vähentämiseen viittaavaa lausetta:
Tähän yhdistyisi maltillinen ta-
?Kaikille töitä, mutta niin vähän kuin
mahdollista!?
Ympäristö ja ekologinen
rakennusprojekti
Onko maltillinen strategia sittenkään
maltillinen luonnon kannalta?
Kelan tutkija Tuuli Hirvilammi
esitteli tilastoja, joiden mukaan suomalaisten hiilidioksidipäästöt henkeä
kohden ovat yhdeksänneksi suurimmat koko maailmassa. Niiden sisällöt tunnetaan hyYmpäristön kohdalla radikaali
vin, ja nyt on hyvä hetki vyöryttää
strategia tarkoittaa talouskasvua vasniitä, koska vallitsee lama ja oikeistustavaa degrowth-ajattelua. Taloutossakin ollaan tietoisia ympäristökriisistä.
dessa radikaalius on Eskeli. Sijoitusta nostavat erityisesti mineraalien käyttö teollisuudessa ja rakentamisessa.
Suomalaisten kulutustasolla maapallolla pystyisi elämään vain kaksi
miljardia ihmistä.
Tältä pohjalta Hirvilammi heitti
kysymyksen talouskeskusteluun:
miten käy ympäristölle, jos rakennamme kaiken sen, mitä Eskelisen
peräänkuuluttama talouden uudelleenrakentaminen edellyttää. Suomalainen
tuottaa vuodessa 14 tonnia päästöjä,
kun joidenkin esitysten mukaan kaksi
tonnia on ehdoton maksimi.
Luonnonvarojen kulutuksessa
Suomi on kärjessä seitsemäs. Materiaalien kulutusta kun ei voi enää kas-. Luultavasti suurin osa talousjärjestelmistä, jotka pitävät meidän arkielämää pystyssä, on romahtanut niin kuumalla planeetalla.
Talouskriisin vaikutuksia ei tarvitse odotella yhtä kauan, ihmiset
tuntevat työttömyyden vaikutukset
nahoissaan. Vasemmistoliiton ja KSL:n Eurooppa-seminaarissa
selvisi, että vasemmistoa jakaa suhtautuminen talouskasvun
ja sosiaalipolitiikan suhteeseen.
ILMASTONMUUTOKSEN vaikutukset
Suomalaisten
kulutustasolla
maapallolla pystyisi elämään vain
kaksi miljardia
ihmistä.
6
näkyvät yhden ihmisen eliniän mitassa,
sanoi viime lauantaina Helsingissä
järjestetyn seminaarin avannut tutkija Teppo Eskelinen.
. Punavihreä politiikka
koostuu Eskelisen mukaan näistä
kahdesta kentästä: ympäristöstä ja
taloudesta.
Molemmilla kentillä kiistellään
louspolitiikka, keynesiläisyys, jossa
valtio takaa työllisyyden ja pitää kysynnän siten korkealla.
?Nyt on oikea
hetki iskeä?
Eskelisen mukaan radikaalien strategioiden ongelmana on ennakoimattomuus, mutta maltilliset strategiat
nyt siitä, valitako maltillinen vai raon helppo hyväksyttää välttämättödikaali strategia.
minä
Missä on kansojen välinen solidaarisuus tällä hetkellä. Suomessakin.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen
erikoistutkija.
7. On pakko pystyä vähentämään
taloudellisen tuotannon määrää.
Samalla sosiaalipolitiikka pitäisi
irrottaa hyvinvointivaltiosta.
. Samalla hän
entiseen tapaan korosti, kuinka tärkeä merkitys sijoittajien luottamuksen vahvistamisella on myös jatkossa.
» Työttömyyden
vallitessa suuret
leikkaukset
vain pahentavat
tilannetta.
VÄÄRÄ POLITIIKKA on saamassa jatkoa, vaikka IMF:n näkemyksen muuttuminen on tärkeä muutos parempaan.
Rehniläiseen arvioon takertuminen on lähitulevaisuudessa työllisyyden kannalta kestämätön linja paitsi kriisimaissa myös muissa euroalueen maissa . Tukipaketti ei jäänyt viimeiseksi, eikä pensaspalo sammunut. Suurituloiset nimittäin aiheuttavat isoimman materiaalijalanjäljen.
Suomessa tosin pienituloisimmatkin ylittävät ekologisesti kestävän kulutustason. Sitä Kelan tutkijat pohtivat
äskettäin julkaistussa kirjassaan Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla.
. Toive
on osoittautunut turhaksi.
On merkittävää, että
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on kuluvan syksyn aikana myöntänyt tehneensä virheellisiä arvioita ja
ennusteita leikkauspolitiikan kokonaistaloudellisista vaikutuksista kriisimaiden talouskehitykseen.
Olli Rehn kuitenkin reagoi IMF:n itsekritiikkiin kiistämällä komission syyllistyneen virhearvioon. Se laajeni metsäpaloksi
euroalueelle ja uhkaa laajeta lähitulevaisuudessa kauemmaksikin. Suurin ongelma on se, että hyvinvointivaltiossa sosiaalipolitiikka
perustuu talouskasvuun ja se tukee
talouskasvua. Päinvastoin. Tästä voidaan
Hirvilammin mielestä päätellä, että
Kolumni
mni
MITEN FORSSAN OHJELMA
RAHOITETTIIN?
Vasemmistoliiton ja KSL:n
Eurooppa-seminaarissa puhuttiin Euroopan laajuisesta ekologisesta rakennushankkeesta, maailmanlaajuisesta sosiaalipolitiikasta
ja talouskasvun lopettamisesta.
Ovatko tällaiset ideat utopistisia?
Kelan tutkija Tuuli Hirvilammi
ja häntä kommentoinut Jouko
Kajanoja huomauttivat yhdessä,
että esimerkiksi sosialidemokraattien vuoden 1903 Forssan ohjelma
oli aikaansa nähden erittäin radikaali ja utopistinen.
Ohjelmaa sorvatessa ei ollut aavistustakaan esimerkiksi siitä, miten
ohjelma rahoitetaan. Usko perustui
pohjimmiltaan yhteen tekijään: arvioon, että tukipakettien kokonaistaloudelliset vaikutukset olisivat leikkauksista huolimatta myönteisiä. Silti se on
toteutettu lähes kokonaan.
Koska eri tulotasoilla elävät ihmiset kuluttavat luonnonvaroja epätasaisesti, ympäristöpolitiikkaan täytyy yhdistää uudenlainen sosiaalipolitiikka. Tarvitaan erilaista asuntotuotantoa ja ruuantuotantotapoja ja ylipäänsä institutionaalista ympäristöpolitiikkaa.
?Sosiaalipolitiikka irti
hyvinvointivaltiosta?
Nyt syntyvät lapset kokevat nykyisten
talousjärjestelmien romahduksen, sanoi
tutkija Teppo Eskelinen.
Suurituloisilla isoin
materiaalijalanjälki
Köyhyys ja vauraus ovat molemmat
ekososiaalisia riskejä, Hirvilammi sanoi. Siksi meidän pitäisi kaikenlaisten köyhyyspakettien lisäksi miettiä,
mitä tehdä rikkaille. Talouskasvu aiheuttaa
ympäristöongelmia, ja sosiaalipolitiikka ei ole siinä mikään sivustaseuraaja, kirjan tekemiseen osallistunut
Hirvilammi sanoi.
Jos Kelan raportin kirjoittajien pitäisi valita Teppo Eskelisen kahdesta
strategiasta, heitä kiinnostaa enemmän radikaalimpi eli degrowth-strategia.
. vattaa nykyisestä.
Hirvilammi huomautti, että globaalisti kaikkein köyhimmät ihmiset
kärsivät eniten ympäristökriisistä,
koska rikkaiden maiden ryöstötalous
jatkuu.
. Euroalueen kriisi on parhaillaan pahin uhka
edes kohtuulliselle maailmantalouden kehitykselle.
Mikä meni pieleen?
Olli Rehn ja kumppanit uskoivat, että Kreikkaa ja
myös muita kriisimaita koskeneet tukipaketit kääntävät nämä maat suhteellisen pian nousuun. Keynesiläinen perusopetus
on se, että työttömyyden vallitessa suuret leikkaukset
vain pahentavat tilannetta.
Tähän opetukseen tukeutuneet arviot ja ennusteet
ovat osoittautuneet osuvimmiksi.
Euroopan komissio ei
ole noudattanut Keynesin
jo 1930-luvun lamavuosiin
perustunutta opetusta ja on
toivonut leikkausten kokonaistaloudellisten vaikutusten jäävän vähäisiksi. Emme ole mitenkään viattomia siihen, että Kiinassa ihmiset elää
saastuneiden vesistöjen äärellä ja sairastuu syöpään sen takia, että he ovat
olleet töissä tehtaissa, joissa tuotetaan krääsää meidän markkinoille.
. Niin paljon kuin puhutaankin
eettisestä kuluttamisesta, niin se on
ihan riittämätöntä. Hyvinvointipolitiikkaa voidaan
harjoittaa myös supistuvassa taloudessa tai nollataloudessa.
Pontus Purokuru
JARMO LINTUNEN
Pekka Sauramo
pekka.sauramo@labour.?
Pensaspalosta
metsäpaloksi
?TÄRKEINTÄ ON sammuttaa pensaspalo Kreikassa ennen
kuin se leviää metsäpaloksi euroalueelle tai muualle
Eurooppaan tai maailmantalouteen.?
Tällä tavalla luonnehti EU:n talouskomissaari Olli
Rehn keväällä 2010 Kreikan ensimmäisen tukipaketin
merkitystä. Kelan tutkimuksen mukaan perusturvalla elävä
ja yksin asuva suomalainen kuluttaa vuodessa keskimäärin 20 tonnia
luonnonvaroja, kun ympäristötutkijoiden esittämä kestävä taso olisi 6?8
tonnia.
Ainoastaan asunnottomat elävät
Suomessa kestävällä kulutustasolla.
Emmekä tietenkään voi kaikki ryhtyä asunnottomiksi. Teknologian kehitys ei pysty riittävän nopeasti ratkaisemaan ylikulutusta. Kaikissa kriisi-
maissa kriisipakettien hyväksymisen yhteydessä esitetyt ennusteet kriisimaiden lähitulevaisuuden näkymistä
osoittautuivat ylioptimistisiksi.
Ylioptimismiin kiinnitettiin huomiota jo pakettien
hyväksymisen yhteydessä. Tukipakettien suunnittelijat ja ne hyväksyneet poliittiset päättäjät uskoivat, että
sijoittajien luottamuksen vahvistaminen kumoaisi leikkausten kielteiset vaikutukset.
ARVIO ON osoittautunut täysin vääräksi. Niin kauan
kun olemme globaalissa kaupassa
kiinni, ei ole oikeutettua, että suljemme silmämme ja porskutamme
täällä.
ympäristöongelmaa ei ratkaista yksilöllisellä tasolla.
. . 010 766 8912
S-Market Sokos Helsinki
Puh. 010 766 1047
SUNNUNTAITANSSIT
9.12.2012 klo 16-21 Talkootie 4
01350 Vantaa
puh. . . HERKKUJA ON MEILLÄ
MONENLAISTA...
...tuoresuolatut kinkut,
oman keittiömme
maukkaat laatikot,
pateet, makkarat ja
paljon muuta...
CHEF WOTKIN?S PALVELUTISKIT
Prisma Itäkeskus
Puh. . . . . . . . . . . vaatesäilytyksen
TEHTAANMYYMÄLÄ
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
Puh. . . . . . Esityslista on nähtävänä myös kuntayhtymän internet-sivuilla osoitteessa
www.jao.?/valtuusto.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 21.12.2012 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän
toimistossa, Viitaniementie 1 A 2, Jyväskylä.
Jari Blom
yhtymävaltuuston puheenjohtaja
. . . . . 010 420 2623
www.puistokulma.fi
Sinitaivas
Bussi 53
ja lähijunat
Hiekkaharjuun
Liput 12 ?
sis. . . . . . 040-143 2280.
Lisäksi Anttilan verkkokaupasta ja kaikista
hyvinvarustetuista levyliikkeistä kautta maan.
YHTEISTYÖSSÄ
8
Työväenmusiikin helmet
kautta aikojen nyt
samalla levyllä.
SAATAVILLA
MYÖS CD+T-PAITA
SAMASSA PAKETISSA
Katso lisätiedot:
WWW.VASURILLA.FI. (09) 774 33 477
tehtaanmyymala@votkin.?
www.votkin.?
Lisätietoja Joulunajan aukioloajoista www.votkin.?
Valtuuston kokous
pe 14.12.2012 klo 9.00
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuuston kokous pidetään pe 14.12.2012 klo 9.00 Ravintola Priimuksen Oppiokabinetissa, Taulumäentie 45, Jyväskylä.
Kokouksen asialista on nähtävänä kuntayhtymän ilmoitustaululla, Viitaniementie 1 A, Jyväskylä. www.jao.?
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
SOIVA JOULULAHJA
PUKINKONTTIIN!
TILAA NETISTÄ
www.cdon.com
www.valmu.com
PUHELINTILAUKSET
Levykauppa Äx
puh. . . . . . . . . . .
eduskuntavaaleissa ja sitä seurannut läpimurto
ja asemien vakiintuminen myös
kuntakentällä syksyn kunnallisvaaleissa, sanoo Helsingin Yhteiskunnallinen Opiston johtokunnan puheenjohtaja Kalevi
Suomela.
. Sen tivuosina suuvarsinkin
a
a
v
a
t
t
lue
lalle he asetria voittoja.
lle ja
opettaji
tavat mystiHeidän ajatlle.
telunsa ei ole
sen nationalistiouluttaji
k
saanut jalansisen kansakunnan
jaa Suomessa vain
tahdon ja johtajuusperiaatteen. KU
vastakkain ovat kansa ja eliitti,
eivät työ ja pääoma, tai oikeisto ja
LUE tarkempi esittely kirjasta
vasemmisto.
Äärioikeisto Suomessa
Suureksi ongelmaksi demoperjantaina Kansan Uutisten
kratian kannalta äärioikeistoverkkolehdestä: www.
laisuuden tekee metapolitiikka.
kansanuutiset.fi .
Päivän
tapahtumat
uudesta
näkökulmasta.
» www.kansanuutiset.fi
9. JARMO LINTUNEN
Dan Koivulaakso, Li Andersson ja Mikael Brunila kirjansa julkistamistilaisuudessa marraskuussa.
Yhteiskunnallisen
tietoisuuden herättäjät
» Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto HYO nimesi vuoden 2012
yhteiskunnallisen tietoisuuden herättäjiksi Äärioikeisto Suomessa
-kirjan tekijät Li Andersonin, Mikael Brunilan ja Dan Koivulaakson.
äärimmäisen ajankohtaiseksi perussuomalaisten ?jytkyvoitto. Tämä aseperussuomalaisissa,
moituminen johtaa heidät
vaan valitettavasti koko yhnäkemään sekä sosialistisen työteiskunnassa ja koko puoluekenväenliikkeen että uusliberaalin
tässä.
kapitalismin vihollisinaan.
. Kirja on tärkeää ja herättävää luettavaa varsinkin opettajille ja kouluttajille, sillä tieto on
Kansa vastaan
demokratian
parasta itsepuoluseliitti
tusta protofasistista ajattelua vasÄärioikeistolaisessa ideologiassa
taan, Suomela toteaa. KIRJAN TEKEE
Äärioikeisto irtautuu
ihmisoikeuksista
. Kirjasta käy ilmi, että nyky-
Tällä termillä teoksen kirjoittajat
aikainen äärioikeistolaisuus on
tarkoittavat sellaista kielen ja käyleiseurooppalainen ilmiö, jonka
sitteiden hallintaa, jota voisi kutkeskeisiin ajatusrakennelmiin
kuuluu irtautuminen ihsua myös propagandasomisoikeusperustaidaksi.
sen liberaalin deSiinä Euroopan
ää
e
k
r
mokratian ihanja
myös Suomen
ä
t
n
Kir ja o
äärioikeisto
on
teesta, Suomela
ä
ävä
sanoo.
niittänyt viime
ja herätt
. Monet kysyvät nyt, mikä on
tämän uuden suurpuolueen äkillisen menestyksen salaisuus ja
minkälaisten asioiden kannatukseen sen menestys perustuu.
Palkintoperustelujen mukaan
teos on huolellinen tutkielma
Suomessa vaikuttaneiden ja edelleen vaikuttavien äärioikeistolaisten pienryhmien historiasta,
ideologiasta ja kansainvälisistä
yhteyksistä.
Se on myös kertomus siitä,
miten näiden ryhmien toiminta
kanavoituu perussuomalaiseen
puolueeseen.
Israelilla hätä maailmalle
välittyvästä kuvasta
» Lähi-idän tuntija Tapio
Kujala väittelee Israelin
ja palestiinalaisten kriisin
mediasodasta.
TEKSTI Jouko Huru KUVA Jarmo Lintunen
. Väitän, ettei ole sattumaa, että tämä yksikön pr-päällikkö on naisupseeri. Sekä Gazan että Länsirannan palestiinalaiset vaativat itsemääräämisoikeutta, mitä Israel vastustaa ja miehittää alueita.
Osapuolten aseistuksen epätasaisuutta Kujala kommentoi sanomalla, että on nähnyt Israelin pääministerin tiedotustoimistossa alkeellisen Qassam-raketin, jollaisia palestiinalaiset ampuvat Gazasta Israelin puolelle.
. Niitä ei pysty
suuntaamaan minnekään. Kyllä Israelilla on hegemonia tässä tiedotussodassa. Kyse on kuitenkin monimutkaisesta poliittisesta kamppailusta eikä kriisi ole ohi ennen kuin poliittiset
ongelmat on ratkaistu. Ja eikö Israelin armeijan saarto pelaakaan, jos Gazan alueelle on kyetty tuomaan
kuorma-auton mittaisia raketteja. Israelilla on hyvin koulutettu
ja suuri henkilökunta tiedotuskoneistossaan.
Toisella puolella on heikosti koulutettu pieni
henkilöstö.
Israelin armeijan kielitaitoinen media-
?Ei ole
sattumaa, että
pr-päällikkö on
naisupseeri?.
osasto koostuu yli 460 henkilöstä. Vakituisia
on 80, loput ovat media-alalla olevia asevelvollisia. Yhdysvallat on se päänäyttämö, jonka reaktioita Israelissa seurataan.
Kujalan näkemyksen mukaan palestiinalaisten huonot mediataidot korvautuvat osin
tiedotustoiminnalla, jota luotettavat kansainväliset organisaatiot, kuten YK ja Punainen
risti, harjoittavat.
Toimittajilla vaikea
osa mediasodasta
Kujala pureutuu mediasotaan toimittajien
työn kautta. Hän selvittää, miten eri osapuolet. Jos ne on
sinne tuotu, niin sehän kertoo, että koko Gazan saarto on ollut aivan turha.
Tiukan saarron vuoksi Gaza muistuttaa
tutkijan silmin suurta avovankilaa.
Israelin armeijalla
hyvät mediataidot
Kujala arvioi, että mediasodassa Israel on vahvasti niskan päällä. Sillä on hyvät resurssit ja
ammattitaitoista väkeä.
. Ne ovat itsetehtyjä. Tässä kon?iktissa kumpikaan osapuoli ei
ole syytön. Matkoja
alueelle on kertynyt kuutisen kymmentä.
Väitöskirjassa on kaksi pääkysymystä:
mitkä ovat mediasodan keinot ja mille vaikutuksille journalistit ovat alttiita mediasodassa.
Vaikka Kujalan sympatiat ovat kriisissä
heikomman puolella, mihinkään musta?
valko-ajatteluun hän ei syyllisty. Hän on tutustunut siihen toimittajan ja
dokumentaristin työssä ja nyttemmin väitöskirjansa materiaalin hankinnassa. Se käy sotaa kehnosti koulutettuja ja huonosti aseistettuja palestiinalaisia
vastaan.
Jos kriisissä olisi kysymys pelkästään
aseellisesta kamppailusta, se olisi loppunut
aikaa sitten Israelin voittoon. Ne eivät ole oikeasti raketteja vaan putken palasia. Journalismin ristipaineet Israelin ja palestiinalaisten välisessä kon?iktissa.
Kujala on perehtynyt hyvin Lähi-itään, erityisesti Israelin ja palestiinalaisten kon?iktiin. Israelin armeija on yksi maailman nykyaikaisimmista
armeijoista. Kumpikin osapuoli on rikkonut toistuvasti ihmisoikeuksia.
?Gazan saarto turha
jos se vuotaa?
Monista Gazan-kriisin epätasainen vastakkainasettelu näyttää absurdilta. Päinvastoin.
Hän on pyrkinyt dokumenteissaan ja nyt väitöksessään oikomaan väärinkäsityksiä ja yksioikoisia ennakkoluuloja.
. Silti hän ihmettelee, mikseivät israelilaiset ole esitelleet rakettien jäänteitä.
. EN TILANNUT TÄTÄ viimeistä Gazan-kriisiä,
vaikka se onkin tehnyt väitöksestäni ajankohtaisen, sutkauttaa Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Tapio Kujala haastattelunsa
aluksi.
Aiemmin myös toimittajana, elokuvadokumentaristina ja Yleisradion päällikkötehtävissä työskennellyt Kujala väittelee Tampereen yliopistossa perjantaina (7.12.) aiheesta
Lähi-idän mediasota . Jos ne saavat tuhoa
aikaan, niin ehkä siten, että putki osuu jonkun päähän.
10
Kujala kuitenkin sanoo, että tänä syksynä
on puhuttu kehittyneempienkin rakettien
ampumisesta. Osaston kansainvälisen yksikön päällikkönä ja korkeimpana tiedottajana toimii
everstiluutnantti Avital Leibovich.
. Tarpeetonta väkivaltaa ovat harjoittaneet molemmat, niin israelilaiset kuin
palestiinalaiset. Näin annetaan mielikuva äitiydestä ja herkkyydestä.
Israelilaisilla on Kujalan mukaan hätä, millainen kuva Israelista välittyy toimittajien
kautta maailmalle ja vaikuttaa siten kansainväliseen politiikkaan.
tai ?työhön?. Hän
kirjoittaa Haaretz-julkaisuun, joka
on Israelin vanhin lehti. Toisin kuitenkin kävin.
LUOKASTA PUHUMINEN vaikuttaa konsensus-Suomessa
olevan harvinaisen vaikeaa. Jos me ajattelemme, että eduskunta ja hallitus johtavat poliisia ja armeijaa, niin näkemykseni mukaan Israelissa tapahtuu melkein toisinpäin. Puolin ja toisin.
Kujala mainitsee nimeltä kaksi
maineikasta Israelin politiikan kritisoijaa. Tässä tarinassa joustoa ja
?vakavan tilanteen ymmärtämistä. Molemmat osapuolet kokevat konsensuksen
kasvojen menetyksenä.
Tapio Kujala sanoo, että tutkijan silmin Gaza
muistuttaa tiukan saarron vuoksi suurta
avovankilaa.
Li Andersson
li@vasemmistonuoret.?
Luokkakeskustelun
sietämätön vaikeus
AJANKOHTAISEN KAKKOSEN viimeisimmässä teemaillassa
oli tarkoitus puhua syrjäyttämisestä. Jos on omia lapsia, niin tilanteeseen samaistuu sen mukaan.
Kokemattoman toimittajan ammattiroolista
kon?iktialueella Kujala käyttää nimitystä turistin identiteetti:
. Hänen
mukaansa meillä on vääriä ennakkoluuloja myös
israelilaisista . vaaditaan aina pienituloisilta, samaan aikaan kun kokoomus ei edes suostu
suurpääomaa verottavan rahoitusmarkkinaveron selvittämiseen.
Uuden laman koittaessa on entistä tärkeämpää,
että vasemmisto ei sorru ajamaan oikeiston määrittämää ?yhteistä etua?. kritisoineiden toimittajien jutut löytyvät
Yhdysvalloissa ylläpidetystä camera.
org-sivustosta.
. Israelia ?väärin. Me istumme eri kansilla, jotkut jopa lukittuina autokannen alla oleviin hytteihin.
LUOKKA-ANALYYSIN PUUTE johtaa tilanteeseen, jossa
meille tarjoillaan vaihtoehdotonta yhden totuuden Suomea. Parempien työehtojen ja työehtojen kunnioittamisen, julkisten palveluiden parantamisen, elämiseen riittävän perustulon ja palkattoman työn
lopettamisen puolesta taisteleminen on mitä luokkatietoisinta ja tarpeellisinta politiikkaa Suomessa.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
11. Tarkistin jokin aika sitten, onko
siellä suomalaisia toimittajia. Israelin oma mediakeskustelu on
paljon aggressiivisempaa kuin
olen näh-
vaara
Hengen
yniseksi
y
k
ä
d
h
voi te
eellisille
tai puolu
ksi.
ille alttii
vaikutte
Israelia kritisoidaan ulkomailla, siitä nostetaan suuri haloo,
Israelissa . Propagandan kaikki tunnistavat, manipulointia ei.
Hengenvaaralliset tilanteet ja sietokykyä koettelevat kokemukset saattavat tehdä toimittajista kyynisiä, mutta myös puolueellisille vaikutteille alttiita.
Kolumni
olumni
viikko sitten tuta nahoissaan Israelin
puolustajien herkkähipiäisyyden. Hän on ehkä ensimmäistä kertaa alueella ja
tekee sitten hirmuisia tulkintoja asioista, kun ei
oikein ymmärrä, mitä siinä kulttuurissa tapahtuu.
Israel ei ole
länsidemokratia?
Kujala sanoo, ettei kon?iktiosapuolista väärin
ymmärretä ainoastaan palestiinalaisia. Ihmisten pahoinvointia ja
käyttäytymistä käsitellään puuttumatta ongelmia synnyttäviin rakenteisiin sekä niiden periytyvyyteen. Sama jyrkkyys vaivaa myös palestiinalaista poliittista kulttuuria.
. Keskusteluun
osallistuneet Sarasvuo ja Ihalainen kehuvat toistensa
puheenvuoroja, ja tulevat samalla ilmaisseeksi, että
istumme iloisina samassa laivassa. Tai keskusteluun sosiaaliturvan tasosta ja
sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta, palkattoman
työn teettämisen suuresta määrästä tai vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoituksesta ja
saavutettavuudesta. ja muualla Israelin tukijoukoissa.
Suomalaispoliitikko, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) sai
yrittävät vaikuttaa pr-koneistoillaan toimittajiin ja miten toimittajat siihen reagoivat.
Israelin vaikutuspyrkimyksiä
Kujala sanoo manipuloinniksi, koska
se on taitavaa. syyttävät muita vaihtoehtoja ajavia tai tarinaa laivassa vallitsevasta iloisesta yhteishengestä haastavia poliittisuudesta.
Kun tätä totuutta muotoillaan Helsingin Sanomien
päätoimittajan, Elinkeinoelämän keskusliiton ja suurten puolueiden toimesta ei ole mikään ihme, että vasemmisto jatkaa kutistumistaan. Turvallisuuskoneisto ikään kuin johtaa demokratiaa. tosin niistä suuri osa on positiivisia Israelin näkökulmasta.
Kujala sanoo, että nyt haastattelijallakin on
väärä mielikuva israelilaisista, kun hän sanoo
heitä eurooppalaisten kaltaisiksi.
. Hän viittaa Gabriel
She?erin ja Oren Barakin kirjaan Militarism and
Israeli society (2010).
. Tässä Suomea edustavassa veneessä istuvat ihmiset eivät kuitenkaan ole
mikään yhtenäinen porukka. Sillä on lonkerot joka alueelle.
Suurena erona pohjoismaalaiseen demokratiaan Kujala pitää Israelissa konsensus-hengen
puuttumista. Toinen on vasemmistojournalisti ja kirjailija ja Gideon Levy. Mutta yhtälailla siellä on äärityhmiä, jotka
pukeutuvat eri tavalla ja suhtautuvat eri tavalla
naisiin ja miehiin. Hän
sanoi amerikanjuutalaisia niin vaikutusvaltaisiksi, ettei Yhdysvallat pysty
suhtautumaan puolueettomasti Israeliin.
Natsien jahtaamisesta kuuluisa
Yhdysvalloissa päämajaa pitävä juutalaisorganisaatio Wiesenthal-keskus ryöpytti ensin Salolaista. Kirjassaan Hitler
puhuu juutalaisten vahingollisesta
maailmanherruudesta.
Jouko Huru
Kokemuksensa ja tutkimuksensa perusteella
Kujala tyrmää toimittajia koskevan yhtenäisen
voimakkaan ammatti-identiteetin, objektiivisen
tiedonvälittäjän roolin, jollaisesta kuullaan juhlapuheissa.
Kujala sanoo, että voimakkaat tapahtumat
vaikuttavat vahvasti toimittajiin ja näkyvät työn
tuloksissa.
. He
saattavat kyllä pukeutua samalla tavalla kuin
me. Paskaduunikeskustelu ohitetaan linjaamalla kaiken työn olevan arvokasta. Levy kuuluu
myös lehden toimitusneuvostoon.
Toinen kuuluisa vasemmistokriitikko ja kirjailija Amira Hass kirjoittaa niin ikään Haaretziin.
ISRAELIN OMA sisäinen poliittinen kes-
MUTTA JOS
kustelu on kiihkeää ja jyrkkää.
. Harva
puhuu tulonjaosta ja työehdoista, vaikka poliittisessa
päätöksenteossa keskeisintä ovat näkemykset siitä,
kenelle annetaan ja keneltä otetaan.
Sen sijaan puhutaan termeillä jotka henkilöivät
ongelmia (kuten ?syrjäytyminen?) tai toistetaan yhdessä
kuorossa kuinka tärkeää on saada nuoria ?kouluttautumaan. Sitten suomalainen juutalaisaktivisti
Gideon Bolotowsky rinnasti Salolaisen Adolf Hitlerin Mein Kampfin
lukijoihin (HS 2.12.). Ei ollut.
Kujalan tiedossa ei ole, että palestiinalaisten puolesta pidettäisiin vastaavaa sivustoa.
nyt missään muualla. Mikael Pentikäisen taannoinen pääkirjoitus Helsingin Sanomissa, jossa hän vaati lisäydinvoimaa, palkkamalttia, sosiaaliturvan leikkauksia sekä eläkeiän nostoa
ratkaisuksi eurokriisistä johtuvaan taantumaan, on luokkasodan lietsomista jos jokin. Eikä demokratia ole samanlainen kuin mikä käsitys meillä on demokratiasta.
Kujalan mukaan israelilaistutkijat sanovat, että turvallisuuskoneiston vaikutus Israelin yhteiskuntaan on valtava. Jari Sarasvuo avasi
keskustelun sinänsä mielenkiintoisella tavalla viittaamalla Niinistön Ihan tavallisia asioita -kampanjan kritiikkiin ?luokkasodan lietsontana?.
Tästä kommentista olisi ollut mahdollista jatkaa suomalaisen luokkayhteiskunnan rakenteisiin ja kuinka
työn- ja tulonjako vaikuttavat luokkarakenteisiin ja omistussuhteisiin. Suurin ironia onkin se, että
Pentikäisen ja Sarasvuon kaltaiset ?pragmatistit. Israel-kriitikoista musta lista
TAPIO KUJALA
tietää, että Israelia kritisoivista toimittajista pidetään mustaa listaa. Palestiinalaisten vastaavia yrityksiä hän sanoo propagandaksi:
. Kun näkee, että lapsia kuolee, niin siinä
saattaa tulla yhtäkkiä joku muu kuin ammattitoimittajan identiteetti päälle, vaikka perheenisä rooli. Sanoisin, etteivät he ole kaltaisiamme
Heillä on viisi lasta.
» Julkaisuja:
Luterilaisuuden ABC ?
Synkkä ja harmaa sanakirja.
Jari Jolkkonen ja Jaakko
Heinimäki. Jari Jolkkonen &
Heikki Kotila. Kirjapaja
2001.
Siunattu olkoon Herran
nimi. Muutoin kaikki tuhoutuu.
. Hän pyrki kuuluisalla tutkimuksellaan korjaamaan Marxin
materialistista tapaa selittää talousjärjestelmien syntyä. Yrittämistä ja ahkeruutta sopii arvostaa,
mutta ne eivät voi olla ainoita arvoja. maaliskuuta
1970 Ilomantsissa.
» Kuopion hiippakunnan
piispa toukokuusta 2012
alkaen.
» Väitteli tohtoriksi 2005
Helsingin yliopistosta
aiheesta: Uskon ja
rakkauden sakramentti.
Opin ja käytännön
yhteys Martti Lutherin
ehtoollisteologiassa.
» Sai pappisvihkimyksen
1995.
» Toimi piispainkokouksen
pääsihteerinä vuodesta
2007.
» Sai kirkon tiedonvälityspalkinnon 1995 yhdessä
Taneli Heikan ja Marianne
Heikkilän kanssa.
» Jolkkosen puoliso on
seurakuntapastori Hanna
Vasiljev. Tämä ymmärrettiin jo muinaisessa juutalaisuudessa, jossa omaksuttiin lepopäivän pyhittäminen. Minua huolettaa suuresti, että olemme
muuttumassa 7/24-yhteiskunnaksi. Sodat ja sotakorvaukset taas pakottivat kovaan ponnisteluun.
Kysynkin usein, emmekö voisi nykyisin ottaa
jo rennommin.
Olemme muuttumassa
7/24-yhteiskunnaksi
Luterilaisuuden ABC -teoksessa Jolkkonen toteaa yhdessä Jaakko Heinimäen kanssa, että
Luther pitäisi pelkkää taloudellista tulosta tuijottavaa pörssikapitalismia Perkeleen villityksenä. Valikoima rukouksia.
Toim. Porvariston Marxiksi tituleerattu sosiologi Max Weber (1864?1920) katsoi, että modernin rationaalisen kapitalismin on mahdotonta asettua mihinkään suhteeseen perinteiseen uskonnolliseen veljeysetiikkaan nähden.
On sanottu, että 1800-luvun tragedia oli,
että länsimainen ihminen oppi näkemään itsensä ennen muuta työntekijänä. Missä välissä kiireisen ihmisen sielu ehtii levähtää?
Mitä itse ajattelet tästä 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 vuorokautta viikossa harjoitettavasta kulutuskeskeisestä elämäntyylistä?
. Muutoin kaikki
kärsivät. Työstä tulee vain väline rahan
hankkimiseksi itselle.
Jolkkonen muistuttaa, että luterilaisuus
pyrkii näkemään ihmisen työn osana suurempaa kokonaisuutta. Jumala on kutsunut meidät työtovereiksi viljelemään ja varjelemaan.
. Lomalla taas pitää ?ladata akkuja?, jotta jaksaa puurtaa töissä. Siinä hän oli mielestäni oikeassa. Tämä on
kuitenkin lyhytnäköistä. Onko ihmisen elämä
valjastettu työlle?
Kuopion hiippakunnan piispan
Jari Jolkkosen mielestä kaiken hyödyntämiselle on
pantava raja.
» Lutherin työkäsityksiin perehtynyt Kuopion hiippakunnan uusi piispa Jari Jokkonen väittää, että oletus paljon
puhutusta suomalaisia ahdistavasta luterilaisesta työmoraalista perustuu väärinkäsitykseen.
TEKSTI Juha Drufva
KUVA Kaija Pyykönen
USKONPUHDISTAJA Martti Lutherille (1483?
1546) sijoittaja olisi sievistelevä ammattinimike koroillaan elävälle koronkiskurille, jota
Luther nimitti tuolirosvoksi.
Lutherin mielestä koronkiskuri ja kitupiikki tahtovat, että koko maailma menehtyisi
nälkään ja janoon, hätään ja kurjuuteen, jotta
hän voisi yksin saada kaikki, ja jotta jokainen
ottaisi häneltä kuin jumalalta ja olisi iankaikkisesti hänen palvelijansa.
Koronkiskurin maailmaan ei veljeysetiikka
mahdu. Sekä ihminen että
luomakunta ovat hauraita resursseja.
Työn palveltava
yhteistä hyvää
Jolkkosen mielestä kaiken hyödyntämiselle
on pantava raja. Ja siitä saa vielä palkkaa!. Martti Luther
tänään. Luultavasti osa syy väärinkäsitykseen
johtuu Weberin otsikosta. Tästä näkökulmasta työ tuottaa iloa: minun panostani tarvitaan, minä kannattelen
koko yhteisön elämää. Jari Jolkkonen.
Kirjaneliö 1995.
Kirkon poika . Toim.
Jari Jolkkonen, Simo Peura,
Osmo Vatanen. Weberin mielestä selittämisessä
pitää ottaa huomioon myös aatteet, arvot ja
uskonnot.
. Mutta nykytoimittajat eivät ole muistaneet, että Weber ei tarkoittanut tässä luterilaisuutta, vaan
muita protestantismin muotoja, erityisesti
1700-luvun kalvinismia.
Oikeus myös lepoon
ja virkistykseen
Herätysliikkeiden keskuudessa yrittäminen ja
kova työnteko tuntuisivat olevan kunniassaan.
Jopa valtiosihteeri Raimo Sailas on vedonnut
ottamaan esimerkkiä pohjanmaalaisista kovaan yrittämiseen tottuneista lestadiolaispitäjistä. Jos uskonpuhdistajat Luther ja Jean
Calvin (1509?64) osallistuisivat aiheesta tv-
Jari Jolkkonen
» Syntynyt 5. Paavin yksinvaltiuden vastustus johti hänet kehittämään seurakunnallista
demokratiaa.
Lutherin korostama lepopäivän pyhittäminen näyttää muuttuneen enimmäkseen työn
tekoon verrattavaksi kulutusurakoinniksi.
Mitä siitä tuumaisi Luther. Kristinuskossa on aina puolustettu oikeutta pyhäpäivään.
. Kirjaneliö
1996.
keskusteluun, yhdistäisikö heidän näkemyksiään mikään?
. Sunnuntaikaupan avaamisen jälkeen tullaan ehkä esittämään vaatimus, että pankeilla
ja vakuutuslaitoksillakin pitäisi olla oikeus
sunnuntaikauppaan. Luther ja Calvin olisivat varmaan pitkälle
yksimielisiä siitä, että ollakseen hyvä kristitty ei tarvitse vetäytyä pois maailmasta luostariin.
Kristillistä uskoa ja rakkautta harjoitetaan
maailmassa, arjen keskellä. Weber
väitti, että tietynlaiset protestantismin muodot johtivat kapitalismin syntyyn. ikään kuin erillisenä saarekkeena, johon verrattuna muu on
varjoelämää. Jos ihminen ei enää näe, miten hänen
työnsä palvelee yhteistä hyvää, työn merkitys
ja ilo katoavat. Elämästä
tuli vakava asia. Leikki ja sen veli joutilaisuus
erotettiin työstä.
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen myöntää väitteessä olevan perää, koska
meillä on kiusauksena nähdä ihminen konemaisena suorittajana, jonka arvon määrittelee
hänen työpanoksensa.
. Luther oli elämäniloisempi ja osasi myös
juhlia, Calvin ankarampi ja ilottomampi.
Mutta Calvinin kunniaksi on sanottava, että
hän on yksi suurimpia modernin demokratian kehittäjiä. Usko kutsuu rakentamaan hyvää yhteiskuntaa yhdessä.
. Karuissa oloissa kova maataloustyö oli
pitkään eloonjäämisen ehto. Edita 2008.
Saarnan käsikirja. Ajatellaan, että pyhätyö on kilpailuetu. Jolkkosen mukaan tästä periaatteesta vieraantumisella saattaa olla pitkälle meneviä yhteiskunnallisia seurauksia, kuten se, että ajatus
kutsumuksesta katoaa.
. Pitää olla
myös oikeus lepoon, virkistykseen ja iloiseen
hyödyttömyyteen.
Jolkkonen arvelee, että hengellisen julistuksen sijasta meillä pohjolassa ankaraan työetiikkaan on vaikuttanut ilmasto ja historia.
. Puhumme ?työelämästä. Tällainen
kielenkäyttö jo herättää kysymyksen, onko
ihmisen elämä ja arvo valjastettu liikaa työlle
ja suorittamiselle?
Max Weber ei tarkoittanut
luterilaisuutta
Nuori Voima -lehdessä (1?2/2007) Jolkkonen
totesi, että oletus paljon puhutusta suomalaisia vaivaavasta ja jopa ahdistavasta luterilaisesta työmoraalista perustuu väärinkäsitykseen Max Weberin teoksen Protestanttinen
?Yrittämistä ja
ahkeruutta sopii
arvostaa, mutta
ne eivät voi olla
ainoita arvoja.?
12
etiikka ja kapitalismin henki -teoksen suhteen.
Weberin mukaan luterilaisuus ei kuulu askeettisen protestantismin muotoihin, kuten
kalvinismi, pietismi, metodismi sekä Englannista Amerikkaan muuttaneet uudestikastajien lahkot.
Sitä vastoin luterilaisuus tunnettiin lähinnä
?juoppouteen langenneista ruhtinashoveista?.
Missä vaiheessa tämä väärinkäsitys syntyi ja Lutherista tehtiin orjamaisen työmoraalin oppi-isä?
. Näin on jo tapahtunut
eräissä Länsi-Euroopan maissa.
Luther korosti työn olevan ensisijaisesti lähimmäisen ja Jumalan palvelemista. Onko Suomi pohjimmiltaan luterilainen
vai kalvinistinen maa suhteessa työntekoon?
13
Ja
kun joku on hieman toisenlaista, niin se on vaikeaa. Tämän
joukon saamiseen pois rumentamasta designpääkaupungin katuja tarvitaan muita keinoja.
Ei vain myötätuntoa
Kirja herättää monenlaisia ajatuksia, eikä
suinkaan pelkkää myötätuntoa näitä kärsiviä
ihmisiä kohtaan.
Helsingissä on asunnottomille tarjolla monenlaisia palveluja, myös tukiasuntoja. Pyyvaara ei selitä eikä
sorru ylilyönteihin. Sen kunnallispoliitikon, joka vaatii
asuntojen rakentamista lisää asunnottomille,
kannattaa katsoa tämän kirjan kuvia. Niistä välittyy
katujen kylmyys ja likaisuus niin elävästi, että
sen pelkää melkein tarttuvan lukijan käsiin.
Näyttää siltä kuin useimmat kuvat olisi otettu
huonossa säässä tai iltahämärässä.
Kuvista
välittyy
elävästi
katujen
kylmyys ja
likaisuus.
Vaalit ovat ohi, mutta asunnottomuus on
varmasti seuraavienkin vaalien kampanjoissa. vaikka ei ikinä olisi kuullut tästä kir-
14
jasta tai Vailla vakinaista asuntoa -järjestöstä,
niin kaduilla on joskus liikuttava. Köyhyys lisääntyy
pääkaupungin kaduille muutenkin kuin kerjäläisten muodossa.
Kuviin liittyvät, Ulla Pyyvaaran taltioimat
elämäntarinat täydentävät niitä matalan pro?ilin arkirealismilla. Kirjailija Monika Fagerholm, Ilta-Sanomat 1.12.
ARTO TIMONEN
Pasi Kammonen skoolaa ja runoilee karusta elämästään.
Asunnottomuus ilman teorioita
ja vaalipuheiden hymistelyä
» Designpääkaupungin
katujen varjopuoli
näyttäytyy uutuuskirjassa.
ARTO TIMOSEN kuvat pysäyttävät juuri ilmestyneessä kirjassa Katu. Köyhyys, alkoholismi ja
kodittomuus ovat niissä todellisia, eivät vaalipuheiden ympäripyöreää hymistelyä. On
kohtuullinen vaatimus, että asukas maksaa. T EO S
B
kulttuuri
Kirjoihini liitettävä outous johtuu ajastamme, kaikki kertomukset ovat samanlaisia: niin uutiset, tv-sarjat kuin romaanit. Lähes kaikki kaksikymmentä tarinaa kerrotaan rohkeasti omalla nimellä ja kuvalla, puhumalla jopa hätkähdyttävän suoraan myös omista töppäilyistä.
Kuvat ovat kirjan pääsisältö. Akateemiset tutkimukset eivät näytä asunnottomuutta yhtä hätkähdyttävän todentuntuisesti
kuin Ulla Pyyvaaran ja Arto Timosen kirja.
Timosen kuvat, joiden tyylilaji on inhorealismi, vetävät puoleensa.
Vaikka Helsingin katujen tästä puolesta ei
haluaisi tietää, helsinkiläinen ei voi välttää aihetta . Niiden
lähtökohtana on, ettei asukkaan ja hänen vieraidensa päihteidenkäyttö saa olla asumista
kohtuuttomasti vaikeuttavalla tasolla. Ja siellähän
he ovat, alkoholistit ja narkomaanit istuskelemassa ratikkapysäkeillä ja puistoissa, koko
ajan suuremmin joukoin
Työmiehen viimeihin suurin joukoin kuulemaan. tai ehkä
juuri siksi.
män raadollisuudesta, valtasuhteista
ja siitä, miten yhteiskunnassa ?paikat
Aimo Ruusunen
määräytyvät?, Ojanen pohtii.
OHJAAJA
Oon sählännyt koko ikäni eikä yhteiskunta ole ollut
mulle oikeudenmukainen, tilittää Markku Saastamoinen.
tässä tapauksessa muutakin kuin hauskuutta. Ne olivat harjoittelua muun muassa romaanin Tulitikkuja lainaamassa sanataituruudelle,
Ojanen kertoo.
Häntä projekti kiinnostaa muun
muassa italialaisen katuteatterin tuntijana: Juha Hurme harjoituttaa ensi kesän näytelmän Liika viisas kahden viikon aikana Kiikoisissa . Jääkiekko ja alamaailma. Tässä on haastava
teen antavat tällaiseen
vuosia kestävään promahdollisuus
kehitn
tise
jektiin hyvän pohtää ideoita ja ajatukHumor is
sia sillä tavalla, että
jan. tai italialaiselle torille?
KOMEDIA ONKIN
Kadunmiehen designia
vuokran, eikä hajota paikkoja ja valvota naapureita yökausia.
Syynä siihen, että kaikki eivät pysty tähän, ei ole oma tahto, vaan erilaiset ongelmat
kuten päihderiippuvuus, psyykkinen sairaus
tai lievä kehitysvammaisuus. Samoin
poliitikkojen on otettava kantaa aiheeseen.
Pyyvaaran ja Timosen kirja välittää heille, ja
kaikille asunnottomien parissa tavalla tai toisella työskenteleville, katujen kansan näkökulman. ylipäätään koko
joukkueurheilun . 2012. Mies valmistui
opettajaksi, mutta Pietarissa hän teki
puutavarakauppaa ja osallistui sosiaalivallankumouksellisten toimintaan.
Toimittajan työtä hän teki Kokkolassa,
Porissa ja Helsingissä.
. 371
sivua.
15. Uran
tyssättyä omasta syystä mies
katoaa etelän aurinkorannoille.
Helsinkiin palattuaan hän toimii elämäänsä turhautuneena
taksikuskina. Jotain pahaa tulee
tapahtumaan ja lukija-parka
antautuu tuon tumman virran vietäväksi, Halonen kuvaili. Mutta
nen päätoimittaja sai kuoleman kuurepliikkien alla on vahva näkemys elälasta ansioistaan huolimatta . Into ja Vailla
vakinaista asuntoa ry. Kirjahan
kuvaa sodan jälkeistä pulan vielä
leimaamaa saaristolaiselämää,
kuvaili voittajan valinnut presidentti Tarja Halonen.
Jää on sotien jälkeiseen aikaan
sijoittuva tarina saaristoseurakuntaan saapuvasta papista, hänen
perheestään ja kirkkosaarta ympäröivien kylien ihmisistä sekä ikiaikaisista salaisuuksista.
KU
. Tulossa on seminaareja ja Lassilan
näytelmien . Gummerus 2012. ULLA LUNDBERGIN romaani Is / Jää
on vuoden 2013 Finlandia-voittaja.
. Sisällöstä löytyy perusteita
niistä monista lainalaisuuksista,
joita jääkiekon . Sillä nikin. KU
Tukiverkoksi voi
osua väärä kerho
JÄÄKIEKKO JA VÄKIVALTA. teltassa asuen.
Näytelmä siirtyy sitten tästä maaseutumaisemasta ensin meren äärelle
Merikarvialle ja lopuksi hieman herraskaiseen ympäristöön Porin jokirantaan, suomalaisen ja ruotsalaisen klubin rakennuksen pihaan. Teatterikerakana oli
t
n
u
is
a
ilm
n
nyt ei voi edes sahon puheenjohtaja
e
t
nnallis
noa, mitä kaikkea
Risto Ojanen luonyhteisk u
lkeä
e
s
n
e
lähivuodet tuovat
nehtii klassikkokirid
tosiasio
tullessaan.
Jollajailijaa sanataitu.
ys
y mmär r
kin tavalla on syytä
riksi, jonka viimeisen
jatkaa myös vuonna
päälle mietityn humo2018, jolloin tulee kuluristisenkin ilmaisun takana oli yhteiskunnallisten
neeksi sata vuotta kirjailijan
tosiasioiden selkeä ymmärrys.
kuolemasta, Ojanen sanoo.
Toukokuussa 1918 Algot Untola am. Miksi ei siis
olisi mahdollista viedä Lassilaa Porin
torille . Maaliskuun tilaisuudessa aihepiimeiset juttunsa Helsingissä keväällä
1918.
riin paneutuvat Untolan Porin vuosista
Untolan kirjallinen kyky ainäytelmän kirjoittanut Panu
heiden ja tyylien rikkauRajala sekä Juha Hurme.
. Ulla-Lena Lundbergin käyttämä kieli on konstailematonta.
Samalla se on jollain selittämättömällä tavalla iätöntä. lmatisointien läpikäynmellä hän kirjoitti muun muassa viitiä. Pahojen miesten
seuraan miehen, jota lähipiirikin pitää toivottomana luuserina,
vie kohtalokkaaksi osoittautuva
tapaaminen entisen pelikaverin
kanssa.
Matti Laine ei ole ensimmäinen henkilö, jota mietityttää,
mitä huippu-urheilulle nuoruutensa uhranneelle tapahtuu uran
jälkeen. Ne eivät parane
asuntoja rakentamalla.
Aiheen moniulotteisuuden takia tieteellisiä tutkimuksia tietenkin tarvitaan. Se on tämän kirjan tärkein anti: kaduilla
asuvien todellisuus on niin kaukana normaalioloissa elävien arjesta, että sen tajuamisessa
auttaa välittäjien kokoama dokumentti.
Kristiina Koivunen
ULLA PYYVAARA JA ARTO TIMONEN: Katu.
Asunnottomat kertovat. 162 sivua.
AIMO RUUSUNEN
. Tästä aihepiiristä saa lahjakas kirjoittaja,
kuten Matti Laine, mielenkiintoisen ja sattumalta ajankohtaisenkin tarinan.
Laine kertoo aloittaneensa
Pahojen miesten kerho -kirjansa
kirjoittamisen jo viime vuonna.
On siis sattuma, että hänen jääkiekon maailmaa vähemmän mairittelevalla tavalla sivuava kirjansa ilmestyi ajankohtana,
jolloin keskustelu jääkiekon väkivallasta velloi.
Sattumaa sen sijaan ei ole
se, että hän otti aiheeksi jääkiekon ja alamaailman kytkökset. Kirjan alkupuolen lähes pastoraalisesta idyllistä huolimatta
ainakin minut valtasi varsin pian
antiikin kreikkalaisten tragedioiden uhka. ja alamaailman
välillä on: jengiytyminen, järjestelmän hierarkkisuus ja käskyihin
perustava toiminta.
KIRJAN PÄÄHENKILÖ on yhden
ottelun NHL:ssa pelannut entinen jääkiekkomaalivahti. Sen jälkeen hän luki sen
kohdittain uudelleen ruotsiksi.
Untola-Lassila-Rantamalan
viiden vuoden syväluotaus
Juha Hurme sekä Porin TeatEnsin esitetään peräkkäisinä keterikerhon omat ja lähipiiristä lainaasinä Lassilan neljä näytelmää, viidenmat näyttelijä- ja muut voimat aikovat
tenä kesänä Juha Hurmeen kirjoittama
syväluodata kirjailija-toimittaja Algot
näytelmä kirjailijasta.
Untolan tuotannon ja elämän viiden
lähivuoden aikana.
TAVOITTEENA EI ole vain uudentyyppinen kesäteatteri, vaan Untola-LassiUntola tunnetaan parhaiten näylan tuotantoon pureudutaan muutentelmäkirjailija Maiju Lassilana, mutta
myös Ilmari Rantamalana. Lassilan näytelmissä on hyvin kirjoitettuja repliikkejä, ja niitä mennään
muttiin Helsingin ja Suomenlinnan vävieläkin muun muassa kesäteattereilisellä vesialueella. Toinen mahdollisuus jää
valitettavan usealle saavuttamatta.
Laine kirjoittaa kirjansa päähenkilölle toisen mahdollisuuden, mutta minkälaisen. Untola-Lassilassa kiinnostavaa on myös se, miten monipuolinen pohtija, luova kyky
ja osallistuja hän oli. Kokkola-lehden satiirisissa pakinoissaan hän kirjoitti juttuja, joita luettiin Helsinkiä myöten. Se
tempaisi minut mukaansa.
Halonen luki kirjan ensin
Leena Vallisaaren suomennoksena, koska saaristolaiselämää
kuvaava ruotsi oli hänelle verraten outoa. Entinen
maalivahti haluaa päästä pois
ratin takaa ja tekee toimeksiannon saatuaan pitkään kammoamansa paluun halli-ilmapiiriin
Hän tarttuu tukiverkkoon, joka
osoittautuu jääkiekkoonkin lonkeronsa upottaneen järjestäytyneen rikollisuuden yhteisöksi.
Hannu Hurme
MATTI LAINE: Pahojen miesten
Risto Ojasen luotsaama Porin Teatterikerho lupaa Untola-Lassila-näytelmiä ja
tapahtumia viidelle lähivuodelle (2013?
2017) ja ehkä siitäkin eteenpäin.
kerho. Rakastuin kirjaan kirjana
Monen venäläisen mielestä gregoriaaninen
kalenteri heitti uuden vuoden täysin väärään paikkaan,
joten onnen takaamiseksi samppanjapulloja korkataan
sekä uutena vuotena että kahden viikon kuluttua ?vanhana uutena vuotena?.
?KOMEAT REVONTULET, ajatteli Knuut Posse, jo näin var-
hain marraskuun lopussa, ja samassa hänen suunsa aukeni ja hän huusi kumealla, kauas kuuluvalla äänellä: Andreaksen risti! Andreaksen risti!?
Kaari Utrion Viipurin kaunotar (1973) alkaa kuvauksella Viipurin pamauksesta. hylättiin vuonna 1918, mutta kaikki kirkolliset juhlat määräytyvät yhä sen mukaan.
Pikantti erikoisuus on ?vanha uusi vuosi. Viipurin tapaan . Tätä
riitapukaria suomalaiset sitten polvet ruvella palvoivat.
Venäjää Andreas totta puhuen rakasti. Tämä on ymmärrettävää maassa, jossa lokakuun vallankumous tehtiin marraskuussa ja joulua juhlitaan tammikuussa.
Meillä Antin päivä on saanut vakavia kansallisia sävyjä: 30. 9. Kemiöön oli valmistunut hiljan yksi, mutta sekin piti jakaa Neitsyt Marian kanssa.
Norjan Pyhälle Olaville suomalaiset pystyttivät keskiajan mittaan vähintään kaksitoista kivikirkkoa. Andreaksen risti.
Marraskuun viimeinen, Antin päivä, on Skotlannin
kansallispäivä ja Skotlannin lipussa sinistä taustaa leikkaa Andreaksen valkoinen vinoristi. tammikuun
14. päivänä. Sieltä jokin luunsiru päätyi Italian
Amal?in, toinen Varsovaan, käsi Moskovaan ja kallo
Roomaan. 1939 idempänä Kannaksella talvisodan ensimmäinen tykinjyrähdys.
Viipurin pamauksesta oli talvisotaan tasan 444
vuotta, kuten lukumystiikkaan uskovat ääni väristen
henkäisevät. Heidän
mielestään Andreaksen ruumista kuljettanut laiva eksyi pohjoiseen ja haaksirikkoutui Skotlannin rannikolla.
Myöhemmin skottien ja saksien välisessä taistelussa taivaalle ilmestyi . 9. Historiantutkija Jouko Teperi on kuitenkin
huomannut, ettei ajatus pidä kirjaimellisesti paikkansa.
Talvisodan aikaan Suomessa käytettiin nimittäin gregoriaanista ja pamauksen aikaan juliaanista kalenteria,
joka oli jäänyt jo tuolloin kymmenisen vuorokautta luonnollisesta vuodenkierrosta jälkeen.
Venäjällä juliaaninen kalenteri eli ?vanha luku. Nythän Helsingissä
on myös uusi Antinkatu, Annankadusta irrotettu tynkä.
HALUSIKO ANDREAS pelotella Viipuriin hyökkääviä venäläi-
siä, jotka kova pamaus oli jo säikyttänyt henkihieveriin?
Ei tietenkään.
Ristin näkeminen on tarinoissa aina hyvä merkki.
Konstantinus Suuri havaitsi vuonna 312 taivaalla punaisen ristin ja voitti Tiberjoen sillalla käydyn taistelun.
Tanskalaiset saivat vuonna 1208 murskavoiton Liivinmaalla, kun taivaasta laskeutui punaiselle kankaalle ommeltu valkoinen risti, käyttövalmis Tanskan lippu.
Pakanat juoksevat tunnetusti ristiä karkuun, mutta
toisin kuin legendan sepittäjät kuvittelivat, venäläiset eivät olleet kastamattomia raakalaisia, vaan Pyhään
Andreakseen hartaasti uskovia kristittyjä. Antin nimipäivää vietettiin jo viime perjantaina.
Läntinen kristikunta muistelee marraskuun 30. Kolumni / Pirjo Hämäläinen
Antti santti ja kova pamaus
JOULU ON vihdoin koittanut, sillä Antti joulut alottaa, Tuomas tuppaan taluttaa, paha Paavo poes ajjaa. 1495 kuultiin Viipurissa kova pamaus ja
30. Väkivaltainen viikinki ja traaninhajuisen villiheimon päällikkö, jota alamaiset inhosivat ja pelkäsivät. joulukuuta. Andreas itse oli opetuslapsi, mutta mitä oli
Olavi. Venäjän merivoimien lippuun ja sen pohjalta sommiteltuun Suomen lippuun värit tulivat toisin päin.
Pyhän Andreaksen ritarikunta jakoi Venäjällä maan
korkeimpia kunniamerkkejä. Pamausiltana kaupungin taivaalla nähtiin outo valoilmiö, joka saattoi olla revontulten loimua, mutta keskiaikaiset ihmiset tulkitsivat näyn
Pyhän Andreaksen ristiksi.
Ensimmäinen kuva pamauksesta julkaistiin nelisenkymmentä vuotta myöhemmin Olaus Magnuksen Carta
marinassa, Pohjoismaiden merikartassa. Tämän
röyhkeän ylenkatseen vuoksi revontulista, kelmeästä kuutamosta tai tähtivalosta sukeutunut legenda sai sangen epäuskottavan luonteensa.
Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija,
taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Vielä eläessään
hän matkaili Kiovassa ja Mustallamerellä ja hurraava
kansa alkoi kutsua häntä koko Venäjänmaan apostoliksi.
ANDREAKSEN RUUMIS vietiin vuonna 357 juhlasaatossa
Konstantinopoliin. Suomalaisista briljanttikoristeisen ristin saivat isä ja poika, Gustaf Mauritz ja Alexander Armfelt.
Ritarikuntien mukaan nimettiin myös Helsingin neljä
katua, mutta nykyisin Pyhän Andreaksen katu on Lönnrotinkatu, Pyhän Vladimirin katu Kalevankatu, Pyhän
Georgin katu Yrjönkatu ja Pyhän Annan katu arvatenkin
Annankatu.
Suomenkieliset kutsuivat Lönnrotinkatua aiemmin
Antinkaduksi ja jotkut paljasjalkaiset puhuvat yhä ?siitä
kadusta, joka oli ennen Antinkatu?. Nykyisin kallo on teloituspaikalle rakennetussa kirkossa.
Skoteilla on tapahtumista erilainen näkemys. Kuvan piirtäjä
käsitti pamauksen tulivuoren purkaukseksi, vaikka Viipurissa räjähti ilmeisesti vain ruuti.
Venäläiset olivat parhaillaan hyökkäämässä Viipuriin,
mutta pamauksen ja ristin takia he joutuivat pakokauhun
valtaan, mistä riimikronikoitsija kertoo näin: ?Heidän joukossaan oli suuri sekasorto, he hyppivät toistensa päälle;
toinen tahtoi toista vahingoittaa, ja niin heistä alkoi vuotaa veri; ja siinä venäläinen sotajoukko antoi periksi.?
PYHÄ ANDREAS, Antti santti, oli entinen Galileanjärven
kalastaja ja ahventen herra, joka istui airoissa, kun veli
Pekka piti perää.
Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 62 Andreas
naulittiin kreikkalaisessa Patraksen kaupungissa X:n
muotoiselle ristille. Kun
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko vuoden 1997 tulipalossa tuhoutui, epäröimättä se palautettiin alkuperäiseen kuosiinsa.
Andreaksen mielestä Olavin suosio oli varmasti käsittämätön. Harvinainen valo ympäröi kuolevaa
Andreasta, mikä tarjosi ainesta muillekin valoon
liittyville legendoille.
Viipurissa tilanne oli sikäli ongelmallinen,
että Andreas kuului sekä ruotsalaisten että venäläisten pyhimyskaanoniin ja molempien
valtakuntien kirkoissa oli hänen kunniakseen juuri suitsutettu ja messuttu.
Tasan puntit eivät kuitenkaan menneet.
16
» Viipurin pamauksesta oli
talvisotaan tasan 444 vuotta,
kuten lukumystiikkaan uskovat
ääni väristen henkäisevät.
Ruotsin itäisellä laidalla Suomessa Andreakselle ei ollut
kirkkoja liiemmin omistettu. päivänä Pyhää Andreasta, mutta venäläisillä muistopäivä on
pari viikkoa myöhemmin, 13
17
Minua pelotti
ottaa käsittelyyn aihe, joka oli kuumentanut
minut kiehumispisteeseen: osaisinko mennä
Populan hahmojen nahkoihin, osaisinko tutkia ja sitä kautta jopa ymmärtää niitä ääniä,
jotka ovat alkaneet kajahdella edellisten eduskuntavaalien jälkeen.
asta on vaivihkaa ruvettu luopumaan, ja sen
on myös Hassisen mielestä totta.
. Kuva kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden
julkistamistilaisuudesta 15. Niiden, jotka eivät enää jaksa roikkua laivan kyljessä, niiden annetaan mennä ja upota.
Se tarkoittaa sitä, että yhä kasvava osa väestöstä joutuu luopumaan arvokkaimmasta,
mitä meillä on, nimittäin osallisuudesta kansalaisyhteiskuntaan. Mikään ei varmasti ole paremmin jytkyn
ansiota, päinvastoin. Siihen, joka koostuu sukupolvien työstä ja ponnistelusta, sivistyksestä, yhteisöllisyyden tunteesta.
Kun syrjäytyneen elämäntunne vaihtelee akselilla katkeruus-vitutus, ei todellakaan
jaksa ajatella muuta kuin rahaa . Tällaista kirjailijan mukaan oikeasti
tapahtuu tämän päivän Suomessa.
. marraskuuta.
Populan henkilöiden puheet muslimiakoista,
mustista mukuloista jne. Minua pelottaa eniten se, että nykyyhteiskunta näyttää sietävän varsin hyvin
sen, että iso osa ihmisistä syrjäytyy.
. Populistisissa puolueissa on ideologisesti uskomattoman laho pohja, ja niille on ominaista kerätä kylkeensä kaikki se ääriaines, joka muuten ei sivistysvaltiossa saa ääntään kuuluville.
Paha olo on todellista
Hassinen kuvaa erinomaisesti hyvinvointivaltion romuttumista, yhteiskunnan kahtiajakoa, syrjäytymistä, tarpeettomuuden tuntemuksia sekä näistä syistä nousevaa katkeruutta. Siinä mielessä se on
aina ?uusi puolue?, ja kaikki muut vanhoja. Vaikka kaikissa romaaneissani onkin ollut pyrkimys tiettyyn yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, Popula on tietoisesti erilainen,
Se kuvaa ihmisiä toimijoina tässä nimenomaisessa poliittisessa ilmastossa. Jos ihmisillä on paha olo, se on todellista.
Olen näkevinäni kehityksen, joka pahimmillaan voi johtaa vahinkoihin, joita on vaikea
korjata. Sen kokevat arkitasolla kirjani päähenkilöt, ja heidän pettymyksensä ja katkeruutensa
minä ymmärrän. Se on aina
Niiden, jotka
eivät enää
jaksa roikkua
laivan kyljessä, niiden
annetaan
mennä ja
upota.
LEHTIKUVA
Ilmapiirin muutos huolettaa
Yhteiskunnallinen ilmapiiri on Hassisen mukaan muuttunut huolestuttavaan suuntaan
muutaman viime vuoden aikana.
. Kaikki raahautuvat
rahan liikkeiden perässä
» Yhteiskunta näyttää
sietävän varsin hyvin
sen, että iso osa ihmisistä
syrjäytyy. toteaakin illuusiottomasti, että hyvinvointivaltion ide-
18
syntynyt kriisitilanteisiin, yhden karismaattisen johtajan ympärille, ja sille on ominaista
harjoitetun politiikan raju arvostelu ja ?kansan. kuulostavat kovin. nimissä liikkeellä olo. Ennen kirjailijanuraansa hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa valtio-oppia ja . Sivuosaan teoksessa jäävän
Populan puheenjohtajan hahmossa voi nähdä
piirteitä niin perussuomalaisten puheenjohtajasta Timo Soinista kuin myös puolueen kohukansanedustajasta Teuvo Hakkaraisesta.
Hassinen muistuttaa, että Populan tyyppisiä oikeistopopulistisia puolueita on tällä hetkellä koko Euroopassa, joka ikisessä maassa.
. Valta on katoamassa sieltä,
missä sen on aina kuviteltu olevan, siis jonkinlaisen demokraattisen ohjauksen ulottuvilta.
Popula-romaanin ?profeetta. loso?aa.
Uusimmassa romaanissaan Popula (Otava
2012) Hassinen kuvaa sitä, kuinka eri tavoin
ahdinkoon ajautuneet ihmiset joutuvat oikeistopopulistisen puolueen hyväksikäytön
kohteeksi.
Populaa on luonnehdittu erilaiseksi, Hassisen aiempia romaaneja yhteiskunnallisemmaksi teokseksi, eikä kirjailija väitä vastaan.
. Syviin ennakkoluuloihin ja taantumuksellisiin asenteisiin pohjaavissa mielipiteissä
ei Hassisen mielestä ole mitään tervetullutta.
. Kirjailija Pirjo
Hassisen mielestä tämä on
pelottavaa.
TEKSTI Jarkko Mänttäri
NELJÄNNEN KERRAN Finlandia -palkintoehdokkaana ollut Hassinen on kirjoittanut kahden
vuosikymmenen aikana yhteensä kolmetoista
romaania.
Lapsuutensa ja nuoruutensa Kuopiossa
viettänyt Pirjo Hassinen on asunut Jyväskylässä jo vuodesta 1977 lähtien. Johtopäätökseni tilanteesta
vain ovat hyvin erilaiset kuin kirjani henkilöillä.
Ei mikään kansanliike
Romaanin oikeistopopulistinen puolue Popula muistuttaa joitakin osin perussuomalaista puoluetta. Nyt olemme mekin saaneet osamme siitä poliittisesta myötähäpeästä, jota saadaan kokea monessa maassa, viimeksi Ruotsissa, kun Ruotsidemokraatit esittelivät kantojaan.
Johonkin halutaan kuulua
Pirjo Hassisen mielestä yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut huolestuttavaan suuntaan muutaman viime vuoden aikana. Kyse ei silti ole mistään kansanliikkeestä,
sillä populismi ei ole kansanliike. Suomessa, niin kuin koko maailmassa,
politiikka ja päätöksenteko raahautuvat rahan
liikkeiden perässä. paradoksaalisesti sitä samaa, jota ajattelee se pörssikeinotteleva ihmisryhmä, jolla sitä rahaa ja
sen antamaa valtaa on.
Hassinen ei anna oikeistopopulismin nousulle aplodeja tyytyväistä lehmänuntaan nukkuvan yhteiskuntamme kilistämisestä hereille
Pienten ongelmaporukoiden rikolliset missiot ovat asia erikseen.
Keski-ikäisten suomalaisten ?marjametsärasismi. LEHTIKUVA/ ANGELOS TZORTZINIS
Romaanin Popula muistuttaa perussuomalaisia, mutta oikeistopopulismi on koko Euroopan kattava ilmiö. Hassisen
mielestä tämä kertoo enemmän ihmisten halusta kuulua johonkin porukkaan, jota yhdistää jokin . Kieli on meillä valtava yhdistävä voima,
on ollut aina. Marraskuun puolivälissä 3 000 ihmistä
osoitti mieltään Ateenassa Kultainen Aamunkoitto -uusnatsipuolueen rasismia vastaan.
tutuilta. Parhaani tein.
Hommaforum älähti
Popula ja sen kirjoittaja ovat joutuneet hommafoorumilaisten riepottelemaksi. Täytyy tunnustaa, että hiukan nautinkin
eräitten kiukusta, ja verbaliikasta, jossa faktat
ovat tosin niin ja näin. Se koira älähti,
johon kalikka kalahti. Niin uskottavalta se tuntui. Itse uskon, että oikeaa rasistista vihaa
tuntevat hyvin harvat. ärsyttää Hassista.
. Luin sen suorastaan ahmimalla. ja ?melodramatiikkaan taipuvaiseksi viherkommarikirjailijaksi?.
Nämäkin reaktiot todistavat kirjailijan mielestä sitä, että Popula piti kirjoittaa.
. kuin siitä, mitä yksittäinen puhuja todella ajattelee.
. 12. Vähän niin kuin humalaisessa miesporukassa intoudutaan puhumaan naisista tavalla,
jota hävetään seuraavana päivänä.
Vaikka muukalaisvihasta ja rasismista
näyttääkin tulleen osa suomalaista arkea,
Hassinen ei usko mihinkään laajamittaisiin
rasistisiin hyökkäyksiin Suomessa.
Valta on katoamassa
sieltä, missä sen on
aina kuviteltu olevan,
siis jonkinlaisen
demokraattisen
ohjauksen ulottuvilta.
Pirjo Hassinen
» Julkaissut Otavan
kustantamana 13 romaania.
» Sai Ennustaja-romaanistaan
Savonia-palkinnon 1995.
Kirjallisuuden valtionpalkinto 2001 ja Suomipalkinto 2004.
» Mansikoita marraskuussa
oli ehdolla Pohjoismaiden
neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittajaksi
2003. Hommalaisten reaktio ei
varmaankaan ole ollut yllätys kirjailijalle.
. tyyliin ?thaipoimijat repivät taimikot. Nuoret tottuvat muualta tulleisiin ihmisiin jo päiväkodeissa ja
kouluissa, ja kun kohta kaikki maahanmuuttajat puhuvat suomea, se vain lieventää asenteita. Ei se ollut yllätys, mutta epämiellyttävää
silti. Romaanit Voimanaiset, Jouluvaimo ja
Kuninkaanpuisto ja Popula
olleet Finlandia-ehdokkaita.
» Teoksia käännetty latviaksi,
norjaksi, saksaksi, t?ekiksi
ja turkiksi.
. 2012
19. Olisin
uskonut, että sitä olisi kommentoitu enemmänkin poliittisessa keskustelussa.
Tarja Halonen Finlandia-palkinnon
jakotilaisuudessa tiistaina 4. Nettikeskustelut pursuavat samanlaisia kommentteja. Rajuimmin se ilmenee äärioikeiston nousuna Kreikassa. Ja kyllä, Popula piti todellakin kirjoittaa. Niitä kuulee yhä useammin myös kapakkakeskusteluissa. Kasvokkain ihmiset ovat silti aina ihmisiä: viimeksi viime viikolla puhuin perussuomalaisen valtuutetun kanssa matinean jälkeen, ja läksiäisiksi hän varoitteli minua peuroista kotimatkalla.
Hommaforumilla Hassista on herjattu
muun muassa ?elitistiseksi vihervasemmisto-
Pirjo Hassisen Popula on riemastuttava kirja,
aiheensa pelottavuudesta huolimatta tai
ehkä juuri siksi. Sain muistuttaa itseäni tämän tästä,
että kyseessä on fiktiivinen romaani eikä
reportaasi. olkoon se vaikka sitten viha maahanmuuttajia kohtaan . Aivan kuin thait varastaisivat marjat
meiltä suomalaisilta ja veisivät ne mukanaan,
vaikka minullehan ne niitä keräävät, kumpparittomalle karhuja pelkäävälle kaupunkilaiselle.
laiseksi kioskikirjailijaksi
Taloudellisia voittoja havittelevat sijoittajat perustavat lapsille koteja ja heidät
erotetaan vanhemmistaan. Eiköhän aleta häiriköidä, yhteen ääneen,
olkaamme myös hillittömiä.
Sillä ruumis, joka ilmaisee, lähes
nautinnollisesti, että siltä puuttuu
hillintä, on kaikkein vaarallisin ruuSEURASIN AIKANI
20
Kirjoittajien mielestä Suomella on paljon parantamisen varaa lasten oikeuksien toteuttamisessa.
» On
poliittinen
itsemurha
puhua
luokkataistelusta
tai edes
luokkaeroista.
mis. Se ei tee juuri sitä, mitä siltä odotetaan. C
keskustelua
Keskustelu verkossa:
www.kansanuutiset.?
Keskusta vaatii, että jatketaan Paras-hanketta ja luodaan vielä suurempia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueita,
jotka loppupäässä johtavat jättiläiskuntiin. Eri tarkastusraporteissa on todettu, ettei
lastensuojelussa lapsen etu Suomessa
toteudu. Vaikka toverikolmikko puhuu asiaa, päätin kuitenkin ryhtyä
heiluttamaan punalippua täältä YläSavosta.
Vaikka me kaikki 60-luvulla syntyneet inhoamme 70-lukulaista renkutusta ?Sinä myös olet työläinen?,
koetan huudella väliin: ?Ottakaa, ottakaa . työväenluokkaan mukaan
meidät surkeat vekselivetoiset pienyrittäjätkin.?
Sekä maalaiset. Onko tavoitteena, että lapsiamme tulisi hoitaa kollektiivisesti yhteiskunnan hoivissa, kuten tehtiin 1800-luvulla?
Suomessa asuu yli 17 000 lasta kodin ulkopuolella. Ja etenkin naiset.
Myös ilman haalareita.
Ennen vanhaan lipussa oli sirppi
ja vasara. Kuka oikeasti kysyy lapsilta, miten he voivat ja missä
he haluaisivat todellisuudessa asua?
Kuka tukee ja antaa voimia näille
vanhemmille, jotka syystä tai toisesta eivät tässä kiihkeässä kilpavarustelun pyörässä jaksa?
Ainoaksi tueksi on nähty huos-
taan ottaa lapsi vanhemmiltaan, ja
näin lapset voivat pörssiyhtiöiden
sijoittajien mielestä hyvin. Sanotaan, että kunKESKUSTA SYYTTI
tauudistuksen toinen pyrkimys on
keskustan nujertaminen, mutta keskusta näyttää viihtyvän erittäin hyvin keskittämisien kanssa, ainakin
sen johto.
Keskustahan ajoi pakkolain luodakseen noin 20 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueita (sote-alueita). Näin sanoo Skeggs.
Muista nyt hyvä toveri Ilpo Haaja,
että me, minä, Anu ja Johanna,
olemme prolemuruja. Sosiaali- ja terveydenhuolto käsittää noin puolet kuntien talousarviosta, kun päivähoito
on siirretty koulutustoimeen.
Nämä vaatimukset sopivat hyvin yhteen sen politiikan kanssa,
että lakkautetaan sairaanhoitopiirit ja luodaan jättikuntia. Lisäisin lippuun jotain 2010-luvulta: tietokoneen, siivousmopin, vanhusten
vaipan sekä piirakan. Sellaiset
yhtiöt tarjoavat samanaikaisesti vanhustenhuoltoa, perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa ja haluavat sen takia laajoja toimintakenttiä
ilman ?turhaa demokratiaa?.
Jos tällä linjalla jatketaan, ajetaan
lähidemokratiaa ja maaseudun palveluja täysin alas. Nämä ehdotukset ovat myös yhteneviä suurten kansainvälisten palveluntuottajien vaatimusten kanssa. Jos sinne putoaa, matka
edes uustyöväenluokkaan on pitkä.
Matkat saattavat tuntua pitkiltä myös
sen vuoksi, että luokkapuhe on tehty
vieroittavaksi. No nyt on osoittautunut,
että tämäkin yhteistyöalue on kallistunut.
Näitä yhteistyöalueita ei tietenkään pakolla ole viety läpi tehokkuuden luomiseksi, vaan on tietoisesti
tehty tehotonta luomusta, jotta käynnistettäisiin kuntaliitoksia ja jotta
saataisiin aikaan uusia keskittämisiä.
Keskusta sanoo säilyttävänsä itsenäisiä kuntia ja arvostelee hallitusta
sen kuntapolitiikasta, mutta vaatii
samalla, että jatketaan Paras-hanketta ja luodaan vielä suurempia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueita, jotka loppupäässä johtavat
jättiläiskuntiin. Kotiäidin rooli pienten lasten
hoitamisessa koetaan yhteiskunnan
rasitteena. Stefan Håkans, Mustasaari.
LEHTIKUVA/ JOHANNA VUONOKARI
?Myös minä olen
työläinen!?
sivusta uustyöväenluokkaisen Anu Suorannan (KU
10.11.) sekä helsinkiläisten perinnetyöläisten, Johanna Elosen (KU
20.11.) ja Ilpo Haajan (KU 23.11.), keskustelua. Hyvinvointivaltiossamme lapsiperheiden toimeentuloa
heikennetään kuten tehtiin 90-luvulla. Näillä näkymin saamme lisää syrjäytyneitä nuoria, koska neljäsosa huostassa olleista nuorista jää
työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolelle.
Birgitta Wulf
Solveig Holmström
Espoo
Keskustan tiellä
kohti jättikuntia
kunnallisvaalikampanjan aikana hallitusta siitä, että
se oli toimeton suhteessa kuntauudistukseen yleensä, mutta varsinkin
suhteessa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseen. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea
tukemaan biologisia perheitä perheiden jälleenyhdistämisessä. Symbolit tarkoittivat talonpoikien ja työläisten liittoa. Raha ei riitä ennaltaehkäiseviin toimintoihin.
Jatkuva kiire työpaikalla irtisanomisuhkineen vie keneltä tahansa voimia hyvään elämään ja arjen pyörittämiseen. Skeggsin mukaan kyse on siitä,
kuinka istumme tai mitkä ovat oikeutemme ylipäätänsä olla. Piirakan sen
vuoksi, että seksityöläisetkin on luettava uuteen työväenluokkaan.
Saan joka päivä kotioloissa tuta
sitä, että uustyöväenluokkainen tietokonetyöläinen puppu- ja silpputöineen sekä kiristyvine niskalihaksineen ei perinnetyöläisen mielestä
täytä oikean työväenluokan kriteereitä.
Kansan Uutistenkin sivuilta tuttu
brittisosiologi Beverley Skeggs koettaa nostaa naisia työväenluokkaan.
Megafonin haastattelussa hän puhuu
paljon Focault?sta ja Bourdieus?ta,
mutta ne voi jättää suosiolla tohtori
Suorannan päänsäryksi. Ja kun voimat vähenevät
jatkuvan pelon ja ahdistuksen alla,
emme enää jaksa.
Lapsemmekin tästä kärsivät. On poliittinen itsemurha puhua luokkataistelusta tai
edes luokkaeroista.
Meidän uustyöväenluokkaisten
naisten tulee ensin ottaa keskustelutilaa. Milloin
nämä sijoittajat lähtisivät tukemaan
perheitä ja antamaan läheisillekin,
esimerkiksi isovanhemmille, oikeuden tukea lasta ja perhettä?
Perheissä on voimaa, kun heitä
vain tuettaisiin oikealla tavalla,
mutta ovatko viranomaiset toimettomia vai voimattomia auttamaan
perheitä silloin kun apua tarvitaan?
Ovatko sosiaaliviranomaiset siirtäneet viranomaistehtäviä yksityisten
lastensuojelulaitosten tehtäväksi?
Pelkäävätkö lastensuojeluyksiköt
menettävänsä rahaa, mikäli uusia
lapsia ei sijoiteta kodin ulkopuolelle?
Äskettäin vietimme lasten oikeuksien päivää. Jopa äänimaiseman käyttö on tärkeää. Saamme sääntelemätöntä kapitalismia vaikeine segregaatioineen ja suurine sosiaalisine ongelmineen, kun ihmiset kasautuvat
kaupunkeihin.
Kun Katainen arvostelee väliportaan hallintoa, joka tänäänkin on olemassa, ja väittää että demokraattinen
sellainen olisi byrokraattinen, hän ei
arvostele keskustan jättiläiskuntiin
johtavaa ehdotusta, vaan järkeviä ehdotuksia, jotka pyrkivät säilyttämään
kaikkea sitä kuntiin, jota niissä hoidetaan tehokkaimmin.
Itsenäiset 5 000?10 000 asukkaan
kunnat ja demokraattinen väliportaan hallinto ovat kaikkien varteenotettavien tutkimuksien mukaan tehokkain kuntarakenteen ratkaisu.
Stefan Håkans
Mustasaari. Hypätään
suoraan Marxiin.
Luokkia ei oikeastaan ole kuin
kaksi: omistavat ja omistamattomat.
Se, että keskiluokassa kipristelijä
omistaa muhkean asuntolainan tai
yrittäjä kolme kuorma-autoksi rekisteröityä pakettiautoa, ei tee vielä porvariluokkaan, pääoman omistajiin,
kuuluvaksi.
Ryysyköyhälistö on täysin luokatonta väkeä. Työväenluokassakin!
Pia Valkonen
Lapinlahti
Lasten oikeudet
eivät toteudu
Suomessa
ELÄMME AIKAA jossa meistä aivan liian
moni voi pahoin. Omistamattomia naisia, joilla on oikeus olla. Kun on
osoitettu, että tämä on johtanut kalliimpaan, epädemokraattisempaan
ja tehottomampaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaikilla sote-alueilla,
keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä
vaalikampanjassa kehui Etelä-Karjalan sote-aluetta ja väitti, että se on
onnistunut. Mitä keskusta oikein ajaa takaa