26
Kreikan
?pelastuspaketti?
meni pankeille s. 14
Massoud Hossaini 22 Vänrikki Stool 28 Litvinenkon murha 38. Hinta 3,50 ?
6-003251-156
6
Viikko 6
Perjantaina 6.2.2015
www.kansanuutiset.fi
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
ailija
j
r
i
k
i
p
r
o
K
Antti
n
Heikkine
s. 36
Työ muuttui, ay-liike ei
» Työnantajilla on täydellinen aloite,
väittää professori Harri Melin s
Israelin yksipuolinen aitahanke oli kuitenkin
määrittelemässä rajat yksipuolisesti.
Rauhanprosessi oli ilmankin kriisissä juutalaisten siirtokuntien laajentamisen vuoksi. PLO:n johtajalla Jasser Arafatilla oli vain vähän näyttöä siitä, että neuvotteleminen parantaa palestiinalaisten
asemaa ja samaan aikaan Israel painosti häntä kovempiin
otteisiin ääriainesten pitämiseksi aisoissa. Palkinnon otti vastaan Jean-Claude Menu, joka johtaa Charlien ystävien yhdistystä.
20 vuotta sitten
Palestiinalaiset aidan taakse
ISRAELISSA HARKITAAN vakavasti ajatusta eristää Länsirannan palestiinalaiset sähköaidalla, kertoi KU 7.2.1995. Valtiovarainministeri Abraham Shohat myönsi, että vallassa oleva työväenpuolue rakentaa asuntoja miehitetylle alueelle kolme kertaa
nopeammin kuin edellinen likud-puolueen oikeistohallitus.
Vuonna 1992 vaalien jälkeen Rabin sai Yhdysvalloilta miljardien dollarien lainatakuut lupauksella pysäyttää siirtokuntien laajentamisen.
Rauhanprosessin osapuolet olivat koko ajan ahtaammalla. Kansan Uutiset, Viikkolehti 6.2.?12.2.2015
A
Kotimaa s.4
B
Kulttuuri s.22
C
Keskustelu s.32
D
Ulkomaat s.36
E
Pelit s.44
Kannen kuva: Lehtikuva/ Markku Ulander
Ajankuva
LEHTIKUVA/PIERRE DUFFOUR
SATIIRIA KUNNIOITTAEN. Maailman johtavan sarjakuvafestivaalin Grand Prix -palkinto Ranskan Angoulemessa myönnettiin tänä vuonna terroristien tappamille Charlie Hebdon piirtäjille. Toisella puolella
Israelin tämän päivän politiikasta tuttu likudin Benjamin
Netanyahu oli ohittanut suosiossa Rabinin.
Kai Hirvasnoro. Samaan aikaan Israel oli jo
rakentamassa Gazan ympärille kolmen metrin korkuista sähköistettyä piikkilanka-aitaa.
1990-luvulla oli käynnissä yksi monista rauhanprosesseista Israelin ja PLO:n välillä. Samalla
lohkaistaisiin Israeliin melkoiset kimpaleet vuoden 1967 tulitaukolinjan takaisesta Länsirannasta, lehti jatkoi.
Nyt aita on ollut paikoillaan jo pitkään, ja kuten KU:ssa on
usein viime aikoinakin kerrottu, se vaikeuttaa tavattomasti
palestiinalaisten elämää
samalla kun Israel laajentaa siirtokuntiaan Länsirannalla.
Aitahanketta vauhditti Jihad-järjestön Tel
Avivin lähellä tekemä
itsemurhaisku tammikuussa. Se oli käynnistetty syyskuussa
1993 ja palestiinalaisvaltion rajoista oli tarkoitus neuvotella
ANTERO EEROLA
» Rauhanprosessi oli
kriisissä juutalaisten
siirtokuntien laajentamisen vuoksi.
2
Henkilö, joka ylittää aidan tai vahingoittaa sitä, vaarantaa elämänsä, varoittaa kyltti Israelin ja Länsirannan välisellä aidalla.
vuonna 1996. Sen jälkeen pääministeri Jitzhak Rabin vaati juutalaisten ja palestiinalaisten eristämistä toisistaan
7 / Li Andersson s. Ryhmäjohtaja Annika Lapintie arvioi, että oli
viisas päätös olla tuomatta esitystä
eduskuntaan.
. Asiasta heräsi tiukka keskustelu puolueen sisällä.
. Se olisi tarkoittanut, että kaikkien lasten oikeus varhaiskasvatukseen vaarantuisi. Kuvassa
lapsia pihaleikeissä Aleksin päiväkodissa Helsingissä.
Raha ratkaisi perhepaketin kaatumisen
LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
» Se, että lastenhoitomuutoksista ei olisi tullut säästöä, tiedettiin
jo aikaa sitten.
HALLITUKSEN PÄÄTÖS luopua sekä koti-
hoidontuen että subjektiivisen päivähoidon uudistuksesta ilahduttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella,
joka aikanaan antoi kummastakin
suunnitelmasta kielteisen lausunnon.
Se ilahduttaa myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. A
kotimaa
Perjantai 6. 11
LEHTIKUVA/RONI REKOMAA
Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat viime sunnuntaina,
että kotihoidon tuen jakaminen
puoliksi vanhemmille ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus
jätetään toteuttamatta. helmikuuta 2015
Pekka Sauramo s. Jo vuosi sitten tammikuussa rakennepoliittisen ohjelman toteutuksen valmistelussa tehdyissä laskelmissa kävi ilmi, että uudistuksista
syntyy uusia kustannuksia. Se unohtui keskustelusta, kun ruvettiin puhumaan
vain siitä, millä tavoilla oikeuksia voidaan rajata.
Suuri taka-askel vältettiin
Salmi on kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen.
. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on niin suuri periaatteellinen
kysymys, hän sanoo.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat sekavien vaiheiden jälkeen sunnuntaina, että kotihoidon
tuen jakaminen puoliksi vanhemmille ja subjektiivisen päivähoito-oi-
4
Annika Lapintie
keuden rajaus jätetään toteuttamatta.
Syynä on se, että päivähoito-oikeuden rajaaminen perheissä, joissa toinen vanhempi on kotona, ja kotihoidon tuen muutos eivät synnytä säästöjä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden murtaminen olisi ollut suuri
taka-askel suomalaisessa perhepolitiikassa, hän arvioi.
. Se oli silloin erittäin vaikea asia
ja monet toivoivat jo silloin, että järki
voittaa matkan varrella, ja niinhän
nyt kävikin, Lapintie sanoo.
» Ruvettiin
puhumaan
vain siitä,
millä
tavoilla
oikeuksia
voidaan
rajata.
Hän toteaa, että pitkin matkaa eri
puolueet ovat painottaneet eri puolia
päivähoidossa.
. Tässä tuli ensin päätös ja sitten
piti katsoa, mitä siitä mahtaa seurata,
Salmi kuvailee.
Vasemmistoliitto oli hallituksessa
2013, kun hallitus teki rakennepakettinsa. Niistä tulisi yhteensä jopa 100
miljoonaa euroa lisämenoja.
Ällistyttävät perustelut
THL:n tutkimuspäällikkö Minna
Salmi sanoo kuitenkin seuranneensa
hämmentyneenä sunnuntain päätöksen perusteluja.
. Olennainen asia on lapsen oikeus
varhaiskasvatukseen. Lisäksi siitä olisi
voinut syntyä hyvinkin hankalia tilanteita perheen arjen sujumiseen,
jos perhe ei voisi päättää lapsen hoitoajasta.
Hän toteaa, että päivähoito-oikeuden rajaaminen on nostettu esiin
monta kertaa vuosien varrella.. Oli hämmentävää lukea että vasta nyt saatiin tällaisia laskelmia, hän sanoo ja
lisäksi pitää erikoisena sitä, että kun
hallitus aikanaan elokuussa 2013
päätti uudistuksista, niitä ei ollut valmisteltu eikä niiden kustannuksia
laskettu tavanomaiseen tapaan asiantuntijatyöryhmässä.
Työstä tulisi maksaa suhteellisesti enemmän palkkaa, jos se on
määräaikaista, osa-aikaista tai muuta
silpputyötä. Tiestöä ja rataverkon kuntoa
palvelevat valtion perusväylänpidon
määrärahat ovat Ruotsissa yli 2,5-kertaiset Suomeen verrattuna. Heille ei
kuulu työterveyshuoltoa, työsuojelua, vuosilomaa tai muita etuja. Hanketta on
perusteltu sillä, että se edistäisi naisten tuloa työmarkkinoille ja lisäisi
isien osuutta perhevapaiden käyttäjinä.
. Kohteena olivat sellaiset perheet, joissa lasta hoidetaan kotona
vielä kun lapsi on täyttänyt kaksi
vuotta. Jos halutaan saada enemmän
isiä kotiin hoitamaan lapsia, siihen
on parempi keino, ansiosidonnaisella
päivärahalla korvatun isyysvapaan
pidentäminen, Salmi sanoo ja toteaa,
että myös perheiden taloutta helpottaisi se, että lasta voitaisiin hoitaa pidempään ansiosidonnaisen päivärahan turvin.
Hän pitää kotihoidon muutosesityksen suurimpana ongelmana kuitenkin sitä, että se kohdistui väärin.
Kotihoidon tukea maksetaan äitiysja isyysvapaakauden jälkeen, jos lapset hoidetaan kotona.
. Hän arvioi asian
jauhautuneen suuremmaksi koettujen asioiden jalkoihin. Yrittäjävastuu
siirtyy työntekijälle terveyspalveluja
tuottavalta yritykseltä.
Asiakkaille ei näy, että fysioterapeutti saa palkkaa asiakkaiden määrän mukaan. VASEMMISTOLIITON kansanedustaja
Kari Uotila (kuvassa) nostaisi niin
sanottujen kokemusasiantuntijoiden panosta mielenterveyspalvelujen
suunnittelussa ja arvioinnissa. Valtion lainanoton korko on alhaisempi
kuin yksityisten rakennuttaja/rahoittajakonsortioiden rahoituskustannukset. Tulevien
vuosien budjetteihin on kohdennettu
hankkeisiin liittyvät lainalyhennykset ja korkomenot. Kokemusasiantuntijat ovat tehtävään koulutettuja ihmisiä, joilla on omakohtaisia
kokemuksia sairauksista.
. Lehto
ja työelämän tutkija Anu Suoranta
harmittelevat työ- ja elinkeinoministeriön saamattomuutta. Tämä ei ole pakkokeino
vaan ohjaava. Kun palkkatyö murtuu reunoilta,
silloin koko ay-liikkeen rakentama
turva poistuu yhdellä liipaisulla. Halutaanko tällaista yhteiskuntaa?
Verotulot jäävät naurettavan pieniksi.
Nämä ihmiset ovat köyhiä, Suoranta
sanoo. Hän maksaa oman työpaikkansa vuokran ja muut kulut.
Perinteisissä ammateissa toimivien
lisäksi itsensä työllistävinä tekee työtään suuri joukko luovissa ammateissa.
Palkkatyö rapautuu silpuksi
. Mediaanitulo on 20 500 euroa. KU
Pätkätyöläisten asia jäi hoitamatta
» Hallitusohjelmassa
sovitut parannukset
hautautuivat selvityksiksi.
sitten vasemmistoliitto ajoi hallitusohjelmaan Säätytalolla yhdessä vihreiden kanssa
työntekijöiden ja itsensä työllistävien
aseman korjaamisesta linjauksen.
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto
arvioi, että mitään olennaisia korjauksia ei ole tehty. Vain joitain
pieniä parannuksia on saatu aikaan.
Asian valmistelusta on vastannut
työministeri Lauri Ihalainen työ- ja
elinkeinoministeriössä (TEM). Työnantaja voi vaikuttaa työn hintaan töitä järjestelemällä,
Suoranta painottaa.
Korkeampi palkka voi olla euroja tai prosentteja. Lähes kolmannes
itsensä työllistävistä ansaitsee korkeintaan 10 000 euroa vuodessa. Vuosina 2015 2018
maksettavia lyhennyksiä ja korkoja
on 1 120 miljoonaa euroa.
Pellervo pitää valtion sisäisen lainamallin etuna Suomessa käytettyihin elinkaarimallien rahoitukseen alhaisempia korkokustannuksia. Tutkimuksemme mukaan
kyse on pääosin äideistä, joilla on
vähän koulutusta ja työkokemusta
eikä työpaikkaa. Nyt osa ihmisistä putoaa tahtomattaan yrittäjyyteen. Salmi oli aikanaan toinen
mallin laatijoista.
. Esimerkiksi tuhtipohjainen päivähoidon laskutus on yksi keino.
Hyvä tavoite, väärä keino
Kotihoidontukiuudistuksen tasaarvotavoitetta Salmi pitää hyvänä,
mutta keinoa vääränä. Myös eläke jää pieneksi.
Suoranta väittääkin, että työn
teettäminen työsuhteen ulkopuolella itsensä työllistäjillä muuttaa työmarkkinoiden luonnetta pätkätöitä
enemmän. Tähän
joukkoon kuuluu myös omasta tahdostaan yrittäjinä toimivia.
Suoranta muistuttaa, että itsensä
työllistävät jäävät ay-liikkeen taistelemien etujen ulkopuolelle. Jos halutaan isät lapsiaan hoitamaan, paras keino on kehittää vanhempainvapaasta maksettavaa korvausta, Lapintiekin sanoo.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?
?He tietävät, millaista on sairastua,
olla hoidossa ja kuntoutua. Vastaavasti
omaiset voivat olla kokemusasiantuntijoita omaisten näkökulmasta?, Uotila
kirjoittaa blogissaan.
?Kokemusasiantuntijoilla on varmasti paras tieto ja tuntuma kuntoutumisessa auttavista asioista samoin
kuin kielteisistäkin kokemuksista.
Heillä on arvokas asema myös vertaiskulkijana ja tukijana, mutta olisi tärkeää, että he olisivat yhä enemmän
mukana myös palvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä.?
Uotila toteaa asian nousseen esille
eduskunnassa omaistoiminnan neu-
vottelukuntien edustajien ja kansanedustajien keskustelussa, jota hän veti.
?Mielenterveysongelmat eivät saa
jäädä katveeseen taloudellisesti vaikeina aikoina. Painorajoitteisten siltojen ja tieosuuksien
kunnostaminen sekä tiestön kun-
non parantaminen alentaisi metsäja elintarviketeollisuuden tuotantolaitosten kuljetuskustannuksia yli
viisi prosenttia nykyisestä.
Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin
metsäteollisuuden raakapuun kulje-
Ruotsin panostukset liikenteeseen
ovat nousussa,
Suomen laskussa.
tuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla ja koko teollisuuden
kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen.
Ruotsi on hyödyntänyt inframenojen jaksotuksessa valtion kehysmenoihin valtion sisäistä lainamallia.
Hankkeet, joiden rahoituksen eduskunta on päättänyt jaksottaa tulevien
vuosien budjetteihin, on rahoitettu
valtionkonttorin lainalla. Näissä puheissa on ollut yhtenä
piirteenä äitien syyllistäminen, hän
sanoo.
. Päinvastoin nyt on torjuttava hyvinvointivelan paisumista parantamalla mielenterveyspalvelujen saatavuutta.. Kaikkia
pätkätyön muotoja kattavia parannuskeinoja on haettava.
Lehdon mukaan laissa tulisi olla
periaate työnantajan velvollisuudesta
tarjota lisätyötä työntekijöille, jotka
tekevät yrityksessä jotain muuta kuin
kokoaikaista ja vakituista työtä. Nykyisellään yhteiskunta
määrittelee heidät eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla.
. Työnantajat
ovat sanelleet nuotit, joita ministeriössä on peesattu.
VAJAA NELJÄ VUOTTA
Työntekijöille silpputyölisä
Pätkä- ja silpputyötä tekevien ja itsensä työllistävien aseman vahvistaminen vaatii lainsäädäntöä. Ei pidä missään tapauksissa ottaa noin isoa harppausta taakse päin
lasten oikeuksissa taaksepäin, hän
sanoo.
Lapintie mielestä päivähoitotuntien määrää säätelemään ei tarvita lakia, ohjailu riittää.
. Esimerkiksi kaupan alalla työaika saattaa jäädä 20?30 viikkotuntiin.
. Ei ole ajateltu, että isompi sisarus on mielellään tarhassa kavereiden kanssa ja äidin on vaikea keksiä 4?5-vuotiaalle riittävästi virikkeellistä toimintaa samalla, kun on
sidoksissa vauvaan ja vauvan aikatauluihin, jotka ovat hyvinkin arvaamattomia alkuvaiheessa aika pitkään.
Lapintie on samalla linjalla.
. He olisivat siirtyneet kotihoidontuelta käytännössä
työttömiksi työnhakijoiksi, eikä isä
näissä perheissä olisi voinut käyttää
kotihoidon tukijaksoaan, Salmi sanoo.
Lapintie puhuu 6+6+6-mallin
puolesta, jossa vanhempainvapaasta
puoli vuota kuuluisi äidille, puoli
vuotta isälle ja loput olisi vapaasti
jaettavissa. KU
5. Näistä voisi sopia
kunkin alan työehtosopimuksessa.
» Lähes
kolmannes
itsensä
työllistävistä
ansaitsee
korkeintaan
10 000
euroa
vuodessa.
Suoranta mainitsee esimerkkinä
itsensä työllistäjistä fysioterapeutit.
Normaalin työsuhteen vaihtuessa itsensä työllistämiseen fysioterapeutti
jatkaa samalla työnantajalla toimeksiannoilla samaa työtä. Bonuksena tulee päälle sukupuoli, Suoranta sanoo.
Itsensä työllistäjät
tippuvat köyhyyteen
Itsensä työllistävien asema työmarkkinoilla on heikko. Ruotsi tukee yksityisteitä miltei 130 miljoonalla eurolla ja Suomi 5 miljoonalla
eurolla vuonna 2015.
Ruotsin panostukset ovat kasvussa ja Suomen laskussa.
PELLERVON MUKAAN panostukset liikenneinfraan alentaisivat teollisuuden kuljetuskustannuksia. Nyt asiat
hautautuvat selvityksiin.
Lehto painottaa työsuhteen tunnusmerkistön selkiyttämisen tarvetta. Työttömyysturvan saannissa on ongelmia ja pahimmillaan se jää saamatta
kokonaan.
Sirpa Puhakka
sirpa.puhakka@kansanuutiset.?
Ruotsi investoi rajusti liikenneverkkoon
LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI
ELINKEINOELÄMÄN KANNALTA merkittä-
viä liikenneinfrahankkeita kannattaisi toteuttaa taantuman aikana ja
matalan korkotason vallitessa, kehottaa Pellervon taloustutkimus.
Sen torstaina julkistaman selvityksen mukaan Ruotsin valtio panostaa liikenneinfrainvestointeihin kuusinkertaisesti Suomen valtioon verrattuna
Kuvassa Tsipras Kyproksen-vierailullaan
viime tiistaina.
» On sinnikkäästi
uskottava,
että elvytyspolitiikka
on ratkaisu.
luja Syrizan vaalivoiton seurauksista.
Osa uskoo Syrizan vaalivoiton ajavan
Kreikan kansantalouden katastro?in
ja Alexis Tsiprasin johdolla menevän
totaalisesti metsikköön.
. Hallituksessa luotu mielikuva
troikan politiikasta oli väärä. Suomalaiset veronmaksajatkin
saavat eurojansa takaisin, jos Kreikka
autetaan jaloilleen. He jäivät yhdessä yössä valtiolta
työttömiksi, eikä heillä ollut enää
asiaa työpaikoilleen. Yksi Syrizan mepeistä, Konstantina Kuneva, on tämän liikkeen johtohahmoja.
Suomen hallituksella
vääristynyt kuva troikasta
Tavallisia kreikkalaisia kohdanneet
troikan . Heiltä puuttuu yhteiskuntavastuu, Kyllönen toteaa.
Suomen linja
hämmentää
Brysselin vinkkelistä Suomen linjauksista on syntynyt ?vähän erikoinen kuva?. Tätä tarvitaan muutokseen,
Kyllönen kertoo.
?Ryhmässä on aivan
uudenlainen henki?
Hän pitää hämmentävänä julkisuuden Syrizasta maalaamaa kielteistä
mielikuvaa radikaaleina ja aktivisteina, jotka rikkovat kaiken.
Kyllönen tekee parlamenttiryh-. Parlamentaarikkojen keskuudessa on näkemyksiä, ettei Syriza saa
Kreikan taloutta kuntoon.
. Jos perussuomalaiset
ovat sitä mieltä, että kaikki velat nollille vaan, se pitäisi kertoa rehellisesti
eikä höpöttää populistista sopaa, Kyllönen jatkaa.
Porvaripuolueilla
on hätä EU:ssa
Merja Kyllönen muistuttaa yli viisikymppisen työttömyyden kasvaneen rajusti Kreikassa.
6
Euroopan parlamentin käytävillä
pyörii monenlaisia puheita ja arvai-
Monet pelkäävät Syrizan vaalivoiton ajavan Kreikan kansantalouden katastrofiin ja Alexis Tsiprasin johdolla maan menevän totaalisesti metsikköön. Hallituksessa sai sen käsityksen, että toimet kiristävät suuria varustamoita
ja laivanvarustajia, jotka ovat vuosikymmeniä eläneet kuin siat pellossa,
Kyllönen sanoo.
. Tämä on vahvoilla mielikuvilla pelaamista, Kyllönen toteaa.
. Aika iso joukko parlamentissa
uskoo Syrizalla olevan kykyä ja voimavaroja saada Kreikan kansa mukaan. Kyllönen jakaa
kreikkalaisen
duunarin tuskan
» Euroopan parlamentaarikko Merja Kyllönen on seurannut aitiopaikalta
Brysselissä Syrizan vaalivoiton herättämiä tuntoja. Kyllönen on iloinen ja
onnellinen kreikkalaisten puolesta.
tuska on
näkynyt vasemmiston GUE/NGLparlamenttiryhmässä, joka on tavannut työpaikkansa menettäneitä
kreikkalaisia siivoojia, rakennustyöläisiä ja muita duunareita.
Viidenkymmenen työttömäksi
jääneen siivoojan vierailu oli vaikuttavin kokemus.
. Yhtenä päivänä ollaan valmiita neuvottelemaan ja joustamaan,
ja taas toisena päivänä vedetään tiukkaa linjaa.
Kyllönen painottaa realistista ja
järkevää talouspolitiikkaa. Naisten tuska,
kun he kyynelsilmin kertoivat, että
he olivat perheensä elättäjinä putoamassa köyhyyteen, oli koskettavaa,
Merja Kyllönen kertoo.
TAVALLISTEN KREIKKALAISTEN
Kreikan siivoojien järjestäytyminen on ollut näkyvä osa yhteiskunnallista muutosta. Porvarit pelkäävät, jos Syriza
pystyykin pelastamaan Kreikan toisenlaisella politiikalla, Kyllönen toteaa.
Syrizan talouspolitiikka jakaa Euroopan parlamentin poliittisia ryhmiä. EU:n komission, Euroopan
keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston . Poliitikko Soinin
on hirveän helppo sanoa, että me
olemme tienneet jo viimeiset viisi
vuotta, että Kreikka on saatava eurosta ulos. Itselle jäi vahvasti mielikuva,
että laivanvarustajat maksavat veronsa. Se oli aivan tyhjää puhetta.
Edelleenkään suurituloiset eivät
maksa verojaan. On kaikkien etu, että Kreikan ja koko Euroopan talous saadaan elpymään.
. Jos päädyttäisin siihen, että
Kreikka lähtisi eurosta, Suomen velat
nollautuisivat. talouspolitiikan kiristystoimet ovat vahvistaneet Kyllösen näkemystä kohtalokkaasta virheestä.
JUSSI JOENTAUSTA
Hän arvostelee kovin sanoin suomalaisessa päätöksenteossa ja julkisuudessa syötettyä mielikuvaa troikan talouspolitiikan vaikutuksista.
Kiristystoimet eivät ole kohdistuneet
johtaviin virkamiehiin vaan tavallisiin kansalaisiin.
. Timo ei sano, mitä se tarkoittaa suomalaisille
Kylmän sodan kaudella kaikilla
keskeisillä neuvotteluosapuolilla (Britannialla, Ranskalla, Yhdysvalloilla ja Saksan Liittotasavallalla) oli yhteinen tavoite vahvistaa Länsi-Euroopan taloutta. Selkeästi olen aistinut, että ihettei todellisia neuvotteluja haluta
miset ovat ymmärtäneet, että toisenlainen politiikka on mahdollista.
järjestää vaan vedetään kylmästi
vanhaa linjaa, Kyllönen toMyös vasemmistoliiton
teaa.
kannatus on mahdollista saada nousuun,
Euroopan parlamentin keinot ovat
Kyllönen sanoo.
än
ä
k
n
tässä vaiheessa väHän arvioi ite
e
ll
Ede
t
ä
häiset. Joidenkin arvioiden mukaan Kreikka pystyy
täyttämään nykyiset velvoitteensa. Lähiaikojen iso poliittinen kysymys on, joka pyörii koko ajan keskusteluissa, tuleeko uusia pakotelinjauksia ja miten Syriza toimii.
Kyllönen kertoo sanoneensa kysyjille, että pitää ymmärtää kreikkalaisten suhtautuvan Venäjään Saksaa ystävällismielisemmin historiallisista
syistä johtuen. Kreikka on sukeltaneuvotteluissa, joissa jäsennut todella syvälle ja isoihin
maiden linjaukset ja valtiovarainmivaikeuksiin. Kreikan velkaratkaisusta pääteseen tilanteeseen.
tään valtioiden välisissä
. LEHTIKUVA/MARIA CHRISTODOULOU
Kolumni
Pekka Sauramo
pekka.sauramo@labour.?
Syriza haluaa Kreikalle
uuden alun
KREIKKALAISET SAIVAT, mitä halusivat: Syriza-puolueen
valtaan ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
?Meillä on se etu, ettemme ole vielä myyneet sieluamme paholaiselle, emmekä aio niin tehdäkään.?
Näin tiivisti valtiovarainministeri Janis Varufakis Syrizan tärkeintä eroa Kreikan perinteisiin valtapuolueisiin.
Kreikka ja kreikkalaiset eivät voi saada uutta alkua,
ellei Kreikan valtavaa velkaa tavalla tai toisella järjestetä
uudelleen. Myös vaatimukset ta-
hyvinvointivaltiota eteenpäin.
lousneuvotteluista vaikuttavat.
. On sinnikkäästi uskottava, että
elvytyspolitiikka on ratkaisu. Se vastaa Suomen talouden
kokoon suhteutettuna noin 6 miljardin euron suuruista
vuosittaista helpotusta. Talouden elpyminen auttaisi myös
velanhoitoa.
Syrizan helpotusten suuruudesta esittämä toive on
tuntuva mutta ei kohtuuton. Sopimuksessa lähdettiin siitä,
että velanhoitokulut pidetään kohtuullisina. Hän
tuntee heidät rauhaa rakastavina ja
solidaarisina ihmisinä, jotka tekevät työtä kreikkalaisten eteen. Ymmärrän huolen siitä,
. Ryhmässä toimitaan siten, että Syrizalla
olisi parhaat edellytykset toteuttaa
vaalilupauksensa, Kyllönen sanoo.
Venäjän pakotteet
puhuttavat
Kyllönen on joutunut vastaamaan lukuisille kysyjille Syrizan suhtautumisesta Venäjään ja Euroopan unionin pakotelinjaan.
. Ne eivät
saa alentaa velanmaksukykyä tulevaisuudessa.
Tsiprasin mukaan Lontoon sopimuksen henkeä
pitäisi noudattaa myös eurokriisiä hoidettaessa. Tämä voi olla totta,
mutta muuhun se ei sitten pystykään. Voidaan tietysti sanoa, että poliittinen tilanne 1950-luvulla
oli aivan toinen kuin nyt. Toisaalta
nytkin neuvotteluosapuolilla on yhteinen poliittinen
tavoite: talous- ja rahaliiton koossa pitäminen.
» Lontoon
sopimuksen
henkeä pitäisi
noudattaa myös
eurokriisiä
hoidettaessa.
SYRIZAN EHDOTUS velanhoitomenojen pienentämiseksi
on tärkeä testi kaikille euromaille. Siihen suhtautuminen osoittaa, kuinka paljon euroalueelta löytyy sen säilymisen kannalta tärkeintä perusedellytystä: yhteisvastuuta.
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien
tutkimuslaitoksessa.
7. Vaalivoitto toi paineita myös ryhmälle.
. Syriza käyttää kaikki keinonsa
Mikä merkitys Syrizan vaalivoija puristusvoimansa komissiota kohtolla on Suomen eduskuntavaataan, jotta talousasioista keskustelleissa?
laan aidosti. Vuonna 1953 solmittu niin sanottu Lontoon velkasopimus sisälsi velkojen anteeksi antamisen
lisäksi linjauksen jäljellä olevien velkojen velanhoitokulujen mitoituksesta. Vaikuttasetunnon
vahiv
e
iset
vistuneen, mutta
maan pyritään versuur itulo
ojaan
muistuttaa, että
kostojen ja poliitaksa ver
m
menestys on suhtisten keskustelujen
teutettava kansallikautta. Elvytykseen käytettynä rahamäärä olisi huomattava mutta ei epärealistisen suuri.
mässä yhteistyötä kuuden syrizalaisen mepin kanssa päivittäin. En toivo, että Suomen tie
nisterit ovat avainasemassa.
olisi samanlainen ennen kuin oivalletaan, ettei porvarileiri olekaan paras
mahdollinen hoitamaan asioita.
?Muutos on
saatava Suomeen?
Kyllönen on vakaasti sitä mieltä, että
kurjistamalla ei viedä Suomessakaan
Sirpa Puhakka
sirpa.puhakka@kansanuutiset.?
PUHEENJOHTAJA Alexis Tsipras on useaan otteeseen
todennut, että Kreikan velkaongelmaa hoidettaessa
tulisi ottaa esimerkkiä siitä, miten Saksan velkoja hoidettiin toisen maailmansodan jälkeen. Kreikan talous ei
voi päästä jaloilleen, jos huomattava osa valtion tuloista
täytyy käyttää velkojen hoitoon eikä talouden elvyttämiseen.
Syrizan keskeisenä tavoitteena on, ettei velanhoito
estäisi vyönkiristyspolitiikasta luopumista eli elvytystä.
Se ei vaadi velkojen anteeksiantoa vaan helpotuksia
velanhoitomenoihin
Yrjö Sirolan Säätiö
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT ry on
50 000 kuljetusalan työntekijän
SAK:lainen ammattiliitto.
AKT hakee palvelukseensa
ALUETOIMITSIJAA
Pohjanmaan alueelle Vaasan aluetoimistoon
Adressit
onnittelemiseen
& muistamiseen
istä
sti net
kätevä
www.sirolansaatio.?
Arvostamme
s!+4 NAY
TOIMINNANTUNTEMUSTA
sJØRJEST?TY?NOSAAMISTA
sOMA
ALOITTEISUUTTAJAMONIPUOLISUUTTA
sHYVØRUOTSINKIELENTAITOONVØLTTØMØT?NTEHTØVØN
hoitamisessa
Tarjoamme
MIELENKIINTOISENJAHAASTAVANTY?N 4Y?SUHDEONKOKOAIKAINENJA
VOIMASSATOISTAISEKSI 0ALKKAUSON!+4 NHENKIL?KUNNANTY?EHTO
SOPIMUKSENMUKAINEN
Lintulahdenkatu 10,
00500 Helsinki
p. 020 7737 725
toimisto@sirolansaatio.?
4EHTØVØTULEEOTTAAVASTAANMAHDOLLISIMMANPIKAISESTI
ng
s
E P S I R at
i
stu
ku
utu
ssa
tkimus
WWW AKT l
ak ast y yt y väi
yy
4IEDUSTELUIHINVASTAA VARAPUHEENJOHTAJA!RTO3ORVALI
KLO n P
Asi
Va
!+4 NHALLITUKSELLEOSOITETUTHAKEMUKSETJA#6 T KLO
MENNESSØOSOITTEESEENMAARIT LEHTO AKT lTAI
!+4RY
0,
09 7596 0240
ilmoitukset@
kansanuutiset.fi
8
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.pohjois-pohjanmaa.
vasemmisto.fi
Kainuun Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.kainuu.vasemmisto.fi
Vasemmistoliiton Lapin piiri
toiminnanjohtaja
Kati Tervo 040 664 6643
www.lappi.vasemmisto.fi
Keski-Suomen
Vasemmistonuoret
Väinönkatu 28 B 14,
40100 Jyväskylä
puheenjohtaja Marjukka Huttunen
040 843 6301
keski-suomi@
vasemmistonuoret.fi
Lapin Vasemmistonuoret
Lapinkatu 2,
96190 Rovaniemi
puheenjohtaja Jussi Öman
040 731 4145
lappi@vasemmistonuoret.fi
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmistonuoret
Pakkahuoneenkatu 19,
90100 Oulu
puheenjohtaja
Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764
pohjois-pohjanmaa@
vasemmistonuoret.fi
Satakunnan
Vasemmistonuoret
Maaherrankatu 28,
28100 Pori
puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio
044 3569 187
satakunta@vasemmistonuoret.fi
Varsinais-Suomen
Vasemmistonuoret
Hakakatu 12,
20540 Turku
puheenjohtaja Saska Heino
(02) 2379 130 (toimisto)
varsinais-suomi@
vasemmistonuoret.fi
SDPL ry Pioneerit
Hämeentie 29, 6. krs
00500 Helsinki
p. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ?
00500 Helsinki . p. 020 773 7700
www.vasemmistoliitto.fi
Hämeentie 29, 6. 09-766429
?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi?
?Kirjasto löytyy myös Facebookista!?
www.tyovaenperinne.fi
Pohjois-Karjalan piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Jaakko Turunen 040 638 6007
www.pohjois-karjala.
vasemmisto.fi
Pohjois-Savon Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Turunen 040 638 6007
www.pohjois-savo.vasemmisto.fi
Keski-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.keski-suomi.vasemmisto.fi
Pohjanmaan Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pohjanmaa.vasemmisto.fi
Onko tämä
paikka
sinulle?
Varaa oma
ilmoitustilasi:
p. krs
00500 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p. 045 348 5499
toimisto@vasemmistonuoret.fi
www.vasemmistonuoret.fi
Helsingin Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jorma Pikkarainen 050 537 9011
www.helsinki.vasemmisto.fi
Uudenmaan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Auli Herttuainen 040 153 0150
www.uusimaa.vasemmisto.fi
Etelä-Suomen
Vasemmistonuoret
Päijänteentie 35,
00510 Helsinki
puheenjohtaja Lauri von Pfaler
040 7276 731
etela-suomi@
vasemmistonuoret.fi
Varsinais-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Raimo Nieminen 040 648 3133
www.varsinais-suomi.
vasemmisto.fi
Hämeen Vasemmistonuoret
Näsilinnankatu 22 A,
33210 Tampere
puheenjohtaja Visa Savolainen
050 431 1824
hame@vasemmistonuoret.fi
Satakunnan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Kari Kuisti 0400 125 396
www.satakunta.vasemmisto.fi
Itä-Suomen
Vasemmistonuoret
Koulukatu 39 A 36,
80100 Joensuu
puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen
044 017 8466
itavanu@gmail.com
Hämeen Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.hame.vasemmisto.fi
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
toiminnajohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pirkanmaa.vasemmisto.fi
Kaakkois-Suomen
piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.kaakkois-suomi.
vasemmisto.fi
Etelä-Savon Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.etela-savo.vasemmisto.fi
Kaikille avoin työväenliikkeen historian
ja työväenperinteen tieteellinen
erikoiskirjasto!
AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16
Järjestämme viikoittain kirjakahviloita!
. Olemme olleet jo
neljä kertaa peräkkäin sijalla 1.
Tervetuloa Turvaan,
vanhat ja uudet asiakkaat.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
01019 5110
www.turva.fi
>> Järjestöhakemisto
Vasemmistoliitto
Vasemmistonuoret
Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00500 Helsinki
p. 020 773 7725
yrjo.sirola@sirolansaatio.fi
Vasemmistonaiset
Lintulahdenkatu 10, 3. (ELSINKI
+UOREENTUNNUSvALUETOIMITSIJAv
syhtiöver tail
u
Tyytyväisimmät
asiakkaat
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. 050 571 7330
www.sdpl.fi
Yrjö Sirolan Säätiö
Lintulahdenkatu 10, 3. 050 591 1216
www.vasemmistonaiset.fi
TYÖLLISYYTTÄ TUKIEN.
KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT.
TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET.?
Entressen kirjasto, Estradi, Siltakatu 11
keskiviikkona 11.2. 010 420 2623
sis. klo 18.00
MARKKU EILOLA-JOKIVIRTA
Espoon vakava tilanne:
Kaupunginhallituksen varajäsen Tiina Ahlfors
Eduskunnan linjauksia:
Kansanedustaja Kari Uotila
su 8.2.
klo 16-21
Koulumaailman kokemuksia:
Rehtori Jukka Karhulaa
myrskytuuli
Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun
talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ?
puh. narikan
www.puistokulma.fi
Espoon
Kansanedustaja
uudelleen asiallesi
eduskuntaan!
Aurinkoa eduskuntaan
Muusikko/asiakaspalvelija
» www.kansanuutiset.fi
Päivän tapahtumat
uudesta näkökulmasta.
Luottamus, yhteisöllisyys, turvallisuus
Auri Niskanen
blogi:tiaisenellun.vuodatus.net
FB: Eila Tiainen
ZZZ HLODWLDLQHQ ¿
Julk: Eila Tiaisen tukiryhmä
www.melodioso.net
ehdokkaasi@melodioso.net
.RNHPXVWD
7DKWRD
2VDDPLVWD
.DUL 8RWLOD
.DQVDQHGXVWDMD
8XVLPDD
Z
W
DULXR
N
Z
Z
LOD ¿
9. HOMERAKENNUKSET KUNTOON
Koulut, päiväkodit ja muut rakennukset terveiksi.
Tule vaihtamaan kokemuksia ja ideoita
sisäilmaongelmista ja niiden ratkaisemisesta.
Samalla julkinen velka on kääntynyt laskuun, ja
myös julkisen velan korot ovat alhaisella tasolla, kiitos euromaiden Kreikalle myöntämien erittäin edullisten
lainaehtojen. Ulkoinen tasapaino on
parantunut, ja Kreikan vaihtotase on
nykyään ylijäämäinen. Leikkaukset ovat vain syventäneet Kreikan kriisiä, kun leikkaukset ovat vieneet mahdollisuuden talouden kasvulta ja ostovoiman puute
työllisyydeltä.
Stubb painotti kreikkalaisten vastuuta omasta tulevaisuudestaan.
. Velan korko on niin matala ja lainan takaisinmaksuaika niin pitkä,
ettei veloista huolehtiminen edellytä
vuositasolla Kreikalta sen suurempia
ponnistuksia kuin muiltakaan velkaantuneilta euromailta.
Arhinmäki puolestaan arvioi, että
Kreikan velkataso kestämätön.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?. Sen tuloksena työttömyys on
vain kasvanut, talouskasvua ei ole
saatu aikaan ja valtioiden velkasuhde
on kasvanut. Ratkaisun avaimet ovat kuitenkin Kreikan omissa käsissä. Sadattuhannet ovat kodeissaan
ilman sähköä, ja sadattuhannet elävät ruokajakelun varassa. Pääministerin mukaan
ne ovat merkinneet Kreikan koko talouden remonttia.
. Työttömyys
on viimein kääntynyt laskuun.
Pääministeri totesi, että viime
vuoden lopun talousennusteiden mukaan Kreikka olisi lähivuosina Euroopan nopeimmin kasvavien talouksien
joukossa.
Rajuja leikkauksia
HALLITUKSEN JA
10
Vasemmistoliiton puhujan, puolueen puheenjohtajan Paavo Arhinmäen viesti sen sijaan oli, että koko
Eurooppa on kärsinyt kokoomuslaisesta leikkaavasta politiikasta, kaikkein pahiten Kreikka.
. Vaaleissa
vasemmistolainen Syriza voitti ja
muodosti sitten hallituksen.
. Kreikan uuden hallituksen ensimmäiset toimet ovat kuitenkin nostaneet kysymyksiä siitä, onko maa
enää sitoutunut aiemmin sovittuun,
Stubb sanoi.
. Nämä
kaksi puoluetta ovat ensisijaisesti
syypäitä Kreikan ahdinkoon, hän sanoi.
. Eläkkeitä,
palkkoja ja työehtoja on leikattu rajusti, hän luetteli.
. vai nouseeko?
» Pääministeri pelkää
Syrizaa, vasemmistoliitto iloitsee Kreikan
vallanvaihdosta.
vasemmistoliiton näkemykset Kreikan tilanteesta poikkesivat toisistaan, kun eduskunta
keskiviikkona kuuli hallituksen vastauksen perussuomalaisten välikysymykseen. Erityisesti Kreikalta vaaditun sopeutusohjelman vaikutuksista
oli selvä ero. Lähes 20 prosentin rakenteellisesta alijäämästä on viidessä
vuodessa tultu yli 1,5 prosentin ylijäämään. Hän piti Kreikan
tammikuun lopun parlamenttivaalien tulosta historiallisena. Nyt on toisenlaisen,
vastuullisemman politiikan aika.
Stubb taas piti vaalien tulosta epävarmuutta lisäävänä asiana.
. Syriza on luvannut puuttua humanitääriseen kriisiin ja aikoo laittaa
korruption kuriin sekä uudistaa veronkantojärjestelmää. Tasapainotus etsii vertaistaan taloushistoriassa. Tätä väitettä ei kannata purematta niellä, Stubb huomautti.
Stubbin mukaan Kreikan lainojen ehdot on asetettu sellaisiksi, että
Kreikka voi selvitä niistä.
. Sotilasdiktatuurin kukistumisesta lähtien 40 vuoden ajan maata
hallinneet korruptoituneet kokoomuslainen Nea Demokratia ja sosialidemokraattinen Pasok äänestettiin
ensimmäistä kertaa vallasta. Kreikassa miljoonat ihmiset ovat
ilman julkista terveydenhoitoa. Ne johtuvat Kreikassa vuosien
» Kreikassa
miljoonat
ihmiset
ovat ilman
julkista
terveydenhoitoa.
ja vuosikymmenien aikana tehdyistä
virheistä.
Korruptoituneet
valtapuolueet
Arhinmäki oli samaa mieltä vanhoista virheistä. Edellinen
pääministeripuolue Nea Demokratia
ei tätä tehnyt, mutta kuritti kyllä köyhiä hyvällä kokoomuslaisella tavalla.
Hän muistutti myös koko Euroopassa harjoitetun seitsemän viime
vuoden ajan kokoomuslaisten johdolla leikkauspolitiikkaa.
. Maan julkinen talous on ollut jo
vuodesta 2013 rakenteellisesti ylijäämäinen. Edes
lapset ja raskaana olevat naiset eivät
välttämättä saa tarvitsemaansa hoitoa. Kreikkalaisten kohtaamat vaikeudet eivät johdu suomalaisten tai
saksalaisten veronmaksajien ynseydestä. Olisi onnetonta, jos kreikkalaisten viime vuosien aikana tekemät uhraukset valuisivat nyt hukkaan Ateenassa tehtävien
äkkijyrkkien päätösten myötä.
Ei suuria ponnistuksia
Stubb sanoi, että Suomessakin on
kyseenalaistettu, voiko Kreikka ylipäänsä selvitä veloistaan.
. Kreikka ja kreikkalaiset eivät ole
sopeutusohjelman ja tukilainojen uhreja. Hinta on ollut kova, mutta Kreikan taloustilanne on nyt selvästi parempi kuin vuonna 2010, pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi
vastatessaan välikysymykseen.
. Kreikan omat
miljardöörioligarkit halutaan lopulta
myös maksamaan veroja. LEHTIKUVA/LOUISA GOULIAMAKI
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mielestä koko Eurooppa on kärsinyt kokoomuslaisesta leikkaavasta politiikasta, kaikkein pahiten Kreikka.
Kreikka nousee
On muistettava,
että viime laman leikkauksista maksetaan inhimillistä velkaa vieläkin?,
kirjoittaa Sarkkinen.
Suomen tämän hetken suurimpana ongelma hän ei pidä valtionvelkaa vaan työttömyyttä.
Kun Suomi saa lainaa miinuskorolla, sitä pitäisi Sarkkisen mukaan
sijoittaa tuottaviin ja tarpeellisiin ja
tulevaisuuden tuotantokapasiteettia ylösrakentaviin investointikohteisiin.
?Lainarahan ollessa historiallisen halpaa pitäisi investoida kuljetus- ja tieinfrastruktuuriin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, osaamiseen ja koulutukseen sekä korjata
joka tapauksessa korjausta odottavat
homekoulut. Leikkaamalla
hidastetaan entisestään talouden
pyöriä, aiheutetaan inhimillistä kärsimystä ja aiheutetaan tulevaisuuden menopaineita ihmisten hyvinvoinnin heiketessä. Näin ei käynyt, vaan korot
ovat nyt historiallisen matalalla eikä
suurta nousua ole näköpiirissä.
Sarkkisen mielestä olisi ?suorastaan idioottimaista ja vastuutonta talouspolitiikkaa leikata tässä taloustilanteessa?.
JUSSI JOENTAUSTA
Hanna Sarkkinen
?MYÖS MUIDEN euromaiden ja erityisesti Saksan soisi luopuvan ylikireästä talouspolitiikasta joka tappaa
Euroopan talouden. Valtio voisi myös harkita omistusten laajentamista eri teollisuudenaloilla ja sijoittamista kotimaisiin yrityksiin.. Ylilyönneillä ja
huonosti taustoitetuilla jutuilla toimittajat tekevät kuitenkin itsestään politiikkaa tekeviä populisteja. Kreikkalaiset vasemmistolaiset ovat nyt asemassa, jossa kansainvälisillä foorumeilla voivat osoittaa kuinka epäonnistunut kriisipolitiikka on ollut, ja esitellä niin kansantaloudellisesti kuin
inhimillisesti toimivampi ohjelma.
Uuden valtiovarainministerin Janis Varufakiksen
ilmoitus siitä, että Kreikka ei enää aio toteuttaa Troikan
maalle sanelema leikkaus- ja yksityistämisohjelmaa on
kuin märkä rätti talouskuripoliitikoiden kasvoille, jotka
tähän asti ovat perustaneet politiikkaansa pakkoihin,
välttämättömyyksiin ja uhkakuviin. sekä sen talouspolitiikka ?epärealistiseksi?.
Vaalivoiton jälkeen muun muassa MTV3:n politiikan toimittaja Timo Haapala hyökkäsi vasemmistoliiton
kimppuun Syrizan Venäjä-politiikan takia, vaikka Kreikka
seuraavana päivänä hyväksyi uudet pakotteet muiden
EU-maiden joukossa. Nämä
puolueet ovat onnistuneet murtamaan myytin vasemmistosta marginaalisena menneisyyden ilmiönä. Suuttumus vasemmistopuolueiden menestyksestä on mielestäni lähinnä osoitus siitä, että ne tekevät jotain, jolla
aidosti on merkitystä.
SYRIZAN JA Espanjan Podemoksen esimerkit ovat saaneet oikeiston varpailleen ennen kaikkea kahdesta
syystä.
Syrizan voitto on historiallinen sen takia, että valtaan
on noussut puolue, joka avoimesti ja uskottavasti haastaa oikeiston talouspolitiikkaa. Ensimmäinen reaktio oli demonisointi ja pelottelu.
Syrizan politiikka pyrittiin kyseenalaistamaan ja marginalisoimaan määrittelemällä puolue ?äärivasemmistolaiseksi. Erkki Tuomioja kuvaili Kreikan linjaa
?erittäin rakentavaksi?.
Syrizan yksittäisissä linjauksissa voi varmasti olla
montakin asiaa mitä on syytä syynätä tarkkaan, ja joissa
puolueen näkemykset eroavat vasemmistoliiton vastaavista. Tilastojen
mukaan vuoden 2013 lopussa Suomen julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteessa bruttokansantuottee-
seen olivat EU-maiden suurimmat.
Vielä viime keväänä peloteltiin
korkojen lähtevän nousuun, kun
Suomen luottoluokitus aleni yhdellä
asteella. ?Idioottimaista leikata tässä tilanteessa?
» Sijoittajat maksavat
siitä, että saavat
lainata Suomelle rahaa.
SUOMEN VIIDEN vuoden valtionlainan
korko painui keskiviikkona miinukselle eli sijoittavat maksavat siitä,
että ne saavat lainata Suomelle rahaa. Syynä ovat EKP:n rahanpumppaustalkoot sekä maailman talouden
tilanne.
?Markkinat pitävät Suomea luotettavana lainoitettavana, onhan Suomi
kuitenkin yksi Euroopan vähiten velkaantuneista valtioista ja kansainvälisten mittareiden mukaan yksi
maailman kilpailukykyisimmistä
maista?, erikoista tilannetta kommentoi vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen Uuden Suomen blogissaan.
Sarkkinen jatkaa, että Suomen julkisen sektorin talous on tutkijoiden
mukaan vakaammalla pohjalla kuin
julkisuudessa on väitetty. Vasemmistopuolueiden kannatus muuttaa näin poliittisen
keskustelun asetelmia, ja tekee vasemmistosta valtapelaajan, jonka argumentit eivät ole ohitettavissa. KU
Kolumni
olumni
Li Andersson
li@vasemmistonuoret.?
Myytinmurtajat
MELKEIN YHTÄ mielenkiintoista kun Syrizan vaalivoitto on
ollut seurata miten puolueeseen on suhtauduttu mediassa. Tämän linjan murtaminen, mikäli se Syrizalta onnistuu, avaa aivan uudenlaista liikkumavaraa talouspolitiikan saralla.
Etelä-eurooppalaisten vasemmistopuolueiden kannatuslukemat osoittavat myös sen, että poliittinen keskusta Euroopassa on siirtymässä vasemmalle. Niistä tuleekin kritiikkiä esittää. Syriza,
vaikka puolueella onkin erittäin vaikea tehtävä edessään, on jo vaalivoitollaan osoittanut että vasemmistokin voi olla massapuolue, joka johtaa ja käyttää valtaa.
OIKEISTON TALOUSPOLIITTISEN valta-aseman murtaminen sekä vasemmiston potentiaalin osoittamisen kautta
Syrizan vaalivoitolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia
muuallekin Eurooppaan, myös Suomeen.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
11
Metallin ammattiosastoilta
tukea Arhinmäen aloitteelle
JUSSI JOENTAUSTA
» Luottamushenkilöiden oikeussuojaa on
parannettava, vaati
20 000 työntekijää
edustava lähetystö.
ammattiliittojen lähetystö vieraili maanantaina SAK:n
puheenjohtajan Lauri Lylyn pakeilla
vaatimassa luottamushenkilöille parempaa oikeussuojaa. Työpaikoilla oli silloin mielenilmaisuja, mutta se ei meidän mielestämme riitä, vaan tarvitaan jatkotoimia.
Vetoomuksella otetaan kantaa
myös työmarkkinajärjestöjen pelisääntöneuvotteluihin. Jos tällaisista asioista aletaan keskustelemaan, niin
SAK:n pitäisi käyttää kovinta voimaansa, mitä on olemassa.
Kai Hirvasnoro
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?
Suojaa luottamushenkilöille
VASEMMISTOLIITON kansanedus-
tajat ehdottavat työsopimuslakiin
uutta säännöstä. Työsuhteen menetyksen pelko
on varmaan suurin syy, Jääskeläinen
uskoo.
Helsingin postikeskuksen lähes
tuhannen työntekijän pääluottamusmies Jari Pellikka kertoo, että nuoria
pitää nykyään kannustaa aika tiukkaan pitämään puoliaan. Se on nimenomaan uskalluksesta kiinni.
Henkilökohtaiseen
vastuuseen?
Nyt pelisääntöneuvotteluissa työnantajat haluavat luottamushenkilön
henkilökohtaiseen vastuuseen lakon
» Lakkosakkojen
korottamisella
murrettaisiin
lakkotoiminta
kokonaan.
aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Tällä hetkellä
tämän maan ongelma ei ole se, että
lakkoja on liikaa ja niistä liian pienet
korvaukset, vaan se, että työssä ei ole
turvaa.
. Toisessa tuoreessa
tapauksessa NCC:n pitkäaikaisen
luottamusmiehen jälkisuoja loppui
kesäkuussa ja työt päättyivät pian
sen jälkeen.
. Yritysten on nyt hyvä putsata liian aktiiviset pois, Jääskeläinen sanoo.
Hän ei tiedä omassa yrityksessään
olevan enää yhtään työmaatason
luottamusmiestä. Lakkosakkojen korottamisella
murrettaisiin lakkotoiminta kokonaan, jatkaa Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja.
. Sakkojen jälkeen kynnys lähteä työntekijöiden edustajaksi nousisi edelleen
. Paikallista sopimista halutaan lisätä, mutta siihen ei ole työkaluja. varsinkin kun oikeuskäytäntökin
on koko ajan muuttunut kovempaan
suuntaan.
Metallin helsinkiläisen osasto viiden puheenjohtajan Kari Pekkarisen
mielestä SAK:n on pidettävä pintansa
pelisääntöneuvotteluissa.
. Niin pitkälle me emme voi tätä
asiaa ikinä päästää. Sen takana
olevat ammattiosastot edustavat noin
20 000 työntekijää.
Palomäen mielestä SAK:n olisi pitänyt pysäyttää pyörät koko maassa vähäksi aikaa ABB:n irtisanomisen takia.
METALLIN ISOJEN
?Kuolinisku
työuralle?
Koneen Hyvinkään tehtaan pääluottamusmiehen Kari Purmosen mukaan samanlaisia luottamushenkilöön kohdistuvia irtisanomisia on
pelkästään metallissa ollut toistakymmentä.
. Tämän lähetystöön osallistuneet torjuvat yksiselitteisesti. Paavo Arhinmäen
tekemän aloitteen ovat allekirjoittaneet kaikki vasemmistoliiton
eduskuntaryhmän jäsenet.
Jos luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan tai puretaan ilman,
että asiasta on käyty työnantajaja työntekijäliiton väliset neuvottelut, työsopimuksen päättämisen
on katsottava johtuneen luottamusmiesasemasta, ellei työnantaja
muuta näytä, aloitteessa todetaan.
Lakimuutos vastaisi nykyisessä
työsopimuslaissa olevaa säännöstä
raskaana olevan henkilön tehostetusta irtisanomissuojasta.
ALOITTEEN tarkoituksena on paran-
taa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun oikeussuojaa mahdollisen laittoman työsuhteen irtisanomisen tai purkamisen tapauksissa.
Samalla ehdotus lisää työmarkkinajärjestöjen ajanmukaista tietoa
luottamusmiesten ja -valtuutettujen asemaan liittyvistä ongelmista.. Ei koroteta lakkosakkoja, vaan
irtisanomiskorvauksia. Se asia
sovittiin rahalla. Jos
asiat menevät hakaukseen, niin voida
käydä, että työntekijöiden edustaja
joutuu lähtemään.
. Skanskan aluetyösuojeluvaltuutettu sai eräänä
perjantaina puolen päivän aikaan
työnantajalta kutsun tulla maanan-
12
Suurten työpaikkojen lähetystö vaati maanantaina SAK:ta olemaan tiukkana työelämän pelisääntöneuvotteluissa.
taina konttorille keskustelemaan
työsuhteen päättymisestä. Lähetystö,
jossa oli edustajia myös Rakennusliitosta sekä Posti- ja Logistiikka-alan
unionista, tuki vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen asiasta joulukuussa tekemää lakialoitetta.
Välitön syy vetoomukselle oli
ABB:n Pitäjänmäen tehtaan pääluottamusmiehen irtisanominen joulukuussa, kertoo Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki.
. Kun ajattelee kortistoon joutuvaa, niin parinkymmenen vuoden
ay- ja luottamusmiestaustalla ei ole
työnvälitystoimistossa ihan päällimmäisenä. Yritys pääsee luottamushenkilöstä eroon halvalla, mutta irtisanotulle se on työuran kuolinisku.
Metallin tes:ssä irtisanotulle luottamushenkilölle on maksettava maksimissaan 30 kuukauden palkka. Työsuojeluvaltuutetun vaatii laki, mutta luottamusmiehiä ei enää valita, koska tehtävään
halukkaita ei ole.
. Kukaan lähetystöön osallistunut ei ole
kuullut, että maksimia olisi kuitenkaan maksettu.
Luottamusmieheksi
ei haluta
YIT:n pääluottamusmies Jari Jääskeläinen kertoo esimerkin työelämän nykyisistä pelisäännöistä rakennusalan puolelta
Kansalaiset ovat kovalla protestimielellä, Porin kaupungin tiedotuspäällikkönä toimiva Furuholm toteaa.
Hän nosti vaaliteemojen kärkeen
köyhyyden ja pienituloisuuden.
Oili Heinon vaaliteemat keskittyvät työhön ja työstä saatavaan riittävään toimeentuloon.
. Hän järjesti
Tapio Furuholmin ja Oili Heinon
kanssa ehdokasasettelua ja vaaliteemoja käsitelleen tiedotustilaisuuden
keskiviikkona Porissa.
Vasemmistoliiton lista on nyt yhtä
nimeä vailla valmis Satakunnassa.
VAALIASETELMAT
TEEMOISTA tärkeimpänä
Välimäki pitää sen oikeiston hellimän väitteen
kiistämisen, että leikkauspolitiikkaa
olisi välttämätöntä.
. Tieto todistaa yli euron osingollaan väitteeni henkilöstön välinpitämättömästä kohtelusta oikeaksi. Samaan aikaan
se päätti jakaa omistajilleen yhden
euron osingon päälle 30 sentin lisäosingon. KU
13. Sanoin, etten suostu näkemään
ristiriitaa siinä, että meillä on vahva
ay-siipi ja toisaalla punavihreät ihmiset. Tunnen kuuluvani molempiin.
Olen vankka ay-liikkeen toiminnan
kannattaja, mutta en näe siinä mitään ongelmaa, että esimerkiksi energiapolitiikassa tukeudutaan kotimaiseen uusiutuvaan energiaan eikä lähdetä ydinvoimaseikkailuihin. Vasemmistoliitto sai EU-vaaleissa ensimmäisen kerran pitkästä
aikaa vaalivoiton. Keskusjärjestön hallitus
korostaa, että heikossa työllisyystilanteessa voimavarat on keskitettävä uusien työpaikkojen luomiseen, ei pitkäaikaistyöttömien
köyhdyttämiseen.
. KU
Kunnat
vierastavat
sote-mallia
KUNTIEN mielestä sote-lakiesityksen hallintomalli ei ole toimiva.
Tämä käy ilmi Kuntaliiton tekemästä kyselystä. Näin Jari vapautti minut lupauksestani ja saatoin harkita asiaa uudelleen, Välimäki kertoo.
Toinen ehdokkuuteen vaikuttanut asia oli hänen mukaansa Kreikan
Syrizan upea vaalivoitto, joka osoittaa, että ihmiset pystyvät vaikuttamaan äänestämällä.
Kolmantena asiana Välimäki nimeää sen, että hän sai ehdokkuudel-
» Leikkauspolitiikalle
on vaihtoehto.
EHDOKKAITA
Porilaiset Erno
Välimäki, Oili
Heino ja Tapio
Furuholm järjestivät keskiviikkona
tiedotustilaisuuden vaaliasetelmista Satakunnassa.
SAK tyrmää
ansiosidonnaisen
puolittamisen
leen kotijoukkojen tuen.
. Viime viikkoon asti Erno Välimäki kieltäytyi. Toimeentulon romuttaminen
ei tuo työpaikkaa kellekään, sanoo
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
SAK:n hallitus arvosteli Sitran julkistaman keskusteluasiakirjan ehdotusta, jossa työttömyysturvan rahoitusta uudistettaisiin
lyhentämällä rajusti ansioturvan
kestoa. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kunnasta on
sitä mieltä, että ehdotettu hallintomalli ei ole kansanvallan näkökulmasta toimiva. Olen toistuvasti kannustanut
yrityksiä kouluttamaan henkilöstöä irtisanomisten sijaan.
Parhaillaan Tieto käy yt-neuvotteluja 500 työntekijän vähentämiseksi Suomessa. Sitten loppuvuodesta hän jäädytti ehdokkuuden aina tähän viikkoon saakka.
Syytä tähän hän lähtee selvittämään muistuttamalla puheesta,
jonka hän piti viime puoluekokouksessa.
. Tätä tietä jatketaan, totesi metallin pääluottamusmies Erno Välimäki. Lähdemme hakemaan vaalivoittoa. Kuntien enemmistön mukaan malli aiheuttaa
ongelmia kansanvallalle ja kuntien
omistajaohjaukselle.
Lakiesityksessä sote-alueen kuntayhtymän ylin toimielin on aina yhtymävaltuusto, jonka
kokoonpanossa on otettava huomioon jäsenkuntien poliittiset voimasuhteet. Ensinnäkin päätin aikanaan,
etten halua mukaan kisoihin ja siksi
lupauduin Jari Myllykosken vaalipäälliköksi.
Viime viikolla Myllykoski kuitenkin pyysi Välimäkeä harkitsemaan
ehdokkaaksi lähtemistä.
. Toimivana sitä pitää
vain joka kymmenes kunta.
Kriittisimmin kuntien vaikutusmahdollisuuksiin suhtautuvat
10 000?20 000 asukkaat kunnat.
Monet kunnat ottivat kantaa
myös aikatauluun, jota ei pidetä
mahdollisena toteuttaa. Hän muistuttaa tietoalan palveluyrityksen kunnostautuneen viime aikoina toistuvilla
yt-neuvotteluilla ja irtisanomisilla.
. Vaimo lupasi tukea minua tässä
väännössä.
FURUHOLM allekirjoitti
ehdokaspaperin kesällä ensimmäisenä. Lyhyesti
Ehdokaslista on yhtä vaille
valmis Satakunnassa
» Syrizan vaalivoitto
sai EU-vaaleissa
menestyneen Erno
Välimäen muuttamaan
mielensä.
kirkastuivat kertaheitolla Satakunnassa, kun EU-vaaleissa menestynyt porilainen Erno
Välimäki päätti lähteä ehdokkaaksi
ja kun viime kunnallisvaaleissa ääniä
Porissa haravoinut Tapio Furuholmin lopulta vahvisti ehdokkuutensa,
jonka hän hyllytti loppuvuodesta.
. Tätä
siltaa haluan olla rakentamassa.
Furuholm sanoo viivytelleensä
ehdokkuuttaan varmistaakseen, että
listasta saadaan monisärmäinen, että
siinä on sekä punavihreys että ay-siipikin vahvasti mukana.
Porilaisia ehdokkaita Satakunnan listalla on Välimäen, Furuholmin ja Heinon lisäksi Aleksi Norman
ja Raisa Ranta, raumalaisehdokkaat
ovat Tuomo Grundström ja Riku
Manninen. Tärkeää on myös se, että julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla,
korostaa kiinteistöpalvelupäällikkö
Heino.
eduskuntavaaleihin on
etsitty Satakunnassa jo viime kesästä
asti. Muut ovat Jaana Karmala-Vanamo Kankaanpäästä, Petri
Salminen Eurasta, Jari Myllykoski
ja Terttu Viinanen Nakkilasta, Leila
Mäkinen Harjavallasta sekä Aarre
Välimäki Karviasta.
Sirpa Koskinen
SIRPA KOSKINEN
SUOMEN ammattiliittojen keskus-
järjestö SAK torjuu toistamiseen
ehdotuksen ansiosidonnaisen
työttömyysturvan keston puolittamisesta. KU
Tiedolta osinkoja
ja potkuja
INSINÖÖRILIITON puheenjohtaja
Pertti Porokari on tyrmistynyt
Tiedon päätöksestä jakaa osinkoa
omistajilleen. Syrizan vaalivoitto
Kreikassa avaa ihmisten silmiä sille,
että leikkauspolitiikalle on vaihtoehtoja, sanoo Välimäki.
Myös Tapio Furuholm pitää Syrizan signaalia, sitä että äänestämällä
voi vaikuttaa, tärkeänä Suomen vaaleissa.
. Etelä-Euroopassa on kokeiltu
tätä kiristys- ja kuristuspolitiikkaa.
Lopputuloksena on ollut miljoonia
köyhiä työttömiä. Keskiviikkona hän
luetteli kolme asiaa, jotka tekivät lopulta mahdollisiksi harkita uudelleen
ehdokkuutta.
ALL OVER PRESS
14
Pitkässä prosessissa on ensi viikolla yksi ratkaisun päivä. Monet
perinteiset duunariammatit ovat jo hävinneet
tai häviämässä. Ammatit ja koulutukset eivät kohtaa toisiaan sillä tavalla, kuin
ne ovat aiemmin kohdanneet.
. Hänen analyysinsä sai joidenkin
otsat ryppyyn, mutta moni myös nyökytteli
hyväksyvästi.
Romahdus
Kädet ylös, housut kinttuun
Vahva tulevaisuuden visio: yhtei-
Työnantajat ovat Melinin mukaan olleet vahvoilla viimeiset 30 vuotta. Senkin toimintaan vaikuttavat yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Melin luettelee kolme niin
sanottua megatrendiä eli juuri nyt käynnissä
olevaa suurta muutosprosessia.
Niitä ovat digitalisoituminen, ?nanssikapitalismin keskeisyys ja ympäristön muutos. romahdus vai elpyminen?
. Ay-liike on liikaa kiinni menneisyydessä
ja hidas liikkeissään.
Valtava menestystarina
Tutkijana Melin ei lähde neuvomaan, mitä ayliikkeen pitäisi tehdä. Se lähti liikkeelle Englannista Margaret
Thatcherin ja Yhdysvalloista Ronald Reaganin politiikkana.
Työntekijäpuoli ei Melinin mukaan pystynyt tähän rynnistykseen vastaamaan.
. Ay-liikkeen vaihtoehdot:
ROMAHDUS
tai ELPYMINEN
» Tutkija Harri Melinin mukaan työmarkkinoilla aloite on jo pitkään ollut työnantajilla. Hän tarjoaa faktoja päätösten pohjaksi. Sen verran hän kuitenkin linjaa,
että nyt tarvitaan 2000-luvun ohjelma ja visio.
Uusliberalistinen talousoppi selviää nykyisestä kriisistä.
Kansallismielinen ja maahanmuuttajavastainen politiikka voittaa
. Sillä tarkoitetaan tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten joukkoa. Meillä on paljon ihmisiä, joilla on monenlaisia tutkintoja, mutta niillä ei tahdo saada
mitään ammattia tai työtä.
Iso kysymys Melinin mukaan on, mitä
meillä tapahtuu keskiluokalle. Ay-liikkeen on tuotava itsensä uudelle
vuosituhannelle. Samaan aikaan työvoima on
koulutetumpaa kuin koskaan.
. Periaatteessa kaikki 1960 ja -70-luvuilla asetetut tavoitteet on saavutettu ja ay-liikkeen yhdistymisen aikoihin rakennettu ohjelma on
toteutettu.
. Ay-liike
on valinnan edessä: romahdus vai elpyminen. Nyt on
valinnan paikka . Jokaisella niistä on vaikutuksensa työmarkkinoille ja edunvalvontaan.
Näistä digitalisaatio muuttaa työtä ja työmarkkinoita. Hyvä koulutuskaan ei välttämättä takaa
koulutusta vastaavaa työtä. Talouspolitiikan muutoksen myötä tapahtui selkeä keikahdus. Sillä ei ollut mitään; kädet ylös, housut
kinttuun niin kuin ruotsalainen sotilas lipussaan valkoinen risti valkoisella pohjalla.
. Uutena uhkana on etenkin toimihenkilöammattien automatisointi. Ay-liike on liikaa kiinni menneisyydessä
ja on hidas liikkeissään.
vaaleissa.
Digitalisaatio syö työpaikkoja.
Ay-liike nähdään jarruna: ei uusia
jäseniä, Loimaan kassa kasvaa.
Kollektiivisten sopimusten merkitys vähenee.
Luottamus menee osapuolten
väliltä.
Elpyminen
nen tilannekuva siitä missä ollaan ja
minne halutaan mennä. Melin näkee prekariaatin ennen muuta sivistyneistön liikkeenä.
Siihen liittyy hänen mukaansa paljon erheellisiä uskomuksia ja kuvitelmia.
»
15. Se on muuttunut ei-liikkeeksi.
Melin viritteli keskustelua ja esitti arvioitaan jo tammikuun puolivälissä myös uuden
keskusjärjestön rakentamista pohtineessa kokouksessa. Ay-liikkeen pussi on tyhjä. 1960-luvulla rakennettu
ay-liike on ollut valtava menestystarina. Uusi keskusjärjestö voi olla osa ratkaisua.
TEKSTI Jouko Joentausta
SUOMEEN RAKENNETAAN uutta ammatillista kes-
kusjärjestöä. Eikä kyse ole
vain tekniikasta vaan myös poliittisista ratkaisuista.
Ammattien rajojen ja liittorajojen hämärtyminen sekä järjestäytymisen periaatteiden
uudelleen punnita ovat nykypäivää monilla
aloilla.
Uusi keskusjärjestö on Melinin mukaan tämän saman logiikkaketjun päässä.
yhteisvastuu.
Luottamuspääoma.
Harri Melinin vaihtoehtoiset
skenaariot ay-liikkeen tulevaisuuden
näkymistä.
Monimuotoinen prekariaatti
Viime aikoina on paljon keskusteltu prekariaatista. Silloin selviää,
kuinka monta ammattiliittoa lähtee mukaan
selvitystyöhön.
Työelämää tutkineen Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin mukaan uuden keskusjärjestön perustaminen
voisi olla uusi alku, vaikka muutokseen tarvitaan paljon muutakin.
Ay-liike tarvitsee Melinin arvion mukaan
nyt uutta visiota, sillä eheytymisen jälkeen
1960-luvulla valmistetut eväät on syöty. Nopeita ratkaisuja.
Vihreä talous tuo uutta työllisyyttä, myös palveluihin syntyy
uusia työpaikkoja.
Ihmiset haluavat oikeudenmukaisuutta.
Työ on meille kaikille tärkeää, siinä
halutaan olla osallisia.
Lähtökohtana jatkuvasti lisääntyvä kansainvälinen yhdessä tekeminen.
Olennaista on eteneminen toiminta edellä, rakenteet tukevat toimintaa.
Heikommasta huolehtiminen ja
Muutosten myllerryksessä
Ay-liikekään ei toimi umpiossa. Hegemonisen ajattelun siirtymisestä oli suorat vaikutukset yhteiskuntaluokkien asemiin.
. Nyt ay-liikkeellä ei ole uusia hegemonisia
avauksia yhteiskunnallisessa keskustelussa.
. Hegemoninen ote
on siirtynyt työantajapuolelle.
Talouspoliittisessa ajattelussa tapahtui
1980-luvulla käänne keynesläisyydestä uusliberalismiin, joka toi hänen mukaansa myös
luokkasuhteen painopisteen siirtymisen työnantajapuolelle.
Osa on
omasta tahdostaan ja osa taas on pakotettu
siihen.
Melin pitää ongelmallisena, että ay-liike ei
ole pystynyt luomaan tähän ryhmään kunnollista yhteyttä.
. ja niinhän ne tekevät.
Akava ja valtaosa sen liitoista on . jättäytymässä uuden
keskusjärjestön ulkopuolelle. Globalisoituvassa maailmassa edunvalvonta ei myöskään tunne
rajoja ja palkansaajilla on vastassa useinkin
ylikansallisia jättiyrityksiä.
Työmarkkinoilla hegemoninen ote on
ollut jo pitkään työnantajilla, kuten professori Harri Melin haastattelussaan muistuttaa. 2000-luvun visiota pitäisi lähteä rakentamaan ihan uusista rakennuspuista.
massa siihen, että Suomeen on syntymässä
aika nopealla aikataululla uusi ammatillinen
keskusjärjestö. ainakin tällä hetkellä . Ovea tuskin suljetaan keneltäkään.
Uuden keskusjärjestön perustaminen
antaa myös hyvän mahdollisuuden miettiä
nykyisiä käytäntöjä, tehostaa edunvalvontatyötä ja hakea uusia lähestymistapoja.
Jouko Joentausta. Liitto-ja keskusjärjestötason resurssit on
hyvin hoidettu ja osaamista on paljon, mutta
työpaikkatasolla osaaminen on jokseenkin
vähäistä.
Melin muistuttaa myös, että eri osapuolten
keskinäinen luottamus on tärkeä elementti
suomalaisessa mallissa. Työnantajapuoli on myös yhdistänyt voimiaan. Prekariaattiin kuuluvilla ei kuitenkaan ole mitään sellaista yhteistä tekijää, joka tekisi siitä jonkun toimivan
yhteiskunnallisen voiman.
. Ay-liike ei tunnusta, että se on normaali
suomalainen organisaatio, jossa on oma eliittinsä ja rahvaansa.
. Prekariaatissa on erilaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa olevia ihmisiä. Työnantajilla on ollut jokseenkin täydellinen aloite yhteiskunnallisessa keskustelussa
jo pitkään.
Ay-liikkeen on
tuotava itsensä
uudelle
vuosituhannelle.
16
JOUKO HURU
Harri Melin
» Tampereen yliopiston
sosiologian professori ja
vuodesta 2010 vararehtori.
» Tutkinut suomalaisen
yhteiskunnan muutosta.
Tutkimukset ovat
käsitelleet muun muassa
luokkarakennetta ja
työelämää.
» Väitöskirjassaan (1996)
Melin tarkasteli neuvostoliittolaisia ja venäläisiä
yritysjohtajia.
» Tällä hetkellä hän johtaa
projektia, jossa tutkitaan
työhyvinvoinnin ja organisaatioiden menestyksen
välisiä suhteita.
Työnantajat haluavat heikentää ay-liikettä
ja keventää järjestöllistä sääntelyä. Jos luottamus romahtaa, menee sen mukana paljon muutakin.
Sisäisiä kuiluja
Melin kehottaa ay-liikettä tunnistamaan
myös omat sisäiset kuilunsa eliitin ja rahvaan
välillä. Toimialaliukumat ovat arkipäivää ja työntekijöiden
asema lähentyy toisiaan koulutustasosta ja
-taustasta riippumatta. Entistä tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan niin sopimustoiminnassa ja -neuvotteluissa kuin kantojen
muodostamisessa vaikka EU-direktiiveihin.
UUSI SUURI keskusjärjestö syntyy vain, jos
nykyisten keskusjärjestöjen jäsenliitot sitä
haluavat . Jos
jossain, niin tässä ay-liike on epäonnistunut
hyvin merkittävästi.
Melinin arvio on, että työmarkkinat polarisoituvat edelleen ja huono-osaisuus kasvaa.
Kärsimään joutuvat etenkin naiset, nuoret,
ikääntyvät ja maahanmuuttajat.
Ahdistelu lisääntyy
Ay-liikkeen heikkous heijastuu Melinin mukaan myös työnantajien linnakkeisiin. Samaan aikaan työmarkkinakysymykset ovat aikaisempaa enemmän paikallisia.
. Se näkyy
muun muassa vaatimuksina lisätä paikallista
sopimista tai vaikkapa pääluottamusmiesten
aseman horjuttamisena.
Ay-liike on Melinin mukaan edelleen keskus- ja liittotasolla vahva, mutta heikko työpaikkatasolla. Mieli voi kuitenkin muuttua ja mukaan päässee myöhemminkin. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
SAK:n puheenjohtaja
Lauri Lyly (vas.) ja STTK:n
puheenjohtaja Antti Palola
kertoivat keskusjärjestöhankkeen etenemisestä
tiedotustilaisuudessa tammikuun puolivälissä.
Kommentti
Voimien
kokoamisen aika
YHTEISKUNNALLISET PAINEET ovat johta-
»
. Ayliikkeen ahdistelukin on lisääntynyt.
. Uuden, entistä vahvemman keskusjärjestön myötä palkansaajilla on paremmat
mahdollisuudet nostaa myös julkiseen keskusteluun heidän kannaltaan tärkeitä asioita.
Myöskään EU-tasolla vaikuttamisessa
ei juuri ole eroa sillä, mihin keskusjärjestöön työntekijät kuuluvat. Ay-liikkeen johto on yksi tyypillinen suomalainen eliitti, keski-ikäinen, miehinen,
suhteellisen hyvin koulutettu ja hyvin palkattu eikä se tiedä, mitä oma rahvas tekee.
Jos ay-liike mielii selvitä sydänten liikkeenä 2000-luvulla, sen pitää Melinin mielestä arvioida myös omia toimintatapojaan
ja tehdä tiukka analyysi siitä, missä ollaan ja
minne mennään.
. Onko kysymys vallasta ja asemista
liian keskeinen?
. Prekariaatti on iso ja moniaineksinen yhteiskunnallinen ryhmä. Siellä on hyvin paljon etenkin nuoria naisia, joiden kanssa ay-liikkeen on vaikea löytää
samaa säveltä ja yhteistä kosketuspintaa. Tällainen arvio on pakko tehdä ja määrittää sisäisen demokratian sekä toiminnan rajat ja rakenteet.
. Ongelmat ja niihin
haettavat ratkaisut ovat samankaltaisia.
TYÖNANTAJAPUOLI on koonnut omia rivejään jo pitkään. Juuri näinä päivänä eletään
ratkaisevia hetkiä, sillä ensi viikon keskiviikkoon mennessä mukaan haluavien ammattiliittojen on annettava vastauksensa.
SAK:n ja STTK:n liitot lienevät kaikki
mukana ja Akavasta ainakin insinöörien
liitto.
Nyt ei synnytetä suurliittoa eikä tehdä
minkäänlaista fuusiota vaan liittojen liittoa
eli uutta keskusjärjestöä.
Ammattiliittojen oma toiminta jatkuu
kuten ennenkin, vaikka yhdistymisiäkin
tapahtunee.
Aika on joka tapauksessa ajanut kolmen
samankaltaistuneen keskusjärjestön ohi.
Työelämäkin muuttuu koko ajan
Nykyisten patenttikonf liktien seuraukset saattavat
tulla ilmi kansanterveydessä vasta 20 tai
40 vuoden päästä.
Vaihtoehdoksi patenttipohjaiselle järjestelmälle on ehdotettu, että hyödyllisiä ja harvinaisia lääkkeitä kehittävät yritykset palkittaisiin esimerkiksi rahalla tai
tuotteiden nopeammilla arviointiajoilla.
17. Ennen pitkää useimmat lääkkeet on kuitenkin patentoitu sellaisissa maissa, jotka pystyvät lääkkeitä
tuottamaan, Shadlen kuvailee TRIPSin vaikutusta.
Tämä tarkoittaa, että monia elintärkeitä lääkkeitä maailmassa tarjoaa
vain yksi yritys, joka voi myös määrätä sen hinnasta. Jos minulla ei
ole varaa uuteen pölynimuriin, se ei
haittaa, koska voin käyttää vanhaa
pölynimuria. Aika sisältää myös lääkkeiden
testaus-, hyväksymis- ja markkinointiajan. Täällä
lääkkeille alettiin myöntää tuotepatentteja vasta vuonna 1995. Patentit uhkaavat
lääkehoitojen tulevaisuutta
» Lääkkeiden patentointi on suhteellisen
tuore keksintö, josta
kärsivät maailman
köyhät.
ovat
lääkepatentit. Shadlen kuitenkin arvelee,
että kun Intian halpalääketuotanto
hiipuu patentoimisen myötä, sitä ei
korvata helposti. Syöpää ei voi hoitaa aspiriinilla, Ulkopoliittisen instituutin
seminaarissa Helsingissä puhunut
Shadlen sanoo.
Suomeen vasta 1995
PATENTEISTA KIISTANALAISIMPIA
Ensimmäisinä lääkepatentit otettiin
käyttöön varakkaissa läntisissä teollisuusmaissa 1900-luvun loppupuolella.
Suomi tosin on poikkeus. Jos minulla ei ole varaa
edes vanhaan imuriin, voin siivota
vaikka luudalla.
. Tämä on ongelma
erityisesti trooppisten sairauksien kohdalla.
Patenttikiistoja hankaloittaa niiden
pitkä ajallinen ulottuvuus. Sitä ennen suomalaiset lääketehtaat saivat
kopioida lääkeaineita maailmalta.
Vuonna 1996 lääkepatenteista
tuli osa maailmankaupan lakijärjestelmää Maailman kauppajärjestö
WTO:n hallinnoiman TRIPS-sopimuksen kautta. Tuote ehtii olla markkinoilla patentoituna keskimäärin 8-12-vuotta.
Lääkeyritykset uusivat patentteja sekä
hakevat jatkuvasti ?toissijaisia patentteja?.
Tämä tarkoittaa lääkkeiden ja molekyylien
vaihtoehtoisten muotojen patentoimista.
Patentteihin pohjautuvan lääketeollisuuden perusongelma on, että köyhille ei
kannata tehdä lääkkeitä, koska heiltä ei
saa tuotantokustannuksia takaisin, voiLÄÄKEPATENTIT OVAT
toista puhumattakaan. Lääkkeiden kehittäminen, testaaminen ja markkinointi
on kallista, joten lääkeyhtiöt haluavat suojata tuotteensa moninkertaisilla patenteilla.
Kun lääke kerran on kehitetty, kilpailijoiden on teknisesti hyvin helppo
kopioida se. Lääkeala on vaikea,
eikä riittävän laadun ja alhaisen hinnan saavuttaminen ole helppoa.
. Jäämme lähes kokonaan riippuvaisiksi siitä, että brändejä tuottavat
lääkeyritykset laskevat itse hintojaan,
Shadlen sanoo.
Jos yritykset eivät laske hintojaan
riittävästi, miten käy niille, joilla ei
ole varaa lääkkeisiin?
Lääkkeiden puute ei läheskään
aina johda kuolemaan, Shadlen muistuttaa. Kehitysmaat eivät enää voi sivuuttaa lääke?rmojen vaatimuksia.
Lääkemonopoli lähestyy
Sopimus ei tarkoita, että lääkepatentointi todella vallitsisi kaikkialla.
TRIPSin käyttöönotossa on siirtymävaiheita, eikä sopimus koske ennen
vuotta 1995 kehitettyjä lääkkeitä. Ajatellaan, että joku kehittää
uuden pölynimurin, patentoi sen
ja nostaa sen hintaa. Tällaisia tuotteita
ovat esimerkiksi hiv- ja aids-lääkkeet
sekä monet syöpälääkkeet.
Miten käy köyhille?
Kehittyvissä maissa on herännyt kiinnostusta lääkkeiden paikalliseen tuotantoon. Lääkkeiden kanssa ei yleensä voi
toimia näin. Sen sijaan se saattaa lisätä sairaalakäyntejä ja kärsimyksiä, tehdä
ihmisistä työkyvyttömiä tai pakottaa heidät syömään vanhoja lääkkeitä, joilla on vakavampia sivuvaikutuksia.
Pontus Purokuru
pontus.purokuru@kansanuutiset.?
ALL OVER PRESS
Köyhille ei kannata tehdä lääkkeitä
voimassa 20 vuotta
kerrallaan. Toisaalta patentilla suojattua lääkettä on vaikea korvata toisella lääkkeellä, koska lääkkeet toimivat niin täsmällisesti.
Kehitysmaatutkimuksen professori Kenneth Shadlen London
School of Economicsista vertaa lääkealaa siivousteollisuuteen.
. Lisäksi lääkeyhtiöiden täytyy hakea patenttia erikseen jokaiseen maahan.
Brändilääkkeitä korvaavia tuotteita tehdään nykyään lähinnä Intiassa, jossa patenttisäännöt otettiin
käyttöön vasta 2005. Monet lääkkeet
eivät vielä ole maassa patentoituja, joten niitä voidaan viedä halvalla kehittyviin maihin.
. Edelleen voimassa
olevan TRIPSin pohjalta on mahdollista määritellä omitus- ja yksinoikeuksia elintärkeiden lääkkeiden lisäksi
esimerkiksi organismeille ja ihmiskudoksille.
Jos sopimuksesta pitää tietää yksi
» Lääkepatentit
hankaloittavat
erityisesti
aidsin ja
syövän
hoitamista.
asia, Shadlenin mukaan se on, että
TRIPS pakottaa WTO:n jäsenmaat
myöntämään lääkepatentteja
Sitä harrastaa 17 prosenttia seitsemäsluokkalaisista. Jalkapallo oli lajeista suosituin.
Suurin osa kyselyyn vastanneista seitsemäsluokkalaisista (57 %) ei harrasta mitään
liikuntalajia. Esimerkiksi jääkiekon harrastaminen
on vähentynyt, koska hinnat ovat nousseet.
Hän arvelee harrastusten lopettamisen
syyksi sen, että niiden maksut rajoittavat osallistujia. Jos nuoret eivät liiku, he eivät jaksa koulussa, sairastuvat helpommin ja heidän keskittymiskykynsä oppitunneilla vaikeutuu. Muutama harrastaa myös itsepuolustusta. Taustalta saattaa löytyä monia syitä.
Kysyttäessä nuoret kuitenkin vastaavat, että
eivät jaksa harrastaa ja että laiskottelu kiinnostaa urheilua enemmän.
Terveydenhoitaja Anni Jurmo on sitä
mieltä, että tilanne on huolestuttava, koska
nuoret muuttuvat hyvin passiivisiksi.
. Liikkumattomuus aiheuttaa terveyden heikkenemistä, stressin sietokyvyn huononemista,
painonnousua ja diabetesriskin lisääntymistä
myöhemmin elämässä.
Jurmon mukaan nuoruudessa luodut terveelliset elintavat tekevät pohjan aikuisuudelle. Jopa 31 prosenttia vastaajista kertoo, että heitä ei huvita harrastaa
mitään. Erityisesti pallopelit kiinnostavat, mutta ei niin paljon, että käyttäisi
siihen omaa vapaa-aikaansa.
Harrastuksista
suosituin on jalkapallo
Jääkiekon harrastamiseen koulun liikuntatunneilla riittävät luistimet ja maila. Harrastamattomuus vaikuttaa
myös hyvin paljon nuorten sosiaalisiin suhteisiin.
Liikuntaa harrastamaton Nasra Mohamed
tietää kyllä liikkumattomuuden riskit, mutta
ei siltikään aio muuttaa ajankäyttöään niin,
että liikkumiselle jäisi aikaa. Sanomalehtiviikko
Harrastajat ja
harrastamattomat
» Vesalan yläasteen seitsemäsluokkalaisista alle puolet harrastaa liikuntaa.
TEKSTI Vesalan yläasteen 7B
HARRASTUKSET OVAT usein aikaa vieviä, mutta
rakkaita. Vesalan yläasteella tehtiin kysely, jonka tarkoitus
oli selvittää 7.-luokkalaisten aktiivisuutta. He, jotka olivat asettaneet korkeita tavoitteita, olivat paljon motivoidumpia kuin he,
jotka eivät olleet asettaneet ollenkaan tavoitteita.
Vaikka tällä hetkellä jalkapallo on suosiossa, Vesalan yläasteen historian opettaja
Petri Rytkölä arvelee, että nuorten harrastukset ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana. Kyselystä saatiin selville,
että iso osa oppilaista ei harrasta juurikaan liikuntaa. Kyselyyn vastasi 80 oppilasta.
Haastatteluja tehtiin myös ylempien luokkien oppilaille ja koulumme opettajille ja terveydenhoitajalle. Muiden lajien harrastajia on niukasti.
Suurimmalla osalla jalkapallonpelaajista ei
ollut ammatillisia tavoitteita jalkapallon suhteen. Kuitenkin jalkapallokin voi maksaa perheelle liikaa. Miksi he eivät harrasta mitään?
Seitsemäsluokkalainen Nasra Mohamed
kertoo, että haluaisi harrastaa koripalloilua,
mutta ei löydä sopivaa tilaisuutta aloittaa harrastusta ja tarpeeksi aikaa harrastuksessa
käymiseen.
Osa oppilaista kertoo, että he ovat harrastaneet aikaisemmin, mutta lopettaneet kiinnos-
Jos nuoret
eivät liiku,
he eivät jaksa
koulussa.
tuksen puutteen takia. Suosituin laji, jalkapallo, on
edullinen harrastus esimerkiksi verrattuna
jääkiekkoon. Kun on harjoitellut pitkään vaikeaa
temppua ja kun onnistuu siinä, hän saa hyvää
mieltä.
Mitä harrastaminen
maksaa?
Kyselyyn vastanneista 10 prosenttia kertoo,
ettei harrasta mitään liikuntalajia, koska se
on liian kallista. Koulussa 90-minuuttiset viikoittaiset liikuntatunnit ovat kuitenkin mieluisia. Tämänhetkiset liikunta- ja harrastetottumukset muuttuvat osaksi elämää jo tässä
vaiheessa. Jääkiekon harrastamisen vähentymiseen saattaa vaikuttaa myös oppilaiden kulttuuritausta, eli jalkapallo on tullut jääkiekon
tilalle.
54 prosenttia harrastaa liikuntaa, koska se
on mukavaa. Perheissä, joissa useampi lapsi harrastaa, harrastuskulut saattavat
nousta erittäin korkeaksi. Pienituloisilla perheillä raha saattaa olla ongelma jopa jalkapallon kaltaisten harrastusten kanssa.. Entä ne, joilla ei ole harrastusta. Seuraavaksi yleisin syy harrastamiselle on se, että haluaa kehittyä lajissa.
Kahdeksasluokkalainen Luca Lehto kertoo harrastavansa skeittausta, koska se on hänestä hauskaa ja hänen kaverinsa harrastavat sitä. Yhdeksäsluokkalainen Markus Maidla näyttää mallia.
18
Kyselyn mukaan ylivoimaisesti suosituin harrastus on jalkapallo