Kansan Uutiset 05.09.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

12 Sota-ajan sarjakuvat 22 Ruotsin Vasemmistopuolue 29 Korishuumaa Bilbaossa 37. 6 Olen kansan edustaja » Prismasta eduskuntaan noussut Katja Hänninen vahvistaa vasemmistoliiton duunariosastoa s. Hinta 3,50 ? 36-003251-1436 36 www.kansanuutiset.fi Viikko 36 Perjantaina 5.9.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Tällais en Nat osopimu ksen Suomi a kirjoitt lleaa s
09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Se on tunne siitä, että maailma on menossa väärään suuntaan, pelkoa, että maailma ajaa ohi. Päätöksen jatkoksi alueella olevat, luonnonsuojelun kannalta arvokkaat Kemihaaran suot liitettiin pari vuotta myöhemmin EU:n Natura 2000-verkostoon. PAM valmistautuu parhaillaan ensi kesän liittokokoukseen. Pietarin kuvernöörinvaali ensi sunnuntaina ei herätä suuria intohimoja kaupunkilaisissa. sisältö A B Kotimaa s.4 Kansan Uutiset, Viikkolehti 5.9.?11.9.2014 Kulttuuri s.18 C Keskustelu s.26 D Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 ESKO-JUHANI TENNILÄ 14 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Vuotoksen allasta juntataan jälleen SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI A A 16 Korkein hallinto-oikeus kielsi vuonna 2002 Vuotoksen tekoaltaan teon. 37-vuotias Karukoski tavoittaa mielensäpahoittajien ajatusmaailman 80-vuotiaan isänsä kautta. Georgi Poltvat?enko uusii paikkansa helposti. Yhtenä syynä tähän on se, että melkein koko oppositio pudotettiin kuvioista jo etukäteen. Ohjaaja Dome Karukoski odottaa elokuvasta sukupolvirajat ylittävää kokemusta. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Mistä useiden vuosikymmenten Vuotos-kiistassa on ollut ja yhä on kysymys? D 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Mielensäpahoittajaa esittävä Antti Litja on ollut pitkään Karukosken suosikkinäyttelijöitä. avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Jussi Joentausta 2. Näin sanoo PAM-liiton aluepäällikkö Niina Koivuniemi. Hänen mielestään SAK olisi tarttunut 1990-luvulla tiukemmin osa-aikaistumiseen, jos se olisi tapahtunut teollisuudessa. Noista päätöksistä piittaamatta Vuotoksen allasta puuhataan jälleen, nyt tulvasuojelun nimikkeellä. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 28 SATAKUNNAN TYÖ ALL OVER PRESS Osa-aikaistuminen palvelualan syöpä Pietarin vaalitulos tiedetään jo Kun itse tulin kaupan alalle 1990-luvun laman jälkeen, oltiin tyytyväisiä, että oli edes osa-aikaista työtä tarjolla, eivätkä liitot puuttuneet ajoissa tilanteeseen. Nyt on ihme, jos jossain palkataan täysiaikainen myyjä. Vain kommunistien Irina Ivanova on ohjelmallinen vastaehdokas. Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä voi järjestää ehdokasasetelman mieleisekseen, sillä ehdokkaaksi pääsee vain ?ltteröinnin kautta. PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/MAREK SABOGAL B 18 & 25 Isän ärhentely on pelkoa Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja astuu tänään radiosta ja kirjoista valkokankaalle
Naton laajeneminen on historian valossa ole paras keino, ?mutta joskus lisännyt epävakautta Euroopassa, mutta pitäisikö pöydällä on vain huonoja vaihtoehtoja?. Venäjällä sitten olla veto-oikeus itsenäisten valtiVasemmistoliiton puheenvuorossa tuotiin tiioiden oikeuteen liittyä haluamiinsa organisaatioiviisti ja selkeästi esiin se, miksi EU on asettanut ja hin. Sepatoimintaan sitä Suomen osallistuminen niihin saivat yksimielisen tuen. ratistit perustavat oman toimintansa keväällä järjestäVasemmistoliiton eduskuntaryhmän kanta kerrottiin miinsä laittomiin kansanäänestyksiin. vastaan. ryhmänjohtaja Annika Lapintien toimesta: Venäjä on reagoinut voimakkaasti Ukrainan tapahtu?Mikään Ukrainan hallituksen teko ei oikeuta aseellimiin, koska se kokee asemansa uhatuksi Naton laajentuseen toimintaan sitä vastaan. Sen sijaan separatismyöskään millään lailla paranisi siitä, että maastit vetivät naamiot päähän ja ryhtyivät aseelliseen tamme tulisi Venäjän ja sotilasliiton raja. Venäjän suorittama misten jälkeen. Jos maahanmuuttajat kokevat aiempaakin enemmän perusteetonta kaunaa, niin siitä voi syyttää kansanedustaja Kaumaa. Pääkirjoitus Ukrainan tilanne vetää vakavaksi nan hallituksen kiistämätöntä oikeutta ja velvollisuutta » Mikään Ukrainan keuksellisen vakavissa ja yksituumaisissa tunnelmissa. palauttaa järjestys maahan. Nato . Nyt se on palannut alkuperäiseen tarkoituksitä mieltä, että Kiovan nykyiset vallanpitäjät seensa ja kaiken lisäksi Naton vetovoima lisääntyy nousivat laittomasti valtaan, mutta tähän olisi myös siihen kuulumattomissa maissa. pitänyt vastata poliittisella prosessilla. Luokkien välisten valtasuhteiden muuttaminen edellyttää toimenpiteitä, joilla parannetaan palkansaajien ja työttömien yhteiskunnallista asemaa. Laillisiksi Suomen Nato-jäsenyys lisäisi epävakautta todetut presidentinvaalit on jo järjestetty ja parEuroopassa entisestään. Venäjä on toimillaan Ukrainassa auttanut sotilasliittoa löytämään itsensä uudelleen. Ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti Ukrailund kuinka kouhottavat. EDUSKUNNAN SYYSISTUNTOKAUSI alkoi tiistaina poik- Tape Sanottua » Jos vasemmisto on yhä kiin- tulevaisuuden ammaTeja kokoomustaja vasentaja demaristi kepulenTi persunööri vihrääjä kristinisti ruotsaaja svenskare nostunut muuttamaan luokkasuhteita, sen on ajettava muutakin kuin verotuksen kiristämistä. Hän myös muistutti, ettei hallituksen teko ei Eduskunnan työ käynnistyi pääministerin ilmoituksella aseistetuilla separatisteilla ole minkäänlaista valtakirjaa oikeuta aseelliseen Ukrainan tilanteesta. Turvallikapinaan hallintorakennusten valtauksilla. eikä EU . ovat täysin maahansa, vaan päinvastoin entiset Neuvostoliituomittavia, eikä niitä mitenkään voi hyväksyä.? ton liittolaiset hakeutuivat sen jäseniksi heti kun Lapintie lisäsi, etteivät talouspakotteet ehkä tämä tuli mahdolliseksi. EU:n pakotteet Venäjää kohtaan ja esiintyä Donbasin venäjänkielisen väestön nimissä. Ne olisuuspolitiikassa on pidettävä pää kylmänä, vaikka Naton kaksipäiväinen huippukokous alkoi torstaina vat varsinaisen sodan lähtölaukaus. kokoomuslaiset ja puolustusministeri Carl HagWalesissa. Suomen turvallisuus ei lamenttivaalit ovat ovella. Tehokkain tällaisista toimenpiteistä on täystyöllisyyspolitiikka. Tutkija Lauri Holappa, Voima 7/2014 © TARMO KOIVISTO 3. Jos, niin koskisiko se myös Suomen valintoja? asettaa ehkä lisää talouspakotteita Venäjää kohVenäjä on tahtomattaan tehnyt palveluksen taan. Sotilasliitolla ehti jo olla vaikeuksia peruskapinaa. tella itselleenkään, miksi se jatkaa olemassaoloItä-Ukrainassa voidaan perustellustikin olla aan. ei kuitenkaan ole LEHTIKUVA/LEON NEAL laiton Krimin valtaus, sotilasapu separatisteille ? tuppautunut väkisin yhteenkään uuteen jäsenja suora sotilaallinen puuttuminen . Itsenäisen valtion viipalointia ei 2000-luvun huippukokoustaan Walesissa parhaillaan pitävälle Euroopassa hyväksytä, ei myöskään aseellista Natolle
Eläkeikä nousisi (tai laskisi) automaattisesti sitä mukaa, kun ikäluokan ennakoitu eläinikä nousisi (tai laskisi). Tämä ei palkansaajajärjestöille kelpaa. Va- Lasse Männistö valittiin Laura Rädyn määräaikaiseksi sijaiseksi ilman avointa hakua. » Kokoomuksenkin piirissä toimintatapaa on pidetty epäonnistuneena. semmistoliiton kaupunginvaltuutettu Dan Koivulaakso toistaa vaatimuksen. . 11 LEHTIKUVA/RONI REKOMAA Vasemmisto vaatii Rädyn virkaa avoimeen hakuun LEHTIKUVA/MIKKO STIG » Helsingin vasem- Eläkeneuvottelut ensi viikkoon TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN eläkeneuvottelut keskeytettiin keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Apulaiskaupunginjohtajan paikasta ilmoitti olevansa kiinnostunut puolueen helsinkiläinen ensimmäisen kauden kansanedustaja Lasse Männistö. Elokuun lopulla Männistö valittiinkin väliaikaiseen tehtävään Helsingin kokoomuksen, demareiden ja vihreiden yhteispelillä. Hän on kuitenkin aivan varmasti tiennyt kuviosta ja ollut mukanakin siinä alusta lähtien. Se olisi ollut ryhdikkäämpää. Honkasalo kertoo pohtineensa, onko kokoomus mennyt Stubbin valintaan ja kannatuksen nousuun liittyvän nousukiidon huumaan. . Stubb ei ole ollut tietoinen näistä kesän suunnitelmista, Asko-Seljavaara arvioi. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. Myös me kaikki, jotka emme ole olleet mukana tässä sopupelissä, olemme sijaiskärsijöinä, vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo sanoo. . Nämä valitettavat kuviot ovat johtuneet kokemattomuudesta ja vauhtisokeudesta, jotka paranevat iän mukana. syyskuuta 2014 Pekka Sauramo s. Pääministeri on toiminut tässä vaikeassa asiassa aivan oikein. Honkasalo kysyy. Avoimeen hakuun? Lasse Männistö valittiin Rädyn määräaikaiseksi sijaiseksi ilman avointa hakua. Onko kokoomuksessa sumentunut käsitys todellisuudesta ja siitä, ettei tämmöistä voi tehdä. On kaikkien helsinkiläisten, täällä työskentelevien ja täällä vierailevien hyöty, että tähän tärkeään työhön valitaan pätevä eikä ainoastaan kokoomukselle sopiva hakija, hän kirjoittaa blogissaan Iltalehdessä. Kokoomuksenkin piirissä toimintatapaa on pidetty epäonnistuneena. Kaupunginvaltuutettu, entinen kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara kirjoitti asiasta Honkasalon facebook-sivulla: . Niitä jatketaan vasta maanantaina. Kestävyysvajekysymys edistyi, muttei ratkennut. Myös eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen piti tapausta poikkeuksellisena. Stubb ehti tiistaina sanoa, että hänestä on hyvä, kun ihmiset siirtyvät sektorilta toiselle. Tällä viikolla tiiviinä jatkuneiden neuvottelujen tavoitteena oli saada ratkaisu torstaiksi. . Tavoitteen saavuttamisen on ajateltu automaattisesti pidentävän työuria ja keventävän kestävyysvajetta. NYT ON kuitenkin päädytty siihen tulokseen, etteivät työurat pitene eikä kestävyysvaje kevene riittävästi pelkällä eläköitymisiän nostamisella. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kuitenkin totesi, että vapautuksen saaminen kansanedustajan tehtävästä lyhytaikaisen määräaikaisen tehtävän vuoksi ei ole läpihuutojuttu. Helsinki on yhä ilman johtajaa, joka vastaisi budjetista suurimman osan vievästä sosiaali- ja terveyssektorista Kokoomus sumentunut? Honkasalo ihmettelee pääministerin roolia kuviossa. . Hallituksen uusi vaatimus on, että eläkeikä sidottaisiin elinajan odotteeseen. Valtiovarainministeriö haluaa eläkeiän nousevan sen jälkeen elinajanodotteen mukaisesti ilman neuvotteluja. A kotimaa Perjantai 5. Ei enää suhmorointia eikä oman edun tavoittelua. Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan virka on laitettava avoimeen hakuun. UP/KU Hallituksen uusi vaatimus on, että eläkeikä sidottaisiin elinajan odotteeseen. 4 mistoliitto pitää kokoomuksen sekoilua Helsingin johtajanimityksen yhteydessä vaarallisena. pitää kokoomuksen sekoilua Helsingin johtajanimityksen yhteydessä vaarallisena. . Tämä on vakava juttu, koska se vaikuttaa kaikkien puolueiden uskottavuuteen Helsingissä. Se syö entisestään heikoissa kantimissa olevaa luottamusta demokratiaan, mikä on tosi surullinen asia. HELSINGIN VASEMMISTOLIITTO Rädyn paikalle Paikanvaihto alkoi, kun pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb nosti Helsingin sosiaali- ja terveyssektorin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok.) sosiaali- ja terveysministeriksi kokoomuksen puoluekokousta seuranneessa ministerien vaihtamisten yhteydessä. On tosi hyvä, että hän puhalsi nyt pelin poikki, mutta miksi hän ei tehnyt sitä jo aikaisemmin. 7 / Li Andersson s. Nyt otamme hengähdystauon, kertoi STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle (kuvassa) Yle Uutisille. Eläkeneuvottelujen tulpaksi on muodostunut kysymys siitä, mitä eläkeiälle tapahtuu vuoden 2025 jälkeen. Lisäksi palkansaajajärjestöjen mielestä eläkeiän muutosten tulee perustua päätöksiin, ei automaattiin. Keskiviikkona hän kuitenkin oli eri mieltä ja antoi ymmärtää, että tilanteessa ei ollut toimittu asianmukaisesti. Männistö ilmoittikin keskiviikkona, että ei ala apulaiskaupunginjohtajaksi vaan jatkaa kansanedustajana. Vasemmistoliiton ryhmä vaati jo tuolloin, että viransijaisuus olisi laitettava avoimeen hakuun. Järjestöt ovat sitoutuneet keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nousuun 62,4 vuoteen vuonna 2025. Niiden mielestä eläkeiän määrittelyssä tulee ota huomioon muitakin tekijöitä kuin eliniän odote
Nähtäväksi jää, onko hänestä suurten linjojen vetäjäksi. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Älyllinen laiskuus jatkui vasemmistoliitossa, sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedottajana toiminut Matti Hokkanen. 5. Talous tietysti asettaa politiikalle jotkin rajat. Komentotaloudessa rangaistus niiden rikkomisesta seuraa tavallaan ehdollisena, lykättynä, mutta rangaistus kyllä lopulta tulee, jos rajoja kylliksi rikotaan. Jatketut rikokset eivät enää ole mahdollisia. Politiikka oli kuitenkin mahdollista, koska talouden lait eivät ole samalla lailla ehdottomia kuin luonnonlait. Niiden sijaintia ja rajoja voidaan muuttaa. » Markkinataloudessa rangaistus seuraa välittömästi EDELLISEN PERJANTAIN Viikkolehdessä vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson arvioi kansanedustaja Sauli Niinistöä, joka oli nousemassa kokoomuksen puheenjohtajaksi. . Suomen Natojossa Venäjän äri t varoit jäsenyys ei tuo rausytti se, että GeorLapintie tä is e k k haa Ukrainassa yhgia haki Naton jäii il paniikk tään lähemmäksi, seneksi. sa. Suomes eikä paranna yhUlkoministeri denkään ukrainalaiErkki Tuomioja (sd.) korosti Ukraisen asemaa. KU 20 vuotta sitten Uudistuminen jäi kesken MODERNIN VASEMMISTOPUOLUEEN luominen on onnistu- nut huonosti, vaikka se oli vasemmistoliiton perustamisen keskeinen tavoite. ovat täysin tuomittavia, eikä niitä kriisin aloitti Ukrainan EU:n kanssa mitenkään voi hyväksyä. tekemä kauppasopimus. Kuluvan vuoden ensimmäinen puolikas jäi tappiolle. Finnair on tavoitellut 18 miljoonan euron vuotuisia säästöjä matkustamopalveluissaan. Mikään Ukrainan hallituksen teko ei oikeuta aseelliseen toimintaan sitä vastaan, hän kuitenkin totesi. . Yhtiö teki vuosien tappiokauden jälkeen kaksi hieman voitollista tilinpäätöstä. rmoiksi. Finnairin ulkoistuskumppani OSM toimiikin enimmäkseen merillä, joilla seilaa kymmenentuhatta sen työntekijää. Lentoliikenteessä norjalainen OSM on toiminut vasta muutaman vuoden ajan keräten siiville kolmisensataa työntekijää. KESKUSTA JA vasemmistoliitto tekevät yhteisen välikysymyksen eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta. Julkisuustila piti itse täyttää, enää ei ollut vasemmiston parlamentaarista osuutta vastaavaa tilaa. Toinen oli markkinoiden nousu poliittiseksi voimaksi. . Hän on henkilönä korrekti ja ystävällinen, mutta en ole tähän mennessä oikein kuullut hänen puhuvan politiikkaa. Perimmäiset arvomme eivät ole tuula.karki@kansanuutiset.? kaupan, Stubb sanoi. Finnair alistui miehitykseen Neste Oilin vanavedessä » Valtionyhtiö Finnair ilmoitti viikon aluksi aloittavansa matkustamohenkilökunnan ulkoistuksensa Hongkongin- ja Singaporen-reiteistä. ILMIÖÖN ON totuttu maailman merillä, missä vuokramiehistöjä myyviä yrityksiä kutsutaan miehitys. Hän on selväjärkinen, analyyttinen psyyke, tyypillinen juristi. Niin varustamotoiminta kuin lentoliikenne ovat erittäin kansainvälisiä liiketoimintoja. Ulkoistuksissa saavutettavista säästöistä ei ole kerrottu. Suomen valtio hallitsee Finnairia ja Neste Oilia suoraan yksinkertaisella osake-enemmistöllä. Johan Alén johan.alen@kansanuutiset.? sillä, että hallituksen ensi vuoden budjetissa leikkaukset ja veronkorotukset kohdistuvat pienituloisiin, kuten opiskelijoihin, työttömiin ja eläkeläisiin, perheellisiin ja tavallisiin työssäkäyviin samalla, kun muun muassa ruoka, lääkkeet ja asuminen edelleen kallistuvat. Yhä useampi työssä olevistakin - niin palkansaajista kuin yrittäjistä - on toimeentulo-ongelmissa. Eduskuntaryhmät toteavat, että väliaikaisessa, esimerkiksi opiskelusta tai lyhyehköstä työttömyydestä johtuvassa köyhyydessä elää tällä hetkellä noin 800 000 ihmistä. Sotilaallisesti liittoupimuksia. tumattoman Suomen ei tule lähettää . Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta, kuten pitkäaikaistyöttömyydestä ja asunnottomuudesta, kärsii noin 100 000 ihmistä. Ryhmät korostivat lähes läpi linjan rauhan hakemisen tärkeyttä ja olivat huolissaan Euroopan tilanteesta, kun sen reunoilla soditaan. Vasemmistoliiton Annika Lapintiekin piti hyvänä pakotepolitiikkaa sen sijaan, että aseet puhuisivat. . Aseistetuilla separatistijoukkioilla ei ole minkäänlaista valtakirmaailmalle väärää viestiä. jaa esiintyä Donbassin alueen venäjänkielisen väestön nimissä, TuomiPÄÄMINISTERI Alexander Stubb (kok.) arvioi, että Venäjään kohdistetut paoja totesi joukoista, joiden arvioidaan toimivan Venäjän tuella. kotteet ovat välttämätön keino vaikuttaa kriisiin. Tuula Kärki . sihteerinä. Yhtenä syynä hän piti sitä, että SKDL:ssä ja SKP:ssä jo vuosia jatkunut uudistumisprosessi tavallaan katkesi vasemmistoliiton perustamiseen. Näin sanoi KU:n vasemmistoliittoa luotaavassa juttusarjassa 6.9.1994 Matti Hokkanen, joka toimi vasemmistoliittoa valmistelleen ?torviseitsikon. Finnair-sopimus merkitsee toiminnan laajentamista. . TiLapintie varoitti myös lanne poikkesi tässä suhpaniikkiliikkeistä Suoteessa Georgian kriimessa. sistä vuonna 2008, . isäntämaatukisopija arvioi Venäjän rikkoneen mukseen on vähintäänkin huohyväksymiään kansainvälisiä sonosti ajoitettu. Tämä ei historian valossa ehkä ole paras keino, mutta joskus pöydällä on vain huonoja vaihtoehtoja, Lapintie sanoi. LAPINTIE MUISTUTTI, että Ukrainan hal- litus ei ole lunastanut vuoden 2004 oranssin vallankumouksen lupauksia kansalle. . Esimerkiksi Suomessa jalostettava raakaöljy tuodaan maahan säiliöaluksilla. Finnair on ulkoistamassa kaikkiaan noin 20 reitin matkustamohenkilökunnan kahden vuoden sisällä. Yhtiö tiedotti neuvottelevansa ulkoistuksista vielä niin OSM:n kuin muidenkin kumppaniehdokkaiden kanssa. . Vahvemman oikeutta on Euroomin valtaus, sotilasapu separatisteille passa nähty tarpeeksi. . Markkinataloudessa sen sijaan rangaistus seuraa välittömästi eli jos esimerkiksi budjettiraameissa ei pysytä, korot nousevat. Venäjän suorittama laiton Kri. Aloille on luonteenomaista huomattava kilpailu, jonka piirissä kustannustehokkuusvaatimukset kasvavat, OSM Aviationin pääjohtaja Espen Høiby muotoili yhtiön tiedotteessa. Mereltä OSM onkin tuttu toiselle valtionyhtiölle: Neste Oil siirsi huhtikuun lopussa viisi tankkeria ja kolme hinaajaa OSM Ship Management Finlandin hoitoon. Merimies-Unioni ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY huomauttivat keskiviikkona, että ulkomaisiin käsiin on siirretty Suomelle strategisesti tärkeitä toimintoja. Puolueiden eduskuntaryhmät aloittavat eduskunnan syksyn nostamalla keskusteluun ihmisten toimeentuloongelmat, joita talouden huono kehitys ja paheneva työttömyys kärjistävät. Ryhmien mukaan kasvava eriarvoistuminen on nähtävissä myös maan eri osien välillä sekä etenkin suurimpien kaupunkien sisällä. Ilman työtä on todellisuudessa jo lähes puoli miljoonaa. Mieleen tulevat amerikkalaiset rikossarjat, joissa briljantti asianajaja pilkkoo asiat ja panee ne pinoon. . Euroopan unioni ja Nato eivät ole lähettäneet sotajoukkoja Ukrainan tueksi. Pysähtyminen taas johtui Hokkasen mukaan siitä, että lähes kaikki uudistumisprosessiin osallistuneet henkilöt olivat sivussa uuden puolueen politiikan muovaamisesta jo perinteisen kdliikkeen älyllisestä laiskuudesta ja henkisestä saamattomuudesta. Lisäksi vasemmistolle tuotti päänvaivaa kaksi shokkia. Ensimmäinen oli julkisuuden yhä suurempi merkitys politiikassa. Myös Suomen liittyminen Nanan koskemattomuutta ton ns. Niiden sijaan Venäjää on yritetty painostaa neuvottelupöytään talouspakotteiden avulla. Tärkeämpi kuin järjestöllisen päällekkäisyyden poistaminen. Pyrimme kumppanineuvotte- luissa löytämään myös sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat työpaikkojen säilyttämisen Suomessa, Finnairin operatiivinen johtaja Ville Iho sanoi. OSM vuokraa matkustamohenkilökuntaa myös Finnairin kanssa samoilla reiteillä kilpailevalle norjalaiselle halpalentoyhtiölle Norwegianille. Finnair julkistaa seuraavan osavuosikatsauksensa vasta lokakuun lopussa, mutta jo perjantaina se kertoo uusimmat luvut liikennesuoritteistaan. Yli 20 000 suomalaista hakee ruokansa viikoittain leipäjonosta. Ne perustelevat välikysymystä Ukrainan kriisi: Pakotteet parempi kuin aseet EDUSKUNTAPUOLUEET OLIVAT varsin yk- simielisiä Suomen linjasta Ukrainan kriisin suhteen, kun eduskunta keskusteli tiistaina asiasta pääministerin ilmoituksen pohjalta. ja suora sotilaallinen puuttuminen Pääministeri totesi myös, että
Kummalista, jos oppositio ei sellaista vaadi. Suomen ulkopolitiikan keskeisenä tavoitteena olisi Visurin mukaan oltava Itämeren alueen säilyttäminen vakaana ja rauhallisena. Tosiasiassa Saksa miehitti sen nojalla puoli Suomea Oulusta ylöspäin . mikä johti lopulta Lapin-sotaan 1944?45. Esimerkiksi vasemmistoliiton exeuroparlamentaarikko ja -kansanedustaja Esko Seppänen on julkisesti verrannut sopimusta 1940-luvun Saksa-sopimukseen. Niiden anPUOLUSTUSMINISTERIÖN » Sitovuus on poliittista ja vaikeasti määritettävissä. tamista vaikeutti asiakirjojen pysyminen salaisina. Professori Pekka Visuri sanoo, ettei ole oikein verrata sopimusta natsiSaksan kanssa vuonna 1940 tehtyyn kauttakulkusopimukseen. . Sitä on lisännyt poliitikkojen tai virkamiesten toimesta tapahtunut salaisten Nato-asiakirjojen vuoto. Isäntämaasopimusta on jopa verrattu natsi-Saksan kanssa vuonna 1940 tehtyyn kauttakulkusopimukseen, jolla piti alunperin taata vain Pohjois-Norjassa sotivien saksalaissotilaiden lomakuljetukset Suomen läpi. Seppänen sanoo, että sopimus on irtiotto liittoutumattomuudesta. Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on tuominnut sopimuksen hivuttautumisena Natoon. Virallisesti puhutaan puiteasiakirjasta Salassa pidettyjen mutta osin julkistettujen tietojen perusteella Nato sopii isäntämaan eli Suomen kanssa Nato-joukkojen kauttakulusta, logistisesta yhteistyöstä ja huollosta. Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) suilla on todisteltu, että kyseessä on vain tekninen asiakirja, jolla taataan rauhanajan sotaharjoitusten kauttakulku ja huolto. Naton huippukokoukseen matkanneet isäntämaasopimuksen allekirjoittajat ovat saaneet evästyksekseen tasavallan presidentti Sauli Niinistön läsnäollessa kokoontuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVA) myönteisen lausunnon. TP-UTVA toteaa tiedotteessaan, että ?isäntämaatuki on yleinen kansainvälinen käsite, jota sovelletaan tilanteissa, joissa maa ottaa vastaan ulkopuolista apua tai voimavaroja maaperälleen?. Pekka Visuri sanoo, ettei Venäjää pitäisi ärsyttää Nato-flirttailulla. Tiedotteessa sanotaan allekirjoitettava yhteisymmärryspöytäkirjan olevan puiteasiakirja. Voidaan hyvinkin kysyä, miksi tällaista Natolla . irttailua sallitaan tehdä. Hänen mukaansa ?samalla tavalla salassa Suomi 6 PEKKA PAJUVIRTA liitettiin osapuoleksi Hitlerin Barbarossa-suunnitelmaan?. kuten Ruotsissa vastaavasta sopimuksesta saadaan. . Ei siis pitäisi suosia sotilaallisia toimia, joilla kärjistetään tilannetta.. Silti asia vaikuttaa hänestä hämärältä. ?Ei pitäisi ärsyttää Venäjää? . Silloin oli maailmansota käynnissä ja oli pakko salata kaikki toimet. Tilanne oli silloin todella kireä. ?Nato-sopimusta ei voi verrata vanhaan Saksa-sopimukseen? » Professori Pekka Visuri sanoo, ettei Naton kanssa tehtävää isäntämaasopimusta voi verrata vuonna 1940 Saksan kanssa tehtyyn kauttakulkusopimukseen. SUOMEN JA NATON kanssa tekeillä olevasta isäntämaasopimuksesta (Host Nation Support Memorandum of Understanding, HNS) on noussut suuri häly. Sen perusteella asioista sovitaan tapauskohtaisesti. TP-UTVA toteaa, että kyseessä ?ei ole kansainvälinen sopimus, vaan se on luonteeltaan poliittinen asiakirja?. Tiedotteessa tähdennetään, että ?Suomi ei sitoudu yhteisymmärryspöytäkirjalla vastaanottamaan Suomeen vieraita joukkoja tai sallimaan sellaisten kauttakulkua?. Tutkija luottaa ulkoministeriin isäntämaasopimuksesta vastaava erityisasiantuntija ei yhteydenoton jälkeen lopulta kommentoinut millään tavalla Naton kanssa tehtävän sopimuksen sisältöä. Sen sijaan tutkijapuolelta asiasta sai maltillisia lausuntoja. Siis ei ole järkevää verrata noita sopimuksia. Visuri on taipuvainen uskomaan ulkoministerin sanaa, että sopimus on luonteeltaan ?tekninen?. Nyt ei ole maailmansotaa tai vastaavaa tilannetta Itämeren piirissä, eikä varmaan tulekaan, ainakaan piakkoin. Miksi Suomi antaa kuvan, että on sallimassa Naton joukkojen käyttää aluettaan? Visuri pitää selvänä, että tällaisesta sopimuksesta pitäisi olla eduskunnan kanta
Ukrainan kriisi ja Naton suhde Venäjään ovat kokouksen ykkösteemoja. Tätä korostaa se, että vieraaksi Walesiin on saapumassa Ukrainan presidentti Petro Poro?enko. Naton rauhankumppanina kokoukseen osallistuu myös Suomi, jonka delegaatiota vetää presidentti Sauli Niinistö. Lisäksi suomalaisia upseereita sijoitettaisiin yhä enemmän Naton erilaisiin rakenteisiin. Kyse olisi niin sanotusta ?tehostettujen mahdollisuuksien ohjelmasta?. Sitä voi luonnehtia ehkäpä pisimmälle viedyksi sitoumukseksi, Sauli Niinistö Jouko Huru Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? Uusi askel leikkauksiin HALLITUKSEN BUDJETTIESITYS ei valitettavasti sisällä Jouko Huru Suomi Naton kainaloon NATON HUIPPUKOKOUS kokoon- Kolumni jonka Suomi on toistaiseksi Natolle antanut. Naton rauhankumppanina Suomi on jo pitkään sovittanut puolustusvoimiensa ruuveja Naton muttereihin. Näin perusteli John Maynard Keynes, keynesiläisen suhdannepolitiikan luoja, aktiivisen työllisyyttä ylläpitävän ja jopa parantavan talouspolitiikan tärkeyttä taloudellisesti vaikeina aikoina. Julkiset menot, olivatpa ne sitten rautateiden ja maanteiden kunnossapitoon kohdennettuja menoja tai julkisia terveydenhuoltomenoja tai työttömyyskorvausmenoja tai joitain muita menoja, tukevat työllisyyttä, koska ne ylläpitävät tai kasvattavat kansantaloudessa käytettävissä olevia tuloja. Sen tarkoitus on nimenomaan varmistaa, että Suomi voi omalla maaperällään ottaa vastaan aseellista apua sotilasliitolta, johon se ei kuulu. Suomi hakee kokouksesta yhdessä Ruotsin kanssa uutta, vahvempaa suhdetta Natoon, kun tärkein yhteistyöfoorumi Afganistanin ISAF-operaatio loppuu pian. Suomi ja Ruotsi jättivät aihetta koskevan esityksen Natolle maaliskuussa. Kuva Naton huippukokouksesta Walesin Newportista. . Samanlaisia ?ensilinjan? yhteistyökumppaneita Natolle ovat muun muassa Georgia, Australia ja Jordania. SUURIMPIA INTOHIMOJA Suomessa on herättänyt niin sanottu isäntämaasopimus. Kyseessä on viranomaiskoordinaatiota koskeva asiakirja, jolla ei ole kansainvälisoikeudellista sitovuutta. Eduskunnassa asiakirjat on jaettu ainakin puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenille. Nato-yhteistyössä ei lehden mukaan ole kysymys ainoastaan isäntämaasopimuksesta vaan seikkaperäisestä kumppanuusohjelman kehittämisestä, jossa on peräti 57 tavoitetta. Suomi sitoutuu IL:n mukaan Natokumppanuusohjelmassa muun muSOVITTAVASSA assa kehittämään Naton kanssa sukellusvenetorjuntaa, kaupunkitaistelukykyä sekä avaruuteen sijoitettujen tiedustelu- ja valvontajärjestelmien tuottaman tiedon standardisointia. Jyrki Yrttiaho (vr.) arvioi kriittisesti Iltalehdelle Nato-asiakirjoja. Yrttiahon mukaan ?kovinta kamaa. Maiden tavoitteina ovat säännölliset poliittisen tason tapaamiset ja pääsy pöytiin, joissa suunnitellaan sotilasliiton kriisinhallintaoperaatioita, mutta myös sotaharjoituksia. Ei pitäisi ärsyttää Venäjää jatkuvalla Nato-puheella ja salakähmäisillä toimilla Naton kanssa. Jos esitys hyväksytään eduskunnassa, Suomessa otetaan ensi vuonna uusi, pitkä askel leikkauspolitiikan tiellä. Hallituksen linja perustuu pitkälti jo Kataisen hallituksen tekemiin päätöksiin. LEHTIKUVA/SAUL LOEB Iltalehti paljasti Nato-asiakirjat ILTALEHTI PALJASTI (2.9.) isäntämaaso- pimusta koskevat salaiset asiakirjat. Vuodosta on vireillä poliisitutkimus. Asiakirjat on vuodettu lehdelle joko eduskunnasta tai jostakin ministeriöstä. Suomen pitäisi välttää toimia, joissa sallitaan Naton joukkojen tulo Suomeen. Tarkoitus on sovittaa Suomen infrastruktuuri, muun muassa lentokentät ja satamat Nato-sopiviksi. SOPIMUS KATTAA tilanteet, joissa Naton joukot tulisivat Suomeen tai kulkevat Suomen maa-, vesi- tai ilma-alueiden läpi johonkin kolmanteen maahan. listalla on otsikoihin noussut isäntämaasopimus. Tällaisia olisivat muun muassa kriisi, hätätilanteet ja konfliktit. Sopimus kattaa myös tilanteet, joissa Nato olisi perustamassa tukikohtia Suomeen. Se on turhaa Venäjän ärsyttämistä, josta seuraa vain vahinkoa Suomelle. Ei oikeudellisesti sitova sopimus Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kiinnittää huomionsa TPUTVA tiedotteessa siihen, että kyseessä ei ole oikeudellisesti sitova sopimus vaan poliittinen asiakirja. . Budjettiesitykseen sisältyvät menoleikkaukset aiheuttavat toteutuessaan paitsi omat tulomenetyksensä myös omat tuotannon ja työllisyyden vähennyksensä. Sen tähden Suomen talouden lähitulevaisuuden näkymät vaikuttavat erittäin huolestuttavilta. Menosäästöt ovat ensi vuonna selvästi tämänvuotisia suuremmat, ja myös kaikista kuluvan vaalikauden aikana toteutettavista menosäästöistä huomattava osa ajoittuu ensi vuodelle. Ensi vuonna suomalainen talouspolitiikka muistuttaakin aiempaa selvemmin eurooppalaista leikkauspolitiikkaa, jonka seurauksista ovat kärsineet erityisesti miljoonat eurooppalaiset työttömät. Sen sitovuus on ennen kaikkea poliittista ja vaikeasti määritettävissä. Koskenniemi sanoo, että epäilemättä asiakirjalla tiivistetään Suomen ja Naton teknistä ja sotilaallista yhteistyötä. . Kataisen hallituksen hahmottelemassa vuoteen 2018 ulottuvassa säästökuurissa leikkaukset painottuvat ensi vuoteen. Se vastaa kesäkuussa hyväksyttyä hallitusohjelmaa. Pääasiassa tavoitteena on ollut, että suomalaiset kriisinhallintajoukot voivat toimia yhdessä muiden maiden kanssa kansainvälisissä operaatioissa. Isäntämaasopimus menee pidemmälle. Kansalaisten ostovoiman ylläpitäminen tukee työllisyyttä. Keynesin opetuksesta seuraa toinen opetus: menoleikkaukset aiheuttavat omat tulomenetyksensä. Julkisten menoleikkausten aiheuttamat verotulomenetykset voivat olla niin suuret, ettei päätöksentekijöiden toive budjetin tasapainottumisesta menoja leikkaamalla toteudu. » Suomessa otetaan ensi vuonna uusi, pitkä askel leikkauspolitiikan tiellä. EUROKRIISIÄ HOITAESSAAN päätöksentekijät ovat aliarvi- oineet vyönkiristyspolitiikan kielteiset vaikutukset. Näin voi käydä myös Suomessa. Parhaillaan menee merisotaharjoitus, jota Venäjä varmasti epäilee salaisen yhteistyön harjoittelemiseksi, ja aivan syystä. Hänen mukaansa Nato-joukot saattaisivat sen nojalla liikkua Suomen kamaralla kriisitilanteessa. PUOLUSTUSVALIOKUNNAN JÄSEN Suomi pyrkii Naton suunnittelupöytiin osallistumalla sotilasliiton ?tehostettujen mahdollisuuksien ohjelmaan?. Se ei kuitenkaan muuta Suomen kansainvälisoikeudellisia velvoitteita tai vähennä Suomen suvereenisuutta päättää siitä, mitä joukkoja maan alueella on. tuu Walesissa ehkä kireämmässä kansainvälisessä ilmapiirissä kuin koskaan. Ne olisivat aina Naton pääesikunnan komennossa. Myös kansainvälisen jännityksen kasvu on yksi mahdollisuus operaatioiden alkamiselle. Erityisesti Euroopan nykyisessä tilanteessa maininta on Suomen kannalta vähintäänkin kysymyksiä herättävä. Antero Eerola Petro Poro?enko myönteisiä yllätyksiä. Jos työllisyyden heikkeneminen lähitulevaisuudessa jatkuu, hallitus kantaa siitä suuren vastuun. Hallitus ei voi eliminoida kaikkia Ukrainan kriisin aiheuttamia taloudellisia seurauksia, muttei se voi vapautua vastuusta vetoamalla poliittisen kriisin taloudellisiin seurauksiin. Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. 7. Keskeisiä säästökohteita ovat esimerkiksi kuntien peruspalvelut, lapsilisät, työvoimapalvelut ja työttömyysturvamenot. ?MENOT LUOVAT omat tulonsa.
valmiutta vastata mediakentän murroksen aiheuttamiin muutospaineisiin . Kansan Uutiset Oy julkaisee perjantaisin ilmestyvää, valtakunnallista Kansan Uutisten Viikkolehteä sekä internetissä päivittäin Kansan Uutisten Verkkolehteä. Nykyisen päätoimittajan valmistautuessa siirtymään eläkkeelle haemme Kansan Uutisille uutta PÄÄTOIMITTAJAA ARVOSTAMME . vasemmistolaisen kentän tuntemusta ja vasemmistolaista arvomaailmaa. TARJOAMME monipuolisen ja haasteellisen tehtävän arvostetussa lehdessä, ammattitaitoiset ja motivoituneet työtoverit sekä merkittävän yhteiskunnallisen näköalapaikan. TEHTÄVÄ tulee ottaa vastaan tammikuussa 2015 tai sopimuksen mukaan. LISÄTIETOJA tehtävästä antavat hallituksen puheenjohtaja Paula Ojala-Ruuth maanantaisin klo 12?14 puhelimitse 050 568 8761 ja toimitusjohtaja Pirjo Virtaintorppa 050 410 1370 / pirjo.virtaintorppa@kansanuutiset.fi. HAKEMUKSET palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 14.9.2014 mennessä sähköpostilla pirjo.virtaintorppa@kansanuutiset.fi tai postitse KANSAN UUTISET OY, Pirjo Virtaintorppa, PL 64, 00501 Helsinki. #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À <UM| 6LURODQ 6llWL| www.kansanuutiset.fi Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . kokemusta toimituksellisen johdon tehtävistä ja hyviä esimies- ja vuorovaikutustaitoja . Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 8 Onko tämä paikka sinulle? Varaa oma ilmoitustilasi: p. 09 7596 0240 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 3 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi. p. kehittävää työotetta ja näkemystä lehden tulevaisuuden mahdollisuuksista . alan koulutusta ja työkokemusta
krs 00500 Helsinki p. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman 045 315 8258 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen 045 652 9646 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja Katriina Ojala 040 777 0999 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen 0400 901 715 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Joni Kalliomaki 050 557 8942 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Sade Kondelin 050 560 8711 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. >> Järjestöhakemisto Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.? 9. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3
Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen terveydenhuolto on tehokasta ja edullista. Sote-uudistuksessa on pidettävä tarkkaan huolta siitä, että kuntien ja kuntayhtymien oma tuotanto pysyy vahvana ja laadukkaana, ostopalveluilla järkevästi täydennettynä. Se on käytännössä enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa terveydenhuollon kokonaismenot bruttokansantuotteesta ovat 9,1 prosenttia. Lisäksi jo nyt suomalaiset maksavat suuren osan, lähes viidenneksen, terveyshoitokuluistaan itse. Jo nyt se on vaikeaa, sillä kunnilta on pitkään leikattu resursseja. Sekin ahdistaa henkilöstöä. Moni kunta on joutunut palauttamaan palveluja omaksi työksi, kun ulkoistaminen on osoittautunut kalliiksi ja/tai laatu on pettänyt odotukset. . Tässä lyödään nyt pienituloisia, Eloranta sanoo valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) valmistelemasta budjettiesityksestä. Elorannan mukaan kustannusten 10 hallintajärjestelmä tarkoittaa sitä, että siirretään kustannuksia potilaille ja asiakkaille. LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON Palvelujen tarve kasvaa tulevina vuosina, mutta hallitus laittaa sosiaali- ja terveysmenoille mekaanisen katon. Hallituksen menokatto tekee sairastamisesta vieläkin kalliimpaa » Sosiaali- ja terveysmenoihin on tulossa mekaaninen kehys, joka siirtää kustannuksia asiakkaille. ALEXANDER STUBBIN (kok.) hallitus esittää sosiaali- ja terveyspalveluihin kustannusten hallintajärjestelmää. Käytännössä kyse on mekaanisesta menokatosta, toteaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. . Parempi on uudistaa palvelu- ja tuotantorakenteita, työprosesseja, verkostoja, palvelukonsepteja sekä tutkimus- ja hoitokäytäntöjä. Ei palvelujen tarve vähene, vaan pikemminkin lisääntyy jo väestön ikääntymisen ja työttömyyden kasvun takia. Työhönsä sitoutuneille ammattilaisille on henkisesti rankkaa, kun asiakkaiden tarpeet ja tarjottavat palvelut eivät kohtaa. Sosiaali- ja terveysmenoihin on tulossa budjettikehys, jota palveluja järjestävät sote-alueet eivät saa ylittää. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa korkeampiin maksuihin. . Ja myös kestävämpää talouspolitiikkaa kuin menokatolla kikkailu, 230 000 jäsenen JHL:n puheenjohtaja päättää. On kummallista, että sitä jaksetaan tarjota totuutena, vaikka tilastot ja vertailut kertovat aivan muuta, Eloranta sanoo. Lisäleikkauksia henkilöstölle? Elorannan mukaan menokatto ei ole linjassa edes sote-uudistuksen perusidean kanssa. Lisäksi useat kunnat ovat säästöjen toivossa ulkoistaneet sosiaali- ja terveyspalveluita tempoilevasti ja huonosti harkiten. Siitä syntyy tervettä säästöä ja tulosta. Lisäleikkausten uhka on tuskallista myös henkilöstölle, Eloranta kertoo saamistaan viesteistä. . Sote-alueen tulisi yhteistyössä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa suunnitella palveluverkosto palvelutarpeiden mukaisesti. Se on ajan mittaan kestävintä sosiaali- ja terveyspolitiikka. Uhkana on, että kansalaisten omarahoitusosuudet kasvavat. Suomen terveydenhuollon kalleuden päivittely on harhaanjohtavaa propagandaa. Vastaava luku Yhdysvalloissa on 16,9 prosenttia, Alankomaissa 11,8 prosenttia, Ranskassa 11,6 prosenttia, Tanskassa 11 prosenttia, Ruotsissa 9,6 prosenttia ja Nor- » Jo nyt suomalaiset maksavat suuren osan, lähes viidenneksen, terveyshoitokuluistaan itse. jassa 9,3 prosenttia, joka on myös koko talousjärjestö OECD:n jäsenmaiden keskiarvo. . Nyt lausuntokierroksella olevassa lakiesityksessä tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut vastaisivat entistä paremmin kuntalaisten tarpeita. . Jos maksut nousevat ja palvelut supistuvat, terveyserot eri kansalaisryhmien välillä kasvavat varmasti. Köyhillä ei ole varaa ostaa itselleen palveluja samalla tavoin kuin hyvätuloisilla. Sairastaminen kallista jo nyt Elorannan mielestä menokatolle ei ole perusteita eikä tarvetta. KU. Ajavatko tiukat menokehykset tulevaisuudessa ohi palvelutarpeiden? . Työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin
Perusoikeuksien ja muiden lakisääteisten oikeuksien toteuttaminen olisi tärkeintä menokattojen ja kehysten sijasta. Vuoden 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassa päätettiin kuntatalouden ohjausjärjestelmästä, joka ulottaa valtiontalouden kehykset koskemaan koko kuntasektoria. Hyvän työn mittarin tulokset antavat eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi työurien pituudesta. SUOMALAISISTA NELJÄSOSA Kyselyn mukaan huonoilla ja melko 68 prosenttia uskoo työnantajan suhhuonoilla työpaikoilla vaaditaan saitautuvan eläkeikää lähestyviin työnrauslomatodistusta jo ensimmäisestä tekijöihin positiivisesti ja kannustavasti, huonoissa ja melko huonoissa poissaolopäivästä. Näistä järjestelmistä tulee pahimmassa tapauksessa kokoomuslaisen politiikan rakenteellinen jatke, leikkausautomaatteja. on sanojen lisäksi edetty myös tekoihin. SAK:n Hyvän työn mittarilla voidaan tarkastella työelämän laatua. Kokoomusministerille jaettiin mapillinen matalapalkkaisten arkea SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI Li Andersson li@vasemmistonuoret.? » Kiristämisessä HYVÄN TYÖN mittarilla halutaan tuoda esiin ne työelämän asiat, jotka eivät ole säädeltävissä lakipykälillä. (Mediaani merkitsee suuruusjärjestykseen järjestetyn lukujoukon keskimmäistä lukua.) Esimerkiksi perhepäivähoitajien mediaanipalkka on 1 890 euroa. » JHL:n kymmenen yleisimmän ammattinimikkeen mediaanipalkka ei ylitä 2 600:aa euroa. Eloranta toi ministeriöön mapillisen palkkakuitteja, joita JHL keräsi suosituksi nousseessa Facebookkampanjassaan. Luovutuksen jälkeen Eloranta ja JHL:n jäsenet Anne Ackren ja Jari Laine kävivät ministerin kanssa myös tiedotusvälineiltä suljetun keskustelun. Puheessaan ministeri Räty kiitti JHL:n lähetystöä siitä, että liitto on pitänyt esillä tärkeää asiaa. Johan Alén johan.alen@kansanuutiset.? JULKISOIKEUDEN YLIOPISTOLEHTORI Pauli Rautiainen kir- joitti elokuussa artikkelin perusoikeuksien asemasta talousarviokäsittelyssä. Eloranta luovutti ministerille liiton palkkakuittikampanjassa kertyneen palautteen. Ministeri Rädyn puheista käynnistyi huomattava kohu kokoomuksen äänenkannattajan Verkkouutisten jutusta (22.8.), jossa hän puuskahti: ?Kuinka moni suomalainen löytää itsensä ryhmästä, joka tienaa alle 2 100 euroa tai 2 600 euroa. Syynä on perusoikeusnäkökulman miltei olematon asema talouspoliittisessa päätöksenteossa. Tarkastelu johtaisi hänen mukaansa siihen, että päättäjät joutuisivat ottamaan kantaa siihen, millaisia taloudellisia resursseja perusoikeuksien toteuttaminen todella edellyttää. Ne ovat pieniä keskituloisia.? JHL selvitti, että Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 800 000 ihmistä, jotka ansaitsevat alle 2 600 euroa kuukaudessa ja lähes 90 000 pal- Perusoikeudet menokehyksiä vahvempia VASEMMISTOLAISEN SOSIAALIPOLITIIKAN yhtenä lähtökoh- tana on ollut ihmisten subjektiivinen oikeus palveluihin. Julkisen vallan vastuulla on turvata tiettyjä kaikille ihmisille kuuluvia ja jakamattomia perusoikeuksia. Rautiaisen mielestä perustuslakivaliokunnan tulisi ottaa valtion talousarvioehdotukset kokonaisuudessaan perusoikeustarkastelun kohteeksi. Tarkoitus on määritellä toimenpiteitä ja tavoitteita. Tulemme pitämään työelämän laadun teemoja esillä, Antila korostaa. Mittarilla arvioidaan työelämän laatua. Se on osa SAK:n työolobarometria. Alle 2 100 euroa kuussa ansaitsevat lähettivät konkreettisesti palkkanauhansa liittoon. Punainen kansio siirtyi ministerin haltuun kaunispuheisessa tilaisuudessa ministeriön neuvotteluhuoneessa. Jos määrärahat ovat riittämättömät, valiokunnan tulisi valvoa, että perusoikeuksille annetaan niille kuuluva etusija, sillä ne ?muodostavat julkiselle budjetoinnille eräänlaisen yhteisesti ennalta sovitun prioriteettilistan?. Rautiaisen ehdotus kääntäisi oikeistolaisen tavan käsitellä julkista sektoria ja valtion vastuita oikein päin. Se tarkoittaisi, että perusoikeuksien toteutuminen ohjaisi taloutta, eikä toisin päin. Hyvässä työssä jaksetaan pidempään » SAK:n Hyvän työn mittari paljastaa työelämän laadun. tuntee työelämänsä olevan hyvää tai melko hyvää. Sama jatkui Stubbin puheenjohtajakampanjassa, jossa hän linjasi haluavansa kutistaa julkisen sektorin osuuden 50 prosenttiin kansantaloudesta. Mittarin kehittämisen lähtökohtana on ollut hallitusohjelman linjaus työelämän kehittämisstrategiasta. Tämän lähestymistavan vahvistaminen on välttämätöntä, jotta oikeisto ei onnistu purkutalkoissaan. Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 11. Viidesosan mielestä työelämä on melko huonoa tai huonoa. Tulokset käyvät ilmi Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjestö SAK:n Hyvän työn mittarista, joka on tehty kyselytutkimuksena tänä vuonna. Kyselyssä kyseltiin 1 200 työntekijän mielipidettä työelämän perusasioista, kuten turvallisuudesta, sekä työnteon sujumiseen liittyvistä tekijöistä, kuten työhön vaikuttamisesta. . Tällaisia ovat esimerkiksi yhteishenki, taitava johtaminen ja arvostus. . Sen sijaan hyvissä ja melko man muita aloja enemmän. hyvissä työpaikoissa noin 40 prosentEnsi vuoden alusta Hyvän työn tia jatkavat varmasti työuraa vielä mittari julkaistaan netissä. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Myös maksuton koulutus, asunto ja oikeus työhön ja elinkeinovapauteen kuuluvat näihin perusoikeuksiin. Näitä oikeuksia on haluttu turvata kaikille yhteisillä julkisilla palveluilla, jotka rahoitetaan verovaroilla. Tämä malli on nyt monella tapaa hyökkäyksen kohteena. Vuoden alussa kokoomuslaiset mustamaalasivat julkista sektoria ja sen tarkoitusta puhumalla harhaanjohtavasti sen suhteesta bruttokansantuotteeseen. Kolmannes vastaajista kuuluu tähän ryhmään. työpaikoissa 23 prosenttia. Hyvillä ja melko hyvillä työpaiViimeksi mainituissa työpaikoilla työntekijään useimkoissa 32 prosenttia työnmiten luotetaan, jolloin tekijöistä uskoo, että ikääntyvistä työntyöntekijä voi olla sain ras omalla ilmoitekijöistä halutaan ja a t nan tuksella jopa kolme päästä eroon. Myös työ y neisiin t n ä päivää. Kyselyn muä ik asenne kaan hyvät ja huoin ih ijö työntek HUONOISSA JA melko not työt jakautue. huonoissa työpaivat melko tasaisesti ratkaise koissa työskentelekaikille toimialoille. vät yli 55-vuotiaat eiJulkisella alalla hyviä vät usko pystyvänsä jattöitä näyttää Hyvän työn kamaan työtä kahden vuoden mittarin mukaan olevan hiekuluttua. Mittarin esikuvana on saksalainen DGB-index Gute Arbeit, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila selventää. SAK uskoo, että Hyvän työn mittari on käyttökelpoinen työkalu edunvalvonnan välineenä. . Hyvässä työssä jaksetaan pidempään ja työntekijöillä on vähemmän sairauspoissaoloja. Kolumni olumni kansaajaa alle 2 100 euron kuukausipalkalla. Luovutustilaisuudessa Eloranta kertoi myös, että JHL:n kymmenen yleisimmän ammattinimikkeen mediaanipalkka ei ylitä 2 600:aa euroa. Näiden joukosta kolmen ammattinimikkeen mediaanipalkka on alle 2 100 euroa. Tämän seurauksena koko julkisten palvelujen järjestelmästä alettiin yhä voimakkaammin puhua pelkkänä lukuna, menoeränä valtiolle tai jopa uhkana talouden kestävyydelle. Kiristämisessä on sanojen lisäksi edetty myös tekoihin. Se pitää sisällään myös menorajoitteen kunnille. Elokuussa Stubbin hallitus päätti tuoda menorajoitteen myös sosiaali- ja terveyspalveluihin vielä uudella budjettikehysjärjestelmällä. Silloin kahden vuoden päästä. jokaisella työntekijällä on mahdolliMyös työnantajan asenne ikääntysuus testata oma työpaikkansa. neisiin työntekijöihin ratkaisee. Hyvässä ja melko hyvässä työssä UP/Tiina Tenkanen UP/TIINA TENKANEN Laura Räty (kok.) sai maanantaina tietoa matalapalkkaisten arjesta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Elorannalta ja liiton jäsenistöltä
Mitä kauemmas päätöksentekovalta loittonee, sitä vaikeampaa arkisiin asioihin vaikuttaminen on. Vasemmiston pitkäaikaisen tavoitteen toteutuminen vähentäisi lapsiperheiden köyhyyttä ja lisäisi samalla suomalaisten ostovoimaa, Hänninen toteaa. Hän arvioi syksyn tuovan eteen pulmallisia asioita. . Tämän viikon tiistaina, syysistuntokauden alettua, hän aloitti varsinaisen työnsä kansanedustajana. Ensimmäisen lakialoitteensa Hänninen teki saman tien tiistaina. Onhan mulla kurottavaa, mutta luotan siihen, että täällä tulee tietoa. Hännisen mielestä se, että vasemmistoliiton ryhmässä on useampikin työntekijäportaasta tullut kansanedustaja, näkyy esillä olevissa asioissa. . Katsoo silmiin. Näin kuvaillaan vasemmistoliiton uutta kansanedustajaa, raahelaista myyjää Katja Hännistä, 34. . On niitäkin ihmisiä, jotka ei pidä myyjän työtä minään, koska kuvitellaan, että kaikkihan siihen pystyvät. Kansanedustaja katsoo silmiin » Katja Hänninen on vahvistus eduskunnan duunariporukkaan. TEKSTI Tuula Kärki KUVA Jussi Joentausta PUHELIAS, KOVAÄÄNINEN, lämmin, helposti innostuva, nauravainen, itseironinen, ehkä hiukan naiivisti hyvään uskova. Jo Kotkassa välittyi se, että ollaan tavallisen kansan asialla, hän sanoo. Kyllä se on aika kaukana, jos jostain Kärsämäeltä yrittää olla yhteydessä. Hyvääkin sote-ratkaisussa silti on. . Edustajatoverit puhuivat Hänniselle tärkeistä asioista: sosiaali- ja terveydenhuollosta, vanhuspalveluista. Siksipä asiat ovat Hännisellä hyvin. . Minun tulee helposti kerrottua, miltä tuntuu. Meillä päin sosiaali- ja terveydenhuollon pääpaikka on Oulussa. Hän on muun muassa Raahen kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen jäsen. » Hän toimii monissa vasemmistoliiton elimissä ja kotiseutu- ja vanhempainyhdistyksissä. » Hänninen sai vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 4 326 ääntä ja oli ensimmäinen varalla vasemmistoliiton listalta. Toivon, että sitä ei avata yksityisille markkinoille eikä tulisi kilpailutusvaatimuksia. Hänninen arvioi, että jo nyt lainsäädäntö on monin osin kunnossa, mutta käytäntö ei silti toimi. . Ja tykkään väreistä. Aiemmin hän on ollut kassalla, leipä-, maito- ja lihaosastolla. . Oman vaalipiirinsä kansanedustajan, oululaisen Risto Kalliorinteen kanssa hän on tehnyt töitä paljon. . Jännittää, Hänninen kertoi yleisölleen Kotkassa aloittaessaan puheen pitämistä eduskuntaryhmän kesäkokouksessa elokuussa. Hän sanoo Kansan Uutisille miettineensä, miten ryhmä ottaa hänet vastaan. . Tässä on turvattu julkinen terveydenhuolto. Ja ihmetellään, että miten pärjään eduskunnassa, kun ei ole yliopistokoulutusta, Hänninen hymähtää. . Aloite koskee toimeentulotukilain muuttamista siten, että lapsilisiä ei oteta huomioon toimeentulotukea vähentävänä tulona. . Kuntalainen saa maksaa, muttei päättää, Hänninen pelkää. Katja Hänninen » Katja Maria Hänninen on 34-vuotias raahelainen kansanedustaja. Seuraavan vuoden kunnallisvaaleissa hän oli Raahen äänikuningatar. Viimeksi Hännisen luottamus mitattiin keväällä Osuusliike Arinan edustajiston vaaleissa, joissa hän keräsi eniten ääniä. » Hänninen rentoutuu uimalla ja lenkkeilemällä luonnossa. Pelkästään päätösvalta ei pakene. Hännisen kotiseudun erva-alue on lähes puoli Suomea. . Voiko se olla kunta, joka on palvelujen maksaja, muttei kuitenkaan palvelun järjestäjä? Huumaavat tuoksut Lähtö kansanedustajaksi ei tullut Hänniselle ihan yllätyksenä, vaikka hän sanoi intoilijoille, että katsotaan ensin vaalit. Kaikkea meidän ajatuksia ei voi toteuttaa meidän voimasuhteilla ainakaan 12 vielä, mutta tärkeää on pitää niitä esillä ja kypsyttää aikaa niille. Aamuisin vastaan tulee huumaava tuoksu, joka herättää, hän kuvailee. . Otin sitten palkatonta lomaa lisäksi. Työnteko palveluammatissa olisi ollut haasteellista uutena kansanedustajana. Ihminen luonnostaan jännittää uusia tilanteita, hän pohtii. Vahvistus duunariportaaseen Hännisestä vasemmistoliitto saa vahvistuksen duunarikansanedustajien joukkoon. . Jos olisimme hiljaa, kuka nostaisi näitä asioita? Ryhmän kansanedustajat ovat Hänniselle aiemmalta ajalta vähintään hyvän päivän tuttuja. Totean, että olen kansan edustaja eikä kansallakaan ole aina yliopistotutkintoa. Sote-ratkaisu pyörii mielessä. Tykkään, hän sanoo työstään. . Tuntuu, että olen oikeitten ihmisten ympäröimänä. Ei ole kahta samanlaista päivää, tekemistä riittää, saa liikuntaa ja työkaverit ovat mahtavia. Heviosastolla Hänninen tunsi olonsa kotoisaksi. . En tiedä, onko tarkoituskin ollut se, hän sanoo. Kun suurin osa kunnan budjetista menee terveys- ja sosiaalihuoltoon ja siten erva-alueille, jää kunnille aika vähän päätettävää. . Pahimmassa tapauksessa tilanne johtaa siihen, että kansa tuntee entistä vähemmän pystyvänsä päättämään, miten tai minkälaisia palveluita tuotetaan. Hän toteaa, että jo nyt kansalaiset tuntevat olevansa paitsiossa, vaikka päätöksenteko on kunnissa tai ainakin kuntayhtymissä. Piirihallituksessa, maakuntahallituksessa, puoluevaltuustossa, puoluekokouksissa, Hänninen luettelee. Tuntuu, että olen oikeitten ihmisten ympäröimänä. Kaikkoaako demokratia? Hänninen nousi eduskuntaan kesken vaalikauden varasijalta, kun kansanedustaja Merja Kyllönen valittiin Euroopan parlamenttiin. Hänninen ehti ennen kesätaukoa käydä osallistumassa ryhmänsä viikkokokoukseen. Arjen asiat, työelämäkysymykset ovat vahvasti keskusteluissa. On aito huoli siitä, miten ihmiset jaksavat työelämässä ja miten työtä riittäisi kaikille, hän sanoo ja toteaa pitävänsä kaikkea työtä tärkeänä. . Vihannesosaston oranssit, vihreät, sateenkaaren kaikki värit.. Toki se peruslähtökohta on hyvä, että tasavertaiset palvelut olisivat kaikkein saatavilla ja päällekkäistä hallintoa voitaisiin purkaa, johon menee tosi paljon rahaa, hän sanoo ja toteaa, että yksityistämisen pysäyttämistä ei voi merkitykseltään vähätellä. . Esimerkiksi kotityötä tekeville kuten omaishoitajille pitää saada lisää arvostusta. Hänninen tuntee olonsa kotoisaksi eduskuntaryhmässään. . Jäi myös aikaa käytännön asioiden järjestelyihin. Luottamusmieheksi vuoden alusta valittu Hänninen teki töitä vihannes- ja hedelmäosastolla. Kyllönen ratsasti eurovaalien kannatuskyselyiden huipulla. Hän oli europarlamenttivaalien aikaan lomalla Prismasta. . Kaikille pitäisi olla lääkäreitä, muttei ole. Hoidoille tai vaikkapa lastensuojeluilmoitusten käsittelylle asetetut aikarajat eivät pidä. Käytäntö on eri kuin lait ja asetukset ovat tarkoittaneet. Hän miettii myös sitä, kuka on vastuussa, jos palvelu ei järjesty. . Hän on ylioppilasmerkonomi, myyjä ja luottamusmies. » Hän on viiden lapsen äiti ja on tehnyt työuransa Prisman elintarvikeosastolla. » Hänninen on mukana kunnallispolitiikassa. Se on suuri asia, jolla on vaikutusta jokaiseen ja kaikkeen. Se vaikuttaa myös demokratiaan, hän sanoo. . Päätin jo kesällä tehdä ensimmäisen lakialoitteeni juuri köyhimpien perheiden lapsilisistä. Yrttien kanssa mulla on hyvä suhde, vaikka ne ovat haasteellisia. Jos sote-alueelle ei valita edustajia vaaleilla, miten heidät valitaan. Kun mennään viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueeseen, päätöksenteko on yhä kauempana.
Katja Hänninen aloitti kansanedustajan työn tarmokkaasti. Hän jätti ensimmäisen lakialoitteensa ensimmäisenä istuntopäivänään. 13
Vuotoksen altaasta riideltiin ensi kerran jo 1970-luvun alussa, kun Kemijoki Oy halusi rakentaa Sodankylän kunnan puolella olevien Lokan ja Porttipahdan altaiden jatkoksi Pelkosenniemelle Kemijoen, Luirojoen ja Kitisen yhtymäkohtaan jättialtaan. Kaikkiaan Lokan ja seuraavaksi käyttöön otetun Porttipahdan tekoaltaan alta joutui kotinsa jättämään kuutisen sataa asukasta, joista iso osa oli saamelaisia. Sompiossa altaiden rakentaminen merkitsi myös poronhoidolle kovaa iskua, sillä porojen vuotuiskierron katketessa jopa tuhansia poroja vaelsi muihin paliskuntiin tai katosi kokonaan.. Tämä perinne näyttää jatkuvan yhä. Kemijoki Oy ei vaivautunut edes raivaamaan Lokan allasaluetta ennen veden nostoa ja näky oli aivan karmea. Lokan altaan alle jääneistä soista valui alapuoliseen Luirojo- Kokoomus ja keskusta jatkavat allasvärkkäystään. keen myös niin paljon rapaa, että sain kotona Luirolla joen vedestä ihottuman, Pauli Lakso muistelee. Yli 400 neliökilometrin laajuinen Lokan allas peitti kokonaan Korvasen, Rieston ja Kurujärven kylät ja osittain Mutenian ja Lokan kylät. Se olisi peittänyt myös Luiron kylän, Pauli Lakso toteaa. Jokiyhtiö lupasi allastyömaan antavan työpaikkoja, joista Itä-Lapissa oli silloinkin huutava puute. TEKSTI & KUVAT Esko-Juhani Tennilä KIISTELY VUOTOKSEN altaasta on liiankin tuttu asia Pelkosenniemellä Luiron kylässä asuvalle, pian 90 vuotta täyttävälle Pauli Laksolle. . Lupaukset purivat aluksi laajasti myös kuntapäättäjiin Pelkosenniemellä, 14 jonka kunnanvaltuuston SKDL:n ryhmään Pauli Lakso tuolloin kuului. Lokan allas avasi silmät Pelkosenniemen valtuustosta vastahankaan asettunut Pauli Lakso kertoo nähneensä 1960-luvun lopulla rakennetun Lokan tekoaltaan seuraamukset ollessaan allasalueella uittotöissä. . Viimeksi Vuotoksen altaan rakentamista kiirehti kokoomuksen eduskuntaryhmän uusi puheenjohtaja Arto Satonen Lapin-käynnillään. Kemijärveläiset luontoaktivistit Päivi Taavo ja Pirkkö Gröötilä, Lapin luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Sari Hänninen (keskellä) ja Pelkosenniemen valtuuston jäsen Pekka Nyman niittotalkoiden ruokailutauolla Kemijoen Keminsaariin kuuluvassa Kuusisaaressa. Vuotoksen altaasta tehdään taas kerran vaalikiistaa » Lapissa varma merkki eduskuntavaalien lähestymisestä on ollut jo vuosikymmeniä kiistan nostattaminen Vuotoksen tekoaltaasta
Vuonna 1980 olin mukana poromiesten isossa lähetystössä, joka tapasi Helsingissä myös presidentti Kekkosen. Hän valitteli poromiesten huonoa lainsuojaa porojensa laitumiin, Pauli Lakso muistelee. Joukkoliike vaikutti ja 1980-luvulla maan hallitukset soutivat ja huopasivat Vuotoksen altaan rakentamisen kanssa. Kokoomus ja keskusta jatkavat allasvärkkäystään saadakseen eduskuntavaalien lähetessä äänestäjänsä aktivoitumaan, Pauli Lakso arvioi uusimman allashankkeen taustaa. Asialla nyt tulvatyöryhmä Uusimman esityksen Vuotoksen altaan rakentamiseksi on tehnyt keskustajohtoisen Lapin 2002 tekemän kielteisen allaspäätöksen lisäksi toinen iso kanto Vuotoksen altaan tekijöiden kaskessa on Kemihaaran soiden liittäminen EU:n Natura 2000-verkostoon. suuntautumassa valtakunnan politiikkaan. . Kemihaaran monitoimiallasta, jotta Rovaniemellä lähelle Kemijoen rantaa rakennetut talot voitaisiin suojata suurtulvilta. . Kemihaaran suot EU:nkin suojeluksessa KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN vuonna . Lehdissä on juuri kerrottu, että työntekijöitään äskettäin rajusti ulkoistanut Kemijoki-yhtiö aikoo siirtää kaikkien voimalaitostensa valvonnan Rovaniemeltä Helsinkiin. Salmela on ollut tarjoilijana Pyhätunturilla, mutta on aloittanut juuri kaivoskoulutuksen Sodankylässä. . Tuollaisille alueille rakentaminen saa jatkua yhä, kummastelee Rovaniemen kaupunginvaltuuston vihreän valtuustoryhmän jäsen ja Lapin luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Sari Hänninen. Tapaan Sari Hännisen niittotalkoiden ruokatauolla Kemijoen Keminsaariin kuuluvassa Kuusisaaressa, jonka Lapin luonnonsuojelupiiri on vuokrannut Luonnonsuojeluliitolta. Liitto puolestaan sai saaren lahjoituksena pelkosenniemeläiseltä Vuotos-aktivistilta Jouni Pelkoselta. Niittohommissa saaressa on myös Pelkosenniemen kunnanvaltuutettu ja Lapin Vihreiden varapuheenjohtaja Pekka Nyman. Pelkosenniemen kunnan alueella Kitisessä on Kemijoki Oy:n Kokkosnivan voimalaitos, jossa ei ole ainuttakaan työntekijää. Myöhemmin alettiin järjestää myös ison julkisuuden saaneita Vuotos-soutuja. . Pyhätunturilla on lumen aikaan hyvin väkeä ja sen mukaisesti myös töitä. Tosiasiassa pengerrykset voidaan tehdä hyvinkin näteiksi, siitä on maailmalla paljon näyttöjä, tulvatyöryhmän asiantuntijajäsenenä toiminut Pekka Nyman toteaa. Lapin Ely-keskus jätti tulvatyöryhmän mietintöön eriävän mielipiteen pitäen esitettyä Kemihaaran tekoallasta liian järeänä tulvasuojelutoimena. ?Soklista pysyviä työpaikkoja Itä-Lappiin? asettui viime talvena vastustamaan Lapin liiton tulvatyöryhmän hanketta Vuotoksen altaan rakentamisesta äänin 8?7. Niitä Lapin liiton nimeämä tulvaryhmä esittääkin Ivalojoelle, Kittilään ja Tornionjoelle alueille, mutta ei Rovaniemelle. . Siksi alan vaihto, Salmela perustelee ratkaisuaan. PELKOSENNIEMEN KUNNANVALTUUSTO että Itä-Lapissa lopetetaan tuhoisa vuotostelu ja ruvetaan kehittämään päättäväisesti kesämatkailua. Se tarkoittaisi ainakin 400?500 pyettä tuh an syvää työpaikkaa Itä-Lapin alueelle, jossa a t e p lo elu v uotost on yli 20 prosentin työttömyys, hän muissa. tuttaa. Itä-Lapis Janni Salmela osallistuu Vasemmistonuorten politiikkakoulutukseen. Päätöksen asiasta teki Matti Vanhasen hallitus vuonna 2004. EU:n Natura 2000 -verkostoon valikoituneilla alueilla halutaan varmistaa monimuotoisen luonnon säilyminen koko EU-alueella. ainakaan vielä . Asiantuntijoiden yhtenevän käsityksen mukaan EU:sta ei annettaisi Suomelle lupaa Kemihaaran soiden poistamiselle Natura-alueista, vaikka Suomen hallitus sitä esittäisi. liiton toimesta koottu tulvatyöryhmä. Kemijoki Oy yritti vähentää vastustusta poistamalla Vuotoksen altaan alle jäävistä alueista Luiron kylän, mutta uusikaan esitys ei enää tepsinyt väkeen. Esko Ahon hallitus antoi sitten vuonna 1992 valtion pääosin omistamalle Kemijoki Oy:lle luvan hakea rakennuslupaa Vuotoksen altaalle vesioikeudelta. Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi rakennusluvan, mutta päätöksestä valitettiin ja Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen. Kahden pienen lapsen äiti ei kuitenkaan ole . Se esittää Vuotos-alueelle ns. Pengerrysten väitetään pilaavan Rovaniemellä ranta-asukkaiden näköalan. Kesällä Pyhällä on kuitenkin hiljaista. Mies kulkee rakennustöissä, minä käyn Sodankylässä koulutuksessa ja lapset ovat päivät päiväkodissa, joten kiirettä meillä riittää, hän naurahtaa. SALMELA ODOTTAA, Pelkosenniemeltä lähtöisin oleva ja rockkansan maailmanlaajuisesti tuntema Antti Hulkko eli Andy McCoy oli meidänkin idolimme koulussa, muistelee Pelkosenniemen valtuuston jäsen Janni Salmela Andyn patsaalla kirkonkylän keskustassa. 15. Uusimman allasesityksen torjuneeseen valtuuston enemmistöön kuului vasemmistoliiton valtuustoryhmän nuorin jäsen Janni Salmela. Hän perustelee kantansa sillä, että tekoallas tuhoaisi hyvän kalajoen ja pilaisi muutoinkin Kemijoen veden antamatta lainkaan pysyviä työpaikkoja. . Rovaniemellä on annettu lupa rakentaa asuntoja alueille, joille jättitulva voi aiheuttaa vahinkoja. Natura-verkostoon liitettyjen alueiden poistaminen voikin tapahtua vain liittämisen yhteydessä tapahtuneen luonnontieteellisen virheen perusteella, todetaan vastauksessa jonka sain EU:n komission ympäristöosastolta asiaa koskevaan kyselyyni. Vastauksessa kerrottiin myös, että Natura-alueista on poistettu vain yksi alue juuri tuollaisen luonnontieteellisen virheen vuoksi. Kemihaaran suot liitettiin Natura 2000-verkostoon nimenomaan EU:n luonto- ja lintudirektiivien perusteella uhanalaisten suotyppien, kasvien ja lintujen suojelemiseksi. Täällä Pelkosenniemellä Vuotoksen allas olisi tuhonnut täysin Hirvasniemen paliskunnan ja haitannut pahasti porojen pitämistä myös Orasniemen paliskunnassa, maalarin ja kirvesmiehen töiden lisäksi poromiehenä toiminut Pauli Lakso toteaa. Vuosikymmenten piina Kun tiedot Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden haittavaikutuksista lisääntyivät, Vuotoksen altaan vastustus alkoi kasvaa. Vuotoksen altaan taas kerran esille nostaneet politrukit ovat kovanaamoja, jotka eivät välitä vähääkään siitä, miltä tuntuu elää vuosikymmenestä toiseen hukutusuhan alla, toteaa pelkosenniemeläinen Pauli Lakso. . Hukutusta vastaan kerättiin nimiä ja Helsinkiin lähti useita lähetystöjä. Koko Itä-Lapille erittäin a, a t t tärkeänä hän pitää Soklin fosfaattikaivoko d o Salmela sen pikaista avaamista. oisa . Hylkäyspäätöksen perusteluna oli se, että allas aiheuttaisi vesilaissa tarkoitettuja huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Korkein hallinto-oikeus piti vuonna 2002 antamassaan päätöksessä Vaasan hallinto-oikeuden tekemän altaan ehdottoman rakennuskiellon voimassa. . Siihen luonto tuntureineen, kalaisine vesistöineen ja suojeltuine soineen ja saksalaisten hävitykseltä säästynyt Suvannon kylä antavat hyvät mahdollisuudet myös Pelkosenniemellä. Hän toteaa, että oikea ja toimiva vaihtoehto Kemijoen tulvasuojelussa ovat pengerrykset
Mahdollisimman monen palvelualan työntekijän kuuluminen liittoon eli järjestäytymisaste on ehtona myös työehtosopimusten yleissitovuudelle. Jos liitto ei ole vahva, työelämän säännöt määrittelee työnantajan paikallinen mielivalta, Niina Koivuniemi muistuttaa. Tähän mennessä ylin päätösvalta PAMissa on ollut 120-paikkaisella edustajistolla. Liiton tärkeyden huomaa usein vasta, kun on jo liian myöhäistä. Tämä tarve on vielä kasvanut, kun työnantajien keskusjärjestön kiinteä yhteys porvarilliseen puoleen on lisääntynyt.. Työntekijää voi pitää töissä pari vuotta ilman lomaa. Huomion kiinnittäminen osa-aikaisuuteen on PAMin tavoite. Se ei tapahdu etätyönä vaan tekemällä se työ siellä, missä ihmiset työskentelevät, sanoo PAMin varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen. Vain puolessa PAMilaisia työpaikkoja on paikallinen luottamusmies. Moni luulee siedettävien työehtojen tulevan itsestään. Asiakysymykset hoidetaan PAMissa ammattiosastolähtöisesti, mutta puheenjohtajavalinnoissa puoluepoliittiset voimasuhteet vaikuttavat. . Luonnollista yhteyttä luottamusmiehen ja työntekijöiden kanssa ei synny, Julkunen jatkaa. Myös Niina Koivuniemi kritisoi ammattiyhdistysliikkeen virkamiesmäisyyttä. Monen luottamushenkilön alue on laaja, välimatkat pitkiä ja toimipaikkojen lukumäärä on valtava. . Totuus kuitenkin on, että jotkut työnantajat teettäisivät työtä mielellään vaikka 2,5 euron tuntipalkalla, jos ammattiliittoa ei ole vastassa. Palvelualoilla vaihtuvuus on suurta, ja moni tekee esimerkiksi tarjoilijan tai kaupan myyjän töitä väliaikaisesti. Työpaikoilla voitaisiin kyllä järjestää työvuorolistat niin, että vakituiset työntekijät saavat täydet tunnit. Pitäisi pystyä vahvistamaan työpaikkatoimintaa. Voisimme esimerkiksi kysyä S-ryhmällä työskenteleviltä, haluavatko he meidän keskittyvän heidän työtuntitilanteensa parantamiseen. 16 Palveluala kasvaa ja monikulttuuristuu Kapitalismin viimeisin kriisi on iskenyt palvelualoihin viipeellä. Jos liitto ei ole vahva, työelämän säännöt määrittelee työnantajan paikallinen mielivalta. . vuokratyöntekijöitä. PAMin jäsenille on merkittävää, että liiton johtajatasolla on läheinen vaikuttamisen yhteys vasemmistopuolueisiin. Niina Koivuniemi ehdolla PAMin varapuheenjohtajaksi » Ehdokasasettelu ensi kesän liittovaaleihin on nyt käynnissä. TEKSTI & KUVA Tiina Heikkilä PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM valitsee maaliskuussa liittokokousedustajat kesäkuussa 2015 pidettävään liittokokoukseen. Ehdokasasettelu on käynnissä nyt. Valittavat 400 liittokokousedustajaa valitsevat 50-paikkaisen edustajiston, joka päättää PAMin asioista liittokokousten välillä. Pitkään PAMin toisena varapuheenjohtajana toiminut Kaarlo Julkunen jää pois. Niina Koivuniemi haluaisi, että PAM tekisi jäsenkyselyitä kohteista, joihin liiton tulisi keskittyä. . Silloin järjestäytyminen ei usein kiinnosta. Edustajisto vaihtuu liittokokoukseen . Ehdokasasettelu alkoi 30.8. Nyt alkava ehdokasasettelu on edustajiston korvaavaa liittokokousta varten. Jos osa-aikaistuminen olisi tapahtunut vielä 1990-luvulla voimissaan olleilla teollisuusaloilla, olisi SAK ehkä antanut enemmän painoarvoa kehityksen torjumiselle. . Esimerkiksi verkkokauppa on luonut pakkaajille töitä, vaikka tavaratalojen myyjiä on lomautettu. Maahanmuuttajia ja nuoria huijataan alipalkkaamalla ja teettämällä ilmaiseksi ylitöitä. Kun itse tulin kaupan alalle 1990-luvun laman jälkeen, oltiin tyytyväisiä, että oli edes osa-aikaista työtä tarjolla, eivätkä liitot puuttuneet ajoissa tilanteeseen. Aluepäällikkö Niina Koivuniemi kehottaa PAMilaisia lähtemään ennakkoluulottomasti edustajaehdokkaiksi. Hän asettuu itse ehdolle PAMin varapuheenjohtajakisaan. Lisätunteja osa-aikaisille Osa-aikaisuuden eli 30 viikkotunnin sopimusten muuttuminen normaalitilanteeksi ja vuokratyövoiman käyttö ovat ongelmia palvelualoilla, kertoo Koivuniemi. Työntekijät tekevät täyttä päivää ja yli, ja työehtosopimukseen kuuluvat lomarahat jäävät monelta saamatta. Julkunen on ehdolla Vasemmistoliiton listalla eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan vaalipiirissä. Liittokokousedustajaksi voi ilmoittautua voi helposti PAMin nettisivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella. . Henkilöstöpankit tekevät työntekijöistä ?rmojen ?omia. PAMin jäsenmäärä on viime aikoihin asti noussut, mutta nyt esimerkiksi kaupan alalta on kadonnut työpaikkoja. Kasvua on elämyspalvelu- ja vartiointialoilla. Niina Koivuniemi uskoo palvelualan työpaikkoja tulevan aina lisää, eikä lisäyksen sektoria voi helposti ennustaa. Niina Koivuniemeä huolestuttaa, että liiton oikeutus ajaa palvelualan työntekijöiden etua kärsii. Olen tarjonnut listojentekoapuakin työpaikoille, mutta ei ole kelvannut. Koivuniemi kritisoi keskusjärjestöään SAK:ta siitä, että SAK ei tarttunut ajoissa palvelualan osa-aikaistumiseen. PAMissakin järjestäytymisaste on laskussa. kahden viikon mittaisella superstartilla, jonka aikana ehdolle lähteneille on luvassa VIP-tilaisuus liittokokouksessa, Niina Koivuniemi kertoo. Puheenjohtajanpaikat ovat yhä poliittisia paikkoja. Moni maahanmuuttaja haluaa olla kunnon veronmaksaja ja tehdä paljon työtä. SAK ei tarttunut ajoissa palvelualan osa-aikaistumiseen. Vahvempaa paikallistoimintaa . Ehdokkaita tarvitaan kaikilta aloilta. Kahvipöytäkeskustelut kannattaa viedä eteenpäin, koska paikallisesti pienten asioiden korjaaminen yhdessä voi olla yllättävän helppoa ja yhteishenkeä kohottavaa. Yleissitovuus vaarassa? Ammattiliiton voima tulee siitä, että mahdollisimman moni kuuluu liittoon. Koska Suomessa palkat ovat kansainvälisesti verrattuna hyvät, maahanmuuttajat eivät usein uskalla tai halua kieltäytyä työvuoroista ja vetävät itsensä piippuun. Nyt on ihme, jos jossain palkataan täysiaikainen myyjä. Hän haluaisi lisää paikallista yhdessä tekemistä ja yhdessä neuvotteluja sen sijaan, että toimistojen viskaalit soittelevat pienistäkin asioista työnantajille. Vuokratyön käyttämisessä kävi samoin. Aluksi vuokratyötä käytettiin perustellusti esimerkiksi pitopalvelujen keikkahommissa. Nyt taas työnantajat perustavat omia henkilöstöpankkejaan, joiden kautta työntekijät voivat varata työvuoroja niin paljon kuin haluavat. Hänen mielestään ainoa oikeutettu syy osa-aikaisuudelle on työntekijän oma halu. . Nuoret ovat usein innoissaan ensimmäisestä työpaikastaan, eivätkä siksi ole niin tarkkoja
PAMin varapuheenjohtajaksi ehdolle asettuva PAMin aluepäällikkö Niina Koivuniemi on nyt äitiyslomalla, mutta valmis kevään liittovaalitaisteluun. Tavoite on 1 500 ehdokasta. 17
Elokuvan ohjaa Dome Karukoski. . Muita samaa hahmoa hyödyntäviä kirjoja ovat Miniä (2012), Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike (2012) ja uusin Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja (2014). Karukoski sanoo, että periaatteessa elokuva perustuu kaikkiin noihin Mielensäpahoittaja-romaaneihin, mutta käytännössä se muokattiin Kyrön Miniästä tekemän ensimmäisen käsikirjoituksen pohjalta. . Miehessä on vanhan juurakon kovuutta ja jyrkkyyttä mutta myös inhimillistä lämpöä. En 18 Nyt 40-vuotias Kyrö on luonut vanhaa miestä ymmärtävän hahmonsa jo 36-vuotiaana ensimmäisessä Mielensäpahoittaja-romaanissaan (2010). Samastumispintaa on paljon. Hahmossa Karukosken omaa isää Vasta 37-vuotias Karukoski sanoo tavoittavansa päähenkilön maailman oman yli 80-vuotiaan isänsä kautta. . B kulttuuri Toivotan hänelle [Jorma Panulalle] pitkää ikää ja terveyttä. Helsingin kaupunginorkesterin tuleva ylikapellimestari Susanna Mälkki, Helsingin Sanomat 3.9. LEHTIKUVA/MAREK SABOGAL Dome Karukoski (vas.) sanoo ymmärtävänsä Mielensäpahoittajan vanhaa miestä (Antti Litja, oik.) isänsä kautta. Vanha mies saa ymmärrystä » Mielensäpahoittaja loikkaa Antti Litjan esittämänä valkokankaalle. oikeastaan tiennyt siitä mitään ennen kuin tuottaja ehdotti sitä elokuvaksi ja luin kirjat, Karukoski sanoo. Vanhan miehen jyrkkyyttä ja lämpöä MIELENSÄPAHOITTAJA ON ilmiö. Isäni on New Yorkissa, amerikkalainen. Hän istuu kymmenen tuntia päivässä telkkarin ääressä ja pahoittaa mielensä oikeastaan kaikesta. Se oli sitä jo Ylessä kuultuina näyttelijä Antti Litjan lukemina äänikirjoina. Itse en ollut tätä ilmiötä kohdannut. Minusta se Mielensäpahoittajan näkökulma oli voimakkaampi ja kiinnostavampi. Sitten päätettiin yhdessä Kyrön kanssa ruveta Ärhentelyssä on paljolti kysymys pelosta. sitä kirjoittamaan uudestaan Mielensäpahoittajan näkökulmasta. Mielensäpahoittaja on vanhan miehen näkökulma maailmaan, joka liikkuu vinhaa vauhtia yhä oudompaan suuntaan. Osassa esityksistä 80-vuotiaana äreänä vanhuksena, mielensäpahoittajana, esiintyy rooliin osaavasti heittäytyvä Litja, 76. Nyt tämä kirjailija Tuomas Kyrön luoma hahmo loikkaa näyttävästi valkokankaalle. Pääosassa nähdään itseoikeutetusti Litja. Varsinkin siitä, että maailma on menossa väärään suuntaan. Jokainen episodi alkaa vanhan miehen äänellä puhuvan Litjan sanoilla: ?Kyllä minä niin mieleni pahoitin?. Ilmiö on laajentunut teattereihin eri puolille Suomea. Mutta samalla hänkin on sydämellinen ihminen. Karukoski sanoo, että vanhojen miesten
Yhtäkkiä alkaa tuntua siltä, että maailma ajaa ohi. . 9. 2000-luvun alussa aloin käydä kirjoituskursseilla ja harrastuksesta tuli vakiintuneempaa. Tärkeä merkitys Uimosen kirjoittajauralle oli sillä, että Oriveden opistolle kehittyi vuosien mittaan vakioporukka, johon hänkin kuului. Tekstien sisältö ulottui elämäkerrallisista tarinoista absurdiin proosaan. Grafiikan teoksista Huuto ja Madonna ovat mukana kokoonpanossa. EDVARD MUNCH . Novelleja työstä ja työttömyydestä. Ruoansyötön ohessa käytävää yksipuolista keskustelua seuratessaan saattaa katsojalla ruveta nykimään. Litjan hauraaseen hetkeen virittyminen on tarkkaa ja osaavaa. . Hullunhauskasti voi osasena. Ruumis rastajakirjoittaja puolestaan toimii kertoo halunneensa kuin portsari toimistuoda esille näkemyksiään syrjässä olevien ton ovella, asiakasvirran sisään- ja ulosheittäjänä. kokemuksista ja siitä, miten Kahtia leikkaantumisen tulokhukassa näiden identiteetti voi olla. sena virkamies siis ryhtyy tekemään Ironisoinnista osansa saavat myös työkahden työntekijän työt. Ajan mittaan olen sitä kehitellyt, Tuomariston mukaan novelli tuo sitä mukaa kuin mitä päättömämmäksi mieleen useat maailmankirjallisuumeno kunta-alallakin on mennyt. VUOSITTAISEN, HANNU HURME Ehkä jatkoakin tulossa Litja on ollut aina Karukosken näyttelijäsuosikkeja. Jäniksen vuosi [Jarva, 1977] on ollut aina suosikkielokuviani. 2. nimittäin tuntuu tietävän, mitä neuvostokommunismi oli ja varoittelee venäjää puhuvaa miniäänsä liiaksi luottamasta työssään nykyvenäläisiinkään. Tosin Litjan hahmo itse tykästyy lopulta kovasti idän bisnesmiehiin. Herkimmillään Mielensäpahoittaja on, kun käsitellään vanhan miehen suhdetta hoitokodissa makaavaan vaimoonsa. DIDRICHSENIN TAIDEMUSEO NORJALAISEN MESTARIN Edvard Munchin tai- detta nähdään Suomessa 15 vuoden tauon jälkeen. Litja oli jopa hautonut isänsä tappamista (HS 2.9). Sukupolvirajat ylittävä elokuva Karukoski uskoo, että tästä elokuvasta voisi tulla sukupolvirajat ylittävä yhteinen kokemus. . 2014? 1. Mutta luulen, että hän innostui siitä pitkin matkaa. Asiaan puuttulin syntyprosessin olleen hyvin pitkä. Perustyön hän teki siihen jo kymvat konsultit. Pelkoa siitä, että maailma muuttuu. Sen jälkeen voidaan mennä pitsalle juttelemaan, että kuka se Kekkonen olikaan ja mitä oli kommunismi. Litjan esittämä ite-. Siinäkin Litja on pääosassa. Karukoski sanoo Litjan olleen aluksi hieman epäileväinen, kääntyykö Mielensäpahoittajan varsin kirjallinen olemus elokuvaksi. . Olen aina tulkinnut isän ärtyilyä, niitä aggressioita, peloksi. Hän leikuseista kuin päätä leikautuu kahtia. kattaisiin. oni m n Ruumiista irtoava Kuntoutuspsyä h ä Päätönt pää noudattaa kologin työstä pari n k yaja säästöpäätöksiä, vuotta sitten eläktouhu ny assa on. hoitaa luukullaan keelle jäänyt harn n u k is e yht paperityöt. Hän sanoo iskeneensä silmänsä Litjan komiikkaan jo kahdeksan vuotiaana, kun hän näki Risto Jarvan elokuvan Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975). . tapaamisin ja toistensa töitä arvioiden. TYÖ JA TYÖTTÖMYYS -kirjoituskilpailun lähetetyistä novelleista on koottu 22 novellin kokoelma Päätön . Kilpailuun otti osaa noin 200 kirjoittajaa, joilta ei aikaisemmin ole ilmestynyt julkaistua kaunokirjallisuutta. Hannu Hurme 19. Karukoskelta isä karkasi Amerikkaan ja Litjalla se oli liian ankara. Didrichsenin taidemuseon Elämän tanssi -näyttely on kymmenen vuoden neuvottelujen ja valmistelujen tulos. Näyttely esittele kolmisenkymmentä öljyvärimaalausta ja parikymmentä grafiikan työtä. loso. Ja nyt hän on jopa jatko-osien perään kysellyt, että tehdäänkö niitä lisää. Jatkosta Karukoski ei vielä tiedä. Jouko Huru HARRI-ILMARI MOILASEN arvio elokuvasta sivulla 25. Marja Uimosen novellissaan luoma virkamieshahmo kehitti omaksi epäonnekseen koituneen keinon sopeutua työpaineeseen. Marja Uimosen kirjoittamisharrastus on syntynyt kaunokirjallisuuden lukemisen seurauksena. Vanhat ovat herkkiä nykypäivän muutoksille. . Kirjoitustauot ovat olleet välillä pitkiäkin. . Joukossa oli niin katkeria irtisanomiskertomuksia kuin perinteistä romantisoivaa työläiskuvaustakin. Kirjoituksia leimaa realismi, mutta joukossa on myös hallitusti käytettyä ironiaa. Mielensäpahoittajan suhde vaimoonsa on äärimmäisen koskettava. Sen pohtiminen pysäytti Karukoskenkin. . Tämähän voisi olla sellainen elokuva, että äidit ja isät nappaavat niinku teinejä tukasta kiinni ja käyvät hakemassa isovanhemmat kyytiin ja sitten käydään katsomassa tämä elokuva. Voittajanovelli on esimerkki jälkimmäisestä tyylisuunnasta. Tuomaristoon kuuluivat kirjailijat ja kirjoittajaohjaajat Tommi Parkko ja Timo Sandberg sekä sosiologi ja työelämäntutkija Anu-Hanna Anttila. Molemmat ovat antaneet isilleen anteeksi. Vaikka koen, että se ärjyilee ja äksyilee, niin tulee sieltä se lämpökin. Karukoski ja Litja, molemmat, ovat nuorena rakastavaa isää kaivanneita poikia. ELÄMÄN TANSSI 6. Kirjallisuudentutkija Milla Peltosen toimittaman kokoelman kustantaja on Into Kustannus. Kilpailussa etsittiin aitoja arjen kokemuksia, todenmakuisia kuvauksia työstä ja työttömyydestä, siitä miten työelämän murros, irtisanomiset, lyhyet työsuhteet ja epävarmat työllistymisen tavat vaikuttavat. Kaikkea tätä myös saatiin. KUN PITÄÄ silmät auki, niin päätöntähän moni touhu nykyajan yhteiskunvelli Päätön kuvaa virkamiehen toinassa on, perustelee Marja Uimonen mia byrokraattisen virkakoneiston tyylivalintaansa. 2015 Didrichsenin Taidemuseo, Helsinki. Absurdi työnkuvaus toi ykkössijan kirjoituskilpailussa » Läheltä nähty ja koettu työelämän todellisuus oli virikkeenä Marja Uimosen novellille, jolla hän voitti Työväenkirjallisuuden päivän kirjoituskilpailun. harrastajakirjoittajille den klassikot, kuten Nikolai Gogolin, suunnatun kirjoituskilpailun teemana Franz Kafkan ja Daniil Harmsin. oli tällä kertaa Työ ja työttömyys. Turkulaisen Marja Uimosen no. Sieltä ne tunteet lähtee. Merkittävimmät öljyväriteokset ovat ärhentelyssä on paljolti kysymys pelosta. Oriveden proosakurssin ja Turun Työväenopiston kirjoittajakurssiin osallistuneiden yhteiselo on jatkunut kurssien jälkeenkin . Itselleen hyolot erilaisissa virastoissa ja laitoksissa. vää virkamies uhrautumisellaan kuiUimonen kertoo nyt palkitun noveltenkaan ei aikaan saa. Peltonen kuvaa kokoelmaa ja koko kilpailua kiehtovaksi läpileikkaukseksi aikamme työelämästä ja siitä syrjäytyneistä. Kirjoituksissa nousevat esiin työelämän monenlaiset leikkaukset, harmaa talous ja työttömän hyvinvoinnin romahtaminen. Työhallinnossa työskennellyt Uimonen piirtää kuvaa tilanteesta, kirjoittaa vakavistakin asioista. jossa työnantajalleen uskolliUimonen uskoo, että irtinen sosiaalitoimiston virsanotuksi joutuminen ja kamies reagoi työpaijo sen uhkakin tuntuu neeseen. Näiden ohjaamina kiittävät viisaat päättäjät ansioitunutta menkunta vuotta sitten, nimenomaan uhrautujaa irtisanomisella ja tiensä 1990-luvun laman läheltä nähtyjen kojohtaa luukun toiselle puolelle, entiskemusten pohjalta. ten asiakkaittensa joukkoon. . Silloin mietin, miltä tuntuu, kun olet rakastanut jotain ihmistä ja olet ollut sen ihmisen kanssa 53 vuotta ja se on häipymässä pois. Sanotaan niin kuin katoamassa sumuun. Elämän tanssi (kuvassa), Sairas Lapsi, Melankolia, Historia ja Vampyyri. Harrastuksensa intensiteetin hän kertoo olleen vaihtelevaa. Hänkin on ollut oman elämänsä mestari. Mutta yhtäkkiä sitä ei olekaan se kukko tunkiolla
Vuositulomediaanin (2000 euroa) perusteella esimerkiksi jo 500 euroa kuukaudessa nostaisi kirjailijan vuosiansion kolminkertaiseksi. FREE-TOIMITTAJA Reetta Räty kirjoittaa kolumnissaan (HS 31.8.) keskustelleensa silpputyöläisten, taiteilijoiden ja yrittäjien kanssa siitä, kuinka monta tuntia kukin tekee tuottavaa päivässä. Mediakonsernien orjakontrahdit ovat johtaneet huonompiin palkkioihin ja pahimmillaan siihen, että tekijä menettää kaikki tekijän- ja omistusoikeutensa työnsä tuloksiin: valokuvaaja kuva-arkistonsa, kirjoittaja tekstinsä, molemmat vapautensa myydä työnsä tuloksia kenelle haluavat, mikä on koko free-työn perusedellytys. Sama orjuus vallitsee taiteen puolella. Ay-liikekin panee hanttiin. Hän siirtyy ns. Veroineen ja eläkemaksuineen ne voivat viedä vapaan taiteilijan ansioista 50 prosenttia. Jopa työttömien terveystarkastukset on todettu tarpeellisiksi, henkisen silpputyön tekijän ei. Toisaalta esimerkiksi verotuksessa vapaata taiteilijaa ei kohdella yrittäjänä, ei hän voi tehdä niitä monenlaisia vähennyksiä, joita yritykset voivat tehdä. Hän ilmeisesti uskoo, että mitä pitempään työpaikalla viivytään, sitä enemmän tuotetaan. Kirjoittamisvaiheessa on jatkuvasti palattava vanhaan, korjattava, muutettava. Kaikki velvollisuudet ovat tarkkaa kirjanpitoa myöten samat kuin perinteisessä yrityksellä, mutta eduissa ja oikeuksissa ollaan ihan eri porukkaa. KUN FIRMA ulkoistaa siivoojan, hänestä tulee yrittäjä, jonka yrityksen muodostavat lähinnä hänen omat ahkerat kätensä ja työvälineensä. Tosielämän tuntemus olisi eduksi poliitikollekin, kun hän tekee Suomen kilpailukykyä edistämään tarkoitettuja ehdotuksiaan. Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Pahinta on sillä suurella joukolla, jolla tulot ovat niin vähäiset, ettei oikeutta yel-vakuutukseen ole, ja apurahat niin pieniä, ettei niihin saa myel-vakuutusta. Verottomista apurahoista eläkemaksu on puolet vähemmän. Minä olen kirjailijatyössä kokenut pystyväni tekemään uutta, luovaa tekstiä korkeintaan 4 tuntia päivässä. Vapaita journalisteja ja taiteilijoita pidetään yrittäjinä, vaikka eivät he mitään ?yritä?, he tekevät. Taiteilijakunta haluaisi ansionsakin halvemman myelin piiriin, mutta ei onnistu. Kirjan valmistuttua on esiinnyttävä, valmisteltava sanottavansa, matkustettava, suunniteltava seuraavaa kirjaa. Vuosien väännön jälkeen taiteen ja tieteen vapaat ammattilaiset ovat saaneet eläkeoikeuden apurahoihin, Suomi EU-tuomioistuimeen joutumisen uhalla vihdoin lainauskorvausjärjestelmän, mutta sosiaaliturva on vuosien uurastusten ja lukuisten työryhmien istumisten jälkeen edelleen rempallaan. Kolumni / Tuula-Liina Varis Työ ja tosielämä KOKOOMUKSEN KANSANEDUSTAJA on ehdottanut viikkotyöajan pidentämistä 40 tuntiin. Eri alojen taiteilijoidenkin työskentely- ja toimeentuloedellytykset ovat kaukana toisistaan. jos sitäkään. Olen kuulunut tuohon epämääräiseen ?itsensä työllistäjiksi. Silti heidät pakotetaan samaan yrittäjämuottiin, jossa ammatinharjoittamisen pakolliset menot ovat suuret. Sama koskee henkisen alan itsensä työllistäjiä. Itse asiassa se on kannattamatonta koko ajan. Kaikki työsuhteen turva ja edut puuttuvat, mutta pahinta on, että puuttuvat myös monet palkkatyötä tekevien kansalaisten itsestään selviksi kokemat kansalaisoikeudet, kuten sosiaaliturva. Tuottavaa työtä. Sen joukon asiat ovat huonosti eikä parannusyrityksistä ole muuta tulosta tullut kuin kaunista puhetta . Samassa menneessä maailmassa eletään myös työntekijäpuolen ammattijärjestöissä. Niinhän ei ole: tutkimusten mukaankin mitä pitempi työpäivä, sitä enemmän siitä kuluu muuhun kuin työhön. Työajan pidennys- ja eläkeiän nostohankkeet kumpuavat menneestä maailmasta, eivät nykyajan todellisuudesta. Kymmentuntiset päivät eivät ole harvinaisia. Toki, ja työllistää lukuisan määrän muita kirjaalan työntekijöitä. Työelämä kaipaa suuria uudistuksia. Tämän ajattelutavan mukaan Suomessa tehdään kahdenlaista työtä: palkkatyötä työnantajan palveluksessa tai yritystoimintaa. Samaan aikaan tosimaailmassa kasvaa niiden joukko, jotka eivät näihin malleihin sovi. Heidän yrityksensä on heidän korviensa välissä eikä sitä voi myydä kenellekään, jos yritystoiminta käy kannattamattomaksi. Hän saa niskaansa kaikki yrittäjän kirjanpito- ym. vapaan sopimisen alueelle, jossa hän sopimusosapuolena on niin heikoilla, että työn tilaaja saa sanella, mitä hänelle työstä maksetaan. Joku kollega oli kertonut pyrkivänsä kolmen tunnin työpäivään, koska se on aika, jonka ihminen pystyy olemaan luova. No jaa. niputettuun joukkoon 35 vuotta, ensin freelancejournalistina, sitten kirjailijana. 12 vuotta valtion taidehallinnossa ja toiset 12 vuotta Suomen Kirjailijaliiton johtotehtävissä ovat tuoneet kokemuksen lisäksi runsaasti tietämystä. Ennen sitä on luettava, tutkittava lähteitä, suunniteltava, laadittava ?rakennuspiirustukset?. velvoitteet ja menettää lomaoikeuden, työterveydenhuollon, kaikki palkkatyösuhteen edut. Kun kirja lähtee kustantajalle, on neuvoteltava, korjattava, luettava vedokset, taas korjattava. Orjuutettujen joukko kasvaa, tilanne pahenee, mutta 20 » Jospa päätöksentekijät edes ymmärtäisivät, miten heterogeeninen ja hankalasti samoihin pykäliin sovitettava porukka itsensä työllistäjät ovat. valtio ei tee mitään. Sitten tulee stoppi, varmuus siitä, että jos nyt jatkan, sutta ja sekundaa tulee. Perustulo ratkaisisi monta ongelmaa. Kulttuuriministerinä ollessaan Paavo Arhinmäki osoitti ymmärrystä vapaiden taiteilijoiden tukalaa tilannetta kohtaan, ja entinen sosiaaliministeri Paula Risikko ymmärryksen lisäksi myös käytännön järkeä sosiaaliturva-asiassa, työryhmäpuhetta riitti, mutta mitään ei tapahtunut. Jospa päätöksentekijät edes ymmärtäisivät, miten heterogeeninen ja hankalasti samoihin pykäliin sovitettava porukka itsensä työllistäjät ovat. Mutta uuden tekstin naputus ei riitä