Kansan Uutiset 05.06.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

14 Aki Ollikainen 22 Otso Kantokorpi 24 Fifa 36. s. 10 Sinn Féin: Irlannin nousu on propagandaa s. 32 Miks Siro i juuri la-op i s. 28 sto? Mahdollisuuksien maailmassa » Ele Alenius on hellittämätön optimisti s. Hinta 3,50 ? 23-003251-1523 23 www.kansanuutiset.fi Viikko 23 Perjantaina 5.6.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ ?Ay-liikkeen taistelu muistuttaa sotaa
Tietysti se tuntuisi epäreilulta, jos minut nenästä työntäen pantaisiin siitä sivuun. Mutta jos ei tykätä, en ole tuppaamassa. Myöhemmin Viialainen valittiin SAK:n johtajaksi, miltä paikalta hän yritti yhdistää vasemmistoliiton ja SDP:n. Hän toimi vuoden 1989 Vasemmistofoorumin ja seuraavan vuoden vasemmistoliiton perustavan kokouksen pääorganisaattorina ja tuli yllättäen valituksi puoluesihteeriksi. Kun kannatusta ei tullut, Viialainen ryhtyi demariksi ja päätyi maakuntajohtajaksi. Kai Hirvasnoro. Tämä hallitus on viimeinen mahdollisuus pelastaa hyvinvointiyhteiskunta ja saada työttömyys alas. En ole karkuun lähtijä. Hallitusratkaisun arvostelijoiden mielestä juuri Viialainen oli se, joka piti tässä tilanteessa uhrata. . Viisi vuotta myöhemmin monet olivat kyl- JARMO LINTUNEN » On isänmaallinen velvollisuus olla tekemässä tätä työtä. 2 Matti Viialainen sai lehdistössä lempinimen vasemmistoliiton poliittinen tehosekoitin. lästyneet tehosekoittimen lailla toimivaan Viialaiseen ja hän hävisikin puoluesihteerivaalin Ralf Sundille. Kaksi viikkoa ennen tappiota Viialainen perusteli jatko- halujaan sillä, ettei ole käpykaartiin lähdössä, kun puolue on juuri mennyt hallitukseen. . Mielenosoitukseen Pekingin Tiananmenin aukion verilöylyn 26. Hong Kongin yliopiston kampuksella torstaina 4.6. Olen tehnyt kovasti työtä tämän ratkaisun eteen, ja yhdessä on päätetty, että tällä linjalla mennään. On isänmaallinen velvollisuus olla tekemässä tätä työtä. muistopäivänä odotettiin kymmeniätuhansia osanottajia. 20 vuotta sitten Liian hyvä puoluesihteeriksi? KAKSI VIIKKOA ennen vasemmistoliiton ensimmäistä puolue- kokousta Viikkolehti esitteli puoluesihteeri Matti Viialaisen kysymällä, onko hän liian hyvä tehtäväänsä. ?Liian nopealiikkeinen, liian tehokas, liian äänekäs, liian voimakas, liian itsenäinen, liian yhteistyöhaluinen muiden puolueiden suuntaan?? ?Ainakin Viialaisen haastajat markkinoivat itseään sillä, että he haluavat laimentaa puoluesihteerin roolia.? Viialainen tuli tunnetuksi 1970-luvun alussa Teiniliitossa, vaikutti taistolaisissa kunnes siirtyi SKP:n enemmistöön vuonna 1987. En ole kokenut reiluna, että tällainen hanke yhtäkkiä putkahtaa. Opiskelija maalasi kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, jotka tarkoittavat ?kylmäverisesti. Kansan Uutiset, Viikkolehti 5.6.?11.6.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 C Keskustelu s.26 D Ulkomaat s.30 E Pelit s.36 Kannen kuva: Anna Upola-Lehto Ajankuva LEHTIKUVA/PHILIPPE LOPEZ KYLMÄVERISESTI
Uuden työministeri Jari Lindströmin (kuvassa) pihvi oli palanut pohjaan hänen patistellessaan työnantajiakin talkoisiin yhteiskuntasopimuksessa. Soini paistattelee vallan jotain arvosteltavaa. täyteydessä luovutettuaan talouspolitiikan vallan AlexanPunavihreän opposition raivo ensimmäisessä keskusder Stubbille. telussa on helppo ymmärtää. ja kyllähän te kehmutta se edellyttää aitoja neuvotteluita, taatte?. joissa palkansaajille on tarjolla muutakin Soinia tullaan myös muistuttamaan kuin syyllisen osa. hänen helmikuussa kirjoittamastaan kolumnista otsikolla ?Köyhän asia unohkai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Hallitus tärveli työmarkkinasuhteensa muutamassa päivässä. © TIMO MÄKELÄ, JUKKA PARKKARI 3. Vaaleissa hävinnyt kokooHarva hallitus pystyy samaan kuin Sipilän ensimmäimus sai tavoitteensa parhaiten läpi, mutta viime vaalikaunen: se kylvi jo ennen nimittämistään epäluottamuksen den oppositio käänsi totaalisesti takkinsa. siemenet työmarkkinoille. Siinä Soini kirjoitti miljoo» Protesti- ja miin. RKP ja kristiltesti- ja populistipuolue omaksui salamana uusoikeistolailisdemokraatit olisivat mieluummin hallituksessa leikkaasen puhetavan, jossa leikkaukset ovatkin talkoot ja päätökmassa kuin oppositiossa keksimällä tikusta asiaa tehden set kipeitä, mutta välttämättömiä. Protaas porvarillinen oppositio myötäilee sitä. Ministeri oli kyllä aivan oikeassa, mutta suu olisi pitänyt saada auki hallitusneuvotteluissa eikä vasta kaksi päivää niiden jälkeen. Pääkirjoitus Kyllähän he kehtaavat UUSI EDUSKUNTA pääsi tällä viikolla ensi kerran tosi toitunut vanhoilta puolueilta?. Hallitus saa vastaansa terJo loppukesän gallupit näyttävät, miten perussuomalaipuhetavan. rierin lailla kimppuun käyvän punavihreän opposition kun sia äänestäneet pysyvät mukana politiikan käänteissä. Siksi yritys yhteisHän saa ottaa vastaan vielä monta muukuntasopimukseksi lähti väärällä jalalla takin omaa sutkaustaan kuin sen, että liikkeelle. Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta keskusteltiin nan ihmisen elävän noin tuhannen euron kuukausituloilla. populistipuolue rajusti kaksi päivää ja torstaina hallitus sai ensimmäisen ?Perussuomalaiset eivät hyväksy leikkauksia pienituloiomaksui salamana luottamuslauseensa. simmilta. Vahinko on vielä korjattavissa, ?kuinka te kehtaatte . Yrittäjien ja LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Näin etenkin perussuomalaiset, jotka olitalonpoikien hallituksessa työntekijöiden vat ennen vaaleja köyhän asialla, mutta asian ajamisen on katsottu luonnostaan leikkaavat vaalien jälkeen köyhiltä. kuuluvan perussuomalaisille, vaikka Kun höyryt nyt on päästelty, punavihpuolue ei ole ollut duunarien asioista reän opposition kannattaa jättää sättimikiinnostunut kuin löysissä puheissa. Työnen vähemmälle ja tuoda esiin oma vaihmarkkinoiden ulkopuolella olevien asiaatoehtonsa. han tässä hallituksessa ei aja kukaan. Kiusaus maksaa velkoja erityisesti Johtavilta ministereiltä puuttuu työTimo Soinille voi silti olla ylivoimainen. markkinakokemus. Tuloveroja ei ole varaa laskea ylimmissä tulouusoikeistolaisen Satojen puheenvuorojen keskustelussa nuotitettiin luokissa. Verot on asetettava maksukyvyn mukaan.? koko vaalikauden asetelma
Hän arvioi, että eduskuntavaalien tulos kertoi kansan valinneen toimivan hallituksen. . Vasemmistoliittokaan ei jaksanut eritellä pääministerille velkaelvytyksen ja syömävelan eroja. Keskusta sai osansa kritiikistä ja kokoomus pääsi helpolla. Tänään Yle uutisoi, että muuttolinnut ovat jättäneet saapumatta Suomeen. Silti työttömyys on korkealla ja talouden kasvu on hiipunut, Sipilä sanoi perustellessaan tiukkaa menokuuria, joka Suomea odottaa hänen hallituksensa johdolla. PÄÄMINISTERI 4 Sipilä lupasi leikkauksia, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, ja vetosi eliittiin, jotta tämä vapaaehtoisesti osallistuisi ?talkoisiin?. Kenen kanssa kompromissi? Sähköisessä tunnelmassa oppositio tarttui hallitusohjelma-analyysissaan pienituloisten kurittamiseen, yhteiskuntasopimukseen liittyvään kiristykseen ja koulutuksen leikkauksiin. 11 LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muistutti kritiikissään hallituspuolueiden antamista vaalilupauksista. Oppositio suri rikottujen lupausten hallitusohjelmaa » Arhinmäki ihmetteli, miksi leikata jopa koulutuksesta, kun kaikki hallituspuolueet sanoivat ennen vaaleja, että siitä ei saa leikata. Juha Sipilä (kesk.) painotti tiistaina, että Suomessa on eletty velaksi viime vuodet. A kotimaa Perjantai 5. 7 / Li Andersson s. Hän esitteli tuoreen hallitusohjelman eduskunnalle, joka kävi siitä sitten kaksi päivää keskustelua. Sipilä puhui syömävelasta ja elvyttämisestä peräkkäisissä lauseissa erittelemättä velalla elämisen ja velalla elvyttämisen eroja. . Emme voi enää jatkaa tällä tiellä. Jos elvyttäminen velalla oikeasti auttaisi, Suomen talouden pitäisi olla nyt aivan erinomaisessa kunnossa. Olemme ottaneet monta vuotta peräkkäin syömävelkaa 7?8 miljardia euroa. kesäkuuta 2015 Pekka Sauramo s. Niin, uskon, että teillä on vahvat näytöt siitä, että te ette tee mitään, hän sanoi. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei hyväksynyt väitettä. . Sen takia te olette oppositiossa, hän sanoi. Samaa linjaa piti perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. hän kysyi. Ilkkumista ja vähättelyä Ensimmäistä kertaa hallituksessa olevien perussuomalaisten voittajina esiintyneet kansanedustajat eivät puolustautuessaan raaskineet olla ilkkumatta ja vähättelemättä oppositiota. » Ehkäpä muuttolinnutkin ovat lukeneet hallituksen ohjelman. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi oppositiolle, että siltä puuttui vaaleissa kannatus ja yhteistyökyky. . Säästöt voi tehdä oikeudenmukaisemmin, hän sanoi. Tiistain istunnon lopulla vasemmistoliiton Anna Kontula veti keskustelua yhteen musertavalla vertauksella: . Valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin kohdistuu eniten leikkauksia hallitusohjelmassa, Arhinmäki sanoi. Koulutukseen tehtävää 600 miljoonan leikkausta hän myös ihmetteli ja totesi ennen vaaleja kaikkien olleen sitä mieltä, että sitä ei pidä tehdä. . Perussuomalaiset oli tikun nokassa. . Jos hallitusohjelmaa käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, olisi rikosnimike todennäköisesti törkeä petos, va- semmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvioi hallitusohjelmaa. Hän viittasi perussuomalaisten vaalilupauksiin, joiden mukaan pienituloisilta ei leikata. . Ehkäpä muuttolinnutkin ovat lukeneet hallituksen uuden ohjelman. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. Hallituksessa pitää aina tehdä kompromisseja, mutta kenen kanssa tehtiin kompromissi, kun kaikki kolme hallituspuoluetta vastustivat koulutusleikkauksia
iktin aineksista työmarkkinoilla. Koivuniemi toimii hal- lituksen kokouksissa puheenjohtajan sijaisena, liiton johtoryhmän jäsenenä ja yhtenä liiton johtajista. Aiemmin liitossa on toiminut 2. varapuheenjohtaja. Niina Koivuniemi painottaa, että tehtävään tarvitaan punaista aatetta ja asennetta sekä rohkeaa Oikeisto, me laitamme teille kampoihin, sanoo Niina Koivuniemi. tekemistä. Pyhätyön tuplapalkka muodostaa noin 15 prosenttia teollisuuden vuorotyöntekijän vuosiansioista. Keskiviikkona hän sanoi HS:lle, että ?pakolaiskysymys on ratkaistava ongelman syntyjuurilla, ei siirtämällä ihmisiä Suomen rajojen sisäpuolelle?. Samaan aikaan Suomi leikkaa juuri pakolaisuuden syntyjuurilta kaikkien kovimmin. . Kommentillaan Soini ulkoistaa pakolaiskysymyksen kokonaan muiden ratkaistavaksi, kun samaan aikaan kehitysyhteistyöhön ollaan tekemässä valtavia leikkauksia, sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen. Hallitus aikoo leikata kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa ja ohjata päästökauppatulot toisaalle. KU puoli miljoonaa euroa. liikkeen panemiseksi polvilleen. SEL:n liittovaltuusto kutsui hallituksen politiikkaa kiristämiseksi, kun se uhkaa 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistä punaista vasemmistoa. Hallituksessa on lisäksi elätelty toiveita itse sopimuksen jatkamisesta vuodella. Heinäkuussa hallitus tekee esityksensä yhteiskuntasopimukseksi ja työmarkkinajärjestöjen on annettava vastauksensa neuvotteluvalmiudesta elokuun lopulla. Jos sopimusneuvottelut alkavat, niille on aikaa vuoden 2017 kevääseen. Jo nyt näyttää varmalta, että ainakaan työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkoa ei tule. Erityisesti hoiva- ja kaupan alalla kyse on palkansaajille suuresta asiasta, josta tinkiminen on mahdotonta hyväksyä, sanoi kansanedustaja Jari Myllykoski. JUHA SIPILÄN viritetty poikkeuksellisen kuuma kesä. TERO LEPONIEMI PALVELUALOJEN ammattiliitto PAMin hallituksen puheenjohtajan Ann Selinin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin liittokokouksessa PAMin Häme-Pirkanmaan aluepäällikkö Niina Koivuniemi. Jos hallitus ryhtyy taisteluun poltetun maan taktiikalla, haasteeseen on vastattava?, hän kirjoitti viitaten väitettyyn hallitusneuvottelujen salaiseen listaan ay- ?Soinin puheet ristiriitaisia? SUOMEN PAKOLAISAPU pitää ulkominis- teri Timo Soinin puheita ristiriitaisina. Hän syytti hallituksen yrittävän ohjelmallaan saada ammattiyhdistysliikkeen polvilleen. Meinaatteko te aivan oikeasti kokeilla, onko meillä joukkovoimaa, hän kysyy. Nyt kattilassa porisee niin myrkyllinen keitos, että vaarassa ovat sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko että yhteiskuntasopimus. Oikeisto, me laitamme teille kampoihin. Liittojen aktiivit ja päättäjät ovat, jos eivät raivoissaan, niin ainakin erittäin käärmeissään hallituksen tavasta hoitaa asioita. Rakennusalan viimeisin todellinen lakkotaistelu käytiin vuonna 1986. ?Nyt usko horjuu. Henkilökohtainen varajäsen valittiin nyt ensi kerran. Selinin mukaan liiton kenttäväessä on jo lakTORSTAINA PAMIN LEHTIKUVA/JARMO STENMARK » Liittojen aktiivit ja päättäjät ovat, jos eivät raivoissaan, niin ainakin erittäin käärmeissään. PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan liiton ammattiosastoissa valmistellaan jo spontaaneja mielenilmauksia hallitusta vastaan. kohaluja ja spontaaneja valmisteluja tehdään ammattiosastoissa. Lakkoa väläytti alkuviikolla myös Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas. Sen työllisyys- ja kasvutavoitteet ovat vahvasti riippuvaisia yhteistyöstä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta nyt suhteet ayliikkeeseen ovat katkeamispisteessä. Syynä on yhteiskuntasopimukseen liitettyjen työajan pidennyshankkeiden lisäksi 200 miljoonan euron leikkaus työttömyysturvasta jo ensi vuonna. Nyt ei ilmassa muuta olekaan kuin uhkausta. uudelle kaudelle valittu puheenjohtaja Ann Selin puhui kon. Uhan alla ei työmarkkinoilla neuvotella. Liittokokoustaan pitänyt Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ilmoitti keskiviikkona, ettei se lähde mukaan työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannelle vuodelle, vaan käynnistää liittokohtaiset neuvottelut syksyllä. Samaa väläytti myös JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta jo aiemmin: . Liitto ei ole valmis sopimaan työajan pidentämisestä tai palkanalennuksista, eikä sen mielestä ay-liikkeen tule suostua niihin. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/JANERIK HENRIKSSON kolaisavun mukaan tämä tarkoittaa yhteensä 43 prosentin leikkauksia. Saman suuruusluokan leikkauksia kaavaillaan kansalaisjärjestöille, joiden osuus valtion varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on 114 miljoonaa euroa. Tämän kokoluokan suhteellisia leikkauksia ei tehdä millään muulla hallinnonalalla. Uusi ulkoministeri Timo Soini teki ensimmäisen virkamatkansa Ruotsiin, missä hän tapasi kollegansa Margot Wallströmin. 5. Koivuniemellä on myös viesti Suomen uudelle hallitukselle. . mennessä, siis runsaan viikon kuluessa. Ammattiliittojen mielestä leikkauksella hallitus rikkoo viime vaalikauden työllisyys- ja kasvusopimusta, jossa sovittiin työttömyysturvan parantamisesta. Räjähdysherkkää tilannetta kiristi lisää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pohdiskelemalla sunnuntailisien poistamista. . TyöllisyysTYÖMARKKINOILLE ON ja kasvusopimuksen palkankorotuksista pitäisi sopia 15.6. KU Hallitus viritti työmarkkinakon?iktin viikossa » Tavoitteena on yhteiskuntasopimus, mutta nyt vaarassa on vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuskin. perjantaina viikon täyttävä hallitus aloitti ennen näkemättömällä tavalla. Pa- Tällä rahalla muun muassa 15 560 ihmistä sai koulutuksen ja välillisesti koulutuksista hyötyi yli 60 000 ihmistä. Viime vuonna Länsi-Afrikan ebolaepidemia saatiin haltuun pitkälti järjestöjen yhteisillä ponnistuksilla. Pakolaisavun kautta tiedon tartunnan vaaroista sai yli 300 000 ihmistä hankalasti tavoitettavissa PAKOLAISAPU käytti n a k okoluo k n ä valtionapua kehikylissä. m ä T ia is ll . Leikkauktysyhteistyöhönsä e e suht ä viime vuonna 1,48 set romahduttavat d h sia ei te k u a k miljoonaa euroa, kansalaisjärjestöik le ulla minkä lisäksi suojen vaikuttavan, tuillään mu m malaiset lahjoittiloksellisen ja kette. a alall vat järjestölle lähes rän työn pohjan, Lehhallinnon tinen toteaa
Varallisuusveroakaan ei palauteta. Perussuomalaiset lupailivat vaalien alla 800 miljoonan säästöjä ilman, että se on keneltäkään pois. Puolueen Facebook-sivuilta voi lukea raivokasta palautetta siitä, mitä mieltä (entiset?) äänestäjät ovat tavoitteessa onnistumisesta. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?. Se ei varsinaisesti vastustanut säästöjä ja lupasi velkaantumisen loppuvan vuonna 2022. Omaishoitajat petettiin Edellinen oppositio vaati parannusta myös omaishoitajien asemaan. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Edellisen kauden oppositiojohtajat Timo Soini ja Juha Sipilä istuvat nyt eduskunnan ministeriaitiossa. Kaikkien aikojen takinkääntö » Oppositiossa keskusta ja perussuomalaiset olivat lapsiperheiden asialla. Hallituksessa kaikki on toisin. 18. Hallitusohjelman ainoa lupaus omaishoitajille on lupaus ?kehittää ja laajentaa? omais- ja perhehoitajien vapaapäiväjärjestelmää perhehoitoa lisäämällä. Omaishoidon tuen verottomuutta ja tason nostoa ei ole luvassa, vaikka Juha Sipilä kumpaakin lupaili useissa eri yhteyksissä ollessaan oppositiojohtaja. Perussuomalaisilta jäi toteuttamatta myös tavoite vapauttaa 1 000 euron kuukausitulot ansiotuloverotuksesta sekä yhteisöveron korottaminen 22 prosenttiin. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen omaishoitaja saa hänelle kuuluvan tuen kotikunnasta riippumatta?. Omaishoidon tuen piirissä on 42 000 hoitajaa 60 000:sta. Perussuomalaisten 800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipaket- tiin sisältyi perusturvan korotuksen lisäksi omaishoidon tuen korottaminen. Kumpaakaan ei koroteta. Keskusta edellytti budjettivastalauseessaan, ?että esitys omaishoidon tuen maksatuksen siirrosta Kelan vastattavaksi tehdään viipymättä. Vain näin voidaan taata yhdenmukaiset kriteerit koko maahan. Niissä keskustan ja perussuomalaisten takinkääntö on räikein. Vain työssäkäyvät hyötyvät hallituksen toimista. Keskustalla oli viime joulukuussa malli, jolla silloin esitetty lapsilisäleikkaus olisi peruttu: tupakkaveron korottaminen 31 sentillä per aski. Vielä keväällä julkaistuissa nykyisten hallituspuolueiden vaaliohjelmissa lapsiperheet olivat erityisessä suojeluksessa. Molemmissa ohjelmissa köyhyys mainitaan vain kehitysmaiden ominaisuutena. Keskusta ja perussuomalaiset lupasivat panostaa lapsiperheiden palveluihin, lastensuojeluun. Nyt tupakkavero nousee, mutta lapsilisiä leikataan ainakin indeksikorotuksen verran. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo vertasi tuoreeltaan Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa 20 vuotta sitten laadittuun Paavo Lipposen hallituksen ohjelmaan: » Keskusta edellytti, että esitys omaishoidon tuen maksatuksen siirrosta Kelan vastattavaksi tehdään viipymättä. ?Kriittisesti arvioiden Lipposen ja Sipilän ykkösiä yhdistää silmien sulkeminen yhteiskunnalliselta huonoosaisuudelta, syrjäytymiseltä ja köyhyydeltä. Nyt koulutuksesta leikataan 600 miljoonaa euroa ja peruskoulujen opetusryhmien kokoa kasvatetaan ? päinvastoin kuin perussuomalaiset puoli vuotta sitten esittivät. Talouskuri rokottaa perheitä Koulutusleikkaukset ovat osa laajempaa lapsiperheisiin kohdistuvaa talouskuripakettia. helmikuuta poikkeuksellisen kiihkeä tunnelma. Tukea ilman jäävät 20 000 omaishoitajaa eivät edelleenkään saa mitään. Sen aiheena oli koulutus, jossa viime vaalikauden oppositio syytti hallitusta 1,7 miljardin euron leikkauksista ja koulutuksen tasa-arvon murenemisesta. ?Ihmisten huoli koulutuksen tasaarvosta ja tulevaisuudesta on aito?, sanottiin keskustan alulle panemassa välikysymyksessä, johon muu oppositio yhtyi. Viime joulukuussa vaaliohjelmaansa huomattavasti yksityiskohtaisemmassa budjettivastalauseessa perussuomalaiset puuttui erityisesti opetusryhmien kokoihin: ?Perussuomalaiset pitävät opetusryhmien koon pienentämistä erityisen tärkeänä ja ovat siksi valmiita korottamaan tähän varattuja resursseja 50 miljoonalla eurolla.? Ei ole ihme, että viime viikolla julkistetussa hallitusohjelmassa eniten kiukkua ovat nostattaneet koulutusEDUSKUNNASSA VALLITSI 6 leikkaukset. Eduskuntavaaleihin oli aikaa enää kaksi kuukautta, taistelu toiseksi suurimman puolueen paikasta tiukka ja nyt alkoi vuonna 2011 valitun eduskunnan ehkä viimeinen välikysymyskeskustelu. Kuitenkin esimerkiksi pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita nuoria on nyt enemmän kuin vuonna 1995 ja lähes yhtä paljon kuin 1997, jolloin ongelma oli edellisen kerran pahimmillaan.? Velka muuttui veljenpojaksi Sanonnan mukaan velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa. Perussuomalaisten budjettivastalauseessa puoli vuotta sitten moitittiin ?talouden arvostettuihin asiantuntijatahoihin. Myös työttömiltä leikataan. Keskusta oli rehellisempi. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden asemaa piti parantaa. Yle julkisti alkuviikolla VM:n laskelman, jonka mukaan menojen leikkauksista ja verojen muutoksista kärsivät eniten eläkeläiset ja ikääntyneet, lapsiperheet ja työttömät. vedoten kiristämästä finanssipolitiikkaa taantumassa. ?Työttömän ahdinko ei näytä kiinnostavan.? Nyt perussuomalaiset on hyväksynyt neljän miljardin leikkaukset ja yhteensä kymmenen miljardin euron sopeutukset, vaikka taantuma jatkuu
Etenkin työttömät joutuvat pakkotoimien kohteeksi. Lääkekulut kaleikkaa s u Hallitus leikkaa sautuvat sairastaville. it ll a H a a 330 miljoonaa Hallitus antaa ja n o 330 miljo työvoimapalveottaa eläkeläisiltä: a t alveluis p a luista vuoteen takuueläke nouim o v työ 9 1 2019 mennessä. see 30 euroa kuussa, 0 2 n v uotee Työttömät joutumutta samalla leikasä. vat hakemaan paltaan asumistukea jopa mennes velunsa kuntien tai sadalla eurolla. TE-keskusten kautta Väistämättä maksutai yksityisistä työvoimajen korotukset kasvattavat toipalveluista, joiden rooli vahvistuu. meentulotukijonoja. Kunnissa jouduTE-keskusten työnkuvaa muutaan ratkomaan leikkausten aiheuttamia toimeentulovaikeuksia. tetaan työnvälityksen suuntaan. Vaikka hallitus lupaa, ettei kuntien tehtäviä lisätä, vaikeimmin työllistyAsuminen synnyttää vät aiotaan siirtää kuntien vastuulle. kannustinloukkoja Sosiaaliturva maksatetaan käyttäjillä Sipilän hallitus uudistaa sosiaaliturvaa ?osallistavaksi ja työhön kannustavaksi?. Palveluista tensa työttömyysturvaan. Hallitus pyrkii hillitsemään pitkäaikaistyöttömyyden kasvua työttömyysturvaa heikentämällä. Työtön menetSosiaali- ja terveydenhuollon paltää myös nykyistä helpommin oikeuvelumaksut nousevat. Työttömien velvoite osallistua aktivointitoi- Kolumni menpiteisiin kiristyy. Jos yritysten tuottamille tavaroille ja palveluksille ei löydy kysyntää, ei voida palkata lisää työvoimaakaan. Mitä enemmän nykyinen työttömyysongelma perustuu kysynnän puutteeseen, sitä suurempaa virhettä hallitus on tekemässä tarjonnan talousoppiin perustuvalla työllisyysstrategiallaan. Raju vähennys uhkaa romuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. 7. Siksi pitkäaikaistyöttömyyden hallitsemasta joukkotyöttömyydestä tuli keskeinen yhteiskunnallinen ongelma, jonka seuraukset näkyvät edelleen. Nyt on käymässä samalla tavalla. Samanaikaisesti se tavoittelee vähintään 4 miljardin euron suuruisia säästöjä. Leikkauspolitiikalla ei paranneta työllisyyttä vaan tuhotaan olemassa olevia työpaikkoja. Hallituksen leikkauspolitiikasta voikin tulla keskeinen syy siihen, että sen työllisyystavoite osoittautuu utopistiseksi. Hallituksen strategia perustuu arvioon, että työllisyys paranee rakenteellisilla uudistuksilla. Suomessa on noin 340 000 työtöntä, joista hieman yli 100 000 eli noin joka kolmas on vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollut pitkäaikaistyötön. Yksi keino on työttömyysturvan heikentäminen. HALLITUSOHJELMAN PERUSTEELLA viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt pitkäaikaistyöttömyys on seurausta siitä, että työttömät haluavat pysyä työttöminä. Byrokratian purkutalkoista lisää byrokratiaa PÄÄMINISTERI Juha Sipilän, ulkoministeri Timo Soinin ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin hallitus hokee purkavansa sääntelyä ja byrokratiaa. Hallitusohjelman mukaan rakenteellisilla uudistuksilla tähdätään muun muassa työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Tämä syö lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen, mikä kasvattaa eriarvoisuutta. Sipilän hallitus kiristää ARA-asunnoissa asuvien tulorajoja. Myös sanktiot lisääntyvät ja kovenevat. Työttömät kurituksen kohteena Hallitus leikkaa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta 200 miljoonaa euroa. Kannustimet ottaa vastaan työpaikkoja ovat liian huonot. Kun kannustimia pysyä työttömänä heikennetään työttömyysturvaa pienentämällä, halu olla töissä kasvaa, ja työllisyys paranee. Syy pitkäaikaistyöttömän työttömyyden pitkittymiseen voi tietysti olla arkisempikin: kun työpaikkoja ei ole, vaihtoehdoksi jää työttömyys. Tämä ei hoidu ilman paperien pyöritystä. Epäoikeudenmukainen käytäntö synnyttää myös tuloloukun. Samaan maksavat pienituloiset, sairastavat, aikaan työttömän oma perheelliset, ikäihmiset ja vastuu työpaikan hankaikki, jotka käyttävät palkinnasta kasvaa. veluja. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksen lisäksi tämä uhkaa heikentää työttömien toimeentuloa. Hallitus leikkaa lasten päivähoitooikeutta puoleen päivään, jos toinen vanhemmista on työtön. Samalla se vielä vähentää työvoimapoliittisia määrärahoja, jotka voisivat olla tärkeä väline pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillinnässä. Hallitus leikkaa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta 200 miljoonaa euroa. Leikkaus kohdistuu etenkin ikääntyneisiin työttömiin. Plussaa on, että työttömälle luvataan työttömyyden alussa tukea. Pakko työn vastaanottamiseen lisääntyy, ja työtön joutuu ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Hallitus korostaa myös valinnan vapautta, mutta toisella kädellä se lisää kuria ja valvontaa. Samalla, kun Sipilän hallituksen talouspolitiikka kurittaa eläkeläisiä, ikääntyneitä, lapsiperheitä ja työttömiä, se lisää byrokratiaa. Leikkaukset kasvattavat kontrollia. Hallitus toteuttaa työllisyyttä tukevia investointihankkeita, mutta panostukset ovat niin vähäisiä, etteivät ne kumoa leikkausten kielteisiä vaikutuksia. » Kun työpaikkoja ei ole, vaihtoehdoksi jää työttömyys. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN OSUUS kaikista työttömistä on nyt yhtä suuri kuin se oli korkeimmillaan 1990-luvun alun laman seurauksena. Työttömyyskassat maksoivat viime vuonna 2 704 miljoonaa ansiopäivärahaa. Leikkaamisen kohteeksi joutuvat työttömyysturvan kesto ja taso. Työtön saa rahaa vähemmän ja tukipäiviä leikataan. Raju vähennys uhkaa romuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Asunnon menettämisen uhka estää tehokkaasti työn vastaanottamisen, jos samalla asunto uhka uhkaa mennä alta. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? LEHTIKUVA Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? Väheneekö työttömyys leikkaamalla? PÄÄMINISTERI Juha Sipilän johtaman hallituksen keskeisenä tavoitteena on lisätä työllisyyttä 110 000 henkilöllä. Tuolloin pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ei hillitty riittävästi. Asukkaan tulot tarkistetaan viiden vuoden välein uusilta asukkailta ja asunnon vaihtajilta. Perusongelma ei ole kannustimissa eli työn tarjonnassa vaan työn kysynnän puutteessa
krs 00500 Helsinki p. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Tervetuloa! Kansan Uutisten toimisto suljetaan kesä?elokuussa perjantaisin jo kello 15. Tilaajapalvelu toimii normaalisti p. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi 8 ALENNETKaTtsUo:UN hintaan. http://kauppa. kansanuutiset.fi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. Kansan Arkisto Vasemmistoliitto Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja » www.kansanuutiset.fi tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille >> Järjestöhakemisto. 09 7596 0208. Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. Yrjö Sirolan Säätiö Adressit onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net kätevä www.sirolansaatio.? Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p
On huolestuttavaa, että vastaajista yli 65 prosenttia oli työpaikassa, jossa ei ole ohjeistettu, miten seksuaaliseen häirintään tulee puuttua, sanoo PAMin työympäristöasiantuntija Seija Virta. . UP/KU 9. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Jukka Parkkari Käskystä, rouva ylipäällikkö UUS UUT http://kauppa.kansanuutiset.fi kirjamyynti@kansanuutiset.fi p. Palvelualalla työskentelevistä miehistä näin on kokenut noin joka kuudes. Lyhyesti LEHTIKUVA/MIKKO STIG SYNTYJÄ, SYVIÄ MUTABARUKA (JM) · SWOON (BE) · SAILA SUSILUOTO & ANTIKYTHERA · JUKKA NOUSIAINEN JONIMATTI JOUTSIJÄRVI · WIMME SAARI · IMA AIKIO & MIRO MANTERE · JUHA JYRKÄS · PEKKO KÄPPI JUHA VALKEAPÄÄ · HANNU SALAMA & HEPA HALME · HANNERIINA MOISSEINEN SIRPA KÄHKÖNEN · ANTTI SALMINEN · MARISHA RASI-KOSKINEN 6.6.2015 klo 11-22 tampereella #annikinrunofestivaali . Silloin ei myöskään ole yhteisesti todettu sitä, että työpaikalla tulee olla nollatoleranssi muun muassa kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän suhteen. Ammattiryhmittäin seksuaalisen häirinnän kohteeksi on joutunut joka toinen tai useampi baarityöntekijä, kerrossiivooja tai siivooja, tarjoilija, vastaanottovirkailija ja myyjä tai myymäläkassa. Osa-aikaiset sekä nollatunti- tai ?tarvittaessa työhön kutsuttava? -sopimuksella olevat ovat kohdanneet useammin seksuaalista häirintää kuin kokoaikatyöntekijät. Naiset ovat miehiä todennäköisemmin häirinnän kohteena, vaikka ammatti olisi sama. . 09 7596 0200 Seksuaalista häirintää palvelualoilla SEKSUAALINEN häirintä on yleistä palvelualoilla, selviää Palvelualojen ammattiliitto PAMin kyselystä. Vaade kohdistui jäsenmaksuihin, jotka oli maksettu ajalta, jolloin Loimaan kassan jäsenyys oli päättynyt. Entiset Loimaan kassan jäsenet olivat siirtäneet TEAMille oikeuden hakea jäsenmaksujensa palautusta. YTK:lta vaadittiin palauttamaan jäsenmaksuosuuksia 3 258,75 euron edestä. Loimaan kassan mukaan kassan jäsenmaksu on vuosikohtainen, eikä kesken vuotta eronneiden loppuvuoden jäsenmaksuja tarvitse palauttaa. Ammattiliitto TEAMissa on aiemmin ounasteltu asian olevan vaikea ratkaistava käräjäoikeudelle. KU Ensimmäinen erä Loimaan kassalle LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER TEOLLISUUSALOJEN ammattiliiton TEAMin kanne Yleistä työttömyyskassaa YTK:ta vastaan kaatui Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan YTK:lla ei ollut velvollisuutta palauttaa kassasta eronneille entisille jäsenilleen maksuja, jotka kohdistuivat eroamisen jälkeiseen aikaan. TEAM vaati käräjäoikeudessa ns. Loimaan kassaa maksamaan Teollisuusalojen työttömyyskassaan siirtyneiden 76 entisen loimaalaisen kassamaksut. Asiakkaiden suunnalta tuleva sanallinen uhkailu ja sanallinen väkivalta ovat lisääntyneet PAMin edustamilla aloilla viime vuosina. PAMin kyselyssä lähes joka toinen palvelualalla työskentelevä nainen kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää asiakkaan taholta. Liiton puheenjohtaja Timo Vallittu (kuvassa) on todennut, että asia viedään ylempiin oikeusasteisiin, voitti sen käräjillä kumpi osapuoli hyvänsä. LIput 4/6/9 ? ak ast y yt y väi stu utu ssa tkimus Va ku s yy E P S I R at ing Asi syhtiöver tail u Lähes joka toinen palvelualalla työskentelevä nainen kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää asiakkaan taholta. Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 20? Tämäkin ilmoitus huomattiin! Varaa oma tilasi: p
Jos tavoittelet amerikkalaista unelmaa, muuta Tanskaan. Jennings seuraa mielenkiinnolla Norjaa, jossa maan öljyvaroilla perustettuun eläkerahastoon saatetaan lisätä erityinen kohta ihmisoikeuksista. Piketty puolestaan ehdotti kirjassaan maailmanlaajuista progressiivista verotusta eriarvoistumisen vähentämiseksi. Sitten on toisenlaisia esimerkkejä. Jennings luettelee listan Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ajamia asioita, joita kongressi ei hyväksy. Jennings on järkyttynyt Suomen hallituksen säästöpaketista. . Yritykset saattavat hoitaa ay-asiat hyvin omassa maassaan, mutta huonosti maailmalla. Oxfamin tutkimukset ja Pikettyn kirja ovat muuttaneet asenteita eriarvoisuutta kohtaan. Jennings puhui maanantaina Palvelualojen ammattiliiton (PAM) liittokokouksessa Helsingissä. ?Pelin säännöt muutettava? » Palvelualojen maailmanliiton pääsihteeri Philip Jennings tuntee muutoksen. Hän ha- luaa eriarvoisuuden loppuvan. Silti ammattiyhdistysliikkeiden kamppailu muistuttaa sotaa. HÄN TÄYTTÄÄ salin äänellään. Suomesta mukana toistakymmentä jäsentä, muun muassa Palvelualojen ammattiliitto PAM, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Metallityöväen liitto. Lähteet: Uni Global Union ja PAM.. Talous kasvaa jopa Afrikassa. Tavalliset ihmiset eivät siitä hyödy, Jennings murehtii. Kansan Uutiset haastatteli Jenningsiä liittokokouksen yhteydessä. Ay-liike alas, tulot ylös Ammattiyhdistysliikkeet pystyvät vastustamaan kehitystä. Jennings näyttää kaaviota, jossa näkyy Yhdysvaltojen ammattiyhdistysliikkeen jäsenten määrän ja omaisuuden jakautumisen välinen suhde. Kun jäsenten määrä on vähentynyt, tulojen kasautuminen on lisääntynyt. Yksi UNIn suurista saavutuksista on ollut Bangladesh Accord -sopimus, jossa sovittiin tekstiiliteollisuuden palo- ja rakennusturvallisuuden kehittämisestä. Hän lopulta huutaa PAMin liittokokouksessa. . TERO LEPONIEMI UNI Global Unionin pääsihteeri Philip Jennings tunnetaan energisestä esiintymisestään. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan kolmella neljästä maailman työtätekevästä ei ole joko varsinaista työsopimusta, he työskentelevät määräaikaisilla tai lyhyillä sopimuksilla tai tekevät töitä ilman palkkaa perhepiirissä. Eläkerahastoon ehkä ihmisoikeudet mattiyhdistysliikkeen asioita vasemmistopolitiikalla korjannut Brasilia. Jenningsin mukaan ay-liikkeen voima on suhteessa hyvinvointiin. Se näkyy esimerkiksi Pohjoismaissa. . Jennings tuntee, että parin viime vuoden aikana ammattiyhdistysliike ja sen ajamat asiat ovat lisänneet kannatustaan maailmassa. Asenteita ovat muuttaneet erityisesti Thomas Pikettyn kirja Capital in the Twenty-First Century sekä Oxfam-järjestön tutkimukset. Pikettyn vuonna 2013 julkaiseman kirjan mukaan nykyinen talousjärjestelmä johtaa tulevaisuudessa tuloero- 10 jen räjähdysmäiseen kasvuun, joka uhkaa länsimaista demokratiaa. Oxfam laski vuonna 2014, että maailman rikkaimmat 85 ihmistä omistavat yhtä paljon kuin puolet maapallon väestä. Talouskasvu ei korjaa tilannetta. . Tämä hallitus haluaa vetää Suomen alas. Politiikka muuttaa asioita. Suomalaisyrityksistä sopimuksen ovat allekirjoittaneet Stockmann, Reima ja A&M Holmberg. Sopimus tehtiin sen jälkeen, kun Rana Plaza -rakennus romahti Bangladeshissa vuonna 2013. Jenningsin mukaan hyvä esimerkki on am- Teemu Saintula teemu.saintula@kansanuutiset.? LISTOILLA PAM JA TEAM Palvelualojen maailmanliitto perustettiin vuonna 2000. Pääsihteerinä alusta saakka walesilainen Philip Jennings. Edustaa yli 20 miljoonaa ihmistä. Järjestöjä 150 maassa. Jäsenjärjestöjä 900. Romahdus tappoi yli 1 100 ihmistä. Sopimuksia siellä, mutta ei täällä Rohkaisevista merkeistä huolimatta » Talous kasvaa jopa Afrikassa. Tavalliset ihmiset eivät siitä hyödy. työntekijöiden asema on heikko. Yhdysvalloissa sopimusta ei ole. Ilmiö on myös käänteinen. Jennings on kuvaillut työntekijöiden ja työnantajien välistä tilannetta jopa sodaksi. UNIlla on monessa maassa sopimus maailman suurimman kauppaketjun Walmartin kanssa. Vaikka sopimuksia olisi, niistä ei välttämättä pidetä kiinni. Ammattiyhdistysihmisiä uhkaillaan ja tapetaan. Jennings huomauttaa perusasioidenkin olevan vialla. Meidän pitää muuttaa pelin säännöt. Hän on Palvelualojen maailmanliitto UNI Global Unionin pääsihteeri Philip Jennings. Vaikka säännöt ovat puolueelliset, walesilaisella on puhti päällä
Kyllä sekin tulee aika kalliiksi yhteiskunnalle, jos sairaudet pahenevat ja ihmiset joutuvat sairaalaan. Mitä heikennyksiä on tulossa? . Laki vaatii kysymään kommentteja asiakkailta, kun tehdään päätöksiä. Hallituksen kaavailut heikentävät erityisesti paljon sairastavien toimeentuloa. Nousevat lääkekatot, tervey- Osa pienituloisista saattaa jättää lääkkeensä ensi vuonna ostamatta, kun lääkekorvausten omavastuu nousee. denhuollon maksukatto ja matkojen maksukatto tekevät yhteensä yli puolitoista tonnia vuositasolla. Vuonna 2011 Suomessa oli puoli miljoonaa pienituloista kotitaloutta, jotka joutuivat jopa jättämään lääkkeitä ostamatta, kun rahat eivät riittäneet. Työllisyysastetta nostavia rakenteellisia uudistuksia ovat esimerkiksi perustulon käyttöönotto, vanhempainvapaan uudistaminen, työvoimapolitiikan tehostaminen, työhyvinvoinnin parantaminen ja ammatilliseen koulutukseen panostaminen. Tätä kompensoidaan takuueläkkeen vähäpätöisellä 30 miljoonan euron korotuksella vuodessa, mutta samalla leikataan eläkkeensaajien asumistukea 123 miljoonalla eurolla vuodessa eli monen pätkittäisen työuran tehneen eläkeläisen tosiasialliset menot kasvavat. Järjestö vaatii hallitusta kuulemaan työttömien edustajia, kun se tekee syksyllä työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimusta. Työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, ansiosidonnaiseen ja asumistukeen tehdään indeksijäädytys vuodelle 2016. Potkii. Aktiivisen työllisyyspolitiikan toteuttamisen kannalta olennaisista työllisyysmäärärahoista lohkaistaan etenevästi 110 miljoonaan euroon saakka vuodessa. Järjestö arvioi leikkausten osuvan kipeimmin lapsiperheisiin, etenkin työttömiin yksinhuoltajaperheisiin. Suunnitelmissa on myös lapsilisien jäädyttäminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus. Tällä politiikalla vahvistetaan ylisukupolvisen työttömyyden kierrettä, koska myös koulutukseen tehdään rajuja puolen miljardin euron leikkauksia. Järjestö muistuttaa myös siitä, että työttömien sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat läpi elämän. TYÖTTÖMIEN PERUSTURVAA, Li Andersson li.andersson@eduskunta.? Tilannekuva JUHA SIPILÄ kiteyttää hallituksen eriarvoistavan leikkausohjelman perustelut näin: Leikkauksia on pakko tehdä, pitää olla yhteinen tilannekuva sopeuttamistarpeesta ja oppositiolla ei ole muuta vaihtoehtoa tarjota. Tilannekuva-käsitettä viljeltiin ahkerasti jo vaalien alla. Itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien aseman helpottaminen lisää toimeliaisuutta kotimarkkinoilla. Kuuleminen tapahtuu niin, että asiat tulevat lausuntokierrokselle näihin meidän potilasjärjestöihimme. . Käsitteellä luodaan mielikuva, että kaikilla on yhteinen näkemys Suomen taloudellisten ongelmien syistä ja sopeuttamistarpeesta. Edellisen hallituksen harjoittama kiristävä finanssipolitiikka on heikentänyt kotimaista ostovoimaa, mikä on vähentänyt kysyntää kotimarkkinoilla. Maksu on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. . Vuodesta 2017 lähtien indeksikorotuksille tulee 0,4 prosentin katto. Eniten kärsivät pienituloiset pitkäaikaissairaat, joiden lääke- ja hoitokulut ovat todella suuria. . Kilpailukykyä haetaan työvoiman tarjontaa lisäämällä sekä palkka-alennuksilla. Vaihtoehto Sipilän tilannekuvalle on, että Suomi kärsii eurokriisistä ja Venäjäpakotteista johtuvasta viennin hiipumisesta, yhdistettynä jo pidempään meneillään olleeseen rakennemuutokseen vientisektorilla, jonka seurauksena teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt. Se ei poissulje resurssien uudelleenjärjestelyä, kuten ympäristölle haitallisten tukien tai asuntolainan korkovähennysten poistamista. Panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarvitaan inhimillisistä ja elinkeinopoliittisista syistä. Siltä se vähän tuntuu. Jos joutuu jättämään lääkkeet ostamatta, siitä tulee kierre, jossa kulut periaatteessa kasvavat. Kysynnän hiipumisen seurauksena yritysten investointiaste on laskenut merkittävästi, 90-luvun laman tasolle. Ei ole olemassa taloustieteellistä pakkoa sopeuttaa niin, että suurituloisimmat hyötyvät veromuutoksista ja pienituloisten sekä lapsiperheiden toimeentuloa leikataan rankalla kädellä. TVY:n mukaan leikkaus tekee työttömien perheiden lapsista eriarvoisia suhteessa työtätekevien lapsiin. Kun tarve on määritelty puolueet käyvät ?arvokeskustelunsa. Silloin myös velkaantuminen jatkuu. » Suomi kärsii viennin hiipumisesta. LEIKKAUSTEN SIJAAN kannattaisi lisätä taloudessa kier- Potilasjärjestöt ovat tehneet vuosikausia töitä kohtuullistaakseen sairastavien maksutaakkaa. Siksi Sipilä ja kumppanit esittävät työsuhde- ja työttömyysturvan heikentämistä, pysyviä leikkauksia julkisiin menoihin sekä kuntien velvoitteita vähentäviä normienpurkuhankkeita. Kun talous nyt näyttää piristymisen merkkejä on olemassa riski, että suurilla leikkauksilla tuhotaan kasvun ja työllisyyden eväät. Kolu Kolumni Näin työttömyysturvasta leikataan LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON palveluja ja julkista työllisyydenhoitoa odottavat leikkaukset ovat rajut. Lääkkeistä ja matkoista maksettavat korvaukset pienenevät samalla kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat, toteaa potilas- ja kansaterveysjärjestöjen Potka-verkosto. Potkiiko hallitus paljon sairastavia, Potkan puheenjohtaja Leena Rosenberg? . Ensi vuonna astuu voimaan vuosittainen 45 euron omavastuu lääkekorvauksista. . Näin arvioi Työttömien valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY strategista hallitusohjelmaa. Ansioturvaa leikataan 200 miljoonalla eurolla ja vuorotteluvapaajärjestelmää 50 miljoonalla. Osalla pienituloisista terveydenhuoltokulut vievät jopa 40 prosenttia perheen maksukyvystä. . siitä keneltä leikataan ja kenen veroja kiristetään hyvin kapeissa raameissa. Työttömien valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY arvioi leikkausten osuvan kipeimmin lapsiperheisiin. Kansaneläkkeeseen ainoana eläkkeenmuotona tehdään indeksijäädytys. Hallituksen politiikan haastamiseksi on kuitenkin keskusteltava myös tilannekuvasta eli koko sopeutuksen koosta ja perusteluista. Hallitusohjelman mukaan ?Suomen talouden perimmäiset ongelmat ovat rakenteellisia, mistä johtuu heikko kasvu ja korkea työttömyys?. Pienituloisella perheellä se vastaa reilun kuukauden tuloja. Ketkä kärsivät eniten? . Eikö teitä kuunnella? . Potilaan matkakohtainen omavastuu hoitokäynneistä nousi jo tänä vuonna 9,25 eurosta 16 euroon. Tavoite terveyserojen kaventamisesta ei näytä toteutuvan tälläkään hallituskaudella, sillä hallitusohjelma vaikuttaa monin paikoin toimivan päinvastaiseen suuntaan. KESKUSTELU SOPEUTUKSEN oikeudenmukaisuudesta on todella tärkeä. Sipilän tilannekuvalle on siis paljonkin vaihtoehtoja. UP/Mika Peltonen Kirjoittaja on kansanedustaja. 11. KU Viikon kysymys Potkiiko hallitus paljon sairastavia? UUSI HALLITUSOHJELMA tuo pitkään sai- rastaville entistä raskaamman maksutaakan. Meillä on ainakin kaikissa suurimmissa järjestöissä asiantuntijoita, joiden antamat lausunnot ovat todella perusteltuja. tävien rahavirtojen määrää julkisilla investoinneilla ja pienituloisten ostovoimaa parantamalla, ja sitä kautta lisätä talouden kokonaiskysyntää
Lapset ovat menoerä, johon mikään taho ei haluaisi sitoutua. Minulla on nyt ammatti ja aion jäädä tänne tekemään työtä, hän vahvistaa. Maahanmuuton kustannuksista puhuttaessa Sinanbegovic tuhahtaa. . Minuun on sijoitettu ja näytän, että se kannatti. Anna-Maija Alarto. Vuosina 2008?2009 Suomeen saapui aiempaa suurempi määrä yksin tulleita alaikäisiä ja tuolloin eduskunnassakin käytettiin varsin kärkeviä puheenvuoroja. Ilmaiseksi ei menestys ole tullut. . Olen taistellut. ALL OVER PRESS Turvapaikanhakija, lapsikin, voidaan palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa. Björklundin mukaan ainakin osa kadonneista päätyy ihmiskaupan uhreiksi. Lapsiin kohdistuu vihapuhetta Lapsiin suhtaudutaan kielteisesti, vaikka heillä tulisi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten nojalla olla oikeus erityiseen huolenpitoon. EU-tuomioistuin päätti vuonna 2013, että yksin turvapaikkaa hakevien alaikäisten kohdalla näin ei saisi toimia. Turussa sijaitsevan siirtolaisinstituutin vanhemman tutkijan Krister Björklundin mukaan Suomi ei palauta alaikäisiä ilman, että heillä on palautusmaassa vastaanottaja, esimerkiksi sukulainen. Suomesta lähetettiin sodan aikana 70 000 lasta Tanskaan ja Ruotsiin turvaan. . Moni suomalainen leimaa nuoret maahanmuuttajat vetelehtijöiksi. Jos oleskelulupa heltiää, on kuntapaikan saaminen vaikeaa. kielteisiä turvapaikkapäätöksiä yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille Dublinin sopimuksen perusteella. Alaikäiset etsivät turvaa samoja reittejä aikuisten kanssa. Ruotsissa maahanmuuttokriittinen media käyttää nimitystä skäggbarnen eli partalapset. Suomella ei ole sellaisia vetovoimatekijöitä, joiden perään perheet lähtisivät. Matkan varrella he joutuvat piileskelemään ja SUOMI ANTAA 12 » Ankkurilapsista puhuminen on täysin virheellistä. elävät jatkuvassa pelossa. Jos oleskelulupa heltiää, on kuntapaikan saaminen vaikeaa. He ovat pieni erittäin haavoittuvainen joukko, joka tarvitsee erityistä suojelua. He kulkevat pitkiä reittejä epätietoisena päämäärästä ja päätyvät maahan, joka on heille täysin tuntematon, kuvaa Björklund. Lapsia myös katoaa turvapaikkaprosessin aikana Suomessa. Ankkurilapsista puhuminen on täysin virheellistä, toteaa Björklund. Hän muistuttaa, että nyt perheen yhdistämisestä on tehty niin hankalaa, ettei yksikään Suomen saapuva lapsi toimi ankkurina. Hän on selvittänyt alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden kotoutumista Varsinais-Suomessa. . Tästä huolimatta hän suhtautuu kriittisesti alaikäisten pallotteluun EU-alueella. . Tällä hetkellä Suomi on vastaanottanut vain murto-osan eli 4 000 alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa, Björklund muistuttaa. Pakko pärjätä Bosniasta Suomeen 17-vuotiaana kuusi vuotta sitten yksin saapunut Anita Sinanbegovic on pärjännyt hienosti. Helsingissä vaadittiin oikeutta turvapaikanhakijoille tammikuussa 2012. Suomi käännyttää alaikäisiä turvapaikanhakijoita » Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomesta on käännytetty tänä vuonna kuusi alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa. Täysin epä-älyllistä pohdintaa. Kansainvälisesti kustannuksia on laskettu, ja tulokset ovat olleet sekä plussaa että miinusta, tietää Björklund. Lapsiin kohdistuvan vihapuheen sijaan tutkija kaipaa suhteellisuudentajua. Minä päätin näyttää, että osaan ja menestyn. Se oli ihmiskunnan historian suurin lastensiirto-operaatio. Alaikäiset synnyttävät vihapuhetta. Hän valmistuu tänä keväänä merkonomiksi ja hallitsee sujuvan suomen kielen. Turvapaikkaa hakevat nimettiin ankkurilapsiksi. Sinanbegovic hymyilee lämpimästi kertoessaan olevansa nyt Suomen kansalainen. Maahanmuuton kustannukset puhuttavat politiikkoja. . Turun Pansion vastaanottokeskuksessa vietetyn vuoden jälkeen hän sai oleskeluluvan humanitäärisin perustein ja pääsi aloittamaan itsenäisen elämän. Oletuksena oli, että heidät lähetetään Suomeen, jotta muu perhe voisi heidän kauttaan saada turvapaikan perheenyhdistämisen myötä. . Nimitykseen sisältyy oletus siitä, että he olisivat todellisuudessa aikuisia, jotka valehtelevat ikänsä saadakseen helpommin turvapaikan, miettii Björklund. Alaikäiset sijoitetaan vastaanottokeskusten ryhmäkoteihin tai perhekoteihin. Ilman huoltajan läsnäoloa lähtömaassa ja pakomatkalla traumatisoituneina heidän pitäisi saada viimein kokea turvaa, toteaa Björklund. Hän on haastatellut aikuistuneita yksintulleita tutkimuksessa, jonka loppuraportti Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa julkaistiin toukokuussa. Lisäksi suurimmalle osalla alaikäisistä yksintulleista ei löydy sukulaisia tai perhettä, vaikka Suomi pyrkiikin asiaa kartoittamaan. . Maahanmuuttoviraston mukaan Suomesta on kadonnut viimeisten kuluneiden neljän vuoden aikana 2?10 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa vuosittain. Olen halunnut näyttää, että pärjään
Tapahtuma voi olla nuorelle ponnahduslauta uransa eteenpäin viemisessä. . Kaikkiaan mitaleita tuli vajaan 90 urheilijan toimesta 48, joista 17 kultaa, 16 hopeaa ja 15 pronssia. Kilpailijoita odottavat hulppeat kisa-areenat ja muut suorituspaikat. Hannu Hurme Lisätietoa virallisilta kisasivuilta: www.wsg2015.com 13. Mukana oli 169 urheilijaa yhdeksässä lajissa. Kaksi vuotta sitten Bulgarian Varnassa TUL pääsi joka lajissaan mitalikantaan. Painijoita osallistuu leipälajinsa lisäksi köydenvetoon ja rantapainiin. Urheilun ja liikunnallisen ohjelman lisäksi Maailmankisoissa panostetaan myös kulttuuritarjontaan sekä iltaohjelmaan. Kun lasketaan mukaan valmentajat, huoltajat ja toimitsijat, jää TUL:n joukkueen koko vain vähän tavoitteena olleesta 200:sta, mutta tällaisenakin TUL:n joukkue on Maailmankisahistorian suurin. KANSAINVÄLISEN TUL:lla on tällä kertaa edustus myös kisojen ohjelmassa tärkeän sijan saavassa ikäurheilijoiden ohjelmassa. ALL OVER PRESS / DIANA CRESTAN/NATURALIGHT/SIME TUL lähtee Maailmankisoihin menestymään » TUL:n joukkue on ollut aikaisemmissa Maailmankisoissa yksi vahvimmista, ja samalla linjalla on tarkoitus jatkaa sunnuntaina alkavissa kisoissa. Työläisurheiluliiton (CSIT) mestaruuksia ratkotaan Maailmankisoissa neljättä kertaa 7.? 14.6. Moni Lignanossa ensi viikolla kisaan starttaavakin osallistuu ensimmäistä kertaa ulkomailla kansainväliseen kilpai- » Maailmankisoista voi puhua olympialaisina pienoiskoossa. luun. Heidän koulutukseensa kuuluu muun muassa workshop-työskentelyyn osallistumista. Kasvava CSIT CSIT:n tavoitteena on Kansainvälisen olympiakomitean alaisuudessa edistää työtätekevien ja heidän perheittensä sekä työttömien liikunnan ja vapaa-ajan harrastuksia ja niiden yhteiskunnallisia edellytyksiä. Lignadossa Italiassa. Vaikka liitto on luopunut huippu-urheilusta, niin liikuntajärjestönä sillä on Ukkolan mukaan luonnollista olla mukana amatööripohjalta toteutettavassa kilpaurheilussa. Ukkola korostaa järjestön toiminnan merkitystä myös, kun se tarjoaa monelle kansallisen tason kärjen takana urheilevalle nuorelle tilaisuuden päästä osallistumaan kansainväliseen, lajikirjoltaan monipuoliseen tapahtumaan. Niin Suomessa kuin muissakin maissa valtaosa urheilijoista ei koskaan yllä maaottelu- ja kansainväliselle arvokilpailutasolle. Joukkueen matkassa on myös ryhmä liiton Nuoret päättäjät -koulutukseen osallistuvia. Kisojen osanottajamäärä kasvaa 5 000:een. TUL ei ole jäsenmäärältään CSIT:n 50 jäsenjärjestöjen suurimpia, mutta mitalien ja pisteiden saalistajana se on ollut niiden parhaimmistoa. TUL:n urheilijat osallistuvat Italiassa useampiin lajeihin kuin aikaisemmissa kisoissa. Heitä kuuluu joukkueeseen 20. Jalkapallo, futsal ja lentopallo ovat joukkuelajit, joissa TUL:n kokoonpano on kamppailemassa paremmuudesta. Painijoita lähtee Italiaan 13, shakin pelaajia kahdeksan ja petankin kymmenen. Toiminta työyhteisöliikunnan edistämiseksi kuuluu myös järjestön työsarkaan. Amatöörikilpaurheilua ja Liikuntaa kaikille (Sport for All) -toimintaa ajavana organisaationa CSIT kasvattaa maailmanlaajuista verkostoaan. Italian kisojen osanottajamäärä kertoo jäsenjärjestökentällään jo kaikkiin maanosiin verkostoituneen CSIT:n kasvusta. Judoonkin osallistuu muun muassa nuorten SM-tason urheilija. Shakki, paini ja petankki puolestaan ovat lajeja, joissa TUL:n urheilijoiden menestymistä Maailmankisoissa voi jo pitää perinteenä. Maailmankisoista voi puhua olympialaisina pienoiskoossa, kun kymmenien lajien urheilijat ympäri maailmaa kokoontuvat, summaa Jukka Ukkola ja korostaa CSIT:n merkitystä työläis- ja amatööriurheilun puolustajana Neljännet kisat Vuonna 2008 Italian Riminillä ensimmäisissä Maailmankisoissa TUL sijoittui seitsemänneksi 22 mitalilla. Mukana oli 94 urheilijaa kuudessa lajissa. Maailmankisat tarjoaa mahdollisuuden tähän. TUL:n väreissä kilpaillaan myös tenniksessä ja pöytätenniksessä. Yhdestätoista lajiryhmästä suurin on yleisurheilijoiden joukkue. Vuonna 2010 Tallinnassa viides sija tuli 56 mitalilla. Laajenemiskehitys, miljoonissa kasvava henkilöjäsenmäärä jäsenjärjestöissä osoittaa omalta osaltaan, että CSIT:lla on paikkansa ja tehtävänsä kansainvälisessä urheilu- ja liikuntaliikkeessä, katsoo TUL:n joukkueen yleisjohtajana toimiva TUL:n 1. varapuheenjohtaja Jukka Ukkola. Lignadon rantamaisemaa hallitsee erikoisen näköinen Terazza Mare -ravintola. Tarve löytää areenoita vaihtoehtoiseen urheiluun ja liikuntakulttuuriin globalisoituneen huippu-urheilun vastapainona valtaa alaa ja luo edellytyksiä CSIT:n laajenemiselle edelleen. Olympialaiset pienoiskoossa TUL:lle on tärkeätä olla aktiivi toimija CSIT:n arvoperustalla ja periaatteilla toimivassa järjestössä. Sillä on tällä hetkellä jo 50 jäsenjärjestöä 30 maassa. Järjestöihin kuuluu yli 20 000 seuraa, joissa on noin 15 miljoonaa jäsentä.
?Olen ollut onnekas, mutta ihmiskunta ei? . Emme voi nyt kuvitellakaan, mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa on, sanoo Ele Alenius. 14
Mutta ihmiskunnalle ne ovat olleet aika surkeat 90 vuotta. Alenius viittaa erityisesti sotiin. . Sitten alkoi tulla uutisia, kovia uutisia. Neuvostoliiton suurhyökkäys oli alkanut aamulla. Ja kuitenkin osan ihmiskunnasta täytyy olla aika hyviä ihmisiä, koska jos niitä ei olisi » 15. Siitä opin, etteivät asiat ole niin mustavalkoisia. Suurhyökkäyksen alta pois Alenius haluaa painottaa, että hänellä on ollut onnea monellakin tapaa, myös sodassa. Jatkosotaan hän joutui 17-vuotiaana. Se osoitti Kyrösjärvelle, josta valkoisten odotettiin hyökkäävän. . Pidämme teemoja hyvin laveina, mutta Aleniuksen perspektiivi on vielä laajempi. . Minä siihen, että herra eversti, minut on komennettu tänne. ?No niin tietysti?, hän vastasi, ?mutta te olette aivan liian nuori, ei teitä upseerikouluun panna. Rannikkotykistössä Tammisaaren edustalla palvellut Alenius lähetettiin Kannakselle upseerivalmennuskursseille, joita järjestettiin etulinjan aliupseereille. . Vanhempani pyrkivät suojelemaan minua keskusteluilta punaisten kohtaloista, mutta he unohtivat yhden asian. Olen enemmänkin suurten linjojen ihminen. Syytä en edelleenkään tiedä. Koko universumi ja jokainen ihmiselämä rakentuu pienistä hiukkasista, jokaiselle arkielämä on tärkeä. Yhdeksänkymmenen vuoden kokemuksella Alenius sanoo, että henkilökohtaisessa elämässään hänellä on ollut paljon onnea. . Olen tajunnut sen vasta, kun vaimoni kuoli kaksi vuotta sitten. Siellä sitten kuulin näitä juttuja ja sain melkeinpä luokkataistelukoulutuksen, josta vanhempani eivät tienneet mitään. Elelle näytettiin mänty, jota vasten punainen nuorukainen oli teloitettu ja mummulan pihasta kohta, jossa punaisten konekivääri oli sijainnut. Minulle pikkuasiat ovat pikkuasioita, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, että aliarvioisin niitä. Arki oli yhä hyvin sodan sävyttämää. Mutta äitini sisar kertoi minulle myös tapauksista, joissa valkoiset olivat käyttäytyneet inhimillisesti. Aleniuksen isovanhemmat lapsineen olivat olleet pakomatkalla Kyröskoskelta Tam- ?Te nuoret olette vielä suurten asioiden kanssa tekemisissä.? pereelle ja pysähtyneet Mahnalassa suuressa maalaistalossa, joka oli täynnä pakolaisia. Valkoinen armeija eteni ja saavutti lopulta Hämeenkyrön Mahnalankin. . Valkokaartilaiset sanoivat kuitenkin, että lapsihan se vasta on, ja lähtivät. Mutta ihmiskunta kokonaisuudessaan, kyllä nämä ovat surkeita aikoja olleet, Alenius sanoo ja luettelee sotia aina Suomen sisällissodasta kylmän sodan kautta Ukrainan kriisiin. Aleniuksen mukaan ihmiskunta on vielä ?hirveän primitiivinen?. . Kun työväestöön kuuluvat tapasivat toisiaan, niin he keskustelivat näistä kokemuksista. Kyröskosken luokkataistelukoulu Tampereella syntynyt Alenius on kahden punaisen kodin kasvatti. . Kirjapinoja selatessa paljastuu, että lähes jokainen kirja on tarkasti luettu, alleviivattu ja kommentoitu marginaaliin. Politiikan ja sodan veteraani, entinen SKDL:n puheenjohtaja, kansanedustaja ja ministeri, tietokirjailija ja tohtori kantaa tuoleja toimittajille ja kysyy, saako hän istua lempituolissaan. Ennen haastattelua käydään läpi aiheita, joista on tarkoitus keskustella. Isovanhempieni pienin lapsi, neljä- tai viisivuotias tyttö alkoi laulaa Punakaartilaisten marssia: ?Köyhä Suomen kansa katkoo kahleitansa...? . Äitini koti nimittäin oli Hämeenkyrön Kyröskoskella, ja vanhempieni ollessa töissä pikkuinen Ele vietiin kesiksi mummulaan. . Kaikki olivat hirveän peloissaan. Minulla on ollut jatkuvasti semmoinen tunne, että elämäni aika suuri onni on ollut, että olin saanut Maijan elämäntoveriksi. . Katselen ihmiskunnan kehitystä linjakysymyksinä. . » 90-vuotias Ele Alenius on 1900-luvun katastrofeista huolimatta optimisti ja uskoo ihmiskunnan kehitykseen. TEKSTI Emilia Kukkala & Pontus Purokuru KUVAT Anna Upola-Lehto ELE ALENIUKSEN koti on täynnä kirjoja kvanttifysiikasta historiaan. Mutta kun nyt kerran täällä olette, niin käytte kurssin läpi.? Kurssin päätyttyä Alenius lähetettiin kesäkuussa 1944 takaisin omaan rykmenttiinsä päivää ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä. . Kyröskoskella oli voimakkaasti punaista väkeä. Ovi avautui ja kaksi valkokaartilaista astui sisään. Kaikki olivat kauhuissaan. Tämän kun kuulin, niin mietin, että eivät ne kaikki pahoja ole. . Suomen armeija joutui paniikkiin. Mietin, että eikö johto todellakaan tiennyt, että Neuvostoliitto keskittää voimia hyökkäystä varten, olinhan liikkunut linjan takana partiossa. Alenius jakaa useiden historiantutkijoiden käsityksen siitä, että Suomen sodanjohto tiesi kyllä hyökkäyksen valmisteluista, mutta ylipäällikkö Mannerheim arvioi hyökkäyksen tapahtuvan Laatokan pohjoispuolella, joten Kannaksella siihen ei valmistauduttu. Onnea ja yhdistymistä Onni on ollut läsnä myös Aleniuksen henkilökohtaisessa elämässä. . Omakin elämäni alkoi seitsemän vuotta sisällissodasta. Jo aivan aluksi kurssia johtanut everstiluutnantti kysyi, miksi minä siellä olen
Olen valoisa luonne, kaikesta huolimatta valistusoptimisti. Positiivinen kehitys on pitkän ajan trendi. Minä en ole sitä näkemässä, mutta te olette, Alenius aloittaa vastauksensa. . Sen jälkeen voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus voidaan toteuttaa ihan toisella tavalla kuin hallitsemattoman kehityksen maailmassa. . Hallittu kehitys tarkoittaa sitä, että yhteiskunta ottaa kehityksen vastuulleen. . Aleniuksesta tuli kansanrintamahallituksen II valtiovarainministeri. » Toiminut SKDL:n puheenjohtajana 1967-1979 ja Suomen pankin johtokunnassa 1977-1991. Aikakauden muutos johtaa EU:n ennen pitkää myös yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseen. ?Ratkaisevaa on, kuka hallitsee kehitystä.? Luolaihmisestä on kehitytty Mikä sitten pitää yllä uskoa parempaan huomiseen tällaisessa yhteiskunnassa. Miten Alenius on pysynyt optimistina 90 vuoden ajan? . Sodan kokenut näkee kansainvälisyyden aika tavalla toisella tapaa kuin monet muut. Aleniukselle EU edustaa ihmiskuntaa yhdistävää ja kokoavaa trendiä, vaikka sen yhtenä tarkoituksena onkin kapitalismin vahvistaminen. . Jotta demokratia voisi täydellä teholla vaikuttaa ihmiskunnan kehitykseen, kapitalismista on luovuttava. Pidän itseäni yleisvasemmistolaisena. Perustuloa Alenius pitää lopulta vain väliaikaisena ratkaisuna. . Kehityksen edetessä viimeisen tekijän painopiste kasvaa. Uhka ja mahdollisuus . Jäi eläkkeelle 1992, minkä jälkeen on julkaissut useita tietokirjoja. Tuotantovälineiden kehittyminen on mahdollistanut tuottavuuden huikean kasvun. Kuitenkin samanaikaisesti sekä rakenteellinen työttömyys että sosiaaliset ja taloudelliset ristiriidat lisääntyvät. Kun työtä ei riitä kaikille, miten toimeentulo tulisi järjestää? . Olemme siinä vaiheessa, että ihmiskunnalla on suuremmat uhat kuin koskaan historiassa. Lyhyemmät työajat muodostavat sittenkin automaation lisääntyessä varsinaisen ratkaisun. Kehitys haltuun Miten käy ihmiskunnalle tästä eteenpäin? . Te näette yhteiskunnan, jossa energiaproblematiikka saa aivan toisen luonteen kuin teollisella aikakaudella. Siksi hän puhuu kehityksen suurista linjoista. . Se on kulttuurievoluutiota. . On minullakin hetkiä, jolloin ajattelen, tuleeko tästä mitään. Olen puhunut täysvaltaisesta demokratiasta, koska demokratia on rajoitettua nykyisin, erityisesti taloudellisessa mielessä. Jos lähdetään jostain luolaihmisen ajasta eteenpäin. Toisena Alenius mainitsee elämän edellytysten parantamisen ja kolmantena elämän sisällön monipuolistamisen. Jos en olisi, niin en olisi jaksanut olla optimistikaan. . Hyvinvointivaltio ei nimittäin ole se suuri ideologinen ratkaisu, vaan kehitys on. Täytyy päästä hallitun kehityksen aikakauteen, ja siinä olennaista on kehityksen suurten linjojen ja vakauden turvaaminen. Ensinnäkin kehityksessä olennaista on elämän edellytysten turvaaminen. Kehitystä hallitsee nykyisin pankkimaailma, sijoittajat, koko rahoitusjärjestelmä. Tässä tullaan samalla sosialismin ongelmaan, vasemmiston johtotähteen, jonka Neuvostoliitto pilasi. Aleniuksen mukaan tuotannon omistus ei yllättäen olekaan nyt ratkaiseva kysymys. . Ratkaisevaa uuden aikakauden edetessä on, kuka hallitsee kehitystä ja mitä kehitys on. Optimismia ja perustuloa Alenius ajattelee kehitystä erityisesti teknologian ja sivistyksen näkökulmasta. 16 . ja luontoa . Näen kuitenkin koulutuksen, kasvatuksen, tutkimuksen, kaiken tämän etenemisen maailmaa syvältä muuttavaksi tekijäksi. Kapitalismissa ei täyttä demokratiaa Alenius uskoo vakaasti, ettei demokratiaa ole ilman valtiota, joka toteuttaa parlamentaarista järjestelmää. . Ensimmäiseksi mieleen tulee perustulo, josta olen puhunut jo kauan aikaa sitten kirjassani Että olisimme humaani sivilisaation planeetta. uhkaavat ennätyssuuret vaarat, mutta myös teknologiset ja yhteiskunnalliset mahdollisuudet ovat ennennäkemättömät. Mutta ennen kuin sitä voidaan toteuttaa, on vapaan markkinatalouden ?loso?a hylättävä. Alenius kertoo uskovansa kulttuurievoluutioon, joka hänen mukaansa erottaa ihmisen muista eläinlajeista. Nyt olemme tulleet siihen vaiheeseen ihmiskunnan historiassa, jolloin on ratkaistava, jatketaanko vapaan kehityksen pohjalta vai siirrytäänkö hallittuun kehitykseen. kesäkuuta 1925. Osallistui asevelvollisena jatkosotaan ja opiskeli kansantaloustiedettä Helsingissä. Aikamoinen kysymys. Se edellyttää kuitenkin yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvua. . Toinen suuri vaara, vaikkei ehkä niin totaalinen, on ekologinen, ilmastonmuutos. Ennen kaikkea ydinsodan vaara ei ole vieläkään poistunut. . Tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltaisesti hallitun demokraattisen sivistysyhteiskunnan luominen. . Mutta on minullakin hetkiä, jolloin ajattelen, tuleeko tästä mitään. Kaikkina näinä demokratian 200 vuotena demokratia on hyväksynyt sen kahtiajaon, että se on luovuttanut markkinavoimille oikeutensa hallita yhteiskunnan aineellista perustaa, taloutta. Ja kun näin on, voi demokratia myös itse muuttaa tilanteen. Ele Aleniuksen luota on helppo lähteä itsekin optimistina: tulevaisuus yllättää aina.. Väitteli valtiotieteen tohtoriksi 1958. » Yliopistoura katkesi vasemmistolaisuuteen. Valittiin SKDL:n pääsihteeriksi 1965 ja eduskuntaan 1966. Olen jonkin verran realistikin. Aurinkolämpö on nyt tärkeä tekijä, mutta jos fuusioon perustuva ydinvoima keksitään, se muuttaa yhteiskuntien toimintaperusteet täysin. . Ilman muuta. Perustuloon suhtauduttiin vasemmistossa ja ay-liikkeessä aluksi hyvinkin epäilevästi, mutta sittemmin on alettu nähdä toisin. Alenius sanoo välihuomautuksena, ettei ole vasemmistoliiton jäsen, vaikka sanookin olevansa siihen suuntaan kallellaan. . » ollut kautta historian, tavallisia kunnon ihmisiä, niin ei tätä ihmiskuntaa olisi enää olemassa. Sotien vastapainona Alenius mainitsee viime vuosisadan suurina asioina hyvinvointivaltion sekä Euroopan unionin kaltaiset integraatiot. . Sen siirtäminen yhteiskunnan haltuun. Te nuoret olette vielä suurten asioiden kanssa tekemisissä. Ihmistä . Silloin kysymys kapitalismin vastavoimasta voi olla aika tavalla toisenlainen kuin mitä tällä hetkellä ajattelemme. Aleniuksen mukaan on käytävä tais- telu hyvinvointivaltiosta ja palautettava sen voima. . Olen jonkin verran realistikin, selittää Alenius optimismihenkeään. Ele Alenius » Pitkän linjan yhteiskunnallinen ajattelija, vasemmistopoliitikko ja tietokirjailija. » Syntynyt Tampereella 5. Demokratia hallintona ja parlamentarismina edustaa pitkälle kehittynyttä yhteiskuntaa, mutta talousjärjestelmä on se toinen suuri puoli. Eikö demokratia voisi olla nykyistä parempikin? . Tieteen ja teknologian mahtava kehitys määrittää paljolti tulevaisuuden
Alle 50 euron tilauksiin lisätään postituskulut 2?8 euroa. Kansan Uutisten kirjakaupasta ostetuista tuotteista maksetaan arvonlisävero Suomeen. Tilaukseni: POSTIMAKSU MAKSETTU Suomen MerimiesUnioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Puh. Nyt olemme jättämässä teollisen aikakauden taaksemme. SKP:ssa jotkut pitivät intohimoisesti kiinni puolueestaan. Avoinna ma?pe klo 9?15. Ele Alenius: Maailmankehityksen suuri käänne Kaksi vuosisataa teollista aikaa mullisti perusteellisesti ihmisten elämän koko maapallolla. Uuden puolueen arkkitehdiksi luonnehdittu Reijo Käkelä löi yllättäen hanskat tiskiin. Uusi tieteellis-teknologinen aikakausi on alkanut. OCMUC [JFGV AY-PALSTA 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki puh. 010 190 300 Minerva 2015 Sirpa Puhakka: Vasemmistoliiton synty Paasivuorenkatu 4-6 A PL 326 00530 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) www.paperiliitto.fi Vasemmistoliiton perustaminen oli värikäs prosessi. 09 7596 0200 arkisin klo 9?15. Metallityöväen Liitto ry Keskustoimisto Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 40001 Toimistoaika arkisin 8.20 - 16.00 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Murikka-opisto Vaihde 020 77 41500 www.murikka.fi www.metalliliitto.fi Into 2015 Hinnat sis. (09) 615 2020 www.smu.fi Tilaaja Osoite Puhelin Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS 17. (09) 613 110 faksi (09) 739 287 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puhelin 020 774 000 www.sak.fi /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI Ammattiliitto Pro Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54 00531 Helsinki Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi 3$/9(/(00( PD SH OD Selkämerenkuja 1A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30?16 etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työttömyyskassa Pro Puhelin (09) 1727 3444 kassa@proliitto.fi www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Netissä http://kauppa.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. Ympärillä reaalisosialismi luhistui. Into 2015 24? Esko Seppänen: Suomen rikkaat . krs, 00500 Helsinki. Kuka kukin on Puuliitto Seppänen kirjoittaa monen vuosikymmenen kokemuksen ja uuden lähdeaineiston perusteella, miten raha ja valta ovat Suomessa olleet uusjaossa ja ettei Suomessa koskaan ole ollut niin rikkaita ihmisiä kuin tänään. Haapaniemenkatu 7-9 b 00530 Helsinki (09) 615 161 www.puuliitto.fi 25? Minerva 2014 ?. Yrjö Sirolan Säätiö 1UVC [JFGV . Voit tilata tuotteita sähköpostilla kirjamyynti@kansanuutiset.fi tai puh. 020 774 004 www.selry.fi Ainutlaatuinen omaelämäkerta mieheltä, joka muutti maailmanpolitiikan kulun.Valtiomies kertaa elämänvaiheitaan Kaukasuksen reunamilla vietetystä lapsuudesta aina vuosiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä eli maapallon silloisen toisen suurvallan korkeimmalla paikalla. 29 ? Paperiliitto r.y. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki vaihde: 010 77031 www.jhl.fi JHL-kirjaamo@jhl.fi JHL:n työttömyyskassa puh. Miten otamme sen vastaan? Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki (09) 613 116 www.pau.fi 22? Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry Mihail Gorbat?ov: Näin sen muistan PL 213 00531 Helsinki p. alv:n
kärkihanke vailla konkretiaa KU:N ARKISTO/ LAURI HANNUS » Kulttuuri on nostettu hallitusohjelman kärkihankkeeksi, johon ei kohdistu suoria leikkauksia. Samalla hallitus tunnustaa useissa tutkimuksissa todetut taiteen hyvinvointivaikutukset, minkä toivomme tuovan työtä ja toimeentuloa myös kuvataiteen kentälle, sanoo toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen. Taiteilijaseura esittää huolensa siitä, etteivät kaikki kulttuurin ja taiteen leikkaukset ole vielä selvillä. Seura myös huomauttaa, että Suomessa kuvataideala on jäänyt resursoinnissa jälkeen muihin taiteenaloihin verrattuna. Taiken julkaisemat Taiteilijan asema ?tutkimukset puolestaan osoittavat, että kuvataiteilijoista noin kolmannes elää köyhyysrajan alapuolella. . Toivottavasti päättäjillä on ymmärrys siitä, että laadukkaat kulttuuripalvelut edellyttävät asiantuntevia tekijöitä ja tuekseen osaavan kulttuurihallinnon, toteaa toimin- nanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista. . Nyt on oikea aika nostaa kuvataiteen asemaa, ei heikentää sitä, toteaa seuran puheenjohtaja Satu-Minna Suorajärvi. Minna Sirnö pitää tärkeänä, että myös taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämisessä otetaan konkreettisia edistysaskeleita. Hän muistuttaa, että koulutuk- » Hallituksen leikkaukset tulevat sattumaan myös heikosti toimeentuleviin kuvataiteilijoihin. seen kohdistuvat leikkaukset koskettavat myös taiteilijoiden työpaikkoja ja työmahdollisuuksia. . Edelläkävijäkunnissa kulttuurin merkitys elinvoimatekijänä ymmärretään varmasti, mutta miten on muissa kunnissa? Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry esittää kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle osoitetussa avoimessa kirjeessä huolensa koskien kuntien lisääntyvästä itsemääräämisoikeudesta kulttuuripalvelujen järjestämisessä Yhdistys korostaa teatteriden olevan merkittävä työllistäjä, ja että kattava teatteriverkosto mahdollistaa monipuolisen ja laadukkaan ohjelmiston ympäri maata. ?Pidämme laajaa teatteriverkostoamme kansallisena ylpeydenaiheena. Ministeriön ja virkamiesten puolelta toki koetetaan korostaa taiteen itseisarvoa ja merkitystä. Sitä, että taide ja kulttuuri nostetaan hallitusohjelmassa kärkihankkeeksi, on Sirnön mielestä positiivinen yllätys. TUOREESEEN Ei suoria leikkauksia, mutta... Muun muassa Suomen Taiteilijaseura ehti jo kiittää hallitusta kulttuurin nostamisesta kärkihankkeeksi. 18 Hallitusohjelmassa korostetaan taiteen hyvinvointivaikutuksia. . Rakennettua teatteriverkostoa voisi käyttää muidenkin taiteenalojen maakunnallisina tukipilareina.? Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.?. Hallitus haluaa lisätä kuntien valtaa päättää erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa. Kulttuurikenttä ei huokaise helpotuksesta. hallitusohjelmaan on kirjattu säädettäväksi laki, jonka perusteella kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, miten ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja. Uusi lainsäädäntö käsittää muun muassa lain vapaasta sivistystyöstä, taiteen perusopetuksesta, kirjasto-, nuoriso- ja museolain, lain kuntien kulttuuritoiminnasta sekä teatteri- ja orkesterilain . Parhaimmillaan voidaan luoda uusia työllistymismahdollisuuksia kulttuuriammattilaisille ja lisätä kulttuurin saavutettavuutta. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten korostaminen näkyy hallitusohjelmassa vahvasti. . Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon koulutetaan tulevia taiteilijoita, vaan myös siitä kuinka paljon nykyisillä taiteilijoilla on töitä. Sirnö huomauttaa, että kulttuuri-, taide- ja media-alan koulutusta on muutenkin karsittu viimeisen viiden vuoden aikana. . Säveltäjä Minna Leinonen, Rondo 6/2015 Kulttuuri . Uusia työllistymismahdollisuuksia voi kuitenkin syntyä julkisten palveluiden digitalisoinnin myötä tai palveluiden asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Minusta ymmärrystä ylikorostetaan aikamme taiteen kohdalla. Uusi teos ei ole matemaattinen yhtälö, joka pitäisi ratkaista. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset eriarvoistuvat entisestään taide- ja kulttuuripalveluiden suhteen. Hallituksen leikkaukset tulevat sattumaan myös heikosti toimeentuleviin kuvataiteilijoihin. Toisaalla korostetaan esimerkiksi taiteen perusopetuksen vahventamista ja toisaalla sitä koskeva lainsäädäntö on norminpurun kohteena, ihmettelee Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtaja Minna Sirnö. Sirnö mainitsee myös kulttuurieuron (valtion kunnille maksama asukaskohtainen yksikköhinta kuntien kulttuuritoimintaan), joka tähän asti on mahdollistanut esimerkiksi taiteen ammattilaisten palkkaamisen kuntiin. . B kulttuuri Uutta musiikkia ei tarvitse ymmärtää! Silti siitä voi nauttia. Taiteen ammattilaisissa on paljon myös palvelumuotoilun ammattilaisia. Alan työllisyys huolettaa Myös Akavan Erityisalat kiittää hallitusohjelman kulttuuripainotusta.
Liput 4?9 euroa. Michael Leigh on Sodankylän nimekkäin vieras » Juhla alkaa keskiviikkona Peter von Bagh -matinealla. haikeissa merkeissä pyörähtää käyntiin Sodankylän elokuvafestivaali keskiviikkona 10. Nytkin uusia töitä tekijöineen nähdään runsaasti. SAKSALAINEN SCHRAMMFILM Saksalaisen nykyelokuvan merkkiohjaaja Christian Petzold saapuu elokuvineen Sodankylään. THIN MAN FILMS Michael Leigh ohjaamassa elokuvaansa Mr. KAHDESTOISTA Annikin Runofestivaali järjestetään lauantaina Tampereella teemalla Syntyjä, syviä. Tapahtuman ulkomaisena vieraana on jamaikalainen dubrunouden pioneeri Mutabaruka (kuvassa). kukapa muu kuin Hoss. SODANKYLÄSTÄ on tullut 2000-luvulla yhä tärkeämpi uuden kotimaisen elokuvan esittäytymisfoorumi. kerran järjestettävä festivaali on muun ohjelmistonsa ohella myös festivaalijohtajana alusta asti mukana olleen, mutta viime syksynä kuolleen Peter von Baghin (1943? 2014) muistojuhla. lmejä ja muistellaan hänen elämäntyötään. Elokuva nähdään sekä torstaina että lauantaina. Turner (2014). Ihmissuhteiden kipeitä, koskettavia ja koomisia törmäyspisteitä taitavasti kuvaava Leigh on suuren yleisön kuultavissa lauantaina festivaalin aamukeskustelussa koululla. Christian Petzold (s. 1960) on toinen eurooppalainen merkkiohjaaja festivaalilla. 1970-luvun alussa uransa aloittanut taiteilija on vai- kuttanut suuresti reggaen rytmejä ja runoa yhdistelevän dub-runouden syntyyn. 1957) näyttelemä visuaalisesti huima Mr. Pääosassa nähdään . 15.30 Peter von Bagh -matinea, Lapinsuu. 16.00 von Bagh: Kreivi (1971), iso teltta. 20.15 Avajaisnäytös. Kansainvälisessä osuudessa äänessä ovat elokuvaohjaaja, -näyttelijä ja -kriitikko Bernard Eisenschitz ja usein Sodankylässä esiintynyt kriitikko Olaf Möller. HIEMAN ENGLANTILAINEN Michael Leigh (s. 1943) on elokuvineen on Sodankylän juhlien helmiä. Ensi-ilta. 22.30 Leigh: Makea elämä (1990), Lapinsuu. Elokuvajuhlien perustajajäseneltä Anssi Mänttäriltä nähdään juuri valmistunut uutuus nimeltään Musta koira olkapäällä (2015). Se kertoo Martta Koskisesta, kommunistista, joka sai viimeisenä naisena Suomessa kuolemantuomion vuonna 1943. Petri Kotwicalta nähdään hänen uutuutensa Henkesi edestä (2015). Tämä suomalais-irlantilainen yhteistuotantoelokuva on trilleri, joka kertoo kolmen ihmisen välille jännittyvästä psykologisesta draamasta, jossa risteilevät valehtelun, syyllisyydentunnon, katumuksen ja anteeksiannon teemat. Lukuisista näyttelijävieraista paikalla ovat muiden muassa Antti Heikki Pesosen Päin seinää -elokuvan (2014) Armi Toivanen ja Eero Ritala sekä vastikään Moskovan festivaalin kilpailuun kelpuutetusta niin ikään Sodankylässä nähtävästä Jörn Donnerin elokuvasta Armi elää! (2015) sen päätähti Minna Haapkylä. Konkareista paikalla on ainakin von Baghin Kreivi -komediassa (1971) esiintyvä Kirsti Wallasvaara. Jouko Huru 19. Tämä vivahteikas DDR-kuvaus maastapakoa hautovasta nais- » Sodankylästä on tullut yhä tärkeämpi uuden kotimaisen elokuvan esittäytymisfoorumi. lääkäristä (Nina Hoss) nähdään Sodankylässä perjantaina. Petzoldin sävykkäässä avioliittotrillerissä Yella (2007) on naispääosassa niin ikään ohjaajan luottonäyttelijä Hoss. kesäkuuta. Jo 30. KU ANNIKIN RUNOFESTIVAALI la 6.6. klo 11?22 Annikin puukorttelissa Tampereella. Petzoldilta esitetään ainakin viisi elokuvaa. Suomessa Yle Teema esitti Petzoldin Barbaran (2012) huhtikuussa 2015. Barbarassa kuvataan reaalisosialismin epäluulon ilmapiiriä entisessä DDR:ssä. Puhujina kuullaan suomalaisista ainakin tutkija Sakari Toiviaista ja tuottaja-ohjaaja Jouko Aaltosta. Hän on brittiläisen elokuvan aatelia ja edustaa vanhan- koulun nautinnollista taide-elokuvaa. Leigh?n viimeisin Suomessa nähty elokuva on legendaarisen Timothy Spallin (s. Ensi-ilta. 17.45 Ville Suhonen: Ompelijatar (2015), pieni teltta. Turner. FESTIVAALITÄRPIT Keskiviikko: 10 . Se kertoo moniselitteisen tarinan keskitysleiriltä palaavasta naisesta ja sodanjälkeisestä Berliinistä. Hän esiintyy Suomessa ensimmäistä kertaa spoken word -esiintyjänä. Lavalla nähdään myös belgialainen Swoon, joka on videorunouden kansainvälisesti tunne- tuimpia nimiä. Suomalaisesiintyjiä ovat Saila Susiluoto & Antikythera, Jukka Nousiainen, Juha Valkeapää, Pekko Käppi, Jonimatti Joutsijärvi, Vapaat Radikaalit -yhtye, Ima Aikio & Miro Mantere sekä Wimme Saari. Festivaalitaiteilija on tänä vuonna Hanneriina Moisseinen, joka myös esittää Laulu-dokumentista tuttua musiikkia. Kaurismäki täyttää syksyllä 60 vuotta. Dokumenttien ensi-illassa nähdään myös Ville Suhosen Ompelijatar (2015). Niin ikään filkkareiden perustajajäsen Mika Kaurismäestä esitetään Juha Suomalaisen Yle Teemalle ohjaama Ammatti elokuvantekijä (2015). lkkareiden perustajajäsen akateemikko Aki Kaurismäki pitää Petzoldia yhtenä Euroopan parhaista elokuvaohjaajista. Michael Leigh: Vera Drake (2004), Lapinsuu. 20.30 Dome Karukoski: Mielensäpahoittaja (2014), iso teltta. 23.00 Christian Petzold: Yella (2007), Lapinsuu. 01.00 Anssi Mänttäri: Musta koira olkapäällä (2015), pieni teltta. Ensi-ilta. Torstai: 10.00 Aamukeskustelussa Christian Petzold, koulu. 12.30 Leigh: Suuret toiveet (1988), koulu. 12.45 von Bagh: Sinitaivas (1978), pieni teltta. 15.30 Jean-Luc Godard: Näkemiin kieli (2014), Lapinsuu. W. Häntä pidetään 1990-luvulla syntyneen Berliinin koulukunnan johtavana hahmona. Sodankylän . Festivaalilla nähdään laaja otos hänen tuotannostaan. Elokuvajuhla alkaa keskiviikkoaamuna Peter von Bagh -matinealla. Siinä esitetään Baghin lyhyt. Turnerista (1775?1851). Sodankylässä nähdään seitsemän Leigh?n elokuvaa. Festivaalivoittoja hän on saanut elokuvillaan Alastomat (1993), Salaisuuksia ja valheita (1996) sekä Vera Drake (2004). Se kertoo kuuluisasta taidemaalari Joseph M. Petzoldin tuorein elokuva Phoenix (2014) esitetään lauantaina
Kumpihan noista on Alli, helsinkiläiset aprikoivat Paasikiven patsaan edessä, mutta Lahdentiellä jäykempi hahmo on ilman muuta Hollo ja pyöreämpi hänen vaimonsa Martta. Hollolan taustalla lienee Holloksi kutsuttu mies, sillä vain harvat paikannimet juontuvat uskomustarinoista, erikoisista sattumuksista tai mehevistä lohkaisuista. taustalla on saamen ?gállis? (genetiivimuodossa ?gállá?), Kallavesi on Ukonjärvi. pilailumielessä . Kalvitsa, Savon radan liikennepaikka, sai nimensä talosta, jonka ensimmäinen omistaja oli Carl Schadewitz. Ennen Kantalahtea ohitetaan vielä Hiipinä, Apatity, Pitkula, Haapajärvi, Afrikanda, Niska, Poljarnyje Zori ja Pinjärvi. Dmitri Medvedevillä pitäisi olla Hiipinässä suomalais-italialainen hirsilinna, mikä sopii tietysti Kuolan monikansalliseen historiaan. Junalla ohi ajavat eivät näe enää lupsakkaa kauppakaupunkia, vaan betonisen Kouvostoliiton. Allegron aikatauluissa Kouvola on viimeinen asema ennen rajaa ja kolmannes pietarilaisten viisumeista käsitellään nykyisin siellä, joten mielikuvat Venäjän esikartanosta ovat kaiketi vahvistumaan päin. Kouvolan nimi syntyi niin, että väkevää miestä alettiin verrata kouvoon eli karhuun. Hollolan kirkko oli katolinen, mutta ortodokseille niin tärkeä Pyhä Yrjö, Kappadokian prinssi, sai sinne alttarin ja veistosryhmän, jossa poseerasivat myös prinsessa, lohikäärme ja hevonen. Tarinoiden mukaan Hollolan kirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta, minkä kunniaksi pariskunnalla on Lahdentien varressa karhea muistomerkki. vähäväkisten yhteisöihin ja maantieteellisesti syrjäisiin sopukoihin. Ilomantsissa ja Sievissä on Jerusalem, Kalajoella, Siikaisissa ja Viitasaarella Egypti sekä Lieksassa Egyptinkorpi. Kauvatsalla on Emmauksenmäki, Mikkelissä Jaakopinlähde, Sallassa Golgatanharju ja Mäntsälässä, eksoottisten nimien kotipesässä, vielä Öljymäki. MAAMME AINUTKERTAISIIN paikannimiin kuuluu Kapatuo- sia, joka tarkoittaa Hollolan kirkon naapuria, jyrkkäreunaista linnavuorta. Kun merkillistä Kapatuosiaa on sanottu myös Kappadoosiaksi, läksynsä lukenut alkaa aavistella, että tässä puhutaan Turkin Kappadokiasta, missä kokoontui varhaiskristillinen seurakunta. Linnavuoren nimi on jäänne niiltä ajoilta, jolloin idän kirkon vaikutus ulottui Hämeeseen asti. Hämeestä KeskiSuomeen ulottuva Päijänne ei ole näet ainoa laatuaan, vaan Päijänteitä on myös idempänä, eritoten vaikeassa suomaastossa. Osalla näistä pikkujärvistä on savolainen pilanimi ja osalla ilmeisesti muinaisnimi, mutta oikeita on matkijoista kovin vaikea erottaa. Kallavesiä on vain kaksi, mutta nimen merkitys ei sittenkään avaudu. Puut ovat poikkeuksia ja poikkeuksia ovat myös Lohjan Hormajärvessä esiintyvä horsma ja Raatteen tiessä esiintyvä raate. Mutta ajatellaanpa talvisodan sijasta Suomen sotaa: mitä tarkoittaa Juuttaan taistelun ?juuttaa?? Kyseessä ei ole kasvi, lintu eikä kala, vaan talonnimi Juutas ja sen genetiivimuoto. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Seinäjoelle nousi rautatieläisten asuttama Kapernaumin alue ja Riihimäelle kaksi asuinkasarmia, joista toista sanottiin Kapernaumiksi ja toista Peetlehemiksi. Häistä kuulu Kaanaa poiki kaimoja Helsinkiin, Tampereelle, Poriin, Raisioon ja Mäntsälään, missä Kaanaa oli iso kartano. on kuitenkin raihnainen vanhus eikä mikään Ukko Ylijumala, jolla olisi suuriin vesistöihin luonteva yhteys. IMATRA, IKIVANHA nimi, odottaa niin ikään ratkaisuaan. Maallikon mielestä Imatrankoski ja Kuolan Imandrajärvi ovat siskoksia, mutta imeä-verbiä pidemmälle ei tälläkään tutkimuslinjalla ole päästy. Muurmannin eli Kirovin rata myötäilee Imandran rantaa ja yksi sen asemista on Imandra eli Imantero. Suomalaisen paikannimikirjan (2007) mukaan ?gállis. Kun Kärkölän Hongistossa tehtiin 1750-luvulla isojako, sinne syntyi kaksi uudistaloa, Jeriko ja Damaskus. Raamatulliset nimet saattavat liittyä taloihin, mutta vielä useammin ne liittyvät . Äiti Eufrosine Jeriko oli vain piikatyttö, mutta hänen sukunimensä periytyi vauraasta talosta. Saamelaiskieliä haravoinut Matthias Castrénkin saapui keväällä 1842 suurin toivein Imandralle, mutta väki pälpätti pelkkää suomea. Entä mitä on sanottava Afrikandasta. Kuumaa kuin Afrikassa, radanrakentajat kansanetymologian mukaan valittivat ja ristivät seuraavan aseman Afrikandaksi. Nimi herätti hilpeyttä, mutta kun asemakylän viereen rakennettiin Afrikanda-2, suljettu sotilasalue, asukkaita ei kai liiemmin naurattanut. Napaseudun hirveästä kuumuudesta kirjoitti ensimmäisenä Pytheas, Marseillen suuri poika, joka retkeili noin vuonna 325 eaa pohjan perillä ja näki omin silmin myyttisen Thulen. Samaan umpisavolaiseen sukuun kuuluivat professori Leo Harmaja, alkuaan Schadewitz, ja hänen tyttärensä, runoilija Saima Harmaja. Rautateiden historiaan liittyvät myös raamatulliset Kapernaumit. Olaus Magnus sijoitti yhtä myyttisen Bjarmian Kuolaan, mutta skandinaavina hän hymähti Pytheaalle ja muille antiikin viisaille, joiden mielestä öin ja päivin paistava aurinko kärvensi ihmiset karrelle. PALATKAAMME SUOMEEN. Jos ?kallan. Ja kun Kouvo rakensi joskus 1300-luvulla Kymijoen rantaan savupirtin, hänen tilastaan tuli vähitellen Kouvola. Eläinpohjaisten paikannimien taustalla piilee enimmäkseen ihmisiä, mistä kertoo epäsuorasti se, etteivät kasvit nimistössä juuri juhli. Pirjo Hämäläinen Imatra, Imandra, Imantero MITÄ KUMMALLISEMPI paikannimi, sitä helpompi on keksiä sille selitys. Betlehem, Brasilia, Egypti, Frankrike, London, Marokko ja Upsala olivat puolestaan Kaa- 20 » Junalla ohi ajavat eivät näe enää lupsakkaa kauppakaupunkia, vaan betonisen Kouvostoliiton. naan ja Sälinkään torppia. Mäntsäläläinen Oskari Lylykorpi, varhainen sosialisti ja kansanedustaja, tunnettiin nuorena Jerikon Oskarina. Ja mitä tunnetumpi paikannimi, sitä vaikeampi on selitystä edes aavistaa. Päijänteen etymologia on oppineiden ponnisteluista huolimatta hämärän peitossa, sillä järven nimi on välittynyt vieraasta muinaiskielestä saameen ja siitä edelleen suomeen. Tulokseen olisi ehkä päästykin, ellei Savon heimo vääntelisi niin hanakasti leukojaan. Selityksenä on silmiinpistävän usein muinaissuomalainen tai saksalaisperäinen etunimi, pilkkanimi tahi lisänimi. LOPUKSI LUON katseen Kouvolaan, jonka maineen yksi ainut kolossi, Pohjola-talo, on totaalisesti pilannut