Kansan Uutiset 04.09.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pauli 29. Hinta 3,50 ? 36-003251-1536 36 www.kansanuutiset.fi Viikko 36 Perjantaina 4.9.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ ö: l i t ä K t ta u a k rak an sod lä el kesk 4 s. 1 Stalinin vainoissa riittää tutkimista s. 10-12 Jätevesien kertomaa 6 Ukraina 24 St. 26 Kon?iktit ja ilmastonmuutos pakolaiskriisin taustalla » Tutkija ennakoi muureja myös lähtömaihin s
Yleisimmät työkalut olivat pienehkö sähköruuvimeisseli ja kolvi. Matkapuhelinten menekki maailmalla kasvoi ja samaan aikaan hinnat laskivat 15?20 prosenttia vuodessa. Pääluottamusmies Lilja Laakso uskoi, että työpaikat on turvattu. Työntekijäpuolen mielestä ainoa huono puoli tehtaassa liittyi sen nopeaan kasvuun. Uuteen tehtaaseen palkattiin parhaimmillaan 40 työntekijää viikossa. Palkkataso ei ole täällä alhaisin eivätkä suomalaiset ole sen ahkerampia kuin kiinalaisetkaan. Yhtiö oli vielä Motorolan jälkeen maailman kakkonen matkapuhelimissa, mutta kiipeämässä ykköseksi. Henkilöstö kasvoi niin nopeaa tahtia, ettei Nokialla syntynyt samanlaista työyhteisöä kuin vakaammissa tehtaissa. Legendan mukaan juna ajettiin Sleesian alueen salaiseen Riese-nimiseen tunneliverkostoon, joka sen jälkeen räjäytettiin umpeen. Sama kehitys oli edessä muuallakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Nokian tavoite oli tehostaa tuotantoa 50 prosenttia vuodessa. . Koskaan ei tiedä, keiden kanssa tekee töitä seuraavassa vuorossa. Kiinan merkitys oli kasvussa. Suomessa on puhuttu tänä kesänä epämääräisestä tuottavuusloikasta. Ruot- » Uuteen tehtaaseen palkattiin parhaimmillaan 40 työntekijää viikossa. 2 Mikroskooppi oli tärkeä työväline Nokian Salon-tehtaalla. sissa oli jo yli 20 laitetta sataa henkilöä kohden. Kuvassa maanalaisen Riese-tunneliverkoston yksi sisäänkäynti Walbrzychissa Puolassa. 20 vuotta sitten Salon-tehtaalle virtasi uutta Nokia-väkeä NOKIA NOKIAN SALON-TEHDAS valmistui vuoden 1995 alussa. Työntekijöistä 60 prosenttia oli ollut alle vuoden talossa. Kai Hirvasnoro. Mutta se on havaittu, että suomalaiset ovat oma-aloitteisia ja ryhmätyökykyisiä, kehui Rintanen. Päivä siis paistoi Saloon. Tehtaanjohtaja Lauri Rintanen kertoi, että työ on paljolti testausta. Tämä näkyi etenkin Salossa. Viikkolehti sai seurata valkoisissa antistaattisissa puvuissa työskenteleviä lasin takaa. Näky toi mieleen muurahaispesän. Syyskuussa 1995 kännyköiden tekijöitä oli 1 250. Tuotantotiloihin ulkopuolisia ei päästetty teollisuusvakoilun pelossa. Rintasen mukaan vain muutamassa vuodessa jokaisella pohjoismaalaisella olisi oma matkapuhelin. Kansan Uutiset, Viikkolehti 4.9.?10.9.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.14 C Keskustelu s.20 D Ulkomaat s.22 E Pelit s.28 Kannen kuva: Lehtikuva/Aris Messinis Ajankuva LEHTIKUVA/TEEMU SALONEN PUOLALAISVIRANOMAISET KERTOIVAT löytäneensä saksalaisten panssarisen aarrejunan Walbrzychin maakunnasta sen jälkeen, kun olivat saaneet asiasta vinkin saksalaiselta ja puolalaiselta aarteenetsijältä
Suuret hoivayritykset ovat kaappaamassa yhä sote-palvelujen kustannuksia verovaroin, kuntien valtionnäyttää kiihdyttävän suuremman osuuden kuntien sosiaali- ja terveyspotista. osuuksilla sekä asiakasmaksuilla. palvelujen ulkoistaSuuri joukko kuntia varautuu hallituksen sote-uudistukSote-palvelujen rahoituksesta syntyykin kolmiomista. seen yksityistämällä palveluja. draama, jossa osallisina ovat valtio, kunnat ja sote-uudisAlan valvova viranomainen Valvira arvioi elokuussa tuksen myötä perustettavat itsehallintoalueet. Tämä on Juha Sipilän hallituksen sote-ratkaisusta arvioitu tarvitsevan 10 miljardia verotuloja sote-palvelujen linjattujen askelmerkkien mukaista. järjestämiseen. Kunnissa yksityistämistä perustellaan palvelujen karSumma ei pienene, vaikka se siirrettäisiin sote-alueikaamisella kuntalaisten tavoittamattomiin. RahoitukSote-palvelujen rahoitus on täysin auki. sen järjestämisessä on taattava kansalaisten Rahoitus siirtyy pois kunnista, ja vahvaksi yhdenvertaisuus. vaihtoehdoksi on noussut valtion rahoitus. Sote-palvelujen rahoitus on täysin auki. Tämä on den vastuulle. Sote-uudistus näyttää kiihdyttävän palvelujen ulkoissaattaa tulla kompastuskivi koko hankkeelle. Tasa-vero kohLEHTIKUVA/MILLA TAKALA luja, ja vellonta ja epävarmuus sote-uudistuktelee epäoikeudenmukaisesti pienituloisimsen ympärillä ovat kypsyttäneet ulkoistamista pia, mikäli sitä ei oteta huomioon kunnallisvastustavia kuntapäättäjiä. Sote-uudistuksen verotuksen tavoin. On totuuden hetki. Tästä kuu. Tämä on yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuden kohoavan kitkerämpi poliittinen kamppailu kuin päätös itsehallinmuutamassa vuodessa 40 prosenttiin. Sote-ratkaisu leikkaa väistämättä den 2018 alkuun mennessä, jolloin sote-lakien kuntien päätösvaltaa olennaisesti valtaosan pitäisi tulla voimaan. Varovaisesti voisi arvioida, että eivät ole. Kuvassa potilas saa Tämän myötä kuntien ja valtion verotus jousirpa.puhakka@kansanuutiset.? rokotuksen olkavarteen. Tape Sanottua » Ovatko liitot kiinnittäneet ihmisparat! meidän pitäisi kai auTaa niitä? toTakai. kotonansa. ja ihan heti, kun saadaan omat asiamme kuntoon ensin. huomiota pieniin työpaikkoihin, pätkätyöläisiin, itsensä työllistäjiin, liikkuvaan työhön tai moniammatillisiin työnkuviin. Hallitus istuu ja hallitus kommentoi joka päivä, mutta miten käy hallituksen rock´n´roll? Se selviää ensi viikolla, sillä budjettiriihestä ei tulla ulos pelkillä prosessikaavioilla. Ay-liike on edelleen kiinni normaalityösuhteessa oleviin normaaleihin palkansaajiin. Professori Harri Melin, Elintae 7/2015 © TARMO KOIVISTO 3. Veropalvelujen keskittyminen suurille palvelujentuottajille jatremontti on mittava ja herättää suuria intohimoja. Keltä leikataan ja kuinka paljon? LEHTIKUVA/RONI REKOMAA Pääkirjoitus Kilpajuoksu kuntien sote-rahoista kiihtyy KILPAILU KUNTIEN sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoista tuu perinpohjaiseen remonttiin. Kunnat ovat kattaneet » Sote-uudistus kiristyy. Valtion on tamista. Nykyhallituksen vatukuntien budjettivallasta siirtyessä vaaleilla loinnilla aika ei riitä perusteelliseen valmistevalittaville itsehallintoalueille. luun eikä kansalaiskeskusteluun. Myös itsehallintoalueiden siivellä toteutuu mittava palvelujen uusjako veronmaksukyky vaihtelee, ja palveluiden suurhoivayritysten ja kuntien kesken. yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarvitaan Palveluja yksityistävät kunnat käyvät taisalueiden välistä tasoitusjärjestelmää. telua myös omasta päätösvallastaan yksityisKyetäänkö veroremontti viemään läpi vuotämällä. Myös yksityisten toalueiden sopivasta määrästä, joka sekin on vaikea. Päätettävä on myös veron luonteesta: onko myönteinen motiivi sote-palvelujen ulkoistamiselle. Moni se progressiivinen vai tasa-veron kaltainen erillinen sotekuntapäättäjä on halunnut ulkoistaa palvemaksu tai jokin muu malli
9 / Kurvit suoriksi: Jukka Parkkari s. Heissä on enemmän naisia ja lapsia kuin turvapaikanhakijoissa. Perussuomalaiset organisoi ja vastusti Keuruun vastaanottokeskus olisi ollut Suomen suurin. Pihlainen ei saanut uhkauksia. Lisäksi perussuomalaiset organisoivat ihmisiä kaupungintalolle ennen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokoontumista. Paikalla oli poliiseja turvaamassa kokousta. . A kotimaa Perjantai 4. Enemmistö kokoomuslaisista kannatti vastaan- » Pakolaiset käyttävät rahaa kaupoissa. Lisäksi tyhjänä oleville tiloille olisi saatu käyttöä. ottokeskusta. Pihlainen on ainoa vihreiden jäsen kaupunginvaltuustossa. Kiintiöpakolai- silla on UNHCR:n myöntämä pakolaisasema. . Näiden ryhmien enemmistö vastusti vastaanottokeskusta. Hän toimii SDP:n valtuustoryhmässä. Sinne olisi voitu majoittaa noin 500 ihmistä. Keuruulla asuu noin 10 200 ihmistä. Keuruun kaksi suurinta valtuustoryhmää ovat keskusta ja SDP. Keskisuomalaisessa kaupungissa mietittiin, että turvapaikanhakijoista 80 prosenttia olisi nuoria miehiä. Pihlainen pohtii, että vastaanottokeskuksen perustamista voisi yrittää uudelleen ehdottamalla kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Keuruun kaupunginvaltuustossa ei ole vasemmistoliittolaisia. Pihlaisen mukaan useita päättäjiä painostettiin ja uhkailtiin vastaanottokeskuksen takia. Tuusulassa aloite on jo tehty. käsitellään todennäköisesti pian uudelleen. syyskuuta 2015 Anni Ahlakorpi s. 13 LEHTIKUVA/RONI LEHTI Suomen punaisen ristin Turun Pansion vastaanottokeskuksen pihalle pystytettiin tiistaina telttoja turvapaikanhakijoiden, keskuksen työntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin. Yhteensä paikalle oli tullut 100 henkeä, joista saliin mahtui 42.. Teltat tuovat tilapäistä helpotusta keskuksen tilanahtauteen. Ikävä ilmapiiri hidastaa, ei lannista » Hylätty tai epätodennäköinen vastaanottokeskus ei kaada kunnallispoliitikkojen intoa. Keuruulla palattaneen asiaan uudella aloitteella ja taktiikalla. Eniten vastaan olivat perussuomalaiset. Keuruun kaupunginvaltuuston jäsen Jouko Pihlainen (vihr.) toteaa, että todennäköisesti hän on mukana uuden kierroksen aloittamisessa. Keuruun kaupunginvaltuusto hylkäsi vastaanottokeskuksen perustamisen entisen pioneerirykmentin tiloihin äänin 21?14. KEURUUN VASTAANOTTOKESKUSTA 4 Pihlainen arvelee, että syy kaupunginvaltuuston päätökseen liittyi tulijoihin. 6 / Pekka Sauramo s
Vastaanottokeskuksen hylännyt Forssa miettii asiaa uudelleen. Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan vastaanottokeskuksen perustamiseksi ei tarvita kunnan hyväksyntää. Tällä hetkellä Hyrylän varuskunta kokonsa puolesta sopisi varmasti parhaiten tähän tarkoitukseen. Maahanmuuttovirasto ei ole edennyt asiassa. . Ensi vuoden elokuusta alkaen lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa, kun toinen vanhempi on työttömänä tai muusta syystä kotona. Yleensä kokouksissa on ehkä kymmenen henkeä. Kaupungin maine koki kolauksen Pihlaisen mielestä Keuruun maine kärsi. Yhtäkkiä tulee isohko asia. Noron mukaan vastaanottokeskus kannattaisi sijoittaa Hyrylässä sijaitsevan entisen varuskunnan alueelle. Samaa mieltä on ylitarkastaja Visa Knape Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä. . Yhdysvallat valitsi sen tien seitsemän Luca Visentini huomauttaa, että talouskurin nimissä kreikkalaisten työehtoja on heikennetty ja sosiaalietuuksia leikattu. 5. Meidän kilpailuvalttimme ovat koulutus ja korkea laatu. UP/Birgitta Suorsa LEHTIKUVA/ARIS MESSINIS Yrityskohtaisuus ei luo kasvua Työolojen heikentäminen ja sosiaalietujen leikkaaminen talouden tasapainottamiseksi ovat Visentinin mukaan hyvin vanhanaikaisia ratkaisuja. . Itä-Euroopassa ei ole juurikaan yleissitovia työehtosopimuksia, mutta eipä siellä ole myöskään saavutettu riittävää kilpailukykyä eikä kasvua, Visentini huomauttaa. Parhaiten toimivat työmarkkinat saavutetaan hänen mukaansa, kun työehdoista sovitaan yleissitovilla työehtosopimuksilla ja niitä sovelletaan paikallisesti. Komissio muutti mieltään Euroopan komissiokin on Visentinin mukaan muuttamassa kantaansa ja asettumassa taas tukemaan kolmikantaisia neuvotteluja ja yleissitovia työehtosopimuksia. . Kun leikkaukset koskevat tavallisia ihmisiä, heidän mielipiteensä pivuotta sitten. KU ?Talouskurista päätettävä demokraattisesti? » Euroopan tuleva UP/JARNO MELA ay-pomo haluaa toimivat työmarkkinat. tiukkoine ratkaisuineen osoittaa, että Euroopassa on selvä demokratiavaje. Ratkaisu on tehty täysin eurot edellä, sanoo Semi. Pakolaiset käyttävät rahaa kaupoissa. Komissio on ymmärtänyt, että Itä-Eurooppaan täytyy saada yleissitovat työehtosopimukset ja kolmikantainen neuvottelumenettely, sillä muutoin EU ei kehity tasapainoisesti. Sosiaalisten etuuksien polkemisella Eurooppa ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa. . Yksi oli SDP:stä, yksi vihreistä ja yksi Tuusulan puolesta -valtuustoryhmästä. Noro on ainoa vasemmistoliittolainen Tuusulan kunnanvaltuustossa. Noron mukaan osa pyydetyistä kieltäytyi allekirjoittamasta aloitetta. Noro ymmärtää heitä. . Se on myrkyllinen, ikävä. Teemu Saintula teemu.saintula@kansanuutiset.? . Miten 39 lapsen ryhmässä luodaan 20 viikkotunnissa sama pohja kuin kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa oleville. Päätökset näistä leikkauksista tehpääsihteeri Luca Visentini luottaa, että Euroodään Euroopan komissiossa ja Euroopan pan talous lähtee nousuun investoimalla, ei leikkauksilla. Keskuspankissa. Mukaan aloitteeseen lähti kolme kunnanvaltuutettua. Näin ajattelee Luca Visentini, joka valitaan Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n (ETUC) pääsihteeriksi syyskuun lopussa. Visentini huomauttaa, että talouskurin nimissä kreikkalaisten työehtoja on heikennetty ja sosiaalietuuksia on leikattu. Samaa vaadittiin Espanjalta, kun se tarvitsi väliaikaista tukirahoitusta Euroopan unionilta. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n . Orpon mukaan asiassa edetään vielä vapaaehtoisuuden pohjalta. Hyrylä on vahvoilla Tuusulassa Tuusulan kunnanvaltuutettu Seppo Noro (vas.) teki valtuustoaloitteen vastaanottokeskuksen perustamisesta kuntaan. LEHTIKUVA VARHAISKASVATUKSEN ryhmäkoot kas- vavat ja varhaiskasvatusoikeutta rajataan jo ensi vuonna, koska päivähoitooikeuden rajausta aikaistetaan. Euroopan keskusa g a Prop o t h tovuudesta luopuminen pankin tehtävänä on e ö y sitovia t ovat hänen mielestä vaspuolustaa yhteistä vaisia ja kolm tavirtaan kulkemista. Ensimmäiset talouskasvun tää saada kuuluviin. merkit näkyivät kolmen vuoden kulutVisentinin mukaan Euroopan keskuspankin pitäisi neuvotella säästöpäätua, ja nyt maan talous kasvaa kovaa vauhtia. töksistä kansalaisia edustavien tahojen kanssa. Työajan pidennys ja työyleisa d n ehtosopimusten yleissi. Lisäksi tyhjänä oleville tiloille olisi saatu käyttöä. Vastaanottokeskuksia suunnitellaan eri puolille Suomea. Nehän neuvottelevat työehdoista ja sosiaalietuuksista kansallisella tasolla. KREIKAN TALOUSKURIMUS väällä paluusta kolmikantaisiin neuvotteluihin ja yleissitoviin työehtosopimuksiin. Sama kehitys on meneillään Espanjassa. . Irluuttaa, mutta ei yksitsopimuk votteluja lannissa sovittiin keu e n täisen jäsenmaan taloia is kanta atava utta tai eurooppalaisia an on sa a t s a v työmarkkinoita. Osa kaupungeista ja kunnista on hyväksymässä vastaanottokeskuksen, osa ei. Lisäksi kaupungilta jää saamatta turvapaikanhakijoista ja pakolaisista saatava hyöty. . Tuusula tai kiinteistön omistaja ei ole ottanut yhteyttä Maahanmuuttovirastoon, joten sitä korttia ei ole vielä toistaiseksi käännetty. Tuusulan kunnanjohtajan Hannu Joensivun mukaan Noron ja muiden allekirjoittajien valtuustoaloite käsitellään normaaliin tapaan. Uudellamaalla sijaitsevassa Tuusulassa asuu noin 38 400 ihmistä. Noro ei ajattele, että vastaanottokeskuksesta pitäisi olla mitään erityistä hyötyä. . Lisäksi toiminnan on oltava päivittäistä ja pedagogiikkalähtöistä, edellyttää OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semi. Päiväkodin 3 vuotta täyttäneiden kokopäiväpaikalla olevien ryhmässä on ensi vuonna 24 lasta, kun heitä on nyt 21. Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiä tehtäviä on saada tämä propaganda yleissitovia työehtosopimuksia ja kolmikantaisia neuvotteluja vastaan loppumaan. Viisaampaa olisi vauhdittaa taloutta investoimalla. . Jos ryhmä muodostetaan vain osapäivähoidossa olevista lapsista, ryhmän koko voi olla jopa 39. . Aina löytyy maita, joissa valmistetaan tavaroita Eurooppaa halvemmalla. Siihen an. loppuma pitää saada muutos. Tasapaino saataisiin perustamalla demokraattisesti valittu euromaiden neuvosto, jonka kanssa EKP:n tulisi neuvotella. EU:n jäsenmaiden ministerien muodostama ministerineuvosto tai Euroopan parlamentti eivät Visentinin mukaan riitä täyttämään demokratiavajetta. Ihmisiä on autettava. Noron mielestä ilmapiiri pakolaisia vastaan on Suomessa heikko. . OAJ pitää oikeutta 20 tuntiin liian pienenä. Ennen kuin euromaiden demokraattinen neuvosto saadaan perustettua, neuvotteluosapuolena voisivat olla Eurooppa-tason työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.
Onhan toki Juhan ja Alexinkin mielestä mukavampi, kun luokkien välisen kamppailun sijaan kamppailua käydään luokkien sisällä. NIIN SANOTUN yhteiskuntasopimuksen kaataminen työnantajien kohtuuttomilla vaatimuksilla on osa tätä vastakkainasettelua. Ylijäämä valuu pissan mukana jätevedenpuhdistamoille, joissa osa typestä kyetään puhdistamaan. On hienoa, että pakolaiskysymyksessä Suomi kunnioittaa kansainvälisten Kun ay-liikkeestä sopimusten asettamia velvoitteita, tehdään tarinan ja että poliitikoilta roisto, käännetään löytyy halua auttaa hädänalaisia ihmihuomio pois Samalla se kuimiljonääriministerien siä. tenkin osoittaa, että ja suuryritysten hallituksen valitsema leikkauslinja ei verovenkoilusta. ole pakon sanelema, vaan täysin kiinni poliittisesta tahdosta. Turkulaisena Vieno sutimistamme proteiineista. Ihmisen elimistö tarvitsee kaksi grammaa typpeä päivässä, , asvavat k t li mutta keskie k s ?Mu tö vertosuomay mpär is a t t u m lainen nautu.? tii sitä 12 . Naudanlihan kulutuksen kasvu ja erilaisten superproteiinituotteiden ylensyönti lisäävät vesistöjä rehevöittävän typen kokonaismäärää jätevedenpuhdistamoilla. Muskelit kasvavat, mutta ympäristö pilaantuu, toteaa Vieno. sihdataan niin puhtaaksi kuin mahdollista, mutta kaikkea ei saada haaviin. 15 pilaantu grammaa. Typpi on peräisin nautmii Turussa. Vaikka hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ovat nimellisesti irtisanoutuneet perussuomalaisten rasismista, on tilanne heillekin varsin edullinen. Vesistöihin valuu jäämiä lääkkeistä, kauneudenhoidosta ja peseytymisestä. Vesistöjen puhtauden kannalta myös nautitulla ravinnolla on merkitystä. Jätevesitutkimukset kertovat, että Proteiinibuumi rasittaa syömme proteiineja roimasti yli tarlähisaaristoa peen. Viime vuosien proteiinibuumi näkyy jätevesissä. Kun leikkauslistalla ovat peruspalvelut, ihmisten hyvinvointi ja toimeentulo, on vain oikein protestoida ja kohdistaa protestit hallitusta vastaan, koska se on leikkausten takana. Samaan aikaan toiseksi suurin hallituspuolue lietsoo kansalaisia muukalaisvihaan. Siitä 8 000 kiloa kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille ja 150 kiloa päätyy vesistöihin. Vesistöihin kulkeutuvat lääkeaineet aiheuttavat muutoksia vesieläinten käyttäytymisessä, lisääntymisessä ja kehityksessä. Viime vuosien proteiinibuumi näkyy jätevesissä. kallis eikä kaikkea saada pois. Vesialan asiantuntijana pitkään työskennellyt ympäristötekniikan tohtori Nina Vieno tietää, että elintason kasvun myötä typpikuorma on ollut kasvussa jo kauan. . Samalla kun palstatilan saavat yksittäiset perussuomalaiset toimijat rasistisilla möläytyksillään, saa hallitus tehdä politiikkaansa melko rauhassa. Helsingin ja Turun seudun jätevesien typpikuorma kasvaa kolmen Nina Vienon jätevesiasioihin erikoisprosentin vuosivauhtia, ja rehevöittunut konsulttiyritys Envieno toitää vesistöjä. Esimerkiksi Kreikan humanitäärinen kriisi ei ole herättänyt vastaavaa auttamishalua, vaan ainoastaan vaatimuksia entistäkin tiukemmasta kuritaloudesta. » Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 6 Elintasomme » Jätevedet paljastavat elintapamme. Samalla kun autamme turvaa hakevia ihmisiä, vasemmiston tulee vaatia hallituksilta samaa tahtoa ratkaista leikkausten pahentamat työttömyys- ja köyhyysongelmat. Helsingin ja Turun seudun jätevesien typpikuorma kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia ja rehevöittää vesistöjä.. Prosessi on vaikea ja VEDENPUHDISTAMOILLA JÄTEVESI JÄTEVEDET IMEVÄT LÄÄKEJÄÄMIÄ Suomessa syödään vuodessa noin 100 000 kiloa kipulääke ibuprofeenia. Kolumni olumni Anni Ahlakorpi anni@vasemmistonuoret.? Kamppailu viety luokkien sisälle JUHA SIPILÄN hallitus tekee kovaa kuritalouspolitiikkaa. Mielialalääkkeiden on todettu tekevän kaloista itsetuhoisia, sillä ne poistavat kalojen vaarantajun. Jätevesien antibiooteista osa kulkeutuu vesistöön ja voi osaltaan edistää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä. ALL OVER PRESS SODAN VUOKSI apua tarvitsevia ja leikkauspolitiikan uhreja ei pidä asettaa vastakkain, mutta on tärkeää nähdä oikeiston kaksinaismoralismin taakse. Se leikkaa tavallisilta työssäkäyviltä, työttömiltä, näiden perheiltä sekä pienituloisilta vanhuksilta ? pakottaa heidät ?yhteisiin talkoisiin?, joihin omistava luokka saa halutessaan osallistua, jos keksii keinot. Leikkaukset ovat nostattaneet kansalaiset laajaan vastarintaan, eikä syyttä. Kun ay-liikkeestä tehdään tarinan roisto, käännetään huomio pois miljonääriministerien ja suuryritysten verovenkoilusta. Viime vuosikymmenien pahin pakolaiskriisi korostaa tilannetta omalla tavallaan
Ne voivat olla terveysriski ja ympäristöriski. Älä käytä vessaraikastinta. 2. Myös yksittäisen kuluttajan valinnoilla on merkitystä, sillä 15 prosenttia typestä on peräisin yhdyskuntajätevesistä. Turussa jätevesi valuu kapeiden ja matalien salmien kautta Airistolle. Kosmetiikan viherpesu huijaa kuluttajia. . Älyvaatteiden järkeä on hyvä kyseenalaistaa, toteaa Vieno. Myös ihan tavalliset keinokuituvaatteet voivat vahingoittaa ympäristöä, sillä esimerkiksi ?eece-vaatteista irtoaa pesuveteen mikrokuituja, jotka valuvat jätevedenpuhdistamoiden seulan läpi vesistöön. Kosmetiikan kemikaalicocktail Kosmetiikkaa markkinoidaan aurinkosuojakertoimilla. Typen kokonaismäärä kasvaa jatkuvasti puhdistamon seuranta-alueilla ja lisää rehevöitymisen aiheuttamia ongelmia. . Jätevesi paljastaa karulla tavalla elintapamme kestämättömyyden. Näkymättömiä roskia Jätevesien analyysitekniikka kehittyy voimakkaasti ja tuottaa uutta tietoa mikro- ja nanohiukkasista, joiden vaikutuksia eliöstöön ja ravintoketjun kautta myös ihmiseen ei vielä tunneta. Pyykkäyksen jälkeen antibakteerisena markkinoitu urheilukerrasto on ihan tavallinen kerrasto. Nanohiukkaset irtoavat ja valuvat viemäriin. Tällä hetkellä keskustellaan kosmetiikan mikromuovien käyttökiellosta. Mikromuoveja on esimerkiksi kuorintavoiteissa. Anna-Maija Alarto Ympäristötekniikan tohtori Nina Vieno NINA VIENON VIISI JÄTEVESIVIISASTA VINKKIÄ 1. Jätä naudanliha. Valitettavasti monien uusien tuotteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät vasta vuosien päästä. Aineet voivat myös kulkeutua kauas ja rikastua ravintoketjuissa. Itämeren tilan koheneminen ei ole pelkästään maatalouden tai teollisuuden vastuulla. Suosi luonnonkosmetiikkaa ja osta ympäristösertifioituja hygieniatuotteita. 3. Älä buustaa proteiineilla. 5. Rehevöityminen näkyy lähisaaristossa. Turun seudun puhdistamo Oy:n selvitykset vahvistavat saaristoalueen ongelman. Vähennä ruokahävikkiä. 7. Kelpo nyrkkisääntö on, mitä lyhyempi tuoteseloste, sitä turvallisempi tuote. Kosmetiikassa todetaan jatkuvasti haitallisia aineita, joita sitten korvataan uusilla. Helsingissä puhdistetut jätevedet pumpataan avoimelle merialueelle ja kuorma laimenee merivesimassaan. Syö kasvispainotteista lähiruokaa. Terveysvaikutuksia ei vielä tunneta. Voit pärjätä viidellä tuotteella parinkymmenen sijaan. 4. Itämeressä typpikuorma luonnollisesti laimenee virrattuaan avomerelle. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI valuu jäteveteen ree erityisesti sisäsaariston rehevöitymistä. . Millimetrin miljoonasosan » Itämeren tilan koheneminen ei ole pelkästään maatalouden tai teollisuuden vastuulla. kokoiset hiukkaset solahtavat jätevedenpuhdistusprosessin lävitse vesistöihin. Toistaiseksi tiedetään, että esimerkiksi älyvaatteissa ja aurinkosuojavoiteissa käytetyt nanopartikkelit irtoavat pesuveteen, valuvat viemäreiden kautta vesistöön ja tarttuvat planktoniin. Suomen ympäristökeskus ja Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskus tutkivat niiden vaikutuksia eliöstöön. . Se ei kuitenkaan katoa mihinkään. Vähennä kosmetiikkapurkkien määrää ja mieti, mitä todella tarvitset. Auringon haitallisilta ultraviolettisäteiltä suojaavia hiukkasia ja kemikaaleja löytyy kuitenkin myös yövoiteista ja hiustenhoitotuotteista. Kosmetiikkateollisuuden pakkausmerkinnöissä pitää ilmoittaa nanopartikkeleista. Aurinkovoiteissa suoja on mielekäs melanoomariskin vuoksi. Esimerkiksi ympäristön hormonihäiriköt parabeenit ovat kosmetiikan säilöntäaineita. Kosmetiikka sisältää valtavasti myös muita kemikaaleja, joiden vaikutuksia ei ole tutkittu ennen kuin ne on otettu käyttöön. Kun tuotetta mainostetaan lauseella ?ei sisällä parabeeneja?, siihen on täytynyt lisätä jotain muuta säilöntäainetta. Kosmetiikkadirektiivin ainelista on hurja. Fysikaalinen uvsuojaus perustuu nanohopeapartikkeleihin, jotka heijastavat auringon säteitä takaisin taivaalle
krs 00500 Helsinki p. 15 Lounas omakustannushintaan. klo 15 Kukkien lasku Santahaminan punavankileirin hautamuistomerkille. Kansan Uutisten toimisto on suljettu tänään perjantaina 4.9. Tilaajapalvelu toimii normaalisti numerossa 09 759 60 208. Ilmoittautuminen (etunimi, sukunimi ja syntymäaika) 6.9. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . HELSINGIN SOTASURMAT 1917-1918 Tutkimuksen julkistamistilaisuus 13.9.2015 Santahaminassa klo 11 - 14 Seminaari Santahamina-talon pääauditoriossa. mennessä osoitteeseen jarmo.nieminen@helsinginsotasurmat. fi. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. Sota on pahuutta.? Kirjat tulevat postissa! -Yrjö Kallinen 1886-1976 Jonni Pantzar Sankari Uudessa kotimaisessa näytelmässä pohditaan sankaruuden syvintä olemusta nykyhetken ja Suomen lähihistorian kautta. Ohjaus Saana Lavaste .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR Yrjö Sirolan Säätiö ng ak ast y yt y väi $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD s stu E P S I R at i yy utu ssa tkimus onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net ä v e t ä k www.sirolansaatio.? ku Va Adressit Asi syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Ei armeija ole pahuutta. Demokraattinen sivistysliitto, Kansan Arkisto, Kansan Sivistystyön Liitto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Santahamina-seura, Työväen Arkisto, Työväenperinne, Työväen sivistysliitto, Kaartin soittokunta, Gummerus Kustannus, Café Korvike Oy. Paras juttu -arvonnassa 3.9. Ennalta kirjavarauksen tehneille ?20 %. Järj. ZZZ OLSSX IL >> Järjestöhakemisto . Ja miten sellaiseksi tullaan Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53?/min +pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 ZZZ ODKGHQNDXSXQJLQWHDWWHUL IL . Avaus Asta Manninen. kirjapalkinnon voittivat: Anja Lappalainen, Raahe Raimo Silius, Tampere Matti Tulima, Pietarsaari ?Eivät sotilaat ole se paha tässä maailmassa. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. Seminaarissa voi ostaa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa ? Sotasurmat 1917?1918 -kirjaa. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Toni Mäkinen 040 507 9861 ttmakin@gmail.com piirisihteeri Viljami Vaskonen 044 976 2830 ita@vasemmistonuoret.? Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? . 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9?16. Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Henri Närhi 040 746 0857 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.? 8 Lintulahdenkatu 10, 3. Kahvitarjoilu. klo 14 . 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.?. Kaupungin tervehdys Ritva Viljanen. Puheenvuorot Erkki Tuomioja, Samu Nyström, Kari Kuusela, Juhani Piilonen, Tauno Tukkinen ja kirjan toimittaja Jarmo Nieminen. S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL NDQVDQ DUNLVWR tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3
Kokoomus oli lupaillut, että siihen laitetaan puolet kärkihankerahoista, mutta nyt tuli 300 miljoonaa eli vajaa kolmasosa. Nokian vaikutusta ei ole helppo liioitella. varsinkin, jos sen suhteuttaa työllisyystavoitteeseen ja hallitusohjelmaan sisältyviin leikkauksiin. Alle 200 miljoonan euron suuruinen minisatsaus on sopusoinnussa hallitusohjelman kanssa: koska sen perusteella pääsyy työttömyyden nousuun on ollut kustannuskilpailukyvyn romahdus, työllisyyttä ei kannata yrittää parantaa valtion menoja tilapäisesti kasvattamalla. Tämä yksioikoinen näkemys tuntuu hallitsevan täysin hallituksen talouspoliittisia linjauksia. Hallitus vatuloi kärkihankkeitaan Kolumni LEHTIKUVA/RONI REKOMAA » ?Laastareita leikkauksilla tehtäville avohaavoille.? koko viikon esitellyt kärkihankkeitaan. järjestettävän budjettiriihen jälkeen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kuvasi kärkihankkeiden julkistamista pannukakuksi, koska mitään konkreettista ei kerrottu. Maanantaina hallitus linjasi kärkihankkeidensa aikataulua, toimenpiteitä ja rahoitusta. Sen jälkeen ministeri toisensa jälkeen on pitänyt tiedotustilaisuuden, mutta mitään sen konkreettisempaa ei ole kuultu. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen painopistealueet ovat työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä uudet toimintatavat, joihin myös digitalisaatio, kokeilut ja normien purku kuuluvat. Lisäksi hallitus toteuttaa eläkeuudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, karsii kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä uudistaa alueja keskushallintoa. Muutosohjelmaansa hallitus varaa yhteensä 1,6 miljardia euroa hallituskaudella. rahaa on todellisuudessa 855 miljoonan leikkaus. Isona kysymyksenä Arhinmäki pitää myös sitä, että kärkihankkeet rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. ?Tässä ei ole taloudellista järkeä. Suomi saa lainaa erittäin alhaisella korolla, valtionyhtiöiden tuottoprosentti on huomattavasti korkeampi. Eli kärkihankkeissa on kysymys myös meidän yhteisen kansallisomaisuuden hukkaamisesta.? Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? aikana työllisyyttä 110 000 henkilöllä. Molemmat ovat kovia tavoitteita. Kärkihankkeet ja reformit, budjettiehdotus vuodelle 2016 sekä kilpailukykyä parantavat toimet yhteis- Arhinmäen mukaan hallituksen kärkihankkeilla ?laitetaan pieniä laastareita avohaavojen päälle, jotka hallitus aiheuttaa leikkauksillaan?. Tätä pääministeri Juha Sipilä ei unohtanut todeta kertoessaan, kuinka hallitus jakaa ns. Kuvattiin prosesseja ja kerrottiin aikatauluja. Iso kokonaisuus eduskuntaan Kärkihanke onkin leikkaus Sipilän mukaan oleellista on saada Suomi uudelleen käyntiin. . Viime kädessä Nokian takia esimerkiksi Oulun ja Salon seutukunnat on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueiksi. Nokian romahduksen vaikutukset Suomen talouteen ovat kuitenkin ulottuneet oleellisesti laajemmalle kuin näille seutukunnille. Jos äkillisen rakennemuutoksen alueita koskevia pelisääntöjä olisi sovellettu koko Suomeen, meillä olisi kasvusuunnitelma, jonka keskeisenä tavoitteena olisi kasvun käynnistäminen, työllisyyden parantaminen sekä Suomessa asuvien hyvinvoinnista huolehtiminen. Oleellista olisi, ettei äkillisen rakennemuutoksen syitä luonnehdittaessa syyttävä sormi osoittaisi palkansaajiin vaan jonnekin muualle. Meidän on onnistuttava käynnistämään talouskasvu mahdollisimman pian ja taittamaan julkisen velan kasvu. Vaikka koko miljardin euron suuruinen potti olisi kohdennettu työllisyyteen, se ei olisi ollut kolmelle vuodella jaksotettuna erityisen suuri panostus . Lähes kaikilta kärkihankkeilta hallitus leikkaa pysyvästi huomattavasti enemmän kuin nyt antaa tilapäisesti tilalle. Facebookissa kärkihankkeita kommentoinut Arhinmäki totesi, että suurimpia panostuksia odotet- tiin osaamiseen ja koulutukseen. 300 miljoonan vastapainona hallitusohjelmassa on päätetty tehdä seuraavan kolmen vuoden aikana 1 155 miljoonan euron leikkaukset koulutuksesta eli 300 miljoonaa ?lisää. On hyvin harvinaista, että yksi yritys vaikuttaa niin paljon jonkun maan koko talouskehitykseen. SUOMESSA HALLITUS voi nimetä jonkun alueen tai toimialan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tai toimialaksi. 1 Äänitteitä vuosilta 1944?63 17 ? Kirja + CD yhdessä 40 ? olisi voitu nimetä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. 9. Siitä miljardi suunnataan kärkihankkeisiin vuosina 2016?2018. Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? HALLITUS ON Nokian syöksyä ei saa unohtaa HALLITUKSEN TAVOITTEENA on lisätä vaalikauden Valtiovarainministeri Alexander Stubb (vas.), pääministeri Juha Sipilä ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström kertoivat hallituksen kärkihankkeista. kuntasopimuksen kariuduttua muodostavat kokonaisuuden, jotka kaikki viedään eduskuntaan syyskuun loppuun mennessä 9.?10.9. Nokian . Työllisyyteen ja kilpailukykyyn satsataan kolmen vuoden aikana 170 miljoonaa euroa. sen kustannuskilpailukyvyn romahtamisesta. » Koko Suomi KIRJA 25? CD Hannu Nyberg: g: Olavi Virta ? Hurmiosta turmioon 25 ? 17? Olavi Virta: Arkistojen aarteita Vol. kärkihankkeisiin varatun kertaluonteisen miljardin euron suuruisen potin. syöksy on rumentanut oleellisesti vientilukujamme, sen olisi pitänyt muuttaa näkemystään. Vaikutukset ovat olleet niin mittavia, että niiden perusteella koko Suomi olisi voitu nimetä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Jos hallitus olisi ottanut vakavasti edes sen, että yhden yrityksen . Eihän Nokian romahduksen syistä keskusteltaessa kukaan ole todennut sen johtuneen Nokian työntekijöiden liian korkeista palkoista . Nimeämisestä voi olla hyötyä alueen työllisyydelle, koska alueelle tulee valmistella rakennemuutoksen hoitamiseen tähtäävä kasvusuunnitelma. Lähinnä kysymys oli hänen mukaansa vatuloinnista
Maailma tarvitsee uuden ajattelutavan, ei muureja. Isis puolestaan levittää levottomuuksia ja sotaa useissa maissa. Toiseksi, pieniä kon?ikteja tulee lisää. Uppsala Con?ict Data Program (UCDP) luettelee sodiksi vain sellaiset, joissa on kuollut vähintään tuhat ihmistä vuodessa. Samasta syystä Unkari on rakentamassa aitaa Serbian rajalleen. Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kutsuu suunnitelmia idioottimaisiksi. Aikoinaan kaupunkien ympärille tehtiin muureja vihollisia vastaan. Kapteeni Parosen mukaan pakolaisten suuren määrän takana on kaksi isoa asiaa: kon?iktit ja ilmastonmuutos. Konfliktit ja ilmastonmuutos ovat kauhea yhdistelmä. Euroopan pitäisi laittaa paljon rahaa konfliktinratkaisuun. TEKSTI Teemu Saintula ENNUSTE ON lohduton. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri, kapteeni Antti Paronen uskoo, että Eurooppa pyytää 10?15 vuoden sisällä maita Lähi-Idässä ja Afrikassa rakentamaan muureja. He eivät tiedä, kenen puolella pitäisi olla. Monessa kon?iktissa syntyy sotimisen ja väkivallan kierre. Afganistanissa ja Somaliassa on ollut levotonta vuosikymmeniä. Näissä maissa on syntynyt kon?ikteja eri osapuolten välille. Pakolaismäärä moninkertaistuu Tilanne pahenee hurjasti ilmastonmuutoksen vuoksi. Paronen huomauttaa, että nykyään osa pakolaisista maailmalla lähtee kotiseudultaan. Koskenniemen mukaan Eurooppa loi Afrikkaan ja muualle maailmaan siirtomaavaltaherruuden aikana äärimmäisen epätasaarvon. Myöhemmin alkoi ja loppui kylmä sota. Maailma muuttui, kun Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kaksinapainen maailma lakkasi olemasta 1990-luvun alussa. Antti Paronen kertoo, että moni entinen suurvallan liittolainen jäi ilman tukea. Muut kon?iktit luokitellaan pieniksi. Ensiksi, nykyiset kon?iktit laajenevat monien osapuolien vuoksi. Syyrian sodassa on laskettu olevan tuhat osapuolta. Tämä vaikuttaa siihen, että monet nuoret miehet eivät sodi. Ne nivoutuvat yhteen. 10 Kon?iktien määrä lisääntyy Parosen mielestä kahdesta syystä. Pakolaisvirta » Tilanne on synkkä. Tällainen on käynnissä esimerkiksi Perussa. Sekä isojen että pienten kon?iktien syttymisen syitä on valtavasti, esimerkiksi etniset ja uskontoon pohjautuvat kiistat. Taustalla kolonialismi ja kylmä sota Asioita voisi korjata muuttamalla ajattelutapaa taloudessa, kulutuksessa ja politiikassa. Kon?iktien taustalla olevat asiat periytyvät kaukaa. Niiden avulla maat estäisivät pakolaisia ja turvapaikanhakijoita saapumasta Eurooppaan. Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trump haluaa Meksikon rakentavan muurin Yhdysvaltain vastaiselle rajalle siirtolaisten tulon estämiseksi. Akatemiaprofessori Martti Koskenniemen ja tutkijaupseeri Antti Parosen mukaan ratkaisuja ei ole näköpiirissä
Sellaiseksi Paronen laskee esimerkiksi Etelä-Korean ja Pohjois-Korean välisen tilanteen, jota kummankaan ei ole etujensa mukaista päästää avoimeksi sodaksi. hakee usein maansa keskiluokan jäsen. Yleisen arvion mukaan ilmastopakolaisia olisi 200 miljoonaa vuonna 2050. Aika näyttää, onko arvio alimitoitettu. Kaikki haluavat paljon enemmän Koskenniemen mukaan asioita voisi korjata kahdella tavalla. Varsinaisen pakolaisaseman saaneita oli 19,5 miljoonaa. Kymmenen vuotta sitten varakkaiden maiden osuus oli 30 prosenttia. Paenneista kotimaahansa pääsi palaamaan vähemmän ihmisiä kuin kertaakaan vuoden 1983 jälkeen. Lähteet: UNHCR ja USAID 11. Monessa kon?iktissa kaikki osapuolet ovat syyllistyneet kyseenalaisiin toimiin. Rauhanturvaaminen ei oikein toimi. MatkasuunnitelMatk reissu man voi tehdä, mutta m voi viedä minne vain. Weissenberg tapasi aikoinaan Namib Namibiassa pakolaisleirill laisleirillä Sudanista lähteneen miehen, lähtene joka oli tehnyt jo matkaa ainakin matk kuusi vuotta ja kuu tuhansia kilotuh metrejä pitkin m Afrikkaa paA kolaisleiristä k toiseen. EUROOPAN OSUUS PAKOLAISISTA VÄHENTYNYT Vuonna 2014 maailmassa oli paossa 59,5 miljoonaa ihmistä. Omassa maassaan oli paossa 38,2 miljoonaa. Turvapaikanhakijoita oli 1,8 miljoonaa. Eniten pakenevia ihmisiä oli Turkissa (1,59 milj.), Pakistanissa (1,51), Libanonissa (1,15), Iranissa (982 000), Etiopiassa (660 000) ja Jordaniassa (654 000). Eniten paossa oli syyrialaisia (7,6 milj.), afganistanilaisia (3,88) ja somalialaisia (1,1). ei lopu esimerkiksi vedenpuutteen takia. Parosen mielestä sen aika alkaa olla ohi. Tärkeintä jäädä eloon LEHTIKUVA/CHRISTOF STACHE PUNAINEN RISTI Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa ja maailmassa ei vähene. Eurooppa ottaa vastaan vain pienen joukon sotia ja levottomuuksia pakenevista ihmisistä. Tällaisesta ei Koskenniemen mukaan ole maailmassa merkkejä. Maailma kilpailee vähistä resursseista. Koskenniemi toteaa, että kaikille tuntuu kuuluvan enemmän kuin mitä heille oikeasti kuuluu. Keskiluokka pakenee Eurooppaan Armeijat varautuvat vanhoihin sotiin Kon?ikteja on vaikeaa lopettaa sotilaallisesti. Aikoinaan kaksi valtiota soti toisiaan vastaan. Niissä on tarjolla rajoitettu terveydenhoito ja paljon rikollisuutta. Leirillä voi tulla vastaan sukulainen tai tuttu, joka ehdottaa lähtöä esimerkiksi esim Eurooppaan. Matkaan menee paljon rahaa, jota ei köyhällä ole. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastro?avun päällikkö Andreas von Weissenberg (kuvassa) kertoo, että matka Eurooppaan esimerkiksi Lähi-Idästä tai Afrikasta maksaa merkittäviä summia. Osa rahasta menee salakuljettajien palkkioon, osa elämiseen matkan aikana. Köyhät jäävät lähemmäs omaa maataan. TURVAPAIKKAA EUROOPASTA Pitäisi valita tuettavia sotia Parosen mukaan sotilaallinen väliintulo sotaan toimi viimeksi hyvin Nato-johtoisessa KFOR-operaatiossa Kosovossa vuonna 1999. Jos sotilaallista voimaa haluttaisiin käyttää, syntyy poliittinen ja moraalinen ongelma. Kansainvälisen yhteisön pitäisi löytää osapuoli, jota tukea. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa lisää kon?ikteja. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on nyt runsaat 60 miljoonaa pakolaista. UNHCR arvioi, että kotipaikkansa olisi ilmastonmuutoksen takia joutunut hylkäämään 20 miljoonaa ihmistä vuoteen 2008 mennessä. Syyrian luvuksi arvioidaan nyt 11,6 miljonaa. Heistä ulkomaille on paennut neljä miljoonaa. Puolet pakenevista on naisia ja puolet lapsia. Paossa olevista 86 prosenttia on vähemmän kehittyneissä maissa ja 14 prosenttia varakkaissa maissa. Ajatus määränpäästä syntyy matkan varrella. Osa pakolaisista päätyy pakolaisleireille. Ne ovat ankeita paikkoja. Nykyisten armeijoiden tarkoitus onkin turvata maata toisen maan hyökkäykseltä. Perinteisiä sotia ei ole, vain jäätyneitä kon?ikteja. Esimerkiksi Syyriassa ei tällaista ole. Kuva Saksasta, Münchenin päärautatieasemalta maanantaina. Kun ihminen lähtee vaikka Syyriasta, hänelle tärkeintä on jäädä eloon. Ensiksi, Euroopan unionin pitäisi laittaa paljon lisää rahaa kon?iktienratkaisuun. Koskenniemi huomauttaa, että perussuomalaisten Timo Soinin ja hänen eurooppalaisten kumppaneidensa aikakaudella tällaista ei ole näköpiirissä. Akatemiaprofessori parahtaa, että kaiken huipuksi Suomen hallitus vähentää kehitysyhteistyörahoja. Toiseksi, asioita voisi korjata muuttamalla ajattelutapaa esimerkiksi taloudessa, kulutuksessa ja politiikassa
Vastaanottokeskuksen pienissä keittokomeroissa paistetaan munakasta, leivotaan leipää, siivotaan ja tiskataan. Isossa juhlasalissa on patjamajoitus noin sadalle turvapaikanhakijalle. Hakemuksensa poliisille jättäneet turvaa etsivät sijoitetaan keskuksen kautta muihin vastaanottokeskuksiin ja majoitukseen, kun tilaa löytyy. Kuva Helsingin Metsälän vastaanottokeskuksesta . 12. Kaksion porukalla on yhteinen keittiö ja vessa. Tällä hetkellä 200 henkilölle mitoitetussa keskuksessa on 330 majoittujaa ja lisää saapuu päivittäin. . Kuntalaisten ennakkoluuloton suhtautuminen vieraisiin ei ole tullut ilmaiseksi. Keskiössä on kohtaaminen, joka syntyy kun siihen on tilaisuus. Joukossamme on jo yksi vastasyntynyt, Noroila hymyilee. Paikat tupaten täynnä Punkalaitumen vastaanottokeskus on transit-keskus. Kyläraitilla kulkee monikulttuurinen joukko ostoskassien kanssa. Hätämajoituspaikoilta pitäisi saada ihmisiä ohjatuksi vakaampaan tilanteeseen ja pidempiaikaiseen odotuspaikkaan. Koko kylä kotouttaa. Melkein kuin koti Irakista saapuneet turvapaikanhakijat Simiri, Akeed, Heder ja Ammar ovat helpottuneita. Maahanmuuttoviraston eli Migrin tilastojen mukaan vuonna 2014 Suomi vastaanotti 3 651 turvapaikkahakemusta. Tämä ei ole paljon, mutta tämä on alku, tuumaa porukka muuttokuormaa purkaessaan. Anna-Maija Alarto Maahanmuutto-käsitteitä PAKOLAINEN ON henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Varustus piti koota nopeasti. Hakemusten käsittelyä pitäisi vilkkaasti nopeuttaa. Punkalaitumen kouluun on perustettu valmistava luokka keskuksen oppivelvollisuusikäisille. Suihkun jakavat keskenään kaikki talon parikymmentä asukasta. . Paikalla näkyy vain miehiä . Paikalliset luonnehtivat vastaanottokeskuksen avaamista win-win -tilanteeksi. Kaikki voittavat ja kylä elävöityy. Punkalaidun oli mukana Maahanmuuttajat kylille -nimisessä hankkeessa. Suomessa pakolaiskiintiö vahvistetaan valtion budjetissa vuosittain. TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTAJA on vierastyöläinen tai siirtotyöläinen, joka asuu tilapäisesti Suomessa työskennelläkseen. Olemme hyödyntäneet paikallisia kirpputoreja, saaneet runsaasti lahjoituksia ja taisimme ostaa lähiseudun tavaratalojen patja- ja vuodevaatevarastot tyhjiksi, kertoo Noroila ja kiittelee kunnanjohtajan ja päättäjien ennakkoluulottomuutta. Työ on raskasta, mutta palkitsevaa. . Hän saapuu maahan pakolaiskiintiön sisällä. Työtä on tehty johdonmukaisesti kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi. Köyhyys tai luonnonkatastrofi ei riitä pakolaisstatuksen saamiseen. TURVAPAIKANHAKIJA ON henkilö, joka hakee turva- paikkaa ja jonka hakemusta ei ole vielä hyväksytty. Kun turvapaikkahakemus on hyväksytty henkilöstä tulee pakolainen. JOKAINEN TURVAPAIKKAHAKEMUS on otettava vas- taan ja käsiteltävä Suomessa lain ja kansainvälisten sopimusten velvoittamana. Pakolaisasema todetaan siten, että valtio antaa henkilölle turvapaikan tai YK:n pakolaisasian päävaltuutettu UNHCR toteaa hänen olevan pakolainen. Päätös keskuksen avaamisesta tehtiin pikavauhtia yhteistyössä kunnan kanssa. Perheenäidit ja yksinäiset naiset ovat muualla. Hanketyöntekijä Maarit Tiittinen tuntee monikulttuurisuuden haasteet maaseudulla. Saimme kasaan saman työntekijäporukan, joka oli vasta irtisanottu. Punkalaidun iloitsee kesällä avatusta vastaanottokeskuksesta » Suomen Punaisen Ristin VarsinaisSuomen piirin vastaanottokeskuksessa Punkalaitumella näyttää vallitsevan hallittu kaaos. Sisä-Suomen poliisipiiri on ilmoittanut Punkalaitumen vastaanottokeskukseen kahdeksasta Tampereelta saapuvasta uudesta turvapaikanhakijasta. Bussillinen majoittuneita on lähetetty sairaalaan keuhkokuviin tuberkuloositartunnan selvittämistä varten. On mukavaa nähdä, miten elämä jatkuu. Vanhaan päihdehuoltolaitokseen perustettiin keskus turvapaikanhakijoille ensimmäisen kerran jo 1990-luvun alussa. Apulaisjohtaja Helena Noroilalla on kokemusta pikaiseen avuntarpeeseen vastaamisesta. . Heidän ei ole sopivaa oleskella samoissa tiloissa perheeseen kuulumattomien miesten kanssa. AAMUKYMMENEEN MENNESSÄ Avaamisessa ei aikailtu Punkalaitumen vastaanottokeskus avattiin jo neljättä kertaa. Kunnassa on turvapaikanhakijoiden lisäksi 70 kiintiöpakolaista. . Vastaanottokeskuksen asukkaalle maksetaan välttämättömiin menoihin tarkoitettua vastaanottorahaa, joka on enimmillään 316 euroa kuukaudessa. VASTAANOTTOKESKUKSIIN MAJOITETUT turvapaikanhakijat voivat liikkua Suomessa vapaasti. Luokkaan rekrytoitiin opettaja pikavauhtia ja lapset aloittivat koulun samaan aikaan paikkakunnan kantasuomalaisten oppilaiden kanssa. Vastaanottokeskus työllistää Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien rajamailla sijaitsevassa 320 asukkaan kunnassa vastaanottokeskus on otettu vastaan mahdollisuutena. Kirkonkylän kauppoihin on keskuksesta neljä kilometriä. Kauppiaat iloitsevat: myynti kasvaa ja valikoimiin on otettu uusia tuotteita kysynnän mukaan. Yksinasuva turvapaikanhakija saa vastaanottorahaa 307 euroa kuussa. Raha menee ruokaan, vaatteisiin ja henkilökohtaiseen hygieniaan eli ohjautuu suurelta osin kylän kauppoihin ja kirpputoreille. Keskus on työllistänyt ihmisiä. Kunta ja yksityiset saavat vuokratuloja. Palveluntarve kasvaa. Turvapaikanhakija, jonka henkilöllisyys tai matkareitti Suomeen on epäselvä, voidaan sijoittaa suljettuun säilöönottoyksikköön. KIINTIÖPAKOLAINEN ON henkilö, jolla on UNHCR:n myöntämä pakolaisen asema. Ohjaajan auton perään kiinnitettyyn peräkärryyn on nostettu patjat, sängyt ja kasseihin pakattu vähäinen henkilökohtainen » Kaikki voittavat ja kylä elävöityy. omaisuus. vastaanottokeskuksen lapset ovat lähikoulussa. Kun ihmisiä makaa paljon vieri vieressä patjoilla eikä kenelläkään ole omaa tilaa muualla kuin vessassa, alkavat yhden jos toisenkin lepoa kaipaavan hermot olla kireällä, paljastaa porukan puhemies, joka ei halua kertoa nimeään. Pienen kaksion jakaa yhdeksän asukasta. Koulu saa valtionosuuksia uusista oppilaista. Kielteisen päätöksen sai samana vuonna 2 050 hakijaa. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN VASTAANOTTOKESKUS ON paikka, johon turvapaikan- hakijat sijoitetaan turvapaikanhakuprosessin ajaksi. Vastaanottokeskuksessa hakijalla on oikeus majoitukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja muuhun huolenpitoon. Edessä on muutto vastaanottokeskuksen patjamajoituksesta omaan huoneeseen, joka löytyi kylän vanhan meijerin pienestä kaksiosta. . Työskentely saattaa kestää vuosia, mutta tämä ei oikeuta vakituisesti maahan muuttavan siirtolaisen oikeuksia. Vastaanottokeskuksiin majoitetut turvapaikanhakijat voivat liikkua Suomessa vapaasti
Homma alkaa olla jo puolessa välissä. Näin pieniä käärmeitä meillä täällä Uutelassa ei olekaan! Suurimman Suomessa tavatun kyyn väitetään olleet 94-senttinen ja Ruotsista on tavattu 104-senttiseksi kasvanut. Näin ennustetaan käyvän siitä huolimatta, että Venäjä on edelleen maailman toiseksi suurin raakaöljyn tuottaja. Kummallisen tilanteen on aiheuttanut se, että Venäjällä on puutetta jalostuskapasiteetista, jolla raakaöljystä saadaan muun muassa autojen käyttämää bensiiniä. Äkkiä huomasin muutaman sentin päässä jalastani harmaan kyyn. Se tapahtui yhtenä Kantarelleja on löytynyt Uutelan metsästä pitkin kesää. heinäkuun harvoista helteisistä päivistä, jolloin olin sienimetsässä typerään tapaani sortseihin pukeutuneena ja pikkukengät jalassa. Purupintaa riitti siis karvaisissa säärissäni. Kahlasin korkeassa ruohikossa, jonka kätköistä olin edellisinä vuosina löytänyt hehkuvan keltaisia kantarelleja. Aivan tuossa lähellä rakennetaan niin sanottua Pauligin korttelia entisen kahvitehtaan paikalle. Ehkä jonkun mieleen on tullut sekin, että miksi tavaroita ei jaettu tarpeessa oleville. Vielä mutkikkaampi juttu on se, että parin vuoden kuluttua Suomikin pääsee todennäköisesti viemään bensiiniä Venäjälle. Kohtaamisemme tuotti onnea, sillä pian löytyi kantarellien lisäksi jokunen herkkutattikin ja kourallinen mustatorvisieniä. Ja kun vielä seuraavanakin päivänä törmäsin pitkään mustaan käärmeeseen, niin olen tullut siihen johtopäätökseen, että Uutelan metsästä kerää helpommin pyykkikorillisen käärmeitä kuin herkkutatteja. Tattejakin on löytynyt niukasti. Herkkutatteja on pakkasessa vasta muutamia kappaleita. » Parin vuoden kuluttua Suomikin pääsee todennäköisesti viemään bensiiniä Venäjälle. MAASEUDULLA ASUVIA tai mökeillään sienestä- viä tietysti naurattavat nämä minun sienisaaliini. Öljynjalostamoja ei ole rakennettu, koska siitä ei saa katetta sijoituksilleen. Kyllä minä olen näitä Vuosaaren Uutelan metsiä kierrellyt entiseen tapaan. Se on oiva todiste siitä kuinka hienosti me täällä Itä-Helsingissä suojelemme luonnon helmassa luikertelevia pikku ystäviämme. 13. Kuinka pitkä oli todella esimerkiksi harmaa kyy, jonka olin vähällä tallata. Muutaman kerran on kunnon ukkossadekin päässyt yllättämään, jolloin tietysti kastuin läpimäräksi, vaikka reipas kävely kotiin metsän siimeksestä ei kestä kuin reilut kymmenen minuuttia. Ensimmäiset pikkuiset kantarellit eli keltavahverot löytyivät pian juhannuksen jälkeen. Niistä riitti juuri ja juuri yhden kastikkeen tarpeiksi. Minäkin olen nähnyt täällä lähimetsissä paljon isompia kyitä, jotka muuten ovat maailman pohjoisimpia myrkkykäärmeitä. Vai olisiko niin, että käärmeet venyvät kertomuksissa pituutta samalla tavalla kuin kalamiesten saaliit. Eräässäkin vietissä kyseltiin, olenko lopettanut aikaisempina vuosina mainostamani sienestyksen tyystin. Enpä tietenkään. Se oli helppo tunnistaa niskassa olevista vaaleista laikuista. Niistä riitti jo pakastettavaksikin. Keltavahverovuosi täällä itäisessä Helsingissä on mielestäni ollut jopa keskimääräistä parempi, mutta muissa sienissä ei ole ollut kehumista. Saan aina silloin tällöin kuulla kuinka jostakin Helsingin ulkopuolelta on kerätty pyykkikoreittain mitä herkullisempia sieniä. Kyllä minä uskon kertojia, mutta täällä Vuosaaressa sienestetään hieman eri sarjassa. Kymmeniä tuhansia ihmisiä asuu melko pienten metsäalueiden naapurissa. Tutkijat väittävät, että kyyn tyypillinen pituus on vain 55?65 senttimetriä. Pari viikkoa ennen Hiroshimaan pudotetun atomipommin 70-vuotispäivää Uutelasta löytyi jo aika mukavasti isompiakin kantarelleja. Se teki U-käännöksen ja hävisi hetkessä ruohikon sekaan. Raadetta kannustivat katkerat muistikuvat siitä kuinka talvisodan alkaessa Shellin tankkeri kääntyi Helsingin edustalta Kruunuvuoren selältä lastiaan purkamatta takaisin avomerelle. Olin toisella jalallani juuri astumassa sen päälle. Tuijotimme hetken toisiamme kylmän rauhallisesti, eikä käärme päästänyt edes varoitussihinää. Miltähän kurjistuvan kansan tuntuu katsella haluttujen herkkujen julkista tuhoamista. Vaikea sanoa, kun se oli niin monella mutkalla. Olen pannut muutenkin merkille, että näin varttuneempana on vaikeampi ottaa varmaa kantaa mutkikkaisiin asioihin. Laivan lastina oli ollut lentokonebensiiniä. KIRJOITETTUANI TÄMÄN jutun, lähdin sienimetsään, missä vastaan tuli heti mittava rantakäärme. Elintarvikkeiden luvaton tuonti johtuu tietysti presidentti Vladimir Putinin julistamista vastapakotteista, jotka ovat estäneet myös monen suomalaisen tuotteen pääsyn venäläisten kuluttajien ulottuville. Samalla elintarvikkeiden hinnat Venäjällä ovat nousseet huomattavasti. Onneksi uudet tänne muuttajat eivät tunnu tuntevan sieniä juuri lainkaan, enkä minä ehdi heitä kaikkia opastamaan. MUTTA KUMMA kyllä, käärmeitä täällä Vuosaa- ren metsissä näyttää piisaavan ihan entiseen malliin. Siitä saamme kiittää ärhäkkää vuorineuvos Uolevi Raadetta, joka presidentti Urho Kekkosen tuella loi maahamme huoltovarmuuden kannalta tärkeän jalostuskapasiteetin. Rastilan suunnalla on tarkoitus taas lohkaista pala hienoa metsää kivitalojen tieltä. Mutta en minä valita. Käsitykseni mukaan ainakin Uutelan metsässä voidaan puhua jopa poikkeuksellisen hyvästä käärmevuodesta. Tosin itse olen tähän mennessä tavannut vain yhden kyykäärmeen. Uutelan pintaala on kauniit 204 hehtaaria. Uusia asukkaita Helsingin kauneimmaksi kaupunginosaksi juuri äänestettyyn Vuosaareen tulee lisää koko ajan. Kaikki kävi niin äkkiä, että en ehtinyt edes säikähtää. Uutelassa olen kesän kuluessa tavannut useita kiihtyneitä ihmisiä, jotka ovat kertoneet nähneensä aivan hetki sitten hirmuisen suuren käärmeen. Kurvit rvit suoriksi Jukka Parkkari jukka.parkkari@wmail.? Mutkikkaat jutut OLEN SAANUT näiden juttujeni lukijoilta jo muutamia huomautuksia siitä, että en ole tänä kesänä kirjoittanut vielä mitään sienistä enkä käärmeistä. Tämä taas johtuu siitä, että Venäjällä bensiinin hinta on pidetty alhaisena hallituksen kannatuksen varmistamiseksi. Suomesta öljynjalostamoja löytyy. Kuusitoistavuotiaana olisin heti ilmoittanut, että kyyllä ILKKA SOLANTERÄ oli mittaa 163,23 senttiä hännästä kielen kärkeen mitattuna. VIIME VIIKKOINA on Venäjällä tuhottu televisiokameroiden edessä lännestä maahan salakuljetettuja herkkuruokia, erityisesti juustoja
ja tietysti lahjakas kerronta. Siitä ei koskaan joudu minnekään kaapin päälle pönöttämään. Jokisen elokuvassa Kätilö räväytetään esiin vaiettu historia, vankileirien ja saksalaissotilaiden sotamorsiamien Lappi. palkittu romaani Kätilö on kova haaste elokuvantekijälle. lmiklassikkojen karismaattista mutta herkkää rakastajaa. Elokuvaksi kääntämisen vaikeus Jokinen tiesi Ketun romaanin elokuvaksi kääntämisen vaikeuden. Tarinassa nuori petsamolaistyttö rakastuu saksalaisupseeriin ja hankkiutuu siksi aseveli-Saksan vankileirille kätilöksi ja sairaanhoitajaksi. Riipaisevan Kätilöstä tekee sen perustuminen hyvin pitkälle Ketun oman suvun todellisiin tapahtumiin . Nuori kätilö on jo lapsena rikkirevitty mahoksi sanottu hyljäke, kunnes kielletty rakkaus alkaa rakentaa hänestä naista, kokonaista ihmistä. Jokisen Kätilössä naispääosaa Helenaa esittää monipuolinen näyttelijä, Jokisen puoliso Krista Kosonen. Muissakin keskeisissä rooleissa nähdään suomalainen ykkösmiehitys. Helenan vanhempana sukulaismiehenä sukkuloi monen tulen välissä kameleonttimainen Pirkka-Pekka » Kielletty rakkaus rakentaa mahoksi sanotusta hyljäkkeestä naista. Petelius ja johtavana vankileirin upseerina nähdään karski Tommi Korpela. Toisessa pääosassa saksalaisena upseerina Johanneksena nähdään hieman tuntemattomampi Lauri Tilkanen. Ohjaaja Antti J. Kettu räväyttää esiin vaietun historian, vankileirien ja saksalaissotilaiden sotamorsiamien Lapin. Sarjakuvataiteilija Johanna Rojola, Voima 7/2015 Krista Kosonen menettää sotamorsiamen roolissaan oikeasti oman tukkansa. Saksalaisupseerin ja Lapin tytön sotarakkaus » Antti J. Hän. Jokinen on tarttunut aiheeseen pelkäämättömästi. Kolmen KATJA KETUN 14 vuoden kypsyttelyn ja intensiivisen tekemisen jälkeen se on nyt valmis ja ensi-illassaan tänään. Kätilö kertoo rakkaustarinan Lapin sodan kynnyksellä vuonna 1944 saksalaisten miehittämässä Petsamossa. Tilkasesta loihditaan . WIKIMEDIA B kulttuuri Auktoriteettikammoiselle ihmiselle sarjakuva tuntuu turvalliselta lajilta olla alisuorittaja
Se tuo meille paljon iloa ja sivistystä sekä uusia ideoita, sanoo keskustakirjasto -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Viljanen. Valmistuttuaan keskustakirjasto tavoittaa noin 10 000 kävijää päivässä ja noin 2,5 miljoonaa kävi- Helenan rakastettua, saksalaisupseeri Johannesta esittää julkisuudessa hieman tuntemattomampi kasvo Lauri Tilkanen. on aiemmin sovittanut menestyksekkäästi So. Kirjassahan dialogi on ihan fantastista. Silti elokuva keskittyy rakkaustarinaan. . LEHTIKUVA/JARNO MELA HELSINGIN keskustakirjaston rakentaminen alkoi tiistaina. Rakentaminen kestää lähes kolme vuotta. Sitä särvittää lihallisuus, heijat, vähänkin lukemaan oppineet likvidoitiin. nälatokohtaukset ja erotiikkaa tihkuva pohKuitenkaan kukaan ei halua muistaa. Kirjasto valmistuu 6.12.2018. . Tämä viesti menneisyydestä provosoi esiin salaisuudet jopa 50 vuoden takaa. KETUN ROMAANI ei piittaa arkirealismin säänYksi salaperäinen syntymä johtaa jopa Venöistä. Oksasen Puhdistuksen elokuvaksi. Minä halusin, ettei elokuva mene liikaa siihen romantiikkaan. Yritin tässä tasapainoilla. Se syyllisyys ja häpeä, mikä näiden nuorten naisten niskaan kaadettiin sen jälkeen kun Lappi poltettiin oli hirvittävää. Hän rukoilee ja putonsa ja paljon muutakin muun muassa kahuu näkymättömien lintujen kanssa, jotka pinasta vankileirissä. Töölönlahden kulttuurikampukselle saadaan viimein kirjallisuuden ja sanataiteen talo. Oli vaikea, haastava rooli. 1991 marilaista kylää, jossa kolromaane Joshkar-Olan läheltä kaihoosin rappio ja köyhyys kätvettiin neljätuhatta ruumista: kee elävän maauskon ja luonnon kaikki marilaiset lääkärit, runoilijumaluudet. Kirjoitin sitä vuoden kokopäiväisesti. Juonen muokkaaminen ja tietty yksinkertaistaminen on täysin Jokisen vastuulla. . Ratkaisuna ei tässä kuitenkaan ole Suomalainen tyttö Verna pamahtaa Elpuhdistava tulipalo, joka polttaa synnit, vaan nan tupaan Marinmaalle Lavran kylään kevoittoisa lento Suomeen. sällä 2015. Nämä ovat sen verran ko- via gimmoja kirjailijoina, molemmat, että ymmärtävät, että elokuvassa pitää olla elokuvaohjaajan vapaudet. Jokinen sanoo kuvallisesti pyrkineensä siihen, mihin Kettu käyttää sanoja. Katja Ketun Yöperhonen on taiga on syntinen laulu. niistä väkevimpiä. Kettu kieputtelee taidokkaasti uhkarohkeaa juonirakennelmaa, jonka suuri historiallinen totuus kantaa voitokkaasti maaliin. Jukka Mallinen Mennyt ja nykyinen ovat kiristyneet pirunsolmulle vuodesta 1937 vuoteen 2015. KATJA KETTU: Yöperhonen. Siellä hänelle ilmestyy pelastavaksi suutta: totalitarismi on murskannut halun ja enkeliksi marilainen sielunsisar Elna. Ihmiset ovat sodan keskelläkin inhimillisiä ja jollain tapaa humaaneja. Kätilön traaginen rakkaustarina on liikuttava. Sota on yksi syy, miksi Jokinen kiinnostui aiheesta. Mutta sehän on joka näyttelijän unelma, että on noin iso vaativa draamarooli. Kosonen sanoo, että hän ei päässyt roolissaan helpolla, ei omilla tutuilla maneereillaan. . Onhan tässä elokuvassa selvä ohjaajan visio Kätilöstä ja seison sen takana täydellisesti. Jokinen vastaa käsikirjoituksesta yhdessä Ketun kanssa. Epäilevään kysymykseen, miten kirjailija suhtautui tarinan muutoksiin, Jokinen vastaa, että sitä pitää kysyä Ketulta. . Marilainen mytologia kantaa kirjaa. Meilläkin kylmän sodan ajan vaiter Kilvestä muistuttavia sananväännöksiä. Sen kahleeton sensualismi kertoo, että myös keneminen ja salailu purkautuvat nyt haastaviin romaaneihin. Se oli samaa Puhdistuksessakin. Mutta viimeistelty tarina on lopulta minun. . syyskuuta. Katja Ketun uusi romaani Yöperhonen ei piittaa arkirealismin säännöistä. 15. Oksasen Puhtoliittoon 1937 ja rätkähtää vankileiriin Vordistuksen Adelen seksuaalis-poliittista salaikutaan. Vyd Ava, lähteen haltia on suorastekee ihmisestä elukan?. taan osa hänen runollista alitajuntansa. Railakkaasti roiskiva kieli romaanissa YöViime aikoina nuoremman polven kirjailijat ovat tehneet monia romaaneja Neuvosperhonen viljelee murteellisuuksia ja jopa Voltoliitosta. Joukasioihin. Nämä ihmiset ovat keskellä sotaa. Leirivanki sanoo: ?Leiri vastaavat. Ei ole mustavalkoista hyvää tai pahaa. . Jokisen tarkoituksena oli luodata tunteita. Käytettiin aikaa ja etsittiin ihan toinen henkilö siihen kävelyä, katseita, olemusta, ulkonäköä ja puhetyyliä myöten. Rooliinsa Kosonen kertoo etsineensä herkkää, kokematonta, ujoa tyttöä, joka osaa olla myös lappilaisella tavalla ronski. Hän naureskelee, että puhetta koulinut Malla Kuuranne sanoi, että Kätilön puhetapa ja murrehan sopii Kososelle hyvin, koska hän on töksähtelevä persoona. Naisen asema sodassa ja naisiin kohdistunut asenteellisuus, jopa halveksunta, on tässä elokuvassa Kososen mielestä tärkeä esiin tuotava asia. . Se tuo mieleen Latinalaisen Amerikan näjän huipulle, valtionsalaisuuteen, maagisen realismin, jossa intiaanien kun paikalle lentää helikopterilla mytologia ja fantasia johdattavat OMONin kanssa paholaismaiyhteiskunnan murtumakohnen Vova. tien ja historiallisen taistean ajan d o s Kylässä murhattu suolun ytimeen. n ä Kylm ja n malainen professori ei kyKetulla marilaiset jue in vaikenem maluudet, pyhät lehdot, sellyt etnisiä ulkoilmat autuva k r u p alinen maailma ja pahomuseoita, tanhuja ja sauu il sala n ii lainen Keremet puuttuvat natonttuja, vaan halusi v a t nyt haas tutkia haudattuja. Ne ottavat rakkaudesta ikään kuin pelastusrenkaan ja selviytyvätkin sen avulla. . Keskustakirjasto rakennetaan Helsingin päärautatieaseman lähelle aivan Kansalaistorin tuntumaan. Rakentaminen on sekä aikataulussa että budjetissa ja suuria kilpailutuksia on jo tehty, kertoo Viljanen. Rakentamisvaiheen työlli- syysvaikutus koko kansantalouden tasolla on arviolta 1 200?1 500 henkilötyövuotta. Hän sanoo kuvaavansa sotaa sellaisena, että siinä oikeasti kuollaan. Yöperhonen kuvaa ihin. kohautoja riittääkin. Minä olen toiminut hyvin itsevaltiaasti. Marilaisen El326 sivua. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA Jouko Huru KÄTILÖN ensi-ilta on perjantaina 4. Räjähdys ja kylän tuho solmii langat mattomille teille. yhteen. Minua kiehtoi myös se voimakkuus ja ehdottomuus, mitä lappilaisissa oli siihen aikaan. Krista Kososella elämänsä rooli Krista Kosonen sanoo, että Helena on hänen tähänastisen elämänsä tärkein rooli. . Ei ole mikään ihme että naiset vaikenivat, jos joutuivat sylkykupeiksi. jää vuodessa. . Tavallaan unohtui se koko kolmen vuoden aseveljeys. Elokuvalla ja hänen roolillaan etsitään Kososen mukaan oikeutusta tuolle rakkaudelle. . WSOY 2015. Lopussa iskee jymy-yllätys. Keskustakirjasto on monipuolinen kaupunkikulttuurin kohtaamispaikka helsinkiläisille ja matkailijoille. Kirja oli kronologisesti hankala. Monet ovat minulle sanoneet, että ymmärsivät kirjan vasta kun katsoivat le?an. KU Kuvajainen uhrilähteestä NUORI IRGA-TYTTÖ hiihtää rajan yli Neuvosnan salaisuus muistuttaa So. vaikka tarinakin on hyvä. Jokinen on tehnyt rakenteeltaan hieman kryptisestä ja epäkronologisesta tekstistä selkeästi etenevän rakkaustarinan sodan keskelle. . Rakennuksen kokonaiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa. Marilainen miliisi sanoo: ?Venäjä on maa jossa unohjoinen luonto. taminen on kansanperinne ja salailu elämän Elna rukoilee jumaliaan Ketshe Avaa ja suurin hyve?. Kugu Jumoa ja sitoo ovenpieleen jouhisolmun sen merkiksi, että uhraa tulevaisuudessa IrKATJA KETTU on lukenut Vankileirien saarisgan pelastaakseen kanan. Jokinen kertoo, että kirjailija teki ensin käsikirjoituspohjat ja sitten hän itse jatkoi siitä. . Mutta olihan se myös hankala muuttaa. Rakkaus on kuin pelastusrengas Romaani on hieman brutaalimpi kuin elokuva. Irgan onnen, musta rakkaus piilottanut luurangot kaksi leirissä syntynyttä lasta joutuvat tuntekellariin. Katja tuli sitten taas mukaan kirjoittamaan dialogia. Elokuva on lopulta ihan toinen taiteenlaji. Kätilön kohdalla haaste oli ehkä kovempi, kun Ketun romaanin erityiset ansiot ovat virtuoosimaisessa kielessä
Tai jos jossakin päin Karjalaa leipoivat, tapa oli lainattu naapurikylän ortodokseilta. Sama koskee oikeastaan koko karjalaisuutta. Karjalanpiirakat ovat kuin virpominen, viehättävä traditio, mutta luterilaisille alun perin vieras. Karjalassa karjalanpaistia ei sanottu karjalanpaistiksi eikä karjalanpiirakkaa karjalanpiirakaksi, vaan ulkopuoliset keksivät nimet sodan jälkeen. tarkasti laskien . Yhtä lailla äiti ja isä vaikenivat karjalaisuudesta, sillä heidän identiteettinsä perustui menetettyyn kotikylään tai . Äiti pyrki täydelliseen jälkeen, mutta minä ajattelin, että kunhan hänessä nyt on. Oliko hän käsistään harvinaisen kömpelö. Heimo ja maakunta olivat heille hävettävän korkealentoista retoriikkaa. 16 » Yhtään karjalanpiirakkaa ei ole epäsymmetristen ryppyjen takia suusta sylkäisty. KARJALAISUUTTA ON ollut ikiajat olemassa, mutta vasta yh- teinen kohtalo, pakolaisuus, nivoi Viipurin herrasväet, Uudenkirkon ukot ja Lunkulansaaren pässinuhraajat kansanryhmäksi, jonka pyyteitä ja toiveita pidettiin yhteisinä. Olavi Paavolaisellakin oli sormensa pelissä. mahtoiko kukaan heistä karjalanpiirakkaa suuhunsa pistää? Petroskoissa Antille ja Tassulle tarjoutui tosin elämänsä tilaisuus, sillä karjalanpiirakat ovat samoja leivonnaisia kuin kalitkat tai kalitat, joita pulikoidaan yhä Karjalan tasavallassa, Arkangelin, Vologdan ja Leningradin alueella sekä koko pohjoisella vyöhykkeellä aina Uralin takamaille asti. ?Karjalaiset kalitat ollah hyvien makiet?, Vladimir Putin vienalaisen Oma Mua -lehden mukaan kehaisi. RAJA-KARJALA JA Pohjois-Karjala jäivät Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Novgorodin ja ortodoksisen kirkon puolelle, joten ennen sotaa ne kuuluivat valtavaan kalitka-alueeseen. Äiti kiikutettiin sairaalaan ja siellä hän seuraavana päivänä kuoli. Tuvan pöydällä on yhä valokuva, jota äiti viimeisenä päivänään ehkä katseli. Ihmiset olivat tietyn kylän ja parhaassa tapauksessa tietyn pitäjän asukkaita, mutta Karjalan heimosta ja maakunnasta paasattiin vain kouluissa ja suojeluskunnan kesäjuhlissa. Jos osuin aikuisiällä vanhempieni kahvipöytään, en ruvennut toitottamaan, kuinka me uusmaalaiset olemme niin jäykkiä ja pystypäisiä. tunnettu vanhastaan Kannaksella, Viipurin seudulla, ulkosaarilla tai ylipäätään luterilaisessa Karjalassa. Karjalanpiirakoita ei syöty Jääskessä eikä Johanneksessa, ei Kanneljärvellä, Kuolemajärvellä eikä Säkkijärvellä. Mahdollisesti, sillä kaikki naiset olivat evakkoja ja mitä suurimmassa määrin karjalaisia, ja silti he pitelivät pulikoita kuin alakoululainen aapistikkua. Ainakaan äidin tapauksessa kurssi ei tuottanut tulosta. Kaikilla on takaa sidotut huivit, raidalliset esiliinat ja epävarmoissa hyppysissään puiset pulikat. Kääntöpuolen teksti kertoo, mitä kuvassa tapahtuu: meneillään on marttojen järjestämä leipomisalan koulutus, karjalanpiirakkakurssi! PITÄISIKÖ TÄLLE nauraa. 1960-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa on neljä naista: tyttömäinen äiti, äidin vanhin sisko, enon vaimo ja naapurin miniä. Sain kerran erikoisen päähänpiston ja tilasin heille joululahjaksi Karjala-lehden, mutta kumpikaan ei jaksanut sen juttuja lukea. Aitous on kuitenkin kovin suhteellista, sillä pohjoisella Venäjällä tuotetta leivotaan melkein joka töllissä, kun taas eteläinen Karjala ei ole tuotteen perinnealueeseen ikinä kuulunut. Sitä paitsi rakennelmaa horjuttaa riisi, josta paljon vauraammat länsisuomalaiset keittivät 1800-luvulla korkeintaan joulupuuroa. Ohutkuorisia ovat sulhaspiirakat, sult?inat ja ?ipanniekat, paksukuorisia taas pyöreät perunapiirakat. Levinneisyyskartta osoittaa, ettei ?ipanniekkoja ? meidän karjalanpiirakoitamme . Jokaiseen evakkokotiin hankittiin Karjala muistojen maa tai Rakas entinen Karjala, mahdollisesti molemmat, ja kuvateoksia vuodesta toiseen selatessaan evakot alkoivat sisäistää Karjalan ja karjalaisuuden. Vanhempiani tämä ei koskenut. Pirjo Hämäläinen Karjalanpiirakka, Putinin lempiherkku ELOKUVISSA HYLÄTYT rakennukset täyttyvät pölystä, ikku- nalasit rikkoutuvat ja tuulenvire löyhyttää aavemaisesti verhoja tai niitä riekaleita, joita verhoista on enää jäljellä. Ilman ihmisten hilsettä ja kissojen karvoja, ilman käytettyjä vaatteita ja rutattuja lakanoita, ilman touhua ja liikettä pölyä ei kuitenkaan synny, joten tyhjillään seisova lapsuudenkotini on vuodesta toiseen yhtä siisti kuin äidin eläessä. Kaikki tavarat ovat niillä paikoilla, joille ne jäivät joulukuussa 2010, kun äiti ?suistui sukkaansa?, kuten kalevalaiset runot vanhuksen kompastumista kuvaavat. kymmenen talon kyläkulmaan. Kului useita vuosia ennen kuin äiti tarttui taas pulikkaan, ja silloinkin tarkoituksena oli vihkiä minut karjalanpiirakoiden saloihin. Vihkiminen on tosin vahvasti sanottu, koska toinen toistamme tukien ja vertaisapua hakien harjoittelimme pulikalla kaulimista ja reunojen rypyttämistä. Vanhemmistani oli herttaisen yhdentekevää, miten Salmissa tai Sakkolassa, umpivierailla paikkakunnilla, oli ennen sotaa eletty. PERINTEEN PERUSATLAS, Suomen kansankulttuurin kartasto, jakaa piirakat kahteen ryhmään. Yhtään karjalanpiirakkaa ei ole epäsymmetristen ryppyjen takia suusta sylkäisty. Mikä selittää sen, ettei täyskarjalainen äiti osannut karjalanpiirakoita leipoa. Äiti pyöräytti lauantaisin rieskat, kanelipullat, tiikerikakut, bostonkakut, mustikkapiirakat, piimäpiirakat, perunapiirakat ja porkkanapiirakat eikä edes kukkomainen hakkoopiirakka tuottanut ongelmia. VITSI PIILEE siinä, etteivät luterilaiset ennen sotaa karjalanpiirakoita leiponeet. Anu ja Mikko, Kuparsaaren Antti, Opri ja Oleksi, Rokan Antti ja Suen Tassu . Sodan jälkeen alueen reunalla roikkuu vain Pohjois-Karjala ja pesunkestävä karjalanpiirakka on Suomessa yhtä harvinainen relikti kuin siperialainen liito-orava. Karjalanpiirakoilla on jo EU:n nimisuoja, mutta nyt suomalaiset haluavat suojata ne ?aidoksi perinteiseksi tuotteeksi?, jota saa valmistaa ainoastaan Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Kaukana siitä. Rohkenenkin olettaa, että vasta sodan jälkeen karjalanpiirakoiden ohra- tai perunasydän korvattiin kalliilla ostoriisillä. Mistä syntyy siis aitous, jos piirakan malli on pohjoisvenäläinen, riisi kiinalainen ja lappeenrantalainen leipuri Karjalan jakorajan väärällä puolella? Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.
krs, 00500 Helsinki. 020 774 004 www.selry.fi Proletaarit nouskaa! Amerikansuomalaisia työväenlauluja 1914?30 ? Mukana on vanhoja suomalaisia työväen lauluja, amerikansuomalaisten järjestöjen piirissä syntyneitä poliittisia lauluja sekä suomenkielisiä humoristisia lauluja, joissa kuuluu työväenliikkeen näkökulma. AY-PALSTA 1UVC [JFGV . Haastateltavina Kaj Chydenius, Pekka Aarnio, Sinikka Sokka, Atte Blom, M. Numminen, Eero Ojanen, Mikko Perkoila, Mikko Saarela, Paleface ja moni muu. Into 2015 Puuliitto 30? Haapaniemenkatu 7-9 b 00530 Helsinki (09) 615 161 www.puuliitto.fi ?. 09 7596 0200 arkisin klo 9?15. Hinnat sis. (09) 615 2020 www.smu.fi Tilaaja Osoite Puhelin Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS 17. (09) 613 110 faksi (09) 739 287 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puhelin 020 774 000 www.sak.fi POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO www.kansantahto.fi <UM| 6LURODQ 6llWL| $GUHVVLW NlWHYlVWL QHWLVWl ZZZ VLURODQVDDWLR À Ammattiliitto Pro Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54 00531 Helsinki Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi Selkämerenkuja 1A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30?16 etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työttömyyskassa Pro Puhelin (09) 1727 3444 kassa@proliitto.fi Netissä http://kauppa.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. alv:n. Avoinna ma?pe klo 9?15. Reijo Frank: Vapauden viesti Reij Viiden cd-levyn kokoelma Viide ? Peri Perinteisen työväenlaulun merkittävin veteraani Reijo Frank viettää 60-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 2015. Fra Vi Vielä yhtenä kunnianosoituksena Reijo Frankin pyyteettömälle ja arvokkaalle työlle on nyt julkaistu viiden CD:n tö k kokoelma, jolle on koottu hänen kaikki tunnetuimmat ja unohtumattomimmat työväenlaulujen tulkintansa aina vuodesta 1969 alkaen. Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki (09) 613 116 www.pau.fi 50? Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry PL 213 00531 Helsinki p. Kokoelmassa ovat edustettuina useimmat tunnetut amerikansuomalaiset levylaulajat. ? 17 Paperiliitto r.y. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki vaihde: 010 77031 www.jhl.fi JHL-kirjaamo@jhl.fi JHL:n työttömyyskassa puh. Voit tilata tuotteita sähköpostilla kirjamyynti@kansanuutiset.fi tai puh. Alle 50 euron tilauksiin lisätään postituskulut 2?8 euroa. Kansan Uutisten kirjakaupasta ostetuista tuotteista maksetaan arvonlisävero Suomeen. Metallityöväen Liitto ry Keskustoimisto Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 40001 Toimistoaika arkisin 8.20 - 16.00 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Murikka-opisto Vaihde 020 77 41500 www.murikka.fi www.metalliliitto.fi Kansan Uutiset on ollut mukana tukemassa kokoelman julkaisua. Tilaukseni: POSTIMAKSU MAKSETTU Suomen MerimiesUnioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Puh. 010 190 300 Paasivuorenkatu 4-6 A PL 326 00530 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) www.paperiliitto.fi Timo Kalevi Forss: Toverit herätkää . OCMUC [JFGV O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki puh. A. Poliittinen laululiike Suomessa Kirja poliittisen laulun tarinasta 1900-luvun alun työväenlauluista nykypäivään
Esitys on myös Joensuussa, Oulussa ja Kajaanissa. . opiskelijat kuvailevat blogissaan. Kuittisen ja Noroilan mielestä ?useimmiten ilmaisu on kevyttä, mutta kuumaa asian ollessa erittäin painava ja kiihkeä. Elina Knihtilä perustelee valintaa luonnehtimalla Berliiniä edistykselliseksi teatterikaupungiksi. Kaikkiaan kaksitoista näyttelijäsekä kuusi dramaturgia-, ohjaaja-, ääni- ja valo- sekä lavastetaiteen opiskelijaa pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja muutti pariksi kuukaudeksi Berliiniin Roihan oppiin. Vapaa kädet saanut Roiha valitsi opiskelijoiden esitettäväksi modernin klassikon, vuonna 1989 aidsiin kuol- 18 leen ranskalaisen Bernard-Marie Koltès´n Roberto Zuccon. Muut näytelmän henkilöt olivat Zuccon tapaamia ja useimmiten tappamia ihmisiä. Tällä projektilla halusimme osoittaa opiskelijoille, että töihin on mahdollista hakeutua myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Kansainvälistymisen ohella on myös hyvä tuntea kotimaisia erilaisia teatteritaloja, sanoo Elina Knihtilä. . lokakuuta ja Kajaanin kaupunginteatteri 9.-10. Joensuun kaupunginteatteri 11.-12. Zuccon rooli jaettiin useammalle. Saksalaiset katsojat joko buuaavat tai hyväksyvät esityksen. Näyttelijäksi maailmalle vai Suomeen? Opiskelijat työskentelivät Ballhaus Ost ?teatterissa, jonka puitteet nekin ruokkivat asettumista uuteen kaupunkiin ja uuteen tapaan tehdä työtä Roihan ohjauksessa, joka painotti tarkkuutta ja jäntevyyttä. Mikko Roihan lähestymistapa poikkesi totutusta. Toteutus oli erinomaisen täsmällistä ja selkeää. Näyttelijäopiskelijoiden Roberto Zucco on Berliinin lisäksi nähty pari viikkoa sitten Helsingin juhlaviikoilla Kansallisteatterissa. 1988 eläneestä mielipuolisesta sarjamurhaajasta Roberto Succosta. Teatteriopiskelijoiden Zucco kypsyi teatterikaupunki Berliinissä » Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen laitokselta ensi keväänä valmistuvat opiskelijat tulkitsevat piakkoin Joensuussa, Oulussa ja Kajaanissa sarjamurhaaja Zuccoa, jonka juuret ovat Berliinissä. sitten työnsä aloittaneet taiteilijaprofessorit Elina Knihtilä ja Hannu-Pekka Björkman halusivat näyttelijäntyöhön kansainvälisyyttä. He päätyivät yhteistyöhön Berliinissä asuvan taiteilijaprofessori, ohjaaja Mikko Roihan ja tuottaja Taina Sivosen kanssa. Tästä syntyi Lavat auki -hanke, avaus uudenlaiseen kansainväliseen koulutukseen. Opiskelijat näkivät kolmisenkymmentä erilaista esitystä harjoitustensa ohessa. Hän tappoi itsensä 28-vuotiaana. lokakuuta.. Teatteri ei enää ole niin kielisidonnaista. Mutta myös kansallinen projekti on tärkeä, siksi järjestämme kiertueen myös Suomeen, perustelee Knihtilä. Eila Tiainen ESITYKSET: Taideyliopiston Teat- terikorkeakoulun Näyttelijäntyön koulutusohjelman & Vapaa Teatterin Bernard-Marie Koltès: Roberto Zucco. Tarina on synkkä, mutta ei edes tämän päivän todellisuudessa kovin vieras. Zucco on nähty Suomessa Komteatterin tuotantona 1991 ja Vaasassa sitä seuraavana vuonna. Havaintoja elämästä ja teatterielämästä Opiskelijoiden asettumisesta uuteen ympäristöön, nuorten raikkaista havainnoista Berliinin elämästä ja historiasta voi lukea hauskoista ja mielenkiintoisista Lavat auki -blogeista www.uniarts.?/blogit/lavatauki. Ympäristö nimittäin pakotti opiskelijat myös pohtimaan politiikkaa. Historia on läsnä Berliniissä: muurinpätkiä, museoita, esityspaikan Ballhaus Ost -teatterin seinissä ammusten jäljet. Sonja Kuittinen ja Fanni Noroila ovat blogissaan, From streets of Ber- » Tällä projektilla halusimme osoittaa opiskelijoille, että töihin on mahdollista hakeutua myös Suomen rajojen ulkopuolelle. ladelphia, sitä mieltä, että yllättävä ja moninainen ympäristö pakottaa ihmiset muistamaan, mistä tulemme ja mihin ei koskaan enää haluta palata. Heidän mukaansa kaikki tämä heijastuu teatteriin. ?Saksalainen teatteri ajaa katsojansa muistamaan eikä unohtamaan itseään nautintoon tai illuusioon. Se sai ensiiltansa kirjailijan kuoleman jälkeen Berliinin tunnetussa Schaubühneteatterissa. Näytelmä kertoo Italiassa 1962 . syyskuuta, Oulun kaupunginteatteri 6.-7. Näyttelijäopiskelijat työskentelevät kolmivuotisen projektin aikana ammattiohjaajan kanssa. PARI VUOTTA Miksi Berliini ja Zucco? Roihan ehdotuksesta opetus toteutettiin Berliinissä, jossa opiskelijoilla oli mahdollisuus nähdä monenlaista teatteria ja asuminen on suhteellisen edullista. Poliittisuus on täysin orgaaninen osa esityksiä,. Esitykset ovat itsenäisiä ja vahvoja, eivätkä kalastele katsojien hyväksyntää vaan tarjoavat heille mahdollisuuden muodostaa oman mielipiteensä esityksen väitteestä.. SAANA INARI Näytelmä kertoo Italiassa 1962 . Pelkistetyssä esityksessä Ballhaus Ost ?teatterissa Berliinissä välittyi irrallisuus ja kohtaamattomuus. 1988 eläneestä mielipuolisesta sarjamurhaajasta Roberto Succosta, joka vanhempiensa lisäksi päästi päiviltä lukuisan joukon ihmisiä, muun muassa poliiseja
Olin jo etukäteen kuvitellut teoksen rakenteen: se lähtisi sordiinolla liikkeelle ja kasvaisi hiljalleen joukkovoiman kuvaukseksi . Ehkä jäämme toiveikkaana odottamaan uuttaa mielenosoitusteemaista teosta? KARI YLI-ANNALA: Lexeokàn, Forum Box, Helsinki, 13.9. Materiaali on kuvattu yhdestä Garnerin ampumisen herättämästä mielenosoituksesta, joka järjestettiin New Yorkissa 13.12.2014. Teoksen nimi tulee lenapen eli delawaren THE ALL-NITE IMAGES kielen hengittämistä tarkoittavasta sanasta. Lenapen kieltä puhuttiin Manhattanilla eli alun perin Mannahattanilla (monien kukkuloiden saari) tuhansia vuosia ennen valkoisia uudisasukkaita. vähän samaan tapaan kuin säveltäjä Maurice Ravelin ikiklassinen orkesteriteos Boléro (1928), jonka emotionaalinen voima ei kliseisyydestään huolimatta tunnu kuluvan lainkaan. Maailmalla tapahtuu tietysti niin paljon kauheita asioita, joiden mediaseksikkyys on suurempi. Vaikka kaikilla ammutuilla mustilla yhdysvaltalaisilla on nimi ja henkilöhistoria, on kaukana asuvan sivustaseuraajan helppo olla kyyninen . Hän ei ole huippuvälineillä hi?stelijä vaan pikemminkin käsivaralla operoiva low tech -toimija, jolle kuvanlaatua tärkeämpi asia on olla sisällä tapahtumissa ja havainnoida tarkasti, löytää ja huomata ne pienet nyanssit, joiden kautta tarinaa voi kuljettaa ja myös kokonaisuutta rytmittää. Koska on kyse hengityksestä, on Yli-Annalan yksi tehokeinoista juuri se ilma, jota hengitämme. Kolmen aktivistin perustama liike on hajautettu, selkeää hierarkiaa tai rakennetta ole. Liikkeen toiminta on laajentunut kohti aitoa kansalaisoikeusliikettä, ja esimerkiksi tämän vuoden huhtikuussa liike oli mukana pikaruokalakoissa, joilla kiinnitettiin huomiota pikaruokaketjujen mustien työtekijöiden heikkoon asemaan. Suomessa Black Lives Matter ei ole herättänyt erityistä huomiota muuten kuin muuta- » Taiteen emotionaalinen voima avaa silkkojen faktojen kertaamisen sijaan hyviä reittejä syvempään ymmärrykseen. Ihmiset osallistuivat Black Lives Matter -mielenosoitukseen viime joulukuussa New Yorkissa. man uutiskynnyksen ylittäneiden ampumistapausten aiheuttamien mielenosoituksien kautta. Taiteen emotionaalinen voima avaa silkkojen faktojen kertaamisen sijaan hyviä reittejä syvempään ymmärrykseen. Helsinkiläinen liikkuvan kuvan tekijä, kirjoittaja ja tutkija Kari-Yliannala vietti joulukuun 2014 taiteilijaresidenssissä Harlemissa. Tuloksena on hänen uusin 20-minuuttinen videoteoksensa Lexeokàn (2015). Tätä hän toisti useaan kertaan, kuten käy ilmi YouTubesta löytyvästä katukuvaajan videosta. Poliisi epäili Garneria laittomien savukkeiden myynnistä. Garnerin viimeiset sanansa olivat: ?En saa henkeä.. Hänen kohtalostaan tuli näin osa rasistista brutaliteettia . Huomasin Yli-Annalan häärivän siellä kameransa kanssa. Garner sanoi, että hän oli kyllästynyt poliisien suorittamaan vainoamiseen, nosti kätensä pystyyn ja pyysi poliiseja olemaan koskematta häneen, minkä jälkeen poliisit kävivät kimppuun ja painoivat Garnerin katuun. Garnerin mentyä tajuttomaksi poliisit eivät yrittäneet elvyttää häntä. ei täynnä juhlapuheiden nostattavaa herooisuutta. Osallistuin Joukkovoima-mielenosoitukseen 22.8. poimin ihan vain näytteeksi erään lukijan kommentin, kun Garnerin ampuminen uutisoitiin Suomessa: ?Videolla Garneria kosketaan hetki kaulaan, joten voimankäyttöä tuntemattomat tavikset alkavat vouhottaa kuristamisesta lehdissä, televisiossa ja kirkkokokouksissa.? Näiden asenteiden kanssa joudumme elämään näköjään lisääntyvässä määrin. YKSI TAPA tehdä elämää ymmärrettävämmäksi on taide. ja poliisihelikoptereita: alituisen kontrollin tuottamaa valvonnan vankilaa ja väkivallan uhkaa. Kokonaisuus on vähäeleinen, todentuntuinen ja jopa kaunis, mutta sellaisenakin kaunis nimenomaan arkisessa mielessä . Mielenosoituksia on muutamassa vuodessa ollut toista tuhatta, myös kansainvälisesti. saakka. 19. vastustavan Black Lives Matter -kansalaisliikkeen toimintaa. Taide on vasara! Otso Kantokorpi otso.kantokorpi@hotmail.com Onko mustalla väliä? HEINÄKUUSSA 2014 newyorkilainen poliisi Daniel Pantaleo otti kuristusotteen mustaihoisesta Eric Garnerista (1970?2014), joka sittemmin kuoli sairaalassa. Ambulanssin tulo kesti seitsemän minuuttia, ja tunnin kuluttua sairaalassa Garner julistettiin kuoliaaksi. Oma osuutensa kuolemaan oli ilmeisesti sillä, että Garner kärsi astmasta, sydänviasta ja ylipainosta. Tutkinta ei johtanut oikeustoimiin poliisia vastaan. GARNERIN KUOLEMA aiheutti lukuisia mielenosoituksia, joissa hänen viimeisiä sanojaan käytettiin iskulauseena. Mustien elämilläkin tulee olla väliä. Liike käynnistyi vuonna 2013, kun 17-vuotiaan aseettoman lukiolaispojan Trayvon Martinin (1995?2012) ampunut naapurivahti Georg Zimmerman sai vapauttavan tuomion. Garnerin lisäksi toinen vuoden 2014 tapaus herätti suuren kohun: Fergusonin poliisi Darren Wilson ampui elokuussa kuoliaaksi aseettoman 18-vuotiaan Michael Brownin. Black Lives Matteria on jo nimitetty ?uudeksi kansalaisoikeusliikkeeksi?, ja sen rivit ovat vahvistuneet koko ajan. Taiteeksi se muuntuu Yli-Annalan tarkan ja sensitiivisen editoinnin myötä. Hänen teoksensa asettuu osittain cinéma vérité -perinteeseen: se on raakaa dokumentaarista kuvaa, jossa kuitenkin improvisaatiolla on oma osuutensa. Ilmatilassa on sekä lintuja . siis tietenkin vapautta, vaikkakin kaupunkitilaan suljettuna . Näin toimisikin varmaan vanha sosialistinen realismi, joka näyttäisi sen ihanteellisen maailman, missä pienistä puroista kasvaa kansan valtava ja vastustamaton voima. Juuri tällaista ratkaisua ei Yli-Annala ole tehnyt. erityisesti poliisien harjoittamaa . Näin nykyään niin akuutti maahanmuuttotematiikkakin on ovelasti upotettu teokseen. Mielenosoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja selkeärajaisuudessaan itse asiassa aika haastava aihe
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja ja Pirkanmaan Ely-keskuksen Luonnonvarat ja YVA -yksikön päällikkö arvioivat aivan oikeutetusti häirinnän täyttävän luonnonsuojelulain vastaisen toiminnan kriteerit. Laulujoutsen on rauhoitettu eläin. Kaikki Suomessa pesivät linnut ovat rauhoitettuja pesimäaikaan. syyskuuta. Nokian Uutisissa kerrottiin 18.8. kuinka vesiskootterikuski oli ajanut Jokistenjärvellä vesiskootterilla useaan otteeseen keskelle rantakaislikossa uinutta laulujoutsenpoikuetta ja yrittänyt ilmeisesti samalla kuvata pakoon yrittäviä poikasia. Emot voivat paeta, mutta poikasten on avuttomina hajaannuttava ja piilouduttava. Onko metsästyksen salliminen OLEN SAANUT 20 Näillä siivillä ei vielä lennetä. 36 vrk.). Toisin sanoen sitä, mitä tarkoittaa olla mies, kuinka maskuliinisuutta luodaan ja minkälaisia vaikutuksia sillä on muihin ihmisiin ja koko yhteiskuntaan. Puhe miehisyyden kriisistä on saanut paljon huomiota sekä Suomessa että kansainvälisesti viime vuosina. Elisabeth Wide. KAARINA DAVIS Metsästys vaarantaa pesimärauhan seurata läheltä laulujoutsenten elämää vuosien ajan. Projektin työntekijöiden mukaan työpajat ovat olleet useimmille pojille ensimmäinen mahdollisuus keskustella tällaisista aiheista. Tämäntyyppistä pitkäjänteistä työtä poikien parissa kaivataan myös Suomen kouluihin. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ?Perinteisen. Tavallisimmin poikaset kuoriutuvat kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla (haudonta kestää n. Miehisyyden vallitseva diskurssi on ongelmallinen, sillä moninaisuuden ja avoimuuden sijaan siinä korostuu myyttinen, niin sanottu aito miehisyys ja konservatiivinen vastakkainasettelu sukupuolten välillä. Kun miesasialiike Suomessa pyrkii painottamaan niiden vallan perinteistä käsitystä miehisyydestä, he tekevät sitä ottamatta huomioon, että kaikki eivät halua elää tämän rajoittuneen sukupuoliroolin mukaisesti. Myöskään maskuliinisuuksien negatiivisia puolia ei huomioida. miehisyyden korostaminen on uhka sekä sukupuolten väliselle tasa-arvolle, että miesten ja naisten hyvinvoinnille. Vastakkainasettelun sijaan pitäisi kiinnittää huomiota siihen, kuinka miesten kokemat ongelmat ovat yhteydessä miehisiin sukupuolirooleihin. Kyhmyjoutsenen poikaset ovat lentokykyisiä 4,5 kuukauden eli noin 135 vuorokauden ikäisinä. Luonnonsuojelulain 39. Tutkimus osoittaa, että koulu on yksi tärkeimmistä instituutioista, joissa sukupuolta luodaan. Laulujoutsenet elävät samoilla vesillä metsästettävien lintulajien kanssa, mutta pakoon poikaset eivät pääse. Aivan kuten naisten perinteinen, kapea sukupuolirooli asettaa rajoja käyttäytymiselle, niin tekee myös ahdas sukupuolirooli miehisyydestä. Jos nuorille pojille annetaan mahdollisuus kyseenalaistaa itsestään selvinä pidettyjä oletuksia maskuliinisuudesta jo aikaisessa vaiheessa, se luo heille positiivisempia kokemuksia koulusta ja parantaa myös muiden oppilaiden hyvinvointia. Englannissa on jo herätty tähän aiheeseen. Esimerkiksi Siuron Linnavuoren kohdalla Jokistenjärvellä laulujoutsenten poikaset olivat kuoriutuneet jo 29.5. Laulujoutsenten poikaset ovat lentokyvyttömiä vielä 20.8., jolloin vesilintujen metsästys alkaa. Poikasten siipien alapuolella näkyy kehittymättömiä sulkia. Maalaisjärjellä pääteltynä vesilintujen väheneminen on seurausta ihmisten aiheuttamista lintujen elinpiirien muutoksista ja hävittämisestä esimerkiksi rakentamisesta, turveteollisuudesta, avohakkuista ja näiden vaikutuksista vesistöjen rehevöitymiseen ja ympäristön yksipuolistumiseen, voimalinjoista ja erilaisesta pesimäaikaisesta ja pesimäajan ulkopuolisesta häirinnästä. Esimerkiksi kurjet eivät pitäisi näin lämpimänä loppukesänä kiirettä vielä minnekään ja kaikilla vesilinnuilla olisi mahdollisuus viipyä Suomen vesillä pidempään ja tankata itsensä vahvoiksi kovaa muuttokoettelemusta vastaan, mutta metsästyksen pauke ajaa ne ennenaikaisesti levähtämis- ja ruokailualueiltaan kohtaamaan raskaan muuttomatkan keskeneräisesti valmistautuneena. Voitaisiinko metsästyslakia muuttaa siten, että vesilintujen metsästys alkaisi myöhemmin, jotta kaikki linnut ehtisivät saavuttaa lentokyvyn? Koska vesilintujen määrän romahdus on tiedossa, olisi metsästys kiellettävä tärkeillä lintupaikoilla. Ovatko Suomen metsästyslait ajalta, jolloin laulujoutsen oli sukupuuton partaalla (metsästyksen vuoksi) eikä sitä osattu ottaa silloin huomioon? Useiden vesilintujen määrä on viime vuosikymmeninä romahtanut. Romahduksen syyt ovat monen lajin kohdalla selvittämättä. The Great Men -projekti on feministinen järjestö, joka järjestää pojille työpajoja Lontoon kouluissa. Työpajoissa keskustellaan erilaisista aiheista ja ongelmista, jotka liittyvät maskuliinisuuksiin ja ovat ajankohtaisia nuorten poikien elämässä. Työpajoissa tartutaan muun muassa stereotyyppisiin sukupuolirooleihin ja pohditaan, kuinka niitä luodaan ja millaiseen käytökseen ne johtavat. Olennaisinta on kyseenalaistaa erilaisia ajattelutapoja ja käyttäytymismalleja, jotka liitetään maskuliinisuuksiin. Kuva on otettu 23.8.2015. » Poikasten avuttomina hajaannuttava ja piilouduttava. pesimäaikana muka luonnonsuojeluja eläinsuojelulain pykälät täyttävää toimintaa. Olennaista on, että ongelmiin POIKIEN NEGATIIVISIIN voidaan vaikuttaa purkamalla juurtuneita käsityksiä maskuliinisuudesta. Feministinen tutkimus on tähdännyt tähän jo parin vuosikymmenen ajan tarkastellessaan miesten yhteiskunnallista asemaa. Nuoret pojat oppivat aikaisin, mitä tarkoittaa olla mies ja kuinka miehen kuuluu käyttäytyä yhteiskunnassa. He myös kokevat odotuksia, joita miehille asetetaan sekä muiden miesten että naisten puolesta. ?Perinteisen. Tänä vuonna järvien jäät lähtivät poikkeuksellisin aikaisin ja joutsenten pesänrakennus, muninta ja haudonta aikaistuivat. miehisyyden korostaminen on uhka sekä sukupuolten väliselle tasa-arvolle, että miesten ja naisten hyvinvoinnille. Toivon viranomaisilta vastauksia. Kaarina Davis Hämeenkyrö Maskuliinisuuksien kyseenalaistamista kouluihin kokemuksiin koulusta voidaan puuttua kyseenalaistamalla vallitsevia tapojamme luoda miehistä sukupuoliroolia. Aikana, jolloin perinteiset sukupuoliroolit ovat murroksessa, on tärkeää, että pojat ja miehet pohtivat miehisyyden käsitettä. Tämän takia koulujen tulisi. pykälässä sanotaan, että eläinten tahallinen häiritseminen on kiellettyä. Sen vuoksi laulujoutsenen poikaset ovat tänä vuonna ajankohtaan nähden tavallista kehittyneempiä. Tätä kirjoittaessani (24.8.) joutsenten kuoriutumisesta on arviolta 89 vuorokautta ja joutsenten poikaset ovat edelleen lentokyvyttömiä. Luontoportti.com-sivuston mukaan laulujoutsenten poikaset saavuttavat lentokyvyn 75?100 vuorokaudessa (joidenkin lähteiden mukaan se saattaa kestää jopa 120?150 vrk). Erityisesti eläinten häiritseminen on kiellettyä lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Eikö ampuminen ole häirintää? Metsästyskauden alku ja metsästäjät ajavat kaikki linnut liikkeelle, nekin lajit joita ei metsästetä. Viime vuonna havaitsin laulujoutsenten poikasten pääsevän siivilleen 2. Lisäksi olisi syytä tutkia miten esimerkiksi metsästyksen täyskielto muutamaksi vuodeksi vaikuttaisi vesilintujen kantoihin. Suomessa on kirjoitettu siitä muun muassa asevelvollisuuden, terveysongelmien, syrjäytymisen ja huonon koulumenestyksen näkökulmista