Kansan Uutiset 04.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 27-003251-1427 27 www.kansanuutiset.fi Viikko 27 Perjantaina 4.7.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Vasemmistoliitto syntyi viimeisellä hetkellä » Sirpa Puhakka kirjoittaa kirjaa puolueen perustamisesta s.10 Alice Rohrwacher 24 Kolmas vasemmisto 27 Ruanda 32
He käyttävät mielellään löydettyjä materiaaleja. Eläintarhan sijoituspaikaksi se hyväksyttiin kuusi vuotta myöhemmin, joten marraskuussa tulee 125 vuotta täyteen nykyistä toimintaa. Kohteena eivät ole niinkään länsimaat vaan länsimaiden tukemina vallassa pysyneet muslimimaiden itsevaltaiset hallitukset. SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Nyt Korkeasaaressa on noin 150 eläinlajia. Surmat liittyvät palestiinalaisten tekemiin kidnappauksiin. Korkeasaaren viime vuosien suurimpia voittoja on ollut mongolianhevosen pelastaminen. TOIMITUS D 28 avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi Viattomien surmat pahentavat palestiinalaisten ja Israelin suhteita Kolmen israelilaisen ja yhden palestiinalaisen nuoren kostosurmat tulehduttavat entisestään palestiinalaisten ja Israelin välejä. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 Kansan Uutiset, Viikkolehti 4.?10.7.2014 C Keskustelu s.26 D Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 LEHTIKUVA 30 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT Jihadistit toteuttavat Koraanin ennustusta www.kansanuutiset.fi Islamistisen ISIS-järjestön nopea eteneminen Irakissa johti viime sunnuntaina uuden kalifaatin perustamiseen Irakin ja Syyrian alueille. Neuvottelut kahden valtion mahdollisuudesta käyvät yhä mahdottomammiksi. TAMPEREEN TAIDEMUSEO 22 B SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. Kulutusjuhlien rippeet muuttuvat taiteeksi Vuoden nuoret taiteilijat Maria Teeri ja Janne Nabb ovat täyttäneet Tampereen taidemuseon värikkäillä esineillä. Työparin tavoitteena on saada taide ja elämä sulautumaan toisiinsa niin, että taide tulee tarpeettomaksi. 2 ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Jussi Joentausta. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 D LEHTIKUVA/JAAFAR ASHTIYEH 14 A Korkeasaari täyttää 125 vuotta Helsingin kaupunki vuokrasi Korkeasaaren Helsingin Anniskeluyhtiölle 1.5.1883. Tilannetta pahentavat viattomien kuolemat. palestiinalaisia puolustelematta . Jihadistien strategiana on toteuttaa Koraanin ennustus islamilaisen valtakunnan syntyyn johtavasta viimeisestä sodasta. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Näyttelyn nimi onkin Tuntemattomien juhlien jäänteet. että kidnappauksista on tullut ainoa keino vapauttaa palestiinalaisia Israelin vankiloista. Julistuksen ajankohta ei ollut sattumaa, sillä muslimien pyhä ramadan alkoi edellisenä päivänä. Guardianin artikkelissa kerrotaan . 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Eläintarhan tärkeimpiä tehtäviä on uhanalaisten lajien suojelu
Sillä alueella tavalla, jonka seurauksia on olisi vaikutusta koko länsimaiseen elämahdoton ennakoida. Suomalainen yhteiskunta ei pyörisi ilman heitä. Islamilairoristien hallussa. nen valtio . Bushin liikkeelle laittaman ketlietsomaan sitä lisää. vaan muslimien pyhä ramadan alkoi edellisenä päivänä. jureaktion seurauksena noin kolmannes maasta on nyt terTehokkuuden lisäksi nimensä muotoon IS . Bush julisti sodan taa yhtä suuren mullistuksen kuin vuosi terrorismia vastaan, mutta onnistui 1989 Euroopassa, jolloin sosialistinen vain lietsomaan sitä lisää ja nyt tuota leiri kaatui. Sitä epäillään satojen Irakin armeijan sotilaiyksinvaltaisia hallituksia, joiden viimein kaaduttua uudet den teloituksista, vastustajiensa kaulojen katkaisuista ja valtiaat muuttuvat niille vihamielisiksi. Nyt julistettu kalifaatti ei voinut tulla yllätyksenä. Länsimailla on tapana tukea kuudestaan. Tunnetut voi jäädä lyhytikäiseksi tai levitä maasta terrorismiasiantuntijat varoittivat jo toiseen. Heidän ennakoinYksi ryhmä hyötyy kesäkuussa alkatinsa meni pieleen vain yhdessä asineesta kaaoksesta. Entä jos Lähi-idän öljykenveristä satoa niitetään Irakin ja Syyrian tät päätyvät jihadistien haltuun. Kurdit ovat lähemJihadistien lippu liehuu nyt laajalla Syyriasta Irakiin ulottuvalla alueella. assa. Länsimailta tuskin löytyy halua kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltain puuttua jälleen kerran sotilaallisesti aluhyökkäyksen radikalisoivan myös maleen ongelmiin ja ainakin Irakin armeija tillisia muslimeja ja lisäävän ääriryhosoittautui paperitiikeriksi. mien vaikutusvaltaa. Myös Irak oli ristiinnaulitsemisista. Yhdysvaltain liittolainen niin kauan, kun se kävi sotaa IraYhdysvaltain hyökkäyksestä Irakiin on jo yli kymmenia vastaan, jonka islamilaisen vallankumouksen taustalta nen vuotta, mutta presidentti George W. puolin ja toisin. Pääkirjoitus Bushin sota tuottaa yhä tuhoa vaan vielä radikaalimpi ja väkivaltaisempi Isis näyttää syr» Bush julisti sodan Irakin kaupunkeja. Bushin ja hänen taas löytyy CIA:n tukema vallankaappaus 1950-luvulla. taustavoimiensa aikaansaama tuho Tämä kesä voi Lähi-idässä aiheutLEHTIKUVA pahenee koko ajan. Al Qaidan merkitys ei kasvanut, pänä omaa valtiota kuin koskaan. ISLAMISTINEN ISIS valtasi kesäkuussa vauhdilla joukon Viikon kuva Sanottua LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN » Omaishoitajat paikkaavat ja täydentävät institutionaalista hoivaa. Ajoitus ei ollut sattuma, ollut terroristeja. muuttanut järjestö on tullut tunnetuksi raaHistoria toistaa itseään. Selvää on, että mäntapaan. ISin menestys inspiroi jihadisteja kaikEnsimmäinen kalifaatti syntyi vuonna kialla ja tuskinpa IS tyytyy nyt valtaa632 Arabian niemimaalla ja Turkin premiinsa alueisiin. sidentti Kemal Atatürk lakkautti viimeiAsioita seuraavalle kehitys Irakissa sen vuonna 1924. George W. 20 000 ihmisen ennätysosanotto viime lauantain Pride-kulkueeseen Helsingissä oli väkevä mielenilmaus noille kymmenelle. 3. Voidaan perustellusti kysyä, olisivatko omaishoitajat oikeutettuja sosiaaliturvaan. Professori Pertti Koistinen, Aikalainen 10/2014 Kymmenen lakivaliokunnan jäsentä hylkäsi kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Viime sunnuntaina järjestö julisti valjäyttäneen sen jihadin ykkösnyrkkinä. terrorismia vastaan, taamilleen Syyriassa ja Irakissa sijaitseville alueille islamiEnnen Saddam Husseinin syrjäyttämistä Irakissa ei mutta onnistui vain laisen valtion ja uuden kalifaatin. Länsirannalta ei mitään uutta. Israelilaisten teinipoikien murhaajia ei varmuudella tiedetä, mutta kostotoimillaan maan johto varmistaa sen, että lisää verta vuodatetaan
7 Uusi taloudellinen alaluokka euroskeptisten menestyksen taustalla EUROPARLAMENTTIVAALEISSA tou- kokuussa 2014 euroskeptiset puolueet saivat jytkyn Ranskassa ja Britanniassa. Äärioikeistolainen Front National kahmi 25 prosenttia ranskalaisten äänistä. Esimerkiksi Podemos teki viidessä kuukaudessa mielettömän tuloksen ja mobilisoi mitättömällä budjetilla miljoonia ihmisiä. Kreikan hajanaisia vasemmistosuuntauksia yhdistävä Syriza nosti paikkansa yhdestä kuuteen ja kohosi Kreikan suurimmaksi puolueeksi eu- Uusi europarlamentti kokoontui tiistaina ensimmäisen kerran. roparlamentissa. loso?an professorit, nanoteknologian professori ja kaksi perustuslakiin erikoistunutta professoria, Lepola kertoo. Protestista puolueeksi Suurimman muutoksen ryhmään tuovat kansanliikemäiset puolueet, kuten Kreikan Syriza, Italian L?Altra Europa ja Espanjan Podemos. . Ryhmällä on nyt 52 paikkaa, mikä on tähänastinen ennätys. GUE-NGL:n apulaispääsihteeri Sanna Lepola kuvailee uutta ryhmää nuoremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. . Puolue sai yli neljänneksen kreikkalaisten äänistä. Espanjan osuutta kasvatti uusi Podemos-puolue, jonka tausta on Madridissa vuonna 2011 alkaneissa talouskurin vastaisissa mielenosoituksissa. Olemme ainoa ryhmä, jossa miehiä ja naisia on yhtä paljon. Perinteisesti ryhmässä on ollut paljon väkeä ammattiyhdistysliikkeestä, ja vaikka heitä on edelleen, parlamenttiin valittiin nyt enemmän akateemikkoja ja toimittajia. . A kotimaa Perjantai 4. Meillä on esimerkiksi makrotaloustieteen ja . Uudet liikkeet osoittavat, että tarvitaan uudenlaisia tapoja tehdä politiikkaa. Torstaina parlamentti vahvisti valiokuntanimitykset. Ryhmä laatii kyllä äänestyslistoja, mutta jokainen saa äänestää omatuntonsa mukaan. Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? Kuripolitiikan torjunta Alkaneen toimikauden ykkösteema vasemmistolle on talouskuripolitiikan torjuminen. GUE-NGL sai työllisyysvaliokunnan puheenjohtajuuden. Se on painavin puheenjohtajuus, joka ryhmällä on ikinä ollut, Lepola sanoo. Britanniassa UKIP kampanjoi maahanmuuttovastaisuudella sekä taloudellisen hyvinvoinnin teemoilla. Euroskeptiset puolueet ovat vaalien jälkeen hioneet julkisuuskuvaansa, Salo kirjoittaa. KU Euroskeptiset puolueet hyödynsivät globalisaation häviäjien pelkoja. 4 Uusi eurovasemmisto: kansanliikkeitä ja eläinoikeuspuolueita LEHTIKUVA/ PATRICK HERTZOG » Europarlamentin vasemmistoryhmä kasvoi, moninaistui ja tasa-arvoistui: 26 naista, 26 miestä. UUSI EUROPARLAMENTTI kokoontui tiis- taina ensimmäisen kerran ja valitsi puhemiehekseen sosialistien Martin Schulzin. heinäkuuta 2014 Li Andersson s. Se tarkoitti noin 1,25 miljoonaa ääntä, mikä toi puolueelle viisi meppiä. Hollannista ja Saksasta vasemmistoryhmään liittyivät vasemmistolaiset eläinoikeuspuolueet. Puolueet yrittävät nyt näyttäytyä vakavasti otettavina ja vähemmän muukalaisvihamielisinä. Miten tämä vaikuttaa parlamenttityöskentelyyn? . Valio- VASEMMISTON KEHITYS Vasemmistoryhmä GUE-NGL:n paikat europarlamenttivaaleissa: 42 paikkaa 1999 41 paikkaa 2004 35 paikkaa 2009 52 paikkaa 2014. Lepola arvioi ympäristöarvojen muutenkin korostuvan ryhmässä. » Toimikauden ykkösteema vasemmistolle on talouskuripolitiikan torjuminen. kunnassa ryhmä aikoo paneutua erityisesti nuorisotyöttömyyteen. Vasemmistoryhmän uusi kokoonpano on sekalainen, ja ryhmän jäsenpuolueet koostuvat esimerkiksi Syrizan tapauksessa hajanaisista alaryhmistä. Tuskin se muuttaa ryhmän työskentelyä. Vasemmistoliiton Merja Kyllösen paikka on liikennevaliokunnassa, ja hän on varajäsen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa. Vasemmistoliitto kuuluu parlamentissa vasemmistoryhmä GUENGL:ään, jonka lopullinen paikkamäärä varmistui kesäkuussa suuremmaksi kuin mitä vaalien jälkeen uutisoitiin. Politiikan tutkimuksen professori Pablo Iglesiakseen henkilöityvä Podemos sai Espanjassa kahdeksan prosentin kannatuksen. Olemme aina olleet konfederaalinen ryhmä, eli meillä on yhteinen linja asioista mutta ei ryhmäkuria. Britanniassa itsenäisyyspuolue UKIP sai 26,8 prosentin kannatuksen. Näin suosittuja puolueita ei voi pitää enää marginaalisina tai pelkkinä protestipuolueina. Kyse on globalisaation luoman uuden taloudellisen alaluokan huolien perustellusta ilmaisusta, katsoo Ulkopoliittiselle insituutille aiheesta analyysin kirjoittanut tutkija Sanna Salo. ANALYYSIN mukaan euroskeptikot hyödynsivät globalisaation voittajien ja häviäjien välistä jakolinjaa, jonka perinteiset puolueet ovat toistaiseksi jättäneet huomiotta. Mitä vähemmän valtio kykenee tarjoamaan hyvinvointia ja talouskasvua, sitä todennäköisemmin protestipuolueet mobilisoituvat siirtolaisvastaisten teemojen ympärille. Se, miten taloudellis-poliittinen juopa politiikassa ilmenee, vaihtelee Euroopan maiden sisäpolitiikan ja perinteen mukaan. RANSKASSA Kansallinen rintama sai äänestäjät liikkeelle vetoamalla etniseen yhtenäisyyteen ja kansalliseen suvereniteettiin. Saksassa seitsemän prosenttia äänistä kerännyt Vaihtoehto Saksalle -puolue hyödynsi huolta siitä, että Saksa on euroalueen osana menettänyt rahapoliittisen itsemääräämisoikeutensa
Takana oli puoluejohtajuuden lisäksi talven presidenttiehdokkuus. Samalla se osoittelakkaryhmän taa, että laivanrakentajien ja koko puheenjohtaja, entinen Helsingin tekaisee valtion ja saksa- lakan pääluottamusmies, kansan- telakka-alan osaaminen on meillä edustaja Kari Uotila kiittää ministeri huippuluokkaa. laisen Meyer Werftin Vapaavuorta sekä työ- ja elinkeinomikaupan STX:n kanssa. nisteriön neuvottelijoita sitkeydestä. USKOTTAVA omistusratkaisu mahdol. Unet on enimmäkseen pitkiä kokouksia ja kampanjoita. Myös kesällä 1994 seurattiin silmä kovana jalkapallon MM-kisoja, joissa pelasi muun muassa ensimmäiselle kierrokselle juuttunut Norja. Miksei siis myös Suomi. LEHTIKUVA SETA PALKITSI Helsinki Pride -tapahtumassa vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen Asiallisen tiedon omenalla pitkäjänteisestä työstään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta. Perustelujen mukaan Arhin- mäki on puolustanut hlbtiq-ihmisten oikeuksia johdonmukaisesti koko uransa ajan. Urheiluministerinä Arhinmäki nosti ihmisoikeuksia esiin julkisilla kannanotoilla, kuten liehuttamalla sateenkaarilippua Moskovassa yleisurheilun MM-kisoissa. Hän myös tilasi tutkimuksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta urheilussa. Tasa-arvoasioista vastaavana ministerinä Arhinmäki valmisteli nyt eduskunnan käsittelyssä olevan historiallisen lakiuudistuksen. Tasa-arvolain uudistuksena suku- Vasemmistoliiton telakkaehdotus on toteutumassa » Risteilijätilaus rat- rin työntekijöille. Siitähän se hyvä maajoukkue saadaan, että on kansainvälisen mitan täyttäviä pelaajia. Andersson mietti, ettei Suomen ja Norjan tasossa ole kovin suurta eroa. . On hienoa, että on päästy tähän listaa uusien tilausten saamisen ja tevaiheeseen. Hän piti hallitukseen tähtäämistä itsestään selvänä asiana: . heinäkuuta elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle hallituksen esityksen muotoon laaditun mietinnön, joka toteutuessaan vaikeuttaisi huomattavasti politiikan ja talouden vallankäyttäjien valvontaa. Esityksen mukaan nykyisestä suorasta osakeomistuksesta siirryttäisiin hallintarekistereihin, jotka mahdollistavat omistusten piilottamisen. eivät saisi hallintarekisteröidä omistuksiaan suomalaisyhtiöissä. Heidän lähipiirinsä, kunnallisista asioista päättävät ja taloudellista valtaa käyttävät henkilöt saisivat salata omistuksensa. Hallintarekisterissä omistajan nimen paikalla on tiliä hallinnoivan pankin nimi. Eroa on se, että Suomessa ehkä kymmenen pelaajaa pelaa ammattijoukkueissa Euroopassa. Onneksi myös Stubbin uudella tilan mukaan aluskä e s n hallituksella näyttää olevan rohketava neuvottelulainen Meyer Werft ovat a a Tar vit utta toteuttaa Vasemmiston telakostamassa Turun tetulos onkin odois er ity karyhmän ehdottama omistusmalli lakan korealaiselta tettu uutinen ark tista että ja viedä neuvottelut maaliin, Uotila Turun telakan STX:ltä. saamista o ja koko klustekiittelee. KU Kauppalehden r isteiljämukaan kaupan ehLEHTIKUVA/ RONI LEHTI ista. tona on kuitenkin jätakentam r tiristeilijän saaminen Turkuun. Vasemmistoliiton telakkaryhmän ehdotuksen mukaan Turun telakalle paras vaihtoehto on juuri laaja omistuskonsortio, jossa valtio on ankkuriomistaja vähintään 30 prosentin osuudella. Ministeri Vapaavuori kertoi tiistaina Helsingin Sanomissa, että sopimus on määrä saada valmiiksi ja julki ensi viikon loppuun mennessä. Telakan hintaa ei kerrottu eikä omistussuhteita ole vielä ole ratkaistu, mutta Kauppalehden mukaan saksalaisyhtiön osuudeksi tulisi 60?70 Suomen valtion ja saksalaisen Meyer Werftin telakkakauppa STX:n kanssa on risteilijäprosenttia. tilauksesta kiinni. VASEMMISTOLIITON Työryhmä salaisi pörssiomistuksia, hallintarekisterit käyttöön työryhmä ehdottaa suomalaisten pörssiomistusten julkisuuden merkittävää heikentämistä.Työryhmä jätti 1. Aina pitää vakavasti pyrkiä toteuttamaan niitä vaihtoehtoja, mitä oppositiossa esittää. Andersson oli tuossa vaiheessa ollut seitsemän vuotta päätoiminen poliitikko. UoSuomen valtio ja saksa. Pitäisi saada muutama hyvä ulkomaalainen valmentaja tänne, jolla on kyky luoda se joukkue, Andersson sanoi ja ennusti ainakin EM-lopputurnauksen avautuvan muutaman vuoden sisällä. Ulkomaalaisia valmentajia saatiin, mutta EM-paikkaa ei. Se on sitten hyvin paljon kiinni siitä, mikä on tilanne puolueessa ja miten eduskuntavaalit ovat menneet. Tällä hetkellä kaikki todelliset omistukset pörssiyhtiöissä ovat arvopaperikeskuksessa jatkuvasti. Toivottavasti ulkomailakkateollisuuden säilymisen myös risteilijärakentamisen osalta SuoVASEMMISTOLIITON telakkaryhmä teki sen kumppanin kanssa saadaan luovuosi sitten elinkeinoministeri Jan tua omistuspohja, joka sitoutuu kemessa, sanoo Uotila. . Se on ihan selvää, että jos puheenjohtaja epäonnistuu esimerkiksi eduskuntavaalituloksella mitattuna, niin muiden täytyy jatkaa. Vasemmistoliitto kuului yhdessä SDP:n kanssa vaalivoittajiin ja Andersson vietti seuraavaa kesäänsä kulttuuriministerinä. Siitä huolimatta nykyisessäkin järjestelmässä on useita porsaanreikiä. Hallintarekisteröinnin laajentamista perustellaan eurooppalaisten arvopaperikeskusten toiminnan yhdenmukaistamisella ja kilpailukyvyllä. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? puoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä kielletään kaikilla elämänalueilla. Lisäksi työnantajat, viranomaiset ja koulutuksen järjestäjät velvoitetaan ehkäisemään sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun kohdistuvaa syrjintää. Näin paalutti vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson KU:n haastattelussa 5.7.1994. Se vaati veronsa. . Yksi keskeisimmistä ehdokin suhteen, Uotila sanoo. edellyttää sekä arktista erityisosaatuksista eteni alkuviikolla, kun mimista että risteilijärakentamista. Suomen meriteollisuusklusteri nisteriö kertoi, että Turun telakan Vain molempiin satsaamalla voidaan koostuu yli 600 yrityksestä ja kaikomistuksesta ollaan saamassa turvata telakkateollisuuden ja koko kiaan se työllistää noin aikaan yhteisymmärrys. meriteollisuuden elinvoimaisuus. 20 000 henkilöä. Vasemmistoliiton ensimmäiseen puoluekokoukseen oli melkein vuosi aikaa eikä Andersson ollut miettinyt onko muutenkaan valmis jatkamaan puoluejohtajana, mutta tässä meni joka tapauksessa raja. . Syksyllä alkaa taas uusi yritys, nyt kotimaisin voimin. » Unet on enimmäkseen pitkiä kokouksia ja kampanjoita. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Claes Andersson uskoi vuonna 1994 Suomen yltävän jo lähiaikoina jalkapallon EM-kisoihin. 5. Tietoa arvopaperin todellisesta omistajasta ei enää olisi kattavasti saatavissa arVALTIOVARAINMINISTERIÖN vopaperikeskuksesta. Arvopaperikeskuksen tilalle tulisi patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä kansallinen yleisöjulkinen rekisteri. Vasemmisto onkin koko ajan Vapaavuorelle konkreettiset ehdohittämään telakkaa pitkäjänteisesti tuksensa telakka-alan pelastamikorostanut, että alan menestyminen niin investointien kuin henkilöstönseksi. Norjalla on jo viitisenkymmentä pelaajaa samoin kuin Ruotsilla. Tiedot siihen kerättäisiin kuitenkin vain niiltä, jotka omistavat yli 500 osaketta pörssiyhtiössä, eivätkä ne olisi julkisia kuin neljästi vuodessa. Jatkossa vain ?valtakunnallisesti poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt. Huomaan, että nyt kun olisi vähän lomaa, niin alitajunnassa pyörii poliittiset kuviot. KU 20 vuotta sitten Tulos tai ulos LISÄPAIKKOJA KEVÄÄN 1995 eduskuntavaaleissa tai puheenjohtaja vaihtuu
Kun strategia, tai EU-kielellä ?työsuojelun strategiakeEUROOPAN AY-LIIKE 6 hys?, lopulta kesäkuussa valmistui, se oli iso pettymys Euroopan ay-liikkeelle. . Niistä on neuvoteltu liittojen kesken tuloksetta jo parisen vuotta. Sähköliiton neuvottelupäällikön Tero Heiniluoman mukaan ammattiosasto ryhtyi ajamaan asiaa työtaistelulla, kun neuvotteluissa ei syntynyt tulosta. . heinäkuuta viikon mittaisella lakolla. Ylityökielto on voimassa. Työtaistelun takana on Sähköliiton ammattiosasto 177, joka vaatii lomautusten perumista ja VR Trackin noin 150 Sähköliiton jäsenen työehtosopimuksen siirtämistä Sähköliitolle. Nyt sopimuksen tekevät Palvelualojen työnantajat Palta sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Levottomuudet alkoivat, kun VR Track kertoi irtisanovansa kevään ai- kana 14 työntekijää ja lomauttavansa koko kunnossapidon henkilöstönsä kahdeksi viikoksi. Tunnelmia ei suinkaan kohentanut VR:n ilmoitus jakaa 780 johtajalle yhteensä 7 miljoonan euron kannustinpalkkiot. Siitä puuttuvat selkeät tavoitteet ja kaikki konkretia. UP SYKSYLLÄ TYÖNSÄ. Työntekijöitä on ammattiosaston mukaan kannustettu työehtojen jatkuvilla heikennyksillä. » Sähköasentajilla ei ole sananvaltaa työehtoihinsa. Sananvaltaa sopimuksiin Irtisanomisten ja lomautusten lisäksi työriidan taustalla on kiista sopimusoikeuksista. Tämä on aiheuttanut tyytymättömyyttä ja kalvanut pitkään. Heiniluoman mukaan ammattiosaston työtaistelu on laillinen sillä perusteella, etteivät Sähköliitto sen paremmin kuin ammattiosastokaan ole osallisina Paltan ja JHL:n sopimuksessa. . Sähköasentajien lakko keskeyttäisi sähkötyöt. VR:n sähköasentajien lakko saamassa jatkoa » Irtisanomisten ja lomautusten lisäksi työriidan taustalla on kiista sopimusoikeuksista. SÄHKÖASENTAJIEN VR Trackilla tiistaina aamuseitsemältä päättynyt lakko saa jatkoa, ellei kiistaan synny sopua. Ammattiosasto on ilmoittanut jatkavansa työtaistelua perjantaina 11. Sähköasentajilla ei ole sananvaltaa työehtoihinsa, eikä heillä ei ole omaa luottamusmiestä. Ammattiosasto jär- jesti juhannuksena 2011 lakon, minkä seurauksena Rautatieläisten liitto erotti ammattiosaston jäsenyydestään. Ammattiosasto haki Sähköliiton jäsenyyttä, mutta sitä ei jäseneksi tuolloin hyväksytty. Tilanne oli herkkä, sillä Rautatieläisten liitto oli fuusioitumassa JHL:n kanssa. Sähköasentajat hakeutuivat jäseniksi toimimattomaan Sähköliiton ammattiosastoon 177, joka elvytettiin toimintaan tammikuussa 2012. Heiniluoman arvion mukaan ammattiosastoon kuuluu nyt enemmistö VR Trackin sähköasentajista, kaikkiaan noin 180 asentajaa. VR Track on yksi VR Group -konsernin kolmesta pääliiketoimintaalueesta. LEHTIKUVA/TOMI HIRVINEN Kesäkuun alussa tehtiin sähköistystöitä Kokkola?Ylivieska-kaksoisraiteen työmaalla . Komissio ei sitoudu minkäänlaiseen lainsäädännön kehittämiseen. Se ei myöskään lupaa puuttua jo tiedossa oleviin ongelmiin, arvostelee SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki. Kiireellisistä sääntelytarpeista Pe- » Komissiota on syytetty haluttomuudesta kehittää työsuojelua. rimäki mainitsee ensimmäiseksi syöpää aiheuttavia kemikaaleja koskevan asetuksen uusimisen. . VR Trackin sähköasentajien lisäksi siihen kuuluu sähköasentajia myös muista kiskoliikenteessä toimivista yrityksistä. Kiistan alku juontaa vuoteen 2011, kun rautateiden sähköasentajat kuuluivat vielä Rautatieläisten liiton ammattiosastoon. Sähköliiton jäsenet eivät ole sidottuja siihen työehtosopimukseen, Heiniluoma sanoo. Työnantajajärjestö Palta pitää ammattiosaston työtaistelutoimia vastuuttomina ja katsoo syiden olevan järjestöpoliittiset. Kiistan juuret Sähköliiton ammattiosasto 177 on kiskoliikenteen sähköasentajien valtakunnallinen ammattiosasto. Komissio itsekin toteaa, että EUjäsenmaissa kuolee vuosittain noin 97 000 ihmistä kemikaaleille altistumisesta johtuviin työperäisiin syöpiin vuosittain. Pelkkä tieto asian vakavuudesta ei riitä, sille pitää tehdä jotain, Perimäki korostaa. päättävää Barroson komissiota on syytetty haluttomuudesta tai saamattomuudesta kehittää työsuojelua. Työsuojelustrategiaakin vuosille 2014?2020 saatiin odottaa vuosia. Edellinen ohjelmakausi päättyi jo kaksi vuotta sitten. Perussyyksi Perimäki näkee komission keskittymisen yritysten näkökulmaan. Sähköliitossa pelättiin syytöksiä jäsenkalastelusta ja riitaa toisen SAK:laisen ammattiliiton, JHL:n kanssa. Se on erikoistunut ratojen ylläpitoon ja kunnostukseen. UP/Kari Leppänen EU-komission uusi työsuojelustrategia on suuri pettymys on pettynyt EUkomission uuteen työsuojelustrategiaan. Se ei sisällä edes toimenpiteitä noin satatuhatta eurooppalaista vuodessa kaatavien työperäisten syöpäkuolemien torjumiseksi. José Manuel Barroson johtamaa EU-komissiota patistettiin vuosi tolkulla laatimaan unionille uutta työsuojelustrategiaa
Lisäksi hän joutuu tutkimuksiin, joissa hänen edellytetään ilmaisevan kokemaansa oikeaa sukupuolta tavalla, jonka moni kokee stereotyyppiseksi ja ahdistavaksi. Lakia on ollut määrä uudistaa tämän hallituskauden aikana, mutta työ on edennyt hyvin hitaasti. Norjan veroviraston johtaja kuvailee uutisessa muutosta kansainväliseksi suuntaukseksi. Kesäkuun alussa Tanskassa hyväksyttiin transihmisten asemaa parantava lakiuudistus. Vuoden 2005 vaasilloisessa poliittisessa ja järleissa kaikki olivat omilla jestöllisessä ilmapiirissä. listoilla, Puuliiton sihLiitosta on myös lähtey t teeri Jyrki Alapartanyt yli kymmeneny ä k Vaalit on tuhatta työpaikkaa nen kertoo. 2005 i s k yhdeksän vuoden e m ii v aikana, Alapartaa s s Kohti silloise nen huomauttaa. vaalivoittoa ssa Viime vaaleissa poliittise . ä Tilanne Puuliitossa Yhteistyövaaliliits is ilmapiir on muuttunut paljon toa kannatti 62 proviime vaaleista. Jos tulkinta työmarkkinoiden käytettävyydestä, olisi mennyt meidän tulkinnan mukaisesti, olisimme saaneet pari ehdokasta enempi kuin yhteistyövaaliliitto, mikä olisi ollut historiallista. Valtuustokausi Puuliitossa on viisi vuotta. Johan Alén johan.alen@kansanuutiset.? PUULIITON VALTUUSTON vaalit pidetään 17.?30. Sen sijaan irtisanottujen määrä laski noin tuhannella. Aiempien vuosien tilastoykkönen teknologiateollisuus on niiden jälkeen kokonaisuudessa kolmas, kun yhteen Entistä laajempi joukkoliike LOMAMATKANI AIKANA luen pienen uutisen siitä, kuinka Norjassa on päätetty luopua sukupuolitetusta sosiaaliturvatunnuksesta. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen asetti viime syksynä työryhmän lakiuudistusta työstämään, mutta ministeriö keskeytti työn keväällä. Huovisen mukaan on todennäköistä, ettei isoa uudistusta ehditä saada aikaiseksi tämän hallituskauden aikana. LOMAMATKALLANI LUEN myös, kuinka Helsingin Pride-kul- Irtisanomisuhka koski alkuvuonna kaikkiaan noin 54 300:aa työntekijää. lasketaan yt-neuvottelujen alaiset ja niissä ilmoitetut vähennystarpeet. . Yt-neuvottelujen lisääntyminen kuljetuksessa ja varastoinnissa viittaa tuonnin vähentymiseen ja mahdollisesti viennin kasvun hitauteen. Ostovoiman heikentyminen vaikuttaa molempiin, Tukiainen toteaa. Suurimmat irtisanojat olivat alkuvuonna Itella (855), Fenestra (355) ja Lähi-Tapiola (244). Eikä vähäisin muuttuja ole se, että vaalit on käyty viimeksi 2005 lisissä vaaleissa demareiden kanssa vaaliliitossa. Pitkittynyt taantuma on tehnyt ihmisistä epävarmempia, jolloin esimerkiksi ravintola-, matkailu- ja kauneudenhoitoalan palveluja käytetään aiempaa vähemmän, Tukiainen toteaa. SAK:n julkaisemat yt-tilastot osoittavat, että irtisanomisuhka koski alkuvuonna kaikkiaan noin 54 300:aa työntekijää, mikä on noin 5 500 edellisvuotta enemmän. Liittosenttia, Vahvasti jäsenkokous on jäänyt sääntöten asialla -vaaliliittoa 34 muutoksen myötä historiaan, ja prosenttia ja Sitoutumattomien ja keskustan vaaliliittoa 4 prosenttia. lisäksi vaalipiirijako on uusi: piirit on muodostettu sopimusaloittain eikä Alapartanen uskoo Vahvasti jä- Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Demarien kanssa kiistaa ehdokaskelpoisuudesta Ehdokasasettelua hyväksyttäessä syntyi kiista neljän ehdokkaan kelpoisuudesta. Erimielisyys koski tulkintaa, olivatko henkilöt vain tilapäisesti pois työmarkkinoiden käytettävyydestä. Kolme oli pitkäaikaissairaana työperäisen sairauden vuoksi tai kuntoutustuella, esitimme tulkintanamme että kyseessä on tilapäinen poissaolo, Alapartanen sanoo. Keskusvaalilautakunta karsi kaikkiaan seitsemän Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliiton ehdokasta ja kuusi Yhteistyövaaliliitosta. Tähän liikkeeseen kuuluu myös vasemmisto, joka on aina ollut tasaarvon ja yhdenvertaisuuden vankkumaton puolustaja. Ihmisoikeuksien näkyvä puolustaminen ei tarkoita sitä, etteikö vasemmisto yhä edelleen tekisi yhtä ponnekkaasti töitä työehtojen parantamisen ja tulonjaon muuttamisen puolesta. Puuliitto käy vaaleihin muutosten keskellä Kolu Kolumni KU » Syyskuussa Puuliitto senten asialla -vaaliliiton etenevän uudessa tilanteessa 43?46 prosentin kannatukseen. . SAK:n työja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen arvioi syyksi heikentyneen viennin ja ostovoiman. . ja sosialidevasta jäsenten tarpeesta lähtevästä mokraattien ?Puu- ja erityisalojen ammattiliitosta, liiton sihteeri Jyrki Alapartanen sanoo. yhteistyövaaliliitto?. Mukana on kaksi vaase, miten saamme viestimme läpi tuleliliittoa: vasemmistovetoinen ?Vahvasta muutoksesta Puuliitossa ja vahvasti jäsenten asialla. Heidät poistettiin listoilta keskusvaalilautakunnassa demariäänin. . Tavoitetta ovat tukeneet muun muassa tasaarvovaltuutettu, Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu sekä Amnesty International. Viennin heikentyminen heijastuu yksityisiin palveluihin viiveellä. Kyse ei ole uskosta eikä suvaitsemisesta, vaan tasavertaisuudesta, ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista. Vaalien tulokseen vaikuttaa oleellisesti kesäkuussa. Työntekijöitä oli kesäkuun loppuun mennessä irtisanottu noin 5 500. Palvelualojen lisäksi irtisanomispaineet ovat kasvaneet kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla. syyskuuta. Suurin irtisanomisuhka nyt palvelualoilla LEHTIKUVA IRTISANOMISUHKA KOSKETTI vuoden al- kupuoliskolla eniten yksityisten palvelualojen työntekijöitä. Alkuvuonna yt-neuvotteluissa 25 prosentissa päädyttiin lomautuksiin, kun aikaisempina kahtena vuotena vastaava luku on ollut noin 35 prosenttia. Keskusta on ollut 2001 ja sitä edel. He valitsivat ensimmäisen valtuuston vuonna 2009 vanhojen voimasuhteiden mukaan. Vaalien ehdokasasettelu päättyi . Kesko on irtisanonut 200 työntekijää, joiden lisäksi se on ilmoittanut vähentävänsä yh- teensä 235 työntekijää. Yt-neuvottelujen alaisia työntekijöitä oli alkuvuodesta eniten Itellassa (9 033), Stockmannilla (4 830), Wärtsilässä (3 600), Lemminkäisessä (3 000) ja Finnairilla (2 350). Lomautusten käyttö on vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Maassa on nyt mahdollista muuttaa juridista sukupuoltaan omalla ilmoituksella riippumatta siitä, onko käynyt läpi leikkauksia tai hormonihoitoja. Yhdentoista numeron sarjasta, jossa viimeinen kertoo henkilön sukupuolen, siirrytään sukupuolineutraaliin numerosarjaan. Molempiin jäi 196 ehdokasta. . Keskusta ja sitoutumattomat ovat siirtyneet ensiksi mainitun listoille. enää vaalipiirirajojen mukaisesti. . Suomen hidastelu ihmisoikeuksia loukkaavan politiikan korjaamisessa osoittaa, että nykyistä enemmän meteliä tarvitaan. Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 7. Päinvastoin, johdonmukainen ja laaja-alainen ihmisoikeuslähtöisyys tukee kaikkea sitä työtä, mitä vasemmisto tekee. KU kue on rikkonut osallistujaennätyksen. Ruotsissa luovuttiin viime vuonna sukupuoltaan korjaavien pakkosterilisaatiosta. SUOMESSA LAAJA joukko kansalais- ja ihmisoikeusjärjes- töjä, kuten Trasek ja Seta, on pitkään ajanut translain uudistusta. Tiukempaankin kisaan on meillä näissä vaaleissa mahdollisuus. kokee ensimmäiset edustajistovaalinsa uudella vaalipiirijaolla. PUULIITON JÄSENET valitsevat syksyllä ensimmäistä kertaa valtuuston. Viimeksi vaalit järjestettiin vuonna 2005, jolloin valittiin liittokokousedustajat. 20 000 ihmistä on tullut kaduille osoittamaan, että sukupuolineutraalissa avioliittolaissa ja translain uudistuksessa on kyse asioista, jotka ovat kaikkien yhteisiä huolia. Erityisen voimakkaasti on vaadittu lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista laista. Vuonna 2003 säädetty translaki edellyttää nimittäin, että sukupuoltaan korjaava henkilö osoittaa olevansa lisääntymiskyvytön (eli pakkosteriloidaan) ja on valmis luopumaan mahdollisesta avioliitostaan. Hidastelulle ei vaikuta olevan mitään muuta syytä kuin poliittisen kiinnostuksen puute. Jotta konkreettisia parannuksia saadaan aikaiseksi, tarvitaan laajaa ja moniäänistä joukkoliikettä pitämään vaatimuksia jatkuvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa
30.7.2014 alennus ostoksista tällä kupongilla ?10% Anttilan Tila/ Hernerengas Oy Sonnilantie 111, 32800 Kokemäki tilamyymälä avoinna joka päivä klo 9-20.00 puh 040-8467553, 040-7690599 www.hernerengas.? Minä & Kansan Uutiset Hyvät lukijat: lähettäkää meille oma valokuva aiheesta Minä & Kansan Uutiset. Kuva saa olla vanha tai uusi. www.anttilantila.? Anttilan Tilan tilamyymälästä ja Porin Torin hernekioskista (Airion puolella) ajalla 1.6 . Julkaisemme kuvia pitkin kesää Facebook-sivullamme ja kesän lopuksi parhaat pääsevät 29.8. ilmestyvään lehteen. Lähettäkää kuvat sähköpostilla ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai perinteisellä postilla KU, PL 64, 00501 Helsinki. Laittakaa mukaan maininta siitä, saako nimeänne käyttää kuvan yhteydessä ja postiosoitteenne KU:n tietoon kuvan palauttamista ja pientä palkintoa varten. 8
klo 18 Iiro Ollila to 14. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. . klo 18 Lisätiedot to 21. ??? E??????. ??????? /?????????????. ??. . klo 18 Liput 27 / 25/ 17 . ????? ^?????. la 16.8. E????. ????. ???????. /?. >. D???. ? ?? ? ?? . ? ??? ?. ??? ?? ?. krs 00500 Helsinki p. çãã ??. ?. 8. ???. 8. . ?. :???. ,??????. ???. ?. ??. ,?????. ?????. ???????. ??????? ???? ?? ???. 8. ?. ?????????????. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. ??????????????????? ????. ?????????????????????????????? ???????????????????????? ???????? ?? ???? ???? ???????? ?? ? ??? Nurmijärven Kivi-juhlilla Taaborinvuorella kesällä 2014 Veijo Meren Täysiveristä näyttämötaidetta, vaikuttavaa kuoromusiikkia ja Kiven teksteihin sävellettyjä kantaesityksiä Ohjaus Esitykset Samuli Reunanen ti 12. ??? ?? ?. Wh/^dK<KE^ Zd/d ??????????????. klo 15 www.netticket.? su 17.8. klo 15 2.-6.7.2014 SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. >??????. ????????????. ???????????????. ,?????. <????????. ??. s????? . ????? ???? ?. >> Järjestöhakemisto Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. ?????????????. Z???? ??? ????????. ,????. ???????????????. ???????. 8. 8. ?. ?????????????????? ??. d?ÃÖ?Ù??Ä »?çÖçÄ¦®Ä »ç½ããççÙ®Ö?½ò?½çã »ç½ããççÙ®Ö?½ò?½çã »ç ç½ãããççÙ®Ö?½ò. klo 15 046 564 5802 su 24.8. krs 00500 Helsinki p. . W??????,????. s??????????????. ??????????????????? Â <???. krs 00500 Helsinki p. ?. ?. ?. klo 18 ke 20. ??. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À <UM| 6LURODQ 6llWL| Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman 045 315 8258 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen 045 652 9646 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S Tämäkin ilmoitustila huomattiin. Varaa oma ilmoitustilasi: p. ?????? ?. >?????? ,??? ,? ???? ?? ? ????? ???. klo 15 ti 19. t???. ?????. ???????????????? ,??????????. :??????? . W????. ,??????. ??????. Z???? ???? ?? ?? ??? ???. ????. ^???. ???? ?? ???? ?. ??????? . d?????? E zdd >zd . ??. ??. Z?? ??? ?? ??? ?? ??????????. 8. ???????? ???? . ???????. ?? ???? ???. W???????. ?????. Z????????. ??. ???. ????????????. ???. ???????. ?? :?Ù¹?Ýã?. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.? Suven Runoilija Aulikki Oksanen Taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto www.runoviikko.fi 9. ^?????. krs 00500 Helsinki p. t???. klo 18 Musiikki ke 13. ??. ??. ???. ?????. ?????. ???????????????????? ??????????????????? ?? ? . ??????????????? . krs 00500 Helsinki p. ???. E????????. W???????. klo 18 www.kivijuhlat.? la 23.8. ?. ???????. ????????????. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja Katriina Ojala 040 777 0999 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen 0400 901 715 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Joni Kalliomaki 050 557 8942 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Sade Kondelin 050 560 8711 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? d??????. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3
1980-luvulla se löystyi ja yhteyttä pidettiin lähinnä vähemmistöläisiin. Se ärsytti ay-siipeä, kuten ylipäätäänkin se, että vasemmistoliitosta tuli selkeästi punavihreä puolue, Puhakka kertoo. Syntyi katkos ay-liikkeen ja vasemmistoliiton välille. . Puolueisiin ei silloinkaan luotettu, Puhakka sanoo. Puhakan näkemys on, että Neuvostoliiton romahdus ei ollut syy uuden puolueen perustamiseen, vaikka niin on usein arvioitu. . Rahat hupenivat, vaikka omaisuutta oli vielä jäljellä. . Ne yhdessä Suomen Naisten Demokraattisen liiton kanssa synnyttivät vasemmistoliiton.Puhakka sai idean kirjan kirjoittamisesta luettuaan yhden kesän entisten vasemmistojohtajien kirjoja: Ele Aleniusta, Arvo Aaltoa, Aarne Saarista. Kipein juttu oli varmaan monille SKP:n lopettaminen. Se perustettiin sopivasti, että vappuna päästiin juhlimaan uutta puoluetta, vasemmistoliiton perustamisen vaiheista kirjaa kirjoittava Sirpa Puhakka muistelee. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) ja sen jäsenjärjestö Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) lopettivat poliittisen toimintansa. Vaikka kontrolli oli jo löystynyt vasemmistoliiton synnyttyä, Claes Andersson kertoo, että hänen vieraillessaan puheenjohtajana Neuvostoliitossa matkalla oli hyvin kiusallisia tilanteita. . Tässä tulee kitkaa painotuksissa, Puhakka sanoo. Kalevi Kivistö tapaa vantaalaisia Martinlaaksossa Liike88:n tilaisuudessa. Yksi keskeinen kysymys perustamisprosessissa oli se, otetaanko vähemmistöläiset mukaan uuteen puolueeseen. . Oli myös sisäpoliittisia paineita siihen, ettei voitu luopua kommunistisesta puolueesta. 1980-luvun alkupuolella oli heitetty Neuvostoliittoon kritiikittä suhtautuneet vähemmistöläiset SKP:sta, mikä Puhakan arvion mukaan antoi puolueessa tilaa keskustella uudistumisesta. Niitä, jotka halusivat puhtaasti punaisen puolueen, heidän aikeensa eivät miellyttäneet. . Ele Alenius kirjoittaa kirjassaan, että jo hänen puheenjohtajakaudellaan 1970-luvulla SKDL:n sosialistit miettivät asiaa. . Kaikki puolueet saivat osansa suomettumisen aikaan. Melkein neljännesvuosisata kului ennen kuin palattiin alkuperäisiin teemoihin. KU:N ARKISTO Ovia ei voi sulkea Päivänkakkaramiehiä Puhakka pitää mielenkiintoisena sitä, että lopulta tapahtumat etenivät hyvinkin nopeasti. Keväällä 1989 SKDL:n, SKP:n ja eduskuntaryhmän johdot antoivat yhteisen keskustelualoitteen, jossa esitettiin puolueiden yhdistämistä. Huhtikuussa pidettiin Vasemmistofoorumi Ranskan vallankumouksen hengessä. Lisäksi töitä teki satapäinen valtuuskunta. Työskentely ei ollut ristiriidatonta. . Sen ehdokkaan, SKDL:n Kalevi Kivistön tulos oli olosuhteisiin nähden erinomainen, yli 10 prosentin kannatus. . Taloussotkuissa SKP menetti niin paljon arvovaltaansa, että voitiin lähteä etenemään uudistuksessa. Puhakka toteaa, että taloussotku on todella pimeä kohta vasemmiston historiassa. . Heljä Tammisola kertoi, että heitä käytiin säännöllisesti opastamassa vielä hänenkin pääsihteeriaikanaan. Puhakka muistuttaa siitä, että näin ei ollut vain SKP:n ja SKDL:n osalta. Hän totesi, että varmaan missään muualla ei sitä lehteä luettu yhtä tarkkaan. . Se loi uskoa kansandemokraateille siitä, että muutkin kuin he itse olivat kiinnostuneita tästä liikkeestä. Toki reaalisosialismia arvioitiin erittäin kriittisesti. Yksi selkeä uudistumisen lähtökohta, joka haastatteluissa ja kirjoissa nousee esille, on Neuvostoliitosta tullut painostus. Sitten tulivat taloussotkut, miljoonien markkojen kadottaminen taivaan tuuliin, synnytti käytännön tarpeen puoluei- 10 den yhdistämiseen. Oli viimeinen hetki uudistua, hän sanoo. Moni oli sitä mieltä, että uusi puolue olisi pitänyt perustaa jo paljon aikaisemmin. Vasemmistoliiton perustamisen jälkeen jäi suuri joukko ihmisiä pois toiminnasta. Ahdistuksesta kansanjuhlaan: Näin syntyi puolue » 24 vuotta sitten Suomessa oli juuri haudattu kaksi puoluetta ja perustettu yksi uusi niiden tilalle. TEKSTI Tuula Kärki VASEMMISTOLIITTO SYNTYI huhtikuussa 1990. . Uudistumispaine oli kotikutoinen ja alkoi jo ennen kuin näkyvissä oli Neuvostoliiton romahtaminen. Toivon, että sellaiseen ei ikinä palata, hän sanoo. . Niistä löytyi keskeinen syy uudistumisen ja uuden puolueen tarpeelle. . Mutta SKP:n niska ei olisi taipunut aikaisemmin. Vasemmistoliittoa perustettaessa korostettiin avoimuutta ja liikkeenomaisuutta. Suuri osa ihmisistä ajatteli, ettei keneltäkään voida sulkea ovia. Jotenkin erityisesti Aleniuksen kirjoista näkee, että kaikkensa tämä liike on tehnyt järjestösodan aikana, jotta se ei menestyisi. Se oli paljolti puhutteluja. Uskottiin, että voidaan uudistua. Puhakan mielestä sekä SKDL että SKP olivat tulleet tiensä päähän 1980-luvulla. . Tuli henkistä tilaa. Silti painostuskokemukset nousevat esille Puhakan tekemissä haastatteluissa. . Kymmeniä ja kymmeniä miljoonia markkoja yhteistä omaisuutta hassattiin taitamattomasti ja huonon valvonnan seurauksena. Haettiin uudenlaista lähestymistapaa politiikkaan. . Puolueen ja ay-liikkeen lähestymistapa on erilainen. Järjestöt olivat lähestyneet ideologisesti toisiaan vähemmistöläisten ulosheiton jälkeen. Perustamista valmistellut. Paljolti samat ihmiset toimivat kummassakin. Uudistumispaineita loi myös ajan henki. 1980-luvulla kritiikki puolueita kohtaan kasvoi ja syntyi vahvoja yhden asian liikkeitä. . Osa ei kokenut vasemmistoliittoa omakseen, osa oli väsynyt enemmistö?vähemmistö-asetelmaan, kun takana oli vuosikymmenten järjestösota. Erityisesti ay-liikkeen puolella oli epäilyksiä ja moni jäi sivuun katsomaan, miten käy. . Ay-liikkeellä on palkansaajan edun ajamisen intressi, puolueella laajempi yhteiskunnallinen tehtävä. Siitä uuden puolueen perustaminen lähti etenemään todella vauhdikkaasti, Puhakka kuvailee. Vuosi siihen kuitenkin kului. Keskeisessä osassa oli niin sanottu torviseitsikko, joka junaili prosessia juridisista yksityiskohdista henkilöstöasioihin. Osa toimijoista koki sen hyvin raskaaksi. . Kalevi Kivistö kertoi NKP:n edustajien tulleen salkku täynnä Kansan Uutisia, joissa lähes kaikki oli alleviivattu. Silloin käytiin voimakkaasti keskustelua kansalaistulosta, jota oli pohdittu vakavasti jo SKDL:ssakin. Mukana oli vihreitä, kulttuuriväkeä, tiedeporukoita. Se oli valtavaa henkisten voimavarojen hukkaamista ja ihmisille tosi raskasta. Uuden puolueen perustaminen sai vauhtia Liike 88:sta, joka oli 1988 presidentinvaalia varten perustettu kansalaisliike. Jokaisen puheenjohtajan kohdalla on käyty keskustelua tämän suhteista ammattiyhdistysliikkeeseen, Puhakka sanoo. Puhakka kertoo muun muassa vasemmistoliiton ensimmäisen puheenjohtajan Claes Anderssonin sanoneen haastattelussa, että hänen valintansa jälkeen yhteistyötä yritettiin rakentaa, mutta jostain syystä keskinäinen luottamus välillä rakoili. . Puhuttiin päivänkakkaramiehistä, Puhakka kuvailee. Päivänkakkaramiehet ajoivat punavihreää puoluetta. On häpeällistä, että sellaista pääsi tapahtumaan. Samat ihmiset kahdessa puolueessa Lisäksi oltiin väsytty kaksoisorganisaatioon, SKDL:n ja SKP:n rinnakkaisiin järjestöorganisaatioihin
Etualalla istuvat Leena Ruotsalainen, Kari Uotila, Vappu Säilynoja ja Salme Kandolin. valtuuskunta päätyi selvin luvuin avoimen perustavan kokouksen pitämiseen. Osa piti poliittisena naiiviutena avata ovet vähemmistöläisille. Oli kulttuuri-intellektuelli, ay-liikkeen edustaja ja nainen. . Tarkoitus oli valita puolet naisia, puolet miehiä. Ei ollut sellaista hehkutusta kuin voisi kuvitella. Olin avoimessa kokouksessa toimittajana ja sain herätyksen. Syntyi katkos ay-liikkeen ja vasemmistoliiton välille. Minusta tuli vasemmistoliittolainen. Niinpä lehtitietojen mukaan myös esimerkiksi vähemmistöläisten eli taistolaisten johtaja Taisto Sinisalo sitten istui avoimessa kokouksessa takapenkissä. Yhdessä ilman riitoja Sirpa Puhakalla ei ole kovin tarkkoja mielikuvia siitä, mitä perustavassa kokouksessa tapahtui. . Mutta valmistelu jatkui. Puhakan mielestä avoimen kokouksen pitäminen oli väistämätöntä. Pelättiin, että vanha riitaisuus kantautuu uutteen puolueeseen. . Hän jätti avoimuuskysymyksen vuoksi näyttävästi prosessin kesken muutama viikko ennen h-hetkeä. . Hän kannatti avoimuutta ja liikkeenomaista puoluetoimintaa. Esimerkiksi SKP:n kahtiajako heijastuu vasemmistoliittoon vieläkin, hän sanoo. Hänestä siitä voisi oppia. Todellakin tavoitteena oli, että hyvin erilaisista lähtökohdista voi tulla mukaan. Minä olen sillä tiellä. Minusta tällaisessa tilanteessa pitäisi kerta kaikkiaan antaa vasenryhmän hoitaa asiansa ja vasemmistoliiton mennä eteenpäin. Käkelä oli uudistaja ja moottori, Puhakka kuvailee. . Ihan valinnat eivät menneet kaavailujen mukaan, kun puoluesihteerikin oli mies, Puhakka kertoo. Puoluesihteerivalinnasta on jälkeen päin » 11. Tietysti hänen lähtönsä oli merkittävä asia. Esimerkiksi nyt, kun eduskuntaryhmä on jakautunut kahden vasemmistoliiton listoilta valitun kansanedustajan, Markus Mustajärven ja Jyrki Yrttiahon, perustettua oman eduskuntaryhmänsä Vasenryhmän. . Toisten mielestä se oli tehtävä, koska perustettiin avoin uusi puolue. Kokouksen avoimuus jakaa yhä mielipiteitä. SKDL:n johdossa oli Reijo Käkelä, joka oli tärkeä henkilö uuden puolueen perustamisprosessissa. Vasemmistoliitto ei ole kommunistinen puolue. Sitähän ei perustettu ideologiseksi puolueeksi. Hän toteaa, että perustavan kokouksen asiakirjoista ei löydy marxilaisuutta tai sosialismia. . Juuri oikeassa olemisen eetos on hallinnut toimintaa. säksi oli myös pelkoa. Se on ilmeisesti ollut voimakas kokemus monelle. Hän muistuttaa siitä, että uudistumisen li- SIRPA PUHAKKA toteaa, että organisaatio kantaa mukanaan historiaansa. . Kerran rikki menneen korjaaminen näyttää historian valossa mahdottomalta, Puhakka arvioi. Hänen mielestään vasenryhmäläisiä ei pidä ottaa vasemmistoliiton listoille enää ensi kevään eduskuntavaaleissa. . Etualalla silloinen nuorisoliiton puheenjohtaja Marko Autio ja Emmu Vehkala. Anderssonissa yhtyivät ne tavoitteet, jotka asetettiin vasemmistoliitolle. Lyhytnäköinen äänestäjien kalastelu ei pitkällä aikavälillä ole kestävää. Jos on selkeästi erilaiset näkemykset, ei pitäisi väkisin luoda yhtenäisyyttä. Puhakka näkee Vasenryhmässä samankaltaista erehtymättömyyden tuntoa, mitä aikanaan vähemmistöläiset edustivat. . Paikalla Jäähallissa, Kulttuuritalolla ja teltoissa oli tuhansia ihmisiä, hän muistelee. Luettuaan nyt kokouksessa pidettyjä puheita hän toteaa, että niistä se into ei ainakaan voinut syntyä. . Innostuksen täytyi syntyä muusta, happeningistä, yhteisöllisyydestä, siitä, että voitiin pitää kokousta ilman riitoja. Ollaan perustamassa uutta puoluetta ja puheenjohtaja pistää hanskat tiskiin. Silloin haluttiin selkeästi uudet kasvot puolueelle, Puhakka sanoo. . Todella innostava se oli. Niihin ihmisiin, jotka kokivat kahtiajaon, se jätti jälkensä, joka näkyi pelkona ja varovaisuutena. Hänestä on hyvä, että nykyisin SKP on täysin oma puolueensa. . Jossain määrin se kantautui. KU:N ARKISTO Rikki mennyttä ei voi korjata Vasemmistoliiton perustavassa kokouksessa oli kansanjuhlan tuntua. Uusi puolue oli väline päästä eroon leimautumisesta. Uudet kasvot Kansanedustaja, psykiatri ja kirjailija Claes Andersson valittiin uuden puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. . Hän arvioi omasta kokemuksestaan, että mukaan tulijoita ei olisi voinut rajata. . Hän oli innostunut naiskysymyksistä ja kestävästä kehityksestä ja edusti kulttuuria, joka haluttiin vahvasti mukaan. Varapuheenjohtajiksi nousivat Kari Uotila ja Salme Kandolin. Seija Siikamäki-Noronen haki presidenttiehdokas Kalevi Kivistöä tanssimaan Liike88:n tilaisuudessa Helsingin Kulttuuritalolla. Perustava kokous täytti Helsingin jäähallin
SKP oli sen jäsen. Suomen Kommunistinen puolue SKP kuului kommunistiseen internationaaliin ja oli läheisissä suhteissa Neuvostoliittoon. Kyseessä on riippumattoman journalistin henkilökohtainen hanke. He ehtivät kuulla Puhakan hankkeesta. Puhakka arvioi, että vasemmistolainenkaan nuoriso ei tiedä juuri mitään puolueen synnyttämisestä. . Andersson ratkaisi sen asettumalla Viialaisen puolelle. Haastattelussani Andersson toteaa, että hänet höynäytettiin siihen. Myöhemmin Andersson ja Hokkanen tekivät läheistä yhteistyötä. Materiaalina on muun maussa noin 30 haastattelua, jotka hän on pääosin tehnyt tänä keväänä. . Viialainen oli vahva persoona ja se aiheutti julkisuudessa alkuvaiheessa ongelmia, koska hän oli eri linjoilla kuin puolueen puheenjohtaja. Sirpa Puhakka on tehnyt noin 30 haastattelua kirjaansa varten. SKDL eli Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, 1944?1990, oli kommunistien ja sosialistien yhteistyöpuolue, jossa oli mukana niin henkilö- kuin yhteisöjäseniä. Hirveästi on noussut tunteita pintaan. Ensimmäinen puoluesihteeri Matti Viialainen ei varsinaisesti ollut vihreiden ajatusten mies. . Ei pystytty viemään eteenpäin perustavan kokouksen punavihreitä tavoitteita ja palattiin kansandemokraattisempaan henkeen. Myös henkilövalinnat vaikuttivat. Lisäksi hän sai Sirolasäätiöltä työhuoneapurahan ja kirjoittaa bromarvilaisessa torpassa kirjaansa i t s ä kesän. e v ?Hir . Joissakin laajoissa teoksissa on muutama sivu vasemmistoliiton vaiheista. Entisenä vähemmistöläisenä tunnetun Matti Viialaisen vastaehdokkaana oli SKDL:n poliittinen sihteeri Matti Hokkanen, keskeinen henkilö koko uudistuksen aloittamisessa. . Oli kahdesti presidenttiehdokkaana. Claes Andersson, vasemmistoliiton puheenjohtaja 1990?1998, entinen kansanedustaja ja ministeri. Matti Viialainen, vasemmistoliiton ensimmäinen puoluesihteeri 1990?1995. Kannatus ei lähtenyt sellaiseen nousuun kuin perustamisvaiheessa oli asetettu tavoitteeksi, mutta esimerkiksi entinen kansanedustaja Outi Ojala pohti, millainen kannatus mahtaisi olla, jos vasemmistoliittoa ei olisi perustettu. Osaltaan homma lässähti 1990-luvun lamaan. . Aika vähän, kun kyse on kuitenkin keskisuuresta puolueesta, hän sanoo. Puolueen synnystä on jo sen verran aikaa, että kaikki mukana olleet eivät ole enää keskuudessamme. Siirtyi sittemmin edustamaan SDP:ta. Matti Hokkanen, SKDL:n poliittinen sihteeri, oli vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedottaja ja ministerin erityisavusta. Heljä Tammisola (nykyisin Ketola), SKP:n viimeinen puheenjohtaja, aiemmin sen pääsihteeri. Salme Kandolin, SKDL:n pääsihteeri 1988? 1990, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja 1990?1992. Kari Uotila, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja 1990?1993, kansanedustaja. Aarne Saarinen, SKP:n puheenjohtaja 1966?1982. Ele Alenius, SKDL:n puheenjohtaja 1967? 1979, kansanedustaja, ministeri. Reijo Käkelä, SKDL:n puheenjohtaja 1988? 1990. Perustamisasiakirja oli hyvin edistyksellinen, mutta hän ei vienyt sitä käytäntöön. Sen teemoihin palattiin vasta viime puoluekokouksessa, kun hyväksyttiin punavihreä asiakirja. Toki kirja on aina kirjoittajansa näkemys, mutta perustan tämän tiukasti lähteisiin, hän sanoo. . Se on puolueen päällä häilyvä varjo. Puhakka toteaa, ettei tee historiikkia, vaan lähestyy aihetta perustamisen aikaan pinnalla olleiden teemojen mukaan. Hän ei myöskään tee kirjaa vasemmistoliitolle. Vaaleissa sen ehdokkaat olivat SKDL:n listoilla. Se oli todella tiukka skaba. Vielä neljännesvuosisadan kuluttua ihmiset kokevat joistain asioista iloa, ärtymystä tai suuttumusta, jopa vihaa, ja häpeää. HAASTATTELUT OVAT Tuula Kärki. Hokkanen toimi Anderssonin erityisavustajana tämän ollessa ministeri. . JUSSI JOENTAUSTA Ei välttämättä kaikkien mielestä kivaa ei juuri ole kirjoissa tai tutkimuksissa kirjoitettu. Nyt entinen puoluesihteeri Sirpa Puhakka kirjoittaa kirjaa sen synnystä. . Oltiin jossain määrin jalat ilmassa, mutta pääsääntöisesti oikealla tiellä, Puhakka sanoo. Hänen haastattelemistaan ihmisistä moni on todennut, että oli naiiviakin uskoa uudistumiseen ja muuttumiseen. . Syksyllä s ut on nous täydennän sitä. tunteita Puhapintaan.? kan yllätti se, kuinka voimakas prosessi puolueen synnyttäminen on monelle ollut. . Apurahat Puhakka on saanut omaan projektiinsa Suomen tietokirjailijoilta, WSOY:n kirjallisuussäätiöltä ja kirjastorahoista. Viime vuonna kaksi keskeistä vaikuttajaa, SKP:n silloinen puheenjohtaja Jarmo Wahlström ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Helle kuolivat. Melkein neljännesvuosisata kului ennen kuin palattiin alkuperäisiin teemoihin. Kolmannen vasemmiston ideasta Horisontissa sivulla 27. 12 KUKA JA MIKÄ? Anderssonissa yhtyivät ne tavoitteet, jotka asetettiin vasemmistoliitolle. Sirpa Puhakka,helsinkiläinen toimittaja ja kunnallispoliitikko, vasemmistoliiton puoluesihteeri 2003?2013. Kalevi Kivistö, SKDL:n puheenjohtaja 1979?1985, entinen kansanedustaja ja ministeri. Nykyinen SKP on aiemmasta SKP:stä erotetun vähemmistöläisten SKP (yhtenäisyyden) seuraaja. Punavihreyden paluu Oliko vasemmistoliitto sitten sellainen kuin toivottiin? . Pyrin kirjoittamaan rehellisesti, mikä ei välttämättä ole kaikkien mielestä kivaa. VASEMMISTOLIITON VAIHEISTA » keskusteltu eniten. Siirtyi sittemmin edustamaan SDP:ta. Taisto Sinisalo, SKDL:n kansanedustaja, johti 1980-luvulla SKP:n sisäistä oppositiota, SKP(y):n puheenjohtaja 1986?1988. Outi Ojala, vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Jarmo Walström, SKP:n puheenjohtaja 1988?1990, kansanedustaja ja ministeri. Esko Helle, SKDL:n puheenjohtaja 1985? 1988, kansanedustaja. jatkossa kuultavissa Kansan Arkistossa, jolla on meneillään muistitiedon keräämisprojekti. Haastateltavat ovat olleet todella avoimia. Minullekin perustamisen vaiheet ovat uutta tietoa, vaikka olen ollut aktiivi puoluetoimija vuodesta 1995, ollut kuusi vuotta puoluesihteerinä ja yhteensä 14 vuotta puolueessa töissä. Hän pitää tärkeänä, että esimerkiksi puolueen edeltäjien enemmistön ja vähemmistön välit kirjoitetaan auki.
09 7596 0240 Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. ilmoitukset@ kansanuutiset.fi » www.kansanuutiset.fi 13. ???. ??? ?????????. ??. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi 0DUMDWLOD /DDNVRQHQ .|\OL| ^????????. ?????. ???. ?????????????. ??. ??????. ?. Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. +HOSRVWL OlKHVW\WWlYl .\SVlQ PDUMDLVD DURPLPDDLOPD (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 9,,1,03bb1 0(1221 12.6.?31.8.2014 7DOOLNDKYLOD 5DYLQWROD 3UXXYLQNL 9LLQLP\\PlOl 2 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. 3 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi SXK ZZZ URQQYLN FRP vikingline.fi Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . d???. ^????????. ?????. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . ??????? Onko tämä paikka sinulle? Suomen Elintarviketyöläisten Liitto Varaa oma ilmoitustilasi: p. ????. ,????????? ???? ??. ???????. ??????. ?. :??. ?????. ??????. ???. >???????? Palvelemme jäseniämme alan työpaikkojen lisäksi keskustoimistolla Helsingissä sekä Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Häme-Keski-Suomen, Kaakkois-Suomen, Vaasan, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluetoimistoilla. ??. ??. p. W?????. ???????. >???????? ??
ALTA-kattojärjestön kautta osallistumme vuosittain 30 000? 40 000 eurolla Amurin kissapetojen suojeluun. Kaksi kuukautta sitten Korkeasaareen tuotiin kaksivuotias, yli 200-kiloinen amurintiikeriuros. Vuosibudjetti on kymmenen miljoonaa, josta 2,5 miljoonaa euroa menee vuosittain investointeihin. . Aiemmin Korkeasaaressa on syntynyt vain yhdet lumileopardineloset, 34 vuotta sitten. . Vanhin amurintiikeri eli 18-vuotiaaksi. Lehmosen mukaan tämä komea teinipoika väijyy aidan takana naapurin vuohia niin tarmokkaasti, etteivät vuohet uskalla mennä talliinsa. . Vaikka olenkin biologi, itse en hoida eläimiä, vaan mediaa ja yleisöä. Mongolian hevosen pelastaminen on ollut Korkeasaaren viime vuosien suurvoitto. Saamme syksyllä tänne Ruotsista naaraan, jonka äiti on kotoisin luonnosta. Eläintarhat ovat niitä harvoja paikkoja, missä uhanalaisten lajien eteen todella tehdään pitkäjänteistä työtä. Lehmonen toteaa, että uhanalaiset eläimet tuppaavat unohtumaan ihmisen aiheuttamien maailman myllerrysten keskellä. Myös amurinleopardin luontoon palauttaminen on suunnitteilla. Luonnossa niitä on enää nelisenkymmentä, eläintarhoissa noin sata. Mikäpä onkaan parempi työpaikka tässä suhteessa kuin Korkeasaari. Viime kesänä meiltä lähti Alpeille partakorppikotka, joka on Euroopasta vainottu miltei sukupuuttoon. Helsingin Korkeasaari täyttää 125 vuotta. TEKSTI & KUVAT Juha Drufva KORKEASAAREN TIEDOTTAJA Mari Lehmonen halusi tehdä jotain konkreettista uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Korkeasaari pelastaa » Eläintarhat ovat tärkeitä uhanalaisten lajien suojelussa. Luonnossa ne elävät harvoin näin vanhoiksi. Eläimet pitävät koulutuksesta Kanadalaisen Yann Martelin romaanissa Piin elämä intialaisen eläintarhan omistajan poika 14 Eläimet eivät ole vihollisia keskenään, jokainen niistä vain hakee omaa paikkaansa.. Onkin tärkeää saada lapset innostumaan eri eläinlajeista, jotta he etsisivät niistä enemmän tietoa varttuessaan. . Meidän tunnuksemme on: koko maailma yhdellä saarella. Korkeasaaren suurvoitto: Mongolianhevonen pelastui Lehmonen muistuttaa, että eläintarhan ylläpito vaatii monenlaisten ammattilaisten työpanosta. Eläintarhan seitsemästäkymmenestä työntekijästä puolet työskentelee eläintenhoidossa. Meillä on myös 20,5-vuotias ilves. Parikymmentä vuotta sitten mongolianvillihevonen oli kadonnut luonnosta kokonaan, nyt eläintarhojen yhteistyön tuloksena luonnossa käyskentelee jo noin 300 yksilöä. Kesäkuun puolivälissä lumileopardinaaras synnytti neljä pentua. Hän kouluttautui biologiksi.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi hyv Korkeasaaren eläintarhan eläint sijoituspaikaksi 19. Nettisivuiltamme löytyy tietoa aiheesta. Leijonanpennut alkukesän hitti Tämän kesän hitti Korkeasaaressa on kolme leijonanpentua. Ja kun eläin toteaa, ettei sillä ole mitään tarvetta lähteä metsästämään, se ottaa eläintarhan asumuksen haltuunsa samalla tavalla kuin valtaisi uuden elintilan luonnossa. Vuodest Vuodesta suuri toiseen suurimvetonaulo pia vetonauloja ovat olleet su suuret kissaeläimet eläimet, apikar nat sekä karhut. Ko Lisäksi Korkeasaaressa asusvisen taa visenttejä, kameleita villikameleita, s hevosia, saukvuoriv koja, vuorivuop hia, hanhia, pölriikinkukk löjä, riikinkukkoja m sekä lukuisia muita yleisempiä sek sekä harvinaisempia lajeja. laje Yksi eläintarhan tärkeimmistä tehtä tehtävistä on uhanalaisten lajien sijoittaminen tarhaan, tar jotta ne voidaan ssaada lisääntymään. Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen. toukokuuta 1883 Helsingin Anniskeluyhtiölle, joka rakennutti seuraavaksi kesäksi huvilatyylisen kesäravintolan. Se käyttäytyy asumuksessaan samalla kuin omalla reviirillään luonnossa. Lehmosen mukaan Korkeasaaren eläimet eivät ole laitostuneita, vaan ne ovat vähän kuin risteilyllä olevia matkustajia, jotka pidetään tyytyväisinä. . Olemme alkaneet kouluttaa eläimiä hoitotoimenpiteitä varten, esimerkiksi menemään kuljetuslaatikkoon. Helsingin kaupunki vuokrasi Korkeasaaren 1. Luontodokumenteissa ei nukkuvaa leijonaa kuvata kauan, joten siinä mielessä luontodokumentit antavat vääränlaisen kuvan leijonien elämästä, koska eläimillä kuvataan tarina. Lehmonen ei myöskään välttämättä innostu luontodokumenttien darwinistisesta jokaisen lajin kamppailusta toisia vastaan. . eläimiä Mongolianhevosten tämän kesän varsoja. KORKEASAARI Yksi maailman vanhimmista eläintarhoista laitettiin pystyyn viinan voimalla. Lehmosen mukaan ihmiset odottavat, että leijonat olisivat yhtä puuhakkaita kuin luontodokumenteissa. . Patel muistuttaa, että ihmiselle koti on pienoiskoossa reviiri, jossa voimme täyttää perustarpeemme turvallisesti ja vähin askelin. Eläintarhan asumus on sama eläimelle. Eläin löytää sieltä kaiken tarvitsemansa . Mielestäni eläimet eivät ole vihollisia keskenään, jokainen niistä vain hakee omaa paikkaansa. Taustalla riikinkukko on hakeutunut lempipaikalleen pronssisen pukkipatsaan päälle. Piscine ?Pii. Pate Patel oikoo ihmisten stereotyyppisiä käsityksiä luonnoneläinten onnellisuudesta ja vapaudesta. Parhaillaan meillä on loukkaantuneita harmaahylkeen kuutteja Vaasasta ja Espoosta sekä oravia. Sairaalassamme on ollut myös saimaannorppa, liito-oravia sekä meri- ja maakotkia. m marraskuuta 1889. Kieltolain vanavedes vanavedessä Anniskeluyhtiö men meni konkurssiin ja eläintarha siirkaupu tyi Helsingin kaupungin 1920 omistukseen 1920. Korkeasaaress on Korkeasaaressa noin 150 eläin eläinlajia ka ja yli tuhat kasvilajia. Esimerkiksi karhuille pitää syksyllä laittaa kotimaisiin omeniin hunajaa, jotta ne kelpaavat, koska kotimaiset omenat eivät ole yhtä makeita kuin ulkomaiset. Mutta missä on villieläimen ja eläintarhaeläimen ero. tähystyspaikan, paikat joissa voi levätä, syödä, juoda, kylpeä ja siistiä itseään. Ensisynnyttäjäemo on tuonut pennut jo säännöllisesti ulos, eikä se ole enää niin suojeleva kuin alussa. Kun ihmiset löytävät loukkaantuneen eläimen, me annamme puhelimitse tietoa, miten asiassa voi edetä. Lehmonen kertoo, että eräänä syksynä hirvi ui Korkeasaareen ja ajautui aitaukseen, josta se ei hädissään osannut pois. Se hyppi vauhkona aitausta vasten ja viereisissä aitauksissa olleet eläimet tuijottivat sitä ihmeissään. . Varsinkin nuoret eläimet pitävät koulutuksesta, koska ne saavat aina onnistumisensa jälkeen herkkupalan. Korkeasaaressa toimii myös villieläinsairaala, jonne toimitetaan loukkaantuneita luonnoneläimiä. . Tosielämässähän leijona nukkuu suurimman osan ajasta. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, perustupa ja puutarhurin asunto. Anniskeluyhtiö suunnitteli eläintarhan perustamista perustam useamman vuoden. Kun naakat nokkivat keväällä villiaasin selästä irtokarvoja pesätarpeikseen, molemmat jäävät voiton puolelle. Korkeasaaren juhlavuosi huipentuu syntymäpäiviin 23.?24.8. 15
Margusta ei lomautettu eikä irtisanomisajalta maksettu palkkaa. Pääasia, että palkka tulee, vaikka sitten vähän myöhässä, Haapanen summaa ja toteaa, ettei virolaisilta työkavereiltakaan juuri heru apua. . Valtuutettuna asianhoitajana voin auttaa niitä, jotka apua kipeästi tarvitsevat. Ei silloin jää aikaa ja energiaa tutkia, kohteleeko työnantaja lain mukaan oikein vai väärin. Vielä vähemmän julkisuutta haluaa Margus, virolainen ammattirakentaja, jonka tapausta Haapanen on viime kuukausina hoitanut. Jos aletaan puuttua epäkohtiin tai puolustaa kaveria, saattavat seurauksena olla potkut. näin siitä huolimatta, että Margus oli pärjännyt vastaavissa tehtävissä siihen mennessä jo vuosia. Todellinen syy lienee kuitenkin ollut maksamattomissa palkoissa ja niiden maksuaikataulun liian hanakassa tiedustelemisessa. . Kun pohjoisnaapuriin lähdetään paremman palkan perässä tietämättöminä, hyväuskoisina ja kielitaidottomina, ollaan alttiita epärehellisten työnantajien häikäilemättömälle hyväksikäytölle. Helsinkiläinen Mikko Haapanen on hoitanut lukuisten työsuhteessaan kaltoin kohdeltujen virolaisten asioita. . Tilanne mutkistuu entisestään, mikäli leimautuu hankalaksi työntekijäksi. Pelon ilmapiiri on ollut arkea myös Marguksen tapauksessa.. Tilastokeskuksen mukaan maassamme asuu yhteensä noin 40 000 virolaista, mutta epävirallisten arvioiden lukemat hätyyttelevät jo sataatuhatta. Valtaosalla maamme virolaisväestöstä menee hyvin, mutta vierastyöläisen asema saattaa olla myös varsin turvaton. Lisäksi työhön, jota työnantajan mukaan ei ollut, palkattiin saman tien uusi virolainen työntekijä. Kun työnantajalta myöhemmin virallisia teitä pitkin tiedusteltiin työsuhteen päättämisen syytä, annettiin perusteeksi työntekijän puutteellinen kielitaito . Varsinaisen päivätyöni teen kuitenkin puolueettomana viron kielen tulkkina, Haapanen sanoo ja korostaa, etteivät päätyö ja sivutoimi millään tavalla liity toisiinsa. Tulkin työhön kuuluvat rikostapaukset ovat kuitenkin tärkein syy siihen, ettei Haapanen halua esiintyä lehdessä omilla kasvoillaan. Pelko työpaikan menettämisestä on todellinen, sillä se tarkoittaa Virossa asuvan perheen toimeentulon romahtamista. Keväällä, vuoden yhtäjaksoisen työsuhteen jälkeen, työnantaja ilmoitti ilman ennakkovaroitusta, ettei töitä enää ole. . Koska Margus ei tuntenut paikallista työ- 16 Pelko työpaikan menettämisestä on todellinen, sillä se tarkoittaa Virossa asuvan perheen toimeentulon romahtamista. lainsäädäntöä, ei hän osannut pitää puoliaan, Haapanen kertoo. . Palkanmaksussa oli ollut viiveitä ja maksamatta on edelleen lähes 6 000 euroa varsinaisia palkkoja ja lomarahaa. Etelänaapurin sosiaaliturva on lähes olematon ja uuden työn löytäminen vieraassa maassa vaikeaa. Työvuosia on kertynyt kahden virolaistaustaisen rakennusyrityksen palveluksessa kaikkiaan kuusi. Raskasta työtä tehdään pyyteettömästi ja päivät ovat pitkiä. Margus esiintyy jutussa muutetulla nimellä. Tuhansia euroja maksamatta Virolaisesta pikkukaupungista kotoisin oleva Margus on työskennellyt Suomessa pitkään. Virossa se on rakennustyömiehen puolen vuoden palkka, Haapanen sanoo. Pelkona potkut Houkuttimena Suomeen tulolle on suurempi palkka, jota ilman Viroon jäävä perhe saattaa keikkua köyhyyskuilun reunalla. . S U O M I HELSIN K I O A J R R A M N I KK I R E AM TA L L I N NA V I Virolainen orja saa » Kun pomo rupeaa hankalaksi, ei vierastyöläinen usein osaa tai edes uskalla hakea apua. TEKSTI Terhi Pääskylä-Malmström LAIVAYHTIÖIDEN VIIKONLOPPUVUOROT ja työmailta kantautuva puheensorina sen kertovat: Suomea rakentavat virolaiset
Kaikki työnantajat eivät tietenkään ole samanlaisia, mutta edellisessä työpaikassa minua kohdeltiin kuin orjaa. Yritin tulla jonkin aikaa toimeen kotikaupungissani, mutta tarjolla oli vain satunnaisia pätkätöitä. Tulijoita riittää ja samoin riittää niitä, jotka pyrkivät kyseenalaisin keinoin hyötymään heidän tilanteestaan, Haapanen toteaa. . On hämmästyttävää, että tällaiset työnantajat voivat aina vain jatkaa toimintaansa. Rakennusliiton apu on suunnattu vain jäsenille. . GRAFIIKKA: KANSAN UUTISET KUVA: NASA R O paikan . Tilanne on tämä niin kauan kuin Suomenlahdella on syvä elintasokuilu. Rakennusalalla toimii myös sellaisia virolaisomisteisia Suomessa rekisteröityjä yrityksiä, joissa liittoon liittyminen voi aiheuttaa työn äkillisen loppumisen, Haapanen kertoo. Valitettavan usein tilanteet kilpistyvät siihen, että työntekijä antaa periksi ja palaa tyhjin taskuin kotiin. Virolaiselle en enää töihin mene. On sanottu suoraan, että jos joku esittää vaatimuksia, työt loppuvat heti. Margus halusi liittyä liiton jäseneksi, muttei tiennyt Suomen käytännöistä. Työsuojelupiiri auttaa, muttei aja palkka-asioita. Työpaikka halutaan pitää hinnalla millä hyvänsä, minkä lisäksi asioiden hoito viranomaisteitse on hidasta, osin tehotonta ja kieltä hallitsemattomalle vaikeaa. Rahan takia oli lähdettävä uudestaan. Yksi ehto lähdölle kuitenkin oli. . Siihen vaaditaan asunto, mutta esimerkiksi työsuhdeasunnon määre on Suomessa ja Virossa rajusti erilainen. Vaikka Virossa usein ajatellaan, että suomalaisen omistamassa ?rmassa ovat asiat kunnossa, käytetään esimerkiksi siivousalalla hyväksi osa-aikaisuutta, harjoittelijastatusta ja nollasopimuksia. Ja vaikka sana huonosta kohtelusta kiirisi, eivät sunnuntai-illan laivavuorot jää tyhjiksi. . Lisäksi on annettu epäsuorasti ymmärtää, että hankalille tyypeille tai heidän perheilleen voi tulla ikävyyksiä. Hän luuli, että liittymiseen tarvitaan työnantajan allekirjoitus ja työnantaja käytti tilaisuuden hyväkseen lykkäämällä asiaa jatkuvasti eteenpäin. Työntekijät on pidetty kaiken keskellä viivyttämällä palkanmaksua ja toteamalla, että jos nyt lähdet, et saa senttiäkään, Haapanen kuvailee. Helpompi antaa periksi Ulkopuolista apua ristiriitatilanteisiin haetaan Haapasen mukaan vain harvoin. Veronumero ja heinäkuun alusta voimaan astunut ilmoitusvelvollisuus kitkevät pimeän työvoiman käyttöä rakennusalalla, mutta Marguksen kaltaisiin tapauksiin niillä ei valitettavasti ole vaikutusta. 17. Lisäksi kirjoilla olo pätee sosiaaliturvaan, joten saamatta jäivät myös lapsilisät, joihin Marguksen Virossa asuva lapsi olisi ollut lain mukaan oikeutettu. Kotona ei pärjää Marguksen tapauksen käsittely on viranomaisissa edelleen kesken, mutta mies on huonoista kokemuksistaan huolimatta jo uudelleen töissä Suomessa. . Palkkaturvan käsittelyaika on kahdeksan kuukautta. Oikeustoimiin ryhdytään harvoin, sillä vaikka perusteita juttuun olisi, ei vierastyöläinen välttämättä kuulu julkisen oikeusavun piiriin. Maksulliset oikeudelliset palvelut ovat puolestaan säännönmukaisesti liian kalliita, eikä riskiä haluta jutun häviämisen pelossa ottaa. . Tällä kertaa työnantajani on suomalainen, Margus sanoo. Haapasen mukaan kuitenkin myös suomalaiset työnantajat osaavat niin halutessaan hyväksikäyttää toiveikkaina töihin tulevia virolaisia. . Jotta vierastyöläinen saa julkista oikeusapua, tulee hänen olla virallisesti kirjoilla Suomessa. Viranomaiset eivät katsoneet Margukselle osoitettua yhteismajoitusta Tilanne on tämä niin kauan kuin Suomenlahdella on syvä elintasokuilu. asuinkelpoiseksi, joten Margus ei koskaan asunut Suomessa virallisesti, Haapanen toteaa.
Steampunkissa nykyteknologia yhdistyy höyryvoimaan ja kellokoneistoihin. Hölynpölyä ja kitistyscolaa Lewis Carrollin 1800-luvulla kirjoittamat Liisa-tarinat edustavat brittiläistä nonsensea (suom. Kuvassa vasemmalta Verneri Lilja, Eino Heiskanen, Sirja Sauros, Sonja Salminen ja Anna-Riikka Rajanen. Ilmasto muuttuu ihmemaassakin » Ryhmäteatterin kesänäytelmässä aika vuotaa ja eläimet pöpisevät. HETI ESITYKSEN alussa alkaa kova pöpinä (puhe) ja kohkaaminen. hölynpöly). Muusikko Anssi Kela, PAM 8/2014 RYHMÄTEATTERI/ JOHANNES WILENIUS Herttakuningattaren valtakunnassa pelataan erikoisilla säännöillä. Tarina poukkoilee sinne tänne kuin hätääntynyt rusakko eikä siinä välillä tunnu olevan päätä eikä häntää laisinkaan. Punaisena lankana on alati vuotava aika ja kehyksenä nykyihmisen toimet maapallolla. Valtaa käytetään väärin ja luonnonvarat loppuun.. B kulttuuri Musiikkia käytetään enemmän kuin koskaan, mutta sitä ei koeta enää yhtä arvokkaaksi kuin ennen, jolloin levyt olivat oikeasti aarteita. Mutavyöryt ovat haudanneet Hobittien niemimaan ja Mikä-Mikä-Maa tulvii. Maata pelastamaan tupsahtaa kaninkolosta Alice (Anna-Riikka Rajanen), vaikka pitkään aikaan ei tiedetäkään onko hän sejota-on-odotettu. STEAMPUNK (?HÖYRYPUNK?) Ryhmäteatterin Liisa ihmemaassa ammentaa tyylinsä steampunkista. Se on tieteiskirjallisuuden alalaji, jossa tapahtumaympäristö muistuttaa 1800-lukua. Se saa lievästi tuskaantumaan: tätäkö kaksi ja puoli tuntia? Kaahottamiseen, vauhtiin ja tyylilajiin sopeutuu katsomossa kuitenkin nopeasti ja esityksen tempokin rauhoittuu, ainakin hetkittäin. Juha Kukkonen on dramatisoinut ja ohjannut Suomenlinnan kesäteatteriin löyhästi Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa ja Liisa Peilintakamaassa -teoksiin perustuvan näytelmän. Kukkonen on sekoittanut soppaan aineksia 18 muun muassa Peter Panista ja Robin Hoodista ja mausteita klassikkosaduista Tolkieniin ja Narnia-tarinoihin. Niissä logiikkaa ja sanoja väännellään kuin tiskirättiä. Carrollin tarinoita on tulkittu sekä huumehuuruisiksi fantasioiksi että viktoriaanisen ajan tapoja kritisoiviksi satiireiksi. Kukkonen on runoillut (kirjaimellisesti) sekaan paljon omiaan ja leiponut suomen kielestä monenlaisia sanaleikkejä. Hahmot ovat saaneet piirteitä Ihmemaa Ozin tyypeiltä. Kahden edelliskesän näytelmien tapaan tekstiin on kirjoitettu viittauksia myös tähän päivään. Viime kesänä kylmäsydäminen Peter Pan oppi solidaarisuuden merkityksen, nyt ollaan huolissaan maapallon kantokyvystä ja ilmastonmuutoksesta. Herttakuningattaren yksinvalta ja luonnonvarojen ryöstö ovat alkaneet näkyä ympäristössä
Tällaista on köyhyys, näin elävät rikkaat, tällaisia ovat ihmiset, tämä on maailma. 160 sivua. LEHTIKUVA/ MIGUEL SCHINCARIOL Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? LIISA IHMEMAASSA . Kirjan luettuaan len ja Puhekie vir ran tajunnan isessa k uvaam dellinen o t n o o t Ruffa mestar i. Kirjat on vaikeaa uskoa, ettei oikeasti ole vieraillut kaupungissa. Todellinen prolekirjailija Lukijana en voi mitään ajatukselleni, että näin olisi pitänyt kirjoittaa jo kauan aikaa sitten, mutta ehkä kukaan ei ole kehdannut. Ru?aton tyyli on siinä määrin ainutlaatuinen, ettei sopivia vertailukohtia juuri tule mieleen. toukokuuta, ettei työväenluokkaisena koskaan oikein ollut kotonaan yliopistolla, jonne päätyi lapsuuden onnenkantamoisen kautta. Pipo ja hanskat eivät silti ole katsomossa liioittelua. Esityksen seitsemän vuoden ikäraja on perusteltu. TYTTÖ JOKA AIKAAN PUTOSI. Ryhmäteatteri Suomenlinnan kesäteatterissa. On hassuja hahmoja ja huikeaa ilma-akrobatiaa, silmänkääntötemppuja, hieman irralliseksi jääviä musiikkinumeroita ja Jussi Kärkkäisen hienosti suunnittelema äänimaailma. Kitistyscola muuttaa pieneksi ja kurotuskakku kasvattaa suureksi. Esimerkiksi Jappervokki-hirviön peurastus on hurjan hienosti toteutettu ja hurja kohtaus. Anna-Riikka Rajanen, Aarni Kivinen, Eino Heiskanen, Mikko Penttilä, Juha Pulli, Sirja Sauros ja Juha Suihko. Vakavan viestin päällä on runsas satumainen kuorrutus: hassuja hahmoja ja ilmaakrobatiaa. Nuoret pelasivat keskiviikkoiltasella jalkapalloa saopaulolaisessa favelassa Brasiliassa. 19. On höyryä ja suhinaa, naurua ja makkaraa, ja takapuolen hieman koville laittava kahden ja puolen tunnin kesto. Ehkä osansa selittää tausta, jollaisella ei usein nousta maailmankuuluksi kirjailijaksi. Ruffato syntyi lukutaidottoman pyykkärin ja popcorninmyyjän perheeseen brasilialaiselle maaseudulle. São Pauloon hän tutustui jo lapsena siirtotyöläisperheensä asuessa siellä vailla kotia. Ru?ato kertoi Helsingin Sanomissa 22. KIRJAZZ SOI jo kuudennen kerran lauantaina Valkeakoskella. Se ei maalaile, se osoittaa ja toteaa. Siinä ei ole tippaakaan moralisointia eikä analysointia, vaan pelkkää silkkaa naturalismia. ohikiitävät hetket ja ihmiskohtalot metropolin uumenissa . Yliopistolla hän kuitenkin tajusi, että jos haluaa omaa brasilialaista todellisuuttaan kuvaavaa kirjallisuutta, täytyy sitä tehdä itse. Emilia Kukkala RUFFATO LUIZ: Rutosti hevosia. Suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä. Into 2014. Mihinkään ei juututa, sisältö . En muista lukeneeni todentuntuisempaa tajunnanvirtamonologia, vaikka osa sen sävyistä hukkunee taitavimmassakin käännöksessä. Ru?aton kuvaus on niin intensiivistä ja uskottavaa, että tuntuu kuin todellisuus olisi siirtynyt paperille sellaisenaan, aivan ilman kirjailijan myötävaikutusta. Musiikillisesti yhtye luottaa huoliteltuun sekoitukseen jazzia ja elokuvamusiikkia sekä suomalaista tangoa ja iskelmää. Kirjazzissa säveliä tarjoilee myös valkeakoskelainen OJS, jonka solistina on Lili Lambert. Tämän vakavan viestin päällä on runsas satumainen kuorrutus. Tempun tekeminen teatterilavalla on vaatinut mielikuvitusta. Janne Siltavuoren valtavien hammasrattaiden hallitsema lavastus, Niina Pasasen puvustus ja Viivi Kuusimäen kekseliäs rekvisiitta luovat esitykselle vaikuttavat puitteet. Oula Kitin taistelukoreogra?at hidastuksineen toimivat ja naurattavat. Vaikka ihmemaasta on viety värit, on Kukkosen sanoma lopulta optimistinen: On uskottava mahdottomiin asioihin, kuten siihen että ihmisiltä löytyy yhteinen tahto ja että eläimet pöpisevät. Mörmökki ja Jappervokin peurastus Anna-Riikka Rajanen tekee ison roolinsa energisesti ja hallitsee valitun tyylilajin hyvin. Ei ole Rajasen vika, että minuun tämä lasten animaatioelokuvat mieleen tuova tyyli ei jostain syystä pure, ei tunteen tasolla ainakaan. Hahmoina esiin nousevat myös reppana, mutta hauskasti riimittelevä Ruskea Rusakko (Juha Pulli) ja hurmaavan hirvittävä Herttakuningatar (Sirja Sauros). Mörmökki (Aarni Kivinen) on pelottava susimainen peto ja Herttajätkä (Eino Heiskanen) kuin Mad Max -elokuvista karannut. Kesäteatteriretki Suomenlinnaan tarjoaa kaikille aisteille jotain. Köyhyys jätti leiman. Pää poikki! Ovet aukeavat kello 19, ja ilta aloitetaan jazz-haasteella kello 20. Teksti virittää kaikki aistit todellisuuteensa. klo 19 Kirjas- lammen tanssilava, Valkeakoski. Hypnoottinen kuvaus miljoonakaupungin urbaanista työväenluokasta » Luiz Ruffato kuvaa São Paulon todellisuutta niin kuin sen näkee. YKSITYISKOHTAISTA, intensiivistä, miltei hysteeristä tajunnanvirtaa, johon tempautuu mukaan. Brasilialaisen uusrealismin uranuurtajan Luiz Ruffaton tunnetuin teos Rutosti hevosia on lopulta käännetty myös suomeksi. Haasteessa kuka tahansa yleisöstä voi nousta lavalle musisoimaan housebändin kanssa. KIRJAZZ la 5.7. Perustuu osin Lewis Carrollin tarinoihin. Ohjaus ja dramatisointi: Juha Kukkonen. Rooleissa mm. vastaa muotoa ja toisinpäin. Puhekielen ja tajunnanvirran kuvaamisessa Ru?ato on todellinen mestari. Muun tekstin lomassa vilisee ruokalistoja, seksinmyynti-ilmoituksia ja rukousohjeita. Välillä Ru?ato näyttää osaavansa kirjoittaa myös konventionaalisen käsityksen mukaisia mallilauseita, mutta parhaimmissa tarinoissaan hän lähestyy proosarunoa. Muoto vastaa sisältöä Sisältääkseen niin paljon yksityiskohtaista kuvausta Rutosti hevosia on hämmästyttävän vähän puuduttava, itse asiassa ei lainkaan. On tämä maailma. Teoksesta ei löydy koherentteja tarinoita ja täydellisiä henkilöhahmoja. Eihän sellaisia ole todellisuudessakaan, eikä kadulla kuule oikein pilkutettuja kirjakielisiä lauseita. Linnoituksen muureista hohkaava kylmyys ja kosteus pysyvät loitolla, kun kääriytyy vilttiin. Alkuperäiskielellä vuonna 2001 ilmestynyt kirja on myös Ru?aton ensimmäinen novellikokoelma. São Pauloon sijoittuva yhdenpäivänromaani sisältää 69 tyyliltään vaihtelevaa tarinaa. Pääesiintyjänä on kotimaisen jazzin huippunimi Dalindèo (kuva). Dalindèo on kitaristi-säveltäjä Valtteri Pöyhösen luotsaama sekstetti, joka tunnetaan toisaalta jazzin perinteitä kunnioittavana ja toisaalta niitä uudistavana yhtyeenä
Tarkkakorvaiset erottivat Marduusialaisesta kissantervauslaulusta sanat ?Anna suti Petruska. Innasen väkevä läsnäolo. Arto Salminen hakkasi hänet mennen tullen. Edelleen elävistä tähdistä säihkyy kirkkaimmin Kari Peitsamo. Hän aikoo äänestää vihreitä, mutta minä olen kommunisti.? Viinaa naukkaillaan souturetkellä niin maltillisesti, että naiset (Gunillaa lukuun ottamatta) pääsevät lähes kokonaan unohtumaan. Vanha sovinisti, pornokirjailija ja naivisti saa aivan määrättömästi palstatilaa. Ihastuksen selittää ennen muuta slaavilainen siansaksa, jolla Innanen pääsi vuoden 1980 Syksyn sävelessä yhdeksännelle sijalle. Kun Hurmeen oma hahmo häivähtää tarinassa, sivupersoonat säikähtävät ja alkavat pajattaa psykoosista. KEHYSKERTOMUSTEN HELMASYNTINÄ on epäuskottavuus. Jobin kirjassa Jumala ja Saatana lyövät vetoa miespolon hurskaudesta ja Decameronessa kymmenen nuorta pakenee ruttoa maaseudulle ja kuluttaa päivänsä kertomalla sata mehevää tarinaa. Todellisessa elämässä pakolaisia raastaisi pelko ruton leviämisestä ja huoli omaisten terveydestä, mutta Giovanni Boccaccio antaa seurueensa suoltaa juttua pahoista papeista, tyhmistä köyhistä ja riettaista naikkosista. Aimo ja Köpi laskettelevat ulkoa pitkiä sitaatteja, mutta välillä heidänkin on turvauduttava saappaanvarteen piilotettuihin muistilappuihin ja rannikkokaupunkien kirjastoista lainattuihin kirjoihin, joita souturetken edetessä palautellaan. Lukeneisuudestaan huolimatta miehet eivät ole vätyksiä: maissa he painelevat mieluummin väärään kuin suoraan ja loikkivat jokaisesta uimahyppytelineestä, menipä suoritus sitten etuperin, takaperin, eriperin, jokaperin tai persperin. Hurmeen kehys on koominen, sisus paremminkin totinen. Aimon ja Köpin taidemonologit ovat niin täynnä merkkitekoja ja vuosilukuja, että Nyljettyjä ajatuksia voisi kutsua ensyklopediaksi, johon on kerätty kaikki tarpeellinen tieto kirjallisuudesta, musiikista ja teatterista. Toinen vaihtoehto on kulttuurikaanon. Kaverukset Aimo ja Köpi soutavat Pohjanlahden rantaviivaa seuraten Kustavista Hailuotoon ja esittävät taidetta koskevia monologeja. Varsinaisia tapahtumia on yhtä vähän kuin Volter Kilven Alastalon salissa, joka kelluukin koko ajan matkassa mukana. Samaa taktiikkaa käyttää Hurme, vaikka sali onkin kutistunut nyt soutuveneeksi. Soutamista ja kirjoittamista hallitsee tahti eli rytmi. ?Oi, tahdissa, aina tahdissa! Oi, aironhankani, tahdissa raskain vedoin sinua kulutan!. Oksasen kaltaisia mediakuplia, mutta Hurmeen suosimat tyypit ovat 20 » Edelleen elävistä tähdistä säihkyy kirkkaimmin Kari Peitsamo. hauskoja, omaperäisiä, absurdeja, ulkopuolisia, maalaisia tai typerysten silmissä puolihulluja. MUSIIKKI JA teatteri on rajallisen tilan vuoksi pakko unoh- taa, mutta katsokaamme, millaisia sanataiteilijoita Hurme nostaa esiin. Viiden kärkeen kipuavat Kustavin Volter Kilpi, Nurmijärven suurin poika Aleksis Kivi ja toiseksi suurin poika Elmer Diktonius, Piippolan intellektuelli Pentti Haanpää ja Riihimäen nukkavieru aforisti Samuli Paronen. Porrasta alempana seisovat raumalainen jaarittelija Hjalmar Nortamo, Fallesmannin Arvosta pakinoinut Sakari Pälsi, Oulun työläislasten kuvaaja Teuvo Pakkala ja kansainvälinen Maiju Lassila, jonka miehuus katosi rikkihapon loiskahdukseen. Väinö Linnaa ei joukossa näy, sillä Hurmeen mukaan hän oli vain piirikunnallinen kyky, ajan kronikan pikkunäpertelijä ja populistinen kirjuri. Miskan matka saareen vie, Petruskalla toinen tie. Ai ai Katinka, missä Miska, Petruska?? Venäläishenkinen soutulaulu tai sisäkäyttöön tarkoitettu kehdonsoutulaulu kuulostaa aidolta Innaselta, mutta todellisuudessa se on peräisin kahden pedagogin, Liisa Tenkun ja Ellen Urhon Vihreästä viserryskoneesta. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Sivistynyt meriseikkailu TARINAT TARVITSEVAT usein kehyksen, joka selittää, mi- ten ne ovat syntyneet ja miten meidän aikoihimme välittyneet. Kehystarinoita eli kehyskertomuksia esiintyy sellaisissa teoksissa kuin Jobin kirja, Tuhat ja yksi yötä, Decamerone, Canterburyn tarinat ja Vänrikki Stoolin tarinat, mutta myös hittielokuva Titanic nytkähtää liikkeelle nykyajasta ja yli satavuotiaan Rosen muistoista. Ohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen Nyljetyissä ajatuksissa (Teos 2014) kehyksenä on soutuvene. Hurme ihastelee laulavan sananiekan kommunistisia ja jumalisia edesottamuksia ja lainaa nautiskellen lapsellista vaalirallia: ?Samlingsparti luktar illa, sa min ?ickvän Gunilla. Kokoomuksen ministeri, ylioppilasmerkonomi Kaarina Dromberg ehdotti jokunen vuosi sitten, että suomalaisten kulttuurisaavutukset listattaisiin, minkä työn Hurme on tässä aloittanutkin. Dromberg ajatteli ehkä sibeliuksia ja topeliuksia ja So. Hidassoutuisella romaanilla ja hidassoutuisella retkellä on ilmeinen kohtalonyhteys. Kilpi täytti Alastalon salin erillisillä episodeilla niin, että saranat uhkaavasti natisivat. Ovatko ne kaikkein olennaisimpia, turhasta riisuttuja ja alastomia kuin tuppeen nyljetty made? Aimo kuulostaa miehekkäältä ja Köpi kömpelöltä, mutta mahdoton kaveruksia on toisistaan erottaa, sillä ääni on aina tekijän ääni. ja ?puoliksi enkeli, puoliksi kotka?. Ahmatovan ja Edith Södergranin Kannaksen huvilat menevät suomalaisilta (myös Hurmeelta) sekaisin, mutta pulmaan on olemassa helppo muistisääntö: komean kotkamainen Ahmatova asui Komarovossa eli Kellomäessä ja ruotsinkielinen, rajoja rikkonut Södergran Raivolassa eli Ro?t?inossa. NAISTEN OUTOA poissaoloa korostaa Martti ?Huuhaa. ruotsalainen Gunnar Ekelöf huudahteli ja tarkoitti runoprosessiaan. Mutta millaisia ovat nyljetyt ajatukset. Tilannetta yritetään paikata pietarilaisella Anna Ahmatovalla, jonka sanotaan olleen ?puoliksi nunna, puoliksi lutka. Hon tänker atta rösta de Gröna, men jag är kommunist.? Suomeksi säkeet kuuluvat jotensakin näin: ?Kokoomus haisee pahalle, sanoi tyttöystäväni Gunilla. ja ?Miska boljaska uskad varjuska?. Mutta kun otetaan Miska ja Petruska, sullotaan pussiin ja ravistetaan, tuloksena on veisu, joka kertoo (mistäpä muusta kuin) soutamisesta: ?Miska soutaa joella, rannalle jäi Petruska. Ai ai Katinka, missä Miska, Petruska. ja ?Tervaa koko mirjuska?. Riipivän haikeassa Jurban leddussa lauletaan puolestaan Miskasta: ?Miska ormas kara