14. 26 Raha vapautui ilman keskustelua s. www.kansanuutiset.fi Hinta 3,50 € 9-003251-169 Viikko 9 Perjantaina 4.3.2016 9 Niko Peltokangas 6 Vasemmistoliiton sote 12 Maidan 30 Elämiseen 300 euroa kuukaudessa » Sadat jonottavat leipää Helsingin Myllypurossa kolmesti viikossa s. 18 Puolalle näpäytys demokratian vaarantamisesta s
– Maahan on hyökännyt raaka kapitalistinen voima ja pitkäaikaistyöttömät ovat sen sodan uhreja, Paasilinna maalaili. Arvostelun taustalla oli Kekkosen mielestä se, että talouden puitteet ovat ahtaammat kuin moni osasi ennen vaaleja odottaa, ja se yllätti. Puolueen varapuheenjohtaja Antero Kekkonen kuittasi sen olevan höyryjen päästämistä. Kai Hirvasnoro Emu-kriteerit hirttonaruna Reino Paasilinna näytti kirvestä Emu-linjalle. Paasilinna piti Euroopan talousja rahaliitto Emua tehokkaan työllisyyspolitiikan vastakohtana. Lipposen johtamistyylikään ei yllättänyt. Järjestäytynyttä toisinajattelua SDP:ssä Kekkonen ei havainnut. – Kyllä hän on hyvin linjakkaasti oma itsensä. Sitä edellinen hirtti Suomen kovan markan politiikkaan ja sitä edellinen vapauttamalla rahapolitiikan tavalla, jota kuvataan tämän lehden sivulla 14. PAAVO LIPPOSEN ”työllisyyden ja yhteisvastuun hallituksen” sisäisen vasemmisto-opposition muodostivat SDP:n vihaiset vanhat miehet. Äänekkäimpiin kuului eduskuntaan vuonna 1995 paluun tehnyt Reino Paasilinna, joka KU:n haastattelussa 5.3.1996 toivoi Pertti Paasion haastavan Lipposen. JARMO LINTUNEN » Maahan on hyökännyt raaka kapitalistinen voima. – Lipposen hallitus on tehnyt kaiken täsmälleen markkinavoimien ohjeiden mukaisesti ja tulos on tämä: Yhteiskuntaan on rouhaistu valtava aukko. Koulua käydään homekouluissa, kun ennen oli varaa rakentaakin ne koulut. Hiuksia ei voi leikkauttaa, kun ei ole rahaa ja parturi joutuu yliverotettuna lopettamaan työnsä. Paasilinna syytti Lipposen hallituksen alistuneen markkinavoimille ja Emu-kriteereihin työllisyyden kustannuksella. 2 Kansan Uutiset, Viikkolehti 4.3.–10.3.2016 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.16 C Keskustelu s.24 D Ulkomaat s.26 E Pelit s.32 20 vuotta sitten Ajankuva VIISIVUOTIAS AFGANISTANILAINEN Murtaza Ahmadi pääsi viimein potkimaan palloa ”aito” Messi-paita päällään, kun argentiinalaistähti lähetti hänelle sekä Argentiinan maajoukkuepaidan että FC Barcelonan pelipaidan – tietysti signeerattuina. LEHTIKUVA/MAHDY MEHRAEEN Kannen kuva: Tarmo Ylhävuori / Käsittely KU F Media s.34. Paasilinnan purkaus oli jatkoa SDP:n eduskuntaryhmästä jo kuukausia kestäneelle arvostelulle. Pankkiin kannetaan automaatit, joilla asiakkaat palvelevat itseään miten osaavat, jos koneet toimivat, ja pankkivirkailijat heitetään ulos. Kuva sai Unicefi n hyvän tahdon lähettiläänä toimivan Lionel Messin toimittamaan järjestön välityksellä Murtazalle oikeat paidat. Työttömyys on ennallaan ja on jopa pelättävissä, että se pahenee. Vuoden 1996 Suomi oli Paasilinnan mielestä täynnä paradokseja. Eihän hän mikään varsinainen korulauseiden mestari ole. Ahmadi nousi maailmanlaajuiseen julkisuuteen hänen poseerattuaan valokuvassa isoveljensä muovipussista värkkäämä Messi-paita päällään
7 / Anni Ahlakorpi s. Nyt sopimus on kaikkea muuta kuin varma. Sund puolusti neuvottelutuloksen hyväksymistä sillä, että sen vaihtoehtona olevat ”perkeleet” ovat poissa. Työntekijöiden vuosittainen työaika pitenee 24 tunnilla. Ilman veronkevennyksiä sopimus leikkaisi keskipalkkaisen nettoansioita 410 eurolla vuodessa. » Hallitusohjelman mukaan kenenkään palkkaverotus ei kiristy. Neuvottelut vuoden 2018 palkkaja työehtoratkaisuista käydään liittokohtaisesti. Hallitus joutuu nyt tinkimään tavoitteistaan ja menettämään kasvonsa muistuttamalla aina vain enemmän päätöksiään perunutta edeltäjäänsä. – Puheet menetetystä vuosikymmenestä taloudellisen kasvun näkökulmasta eivät ole tuulesta temmattuja, sanoi myös Sund. Näin myös siksi, että elinkeinoelämä myrkyttää ilmapiiriä jakamalla samaan aikaan omistajilleen 11 miljardin euron osingot. Paikallisen sopimisen kolmikantainen työryhmä valmistelee työpaikkakohtaisen sopimisen edistämistä koskevat lainsäädäntömuutokset maalis–kesäkuussa. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Pääosa sak:laisista liitoista ottaa neuvottelutulokseen kantaa perjantaina tilanteessa, jossa valtiovarainministeriön laskelma sopimuksen taloudellisista vaikutuksista jäi vaatimattomaksi. Kommentti Yhteiskuntasopimus horjuu taas Ei riitä, totesi hallitus pääministeri Juha Sipilän johdolla tiistaina. Väliaikainen lomarahan pienennys kestää kolme vuotta. Hallitusohjelma lupasi muuta Myös hallitus istuu taas kerran itse virittämänsä miinan päällä. Keskusjärjestöt SAK:ta lukuun ottamatta hyväksyivät neuvotteluratkaisun. Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla. » VM:n laskelma pudotti pohjan pois veronkevennyksiltä. Teollisuustuotanto on vähentynyt yhtäjaksoisesti neljänä vuonna peräkkäin ja pelkästään viime vuonna teollisuustuotanto väheni 1,1 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Jos taas verrataan tämän päivän poliittiseen ja taloudelliseen realismiin, pidän tätä hyvänä, sanoi STTK:n pääekonomisti Ralf Sund Kansan Uutisille. KILPAILUKYKYSOPIMUS Työntekijöiden sosiaalimaksuja korotetaan, työnantajien alennetaan. Aukko on niin suuri, että se uhkaa peruuttaa osin tai kokonaan hallituksen lupauksen miljardin euron veronkevennyksestä ja 1,5 miljardin euron lisäleikkausten peruuttamisesta sopimuksen vastineeksi. Tai sitten se käy suoraan kon. Yhtälö, jossa ostovoimaa leikataan, sosiaalimaksuja siirretään työnantajilta työntekijöille 2,5 miljardia ja työaikaa pidennetään, on mahdoton sopimukseen koko ajan kriittisesti suhtautuneille liitoille. SAK lykkäsi päätöksen ensi maanantaihin. nanssikriisiä eli vuonna 2008. 4 Markus Jäntti s. Hallitusohjelman mukaan kenenkään palkkaverotus ei kiristy, mutta nyt se on kiristymässä yhdellä prosenttiyksiköllä. ”Paras mahdollinen” Ay-liikkeen ekonomistien mukaan neuvottelutulos ei ole hyvä, mutta se on paras mahdollinen. – Neuvottelutulosta raskaampana ja ideologisempana näen pakkolait ja työsopimuslain muutokset, joiden todellisena tarkoituksena on heikentää työehtosopimusten yleissitovuutta ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Nyt Suomen teollisuustuotanto on pudonnut 19 prosenttia tasolta, jossa se oli ennen . SAK:n pääekonomisti Olli Koski muistutti keskusjärjestön verkkosivuilla siitä taloudellisesta maisemasta, missä sopimusta on neuvoteltu: Suomen teollistuotanto ei pudonnut edes sotien aikana näin paljon ja silloinkin vuoden 1938 taso ylitettiin jo vuonna 1946. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO. maaliskuuta 2016 MAANANTAINA ENNEN puoltapäivää näytti todennäköiseltä, että toukokuusta asti yritetty yhteiskuntasopimus syntyy sittenkin nimellä kilpailukykysopimus. 10 A kotimaa Perjantai 4. Vuonna 2017 ei palkankorotuksia. iktiin ay-liikkeen kanssa, mikä romuttaisi taloustavoitteet. Sairauslomiin ei tule karenssia, pitkiä lomia ei leikata ja hallituksen aikomus lisätä isännän valtaa työpaikoilla lakiteitse on torpattu. – Tämä on huono sopimus, jos verrataan viidenkymmenen vuoden sopimuksentekohistoriaan. Lisäksi paikallinen sopiminen ei etene kilpailukykysopimuksessa läheskään niin paljon kuin kokoomuksen haukat – joihin kuuluu myös Margaret Thatcheria ihaileva puheenjohtaja Alexander Stubb – haluaisivat. Vaikutuksesta julkiseen talouteen puuttuu 1,4 miljardia euroa. Myös SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan mielestä kilpailukykysopimuksen valitseminen olisi pienimmän riesan tie, kahdesta huonosta vaihtoehdosta vähemmän huono
Myös Arhinmäen mielestä korkeakoulutuksen periytyvyys on yhä ongelma, ja se lisääntyy, kun pienituloisten perheiden lapset eivät uskalla ottaa lainaa. VASEMMISTOLIITON KANSANEDUSTAJAT tyrmäsivät joukolla työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen, jolle annettiin nimeksi kilpailukykysopimus. Törkeimpinä Uusitalon esittämistä heikennyksistä Arhinmäki pitää korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaamista reilulla neljänneksellä ja tukikuukausien vähentämistä nykyisestä. 5 KANSANEDUSTAJA Hanna Sarkkinen (vas) vaatii eduskunnalle tarkempaa tietoa valtion vuosittaisesta verovajeesta. Tiistaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Sarkkinen muistuttaa eduskunnan edellyttäneen vuonna 2012, että hallitus raportoi arvioidusta verovajeesta vuosittain, mutta toistaiseksi tällaisia arvioita ei ole tehty. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Verovaje tarkoittaa lainmukaisen verokertymän ja toteutuneen verokertymän erotusta. Hallitus ei ole esittänyt mitään lainsäädäntöä tai mekanismia, mikä estäisi tälläkin kertaa työntekijöiden rahojen valumisen yritysten voitoiksi ja osingoiksi. Andersson totesi, että viime vuosien aikana on elinkeinoelämän vaatimuksesta ja kilpailukyvyn nimissä poistettu työnantajien Kela-maksu, alennettu yhteisöverotusta ja sovittu äärimaltillisesta palkkalinjasta. Anna Kontulan mukaan työehtojen heikennyksillä on hyvin vähän tekemistä kansallisen kilpailukyvyn tai valtion velkaantumisen kanssa. Eriarvoisuus lisääntyy. Tässä hallitus ja EK ovat onnistuneet tosi hyvin”, hän kiteytti. Työajan pidennystä Pekonen piti täysin vääränä suuntana. Uusi neuvotteluratkaisu on jälleen massiivinen tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Hallitus tekee päätöksiä opintotuesta kuukauden kuluttua kehysriihessä. Arhinmäki kysyy, miksi tämä toisi, kun Kela-maksun poisto tai yhteisöveron alentaminen eivät tuoneet. Moni opiskelija joutuu nyt jo värjöttelemään leipäjonoissa. Nyt olemme aktiivisten tutkijoiden ja toimittajien työn ja tietojen varassa, Sarkkinen sanoo. Seuraavaksi ovat vuorossa ammatillisen koulutuksen leikkaukset. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER. Vaalien jälkeen koulutusleikkaukset ovat johtaneet yliopistoilla massiivisiin irtisanomisiin, opintotuki irrotettiin indeksistä ja lukukausimaksujen perintä aloitettiin. VAALIEN ALLA puheenjohtajat Juha Sipilä ja Alexander Stubb antoivat koulutuslupauksen, jossa todettiin, että koulutuksesta ei leikata ja opintotukea ei heikennetä. Hän kysyi, onko mitään järkeä lisätä työaikaa pakolla kokoaikatyötä tekeville, kun valtava joukko ihmisiä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä. Uusitalo toteuttaisi leikkauksen alentamalla opintorahan 337 eurosta 250 euroon kuukaudessa. – JO NYKYISELLÄÄN köyhimpien perheiden lapset hakeutuvat opiskelemaan lyhyempiin tutkinto-ohjelmiin lähelle kotipaikkakuntaa ja välttävät lainan ottoa merkittävästi enemmän kuin sellaiset opiskelijat, joiden sosioekonominen tausta on keskivertoa korkeampi, SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen painottaa. – Tällaisen verosuunnittelun ja muiden verokertymää pienentävien toimien ja rikkomusten pitäisi olla valtion tarkassa valvonnassa. ”Massiivinen tulonsiirto palkansaajilta työnantajille” » Vasemmistoliitosta ei heru tukea kilpailukykysopimukselle. Finnwatch julkisti tiistaina tutkimuksen, jonka mukaan kaivosyhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu on aiheuttanut Suomelle 50 miljoonan euron menetyksen. Opintorahan, asumislisän ja opintolainan summa nousisi yhteensä 1 100 euroon kuussa, mutta opintolainahyvitys alenisi 40 prosentista 30 prosenttiin. ”Yhteiskunnallinen valta on sitä, että onnistuu uskottavasti esittämään oman etunsa yhteisenä intressinä. Kansanedustaja Li Anderssonin mielestä keskeisin ongelma on ratkaisun lähtökohta, EK:n ja hallituksen virheellinen käsitys siitä, että suomalaisen kansantalouden ongelma olisi liian korkeat palkat. Samaan puuttui myös Katja Hänninen. Hallitusohjelmassa korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikataan 70 miljoonaa euroa. » ”Suoraa seurausta hallituksen koulutusvihamielisyydestä.” ajaa loputkin opiskelijat leipäjonoihin, Arhinmäki kommentoi esitystä. tammikuuta. He kehottavat kaikkia osallistumaan Helsingissä 9.3. Opintotukikuukausien enimmäismäärää vähennettäisiin ja opintojen edistymisvaatimusta nostettaisiin. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi ja Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Pinja Laukkanen vetosivat hallitukseen, että se jättäisi koulutuksen ja opiskelijat vihdoin rauhaan. Ministeri Grahn-Laasonen haluaa Opiskelijat leipäjonoon, kommentoi Arhinmäki selvitysmiehen esitystä Selvitysmies Roope Uusitalo esittää monia heikennyksiä korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle jättämässään raportissa. Vaalien alla Sipilä ja Stubb antoivat koulutuslupauksen. KU LEHTIKUVA VIIME HALLITUSKAUDELLA opintotuesta ministerinä vastannut vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki runttaa selvitysmies Roope Uusitalon esityksen opintotuen uudistamiseksi. – Opiskelijat ovat jo valmiiksi kaikkein pienituloisin väestöryhmä ja nyt hallitus on kirveellä lohkaisemassa heidän perustoimeentulostaan yli 25 prosenttia pois. Opiskelijajärjestöt ennakoivat opintotuen lainapainotteisuuden lisäävän yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja vähentävän köyhimpien perheiden lasten hakeutumista korkeakoulutuksen piiriin. järjestettävään opintotukimielenosoitukseen opiskelijoiden toimeentulon ja tulevaisuuden puolesta. Päinvastoin opintotuki sidottiin indeksiin ja lainahyvitysmalli otettiin käyttöön. – Toimiessani opintotuesta vastaavana ministerinä, ei opintotukea leikattu eikä opintolainapainotteista mallia otettu käyttöön kovasta painostuksesta huolimatta. – Eduskunta tarvitsee tietoa verovajeesta, jotta siihen osataan puuttua ja tukkia veronkiertoa mahdollistavat porsaanreiät ja valvonnan puutteet. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan kyseessä on karkean arvion mukaan 2 500 miljoonan euron tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille, jonka on luvattu tuovan noin 35 000 uutta työpaikkaa. Ja nyt opiskelijoilta viedään perustoimeentulo, Arhinmäki kertaa. EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJAN Aino-Kaisa Pekosen mukaan neuvottelutulos on parempi kuin pakkolait, mutta sen vaikutukset ovat raskaimmat julkisella sektorilla, jossa on muutenkin pienimmät palkat. Opiskelijajärjestöjen mukaan käteen jäävän sosiaaliturvan taso laskee lähes 100 eurolla kuukaudessa, jos Uusitalon esitys toteutuu. KU Työmarkkinakeskusjärjestöt aloittivat yhteiskuntasopimusneuvottelut Helsingissä 28
Tarvitaan tämmöisiä asioita, joihin ihmiset voivat lähteä valtakunnallisesti mukaan. Lisäksi ihmisten taidot pitää osata tunnistaa. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.. – Sen uskon osaavani. – Se on hyvä etuliite ympäristöpuolueiden ja työväenpuolueiden yhteistyölle ja sille, että tehdään punavihreää ympäristöpolitiikkaa, ja ehkä sillekin, että tehdään punavihreää työmarkkinapolitiikkaa. – Mutta sen pitäisi vastata nykyisiin resursseihinsa ja ihmisten nykyaikaisiin tapoihin osallistua vapaaehtoistoimintaan. Sitä, onko vasemmistoliiton toimintaan helppo tulla mukaan, ei oikeastaan tiedetä. Punavihreyttä Peltokangas pitää kyseenalaisena käsitteenä. Viestintää hän tekee parhaillaan Vasemmistonuorissa. Kehittämistarpeesta kertovat myös esimerkiksi puoluekokoukselle tulevat aloitteet. Tuskin haluamme, että palkatut työntekijät tekevät hommat. Välissä on vähemmän porukkaa. – Puoluesihteerin tehtävä on mahdollistaa, että kaikkien on helppo tulla mukaan toimintaan ja olla mukana, hän sanoo. Hän kaipaa myös lisää valtakunnallista toimintaa, johon on helppo sujahtaa. Se on jotain, mitä Timo Soini vastustaa. JUSSI JOENTAUSTA. Mutta muuten punavihreyttä määritellään ennen kaikkea ulkoa päin. Kuten muutkin puoluesihteeriehdokkaat hän puhuu mahdollistamisesta. » Niko Peltokangas kehittäisi tapoja, joilla jäsenet pääsevät toimimaan helposti. – Mutta jos joku antaa sille hyvän määritelmän, kyllä se mulle kelpaa. » Raahen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Esimieskokemusta hänellä on töistä opiskelijakunnassa ja päätoimittajana. 6 Vasemmistoliiton puoluekokous VASEMMISTONUORTEN TIEDOTTAJA, raahelainen Niko Peltokangas arvioi, että vasemmistoliitossa on nyt hetki, jolloin se tarvitsee uudistavaa otetta ja kaikki parhaat voimansa käyttöön. – Meillä ei paljon ole päivänpoliittisia kampanjoita, hän sanoo, mutta mainitsee yhden: – Päivähoitokampanja on hyvä kokeilu, josta kannattaa ottaa oppia. – Se on työtä, jossa nostetaan puheenjohtajaa, luottamushenkilöitä ja ennen kaikkea järjestön politiikkaa ja toimintaa esiin ilman, että itse näytään missään, hän sanoo. Eikä meillä koskaan ole sellaiseen varaakaan. Eriarvoisuuden poistaminen taas on vasemmistoliiton politiikassa perusta, jota pitää palastella: miten köyhät asetetaan toisia köyhiä vastaan, tai miten vaikkapa pakolaiskriisi vahvistaa eriarvoisuutta. Hän arvelee olevansa vahvoilla myös talousosaamisessa, koska on saanut liiketalouden koulutuksen ja toiminut yrittäjänä. Niko Peltokangas » 33-vuotias raahelainen toimittaja-tiedottaja. Pitkiä loikkia Peltokangas toteaa, että vasemmistoliiton organisaatio toimii. Työllisyyden hän nostaa ykköseksi, koska se on ajankohtaisin. Nykyaikaisessa organisaatiossa tarvitTakapiruksi puolueelle Niko Peltokangas kaipaa kampanjoita, joihin ihmisten olisi helppo lähteä mukaan. – Ilmastonmuutos puolestaan on aivan eri kokoinen asia. – Meillä ei ole toimintaa, jos ei ole jäseniä. Peltokankaan mielestä on syytä pyrkiä sujuvoittamaan osastojen byrokratiaa ja vapaaehtoistyön tekemistä. – Siinä roolissa olen mukana työyhteisön kehittämisessä, hän sanoo. Sellaisessa hän haluaa olla mukana ja siksi hän asettui puoluesihteeriehdokkaaksi. » Motto: Ei ole. semme tietoa siitä, jotta pystymme jatkuvasti reagoimaan. Kyseenalainen punavihreys Vasemmistoliiton keskeisinä teemoina Peltokangas pitää työllisyyden parantamista, ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä ja ihmisten välisen eriarvoisuuden poistamista. – Siitä pitäisi ottaa selvää. – Meidän pitää muodostaa sellainen vasemmistoliitto, että erilaiset toimijat haluavat edistää tavoitteitaan meidän välityksellä parlamentaarisesti. Hän pitää haasteellisena sitä, että vasemmistoliiton jäsenet ovat paljolti iäkkäitä tai nuoria. Lisäksi toiminta järjestöjen johdossa on tehnyt järjestötalouden tutuksi, samoin järjestötoiminnan kehittämisen. Hän mainitsee myös sen, että on Vasemmistonuorten toimistolla luottamusmies. » Liittynyt puolueeseen 2011, puoluevaltuutettu, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston varapuheenjohtaja. » Punavihreys on jotain, mitä Timo Soini vastustaa. Viestinnän osaaja Peltokangas arvelee, että kaikki hänen työhistoriassaan tavalla tai toisella tukee onnistumista puoluesihteerinä. Vasemmistoliitto ei hänestä ole onnistunut luomaan termille sisältöä, joka kantaisi – Luopuisin siitä, vaikka ihmiset varmaan pitävät minua punavihreänä poliitikkona, hän hymähtää. Niitä on tehty muun muassa puoluekokousvälin lyhentämisestä, luottamustoimien nopeammasta kierrättämisestä ja jäsenäänestyskynnyksen madaltamisesta. – Sukupolvenvaihdokset ovat aika pitkiä loikkia. Peltokangas ei ole ollut puolueen johdossa ja arvelee, että siinä hänellä onkin eniten opittavaa
JOUKKOVOIMA ON puolueja järjestörajat ylittävä liike. Hallitus kaatuu joukkovoimalla Aleksi Norman on Joukkovoiman suhdeja järjestelytyöryhmien jäsen. Onko se realistinen vaatimus. Kirjoittaja on VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteinen julkistalouden professori. Norman arvioi Juha Sipilän porvarihallituksen hajoavan ennen pitkää sisäisiin ristiriitoihin. Otetaan yö takaisin -mielenosoitus tasa-arvon puolesta ja 9.3. JUSSI JOENTAUSTA MIKÄ ON hyvää tutkimusta. Norman odottaa haastatteluhetkellä helmikuun lopussa, että mielenosoitukseen 12. Esimerkiksi Normanin mukaan perustuslakiseikkoihin ja kenties huonoon lainvalmisteluun kaatuva sote-uudistus tarjoutuu jo maaliskuussa ensimmäiseksi kaatajaksi. Onko tilaajilla – ministeriön virkamiehillä – pätevyyttä arvioida tutkimuksen laatua. Minusta on ilmeistä, että tutkimuksen laadun arvioinnin saattaa korvata arvio siitä, miten hyvin tutkimuksen johtopäätökset ovat linjassa päätöksentekijän poliittisten arvojen ja tavoitteiden kanssa. maaliskuuta Helsingissä suurmielenosoituksen hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Parempaakaan keinoa varmistaa tutkimuksen laatu (mukaan lukien kysymys, mitä ylipäätään voidaan pitää tutkimuksena) ei olla keksitty. Liike on jo kaduilla. Päätöksenteon hygienian kannalta olisikin olennaista, että selvitysja tutkimustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota tutkimuseettisten ohjeitten noudattamiseen. Niukkojen resurssien vallitessa on luontevaa ajatella, että kulloinkin ajankohtaiseen teemaan voidaan osoittaa kilpailutettuja varoja, joiden turvin tutkimusryhmä verrattain nopeasti vastaa päätöksenteon tarpeisiin. klo 14. Toiminnassa on mukana ruohonjuuritason aktiiveja muun muassa puoluekentältä, anarkistisesta liikkeestä sekä ammattiyhdistysliikkeestä ja työttömien toiminnasta. maaliskuuta saapuu tuhansia ihmisiä. Silloin kyse ei ole päätöksenteon tueksi tehdystä tutkimuksesta vaan sen irvikuvasta. – On kiinnostavaa nähdä, miten nämä vaikuttavat hallituksen toimintaan, Aleksi Norman miettii. Toimintaa järjestävät suhde-, mediaja järjestelytyöryhmä. Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu kriittiseen sävyyn yhdestä tällaisesta, Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden valtioneuvoston tilauksesta laatimasta Maahanmuutto ja turvallisuus -raportista. 7 Markus Jäntti markus.jantti@gmail.com Kolumni Kolum JOUKKOVOIMA-LIIKE JÄRJESTÄÄ 12. ELVYTYSPOLITIIKKA EI kuulu Joukkovoiman vaatimuslistalle, koska siitä ei saatu yhteistä kantaa. Tutkimus ja sen irvikuva » Onko tilaajilla – ministeriön virkamiehillä – pätevyyttä arvioida tutkimuksen laatua?. Joukkovoiman päätösvalta on yleiskokouksella, joka on avoin kaikille ja kokoontuu Helsingissä. Tutkimuksen laatua arvioidaan niin akateemisissa kuin soveltavammissa tutkimusyhteisöissä pääosin vertaisarvioinnilla. Miten varmistetaan, ettei huonolaatuinen tai pahimmassa tapauksessa vilpillinen tutkimus ole päätöksenteon pohjana. – Se on elinehto sille, että kukaan ei lähde nokittelemaan tämmöisessä, joka koostuu useasta liikkeestä, Norman sanoo. – Jos aiomme ikinä päästä mihinkään isompaan, meidän täytyy päästä yli puoluepolitikoinnista alkuperäisen sosialistisen liikkeen tavoitteisiin eli että kaikki huono-osaiset tai ne, jotka eivät kuulu kansainvälisiin omistajiin, saadaan ajamaan yhteisiä oikeuksiaan eikä niin, että jokainen pieni ryhmä ajaa omia oikeuksiaan muiden kustannuksella. Joukkovoiman mielenosoitus on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja puoluetunnusten pitäminen esillä on kielletty. – Kansanliikkeet ovat usein pidemmän päälle vahvempia kuin oletetaan, joten on. » Jollei tämä mielenosoitus kaada hallitusta niin ehkä sitten seuraava. Toiset tutkijat arvioivat opinnäytetöiden, tutkimushakemusten ja –raporttien laatua. Norman arvioi, että vasemmistoliiton vaatimukset elvyttävästä talouspolitiikasta ovat kuitenkin levinneet jo laajalle. Lisäksi vaaditaan riittävää toimeentuloa ja ihmisja perusoikeuksia kaikille. Samalla viikolla järjestetään useita mielenosoituksia: 7.3. opintotukimielenosoitus. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan laajentuessa on syytä kysyä, miten varmistetaan poliittisen ja hallinnollisen päätöksenteon käyttöön tarkoitetun tutkimuksen laatu. ammattiliittojen STOP tarkoittaa STOP, naistenpäivänä 8.3. Tapahtumaan järjestetään bussikuljetuksia useista kaupungeista. JOUKKOVOIMAN mielenosoitus Helsingin Senaatintorilla lauantaina 12.3. – En tiedä vielä, kaataako tämä mielenosoitus hallitusta, mutta kyllä me yritetään. – Meidän selkeimmän viestin pitäisi olla, että hallituksen on erottava ja on järjestettävä uudet vaalit, Joukkovoiman järjestelytyöryhmän jäsen Aleksi Norman sanoo. Lisätiedot: joukkovoima.com Meidän täytyy päästä yli puoluep olitikoin nista alkuperä isen sosialist isen liikkeen tavoitte isiin. Vertaisarviointi ei ole aukotonta: joskus (pahimmassa tapauksessa) vilpilliset tai vain heikkolaatuiset tutkimukset julkaistaan ja hankkeet rahoitetaan. Norman itse toimii vasemmistoliiton perustasolla Vasemmistolinkkipuolueosaston varapuheenjohtajana. POLIITTISEN JA hallinnollisen päätöksenteon tueksi vaaditaan yhä enemmän tutkimustietoa. Johan Alén johan.alen@kansanuutiset.. Tutkimuksen laadunvarmistuksen kulmakivi, vertaisarviointi, pitää saada päätöksentekoa tukevan tutkimuksen olennaiseksi osaksi. Epäiltyjen väärinkäytösten varalle ollaan kehitetty eettisiä ohjeita, joihin tutkimusorganisaatiot voivat sitoutua, ja jotka määrittävät myös menettelyt epäilyjen selvittämiseksi (www.tenk.fi ). Mielenosoitusta tukevat esimerkiksi Luontoliitto, SOSTE ry ja pääkaupunkiseudun SAK. ONGELMA ON vaikea, koska (varsinkin poliittisen) päätöksenteon taustalla on määritelmällisesti poliittisia tavoitteita, joihin taas vaikuttavat niin poliittiset arvot kuin taktiset ja strategiset tavoitteet
krs 00500 Helsinki Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 8§:ssä mainitut yhtiökokousasiat. Pyydämme osakkaita ilmoittamaan osallistumisestaan kokoukseen 15.3. Vieraile osoitteessa akt.. 10.8.1925 k. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat osakkaiden nähtävissä yhtiön toimitiloissa viikkoa ennen kokousta. T ervehdimme työväenlehtipäivänä! SAK:n Vasemmistoryhmä Parasta edunvalvontaa www.pardia.fi Beckerintie 10 Helsinki p. maaliskuuta 2016 klo 13 Kansan Uutisten toimitiloissa, Vilhonvuorenkatu 11 C, 7. Tervetuloa! Johtokunta tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Lämmin kiitos osanotosta. klo 16 mennessä (sähkö)postitse tai puhelimitse: Kansan Uutiset Oy Sanna Kivelä PL 64 00501 Helsinki puh. YHTIÖKOKOUSKUTSU Kansan Uutiset Oy:n varsinainen YHTIÖKOKOUS pidetään torstaina 17. 3.2.2016 Ikävöiden Sirkka Tapio perheineen Ilari perheineen ystävät ja naapurit Meristä kaunein on vielä purjehtimatta lapsista kaunein on vielä kehdossaan päivistä kauneimmat ovat vielä elämättä sanoista kaunein jonka haluan sinulle sanoa se on vielä sanomatta (Nazim Hikmet) Muistotilaisuus vietetty läheisten läsnä ollessa 25.2.2016. (09) 759 60 200 sanna.kivela@kansanuutiset.fi Kansan Uutiset Oy Hallitus. Leppäveden Vasemmisto ry KEVÄTKOKOUS ma 14.3.2016 klo 17 Koivistolla, Sorarinne 5 as 1, Leppävesi Sääntöjen määräämät asiat ja sääntömuutos. 09 4366 320 Rakkaamme Lauri Jalmari ANTTILA s. 8 AKT:n jäsenetkin työväenlehtituen piirissä AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9–16
Tiesithän, että kestotilaus on määräaikaistilausta EDULLISEMPI. ne nemm mmän än m mei eitä tä o on, n, s sit itä ä ak akka kaam ampi pia a ol olem emme me.. kansanuutiset.fi EP SI Ra tin g Asi akastyytyväisy yst utkkk iiiimmmmmm uuuuuussssss Vak uutusy htiöverta ilu ssa t EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Hyvää Työväenlehtipäivää METALLILIITON JÄSEN, OLE MUKANA JOUKKUEESSA, ÄÄNESTÄ METALLIN VAALEISSA. . 09 7596 0208. Tyytyväisimmät asiakkaat Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Katso: http://kauppa. RAKENNUSALAN AMMATTILAINEN LIITY LIITTOON me me t työ yöpa paik ikoi oist sta a tu turv rval alli lise semp mpia ia. PUULIITON VASEMMISTORYHMÄ TOIVOTTAA Työväenlehdet – kun sisältö ratkaisee Hyvää työväenlehtipäivää! Porukalla turvaamme palkat ja lomat. liittokokous.metalliliitto.?. 9 p. ENNAKKOÄÄNESTYS Sähköinen vaali 18.–28.3. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. Postiäänestys 18.3.–1.4. Jäsenenä saat: • apua työoikeutta koskeviin kiistoihin • työttömyysturvaa • lomaetuja • ammattilaisten verkoston tueksesi. Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja ALENNETTUUN hintaan. Yhdessä teemme työpaikoista turvallisempia. www.teamliitto.fi Toivotamme antoisia lukuhetkiä Kansan Uutisten lukijoille Työväenlehtipäivänä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Mitä enemmän meitä on, sitä voimakkaampia olemme. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. Useat SAK:n ammattiliitot ja -osastot myöntävät jäsenilleen lehtietua vuoden kestäviin tilauksiin. Kysy lisää: tilaukset@kansanuutiset.fi p
Myös jos tarjottu työ on lyhytkestoinen, edessä on pian uusi työnhaku. Nyt on kuitenkin ay-liikkeen – edes sen ”duunaripuolen” – viimeinen hetki herätä vastustamaan hallituksen ja työnostajien suurta puhallusta, jolla ne yrittävät kääntää lopullisesti edukseen niin työelämän neuvotteluasetelmat kuin yhteiskunnallisen tulonjaon. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaa on esimerkiksi myyntityössä kaupanalalla, jossa ilmiö korostuu sesonkiaikoina. NYT ON aika kaataa sekä työmarkkinasopimus että hallitus. Ja irtisanoutumisesta tulee karenssia. Muutto pienipalkkaisen työn perässä pääkaupunkiseudulle kalliin asumisen piiriin ei houkuta työttömyysturvaa saavaa, jos työ veisi asumisja muut tuet sekä matkakulut Työn vastaanotto voi viedä tulot miinukselle » Pekka Tiaisen mukaan etuudet saisivat pienentyä portaittain palkan kasvaessa. Tiaisen lista jatkuu. Oikeisto pyrkii kaikin keinoin murtamaan hyvinvointivaltion rakenteita ja lisäämään siten yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Työnostajapuolelle helpompaa tästä tekee se, jos myös vastapuolen neuvottelijat ovat hyväosaisia miehiä. Neljäs ongelmatilanne syntyy henkilölle, joka on saneerattu kohtalaisesti palkatusta työstä kortistoon ja sitten tarjolla olisi selvästi huonompipalkkainen työ. Esitetyssä työmarkkina-, kilpailukyky-, luokkataistelusopimuksessa ainoastaan työntekijäosapuoli joutuisi joustamaan. Myös työnvälityspalveluita pitäisi parantaa. Sopimuksen vaihtoehdoksi esitetty kiristys eli hallituksen kaavailemat pakkolait toisivat vielä pahempia huononnuksia. En väitä, että ay-liikkeen johtomiehet ajavat vain omaa etuaan meistä, jäsenistöstä, välittämättä, mutta jokin selitys näin väkivaltaiselle neuvottelutulokselle täytyy olla. – Jos siitä ei tulekaan tienestiä, niin työttömyysturva joka tapauksessa katkeaa, ja kun sitä hakee uudestaan, lyödään hakijalle karenssi. Hyväosaisten luokkasopu » Työväen odotukset kohdistuvatkin nyt SAK:hon ja sen jäsenliittoihin.. – Kun ulosotossa oleva menee töihin, palkasta lohkaistaan tietty osa ALL OVER PRESS/ISMO PEKKARINEN MITÄ TAPAHTUU, kun joukko hyväosaisia miehiä päästetään päättämään yhteisistä asioista. Jos irtisanoutuu provisiosta, voi tulla vielä lisäkarenssi. Jokin heidät on saanut hyväksymään neuvottelujen pohjaksi huuhaan suomalaisten liian korkeista palkoista. Työväen odotukset kohdistuvatkin nyt SAK:hon ja sen jäsenliittoihin. ja ehkä myös lasten hoitokulut. Nähdään lauantaina 12.3. Syitä siihen, ettei työ löydä tekijäänsä, on työja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan monia. 10 Anni Ahlakorpi anni@vasemmistonuoret.. Kolumni olumni VIIMEISIMMÄT TYÖLLISYYSTILASTOT tammikuulta kertovat että työttömiä oli 245 000, mikä oli 14 000 enemmän kuin vuosi sitten. Nyt he johtavat maatamme Elinkeinoelämän keskusliitossa ja Sipilän hallituksessa – sikäli kuin ne ovat jotenkin eri asia. Silloin voi tapahtua esimerkiksi niin, että työväkeä yritetään pakottaa polkemaan omia oikeuksiaan uhkailemalla ja kiristämällä. Joukkovoima-mielenosoituksessa Senaatintorilla! Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Karenssia joka käänteessä Kompastuskiveksi työttömälle voi Tiaisen mukaan koitua esimerkiksi provisiopalkkainen työ. Ulosottokin vaikuttaa Työn tekemisen kannattavuuteen vaikuttavat muutkin tekijät, kuten ulosotto, jossa on yhä suurempi määrä suomalaisia, myös työttömiä. Monesti on kyse alueellisesta ongelmasta. STTK JA AKAVA hyväksyivät kyykytyssopimuksen pikavauhtia. Työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelmakin on tilastojen valossa kasvanut, sillä avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa lähemmäs 3 000 enemmän kuin vuosi sitten. – Nollatuntisopimustyyppisissä töissä työntekijällä on työsuhde, mutta ei ennaltamäärättyjä työaikoja, jolloin hän ei tiedä, saako vaiko ei töitä. On aika nostaa esiin työelämän oikeat ongelmat, jotka liittyvät työhyvinvointiin, johtamiseen ja tuotekehitykseen. He ovat eläneet nousukautta, ottaneet opintolainaa, jonka infl aatio on syönyt olemattomiin, saaneet töitä halutessaan. Hyväosaisilla tarkoitan esimerkiksi sellaisia, jotka ovat syntyneet Suomeen suurten ikäluokkien valmiiksi kattamaan pöytään ja olleet parhaassa työiässä jo ennen 90-luvun lamaa. Ja karenssi
Tiaisen mielestä 300 euroa, jonka nykyisin saa tienata työttömyysturvaa menettämättä, on liian vähän. Kannusteloukku pois Tiaisen mallissa pohjaraha, jonka opiskelija tai työtön voi tienata etuuksia menettämättä, olisi vaikkapa tuo 300 euroa kuukaudessa. TRADEKAN EDUSTAJISTON VAALIT 1.–22.3.2016 Tä m ä n ilm o itu ks en m a ks a a eh d o ka s its e.. Tiainen korostaa, että työn vastaanottamisen helpottaminen etuuskorjauksilla ja työvälityspalvelua parantamalla olisi myös työllistäjän etu. – Lyhytaikaista työtä vastaanottaneen tehdyt työtunnit tai -päivät voitaisiin automaattisesti laskea soviteltuun työttömyysturvaan, jolloin vältyttäisiin uudelta hakuajalta ja karenssilta. Kannusteloukku syntyy, kun palkkaus on verraten matala työttömyysturvaan verraten. – Ja on muistettava, että vaikka avoimia paikkoja tilastojen mukaan on, niin ne eivät ole koko ajan avoimia, niitä tulee avoimiksi ja täytetään kaiken aikaa. Juuri karenssiaikojen poistaminen on Tiaisen mukaan yksi suuren luokan kysymys. 11 » Sosiaaliturva pienenisi asteittain vaikkapa 2 000 euroon asti. Työn vastaanottamista helpottavan etuusuudistuksen rinnalla pitäisi Tiaisen mukaan toteuttaa työnvälityksen parannus digitalisoinnin avulla niin, että työnhakija pystyisi jo etukäteen laskemaan automaattisesti, miten palkka vaikuttaa hänen porrastettuihin etuuksiinsa. – Tarpeettomien kynnysten poistaminen olisi edullista koko yhteiskunnan kannalta, hän vakuuttaa. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.. Tällöin esimerkiksi asumistukea ei menettäisi hyvin pienellä palkalla. Sitten olisi yläraja, esimerkiksi 2 000 euroa, johon asti sosiaaliturva pienenee portaittain. Työllistymisen kynnystä helpottaisivat myös verotukselliset keinot, kuten työtulovähennyksen kasvattaminen. Näissä siis sotkeutuu aina pysyvämpi tilanne ja hetkellinen kysyntäpiikki. velkoihin, mikä ei ole kovin kannustavaa, hän sanoo ja ehdottaa suojaosan, joka nyt on 700 euroa, nostamista vaikkapa parilla sadalla, jolloin kaikki lisätienesti ei menisi ulosottoon. Tiainen muistuttaa, että kohtaanto-ongelman takana voivat olla myös ammattitaitovaatimukset sekä se, että työnantaja ei halua palkata esimerkiksi yli 50-vuotiasta. Ratkaisuehdotuksia Edellä kuvattuja ongelmia voidaan Tiaisen mukaan helpottaa tuntuvasti yhteiskunnallisin toimin, parantamalla työnvälitystä ja tekemällä etuusuudistus. – Samalla poistuisivat kaikki työn uudelleenhaut ja siitä johtuvat karenssit. Malli on samalla yksi ratkaisu perustuloon. Tiainen uskoo, että tällainen kaikkea sosiaaliturvaa koskeva asteittaisuus helpottaisi työn vastaanottoa tuntuvasti
Tuolloin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sai hallituskumppanit taipumaan tahtoonsa ”Maakuntaja soteuudistus on saatava maaliin” TEKSTI Sirpa Puhakka » Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen ja kansanedustaja, Vasemmistoliiton valtuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen puhuvat selkeän maakuntamallin puolesta. Kokoomuksen sote-asiantuntijana pidetyn eduskunnan varapuhemies Paula Risikon mukaan on täysin mahdollista, että hallituksen maakuntamalli joutuu perustuslaillisiin ongelmiin. Toimelias perheja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ei halunnut taannoin arvioida Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, millä todennäköisyydellä Suomeen tulee 18 maakuntaa ja 15 sote-aluetta. Hallituksen päätöksestä huolimatta hän liputtaa avoimesti viiden sotealueen puolesta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja AinoKaisa Pekonen ja kansanedustaja, vasemmistoliiton valtuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen ihmettelevät hallituksen sote-sekoilua ja ovat pettyneitä hitaaseen etenemiseen. He kuitenkin epäilevät hallituksen 18 maakunnan ja. uhkaamalla hallituksen erolla. He painottavat, että pitkään jauhettu soteuudistus on saatava vihdoin maaliin. Hallitus jatkoi näennäisesti yhtenäisenä, mutta rivit rakoilevat. Sillä ei tunnu olevan näkemystä sote-uudistuksesta. Sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisen ja itsehallinnollisten maakuntien lakien valmistelu näyttää yhtä sotkuiselta kuin päätöksenteko marraskuussa. He peräävät pääministeri Sipilältä vahvaa johtajuutta uudistukseen. Maan toiseksi suurin puolue – perussuomalaiset – on jäänyt statistin rooliin. 12 HALLITUS RÄMPII riitaisasti sote-savotassa. Kahden suurimman hallituspuolueen edustajat nokittelevat toisiaan avoimesti
Yli hallituskausien ulottuvan maakuntahallinnon ja sote-uudistuksen valmisteluun on otettava aidosti mukaan oppositio. Perusterveydenhuolto resursoidaan nykyistä huomattavasti paremmin. Yksityiset palvelut eivät voi korvata virnaomaispäätöksiä. 4 Oppositio mukaan valmisteluun. Maakuntiin on tarkoitus siirtää 1.1.2019 lähtien pelastustoimen, maakuntien liittojen ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristö-terveydenhuolto. Sirpa Puhakka Hallituksen askelmerkit 15 sote-alueen mallin kestävyyttä. Se saattaa kaatua vielä perustuslaillisiin ongelmiin. 3 Rahoituksesta selkeä linjaus. Rahoituslinjaus oli kompromissi. Palveluja ja hallintoa järjestäviä alueita pitää olla yksi määrä: 18 maakuntaa ja 15 sotealuetta ei ole toimiva ratkaisu. Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Hanna Sarkkinen toivovat, että perusterveydenhuolto resursoidaan nykyistä paremmin. Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019. Heillä on vankka käsitys sote-uudistuksen tarpeellisuudesta. JUSSI JOENTAUSTA LEHTIKUVA/ANNI REENPÄÄ. Maakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttää suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Kolme itsehallintoaluetta järjestää sote-palvelunsa yhdessä toisen alueen kanssa. Valinnanvapautta ei toteuta. Kokonaisveroaste ei saa nousta. Verotusoikeus maakunnille Pekonen ja Sarkkinen haluavat sote-mallin, jossa sote-palvelujen ja hallinnon järjestäminen ja rahoitus ovat yksissä käsissä. Arvioidaan myös joiltain osin maakunnan omaan verotusoikeuteen perustuvaa rahoitusta. Pekonen muistuttaa, että sosiaalipalveluissa on paljon viranomaistehtäviä. Ihmisten pitäisi päästä tarvitsemiensa palvelujen piirin ja hoitoon yhtä kautta, Pekonen toteaa. Maakunnille tulee siirtää muitakin nykyisin kuntayhtymissä ja valtion aluehallinnolla olevia tehtäviä. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on luvattu voimaan samaan aikaan uuden hallintomallin kanssa 1.1.2019. Sosiaalija terveyspalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio on turvattava. Marraskuussa hallitus päätti 18 itsehallintoalueesta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaalija terveyspalvelut. Maassa toimii 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä: sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö. – Järkevintä on, että rahoitus tulee itsehallintomaakunnalle. Pelkona on muutoin, että erivahvuisissa maakunnissa myös veroaste vaihtelisi kohtuuttomasti. Hallituksen on hoidettava oma tonttinsa kuntoon ja tuotava esitykset eduskunnan käsittelyyn, he vaativat. Monikanavarahoitusmalli puretaan. – Onko sosiaalipalveluissa mietitty loppuun asti valinnanvapaus, kysyy Pekonen. Hallituksella ei ole yhtenäistä näkemystä tästäkään asiasta. Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, maakunta (itsehallintoalue) ja kunta. Kaikilla maakunnilla tulee olla oikeus järjestää sotepalvelut. – Toivottavasti ihmiset hoidetaan perusterveydenhuollossa mahdollisimman hyvin, ja hän ei näkisi mitään rajaa siirtyessään erikoissairaanhoitoon, Sarkkinen sanoo. Palvelujen tuottamisvastuu on oltava julkisella vallalla eli maakunnalla. Siinä mielessä maakuntavero, millä nimellä sitä kutsutaankaan, on hyvä ratkaisu, Sarkkinen sanoo. Otetaan käyttöön maakuntavero vahvalla valtion tasoitusjärjestelmällä. Kunnille jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Valinnanvapauden valmistelun he jättäisivät nyt täysin sivuun. Sote-uudistuksen rahoitusratkaisua valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuuseen perustuvana ratkaisuna. Ensisijaisesti valmistellaan valtion rahoitusvastuuseen perustuvaa ratkaisua, mutta joiltain osin arvioidaan maakunnan EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen ja kansanedustaja, Vasemmistoliiton valtuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen kiteyttävät keskeisimmät puolueen sote-linjaukset. 1 Tarvitaan selkeä alueratkaisu. Perusterveydenhuolto on jonoutunut, ruuhkautunut ja aliresursoitu. Yksityiset palvelut voivat täydentää. Rahoitusta selvitetään parhaillaan. – Yksityiset palvelut keskittyvät sinne missä on rahaa ja osataan palveluja käyttää. Yliopistollisina sairaaloina jatkavat Hyks, Tays, Tyks, Oys ja Kys. – Jos Suomeen rakennetaan aito itsehallinnollinen taso, mikä on ollut vasemmistoliiton tavoite pitkään, me tuetaan tätä perusratkaisua maakuntamallista. He uskovat, että kunnat pitää esimerkiksi valtionosuuksien kautta joko kannustaa tai pakottaa tähän. Sosiaalipuolen palvelut on pidettävä uudistuksessa mukana. Perusterveydenhuoltoon lisäresursseja Pekonen ja Sarkkinen toivovat, että perusterveydenhuolto resursoidaan nykyistä paremmin. Ihmiset ovat entistä sairaampia päästessään hoitoon. Vaarana on, että osa syrjään asutusta Suomesta jää ilman palveluja, Pekonen toteaa. Sirpa Puhakka Vasemmistoliiton maakuntaja sotelinja verotusoikeutta. Hän mainitsee esimerkkeinä lastensuojelun, mielenterveysja vammaispalvelut. Maakunnilla pitää olla aito itsehallinto ja rahoitus, jotta ne pystyvät toimimaan itsenäisesti. Molempia kansanedustajia huolestuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jääminen kuntien vastuulle. Hallitus aikoo säästää 3 miljardia euroa. Pitää huolehtia myös vahvasta tasausjärjestelmästä, etteivät palvelut ole alueellisesti eriarvoisia, Pekonen toteaa. Valtion ohjaus vahvistuu. Hallitus on luvannut lakiesitykset eduskuntaan huhtikuussa. 2 Toimivat lähipalvelut. Sillä pitää olla omaa rahaa, jotta se pystyy saamaan lainaa ja tekemään investointeja ja toimimaan itsenäisesti. He painottavat vahvan valtion verontasausjärjestelmän luomista tasavertaisten palvelujen turvaamiseksi. Sarkkinen muistuttaa, että nykyinen perusterveydenhuollon toimimattomuus on myös kallista. He peräävät hallitukselta myös esitystä monikanavarahoituksen purkamisesta. – Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat ovat samaa asiakaskuntaa, ja sen takia raja näiden välillä pitää pystyä häivyttämään. Vasemmistoliitto tukee Sipilän hallituksen tekemää perusratkaisua 18 maakunnan maallista. 13 Kahden suurimman hallituspuolueen edustajat nokittelevat toisiaan avoimesti
Aiemmin rahoitusmarkkinoiden murrosta onkin käsitelty osana lamatutkimusta. ja valuuttakaupan sääntelyä purettiin, ulkomaisen pääoman rajoituksia poistettiin ja uusia sijoitusinstrumentteja sallittiin. Hänen havaintonsa saa tukea aiemmasta tutkimuksesta: toimittaja Kustaa Hulkon kirjasta Pihalla kuin lumiukko ilmenee, että eduskunnan pankkivaltuusto oli heikosti perillä Suomen Pankin tekemisistä, vaikka sen tehtävänä oli valvoa Suomen Pankkia. 14 TUTKIJAN TYÖSSÄ tärkeä löytö voi joskus olla se, että jotakin ei löydy. Vuosina 1985–1987 rahoitusmarkkinoiden kehikkoa muokattiin poliittisilla päätöksillä luomalla uusiin olosuhteisiin sopivaa sääntelyä. – Lähestyn asiaa toisesta suunnasta, mutta en lähde kiistämään lamatutkimusten johtopäätöksiä, joiden mukaan laman osasyyllinen on rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen, Kari täsmentää. Karin mukaan päätöksenteko oli lähinnä reagoimista markkinoiden muutoksiin. Karin mukaan merkkejä ei ole Suomen Pankin yhteydenpidosta myöskään valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. – Toimittiin liikaa kukin omissa siiloissa, vaikka foorumeita yhteydenpidolle olisi ollut, Kari summaa. Suomen Pankilla oli laajat valtuudet rahapolitiikassa, ja poliitikot monesti halusivatkin sen toimivan itsenäisesti. Missä sitä on tehty, vai onko tehty ollenkaan. Oikeushistoriallisessa väitöksessään Markus Kari jakaa Suomen rahoitusmarkkinoiden murroksen kolmeen vaiheeseen: 1970-luvun loppupuolelta 1980-luvun puoliväliin Suomen Pankki vapautti markkinoita omilla toimenpiteillään ilman merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Holkerin hallituksen talouspoliittista ministerivaliokuntaa tutkinut Risto Ranki puolestaan totesi väitöksessään, ettei siellä keskusteltu Suomen Pankin toimista. Taustalla olivat kansainväliset paineet: Bretton Woods -järjestelmän murtuminen 1970-luvun alussa mullisti valuuttakaupan, monet maat purkivat kansallisia sääntelyjärjestelmiään, pääomanliikkeitä vapautettiin, pörssikauppa kasvoi ja monipuolistui. Poliittinen keskustelu oli vähäistä. Suomalaisessa päätöksenteossa ei TEKSTI Elias Krohn. Sopeutumista ilman ideologiaa. Maailmalla uusliberalistiset talousopit olivat vallanneet alaa keynesiläisen suuntauksen jälkeen talouskasvun hiipuessa 1970-luvun alussa. Kari sen sijaan keskittyy nimenomaan 1980-luvun päätöksentekoon sen ajan näkökulmasta. Kolmatta vaihetta vuodesta 1988 alkaen leimasi esi-integraatio, kun suomalaista rahoitusmarkkinajärjestelmää alettiin sovittaa eurooppalaiseen muottiin. Kari kertoo pohtineensa. » Suomen Pankki purki raha markkinoiden sääntelyn 1980-luvulla ilman koordinaatiota ja laajaa keskustelua, todistaa tuore väitös. Muutokset tapahtuivat pienin askelin, paitsi ilman koordinaatiota myös ilman pitkäjänteistä suunnitelmaa. Näin kävi Suomen 1980-luvun rahoitusmarkkinoista äskettäin Helsingin yliopistossa väitelleelle Markus Karille, kun hän yritti etsiä virallisista asiakirjoista merkkejä eri valtioelinten välisestä koordinaatiosta rahoitusmarkkinoita vapautettaessa. Rahoitusmarkkinoiden vapauttamista seurasivat markkinoiden ylikuumeneminen, 1990-luvun alun lama ja pankkikriisi. Isoja muutoksia pienin askelin Suomen rahoitusmarkkinat laajenivat ja mullistuivat 1980-luvulla monin tavoin: korkojen Kun raha vapautui Kun raha vapautui Vasemmiston sisällä on juopa, ja demarit ovat siirtyneet keskemmälle tai oikeammalle. – Laajassa aineistossa hämmästyttävä piirre on se, että koordinaatiota ei löydy
Kuten myös Sami Outisen äskettäisessä väitöksessä osoitetaan, SDP oli luopunut talousja työllisyyspolitiikassaan vahvan valtiollisen ohjauksen tavoittelusta ja ryhtynyt painottamaan markkinareaktioiden ennakointia sekä yritysten kilpailukykyä. 1988 Eduskunta hyväksyy johdannaismarkkinat mahdollistavan ja niitä säätelevän optiokauppalain. Siitä tuli doktriini, jota ei moni asiantuntija uskaltanut kritisoida. Kari arvioi, että varsinkin lamasta ja pankkikriisistä on Suomessa jo otettu opiksi. MARKUS KARI: Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla. Ratkaiseva oli Karin mukaan etenkin vuoden 1986 päätös keskikorkosääntelyn lopettamisesta, jolloin pankit siirtyivät välittömästi markkinaehtoiseen varainhankintaan, ulkomaisen valuutan maahantulo kiihtyi ja pankkien aiemmin niukka luotonanto kasvoi aivan uusiin mittoihin. 1987 Suomen Pankki höllentää otettaan rahamarkkinoista: markkinaperäinen helibor-korko käytännössä korvaa Suomen Pankin päiväkorot. 1986 Arvopaperinvälittäjien oikeuksia laajennetaan, riskivakuutukset siirretään pois luvanvaraisuuden piiristä. Sosiaalidemokraatit olivat sen sijaan yksityisiä rahoitusmarkkinoita laajentavien toimien kannalla. – Alun perin oli kyse vakaan markan linjasta, kurssin heilumisen vähentämisestä, mutta se kääntyi vahvan markan linjaksi. Vasemmiston sisällä on juopa, ja demarit ovat siirtyneet keskemmälle tai oikeammalle, Kari kuvaa 1980-luvun tilannetta. On kyllä olemassa kirjoituksia, joissa riskeistä varoitetaan, Kari toteaa. täi i s nalta h a j n tiet. kuitenkaan Karin mukaan ollut erityistä ideologista painotusta saati ohjelmaa, vaan se oli pikemminkin reagoimista ja sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Vuonna 1987 aloittanut Holkerin hallitus toi eduskuntaan sijoitusrahastolain, optiokauppalain ja arvopaperimarkkinalain, joista periaatepäätöksen oli tehnyt jo Sorsan hallitus edellisvuonna. Syynä oli ehkä se, että pankkikeskeisessä järjestelmässä pankit olivat hyvin kiinteässä yhteydessä Suomen Pankkiin, jolla oli myös kontrollikeinoja. 1990-luvun pankkikriisi osoitti ikävällä tavalla, että rahoitusvalvonta oli ollut riittämätöntä. Lisäksi poliittiset päättäjät ovat usein lähellä pankkeja – 1980-luvulla jokaisella puolueella oli vahva pankkiyhteys. 1985 Eduskunta uudistaa valuuttalait, Suomen Pankki saa laajat valtuudet niiden soveltamiseen. 15 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAPAUTUKSEN VUODET 1975 Suomen Pankki perustaa päiväluottomarkkinat. Silloin mennään pieleen, jos isot muutokset tapahtuvat niin, että hyvin harvat ovat niistä tietoisia. Tietoisuus muutoksista vähäistä Sopeutumisen rahoitusmarkkinoiden kansainvälisiin muutoksiin Kari näkee paljolti välttämättömyytenä – vaihtoehdot olisivat hänen mukaansa olleet talouskehityksen kannalta huonompia. Toimittiin liikaa kukin omissa siiloissa, vaikka foorumeita yhteydenpidolle olisi ollut JARMO LINTUNEN Markus Kari Markka päästettiin lopullisesti kellumaan syksyllä 1992. 1984 Valuuttapankit saavat oikeuden antaa valuutan vientilupia. Lamassa turmiolliseksi osoittautui myös 1980-luvulla muotoutunut vahvan markan politiikka. Eduskunnassa vahva pankkipuolue Lainsäädäntö ei monilta osin pysynyt Suomen Pankin toteuttamien muutosten perässä. – Pankkitarkastusvirasto oli hyvin ohuesti resursoitu 1980-luvulla. Into 2016. Lait hyväksyttiin eduskunnassa suurella äänten enemmistöllä. Uusilla laeilla toisaalta luotiin sääntelyä kasvaneille uudenlaisille markkinoille, toisaalta sallittiin uusien rahoitustuotteiden, kuten sijoitusrahastojen ja johdannaisten, rantautuminen Suomeen. 1980 Valuuttojen termiinikauppa vapautuu. – Minunkin aineistossani muutos näkyy. 1983 Kolme ulkomaista liikepankkia aloittaa Suomessa. Muutosvoimaa on tällaisista syistä kovin vähän ilman suurta kriisiä, Kari pohtii. Korkoja valuuttasäännöstelyä lievennettiin vuosien mittaan yksittäisin päätöksin, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Silloin otettiin kyllä opiksi ja säädettiin uudet pankkilait. Pääministeri Esko Aho (kesk.), valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen kertoivat asian tiedotustilaisuudessa 8.9.1992. 1986 Suomen Pankki purkaa korkosäännöstelyä. 1989 Eduskunta hyväksyy arvopaperimarkkinalain, jossa muun muassa luodaan arvo-osuusjärjestelmä. Vastaesityksiä tekivät lähinnä silloisten SKDL:n, Devan ja vihreiden kansanedustajat. 1987 Eduskunta hyväksyy sijoitusrahastolain. 1983 Pankkien ottolainaus vapailta markkinoilta helpottuu. Koordinaation ja keskustelun puute johti Karin mukaan lopulta ajolähtötilanteeseen, jossa eduskunnan oli lähestulkoon pakko säätää esitetyt uudet lait rahoitusmarkkinoiden käytännössä jo pitkälti vapauduttua. 1987 Ulkomaisten yhtiöiden omistusta ja luottojen saantia Suomessa vapautetaan. Nyt elämme kuitenkin hyvin erilaisessa maailmassa, jossa Suomella ei enää ole omaa valuuttaa eikä rahapolitiikkaa. – Mutta se ei tarkoita, etteikö asioiden pitäisi olla poliittisen keskustelun, kriittisen tutkimuksen ja kansalaisten tietoisuuden piirissä. 563 sivua. Poliittisista tekijöistä juuri SDP:n aatteellinen linjanmuutos olikin Karin mukaan ratkaiseva murroksen läpiviemisessä. Juuri näin rahoitusmarkkinoiden murroksessa kuitenkin kävi. SDP:n kurssi kääntyi Eduskunnassa rahoitusmarkkinoista käytiin vilkasta keskustelua vasta 1980-luvun loppupuolella. – Nyt kun saadaan 1980-lukuakin koskevaa tutkimusta, ehkä se auttaa paremmin oppimaan myös siitä, Kari toivoo
Se on hieman turhauttavaa. – Itkeskelin katsoessani esitystä, jossa lapsuuteni tapahtumat yhdistyvät hienosti koomisen ja traagisen kautta. » Kaisa Korhonen tuo ohjauksellaan Pirkko Saision romaanista esiin työväestön näkökulman tähän aikaan. Luulen, että lukijankin on helpompi sukeltaa ja samastua siihen aikakauteen, kun hänelle jätetään tilaa. 16 B Ainakaan en tee perinteistä epookkia, jossa esitellään jokainen tapettikuvio ja kerrotaan sen tausta. Tekemällä päähenkilön kaksi vuotta vanhemmaksi, Saisio pääsi suurten ikäluokkien suurimman eli 1947 syntyneiden pariin. Kirjoittaessaan esikoisromaaniaan 1973–74 Saisio kuvitteli keksineensä romaaninsa henkilöt omasta päästään. Ja nyt kun sen ilmestymisestä on 41 vuotta, suuri yleisö muistaa minut siitä, vaikka olen sen jälkeen julkaissut 20 muuta teosta. Elämänmenokirja ei ole suoraan omaelämäkerrallinen. – Kirjoitin esikoisromaanini lähes 20 vuotta sen jälkeen kun asuimme Elämänmenoa Helsingin Fleminginkadulla Kirjailija Pirkko Saisio (vas.) totesi itkeskelleensä katsoessaan Elämänmeno-esitystä. Itse olen perheeni ainoa lapsi, joten luokittelisin romaanini henkilöt naapureiden kuvaukseksi. Ohjaaja Kaisa Korhosen (s. Saisio muisteli, miten mahtavaa oli, kun 1960-luvulla pääsi muuttamaan Fleminginkadun vuokrahuoneistosta iskemättömään kaupungin vuokra-asuntoon Herttoniemeen, jossa oli suihku ja kylpyamme. Saisio ja näytelmän ohjannut Kaisa Korhonen kertoivat näytelmän vaiheista Jyväskylässä viime lauantaina. » Talomme asukkaat kuolivat keskimäärin 40–55vuoden ikäisinä. 1941) mukaan näytelmän keskeinen teema on toivo siitä, miten päähenkilön työläisperhe ja suku suurten vaikeuksien ja kasvukipujen kautta selviytyvät sodan ja sen jälkeisten vaikeiden aikojen melskeessä. Pirkko Saisio (s. Marja Niemisen paras ystävä romaanissa on Ritva JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI / SIRKKA HELKE. Ohjaaja Kaisa Korhonen kertoi halunneensa tuoda näytelmällä työväestön näkökulman tähän aikaan. 1949) vietti lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Helsingin Fleminginkadulla, jossa perhe asui vuokrakaksiossa. Fleminginkadulla. Kirjailija Aki Ollikainen, Parnasso 1/2016 kulttuuri W IK IM E D IA / T E E M U R A JA L A PIRKKO SAISION esikoisromaaniin pohjautuva näytelmä Elämänmeno sai tammikuun lopussa ensi-iltansa Jyväskylän kaupunginteatterissa. – Myöhemmin olen useiden yhteydenottojen jälkeen saanut muistutuksen, että päähenkilö Eilan esikuvana minulla oli Karjalasta muuttanut nainen, joka kävi meillä usein kylässä ja hänellä oli kolme lasta
Nämä kerronnalliset ratkaisut ovat ehdottoman perusteltuja. Bachia, stand upia. Sen tärkeä pilari on ääniraita: kuva-alan ulkopuolelta raikuvissa saksankielisissä komennoissa on juuri näissä raameissa tiukkaa potkua. Niistä tunnetuimpiin kuuluva Roman Polanskin ohjaama Pianisti (2003) on ”katsojaystävällisempi”. Lajityyppiluokittelua olennaisempaa on draaman ydin: elokuvan keskitystai paremminkin tuhoamisleiri on maanpäällinen helvetti. II puhaltaa parjattuun suomiräp-käsitteeseen uutta henkeä. PÄÄHENKILÖN KANNALTA tapahtumat ovat painajaismainen piinapenkki. VINOSTA Itä-Helsinki-romantiikastaan tunnetun Notkean Rotan vetäydyttyä pari vuotta sitten tauolle ryömi samasta pesästä esiin uusi räppijyrsijä, tosin nyt ilman naamaria. Samalla vanhan kokoonpanon hyödyntämät karikatyyrit ja Itis-säpinät saivat väistyä. Käsivarakuvauksella mennään pääsääntöisesti lähelle ihmiskasvoja. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus hälventävät ennakkoluuloja ja pelkoja tuntematonta kohtaan. Nyt kehitysprosessi on nytkähtänyt uudelleen käyntiin. Suuressa lapsikatraassa oli vaikeaa kehittyä persoonalliseksi yksilöksi. II vie liiton pidemmälle. Korhonen sanoi halunneensa tuoda tällä ohjausvalinnallaan esiin työväestön näkökulman tähän aikaan. Kysymys on julmasta ironiasta: siivoojan osa vain siirtää oman teloitushetken tuonnemmaksi. Katsoja saa purtavakseen kunnon pähkinän: miten tällainen on ollut mahdollista. Silloin tajusin, mitä kirjoittaminen on, kun olin aiheessa samanaikaisesti sisällä ja täysin siitä ulkona. Kun tuo päätös suhteutetaan Hyytävä keskitysleirikuvaus Géza Röhrig on unkarinjuutalainen keskitysleirivanki Saul Ausländer. Taide kertoo ihmisyyden syvistä viesteistä Saisio kertoi, että oli surullista katsoa näytelmää, koska kaikki romaanin Fleminginkadun vuokratalon kuvaamat henkilöt ovat kuolleet. Keskeiseksi muodostuu epätoivoisen päähenkilön pyrkimys pitää kiinni asiaan liittyvistä, kulttuurilleen tärkeistä rituaaleista. Atomirotta lähestyy melodisuutta kuitenkin hieman eri suunnasta, mistä selvin osoitus on se, että II soi myös kertosäkeiden ulkopuolella. Hän on vain näennäisesti kohtalotovereitaan paremmassa asemassa kaasukammion ruumiskasojen siivoojana. Opettaja kirjoitutti meillä aineen aiheesta tilaisuus jota en unohda. lmi on tiivistunnelmainen keskitysleirikuvaus ja pakotarina. Atomirotassa Mikko Sarjanen riisui maskinsa ja irtautui pikkukonnan roolistaan. Käsikirjoitus: Nemes, Clara Royer. Jo debyyttialbumi I yhdisti hiphopin ja rockin tavalla, jota Suomessa on yllättävän harvoin kuultu. Konsertissa on esillä myös Stefan Bremerin valokuvia (kuva). ETNISIÄ SÄVELIÄ, jazzia, klassista kitaraa, pianoa, selloa. Albumi on lähes saumaton yhdistelmä rockin ja hiphopin laulunkirjoitustyylejä. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurimmassa koulussa, Aleksis Kiven koulussa koulukiusaamiseen ei kiinnitetty mitään huomiota. maaliskuuta. Muistettava episodi on kuvattu hyvin. Talomme asukkaat kuolivat keskimäärin 40–55-vuoden ikäisinä. Korhonen myönsi käyttäneensä päähenkilö Marjaa vertailukohtana omille lapsuuden muistoilleen ja omalle henkiselle kehitykselleen. Tästä viriää epäkiitollista puuhaa tekevien keskuudessa pakosuunnitelma. Atomirotan suomiräppi rokkaa SON OF SAUL (Saul fi a, Unkari 2015). Ohjaus: Laszlo Nemes. Tilalla on henkilökohtaisempia näkökulmia ulkopuolisuuteen, levottomuuteen ja yhteiskunnan luomiin paineisiin. SON OF SAULISSA luodaan kylmäävä visio eurooppalaisen lähihistorian synkästä luvusta. Sinne joutuneille vapautus tulee vasta kuolemassa. Päähenkilö on poikkeuksellisen paljon kuvauksen kohteena, kuvaalan rajaus on korostunutta ja kurinalaisen johdonmukaista. Albumi on osa jatkumoa, jossa vuosikymmeniä aiemmin jalostettiin rockmusiikista ikioma, suomalainen näkemys. Siihen tuskin sanotaan viimeistä sanaa vielä pitkään aikaan. Korhosen lapsuudenkokemuksia Kaisa Korhonen on kotoisin kahdeksanlapsisesta perheestä. Hänen isänsä oli körttipappi. – Se kertoo siitä kuinka kovaa ja julmaa elämä Kalliossa Fleminginkadulla ja ympäristössä sodan jälkeen oli. Erään ruumiin äärellä Saul joutuu psyykkisesti erityisen tiukoille. Toki puolihämärät kujat ja kuviot ovat osa Sarjasen, kitaristi Rane Raitsikan ja tuottaja Pajulaakson muodostaman Atomirotankin maailmaa, mutta vailla sarjakuvamaista irrottelua. Idea Meidän maailmamme -konserttiin syntyi intohimosta musiikkiin ja halusta auttaa pakolaisia. Konsertin järjestää Suomen Setlementtiliitto. Harri-Ilmari Moilanen ELOKUVAN ensi-ilta on perjantaina 4. Toivon kipinä on pieni, mutta porukan vastarinnan henki luja. Elokuvaa sävyttää kokonaisvaltainen painostavuus. PARHAAN EI-ENGLANNINKIELISEN elokuvan Oscarilla juuri palkittu unkarilais. Siksi esimerkiksi rokkaava Pienestä kii, iskelmällinen Nenä vie ja G-funkista muistuttava Samanlaiset istuvat osaksi samaa kokonaisuutta. lmin tunneilmaston hyytävyys syntyy tehokkaan pelkistetyin keinoin. kaikkeen edellä nähtyyn, niin siinä koukataan pitkälle itse elämän mysteerin syliin. KU MEIDÄN MAAILMAMME su 6.3. Nelikymppinen unkarinjuutalainen Saul on ikävässä välikädessä leirin hierarkiassa. Juutalaisuuden historia vaikuttaa olleen taustalla myös päähenkilön nimen valinnassa. Samaa voi sanoa SS-upseerien aika ajoin melkein kuin tyhjästä tapahtuvista ilmestymisistä – ne iskevät kuin jääpiikki. Elokuvan päätös on sen mukainen. – Todellinen taide kantaa aina ja kertoo ihmisyyden syvistä viesteistä. Asia vie Saulin lähes pakkomielteenomaiselle odysseialle. Selvin muutos on tapahtunut musiikillisesti. – Mielestäni työväestöllä ei mene tällä hetkellä yhteiskunnallisesti hyvin, enkä tiedä, meneekö sillä sen paremmin mahdollisen yhteiskuntasopimuksen tekemisen jälkeenkään. Tämän päivän näkökulmasta Son of Saul on kuin hiljainen varoitushuuto, ja hyvin poliittinen sellainen. Kirjoitin kokemuksistani isoäitini pirtissä pidetyistä körttiseuroista. – Olin 15-vuotias kun muutimme Pieksämäeltä Helsinkiin. Symboliikkaa tai muuta tarustoa oleellisempi on silti draaman luonne. Eikä sen tarvitse olla haudanvakavaa osoittelua mihinkään suuntaan. Saision mielestä elämänhimoisen ja intohimoisen taiteen ei tarvitse osoitella toivoa tai toivottomuutta kohti. Unkarilais. » Elokuvan tärkeä pilari on ääniraita. Monsp 2016. Dramaturgi Elina Snicker. Vanha natsiklisee karjuvista sadisteista loistaa poissaolollaan. MELODISUUS ja popsävyt eivät sinänsä ole kotimaisessa hiphopissa mitään uutta, ovathan valtavirtaräppäritkin suosineet niitä jo pitkään. Sen mylly jauhaa mieleen jäävissä näkymissä kiivaana. Kuri ja rangaistukset olivat arkipäivää ja tottelevainen ja kuuliainen lapsi kasvatuksen päämäärä. STEFAN BREMER. klo 16 Savoy-teatteri, Helsinki. Juha Drufva JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI: Elämänmeno. Kuvaustavan pelkistyneisyys ilmentää joukkotuhon käytännön kliinistä luonnetta: toimintapuitteet ovat kuin ylityöllistetyssä valtion virastossa. Tuomo Yrttiaho ATOMIROTTA: II. Lavalla nähdään stand up -koomikko Ali Jahangiri, fl amencotaiteilija Cinta Hermo, jazzmuusikko Jari Perkiömäki, oopperalaulaja Marion Melnik sekä trubaduuri John McGregory ja sellistiprofessori Seppo Kimanen, viulisti Teemu Kupiainen ja pianisti Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, Ninni Poijärvi ja Cila Fato yhtye Maarika Aution johdolla. Unkarilaisfilmi kiertää tietyllä ehdottomuudella sovinnaiset holokaustitarinoinnit. Sen käytäntö puhuu kansanmurhan tylyä selkokieltä. Tällä tekniikalla keskitysleiri nähdään intensiivisen yksilöllisen kokemisen kautta. 17 Haapaniemi, oikeassa elämässä hän oli Ritva Koivumäki. Pirkko Saision romaanin pohjalta dramatisoinut Heini Junkkaala. Pääosassa: Geza Röhrig. Luokassamme oli 37 oppilasta, joista 20 oli helsinkiläisiä lättähattuja. Ohjaus Kaisa Korhonen. Our World Meidän maailmamme tarjoaa sunnuntaina elämysmatkan ympäri maailman hyväntekeväisyyskonsertissa turvapaikanhakijoiden tukemiseksi. Äidinkielenopettajani luetutti meillä kaikki suomalaiset uutuusromaanit, joista jouduimme tekemään pieniä esseitä. Laszlo Nemesin ohjauksessa painottuu subjektiivinen näkökulma, ja hyvin yksinkertaisesta syystä: Saulin psyyke on koetuksella epäinhimillisten paineiden keskellä
Nyt Uusitalo on yhdessä opiskelijoiden kanssa kerännyt yli 50 tarinaa. Niitä lukevat presidentti Tarja Halonen ja Helsingin piispa Irja Askola, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä yhdeksän näyttelijää, muun muassa Hannu-Pekka Björkman, Riia Kataja, Martin Bahne ja Jussi Lampi. – Yksi ihminen pystyy tekemään vain sen verran, että huutaa näitä tarinoita maailmalle. Idea tarinoiden keruusta syntyi, kun Uusitalo ajeli useasti viime syksynä työnsä vuoksi Itä-Helsingissä, ja näki Myllypurossa kiemurtelevan leipäjonon, jonka pituus hätkähdytti häntä. Eriarvoistuminen Eräs 62-vuotias nainen Myllypuron leipäjonosta kertoo, että hän ei pärjäisi ilman ruokaapua, koska hänen eläkkeensä on niin pieni. Pienellä eläkkeellä sinnittelevien eläkeläisten ja vanhusten lisäksi jonosta löytyy pitkäaikaistyöttömiä, yksinhuoltajia, työkyvyttömyyseläkeläisiä. Tarinat tulivat sitten siinä lomassa. Mä vain yritän pärjätä ja löytää pieniä iloja. Hän kertoo, Leipäjonot näkyviksi » Myllypurossa leipää jonottavien tarinoista tehtiin lukudraama. Kerään jonossa voimia, sillä ihmiset ovat täällä ystävällisiä ja tukevat toisiaan”. 18 LEIPÄJONOLAISTEN TARINOITA kuullaan maanantaina 7. maaliskuuta Helsingin Vanhassa kirkossa. – Yhtenä päivänä kun ei ollut kiire, parkkeerasin auton ja kävin juttelemassa jonottajien ja ruuanjakoa pyörittävien kanssa. Leipäjono on monelle jonottajalle yksinäisyyttä poistava sosiaalinen tapahtuma.. Leipäjonolaisten tarinat synnyttivät Uusitalossa huolta yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja toisaalta voimattomuutta, koska yksikön toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Niistä koostetun esityksen tavoitteena on Uusitalon mukaan lisätä tietoisuutta avun tarpeesta ja tarvitsijoista. ”Vuokran jälkeen minulle jää noin 300 euroa kuussa muuhun elämiseen. TEKSTI Sirpa Koskinen että tarinoiden keräystilanteessa tärkeintä oli kohdata ihminen ja hänen tilanteestaan keskustelu. Oppilaitospastorin, teatteri-ilmaisun ohjaajan Sanna Uusitalon ideasta käynnistyi jokin aika sitten Myllypuron leipäjonossa käyvien ihmisten tarinoiden kerääminen
Oxfamin mukaan syynä EU:n tuloeroihin ovat vuosien 2007– 2008 talouskriisin jälkeiset ”säästötoimet” sekä verojärjestelmä, joka suosii rikkaita. Maailmassa joka vuosi lähes 800 miljoonaa ihmistä jää vaille riittävää ravintoa. Lukudraama toteutetaan vapaaehtoisten taiteilijoiden voimin. Tilaisuus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on herättää keskustelua köyhyydestä ja eriarvoistumisesta. Muuten olen tyytyväinen elämääni, sillä minulla on terveyttä, koti, valo, lämpö.”. Jotain yllättävääkin Uusitalo tarinoista löysi. Myllypurosta tilaisuuteen järjestetään ilmainen bussikuljetus niille, joilla ei ole varaa tulla julkisilla kulkuneuvoilla. Tuhansia ääriköyhiä on vailla asuntoa. Mutta muuten tämä on päättäjien käsissä, sillä leipäjono kertoo yhteiskunnan rakenteellisista ilmiöistä, Uusitalo sanoo. Sillä on minulle valtava merkitys henkisesti, koska tämän ansiosta tiedän, että vaikka rahat on melkein loppu, ensi viikollakin saan ruokaa. Elintarvikejakelua pyörittää Myllypuron elintarvikeapu ry, jonka taustayhteisöinä ovat Herttoniemen seurakunta ja Helsingin kaupunki. ”Olen ollut työttömänä 4,5 vuotta enkä pärjää korvauksella. Silti joka vuosi 1,3 miljardia tonnia ruokaa heitetään roskiin. Tähän tähtääviä suunnitelmia on Uusitalon mukaan olemassa esimerkiksi Vantaan seurakunnassa, jossa ollaan siirtymässä yhteisölähtöisempään leivänjakeluun. Rikkaimman prosentin kotitalouden nettovarallisuus on 1,4 miljoona euroa. Yksi prosentti suomalaisista omistaa nyt 13 prosenttia nettovarallisuudesta, vauraimman viiden prosentin osuus nettovarallisuudesta kattaa jo lähes kolmanneksen varallisuudesta, kertoi Tilastokeskus viime huhtikuussa. Suomen rikkain 10 prosenttia omistaa yli 45 prosenttia nettovarallisuudesta. Ranska teki tärkeän päätöksen viime elokuussa: isoimmista ruokakaupoista ei enää heitetä syömäkelpoista ruokaa roskiin. Tämä ruoka annetaan hyväntekeväisyysjärjestöille jaettavaksi ihmisille, joilla ei ole tarpeeksi ruokaa. Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6:ssa kello 18. Suomen köyhyys on monimuotoista. Miljardöörien määrä EU:ssa lähes kaksinkertaistui 342:een vuosina 2009–2015. RIKKAIN PROSENTTI maailman väestöstä omistaa yli puolet maailman varallisuudesta, jonka arvo on ehkä noin 250 biljoonaa dollaria. Se on syy lähteä liikkeelle. Ihmisten tarinat rahan riittämättömyydestä olivat odotettuja. Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2016 oli suomalaisia työttömiä 245 000 eli 14 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. MAAJA elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkimuksien mukaan Suomen ruokahävikki on vuodessa 62–86 kiloa jokaista kansalaista kohti. Lisäksi noin 200 000 suomalaista elää köyhyysriskissä, kertoo Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin. Yhdessä tarinassa sanotaankin, että on kuin töihin lähtisi aamulla, kun lähtee leipäjonoon. Esitykseen on vapaa pääsy. Hän on erikoistunut köyhyyteen, rasismiin, vankiloihin ja maahanmuuttajiin liittyviin asioihin. Näin raportoi lähinnä kehitysapuun keskittyvä hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam International. – Leipäjono on monelle jonottajalle se oma yhteisö. 650 000 pienituloista ihmistä taistelee päivittäin saadakseen tarpeeksi syötävää, riittävästi vaatteita, bensaa tai bussirahaa, jopa tarpeellisia lääkkeitä. Vapaa pääsy Tarinoita leipäjonosta kuullaan 7.3. Sosiaalinen tapahtuma Itse jonottamisesta voisi hänen mukaansa tehdä inhimillisempää. Köyhyyskriisi on kansainvälinen. 19 TARMO YLHÄVUORI Tarja Halonen ja Irja Askola lainaavat äänensä leipäjonon kävijöille. Ikää on sen verran, 60 vuotta, että työllistymisestä ei ole enää toivoa. Suomi voisi helposti toteuttaa samanlaisen ohjelman lakimuutoksilla. Tämä pitäisi nähdä varoituksena: nykyisin USA:n rikkain yksi prosentti omistaa 40 prosenttia kansan varallisuudesta. Joka kerta kävijöitä on 600–800. Ja monelle se on yksinäisyyttä poistava sosiaalinen tapahtuma. HELSINGIN SANOMIEN joulukuun köyhyyskysely Näin rikkaat ajattelevat köyhistä (20.12.2015) näytti rikkaiden ajattelevan, että köyhät ansaitsevat köyhyytensä, vaikka Suomessa on eletty monta peräkkäistä taantumavuotta. Minulle jää 130 euroa kuussa käteen vuokran jälkeen. Ääririkkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät » 650 000 pienituloista ihmistä taistelee päivittäin saadakseen tarpeeksi syötävää, riittävästi vaatteita, bensaa tai bussirahaa, jopa tarpeellisia lääkkeitä. Se on iskenyt myös Suomeen vahvasti. Kyselyn mukaan rikkaat puhuivat köyhistä sanoen: ”Köyhyys on henkistä: yrittämisen puute, huonot valinnat, kyvyttömyys hoitaa omia asioita.” Oxfamin mukaan eurooppalaisten määrä, jolla ei ole riittävästi rahaa selvitä odottamattomista kuluista, ostaa riittävästi terveellistä ruokaa tai lämmittää asuntoaan, nousi 48 miljoonaan vuodesta 2009–2013. Epätasa-arvo ja köyhyys ovat poliittisia valintoja eivätkä väistämätön tulevaisuus. Talvi Kirjoittaja on USA:ssa koulutettu tutkiva journalisti ja tietokirjailija, joka nyt asuu Suomessa. Köyhin 80 prosenttia omistaa vain 5,5 prosenttia. Tarinat julkaistaan tilaisuuden jälkeen kokonaisuudessaan Helsingin seurakuntien diakoniatyön Itätuulia-blogissa osoitteessa: www.diakoniaa.net. Silja J.A. Leipäjono Helsingin Myllypurossa on pitkä. – Mutta olennaisinta on tehdä tämä ilmiö näkyväksi muillekin kuin itähelsinkiläisille, Uusitalo sanoo. Myllypurossa jaetaan kauppojen lahjoittamia elintarvikkeita maanantai-, keskiviikkoja perjantaiaamuisin. Myös OECD on raportoinut tuloerojen olevan korkeimmillaan 30 vuoteen. Käyn kahdesti viikossa hakemassa ruokaa. Ruokahävikki on ongelma kaikissa länsimaissa
Almanakkamerkinnät 80 sivulla ovat puuduttavaa luettavaa. Siinä, missä Pekka Tarkka kirjoitti raamatunpaksuisen, kaksiosaisen Saarikosken elämäkerran, ja kertoi minulle olevansa aihetta kurkkua myöten täynnä, on Salminen pannut Haanpään elämän ja tuotannon viidessä teoksessa kansien väliin. Uusimmassa teoksessa on julkaistu kirjeitä kotiväelle talvisodasta, muistiinmerkintöjä jatkosodasta, kolme novellia sekä lyhyitä almanakkamerkintöjä 1945– 1948 peräti 80 sivulla. Salmisen teoksen liitteessä on luettelo kirjoista, joita Haanpää vuosina 1945–48 on lukenut: pitkä ja monipuolinen on lista, jonka viidenneksi viimeinen teos on Albert Camus’n Rutto. Jatkosodan merkintöihin sisältyy ironiaa, koska Haanpää arvioi koko sodan päättyvän huonosti. Juuri niitä esimerkkejä olisi riittänyt. – Mihin. Eino Kaikkonen MATTI SALMINEN: Hurja. Haanpää oli kova lukumies Kalle Päätalon tapaan Pentti Haanpää luki ahneesti. Yksi esimerkki, joka tuo mieleen novellin Kenraali Impola, on muistiinmerkinnässä 2.VIII. Eversti oli huutanut hänelle kuin rantapiru. (Professori oli Konrad von Bagh, 2014 kuolleen Peter von Baghin isä.) Matti Salmisen urakan jälkeen voi toivoa, että Pentti Haanpään hurjuuden merkinnät loppuvat. Merkinnöistä käy ilmi runsas alkoholinkäyttö, yksinäisyys ja uhma, horjuva avioliitto ja epäviihtymys. Lakoninen merkintä viimeisen sairaalapäivän 12.VI. – Kyllä ne jostakin löytyy. Kirjeet talvisodasta ovat lakonisia, toteavia Haanpään kirjallisen tyylin mukaisia. 20 TIETOKIRJAILIJA Matti Salmisen mittava urakka Pentti Haanpäästä sai sinetin teoksella Hurja, Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940–1954. Mukana ovat myös päiväkirjamerkinnät Pentti Haanpää ja hurjuuden loppu Pentti Haanpää (1905–1955) tunnetaan erityisesti laajasta, usein yhteiskuntakriittisestä novellituotannostaan. Molempien elämää viina jäyti. 173 sivua. Ne painuivat sisälle ja vääpeli sanoi minulle, että parasta on sinunkin painua heinäpellolle. Kaulittu ja käännetty loppuun asti Oulun sairaalaja hullujenhuonereissu kesäkuussa 1954 kertoo, että Haanpään kirjallinen ura ei enää nouse siivilleen. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940–1954. Kirjat Sairaalassa ja hullujenhuoneessa, Oulu 30.5.–12.6.1948. Salminen on aikaisempiin Haanpää-teoksiinsa ladannut kirjailijaa täsmentävää kuvaa. Haanpäällä ei ollut harhakuvia sotalaitoksesta. Kyseessä on Yhdeksän miehen saappaat, jonka johtoajatus saa alkunsa kirjailijan näkemästä orvosta saapasparista. Kirjan tekijältä Matti Salmiselta olisi kaivannut almanakkaosioon itsekriittistä otetta ja kustannustoimittajalta leveää punakynää. -42: ...– Ja peli [korttipeli, EK] heitettiin ja suuret herrat tulivat, peräkanaa ne kävelivät, eversti, majuri ja kaksi luutnanttia sotilaallisen komeita ja minä suoristauduin porraskivellä jonkinlaiseen asentoon. Molempia Penttejä yhdisti ainakin kaksi asiaa: kirjallinen, erittäin luova lahjakkuus sekä välillä hillitsemätön, hallitsematon viinanjuonti. Päiväkirjamerkinnöistä käy ilmi, miten Haanpään suunnitelmat romaanin tekemiseksi edistyvät. Into 2016. [1954, EK] on lause: – Professori ja reseptit ja hyvästit. Neljässä aikaisemmin ilmestyneessä teoksessaan Salminen on esitellyt Haanpään elämää ja tämän jälkeensä jättämää aineistoa. Piippolan kirjailijaa on sekä kaulittu että käännetty, ja olisi suoranainen ihme, jos kirjailijan kannalta uutta ja ratkaisevaa vielä tulisi esille – tuskin. Piippola n kirjailija a on sekä kaulittu että käännet ty.. Mainittuja almanakkamerkintöjä olisi pitänyt ottaa esimerkkeinä, valikoidusti, mikä ei tarkoita Haanpään hurjuuden sievistelyä eikä peittelyä. Hän sai epileptisiä kohtauksia niin kuin hänen kaimansa Pentti Saarikoski vajaat 30 vuotta myöhemmin. » Viinan jäytämän kirjailijan ura ei noussut enää siivilleen Oulun sairaalareissun jälkeen vuonna 1954. Haanpäällä oli taito kertoa paitsi romaanissaan Korpisotaa, myös sotavuosia kuvaavissa novelleissaan sekä Yhdeksän miehen saappaissa sodan surrealistinen ulottuvuus paitsi yksittäiselle sotilaalle, myös laajemmissa silmänaloissa