Kansan Uutiset 03.07.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

20 Siir ton työläise tyly arki Matti Semi ? tienrakentajasta kansanedustajaksi s. 6 s.12 Ele Aleniuksen herätyshuuto 14 Kreikka kaaoksessa 24 Lapset liikkumaan 29. Hinta 3,50 ? 27-003251-1527 27 Viikko 27 Perjantaina 3.7.2015 www.kansanuutiset.fi Kansan Tahto | Satakunnan Työ Erilaisia elämyksiä kesään » Lasten kanssa katsomassa taidetta s
Syyrialainen professori Sadiq al-Asm kysyi Tukholmassa järjestetyssä konferenssissa, onko islam ylipäänsä yhdistettävissä nykyaikaiseen yhteiskuntaan, ilmaisunvapauteen, tieteeseen, demokratiaan ja suvaitsevaisuuteen, ja vas- KU:N ARKISTO Ralf Sund melontaretkensä alussa Vaasassa. tasi itse, että mikään ei voi estää kaikkea tätä. Optimisti oli myös Johan von Bonsdorffin haastattelema kairolainen yhteiskuntatieteilijä Saad al-Din Ibrahim. Olen odottanut tätä neljä vuotta, kertoi Kemian liiton liittosihteerin paikalta puoluesihteeriksi noussut Sund viikon mittaiseksi suunnittelemastaan retkestä. Ennen sitä hän kävi Viikkolehden saunassa kertomassa, että rima on asetettu korkealle: . Hän uskoi, että kun muslimit pääsevät osallisiksi taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, modernisointiin, heidän suhteensa islamin pyhiin teksteihin muuttuu niin kuin kristittyjen suhde Raamattuun. Sorbonnen yliopiston professori, algerialaissyntyinen Mohammed Arkoun arvosteli Tuhkolman konferenssissa muslimimaailmaa kriittisen itsetutkiskelun ja suvaitsevaisuuden puuttumisesta. ehkä jopa viikon. Ja missä. Hän uskoi, että Länsi-Euroopan lisääntyvä muslimiväestö voi antaa merkittävän panoksen islamin uudistamiseen. Kai Hirvasnoro. Kai tämä on jotain neljänkympin hullutusta. Kansan Uutiset, Viikkolehti 3.7.?9.7.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.14 C Keskustelu s.22 D Ulkomaat s.24 E Pelit s.28 Kannen kuva: Minna Kallinen Ajankuva LEHTIKUVA/JARMO STENMARK KESÄN KUUMIN PUHEENAIHE. Jokohan tänään...? 20 vuotta sitten Puoluesihteeri lähti melomaan VASEMMISTOLIITON UUSI puoluesihteeri Ralf Sund latautui uuteen työhönsä lähtemällä melomaan Vaasasta Helsinkiin. . Pesti on otettu kolmeksi vuodeksi, mutta näyttöä pitää syntyä jo vuodessa. » Moni, joka on halunnut valaista, on ripustettu lyhtypylvääseen. 2 Sundin mieliaforismiksi sanottiin tämä: ?Moni, joka on halunnut valaista, on ripustettu lyhtypylvääseen.? . Olen yrittänyt muistuttaa sillä jo pitemmän aikaa itseäni, Sund kertoi ja sanoi tietävänsä, mikä puoluesihteerin vastuu raadollisimmillaan on. Kautensa päätteeksi hän julkaisikin kirjan nimeltä Uhrataan puoluesihteeri. KESÄ-HEINÄKUUN VAIHTEESSA 1995 Viikkolehdessä pohdittiin optimistisesti aina ajankohtaista islamin ja lännen suhdetta. Entä kestääkö kauan: päivän, pari... Koska helle alkaa. Ja jos helle sattuu kohdalle, on muistettava juoda tarpeeksi (ei alkoholia), suojau- tua uv-säteilyltä, ottaa koira pois autosta, työntää lapset varjoon, huolehtia vanhusten nesteytyksestä, varoa auringonpistosta, muistuttaa kanssaihmisiä ihosyövästä ja olla katkaisematta ruuan kylmäketjua
Nationalisolleiden ja korruptoituneiden vallanpitäjien tiset ja isänmaalliset tunnot ovat vahvistulaskua taloudellisessa ahdingossaan. Syriza joutuukin taistelemaan talousneet, mikä näkyy myös myönteisenä suhpolitiikkansa puolesta monella taholla: tautumisena puolustukseen. omassa maassaan oppositiota ja kasvavaa Tämä tapahtuu juuri, kun nuoret sukuepävarmuutta vastaan ja toisaalla troikan polvet ovat kansainvälistyneet ja vanhemkeskenäänkin ristiriitaisia vaatimuksia vasmatkin reissaavat interreilillä. Suomalaisia poliivotteluista kantautunut puhe on muistuttanut kaukaitikkoja on huolettanut Suomen Kreikan-velan vakuuksien sista orjamarkkinoista, joissa ihmiset olivat kauppatavaraa. neet ja vanhemmatkestävyys. Neuetuaan muista piittaamatta. nimensä mukaisesti . Onko tämä taan. henkinen vastaisku Suomen kansainvälisYhteisvastuun väistäminen näkyy Suotymiselle? Hallitusta ei tunnu liikuttavan se tosiasia, että paremman elämän toimessa myös pakolaiskeskustelussa. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) kykeni Välimereen. nuoret sukupolvet hädin tuskin peittämään itsetyytyväisyyttään Kreikan Euroopan unionin pakolaisongelmaa ratkovista neuovat kansainvälistyneuvottelujen ajautuessa vaikeuksiin. EU:n komission, Kansainvälisen valuutlaiskysymyksellä estottomasti. Myös Suomen kehitysyhteistyö on häpeällisessä tilassa. tarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin (EKP) ? Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kanssa ovat ajaneet karille odottamaan kansanäänestyk(kok.) ilmoitti, että Suomen taloudellinen ahdinko on korsen tulosta. Moni arvioi, että Syrizalle ei edes haluta antaa jattava ennen kuin Suomi voi tavoitella kehitysyhteistyömahdollisuutta talouspolitiikkansa toteuttamiseen. Suomalaisessa mediassa on ollut vähän ymmärtämystä määrärahojen 0,7 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. kreikkalaisten hädälle, saati vasemmistoSamaan aikaan Toivakka suoltaa kaunista LEHTIKUVA/JASON FLORIO laiselle Alexis Tsiprasin johtamalle hallipuhetta Suomen kehitysyhteistyötavoittukselle. Ministeri Rehn, nyt lappu ydinvoimahankkeiden ulkomuseon luukulle ja vihreää energiaa rakentamaan, kuten oppositiossa esitit. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA Itsekkyys syö Suomen kansainvälistä uskottavuutta Pääkirjoitus SUOMI NÄYTTÄYTYY itsekkäänä ja muista piittaamattotusta ei tunnu liikuttavan se tosiasia, että paremman elä» Tämä tapahtuu mana maana. ja ?rujoksi investoinniksi?. Hallisirpa.puhakka@kansanuutiset.? vossa Eurooppaan lähteneet ihmiset hukkuvat Välimereen. © TIMO MÄKELÄ, JUKKA PARKKARI 3. Viime syyskuussa komissaari Olli Rehn (kuvassa) arvioi Fennovoiman hankkeen ?Rosatom-sopaksi. Puolue on politikoinut pakovottelut troikan . ajavat omaa uhkaa köyhyys, toimeentulovaikeudet ja työttömyys. Mediavyörytyksessä unohtuu, että teista nuorten, naisten ja lasten puolesta. Taloudelliseen itsekkyyteen nivoutuu kreikkalaiset maksavat pitkään vallassa myös sisäänpäin kääntyminen. Yhä useampaa Perussuomalaiset . On noloa seurata suomalaista keskustelua män toivossa Eurooppaan lähteneet ihmiset hukkuvat juuri sen jälkeen, kun Kreikan saatavista. Komissaari piti Venäjän voimapolitiikkaa Ukrainassa esteenä ydinvoimahankkeelle. Hallitukselta on tivattu, että ovatko Suomen Pakolaisista on tullut poliittista kauppatavaraa populistiskin reissaavat jo invakuudet turvassa. ten voimien rynniessä valtaan Euroopassa. terreilillä. Samaan aikaan kreikkalaisten arki käy yhä hankalamItsekkyydessä perussuomalaiset ovat omaa luokkaansa. maksi ja tulevaisuus epävarmemmaksi
heinäkuuta 2015 Li Andersson s. Aiemmin oli kuntaomistajia, jotka lähti. Joko ydinvoimala tulee tai ei tule, Sarkkinen huokaa. Teemu Saintula teemu.saintula@kansanuutiset.?. 10 LEHTIKUVA/MARKKU RUOTTINEN Suunnitellun ydinvoimala-alueen tiestön rakennustyöt Pyhäjoella ovat täydessä vauhdissa, vaikka koko laitoksen rakentaminen on epävarmaa. ?Uusi omistaja on sopivaa jatkoa ydinvoimalafarssiin? » Oululaisen kansanedustajan mukaan Pohjois-Pohjanmaa ja Pyhäjoki ovat jakautuneet kahtia suhtautumisessa ydinvoimaan. kansanedustajan Hanna Sarkkisen mielestä Fennovoiman ydinvoimalan uusi kroatialaisomistaja kuvastaa koko projektia. . 7 / Pekka Sauramo s. Uutisten mukaan kroatialaisyhtiön taustalla olisi venäläisiä. Sarkkisen mukaan Migrit Solarna Energija -yhtiön tulo Fennovoiman omistajaksi tuntuukin yllättävältä. . Läheisyys aiheuttaa pelkoa. ?Uusiutuva energia toisi pysyviä työpaikkoja? Kansanedustaja Hanna Sarkkinen toivoo, ettei Hanhikiven ydinvoimalaa rakenneta. . Toisaalta siltä odotetaan paljon, koska Pohjois-Pohjanmaalla on työttömyys korkealla. Miten ei löydy tavallisia sijoittajia. Toivon, että rakennuslupaa hankkeelle ei tule. ?Miten ei löydy tavallisia sijoittajia?? Hanhikiven ydinvoimala on tulossa Pyhäjoelle Pohjois-Pohjanmaalle. Sarkkinen on nähnyt hankkeen etenemisen läheltä Oulun kaupunginvaltuustossa. Varmasti hankkeella on positiivisia vaikutuksia. Mikäli hanke on kannattava, eikö löytyisi uskottavia teollisuussijoittajia ja energia-alan toimijoita? ?Toisaalta odotetaan, toisaalta pelätään? Sarkkisen mukaan Pyhäjoella ja Pohjois-Pohjanmaalla ydinvoimalaan suhtautuminen on jakautunut kahtia. net työpaikat kuitenkin menevät Suomen rajojen ulkopuolelle. . Asiantuntijat puolestaan tulevat paljolti muualta Euroopasta. Osa pohjoispohjalaisista suhtautuu ydinvoimaan kriittisesti. . Hankkeen toivotaan virkistävän taloutta. Että soutaminen ja huopaaminen loppuisi. Onko tämä aito toimija vai Rosatomin bulvaani? Noin iso omistusosuus noin isossa hankkeessa. Sarkkinen toivoo, että työ- ja elinVASEMMISTOLIITON 4 JUSSI JOENTAUSTA keinoministeriö tutkii yhtiön taustat tarkasti. . Ei pidä tuomita ennakkoon, mutta hämärältä vaikuttaa. Vaikuttaa farssilta koko hanke. Hanhikiven ydinvoimalan omistuksesta 60 prosenttia pitäisi tulla Suomesta tai muualta EU- tai Etaalueelta. Oulun kaupunki on sijoittanut Fennovoimaan. Sarkkinen on ihmetellyt Fennovoiman omistuspohjaa laajasti ja tarkasti kauan. . Pohjois-Pohjanmaalla olisi potentiaalia. Enemmän herää kysymyksiä kuin saadaan vastauksia. Tämä on sopivaa jatkoa. He ovat hyvin epäileviä ja vihaisia, että omalle alueelle ollaan rakentamassa ydinvoimalaa. A kotimaa Perjantai 3. Ne työpaikat olisivat pysyviä ja kotimaisia. Kansanedustaja toivoo eniten, että Hanhikiven ydinvoimala etenisi johonkin suuntaan. . Rosatomin mukaan suurin osa rakentajista ei tule Suomesta eikä alueelta. Vierastyövoima tuo toimintaa alueelle. Sarkkinen huomauttaa, että mo- » Enemmän herää kysymyksiä kuin saadaan vastauksia. Sarkkinen haluaisi valtion ja Pohjois-Pohjanmaan keskittyvän ydinvoiman sijasta uusiutuvaan energiaan.
Mittakaava vain on eri. KREIKASSA ÄÄNESTETÄÄN sunnuntaina lainaohjelman ehdoista. Pelättävissä on palvelujen niukkeneminen. He korostivat, että panoksena on velanmaksun lisäksi Kreikan haurastunut ihmisoikeustilanne. Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? ?Venäjän sulkeminen Etyjin kokouksesta on taitamatonta ulkopolitiikkaa? Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kokoukseen on synnyttänyt nokittelun. Suomen ulkopoliittinen johto teki ulkoministeri Timo Soinin (ps.) johdolla päätöksen estää Venäjän delegaatioon kuuluvien EU:n pakotteiden vuoksi listalla olevien matkustamisen Etyjin kokoukseen. Etyjin yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) toivoo venäläisten osallistumista. Mutta sitten työttömyysluvut ja tuloerot ovat menneet huonompaan suuntaan. Euro ohjaa jo rakenteeltaan talouspolitiikkaan, josta työnantajat sekä pääomat hyötyvät ja tuloerot kärsivät, Andersson sanoo. . Suomessa on juuri julkistettu huonoimmat työttömyysluvut 15 vuoteen. Äänestystä on arvosteltu yhtäältä liian hätäisesti järjestetyksi, toisaalta liian myöhäiseksi. . Maa teki omista vasemmistolaisista lähtökohdista sopeutukset. Arhinmäen mielestä keskustelussa korostuvat pikkuseikat. . Nyt kansanvaltaisen päätöksenteon ulkopuolinen organisaatio haluaa ottaa poliitikkojen roolin ja sanella, miten myös sopeutukset tehdään. Arhinmäki ottaa myönteisen esimerkin toisesta kriisimaasta. . Suomen pitäisi välttää tällaista peliä, Kivinen sanoo. . Tilanne tuntuu älyttömältä. Porvarilliset mediat ja taloustieteilijät Yhdysvalloissa ihmettelevät, että mitä helkkaria eurooppalaiset tekevät. Kyse on tulonjakopolitiikasta. Tiettyjä tahoja se hyödyttää ja tiet- ?Keskustellaan aidanseipäistä? Li Andersson » Suomen leikkauspolitiikan logiikka on sama kuin Kreikassa. Paavo Arhinmäki tyjä ei. kykene osallistumaan työhön tai julkisiin työvoimapalveluihin. Ajatus on, että työtoimintaan viitenä päivänä viikossa pystyvä työtön kykenee osallistumaan TE-toimiston palveluihin. Eurosta eroamista suosittelevien nobelistien mukaan Kreikka-politiikassa on kyse enemmän vallasta ja alistamisesta kuin taloudesta. Tiistaina YK:n ihmisoikeusasiantuntijat toivottivat kansanäänestyksen tervetulleeksi ja toivoivat kansainväliseltä yhteisöltä solidaarisuutta. ksusti, Kivinen sanoo. Kivinen huomauttaa, että monilla EU-mailla on kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi jätti ennen kesätaukoa Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen. Muutoksen tarkoitus on rajata kuntouttava työtoiminta aiempaa selkeämmin vain niille, jotka eivät toksen jälkeen pystyttävä palvelemaan aiempaa suurempaa määrää vaikeasti työllistettäviä, ja tarjolla pitää olla heille soveltuvia työvoimapalveluja. Tämä linjaus ei käy yksiin Sipilän hallituspolitiikan kanssa. Uusi laki tuli voimaan heinäkuun alusta. Nyt maan talous kasvaa ja työttömyys alenee. Viikon Kreikka-keskusteluun ovat liittyneet myös talousnobelistit Joseph Stiglitz ja Paul Krugman, jotka molemmat antaisivat ei-äänen Kreikan äänestyksessä. Asiat nähdään i a k hetkellisesti eikä a t t To nähdä historian a t ta Venäjä o suuria linjoja, Kitä s e e vinen toteaa. n y t sy n Tässä mielessä a st tilantee hän näkee synti. tyneen tilanteen, kaiken ir jossa ?kääpiöt hukkaavat jättiläisten perinnön?. Hän arvostelee suomalaista ulkopolitiikkaa itsenäisen toiminnan puutteesta ja osaamattomuudesta. Etyjin kokoukseen osallistumista linjatessaan Suomen ulkopoliittinen johto on toiminut EU:n mallioppilaan tavoin. Kivinen muistuttaa, että henkilöpakotteet ovat varsin tuore instrumentti. . Jos tarkastelee ?nanssisektoria Euroopassa, niin eihän siellä ole mitään hätää tällä hetkellä, päinvastoin. Vaikka kuinka moraalisesti pitäisi kreikkalaisten toimintaa arveluttavana, kannattaako moraalisessa ylemmyydentunnossa aiheuttaa myös suomalaisille veronmaksajille tällaiset tappiot? Arhinmäki ihmettelee käsitystä, että Kreikan eurosta eroaminen ratkaisisi ongelmat. . Suomessa keskustellaan siitä, turvataanko lainojen vakuudet tai kuinka kovasti kukin puolue lupaa, ettei uusia velkajärjestelyjä tehdä. Tämä on keskustelua aidanseipäistä. Arhinmäen mielestä Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen ja hallitsemattomasti ulos eurosta aiheuttaisi sen, ettei maa pystyisi maksamaan mitään lainojaan takaisin. . Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.)haluaa venäläiset kokoukseen. Aleksanteri-instituutin johtaja VENÄJÄN OSALLISTUMINEN Markku Kivinen pitää syntynyttä tilannetta useiden asioiden ymmärtämättömyytenä. . On muistettava, ettei se ole ainoa käytössä oleva eikä edes tärkein ulkopoliittinen keino. Suomen kokonaisuusvastuu Kreikan osalta on arviolta kuusi miljardia euroa. Ja totta kai, Venäjä ottaa syntyneestä tilanteesta kaiken irti. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? Lue juttu kokonaan: www.kansanuutiset.fi 5. Minusta nämä vasta-argumentit ovat muodollisia, kun Syriza haluaa kansan mukaan tekemään poliittista linjavalintaa, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson. . Ja onhan se, mitä Kreikalle on tehty, törkeää myös demokratian näkökulmasta. Talouskuri on tulonjakoa Jos viisi vuotta harjoitettu talouskuripolitiikka on taloudellisesti järjetöntä, miksi troikka ja eurojohtajat haluavat edelleen jatkaa sitä? . Kreikka oli jo sitoutunut ylijäämätavoitteisiin. Hallitsematon euroero ja Kreikan maksukyvyttömyys aiheuttaisi lyhyellä tähtäimellä entistä syvemmän inhimillisen ja humanitäärisen kriisin Kreikassa, mutta myös vaikuttaisi negatiivisesti kaikkien EU-maiden talouteen. YK ja nobelistit: ?Ei? . Islannissa vasemmistolainen valtiovarainministeri Steingrimur Sigfusson kieltäytyi IMF:n esittämistä toimista. Ulkoa katsottuna Kreikka-politiikassa ei ole enää taloudellista järkeä, siinä on ainoastaan kyse politiikasta. . Samalla katoaa yhdeksän euron toimintaraha päivältä. Talouskurin jatkaminen ei ole Kreikan eikä suomalaisen työttömän edun mukaista. . Suomea näyttää ?ajavan naiivi suomettumisen pelko?, mikä johtaa varovaisuuteen. Kivinen on huolissaan suomalaisesta ulkopoliittisesta perinnöstä. Osaamisen siirtäminen näyttää ontuvan. . TE-toimistojen toimenkuvaa muutetaan. Ne porvarilliset poliitikot, jotka sanovat, että eurossa meillä ei ole muita pelimerkkejä kuin lähteä sisäiseen devalvaatioon, ovat siinä mielessä oikeassa, että ongelmat kytkeytyvät rahaliiton rakenteisiin. Kreikan ja suomalaisen työttömän etu on Anderssonin mukaan yhteinen. Sehän on ollut koko prosessin keskeisimpiä ongelmia, että halutaan tehdä neuvotteluista teknisiä, jotta vältytään ottamasta kantaa Kreikan vaatimuksiin poliittisesta suunnanmuutoksesta. Jos Andersson saisi äänestää Kreikassa, hän antaisi ei-äänen. . Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut kuntoutettavan jäävän tyhjän päälle päiväksi. Valiokunta painotti, että TE-toimistojen on muu- KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA lyhenee viidestä päivästä neljään. Euroopassa on maita, jotka näkevät myös EU:n roolin etupiiritaistelijana eikä dialogin rakentajana. KU LAURI HANNUS Talouskuri vai demokratia? » Vasemmistopoliitikot ja talousnobelistit antaisivat ei-ääniä Kreikan kansanäänestyksessä. politiikka nojaa, on tismalleen sama kuin Kreikassa. Sitä on osattava käyttää taiten ja . Logiikka, johon täälläkin viime hallituskaudella toteutettu talous- Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki moittii Suomessa käytävää Kreikka-keskustelua blogissaan. Eikö kansan valitsemilla päättäjillä pidä olla oikeus päättää sopeutusten sisällöstä, jos kokoluokka on yhdessä hyväksytty, Arhinmäki kysyy. . Hallitukselta ei tippunut lisätalousarviossa euroakaan työllistämiseen. Kreikkalaisilla on kaikki talouteen pohjaavat perusteet sanoa ?ei? talouskuripolitiikan jatkamiselle
Se pitää poliitikon ajatukset oikeissa asioissa. . Se on hieno tavoite, mutta kaikille ensimmäinen vaihtoehto ei osu kohdalleen eikä yksi koulutus ei välttämättä päde koko elämää, hän sanoo. Hänestä hallitusohjelman ristiriitaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että puhutaan moniosaamisesta, mutta ei anneta siihen tukea. . Viime kesänä hän poimi yhdessä vaimon kanssa 200 litraa mustikoita. . että tämä on helppo nakki . Niinpä Semi lähti vielä kokeilemaan. . Odotin puolueelle niin hyvää vaalivoittoa, että meistä olisi tullut hallituspuolue, hän sanoo. . Toivon, että lastenlapsilla ja heidänkin lapsillaan on maksuton koulutus ja terveydenhuolto ja muuten perusasiat kunnossa, jotta he voivat aikanaan elää tasavertaisina ihmisinä, hän kuvaa päämääriään. Erityisen huolissaan hän on hallituksen kaavailemista leikkauksista, jotka kohdistuvat lapsiperheisiin ja koulutukseen. . Äänet tulivatkin paljolti kotikaupungista, mutta myös alueen pieniltä paikkakunnilta. . Sillä on saatu hyviä tuloksia. Se kasvattaa itsevarmuuteen ja siihen, että vie asioita eteenpäin. HÄNEN MUKAANSA nyrkkeily perustuu älyn ja liikkeen yhdistämiseen. . Koulutus on se pohja, jolla luodaan hyvinvointia ja estetään syrjäytymistä, hän sanoo. Häntä epäilyttää asenne, jossa porukka halutaan yhä nopeammin kouluista työelämään. . Vähemmällä porukalla pitää tehdä enemmän töitä, ja se tarkoittaa, että naisvaltaisella kuntasektorilla kiristetään ruuvia voimakkaasti. . Yllätyin varapuheenjohtajuudesta. Lisäksi Semi toimii kotipaikan urheiluseuroissa ja on kunnallispolitiikassa paneutunut erityisesti työllistämisasioihin. Ajattelin, että tämä peli on katsottu, kun olin kolme kertaa jäänyt varalle, hän kertoo. Sitten kaupunkilaiset alkoivat vedellä hihasta, että sinusta tehdään kansanedustaja. Tekemisen paikka on hallituksessa. Samaan aikaan, kun hallitus toitottaa digitalisoimisesta, se kuitenkin lopettaa tuen järjestelmältä, jolla on saatu hyviä tuloksia niille, joille tuki on erityisen tärkeää, hän sanoo. Ristiriitaista on osittain myös kuntiin kohdistuva norminpurku. . Onhan kansanedustajuus tavallaan täyttymys, kun tähän on pitkään pyrkinyt, hän sanoo. Vasemmistoliiton heikko vaalimenestys oli järkytys. . Aina täytyy olla valmis yllätyksiin ja vastavetoihin. SEMI MYÖS MARJASTAA, sienestää ja metsäs- tää. Niissä tämmöinen työmiesehdokas tuntui olevan suosittu, tehtaan 6 » Koulutus on se pohja, jolla luodaan hyvinvointia. varjossa työläisperheessä kasvanut kansanedustaja sanoo. Semi aikoo olla ehdolla myös vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. . Nyt olemme oppositiossa vähän kuin käsijarru päällä. Semi on ollut vuosia paikallinen ääniharava yhdessä Rajamäen kanssa. Puolukka on liian helppo kerätä, siinä tulee ahneeksi. Opintotukijärjestelmän pitää mahdollistaa toisen tutkinnon opiskelu, hän sanoo. Kuvaavana hallituksen koulutuslinjalle hän pitää Lukimatin kohtaloa. Oppimisvaikeuksista kärsiville tarkoitetulta verkkopalvelulta otetaan tuki pois. . Ylimielisyys . Tarkoitus on olla kahden vaalikauden kansanedustaja ja tehdä sinä aikana semmoista politiikkaa, että vasemmistoliitto nousee uusiin lukemiin ja pääsemme hallituspuolueeksi. Semi on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen. . Hän kirjoittaa myös runoja.. pitää pystyä työntämään syrjään. Hän lienee eduskunnan ainoa karhunkaataja. Mustikka on suosikkimarja. JUSSI JOENTAUSTA Tienrakentaja sittenkin eduskuntaan » Matti Semi oli jo jättänyt mielestään kansanedustajuuden. Matti Semi aikoo kahden kauden kansanedustajaksi. VASEMMISTOLIITON UUSI kansanedustaja, varkautelainen tienrakentaja Matti Semi, 58, tulee töihin aamuisin kahdeksan aikaan. Siinä tuetaan toinen toistaan ja laitettiin uudet heti hommiin. Koulutuksessa hyvinvoinnin pohja Varkaudessa Semiä odottavat puolison lisäksi kolme lastenlasta. Pitää treenata siten, että painonpudotuksesta huolimatta kunto on yhä otteluun mentäessä kohoava. Pää on hallittava samalla tavalla kuin politiikassa. . Siinä ollaan ajoituksen mestareita. Myös valmistautumisprosessissa on osattava ennakoida. . Mustikkaan pitää keskittyä. Yksi harrastus on talkoisiin osallistuminen. Varkauden pitkäaikainen kansanedustaja, SDP:n Kari Rajamäki, vetäytyi. Normienpurkutalkoissa tuppaa käymään niin, että kuntalaiset maksavat enemmän. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Mustikkaa ja lapsenlapsia MATTI SEMIN perheeseen kuuluu vaimo, kaksi aikuista tytärtä ja kolme lastenlasta. Uusi rytmi on vielä hakusessa pitkän uran rakennusmiehenä tehneellä kokeneella kunnallispoliitikolla. . Rakentaja katsoo piirustuksia, nyt pitää lukea, hän sanoo. . Kun on päässyt päättämään, pitää tietää, mistä päättää. Vaalitulos oli järkytys Semi oli jo luopunut ajatuksesta pyrkiä kansanedustajaksi. . Olin kuullut, että eduskunnassa kaikki toimii senioriteetin mukaan. Mutta meidän ryhmä ei ole lainkaan sellainen. Entinen nyrkkeilyn Suomen mestari harrastaa liikuntaa lähes joka päivä. Nyrkkeilystä on ollut hyötyä pitkällä kunnallispoliitikon uralla.
Sipilän porvarihallituksen perustelut suomalaisen kustannuskilpailukyvyn ja talouden tasapainottamisen edistämiseksi ovat samoja kuin eurojohtajien perustelut Kreikan leikkauksille . Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kansanedustajat tekivät yhteisen vastalauseen hallituksen lisätalousarvioon. . Hallitus uhkaa jättää tänä vuonna päästökaupasta saadut varat ohjaamatta kehitysyhteistyöhön. Juha Sipilän oikeistohallitus jätti eduskunnalle ensimmäisen lisätalousarvionsa ennen juhannusta. mittakaava vain on eri. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN VASEMMISTOLIITON RAHALIITTO LUOTIIN alun perin eurooppalaisten sisämark- Vasemmistoliiton Kari Uotila (vas.), vihreiden Touko Aalto ja Sdp:n Pia Viitanen esittelivät puolueidensa yhteisen vastalauseen lisätalousarvioon kesäkuun lopussa. arvoisuutta pitää kaventaa oikeudenmukaisella verotuksella. yhteisesti hallitukselta työllisyyttä tukevaa lisätalousarviota eduskuntaan heti lomien jälkeen. Tällä hetkellä työttömyysluvut ovat rajuimmat 15 vuoteen, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nopeasti. Luvassa on nyt 112 miljoonaa Talvivaaran toiminnan jatkamiseen tai lopettamiseen. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? kinoiden lujittamiseksi ja eri valuuttaa käyttävien maiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi tehtyjen jatkuvien valuutan devalvaation välttämiseksi. On nurinkurista, että leikkauksilla kuitenkin tuhotaan pohja vaikuttavalta työltä, jota järjestöt ovat tehneet jo vuosia näiden tavoitteiden toteutumiseksi, Lappalainen sanoo. Isojen ja ammattimaisten järjestöjen saamaa ohjelmatukea leikataan kautta linjan noin 38 prosenttia. Pienten ja keskisuurten järjestö- LEIKKAUKSILLA ON myös kerrannaisvaikutuksia. Tämän politiikan haastaminen on siksi suomalaisen ja kreikkalaisen työttömän yhteinen asia. » Valtioiden raha- ja ?nanssipoliittista keinovalikoimaa rajattiin merkittävästi. Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja. 7. Järjestön toimintaan osallistuneista yli puolet on ollut tyttöjä. Kun vapaaehtoisvoimin toimivilta järjestöiltä vähennetään hanketukea, suomalaisten mahdollisuudet tehdä vapaaehtoistyötä kehitysyhteistyössä ja vaikuttaa näin paremman maailman puolesta pienenevät huomattavasti. Leikkaus syö Suomen uskottavuutta myös valmistautumiselta syyskuun Post 2015 -huippukokoukseen, jossa päätetään YK:n vuosituhattavoitteita seuraavista, koko maailmaa koskevista kestävän kehityksen tavoitteista. Suomi lipeää myös tavoitteestaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Järjestöillä on vahva asiantuntemus hallituksen kehityspolitiikan kärkiteemoista. Samanaikaisesti kun järjestöjen työstä leikataan, hallitus myöntää esimerkiksi kaivosyhtiö Talvivaaralle lisärahoitusta 112 miljoonaa euroa. Ratkaisuna Suomen ongelmiin hallitus on toteuttamassa ?sisäisen devalvaation?, joka pohjautuu sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksiin sekä työajan pidentämiseen eli palkkatason laskuun. Talouskurin runtelemassa Kreikassa työttömyys on edelleen 26 prosentin paikkeilla. Pelastakaa Lapset arvioi, että noin 80 000 lasta jää ilman perusopetusta LEIKKAUKSET VAIKUTTAVAT ja lasten suojelua. Eduskuntaryhmät päättävät erikseen esimerkiksi budjettiin liittyvästä yhteistyöstä, toteaa Uotila. Punavihreät oppositiopuolueet kritisoivat erityisesti sitä, ettei hallitus satsaa työllistämistoimiin, vaikka työllisyysmäärärahat ovat loppumassa. Punavihreiden valtiovarainvaliokunnassa jättämän vastalauseen esittelivät SDP:n Pia Viitanen, vihreiden Touko Aalto ja vasemmistoliiton Kari Uotila. He huomauttavat, että hallituksen talouspolitiikan aiheuttamaa eri- Kolumni olumni Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Suomalaisen ja kreikkalaisen työttömän asia on yhteinen VIIME VIIKOLLA julkaistiin tuoreimmat työttömyysluvut Suomesta. Kreikassa toteutettu sisäinen devalvaatio on tarkoittanut, että reaalipalkat ovat laskeneet kolmanneksella, sosiaalietuuksia on leikattu noin 25 prosenttia ja julkisten sektorin työpaikkojen määrää on vähennetty roimasti. Terveydenhuoltojärjestelmä on maassa romahtanut ja iso osa koulutetusta nuorisosta on lähtenyt ulkomaille. Aina välillä kuulee Kreikasta keskusteltaessa, että pitäisi keskittyä kotimaan asioihin ja suomalaisen työttömyyden vähentämiseen Kreikasta puhumisen sijaan. Talouskuri ei kuitenkaan ole mikään Kreikkaan tai kriisimaihin rajoittuva poliittinen ajattelumalli. Kehitysyhteistyösäästöt kurjistavat maailman köyhimpien elämää » Sipilän hallitus aikoo leikata lähes puolet kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoista. Suunnitteilla on 43 prosentin leikkaukset. kehitysyhteistyöstä on muihin toimialoihin nähden poikkeuksellisen suuri. Työllistäminen polkee paikallaan ilman rahoitusta useita kuukausia. Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat hallitusta pitämään sanansa kehitysyhteistyörahoituksessa. Leikkaus on 49 miljoonaa euroa, joka 0,09 prosenttia valtion vuoden 2015 menoarviosta. KU Punavihreät avasivat yhteistyön kansanedustaja Kari Uotila (vas.) odottaa syksyllä jatkoa punavihreiden yhdessä tekemälle avaukselle lisätalousarvion käsittelyssä. Säästö on valtion menoihin nähden minimaalinen, mutta sillä on tuhoisat vaikutukset maailman kaikkein köyhimpien ihmisten elämään. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi monien ystävyysseurojen, kehitysmaayhdistysten ja globaalikasvatusjärjestöjen pitkäaikaisen työn loppumista. Järjestöjen mukaan leikkauksilla on myös työllisyysvaikutuksia Suomessa. Suomen World Visionin ohjelma-alueilla 30 000 lasta jää alipainoisiksi. Kilpailukykyä pyritään parantamaan palkkoja laskemalla ja leikkauksilla, vaikka samalla isketään juuri niihin tekijöihin, jotka ovat olleet Euroopan menestyksen perusta. Talouskurissa on kyse tulonjakopolitiikasta, jossa pieni- ja keskituloiset laitetaan maksumiehiksi finanssisektorin, suuria pääomatuloja nauttivien tai veronkiertoa harjoittavien sijaan. Valtion taloutta tällä ei pelasteta, mutta sen sijaan leikkaus vaikeuttaa olennaisesti järjestöjen työtä. . Plan Suomen työssä leikkaukset kohdistuvat 180 000 lapsen elämään. Esimerkiksi Etiopiassa lapsiavioliittoja ja sukuelinten silpomista ehkäisevä hanke uhkaa päättyä, jolloin 50 000 tyttöä ja naista jää kokonaan työn ulkopuolelle. Ely-keskusten tuoreen arvion mukaan tarve loppuvuodesta on 110 miljoonaa. Uotila kysyykin, että nukkuivatko perussuomalaisten työmies Matti Putkonen ja työministeri Jari Lindström lisätalousarviota laadittaessa. Vielä keväällä perussuomalaiset esittivät rajua kritiikkiä oppositiosta. Monilla paikkakunnilla työllistämismäärärahat ovat loppuneet. Sipilän hallitus on luvannut tuoda työllisyysmäärärahaesitykset edusKANSANEDUSTAJAT VAATIVAT kunnalle vasta lokakuussa. Kehitysyhteistyölinjaukset ovat jopa vastoin hallituksen omaa ohjelmaa. Rahaliiton rakenne ja erityisesti Euroopan keskuspankin vielä silloin hyvin rajattu mandaatti tarkoittivat, että valtioiden raha- ja finanssipoliittista keinovalikoimaa rajattiin merkittävästi. Kriisin yhteydessä EKP:n toimivaltuuksia on laajennettu mahdollistamalla valtioiden joukkovelkakirjojen osto, mutta samalla on myös vahvistettu rajoitteet niin rakenteellisille alijäämille kuin velkaantumiselle. Nyt oikeisto on luonut tilanteen, jossa maat ovat pakotettuja jatkuvaan sisäisten devalvaatioiden kierteeseen. Mitään sitovia päätöksiä punavihreästä yhteistyöstä ei ole tehty, mutta tarkoitus on jatkaa. Kilpailukyvyltään ja taloudeltaan erilaiset maat kytkettiin yhteen yhteisvaluutan kautta. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 11,8 prosenttia. Leikkausten kohdentuminen on aina myös poliittinen arvovalinta, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen. SUUNNITELTU LEIKKAUS naisten ja lasten elämään kehitysmaissa. Kehitysjärjestöjen asiantuntija- ja kattojärjestö Kepa aloittaa heinäkuun lopussa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Hallitus lipsuu jo omasta ohjelmastaan leikkaamalla kehitysyhteistyörahoja tänä vuonna 37 miljoonalla seuraaville vuosille sovittujen leikkausten lisäksi. Eduskunnan punavihreät puolueet vaativat hallitukselta selkeää päätöstä Talvivaaran jatkosta syyskuun loppuun mennessä. Sama tilanne odottaa useimpia suuria kehitysjärjestöjä. HALLITUS ON linjannut kehityspolitiikan painopisteiksi naisten ja tyttöjen aseman, toimivan demokratian, kestävän energiantuotannon, vesi- ja ruokaturvan sekä kehitysmaiden yritystoiminnan ja veropohjan vahvistamisen. . Ihmisten toimeentulon ja elinkeinomahdollisuuksien heikentyessä vaikutukset ulottuvat pahimmillaan 230 000 lapseen, nuoreen ja aikuiseen, järjestö arvioi. jen toiminta vaikeutuu, koska hanketukea ja viestintä- ja globaalikasvatustukea ei myönnetä lainkaan ensi vuodelle. Tämä oli valtiovarainvaliokunnan punavihreiden yhteistyön avaus. Talouskurin poliittisesta luonteesta kertoo velkojien haluttomuus antaa kreikkalaisten itse päättää miten sopeuttavat tai Sipilän porvarihallituksen valinta jättää hyvätuloiset kokonaan säästötalkoiden ulkopuolelle
????????? EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. ??????????. ?. S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Adressit onnittelemiseen & muistamiseen tä ti netis s ä v e t kä www.sirolansaatio.? p. ????. ?????. h???. ????????????????. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . ???????. ???????????? ???. OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi >> Järjestöhakemisto Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. ??????. ???????. ^??????. ??????????????????? 22 . ?????. ???????. ?. ??????. ????. ?????????. ?. ??????????. ????????. ?????????????????????????. krs 00500 Helsinki p. ?????. krs 00500 Helsinki p. D???. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. /??? . krs 00500 Helsinki p. ??????. ??????????. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi ???????????????????????????? ak ast y yt y väi s stu E P S I R at i yy ng Asi ?. ? .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. ??. . ??????????????. ????. ??. ?????????. ?????? Maailmankehityksen suuri käänne syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat . ???????? ????????. ????????. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. ??? utu ssa tkimus Va ku ?. ?????. Yrjö Sirolan Säätiö 1UVC [JFGV . ????????. ??????????. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. ??????????. ^??????. krs 00500 Helsinki p. ??. ???????????. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi 8 Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Yrjö Sirolan Säätiö $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. d????. ?. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. ??????????. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. ????????. ????????. ?????. ?????. ??. ???. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. E?. ???????. ???. ??????????. ??????. ???. E?. ????????????????. ??????
Kansalaisten asioinnin digiasiointia ei pidä sitoa pankkikorttiin. Monella suomalaisella ei ole . Entä jos pankkitunnuksia ei olekaan? . Sähköinen luottamuksellinen, vahva henkilötunnistus ei pitäisi olla sidoksissa pankkikorttiin, Heikura sanoo. Sähköisen valtuutuksen salliminen on erityisen tärkeää yrityksille. Harva toimitusjohtaja hoitaa itse yrityksensä asioita. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? Kommentti VEROHALLINNOLLA on hyvä maine, vaikka kaikki eivät rakastakaan veroja. Verohallinnon digitalisaatio on hyvässä kuosissa. Sipilän hallituksen kannattaa kuunnella verohallinnon tietohallintojohtaja Markku Heikuraa. Verotus ajan tasalle, sosiaalitoimi yhdelle luukulle KU:N ARKISTO/LAURI HANNUS » Verohallinnon ehdotus: verotus tulisi ajantasaistaa ja kansalaisille olisi luotava sähköinen asiointitili. onnistuneen julkisten palvelujen digitalisaation mannekiini sen jälkeen, kun Sipilän hallitus otti yhdeksi keskeiseksi tuottavuushypyn työkaluistaan yhteiskunnan laajamittaisen digitalisoinnin. Tie ei ole ollut nopea eikä yksinkertainen. Laskimme tarkkaan, että millaisia ?skaalisia vaikutuksia kullakin toimenpiteellä on valtiolle. Siellä päästäisiin eroon lippu-lapuista, jos verotus päivittyisi kuukausittain. Myös verohallinnon jo nyt olevia tietovirtoja voisi mahdollisesti hyödyntää . Verottaja lähettää 20 . 25 miljoonaa kirjettä vuosittain, ja jokainen kirje maksaa 50 senttiä. Myös henkilöiden tunnistaminen ja sen myötä valtuutus edesauttaisivat digitalisointia. ei ole pelkästään helppokäyttöisen lomakkeen luomista verkkoon. tuolloin puhuttiin sähköistämisestä . Esimerkiksi sosiaalitoimessa asiakkaat pääsisivät yhdelle luukulle, jos kuntien sosiaalitoimeen pystyttäisiin toimittamaan ajantasaiset verotustiedot, Heikura kertoo. Kuntien sosiaalitoimelle verohallinto voi antaa kesken vuottakin samat tiedot, jotka asiakas on saanut esitäytetyllä veroilmoituksella, mutta keskeneräisestä verotuksesta ei saa antaa tietoja missään muodossa vuoden mittaan ennen verotuksen valmistumista. 25 miljoonaa kirjettä. Kustannukset ovat 10 . Kansalainen tarvitsee useissa tilanteissa pankkitunnukset tunnistamista varten. Digitalisointi on investointi. Verohallinnon ydinoivallus oli tietojen kerääminen. Halusimme ensin keskittyä volyymiin ja aloitimme henkilöverotuksesta. Sosiaalitoimi hyötyy reaaliaikaisesta verotuksesta Verotus toimii vuoden syklillä. pankkitunnuksia. tai minkään muunkaan palvelun digitalisaatio . Näistä puolet tulee sähköisesti ja puolet paperilla, jotka verohallinto digitoi. 47 miljoonaa tietotapahtumaa vuosittain. Lähettää 20 . Heikuran mukaan kansalaisten verotuksen saaminen reaaliaikaan toisi isoja säästöjä. Tämä edellyttää tiedon keräämistä kuukausittain. . Näissä onnistuttiinkin. Kansalaiset saavat palvelunsa verkosta, ja verohallinnon väki on vähentynyt 7 000 työntekijästä 5 000:een parissa vuosikymmenessä. syystä tai toisesta . Tietoa kerätään esimerkiksi työnantajilta, VEROHALLINNON TIETOVIRTOJA VUOSITTAIN 5 miljoonaa esitäytettyä verolomaketta, joista palautuu 1,4 miljoonaa. Yritysverotuksessa pitää toteuttaa digitalisointi samaan tapaan kuin henkilöverotuksessa. Ei kannata käyttää tuhatta euroa viiden euron verotuloon, Heikura sanoo. . Ilman niitä ei voi maksaa verkossa palveluja, täyttää hakemuksia tai ilmoittautua työttömäksi TE-keskuksen sivuilla. Tämän hallitus voisi pistää kuntoon aluksi mahdollistamalla kansalaisten sähköisen asiointitilin. Toinen lain muutosta vaativa asia on verotuksen ajantasaistaminen. Entä jos pankkitunnuksia ei olekaan? pankeilta ja työeläkelaitoksilta. . Tiedot ovat lähes vuoden jäljessä verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden syksyllä. Paljon paperityötä ja kontrollia säästävä muutos edellyttää verolain, ja sen jälkeen työtapojen sekä järjestelmien muuttamista. » Sähköinen luottamuksellinen, vahva henkilötunnistus ei pitäisi olla sidoksissa pankkikorttiin. Sähköinen asiointitili vähentäisi paperityötä Paperityötä vähentäisi myös Heikuran mukaan se, että verotuksen voisi toimittaa kansalaisille ensisijaisesti sähköisesti asiointitilille, ja vasta toissijaisesti paperilla, kuten nyt tapahtuu. . Sen sijaan, että kansalaiset toimittivat lääkekuittejaan, muita lippuja ja lappuja, verottaja hankki tiedot eri tahoilta esitäytettyä veroehdotusta varten. Siitä hyötyisivät muun muassa sosiaalitoimen asiakkaat. Kyse on perusteellisesta muutoksesta toiminnassa, joka vaatii myös alkupääomaa. Toinen tavoite oli tuottavuuden parantaminen. Verohallinto otti ensi askeleita palvelujensa digitalisoinnissa . Tämä ratkaisi myös rekrytointipulman työntekijöiden ikääntyessä. VEROHALLINNOSTA TULI Tiedonkeruu hidasta, mutta perusteellista Heikuran mukaan verohallinnon . 12,5 miljoonaa euroa. Nykyään useissa tilanteissa tarvitaan tunnistamista varten omat pankkitunnukset. Kansalaisen digitaalinen ura on tässä. Tämä on keskeinen asia, joka pitäisi saada kuntoon. jo 90-luvun alkupuolella Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikaan. Verohallinnon tietohallintojohtaja Markku Heikura kertoo kaiken tähdänneen siihen, että verotus on helppoa kansalaiselle. sen kuuluisan ja kaikkien poliitikkojen puheissa kummittelevan yhden luukun luomiseksi asiakkaille. Tämä tavoite on Sipilän hallituksen ohjelmassa. Toimeksi vaan. Sirpa Puhakka 9
Aiesopimuksen mukaan työntekijän Suomeen kutsuva marjayritys on velvollinen järjestämään marjanpoimijoiden opastuksen, majoituksen ja kuljetukset. Metsämarjojen kilohinta ei ole juuri noussut vuodesta 1977. Sopimuksessa teessa tehtävää t e t jär jes ei mainita laintyötä, josta makseja s u , majoit s u t taan työehtosopikaan esimerkiksi s a p o et. vähimmäisansioita muksen mukainen uljetuks k palkka. tai työaikoja, vaikka sopimuksen tarkoi. Käysyynä erityisesti Thaimaasta tulevien poimijoiden vaikeuksiin ja velkaantumiseen työnvälittäjille, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo. Lehto pitää hyvänä, jos hyviä käytäntöjä noudatetaan. Käypoimijoita kohdellaan tännössä marjojen poiminta on halpatyötä. Tämä on ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. ministeriön ja marjateollisuuden yritysten kesken. SAK:ssa lähdetään SAK:ssa sopimusta pisiitä, että metsämardetään riittämättöjojen keräämisen yksen mänä. tulee olla työsuhMar jay r it ä v ä t . Vuosittaiset vaihtelut hinnassa ovat suuria, Käytännössä marjojen poiminta on halpatyötä. SAK: Ryhmäkanneoikeus on laajennettava järjestöille Keskusjärjestön (SAK) tekemästä selvityksestä ilmenee, että ryhmäkanneoikeuden laajentaminen järjestöille parantaisi merkittävästi heikomman suojaa niin työelämässä kuin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa. Syriza voitti vaalit lupaamalla lopettaa leikkauspolitiikan mutta pitämällä Kreikan talous- ja rahaliiton jäsenenä. Kuluneen kevään yksi opetus on kuitenkin ollut se, että yksittäisen euroalueeseen kuuluvan EUmaan on mahdotonta noudattaa talouspolitiikkaa, joka poikkeaa oleellisesti EU-elimissä sovitusta ja myös EU-säädöksiin kirjoitetusta politiikasta. Kolumni Marjanpoimijoiden turvassa vakavia puutteita mutta keskimäärin hintojen nousu on noudattanut in?aatiovauhtia. Tsipras itse suosittaa, ettei sitä hyväksyttäisi. Jos kyllä-äänet voittavat, tiedetään seuraukset: kuristuspolitiikka jatkuu. Kansanäänestyksessä kreikkalaiset ottavat kantaa velkojien viimeisimpään sopimusehdotukseen. Hänen mielestään Saksalle määrättävät sotakorvaukset olisivat niin suuret, että ne raunioittaisivat Saksan talouden. Ansiotasosta olisi pitänyt ehdottomasti siantaja, jolla on mahdollisuus johtaa sopia, sillä pienet ansiot ovat olleet ja valvoa heidän työntekoaan. Tällä hetkellä julkisen ryhmäkanteen voi nostaa vain viranomainen kuluttaja-asioissa. . Myös Norjassa vuonna 2008 voimaan tulleella ryhmäkanteella on laaja käyttöala. USA:ssa on käytössä laajin ja vanhin ryhmäkanneinstituutio. Samalla kreikkalaisten ahdinko jatkuisi. Jos ei-äänet voittavat, ei ole selvää, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Ensimmäisen viiden vuoden aikana nostettiin 12 ryhmäkannetta. Talouskriisivuosina eri maista saadut kokemukset osoittavat, että leikkauspolitiikan jatkaminen vain pidentäisi Kreikan talouden alamäkeä. Tämä oikeus tulisi sallia työ-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja ympäristöasioita ajaSUOMEN AMMATTILIITTOJEN ville järjestöille. . Tämä pätee myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa, päälakimies Timo Koskinen perustelee. SAK esittää myös, että rekisteröidyt yhdistykset voisivat ajaa kanteita omissa nimissään ilman ryhmän jäsenten suostumusta. Samalla ne vahingoittaisivat koko Euroopan taloutta eli myös voittajavaltioita. Järjestöjen kanneoikeuden myötä työntekijän ei välttämättä tarvitsisi esiintyä omissa nimissään nykyisessä määrin, mikä näkyisi ihmisten parempana oikeuksien toteutumisena työelämässä. Selvitys osoittaa, että muissa Pohjoismaissa sekä muualla maailmassa ryhmäkanneoikeudet ovat huomattavasti laajempia kuin Suomessa. Ruotsissa ryhmäkanne tuli voimaan jo 2003 alussa. Se ei ole mahdollista, vaikka hallituksella olisi vahva kansalaisilta saatu tuki. Sen tähden pääministeri Tsiprasin pyrkimys harjoittaa vaihtoehtoista talouspolitiikkaa talous- ja rahaliiton jäsenenä on toiveajattelua. KU ALL OVER PRESS Palkat halpatyön tasoa Metsämarjanpoimijoita kohdellaan Suomessa yrittäjinä. Aiesopimus ei kuitenkaan takaa marjanpoimijoiden ansioita. » Metsämarjan- Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? Kyllä vai ei? KREIKAN PÄÄMINISTERI Alexis Tsipras järjesti loppuhuipennuksen viisi kuukautta jatkuneille neuvotteluille Troikan kanssa. Samaan tapaan kuin USA:ssa sen käyttöala on laaja. Esimerkiksi Norjassa kaikki järjestöt, joiden tarkoituksena on jonkin asian suojeleminen tai edistäminen, voivat nostaa ryhmäkanteen. viisi kahdeksasta suurimmasta puolueesta on luvannut ajaa ammattiliitoille ryhmäkanneoikeutta. Ryhmäkanteen kannalla ovat sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP. Vaihtoehtoinen talouspolitiikka edellyttää omaa rahaa. » Euroalueen mailla ei ole kykyä eikä halua yhteisvastuuseen. Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. 10 tännössä poimijoilla on työnjohto, mikä on yksi työsuhteen tunnusmerkki, Lehto huomauttaa. Valvontaa ei käytännössä Suomeen saapuu vuosittain noin 3 500 ulkomaalaista metsämarjanpoimijaa. Keynes ei halunnut osallistua sellaisen rauhansopimuksen valmistelemiseen. KREIKASSA LEIKKAUSPOLITIIKKA on jo raunioittanut talo- utta ja aiheuttanut tarpeetonta kärsimystä kreikkalaisille. Suurin osa heistä on Thaimaasta. Marjanpoimijoiden vähäistenkin työehtojen valvonta on käytännössä olematon. Palkkiot eivät ole nousseet, Suomessa yrittäjinä. vaikka ansiotaso muissa töissä on kohonnut. Lehdon mukaan saataisiin suomaMETSÄMARJANPOIMIJOIDEN turvaksi sollaisiakin marjanpoimijoita, jos työstä mittiin viime talvena aiesopimus työmaksettaisiin kunnon palkkaa. ja elinkeinoministeriön, ulkoasian. Uskotaanko poimijoita vai ei, Lehto kysyy. Puutteiden tullessa ilmi voidaan yrittäjältä vähentää 25 prosenttia viisumeista. Aikaisemmissa riitatilanteissa syyttäjä on hyvinkin nopeasti todennut, ettei kyse ole ihmiskaupasta. Lakia sovelletaan muun muassa kuluttajasuojaan, arvopapereihin, työsuhteisiin, perusoikeuksiin, henkilö- ja omaisuusvahinkoihin, kilpailuasioihin, verotukseen sekä valtionavustuksiin. Saksassa ei ole ryhmäkannetta. . Kuluttaja-asioissa on jo tunnustettu se tosiseikka, että oikeuden toteutuminen vaatii heikommassa asemassa olevan taakse tahon viemään asiaa eteenpäin. KU PUOLUEISTA AINAKIN » Suomi tulee pahasti jälkijunassa ryhmäkanteiden käytössä verrattuna muihin Pohjoismaihin.. Koska niillä ei ole kykyä yhteisvastuuseen, niillä ei ole kriisiaikoina myöskään riittävästi kykyä yhteistyöhön. TALOUSNOBELISTI AMARTYA Sen on rinnastanut vyönkiristyspolitiikkaan pakottamisen ensimmäisen maailmansodan jälkeen solmittuun Versailles?n rauhansopimukseen ja sen seurauksiin. Suomi tulee pahasti jälkijunassa ryhmäkanteiden käytössä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ulkomailta tulevilla poimijoilla on tuksena on parantaa yleensä vain yksi toimekpoimijoiden ansioita. Työntekijät eivät lähde nostamaan kannetta omissa nimissään, koska he pelkäävät leimautumista tai työpaikan menettämistä. Euroalueen mailla ei ole kykyä eikä halua yhteisvastuuseen. Jos kreikkalaiset haluavat yrittää löytää vaihtoehdon tälle politiikalle, heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vastata ei. Neuvottelut ovat havainnollistaneet talous- ja rahaliiton perusheikkoutta. Pohjois-Pohjanmaan Elykeskukselle annettavaa loppuraporttia varten tehdään kysely marjanpoimijoille, mutta mitään muuta valvontaa ei ole. . Siinä Saksa tuomittiin sotasyylliseksi ja määrättiin maksamaan valtavat sotakorvaukset. Rauhansopimuksen sisällön alettua hahmottua Britannian valtiovarainministeriön edustajana neuvotteluissa toiminut John Maynard Keynes kieltäytyi jatkamasta edustajan tehtävässä
09 867 971 tutustumistarjouksiin MYYNTI@SIIKARANTA.FI | WWW.HOTELLISIIKARANTA.FI 228 8 2 mennessä! mennessä! Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puhelin 020 774 000 www.sak.fi Ammattiliitto Pro Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54 00531 Helsinki Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki (09) 613 116 www.pau.fi Selkämerenkuja 1A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30?16 etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työttömyyskassa Pro Puhelin (09) 1727 3444 kassa@proliitto.fi Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry PL 213 00531 Helsinki p. (09) 613 110 faksi (09) 739 287 Vietä kunnon loma Hotelli Siikarannassa! Sijaintimme Espoon Nuuksion kansallispuiston upeissa maisemissa tarjoaa mahtavan yhdistelmän luonnon rauhaa ja aktiviteetteja. Tervetuloa lomalle, tällä mainoksella majoitut puoleen hintaan! Tarjous koskee vain uusia varauksia. Voimassa saatavuuden mukaan 18.10.2015 asti. Varaa aikasi HOTELLI SIIKARANTA NARUPORTINTIE 68, 02860 ESPOO | PUH. 010 190 300 Paasivuorenkatu 4-6 A PL 326 00530 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) www.paperiliitto.fi Puuliitto Haapaniemenkatu 7-9 b 00530 Helsinki (09) 615 161 www.puuliitto.fi Metallityöväen Liitto ry Keskustoimisto Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 40001 Toimistoaika arkisin 8.20 - 16.00 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Murikka-opisto Vaihde 020 77 41500 www.murikka.fi www.metalliliitto.fi Suomen MerimiesUnioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Puh. MAJOITU MUKAVASTI AY-PALSTA Hotelli Siikarannassa lähellä pääkaupunkia, Nuuksion rauhassa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry e John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki puh. 020 774 004 www.selry.fi Paperiliitto r.y. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki vaihde: 010 77031 www.jhl.fi JHL-kirjaamo@jhl.fi JHL:n työttömyyskassa puh. (09) 615 2020 www.smu.fi 11
Maanantaina työnantaja ei vastannut puheluihin eikä sähköposteihin. Palkat jäivät saamatta. Tällä hetkellä ei ole mitään prosesseja, joilla näiden ihmisen asioita hoidetaan siinä tapauksessa, etteivät sosiaaliturvan ja palveluiden saamisen ehdot täyty, sanoo VVA ry:n matalan kynnyksen esimies Jussi Lehtonen. Tämä joukko näkyy VVA ry:n yökeskuksen palveluissa. Sen jälkeen hän yöpyi Vailla vakinaista asuntoa ry:n (VVA ry) Yökeskus Kalkkersissa, joka ainoana Helsingissä tarjoaa lämpimän yöpaikan asunnottomille riippumatta kotipaikasta tai oleskelustatuksesta. . Pitkällä aikavälillä siirtolaisten oikeuksien turvaaminen ei ole mahdollista ilman EU-yhteistyön tiivistämistä, sanoo Kontula. Valtion tasolla Kontula näkee tavoitelta- VVA ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola (vas.), VVA:n matalan kynnyksen esimies Jussi Lehtonen ja kansanedustaja Anna Kontula. 12 Töihin tai kadulle. Suomen unohdetut siirtotyöläiset » Siirtotyöläiset rakentavat ydinvoimaloitamme ja siivoavat koulujamme, mutta kuka kantaa vastuun heidän oikeuksiensa toteutumisesta? TEKSTI & KUVAT Katri Immonen VIIME VUONNA Suomeen muutti yhteensä reilu 33 300 ihmistä, joista kolmasosa tuli ensisijaisesti töihin. Yhtenä aamuna asunnon omistaja ilmestyi kotiimme ja penäsi, keitä olemme. Aina, kun on siirtolaisuutta, pieni osa porukasta ei työllisty ja putoaa. TE-toimisto palvelee EU-siirtolaisia. Palvelu saa kuitenkin Alekseilta tyrmäävän arvion. . Kelan palveluiden piiriin pääsy edellyttää pääsääntöisesti puolen vuoden työskentelyä suomalaisella työsopimuksella. Aleksei irtisanoi vuokraasuntonsa Virossa ja muutti Suomeen. . Minulla oli ollut suomalainen Kela-kortti. Myöhemmin kävi ilmi, että suomalaiseksi väitetty sopimus oli virolainen. . Lisäksi Suomessa työskentelee vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä väliaikaisesti. Työnantaja kertoi, että kyseessä on suomalainen työsopimus, johon sisältyi jaettu työsuhdeasunto. Silloinkin, kun oikeudet ovat teoriassa olemassa, ne toteutuvat vain vaatimalla ja niiden hallinta menee useimmiten yli viran- omaisten osaamisen puhumattakaan tavallisista ihmisistä. Helsinkiin on perustettava hätämajoitusta ja kohdennettuja palveluita tarjoava keskus siirtolaisille, vaikka sitten järjestöjen toimesta. Siirtolaisuuden kurjin puoli näkyy niiden ihmisten kohdalla, jotka putoavat kaiken yhteiskunnan tuen ulkopuolelle. Olin kyllä kuullut ne tarinat virolaisilta kavereilta. Kävi ilmi, ettei ?rma ollut maksanut vuokraa. Mutta nyt en ollut asunut pitkään aikaan Suomessa ja kaikki oli loppunut. Pysyvyyden harha Kansanedustaja ja tutkija Anna Kontulan mukaan lainsäädäntö on luotu siitä olettamuksesta, että ihmiset pysyvät paikallaan. . Kaupungin viimesijaisissa tuissa, kuten hätämajoituksessa ja toimeentulotuessa voi olla vielä tiukempi linja. . Euroopan ulkopuolelta tulevien kohdalla vaikuttaa myös oleskeluluvan tyyppi. Kontulan mukaan säädösviidakko estää oikeuksien toteutumisen. . Työvoimatoimistosta ei ollut mitään hyötyä. Tarvitaan toimia monella tasolla On ilmeistä, ettei tilanne, jossa ihmiset jätetään heitteille ole pitemmän päälle kestävä tilanteessa, jossa liikkuvuus sekä Euroopan sisällä että sen ulkopuolelta on kasvussa. . Kansallisten strategioiden mukaan työntekijöitä halutaan lähivuosina yhä enemmän ulkomailta. Mutta kuka kantaa vastuun siirtotyöläisistä. Olin ollut kirjoilla Vantaalla. Ongelmat alkoivat kolme viikkoa töiden alun jälkeen. Useita vuosia Suomessa työskennellyt virolainen Aleksei joutui työnantajansa huijaamaksi, jäi asunnottomaksi ja putosi palveluiden ja sosiaaliturvan ulkopuolelle. Sopimus ja työsuhdeasunto Aleksei saapui töihin Helsinkiin joulukuussa 2014. Nyt se oli osunut omalle kohdalle, toteaa Aleksei. Yhden yön Aleksei vietti kaupungin hätämajoituksessa Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa. Laskelmia määristä ei ole, mutta Lehtonen arvioi, että puhtaasti kadulla olevista asunnottomista siirtolaisten osuus voi olla suurikin. Meille annettiin kaksi vaihtoehtoa: joko maksaa työnantajan velat tai poistua seuraavana päivänä. Työnantaja kehotti työntekijöitä palaa- maan viikonlopuksi Viroon ja tulemaan maanantaina takaisin. Pääosin he tulevat toisista EUmaista. Usein ainoa tie eteenpäin on työllistyminen. Tämä ei ole vain siirtolaisväestön ongelma, vaan näkyy myös useammalla paikkakunnalla asuvan tai työn perässä siirtyvän suomalaisen prekaarin työvoiman kohdalla. Ongelma korostuu, mitä useampi eri tasoinen raja täytyy ylittää: kunnan raja, valtion raja ja Euroopan unionin raja. Rajojen lisäksi oikeuksia määrittävät lähtömaa, työsuhteen muoto ja kesto, sekä se, millaisten vakuutusten piirissä henkilö on kotimaassaan. Sain kahden ja puolen kuukauden aikana kaksi soittoa ja kaksi sähköpostia, vaikka aktiivisesti hain apua työnhakuun. Aleksei oli tehnyt Suomessa töitä kahdeksan vuotta. Työsopimukset ja veronumerot hoidettiin kuntoon. Työkeikka ei ollut ensimmäinen
Äidin kuoleman jälkeen minulla ei ollut Virossa mitään. Jo nykyisellään peruskoulu on kaikkien lasten universaali oikeus, hän muistuttaa. Uudistusten etenemistä vaikeuttaa se, että kyse on ihmisryhmästä, joiden poliittiset oikeudet ovat rajatut ja jonka puolesta puhuvia poliitikkoja on vaikea löytää. Euroopan muuttoliikeverkosto. Free Movement and Homelessness. Avioliitto oli kariutunut eikä entinen vaimo antanut Aleksein tavata heidän yhteistä tytärtään. Kalkkers on avoinna puolet vuodesta syksystä kevääseen. HAASTATTELUJEN lisäksi lähteenä on käytet- ty: Kontula, Anna: Näkymätön kylä. Minulla on asunto ja suomalainen työsopimus. vana palveluiden laajentamisen kaikkien saataville universalismin periaatteen mukaisesta. . Olen onnellinen. Aleksein nimi on muutettu. Yökeskus Kalkkers tarjoaa lämpimän yöpaikan asunnottomille papereita kysymättä ainoana Helsingissä. Tiivola peräänkuuluttaakin toimia tässä ja nyt. . Homeless in Europe, The magazine of FEANTSA, 2013. ?Olen onnellinen? Aleksei oli asunnoton kolmisen kuukautta ja nukkui yönsä Kalkkersissa tuolilla istuen. Pitkän työkokemuksensa ansiosta hän uskoi työllistymiseensä ja jaksoi jatkaa työn etsimistä. Kontulan mukaan oikeudet näyttäisivätkin etenevän tällä hetkellä paremmin oikeuspäätösten kuin poliittisten elinten kautta. VVA ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivolan mukaan valtion asunnottomuusohjelmissa siirtolaiskysymys on käytännössä sivuutettu. Helsingin kaupungin asenne on vieläkin torjuvampi. Viroon paluu ei ollut vaihtoehto. Äiti, jota Aleksei oli palannut hoitamaan edelliseltä työkeikaltaan Suomesta, oli kuollut. Nyt Aleksei aikoo jäädä Suomeen. . Hänelle olisi riittänyt apu työn haussa. Tutkimus ei tue väitettä, että ihmiset liikkuisivat sosiaaliturvan perässä. Äidin omaisuus ja Aleksein asunto olivat menneet äidin yrityksen velkojen maksuun. . On unohtanut, että ihmisten jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle tarkoittaa sairauksien leviämistä ja muita lieveilmiöitä. Siirtotyöläisten asemasta Suomessa. Into 2010. Maahanmuuton tunnusluvut 2014. Euroopassa on tehty pitkään ohjelmallista työtä slummien purkamiseksi. Keskus tarjoaa hätämajoituksen lisäksi työn- ja asunnonhakupalveluita. Kaikkien etu Kaikki haastatellut ovat yhtä mieltä siitä, että Suomeen tullaan ennen kaikkea työn perässä. Aleksei korostaa, ettei hän kaipaa sosiaaliturvaa. Tilassa voi torkkua, mutta tilan puutteen vuoksi vain istualtaan. Siirtolaisten liikkeisiin vaikuttavat aivan muut tekijät, ku- ten työllisyystilanne ja palkkataso sekä kriisit, jotka pakottavat ihmiset lähtemään kodeistaan. . Meillä on moraalinen velvollisuus huolehtia jokaisesta, muistuttaa Tiivola. Ei ole myöskään kenenkään etu, että muodostuu pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolella olevien ihmisten joukko. . Äiti mennyt, sisko mennyt, vaimo ja lapsi menneet. Huhtikuussa Aleksei pääsi asumaan kave- 13. Ihmisten ottaminen palveluiden piiriin on koko yhteiskunnan etu, sanoo Lehtonen. Useita vuosia Suomessa työskennellyt virolainen Aleksei joutui työnantajansa huijaamaksi, jäi asunnottomaksi ja putosi sosiaaliturvan ulkopuolelle. rinsa kämppään ja toukokuussa löytyi rakennusalan työ. Sisko oli murhattu asuntoryöstön yhteydessä vuosia aikaisemmin. Helsinkiin tulee perustaa hätämajoitusta ja kohdennettuja palveluita tarjoava keskus siirtolaisille, vaikka sitten järjestöjen toimesta, ellei valtiolta löydy tahtoa. Tällaisia keskuksia löytyy muista Euroopan kaupungeista, muun muassa Tukholmasta
B kulttuuri Vaikka kuinka kapitalismi ja byrokratian rattaat olisivat antaneet monoa päähän, eivät ne ole sillä tavalla heitelleet kuin rakkaus. Aidosti demokraattinen kulttuuri puolestaan voi syntyä vasta modernisaation aikaan saaman ihmisten syvän keskinäisen riippuvuuden tiedostamisesta. KARL POLANYIN Yhteiskuntateoreetikko, tohtori Ele Aleniuksen kirjasta Maailmankehityksen suuri käänne ilmestyi hiljattain uusi, päivitetty painos. 14. Se on kuvaus ja analyysi siitä maailmankehityksen suuresta käänteestä, joka tapahtui teollisen aikakauden alkaessa yli kaksi vuosisataa sitten. Ele Alenius näkee perustellusti, että tuotantovoimat uudistuvat ja kasvavat nyt niin räjähdysmäisellä vauhdilla, että olemme jättämässä teollisen ajan taaksemme ja siirtymässä uuteen tieteellistekniseen aikakauteen. Rakkaus on se, joka on kasvattanut minusta aikuisen. Rap-artisti Hannibal, Kulttuurivihkot 3/2015 Alenius kirjoitti murrosvaiheen herätyshuudon ALL OVER PRESS/PEKKA SIPOLA » Ele Aleniusta voi verrata kahteen huomattavaan ajattelijaan, puolalaiseen Karl Polanyihin ja saksalaiseen Jürgen Habermasiin. » Kymmenen vuotta sitten kuuluisa amerikkalainen sosiologi Amitai Etzioni julkaisi kirjan From Empire to Community. Tämä merkitsee jälleen uutta suurta murrosta ja aikakauden vaihtumista, maailmankehityksen suurta käännettä, vaikka sen kaikkia ulottuvuuksia ei vielä tiedosteta. Tämä koskee etenkin tarvetta yhteiskunnallisen ajattelun uudistumiseen. Toinen ajattelija, johon rinnastan Aleniuksen, on kuulu yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermas. Aleniuksen tavoin hän on rakentanut oman yhteiskuntateoriansa valikoiden omaksuttujen Marxin ajatusten ja niistä inspiraationsa saaneen niin sanotun kriittisen teorian pohjalle. Molempia kirjoittajia yhdistää ajatus demokratian keskeisyydestä modernisaatiossa. He käsittävät demokratian valtiolliset instituutiot oleellisiksi, mutta vielä tärkeämpänä he pitävät väestön laajalti sisäistämää demokraattista kulttuuria. Etzioni onkin kolmas merkittävä ajattelija, johon Aleniusta tekee mieli rinnastaa, erityisesti hänen tuoretta kirjaansa. vuonna 1945 ilmestynyt Suuri murros (Vastapaino 2009) on jo klassikko
Se lisilla että ylikansallisilla tasoilla ja taas on yhteiskunnallisesti ehdollisglobaalisti. USA:n valtabaalisti kattavaksi. vista resursseista huolimatta. Keskustelukielenä on englanti. Ne ovat kaikki eräässä mielessä ?voiton. Into 2015. ETZIONI ON taiteen ammattilaisiksi ovat heikot vaikka lahjakkuuttakin olisi riittämiin. klo 13?18 Helsingin Rauhanasemalla keskustellaan Venäjän kansalaisyhteiskunnan tilasta ja pohditaan tapoja tehdä rajat ylittävää yhteistyötä venäläisten kansalaisjärjestöjen ja aktivistien kanssa. Puhujina ovat Demokratian ja Ihmisoikeuksien kehittämiskeskuksen johtaja Juri Dzhibladze, Pietarin kansalaisjärjestöjen kehittämiskeskuksen johtaja Anna Skvortsova ja Freedom Files- järjestön johtaja, ympäristötoimittaja Olga Zaharova. Etzioni näkee realistisesti, kasta, jota aikamme globaali maailma että hänen kotimaallaan on valtavat tarvitsee. Tuotanto markkinoille tanut ihmisten välille sekä kansaledellyttää kulutusta ja kysyntää. kuin työntekijät ja sijoittajat? Yhteiskunnan tarjoama koulutus on sekä yrittäjien että työntekijöiden taitojen taustalla. saakka taidekeskuksen päärakennuksessa. La-su 4.-5.7. Kuinka oikeassa Etzioni onkaan ollut. Kalevi Suomela Vaikka From Empire to Community -kirjan kirjoittamisen välitön kimSuomela on kirjoittanut esipuheen moke siis olivat nuo onnettomat sodat, Ele Aleniuksen Maailmankehityksen kirja edustaa Etzionin ajattelun pitkää suuri käänne -teoksen uuteen linjaa. vietetään Wanha Haihara -tapahtumaa, jossa seikkailevat sekä keskiajan ritarit että 1800-luvun mamsellit. Abstrakti muotojen ja värien rytmiikka hehkuvat näyttelyssä. Oikeudet palkkaan, osinkoon ja verotuloon syntyvät siis samassa prosessissa. klo 10?14 Eräjärven Rönnissä. Vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestää Suomen Rauhanliitto yhteistyössä muun muassa Steten, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n, PENin ja Ihmisoikeusliiton kanssa. ORIVEDEN VASEMMISTOLIITTO viettää Längelmäveden kesäpäivää lauantaina 4.7. Ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat ahtaalla kuten kesällä 1975. Meidän siis tulisi olla kiitollisia pääomien omistajille työstä, tuotannosta, palkoista ja veronmaksukyvystä. selu ll o laisesta poliittiolemme ihmiskunsesta kulttuurista, tana tulleet, maailjoka ei liberaalin deman kehitystä on tarmokratian tavoin sysi kasteltava kokonaisuupäätöksentekoa talouden tena. Jürgen Habermasin ajakäsitys voidaan rakentaa vain globaatukset ovat hyvin saman suuntaisia. lista perspektiivistä käsin. Etzionin teos on hieno tutkielma ETZIONIN VUONNA 2004 ilmestynyt siitä vapauksien ja velvollisuuksien kirja oli kohdistettu amerikkalaiselle tasapainoisesta poliittisesta etiiyleisölle. Erona voi kuitenkin nähdä sen, että kun sosiaaliliberalismin lähtökohta on ollut kristillisen lähimmäisen rakkauden etiikassa, niin kommunitarismin lähtökohta on puhtaasti sekulaari, eiuskonnollinen. sosiologi, joka ymmärtää selvästi miten voimakkaan keskinäison ympäristö, jota ilman nykyaikairiippuvuuden kaksi ja puoli vuosisanen tuotannollinen toiminta ei olisi taa jatkunut modernisaatio on tuotmahdollista. Sosiaalinen demokratia näkee yhteiskunnan . Osallistujat maalaavat taulua ja vääntävät rautalangasta ajatuksiaan. Mukana ovat vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen lisäksi Annika Saarikko (kesk.), Heidi Hautala (vihr.) ja Krista Kiuru (sd.). kello 18 (säävaraus). Tervetuloa nauttimaan Suomen suvesta. TURKULAISTA TAIDETTA Tampereella. klo 12.15?13.30 SuomiAreena, Puuvillan kauppakeskus, Pori. Tapahtuu ETY-KOKOUS TÄYTTÄÄ 40 vuotta. Hehkuvaa on avoinna 26.7. Aivan saman voi sanoa Ele taloudelliset ja sotilaalliset resurssit. Aleniuksen kirjasta MaailmankehitykSe merkitsee suurta globaalia vassen suuri käänne. tuuta. Aleniuksen kirjan voi siis lukea murrosvaiheen herätyshuutona, Etzioni kuului niihin, jotka kirjonka sanoma pelkistettynä on: seljan kirjoittamisen aikoihin, Afganistanin ja Irakin sotien alettua, pitiviytyäksemme ihmiskuntana meidän vät molempia sotilaallisia operaation välttämätöntä laajentaa ymmärrystämme demokratiasta kahteen oita sulana hulluutena. suojaan demokratialta. Perustelu vaatimukselle on se itsestään selvänä pidetty näkemys, että pääosa kansantulosta, ja siis likipitäen kaikki verotettava tulo, tuotetaan pääomien omistajien hallitsemissa yrityksissä. Järkevä nykyaikainen pelisäännöistä demokratian ulpoliittinen moraali ja demokratiakopuolelle. Hän ennusti, suuntaan, yhtäältä yhteiskunnalliettä molemmat päättyvät katastrosesti täysivaltaiseksi, toisaalta koko ?in, joka pakottaa jättämään amerikihmiskunnan ja kaikki ihmiset glokalaiset joukot näihin maihin aivan liian pitkäksi ajaksi . Lauantaina avautuva Hehkuvaa-näyttely on Turun Taiteilijaseuran kesänäyttely Haiharan taidekeskuksessa Tampereella. Mukana on teoksia 19 taiteilijalta, joita yhdistää mystiikan ja tunteen hehku. Teosten kirjo on laaja painottuen kuitenkin perinteisempiin tekniikoihin, maalauksiin ja grafiikkaan. Heidän kanssaan työskentelevät tai- ALL OVER PRESS Amerikkalainen sosiologi Amitai Etzioni LIBERAALIN DEMOKRATIAN tarinassa omaisuudet ja veronmaksukyky raivasivat vähitellen tilan yhä useampien ihmisten äänioikeudelle ja lopulta tasa-arvoiselle äänioikeudelle. Liberalismin hegemoninen poliittinen moraali edellyttää kuitenkin vielä tänäkin päivänä yrittäjyyden ja pääomatulojen asettamista erityisasemaan . ja sen edustajana julkisen vallan . jakoa, vaikka tavanomaisessa kirjanpidollisessa ajattelussa palkat ja verot nähdään yrityksen kuluina. on syytä nähdä samanlaisena legitiiminä ?tuotannon tekijänä. Näyttely on katsaus tämän hetkiseen varsinaissuomalaiseen nykytaiteeseen. MITEN SUJUU poliitikoilta taiteen teko. Yhteiskunnan ylläpitämä monipuolinen infrastruktuuri MIKSI YHTEISKUNTA dekeskus Inton turkulaiset taiteilijat Tiina Elina Nurminen, Paula Välimäki ja Miia Ruohonen. Tempauksella halutaan nostaa esiin kehitysvammaisia ihmisiä kulttuurin harrastajina, opiskelijoina ja ammattitaiteilijoina. Heidän mahdollisuutensa edetä lunsa koskemaan globaalia tasoa. Jossakin vaiheessa Etzioni antoi ajattelulleen nimen kommunitarismi. Käsite on saanut varsinkin USA:ssa seuraajia, mutta laajemmin se ei ole ottanut tulta. Vasemmistoliiton osastolla mukana kansanedustaja Jari Myllykoski klo 11?13. Kuvassa Sanna Vainionpään Huuma II, 2014. 15. Alenius ik o Kuinka märtää selvästi, käyttää ilmaisua n nkaa että nykyisessä ?täysivaltainen Etzioni o . t tilanteessa, johon demokratia. Mutta senkin Etzioni pääoma. Sosiaalisen demokratiakäsitykymmärtää, että aidon demokratian sen mukaan markkinatalous rakentamisessa sekä kansalei siis voi olla yhteiskunlisella tasolla että globaanan demokraattisesta listi ollaan vielä alkupäätöksenteosta irtaipaleella. rallinen omalakiEtzioni, kuten sa s a e Aleniuskin, ymnen alue. loso?oilla on yhtymäkohtansa. Lauantaina 4.7. Samaan aikaan Euroopassa soditaan taas. KU VÄÄNNETÄÄN RAUTALANGASTA ke 15.7. Vanha autoritaarinen yhtuvaa ja on kaikelle tuotannolle yhtä teiskunta on objektiivisen kehityksen välttämätöntä kuin työ ja tuotantotakia pakko korvata demokraattisella yhteiskunnalla. erottamattomana osapuolena jo jokaisessa tuotantotapahtumassa siinä missä sitä ovat työntekijät ja rahoittajatkin. Muilla osastoilla muun muassa lipunmyyntiä Eräjärven Työväen Näyttämön tuottamaan Rönnin kesäteatterin näytelmään Kekkonen syntymästä kuolemattomuuteen. ITÄ-VANTAAN VASEMMISTON kesäinen piknik Håkansbölen kartanolla to 9.7. Näillä . Suomeksi siihen voi kätevimmin viitata sanalla yhteisöllisyys. On makuasia, pitääkö Etzionin kommunitarismia vain versiona vanhaa sosiaaliliberalismia. Mitä sanotaan, kun sanoma pitää vääntää rautalangasta? Konkreettisesti. Kehitysvammaliitto ja Kettuki ry järjestävät SuomiAreenassa tapahtuman, jossa poliitikot ja kehitysvammaiset taiteilijat teke- vät taidetta yhdessä. Pääoman oikeus voittoihin on tässä ajattelussa itsestään selvä, koska se kantaa taloudellisen riskin. Kun sijoittajia ja palkansaajia verotetaan, se tapahtuu liberaalissa tarinassa tuotantoprosessin näkökulmasta ikään kuin jälkikäteen ja perustuu näiden kahden ryhmän keskinäiseen yhteisymmärrykseen kansalaisina siitä, että julkisen vallan palvelut on yhteisen edun nimissä rahoitettava. Tässä kirjassa hän nostaa ajattepäivitettyyn painokseen
Missä tilanteissa kerrotuista jutuista tarina syntyi, miten arkiset elämäntapahtumat vaikuttivat teoksen syntyyn, mitä muuta hän teki kuin kirjoitti. Koulun jälkeen historianopiskelijana Veijo pääsi Otavaan Mitä-Missä-Milloin -kirjan aputoimittajaksi. Juttu teetti töitä, sillä haastattelunauhaa syntyi kolmatta tuntia, mutta lopputuloksesta olen vieläkin vähän ylpeä. Olin tietenkin lukenut Veijon kirjoja jo kirjallisuudenopiskelijana, kaikkihan Merta lukivat, niin kuin pitikin, vaikka ei hänen tuotantonsa tuohon aikaan tutkintovaatimuksiin kuulunut ainakaan Turun yliopistossa. Manillaköyden jälkeen kävi ilmi, että hän oli käsittänyt Mattsonin teorian täysin väärin. Mattson haukkui kirjan pataluhaksi. VEIJO MERI oli kersantin poika ja eli lapsuutensa ja nuoruu- tensa tärkeimmät vuodet sodan oloissa. Kirjalliset piirit olivat pienet; kun niihin työnsä, harrastustensa tai henkilösuhteittensa kautta joutui, tunsi äkkiä kaikki. Niihin ei ikinä väsy, ne toimivat samanlaisina mielen järjestäjinä kuin Anton T?ehovin kirjeet ja pitkät novellit. Pitkään sairastaneen kirjailijan kuolema ei ollut yllätys, mutta se sattui. Absurdi tarina, koska sota on absurdi, koska koko maailma ja olemisemme siinä todellisuudessa on absurdi. Sotaa ei aiheena voinut ohittaa. Hän sai käyttää talon kirjoituskonetta ruokatunneilla ja iltaisin, kerättyään työkseen kotimaisia ja ulkomaisia kuolleita, retkeilijöiden hiha- ja lippumerkkien kuvia ja selostettuaan mm. Mutta Veijo Meri toi kirjallisuuteen sodan yksilön kokemuksena, ei kollektiivisena, jonkin aatteen oikeuttamana toimintana, vaan tavallisena Joose Keppilänä, joka kietoo vartalonsa ympärille köyden kuljettaakseen sen salaa kotiin Elviralleen pyykkinaruksi. Loppujen lopuksi juuri Peiliin piirretystä naisesta tuli minulle Veijon tärkein ja rakkain romaani. KUOLINUUTISEN JÄLKEEN etsin hyllystä vuonna 1986 ilmestyneen teoksen Julma prinsessa ja kosijat, joka sisältää kaikki Meren siihen mennessä julkaisemat esseekokoelmat. kokoomuspuolueen ja kommunistisen puolueen periaateohjelmat. Hän luki William Faulkneria, Elmer Diktoniusta, James Joycea ja Dylan Thomasin runoja, mutta oli otti proosan kirjoittamisen auktoriteetiksi Alex Mattsonin klassikon Romaanitaide. Tästä vakuuttui myös keskusteluissa, Veijon absurdin taju oli pistämätön, ja tarinanvyörytyksessä sai kuulija aika kyytiä. Sinun on kuoltava. Veijo oli joukosta toiseksi nuorin, mutta hänellä oli jo parinkymmenen teoksen tuotanto, romaanien ja novellikokoelmien lisäksi näytelmiä, kuunnelmia ja esseitä. Tuon vuoden luentosarjan 18 esitelmöitsijästä on elossa enää yksi. Veijon esitelmä on poikkeuksellinen. ja romaanisarjoille ja sanoi kaipaavansa ?kirkasta, kovaa modernismia?. Yhdestä asiasta voi kuitenkin ottaa esimerkkiä: maailma on nähtävä monesta suunnasta. Se on kummallista. Miksei jonkun toisen. (Paavo Haavikko) Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Vaikein luettava minulle oli vuonna 1963 ilmestynyt Peiliin piirretty nainen. Veijo oli mukana jo ensimmäisellä kerralla, ja hyvässä seurassa: Tuomas Anhava, Martti Haavio, Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner, Jarno Pennanen, Eila Pennanen, Arvo Turtiainen, Paavo Rintala... Ei siksi, että häntä voisi työprosessissa jäljitellä, se on mahdotonta, vaan ymmärtääkseen, kuinka ainutkertaisen yksilöllinen se prosessi on. Aikojen saatossa olen yhä uudestaan lukenut nimenomaan Meren esseitä. Ei Veijon takia, vaan siksi, että silloinen puoliso ja meillä alivuokralaisena asunut Hannu Taanila olivat lukeneet kirjan ensin ja molemmat alleviivanneet puolet riveistä erivärisin kynin ja kirjoittaneet marginaalit täyteen kommenttejaan. Sen sijaan, että selvittäisi laajakantoisesti elämänar- 16 » Yhdestä asiasta voi kuitenkin ottaa esimerkkiä: maailma on nähtävä monesta suunnasta. vojaan tai luovuutensa merkittäviä tekijöitä, hän selostaa yksityiskohtaisesti yhden romaaninsa, Manillaköyden, synnyn. Sarja perustuu vuonna 1969 Helsingin yliopistossa aloitettuun luentosarjaan, joka on jatkunut kymmenen vuoden välein ja jatkuu Suomen Kirjailijaliiton toimesta edelleen. Tuula-Liina Varis Kirjailija eli ja lähti VEIJO MERI kuoli. Kirjoissaan olennaisten sisäkertomusten osuuden hän selostaa pikkutarkasti, se on jopa havainnollistettu millimetripaperille, ja kaavio on kirjassa. Manillaköyden ensimmäiset jutut Veijo kuuli lukiolaisena ollessaan kesätöissä polttoturvetyömaalla turpeenlevittäjänä ja hevosmiehenä. Kun tapasin nykyisen mieheni 37 vuotta sitten, kävi heti ilmi, että Veijo on hänen ystävänsä. Maailma tuntuu taas köyhemmältä. Tutustuin Veijoon vuonna 1967. Elämä tuntuu aina siedettävämmältä, kun niitä on nauttinut kunnon annoksen. Tuntui kuitenkin tarpeelliselta ensin kerrata Veijon osuus teossarjasta Miten kirjani ovat syntyneet. Hän ei korosta henkistä prosessia, vaan käytännön työtä: kaikki kirjoitetaan kahteen kertaan, neljän liuskan päivävauhtia, yhteen pötköön ja pienimmällä rivivälillä, jottei kirjoituksen muoto vaikuttaisi työhön eikä harhauttaisi korkeavireiseen tyyliin. Kirjoittamisessa vaikeinta eivät ole kirjoittajan blokit tai muut sielun väännöt, vaan ?erilaisten mekaanisten vaatimusten ja tapojen torjunta?. Veijo Meren esitelmää kirjojensa synnystä voi lämpimästi suositella joka ikiselle kirjoittamista harrastajalle ja kirjailijan ammatista haaveilevalle. Veijo täytti sinä vuonna 50 vuotta, olimme juhlissa mukana kaksi päivää vanhana avioparina. Kun onnittelupuheitten virta vain jatkui ja jatkui, Veijo sanoi: ?Noi on just menny naimisiin, onnitelkaa niitä.? Olin tehnyt Kansan Uutisiin Veijosta kokosivun syntymäpäivähaastattelun, jossa hän antoi kiivasta kritiikkiä ajan suosimalle kodikkaalle ?keittiölyriikalle. Oli työlästä eläytyä, muodostaa itsenäinen näkemys. Työ oli rankkaa ja puheet härskejä, mutta Uuno Kailaan runoja mielessään hokemalla poika tunsi selviävänsä jotenkuten. Minä jouduin lukemaan kahden yli-innostuneen, minua asiantuntevamman lukijan ?läpi?
???????. ??????? . . ???????. ????. 2012 . ?????. ????????. . s??. . . ??????? >????????. /???. s??. ,????. ????????. ?. ,????. . ??????. . . ???????? ??????. . ??????? s???????? ????????? ?????????????????. . ?. . :????. ????????. :????. ???. ?. ???????. ??????? ?. :????. ^ Z: <hs/ W??. ?. ??????. ???. ,????. s??. s??. ????. ,????. 17. >??. ???????. ???????. . . . s??????. ???????. ? D???????. ^????????. ???????? Dh^//<</ ???????????????. 2013 /???. ????. ??. ,???????. ,????. ?????? . ????. ? s????. /???. ??????? ?. . s????. ^?????? s????. ???. . s??????. ???. ? s???. ? >????????. d?????? ?. W???????? W????????. s???. ????. . ??????? ?. ?. ????. ??????. &????????? d????????????. . . s??????? ????????????. ???????. 2009 2011 . s????????. d??? K???. . . ?. >??. 2011 &????????? ,??????????. >??. . >????????. ?????. . ?????. 2013 /???. ????????. . ???????. ? K????????????????????? . ?. s??. s??????? <???????????????????? 2012 . ??????. W?????????. :?. ?????. . ???????? d?????. . . ???????????? D??????. ???. . ???????????????. ?. . ? ?. . ? s????. . s??. W??. ?. ???? /???. ??????. ????. ^??????? ?. ? d??. s??????? ,??
. '?????. ?? >??. ???. ???????. ?. ???????????? :?. ????????. d??????. ?. . '????. ???? ???. ??. ???????????. ?????. ?????? <???. ???????. E?????????????. ?? /??. ????. <?????????. ??. ????? ??????? ?. ^???????. ??????? ^???. ???????????. ?? 18 /??? 00003 VASTAUSLÄHETYS /??? Tunnus 5005076 ?. ????????????. <???????????. . ???????????. ???. ??. ?????. ??. ???????. <??. ????. ?????? <???. ??????? . ?????????. ^??????. ?? ??. ?? /??. > ?</Z: d ??. ??????? :???. ???????. ??????? . ??. . ??. . ?. . W???????. ?. ????????? . ??????????. ????????????. ????????. ?????? ?. ?????????. ?????????. ????? <???. ???????. ??????????. ????. ???. ????????? /??. ???????????. ?????? ??. ????????????. ?????. ????. ?. ??. ?????? ,????. ???????. ??? ?????. <???????. ?? ?????. ??????????????. ????????. ???? ?. ?????????. ??????. ??????????? . ?????. ????????. ????. ??????. . ?. >??????. ??. ???? >???. ??????. ?. <???????. ???????? /??. ????. ?????. W??? Nimi (tilauksen maksaja) :????. ?????. ???????. ?. . ?????. ?????? ????. <???. ?????????. ?? Tilaan lahjaksi: saajan nimi <???. ??????. ????. <???????. ???? ???. ?????????. ????. K????????? ????????????. ????. ???????????. ???? >???. ????. ???????????. ?. s???. ????????. ????????. ?????. ???. ??????. ?. '?????????. ?? /??. . ?????????. ??. ??. ??????. D??????. ??????. . ?? z??. ???? /??. <???? Osoite ?. . <???????. ?????????????. <???????. ?????. ????????. ?. ???????? h??. ???? <????. W??????. ?????. >??????. ?. ??. s??????????????. '?????. ?????????. ?. ?. ??. Dh. ????????????. ?? d???. ???????. ???????????????. ???????. h????????. ?????????. ??????. ????. s??????. ???. W???. ??????? Saajan osoite ?. ??????????????? . ????. ???????. W??????. ???? :??. ????????????. ???????. ???? W??. ????????? E????. ?????. ???????. ??????. ??????????? D??. ???????????. ????????. ?????????. ???????. ???. h?????. ???????????????? . ????. ??????. ??. ?????????????????????. ?. ?. ????. ??. ???????. ???????. ????. . ??????????. . ^???????. ?????. ?? ???. ???????. ??. ???????. d??????. ????????. ????????????. s??. ??????. ???????. ??????? ?. ?????. ?? d????. ????????. ^??????? ?. ?????. ??????? /????. ????????????. ???. ?????????. ?. ?. ??. W???????. ??. ???????. ????????????. ?. ???? /??. ????????????. ?. ?????????. . ??????. . ????????????????. ??????. ?????. ??????? Puhelin <???. :???????. . ?? ??. ??????. ??????. ????. ?????. <??????????. ???????? ?????. ????????. ^??????. ????????????. ??????. ?. . ?? . . ???. ???? d??????. ??????????. ???????. ????. ???????????. ?? /??. . ????. ?. ?????????? ?????. ???? ?. ?????. ??. ??????. ??????. E???????????. ??????? ?????. ?????????. ????????? <???. ????????????? >?. '????? ??????. ??????????? z??????. ?????. ?????. ???. ?? . ???????. ???????? s???????. ?????. ^???????. ?????? ????. ?. ???. K?. ?????. ??. ???? ???????. ?????????. s??????. D???????. W????. . ????????? ??????????. ?????????. W???. D?????. ??????. ??. <???. ??????????????? ?????????. ?. . . ?. /??????. ??
Tukea annetaan siis myös pelkän taideteoksen synnyn jälkeiseen institutionaaliseen toimintaan ja rakenteisiin: näyttelyiden järjestämiseen, markkinointiin ja myyntiin. Näin on päästy jo tilanteeseen, jossa erityisapua tarvitseva luova ihminen voi parhaimmillaan toimia ammattimaisesti taiteilijana. ?Kohta ne vaatii meille varmaan kehitysvammaisia liikennelentäjiä ja siltainsinöörejä!. Kyse ei ollut spektaakkelista, siitä että mennäänpä nyt sitten katsomaan erityistaiteen pläjäystä. Erityistaidekin voi asettua arkiseksi osaksi taidemaailmaa, jolloin tällaisessa näyttelyssä silmä alkaakin hakea yksityiskohtia: tuosta pidän, tuosta en. Syntyy taidemaailma omine kirjoitettuine ja kirjoittamattomine sääntöineen. Kehitysvammaisista on usein tapana sanoa, että he ovat kaikki niin hyväntuulisia, ja heidän tekemänsä taiteenkin oletetaan usein siksi olevan täynnä iloisia värejä. Toistuvat näyttelyt ovat oleellinen osa prosessia. Olen myös oppinut sen, miten erilaisia kehitysvammaiset ovat. Instituutioilla on vastuunsa. ERITYISTAITEEN INSTITUTIONAALISET raken- teet kasvavat ja vakiintuvat, alkavat hiljalleen muistuttaa sen ?virallisen. Kyse on siis taiteesta, jota ei voitaisi tehdä ilman erityistä tukea. Pääsääntöisesti tämä koskee kehitysvammaisia, autisteja ja mielenterveysongelmaisia, joille on rakennettu työhuoneita, hankittu asianmukaiset materiaalit ja ammattitaiteilijoiden säännöllistä tukea. se on myös vaara, joka on syytä pitää mielessä, vaikka tarkoitusperät olisivatkin hyvät. oli hänen vihainen ensikommenttinsa. Uskallan väittää, että kyse ei ole nollasummapelistä. Eivät he ole tietoisia taiteen historiasta ja perinteistä tai institutionaalisista sääntöjärjestelmistä, he vain piirtävät ja maalaavat sitä, mitä tiedostamatta tulee.? Nyt kun olen ollut mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja kilpailujen juryissä, olen hiljalleen oppinut sen, kuinka väärässä kyseinen isä oli. taidemaailman rakenteita. Niinpä Kaarisiltakin on perustanut oman kansainvälisen erityistaiteen biennaalinsa, joka järjestetään nyt toista kertaa. Kun kävin Sanomatalossa katsomassa näyttelyä, tajusin ehkä ensimmäistä kertaa sen hyvän puolen, minkä institutionaalinen ?normalisointiprosessi. ammattitaiteilijalta jää vastaavasti teos ostamatta. Aikoinaan he olivat minulle vain kasvoton luokka, jota yhdisti tietty joukko abstrakteja ominaisuuksia, mutta jokainen uusi tuttavuus on omalta osaltaan murtanut tätä stereotyyppistä kuvaa. Instituutioilla on ikävä tapa ylläpitää tai rakentaa uusiakin stereotypioita. osa opettaa, osa tekee muita hommia ja suurin osa elää varsin vaatimattomasti, usein köyhyysrajan alapuolella kituuttaen. MUISTAN VIELÄ hyvin ajan, jolloin vuonna 1987 perustettu Kaarisillan taide- ja toimintakeskus alkoi järjestää ammatillista erityisopetusta kuvataiteissa vuonna 2003. Osinhan tämä on vain teoriaa, koska ei suurin osa taiteilijakunnastamme muutenkaan elätä itseään omalla taiteellisella työllään lainkaan säällisellä tavalla . Taide on vasara! Otso Kantokorpi otso.kantokorpi@hotmail.com Mikä on erityistä? OLEN OLLUT mukana vammaistaiteen kentällä viitisentoista vuotta, tosin varsin pienellä panoksella, mutta olen seurannut alaa koko ajan. Viime vuosina on pitänyt alkaa opetella uutta sanaa: erityistaide. Jos joku ostaa kehitysvammaisen taiteilijan teoksen, se tuskin tarkoittaa sitä, että joltakin ?normaalilta. Se on yksin erityinen juuri sillä hetkellä. Kaarisilta Biennale 2015, Erstan kartano, Nastolan Villähde ja Art Kaarisilta, Sanomatalo, Helsinki 2.8. Taiteilijoiden lisäksi mukana on aina muita toimijoita ja instituutioita rakenteineen. 19. Ei sitä yhtä löytöään tarvitse kehua jonkin kollektiivisen ominaislaadun takia. Olin puhumassa eräässä kehitysvammaisten taiteilijoiden näyttelyn yhteydessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Puhuin juuri näistä rakenteista, joita mihin tahansa rajattuun taidemaailmaan syntyy. Erään taiteilijan isä tuli jälkeenpäin luokseni ja sanoi: ?Et sinä näköjään ymmärrä näistä kehitysvammaista mitään. Ja näin meillä Suomessakin: Kaarisilta on pitänyt omaa galleriaansa Helsingin Sanomatalossa jo vuodesta 2009. » Jos joku ostaa kehitysvammaisen taiteilijan teoksen, se tuskin tarkoittaa sitä, että joltakin ?normaalilta? ammattitaiteilijalta jää vastaavasti teos ostamatta. Markus Lohikoski: Kukat ja pallo, 2014 Muistan toisenkin tarinan yli kymmenen vuoden takaa. saakka. TAIDE TOIMII aina jossain kontekstissa. Huomaan, että en yritäkään enää etsiä jotain kokonaisilmettä tai erityistaiteen erityistä olemusta. Joukossa vain sattuu olemaan joku erityisen kiinnostava taiteilija, joiden töistä nautin. Itse asiassa muualla maailmassa on jo olemassa omat keräilijänsä ja markkinansa erityistaiteelle. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole: olen minä nähnyt ahdistusta ja tuskaakin, ja aidon koskettavan taiteen ni- missä sitäkin on saatava vapaasti sekä tuottaa että nähdä. Näinhän on kaikissa yhteisnäyttelyissä. Muistan elävästi erään kokouksen, jossa taidepolitiikassa aktiivisesti mukana ollut kuvanveistäjä kuuli, että tulossa on mahdollisesti kehitysvammaisia ammattitaiteilijoita. Kirjo on laaja: on terapiaa, on harrastelijuutta, mutta nykyään myös ammattimaisuuteen suuntaavaa toimintaa. tuo mukanaan. On gallerioita, jotka ovat erikoistuneet toisenlaiseen taiteeseen. Näin on käynyt erityistaiteenkin kanssa . Uusi herättää aina pelkoa, ja oman ammattikunnan rajojen horjuttaminen tuo vielä oman lisäpelkonsa
Mutta varsinainen kohokohta oli Maaria Wirkkalan Vakain aikein: huone, jossa on kultainen liikkuva lattia. . Strömsinlahden päiväkodista kaikki kolmevuotiaat ja sitä isommat lapset käyvät siellä ainakin kerran vuodessa. . Tämänkertainen käynti on ikään kuin päätös meidän omalle taiteiluprojektille. Siellä ihmetystä herätti muun muassa Lauri Astalan luoma tilakokemus Pieni spektaakkeli läheisyydestä. Ja sopivasti pienosimaailmoja löytyi Kiasmasta: saksalaisen Cin sumuiset pienoisvuoristot ovat tutkielmia romanttisesta maisemakäsityksestä. . Esimerkiksi Kiasmassa lapset saavat tosi paljon elämyksiä, joita he eivät saa muualla, Elina Leppänen sanoo. Kiasma onkin satsannut lapsiin ja lapset odottavat sinne pääsyä. Siinä tuuli liiikutti musteeseen kastettua kaislaa. Esikuvana oli Tuula Närhisen teos Tuulipiirturit. Ihanat vauvat Kiasmassa on seinällinen vauvojen kuvia. Meillä on yksi poika, joka on käyttänyt vanhempansa kaikissa näyttelyissä, joissa olemme olleet. Lastentarhanopettaja Elinä Leppänen katsoo tarkkaan vauvojen kuvia lasten kanssa.. Kokemuksesta tulee kokonaisvaltainen. Museo tarjoaa laajasti materiaali vanhemmille ja opettajille niin museokierrosta kuin taidekasvatusta varten. Yksi on surullinen. Pitääkö lasten oppia jotain täydenäyttelyssä? . Kun katsojalta puuttuu ennakkokäsitys taiteesta, siitä näkee aivan uusia asioita. . Kiasma ja Helsingin varhaiskasvatusvirasto ovat sopineet kolmivuotisesta yhteistyöstä, joka tarkoittaa taidepajoja, opastettuja kierroksia ja päivähoitohenkilöstön koulutusta. Toivon, että lapset oppisivat tekemään huomioita siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Kaikille se ei ole helppoa. Se on seinässä narulla kiinni ja siitä vedellään. Kultalattiasta keskusteltiin Leppäsen mukaan paljon vielä päiväkodissa. . Joku varmaan liikuttaa kiviä maan alla. . Tavoitteena on liittää nykytaide osaksi varhaiskasvatusta. Inspiraatioita Päiväkodissa museovierailuja käsitellään etukäteen ja jälkikäteen. Kevään taiteiluprojektissaan lapset rakensivat pienoismaailmoja laatikoihin. Muistatteko, millaista oli olla aivan pieni vauva. Pilkkuja! Tämä on havainto lattiasta, kun helsinkiläisen päiväkoti Strömsinlahden esikoululaiset eli Vaapukat, lastentarhanopettaja Elina Leppänen ja lastenhoitaja Jenni Lindgren tutustuvat taiteeseen nykytaiteenmuseo Kiasmassa. Pilkut ovat lasten Monsteri-kierroksen merkkejä eivätkä niitä yleensä huomaa kuin lapset. Tietysti yritämme auttaa lapsia kiinnittämään huomiota joihinkin asioihin, Leppänen sanoo. . Lapset puhuvat taidemuseokäynneistä kotonakin. Kultaisen lattian arvoitus » Kun ennakkokäsitys puuttuu, voi nähdä asioita ihan uudesta kulmasta. TEKSTI Tuula Kärki KUVAT Minna Kallinen . Näyttelyissä on aina jokin toiminnallinen juttu, lapset voivat tehdä jotain. Ei. Siinä istutaan tuoleissa puoliläpinäkyvän peilin miolemmin puolin jakummastellaan vaikutelmaa, jonka heilurilamppu antaa. Pelokas. . Lapset ovat mahdottoman innokkaita tekemään kaikenlaista. 20 Jälkikäteen vaapukat tekivät Kiasman innoittamina ulkona samankaltaisen työn kuin näkivät näyttelyssä. Mä taidan tietää, se varmaan niinku itsestään liikkuu. . Paljon riippuu lapsen kyvystä keskittyä. Joku liikuttaa kiviä Hitti oli Elementtejä-näyttely. Siinä on semmoinen magneetti, joka liikuttaa sitä. . Merkit johdattavat lapsille sovitetulle elämykselliselle kierrokselle. Lapset opettavat Lasten kanssa opettavaista käydä näyttelyissä. Tossa on iloinen. . Se on Jan Kailan teos Vastasyntyneet. . Riittää, kun kokee ja näkee. Ihania! Toi on söpö! . Toi on aika kiukkuinen. . Leppänen kysyy lapsilta. . Toisiin, suljettuihin laatikoihin, kurkistettiin valon kanssa, toiset olivat avoimia. Millähän tuulella vauvat ovat? . Jos näyttely vaihtuu vuoden aikana, käymme kaksi kertaa. No ei muisteta!