Hinta 3,50 ?
18-003251-1318
18
Viikko 18
Perjantaina 3.5.2013
www.kansanuutiset.fi
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Tunteet
pinnassa
punavankien
muistolle
» Historia ja yhteisöllisyys
houkuttelivat Fellmaninpuistoon s.12
Markku Kärkkäinen 10 Päivi Istala 22 Antti Rautiainen 32
Israel on käynyt kymmenkunta sotaa ja ollut
yleensä niiden aloittaja, todetaan tutkimuksessa, jonka kirjoittajat ovat maan johtavia
politologeja ja sotahistorioitsijoita.
13 616 (LT/2010)
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
Jouko Joentausta p. sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kulttuuri s.18
Kansan Uutiset, Viikkolehti 3.5.?9.5.2013
C
Keskustelu s.26
D
Ulkomaat s.28
E
Vapaa-aika s.34
F
Pelit s.36
JARMO LINTUNEN
14
A
PUHELIN
09 759 601
Arhinmäeltä palvelus
kansanvallalle
VERKKOSIVUT
www.kansanuutiset.fi
SÄHKÖPOSTI
Tänä päivänä varmasti kaikki myöntävät, että hallituksen kehysriihen jälkeinen keskustelu osinkoverotuksesta
oli tarpeen, sanoo eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma Viikkolehden
haastattelussa. Lisäksi Heinäluoman mielestä voi pohtia, tekikö
ministeri palveluksen kansanvallalle
tuomalla asian julkiseen keskusteluun.
LEHTIKUVA/ UWE ZUCCHI
JARMO LINTUNEN
16
A
D
28
30
EU aseistaa Israelia
vastoin sääntöjään
EU on israelilaisten aseiden suurostaja,
mutta se myös vie aseita Israeliin . EU:n käytännesääntö kieltää aseviennin, jos niitä käytetään sisäisiin
sortotoimiin, kansainväliseen aggressioon ja
tai alueellisen epävakauden lisäämiseen. Epäluulossaan uutta kohtaan hän oli pitkän perinteen jatkaja.
Kun puhelin tuli, huhuttiin, että salama kulkee lankaa pitkin ja on tappanut ulkomailla paljon ihmisiä. 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa p. Uusnatsit murhasivat yhden saksalaisen poliisin sekä yhdeksän maahanmuuttajataustaista henkilöä.
LEHTIKUVA/ MENAHEM KAHANA
D
LEVIKKI
Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14,
Jarkko Mänttäri 0500 807 987
Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25,
Pekka Helminen 0500 807 995
Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14,
02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi
?Ei tule toimimaan?
Lukiolainen Kati Mikkola kuunteli
1990-luvun alussa Lahdessa Pekka
Himasen esitelmää, jossa väitettiin, että kohta on olemassa maailmanlaajuinen ilmainen tietoverkko.
Hieno idea, mutta ei tule toteutumaan, Mikkola ystävättärineen
päätteli. 09 7596 0254
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: 800015?789 004
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?18.00
Faksi: 09 7596 0301
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
ALUETOIMITUKSET
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Lapset jättivät huhtikuussa kukkia vuonna 2006 murhatun Halit
Yozgatin muistoksi Kasselissa.
Uusnatsit oikeuden eteen
Ensi maanantaina Münchenissä alkaa historiallinen oikeudenkäynti. Syytettyjen penkillä istuu seitsemän
vuotta kestäneestä murhasarjasta epäillyn uusnatsien terrorikolmikon ainoa henkiin jäänyt jäsen Beate
Zschäpe sekä avunannosta epäiltyjä. Yhdessä vaiheessa
vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä
kuitenkin syyllistettiin keskustelussa.
Heinäluoma heittää Viikkolehden haastattelussa pohdittavaksi kysymyksen,
pelastiko Arhinmäki hallituksen avaamalla avoimesti ongelman. vastoin
omia sääntöjään. Nyt
tutkijatohtori Mikkola tutkii kaiken
uuden vastustamista.
toimitus@kansanuutiset.fi
Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000.
TILAUSHINNAT
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
138 ?
159 ?
6 kk
72 ?
86 ?
3 kk
39 ?
49 ?
1 kk
15 ?
19 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
faksi: 09 7596 0319
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013
Kannen kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
2. 09 7596 0380
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p
Mutta räikeä on ollut ristiriita
myös yritysjohtajien juhlapuheissa ja
arkielämän teoissa, Arhinmäki huomautti.
Arhinmäki esitti syksyn tuloneuvottelujen yhteyteen laajaa työllisyyssopimusta, jossa suurin vastuu on nyt
yrityksillä ja elinkeinoelämällä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie
muistutti Elinkeinoelämän keskusliittoa yhteisöveroratkaisujen katoavaisuudesta.
. Elleivät korealaiset omistajat
pysty sitoutumaan laivanrakennukseen Suomessa, on Suomen valtion
varmistettava alan tulevaisuus.
4
Aurinkoinen sää helli tuhansia vapun viettäjiä Hakaniemen torilla Helsingissä.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen
lähetti Talvivaara-terveisiä valtion
omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Heidi Hautalalle (vihr.):
. Siinä tulevaisuudessa
rikkaudella ja ahneudellakin on rajansa, verotuksen ja tulonjaon oikeudenmukaisuus ei ole unelmaa, se on
tehtävissä. Hautalan on laitettava kaivosyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä
vaihtoon, Korhonen vaatii Pietarsaaressa ja Kokkolassa.
. A
kotimaa
Perjantai 3. Elinkeinoelämä on vaatinut yhteisöveron alentamista nimenomaan
työllisyyden nimissä. Meidän velvollisuutemme on
jättää maapallo mahdollisimman hyvässä kunnossa seuraaville sukupolville.
Korotuksia tarvitaan
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja
Risto Kalliorinne ihmetteli SDP:n
puheenjohtajan Jutta Urpilaisen
vaatimukset palkkamaltista.
. Siinä vähäosainen ei ole syyllinen toisen vähäosaisen olotilaan.
. Esimerkkinä hän nosti esiin
yt-lainsäädännön kiertämisen ulkoistamalla irtisanomisia.
Suomalaista omistajuutta
Kansanedustaja Kari Uotila muistutti Kirkkonummella, että Suomen
hyvinvointi ja perustuu jatkossakin
vahvan vientiteollisuuden työpaikkoihin ja vientituloihin.
Erityisen tärkeinä kasvualoina
Uotila näkee ympäristöosaamisen ja
cleantech-alan ja hänestä Talvivaaran
kaivoksen vaikeudet eivät saisi estää
ympäristövastuullisen kaivannaisteollisuuden kehittämistä.
Laivanrakennusalalla tarvitaan
Uotilan mukaan vahvaa valtion roolia
ja suomalaista ankkuriomistajuutta:
. Nyt on yritysten vuoro lunastaa lupaukset, Oulussa vappuna puhunut Arhinmäki
sanoi.
Hänen mukaan suuret pörssiyhtiöt ovat toistaiseksi näyttäneet surkeaa esimerkkiä.
. Tämänhetkinen tilanne
ei korjaannu lisäleikkauksilla ja alibudjetoinnilla. Esimerkiksi ansiosidonnainen
turva on jatkossakin säilytettävä perustulon rinnalla.
Uusi visio
Helsingin vappujuhlassa Hakaniemessä liikenneministeri Merja Kyllönen muisteli aiempien sukupolvien
työtä ja maalasi kuvan uudesta visiosta. silloin myös veroratkaisut pitää harkita uusiksi, hän
sanoi Raumalla.
Kansanedustaja Jari Myllykoski
piti ongelmana yritysten moraalitonta toimintaa suhteessa työntekijöihin. 7 / Li Andersson s. Arvokasta vanhuutta
ei voi kustannustehostaa.
Hän kehotti kuntia tekemään itse
kehittämistyön sen sijaan, että ne
käyttäisivät konsulttiyrityksiä.
. Poliitikkoja on muotia syyttää
puheiden ja tekojen välisestä ristiriidasta. Omaishoidon kuntoon saamiseksi on tärkeää pystyä rakentamaan
kaikille iäkkäille sellainen palvelujärjestelmä, jossa he tulevat kuulluiksi ja
hoivatuiksi. Hän piti ayliikkeen roolia työntekijöiden puolustajana tärkeänä.
. toukokuuta 2013
Pekka Sauramo s. Tämän
osaa varmasti laskea myös valtionvarainministeri.
Toinen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen
vastaisi työelämän ja yhteiskunnan
haasteisiin perustulolla. Joukkovoimalla, yhdessä.
Arvokas vanhuus
Kansanedustaja Eila Tiaisen (vas.)
puhui vanhuksista Jyväskylässä,
jossa on taisteltu erityisesti omaishoidon rahoituksesta.
. Jos uusia työpaikkoja ei synny ?
jos jatkossakin saamme uutisia joukkoirtisanomisista . Tälle keinotekoiselle markkinoiden ja talouskasvun luomiselle on laitettava stoppi.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?. Siinä tulevaisuudessa köyhyys tai asunnottomuus ei ole luonnonvalintaa, vaan asia, jonka toimivat ja tahtovat ihmiset voivat hoitaa kuntoon. Kun kuluttajahintojen kasvu
leikkaa kansalaisten ostovoimaa yli
kahden prosentin vuosivauhdilla niin
yksinkertaista matematiikkaa käyttäen tarvitsemme vastaavat korotukset toimeentuloon, jotta kulutuksen
taso pysyy edes entisellään. Siinä tulevaisuudessa
työmiehellä ja naisella on arvonsa,
eivätkä he ole halpahintaista myynti-
» Vähäosainen ei
ole syyllinen
toisen
vähäosaisen
olotilaan.
valuuttaa maailman markkinakeisareiden kourissa.
Hän myös kertoi, miten siihen
päästään:
. 11
Terveisiä EK:lle, Urpilaiselle ja Hautalalle
JARMO LINTUNEN
» Pörssiyhtiöt
näyttävät surkeaa
esimerkkiä, sanoi Paavo
Arhinmäki vappuna.
VASEMMISTON PUHEENJOHTAJA, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki vaatii elinkeinoelämää pitämään sanansa.
Kuukauden ylin lämpötila, 13,8 astetta,
mitattiin Helsingin Kumpulassa 25. Lisäksi
työntekijän oikeutta palata aikaisempaan työsuhteeseen eli työnantajan
takaisinottovelvoitettava on jatkettava merkittävästi, painotti Julkunen.
Riihimäellä ja Lahdessa puhuneen
SEL:n puheenjohtajan Veli-Matti
Kuntosen mielestä työläisten ykkösvaatimus tulee olla vaatimus ennalta
sovitusta minimityöajasta. Oikeudenmukaisuus oli tärkeää. Pitää olla ylpeä, jos ei omista saavutuksistaan niin
ainakin niistä, jotka työväenliike on saanut aikaan, hän
paalutti.
Suomessa käytävä poliittinen keskustelu näytti
Ahtisaaresta tekniseltä. Kestää
vähän aikaa ennen kuin rahat tulevat takaisin.
Itseään Ahtisaari luonnehti avoimeksi ja epähierarkkiseksi ihmiseksi.
. Sademäärät olivat paikoin
tavanomaista suuremmat.
Huhtikuun keskilämpötila vaihteli maan
eteläosan reilusta kahdesta asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen -2 asteeseen.
Vertailukauden 1981?2010 keskiarvoon nähden suurin poikkeama oli maan lou-
minen kevät alkoi koko maassa kuukauden puoleen väliin mennessä. Hänen mukaansa
tavoitteiseen alakohtaisissa neuvotmaltillisella keskitetyllä työmarkkinaratkaisulla luotaisiin ennakoiteluissa. JARMO LINTUNEN
TERMINEN KEVÄT käynnistyi koko maassa
huhtikuun aikana. Sitä 7.
toukokuuta 1993 ilmestynyt Viikkolehti selvitti yhdessä
Ahtisaaren lempipaikoista saunassa.
Maailmalla uraa tehnyt Ahtisaari oli edelliset viikot kiertänyt bussilla Suomea ja tehnyt itseään tutuksi.
Mielipidemittauksissa hän oli jo ykkönen. Kun sosiaaliturvaa rokotetaan ja eläkeläisten
veroja korotetaan, ei kehitysyhteistyökään voi jäädä koskematta.
Leikkaukset olivat jopa hyödyllisiä,
koska ne pakottivat miettimään,
oliko 1980-luku kupla.
. Hän oli
korotuksiin ja työehtojen kehittämihuolissaan mahdollisen perustulon
seen, vähemmälle jää niiden vaikutus
vaikutuksista työehtosopimusten
kokonaisuuteen.
yleissitovuuteen ja ay-liikkeen joukSopimustavasta riippumatta Raukovoimaan.
malla puhuneen Rinteen mukaan rat. EK ja pörssiyhtiöt saivat hallitukselta historiallisen suuren yhteisöveroalen. SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) totesi Kemissä ja Torniossa, että Euroopan unioni on toistuvasti sivuuttanut
EU-kansalaisen perusoikeudet yrittäessään hoitaa taloudellista kriisiä.
. On paljon esimerkkejä ja perusteita sille, että työntekijöiden irtisanomisturvaa on parannettava ja irtisanomisaikoja pidennettävä. Olo oli vähän
samanlainen kuin nuorena sulhaspoikana ensi käynnillä
tulevan vaimon vanhempien luona.
Omaa poliittista ajatteluaan Ahtisaari luonnehti olevansa perusdemokraattinen. KU
naisosassa, missä keskilämpötila oli noin
1,5 astetta kylmempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Maan eteläosassa kevät oli noin 1,5?3 viikkoa myöhässä, kun taas Lapissa kevät alkoi 0,5?2
viikkoa tavanomaista aiemmin. Joku voisi sanoa, että olen naiivi, mutta en ole
mitenkään vainoharhainen enkä kateellinen ihminen. Työnantajat ja porvarit näkevät
kaisussa on oltava euromääräiset tai
sekalinjaiset yleiskorotukset kaikille
tässä mahdollisuuden kyykyttää aypalkansaajille.
liikettä ja irrottautua työehtosopiKiuruvedellä ja Pielavemuksista. Hyvinvointivaltioita rapauttavat
veroparatiisit, harmaa talous ja verokilpailu on saatava kuriin kaikkialla
Euroopassa, sanoi Huutola.
Sulhaspoika kävi saunassa
KESKITETTYÄ TULORATKAISUA
Työnantajien ahneus kuriin
Vantaalla puhunut PAMin 2. Liittokierroskin käy, jos työnankehittämispäällikkö Hannu Siltajille on mahdottomuus ideologisista
syistä sopia keskitetystä. Terminen
kasvukausi käynnistyi Etelä-Suomessa
kuukauden loppupuolella eli lähellä tavanomaista. Hän kysyikin, että miksi työntekijöiden pitää
aina joustaa työnantajien ahneuden
edessä.
. Hän halusi mukaan periaatteellisuutta. Nyt ne pitävät hallitusta
ja kaikkia suomalaisia pilkkanaan saneeraamalla ja irtisanomalla työntekijöitä, sanoi JHL:n toimialajohtaja
Teija Asara-Laaksonen (vas.) Tampereella.
Jos luvattuja työpaikkoja ei synny,
niin hänen mukaansa yhteisöveroale
on peruttava.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly
(sd.) oli Kotkassa ja Loviisassa huolestunut siitä, että yritykset joustavuuden nimissä ulkoistavat yhä
enemmän yrittäjävastuutaan työntekijöilleen. KU
MIKÄ MIES on Martti Ahtisaari, joka tavoittelee SDP:n
presidenttiehdokkuutta ja on kovassa nosteessa. Toivon, että nyt alkaisi aktiivinen kansalaistoiminnan periodi. On helppo olla solidaarinen,
kun rahaa on joka lähtöön. päivänä
ja alin lämpötila, -29,6 astetta, Sodankylän
Lokassa 9. Hän kannatti myös kristillisiä arvoja, mutta ei häiriintynyt toveriksi kutsumisestakaan.
. Näkökulma
tala (vas.) oli Kouvolassa huolissaan
sekä työpaikoista että sopimusjärvaihtuu oman sopimusalan palkanjestelmän tulevaisuudesta. Hänen
mukaansa nollatyösopimusten yleistymisen myötä Suomeen ollaan tuo-
20 vuotta sitten
LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lyly puhui Hakaniementorin vappujuhlassa
Teija Asara-Laaksonen
Matti Huutola
vuutta ja vakautta kotimarkkinoilla
massa takaisin kulttuuria, jossa työsekä turvattaisiin palkansaajien osantaja päättää aamulla kenelle on tänään töitä tarjolla.
tovoimaa.
Kouvolassa puhunut TEAMin
. Jättipotin yritysveroalennuksessa saaneiden yritysten tulisi
nyt kantaa yhteiskuntavastuunsa,
luoda uusia työpaikkoja ja pidättäydyttävä tarpeettomista irtisanomisista.
. En
ole koskaan ollut sitä.
Pojalleen hän oli antanut elämänohjeen, että älä usko
mihinkään auktoriteetteihin äläkä varsinkaan vanhempiisi.
» Joku voisi
sanoa, että
olen naiivi.
Kai Hirvasnoro
KU:N ARKISTO
Valtiosihteeri Martti Ahtisaari oli gallupien ykkönen jo
ennen ehdokkuuttaan.
5. Ongelma on tällä hetkellä se, että kun ei ole kansallistakaan yhteisvastuuta, miten hemmetissä olisi kansainvälistä.
Yllättäen hän piti kuitenkin Ahon hallituksen kehitysapuleikkauksia perusteltuina, koska oli lama. varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen (vas.)
ihmetteli, että työnantajien ahneutta
ei saada millään kuriin. huhtikuuta.
ILMATIETEEN LAITOKSEN mukaan ter-
Ay-liike varautuu liittokierrokseen
» Ammattiyhdistysliikkeen vappupuhujat
keskittyivät työllisyyteen ja seuraavaan
tulokierrokseen.
toivotaan, mutta liittokierrokseen varaudutaan. Ei ole vanhanaikaista sanoa puolustavansa
vähempiosaisten oikeuksia.
Kansainvälinen solidaarisuus oli Ahtisaarelle kansallisen uloke.
. Perustulo on pordelle puhuneen Puuliivarille halpa hinta siitä,
ton sihteerin Jyrki
että samalla romutAlapartasen (vas.)
tuu ansiosidonnainen
ttuja
edessä on todentyöttömyysturva,
?Jos luva
nny, näköisesti liittoy
s
i
e
liittojen järjestäytyja
o
työpaikk
kierros, vaikka
misaste laskee ja rele
isöveroa
surssit vähenevät.
edessä olevat laaniin yhte
.?
a
v
a
t
t
jat
eläkeratkaisut,
Koko kolmikantaiu
r
on pe
liittokierroksen
nen sopimusjärjesvaikeus ja talouden
telmä on vaarassa roepävarmat näkymät
mahtaa, sanoi Siltala.
puoltaisivat keskitettyä.
Oli
sopimuskierroksen
laatu mikä
Keskitetty kannattaisi
tahansa, ay-liike joutuu AlapartaAmmattiliitto Pron puheenjohtajan
sen mukaan tekemään yhteiset linjaukset siitä miten yhteisten tavoitteiAntti Rinteen (sd.) mukaan keskiden läpivieminen onnistuu ja mikä
tettyä kokonaisratkaisua kannaton liittojen tahto sitoutua yhteisiin
taisi vielä yrittää
Hyökyaalto-verkoston järjestämässä tempauksessa muun muassa
soitettiin täysillä raiskaushälytintä.
Vartijat ja poliisi ottivat kiinni ja
poistivat viisi häiritsevää ääntä pitänyttä henkilöä kokouksesta.
Verkosto vaatii kaivoksen välitöntä sulkemista, koska se on viisivuotisen toimintakautensa aikana
toistuvasti ylittänyt päästörajansa.
Kaivosyhtiö ei lisäksi ole saanut aikaiseksi lupailemaansa suljettua
vesi kiertoa kaivoksen alueelle, vaan
on jatkuvasti saastuttanut kaivoksen
ulkopuolisia vesialueita jätevesillään.
poikkeustilannepykälän perusteella
luvan juoksuttaa ylimääräistä käsiteltyä jätevettä ympäröiviin vesistöihin.
ELYn päätöksestä valitettiin ja Vaasan hallinto-oikeus kumosi sen osittain omalla välipäätöksellään huhtikuun alussa.
Torstaina antamassaan päätöksessä Vaasan hallinto-oikeus toteaa,
että kaivosalueelle on kertynyt useita
miljoonia kuutioita ylimääräisiä vesiä.
Vaikka sademäärä on ollut normaalia
suurempi, ei se oikeuden mukaan ole
keskeisin syy ylimääräisten vesien kertymiseen kaivosalueelle eivätkä viime
vuoden sateet olleet sellaisia, etteikö
yhtiö olisi voinut varautua niihin.
?Kun vesitaseongelma on kehittynyt pitkän ajan kuluessa, yhtiön olisi
tullut rakentaa alueelle lisää varastointikapasiteettia, kunnes vesitase
on saatu hakemuksen mukaiseksi tai
esittää lupaviranomaiselle uusi hakemus aikaisempaa korkeammasta
poisjohdettavan veden määrästä?, oikeus katsoo.
Hallinto-oikeus tylynä
?Vuodon syy selvittämättä?
Kainuun ELY-keskus antoi helmikuun puolessavälissä kaivosyhtiölle
Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodoista Vaasan hallinto-oikeus to-
tiukat terveiset yhtiökokousta pitäneelle
Talvivaaralle.
KAIVOSYHTIÖ TALVIVAARAN
?2010-luvun katseet
kannattaa suunnata
niihin taloudellisiin
päätöksiin, jotka
lisäävät epävakautta
ja levottomuutta
maailmassa.?
Li Andersson
JARMO LINTUNEN
6
» Vuotojen
syytä ei ole
lopullisesti
selvitetty.
teaa, ettei syytä ole lopullisesti selvitetty.
?Vuodon laajuuteen ovat vaikuttaneet yhtiön vesitaseen hallitsemattomuus, varoallastilan vähäisyys
vuotohetkellä, kipsisakka-altaan
osittainen käyttö ympäristöluvasta
poikkeavalla tavalla ja normaalia sateisempi vuosi.?
Yhtiökokouksessa mieltä osoittaneet aktivistit toteavat tiedotteessaan Talvivaaran pimittäneen vuoden 2012 marraskuun kipsisakka-altaan vuodon raportin julkisuudelta.
Salailu ulottui myös osakkeenomistajiin.
Kaivosalueella
oli
yhtiön
poikkeustilanteeksi luokittelema tilanne myös maaliskuun alussa vain
vähän yli viikko ennen yhtiön osakeantia.
Aktivistit viittaavat tiedotteessaan paikallisten tarkkailijoiden havaintoihin. Asekauppaan liittyy paljon salailua eikä sen laajuus
tai tavat ole yleisesti tiedossa.
Vasemmistonuoret haluaa
kampanjalla saada ihmiset puhumaan Suomen asekaupasta ja sen
sääntelystä. Esimerkiksi Suomen ja Israelin asekauppasuhteilla on vuosikymmenien perinteet. Kampanjasivujen kautta voi
lähettää palautetta asekaupasta
päättäville ministereille tai valtioomisteisen asetoimittaja Patrian
toimitusjohtajalle. KU. Niiden mukaan yhtiön tekemien saastuneen Ylä-Lumijärven
kiertävien juoksutusojien penkat ovat
pettämässä.
On myös odotettavissa, että uraani
ja raskasmetallit valuvat saastuneelta
juoksutusreitiltä Vuoksen ja Oulujoen
vesistöihin. Taloudelliset intressit eivät saa mennä
ihmisoikeuksien tai rauhan edistämisen edelle.
Kampanjaan voi ottaa osaa
levittämällä tietoa asekaupasta
sekä ottamalla kantaa ihmisoikeuksia kunnioittavan asekauppapolitiikan ja paremman sääntelyn puolesta. 2010-luvun katseet kannattaa
suunnata niihin taloudellisiin päätöksiin, jotka lisäävät epävakautta
ja levottomuutta maailmassa.
Kampanjan verkkosivuilla
(www.tappavadiili.fi) kuvaillaan
asekaupan mekanismeja ja ongelmia Suomessa ja maailmalla. LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON
Lyhyesti
Vasemmistonuorilta tappavan
hyvä diili
VASEMMISTONUORET ON aloittanut
kampanjan asekaupasta.
Tappavan hyvä diili -kampanjalla järjestö vaatii Suomen lopettamaan kaikenlaisen asekaupan
ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyvien ja sotaa käyvien maiden
kanssa. Asekaupasta tarvitaan poliittista keskustelua. Järjestö haluaa kiinnittää
huomiota Suomen harjoittamaan
asevientiin ja -tuontiin.
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson toteaa
vasemmiston aina olleen vahvasti
mukana rauhanliikkeessä.
. Suomi myi aseita
myös muun muassa Bahrainiin arabikevään aikana. KU
Talvivaaran yhtiökokous pidettiin torstaina Finlandia-talossa.
?Sade ei selitä vuotoja?
» Hallinto-oikeudelta
yhtiökokous keskeytyi torstaiaamuna joksikin
aikaa aktivistien iskuun Finlandia-talossa
Keskustan kannatus on samana aikana noussut 2,3
ja perussuomalaisten 0,9 prosenttiyksikköä.
Haastattelut kannatusarviota var-
?EU:N RAKENTEET on uudistettu. Esimerkiksi
mikään keskeinen hallituspuolue ei ole tällaista keskustelua viritellyt, vaikka EU:n tulevaisuuden kannalta lähitulevaisuus on erityisen tärkeätä aikaa.
Liittovaltio-EU tai EU ilman yhteistä rahaa . Näen, että kaikki tämä on mahdollista seuraavan kolmen vuoden
aikana, jos vain poliittista tahtoa riittää, Urpilainen summaa.
tehty paljon veronkierron estämiseksi, mutta paljon on vielä tehtävissä.
Suomessa verohallinto on käynnistänyt siirtohinnoitteluprojektin,
joka on jo tuottanut valtiolle ensimmäisen vuoden aikana 80 miljoonaa
euroa.
Yritysten korkovähennysoikeutta
on kevennetty. LÄHDE: YLE UUTISET.
natus on pudonnut 2,7 ja SDP:n 2,5
prosenttiyksikköä. Kolmas askel on huolehtia meidän veropohjastamme. Hyvinä aikoina se ei onnistu, Algirdas
Semeta Euroopan komissiosta luonnehti hankkeen ajankohtaisuutta.
Urpilaisen mukaan veronkierto on
mahdollista pankkien, yhtiöiden ja
valtioiden salailun takia. Vihreiden
kannatus oli 9,1 prosenttia.
Tutkimus tehtiin tilanteessa, jossa
hallitus joutui korjaamaan kehysriihen osinkoveropäätöstään, ja kuntaja sote-uudistus olivat edelleen auki.
Vuoden alusta kokoomuksen kanYLE UUTISTEN
Puoluekannatukset huhtikuussa
haastattelututkimus, virhemarginaali 1,4 prosenttiyksikköä
19,4 %
19,2 %
18,6 %
9,1 %
Kok.
PS
SDP
Vihr.
9,0 %
Vas.
GRAFIIKKA: KANSAN UUTISET/JOHAN ALÉN. ne ovat
vaihtoehdot.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen
erikoistutkija.
7. Edelleen selvitetään, pitäisikö
ulkomaisiin pankkeihin tehdyt, tietyn rajan ylittävät suuret tilisiirrot
tehdä avoimiksi. Taloustutkimuksen mittauksessa keskustan
kannatus oli huhtikuussa 19,4 prosenttia ja kokoomuksen 19,2 prosenttia.
Kokoomus on keväästä 2007 lähtien ollut Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemissä mittauksissa suosituin puolue lukuun ottamatta kesää 2011, jolloin perussuomalaiset oli
kahden kuukauden ajan ykkösenä.
Keskustan jälkeen toiseksi suurin
nousija huhtikuussa oli vasemmistoliitto, joka sai nyt tasan 9 prosentin kannatuksen. Näin on tehty Ruotsissa, Urpilainen kertoo.
Suomessa uusia keinoja
Urpilaisen mukaan Suomessa on
UP/Tiina Tenkanen
Vasemmistoliitto nousi 9 prosenttiin
maanantaina julkistama puoluekannatusmittaus kertoo
kokoomuksen menettäneen pitkään
hallussaan pitämän suurimman puolueen paikan keskustalle. Nuorten visioon kuuluu pohjoismaisen hyvinvointimallin edistäminen liittovaltio-EU:ssa.
Vaikka nuoret eivät sitä raportissaan suoraan totea,
heidän hahmotelmaansa voi tulkita siten, että liittovaltio-EU:ssa on EU:n laajuinen tulonsiirtojärjestelmä, joka
turvaa kansalaisten elinoloja huonoina aikoina ja tukee
myös jäsenmaiden valtiontalouksia.
Nykyinen kriisi osoittaa sen, ettei liittovaltio-EU voi
toimia hyvin ilman tällaista
tulonsiirtojärjestelmää.
Se on oleellinen osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Siellä meidän pitäisi hyväksyä
päätelmät Euroopan komission toimintasuunnitelmasta veronkierrosta
ja veroparatiiseista, Urpilainen pohtii.
Toinen tärkeä askel on otettu jo
Pekka Sauramo
pekka.sauramo@labour.?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (vas.), Kreikan varavaltiovarainministeri George
Mavraganis, Luxemburgin valtiovarainministeri Alphonse Berns, Liettun valtiovarainministeri Rimantas Sadzius ja Slovakian valtiovarainministeri Peter Kazimir keskustelivat veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamisesta Helsingissä maanantaina.
kaksi viikkoa sitten Washingtonissa,
jossa Suomi teki aloitteen automaattisen tiedonvaihdon edistämisestä.
. Huonoina aikoina veronkierron vastustus nousee tärkeäksi. Verohallinnon sivuille on merkitty kaikkien yhteisöjen maksamat
verotiedot.
. Se on nuorten toiveiden mukainen näkemys EU:sta kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Taloustutkimus haastatteli yhteensä 3 405 henkilöä, joista puoluekantansa kertoi 64,1
prosenttia. Komissio toimii hallituksena, joka on valittu parlamentin poliittistenvoimasuhteiden mukaan.?
Tällaisesta visiosta kirjoitti eurooppaministeri Alexander Stubbin koolle kutsuma, poliittisilta taustoiltaan kirjava nuorten ryhmä Mikä EU:sta tulee isona?
-raportissaan. Avoimuutta on lisätty. ne ovat
vaihtoehdot. Avoimuus
ja läpinäkyvyys auttaisi tarttumaan
ongelmaan.
Keskustelussa nousi esiin kansainvälinen automaattinen tiedonsiirto, joka sekin olisi toimiva keino
veronkiertoa vastaan.
Veropakoilu maksaa EU-maille
vuosittain tuhat miljardia euroa. G20 sisältää maailman 19
rikkainta maata ja EU:n edustuksen.
. Ylähuone koostuu jäsenvaltioiden
edustajista, jotka valitaan suoralla kansanvaalilla. Siinä on lisäystä 0,5
prosenttiyksikköä maaliskuun tulokseen.
SDP:n suosio romahti 16,2 prosenttiin. Suomelle veronkierto maksoi vuonna
2010 arvion mukaan 5?7 miljardia euroa vuodessa.
Askel askeleelta eteenpäin
Ensimmäinen konkreettinen vaihe
on Urpilaisen mukaan toukokuussa
pidettävä EU:n valtiovarainministerikokous.
. Taistelu veroparatiiseja vastaan alkanut
LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN
Kolumni
mni
» Veropakoilu maksaa
EU-maille vuosittain
tuhat miljardia euroa.
VALTIOVARAINMINISTERI Jutta
Urpilainen kokosi eurooppalaisia valtiovarainministereitä keskustelemaan veronkierron estämisestä eduskuntaan
tiistaina.
. KU
tai EU ilman
yhteistä rahaa
. Se koostuisi muun muassa kolmesta uudesta unionista: pankkiunionista, verounionista
ja poliittisesta unionista.
Näiden unioneiden muodostamissa puitteissa EUparlamentti ja EU-hallitus päättäisivät yhdessä Euroopan
keskuspankin (EKP) kanssa EU-maissa toteutettavasta
talous- ja yhteiskuntapolitiikasta. Nykyinen
maiden välinen verokilpailu johtaa
epäterveeseen tilanteeseen, jolloin ei
ole enää varaa rahoittaa hyvinvointivaltioita, Urpilainen päättelee.
Hänen mukaansa päätöksiä tarvitaan niin EU-tasolla, OECD:ssa ja
G20-tasolla. Mittauksen virhemarginaali on noin 1,4 prosenttiyksikköä
ylös- tai alaspäin. Niistä pitäisi ehdottomasti keskustella esimerkiksi kesäkuussa pidettävässä Vasemmistoliiton
puoluekokouksessa.
» Liittovaltio-EU
16,2 %
Kesk.
Nuorten EU-visio
ten tehtiin 2.?25.4.2013. Raportin tekijät korostavat, etteivät he ole halunneet antaa
poliittisten ja taloudellisten realiteettien liiaksi sumentaa heidän näkemystään.
NUORET LUONNOSTELEVAT liittovaltio-EU:ta, jossa yhdistyisi toimiva EU-tason poliittinen demokratia nykyistä
syvemmän taloudellisen yhdentymisen sisältävään
talous- ja rahaliittoon. Nuorten visioon kuuluu myös se, että EKP toimisi
jäsenmaiden viimekätisenä
lainanantajana.
Suomalaisen EU-keskustelun kannalta nuorten
visiossa ei ole tärkeintä hahmotelma liittovaltiosta vaan
se, että 26 nuoren ihmisen muodostama ryhmä ottaa
pikemminkin jollekin poliittiselle puolueelle kuuluvan
roolin liittovaltio-EU:sta keskustelemisessa. Parlamentti on keskeisin lainsäädäntöelin, jonka alahuoneena toimii nykyinen
Euroopan parlamentti. Perussuomalaiset eteni hieman
ja sai nyt 18,6 prosenttia
(03) 2313 9201 tai sähköpostilla
SDXOLLQD YDUSLR#WXUYD ¿ 0DKGROOLVHW YDOWDNLUMDW S\\GHWllQ
toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä.
.KPVWNCJFGPMCVW
*GNUKPMK
R
'6+56?
6+.## 0
D YYY UKTQNCPUCCVKQ ?
Tampere 24.4.2013
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
Hallitus
;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ
www.turva.fi
www.turva.fi
8. Oikeusasiamiehen tehtävistä säädetään perustuslaissa ja
eduskunnan oikeusasiamiehestä annetussa laissa.
Apulaisoikeusasiamiehestä on soveltuvin osin
voimassa, mitä oikeusasiamiehestä säädetään.
Henkilöitä, jotka ovat käytettävissä eduskunnan
apulaisoikeusasiamiehen tehtävään, pyydetään
ilmoittautumaan eduskunnan pääsihteerille
13.5.2013 kello 16.15 mennessä osoitteella eduskunnan hallinto-osaston kirjaamo, Eduskuntakatu 4,
00102 Eduskunta.
»Järjestöhakemisto
EDUSKUNNAN PUHEMIESNEUVOSTO
KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN
Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan osakkaat kutsutaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina
20.5.2013 klo 15.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa osoitteessa
Järvensivuntie 3, Tampere.
Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 20 §:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.
#FTGUUKV
QPPKVVGNGOKUGGP
LC OWK
LC OWKUVCOKUGGP
WKUV
KUV
UVCO
UVC
COKK
Jäljennökset tilinpäätösasiakirjoista ovat perjantaista
10.5.2013 alkaen osakkaiden nähtävinä yhtiön pääkonttorissa
osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere sekä olennaisin osin
\KWL|Q NRWLVLYXLOOD ZZZ WXUYD ¿ -lOMHQQ|NVHW PDLQLWXLVWD DVLDkirjoista lähetetään osakkaille pyydettäessä.
Osakkaan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen
ilmoitettava osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona 15.5.2013 kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla yhtiön
pääkonttoriin, osoite: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva/yhtiökokousilmoittautumiset, PL 117, 33101 TAMPERE tai puhelimitse Pauliina Värpiö, puh. EDUSKUNNASSA on avoinna
EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHEN
toimi nelivuotiskaudeksi 1.10.2013?30.9.2017
Perustuslain 38 §:n 1 momentin mukaan tehtävään
valittavan tulee olla etevä laintuntija
Vapputervehdykset
Kunnilla kirjavat käytännöt
omaishoidon tukemisessa
VUODEN ikäisestä
omaishoidontukilaista huolimatta kuntien omaishoidon tukikäytännöt ovat hämmentävän
erilaisia. Iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito on toteutettava ensisijaisesti tämän kotona tai muussa kodinomaisessa
asuinpaikassa.
?Toivoa sopii, että huomion
kiinnittäminen ikääntyneisiin ei
huononna nuorempien omaishoidettavien ja heidän hoitajiensa
asemaa. hinta 1 095 euroa
Kisamatka III 9.-20.8. Alkaa näyttää hieman
siltä, että kuntalaiset osallistuvat kuntatalouden tasapainotta-
miseen jättämällä hakematta palveluja, joita tarvitsisivat ja joihin
olisivat oikeutettuja. Komitea antoi päätöksen Omaishoitajat ja Läheiset
-Liiton tekemään järjestökanteluun, jonka mukaan omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa,
koska omaishoidon tuen taso ja
saantiedellytykset vaihtelevat
kunnittain.
Komitea on katsonut, ettei omaishoidon tuen vaihtelevuus kuntien välillä loukkaa 23
artiklaa, mutta se pitää kuitenkin rikkomuksena sitä, että lainsäädäntö sallii toimintatapojen
kautta omaishoitajien asettamisen eriarvoiseen asemaan.
HEINÄKUUN ALUSSA voimaan tuleva niin sanottu vanhuspalvelulaki vahvistaa kuntien velvoitteita huolehtia siitä, että iäkkäiden henkilöiden hoito voidaan
järjestää omaishoidon tuen turvin. KU
Varsinais-Suomen
vasemmistoliiton
piirikokous
Rovaniemi
Nieminen Toni
Mäki Asko
Tiainen Lauri
Merisaari Turkka
Mekkala Erkki
Mäki Alpo
Rauäng Jouni
Liinoja Pertti
Jalavikko Jarkko
Nissilä Marja
Nieminen Raimo
Maailman yleisurheiluväki kokoontuu
elokuussa Moskovan Luzhniki-stadionille
mahtavaan urheilujuhlaan!
Hyppää kanssamme kisajunaan
ja lähde kannustamaan
suomalaisurheilijoita.
Yhteistyökumppanimme
aitajuoksija Nooralotta Neziri ja
keihäänheittäjä Antti Ruuskanen
ovat myös tulossa!
Hinta
995 ?/hlö
Kisamatka I 9.-15.8. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvityksen mukaan kuntien välisten käytäntöjen suuret vaihtelut ja äkilliset
muutokset kertovat asiakkaiden
epävarmasta asemasta ja eriarvoisuudesta.
Selvityksessä ihmetellään joidenkin kuntien ilmeiseltä vaikuttavaa alibudjetointia sekä
tukikriteereiden ja palkkioiden uudelleenmäärittelyä ihmetyttää. Sosiaaliasiamiehet
esittävät pohdinnoissaan useita
kysymyksiä nykytilasta:
?Onko tutkittu minkä verran
omaishoidon säästöt siirtyvät
toisiin kustannuksiin ja mikä
on kokonaisvaikutus, inhimillisestä puolesta puhumattakaan?
Entä mikä on omaishoidon tulevaisuus ja onko siihen mahdollista vaikuttaa. Tiedotus
tiukennuksesta tekee tehtävänsä
ja tuki jätetään hakematta, kun
ajatellaan, että sitä ei kuitenkaan
saa?, pohtivat sosiaaliasiamiehet
Eija Hiekka ja Hannele Metsäranta selvityksessään.
Syväkari Ulla
Lempinen Jarno
Kallionpaa Riitta
Muikkula Eero
Raittola Hannu
Rinne Risto
Kautonen Mirja
Isaksson Arja
Aalto Jari
Mäkelä Jaakko
Kärkkäinen Jukka
Raittio Raija
Kuosmanen Pekka
Lindholm Harri
Valkeakosken
Vasemmistoliitto
Alhorinne Kari
Asikainen Harri
Hellevaara Esa
Heinonen Reijo
Ilivitzsky Inna
Isomäki Urho
Järvenpää Paavo
Järventausta Kari
Kataja Antti
ALHAINEN OMAISHOIDONTUKI ei
selvityksen mukaan riitä myöskään vastaamaan tarkoitustaan,
jos hoito on hyvin sitovaa ja raskasta eikä tuki mahdollista töistä
pois jäämistä. hinta 995 euroa
Kisamatka II 13.-20.8. Voisiko omaishoidon tukea jakaa nykyistä enemmän
kuntien ja valtion yhteisvastuulle?. Selvityksessä kysytäänkin, nauttivatko omaishoidettavat ja omaishoitajat hallintolain
mukaista luottamuksensuojaa,
jos heidän palvelujaan kerta toisensa jälkeen heikennetään oikeutetuista odotuksista huolimatta?
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kuntien käytäntöjä
omaishoidossa ja palveluasumisen maksuissa yhtenäistetään.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on katsonut, että
Suomi rikkoo näissä asioissa Euroopan sosiaalisen peruskirjan
määräystä ikääntyneiden henkilöiden oikeudesta sosiaaliseen
MUUTAMAN
suojeluun. hinta 1 395 euroa
Hintaan sisältyy: junamatkat,
Viisuminhankinta 71 euroa.
majoitus, aamiainen, kuljetus
Luzhnikille sekä kisaliput.
Lisätiedot ja
kisaohjelma
Kotisivuiltamme
löydät myös muut
matkamme Venäjälle.
www.venajaseura.com/mm-kisat
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
Suomi-Venäjä-Seuran matkatoimisto
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
venajanmatkat@venajaseura.com
(09) 693 8613
Matkat myös kaikista aluetoimistoistamme.
9
?
?
?. Ovatko ihmiset
jatkossa yhtä valmiita huolehtimaan sairaista ja vammaisista
omaisistaan kuin esimerkiksi
pitkän avioliiton yhdessä eläneet iäkkäät puolisot nykyisin
ovat
Nezirin
manageri Jarmo Hirvonen osallistuu ryhmämatkaan toisena asiantuntijana.
Markku Kärkkäinen kertoo vasta julkistetun kisamatkan herättäneen jo mielenkiintoa. Mikään ei enää ollut ennallaan, kuvaa
Kärkkäinen perestroikan vaikutusta.
Kaksi mullistusta
Perestroikan ja uudistuspolitiikan aika merkitsi heti kärkeen Kärkkäisen ystävyystyön
ajan ensimmäistä mullistusta. Hän siirtyi kuun
vaihteessa eläkkeelle Suomi-Venäjä-Seurasta.
Kovassa opissa
Ennen työskentelyä ensin Suomi?Neuvostoliitto-seurassa ja sitten Suomi?Venäjä-seuraksi muuttuneessa ystävyysjärjestössä Kärkkäinen toimi vuosikymmenen Suomen Demokraattisessa Nuorisoliitossa koulupoliittisena
sihteerinä ja puheenjohtajana.
SDNL:n yhteistyö oli tiivistä NKP:n nuorisojärjestö Komsomolin kanssa. Se oli samalla
mitä mielenkiintoisinta aikaa. Naapurimaasta
tuli paljon informaatiota, mistä ei oltu ainakaan syvällisesti tiedetty. Ohjelmassa oli suuri maatalouskoneidenkin vientiprojekti.
Avustustoiminta jatkui ohjelmassa, mutta
pikku hiljaa alettiin jälleen panostaa vanhaan
peruskiveen eli kulttuurivaihtoon. Oli jo korkea aika tehdä paluu maineikkaalle Luzhniki-stadionille, sanoo
Kärkkäinen ajatelleensa.
Hän muistuttaa stadionin edellisestä
suurtapahtumasta, Moskovan kesäolympialaisista kuluneen aikaa jo 33 vuotta.
Noihin kisoihin turisteja vei Suomesta
yksinoikeudella edesmennyt Lomamatkat.
10
VenäjänMatkat järjestää Moskovaan
kolme erilaista matkapakettia, yksi kisojen
alkupäiville, toinen loppupäiville. Alettiin uudestaan kutsua ohjelmaryhmiä ja muita vieraita, kertoo Kärkkäinen.
Yhdeksi tuon rakennusvaiheen mieleenpainuvimmista kulttuuritapahtumista hän
nimeää Viipurin linnan 750-vuotisjuhlat
vuonna 1993.
» Hallintotieteiden maisterin
opinnot päätökseen 1984.
» SNS/SVS:ssa projektisihteeri ja -päällikkö,
aluepäällikkö 1984?2013.
Kärkkäinen ei ole laskenut, miten monta kertaa työ on vienyt hänet Venäjälle, mutta uskoo
niitä kertyneen satoja.
Matkoja kertyi sitä mukaa, kun uusia projekteja valmisteltiin. Olin tuona kesänä pioneerileirillä, ja tapahtuma oli tietysti
siellä vahvasti esillä.
Nuo vuodet olivat Neuvostoliitossa suojasään ja optimistisen näköalan aikaa.
. Pietarin sairaalaan
ja muihin kohteisiin toimitettiin tarvikkeita
kymmeniä rekkalasteja vuosittain. Se johti väestä toisen puolen irtisanomiseen ja suurimpaan muutoksen seurassa,
nimeä myöten.
Lähdettiin
katsomaan
mikä tämä
uusi Venäjä on.
Satoja matkoja
Markku Kärkkäinen
» Syntynyt 1948.
» SDNL:n koulutussihteeri
1972?76, puheenjohtaja
1976?82.
Tutkailun aikaa
1990-luvun alkuvuodet olivat Suomi?Venäjäseuraksi nimensä muuttaneen seuran toiminnassa eräänlaista tutkailun aikaa.
. Keskustelua käytiin maan hallitusta myöten ja lähellä
oli, että kanta tarpeettomuuden puolesta olisi
voittanut.
. Se oli Neuvostoliitossa
pysähtyneisyyden loppuvaiheen aikaa.
Kauden katkaisi seuraavana vuonna Mihail Gorbat?ovin nousu valtaan.
. Käänne perestroikaan oli perinteisiin uriin tottuneelle ystävyysseuralle henkisesti mitä vaativin juttu.
Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991
johti seuraavaan mullistukseen suomalais-venäläisessä ystävyystoiminnassa. Kärkkäinen
sanookin saaneensa loppuelämäkseen eväitä
useista kymmenistä neuvotteluista, joita hän
puheenjohtajana kävi vastapuolen kollegan
Gennadi Janajevin kanssa.
. Se alkoi, kun hän
7-vuotiaana poikasena nousi Pieksämäen
maalaiskunnan Karjalan kylässä maakellarin katolle katsomaan ensimmäisen Sputnikin lentoa.
. Lähdettiin katsomaan mikä tämä uusi
Venäjä on, ja seuran toiminta oli parisen
vuotta lähinnä humanitäärisen avun toimittamista, luonnehtii Kärkkäinen.
Seuran toimesta vietiin tavaraa muun muassa Karjalaan ja Viipuriin. Hyvän esimerkin tarjoaa TUL:n
Suur-Helsingin piirissä virinnyt hanke.
Varauksia ovat tehneet jo muun muassa
kävelijä Antti Kempaksen tukijoukot.. ystävyystoimintaa hyvinkin
VIIMEISENÄ TEHTÄVÄNÄÄN ennen eläk-
keelle siirtymistään Suomi?Venäjä-seuran
projektipäällikön tehtävistä on Markku
Kärkkäinen vastannut matkatoimisto
VenäjänMatkojen ryhmämatkoista Moskovassa 10.?18. Näiden päivien koordinaattorina toimiminen oli monet vuodet minun keskeinen työsarkani. Sieltä ammensin ystävyystyössä sittemmin tarpeelliseksi osoittautunutta oppia siitä,
miten venäläisten kanssa pitää neuvotella.
Jos aikaa, jolloin pikkupoika-Markku seuraili Sputnikin lentoa luonnehti suojasää, niin
elettiin vuotta 1984, jolloin hän siirtyi SDNL:n
ja opintojen loppuunsaattamisen jälkeen työskentelemään SNS:aan. Olihan se
ollut seuran ominta aluetta sen koko historian ajan.
. Juri Gagarinin lento maapallon ympäri
muutaman vuoden päästä, kesällä 1961, on
seuraava lähtemätön muisto. Niistä menestyksekkäimpiin lukeutuu vuonna 1997 käynnistetty
Suomi-päivien ketju.
Suomi-päivät ovat olleet SVS:lle onnistuneeksi osoittautunut tapa jalkautua Venäjän
eri alueille.
. Onhan urheilu perimmältään nuo-
rison ja kansojen lähentämiseen pyrkivää toimintaa, vaikka sitä välillä saatetaan
tehdä verissäkin päin.
Tavallisesta urheilutapahtumaan järjestettävästä matkasta ystävyysseuran kisamatka poikkeaa siinä, että kisatapahtumien lisäksi turisteille tarjotaan nyt
mahdollisuus tutustua suuren naapurivaltion pääkaupungin monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Jopa ystävyysseuran
tarpeellisuus kyseenalaistettiin. Suomessa
käytiin tuolloin seuran järjestösihteerinä ja
-päällikkönä toimineen Kärkkäisen mukaan
kovaakin keskustelua. Työ oli henkilökohtaisesti mitä antoisinta. elokuuta pidettäviin yleisurheilun MM-kisoihin.
. Pääsin tutustumaan suuren maan eri
kolkkiin, kun päiviä on järjestetty muun muassa Komissa, Pietarissa, Kazanissa, NishniNovgorodissa, Jekaterinburgissa, Donin Rostovissa ja Samarassa.
MM-kisamatka . Ystävyysmies
Kärkkäinen
» Suhteet itänaapuriin ovat olleet avainasemassa
Markku Kärkkäisen molemmilla työurilla.
TEKSTI Hannu Hurme KUVA Jussi Joentausta
MARKKU KÄRKKÄINEN sanoo muistavansa hyvin, milloin alkoi seurata oloja ja kehitystä
itäisessä naapurimaassa. Kolmantena vaihtoehtona on tarjolla koko kisat
kattava paketti.
Kaikkiin paketteihin sisältyy junamatka, hotellimajoitus, kisaliput ja kuljetus
stadionille päivittäin.
URHEILUKILPAILUT OVAT uusi aluevaltaus ystävyysseuran toiminnassa, mutta
Kärkkäinen katsoo matkan yleisurheilun MM-kilpailuihin mahtuvan erinomaisesti ystävyysseuratoiminnan sapluunaan.
. Se oli optimismin kautta nuorenkin miehen elämässä, myös suhteessa Neuvostoliittoon, muistelee lähes 30 vuoden työuran suomalais-venäläisen ystävyystyön palveluksessa tehnyt Kärkkäinen. Päättivät kuitenkin, että tarvitaan, mutta
valtionapu putosi puolella yhdessä rysäyksessä. Ohjelmassa on halukkaille
tarjolla myös käynnit muun muassa Kremliin ja Tretjakovin galleriaan.
KÄRKKÄINEN LUPAA vielä, että osanotta-
jien toivomukset otetaan huomioon tutustumiskohteita valittaessa.
VenäjänMatkojen kisamatkojen järjestelyissä ovat mukana myös keihäänheittäjä Antti Ruuskasen ja pika-aituri Nooralotta Nezirin taustajoukot.
Ruuskasen valmentaja Aki Parviainen osallistuu ryhmämatkaan ja ryhmäläiset saavat häneltä keihäänheiton päivinä
asiantuntevaa kommentointia
Asekaupassakin on kyse keskenään vastakkaisista intresseistä . rauhan edistämisestä ja taloudellisista eduista.
Tällä hetkellä Suomi tukee suoraan ja välillisesti hallintoja, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta, syyllistyvät
ihmisoikeusloukkauksiin sekä ylläpitävät diktatuureja.
Suomesta on viety sotatarvikkeita muun muassa
Bahrainiin, Egyptiin, Syyriaan ja Saudi-Arabiaan. Suomi
on veromaksajien rahoilla tukenut Israelin sotilaallista
koneistoa. Puolustusministerin puoltaessa kauppaa
kaupoista jouduttiin äänestämään hallituksessa. Tappavan hyvä diili -kampanjan tarkoitus on herättää keskustelua Suomen harjoittamasta asekaupasta. On harvinaista, että asekauppapäätöksiä tehdään vastoin UM:n
suositusta, joka vastaa kauppojen arvioinnista ulko- ja
turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, kuten esimerkiksi kauppojen vaikutuksesta ihmisoikeuksien toteutumiseen. HS:n yhteenveto yli 93 000 nimen
aineistosta osoittaa niin kirkkaasti kuin tilastoilla osoittaa vain voi, että EK on eduskunnassa ylivoimaisesti eniten kuultu etujärjestö.
Tämä tilastollinen tosiasia on erittäin ongelmallinen.
Politiikan ytimessä on eri vaihtoehtojen ja keskenään ristiriitaisten intressien väliltä punnitseminen ja lopulta
päätöksen tekeminen, jossa pyritään mahdollisimman
oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Nämä päätökset on tulkittu olevan linjassa
Suomen kansainvälisten sitoumusten kanssa, mukaan
lukien EU:n säädökset aseviennistä. kampanjan, joka käsittelee politiikan aihealuetta, jossa puolueettomuutta
tosiasiassa ei myöskään ole. Suurin ongelma
EK:n ylikorostetussa asemassa on se, että sen edustajat
pääsevät esiintymään puolueettomina toimijoina. Tuontia ei taas säädellä juuri lainkaan.
Suomi tuo sotatuotteita israelilaisilta
aseyhtiöiltä, jotka
mainostavat aseitaan sillä, että niitä on
kokeiltu käytännössä.
Tällä hallituskaudella Suomi päätti myös myydä kranaatinheittimiä Saudi-Arabiaan vastoin ulkoministeriön suositusta. Viime kädessä kysymys on
hyvin perinteisestä poliittisesta eturistiriidasta. valaisevan yhteenve-
don niistä tahoista, jotka kutsutaan eduskuntaan valiokuntien kuultavaksi. Kolumni
olumni
Li Andersson
li@vasemmistonuoret.?
Eturistiriitapolitiikkaa
HELSINGIN SANOMAT julkaisi 28.4. Asekaupassa on kyse poliittisista päätöksistä ja ?liittoutumattoman. Käytännössä se tarkoittaa, että hallitus päätti
asettaa taloudellisen edun ihmisoikeuksien ja Suomen
ulkopoliittisen tavoitteiden edelle.
Tämän vuoksi olemassa oleviin säädöksiin tai uuteen
kansainvälistä asekauppaa säätelevään ATT-sopimukseen vetoaminen ei riitä. Pelkästään tutustumalla EK:n kannanottoihin verotus- ja
työmarkkinapolitiikasta käy selväksi, että EK ei edusta
?kaikkien suomalaisten etua?.
VASEMMISTONUORET ALOITTI 27.4. Vasemmistonuoret vaatii, että
Suomi lakkaa käymästä asekauppaa ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden sekä sotaa käyvien maiden kanssa
kokonaan. Suomen geopolitiikasta 2010-luvulla.
» EK ei edusta
?kaikkien
suomalaisten etua?.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
11
Jotain ainutkertaista olisi jäänyt
syntymättä ja kokematta.
Puiston paikalla olleille Fellmanin kartanon pellolle koottiin vuoden 1918 vappuna
noin 22 000 punavankia, joukossa myös kostoa pakoon lähteneitä naisia ja lapsia. Toivottavasti ei. Suurperformanssista muodostui voimakas yhteisöllinen tapahtuma, jonka myötä tuhannet paikalla olleet ihmiset eläytyivät voimakkaasti sisällissodan traagiseen loppunäytökseen.
Fellmaninpuistossa syntyi
» Useampi tuhat ihmistä
oli mukana tekemässä
kuvataiteilija Kaisa
Salmen performanssista
puhuttelevan ja ikimuistoisen
taideteoksen.
TEKSTI Jarkko Mänttäri
LAHDEN FELLMANINPUISTOSSA tungeksi sunnuntaina tuhatmäärin väkeä eri puolelta Suomea.
Vähintäänkin väkeä oli neljä-viisituhatta,
mutta suurempiakin arvioita esitettiin.
Paikalle saapuneet olivat varmaan tyytyväisiä, ettei taiteilija Salmi saanut lupaa alkuperäiselle teosidealleen, joka oli Mannerheimin patsaan peittäminen punaisilla neilikoilla. Tuhansia vankeja kuoli nälkään ja nopeasti levinneisiin tauteihin. En tiedä ampuiko hän ketään. Yllättävissäkin paikoissa törmään siihen, kun ihmiset puhuu, että isoisäni, tai isoisoisä on ollut vankileirillä tai
kuollut tässä sodassa. Noin vuosi sitten näin Englannissa taideperformanssin, jossa käytiin läpi kaivostyöläisten lakon aikaista poliisien kanssa sattunutta yhteenottoa. Eivät he olleet myöhemmin riidoissa näiden tapahtumien takia. Sovinnon sanoma
konkretisoitui kanssaihmisten halauksissa.
Kansalaissota
on Paavo
Arhinmäen
mukaan
edelleen hyvin
traumaattinen
asia.
Yhä traumaattinen asia
Performanssiin osallistui myös kulttuuri- ja
urheiluministeri Paavo Arhinmäki, joka kertoi aikaisemminkin nähneensä vastaavantyyppisiä tapahtumia.
. Hanna Brot-
12
heruksen suunnittelemiin liikkeisiin ja eläytyivät vahvasti vankileirille joutuneiden kokemuksiin ja tunnelmiin.
Isä ja isoisä eri puolilla
Tunteet nousivat pintaan, sillä paikalla oli paljon sellaisia, joiden lähisukulaisiakin oli joutunut kokemaan leirin kauheudet. Hän ei koskaan kertonut.
Ihamäen suvussa sovinto syntyi kuitenkin
sodan päätyttyä.
. Melkein
koko ikänsä Lahdessa asuneen Pirkko Ihamäen isä ja isoisä olivat sodassa eri puolilla.
. Jos ajatellaan, että kansalaissota lähti punaisten puolelta liikkeelle ihmisten kurjuudesta ja köyhyydestä, niin meidän on nyt huolehdittava kaikista ihmisistä. Tämä performanssi
oli todella hyvä idea, sillä eivät ihmiset yleensäkään enää kanna kaunaa toisilleen sodan tapahtumista.
Historiasta on Ihamäen mielestä syytä ottaa opiksi.
. Monilla tänne tulleilla on ollut sukulaisia tällä pellolla. Meillä on nytkin
osattomuutta ja syrjäytymistä hyvin paljon.. Se oli aika hieno.
Kansalaissota on Arhinmäen mukaan edelleen hyvin traumaattinen asia.
. Sitä ei ole vieläkään
pystytty käsittelemään loppuun saakka.
Historiasta on Arhinmäen mielestä syytä
ottaa opiksi niin, että kaikilla tavoilla väitetään yhteiskunnallisen tilanteen kärjistymistä
väkivaltaisuuksiksi.
. Siellä pellolle kerättiin yhteenotossa mukana olleita kaivosmiehiä ja
entisiä poliiseja. Puistoon kokoontuneet ihmiset lähtivät mukaan koreogra. Isäni taas oli valkoisten
puolella, koska hän oli rikkaan kartanon pehtori Sysmästä ja hänen isäntä oli ilmeisesti sanonut, että saat lähteä, jos et tule meidän puolelle. Siksi olenkin täällä. Kaikkiaan sodan vankileireillä
kuoli 11 652 punaista ja neljä valkoista.
Suurperformanssi teki matkan historiasta
nykypäivään. Isoisäni oli punaisten puolella, koska hän
oli köyhä torppari. Minusta tämän suuri
opetus on se, että asiat pitää ratkaista rauhanomaisesti eikä asein.
Esityksen aikana ihmiset pääsivät keskustelemaan vieressään olleiden, jopa täysin tunte-
mattomien ihmisten kanssa
Toivon todella, että viestini meni perille. Ihmiset ovat laiskistuneet, vaikka heitä
hakataan päähän. Opiskelija
Jaakko Turunen eli vahvasti mukana performanssissa.
. Taideteoksen yksi päämäärä ja tavoite oli
sovinto. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
JARKKO MÄNTTÄRI
?Kaikilla siinä sodassa oli sama
tavoite: elää, elää vapaana. Kun luin tästä, niin oli selvää, että haluan
mukaan. Tiedän kyllä, mitä tällä pellolla on tapahtunut.
Turunen ei usko, että sama voisi toistua.
. Olen hyvin liikuttunut ja todella onnellinen. Vaikken vielä tarkalleen tiedä, missä
määrin sukulaiseni osallistuivat tähän sotaan
niin tunnen, että veressäni on jotain sellaista,
joka minun täytyy myös itse saada kokea. Nämä
laulut ja koko tämä performanssi. Kaikki
onnistuivat uskomaan johonkin
yhteiseen, ja elämään yhdessä,
kuolemaan yksin, sillä jokainen
on uskossaan vahva, sokeaksi
ja tunnottomaksi panssaroitu.
Siinä sodassa tapettiin yksi prosentti
suomalaisista. Vasemmistolaisena koin sen hyvin tärkeäksi.
Turunen ei tunne omaa sukutaustaansa
niin tarkkaan, että tietäisi, oliko heitä aikoinaan mukana Lahden tapahtumissa.
. Tämä oli aivan mahtavaa. Toivon, että ihmiset aktivoituisivat vastustamaan eriarvoisuuden lisääntymistä, muttei heidän tietenkään tarvitse tappelemaan ruveta.
Yhteisöllisyys houkutti
Lahtelaiset Tuula Oinonen ja Pirjo Koskinen olivat ilmoittautuneet avustajiksi performanssiin.
. Lahti Vasemmalle ry:n puheenjohtaja Antti Holopainen kummeksui Lahden
taidemuseon linjausta, jonka mukaan performanssi on sataprosenttisesti puolueeton tapahtuma.
. Tosiaan niitä tunteita pääsi tässä kokemaan.
Koskista houkutti erityisesti tapahtuman
tarjoama yhteisöllinen kokemus.
. On vaikeaa näin vasemmistolaisena
mieltää Fellmanin pellon tapahtumaa sataprosenttisesti puolueettomaksi, kun sataprosenttisesti siellä vankina olleet olivat punaisia. Heistä kolme
neljäsosaa kuoli teloituksissa tai
nälkään ja tauteihin vankileireillä.?
Jaakko Turunen tuli tapahtumaan Joensuusta.
Lainaus performanssista
LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
Taiteilija Kaisa Salmi haluaa rakentaa sovintoa.
Punavankien kohtalo sai tuhannet ihmiset liikkeelle.
sykähdyttävä taideteos
Sen ongelman kanssa joudumme koko ajan
taistelemaan ja yritämme parantaa tilannetta.
Esityksen jälkeen ministeri kävi kiittämässä taiteilijaa hienosta esityksestä, jossa sai
olla osallisena.
Vasemmistolaiset valkopesuun?
Sodan traumaattisuus näkyi myös tapahtuman ennakkojulkisuudessa. Kaikki meni niin kuin oli suunniteltu ja
ihmiset lähtivät hyvin mukaan.
13. Tuli tunne,
että olisiko meidän vasemmistolaisten pitänyt suorittaa jonkunlainen valkopesu ennen
puistoon tuloa.
Jälkeenpäin Holopainenkin kiitteli järjestönsä puolesta taiteilija Salmea upeasta tapahtumasta.
Ihmiset ovat laiskistuneet
?Oli hienoa
olla mukana.
Vasemmistolaisena koin
sen hyvin
tärkeäksi.?
Jaakko Turunen
Joensuusta Lahteen oli saapunut ainakin kaksi pikkubussillista väkeä. Levottomuuksia voi syntyä,
jos joku väestönosa kokee, ettei heitä ollenkaan tarvita. Se tuli aika syvältä se tunne. Täällä oli sellainen hieno yhteishenki ja meininki. Suomalaisen työväenliikkeen traaginen
vaihe kulminoituu niin vahvasti näihin Fellmanin pellon ja Hennalan tapahtumiin, että
se koskettaa vielä meidän ikäisiä ja meitä nuorempiakin ihmisiä hyvin vahvasti. Ehkä siinä oli myös uteliaisuutta historiaan, kun aikoinaan tuli koulussa historia
luet tua vähän huonosti.
Oinonen uskoi kaikkien osallistujien päässeen ainakin piirun verran eläytymään ja kokemaan, miltä leirille aikoinaan joutuneista
ihmisistä on tuntunut.
Oinonen ja Koskinen eivät usko, että Suomessa jouduttaisiin vielä kokemaan vastaavaa.
Sen sijaan he pitävät mahdollisena, että esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa ihmiset nousevat barrikadeille ja syntyy väkivaltaisuuksia.
Sunnuntainen suurperformanssi kuvattiin
15 kameralla ja siitä koostetaan taide-elokuva.
Punavankimuistomerkin juurelta esitystä
seurannut ja johtanut kuvataiteilija Salmi
oli erittäin tyytyväinen tuhansien ihmisten
kanssa aikaansaamaansa teokseen.
. Olen
viime vuosina kiinnostunut sukututkimuksesta, ja sitä kautta omat juuret ovat tulleet tärkeiksi. Oli hienoa
olla mukana. Paikallislehdessä
nostateltiin kohua siitä, että vasemmisto
omii ja politisoi puolueettoman taidetapahtuman
Jokin merkittävä muutos on tapahtunut.
Onko se yllättävää?
. On selvää, että se oli hallituksen yhteinen
kannanotto, joka sovittiin hallituksen neuvotteluissa, ja demareilla oli sama huoli tulojakovaikutuksista kuin Arhinmäellä. Minusta se on ollut positiivinen asia. Tänä päivänä kaikki ovat varmaan sitä
mieltä, että osinkoverokeskustelu oli tarpeellinen. Ja sovittiinkin, että yritetään tehdä
enemmän yhdessä joissain asioissa, joissa politiikka menee yhteen, ja asioissa, joissa yhteisiä toiminnallisia intressejä, kuten sivistystoiminnassa, lehdissä tai arkistolaitoksessa ja
tämmöisissä.
Sitten molemmissa puolueissa vaihtui johto.
. On, jos vertaa vanhaan historiaa.
Hän toteaa, että tilannetta varmaan on helpottanut se, että kaksi vasemmistoliiton kansanedustajaa siirtyi eduskuntaryhmän ulkopuolelle pian kuuden puolueen hallituksen
synnyttyä.
. On tapahtunut selvästi joku kasvuprosessi, hän sanoo.
. Ulkopuolelle näkee sen, mitä julkisesti lausutaan.
Vasemmistopuolueet
yhteistyöhön
Heinäluoma
sanoo
yllättyneensä
siitä, että
vasemmistopuolueet ovat
taas yhdessä
hallituksessa.
Kuvassa Eero Heinäluoma nähdään siitä kulmasta, josta hän
puhemiehenä katsoo eduskunnan täysistuntosalia eli
puhemiehen korokkeelta.
Heinäluoma toteaa Heikki Saaren tuoreen
kirjankin käyvän läpi sitä, että hän on kasvanut vasemmistoyhteistyön perinteeseen.
. Tuli nuori sukupolvi, jonka todellisuus oli
tietenkin toinen kuin Korhosen ja minun sukupolven kokemus.
Ilman
ennusmerkkejä
Heinäluoma sanoo yllättyneensä siitä, että vasemmistopuolueet ovat taas yhdessä hallituksessa.. Välillä olen vähän ollut pahoillani siitä,
että vasemmistopuolueiden kyky keskinäiseen
yhteistoimintaan ei ole ollut sen suurempi kuin
on ollut viime vuosina, hän sanoo ja huomauttaa, ettei tässä puhu kahdesta viime vuodesta,
jotka on oltu yhdessä hallituksessa.
Heinäluoma kertoo SDP:n puheenjohtajana
järjestäneensä samaan aikaan vasemmistoliiton puheenjohtajana olleen Martti Korhosen kanssa muutamia tapaamisia, joissa he
kävivät yhteistyötä läpi.
. Mutta yhdessä vaiheessa Arhinmäkeä aika paljon syyllistettiin ja sanottiin, että hän on toiminut väärin. Olisiko ollut kovin vakuuttavaa teeskennellä,
14
että kaikki on kunnossa?
Demokraatti-lehdessä kirjoitettiin, että Arhinmäki varasti SDP:n varauman.
. Joukko rikkaita olisi rikastunut entisestään.
. Se on ollut ajattelussani nuoruusvuosista
lähtien. Mutta keskeistä oli, saiko asiasta keskustella julkisesti.
Sitä kai Arhinmäen toiminnassa on arvosteltu, Heinäluoma sanoo.
Kasvuprosessi
vasemmistoliitossa
Heinäluoma ihmettelee sitä, kuinka yhtenäisenä vasemmistoliitto on pysynyt Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa.
. Hän avasi
sen ongelman avoimesti, Heinäluoma
pohtii.
. Vasemmistoliittohan on ollut yhtenäisemmin
hallituksen takana kuin aikaisemmissa hallituksissa 1995 tai 70-luvulla ja 80-luvun
alussa. Minusta
voi kysyä perustellusti, että pelastiko Arhinmäki hallituksen ulostulollaan. Ja voi pohtia, oliko myös palvelus kansanvallalle, että asiasta voitiin julkisesti keskustella.
. Vaikka keskustelu oli kipeä, voi kysyä,
olisiko hallitus joutunut vielä hankalampaan
asemaan suhteessa sekä kansalaisiin että oppositioon, jos asiasta ei olisi keskusteltu. Siihen se varmaan liittyi, mutta eduskuntaryhmän ulkopuolelle sitä ei näe. Puhemies kysyy: Pelastiko
» Eduskunnan puhemies
näkee kasvuprosessin
vasemmistoliitossa.
TEKSTI Tuula Kärki KUVAT Jarmo Lintunen
EDUSKUNNAN PUHEMIEHEN Eero Heinäluoman
(sd.) mielestä voi vakavasti kysyä, pelastiko
kulttuuri-ja urheiluministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki hallituksen, kun hän nosti esiin päätöksen tulonjakovaikutukset osinkoverokeskustelussa hallituksen budjettiriihen jälkeen maaliskuun
lopulla
Usein sisältä päin ei näe, mihin median
mielenkiinto kohdistuu ja millä volyymilla,
puhemies sanoo.
Heikki Saaren tuoreessa kirjassa Eero Heinäluoma Tasavallan vahva mies (Minerva 2013)
Heinäluoma kertoo, kuinka hän vuonna 2008
pelkäsi SDP:n hajoavan liikehdintään, jossa
Tuomioja olisi ollut hajottamassa puoluetta.
Tuomioja on sanonut julkisuudessa, että käsitys on väärä.
. Pelko oli, että
muuten keskustelu jatkuu puoluekokouksen
jälkeen ja siihen liittyi pelko liikkeen hajoamisesta. Tämä liittyi varmaankin siihen kehitykseen, joka on
tapahtunut SAK:n vasemmistoryhmän ja vasemmistoliiton välillä.
Presidenttikirja
HEINÄLUOMA-KIRJAN julkistamistilaisuu-
dessa Eero Heinäluoma tokaisi, että
hänen seuraava kirjansa on Presidenttikirja.
. Kannattaisi tutkia, miten se tapahtui, hän sanoo.
Hän toteaa, että toki SDP:ssä oli vuoden
2011 eduskuntavaalien jälkeen, hallituksen
muodostamisen aikaan, ihmisiä, jotka näkivät tärkeäksi, että vasemmiston kokonaisvoima olisi mahdollisimman suuri hallituksessa.
. Ja pahaa pelkään, että tavallaan kehysriihen päätökset eivät tätä juttua tavoittaneet.
Eero Heinäluoman mielestä teollisuuden merkitys on painunut
liian alas politiikan asialistalla.
Heinäluoma kehottaa vasemmistopuolueita
kurkistamaan tulevaisuuteen.
. Kuvaan, miten minä sen koin ja olen siinä
hyvin rehellinen, Heinäluoma sanoo.
Tuolloin puolueen puheenjohtajana ollut
Heinäluoma päätyi luopumaan puheenjohtajuudesta, koska arvioi, että ei onnistu pitämään liikettä koossa. Vuonna 1995 oli synkkää.
?Kaikilla
teollisuuden
kolmella
tukijalalla on
yhtä aikaa
käynnissä
rakennemuutos.?
Teollisuus tunnustettava
Kirjassa Heinäluoma pohtii myös tämän päivän ongelmia, esimerkiksi sitä, että Perussuomalaiset ja sosialidemokraatit taistelevat samoista duunariäänistä. Minulla on siihen joitain vastauksia,
mutta jätän vastaamatta.
15. Runsaassa kymmenessä vuodessa meiltä
Enää pari miestä teollisuuden asialla
Henki oikea
Kirjassa oleva osuus vasemmistoliiton menosta vuoden 1995 hallitukseen on herättänyt
keskustelua mukana olleiden vasemmistoliittolaisten piirissä. Maassa on juuri valittu presidentti
ja minusta Niinistö on aloittanut työnsä
hyvin. Nyt pitäisi herätä miettimään, miten varmistamme sen, että täällä on teollista tuotantoa ja innovaatioita ja teollisuudella toimintaedellytykset ohi rakennemuutoksen, hän jatkaa.
. Hän arvelee, että siitä puhuttaisiin paljon enemmän, jos työnantajapuolella olisi jäljellä teollisuuden oma järjestö.
. Usein unohtuu, missä ympäristössä toimittiin. Takana oli vaalitappio,
josta käyty keskustelu ei ottanut laantuakseen.
. Arhinmäki hallituksen?
LEHTIKUVA
. Kritiikkiä on synnyttänyt
kirjassa haastatellun silloisen puoluesihteerin Matti Viialainen osuus, jossa hän antaa
ymmärtää järjestäneensä asian ja jopa luvanneensa puoluejohtaja Claes Anderssonille
ministerin paikan. Hän sanoo, että kysymys on kuitenkin paljon suurempi kuin se,
ketä duunarit äänestävät.
. Varsinainen juttuhan oli se, että ayliikkeessä ajateltiin voimakkaasti, että tarvitaan sateenkaarihallitus, ja on tärkeää,
että siinä on mukana koko vasemmisto. Ei ole objektiivista totuutta, mutta on eri näkökulmia ja sisäistä ajatusmaailmaa.
kysymyksiin kirjoitettiin Saariselällä Veikkauksen majalla ?laajemmassa porukassa?,
jossa oli mukana myös Heinäluoma.
. Se oli kommentti siihen, että kun
poliitikko tekee kirjan, sitä pidetään aina
vaalikirjana. Saariselkä-insidentti on kirjan tirkistysosastoa. Yksi ihminen ottaa vastuun vaalituloksesta,
jonka jälkeen siitä päästään irti. Asian täytyisi näkyä politiikan linjanvedoissa niin, että ollaan valmiit
puolustamaan teollisuuden toimintaedellytyksiä, hän sanoo.
Heinäluoman mielestä teollisuuden merkitys on painunut liian alas politiikan asialistalla. Niin
SAK:laisissa liitoissa kuin SAK:ssa sekä demarit että vasemmistoliittolaiset työskentelivät samaan suuntaan. Se oli palvelus historiankirjoitukselle. Hän on selvästi ilmoittanut jatkavansa edellisien presidenttien perusulkopolitiikan linjaa, puhemies
arvioi.
. Se oli henkilökohtainen tunne. Hänen ulkopoliittista linjaustaan
on helppo tukea. Voiko Suomessa olla hyvinvointia ilman
vahvaa teollisuutta. Ajattelin, että puhumalla
seuraavasta kirjasta lopetan sen keskustelun tämän kirjan osalta, Heinäluoma
sanoo.
. Se korostui, koska SDP oli kakkospuolue
hallitusneuvotteluissa. Viialaisen mukaan vasemmistoliiton vastaukset hallitustunnustelijan
on hävinnyt yli satatuhatta teollisuuden työpaikkaa ja kaikilla teollisuuden kolmella tukijalalla on yhtä aikaa käynnissä rakennemuutos.
Metsäteollisuudessa siitä kertovat esimerkiksi Stora Enson tuoreimmat supistamispäätökset, it-puolella ollaan yhä Nokian pienemmistä seuranneessa myllerryksessä ja lisäksi
konepajapuoli ja telakat ovat vaikeuksissa.
Hän toteaa, että vaikka maahan syntyy
peliteollisuutta, musiikkibisnestä ja muuta
uutta luovaa, sitä ei kehity niin paljon ja niin
nopeasti, että vanhan teollisuuden voitaisiin
antaa kuihtua pois.
. Koin, että luopuminen oli keino lopettaa
se. Se ei ollut ehdokkaaksi ilmoittautuminen.
noo,
Heinäluoma sanoo,
ntettei pohdi presidenthdoltiehdokkuuden mahdollisuutta.
. Ajattelin, että jos lähtee mukaan kirjaprojektiin, on parempi, että avaa jotain. Verotulojen alentumisen kautta se iskee koko hyvinvointisektoriin ja johtaa palvelujen heikentymiseen.
. Luulen, että puolueet
ryhtyvät miettimään asiaa, kun 2015
eduskuntavaalit pidetty.
Hän pitää suomalaista perinnettä
hullunkurisena.
. Nyt sen puolesta puhuvat enää lähinnä
Metalliliiton Riku Aalto ja Pron Antti Rinne,
kaksi ammattiliittomiestä, Heinäluoma toteaa.
Lisäksi Heinäluomasta olisi aiheellista kysyä, miksi äänestäjät protestoivat juuri Perussuomalaisten kautta.
. Asia ei ole mitenkään ajankohtainen. Joten
en näe,
että president tikeskusteluun olisi aineksia
nyt tai lähiaikoina. Minulle oli iloinen yllätys, että oikeastaan vastoin mitään erityisiä ennusmerkkejä
vasemmistoliitto ja demarit löysivät itsensä
samasta hallituksesta. Mutta
enhän minä siinä sano, että näin se oli.
Heinäluoma toteaa julkisuushässäkän jälkeen miettineensä, etteivätkö politiikassa
mukana olevat voi avata tunteitaan enempää
kuin mitä virallinen totuus sallii.
. Ammattiyhdistysliike
ei ehkä ollut niin tärkeässä asemassa kuin
1995 hallituksen muodostamisessa. Meillä on Kekkosen ajan perinne,
jossa kaikki presidenttiin liittyvät risahdukset ovat valtaisia uutisia.
Heinäluoma halusi puhua tunteista
EDUSKUNNAN PUHEMIES Eero Heinäluoma (sd.)
ei arvannut, että hänestä tehdyn kirjan julkisuus keskittyisi kirjan huomioihin puoluetoverista, ulkoministeri Erkki Tuomiojasta
(sd.).
. Kyse on teollisuuden kansantaloudellisesta merkityksestä ja siitä, että jos meillä ei
ole enää vientituloja, niin kohta meillä ei ole
myöskään kestävää tuontia. Tämä kysymys on kipeästi vasemmiston
edessä. Tapahtumien kuvaus
hallituksen muodostamisesta on sen hengen
osalta oikea, Heinäluoma sanoo ja toteaa, että
takana oli ajatus toimivan työmarkkinayhteyden rakentamisesta.
Heinäluoma muistuttaa siitä, ettei sateenkaarihallituksen syntyminen ollut itsestäänselvyys ennen vaaleja eikä vaalien jälkeen.
Ei se onnistu
. On paljon uutuuksia, jotka eivät lyö läpi, mutta niitä harva myöhemmin enää muistaa, sanoo uutuuksien vastustamisesta väitellyt akatemiatutkija Kati Mikkola.
» Vanha kansa tiesi, että
vanhassa vara parempi eikä
hurrannut kaikille insinööriherrojen luomille uusille
kotkotuksille.
TEKSTI Juha Drufva KUVA Jarmo Lintunen
KRISTILLISYYTEEN taipuvainen Jääsken Taa-
vetti oli ensimmäistä kertaa junan nähtyään
todennut: ?Katsokaa nyt, miten sielun viholli-
16
nen kulettaa jo kokonaisia taloja perässään ja
talot ovat täynnä ihmisiä.?
Eräät ukot olivat nähneet iltahämärässä
herran ajavan polkupyörällä ja kertoivat, että
piru vei miestä ja mitä enemmän mies potki
vastaan, sitä kovemmin se vei.
Puhelimen alkuaikoina ?telehvoonista?
liikkui huhu, jonka mukaan puhelinlankaa
myöten kulkee salama, joka on ulkomailla
tappanut paljon ihmisiä.
Tutkijatohtori Kati Mikkolaa kiehtoo kansanomainen suhtautuminen erilaisiin uutuuksiin. Neljä vuotta sitten hän käsitteli väitöskirjassaan Tulevaisuutta vastaan (SKS) uutuuksien vastustamista ja miten ihmiset pahoittivat
Jos ei ole
Facebookissa,
ei välttämättä
tarvitse
olla sen
vastustaja.
niistä mielensä.Tutkimus pohjautuu SKS:n
1 444-sivuiseen Uudet elämänmuodot -aineistoon. Se taas perustuu Kansantieto-lehdessä
vuonna 1939 julkaistuun kyselyyn ?Miten
kansa vastaanotti uudet elämänmuodot??
Maisteri Esko Aaltosen laatima kysely
koski vaatetuksen lisäksi viljelystapoja, rakennustapaa, kouluja, sanomalehtiä, maallisia kirjoja, iltamia ja arpajaisia, rahaa ja pankkeja, sosiaalisten ryhmien välisiä suhteita
sekä puolue-elämää.
Eri puolilta Suomea saapui 84 vastausta,
joista kolmasosa oli naisilta. Aineiston vanhimmat vastaajat olivat syntyneet 1850-luvulla ja nuorimmat 1920-luvulla.
Apulannoissa-
. Millaiselta kansanperinne näyttäytyy
tämän aineiston perusteella?
. Jos vain toteutuneet asiat otetaan
huomioon, kulttuurisesta todellisuudesta jää
aina puolet huomioimatta, varjoon ja unohdukseen.
. Aikalaistodellisuus on kuitenkin aina
toisenlainen kuin myöhemmät arviot, jotka
tehdään ?voittajien. He kysyivät aiheellisesti,
missä kulkee raja, missä kansanrunous muuttuu kollektiiviseksi.
Mikkolan yksi tutkimuskohteista, 1870-luvulla syntynyt heinäveteläinen kiertelevä työmies Vilho Itkonen oli vakaumukseltaan sosialisti ja teoso?.
Hän katsoi kansanperinteellä olevan myös
käytännön arvo sen historiallisen arvon lisäksi. Mikä lähietäisyydeltä
näyttää valinnalta, kauempaa katsottuna se
saattaa näyttää vastustamiselta.
Yleisen mielipiteen nimissä yritetään usein
?myydä. jotakin sellaista, jota ihmisten mielissä ei aidosti vielä ole olemassa. Perheen toimeentuloon
liittyi riskejä, kun syksyllä parhaaseen sadonkorjuuaikaan lapset istutettiin joutilaina koulunpenkille.
Modernin kansakunnan rakentamisesta
käytiin kovaa kädenvääntöä. ksua ja
vääjäämätöntä ei pidä vastustaa.
Mikkolaa eivät nopeatempoisuus ja pikavoittojen tavoittelu tutkijan työssä kiinnosta,
koska niihin sisältyy aina vauhtisokeuden
vaara. Ajallisen etäisyyden päästä
vastustus saattaa näyttää koomiselta, vaikka
arjen keskellä joudumme tekemään valintoja
puolesta ja vastaan jatkuvasti.
Koneiden
tulo aiheutti
epäluuloa,
koska niiden
pelättiin
vähentävän
ihmistyövoiman
tarvetta.
Menneisyyden moniäänisyys
Työmies Vilho Itkonen
Alavudella kiertävä konekauppias kauppasi Vetämäjärven vanhalle emännälle pyykinvääntökonetta, johon emäntä totesi:
?Mulla on tarpeeksi pyykinvääntökoneita.?
Hänellä oli kuusi tytärtä.
Maatalousvaltaisessa 1800?1900-luvun
Suomessa koneiden tulo aiheutti epäluuloa,
koska niiden pelättiin vähentävän ihmistyövoiman tarvetta. Kansakoululaitoshan ei tavallisesti
merkinnyt säätykiertoa eikä nousua sosiaalisessa hierarkiassa. Sitä ennen auringon mukaan määritelty aikaero oli esimerkiksi Joensuun ja Turun välillä 45 minuuttia.
Mikkolan mukaan uutuuksien vastustus
oli arjen olot huomioon ottaen usein järkevää
ja rationaalista. Ainoa hänestä säilynyt valokuva
on pidätyskuva santarmilaitokselta.
Mikkola myöntää olevansa kiinnostunut
SKS:n roskakoreista.
. kuitenkaan
kin nähtiin herrojen keino narrata ?sontajussilta. Tutkijana hän voi olla hieman sivussa
kvartaalikiireestä.
. Samalla se
on myös kontrollin väline.
Parhaillaan tekeillä oleva Mikkolan tutkimus käsittelee varhaisia, itseoppineita kansanperinteen kerääjiä, jotka haastoivat SKS:n
näkemykset keräämisen arvoisesta perinteestä. On paljon uutuuksia, jotka eivät lyö läpi,
mutta niitä harva myöhemmin enää muistaa.
Esimerkiksi maallisen kirjatiedon vastustaminen ei ole enää vetovoimaista, se taistelu on
käyty. Kiistaa käytiin esimerkiksi siitä, onko
aito kansanrunous mahdollisimman vanhaa
ja kollektiivista. rahat.
Vanhan hämäläisemännän mielestä maalliset kirjat olivat haista paskan -kirjoja. Siinä mielessä itseoppineet kerääjät olivat aikaansa edellä, että he
olivat kiinnostuneita oman aikansa kansanihmisten luovuudesta. Kuuntelin lukiolaisena ystävättäreni
kanssa Himasen esitelmää, ja olimme vakaasti sitä mieltä, että tosi hieno idea, mutta ei
tule toteutumaan.
Mitä nykyajan uutuuksia itse vastustat?
. Kolme neljännestä kansasta
ei kuulunut aatelistoon, papistoon, porvaristoon tai talonpoikiin. Kyllähän nykyperinnekin
ajan oloon vanhenee. Nopeassa junassa on osattava katsoa
kauas nähdäkseen maisemia. He
palauttavat menneisyyden moniäänisyyden
eläväksi. Lähelle katsoessa ei näe mitään, kuten ei uutisvirrassakaan. SKS:aan lähetettiin satojen itseoppineiden perinteen kerääjien toimesta paljon sellaista, mitä sivistyneistö ei välttämättä halunnut. Arjen rationalismin nimissä vakuutellaan, että . Perinteiseen elämänmenoon verrattuna moderni elämä oli
elämistä kellon alla tehtaineen ja kouluineen.
Rautatie standardoi aikataulut. Tai mikä on periaatteellista vastustamista ja mitkä taas arkisia valintoja.
Jos ei ole Facebookissa, ei välttämättä tarvitse olla sen vastustaja. Tutkimuksessa on oltava aikaa myös
ajattelun harhapoluille.
. Heillä oli henkensä pitimikseen vain työvoimansa.
Kaustisilla puima-, niitto- ja haravakoneet eivät miellyttäneet irtolaisväestöä, koska
?ne lopetti heiltä työansion.. eli voittaneiden innovaatioiden ehdoilla.
. Itkonen haastoi virallisen käsityksen,
jonka mukaan kansanperinteen arvo oli arkistossa eikä arjessa.
Itkonen keräsi sotkamolaisen Heikki Meriläisen tapaan taikaperinnettä sekä kirjoitti
satojen sivujen pohdintoja omasta elämänkatsomuksestaan.
. Muuten menneisyydestä muodostuu
yksipuolinen ja -oikoinen kuva.
17. Esimerkiksi kännykkä on enemmän kuin
pelkkä kone tai väline, koska siihen sisältyy
paljon sosiaalisia ulottuvuuksia. Niiden lukeminen oli synnillistä ja turmelusta aiheuttavaa, koska ne eivät sisältäneet Jumalan sanaa.
Missä asioissa, näkemyksissä ja tulkinnoissa rahvaan ja kansanvalistushenkisen sivistyneistön näkemyserot menivät eniten ristiin. Erimielisyyksiä oli aika monessa asiassa,
kuten kuilu sivistyneistön ihanteiden ja rahvaan arjen välillä esimerkiksi kansakoululaitoksessa. Hän kuoli Tampereella
vankileirillä 1918. Vastarannankiiskiä ei pidä unohtaa. Mitä seurauksia tulkinta- ja näkemyseroilla on ollut?
. Poliittisesti hän oli Matti Kurikan leirissä. Menneiden todellisuuksien ymmärtämisessä olen halunnut tuoda esiin hävinneiden
historian. On mielenkiintoista, miten esimerkiksi
Itkonen hahmottaa ajan suuria aatteita ja
oman aikansa kulttuurista todellisuutta suhteessa omaan elämäntilanteeseensa.
Kati Mikkola
» Syntynyt 1977 Lahdessa.
» Uskontotieteen väitöskirja
Tulevaisuutta vastaan (SKS
2009 ) käsitteli uutuuksien
vastustusta 1800-luvun
lopun ja 1900-luvun alun
Suomessa.
» Mukana Suomen Akatemian vuosina 2011?14 rahoittamassa, dosentti Anna
Kuisminin johtamassa tutkimushankkeessa Matala katse luokkiin, ideologioihin ja
kirjoittamisen käytäntöihin.
» Toiminut uskonnon,
elämänkatsomustiedon,
filosofian ja psykologian
opettajana lukiossa.
» Kirjoittaa oppikirjoja ja
osallistuu aktiivisesti
katsomusaineiden
opetuksen kehittämiseen.
» Tekeillä oleva tutkimus
käsittelee varhaisia, itseoppineita kansanperinteen
kerääjiä.
» Asuu Lahdessa.
Pekka Himanen piti Lahdessa 1990-luvun
alussa maailmoja syleilevän esitelmän internetin tulevaisuuden mahdollisuuksista, maailmanlaajuisesta ilmaisesta tietoverkosta.
. Saavatko tulevat sukupolvet edes pirstaleita sieluni hehkusta, hän kysyi ja arvioi, että
omana aikanaan kukaan ei suostu julkaisemaan hänen pohdintojaan, siksi SKS:n arkisto
oli hänen kirjoituksilleen oikea paikka, jotta
ne säilyisivät jälkipolvien tutkittaviksi.
Itkonen kirjoitteli Tampereella kriittisiä arkkiveisuja papeista, lakimiehistä ja poliiseista
nimimerkillä Mooses. Vaikea keksiä, mitä vastustaa henkilökohtaisesti
Vaikkapa Susijahdin metaforat
metsästäjistä punaisine siimalippuineen ovat ymmärrettävästi yltäneet
neuvostomaassa huimiin merkityksiin.
Jarkko Lahdelle sopivat karummat jutut, kuten Myrskykellot ja konsertin nimikkobiisi Totuus ja Valhe,
joka omistettiin 2006 murhatun
Anna Politkovskajan muistolle.
Kiureli Sammallahti viihtyi ensin
» Vysotski
määritteli
venäläisyyden
uudestaan.
tiukasti hanurin varressa, mutta käydessään tulkitsemaan Laulaja ja mikrofoni -tarinaa jälki karheudessaan oli
sitten huippua.
Vysotski-iltaa markkinoidaan
Martti Suosalon naamataululla. Suomalaisviisikosta kaikki laulavat, vuorollaan ja
yhdessä, ja hyvin painokkaasti.
Kahdestakymmenestä laulusta
Valtteri Bruun tulkitsee kaksi venäjäksi, muut esitetään suomennoksina. Harvakseltaan keikkaileva
Totuus ja Valhe onkin koko lailla ilahduttava ensemble, kypsää musiikkiteatteria. Musiikki on ollut minulle
aina henkilökohtaisen tason lisäksi
hyvin sosiaalinen juttu. Pääsolistiksi hän astui kolmessa laulussa, joista suorapuheinen
neuvostotilitys Leningradin piiritys
nousi aivan konsertin kärkeen.
Vysotskin kompromissitonta taidetta ei ole liian tiuhaan tarjottu suomalaisille. Hän tulkitsee jazzia väkevästi artikuloiden eikä hänen luova
ilmaisunsa rajoitu pelkästään soittimen hallintaan?, palkintolautakunta toteaa perusteluissaan.
Palkinto annetaan tunnustuksena parhaasta vuoden aikana
tapahtuneesta taiteellisesta läpimurrosta.
. Sen parissa
on ollut hienoa kohdata ihmisiä ja
tehdä yhdessä musiikkia.
Fredriksson on perustanut
ystäviensä basisti Eero Tikkasen
ja rumpali Eeti Niemisen kanssa
suositun ja palkitun Mopo-trion.
Siinä Fredriksson antaa vahvan
näytön puupuhaltimien taitavana
hallitsijana ja persoonallisena muusikkona.
Suomalaisen näyttelijä- ja muusikkoryhmän Vysotski-iltaa voi hyvin kutsua kulttuuriteoksi.
Lauluja ilman kompromisseja
» Vladimir Vysotskin
Siskotuulikki Toijonen
lauluista syntyi korkeatasoinen valikoima.
LAAJEMMIN Linda Fredrikssonista:
www.kansanuutiset.fi
Vysotski (1938?1980) ilmensi venäläistä
arkkityyppiä. Soittimina ovat vain kitara, harmonikka ja
viulu, ja mainiosti riittää . Tasapainoinen, itsetuntoinen tavallisuus mahdollistaa hyvän elämän
paremmin kuin pätemisen ja huipulle kiipimisen pakko. On
kuitenkin hienoinen yllätys, miten
tiiviisti hän pysyttelee vain yhtenä
ryhmästä. Valtteri Bruun,
laulu, kitara.. 1985).
?Monipuolisesti lahjakas ja teknisesti suvereeni Fredriksson
tekee uraauurtavaa työtä ottamalla haltuun perinteisesti maskuliinisena soittimena pidetyn saksofonin. Kiureli Sammallahti,
laulu, harmonikka. Juuri venäjäksi Bruun vakuuttaa Ystävän laulun kovankirkkaalla
versiolla, joka lähenee Vysotskia
enemmän kuin suomeksi levytettyjä. Uskon, että se sitä kautta
myös herättää kuulijoissa tuntemuksia. Vysotski määritteli venäläisyyden uudestaan ja vei johtoaseman Jevgeni Jevtu?enkolta,
joka epämuodollisena siperialaisjätkänä oli 1960-luvun alussa syrjäyttänyt runouden pukumiehet.
Vysotskilla ei ollut sellaista virallista statusta, johon Jevtu?enko nousi
ja myös mieltyi, mutta hän sai valtuutuksen ja suosion suoraan kansalta.
Neuvostomaassa yhtäkään levyä julkaisematta Vysotskista tuli suurin
kaikista ja hänen hautajaispäivänään
Taganka-aukio Moskovassa täyttyi
äärimmilleen kukista ja surevista ihmisistä.
Suomalaisen näyttelijä- ja muusikkoryhmän Vysotski-iltaa voi hyvin kutsua kulttuuriteoksi. Haluan ilmentää soitollani
tunnetilaa ja kokea soittamani
musiikin. Martti Suosalo, laulu.
Nora Raikamo, laulu, viulu. Vladimir Vysotskin
lauluja vapunpäivänä Savoyteatterissa. Professori emeritus Kari Uusikylä, Kodin Kuvalehti 9/2013
Kritiikin
kannukset Linda
Fredrikssonille
Musiikki
SUOMEN ARVOSTELIJAIN liitto myönsi
Kritiikin Kannukset -palkinnon saksofonisti Linda Fredrikssonille
(s. Sen oivalsi myös täysi salillinen kuulijoita.
Veli-Pekka Leppänen
TOTUUS JA VALHE. B
JUSSI JOENTAUSTA
kulttuuri
Aitoja huippuyksilöitä on äärimmäisen vähän. Jarkko
Lahti, laulu. Ei näyttelijätähti, ei solisti
jota bändi säestää, vain yksi kollektiivista. Kursailematonta ja
ronskia, suoruudessaan ehdottoman
totuudellista. ei VysotsRUNOILIJA-TRUBADUURI VLADIMIR
?Mopon menestyksen
takana on ystävyyttä
ja suuri määrä työtä.
Olemme treenanneet
paljon.?
Linda Fredriksson
LEHTIKUVA
18
kiakaan säestänyt kuin hänen oma
epävireinen kitaransa. Arja Saijonmaahan tulkitsee
hyvin Junnu Vainion sinänsä moitteettoman sanoituksen, joka jää silti
alkuperäistä tunnelmaa ja paranoiaa
paitsi.
Laulajana yllättää Nora Raikamo.
Taipuisalla äänellään hän venyy Lyyrisen laulun tunnelmista Susijahdin
tappomeininkiin ja ironiseen Runoilijaan
Kylkiäisenä tuli Jari Tervon Jarrusukka, jota ei ostamalla saanutkaan.
Jarrusukka on pitkä novelli tai lyhyt romaani, eikä
osoittaudu pöhkömmäksi sekään. Päähenkilö
kiluokkaisemman kielen.
masentavan yksipuolista poliittista
on Rouge, laulajatar, joka jouHurman . Ei hän mitään arvattavia ratoja
etene, muttei liioin pyri itsetarkoituksellisesti hätkähdyttämään aivan joka käänteellä. Puhujana on myös teatteritaiteen tohtori Timo Kallinen. Viihteellinen kirja on,
vajaat.
taisiin. Kirjakauppaliitto. sinänsä hyvä
agendaa, toisin kuin eräissä muissa
kotimaisen kirjallisuutuu keskelle rikoksia ja
den tutkijan . Kaunis
joissa.
t
o
tavan
1920-luvun
laulajatar selvittää
Mahdollisesti Hurmalla on edesd
ie
t
Hur man
sään Kaari Utrion uraa muistuttava
rikoksen ja pismaalaamiseen,
ta
tää sivussa miesvaan myös runtulevaisuus, sillä suhteellisen hyvä
histor ias
o
saita
lisäopintoja
ten päät pyörälle.
esikoinen
antaa toiveita vielä paremlk
e
ovat m
historiasta tarvitJuonen ratkaisu
masta jatkosta. Ei pöhkömpi tarjous. Kuin
radioasema joka ei aivan pysy
taajuudella.
Kirjailijan suolana ovat nytkin yleishavainnot, hitaat ja
pikaisemmat. Esiintymispaikkoja ovat muun muassa
Kansallismuseo, Musiikkitalo ja
Rautatientorin metroasema.
Kierros päättyy 300 laulajan yhteisesitykseen Kampin keskuksen Narinkkatorilla klo 15.30.
Ohjelmistossa on ainakin Nuoruustango.
Jo kello 15 Narinkkatorilla soitetaan ja lauletaan pelimannisäveliä kaustislaisten johdolla.
Pääkonsertissa Musiikkitalossa 4. Pääosin kertomus toki rullaa komediana,
sopivasti nyrjähtäneiden ajatusten ja tilanteiden ketjuna. Päätoimittajina toimivat muun muassa Kalevi
Seilonen, Matti Rossi ja Anssi Sinnemäki.
Nykyään lehteä kustantaa helsin-
kiläinen Domirola Oy. Lehden arvostelupalvelussa kirjallisuuden ammattilaiset
laativat lähetetyistä teksteistä kirjalliset palautteet. Ei 1920-luvun kalliolaisissa pikkurikollispiireissä puhuttu teennäistä Suomi-elokuvien
kieltä, vaan Stadin slangia. 30 liuskaan asti hinta on 73 euroa. toukokuuta kuorot jalkautuvat ydinkeskustaan.
Kuorot kiertävät Helsingin kulttuurikohteissa ja kahviloissa. Edellisen kerran vastaava tapahtuma on ollut Helsingissä vuonna 1982.
Tapahtuman järjestelyistä
vastaa Sibelius-lukio. Runoja lausuu Tapani
Kinnunen.
Lisäksi Kulttuurivihkot on kiertueella Tampereella ja Turussa, jossa
järjestetään keskustelutilaisuuksia.
Palautetta ammattilaisilta
Kulttuurivihkot on myös perustanut kirjoittamisen harrastajille uu-
den mahdollisuuden saada teksteistään palautetta. Daniela Fogelholm esittää Aulikki Oksasen lauluja. Se saavutti
laajan levikin ja vaikutusvaltaisen
aseman tuon ajan vasemmistolaisissa kulttuuripiireissä. Tapahtuma
Musiikkilukiopäivien pääkonsertti pidetään Musiikkitalossa lauantaina.
levittäytyy eri kaupunginosiin
seitsemään yleisötilaisuuteen.
Perjantaina 3. klo 19?23.30. toukokuuta esiintyy yli
100 soittajaa ja yli 300 laulajaa. KU
Kirjat
LEHTIKUVA/KIMMO MÄNTYLÄ
Jari Tervo
Pieni Jeesus-tarina
Kirjat
Dekkari 1920-luvun Helsingistä
tevuudellaan ja lyyrisyydellään kespaattista luettavaa. Esimerkiksi tiedot poliisiorganisaatiosta
ovat hataria, eikä hän näytä tuntevan
poliisin käskyvaltasuhteita.
Romaanin heikoin kohta on kuitenkin dialogi. Palautteiden on tarkoitus auttaa kirjoittajia tekstiensä
työstämisessä.
Palvelussa arvioidaan kaunokirjallisten lajityyppien lisäksi sarjakuvia, tietokirjallisuuden alaan kuuluvia käsikirjoituksia sekä journalistisia tekstejä.
Arvioijina ovat kirjailijat Tuuve
Aro, Jyrki Heikkinen (joka on myös
sarjakuvataiteilija), Saara Henriksson, Laura Gustafsson, Olli Hyvärinen, Mari Koski, Hanna-Riikka
Kuisma, Markku Soikkeli, Anni Sumari ja Taija Tuominen sekä Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn.
Palvelu on maksullinen. Juhlapuhujaksi on
lupautunut ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Niin gimis
on Stadi ja siksi tää toivomus snadi.
Suosittelisin Hurmalle kotiläksyksi vaikkapa muutamia Georg
Malmsténin, Jussi Raittisen ja
Hannu Nurmion kappaleita, joissa
Kieltolain Helsingistä esiteltiin valokuvia Suomenlinnan merimuseossa vuonna 2003.
stadin slangin kauneus ylittää luonNINA HURMAN esikoisromaani sijoittuu
KIRJAN JA RUUSUN päivänä 23.4. JARMO LINTUNEN
VALTAKUNNALLISET Musiikkilukio-
päivät kokoavat Helsinkiin noin
500 opiskelijaa yhdeksästä musiikkilukiosta. Ennen muuta historiafriikki, kenraalinleski Signe Lindsten on äkkiarvaamaton hahmo.
Vauvaepisodin myötä esiin kuoriutuu syventäviä
seikkoja päähenkilöistä, dosentista ja hänen komisariovaimostaan. Musiikkia esittävät
lisäksi Iida Umpikuja, Leevi Launis
ja Väinö Grön. Kirjan kuvaa
1920-lukua pääosin suhteellisen hyvin, mutta huomaa, että Hurman tiedot historiasta ovat melko vajaat. Eritoten Helsingin
Itäkeskuksen kulmilta ja monikulttuurisesta koulumiljööstä hän heittelee piristäviä
kuvia.
Tervoa monissa töissään rasittanut yllätysten pakko
näyttäisi väistyneen. sai kirjakaupoista ilmaisen sisäänheittokirjan, kun osti kirjallisuutta vähintään
kympillä. Samoin ovat henkilönimet arkipäiväistyneet ajoista, jolloin naisen piti olla
vähintään joku Råsamunda Pirhonen ja miehen Vladimir
Tatti.
Tämän pienen Jeesus-tarinan lukee pian . Sen päätoimittaja on Elias Krohn.
Kulttuurivihkojen 40-vuotisjuhla
järjestetään Ravintola Pianossa (Rauhankatu 15, Helsinki) perjantaina
17.5. 118 sivua.
19. Tosin tieon yllättävä ja tamutta sellaisenaan raikas ja juoni yldostan, että kaupahtumat liittyvät
lättää lukijan.
nokirjallisuus on . kiikastaa vain siitä, mistä löytää
Jeesus-rooliin uusi tulkitsija kuumeilevan vauvan tilalle.
Juonta enemmälti paljastamatta sanottakoon, että
juttu tukeutuu (tragi)koomisille hetkille, sukkeluuksille ja
muutamille itsenäisille sivuhenkilöille. kkirjan kuvaamana
tiota, eikä varsinaista
ajankohtana lähellä olAleksi Ahtola
faktoihin perustuvaa hisleeseen traagiseen sisällissotaan.
toriantutkimusta.
NINA HURMA: Yönpunainen höyhen.
Valmistelen historian väitöskirjaa
Hurman esikoisteos on silti symGummerus 2013.
PEKKA PAJUVIRTA
Helsingin yliopistossa maailmansotien väliseen aikaan liittyen, ja siksi
jotkut ajankuvaan liittyvät seikat
kiinnittävät huomioni. Eräin kohdin se ihan
koskettaa ja koskee.
» Rento
kuvaus
vakavikosta.
Veli-Pekka Leppänen
JARI TERVO: Jarrusukka. KU
Kulttuurivihkot aloitti arvostelupalvelun
» 40 vuotta täyttävältä lehdeltä saa nyt
palautetta omasta
tekstistä.
RIIPPUMATON YLEISVASEMMISTOLAINEN
kulttuuri- ja mielipidelehti Kulttuurivihkot täyttää 40 vuotta.
Kulttuurivihkot perustettiin
vuonna 1973 niin sanottujen taistolaisten johtaman Kulttuurityöntekijäin Liiton äänitorveksi. Mukavaa lukea
historiallinen romaani, jossa ei ole
1920-luvun Helsinkiin. kouerotiikkaa pursuavia
suomalaissa historiallisissa nykykirlutus ei riitä uskottapahtumia. Käsillä on rento
kuvaus vakavikosta, kulttuurihistorian dosentista, jonka
ideat sijaisopettajana menevät pakonomaisen puolelle.
Hänen ajatuksiaan kahlitsee Jeesus-lapsen seimikuvaelman teko joulujuhliin . mikä ei tarkoita tekstin tyhjänpäiväisyyttä
Tämän johdosta käsikirjan tekijät halusivat ryhtyä toimiin terminologian vakiinnuttamiseksi.
Käsikirjan työstämisen motiivi oli
käsikirjoittajille myös se, että alan
tutkijoina he ovat todenneet miten
paljon vääriä käsityksiä Amerikan alkuperäiskansoista on vallalla. Sitä on usein verrattu
suomalaiseen kylpyyn, ihan aiheellisesti ovat monet tukijat todenneet
kantanaan.
Hikoilukylpy on kulttuuriperinne,
» Lakotaintiaaneilla
hikoilukylpy
on uskonnollinen
toimitus.
OSALLE TERMEISTÄ
Käsikirjan kanteen
on valittu Akseli
Gallen-Kallelan
maalaus Intiaani
(Päällikkö Clear
Water) vuodelta
1924.
jota on esiintynyt Amerikan alkuperäiskansojen parissa keski- ja itäistä
eskimoaluetta lukuun ottamatta.
Hikoilukylvystä löytyy kaksi päätyyppiä. Usein hikoilukylpy on myös parantumisrituaali.
Hikoilumaja oli yleisimmin puunvesoista muodostettu, puunkuorella
tai eläinten nahoilla katettu kehikko.
Hannu Hurme
RANI-HENRIK ANDERSSON, RIKU
HÄMÄLÄINEN, SAARA KEKKI:
Intiaanikulttuurien käsikirja.
Gaudeamus 2013. Miia
alkaa epäillä samassa koulussa
työskentelevän veljensä olleen
jossain erityisessä suhteessa
kadonneeseen.
TEOS PURSUAA epäuskatta-
vuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia. Mukana on myös
kulttuurihistoriaan, sodankäyntiin ja
nykyajan intiaanikulttuureihin liittyvää termistöä.
Kirjassa kerrotaan muun muassa, miten intiaanit parkitsivat nahat mokkasiineihinsa, miten yleinen
palstoituslaki vaikutti intiaanien elämään ja miten Amerikan intiaaniliike
on edistänyt intiaanien asemaa.
Intiaanikäsitteistöstä osa on niin
vakiintunut, että aivan kaikille kirjaan otetuille termeille ei ole väkisin ryhdytty keksimään suomenkielistä vastinetta. ja 1900-lukujen vaihteessa.. K. Niiden syntymiseen on
turha pohtia syitä.
Epäjohdonmukaisuuksien
listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Ne koskevat Miian ?rikostutkimusta?, hänen toimintaansa
erityisopettajana.
Mauttomimmillaan teos
on henkilökuvauksissaan. Kirjalla
halutaan oikoa myös niitä.
KIRJAAN ON koottu muun muassa uskontoihin ja materiaaliseen kulttuuriin, politiikkaan ja organisaatioihin
liittyviä termejä. Siihen on koottu valikoima sielunelämältään toinen toistaan
oudompia yksilöitä. Uuden kirjailijanimen J. Toivottavasti taso nousee,
jos sarjaa todella ollaan jatkamassa.
Mikäkö mättää?
Surkeus alkaa juonesta. JOHANSSON: Laura. Tehtävä olisi mahdoton.
Intiaanikansoja on Yhdysvalloissa
566 ja Kanadassa yli 600, ja kielien
kirjo on laaja.
on riittänyt lyhyt selitys, osasta on kirjoitettu tarkempi analyysi. Tammi
2013. Toinen perustuu majassa palavaan tuleen, toinen höyrykylpyyn,
jossa vettä kaadetaan kiville, jotka on
kuumennettu majan ulkopuolella.
Lakota-intiaaneilla hikoilukylpy
on uskonnollinen toimitus, ja se liittyy nimenomaan ihmisen henkeen.
Vaikka kylvyn jälkeen peseydytäänkin, ei hikoilukylvyn merkitys ole
fyysisessä puhdistautumisessa, vaan
se on nimenomaan rituaalisen puhdistautumisen keino.
Pohjoisen alueen intiaanikansan
metsästäjä kävi hikoilumajassa ennen
karhumetsään lähtöä. Kirjat
Ammattilaisryhmän
rimanalitus
LAURA ON avaus kirjasarjalle,
kertoo ihmissuhdetrilleriksi
mainostetun kirjan kustantaja.
Avaus on vaatimaton.
Pettymys se on varsinkin, kun ennakkomainonta
antaa syyn odottaa jotain hohdokasta. K. Kuvaavaan esimerkkiin törmätään jo Miian
veljeensä kohdistamassa epäilyssä. Ensimmäisenä täällä toiminutta intiaanitutkijana voidaan pitää kasvitieteilijä, tutkimusmatkailija Pehr Kalmia. Omalla tavallaan tätä
työtä rajoitti myös suomen kielioppi
sijamuotoineen.
Kääntämättä ovat jääneet alalla
vakiintuneen aseman saaneet ja intiaanien kieliin perustuvat termit, esimerkkinä powwow tai esimerkiksi
ranskankieliset termit, kuten capote.
Käsikirja ei tekijöidensä mukaan
ole kattava. Ihmissuhteet ovat enemmän tai vähemmän vinksallaan.
Tarinankerronnan ammattilaiset ovat lähteneet liikkeelle todella rennolla otteella.
Rentoudessa ei välttämättä
ole mitään vikaa, mutta metsään mennään, kun uupumaan
jää ihmisluonnon paheilla mässäilyn alle jäävä uskottavuus.
Sitä on oltava mukana edes
siteeksi, kun ei olla tekemässä
science fictionia.
Hannu Hurme
J. Se
on lähtökohdaltaan mitä tavanomaisin. 221 sivua.
20
Intiaaneilla oli kahdenlaisia saunoja
» Tutkijakolmikon
kokoama käsikirja
selvittää yli 200 intiaanikulttuurin käsitettä.
olleen aina kiinnostusta intiaaneja, ja myös Amerikan alkuperäiskansoja kohtaan.
Kiinnostus juontaa kaukaa vuosisatojen takaa. Hän matkusteli
1700-luvulla Pohjois-Amerikassa ja
kirjoitti matkakertomuksissaan kuvauksia intiaanien tavoista.
Ensimmäisen suomenkielisen kirjan, Punainen kansa, kirjoitti Aleksander Gripenberg 1800. Siinä hän esitteli intiaanien tapoja ja historiaa. 203 sivua.
GALLEN-KALLELA MUSEO. Johanssonin sanotaan olevan nimimerkki, jonka
takana työskentelee joukko
tarinankerronnan ammattilaisia. Koulutyttö katoaa.
Tapahtumaa alkaa tutkia tämän
koulussa opettajana aloittanut
entinen poliisi, Miia Pohjavirta.
Hän on joutunut jättämään
poliisin työt liiallisen someaktiivisuutensa vuoksi (sinänsä
mielenkiintoinen syy), muuta
eipä malta olla sekaantumatta
katoamistapaukseen. Tarkemmin on selvitetty muun muassa intiaanien hikoilukylpy. Varsinainen
akateeminen tutkimusperinne juontaa 1980-luvulle, jolloin nykyinen Yhdysvaltain tutkimuksen professori
Markku Henriksson julkaisi intiaaneihin liittyvän väitöskirjansa.
Akateemisten tutkimusten lisäksi
täällä julkaistaan nykyään intiaaniaiheista artikkeleita ja internetissä käydään keskusteluja.
Nyt julkaistun Intiaanikulttuurien
käsikirjan tekijät perustelevat yli kaksisataa intiaanikulttuureihin liittyvää termiä käsittelevän kirjan tekemistä tarpeella suomenkielisen terminologian jäsentämiseen, tarpeella
luoda selkeyttä ja ja järjestelmällisyyttä intiaani- ja Pohjois-Amerikan
alkuperäiskansoja koskevaan käsitteistöön ja terminologiaan.
SUOMESSA TIEDETÄÄN
TARVE ON heidän mukaansa noussut
erilaisten intiaanikulttuureja esittelevien näyttelyjen, alan suomankielisen kirjallisuuden ja intiaanien kirjoittamien romaanien suomennustoiminnan lisääntymisen johdosta
Terminologia on ollut kirjavaa.
Erilaisia termejä käytetään hyvinkin
villisti, eikä aina ymmärretä niiden
kulttuurista kontekstia