Hinta 3,50 ?
1-003251-141
1
www.kansanuutiset.fi
Viikko 1
Perjantaina 3.1.2014
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Vuoden henkilö
Edward Snowden paljasti
verkkourkinnan s.32
Kansan Uutiset yhteistyöhön Guardianin kanssa 4
09 7596 0232
PUHELIN
TOIMITUSJOHTAJA
ALUETOIMITUKSET
Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0380
2
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43
46 Ristikko, shakki, tietokilpailu
47 Pääkirjoitus
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200
71000.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
faksi: 09 7596 0319
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat
mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai
ilmoitustrafiikista.
TILAUSHINNAT
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
TOIMITUS
JAKELUHÄIRIÖT
avoinna ma?pe 9.00?18.00
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
144 ?
170 ?
6 kk
75 ?
92 ?
3 kk
40 ?
52 ?
1 kk
15 ?
20 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013
Kannen kuva: All Over Press. sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kansan Uutiset, Viikkolehti 3.1.?9.1.2014
Kulttuuri s.20
C
Keskustelu s.30
D
Ulkomaat s.32
E
LEHTIKUVA/ FREDERICK FLORIN
A
Vapaa-aika s.42
F
Pelit s.44
3
Ensimmäinen sana
4
KU ja Guardian yhteistyöhön
5
Anne Huotarin kolumni
6
Vasemmistoliitto hallituksessa
9
Viitasen Vieno
10 Finanssikapitalismin kriisi
12 Viikkolehti mukana töissä
14 6+1 järkevää rakenneuudistusta
16 Eläkeuudistuksen rakennuspalikat
19 Paavo Arhinmäki
10
A
20 Kulttuurivuosi 2013
JARMO LINTUNEN
B
22 Tapahtui tuhat vuotta sitten
24 Blogi: Öisinajattelija
25 Blogi: Kaasuputki
26 Jukka Mallisen essee
28 Vuoden 2013 parhaat elokuvat
30 Joona Mielosen avaama
sosialismi-keskustelu
C
20
B
32 Vuoden henkilö: Edward Snowden
D
34 NSA jäi kiinni vakoilusta jo 1990-luvulla
36 Arkistosta: Ukrainan pelurit
38 Katumuotia Ghanassa
LOTTA PELTONEN
41 Pintaa syvemmältä: Peik Johansson
42 Talvisia ruokaohjeita
E
44 Veikkaustiimin topit ja flopit
F
38
D
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0254
Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25,
Pekka Helminen 0500 807 995
Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14,
02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi
09 759 601
JULKAISIJA
VERKKOSIVUT
www.kansanuutiset.fi
SÄHKÖPOSTI
toimitus@kansanuutiset.fi
LEVIKKI
10 000
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
Jouko Joentausta p
Nyt alkava yhteistyö vahvistaa
asemaamme ajan hermolla olevana,
aktiivisena ja arvostettuna laatulehtenä, sanoo Virtaintorppa.
Guardian ja sen toimittajat ovat saaneet lukuisia journalismipalkintoja.
Viimeksi Guardian on herättänyt
suurta huomiota ryhdyttyään kesäkuusta lähtien julkaisemaan Edward
Snowdenin paljastuksia verkkourkinnasta sekä Yhdysvaltain NSA- ja
Britannian GCHQ-tiedustelupalvelusta.
Guardian raportoi ensimmäisenä
suurena kansainvälisenä lehtenä esimerkiksi niistä orjatyön kaltaisista
olosuhteista, joissa jalkapallon vuoden 2022 maailmanmestaruuskisoja
rakennetaan Qatarissa.
» Suomenkielinen
näköala
brittiläiseen
laatujournalismiin.
Tällaisista aiheista Andrews mainitsee esimerkkeinä WikiLeaksin
sekä puhelinhakkerointiin liittyneen
skandaalin.
The Guardian ilmestyy kuutena
päivänä viikossa. Guardianin nettisivuja www.theguardian.com päivitetään jatkuvasti.
Brittiläiseen tapaan sunnuntaina
ilmestyy erillinen sisarlehti, joka
Guardianilla on The Observer.
. Se on ollut
osa Guardian-konsernia vuodesta
1993 alkaen.
Guardian-lehti on viime vuosina
tuottanut taloudellista tappiota. Osaltaan tätä selittää se, että legendaarinen C.P. Se
on kuitenkin pystynyt pitämään tasonsa yllä konsernin tuottoisien osien
ansiosta.
Poliittisesti Guardian on sitoutumaton. Guardianin jutut monipuolistavat entisestään jo nytkin laadukkaan ulkomaan osastomme
antia.
KANSAN UUTISET
Monesti palkittu lehti
Kansan Uutiset Oy:n toimitusjohtaja
Pirjo Virtaintorppa sanoo, että Guardian tunnetaan yhteiskunnallisesti
4
valveutuneena mediana, ihan niin
kuin Kansan Uutisetkin.
. ALL OVER PRESS
A
The Guardianin toimitalo Lontoossa. Kuva on otettu viime elokuussa.
Viikkolehti yhteistyöhön Guardianin kanssa
» Viikkolehti ryhtyy
säännöllisesti julkaisemaan maineikkaan
brittilehden The
Guardianin aineistoa.
Oy on tehnyt sopimuksen uutispalveluyhteistyöstä
Guardian News & Media -kustantamon kanssa.
Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että ensi viikosta lähtien julkaisemme jokaisessa Viikkolehdessä yhden jutun, jonka olemme valinneet ja
suomentaneet The Guardian -lehden
World News -osiosta.
Yhteistyö ei tarkoita minkäänlaista poliittista kannanottoa kummankaan osalta.
Kansan Uutisten päätoimittaja
Jouko Joentausta toteaa, että uuden
aluevaltauksen myötä Viikkolehti haluaa tarjota lukijoilleen suomenkielisen näköalan parhaan luokan brittiläiseen laatujournalismiin.
. Vuonna 1964 lehti muutti
Lontooseen.
Lehden omistajuus säätiöitiin
vuonna 1936, mikä on taannut sille
journalistisen itsenäisyyden.
Sunnuntailehti The Observer
on vielä vanhempi. Olemme myös kansainvälisesti
tunnettuja siitä, että olemme ensimmäisinä julkaisseet juttuja haastavista uutisaiheista, jotka paljastavat yhteiskunnallisia ja poliittisia
epäoikeudenmukaisuuksia, ja joihin
muut uutisvälineet ovat toisinaan olleet haluttomia tarttumaan.
Guardian-lehden perustivat manchesterilaiset puuvillakauppiaat
vuonna 1821. Se olikin vuoteen 1959
saakka nimeltään The Manchester
Guardian. Se on mittausten mukaan kolmanneksi luetuin englanninkielinen verkkolehti maailmassa.
Guardianilla on 83 miljoonaa nettikäyntiä kuukaudesssa, joista uniikkikävijöitä on 42 miljoonaa.
Guardian ryhtyi vuonna 2011 julkaisemaan digitaalista painosta Yhdysvalloissa ja tänä vuonna Australiassa. Maailman tapahtumien taustoittaminen on yksi lähtökohdistamme. Sen toimituksellista linjaa luonnehditaan usein ?keskiviivan vasemmalla puolella olevaksi?,
mutta lehden palstoilla julkaistaan
näkemyksiä laajakirjoisesti.
Netissä jättiläinen
Maailman tunnettujen laatulehtien
levikit ovat usein suomalaisesta näkökulmasta hämmästyttävän pienet.
Niinpä Guardianin levikkikin on vain
199 000 kappaletta.
Sen sijaan netissä Guardian on
jättiläinen. Nykyään lehden nettilukijoista
yli kaksi kolmasosaa on Britannian
ulkopuolelta.
Nykyinen päätoimittaja Alan
Rusbridger on vasta kymmenes
päätoimittaja Guardianin lähes
200-vuotisen historian aikana. Scott oli päätoimittajana yli
puoli vuosisataa (1872?1929).
Arto Huovinen
arto.huovinen@kansanuutiset.?. The Guardiania pidetään maailman johtavana vapaamielisenä äänenä ja The New York Timesin tavoin
olemme hyvin vaikutusvaltaisia
kulttuurin, kommenttien, analyysin ja taiteen aloilla, sanoo Guardian
News & Median sisältömyynnin johtaja Mary Andrews.
. Odotamme innolla, että saavutamme Suomessa uutta lukijakuntaa
teidän lehtenne kautta, sanoo Mary
Andrews.
. Suomi on jännittävä kansainvälinen toimija, jolla on dynaaminen ja
kehittynyt mediasektori, ja olemme
innoissamme tullessamme osaksi
sitä.
Lähes 200-vuotias
Innostuneesti Suomeen
. Aloittaessaan
vuonna 1791 se oli maailman ensimmäinen sunnuntailehti
Yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle 1 170
euroa kuukaudessa.
Pienituloisen väestön osuus koko
väestöstä oli 11,9 prosenttia vuonna
VUONNA 2012
2012. KU
LEHTIKUVA/ VIENA KYTÖJOKI
Anne Huotari
anneh.huotari@gmail.com
Presidenttipeliä
KAIKKI MUU on jo nähty, mutta ei sitä, miten käy tasaval-
lan presidentti Niinistöltä rock´n` roll.
Hän ottaa kantaa kaikkiin asioihin, pällistelee lähes
joka uutislähetyksessä ja muuttaa näin presidentti-instituutiota jokamiehen duuniksi aiemmasta valtiomiesmäisestä pönötysvirasta.
Hän viritti nuorison syrjäytymisestä markkinointikampanjan, jolla herrasväki voi prassailla välittävänsä
nuorista lahjoittamalla muutaman kympin. 1990-luvun puolivälistä
jatkunut pitkän ajan nousutrendi on
siis pysähtynyt ja kääntynyt laskuun.
Pienituloisiksi luokiteltujen henkilöiden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden olivat
alle 60 prosenttia kansallisesta keskitulosta.
Pienituloisuusraja oli 13 990 euroa
vuodessa vuonna 2012. Pienituloisiin kotitalouksiin
477 500 pitkittyneesti pienituloista
kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus
henkilöä. Vaikkapa
hän, joka heittää pahimmat läpät maahanmuuttajista. Vuotta aikaisemmin määrä
ikäluokastaan oli 9,4 prosenttia
vuonna 2012, edellisenä vuonna 11,1.
oli 11 800 henkilöä suurempi. Edeltävien
viiden vuoden aikana pienituloisten
lukumäärä pysytteli noin 700 000:ssa
vuosittain. Suomalaiseen demokratiaan
ei kuulu enää yhden miehen
show niin kuin presidentti
Kekkosen aikaan, vaikka sitä
muutamat vasemmistolaisetkin vielä haikailevat.
Voisin kuvitella, että
tänä populismin aikakautena
presidentiksi voi nousta
kuka vaan ilman poliittista
vastuuntuntoa. Vastaavana aikana helposti tai hyvin helposti -vastausten
osuus kasvoi 19 prosentista 24 prosenttiin.
Nuoret ja vanhat
pienituloisimpia
Pitkittyneesti
pienituloisia 477 500
Pienituloisuus väheni toissa vuonna
Henkilön katsotaan olevan pitkitkaikissa ikäluokissa, lukuun ottatyneesti pienituloinen silloin, kun
matta 25?34 -vuotiaita, joihän on kuulunut pienituloiseen asuntokuntaan tiden pienituloisuus pysyi
ennallaan.
lastovuoden lisäksi
kolmen edellisvuoVuodesta 2005
Pienitulo
den aikana vähiner it y isest i
65
isuusraja oli 1
tään kaksi kervuotta täyttänei3 990
taa. Tai
hän, joka myy loppuun kaksi stadionkeikkaa alta aikayksikön täysin ristiriitaisilla viesteillään: nousin vaikeuksien
kautta voittoon ja nyt kilistelen musiikkivideoilla avoautoon nojaten shamppanjalaseja ja luon naisesta käyttöesinekuvaa. Se oli kuitenkin vain temppu siirtää Suomea taas askeleen hyvinvointivaltiosta hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa hyvän
mielen voi ostaa pinnallisilla kampanjoilla samaan aikaan,
kun Niinistön oma puolue ajaa perusrakenteiden purkamista.
TÄHÄN SAUMAAN Vasemmistonuorten itsenäisyyspäivän
aikoihin heittämä ajatus presidentti-instituution lopettamisesta oli pirteä esitys.
Suomen kansa ja kokoomuksen äänitorvena toimiva
media vaikeni tämän radikaalin avauksen lähes tyystin. Entä hän, joka on valittu vuoden suosituimmaksi tv-esiintyjäksi siksi, että hän tekee pähkähulluja
temppuja henkensä uhalla. Sitä edellisenä vuonna se oli
13,2 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 1989 jälkeen se oli 13,9 prosenttia
vuonna 2008.
Pienituloisuusasteen lasku edellisvuodesta vuonna 2012 kuvaa tuloerojen kaventumista myös pienituloisesta päästä: tulonjaon kokonaistilaston mukaan suurituloisimpien
tulot pienenivät ja pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat
vuonna 2012
Kysyttäessä, riittävätkö kotitalouden tulot tavanomaisiin menoihin,
aikaisempaa harvemmalla pienituloisella kotitaloudella oli vaikeuksia
saada tulot riittämään. Nyt sotia voi seurata livenä televisiosta ja pelata
netissä ja siirtyä halutessaan selaamaan 120 muuta
kanavaa, tulisiko sieltä jotain mielenkiintoisempaa?
Kiitos Vasemmistonuoret keskustelun avauksesta!
Entistä harvemmalla on suuria vaikeuksia saada tulot riittämään tavanomaisiin menoihin.
Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu.
5. Asuntokunta
den pienituloieuroa v u
odessa
on
pienituloisuusaste on piev uonna 2
nen silloin kun
nentynyt. Tässäpä tulevia presidenttiehdokkaita aikakaudella, jossa politiikka
on peestä ja ihmisten aivot täyttää tv-moska.
» Suomalaiseen
demokratiaan
ei kuulu enää
yhden miehen
show.
KAUKANA MUISTOISSA ovat ajat, jolloin kansa tuli rauhankulkueisiin kaduille vapauttaakseen toisella puolella maailmaa poliittisena vankina istuneen Nelson Mandelan. Ja lapsiyleisö vanhempineen hurraa tulevalle
presidentille, on se niiiin ihana.
Tai hän, jolle on jo 15-vuotiaana rakennettu levyyhtiön toimesta mahtava fanituskoneisto lehtineen ja
koruineen. Vuonna 2003
noin 22 prosenttia heistä arvioi tulojensa riittävän vaikeuksin tai suurin
vaikeuksin, vuonna 2012 osuus oli 17
prosenttia. Kutsu itsenäisyyspäivän juhliin tuli jo, ehkä myöhemmin illan isännäksi. K
Kolumni
Pienituloisia 70 000 vähemmän
» 1990-luvun puolivälistä jatkunut pienituloisten määrän
lisääntyminen kääntyi
laskuun vuonna 2012.
Pienituloisia henkilöitä
oli edelleen 635 000.
tuloerot kääntyivät laskuun ja myös pienituloisten määrä
väheni selvästi, kertoi Tilastokeskus
joulun alla.
Pienituloisia henkilöitä oli toissa
vuonna 635 000, mikä oli 70 000 vähemmän kuin aiemmin. Sel012.
asuntokunnan ekvimmin väheni 75
vivalentti tulo on
vuotta täyttäneiden
pienituloisuus.
pienempi kuin 60 proPienituloisuus on kuisenttia koko väestön metenkin edelleen yleisintä 75
diaanitulosta.
Tulonjaon kokonaistilaston muvuotta täyttäneillä ja alle 25-vuotikaan Suomessa oli vuonna 2012 noin
ailla. Eikö juuri nyt olisi aika käydä keskustelua siitä,
mikä arvo tämän päivän Suomessa on presidentillä, jolla
ei oikeasti ole mitään valtaa?
Onneksi ei ole, sillä olisi ihan järkyttävää, että yhdellä
ihmisellä olisi paljon valtaa, eikä häntä voisi mitenkään
erottaa virastaan kuuteen vuoteen, vaikka hän tekisi
miten älyttömiä päätöksiä. Miksi
Vasemmistoliitossa pidettiin erityisen tärkeänä korottaa kaikkia etuisuuksia
heti hallituskauden alussa, koska ne
kasvavat vuosittain hintojen nousun
mukana.
Työttömän perusturvaa korotettiin 120 eurolla kuukaudessa ja asumistukirajoja nostettiin 120 eurolla
kuukaudessa. Lisäksi torjuttiin tasamaksuna kerättävä mediamaksu ja korvattiin se progressiivisella Yle-verolla.
Tuloeroja pienentää myös suurituloisten verotuksen kiristys. Osinkoverotusta korotetaan ensi vuodelle. Näissä on kyse isoista rahoista,
ensimmäisessä yli miljardin euron
menetyksestä, jälkimmäisessä 830
miljoonan tuotosta.
Perusturvaa
Hyvää on myös työttömän perusturvan korotus hallituksen ensimmäisessä budjetissa 120 eurolla. Se merkitsee jopa lähes 700 euron korotusta.
Työttömyysturvaan ja asumistukeen
tulee suojaosuudet, jotta voi ottaa
työtä vastaan menettämättä välittömästi tukia.
Lääkkeiden maksukattoa alennettiin 50 eurolla.
Sen sijaan lapsilisän indeksikorotukset jätettiin tekemättä 2013 ja
lääkkeiden alempaa erityiskorvausta
ja peruskorvausta alennettiin 7 prosenttia. Myös matkakulujen sairausvakuutuskorvausten omavastuu nostettiin 14 euroon.
Julkisissa palveluissa tekemistä
Vanhuspalvelulaki on säädetty,
mutta kuntauudistus sekä sosiaalija terveyspalveluiden uudistus eivät
ole edenneet toivotulla tavalla. Jos
tulos sen suhteen ei ole riittävä, asiaan palataan kevään kehysriihessä.
Lisäksi pääomatuloveroa on nostettu, erityisen paljon yli 40 000 euron pääomatuloista, ja yli 100 000 euron vuosipalkkatuloista otetaan niin
sanottu solidaarisuusvero. Myös yli
45 000 euron eläkkeistä maksetaan
solidaarisuusveroa.
Isoista perinnöistä ja lahjoista
maksetaan entistä enemmän veroa.
Vasemmistoliitto pitää hyvänä
myös sitä, että verotuottoja on kerätty myös nostamalla haittaveroja.
Näin on käynyt makeis-, tupakka-,
alkoholi- ja sähköverolle, joista kertyy euroja yhteensä 520 miljoonaa
euroa.
Lisäksi pankit laitetaan verolle ja
yritysten korkovähennyksellä tapahtuvaa veronkiertoa ulkomaille estetään, samoin veronkiertoa ketjutuksilla, SVOP-rahastoilla ja osuuskunnilla.
Lisäksi uusi Windfall-vero päästökaupan ansiottomille voitoille tuottaa
50 miljoonaa euroa.
Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen
nimellä tehdyn sijoittamisen sääntöjä
on tiukennettu.
Tuloveroja on nostettu 400 miljoonalla jäädyttämällä ansiotasotarkistukset.
Asuntokaupan varainsiirtovero
nousi ja laajeni velkaosuuteen, asuntolainojen korkovähennystä on pienennetty ja kiinteistöveron tuottoa
kunnille kasvatetaan.
Puolueen tavoitteiden vastaisena
pidetään ennen muuta yhteisöveron alennusta ja arvonlisäveron korotusta. Pienistä puroista ja isoista
» Kun vasemmistoliitto on ollut hallituksessa
vajaat kolme vuotta, on aika katsoa, mitä on
saatu.
hallitusneuvotteluissa
vasemmistoliiton keskeinen kriteeri
hallitukseen osallistumiselle oli se,
että tuloerot pienenevät.
Nyt puolue laskee, että näin käy.
Listaa kommentoivat ohessa vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen, professori Heikki Patomäki ja
ministeri Paavo Arhinmäen erityisavustaja Jussi Saramo.
KESÄN 2011
Tuloeroja pienentämässä
Ensinnäkin kaikkien pienituloisten
saamaa perusvähennystä on korotettu. Toimeentulotukea nos-
» Hyvää
on myös
työttömän
perusturvan
korotus
hallituksen
ensimmäisessä
budjetissa
120 eurolla.
tettiin 25 eurolla kuukaudessa, toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosaa korotettiin 65 eurolla kuukaudessa.
Työmarkkinatuen tarveharkinta
puolison tuloista poistettiin. Toiseksi pieni- ja keskituloisille
työntekijöille suunnattua työtulovähennystä on korotettu. Lisäksi kuntien rahoituspohja on kaventunut, sillä vaikka kuntien valtiolta saaman rahamäärän lasketaan kasvaneen, on valtionosuuksien
kasvu jäänyt kustannusten nousua
LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA
Peruskoulun ryhmäkokoja on pienennetty, koulujen välisiin eroihin puututtu ja nuorten yhteiskuntatakuulla saatu lisää resursseja etsivään nuorisotyöhön ja työpajoille.
6
LISTA
tai epäonnistua. Kataisen hallituksen ohjelmassa luvattiin paluuta
kasvu-uralle ja työttömyyden alenevan viiteen prosenttiin. Maakuntakirjastoja vähennetään vuonna
2016.
Kuntien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia väljennetään vuodesta
2015 alkaen.
Mukana on myös joukko selkeitä
hallinnollisia järkevöittämistoimia.
Esimerkiksi vähennetään terveydenhuollossa laadittavia lääkärintodistuksia ja -lausuntoja. Vasemmistossa vedotaan usein sijoittajavastuun käsitteeseen ja Suomen saamiin vakuuksiin, vaikka suurin osa tukipaketeista on mennyt rahoitussektorille,
vakuudet ovat onneton yhdistelmä
nationalismia ja spekulaatiota rahoitusmarkkinoilla, ja tavallisten
ihmisten ja pienyritysten säästöjä on
rokotettu merkittävästi sijoittajavastuun nimissä.
Tukemalla Merkelin ja komission
linjaa Kataisen hallitus on siis paitsi
ajanut alasajoja, leikkauksia, palkanalennuksia ja yksityistämisiä ympäri Eurooppaa niin myös edesauttanut kokonaiskysynnän laskua Euroopassa ja maailmalla. Tällä on ollut ja
tulee olemaan suoria negatiivisia vaikutuksia Suomen omaan talouskehitykseen.
»
Tuula Kärki
7. Vasemmisto on vaatinut, että pankkien omistajien pelastaminen veronmaksajien rahoilla
loppuu.
Vasemmistoliiton hallitusryhmässä nähdäänkin, että Suomen
linja on muuttunut istuvan hallituksen aikana: Yhtään tukipakettia
ei ole tehty ilman sijoittajavastuuta.
Esimerkiksi Espanjassa vain kansallistetut pankit saivat tukea. Merkittävää osaa jyrkemmin
uusliberalisoivasta politiikasta ollaan sälyttämässä seuraavan hallituksen niskoille. Yhteisöveron alennus korvataan kunnille
täysimääräisesti valtion varoista ja jäteveron tuotto ohjataan kunnille.
Peruskoulun ryhmäkokoja on pienennetty, koulujen välisiin eroihin
puututtu ja nuorten yhteiskuntatakuulla saatu lisää resursseja etsivään
nuorisotyöhön ja työpajoille.
Vanhuspalvelulain toteuttamiseen kunnat saavat lisärahoitusta,
mutta se ei ei kata koko tarvetta.
Huonoa kuntien kannalta on se,
että valtionosuuksien kasvua on leikattu ja työmarkkinatuki siirretty niiden vastuulle.
Lisäksi aikuisten oppisopimuskoulutus vähenee ja toisen asteen
ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakouluilta leikataan.
Myös yliopistoindeksi jäädytettiin
vuodeksi 2013 ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014.
Sijoittajat vastuuseen
Yksi vasemmistossa puhuttanut asia
on eurokriisi. 1,2 miljardia euroa kuntien menoja pienentävässä paketissa
erityisesti vanhusten hoivaan suunniteltu painotus kotona asumiseen
epäilyttää monia.
Paketissa karsitaan myös subjektiivista päivähoito-oikeutta ja
edellytetään, että työtön ottaa työpaikan vastaan yli 80 kilometrin
päässä kotoa. Näiden välillä
tuntuu vallitsevan epäsuhta.
. Astetta parempi arviointitapa
on sellainen, jossa edes yritetään
hahmottaa näiden rahamääräisten
asioiden suhteita ja kokonaisuutta.
Monet yksittäiset parannukset ovat
tuoneet helpotusta pienituloisten ja
heikoimpien asemaan muutamilla
kympeillä tai satasella kuukaudessa
ja maksavat vuositasolla kenties
muutamia kymmeniä miljoonia, korkeintaan ehkä 100-200 miljoonaa.
Yhteisöveron alennuksen, säästöjen, leikkausten ja rakenneuudistusten hintalappu liikkuu sadoissa ja tuhansissa miljoonissa. Potilastietojen paperimuotoinen arkistointi
lopetetaan. Hallitus
on epäonnistunut tavoitteissaan.
Toki välitön tilanne voisi olla kurjempikin: Suomi ei sentään ole ainakaan vielä kokenut eurokriisimaiden kohtaloa.
. Lääkereseptien voimassaoloaikaa pidennetään vuodesta
kahteen.
Yhdistetään harvaan asutulla alueella koulukuljetuksia, sairasvakuutuskorvattavia matkoja sekä vanhusja vammaiskuljetuksia.
Hallitus arvioi toimeentulotuen
laskennan ja maksatuksen siirtoa Kelalle maaliskuun 2014 kehysriiheen
mennessä.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?
Surullista europolitiikkaa
» Professori Heikki
» Yhteisö-
Patomäki pohtii, mitä
politiikka on.
veron
alennuksen,
säästöjen,
leikkausten
ja rakenneuudistusten
hintalappu
liikkuu
sadoissa ja
tuhansissa
miljoonissa.
hallituksen tekemistä hyvistä ja huonoista asioista on välttämätön osa arviota, mutta se ei yksin
riitä. Tällainen käsien sitominen on oikeiston, ei vasemmiston projekti.
. Nähdään myös, että tuottavuusohjelman korvaaminen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla
ei ole vielä muuttanut toimintatapoja
riittävästi.
Heikki Patomäki.
Potilastietoja ja reseptejä
Marraskuun lopulla julkistettu kuntarakennepaketti on myös herättänyt kritiikkiä. Budjettipäätösten ja lakien kokonaisuudesta muodostuu talouspoliittinen linja, joka voi onnistua
. Aikuisten hammashuollon tarkastusvälejä pidennetään ja luovutaan ympärivuorokautisesta hammaslääkäripäivystyksestä.
Ammattioppilaitosten ja lukioiden
verkkoa karsitaan, vaikka oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen. tuloista
JUSSI JOENTAUSTA
pienemmäksi menokasvun leikkausten takia.
Julkisten palveluiden osalta vasemmistoliitolla olisikin tekemistä
vielä paljon.
Hyvääkin on saatu aikaan. tosin usein
vain muodollisesti . Kaikkein surullisinta katsottavaa Kataisen hallituksen toiminta
on ollut EU:ssa. Tämä ei
auta ymmärtämään missä nyt mennään, profesori Heikki Patomäki sanoo.
. mutta lista itsessään muodostaa ongelmallisen
tavan ymmärtää, mitä politiikka on.
Politiikka pirstoutuu toisistaan irrallisiksi ja usein aika teknisiksi yksittäisasioiksi, joita tavataan hahmottaa euromäärien kautta. Monet hallitukseen menon ehdot voivat ehkä täyttyä . Suomi ei kannata
alihintaista yksityistämistä.
Silti nähdään, että leikkaukset
kohdistuvat kriisimaissa yhä sosiaalisesti haitallisesti eivätkä johda kasvuun.
Vuokra-asuntoja ja väyliä
Vasemmistoliitossa lasketaan hyviin
tuloksiin muun muassa opintorahan
sitominen indeksiin ensi vuoden elokuusta lähtien ja lainapainotteisen
opintotuen torjuminen.
Plussapuolella on myös valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjen kiristäminen, kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon tuen korottaminen,
historiallisen suuri panostus raideliikenteen investointeihin, määrärahalisäykset väylähankkeisiin ja tiestön
kunnostukseen ja 2014 toteutettava
500 miljoonan euron ylimääräinen
elvytysinvestointipaketti.
Osatyökykyisten työllistymistä
helpotetaan pidentämällä osasairauspäivärahakauden kestoa, lieventämällä ammatillisen kuntoutuksen
kriteerejä ja jatkamalla työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia.
Alle kolmivuotiaiden lasten hoitoon tulee joustava hoitoraha.
Liikunnan rahoitusta siirretään
järjestöjen hallinnon tukemisesta
paikallistason liikunnan tukemiseen.
Otetaan käyttöön tuntiperustaiset
päivähoitomaksut.
Kiitosta saa myös se, että suhteellisesti suurimmat leikkaukset on toteutettu tehostamalla armeijaa.
Huonona pidetään sitä, että kehitysyhteistyömäärärahoja on leikattu,
ja sitä, ettei Suomi lähtenyt mukaan
rahoitusmarkkinaveron edistämiseen. Kyproksen osalta omistajien ja velkojien lisäksi sijoittajavastuuta ulotettiin
jopa talletussuojan ylittäviin suurtalletuksiin.
Vakuudet ovat parantaneet Suomen omaa asemaa
Jatkuvasti väitetään, että ?hintojen nousu on syönyt muutoksista
saatavan hyödyn?. Huolissaan pitää olla etenkin pienipalkkaisten
työntekijöiden asemasta, heidän ostovoimansa polkee paikallaan, sillä
vaikka pienipalkkaisten duunarien
veroihin on suunnattu satojen miljoonien vuosittaiset veronkevennykset, ovat palkat nousseet hintoja hitaammin.
. 030 608 50. Toinen jatkuvasti toisteltava
väite liittyy tuloerotilastoihin. Ne valmistuvat parin vuoden viiveellä, jolloin tuoreinkin tilasto ulottuu vasta
edellisen hallituksen viimeiseen bud-
Jussi Saramo.
jettiin. On kiistatonta, että suurituloisten veronkorotukset ja pienituloisten veronalennukset yhdistettynä
sosiaaliturvan parantamiseen ovat
pienentäneet tuloeroja. 030 608 40
Kylpylähotelli Rauhalahti
Katiskaniementie 8
70700 Kuopio
www.rauhalahti.?
puh. Liitolla on keskustoimisto Helsingissä
ja 11 aluetoimistoa.
HAEMME HELSINKI-UUSIMAAN ALUETOIMISTOON HELSINKIIN
ALUETOIMITSIJAA
Haku päättyy 17.1.2014 klo 16.00.
Lisätietoja
www.metalliliitto.?/avoimet-tyopaikat
NU
FIT
10.?
11.1.
2014
TALVIPÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ!
Nuorten filosofiatapahtuma
Lähellä luontoa, lähellä
sinua . Siinäkin tilanteessa tuloerot kaventuisivat selvästi. opintotukikin viimein
ensi vuonna vasemmiston ansiosta ?
eli ne nousevat automaattisesti hintojen mukana.
. progressiivisesta?
vaikutuksesta.
. Lasketimme
VATT:lla hallitusneuvotteluissa
myös laskelman siitä, miten tuloeroille kävisi, jos hallitusohjelman
muutosten lisäksi kunnat nostaisivat
verojaan 1,5 prosenttiyksikköä. Edes hallitusohjelman
ulkopuolinen kompromissi tuloverojen ja arvonlisäveron korotuksesta ei
muuta tilannetta, alv:n huono . »
Tuloerot kiistatta pienentyneet
JARMO LINTUNEN
» Päätavoitteissa on
Jussi Saramon mielestä
saavutettu voitto.
päätti ennen vaaleja, että puolue osallistuu vain sellaiseen hallitukseen, joka ?pienentää
tuloeroja progressiivisemmalla verotuksella ja kerää nykyistä enemmän
pääomatuloveroja?. Työttömien ja eläkeläisten ostovoima onkin noussut kaikista ryhmistä eniten nykyhallituksen aikana, mikä on hyvä. Pääasia on, että poliittiset
päättäjät eivät enää pahenna tilannetta, kuten koko 90-luvun laman jälkeen on tehty.
Tuula Kärki
METALLITYÖVÄEN LIITTO on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto. vaikutus on vain muutamia prosentteja muiden veromuutosten hyvästä . Karjalohjalla,
vain tunti Helsingistä
Liput: 7 ,?
Paasitorni, Helsinki
Ohjelma: www.nufit.fi
EUROOPPA
8
A
VIETÄ IHAN
Kuopion Rauhalahdessa
viihtyy kaikki!
Tule Päiväkumpuun
Lohjanjärven rannalle
rauhoittumaan ja keräämään
voimia upeissa maisemissa.
Rentoudu perinteisessä
saunassa tai lempeässä
höyrysaunassa, pulahda
välillä virkistäytymään
kylpylän altaisiin ja nauti
ihanista hoidoistamme.
Rauhalahti tarjoaa ohjelmaa
ja elämyksiä kaikenikäisille.
Kylpylässä rentoudut porealtaissa ja höyrysaunassa,
hoito-osastolla nautit hellivistä
hoidoista. reg. Molemmissa verotavoitteissa saatiin voitto oikeistosta,
erityisavustaja Jussi Saramo arvioi.
. Liitolla on 150 000 jäsentä, joiden
etuja liitto valvoo. Vaikka tuloeroihin vaikuttaa
iso joukko hallituksesta riippumattomia asioita, on oletettavaa, että myös
tilastot näyttävät tulevaisuudessa paremmilta. PUOLUEVALTUUSTO
ressiivinen . Tämä ei pidä paikkaansa, koska kaikki tuet on sidottu
indeksiin . 030 608 30
Tervetuloa lomailemaan
upeisiin Saarijärven
maisemiin!
Summassaaressa on erittäin
hyvät vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja tekemistä
riittää kaikkina vuodenaikoina.
Meillä voit todeta itse, että
loma ja luonto ovat yhtä.
Erillisessä kylpylärakennuksessa voit virkistäytyä
saunoissa ja altaan poreissa
tai hemmotella itseäsi
ihanilla hoidoilla.
Kylpylähotelli Summassaari
Summassaarentie 180
43100 Saarijärvi
www.summassaari.?
puh. Upea maasto houkuttelee
ulkoilemaan ja liikunta- ja
kuntosali kuntoilemaan.
Kylpylähotelli Päiväkumpu
Ylhäntie 1
09120 Karjalohja
www.paivakumpu.?
puh. Voit ottaa osaa
hotellin lomaohjelmaan tai
vuokrata välineitä omatoimisesti
Neuvottelut loppuvat silloin
kun poispotkittavat loppuvat. Ja
katso: se nousi kuolleista.
TUPO-SANAKIN OLI kielletty vuosia. leoi Suomen kännykkäteollisuuden
eikä suomalaisille jäänyt edes perkuujätteitä, sai ?rman pörssikurssin
lehmän häntää muistuttavaan asentoon, kun se aiemmin muistutti nuoren miehen taistelukunnossa olevaa
suvunjatkovekotinta, ja laittoi kilometritehtaalla kymmeniä tuhansia
homo ahkeruksen edustajaa.
Tästä kaikesta hänet palkittiin liKAIKKIEN PUHALLUSTEN
säpalkkioilla, jonka rinnalla lottojättipotti on portsarirahaa. bonuksilla kannustetaan
yhtä ihmislajia, homo ahneuksusta
ja sosiaaliturvaa leikkaamalla ja työtSUOMESSA MENO
Viitasen Vieno
tömäistämällä (työllistämisen vastakohta) toista, homo ahkerusta. Joe kuoli
VIENO ON taas päässyt pohjoiskorealaisesta tuetun vanhuspalvelun piiristä Suomeen joulun viettoon. Yli 30 vuotta sitten suomalaisen ajattelun Vantaanjoki, Björn
Wahlroos, vastusti tupoa: irti tulopolitiikasta, irti luokkasopuilusta.
Ajatusten Vantaanjoen ei ole tarvinnut kantojaan muuttaa. Vanhemmilla oikeistopoliitikoilla numerotaidottomuudesta on ollut merkkejä jo pitkään.
Vain kolmen A:n ääliö pystyy samaan
hengenvetoon vaatimaan veroja alas
ja valtion menoja ylös. Oppositio teki välikysymyksen. Rikastua voi palkitsemisjärjestelmillä ja
kehittämällä palkitsemisjärjestelmiä.
Ekstrapalkkaa voi saada kolmesta
eri syystä. Kolmas peruste ylimääräisille palkkioille on se, että . Stay-,
pray- ym. narikan
LEHTIKUVA
Jyväskylä
Aro Leila
Halttunen Esko
Hirsjärvi Irma
Hukka Hannu
Ilmola Hellevi
Jauhiainen Juha ja Pirkko
Jauhiainen Kari per.
Jokinen Kari
Kivinoro Kari
Kovanen Elma
Muhonen Jorma
Mutanen Lahja
Niininen Raimo
Oksanen Ensio
Oksanen Osmo
Pietiläinen Paavo ja Raija
Rautiainen Erkki
Sivonen Matti
Tervakangas Heikki
Virtanen Aatto ja Irja
Jämsän seudun vasemmisto
Parkkonen Maritta
Hakaniemi Pauli
Sillman Malla
Paakkanen Arja
Paakkanen Veikko
Keuruu
Jauhiainen Eino
Laukaa
Jauhiainen Harri per.
Turku
Pekka Heikkilä
9. Joe kuoli. Vää-
rän sanan sanojat olivat vuosia leimattu
ajastaan jääneiksi hyväntahtoisiksi,
mutta yksinkertaisiksi ihmisiksi.
On kuitenkin poikkeuksellisia
henkilöitä, jotka kykenevät ajan ankarassa riennossa säilyttämään linjansa. Vastaavanlaisiin palkkioihin pääsevät vain
muutamat ratinpyörittäjät, joita urheilijoiksikin kutsutaan.
Jeesuksen sanoma toistuu Suomessa elävällä tavalla. Tupo kiellettiin enemmän kuin kolme kertaa. Nalle vaatii edelleen irtautumista tulopolitiikasta ja luokkasopuilusta. Toinen lähes yhtä toimiva
konsti on valtion tuen lisääminen.
PISA-tutkimuksessa havaittiin,
että lasten matemaattiset taidot ovat
romahtaneet. sis. Näitä ääliöitä
on täsmälleen kolmea lajia: umpipöljiä ja puolipöljiä.
LUKIJA varmaankin
hämmästelee, miksei Vienolla ole
mitään sanottavaa ole perussuomalaisista. Kyse on poikkeusyksilöstä.
Meidän aikamme Mannerheim.
Vuoden 2013 teemat ovat olleet tutut ja turvalliset.
Yhteistoimintaneuvotteluista
on tullut yrityksissä ns. Mitä väliä!
MAHDOLLINEN
Hyvää uutta vuotta!
su 5.1.
klo 16-21
heikki koskelo
& taivaankaari
Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun
talkootie 4, 01350 vantaA
puh. Aina kun alkaa tulla ahdasta, osa asukkaista paljastuu pettureiksi ja tilaa taas on. Tällainen
yhteiskunnallisen ajattelun linjakkuus on näinä aikoina erittäin harvinaista. normaali tilanne. Työuran pidentämispyrkimyksissä on onnistuttu: eläkeneuvottelujen uraa on pidennetty.
Vieläkään ei ole löydetty sellaista
yhteiskunnallista ongelmaa, jonka
ratkaisuksi verojen alentaminen ei
kelpaisi. 010 420 2623
www.puistokulma.fi
Liput 13 . Jos ?rmalla menee oikein hyvin, voidaan palkkioita myös
maksaa. Hämmennys lienee aikamoi-
nen, jos tulisi aika, jolloin niitä ei
käytäisi. Kun
jaettava vähenee, ahneus lisääntyy.
Ja kun ahneus lisääntyy, kutsutaan
paikalle palkitsemiskonsultit, minkä
jälkeen alkavat yt-neuvottelut.
Johtajien palkitseminen on huolellisesti harkittua toimintaa. Ensimmäinen peruste
palkkioille on, jos ?rmalla menee oikein huonosti. Pohjois-Koreassa ei vanhushuollossa ole
ruuhkaa. rmalla
menee normaalisti. Arvostelijat, jotka
väittävät, että palkkioita maksetaan
turhasta ja summittaisesti, ovat siis
täysin väärässä.
» Johtajien
palkitseminen on
huolellisesti
harkittua
toimintaa.
sekä äiti, isä,
isoäiti että isoisä oli herra Flop, joka
. Toisin on kapitalistisessa Suomessa, jossa vanhukset riutuvat ahtaissa hoitolaitoksissa.
on entisellään. Ei heidän kustannuksellaan
voi naljailla, he tekevät sen itse.
Auto ajoi joen yli. Silloin
saamme nähdä sellaisenkin työttömien ryhmän kuin yt-neuvottelijat.
ELÄKENEUVOTTELUT EIVÄT ole joutaneet
eläkkeelle, eivätkä jouda
Perusta uudelle
kuplalle on luotu, kirjoittaa Esko
Seppänen.
Rahat eivät kierrä
Kasvu syötiin ennakolta
Tälle vuosikymmenelle tultaessa peruuttamaton vahinko oli jo tapahtunut. Totta puhuen sen tekevät yksityiset pankit. Ne pettävät asiakkaitaan. hevosenpaskaa.
Pahan päivän tullen tuo kaikki pannaan
EU:n pankkiunionissa maksuun myös viattomille suomalaisille.
EKP on valmis tekemään kaiken,
mitä tarvitaan euron säilyttämiseksi. Siihen saakka pankit ovat riippuvaisia
Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien
bittirahasta.. Nyt nähdään, uskaltaako EKP kertoa eurokansalaisille totuuden pankkien tilasta: niiden taseissa on liian paljon virtuaalista höttörahaa.
Toisessa vaiheessa muiden maiden konkurssipankkien pelastamiseen ulotetaan yhteisvastuu: niiden velat maksetaan porukalla.
Ne neuvottelut ovat käynnissä.
Kolmannessa vaiheessa toteutuu yhteisvastuu muiden maiden konkurssipankkien
tallettajien säästöjen korvauksista.
Pankkimafia rulettaa
Noin kymmenen maailmanlaajuisen pankin
10
ma?a on maailman vaarallisin rikollisjärjestö.
Kartellisoituneille suurpankeille on määrätty
tuhansien miljoonien dollareiden/eurojen
suuruisia sakkoja ja vahingonkorvauksia niiden rikoksista.
Pankit kiertävät veroja. Rahaa oli, mutta sitä käytettiin suurten tuottojen
toivossa keinotteluun ?nanssimarkkinoilla.
Systeemin kriisi ei ole ohi ennen kuin
pankkien käsiin jääneet Mustat Pekat on siivottu pois niiden taseista ja ennen kuin pankkien väliset markkinat käynnistyvät uudelleen. Ne manipuloivat
korkoja ja raaka-aineiden sekä energian hintoja. PÖRSSIKURSSIT OVAT nousseet keskuspankkien
tyhjästä luomalla bittirahalla uusiin ennätyslukemiin.
EU:n komissio haluaa kriisin hoitoon ?lisää
Eurooppaa. Ne markkinoivat tuotteitaan
väärällä tai harhaanjohtavalla informaatiolla.
Niiden myymät johdannaiset ja muut ?nanssituotteet ovat usein olleet . Heidän virheensä oli, että he eivät kyseenalaistaneet sitä politiikkaa, jonka
mukaan valtioiden rahoilla pelastettiin ensin
pankit ja sen jälkeen tuhottiin sisäisellä pakkodevalvaatiolla ylivelkaantuneiden maiden
taloudellisen kasvun ja velkojen maksun edellytykset.
Ei pidä kysyä,
puhkeaako
kupla, vaan
milloin se
puhkeaa.
Monilla ihmisillä on sellainen harhaluulo, että
julkinen valta laskee liikkeelle kierrossa olevan rahan. Ne kilpailevat
voitoista asiakkaidensa kanssa. Ne tekevät rahaa rahasta erilaisilla
johdannais- ja muilla ?nanssituotteilla ja operoivat rahan tukkumarkkinoilla myymällä toinen toisilleen katteettomia ?nanssihyödykkeitä, -haitakkeita ja -turhakkeita.
Kun selvisi, että pankit olivat myyneet tuotteita, jotka olivat silkkoa sisältä, pankkien väliset tukkurahan markkinat jäätyivät, ja se jäädytti myös reaalitalouden lainamarkkinat. EKP toimeenpanee paraikaa niin sanottuja stressitestejä, joiden tuloksia monet pankit odottavat
kauhulla. Niiden työntekijät tekevät sisäpiirikauppoja. Amerikan kielellä . Ne pesevät likaista rahaa ja rikkovat kansainvälisiä liiketoimikieltoja. Pyydän uskomaan, että se
riittää, sanoi EKP:n pääjohtaja
Mario Draghi. eli lisää liittovaltiota.
Pankkiunionissa yhteisvastuu
Komissio haluaa lisätä EU:n liittovaltioitumista ja ehdottaa siinä tarkoituksessa jäsenmaille pankkiunionia ja yhteisvastuuta toinen
toistensa veloista.
Pankkiunionin työstämisessä on kolme
vaihetta: Ensiksi koko euroalueen kattava isojen pankkien valvonta siirrettiin Euroopan
keskuspankin (EKP) alaisuuteen. Taloudellinen
kasvu oli keskuspankkien löysän ja halvan rahan politiikalla syöty ennakolta 2000-luvun
alkuvuosina.
Finanssikapitalismin kriisi ei ole poliitikkojen vaan rahaa rahasta tehneiden ja sitä
holtittomasti lainaksi antaneiden pankkien
syytä.
Kun poliitikot joutuivat vastaamaan pankkien pelastamisesta ja bankstereiden jälkien
siivouksesta, he ovat olleet EU:n komission ja
Euroopan keskuspankin (EKP) epäitsenäisiä
marionetteja
LEHTIKUVA/ FREDERICK FLORIN
Finanssikapitalismin
kriisi venyy ja paukkuu
» Kapitalismin systeemikriisi, joka on pankkien tekoa, jatkuu.
Keskuspankkien pelastusarmeija
Ennen sitä politiikkaa, mitä keskuspankit tekivät painamalla lisää vastikkeettomia seteleitä, kutsuttiin setelirahoitukseksi. Valtion
painamat paperilappuset ovat käypää rahaa
vain niin kauan kuin niillä uskotaan olevan arvoa, ja niiden määrän kasvu vähentää sitä uskoa.
Tämän päivän bittirahan syntymekanismi
on sama kuin paperirahalla: sama summa lisätään keskuspankin taseen kummallekin puolelle, varoihin ja velkoihin. ja bittirahoituksella . Euroopan
keskuspankki on tuottanut koko potin, biljoona euroa, yhdellä kerralla ja lainannut sen
kaiken tyhjästä luomansa halparahan pankeille, jotka myyvät sitä edelleen kalliilla eritoten ylivelkaannuttamiensa maiden budjettivajeiden katteeksi.
Draghin doktriini
Lähenee aika, jolloin näin ei voida enää jatkaa, ja testattavaksi tulee se, mitä EKP:n pääjohtaja, entinen rosvopankki Goldman Sach-
TEKSTI Esko Seppänen
sin mies Mario Draghi tarkoitti sanoessaan,
että ?EKP on valmis tekemään kaiken, mitä
tarvitaan euron säilyttämiseksi. Se on
yli kaksi kertaa enemmän kuin
EU sallii. Kun holtittomaan
rahanlainaukseen syyllistyneet
pankit ja niiden velat
kansallistettiin, valtion velka nousi
25 prosentista kansantuotetta
(BKT) 124 prosenttiin. Esimerkiksi puolet
maan lääkäreistä on muuttanut
ulkomaille.
» EU-kurin mallimaata Irlantia on
autettu EKP:n rahoin antamalla
sille anteeksi sen itse painamilla
euroilla rahoitettua valtion velkaa.
Emun ehdokasjäsenistä mallimaa
on ollut Latvia, jota maastamuutto
eli aivovienti kohtelee vielä
Irlantiakin ankarammin.
Lähiaikoina Slovenia esittänee
muille emumaille avunpyynnön.
Ranskakin on avuntarpeessa,
vaikka sen kansallinen ylpeys
estää sitä apua pyytämästä.
Espanjan velka kasvaa. Se velka on edelleen
maksamatta . Kreikka
ja Portugali pyytävät muilta lisää
rahaa.
» Tästä kriisistä ei selvitä ulos
puhumalla Olli Rehnin tapaan
pehmoisia.
11. Kun se tehdään tietokoneilla, bittirahan tuottamiseen ei tarvita
setelipainoja.
Yhdysvalloissa keskuspankki Fed lainaa
joka kuukausi osan tyhjästä luomastaan 65
miljardin dollarin bittirahaerästä liittovaltion
budjettivajeiden rahoitukseen ja myy toisen
osan halparahana pankeille käytettäväksi ?nanssikeinottelun rahoitukseksi. Pääomamarkkinoiden in?aatiota on, ja se on nostanut pörssikurssit taivaisiin.
Ei pidä kysyä, puhkeaako kupla, vaan milloin se puhkeaa.
Irlannin saari kuivalla maalla?
» Bryssel iloitsee. Irlantia ei enää
muiden tarvitse auttaa. ja saattaa edelleen
kasvaa.
» Kiinteistöjen ja asuntojen
hinnat ovat laskeneet jopa
40?50 prosenttia, ja tuhannet
ylivelkaantuneet asuntovelalliset
ovat menettäneet kotinsa.
» Maan lapsista kymmenkunta
prosenttia joutuu elämään
pysyvässä köyhyydessä, ja määrä
kasvaa
» Neljännes alle 25-vuotiaista
on työttömänä, ja monet
korkeasti koulutetut irlantilaiset
muuttavat maasta pois. Pyydän uskomaan, että se riittää.?
Näillä yksinkertaisilla sanoilla . Viime
vuonna lähtijöitä oli tästä
Suomea pienemmästä maasta
75 800. Se
on vapauttanut itsensä EU:n
holhouksesta lainaamalla rahaa
yksityisiltä markkinoilta.
» Irlannissa 2000-luvun alussa
eletyn kasinotalouden
kustannuksia ei ole alkuunkaan
vielä maksettu. markkinat on rauhoitettu uskomaan, että jollakin on sellainen ratkaisu velkaongelmaan, että pankkien ei tarvitse siivota
taseistaan virtuaalista höttörahaa.
Sen uskon varassa ne ovat in?atoineet
pörssikurssit, ottaneet vanhaan malliin ylisuuria riskejä ja puhaltaneet uusia ?nanssituotteita lomalla uutta kuplaa, jonka kasvu on
taas jäänyt piiloon medialta ja taloustieteilijöiltä niin että kuplan puhkeaminen yllättää
ne taas niin kuin aina ennenkin.
Uuden vuoden agendaa
Kuriin ja pakkoihin perustuva sisäisen devalvaation politiikka tekee mahdottomaksi ylivelkaantuneille emumaille maksaa velkojaan.
Maailmassa rahan hinta eli korot ovat keskuspankkien bittirahoituspolitiikan seurauksena luonnottoman alhaalla. Lainanotto on
kannattavaa, mutta säästäminen ei ole.
In?aatiota, jota ei ole, torjutaan de?aatiolla, joka on kasvun myrkkyä
Mitä kalliimpi se on, sitä hankalampaa meille, kun liputon porukka yrittää välttää kiinnijäämistä.
Niemisen mielestä on lähes aina hauska lähteä töihin.
. Koulunkäyntiavustaja on
onnistunut työssään silloin, kun hän näyttää istuskelevan.
. Toisella tunnilla ehkä täytyy rauhoitella
koko porukkaa.
Kuin omat lapset
Kirsti Kapanen herää ennen aamukuutta työpaikaltaan
Helsingin Suutarilassa. Pulkalla en enää laske lasten kanssa vanhasta loukkaantumisesta johtuen. Jos joku ravintoketjuun kuulumaton aine pääsee ravintoketjuun, se on äkkiä levinnyt joka paikkaan. Joillakin se on
peruslukemisen tai matematiikan taitojen tukemista, toisilla sitä, että sosiaalisen elämän taitoja pitää harjoitella
pitkään.
Ennakoinnin lisäksi työ perustuu läheisyyteen ja kosketukseen.
. Lapset nielivät niitä. Eniten lapset kokemukseni mukaan tarvitsevat juuri
sitä, että joku on lähellä, Koivusalo sanoo.
Se, mitä koulunkäyntiavustaja täsmälleen tekee, riippuu lapsista ja heidän tarpeistaan.
. Firman nimi on vaihtunut
monta kertaa sinä aikana, vaikka työpaikka on pysynyt samana. Joku voi vaatia sen, että istuu koko ajan vieressä jollain tunnilla. Koen että mulla on aina työkaveri. Lähes joka päivä kuolee joku,
joskus jopa kolme potilasta samana päivänä.
Nummelalainen Immonen on nähnyt satoja kuolemia.
. Päivääkään en ole katunut.
HELSINKILÄINEN JÄTEAUTONKULJETTAJA
Kaikki liputta kiinni jääneet eivät joudu maksamaan
tarkastusmaksua, sillä laki suo tarkastajalle mahdollisuuden harkintaan.
. Nyt se on ranskalainen Sita.
Työpäivä alkaa aamulla kuudelta Itä-Hakkilassa. Kuolevalla tarpeet
vähenevät.
. Olemme aika kaukana vaikkapa palomiesten saamasta arvostuksesta, Tiainen totesi.
On niitäkin, jotka arvostavat sitä, että kaupunki ei huku
talousjätteeseen.
. Ammattitaito on sitä, että näkee tilanteet jo kun ne
ovat syntymässä. Se, mitä tehdään, riippuu oppilaasta. Yhdestä metallikuulasta ei ollut
vielä isoa vaaraa, mutta kun nielaisi perään magneetin, ne
hakeutuivat yhteen ja seurauksena saattoi olla suolitukos
tai repeämä, Kontiainen kertoi.
Muun muassa tällaisia leluja tullilaboratorio pyydystää.
Lelustandardeja on kehitetty siksi, että jossain on tapahtunut onnettomuus.
Tullilaboratorio kehuu internetsivuillaan olevansa nopea ja luotettava. Sen potilaat ovat kuolemansairaita. Monen toive on se, että saa lääkkeen, jonka tarvitsee. Ei missään tapauksessa pidä nostaa, Nieminen sanoi.
. Ajanvietettä ei kaivata. Tavoite on, ettei asiakas tuntisi itseään
epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, Liimatainen sanoi.
Maailma pysähtyy
. Ne happanevat, jos emme saa nopeasti tulosta.
On toinenkin syy, maan sisäinen turvallisuus.
. Ei jouduta kovin usein takaisinvetoihin.
. Sairaus itsessään uuvuttaa,
elämän liekki pienenee ja pienenee ja sitten tulee se piste,
jolloin elämä ei voi enää jatkua ja tulee kuolema. Kipu, hengenahdistus tai tukehtuminen ja mielen hajoaminen, Immonen luettelee pelon aiheet.
Aija Immonen menehtyi yllättäen heinäkuussa.
?Koskaan en ole iloinnut?
Ei tunnu miltään.
Näin sanovat matkalipuntarkastajat siitä, että ihminen
jää junassa kiinni liputta matkustamisesta.
. Vähän voi harmittaa, lisää työtähän se tarkoittaa, Jari
Nieminen sanoo.
. Käytiin
myös tullilaboratoriossa.
Markku Tiainen
on ajanut jätettä yli 30 vuotta. Johtaja Janne Nieminen ei häpeile määritelmää.
. Moni arvostaa sitä, että saa olla puhtaana ja hiljaisuudessa. Enkä jaksaisi tehdä niin pitkiä
päiviä kuin nuorempana; puoli seitsemästä puoli kuuteen.
Kirsti Kapasen tiimi tapaa toisiaan päivittäin puistossa.
. On pakko olla, kun kyse kuluttajansuojavalvonnassa
on elintarvikkeista. Joka kerta punnitsemme asian ja pyrimme oikeudenmukaisuuteen. Kun tuntee oppilaat ja tietää heidän vaikeutensa, osaa jo ennakoida, millaisissa tilanteissa avun
tarvetta ilmenee, Koivusalo sanoi toukokuussa.
Jos hässäkkä pääsee syntymään, avustaja on myöhässä.
Koivusalo on tehnyt koulunkäyntiavustajan töitä kuusi
vuotta.
. Hän on perhepäivähoitaja.
Kun Kansan Uutiset kävi Kapasen työpaikalla, hoitolapsia oli kolme. Silloin pitää olla kapasiteettia tutkia nopeasti, missä tuotteessa se on ja mihin se
on levinnyt.
Hän pitää hyvänä sitä, että tuontitavaran tutkimus
tehdään tullin toimesta ennen kuin tavara pääsee kauppoihin. Mukana töissä
» Kansan Uutiset lähti eri alojen
työntekijöiden mukaan katsomaan,
mitä töissä tehdään. Tavattiin roskakuski, smurffi, hoitotäti, saattohoitaja ja kouluavustaja. Ajat piiriin ja rupeat siirtämään autoa, Tiainen kuvaili
työtään.
Työ on fyysisesti rankkaa.
. Koskaan en ole iloinnut, että joku jää kiinni. Kansalaisten ja kaupan kannalta on tärkeintä, että
valvonta tapahtuu tehokkaasti oikeassa paikassa oikeaan
aikaan.. Pitää olla luja oma ajatus siitä, mitä on elämä ja mitä
on kuoleminen. Mitä vähemmän laputettavia, sitä parempi.
Riihimäkeläinen Nieminen on ollut 26 vuotta matkalipuntarkastajana.
Hiihtolomaviikolla Kansan Uutiset oli mukana, kun
hän teki päivävuoron toisen riihimäkeläisen matkalipuntarkastajan Matti Liimataisen ja hyvinkääläisen harjoittelijan Matti Juhani Lindforsin kanssa pääradan lähijunissa.
Matkalipuntarkastajille on selvää, miksi he tekevät työtään:
. Kuolema on luonnollinen asia, sairaanhoitaja Aija Immonen kertoi huhtikuussa Kansan Uutisille Terhokodissa.
. Ja iäkkäät rouvat, he ymmärtävät mistä on kyse.
Hän on tyytyväinen ammatinvalintaansa.
. Työpäivä kesti kymmenen tuntia.
Kapanen aloitti perhepäivähoitajana vuonna 1977,
koska pienellä kotipaikkakunnalla ei ollut tarjolla muuta
lastenhoitotyötä. Jos aloitat kaksikymppisenä, tuskin pääset terveenä
eläkkeelle 63-vuotiaana.
Vaikka nykyjäte ei juuri haise, jäteauton kuljettaja ei ole
korkealla toiveammattilistoilla.
. Työkaverit on olleet aina tosi hyviä kavereita ja työyhteisö on tiivis. Jos oma pää ei ole hoitajalla selkeä, täällä
ei jaksa olla, hän sanoi.
Maailma pysähtyy Terhokodissa. Jos ei olisi näkyvää valvontaa, liputta matkustaminen
räjähtäisi käsiin, Liimatainen arvioi.
Tarkastusmaksu on 80 euroa.
. Ongelmat syntyvät nopeasti. Voi mennä mihin junaan huvittaa, hän sanoi.
12
Pienet keinot
Koulunkäyntiavustaja Sinna Koivusalon työstä iso osa on
näkymätöntä ja keinot pieniä. Siellä työskentelee muiden muassa fyysikko Mikko
Kontiainen. Mutta me olemme niin erkaantuneet luonnosta,
ettemme tajua, että, ihan oikeasti, elämä ei jatku ikuisesti.
Immonen työskenteli 11 vuotta saattohoitokodissa,
Helsingin Lassilassa sijaitsevassa Terhokodissa. Tässä on oma vapaus. Kotoaan siis. Autot
ja tietokoneet käynnistetään.
. Sen annetaan tulla.
Immonen uskoi, että kuolevat pelkäävät enemmän kipua kuin kuolemaa.
. Työtä ei enää tehdä
yksin neljän seinän seinällä.
Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa vaatii Kapasen mielestä myös hyviä vuorovaikutustaitoja.
. Hän tuntee lelut, vaikkapa magneeteilla liikuteltavat kuulat.
. Pienet lapset ovat meidän kavereita. Olen sanonut lasten vanhemmille, että itselläni on
kolme lasta ja yritän hoitaa nämä teidän lapsenne ihan
yhtä hyvin kuin omat lapsenikin.
Onnettomuuksien torjuntaa
Kansan Uutiset tutustui myös tullilaboratorion väen töihin. Nyt Kapanen sanoo, ettei voisi parempaa työtä itse keksiä.
Hoitajan työ on fyysistä, siinä puetaan, riisutaan, nostellaan, kumarrellaan, kerätään leluja lattialta ja hiekkalaatikolta, katetaan ja korjataan ruokapöytää, putsataan
lumisia ja hiekkaisia vaatteita, siivotaan ja järjestellään,
työnnetään rattaita, istutaan lattialla, ripustetaan vaatteita kuivumaan, pestään pyllyjä, seistään puistossa pakkasessa.
JARMO LINTUNEN
Tullilaboratorio kehuu internetsivuillaan olevansa nopea ja luotettava.
JARMO LINTUNEN
Kuolevat pelkäävät enemmän kipua kuin kuolemaa
JARMO LINTUNEN
Matkalipuntarkastajille on selvää, miksi he tekevät työtään.
Jäteautonkuljettajan työ on fyysisesti rankkaa.
JARMO LINTUNEN
Kirsti Kapanen aloitti perhepäivähoitajana vuonna 1977.
JUSSI JOENTAUSTA
JUSSI JOENTAUSTA
Sinna Koivusalon työstä iso osa on näkymätöntä.
13
Älyä tuloverotukseen
Hallitus laittoi rakennustyöläiset veronumerokortille. Hallituksella on työryhmä tästäkin asiasta taas kerran. Niiden työntekijät setvivät ihmisten hakemien eri etuuksien keskinäisiä
suhteita. Tämä heikentää naisten pääsyä pysyviin työsuhteisiin ja lisää naisvaltaisten töiden
kustannuksia. Pelkän työn osto ja myynti helpoksi
Lakisääteiset eläkkeet ja muu sosiaalivakuutus rahoitetaan erillisillä sosiaalivakuutusmaksuilla. Sosiaalitoimen työntekijät myöntävät kaiken lisäksi myös ennakonluonteista toimeentulotukea, jonka kunta sitten perii pois asiakkaan saamasta Kelan etuudesta. Siksi
työn myymisen ja ostamisen monimutkaista byrokratiaa kannattaa yksinkertaistaa rahoittamalla
vanhempainvapaat tuotannon jalostusarvon perusteella. Ihmisten pitää siis
oppia suunnittelemaan menonsa ottaen huomioon veroprosentin nousu seuraavilla tuloportailla.
Tulovero olisi kuitenkin joka erästä lopullinen. Sosiaalityöntekijät toivovat Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan puuttuvat asiaan.
Rakenneuudistuksia lupaava Suomen hallitus saisi tehdä sekä toimeentulotuen hakijoita että
työntekijöitä helpottavan rakenneuudistuksen.
Toimeentulotuki pitää siirtää Kelaan, jossa käsitellään suurin osa rahallisesta toimeentulotuesta.
Hallitusneuvotteluissa kokoomus torppasi taas
kerran tämän pitkään ehdotetun uudistuksen.
Niinpä toimeentulotukea tarvitseva juoksee Kelan
ja sosiaalitoimiston väliä. Vuoden ensimmäinen 10 000 euroa on veroton. Voisi
olla EU:ssa nopeastikin leviävä idea, koska se hyödyttäisi kaikkia muita kuin veronkiertäjiä.
5. Kerätään sama raha valtion tuloverolla.
Valtio jakaa rahat suoraan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjille. Sen jälkeen hakemuksista
huolehtivat pääosin etuuskäsittelijät.
Sosiaalityöntekijät pitävät nykyistä työnjakoa
työaikansa väärinkäyttönä, koska suuri osa uusista
asiakkaista tarvitsee vain tilapäistä ja normien mukaista rahatukea, jonka etuuskäsittelijät osaavat
laskea. Verottaja napsii siitä
päältä osansa. Vahvasti ansiotyöhön perustuvan yhteiskunnan pitää turvata perheiden toimeentulo silloin, kun lapset tarvitsevat vanhemman tiivistä
läsnäoloa. Veronpalautuksia tai lisäveroja ei tarvitsisi arvailla ja
lähetellä.
Muussa maassa verovelvollisen täältä saamista
tuloista Suomi ilmoittaisi verotusmaalle ja siirtäisi
ne tulonsaajan lailliselle tilille siinä maassa. Tämäkin ylimääräinen
mutka jäisi pois, kun toimeentulotuen saisi Kelasta.
(Toimituksen huomautus: marraskuussa hallitus päätti, että Kela-maksatukseen tulee kuntakokeiluja).
2. Mitenkäs
meille kaikille saataisiin älykkäästi toimiva tulovero?
Kaikkien henkilökohtaisten tulojen progressiivinen vero, jota vasemmistoliitto ehdottaa, jakaisi
tuloja nykyistä tasaisemmin ja vähentäisi byrokratiaa. Osa rahasta maksetaan vanhemmalle,
osa vapaan aikana palkkaa maksavalle työnantajalle.
Nimestä riippumatta maksu on työntekijän ansiotulon tasavero. Rahan jaon voi
tehdä kerralla vastuualueen tehtävien ja väestön
14
ikärakenteen sekä sosiaalisten ja terveydellisten
olosuhteiden perusteella. Lapset ottavat sitten aikanaan täyden
vastuun yhteiskunnasta ja sen tuotannosta.
Nyt raha kerätään sairausvakuutusmaksuilla,
joita on nimetty sekä työnantajan ja työntekijän
maksuiksi. Nyt rahat kerätään samoilta ihmisiltä ensin kunnallisverona ja sitten erikseen valtion veroina ja Kelan sairausvakuutusmaksuina. Malli kestää asukas- ja
asiakasrakenteen muutoksia. Maksut nostavat aina työntekijän hintaa.
Yritykset etsivät jatkuvasti keinoja korvata ihmis-. Se joustaa myös palvelujen hallinnollisen vastuun ja käytännön tuottajien muutoksissa.
Valtion progressiivisessa tuloverossa ihmisten
tuloerot voidaan ottaa huomioon paremmin kuin
kunnallisverossa tai sairausvakuutusmaksuissa.
Köyhän kunnan asukas ei myöskään joudu maksamaan korkeampaa veroa kuin rikkaan kunnan
asukas kuten nyt tapahtuu.
Tärkeintä on, että järjestäjällä on selvät itsenäiset tehtävät ja veroperusteinen rahoituspohja,
jonka jaosta määrätään lailla. Järjestäjiksi määrätään 15?
20 sairaanhoitopiirin tai maakunnan asukkaiden
vaaleilla valitsemaa valtuustoa. Eduskunta voisi päättää, että Suomessa ansiotuloa, omaisuustuloa tai eläke- tai muuta sosiaaliturvatuloa saa maksaa laillisesti vain tulonsaajan viralliselle tuloverotilille. Se toteuttaisi EU:nkin mainostamaa läheisyysperiaatetta.
3. Työllisyyden suosiminen edistää myös
äitien ja isien yhtäläistä osallistumista lastensa
hoitoon ja ansiotyöhön.
4. Sen jälkeen ihminen tekee rahoillaan mitä tykkää.
Henkilökohtaisessa tuloverossa olisi vain perusvähennys, vähintään 10 000 euroa. Ne
nimetään työnantajan ja työntekijän piikkiin sen
mukaan, mikä osapuoli voittaa kolmikantaneuvottelun. Kunnat
kierrättävät rahat omien palvelujensa lisäksi sairaanhoitopiireille ja yksityisille tuottajille.
Yksikanavaiseen rahoitukseen löytyy helppo
ratkaisu. Nykyinen rahoitus painottuu äitien
työnantajiin. 6+
» Hallitus teki koko syksyn
rakenneuudistuksia ja
tarttui ainakin yhteen Kati
Peltolan syksyn mittaan
Viikkolehdessä esittämään.
Vuosilehden bonuksena
tulee seitsemäs järjellinen
rakenneuudistus.
TEKSTI Kati Peltola
1. Toimeentulotuki Kelaan
Helsingissä sosiaalityöntekijöiden pitää tavata jokainen uusi toimeentulotuen hakija ja tehdä ensimmäinen tukipäätös. Se on vähentänyt harmaata työtä. Se rankaisee työvoiman käyttöä
verrattuna muiden tuotannontekijöiden käyttöön.
Tasapuolisesti kaikesta Suomessa myydystä tuotannosta kerättävä tuotantovero kohdistuisi muihinkin tuotantopanoksiin ja yritysten voittoihin.
Kun äideillä ja isillä ei ole töitä ei lastenkaan tu-
levaisuus näytä hyvältä. Korkea työllisyys on myös
eläkkeiden ja yhteisten palvelujen edellytys. Näin eduskunta pystyy halutessaan myös vahvistamaan peruspalvelujen osuutta, joka pitäisi mieluimmin jättää peruskuntien työksi. Yhteiset lapsemme
Yrittäjänaiset ovat pitkään esittäneet, että lapsen
syntymään ja vanhempainvapaisiin liittyvät lakisääteiset etuudet rahoitettaisiin työnantajien yhteisvoimin. Sen ylittävistä tuloista peritään portaittain nouseva vero
kuten nyt valtion tuloverossa. Soterahoitus valtion tuloverolla
Hallitus ryhtyy vihdoin selvittämään sosiaali- ja
terveyspalvelujen monikanavaisen rahoituksen
purkua. Toivon, että se aloittaa perusasiasta.
Lapset syntyvät yhteiskuntaan, eivät vain perheeseen
Kansan eläkkeiden mutkat suoriksi
Eläkejärjestelmän turhat kiemurat ja pikkutarkat erilaisuudet ovat niitä turhia töitä, joista julkisen sektorin pitää luopua.Työkyvyttömyyden
tai katkonaisenkin työuran jälkeen peruseläkkeellä on voitava elää turvallisesti päivästä toiseen. Yksittäisiä työn ostajia maksut ja
niiden sekava byrokratia kannustavat jättämään
työn ostamatta tai maksamaan sen pimeästi.
Tämä työvoiman kaupan rangaistusvero on hävittänyt valtavasti hyödyllisiä ansiotöitä. Vientituotteiden ja yritysten pitää kuitenkin pärjätä ilman tuotanto- ja verotukia.
Siksi kansainväliset taloussopimukset pitää muuttaa suosimaan paikallistalouksien monipuolisuutta. Voimaa yhteisestä työstä
Suomea vaivaa paha luulotauti. Ylisuuria eläketuloja haluavat eivät tarvitse siihen kollektiivista turvaa. Mikäli julkinen sektori ostaa tavaraa tai
palvelua yksityisiltä kilpailun ehtojen pitää suosia paikallisuutta ja työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointia. Tälle ryhmälle kasautuu muutenkin omaisuutta, omaisuustuloja ja yksityisiä eläkkeitä.
Työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt päättävät Suomen eläkejärjestelmästä ja osin
muistakin sosiaalivakuutuksista hallitusten ja
eduskunnan luvalla. Jo vanha kansa keksi kansaneläkelaitoksen.
Se myöntää nytkin kansaneläkkeen lisäksi asumistuet ja muut henkilökohtaisen tilanteen mukaiset sosiaaliavustukset.
Lakisääteisten eläkkeiden pitää olla kohtuullisia. Se korvaisi kaikki nuo
erilliset sosiaalivakuutusmaksut ja
olisi vakiokorotus työansiosta. Samalla pitää myös ryhtyä valmistelemaan verojärjestelmää, jossa rahallisen sosiaaliturvan rahoitus perustuu kansantalouden koko
tuotannon jalostusarvoon.
Veroilla
kuuluu tasata
ihmisten
toimeentulon
edellytyksiä.
6. Työntekijän ja työn ostajan pitää osata
vain yksi prosenttilasku ja
yksi maksutili, johon sekä
työpalkkio että
uusi sovavero
lähetetään. Veroilla kuuluu
tasata ihmisten toimeentulon edellytyksiä ja turvata mahdollisuus osallistua yhteiseen tuotantoon. Kunnan peruspalvelut ja kunnan ja paikallisten yritysten yhdessä tuottama ruoka, energia, rakentaminen sekä luonnosta, rakennuskannasta ja teknisistä palveluista huolehtiminen
pitäisi olla jokaisen kunnan elinkeinopolitiikan
ydin.
Kuntien työsuhteet ovat suora konsti tarjota
työttömille sopivaa ansiotyötä. Todellisella peruseläkkeellä ei joudu valitsemaan bussilipun ja syömisen välillä, vaan se riittää terveellisen ruoan lisäksi muuhunkin tavalliseen elämiseen. Kuntien ei pidä tukea eikä ostaa pääomasijoittajien eikä varsinkaan verokeinottelijoiden ehdoilla tapahtuvaa tuotantoa.
7. Eläkeläisetkin, ostavat
rahoillaan toisten työtä.
Kansantaloudelle saadaan kestävä pohja, kun
se rakennetaan monipuolisen lähituotannon va-
KATI PELTOLA
Kirjoittaja toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1977?1979, 1980?1983 ja 1985?1987.
Edustajakautensa jälkeen Peltola toimi 17 vuotta
Helsingin keskisen sosiaalikeskuksen johtajana.
Peltola valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 1969
ja hän toimi siellä vuoteen
1988.
Eläkepäivillään hän palasi
kaupunginvaltuustoon
vielä yhdeksi kaudeksi
vuonna 2009 vasemmistoliiton riveistä.
15. Juuri siksi
siellä onkin pienempi työttömyys kuin Suomessa.
Kun ihmisillä on töitä, he ostavat työansioillaan
toistensa tuottamia palveluja ja tavaroita. Iso joukko neuvottelijoita,
tutkijoita ja eläkesijoittajia harjoittaa sekä eläkevakuutetuille että etuuksien jakajille melko käsittämätöntä salatiedettä. Moni uskoo talouden olevan rempallaan sen takia, että julkisia palveluja on liikaa ja
työntekijöille maksetaan liikaa palkkaa. Vaikkapa nelinkertainen peruseläkkeeseen verrattuna.
Ansioeläkkeen katottomuutta on puolustettu
koska sen luultiin estävän kaupalliset lisäeläkkeet.
Eipä onnistunut. +1
työtä muilla tuotantopanoksilla, joista näitä maksuja ei kerätä. Veroviranomainen lähettää sovarahan Kelalle, joka
tuottaa sillä työntekijälle kaiken pakollisen vakuutusturvan.
Moni ostaisi ja möisi työsuorituksia, kun se ei
vaatisi harhailua vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen viidakossa. Luulotautisten
mielestä kansat elävät viennistä, vaikka kansantalous tarvitsee vientiä vain tuonnin maksamiseen.
Oikeasti kansat elävät kotimaisesta tuotannosta
ja tuonnista. Luulotautiset sanovat usein, että Ruotsissa talous on parempaa.
Ruotsissa on tosin enemmän julkisia palveluja ja niiden tekijöillä isommat palkat. Työn teettäjä
voisi samalla maksaa myös henkilökohtaisen tulon sosiaalivakuutusveron. Henkilökohtaisia tuloja saisi maksaa vain
ihmisen viralliselle tuloverotilille. Sen turvin eläkevakuutusyritysten keräämiä rahastojakin suunnataan
kotimaisten työpaikkojen lisäämisen sijasta globaaleihin pääomapeleihin.
raan. Ostoperusteista tarvitaan jatkuva julkinen keskustelu, jotta ne saadaan reiluiksi sekä palvelujen tarvitsijoille, tekijöille että
maksajille.
Kun lähiyhteisöt tuottavat itse elämälleen ja
ympäristölleen tarpeelliset perustuotteet ja hyvinvointipalvelut syntyy myös käytännössä kokeiltuja vientituotteita, joita voi vaihtaa laajemmillakin markkinoilla. Vähäisen
markkinatuottavuuden väki on työttömänä ja köyhille räätälöidyn repaleisen sosiaaliturvan varassa.
Pikakeino lisätä laillista työtä on keskittää työn
ostamiseen liittyvien verojen ja maksujen kerääminen. Lakisääteiseen ansioturvaan
tarvitaan myös katto. Työansioiden mukaan määräytyvä ansioturva on helpointa hoitaa peruseläkkeen korotuk-
sina. Ansaittu
raha kiertää tililtä toiselle
Tässä täytyy muistaa, että ns. Kolmanneksi täytyy olla kohtuullinen terveys.
Neuvotteluja alustettiin ylijohtaja Jukka Pekkarisen
työryhmässä, jonka mukaan Suomen eläkejärjestelmä
on kunnossa, mutta se vaatii päivittämistä ihmisten
eliniän nousun, työssä olevien ikäluokkien supistamisen ja julkisen talouden kestävyysvajeen takia. Useimmat heistä ovat vielä pitkän työuran tehneitä. Ay-liikkeen velvollisuus on yrittää
hoitaa hommat niin, että ihmiset eivät taloudellisesti joudu tuuliajoille, jos uutta
työtä ei löydy. Raskaita
töitä on sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla.
?Raskaan
työn raatajat
kunniallisesti
eläkkeelle?
Eläkeputki toimeentulon takalauta
Vanhanen aloitti sotkun
Viitisen vuotta sitten pääministeri Matti Vanhanen
(kesk.) keksi Rukan hangilla, että eläkeiän alarajaa pitäisi nostaa 65 vuoteen, kun se nyt on joustavasti 63-68
vuotta. Vaikka henkinen rasitus on lisääntynyt, niin joka neljäs suomalainen tekee tutkimuksien mukaan ruumiillisesti kuluttavaa työtä. Työnantajat haluavat lopettaa putken kokonaan.
. Yksi selitys tälle on se, että Ruotsissa on paljon enemmän lyhyemmän työajan ja osa-aikatyön muotoja myös ikääntyneemmässä päässä. Kaikkein tärkeintä ikääntyneemmässä päässä on,
että ne jotka eivät jaksa tai pysty terveydellisistä syistä
jatkamaan työuraansa tai heidät heitetään ulos työelämästä ennenaikaisesti, päästetään kunniallisesti eläkkeelle. Meillä on 4445 prosenttia yli 60 vuotiaista työssä, mutta Ruotsissa 65
prosenttia. Loppuuko se vanhempien ihmisten irtisanominen,
jos me hävitetään näiden ikääntyneiden toimeentulo.
Olen vankasti sitä mieltä, että ei se irtisanominen siihen
lopu.
. Suomessa taas
?Jos ei ole työtä, työuraa on vaikea pidentää?,
sanoo Kaija Kallinen.
Eläkeikä ei ole
eläkeneuvottelujen
pääasia
» SAK:n eläke ja työura-asianpäällikön Kaija Kallisen mukaan
joulukuussa käynnistyneissä eläkeneuvotteluissa käsitellään
koko työuria, ei pelkästään eläkepolitiikkaa.
TEKSTI Risto Korhonen KUVA Jussi Joentausta
16. Julkinen keskustelu on jämähtänyt edelleen tähän työnantajapuolen suosiollisella avustuksella. Nyt putkessa olevat työttömät joutuisivat varsinaisen työttömyysturvan jälkeen
työmarkkinatuelle, jonka kustannuksiin
työnantajat eivät osallistu. Meidän mielestämme se sotii työurien pidentämistavoitetta vastaan.
Kallinen vertaa nykytilannetta Ruotsiin. Tämä on hoidettava ennen kuin mistään ikärajoista ryhdytään keskustelemaan.
Pekkarisen raportissa ei otettu esiin mahdollisuutta,
että työuran pituus vaikuttaisi milloin eläkkeelle pääsee. Siksi
palkansaajaliikkeessä ei ymmärretä työnantajien pyrkimystä päästä niistä eroon.
. Jollakin tavalla työuran pituuden tulisi kyllä olla
ratkaisussa mukana.
. Sen osuus ei ole 15-20 vuoden aikana pienentynyt, vaikka usein niin väitetään. He ovat
osa työvoimaa, he eivät ole eläkkeellä.
Työnantajien pyrkimyksen taustalla on Kallisen mukaan yksinkertaisesti raha. Jos ei ole työtä, niin vaikea
sitä työuraa on pidentää. työttömyysputki ei
Työaikaratkaisuja työntekijöiden tarpeeseen
Osa-aikaeläke on vuorotteluvapaan ohella ainoita konkreettisia keinoja, joilla ihmiset voivat lakisääteisesti keventää työtaakkaansa ikääntyneemmässä päässä. Käytännön ratkaisuna ikärajan sitominen suoraan työvuosien määrään
ei ole ihan helppo tehtävä. Monissa raskaissa ammateissa työura on saatettu aloittaa jo 15-vuotiaina.
Kallisen mukaan olisikin oikeudenmukaista, jos heillä olisi mahdollisuus
päästä aikaisemmin eläkkeelle.
. Tämän takia on
tärkeätä, että työuria pystytään pidentämään aidosti
alusta, keskeltä ja lopussa.
. Se rahoitetaan
kokonaan verovaroilla.
Kallinen muistuttaa, että työelämän
rakennemuutos jatkuu. Työryhmä ei esittänyt muutosnalleja, mutta sen mukaan
sopeutuminen eliniän pitenemiseen on ratkaistavissa
elinaikakertoimella tai vanhuuseläkkeen nostolla.
. ENSI SYKSYYN mennessä työmarkkinajärjestöjen tulisi neuvotella eläkeuudistus , joka on tarkoitus toteuttaa seuraavan hallituksen aikana eli vuoden 2017 alusta.
Julkisuudessa on puhuttu lähes pelkästään eläkeiän
alarajan nostamisesta, mutta Kaija Kallisen mukaan
työuran pidentäminen on laajempi käsite kuin pelkkä
eläkeikärajoista päättäminen.
. Jatkossakin tulee olemaan aloja, joissa työvoiman määrää supistetaan.
. Kaikkein tärkeintä nuorille, keski-ikäisille ja varttuneille on työllisyyskehitys. Sen lisäksi täytyy olla sellainen ammattitaito, jolla kysyntää työmarkkinoilla. Siksi me olemme pitäneet
tästä putkesta kiinni.
Työnantajien hampaissa on vuosia ollut niin sanottu
työttömyysputki eli ikääntyneiden työtekijöiden lisäpäivät. Heillä
on samat velvollisuudet ottaa vastaan työtä tai työvoimapoliittista koulutusta kuin muillakin työttömillä. Kallisen mukaan tämä ei ole tulevien neuvottelujen pääkysymys.
ole enää eläkejärjestelyn vaan työttömyysturvan piirissä.
Ikääntyneillä työttömäksi joutuvilla on oikeus lisäpäiviin, mutta he ovat yhä työttöminä työntekijöinä. Olemme sitoutuneet työurien pidentämiseen,
koska ymmärrämme valtion ja kuntien tarvitsevan verotuloja, jotta ne voivat toteuttaa meidän kaikkien Suomessa asuvien kannalta hyviä asioita
Työtä tehtäisiin pidempään, jos terveys kestää.
Työnantajien linja on taas toinen.
. Työkyvyn säilyminen on hirveän yksilöllinen asia.
Erot ovat suuria ja siksi mietimme, että voitaisiinko eläkemuotoasiassa hieman peruuttaa.
. Näin Kallisen mukaan päästään turvalliselle tasolle, jossa ei tarvita eläkeleikkauksia.
Palkansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan linjaukset eläkeneuvotteluihin ovat Kallisen mukaan yhdensuuntaisia. Joka neljäs euro tulee rahastoista,
joita olet kartuttanut työnteon aikana
ja loppu tulee työssä olevien eläkemaksuista. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden eläkkeen keskitaso oli noin tuhat euroa kuukaudessa.
Mitä tulee työttömyyseläkeläisten määrään, se on Kallisen mukaan viimeisen 20 vuoden aikana vähentynyt tasaisesti.
. Helppoja neuvotteluista ei odoteta.
. Yhtään sopimusta ei ole tässä maassa tehty ilman,
että ei tehdä jotain kompromisseja.
?Yksilöllisen
varhaiseläkkeen
palauttamista
harkittava?
Nuorten käsitys tuntuu olevan, että he
eivät pääse koskaan eläkkeelle tai pääsevät joskus 80 vuotiaina?
. Voidaanko siis sanoa, että olet itse ansainnut eläkkeesi?
. Eläke kuitenkin määräytyy ansaittujen eurojen mukaan ja voidaan sanoa, että
meillä tavallisen työntekijän eläketurvan taso ei ole päätähuimaava.
Kallinen sanoo, että työllisyys- ja kasvusopimuksessa
sovittiin eläkemaksujen suuruus vuoden 2016 loppuun
saakka, sen jälkeen maksukorotuspaine on pientä, noin
prosentin luokkaa. Tästä syystä olemme korostaneet kolmea asia. Meidän on kehitettävä työelämää. Suo-
»
17. ksuja ja ymmärtävät ikärakenteen muutoksen ja suomalaisten pidentyneen eliniän. Siitä huolimatta voidaan sanoa, että olet itse ansainnut eläkkeesi. Tämän palauttamista on nyt harkittava, ei ehkä ihan suoraan samanlaisena.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ongelma on Kallisen mukaan sen surkea taso. Tämä johtuu tästä pitkästä Matti
Vanhasen aloittamasta viiden vuoden
jurnutuksesta, Toisaalta nuoret ovat . Osa eläkkeestä tulee rahastoista ja osa niiltä,
jotka sillä hetkellä ovat töissä. Suomessa on kyetty varautumaan elinajan pidentymiseen ja ikärakenteen muutokseen. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä otettiin huomioon
työn raskaus ja kuluttavuus. Toki jokainen työttömyyseläke,
joka olisi voitu ehkäistä aikaisessa vaiheessa tapahtuvalla kuntoutuksella tai
muulla, on liikaa.
Nuorillekin tulevaisuus
malaisen järjestelmän vahvuus on se,
että lakisääteinen eläketurva kattaa lähes kaiken työnteon ja niiden osalta,
joille eläke jäisi kovin pieneksi, kansaneläke täydentää toimeentuloa.
Suomessa on voimassa osittain rahastoiva eläkejärjestelmä. Eli työnantajat haluavat vanhat
veke.
Varhaiseläkkeitä tarvitaan
Takavuosina meillä oli varhaiseläkemuotoja, työttömyyseläkkeen ohella myös yksilöllinen varhaiseläke. työssäolevista suurin osa on kokoaikatyössä ja iso osa täysin ulkopuolella.
Kallisen mukaan työntekijöiden asenteet ovat muuttuneet. Toisaalta ihmisellä piti olla
pitkä työura ja lääketieteellistä näyttöä työkyvyn alentumista. Tämä siksi, koska tänään eläkkeelle
päässeet ovat itse aikoinaan vastaavasti maksaneet heitä
vanhempien ikäluokkien eläkettä. Tämä pitää
kustannusten puolesta hoitaa.
. Ensiksi raskaan työn raatajat pitää saada kunniallisesti eläkkeelle ja siinä tarvitaan jonkinlaisia varhaiseläkejärjestelyjä.
. Tuoreen tutkimuksen mukaan työnantajista 70 prosenttia pitää 63 vuoden eläkeikärajaa hyvänä ja 20 prosenttia liian korkeana. Pitää varmistaa eläkkeiden rahoitus niin kestävällä
pohjalla, että eläke-etuihin ei tarvitse tehdä leikkauksia.
Myös nuorten pitää luottaa siihen, että he vanhuusvuosinaan saavat kunnollisen eläketurvan.
. Jotain
samanlaista tarvittaisiin Kallisen mukaan nyt, koska on
raskaat alat eivät ole minnekään kadonneet ja ihmiset
ovat yksilöitä.
. Tämä alenema oli kuitenkin alhaisempi kuin mitä
perinteiseen sairaseläkkeeseen vaadittiin. Tämä tarkoittaa
muun muassa osa-aikaisen eläkkeen ja osa-aikatyön yhdistämistä sekä työntekijän tarpeesta lähteviä työaikajoustoja.
Eläke on ansaittu
Suomalainen työeläkejärjestelmä on sekä Pekkarisen työryhmän että kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan
hyvässä kunnossa. Kaikki ovat sitä mieltä, että sopimusta ei
synny ilman työelämän laatukysymyksiä
Se voisi nousta vähitellen pitkällä aikataululla. Työttömyys on vielä jakso, joka on
vaikeasti ratkaistava. Olen kuitenkin sanonut, että kaikkein yksinkertaisinta ja parasta ikääntyvien työmarkkina-aseman parantamista on se, että kun
työttömyysputkea on lyhennetty, niin työnantajat ovat jättäneet irtisanomatta ne, jotka
eivät ole enää putken piirissä. Käsitykseni mukaan siinä tarkoitetaan
enemmän voimankäyttöön ja poliisihallintoa
lähellä olevaa toimintaa, ei sosiaaliturvan toimeenpanoa.
Hän muistuttaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on useaan kertaan todennut
nykyisen käytännön peruslainmukaisuuden.
Viimeksi näin tapahtui 2000-luvun alussa.
. Heidän mukaansa yksityisten eläkeyhtiöiden asema siinä on perustuslainvastainen,
koska ne käyttävät tässä julkista valtaa.
Laatusen mielestä professorit ovat väärässä.
. Eläkeikä on vain yksi kysymys neuvoteltavien asioiden vyyhdessä.
TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISTA koske-
vat neuvottelut ovat EK:n työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen mukaan lähteneet liikkeelle hyvässä hengessä. Keskeinen este on käytännössä se, että Suomessa ei ole rekisteröity
työhistoriatietoja, ainoastaan palkkatiedot,
sanoo Laatunen.
. Työeläkejärjestelmä ei ole sellaista julkisen vallan käyttöä mitä perustuslaissa tarkoitetaan. Hallitus ja eduskunta ovat mukana koko
ajan, koska järjestöjen neuvottelujen tulokset ovat vain esityksiä hallituksen suuntaan.
Hallitus päättää mitä esityksiä se on eduskunnalle antaa ja eduskunnalla on suvereeni päätösvalta siihen mitä se päättää.
Laatunen muistuttaa, että järjestöt ovat
saaneet yhdessä merkittäviä uudistuksia
läpi 1990-luvun alusta alkaen, koska ne ovat
erittäin vaikeissa asioissa kyenneet sovittamaan erilaiset intressiriidat yhteen. Työmarkkinajärjestöt edustavat työeläkejärjestelmän maksajia ja palkansaajajärjestöt myös tulevia edunsaajia. En halua neuvottelujen tässä vaiheessa
lähteä sanomaan, että mitä ratkaisussa pitää
ehdottomasti olla tai mitä siellä ehdottomasti
ei saa olla.
Neuvotteluja käy työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä, jota johtaa Jukka
Rantala. Erimielisinä järjestöt eivät ole kykene eläkepolitiikkaa hoitamaan, mutta tähän mennessä on aina kompromissi löytynyt.
Professorit väärässä
Lasse Laatusen mukaan työeläkevaroja ei saa käyttää
poliittisen pelin nappuloina.
JARMO LINTUNEN
Joulukuun alussa joukko oikeustieteen prosessoreja arvosteli Suomen työeläkejärjestelmää. Saksan uuden hallituksen ohjelman mukaan 45 vuoden
työhistorialla eläkeikä on 63 vuotta.
. Palkansaajien mielestä työnantajien kovat vaatimukset muun
muassa eläkeiän alarajan nostosta ovat toistaiseksi jääneet taka-alalle.
. Neuvotteluja tarvitaan ikärakenteen hurjan kasvun johdosta, osana kestävyysvajeen
hoitamista ja myös Suomen luottoluokituksen
varmistamiseksi.
. Suomessa tämä ei ehkä onnistu, koska
kun meillä ryhdytään puhumaan työhistoriasta, ei malteta rajoittaa sitä varsinaiseen työhön.
. »
EK ei aseta kynnyskysymyksiä
» Työnantajien EK on
käynnistänyt eläkeneuvottelut pehmeällä linjalla.
Ehdottomia kynnyskysymyksiä ei ole asetettu.
alkaen. Siksi yksityinen,
hajautettu järjestelmä on paras, sanoo Lasse
Laatunen.
Risto Korhonen. On täysin luonnollista, että maksajilla pitää olla merkittävä
puhevalta järjestelmän sisällön muokkaamisessa ja myös sen tulevaisuuden arvioinnissa.
. EK:n edustajat työryhmässä ovat
Vesa Rantahalvari ja Antti Tanskanen,
mutta vuodesta 1984 eläkeneuvotteluja käynyt Lasse Laatunen astuu tarvittaessa näyttämölle.
Neuvottelujen hyvänä pohjana toimii Laatusen mukaan ylijohtaja Jukka Pekkarisen
johdolla tehty selvitys, jossa arvioitiin työeläkejärjestelmän kestävyyttä.
. Näin on myös muualla ja Suomessakin siihen joudutaan pelkästään lainsäätämisseikkojen takia.
Laatunen korostaa, että neuvottelijoiden
toimeksianto on niin laaja, että se mahdollistaa koko työeläkejärjestelmän arvioinnin.
. Se
edeltää sen säätämistä ikärakenteen ja taloudellisten olosuhteiden tahdissa.
Neuvotteluaikataulu eli ratkaisu ensi syksyyn mennessä on tiukka, mutta Laatusen
mukaan viime vuosina käydyt keskustelut ja
Pekkarisen työryhmän raportti antavat niin
hyvän pohjan, että aika tulee riittämään.
Ei puhuta Bismarckista
Lasse Laatunen on viimeisen parin vuoden aikana puhunut toistuvasti tarpeesta nostaa
eläkeikää kahdella vuodella. Työhistoriaan perustava malli olisi kelvollinen, jos pidättäydyttäisiin todellisessa
työnteossa. On selvää, että Suomi, jossa ikärakenteen muutos
on vielä nopeampi kuin monessa muussa Euroopan maassa, ei voi olla tässä suhteessa erilainen.
. Laatusen sanoo ymmärtävänsä
ay-liikkeen huolen siitä, että mitä tapahtuu,
jos putki poistetaan tai sen alaikärajaa merkittävästi nostetaan.
. Työeläkevarat eivät ole kaupan minkään
poliittisen pelin nappuloiksi. En näe tässä mitään järkeä.
. Haluan
muistuttaa,
että
Euroopasta
löytyy
parisen
kymmentä
maata,
jotka ovat jo
nostaneet
eläkeikäänsä.
Puhevalta maksajilla
Laatunen ei ymmärrä puheita, joiden mukaan
työmarkkinajärjestöt päättävät työeläkejärjestelmästä yli hallituksen ja eduskunnan.
. Kun aikanaan Vanhasen hallituksen
kanssa sovittiin eläköitymistavoitteen nostamisesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä, niin ilman mitään uudistuksia siitä jäädään Pekkarisen työryhmän mukaan vuodella.
Laatunen muistuttaa, että järjestelmä täytyy pitää kunnossa, jotta myös nuoret saavat aikanaan asianmukaisen työeläkkeen. Eripohjaiset hallitukset ja eduskunta ovat ne hyväksyneet.
. Korjaisin tässä sitä monella olevaa väärinkäsitystä, että eläkeikä nousisi huomisesta
18
Työhistoria huomioon
Iso asia palkansaajien mielestä on työttömyysputki. En puhu nyt Bismarckista tai mistään
muustakaan, mutta haluan muistuttaa, että
Euroopasta löytyy parisen kymmentä maata,
jotka ovat jo nostaneet eläkeikäänsä. Jos kuvitellaan, että näiden professorien tulkinta olisi oikea, mitä se ei ole, niin silloin pitäisi kyseenalaistaa moni muukin asia.
Silloin sosiaaliturvan toimeenpanossa pitäisi
yhtä lailla kyseenalaistaa tapaturmavakuutusyhtiöt, jotka hoitavat lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja ammattitautivakuutusta.
Heidän pitäisi kyseenalaistaa työttömyyskassat, työttömyysvakuutusrahasto, eläketurvakeskus ja koulutusrahasto, jotka kaikki hoitavat lakisääteisiä tehtäviä. Putkea on ollut liian helppoa käyttää, se on vuosikymmenten saatosta vienyt ikääntyvää työvoimaa pois
työmarkkinoilta ja tehnyt näistä ikäluokista
kilpailukyvyttömän.
Lasse Laatunen on puhunut pitkään mallista, jossa työuran pituus otettaisiin huomioon eläkkeelle siirtymisen iässä. Aletaan heti virittää keskustelua, että
mitkä ovat näitä työntekoa korvaavia jaksoja
ja näitä hyviä syitä on lukematon määrä aina
opiskelusta ja perhevapaista vuorotteluvapaaseen. Hän myös tuonut esille Bismarckin Saksan, jossa eläkeikä
oli 70 vuotta.
Ensimmäinen eurovaaleja koskeva mielipidemittaus osoitti, että olemme
myös kiinni tavoitteessamme.
Paikka europarlamentissa ei tule itsestään vaan se
vaatii kovaa työtä. Tunnelmat kampanjassa ovat aivan
toisenlaiset verrattuna viiden vuoden takaiseen. Myös
ehdokaslista on kovempi ja monipuolisempi.
Eurovaalikampanja on samalla lähtölaukaus eduskuntavaaleihin.
Kannatus on ollut vakaata
Kun kaksi ja puoli vuotta sitten lähdimme mukaan hallitukseen, pahanilmanlinnut povasivat romahdusta kannatuksessamme. Sattumaa
ei olekaan se, että ylioppilaskuntien vaaleissa vasemmistosta on tullut suurin poliittinen ryhmä.
Näillä positiivisilla näkymillä haluan toivottaa
menestyksekästä uutta vuotta.
Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä
kulttuuri- ja urheiluministeri.
19. Puoluevaltuusto on nimennyt 17
ehdokasta ja hyväksynyt vaaliohjelman.
Eurovaaleissa on vain yksi tavoite, vaalivoitto ja Vasemmiston paluu europarlamenttiin. Onneksi, vaaliväsymyksestä
kärsineet puolueaktiivit ja kansalaiset voivat todeta.
Syksyllä on kuitenkin alkanut jo valmistautuminen
kevään eurovaaleihin. Tämä vaikuttanee
myönteiseen suhteutumiseen.
Jos asennemuutos johtuisi vain siitä, että Vasemmistoa pidetään entistä enemmän ?hovikelpoisena. Tässä on meidän
potentiaalimme.
Olen ollut mukana Vasemmiston toiminnassa aktiivisesti vuodesta 1996. Viime
eduskuntavaaleissa nuorisokannatuksemme oli suunnilleen kaksinkertainen verrattuna koko kannatukseen.
Myös 30?39 -vuotiaiden keskuudessa houkuttelevuus
on suurta. Opiskelijoista jopa 42 prosenttia tuntee vetoa Vasemmiston äänestämiseen. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä kritiikkiä.
Vain 3?5 prosenttia kannattajistamme tai potentiaalisista kannattajistamme sanoo, että juuri nämä asiat työntävät heitä pois Vasemmistosta.
Joskus olisi mukava nähdä poliittisia analyysejä, jotka
perustuvat faktoihin eikä keksittyihin mielikuviin.
Potentiaali on 18 prosentissa
Vaikka mielikuvaharjoituksilla tai mielipidetiedusteluilla
ei kannata antaa liian suurta painoarvoa, voivat ne kertoa
myös uudesta, todellisesta muutoksesta ja kannatusmahdollisuuksien kasvusta.
Jopa 18 prosenttia suomalaisista kokee houkuttelevaksi tai erittäin houkuttelevaksi Vasemmistoliiton äänestämisen. Tässä on tapahtunut
kaikkein selkein muutos.
Alle 30-vuotiaiden keskuudessa Vasemmiston äänestämisen kokee houkuttelevaksi peräti 26 prosenttia. Vastustajiemme odottamaa ja toivomaa
romahdusta tai laskeva trendiä ei ole nähty.
Kannatuksemme on pysynyt suhteellisen tasaisena
sitten viime eduskuntavaalien, jolloin saimme 8,1 prosenttia äänistä. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin työntekijöiksi itsensä määrittelevien ja yli viisi kertaa enemmän kuin eläkeläisten joukossa.
Opiskelijat ovat myös ainoa väestöryhmä, jonka enemmistö suhtautuu vasemmistoon myönteisesti. Suunnilleen samoissa, jopa
hiukan korkeammissa luvuissa on liikuttu viime eduskuntavaalien jälkeen.
Kehitys on ollut huima. Viime eduskuntavaalien jälkeen puolue on
liikkunut suunnilleen näissä luvuissa. Se ei ole historiassa koskaan ollut yhtä alhaalla.
Tämä ei ole vain vasemmistopuolueiden ja poliittisen työväenliikkeen huolenaihe. Välillä mielipidetiedusteluissa on käyty
lähellä seitsemää, toisaalta piikkien kohdalla on noustu
yhdeksään prosenttiin.
Kannatuspiikki on nähty erityisesti silloin, kun puolueelle on ollut paljon näkyvyyttä meille tärkeissä asioissa.
Näin kävi erityisesti presidentinvaalien aikaan alkukeväästä 2012 ja tämän vuoden keväällä, jolloin kiista osinkoverotuksesta roihusi kuumimmillaan.
Toisaalta heikkoja tuloksia mielipidemittauksissa on
tullut silloin, kun omat ovat kääntäneet tykkinsä porvareiden sijaan omaan puolueeseensa.
Suuri huolenaihe on kuitenkin aitojen työväenpuolueiden kokonaiskannatus. perussuomalaisiin päin.
Toinen median hellimä ajatus on se, että kannattajiemme mielestä panemme liikaa painoa ympäristökysymyksille tai vähemmistöjen oikeuksien puolustamiselle. Kolumni / Paavo Arhinmäki
Meillä on potentiaalia parempaan
VIIME VUOSI oli siitä poikkeuksellinen, ettei silloin ollut
valtakunnallisia vaaleja. Se on koko Suomen ongelma.
Mitä pienempi on vasemmiston voima, sen vähemmän suomalaisella työllä, työn tekijöillä, turvatulle toimeentulolla ja hyvinvointivaltiolla on puolustajia.
Kamppailu työn ja toimeentulon kysymyksistä pitäisi
onnistua nostamaan selvemmin poliittisen keskustelun
keskiöön.
Suhtautuminen Vasemmistoon on muuttunut
Vasemmiston tulevaisuus näyttää valoisalta, jos maltamme katsoa pidemmällä kuin vain seuraaviin vaaleihin. Yhtä kauan on pääkirjoituksissa tasaisesti maalailtu auringonlaskun puolueesta ja kerrottu,
ettei meillä ole nuoria kannattajia. porvarillisessa Suomessa, silloin sympatia puoluetta kohtaan ei
kanavoidu kannatukseksi.
Oikealta tulevista kehuista ei näyttäisi olevan pelkoa, sillä lähes 90 prosenttia kokoomuslaisista suhtautuu Vasemmistoon kielteisesti tai jyrkän kielteisesti.
Myös perussuomalaisten kannattajista yli 80 prosenttia suhtautuu Vasemmistoon äärimmäisen negatiivisesti.
Viha-inho-suhteessa perussuomalaisiin on molemminpuolista lämpöä. Vielä 20 vuotta sitten juuri perustettuun Vasemmistoliittoon suhtautui myönteisesti
vain kahdeksan prosenttia suomalaisista, vaikka puolueen kannatus oli kymmenen prosenttia.
Kun viime eduskuntavaalien alla kysyttiin
syitä, miksei Vasemmiston äänestäminen houkuttele, oli tärkein syy, ettemme pysty vaikuttamaan. Positiivisuus näyttää myös
olevan pysyvää luonteeltaan.
Tämän syksyn puoluebarometrin mukaan Vasemmistoon suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti
25 prosenttia suomalaisista. Nyt olemme hallituksessa kään-
» 18 prosenttia suomalaisista
kokee houkuttelevaksi tai
erittäin houkuttelevaksi
Vasemmistoliiton äänestämisen.
täneet esimerkiksi Tilastokeskuksen tuoreen tulonjakotilaston mukaan tuloerot laskuun. Mitä vanhempiin väestöryhmiin mennään,
sitä alhaisemmaksi potentiaalinen kannatuksemme laskee.
Yksi ryhmä nousee kuitenkin yli muiden. Suomalaiset suhtautuvat puolueeseemme myönteisemmin kuin aikaisemmin. Vain kuusi prosenttia Vasemmiston
tukijoista kokee houkuttelevaksi Perussuomalaisten äänestämisen, 80 prosenttia ei lainkaan houkuttelevaksi ja
kymmenen prosenttia ei kovinkaan houkuttelevaksi.
Tämä kumoaa sen median hellimän myytin, jonka
mukaan Vasemmistosta olisi erityisesti ?vuotoa
Se on
hyvä merkki.?
JARMO LINTUNEN
. Se myös naurattaa
niin, että katsojalta on mennä holtti.
Häiriötekijä häiritsee päätyttyäänkin. Olemmeko kaikki vain töytäisyn
päässä hallinnan menetyksestä?
Hallittuun eloon eivät kuulu myöskään ihmisruumin eritteet ja toiminnot, mutta nekin
tuodaan näyttämölle.
Q-teatterin työryhmä (mm. Kysymys on samasta asiasta, jos Ateneumista kaikki taulut pantaisiin kellariin ja
niistä olisi vain kopiokuvat seinillä.
Suomi on elokuvien ja elokuvateattereiden
digitalisoinnissa eturivin maita. paljastuu pienellä raaputuksella
pimeä puoli. Se on erityisen hieno oikotie ymmärrykseen.
Viikkolehden haastattelussa von Bagh suree . Numeroiden ja tilastojen takana
on monta tarinaa.
. lmistä digitaalitekniikkaan siirtymistä.
. Aki Kaurismäki sen on minusta parhaiten kiteyttänyt. Joidenkin kohtausten taustalla on
tunnistettavia uutisia.
Yllätykselliset ja absurdit näkökulmat ovat
esityksen ydinmehua. Ne eivät ole hilpeitä hetkiä, kun
ne tapahtuvat.
Vuoksenmaan 21 tapaa pilata avioliitto
-elokuvan pääroolin näytellyt Armi Toivanen on valloittanut suomalaisen televisiokatsojien sydämet sketsihahmoillaan Putousohjelmassa.
Leena Hefner os. Kekkonen olisi ollut ihana appiukko, arveli Kekkos -näyttelyn
tehnyt Rosa Liksom.
Käsikirjoittaja-ohjaaja Johanna Vuoksenmaan mielestä omalle häpeälle nauraminen
on terapeuttista. Näyttelijään verrattuna ?oikeissa ihmisissä. Holtittomien tilanteiden vastapainoksi se on muodoltaan hallittu
ja estetiikaltaan harkittu. Me kaikki olemme käyneet samoilla häpeän rajoilla. Herppeenluoma oli hillitön ?oridalaisrouva, Sanna-Raipe Helminen
tämän vastakohta: estynyt teini Tampereen
Nekalasta.
. Volanen,
Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Pirjo Lonka)
on tehnyt tarkkoja havaintoja ajastamme, jossa
tavoitellaan 15 sekunnin julkisuutta ampumalla niittipyssyllä omaan peukaloon ja jakamalla siitä tehtyä videota netissä.
Tällaista esitystä ja käsikirjoitusta ei
tehdä vain muita tarkkailemalla, omaa pimeää puoltakin on pengottava. Siitä syntyy
läsnäolo; lavalla ollaan tosissaan, ei tehdä
ironian kautta tai asettumalla vitsinkertojan
rooliin.
Häiriötekijässä on vakavia, jopa traagisia
aineksia. Hän sanoo suorastaan metsästävänsä häpeällisiä kokemuksia.
. rituaalein ja rutiinein, toimistounivormuin, normein ja kohteliain elein kuorrutetuista nykyihmisistä . Elokuvien kautta minä nuuhkin historian ominaislaatua ja tilanteita ja luen siinä sivussa sitten kirjoja. Filmi on valoa, digitekniikka
sähköä.
Von Bagh vertaa . Ajattelijoita ja avauksia, huumoria ja höyhenpuuhkia.
Viikkolehden kulttuurijuttujen läpilukeminen vuoden ajalta oli iso ja mieluisa urakka.
Valita niistä vain muutama: lähes mahdoton
tehtävä.
Ihan perusteltua lienee aloittaa legendasta;
suomalaisen kulttuurihistorian tallentajasta,
valistajasta ja monitoimimiehestä, joka hullaantui elävään kuvaan jo nuorena poikana.
Peter von Baghin mielestä elokuva sisältää kaiken, kaikki taiteetkin.
. Tämän elokuvan myötä minulle viimeistään kävi selväksi ettei hyvinvointivaltio toimi
kaikkien kohdalla.
Hiltonin päähenkilöt kuuluvat siihen noin
50 000 nuoren joukkoon, joita kutsutaan syrjäytyneiksi tai syrjäytymisvaarassa oleviksi.
Suutari pitää koko syrjäytymis-käsitettä ongelmallisena ja siitä käytävää keskustelua
abstraktina. Tilanteet viedään pitkälle kontrollin tuolle puolen
eikä mitään selitellä.
Kaikessa on silti jotain hyvin tunnistettavaa.
Häiriötekijä näyttää kuinka meistä . näkyvät niin sanotut kulttuurivammat,
ammatti ja tausta, surut ja ilot, kaikki. Kiivas tahti
kauhistuttaa von Baghia.
. Halusin antaa yhteiskunnallista puheaikaa niille ihmisille, jotka elävät sitä todellisuutta joka päivä. Se on kaunista.
20
Suutari teki matkan hyvinvointiyhteiskunnan katvealueella kuvatessaan elokuvaansa
Hilton.
. Virpi Suutari sai
elokuvastaan myös Kirkon Mediasäätiön palkinnon.
Filmi on valoa,
digitekniikka
sähköä.
Inhimillinen otsatukka
Julmaa huvia Q-teatterissa
Helmikussa ensi-iltansa saanut Q-teatterin
Häiriötekijä oli sukua ohjaajansa Jani Volasen
ja kumppaneiden televisiosarjoille Studio Julmahuvi ja Ihmebantu.
?Häiriötekijä kuvaa murtumakohtia normaalin ja epänormaalin, terveen ja sairaan,
hallinnan ja sen kadottamisen rajalla. Siinä mielessä tämä on hurjaa, että kulttuuriväki ei ole missään määrin tullut tässä
asiassa esille.
Hyvinvointivaltion katvealueella
Dokumentaristi Virpi Suutarin mielestä dokumenttielokuva voi kauneimmillaan näyttää
ihmisen sisimmän.
. Lavalla Anna Veijalainen ja
jazz-trio Timo Hirvonen, Jussi Lehtonen ja Arttu Takalo.
VIIKKO
LEHDE
N
KULTTU
URIVUOSI
Vastarintaa ja valtavirtaa, ?lmitähtiä
KYMMENIÄ KIINNOSTAVIA haastateltavia, pieniä
teattereita ja löytämisen arvoisia lukuelämyksiä. Tämä on niin iso yhteiskunnallinen kysymys, että koen myös dokumentaristin velvollisuudeksi tallentaa sitä.
Hilton palkittiin marraskuussa saksalaisilla elokuvafestivaaleilla. Tykkään hellyttävästä komediasta, jossa
on tunnetta mukana, sellainen naurattaa mua
itseäni, Toivanen kuvailee.
Hyvä huumori syntyy Toivasen mielestä
tosissaan olemisesta.. lmitallenteista luopumista satoja vuosia vanhojen kuvataideperinteiden ja teosten hylkäämiseen.
. Kuvassa Mikael Kinanen.
KokoTeatterin Miss Barbara -ihmiskauppamusikaali. Näyttää, että esimerkiksi
tämmöistä elämää se voi olla.
. Se näkyy kehossa, ryhdissä ja eleissä. LAURI HANNUS
JARMO LINTUNEN
B
Tullaamo työllisti kesän ajaksi helsinkiläisnuoret tekemään
taidetta