Kansan Uutiset 02.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 14-003251-1514 14 www.kansanuutiset.fi Viikko 14 Torstaina 2.4.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Kulttuuriperintö raunioina » Kannattaisiko Bamiyanin Buddhat Afganistanissa rakentaa uudelleen. 16 Sauli Hievanen 22 Pekka Sauri 30 Jemenin kriisi 38. s.40 Ahokas ja Holappa: Neljä miljardia elvytykseen s.14 ulo t s u Per ttaisi au vap atiasta kr o r y b s
Hallituksella oli takanaan vankat 145 kansanedustajaa. Lipponen asetti päätavoitteiksi työllisyyden hoidon ja vastuullisen valtiontaloudenpidon. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson sanoi varsinaisten hallitusneuvottelujen alkaessa puolueen olevan vahtimassa oikeudenmukaisuuden toteutumista. Nyt on sen aika, että korot saadaan alas ja velka hallintaan. Hallitusneuvotteluihin lähdettiin VM:n evästyksin, että neljän vuoden aikana on säästettävä 20 miljardia markkaa. Vasemmistoliiton tavoitteena oli heti keväällä lisäbudjetti, jolla helpotetaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä, ja käynnistetään rakentamista. Viikon kuluessa kävi ilmi, että Lipponen haluaa yksityiskohtaiset muotoilut tulevista leikkauksista. Henkilökysymyksiin ei sen kummemmin edetty kuin että Iiro Viinasen nimi nousi pintaan. tekeminen käyntiin VUODEN 1995 hallitusneuvottelut etenivät huhtikuun ensim- mäisellä viikolla tehtyyn isojakoon. Kansan Uutiset, Viikkolehti 2.4.?8.4.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.26 C Keskustelu s.36 D E Ulkomaat s.0 Pelit s.44 Kannen kuva: All Over Press / S. Mukaan tulivat kristillisiä lukuun ottamatta samat puolueet kuin Jyrki Kataisen hallitukseen vuonna 2011. Sabawoon Ajankuva LEHTIKUVA/PEKKA SAKKI KANSAN UUTISET toivottaa hyvää pääsiäistä. Itse arvostan Iiro Viinasta sekä henkilönä että ministerinä, oli hänen ainoa kommenttinsa asiaan. Viinasesta tuli Lipposen hallituksen valtiovarainministeri. Kai Hirvasnoro. Paavo Lipponen passitti keskustan oppositioon ja ryhtyi muodostamaan viiden puolueen ?työllisyyshallitusta?. Lamasta eniten kärsineisiin työttömiin ja muihin pienituloisiin ei saa kohdistaa uusia säästöjä. Puoluesihteeri Matti Viialainen muistutti vasemmis- PEKKA PAJUVIRTA » Neljän vuoden aikana on säästettävä 20 miljardia markkaa. 2 Claes Andersson, Outi Ojala ja Martti Korhonen olivat vasemmistoliiton hallitusneuvottelijoita. toliiton vaatineen laman aikana elvytystä ja sanoneen, että noususuhdanteessa on säästettävä. SDP:ssä vierastettiin ajatusta, mutta Lipponen kehotti laittamaan jäitä hattuun. . Edellisen opposition erityisesti karsastama valtiovarainministeri oli kokoomuksen tarjokas jatkamaan tehtävässä. Sää ei tällä kertaa suosi, mutta välietappi matkalla joulusta juhannukseen maistuu räntäsateessakin. 20 vuotta sitten ?Työllisyyshallituksen
Vasem- Tape sirpa.puhakka@kansanuutiset.? Sanottua » Papukaijat tunnetaan siitä, Arkkipiispa Leo tuomitsee piispa Irja Askolan käynnin Uspenskin alttarissa että ne oppivat toistamaan mekaanisesti ihmisten puhetta. Aivan samalla tavalla jokainen meistä oppii toistamaan, että kestävyysvaje on kauhea, ja se johtuu julkisen sektorin kelvottomuudesta. ?JATKOTOIMENPITEITÄ SEURAA? Väitöskirjatutkija Olli Herranen, Aikalainen 3/2015 t: © TARMO KOIVISTO 3. Hän nosti todellisiksi sankareiksi julkisten sektorin työntekijät. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER Steingrímur korosti, ettei hän ole matkasaarnaajana kertomassa, mitä Suomessa pitäisi tehdä. Venäjän kanssa on elettävä, vaikka se on rikkonut Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja pettänyt kansainvälisen luottamuksen. Toinen pääviesti, joka Merkelin vierailulla nousi esiin, oli Kreikan pysyttäminen mukana EU:ssa. Suomen kansa saa ensi kuussa johtajakseen sel?ekepin jälkeen todellisen unelmavävyn: pitkä liitto n nuoruuden rakkauden kanssa, ei alistunut armeijassa simputukseen, ei ylpistynyt miljoonista eikä tee usko uskonnostaankaan numeroa. Maan kriisi opetti kansalaiset näkemään uudella tavalla vahvan, solidaarisen hyvinvointijärjestelmän merkityksen. Hallitusovet saattavat sulkeutua kokoomukselta neljäksi vuodeksi. Merkelin viestiä suhtautumisesta Kreikkaan arvioitiin jopa maltillisemmaksi kuin Stubbin linjauksia. Saksassa tuskin on epäilyjä Suomen lojaalisuudesta huolimatta eduskuntavaaleista. Puolueet ovat olleet varsin yksituumaisia Venäjä-politiikassaan, vaikka sävyeroja saattaakin olla. Paikalla olleet tulkitsivat Merkelin ohittaneen vitsailun ilmeettömästi. Pääministeri Alexander Stubbin isännöimä pikavisiitti oli paremminkin kokoomuksen kuin Suomen vierailu. Stubbille vierailu tarjosi oivan mahdollisuuden loistaa pääministerinä ennen kuin tähti sammuu eduskuntavaaleihin. Poliitikkovierailut osoittavat henkisen välimatkan Eurooppaan lyhentyneen. Saksan poliittinen johto ei halua EU:n lohkeilevan reunoiltaan, vaikka osa saksalaisista on toista mieltä. Suomessa joudutaan ratkomaan omia poliittisia tavoitteita osana Eurooppaa. rattu Saksan liittokansleri Angela Merkel vieraili sopivasti Suomessa eduskuntavaalien alla. Sen sijaan suhtautuminen KreikPääministeri Alexander Stubb pääsi isännöimään Saksan liittokansleri Angela Merkeliä sopivasti vaalien alla. kaan vaihtelee, kuten EU:n piirissä. Tällainen yhteiskunta kestää vaikeat ajat paremmin. Kriisistä toiseen. Ulkomaisten vierailujen merkitys vaalitulokseen on marginaalinen. Sen sijaan tehdään yhteistyötä sekä Pohjolassa että Naton kanssa. Vasemmistoliiton vieraana olleella Vihreän vasemmiston Steingrímur Sigfússonilla, valtiovarainministerinä Islannin pelastaneella poliitikolla, oli merkittävä talouspoliittinen viesti. Hänen viestinsä oli kuitenkin tärkeä: oikeistolaisen poliittisen eliitin vallitsevat opit tarjoavat yhä samoja ratkaisuja. Kannattaako Juha Sipilää oikeastaan valita ryvettymään pääministerinä? Pääkirjoitus Eurooppalaisia viestintuojia EUROOPAN MAHTAVIMMAKSI valtionjohtajaksi titulee- » Poliitikkovierailut miston talouspoliittinen elvytyslinjaa tukeva politiikka erottaa sen muista. osoittavat henkisen Stubbin innokas Suomen Nato-jäsenyyskanta nousi esiin välimatkan EuroopMerkelin vierailulla. Taannoin SDP:n vieraana ollut Ruotsin demarijohtaja Stefan Löfven kävi kertomassa, ettei maalla ole intohimoja Nato-jäseneksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnostaa suomalaisia Ukrainan kriisin takia tavanomaista enemmän, mutta arkisemmat asiat ovat silti äänestäjien listan kärjessä. Merkelin painavin viesti oli Ukrainan kriisin ratkaisemisen tarve, ja tarve pitää Venäjä mukana solmujen avaamisessa. Ja mihin nämä ovat johtaneet. Tärkeää on jatkaa vierailuja myös vaalien jälkeen. Hän oli vitsaillut, ettei Suomi vielä ole paan lyhentyneen. Naton jäsen. Merkelin vierailun vetovoima ei pelasta kokoomusta
Tilastossa on useita maita, joissa on sama palkkataso, mutta joissa on pystytty säilyttämään teollisuus ja työpaikat omassa maassa, eikä niitä ole tarvinnut lähteä siirtämään toiselle puolelle maapalloa, sanoo Palokangas. Palokankaan mukaan Suomen kilpailukyvyn ongelmat johtuvat investointien vähyydestä ja huonosta johtamisesta. EU:n tilastokeskus Eurostat on julkaissut raporttinsa eurooppalaisen työn kustannuksista vuonna 2014. Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtajan Markku Palokankaan näkemyksen mukaan Suomen palkkatasosta annettu väärä kuva johtuu muun muassa siitä, että työnantajilla on tapana valita aina itselleen sopivia tilastoja. . Tämä » Ei Suomessa palkkataso erityisen häävi ole. aiheuttaa painetta myös muiden sosiaalimaksujen korottamiseen. Suomessa nämä kustannukset ovat 22,2 prosenttia työnantajalle koituvista kokonaiskuluista. Palokangas ennustaa, että palkan lisäksi maksettavat muut kustannukset tulevat nousemaan lähivuosina. Jotta päästäisiin edes reaaliansiotasolle niin puhutaan noin 1,5?2 prosentin palkankorotuksista, kun otetaan huomioon myös in?aatio. Tämä on vähimmäistaso, joka silti olisi vähemmän kuin niin sanotuissa kilpailijamaissa, joissa on tehty 2?3 prosentin ratkaisuja vuositasolla, Palokangas sanoo. Ammattiliitoilla ei ole vielä virallista linjausta palkankorotustavoitteistaan. . Myös kustannusten nousu on ollut maltillista ja EU:n keskitasoa. 7 / Li Andersson s. Tilastot ovat tilastoja, ja ne kertovat sen tosiasian, että ei Suomessa palkkataso erityisen häävi ole. Esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksuja on nostettava. Työnantajien viesti on yleensä se, että Suomessa yksikkötyökustannukset ovat niin korkeita, että tuotantoa on siirrettävä muualle ja sen vuoksi Suomessa pitäisi saada pitkäaikainen, äärimaltillinen palkkaratkaisu, jotta kilpailukykyä voiTOISIN KUIN 4 daan parantaa, sanoo Markku Palokangas. Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisen työn kustannukset ovat kasvaneet maltillisesti viime vuosina. Viime vuonna kustannukset kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuodesta, kun koko EU:n keskiarvo oli 1,4 prosenttia. Suomessa kaikkien alojen keskimääräinen kokonaiskustannus työtuntia kohden oli 32,30 euroa, kun euroalueen keskiarvo vuonna 2014 oli 29,20 euroa tunnissa. . Sen vuoksi myös palkankorotuksia tarvitaan. . huhtikuuta 2015 Pekka Sauramo s. Tilastojen valossa näyttää siltä, etteivät ongelmat suinkaan ole henkilöstön palkoissa, vaan näissä muissa tekijöissä. . Minun mielestäni tässä tilanteessa, kun meillä on nimenomaan kysyntä- ja investointilama, sellaiset palkan korotukset, jotka turvaisivat reaaliansiot, pitäisi toteuttaa. Tärkeintä olisi saada investoinnit liikkeelle ja elvytyksen kautta luoda uusia työpaikkoja, hän sanoo. Muut kustannukset nousevat Eurostatin tilastot kertovat kokonaiskustannuksiin sisältyvistä, muista kuin palkkakustannuksista, kuten sosiaalimaksujen tasosta, joiden osalta Suomi on yllättäen hieman EU:n keskiarvon alapuolella. 13 LEHTIKUVA/TOBIAS SCHWARZ Korkeimmat tuntikohtaiset työn kustannukset olivat teollisuudessa, jossa euroalueen keskiarvo oli 32 euroa tunnilta. Suomessa työn kustannukset ovat EU:n keskitasoa » Vasta julkaistu raportti ei tue mielikuvaa Suomen korkeista palkoista. työnantajajärjestöjen ja useiden päättäjien puheista voisi päätellä, Suomen työnantajien työntekijöistä koituvat kustannukset ovat alhaisempia kuin useissa muissa EU maissa. Tämä tilasto osoittaa, että Suomen palkkataso on keskimääräistä eurooppalaista palkkatasoa, Palokangas huomauttaa. Ongelmat eivät ole henkilöstön palkoissa . Vielä jos ostovoima suhteutettaisiin tilastoihin, olisimme pohjakastissa. Anna-Katriina Isotalo anna-katriina.isotalo@kansanuutiset.?. A kotimaa Torstai 2. Varmasti niitä lähiviikkoina tullaan linjaamaan, mutta neuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin nähdään minkälainen eduskunta ja hallitus sekä hallitusohjelma saadaan, ammattiliitto Pron teollisuussektoria johtava Markku Palokangas sanoo. Palokangas katsoo, että varaa palkankorotuksiin on. . Koko EU:n alueella muita kuin palkkakustannuksia oli keskimäärin 24,4 prosenttia kaikista kuluista, euroalueella muutaman prosenttiyksikön enemmän
Myös suoranaisia irtisanomisuhkauksia esiintyy. KU Postinjakelun irtisanomiset myöhästyttävät postin kulkua. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA ?Sipilän luonnonvaraministeriö on käännös menneisyyteen? Lyhyesti » Ympäristönsuojelu hukkuisi maa- ja metsätalouden etujen alle, uskoo vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen. puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen tyrmää keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän ajatuksen ympäristöministeriön lakkauttamisesta ja alistamisesta maa- ja metsätalousministeriölle uuteen luonnonvaraministeriöön. . Se voisi edistää maankäytön, asumisen, rakentamisen ja liikenteen yhteensovittamista ja parempaa ohjausta ja kehittämistä, Sarkkinen pohtii. . Tuloerot, epätasa-arvo ja turvattomuus lisääntyisivät. Hyvää kehitystä on se, että meitä on niin monia, jotka tänään yhdessä osoitamme, että rasismi ja vihapuhe » Perättömillä väitteillä pyritään kääntämään ihmisiä toisiaan vastaan. eivät ole hyväksyttävää. Asiakkaat eivät ole saaneet postiaan oikeaan aikaan. Liikkeellä on sosiaalisessa mediassa Suomessa yli 20 000 seuraajaa. Sitä ei pidä julkisen sektorin alasajolla vaarantaa. ASARA-LAAKSONEN muistuttaa, että Vaaleissa kampanjoidaan myös vihapuhetta vastaan EDUSKUNTAVAALEISSA kampanjoidaan myös vihapuhetta vastaan. Tällä käytöksellään työnantaja osaston mukaan ?kasaa hiiliä päälleen. Edellä mainitut luonnolli- sesti kahden keskeisessä keskustelussa. Posti- ja Logistiikka-alan työehtosopimus päättyy ensi syksynä. Euroopan neuvoston käynnistämän kampanjan Suomen kansallisena koordinaattorina toimii Suomen Plan International. postinjakajien painostamiseen, äärimmillään suoranaiseen työpaikkakiusaamiseen. Osastosta kerrotaan, että kyseisiä työntekijöitä hiostetaan tarkkailemalla heidän työntekoaan muita työntekijöitä tarkemmalla silmällä. POSTI- JA logistiikka-alan unionin Helsingin osaston mukaan postinjakelussa tehdyt ?raskaasti ylimitoitetut irtisanomiset. Nämä vaalit ovat myös vaalit rasismia vastaan, Eva Biaudet (r.) kommentoi allekirjoittamaansa haastetta. -liikkeen kampanjatoimikunnan puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas) perää kaikkien vastuuta turvallisen ympäristön luomisessa: . Perättömillä väitteillä ja halventavilla kommenteilla pyritään kääntämään ihmisiä toisiaan vastaan. Pitkällä aikavälillä maa- ja metsätalous hyötyvät siitä, että tuotanto on ympäristönäkökulmasta kestävää, Sarkkinen huomauttaa. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK taas on esittänyt asumiseen ja maankäyttöön liittyvien asioiden siirtämistä ympäristöministeriöltä uudelle rakennetun ympäristön ministeriölle. SAK:n esittämässä mallissa rakennetun ympäristön ministeriön vastuulla olisivat myös liikenneministeriön asiat. Lähes 250 eduskuntavaaliehdokasta on allekirjoittanut Ei vihapuheelle -liikkeen sitoumuksen vihapuheesta vapaista vaaleista. Puolueista vakavimmin vihapuheen ongelmaan ovat suhtautuneet vasemmistoliiton, RKP:n, vihreiden ja piraattipuolueen ehdokkaat. Ei vihapuheelle -liike on osa euroopanlaajuista No Hate Speech Movementia. KU Julkisen sektorin alasajo vaarantaa samapalkkatavoitteen HALLITUS JA työmarkkinajärjestöt sopivat pari viikkoa sitten uudesta samapalkkatavoitteesta. KU 5. syksyn neuvotteluiden edellä. Osaston mukaan liian vähäinen postinjakajien määrä on johtanut ylitöistä kieltäytyvien, tai muuten ?työnantajien silmissä epäkelpojen. Sellaista Suomea EI VIHAPUHEELLE meistä varmasti jokainen toivoo. Haaste julkistettiin maanantaiaamuna. EI VIHAPUHEELLE -liike on ottanut käyt- töön myös hashtagin #vihapuhetutka. Liike kehottaa kiittämään ehdokkaita vihapuheen vastaisista kannanotoista tai käräyttämään ehdokkaita ihmisarvoa halventavasta vihapuheesta ja liittämään Twitter- tai Facebook-viestiinsä hashtag #vihapuhetutka. Ei vihapuheelle -liike on nuorten liike, joka toimii verkon vihapuhetta vastaan 50 Euroopan maassa. Meidän jokaisen tehtävä on kitkeä vihapuhetta. Tavoite oli 15 prosenttia. . Jos leikkauksiin vielä yhdistetään puheet siitä, että julkisen sektorin palkkojen pitäisi nousta hitaammin kuin yksityisen sektorin, samapalkkatavoite on todellisissa vaikeuksissa. Ensimmäinen, vuonna 2006 käynnistynyt samapalkkaohjelma päättyi maaliskuun lopussa. Ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ehtymisen ja globaalien ympäristöongelmien aikakaudella ympäristönsuojelun näkökulmaa tulee hallinnossa ja päätöksenteossa vahvistaa eikä suinkaan heikentää. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI VASEMMISTOLIITON Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on lakkauttamassa ympäristöministeriön. » Riittävät resurssit ovat myös paras tae nopeille lupaprosesseille. Pöyristyttävä ehdotus Tiistaina lisäksi kuusi suomalaista ympäristöjärjestöä vetosi nykymuotoisen ympäristöminsiteriön puolesta. Sen mukaan naisten ja miesten palkkaeron pitää kaventua vähintään 12 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen ihmettelee, miten tavoite voi toteutua, jos samaan aikaan havitellaan miljardien säästöjä julkiselta sektorilta. . Riittävät resurssit ovat myös paras tae nopeille lupaprosesseille?, järjestöt toteavat. SAK esittää uutta ministeriötä Korhonen lisää, että jos ministeriöiden rajoja halutaan tutkia, voidaan harkita maa- ja metsätalousministeriön siirtämistä nykyisen ympäristöministeriön yhteyteen. . Sen kampanjatoimikunnassa on 49 valtakunnallisen tason toimijaa.KU suurin osa julkisissa palveluissa työskentelevistä on naisia, erityisesti hoivan, hoidon ja opetuksen alueilla. . Sipilän esitys edustaa vanhanaikaista ajattelua, jossa ympäristö nähdään kapeasti vain taloudellisena hyödykkeenä. BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi pitävät ehdotuksia ympäristöministeriön lakkauttamisesta pöyristyttävinä ja toivovat että puolueet sanoutuvat niistä irti. Niiden mielestä ympäristöhallintoa on vahvistettava. ?Vain näin voidaan taata luonnon monimuotoisuus, toimivat ekosysteemipalvelut, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä laadukas ja turvallinen elinympäristö. ovat aiheuttaneet postinjakelun häiriöitä. Leikkaukset julkiselta sektorilta, erityisesti kuntien rahoista, voivat hävittää palveluja ja lisätä tuntuvasti palvelujen ulkoistamista huonompien työehtojen piiriin. Matalammat palkat, työpaikkakato ja mahdollisesti runsastuvat pätkäja osa-aikatyöt alentaisivat naisten ansioita. Puolueet ovat nyt vaalien alla julkistaneet leikkauslistojaan. Oman äänensä miljardihuutokauppaan ovat tuoneet valtiovarainministeriön virkamiehet, jotka karsisivat valtion ja kuntien menoista kuusi miljardia euroa ensi vaalikaudella. . Ympäristöministeriö jäisi toimimaan omana yksikkönään, jonka päävastuuna olisivat ympäristöviranomaisen ja luonnonsuojelun asiat. Sarkkisen mielestä ajatus rakennetun ympäristön ministeriöstä on kehityskelpoinen. . Huonoa on se, että vihapuhe on yleistynyt erityisesti netissä, mutta valitettavasti myös politiikassa. Uhkakuvana on ympäristönsuojelun hukkuminen maaja metsätalouden lyhyen aikavälin etujen alle, Sarkkinen sanoo. Myös kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen pitää Sipilän esitystä huonona ympäristön kannalta. . Samapalkkatavoite on haastava. Maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden yhdistämistä samaan ministeriöön voidaan harkita, kunhan maankäytön ympäristönäkökulmia ei unohdeta, Korhonen toteaa. Kampanjaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. . Vihapuheeton Suomi on turvallisempi, rauhallisempi ja ystävällisempi maa. Näin rankat leikkaukset eivät toisi työpaikkoja, vaan tuhoaisivat niitä. Sen aikana sukupuolten keskimääräinen palkkaero koko työmarkkinoilla kaventui noin 20 prosentista 17 prosenttiin
Ay-liike on myös hidastanut hyvinvointivaltiorakenteiden purkutalkoita, kun poliittinen vasemmisto on ollut heikko. Mieli on sittemmin muuttunut. ?Nyt ajattelen, että kolmikannasta tulisi siirtyä normaaliin parlamentaariseen päätöksentekoon silläkin riskillä, että äänestäjät valitsevat etunsa vastaisesti.? LEHTIKUVA/VESA MOILANEN KANSANEDUSTAJA 6 Kansanedustaja Anna Kontula kannattaa siirtymistä normaaliin parlamentaariseen päätöksentekoon. asiaa sillä, että kolmikantasopimukset linjaavat eduskuntatyötä tiukemmin kuin perustuslaki. KONTULA PERUSTELEE ?Perustuslakia voi aina tulkita luovasti, mutta kolmikannassa sovitusta eivät kansanedustajat uskalla pilkkuakaan muuttaa. Uusi lainsäädäntö hyödyttää kaikkia, Douglas kiteytti. SAK:n päälakimies Timo Koskinen kuvasi uudistusta historialliseksi. . ovat Kontulan mielestä esimerkiksi pienyrittäjät ja opiskelijat. ?Heillä ei ole sijaa kolmikannassa, minkä seurauksena näiden ryhmien sosiaaliturva on huomattavasti muuta väestöä heikompi.? kirjoittaa kolmikannassa päätetyn työttömien työhönottovelvoitteen laajentamisesta kolmen tunnin työmatkoihin niin, ettei kenenkään mieleen tullut kysyä, miten 11?12-tuntiset tarhapäivät toteuttavat lapsen etua. ?Kun tiedustelin asiaa eräältä neuvottelijoista, hän kertoi, että lapsinäkökulma ei kuulu kolmikannan käytäntöihin.. Onhan se, kun vanhin vanhoista laeista on lähes satavuotias. UP/Mika Peltonen Kontula kolmikannasta: Tiukempi kuin perustuslaki Anna Kontula kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan muuttaneensa mieltään niin sanotusta kolmikannasta. Jatkossa on vakuutettava kaikki työntekijät, joille työnantaja maksaa palkkoja yli 1 200 euroa vuodessa, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen kertoi. Lakia sovelletaan edelleen ansiotarkoituksessa tehtyyn työhön, mutta uudistus pakottaa yrittäjän va- Ennen tämän vuoden loppua sattuviin työtapaturmiin ja ilmeneviin ammattitauteihin sovelletaan nykyisin voimassa olevia lakeja. kuuttamaan myös perheenjäsenensä, joka asuu samassa taloudessa ja tekee työtä työsuhteessa. Korvausaikataulu tiivistyy Uuden lain korvauskäsittelyssä on aiempaa enemmän menettelytapasäännöksiä. . Kääntäen se tarkoittaa, että jollakulla toisella valtaa on vähemmän. Työtapaturmalainsäädäntö uudistuu perin pohjin JARMO LINTUNEN » Kolme lakia niputetaan samaan pakettiin. ammattitauteja koskeva lainsäädäntö uudistuu ensi vuodenvaihteesta alkaen. Tämän uskotaan auttavan sekä pätkä- että vuokratyöntekijöitä. . KU ESIMERKKINÄ KONTULA. Tapaturmavakuutuslaki tuli voimaan vuonna 1948 ja sitä täydentänyt ammattitautilaki vuonna 1988. Laki tapaturmavakuutuslain perustella korvattavasta kuntoutuksesta tuli voimaan vuonna 1992, Mänttäri selvitti. Uudistuksessa lait paketoidaan yhdeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi. TYÖTAPATURMIA JA Uudistus tukee pätkätyöläisiä Palkansaajille tärkeä uudistus on vakuutusvelvollisuuden rajan muuttuminen euromääräiseksi. Tästä seuraa, että jatkossa saatetaan noudattaa yhtä aikaa neljää lakia, kun mukaan lasketaan kolme vanhaa ja tämä uusi. » Vanhin vanhoista laeista on lähes satavuotias. Uusi laki on vanhoja selkeämpi Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari kiitteli uudistusta siitä, kustannukset on jatkossa helpompi arvioida. Akavan vastaava lakimies Jaana Meklin huokaisi tiedotustilaisuudessa, että ?hyvä että saatiin maaliin?. . Vahingoittuneelle on ilmoitettava korvausasian vireille tulosta. Päätös on annettava 30 päivässä selvityksestä, Pohjolainen kertoi. Nykyisessä laissa aika vireille tulosta päätökseen saa olla kolme kuukautta. Myös olosuhteet, joissa sattuneet tapaturmat korvataan, on kuvattu uudessa laissa nykyistä tarkemmin. Pohjolaisen mukaan jatkossa korvataan myös etätyössä sattuvat tapaturmat. Ennen tämän vuoden loppua sattuviin työtapaturmiin ja ilmeneviin ammattitauteihin sovelletaan nykyisin voimassa olevia lakeja. . Sosiaali- ja terveysministeriö ja työmarkkinajärjestöt esittelivät kolmikannassa tehtyä uudistusta tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen Mika Mänttärin mukaan uudistuksen tavoitteena on lainsäädännön rakenteen selventäminen. . Hän on pitänyt sitä periaatteessa hyvänä, koska ay-liikkeen, työnantajien ja valtion yhteistyöllä ?paalutettiin hyvinvointivaltio ja suunniteltiin yksi maailman vauraimmista sekä tasa-arvoisimmista maista?. Esimerkiksi kansallisia eläkeratkaisuja sorvaa Suomessa porukka, jonka omat eläke-ehdot ovat huomattavasti edullisemmat kuin niiden, joiden asioista ollaan päättämässä?. » Kolmikannassa sovitusta eivät kansanedustajat uskalla pilkkuakaan muuttaa. ?Vajaavaltaisia. Aiemmin työnantajan oli vakuutettava työntekijä, jos teetti tällä työtä 12 päivänä vuodessa. Lopputulos oli paras mahdollinen. STTK:n lakimiehen Inka Dougalsin mukaan nyt saatiin aiempaa parempi ja selkeämpi laki. . Eivät edes silloin, kun esityksessä on selvästi jokin näkökulma jäänyt käsittelemättä.? Kontulan mukaan kolmikannan takia ?eräillä yhteiskunnan toimijoilla on paljon enemmän valtaa kuin perustuslaki tai äänestäjät heille todellisuudessa antavat
kaakaon viljelijät elävät köyhyydessä KOTIMAA | ma 16.35 Arhinmäelle vauva Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? Elvytys vai leikkaukset? SUOMALAISEN KANSANVALLAN yksi erikoisuus on se, että ennen eduskuntavaaleja vaaliohjelmia esittävät puolueitten ohella virkamiehet. KU KANSAN RADIOLIITTO Kansan Uutiset | Verkkolehti Kansan Uutiset Verkossa joka päivä ma ti Mielipiteet ke to Kulttuuri pe la KOTIMAA | ti 9.30 Valtion ja kuntien eläkeneuvottelut juntturassa su Oho, taas tuli uutinen ? katso uutiskuvat KANSAN UUTISTEN verkkosivuilla julkaistaan joka päivä keski- määrin 15,43 KOTIMAA | ti 10.23 Työpaikat vähenemässä pk-yrityksissäkin Blogit uutta juttua. Kansan Radioliitto paheksuu median innovaatiotuen jakoa JARMO LINTUNEN » Radioliitto vaatii Yleisradion julkisen palvelun tehtävän selvempää määrittelyä. ihmettelee ?median innovaatiotuen. Valtiovarainministeriön (VM) virkamiesten mielestä ensi vaalikaudella olisi valtiontaloutta sopeutettava noin 4 miljardilla eurolla ja kuntien talouksia yhtensä noin 2 miljardilla eurolla. Median innovaatiotuesta uhkaakin radioliiton mukaan tulla käytännössä Sanoma-yhtiön ja Alma Median yritystuki digihankkeisiin. Monissa muissa Euroopan maissa Kansan Radioiiitto paheksuu Ylen radio- ja tv-toiminnan liiallista viihteellistämistä. valtiot tukevat liiton mukaan yhteisömedioita. Siitä on eurokriisin aikana saatu liikaakin tietoa. KOTIMAA | ma 16.18 Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien Ilman maahanmuuttajia ja tutkimuslaitoksessa. 7. Jos leikkauspolitiikka hallitsee ensi vaalikautta, työllisyyden selvää kohentumista on turha odottaa. Esimerkiksi Ranskassa toimii yli 600 vapaata yhteisöradiota, maiden esimerkkiin kansalaisradioipia ja säätää kansallisesti tärkeiden ja ne saavat tukea kansallisesta viesden tukemisessa. Katsopas, siinä meni jälleen yksi! Kaikki jutut ovat ilmaiseksi luettavissasi: kannattaa seurata, missä tänään mennään. Liiton Kansan Radioliiton puheenjohmielestä kansainvälisissä tajana jatkaa TKI-päällikkö Esa YliEuroopan neuvoston suosituksiin sekä useiden Euroopan toimielimissä ja EU:ssa tulisi sokoski. Tämän näkemyksen mukaan velkaantuneisuuden vähentämiseen tähtäävät menoleikkaukset saattavat viime kädessä lisätä velkaantuneisuutta, koska leikkaukset talouskasvun edellytyksiä heikentäessään vähentävät tulevia verotuloja. » Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki muut keskeiset puolueet ovat omaksuneet leikkauslinjan tukemisen. KUMPI NÄKEMYS on oikea? Viime aikoina on tehty poikkeuksellisen paljon tutkimuksia elvytyksen ja toisaalta menoleikkausten vaikutuksista. ?Julkinen sektori on kestävän kasvun mahdollistaja, muttei voi itse toimia kasvun lähteenä?, raportissa todetaan. Siinä, minkälaisena valtion rooli nähdään taloudessa, kuvastuvat viime kädessä ideologiset erot. 20 miljoonaa euroa siten, että sähköinen media käsitellään pelkästään mediabisneksenä. Radioliitto arvostelee sitä, että tuettavaksi ei ole mahtunut ei-kaupallinen, yleishyödyllinen, kansalaistoimijalähtöinen viestintämuoto, yhteisömedia. KANSANUUTISET.FI NÄKÖKULMA | ma 18.00 Tulisoihtuja Savon radalla ULKOMAAT | ma 16.45 VIIKKO 12/2015 Uutiset Kolumni Suuryritykset riistävät . käyttämistä kaupallisten mediayhtiöiden digitalisointihankkeisiin niin että yhdistysmuotoinen kansalaismedia jää nuolemaan näppejään. Valtion vuoden 2015 budjetissa Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla myönnetään ?median innovaatiotukeen. elvytyspolitiikka ? perustuu näkemykseen, että erityisesti lama-aikoina velkarahoitteiset julkiset investoinnit voivat vahvistaa talouden perustaa ja kasvuedellytyksiä niin paljon, että ne lopulta voivat maksaa itse itsensä. Ja huomenna. Raportissa valtio ei todellakaan toimi kasvun lähteenä vaan pikemminkin kasvun esteenä: laskelmissa julkisten menojen kasvattaminen syrjäyttää yksityisiä investointeja. Velalla rahoitetut julkiset infrastruktuuri-investoinnit saattavat tukea talouskasvua vähän aikaa, mutta lisääntyneen velkataakan takia velkarahoitteiset julkiset investoinnitkin ovat viime kädessä kasvun ja työllisyyden kannalta haitallisia. Leikkauspolitiikan vastakohta . Suomessa on viisi kansainvälisten urheilukilpailujen teyhteisöradiota ja lähes 20 lähinnä tinnän tukirahastosta. Ne antavat vahvaa tukea elvytykselle ja menoleikkausten arvostelulle. On hämmentävää, ettei VM:n virkamiesten raportissa näy jälkeäkään näistä tutkimuksista. On myös hieman yllättävää, että vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki muut keskeiset puolueet ovat omaksuneet leikkauslinjan tukemisen. Mitä on tehtävä ?tyyliin kirjoitetun raportin mukaan sopeutusten on painotuttava menoleikkauksiin eikä veronkorotuksiin. Tiedotusvälineissä virkamiesten ohjelmaa on pidetty neutraalina asiantuntija-arviona, joka sisältää totuuden paitsi julkisen talouden tilasta myös sen edellyttämästä politiikasta. OHJELMA ON asiantuntijoitten kirjoittamana arvio, mutta neutraali se ei ole. Saksassa on levisiointioikeuksille hintakatto. säännöllinen yhteisömedian talouruotsinkielistä yhteisötelevisiota. Julkinen palvelu olisi määriteltävä tarkemmin, koska verorahoilla dellinen tuki, samoin Englannissa. toimivan Yleisradion keskeinen tehEuroopan parlamentti on myös Ylen rooli selvemmäksi tävä on tuottaa asia- ja kulttuuriohpyytänyt jäsenvaltioilta aktiivisempaa tukea kanRadioliitto vaatii Yleisrajelmia sekä ylläpitää kotimaista draasalaismedialle tiedodion julkisen palvelun maa, viihdettä ja dokumenttituotantusvälineiden motehtävän selvempää toa sekä tuoda laatudokumentteja ja en in ö määrittelyä ja pa-elokuvia ympäri maailmaa suomaniarvoisuuden k h ä S n ä varmistamiseksi. heksuu Ylen radiolaisten katsottaviksi. ä ll site Radioliitto esitja tv-toiminnan liiJos Yleisradio ei tarjoa julkisen media kä än ä t s tää kansalaislähpalvelun vaihtoehtoa kaupalliselle allista viihteellisä lk e p . ä n töisen yhteisömemedialle, se murentaa olemassaolon tämistä. Urheilulla e s nek diatoiminnan peoikeutustaan verorahoitteisena toion sen mukaan kuimediabis rustukijärjestelmää tenkin sijansa myös mijana ja kansallisena instituutiona. Suomeen vedon EU:n ja Ylen kanavilla
6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com 7HDWWHULQ OLSSXWVWR DXNL WL WR 78581 1825, 7($77(5, ZZZ QXRULWHDWWHUL FRP 3XK 8UVLQLQNDWX 7XUNX WRLPLVWR#QXRULWHDWWHUL FRP su 5.4. klo 16-21 /,338 ), SXK . ? Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Tervetuloa! Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. /LSSX . Ka . http://kauppa fi t. kansanuutise Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. narikan www.puistokulma.fi syhtiöver tail u Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. PLQ SYP sanna ja mattilat Kaikki TOYOTAT Varaa oma tilasi: p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja ALENNETTtsUo:UN hintaan. 010 420 2623 sis. ? 6 (WXNRUWLOOD i . Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. KLO 14. >> Järjestöhakemisto 5|OOLPHWVl RQ YDDUDVVD +XPSXXNLHQ \OLSDSLWDU KRXNXWWHOHH NRNR PHWVlQ YlHQ 6XXUHQ 5RVNDQ SDXORLKLQ MD NRNR PHWVl XKNDD KXNNXD URLQDDQ MD URVNDDQ 2QQLVWXXNR 5|OOL \VWlYlQVl 0DDKLVNHLMXQ NDQVVD SHODVWDPDDQ PHWVlQ YDL RQNR MR OLLDQ P\|KlLVWl" .lVLNLUMRLWXV $OOX 7XSSXUDLQHQ 2KMDXV 6R?D /DXULNDLQHQ Iloista pääsiäistä! (VLW\NVHW WL NOR OD NOR VX NOR WL NOR OD NOR WL NOR OD NOR WL NOR VX NOR 6XRVLWXV \OL YXRWLDLOOH .HVWR Q K VLV YlOLDLND 3HUXVOLSSX i . krs 00500 Helsinki p. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD . 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. /LSSX . krs 00500 Helsinki p. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi käteisellä, myös epäkuntoiset ja verovelkaiset. Nouto kotipihasta. Tarjoa myös muitakin paketti- ja lava-autoja. Puh. 040-3650292 g ku tkimus tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille s stu onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net ä v e t ä k www.sirolansaatio.? ak ast y yt y väi yy Adressit Asi Va Yrjö Sirolan Säätiö Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi utu ssa OSTETAAN Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Tämäkin ilmoitus huomattiin! E P S I R at in Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh. Kansan Uutisten Viikkolehden toimisto suljetaan KIIRASTORSTAINA 2.4. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi 8
Paistamme lettuja, jaamme Kansan Uutisten Viikkolehteä ja puhumme politiikkaa! Tervetuloa! Sinikka Torkkola Pirkanmaalta eduskuntaan! www.sinikkatorkkola.fi Hyvinvointi kuuluu kaikille 29 EHDOLLA EDUSKUNTAAN HELSINGISSÄ Tutkittua tietoa päätöksentekoon. VERONIKA HONKASALO Punavihreä feministi, tutkija, VTT, valtuustoryhmän pj www.veronikahonkasalo.fi Tervetuloa tapaamaan Merjaa! Europarlamentaarikko Merja Kyllönen tavattavissa ja tentattavissa, paikalla myös kansanedustajaehdokkaita! TORSTAINA 9.4. KLO 10-11 KAJAANI, KANSANPIRTTI, LINNANKATU 2 KLO 12-13 PALTAMO, PALTALINNA KLO 14-15 VAALA, K-MARKET TERVAPORTIN PIHA KLO 16-17 PUOLANKA, KUNNANVIRASTON VALTUUSTOSALI Duunari laulaa hienosti! Sisältää postikulut! 7 ? , , KOM Prop omaa, t i g lu, A i Sal ... n Lau mio, Hisk Paleface o t i o r , K u a ari N iljoon Tuom é, Pelle M p Dalla PERJANTAINA 10.4. KLO 9-10 HYRYNSALMEN TORI KLO 10.30-11 RISTIJÄRVI CAFE 5-STOP KLO 13-14 KUHMON TORI KLO 15-16 SOTKAMON TORI KLO 17-19 KAJAANI, VOITON PAIKKA, KAUPPAKATU 27B SUNNUNTAINA 12.4. KLO 14 SUOMUSSALMI, TYÖVÄENTALO http://kauppa.kansanuutiset.fi kirjamyynti@kansanuutiset.fi p. 166 Jukka Karhula 170 187 Marja Koskenalho Kari Uotila 189 Jaana Wessman Toivoa Turvaa Tasa-arvoa Ilmoituksen maksaa Sinikka Torkkolan tukiryhmä. Ilmoituksen maksaa Espoon Vasemmisto Espoon Vasemmisto telttailee Leppävaaran Ratsutorilla la 4.4. 09 7596 0200 9. klo 10-14 Oikeus hyvään terveyteen, kunnon työhön ja riittävään toimeentuloon on jokaisen ihmisen perusoikeus. Siitä ei tingitä. Tutkijatohtori, pääluottamusmies ja sairaanhoitaja Sinikka Torkkola Tule tapaamaan ehdokkaitamme: Jukka Karhula 11-14, Marja Koskenalho 10-14, Kari Uotila 10-12, Jaana Wessman 10-14
Myös kiusattuja on paljon. Usealla on myös keskittymisvaikeuksia, joiden takia on vaikea sitoutua pitkäjänteiseen toimintaan. Ensimmäinen turvatalo perustettiin Helsinkiin. Nuoret ovat 10?19-vuotiaita ja tulevat turvataloon vapaaehtoisesti. Turvatalossa nuori saa aikuista apua koulunkäyntiongelmiin tai kodin ristiriitoihin. . Viranomaisia emme ole. Vuorokausirytmi paikalleen Jotkut nuoret ovat jo pitkään olleet ilman aikuisen tukea. . Koulua ei saada käytyä loppuun esimerkiksi lintsauksen takia. Rautatieasemalla oleskelleet nuoret haluttiin turvaan Tampereen turvatalon johtajan Mari Uusi-Niemen mukaan nuoria vaivaavat yksinäisyys, kiusaaminen ja kodin ongelmat. kadulta jo 25 vuotta sitten. ?Vihdoinkin joku kuuntelee? TIINA TENKANEN » Vaikeudet koulussa ja rikkinäiset perheet ovat nuorten ongelmia. KOULUNKÄYNNIN VAIKEUDET ja rikkinäi- set perheet ovat turvataloihin hakeutuneiden nuorten pääasiallisia ongelmia. . He toteavat ihmisoikeusjärjestöjen kritisoineen sitä, että nykyinen laki loukkaa transihmisten ihmisoikeuksia. YLI 30 10 Tällä hetkellä sukupuolenkorjausprosessi on pitkä ja henkisesti vaativa. Tampereella on paljon palveluja, mutta moniin on pitkät jonot. Nyt turvataloja on Helsingin lisäksi Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Nuori autetaan omaan elämään Turvatalo tarjoaa aamupalan, päivällisen ja iltapalan nuorille ja antaa mahdollisuuden tilapäiseen majoitukseen, mutta muuten nuori on turvatalolla vieraana. Päiväksi nuoren on mentävä kouluun. . Todella harvalla meille tulevalla nuorella on koti, jossa on isä ja äiti, Tampereen turvatalon johtaja Mari UusiNiemi kertoo. Punaisen Ristin ylläpitämä turvatalo toimii kriisimajoituksena nuorelle, joka on joko heitetty kotoa tai lähtenyt itse. Meille pääsee nopeastikin neuvottelemaan. Kriisiin ei saa apua nopeasti ja silloin nuori voi tulla meille. UP/Tiina Tenkanen Vasemmistonuorten ehdokkaat vaativat kolmannen sukupuolen tunnistamista » Nykyinen translaki loukkaa järjestöjen mielestä ihmisoikeuksia. Vasemmistonuorten eduskuntavaaliehdokasta vaatii translain uusimista ja nykyisten vaatimusten lisääntymiskyvyttömyydestä ja naimattomuudesta poistamista. Vanhemmat puolestaan » Apua saa ilmaiseksi, ilman jonotusta ja lähetteitä. ovat olleet tyytyväisiä turvatalon antamaan nopeaan apuun. . Toisilla on puhelimen ja netin kanssa niin tiivis suhde, ettei heillä ole oikeaa vuorokausirytmiä. Apua saa ilmaiseksi, ilman jonotusta ja lähetteitä. Turvatalon työntekijät antavat myös puhelinneuvontaa sekä johtavat nettichattia netissä. . Tietoa sukupuolen moninaisuudesta on levitettävä?, ehdokkaat vaativat. Vuonna 2012 tehdyn raportin mukaan noin 40 prosenttia transihmisistä oli kokenut väkivaltaa tai sen NUORET EHDOKKAAT » Tietoa sukupuolen moninaisuudesta on levitettävä. uhkaa viimeisen viiden vuoden aikana ja 21 prosenttia oli kohdannut syrjintää terveydenhuollon palveluiden piirissä. . Me herättelemme heidät kouluun ja annamme aamupalaa, Uusi-Niemi sanoo. Lisäksi moni nuori potee yksinäisyyttä, vaikka hänellä olisikin monia kontakteja netissä. Vasemmistonuorten ehdokkaiden mielestä byrokratiaa on karsittava, jotta sukupuolenkorjausprosessista tulisi ihmisarvoa kunnioittava. Sukupuolen moninaisuuden kirjaaminen lakiin näillä tavoin tulee toivottavasti vaikuttamaan laajasti yhteiskunnan tapaan kohdata sukupuolten erilaisuutta. KU. Todellisessa elämässä nuorella ei välttämättä ole yhtäkään ystävää, jonka kanssa voisi keskustella. Juridinen sukupuolen korjaus tulisi voida tehdä omalla ilmoituksella maistraattiin ja puolison suostumuksen vaatiminen osana korjausprosessia on lopetettava. Edelleen ehdokkaitten mielestä sosiaaliturvatunnusta on muutettava niin, että se ei kerro henkilön sukupuolta. vaativat Suomea jo ensi eduskuntakaudella tunnistamaan kolmannen juridisen sukupuolen. ?Se olisi merkittävä kädenojennus niille, jotka eivät sovi nykyiseen kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään tai joiden kehollinen sukupuoli ei ole yksiselitteisesti nainen tai mies. Joskus yksikin yö täällä riittää. Me otamme yhteyttä nuoren vanhempaan, sillä tavoitteena on, että nuori pääsee takaisin kotiin mahdollisimman nopeasti. Monissa tapauksissa perheen kanssa käydyt keskustelut auttavat. Turvatalon työntekijät auttavat nuorta tarvittaessa saamaan asunnon ja rohkaisevat häntä tekemään ratkaisuja vahvuuksiensa mukaan. Nuoret ovat olleet tyytyväisiä, että vihdoin joku kuuntelee ja jollakin on aikaa heille. Esimerkiksi sairaanhoito- ja opetusalojen ammattilaisten koulutuksessa kohtaamaan sukupuolen moninaisuutta on paljon kehitettävää, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson sanoo. Olemme puolueettomia, ja pyrimme positiiviseen ratkaisuun
Joki on nykytilassaan yksi Suomen suosituimmista vapaaajankalastuksen kohteista, SVK:sta kerrotaan. Järjestö perusteli peruutusta Pudasjärven kaupunginhallitukselle yhteisen tahtotilan katoamisella ja siitä seuraavalla epävarmuudella saada toimitsijoita suurtapahtumaan. SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN Iijoen aktiivit vetäytyivät Kilpailun järjestämisen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli Iijoen alueen kalastuskohteiden tunnetuksi tekeminen ja kalastusmatkailun kehittä- JANNE MÄKINEN minen. Seun o a raavaksi alamme ll e Iijo ä etsiä uutta isäny t it keh täkaupunkia MMpuitteita k si ä v ä t perhokisalle, harit k mer mit telee perhoi. s lohijoek kalastusjaoston puheenjohtaja Ilkka Pirinen. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö. Siinä on peräti 10 000 kaloria, on mediassa kauhisteltu. TWITTERISSÄ RINNE täsmensi, että resepti, jossa on 800 grammaa pekonia, on tarkoitettu yli kymmenen hengen porukoille. Samassa SAK:n kampanjassa on myös vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen huomattavasti kevyempi resepti, kasvismakaronilaatikko. ?Kasvismakaronilaatikko on hyvää perusruokaa. Kotimaisen ja kansainvälisen tunnettavuuden lisäksi tapahtuma olisi tuonut SVK:n arvion mukaan alueelle noin puolen miljoonan euron välittömät matkailutulot. Vapaaehtoisten toimitsijoiden saaminen muuttui hyvin epävarmaksi useimpien Iijoen lähiseudun perhokalastuksen yhdistysten aktiivien vetäydyttyä MM-järjestelyistä. Kollajan tukeminen on saanut myös sosiaalisessa mediassa kritiikkiä perhokalastajilta. . Vapaa-ajan kalastajien mielestä päätös on sen tavoitteiden vastainen ja vaarantaa vakavasti Iijoen vesistön tulevaisuuden merkittävänä vaelluskalavesistönä. Vapaa-ajankalastajat pyrkivät toiminnassaan vaelluskalojen elinolosuhteiden ja lisääntymisedellytysten parantamiseen. KU Kasvismakaronilaatikko on hyvää perusruokaa. 11. Kaada päälle soijakerma. Laita margariinilla voideltuun vuokaan vuoronperään kerroksittain makaronia ja soijarouhetta. Laita laatikon päälle juustoraastetta tai -siivuja (paitsi jos teet laatikosta vegaanisen version). Lämmitä 225-asteissa uunissa noin 45 minuuttia. Syynä on Pudasjärven kaupunginvaltuuston Kollajan tekoallasta tukeva päätös. 530 seurassa toimii yhteensä noin 43 000 kalastuksen harrastajaa. Raaka-aineet saa helposti kaupasta ja eivätkä maksa maltaita. Pitkään valmistellun tapahtuman hakemuksen poisvetäminen harmittaa, mutta jäi ainoaksi vaihtoehdoksemme. Muuten sopimuksen jatkamiselle ei puheenjohtajien mielestä ole perusteita. Keitä makaronit vedessä, johon on lisätty puolikas kasvisliemikuutio. mausteita juustoa (jos et tee vegaanista) Turvota soijarouhe lämpimässä vedessä. Lisää jalapenot ja mausteet paistetun soijarouheen joukkoon. Ja vatsa täyttyy?, kommentoi Arhinmäki. Ja näin se tehdään: 5 dl tummaa makaronia 2 dl soijarouhetta 1 sipuli 2 dl soijakermaa 1/2 kasvisliemikuutio jalapenoa pippuria, rosmariinia yms. Vaadimme ?TYÖNTEKIJÖILLE LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO » Työntekijöille pitää tarjota selkeitä, laillisia työsopimuksia. Arhinmäen kasvismakaronilaatikko haastaa Rinteen äijäpastan MEDIAN VIIME päivien puhutuimpia aiheita on ollut SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen pastaresepti. SAK:n Hyvää työtä Suomi -verkkosivuilla Rinne antaa bravuurinsa pekonispagetin ohjeen. Kaupungin linjauksen muuttuminen Kollaja-kielteisestä myönteiseksi muutti toimintaympäristön mahdottomaksi. KU Pudasjärven tuki Kollajan altaalle suututti perhokalastajat. ?Ei palkkaneuvotteluja ennen nollatuntisopimusten kieltämistä? Helsinki?Uusimaan ammattiosastojen puheenjohtajat, jotka edustavat yli 36 500 työntekijää, syyttävät työnantajaa voimassa olevien sopimusten rikkomisesta. ?Työnantaja rikkoo työrauhaa ja halveksii voimassaolevia sopimuksia käyttäessään nollatuntisopimuksia ja muita työsopimusmuotoja, joita ei tunneta työlainsäädännössä?, toteavat 14 osaston edustajat kannanotossaan. Heidän mukaansa palkankorotusneuvotteluita ei tule aloittaa keskusjärjestötasolla ennen kuin nollatuntisopimusten käytöstä luovutaan ja osa-aikaisille työntekijöille tarjotaan työsopimusta, jossa on minimituntimäärä. PALVELUALOJEN AMMATTILIITON pitää tarjota selkeitä ja toimeentulon turvaavia laillisia työsopimuksia. Padottuihin jokiin tulee rakentaa toimivat kalatiet ja pyrkiä kohti luontaisia kalakantoja. Iijoella on puitteita kehittyä tulevaisuudessa merkittäväksi lohi- ja meritaimenjoeksi. Pilko sipuli. Ei tarvitse olla mikään gourmet-kokki, jotta siitä saa maistuvaa. KU Neljäntoista pamilaisen puheenjohtajan mielestä suuri osa työntekijöistä joutuu tekemään työtä kohtuuttomilla työehdoilla. myös vuokratyöntekijöille kirjallisesti sovitun vähimmäistuntimäärän.? Puheenjohtajien mielestä suuri osa työntekijöistä joutuu tekemään työtä kohtuuttomilla työehdoilla. Työnantajien pitää kunnioittaa tehtyä työllisyys- ja kasvusopimusta ja sen henkeä työllisyyttä ja työoloja kehittävänä sopimuksena. Paista soijarouhe ja sipulit yhdessä. Tuki Kollajalle peruutti perhokalastuksen MM-kilpailut Lyhyesti » Pudasjärven päätös vie alueelta puolen miljoonan matkailutulot. Keskusjärjestö (SVK) on peruttanut päätöksensä järjestää perhokalastuksen MM-kilpailut Pudasjärvellä vuonna 2017. Mikäli työsopimus määritellään osa-aikaiseksi tulee sopimukseen sopia kirjallisesti myös vähimmäistuntimäärä
jäsen 27(7$$1 9$6788 ,+0,6(67b ZZZ HUNNLODXNNDQHQ À HNR (877$0$ ,(5521 $,+ . Uusimaa Helsinki .RYDW DUYRW NRQWLOOHHQ SHUXVSDOYHOXW OX WROSLOOHHQ VANHOJEN ÄÄNET VAIKUTTAMAAN HKGRNDV YDVHPPLVWR ¿ WLLQDDKOIRUV QDD Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestön vpj. 8XVLPDD XPalveluasuntoja vanhuksille XParempi maapallo lastenlapsillemme XAktiivinen vanhuus ja hyvä kuolema MIRJA ARAJÄRVI 7LLQD $KOIRUV 6XXQQDQPXXWRV RQ PDKGROOLVWD \KGHVVl Helsinki 9DOLWVH 9DLNXWWDMD 7XOHYDLVXXWWD UDNHQWDHQ LKPLVLVWl YlOLWWlHQ ,???????. :???. ?????????. ?????. >???? D???????. $00$7 11(77$9$ -( $ $ / $ 67 .28/878 67$ 623,08.6, . >??????. ????????? ?????????????. ????????? 3/0 NLUYHVPLHV -DUL -llVNHOlLQHQ 4 - 1 3 3 ) = ; -1 -*4ll ):7*/70*/5*" 8XVLPDD ZZZ MDULMDDVNHODLQHQ À 25 !JNHUTK@@JRN Yritän muuttaa politiikan suunnan. Työtä investoimalla ?ksusti velaksi! Työtä peruspalveluista! Eläkeläisille tasa-arvo! HKGRNDV YDVHPPLVWR IL MXNNDNDUKXOD 7XH YDDOLW\|WlQL WLOL ), YLLWWHHNVL 5DKDQNHUl\VOXSD 32/ 6¼O¼P KNOQKVWMUGP OCMUQKP KVUG Jukka Karhula OIKEUS OLLA TÖISSÄ 171 TERVE EK-2015, Vantaa, Uusimaa PIRKKO KOTILA 51-vuotias toimittaja, VTM, kaupunginhall. 9(521. 9$ 7$ ,7 . 72 78 9(52982 ,6 8 ,. ,//,67$ $ . ???????????????? -RXQL /LQGHQ HQ ZZZ MRXQL OLQGHQ QHW h??????. .817,(1 , 5 7( ,6 (. 5 -8/.,1(1 (5.., /$8..$1(1 HNRQRPLVWL MD NDXSSDWLHWHLGHQ WRKWRUL 12 .RNHPXVWD 7DKWRD 2VDDPLVWD .DUL 8RWLOD .DQVDQHGXVWDMD 8XVLPDD Varsinais-Suomi 136 8XVLPDD Z DULX ZZ N RWLOD ¿. ????????????
Suomalaisen taiteen aseman parantamiseksi ei riitä arvostus tai puhe. Tarvitaan myös politiikkaa. » Taiteen julkisen rahoituksen tasoa on nostettava. TAITEEN JULKISEN rahoituksen tasoa on nostettava. 2000-luvulla säätiöiden ja rahastojen yksityinen tuki on kasvanut paljon nopeammin kuin valtion vastaava. Kampanjassa haastetaan poliitikkoja kertomaan, mitä taide heille merkitsee. Tästä 3 prosenttia ohjattiin apurahoina taiteilijoille. EORJL WLDLVHQHOOXQ YXRGDWXV QHW )% (LOD 7LDLQHQ ZZZ HLODWLDLQHQ ¿ -XON (LOD 7LDLVHQ WXNLU\KPl -tutkimus havainnollistaa, kuinka toimeentulon turvaamiseen ja työskentelyolosuhteiden olemassaoloon liittyvät kysymykset ovat edelleen taiteilijoiden suurimmat huolenaiheet. » Kansanedustajaehdokkaita Pirkanmaa Kolumni olumni Häme 137 Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Vaasa Ääni taiteelle! REILUSTI REHELLINEN Sauli Isokoski EDUSKUNTAAN 22 6;©... Työllisyyttä tukien. Kestävät energiaratkaisut. Toimivat liikenneyhteydet.? Oulusta eduskuntaan 4#701-'55'.+ 132 MARKKU EILOLA-JOKIVIRTA .DWMD .RWDODPSL 9DVHPPLVWRQ NDQVDQHGXVWDMDHKGRNDV NRXOXWXNVHOWDQL \PSlULVW|WHNQRORJLDQ LQVLQ||UL 7HHPRLQDQL DOXHSROLWLLNND QXRUHW MD \PSlULVW| WZLWWHU FRP NDWMDNRWDODPSL IDFHERRN FRP NDWMDNRWDODPSL HKGRNDV YDVHPPLVWR À NDWMDNRWDODPSL Aurinkoa eduskuntaan Luottamus, yhteisöllisyys, turvallisuus Muusikko/asiakaspalvelija Auri Niskanen Savo-Karjala Keski-Suomi 6DYR .DUMDODVWD HGXVNXQWDDQ LVRNDOOH À NDOOH VDYRNDUMDOD#JPDLO FRP #NDOOHMXONXQHQ WXNLU\KPl SXK WXNLWLOL ), .DQVDQHGXVWDMD Keski-Suomi XXGHOOHHQ DVLDOOHVL HGXVNXQWDDQ ,CPPG 4¼KU¼PGP ³3XKXWDDQ SLHQWHQ LKPLVWHQ DVLRLVWD ³ YYY TCKUCPGP QTI ,CPPG'FWUMWPVCCP 144 www.melodioso.net ehdokkaasi@melodioso.net .DDUOR ,VR.DOOH -XONXQHQ -'5-+ 571/+ Maksaja PRS:n seudun vasemmisto TALOUS, TYÖLLISYYS sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Niiden ympärillä vaalikeskustelua on sinänsä ymmärrettävistä syistä käyty. Vaalikeskustelua vaivaa yksipuolisuus. Yksityisessä rahoituksessa ei ole mitään väärää, mutta sen rinnalla tarvitaan myös riittävä julkinen rahoitus, jolla taataan pitkäaikainen työskentely sekä eri taiteenalojen elinmahdollisuudet. Taiteilijoiden sosiaaliturvaa on matkalla perustuloon parannettava lisäämällä taiteilijaeläkkeiden määrää. Lisäksi taiteilijoiden eläketurva on siirrettävä kokonaisuudessaan maatalousyrittäjien eläkelain piiriin. Eräs ranskalainen toimittaja sanoi minulle, että hänen mielestään suomalainen yhteiskunta kärsii kulttuurin puutteesta. Ihmisoikeudet sekä energia- ja ilmastopolitiikka eivät ole juurikaan saaneet aikaa keskusteluissa. Myös taide on aihe, joka joutuu jatkuvasti kamppailemaan oman oikeutuksensa ja olemassaolonsa puolesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan taiteen ja kulttuurin osuus valtion yhteensä 55 miljardin budjetissa oli vuonna 2013 noin 434 miljoonaa euroa. Taiteilijoiden tulotaso on 2000-luvun nousukauden aikana jäänyt muun väestön tulotason kehityksestä. Haastatteluissa kerrottiin ilmaistyön yleistymisestä sekä palkkiotason jäämisestä jälkeen kustannuskehityksestä. Taide2015-kampanjan verkkosivuilla kirjoitetaan osuvasti, että taide on läsnä kaikkialla, mutta sen läsnäolo otetaan itsestäänselvyytenä. Leikkaus-, talous- ja työllisyyspuhe jyrää alleen lähes kaikki muut aiheet. VWTXCNNKPGP VWNGXCKUWWU Tue matkaani kansanedustajaksi! Tukitili: FI29 1113 3000 0758 00 VIIME VUONNA julkaistu Taiteilijan asema 2010-luvulla Oulu V[ÑUWQLGNW LC MCWRWPIKPXCNVWWVGVVW ;NÑL¼TXK . Taiteen yhteiskunnallista läsnäoloa on siis syytä vielä lisätä. Miksi rakennushankkeissa sovellettavaa prosenttiperiaatetta ei voisi laajentaa koskemaan niin taiteen ja kulttuurin valtiontalouden budjettiosuutta kuin kunnan palvelutuotantoakin? Taloudellinen ja henkinen lama saattaa olla juuri oikea hetki antaa ääni taiteelle. Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 13. Sen jälkeen taiteilijat luovat poliitikkojen sanomisista taideteoksia. Toivottavasti ehdokkaat myös tutustuvat kampanjan esille tuomiin poliittisiin vaatimuksiin
Elvytyksen sijaan Euroopassa on leikattu menoja ja nostettu veroja, mikä on muiden ongelmien lisäksi heikentänyt tuotantoa ja johtanut työttömyyteen. Haaparannan laskelmien mukaan Suomessa elvytys rahoittaisi itsensä. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Keskuskauppakamari herättelee suomalaisia velkakellolla, joka näyttää valtionvelan määrän. Toinen ääni velkakellossa » Talouspoliittisessa keskustelussa on tapahtunut käänne: leikkauslinja kyseenalaistetaan julkisesti, ja muutkin kuin vasemmistolaiset vaativat elvytystä. VIELÄ MUUTAMA viikko sitten julkinen keskustelu talouspolitiikan linjasta oli yksimielistä. Median haastattelemat pankkiekonomistit, poliitikot ja tutkijat vaativat leikkauksia ja talouskuria. Pian seurasivat Aalto-yliopiston Sixten Korkman (HS 23.3.), Helsingin yliopiston Juha Tervala (Uusi Suomi 24.3.), Aalto-yli-. Sen sijaan leikkausten jatkaminen kasvattaisi velkataakkaa. Suomessa elvytys rahoittaisi itsensä. Helsingin Sanomien (22.3.) haastattelussa Haaparanta haukkui talouspoliittisen keskustelun epä-älylliseksi ja sanoi, että velkaantuminen saataisiin pysäytettyä elvytyksellä. Leikkauksista elvytykseen Haaparannan ulostulo toi toisen äänen velkakelloon. Mainostauluissa kilisi Keskuskauppakamarin velkakello, joka pelotteli valtiontalouden velkaantumisella. Sitten Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta julkaisi Talous ja yhteiskunta -lehdessä artikkelin, jonka mukaan Euroopan ?nanssipolitiikka on perustu- 14 TEKSTI Pontus Purokuru nut täysin väärälle analyysille tilanteesta. Haaparannan mukaan euroalueen ongelma on kokonaiskysynnän vähyys
Siinä taloustutkijat esittelevät Suomen taloustilanteen taustoja ja ehdottavat Suomelle olosuhteisiin nähden realistista elvytyspakettia. Johtavat ekonomistit ovat selittäneet Suomen talouskasvun tylyä tilannetta rakenteellisilla seikoilla, kuten työllisten määrän laskulla ja kustannustason nousulla. Loppu investointilamalle. Investoinnit vauhdittavat talouskasvua parhaimmillaan juuri nyt, koska työ- ja hyödykemarkkinoilla on väljää ja korot ovat matalat. Kansainvälistä keskustelua elvytyksestä on käyty pitempään. opiston Matti Pohjola (HS 25.3.), Tampereen yliopiston Matti Tuomala (HS 27.3.) ja Danske Bankin Lauri Uotila (Kaleva 28.3.). Heidän mukaansa Suomella on hyvinkin varaa ja tarvetta elvyttää. Kreikan nykyinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis ja taloustieteilijät Stuart Holland ja James K. Muutamat huomauttivat myös, että kun eläkerahastot lasketaan mukaan, Suomen velkasumma on negatiivinen. Suomella on siis nettovarallisuutta, eikä lainkaan julkista velkaa, jos rahastot huomioidaan. Eduskunnan talousvaliokuntaa johtava keskustan Mauri Pekkarinenkin lähetti tiedotteen, jonka mukaan Suomi ei nouse leikkauksilla, vaan talouskuri johtaa kasvun näivettymiseen entisestään sekä de?aatioon. Leikkausten tilalle Pekkarinen kaipasi visioita talouskasvusta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja puolestaan kyseenalaisti blogissaan kestävyysvajeen käsitteen, huomautti Suomen varallisuudesta ja arvosteli leikkauksia. Arvostelijoihin liittyi myös Palkansaajien tutkimuslaitos (PT), joka varoitti talousennusteessaan, että jos julkisia menoja leikataan ensi vuonna noin prosentilla bkt:sta, niin talouden kasvuvauhti alenee alle puoleen ja työllisten määrä vähenee heti 24 000 henkilöllä. PT vertasi Suomen taloutta esimerkiksi Ruotsiin, jossa kasvu on ollut huomattavan nopeaa: tänä vuonna ennusteen mukaan 2,8 prosenttia, ensi vuonna 3,1 prosenttia. Ehdotettu elvytys olisi myös mahdollista toteuttaa eurojärjestelmän nykyisten rajoitusten puitteissa. 15. Ahokkaan ja Holapan mukaan ongelmat johtuvat todellisuudessa kysynnän ja investointien puutteesta. Suomessa viime vuosina harjoitettu leikkauspolitiikka on vain pahentanut kysyntäongelmaa. Samoin työllistäisi energia- ja liikennejärjestelmiin investoiminen, kuten myös vuokra-asuntojen tuotannon lisääminen. Ahokkaan ja Holapan mukaan paketti alentaisi työttömyyttä, parantaisi kilpailukykyä ja kohdistaisi kulutusta kotimaisiin hyödykkeisiin. PT:n mukaan Ruotsin talouskasvun paremmuus johtuu vahvasta kotimaisesta kysynnästä ja Suomea elvyttävämmästä ?nanssipolitiikasta. Suomi voisi parantaa talouttaan julkisilla investoinneilla infrastruktuuriin, PT ehdottaa. Siksi elvytys kannattaa, mutta sillä varauksella, että velan taso pidetään kurissa jaksotetuilla leikkauksilla. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen maaliskuussa julkaiseman talousraportin mukaan Suomi on rakennekriisissä eikä maalla ole varaa elvytykseen. kasvu on hidastunut ja työllisyystilanne on ollut heikko. ?Suomen talous ei siis ole näillä näkymin nousemassa nopeasti kysyntälamasta, johon se on ajautunut globaalista ?nanssikriisistä ja eurovaltioiden rahoituskriisistä seuranneiden kysyntäshokkien sekä kiristävän kotimaisen talouspolitiikan yhteisvaikutuksesta?, Ahokas ja Holappa kirjoittavat. Heidän mukaansa kysyntälamasta noustaan asettamalla talouspolitiikan tavoitteeksi 24 prosentin investointiaste yrityssektorilla, koska se mahdollistaa riittävän talouskasvun ja verotulot, jotta julkisesta taloudesta voi tulla ylijäämäinen. Lisäämällä kysyntää saadaan yritykset investoimaan, ja investoinnit synnyttävät li- Mitä elvytys tarkoittaa? Elvytykselle on siis tarvetta ja mahdollisuus, mutta mitä sillä tarkoitetaan ja mihin se pitäisi kohdistaa? Vasemmistofoorumi julkaisi keskiviikkona Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan raportin Ankeudesta aurinkoon. Leikkauslinja ei Suomea pelasta. Talous kasvaa ja syntyy itseään ruokkiva positiivinen kehä. Neljän miljardin paketti Ahokas ja Holappa esittävät valtion vuoden 2016 talousarvioon pysyvää neljän miljardin euron elvytyspakettia, joka koostuu veronalennuksista ja menonlisäyksistä, jotka rahoitetaan velalla. Elintarvikkeiden sekä ravintolapalveluiden arvonlisäveroa alennettaisiin 14 prosentista kahdeksaan, ja useiden palvelujen ja tavaroiden arvonlisäveroa laskettaisiin kymmenestä kuuteen prosenttiin. Investoinnit ovat vähentyneet kolmen vuoden ajan, talous- ?Elvytystä tarvitaan, mutta myös leikkauksia? EHDOTUS ELVYTYSPAKETISTA Arvonlisäveron alennus 14 % --> 8 %, miljardi euroa Arvonlisäveron alennus 10 % --> 6 %, 0,3 miljardia Tutkimus- ja kehitysmenojen lisääminen, 0,7 miljardia Energiainvestoinnit, miljardi Vuokra-asuntoinvestoinnit, 0,5 miljardia Liikenneinvestoinnit, 0,5 miljardia Yhteensä 4 miljardia euroa on. Lähde: Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Ankeudesta aurinkoon. Loppu investointilamalle (Vasemmistofoorumi 2015). sää kysyntää. Vuonna 2014 kysyntä supistui samaa tahtia kuin Kreikassa. Monissa euromaissa luottamus talouteen parani erityisesti viime vuonna, mutta Suomessa tilanne ei ole parantunut. Galbraith esittivät jo 2013 Euroopan laajuisen investointiohjelman, joka rahoitettaisiin pitkälti Euroopan keskuspankista. Viimeksi Financial Timesissä (26.3.) 19 tunnettua taloustieteilijää Lontoon University Collegen Victoria Chickistä Oxfordin Simon Wren-Lewikseen vaati, että eurotaloutta pitäisi elvyttää jakamalla keskuspankkirahaa suoraan euroalueen kansalaisille perustulon tavoin. Leikkausten jatkaminen kasvattaisi velkataakkaa. JUSSI AHOKKAAN ja Lauri Holapan elvytysra- portin julkaisutilaisuudessa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman oli kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että Suomen talousongelmat johtuvat kysynnän puutteesta. Korkman kuitenkin arvosteli raporttia siitä, että se on ylioptimistinen elvytyksen suhteen, ei perusta ennusteitaan empiiriseen todistusaineistoon eikä käsittele valtavirran taloustieteessä käytyä elvytyskeskustelua. Elvytys voi lyhyellä aikavälillä vähentää valtion velkaantuneisuutta, mutta Korkman ei usko, että elvytys johtaisi verotulojen kasvuun eli rahoittaisi itsensä. Korkmanin mukaan työllisyyttä lisäävä väliaikainen elvytys saattaa parantaa työtilannetta pysyvästi, ja samoin infrastruktuuriin investoimisella voi olla pitkäaikaisia ulkoisvaikutuksia. Näin esimerkiksi liikunta- ja majoituspalvelujen, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sekä lääkkeiden, kirjojen ja lehtien hinnat laskisivat, ja kotimaisten hyödykkeiden kulutus kasvaisi. Tutkimus- ja kehitysmenoja lisättäisiin vuoden 2011 tasolle eli 700 miljoonalla, mikä parantaisi viennin kilpailukykyä ja työllistäisi suuresti
Siis kuukausi siitä, kun tarvittavat palkkakuitit on toimitettu viranomaisten syynättäviksi. Nyt en enää ilmoita mun satunnaisia töitä jos ne ei ylitä 300 euron suojarajaa, Pinja kertoo. Pinja tekee satunnaistöitä pääkaupunkiseudun kaupunkien henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta ja saa työttömyyskorvausta. Tulevaisuus ahdistaa. . Perustulo on se lattia, jonka päälle toimeentulo rakentuu. Tää olis niin iisiä, jos saisin joka tapauksessa jonkun pienenkin vakisumman kuukau- 16 sittain. TEKSTI Anna-Maija Alarto KUVITUS Minna Kallinen PINJA ON 22-vuotias, vailla koulutusta oleva työtön tai pätkätyöläinen. Pinja ei halua esiintyä koko nimellään, koska hän pelkää saavansa sanktion ilmoittamatta jättämistään tuloista. . Ja niitähän tää just usein koskee, Pinja kertoo. Saisin käydä töissä, mikä on mulle tärkeetä. Ja niiden odottamiseen kuluu helposti kuukausi ja toinenkin pahimmillaan ilman minkäänlaisia tuloja. Pinja on hakenut opiskelupaikkaa aktii- visesti lukion ja ylioppilastutkinnon jälkeen. Mä joudun anomaan ja hakemaan ja odottamaan päätöksiä ilman, et voin niihin vaikuttaa. Eiks mahdollisuus perustoimeentuloon oo kuitenkin ihan ihmisoikeusjuttu, Pinja pohtii. . Se kestää viikkoja, Pinja kertoo. Lain mukaankin työttömyyspäivärahan enimmäiskäsittelyaika saa olla 30 vuorokautta. Ei kyse ole pelkästään rahasta, mutta tää tilanne kuormittaa ja lannistaa. Työmarkkinatukiselvityksen sekä joulunajan käsittelykatkojen jälkeen sainkin seuraavan työmarkkinatuen vasta tammikuussa. Silloin uskaltaisin ottaa noita muutaman päivän sijaisuuksia vastaan. Perustulosta silppuduunarin pelastus » Jos mä olisin vammainen tai mulla olis mielenterveysongelmia, mä en pystyisi selviytymään tän paperisilpun ja jatkuvan epävarmuuden keskellä. Tää hävettää, surettaa ja pistää vihaks yhtä aikaa. Perustulolla irti byrokratiarumbasta ?Perustulo on se lattia, jonka päälle toimeentulo rakentuu.? Perustuloa tutkinut väitöskirjatutkija Johanna Perkiö toteaa, että juuri Pinjan kaltaiset silpputoimeentulolla elävät kansalaiset hyötyisivät perustulosta. . Sit mun oikeutta työttömyysturvaan tutkitaan siellä. Nyt mua nöyryytetään tän systeemin kanssa ihan jatkuvasti. Pääsykokeisiin valmistautuminen kärsii jatkuvan toimeentuloon liittyvän stressin vuoksi. Musta tuntuu, ettei mun kaltaisten ihmisten hyvinvointi kiinnosta pätkääkään. Nyt mä joudun odottamaan, että saan palkan ja kiikuttamaan palkkakuitin työkkäriin. Turvallisuutta ja hyvinvointia lisää tieto siitä, että kaikissa elä-. Vuokra, puhelinlasku, sähkölasku ja kotivakuutus joutuvat odottamaan parempia maksuaikoja, kiertävät perintätoimistojen kautta ja kerryttävät maksukehotusmaksuja sekä viivästyskorkoja. . Viime vuoden lopulla mä olin kolme kuukautta vailla minkäänlaisia tuloja vaan siks, että otin vastaan koulunkäyntiavustajan sijaisuuksia syyskuussa. Usein perustarpeet, kuten ruoka, lääkkeet ja hygienia hoituvat kavereilta lainatuilla parikymppisillä
Perustulo kannustaisi työntekoon ja antaisi suuremmat mahdollisuudet osallisuuteen yhteiskunnassa myös niille pienituloisille, joiden toimeentulo on erilaisten määräaikaisten pätkien, osa-aikatyön, satunnaistyön ja pienten tulovirtojen varassa. Joka kuukausi pitää selvittää jollekulle meidän asiat ja se systeemi on täysin betoniraudoitettu. Työpäivän verran paperisotaa » Nelikymppisten Lauran ja Joonaksen nelihenkinen perhe Lohjan Sammatissa elää tyypillistä silpputyöläisen toimeentuloarkea. LAURA JA JOONAS ovat koulutukseltaan kuvatai- teilijoita ja työskentelevät tuntiopettajina vuoden sopimuksella kerrallaan. Voisi myös osallistua vapaaehtoistyöhön ja talkootyöhön, opiskella lisää, käydä kursseilla ja jopa myydä omia töitä, Joonas toteaa. . Toimeentulo on ammattiliitto OAJ:n työttömyyskassan korvausten varassa, kun tunteja on vain muutama viikossa. Heitä on kaksi sovitellun ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan avulla toimeentuloaan paikkaavaa korkeasti koulutettua osaaikatyöntekijää. . Lisäksi heillä olisi oikeus pitää näyttelyitä ja vuokrata kodin ulkopuolinen työhuone. Pienenkin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa eikä johtaisi sietämättömään byrokratiarumbaan. Joka kuukausi paperirumban pyörittäminen vie suurin piirtein yhden työpäivän verran, kuvailee Laura. Hyvinvointi ja hermot ovat koetteilla aina, kun on paperisodan aika. . Etenkin Kelan kanssa asioidessa tuntuu kuin vastassa olisi Tyrannosaurus Rex. Perustuloverkosto on aktiivisesti yhteydessä päättäjiin, pyrkii virittämään kansalaiskeskustelua ja tuottaa tutkittua tietoa perustulosta. Juuri nyt kansainvälinen perustuloverkosto odottaa Sveitsin kansanäänestyksen seurauksia kansalaisaloitteesta. Pienikin vakaa kuukausittainen summa antaisi heille mahdollisuuden tehdä sitä, mihin heillä koulutus eli taidetta. He voisivat ottaa vastaan pikkuhommia il- man, että työnteko romuttaa talouden pahimmillaan kuukausiksi. Perustuloverkosto on osa globaalia verkostoa, joka edistää perustulon kaltaista järjestelmää sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Ja ihan kun me oltaisiin epärehellisiä ja pyrittäisiin koko ajan huijaamaan, jollei meitä valvota silmä kovana, Laura ja Joonas kiteyttävät tuntojaan. Anna-Maija Alarto ANNA-MAIJA ALARTO Laura ja Joonas uskovat, että perustulo lisäisi onnellisuutta ja hyvinvointia niin heidän taloudessaan kuin myös yleisesti. 17. Jos kannatusta riittää, saattaa Sveitsi olla ensimmäinen maa, jossa perustulo on todellisuutta. Vasemmiston perustulomalli selättäisi köyhyyttä . Pahimmillaan prosessi nöyryyttää ja kiristää pinnaa. . Näitä sovitellun työttömyyspäivärahan hakemuksia on nyt täytelty tässä perheessä 15 vuoden ajan. Kymmenen vuotta siinä meni, että saattoi jo tuntea itsensä byrokratian tavoitteelliseksi harrastajaksi, Laura ironisoi. mäntilanteissa on kuukausittainen vakitulo, jonka päälle muu tulo rakentuu ja joka ei mene katkolle kun elämäntilanne muuttuu, Perkiö kertoo. . Tämä on vapaaehtoisuuteen perustuvaa kannustamista, hän jatkaa. Perkiö on Suomen perustuloverkoston varapuheenjohtaja. Niin, ja saisi tehdä kuHy vinv vataidetta ihan vapaasti ja ointi ja laillisesti ilman, että rikh er mot o koo työttömyysbyrokravat k o etteilla tian lakeja ja asetuksia a ina, k un vastaan, Laura jatkaa. o n paper KUMPIKIN USKOO, että pe- isodan aika. rustulo lisäisi onnellisuutta ja hyvinvointia niin heidän taloudessaan kuin myös yleisesti. Perustulosta on Suomessa keskusteltu ajoittain jo 30 vuoden ajan. Näistä asioista he joutuvat luopumaan, jotta työvoimaviranomaiset katsovat heidän olevan oikeutettuja työttömyyspäivärahaan. . Se on ollut etenkin » LAURA JA JOONAS hihkuvat yhteen ääneen perustuloa perheensä pelastukseksi. Pientä satunnaista palkkatyötä on jatkuvasti tarjolla ja perustulo mahdollistaisi sen vastaanottamisen
Perustulolla olisi myös kansantaloutta virkistävä vaikutus. Perkiö nostaa esiin vasemmistoliiton perustulomallin. 57 prosentin asteikolla. Malleja on yhtä monta kuin on poliittisia ryhmiäkin. Ja eikö hyvinvoinnin tuottaminen kansalaisille ole politiikan keskeinen tavoite, Kanninen heittää.. » vasemmiston ja vihreiden asialistalla, mutta se ei ole koskaan päätynyt hallitusohjelmaan. Nyt vaalien alla asian edistymisestä on herännyt uusia toiveita. Suurista puolueista keskusta Juha Sipilän johdolla on vakavasti kiinnostunut asiasta. 800 euron välille. Tämä onkin asian etenemisen kannalta suurin poliittinen uhka, sanoo Kanninen. . Perustulo edistäisi yhteiskunnallista osallisuutta, mahdollistaisi joustavan omaishoidon ja pienten lasten tilapäisen kotihoidon. Siinä esitetään, että jokainen Suomessa pysyvästi asuva täysi-ikäinen saisi 620 euron vastikkeettoman kuukausitulon, jota asumistuki ja tarveharkintainen toimeentulotuki täydentäisivät. Perustuloa kohti edettäisiin asteittain yhtenäistämällä tukimuotoja ja korottamalla niiden tasoa 750 euroon. Perustulon rahoitus katettaisiin verotuksen progressiolla verottamalla perustulon ylittäviä ansioita 32 . Eniten perustulosta hyötyisivät työttömät ja pienituloiset silpunsaajat, joita työvoimasta on arviolta neljännes. Tämä olisi kaikkien etu. Yhdenvertaisuus on Kannisenkin mukaan siinä määrin vakava asia, ettei sen kustannuksella voi perustulomallia syöttää eteenpäin ennen asiaan liittyvää perusteellista keskustelua, poliittista yhteisymmärrystä ja poikkeuslakia. . Alueelliset kokeilut ja perustulon kytkeminen köyhien alueiden ja syrjäseutujen työllisyyskysymyksiin ei antaisi yleistettäviä tuloksia. Vakaa perustulo lisäisi kansalaisten kokemaa hyvinvointia. . Tähän joukkoon kuuluvat osa-aikatyötä ja määräaikaisia työpätkiä tekevien lisäksi itsensä työllistävät ja pienet yhden hengen yritykset ja taiteilijat. Kansalaiset, joiden sosiaaliturva on kaikkein heikoin, ja jotka ovat suurimmassa vaarassa pudota erilaisten tukimuotojen välisiin kuiluihin, Perkiö kuvailee. Perkiön mielestä perustulo vähentäisi paperisilppua eli turhaa byrokratiaa. Uskon, että se lisäisi subjektiivisesti koettua hyvinvointia ja onnellisuutta yleisesti ja yhtäläisesti. Suomen rati?oiman Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan mukaan minimitoimeentuloturvan tason tulisi olla 40 . Myös kansalaisten mielissä perustulosta on tehty liian monimutkainen asia, Perkiö sanoo. . Mitään siltarumpupolitiikkaa kokeilun tiimoilta ei pidä tehdä. Etuuskäsit- 18 telijöille sosiaalitoimessa ja Kelassa jäisi aikaa muihin töihin. Perustulo olisi verotonta ja vastikkeetonta tuloa. . Puoluekentältä kysyttäessä perustulo asettuu 400 . Tämä olisi uusi ja vallankumouksellinen tapa viedä poliittinen päätöksenteko suuntaan, jossa vaikuttavuus selvitetään ennen kuin lähdetään tekemään jotain, josta ei tiedetä onko se hyvä vai huono, Kanninen kannustaa. Kannisen mukaan riittävän perustoimeentulon määrä pitäisi selvittää. Malliin sisältyisi mahdollisuus 130 euron lisäperusturvaan työttömyyden, sairauden, lasten kotihoidon tai muun vastaavan syyn perusteella. Palkattoman kansalaistoiminnan kautta se lisäisi yhteisöllisyyttä ja antaisi ihmisille tasavertaisen mahdollisuuden tauottaa työelämää tulomuodosta riippumatta, Perkiö vahvistaa. Kenttäkoe poliittisten päätösten tueksi Kansalaiskyselyn mukaan 79 prosenttia suomalaisista kannattaa perustuloa, jos se varmistaisi kaikille riittävän perustoimeentulon, vähentäisi byrokratiaa ja kannustaisi työntekoon ja yrittämiseen. Rahoitus järjestyisi verotuksen kautta eikä keskituloinen kansalainen edes havaitsisi asiaa palkkapussissaan. Pienituloisten silppuduunareiden tulotaso nousisi, ja työmarkkinat aktivoituisivat heidän työpanoksellaan. Tavalla tai toisella asian pitäisi olla uuden hallituksen asialistalla. Kannisen ja Ajatushautomo Tänkin mallintaman kenttäkokeilun suurin haaste on, että se asettaisi kansalaiset keskenään epätasavertaiseen asemaan. Myös niiden keski- ja suurituloisten, joiden tilipussiin perustulo ei suoraan vaikuttaisi. Lisäksi perustulon rahoitusmallit ovat vaikeasti lähestyttäviä. Tutkitaan nämä asiat satunnaistetun kenttäkokeen avulla. 970 euroa kuukaudessa. Byrokratian selvittäminen kenttäkokeella olisi Kannisen mukaan haastavaa. Alin taso on poliittisella oikeistolla ja taso kohoaa vasemmalle siirryttäessä. Kiinnostus on ollut hajanaista eikä oikeisto lämpene asialle. Hän suhtautuu kriittisesti myös perustuloon kannustinloukkujen purkajana. . Eikä hän Perustulo on ollut etenkin vasemmiston ja vihreiden asialistalla, mutta se ei ole koskaan päätynyt hallitusohjelmaan. ole täysin vakuuttunut siitä, että perustulo vähentäisi sitä. Vuoden 2013 luvuilla tämä olisi 776 . Tärkeintä olisi, että perustulo selkeyttäisi ajattelua toimeentulon sekä epätyypillisen työn, yrittämisen, pätkätöiden, osa-aikatyön ja kaiken muun toimeentulosilpun välillä. 50 prosenttia mediaanitulosta. Byrokratian karsiminen ja kannustinloukkujen purkaminen olisivat tärkeitä tehokkuutta parantavia seikkoja myös muuten kuin perustulosta keskusteltaessa, Kanninen avaa. Vaaliohjelmissaan monet puolueet kannattavat perustuloa. Ajatushautomo Tänkin fellowin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Ohto Kannisen mielestä on syytä selvittää edistäisikö perustulo kansalaisten toimeentuloa. . Perustulo olisi toteutuessaan keskeinen tapa parantaa esimerkiksi akateemisten työttömien ja silpputyöläisten asemaa eikä sen vaikuttavuutta tähän ryhmään voida tutkia Kainuun korvissa, Kanninen toteaa. Ketkä Ohto Kannisen mielestä hyötyisivät eniten perustulosta?
MINNE MENEVÄT PALVELUT, SINNE MENEE SUOMI. PAMin jäsen, lähde liikkeelle . äänestä. LIITTOKOKOUSVAALIT 23.3.-12.4. EDUSKUNTAVAALIT 19.4. www.pam2015.fi 19
Kaikilla poliittisilla päätöksillä, jotka vaikuttavat yritysten ja kansalaisten mikrotason toimintaan, on myös makrotaloudellista merkitystä. Laurila huomauttaa, että toteutettavaan talouspolitiikkaan vaikuttavat aina myös ideologiset virtaukset. Kuten Paavo Haavikko totesi: ?Kaikki maailman raha kulkee köyhien käsien kautta, jos ei kulkisi ei sillä olisi mitään arvoa.? Hannu Laurila suomensi opiskelijatyöryhmänsä kanssa Kreian nykyisen valtiovarainministerin Gianis Varoufakisin Maailmantalouden Minotauros -teoksen. » Yhteiskunta tekee aina pitemmän tähtäimen investointeja kuin yhden alan yritys. . Sen on oltava kunnossa pitkällä tähtäimellä ja se ei saa syödä enemmän kuin tienaa. Kansantalous ei ole kuitenkaan sama kuin julkinen talous. Euroalueessa pysymisen ehtona on sisäinen devalvaatio. Lopputuloksena ovat täpötäydet markkinat ja entistä ostovoimattomammat kuluttajat. Tampereen yliopiston taloustieteen professorin Hannu Laurilan (s. 1956) mukaan talouspolitiikka pitää nähdä laajemmin kuin pelkkänä suhdannepolitiikkana tai taantuman tappamisena. . Lisäksi maa- ja metsätalous on saatava kiinteistöveron piiriin. Suomentanut Hannu Laurila ja työryhmä. Näille uudistuksille pitäisi EU-maiden antaa aikaa, eikä ajaa Syrizaa nurkkaan heti alkumetreillä. Maailmanlaajuinen ja yhteiskuntien sisäinen eriarvoistuminen on kapitalisteille itselleen pahin uhka, kun köyhät eivät kykene heitä enää rikastuttamaan. Samaan aikaan kaikkea pitäisi olla yhä niukemmin saatavilla, jotta hinnat ja voitot voitaisiin maksimoida. Seuraavat vaihtoehdot kun ovat äärioikeisto ja sotilasjuntta. . Suomessa markkinoiden sääntelyn purku aloitettiin Holkerin hallituksen kaudella. Todellista elvytystä ja aktiivista . Kotitalouden sijaan vertaisin valtiota mieluummin pitkällä tähtäimellä investoivaan suuryritykseen, koska yhteiskunta tekee aina pitemmän tähtäimen investointeja kuin yhden alan yritys. Voi olla mahdollista päästä tästä eteenpäin ainakin nyt, kun Syrizan takana on vielä vahva kansan tuki. Rahan keskittyminen Laurila muistuttaa, että Välimeren maissa vakaan hallinnon vaikutus ja ote on ohut ja hauras. Tämä reaalitalouden ja . Kun raha keskittyy yksiin käsiin, siinä on vaarana, että parhaat sijoituskohteet ovat reaalitalouden sijaan ?nanssialalla, jossa nopeimmat voitot kerätään. Se on pitemmän päälle kestämätöntä. . Myöskään elvytystä ei ole tehty. . Vastapaino 2014. Uusliberalistinen virtaus on ollut yleismaailmallisesti vallalla viimeiset 40 vuotta. . Syrizan vaalivoiton myötä Varoufakisista tuli Kreikan valtiovarainministeri. Millaiset mahdollisuudet mielestäsi Kreikassa on kääntää talouden kurssia? . Mutta nykyisessä ilmapiirissä nämä puheet ovat tuuleen huutamista. . Todellista elvytystä ei ole tehty koskaan » Suomessa on harjoitettu talouskuria ilman analyysiä taantumasta, sanoo taloustieteen professori Hannu Laurila. unelmana näyttäisi olevan maailman muokkaaminen suureksi työverstaaksi, jossa tuotetaan yhä enemmän entistä halvemmalla. EU:n pitäisi kohdella Syrizaa silkkihansikkain. Laurilan mukaan Varoufakisin ajattelu lähtee siitä, että globaalissa taloudessa on aina yli- ja alijäämämaita. Aikaisemmin sovittujen lainojen siirrossa Syrizan edustajat osoittautuivat pelimiehiksi ja saivat lyhytaikaisen helpotuksen akuuttien ongelmien ratkaisemiseen. 1960?80-luvuilla toimi talouden automaattinen stabilisointi, kun hyvinvointivaltio ja progressiivinen verotus tasasivat kulutusta yli suhdanteiden. UUSLIBERALISTIEN SITKEÄNÄ Kreikan mahdollisuudet Laurilan mukaan kansantalous on samantapainen kestävä kokonaisuus kuin kotitalouskin. Jää nähtäväksi, kääntyykö Kreikan talous parempaan suuntaan. Kreikka kun on eräänlainen Venäjän miniatyyri, jonka vientimarkkinat ovat hyvin kapea-alaiset. Tärkein kysymys on se, mihin julkista velkaa käytetään. 299 sivua.. Esimerkiksi IT-alan synnytti julkinen talous eikä mikään yksityinen yritys. Poliitikot ovat tehneet ja tekevät kasvua ja innovaatioita. Laurila suomensi viime keväänä opiskelijatyöryhmänsä kanssa kreikkalaisen taloustieteilijä Gianis Varoufakisin teoksen Maailmantalouden Minotauros (Vastapaino). Syrizan olisi kyettävä hävittämään oligarkia, puhdistettava byrokratia korruptiosta, murrettava median valta ja päästävä ulkomaisten pankkien ikeestä. Se muuttui itsepintaisemmaksi ja sinnikkäämmäksi Ahon ja Lipposen hallituskausilla, ja näyttää jatkuvan edelleen. Laurilan mukaan Suomessa edes taantumaa ei ole pyritty tappamaan. On toteutettu ainoastaan talouskuripolitiikkaa ilman, että olisi vaivauduttu tekemään taantumasta analyysia. Näyttää olevan niin, että se on faktojen vika, jos ne eivät pidä yhtä uusliberalististen ajatusten kanssa. Juha Drufva YANIS VAROUFAKIS: Maailmantalouden Minotauros. nanssimarkkinoiden erkaantuminen on kapitalismin ainainen ongelma ja talousromahdusten syy. Faktojen syy Laurilan mukaan vasemmistoliitto on oikeilla jäljillä vaatiessaan vaaliohjelmassaan yhtenäistä tuloverotusta, jossa kaikkia tuloja verotetaan progressiivisesti olipa kyse työ- tai pääomatulosta. . Tämän verorälssin purkamisen myötä myös maaseutukunnat pääsisivät talousongelmistaan. Talouden ulkoisen tasapainon on oltava kunnossa lisävelkaantumisen estämiseksi. nanssipolitiikkaa ei ole Suomessa toteutettu koskaan. Julkinen sektori puuhaa sellaisten pitkäaikaisten ja sukupolvet ylittävien investointien parissa, joiden pitkäaikaistuotto on 20 JUHA DRUFVA huikeasti korkeampi kuin yhdenkään yksityisen sektorin toimijan.