Hinta 3,50 ?
44-003251-1344
44
www.kansanuutiset.fi
Viikko 44
Perjantaina 1.11.2013
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Hallituksessa:
Kalliorinne puolesta,
Kontula vastaan s. 12
Tupon jälkilöylyt 6 Joose Keskitalo 24 Kurdistan 30
Työntekijöitä puolustavan Memorialin mukaan ryhmälle Tad?ikistanista tulleita vierastyöläisiä oltiin pahimmillaan velkaa
kaikkiaan 4,8 miljoonaa ruplaa, yli 100 000 euroa maksamattomia palkkoja.
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
138 ?
159 ?
6 kk
72 ?
86 ?
3 kk
39 ?
49 ?
1 kk
15 ?
19 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
faksi: 09 7596 0319
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013
Kannen kuva: Pia Parkkonen
2. 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa p. sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kulttuuri s.18
Kansan Uutiset, Viikkolehti 1.11.?7.11.2013
C
Keskustelu s.26
D
Ulkomaat s.28
E
Vapaa-aika s.34
F
Pelit s.36
LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA
32
PUHELIN
09 759 601
VERKKOSIVUT
www.kansanuutiset.fi
Kaikkia tarkkaillaan
Venäjällä
D
A
16
Jotenkin sutki Viialainen
Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri
Matti Viialainen on kohta myös entinen EteläSavon maakuntajohtaja. Nyt
säästöjä on alettu hakemaan karkottamalla kisapaikkojen rakentajia ennen palkkojen maksua.
Massiivisilla ratsioilla on Kubanin alueen maaherran siunaus. Ensi vuonna asemapaikka on Etelä-Karjala. Viime ja toissa vuoden suurten
mielenosoitusten jälkeen hyväksytyt uudet lait vaikeuttavat järjestöjen toimintaa. Syytös oli
reaktio Kuusisen kirjoitukseen, jossa hän
esitti näkemyksensä pienten valtioiden
tulevaisuuteen historian pyörteissä.
?Suomi on vain mitätön hiukkanen,
jonka oli kadottava maailmankartalta?, kirjoitti Kuusinen, mutta
Lenin oli eri mieltä.
Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000.
TILAUSHINNAT
LEHTIKUVA/ MIKHAIL MORDASOV
D
28
Sot?in olympiarakentajien
palkkoja maksamatta
Sot?in talviolympialaisista on tulossa maailman
kalleimmat olympialaiset. Kuvassa
Puumalan komea silta iltavalaistuksessa.
B
Venäjällä ei ole tänä vuonna järjestetty suuria mielenosoituksia. 09 7596 0380
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p. Viikkolehti vieraili
Viialaisen valtakunnassa Puumalassa, jossa
odotusten vastaisesti ei sammutella viimeisiä valoja, vaan kuopsutetaan ja rakennetaan.
Viialainen herättää Puumalassa monenlaisia tunteita niin kuin teki vasemmistoliitossakin. Suurin osa venäläisistä ei Nikitinin mukaan tiedä ihmisoikeuksiin
liittyvistä ongelmista maassaan.
20
SÄHKÖPOSTI
toimitus@kansanuutiset.fi
LEVIKKI
10 000
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
Jouko Joentausta p. Uusilla laeilla on pelotevaikutus. 09 7596 0254
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?18.00
Faksi: 09 7596 0301
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
ALUETOIMITUKSET
Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14,
Jarkko Mänttäri 0500 807 987
Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25,
Pekka Helminen 0500 807 995
Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14,
02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi
Näin Otto Wille
Kuusisesta tuli
?suomensyöjä?
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Kommunistijohtaja Otto Wille Kuusinen
(kuvassa) sai valkoisessa Suomessa suomensyöjän maineen, mutta sanan sylttytehdas löytyy yllättävältä taholta: sen esitti
itse Lenin jo 1920-luvun alussa. Ehkä hän on jotenkin sutki, arvelee paikkakunnalla lomaillut Pia Valkonen. Kaikkia tarkkaillaan, sanoo Amnesty Internationalin Moskovan-toimiston
johtaja Sergei Nikitin Viikkolehdelle. Budjetti on nelinkertainen Ateenan kesäkisoihin verrattuna
Työryhmä ei ottanut kantaa kumpi olisi
parempi, mutta Pekkarinen itse sanoi pohtivansa mallia, jossa molemmat otettaisiin käyttöön.
Työryhmä siirsi pallon nyt Jukka
Rantalan johtamalle työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmälle,
jonka työ alkaa joulukuussa. marraskuuta 2013
Li Andersson s. 15
LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ
Eläkekysymysten asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Jukka Pekkarinen esitteli työurien pidentämistä pohtineen työryhmän raporttia torstaina Helsingissä.
Työttömyysputkesta
nousee taistelu
» Työttömyysputken
ja osa-aikaeläkkeen
kohtalo on nousemassa
joulukuussa alkavien
eläkeneuvottelujen
kuumaksi kiistaksi.
Jukka Pekkarisen johtama eläkekysymysten asiantuntijaryhmä luovutti torstaina raporttinsa
työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmälle.
Raportin esitelleen Pekkarisen
mukaan Suomen eläkejärjestelmä
on hyvässä kunnossa, mutta vuoden 2005 eläkeratkaisu vaatii päivittämistä ihmisten elinajan jatkuvan
nousun, työssä olevien ikäluokkien
supistumisen ja julkisen talouden
kestävyysvajeen takia.
Työryhmä ei esitellyt yksityiskohtaisia malleja, mutta sen arvion
mukaan sopeutuminen eliniän piYLIJOHTAJA
4
tenemiseen on ratkaistavissa elinaikakertoimella tai vanhuuseläkeiän
nostolla. Tämä on jo meillä voimassa, mutta sen tuloksellisuudesta
ei ole vielä kokemusta.
Eläkeiän nostaminen esimerkiksi
kahdella vuodella vaikuttaa Pekkarisen mukaan vain, jos varhaiseläkejärjestelmät, kuten työttömyysputki
ja osa-aikaeläke poistetaan. Asia on noussut esille julkisessa keskustelussa, koska toiset
aloittavat työuransa 15 vuotiaina ja
toiset 30 vuotiaina.
Risto Korhonen
risto.korhonen@kansanuutiset.?. 7 / Kurvit suoriksi: Jukka Parkkari s. Tarkoitus on, että seuraava hallitus päättää eläkeuudistuksista, jotka astuisivat voimaan vuonna 2017.
Suurin kiista on nousemassa eläkeikärajan nostosta ja siihen liittyvästä eläkeputken ja osa-aikaeläk-
» ?Ikärajoja
rukkaamalla
ei ratkaista
työurien
pidentämistä
eikä työeläkkeiden
rahoitusta.?
keen kohtalosta. Uudistus on laaja kokonaisuus,
jossa ovat mukana muun muassa
ikääntyneiden kohtelu työmarkkinoilla sekä työelämän kehittäminen.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo, että Akava on valmis keskustelemaan vanhuuseläkkeen alaikärajasta vain osana muita kehittämistoimia.
Pekkarisen työryhmä ei käsitellyt
työurien pituuden vaikutusta eläkeikään, joten asia jää järjestöjen pohdittavaksi. A
kotimaa
Perjantai 1. Samalla se vaarantaisi tuhansien ikääntyvien työttömien toimeentulon.
. Työnantajien EK:n
linjana on ollut alaikärajan nosto nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Sen arvioidaan kestävän noin vuoden. Elinaikakerroin tarkoittaa
sitä, että eläketason saavuttaminen
vaatii useampia työkuukausia lisää
kuin ennen. Eläke- ja työura-asioiden
päällikkö Kaija Kallinen painottaa,
että Pekkarisen raporttiin sisältyvä
malli osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken poistamisesta kasvattaisi merkittävästi työttömyyttä. Samalla lopetettaisiin ikääntyvien työttömien lisäpäivät eli niin kutsuttu
työttömyysputki ja osa-aikaeläke.
Järjestöt päättävät
SAK ei ole kuitenkaan valmis luopumaan varhaiseläkkeistä osana eläkeuudistusta. Tällainen ratkaisu lisäisi työttömyyttä ja heikentäisi eläketurvaa,
kun ikääntyvien on erittäin vaikea
löytää uutta työtä.
Kallinen muistuttaa, että työryhmä teki vain taustatyötä, mutta
vastuu neuvotteluista on nyt eläkkeiden maksajia eli palkansaajia ja työnantajia edustavilla keskusjärjestöillä.
Fyysisesti raskasta tai henkisesti
kuluttavaa työtä tekeville on SAK:n
mielestä joka tapauksessa turvattava
mahdollisuus varhaisempaan eläkereittiin.
Ikärasisimi kitkettävä
Palkansaajajärjestöjen mielestä eläkeiän alarajaan tuijottamisen sijasta
pitäisi painottua työelämän kehittämiseen, jotta ihmiset jaksaisivat terveenä pidempään.
STTK:n edunvalvontajohtajan
Minna Helteen mukaan ikärajoja
rukkaamalla ei ratkaista työurien pidentämistä eikä työeläkkeiden rahoitusta.
Tarvitaan määrätietoisempaa
uusien kasvualojen kehittämiseen
tähtäävää politiikkaa.
että teollisuuden
tuotannon supistumisen ongelmat
juontavat kysynnän puutteesta.
. Saksalainen Eon vetäytyi siitä ja nyt kunnissa pohditaan,
ARHINMÄKI MUISTUTTAA,
hyvinvointivaltiomallin eurooppalaistamisesta.
. Tulen äänestämään sitä vastaan
eduskunnassa, hän sanoo siltä varalta, että lupa joutuu uusintakierrokselle.
Ministeri arvioi lisäksi, että Fennovoiman hanke ei ole varsinaisessa
myötätuulessa. Vastaajista
suurin osa oli aktiivisia puoluetoimijoita. Tällaista tilannetta ei ole aiemmin ollut, hän sanoo.
Urpilaisen mukaan kyseessä ei
kuitenkaan olisi uusi lupakäsittely
vaan olemassa olevan luvan ja periaatepäätöksen päivittäminen.
että vasemmistoliiton suhtautuminenhan ydinvoiman lisärakentamiseen
on kielteinen. Yhteenveto tuloksista on
julkaistu Vasemmistofoorumin
sivuilla.
Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Teppo Eskelinen
toteaa, että monissa vastauksissa
nousee esiin ajatus pohjoismaisen
Arhinmäki ei kiirehtisi
ydinvoimaluvan käsittelyä
» Ensin on ratkaistava,
onko kyseessä uusi
lupa vai vanhan
luvan päivittäminen,
Arhinmäki sanoo
Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta.
urheiluministeri Paavo
Arhinmäki (vas.) arvioi, että Fennovoiman ydinvoimaluvan käsittelyä ei
ole syytä kiirehtiä eduskuntaan.
. Silloiseen selontekoon liittyi kansakunnan henkistä tilaa luotaava raportti, jonka teki professori
Ilkka Niiniluodon johtama työryhmä.
Eduskunnassa itse selonteon anti otettiin laimeasti vastaan. Kuva on viime helmikuulta.
Teollisuuden ongelmat
juontavat kysynnän puutteesta
TEOLLISUUDEN TYÖLLISYYS on heikenty-
nyt vuodesta 2008 noin 50 000 hengellä ja vastaavasti 96 000 henkilöllä
vuosina 2000?2013. Tämä tarkoittaa Euroopan keskuspankin demokratisointia, investointiohjelmia leikkauspolitiikan sijaan ja veroparatiisien
lakkauttamista.
Näkemykset käyvät ilmi jäsenkyselystä, jonka Vasemmistofoorumi ry toteutti puolueen pyynnöstä. Greenpeacen mielipide voimalasta talon seinässä. Ydinvoima on niin iso ja vakava
kysymys, että siitä pitää tehdä huolelliset selvitykset eikä päätöksiä pidä
tehdä hätäillen, hän sanoo.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esitti lauantaina, että
Fennovoiman ydinvoimalahanke pitäisi mahdollisimman nopeasti viedä
uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi.
Syynä olisi se, että hankkeen laitetoimittaja on vaihtunut ja venäläinen
Rosatom on hankkinut yhtiöstä myös
omistuksia.
KULTTUURI JA
ovat puhuneet myös elinkeinoministeri Jan
Vapaavuori (kok.) ja Vihreiden ministerit.
Arhinmäki toteaa, että ensin on
ratkaistava, onko kyseessä uusi lupa
vai vanhan luvan päivittäminen.
. Yhteiskunta
lamaannuttaa ihmisten omatoimisuutta, sillä he ovat
tottuneet odottamaan ja vaatimaan valtiolta monenlaisia taloudellisia etuja, Väyrynen sanoi.
Hän vaati yhteiskunnan sosialististen rakenteiden
purkamista.
» Yhteiskunta
lamaannuttaa
ihmisten
omatoimisuutta.
SELVITYSTEN ODOTTAMISESTA
Fennovoiman ydinvoimala on tarkoitus rakentaa Pyhäjoen Hanhikiven alueelle. Hänestä esimerkiksi Itä- ja
Pohjois-Suomi -työryhmän toimenpide-ehdotusten täytäntöönpanoa
tulee kiirehtiä. Siitä puuttui konkretia ja se painottui liiaksi
menneeseen, moitittiin.
Suomen tulevaisuudesta syntyi kuitenkin mielenkiintoinen keskustelu, jossa näkemysten ääripäinä esiintyivät keskustan Paavo
Väyrynen ja vasemmistoliiton Claes Andersson.
Väyrynen piti Suomen
viime vuosikymmenien suurimpana virheenä kopioida
Ruotsista yhden sortin sosialismia edustavan yhteiskuntamallin. hän
kysyi.
Hän listasi myös muita ongelmia:
Teollisuus on investoinut Suomen sijasta ulkomaille ja johtamisessa sekä
esimiestyössä on parantamisen varaa.
. Pysyvä 20 prosentin työttömyys ilman ansioturvaa
tuonee mukanaan laajentuvan huumekaupan, kenties
ihmissieppaukset lunnaiden toivossa, tai joitakin muita
ääriköyhyyden ilmiöitä, joilta olemme tähän asti säästyneet, Andersson synkisteli.
Kai Hirvasnoro
KU:N ARKISTO
Liian sosialistinen, ajatteli Paavo Väyrynen Suomesta
vuonna 1993.
5. KU
KOKOOMUKSEN Minna Karhunen puhui holhousyhteiskunnasta.
Julkisen sektorin ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluita,
vaan vastuuta on annettava tehokkaalle ja joustavammalle yksityiselle sektorille, kokoomuksesta vaadittiin.
Vasemmistoliiton Claes Anderssonin mukaan edessä
oli valinta yhteisvastuuseen perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan ja viidakonlakia ihannoivan uusoikeistolaisen
yhteiskunnan välillä.
Hän näki korkean työttömyyden vakiintuvan ja yhä
useamman jäävän perusturvan varaan.
. Ovatko tuotevalikoimat oikeita,
VARAJÄRVI TOTESI,
onko huomioitu asiakkaiden tarpeet
ja millainen on vientiosaaminen. Ymmärrän niitä hyvin, sillä kyse
on massiivisesta taloudellisesta investoinnista. Hän toteaa myös hallitusohjelmaan kirjatun, että uusia
ydinvoimalupia ei anneta tällä hallituskaudella.
. Keskeinen syy julkisen sektorin
ongelmiin on teollisuuden heikko kehitys vuoden 2009 romahduksen jälkeen, vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi arvioi.
Hän totesi Metallityöväenliiton
tilaisuudessa, että yksinomaan teollisuuden arvonlisäys on supistunut
vuodesta 2007 reilut 11 miljardia euroa.
. Nämä puutteet eivät korjaannu
julkista sektoria leikkaamalla tai jakamalla kohdentamattomia verohelpotuksia teollisuudelle, hän sanoi.
Hän piti tärkeänä myös sitä, että
aluekehityksen tasapainosta huolehditaan. Eduskunta keskusteli siitä 27.
lokakuuta 1993. Hän mainitsee biopolttoaineet ja tuulivoiman.
Hän muistuttaa myös siitä, että
Fennovoiman hankkeessa on yhä
täysin auki se, mihin ydinjäte sijoitettaisiin.
Fennovoiman ydinvoimalan on
määrä aloittaa tuotanto Pyhäjoella
vuonna 2024.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?
LEHTIKUVA/ MARKKU RUOTTINEN
oon myönteisesti, vaikka nykymuotoinen unioni näyttäytyykin
?uusliberalistisena projektina?.
Kyselyyn vastasi 667 henkilöä, joista Vasemmistoliiton jäseniä oli 81 prosenttia. KU
20 vuotta sitten
Kaksi visiota
tulevaisuudesta
HALLITUKSEN TULEVAISUUSSELONTEKOON liittyvän pro-
fessori Pekka Himasen ja professori Manuel Castellsin johtaman Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen
loppuraportti julkistettiin eilen torstaina.
Suomen ensimmäisestä tulevaisuusselonteosta on
lähes päivälleen 20 vuotta. Tuntuukin perin kummalliselta
poliittisen oikeiston ajatus, että julkisen sektorin supistaminen olisi se
lääke, jolla kehitystä korjattaisiin.
Paukkuja pitäisi panna nimenomaan
teollisen tuotannon kasvuedellytyksiin. Kärjistäen voisi todeta, että il-
man tätä supistumista ei meidän tarvitsisi puhua kestävyysvajeesta, hän
päätteli.
. Vasemmiston toivotaan ajavan sosiaalista Eurooppaa, jossa
erityisesti pankkisektoria kontrolloitaisiin nykyistä paremmin.
Vasemmistoliiton jäsenet suhtautuvat poliittiseen integraati-
tuetaanko sitä.
. Valtion budjetti
on ollut alijäämäinen vuodesta 2009
lähtien ja velka on kasvanut nopeasti.
. VASEMMISTOLIITON kannattajat haluavat talouden palvelevan
paremmin kansalaisia Euroopan
unionissa. Sen houkuttelevuutta
ei varmasti lisää se, että Olkiluoto 3,
jonka olisi pitänyt olla jo neljä vuotta
sitten käytössä, on edelleen rakenteilla ja sen kustannuksista kiistellään.
Arhinmäki pitää ongelmallisena
myös sitä, että panostettaessa ydinvoimaan jää kestävien kotimaisten
energiaratkaisujen kehittäminen sen
jalkoihin
Hän arvelee, että vuoden alusta alkanut rummutus ensin palkanalennuksista,
sitten nollalinjasta ja lopulta äänimaltillisista palkankorotuksista on mennyt läpi.
. Hän kuitenkin toteaa, että rahallisesti ei tällä kierroksella olisi pärjätty millään konstilla.
. Tupo meni talkoohengessä
» Työpaikoilla uusi
tupo ei ole herättänyt suuria tunteita.
Minimaalliset palkankorotuksetkaan eivät
ole herättäneet mitään
kuohuntaa.
TULOPOLIITTINEN KOKONAISRATKAISU
mataline palkankorotuksineen ei ole
herättänyt laaja keskustelua työpaikoilla. Nyt
luottamusmiehellä on paremmat
mahdollisuudet ajaa vuokratyöntekijöiden asiaa.
Tupon yhteydessä lueteltiin asioi-
Veitsiluodon pääluottamusmies Jouko Suomalainen luonnehtii sopimusta jonkinlaiseksi välirauhaksi.
» Kurjuusrummutus
onnistui.
Vantaan JHL:n pääluottamies Kaija Talonpoika
sanoo, että työpaikoilla ymmärretään miksi
tupo piti tehdä.
ta, joista neuvotellaan myöhemmin,
kuten kahden arkipyhän poistosta.
Mikäli niistä aletaan sopimaan, niin
Kapiaisen mukaan koko homma saattaa vielä päättyä huonosti.
Työttömien asemaan tuli pieniä
parannuksia, mutta neljättä sopimustaan neuvotellut Kapiainen pohtii,
että kuuluuko työttömien asia vain
ay-liikkeelle.
. Molemmat työväenpuolueet
ovat hallituksessa. Sitten kun pieniä parannuksia työttömien asemaan
tuli, niin tulosta ei ilmeisesti haluta
kovin arvostella.
Tupon mukaan palkankorotukset
ovat ensimmäisenä sopimusvuonna
20 euroa, toisena 0,4 prosenttia ja
kolmannesta vuodesta neuvotellaan
erikseen. Caveron pääluottamusmies ja
Metalliliiton valtuuston varapuheenjohtaja Juha Kapiainen pitää keskus-
Caveron pääluottamusmies Juha Kapiainen haluisi, että muutkin tahot kuin vain
ay-liike olisivat työttömien asialla.
6
telua yllättävän hiljaisena. Luulisi, että työttömien asia olisi heille sydänasia.
mutta aina vain ay-liikkeen vastuulla
on huolehtia työttömistä, Pitäisiköhän työehtosopimusneuvottelujen
nimikin muuttaa työttömyysehtosopimusneuvotteluiksi.
Helsingin Sokoksen työsuojeluasiamies Tarja
Savolainen sanoo, että talkoissa ollaan, vaikka
vuorolisien korotusta olisi tarvittu.. Lisäksi tuloveroasteikkoihin tehdään 1,5 prosentin tarkistus, kilometrikorvausten lisäkiristys perutaan ja väylämaksut
puolitetaan.
Kapiainen suhtautui esityksen
varsin kriittisesti. Ihmiset olivat varautuneet, että
yhtään mitään ei tule. Se mikä käänsi pääni ja miksi
saatoin suositella sopimusta muillekin oli se, että liittokohtaisessa
sopimuksessa saatiin parannuksia vuokratyövoiman asemaan. Sopimukseen liittyvä valtiovallan osuus poistaa muun muassa kaksi työttömyyspäivärahan
omavastuupäivää
Ainahan palkankorotuksen taso
olisi voinut olla parempi, mutta kokonaisuus ymmärretään. Sopimuksesta tuli ihan raamin
mukainen. PAMin
hallituksen jäsen ja Helsingin Sokoksen työsuojeluasiamies Tarja Savolainen sanoo, että työntekijöiden keskuudessa ratkaisu on ymmärretty.
Silti jotain jäi kaivertamaan,
. halutaan hyödyntää, kun valtio ajaa kuntia tehostamaan vähentämällä henkilökuntaa.
Kolme suurinta toimijaa Suomessa ovat Attendo, Terveystalo ja Mehiläinen. Sama
linja oli muillakin aloilla, eikä mielestäni tuollaisen nollaratkaisun yhteydessä muu ole mahdollistaan.
Paperiliiton hallinto hyväksyi sopimuksen yksimielisesti.
. Tällä
keskitetyllä neuvottelutuloksella
niitä ei ole heikennetty ja käsittääkseni niin ei ole tapahtunut myöskään
alakohtaisissa neuvotteluissa.
SAK:N HALLITUKSEN
halunnut tehdä sopimuksen, mutta
työnantajat eivät halunneet.
. Valitettavasti on niitäkin,
jotka eivät ymmärrä kokonaisuuksia. Stora Enson Veitsiluodon tehtaitten pääluottamusmies ja Paperiliiton valtuuston
varapuheenjohtaja Jouko Suomalainen sanoo huomanneensa miten
vastenmielistä työnantajapuolelle oli
neuvottelujen aloittaminen.
. (HS 26.10.). Niin Mehiläisen kuin Terveystalonkin
harjoittamasta verosuunnittelusta on kirjoitettu paljon
julkisuudessa. Rakennusliitosta on aika pitkään viestitetty, että he näkevät järkevämmäksi kehittää omaa alaansa liittokohtaisin sopimuksin.
. Kyllähän
työnantajan heikennysvaatimukset
tulevat vielä eteen. Kritiikkiä ei
ole tullut lainkaan, kaikki ymmärtävät missä mennään.
. SAK:n osalta kattavuus on
kuitenkin vain 82 prosenttia. Meidän lähtökohtamme
neuvottelujen alussa oli, että mitään
heikennyksiä ei hyväksytä. Rakennusliitto teki omalla hallinnollaan ja johdollaan päätöksen,
joka oli kyllä ennakoitavissa. Kuva Stora Enson
Veitsiluodon tehtailta
Kemistä.
läpi
Li Andersson
li@vasemmistonuoret.?
KU
JARMO LINTUNEN
Yhteiskunnan loiset
TERVEYSYHTIÖ MEHILÄISEN toimitusjohtaja Matti Bergen-
TUPON KOKONAISKATTAVUUS 94 pro-
senttia. Mutta kun tämä työ nykyään painottuu niin paljon iltoihin ja
myöskin öihin, mitä kaupan alalla ei
ennen ole ollut, niin epämukavasta
työajasta haluaisi enemmän korvausta.
Risto Korhonen
risto.korhonen@kansanuutiset.?
den tilasta keskittyy usein pelkästään menoihin ja julkisvelkaan, eikä niinkään valtion tulokehitykseen. Jo viime ka tänä vuonna palveluja on tarkasteltu ja priorisoitu.
. Ilmailuala ja SEL
jäivät ulos neuvottelukierroksen
aikana.
. Kasvua
vuodesta 2009 on tullut lähes miljardi euroa. SAK:n valtuusto painotti, että
sopimuksia ei tule heikentää. Yksityisten terveyspalveluiden kela-korvauksiin
uppoaa arviolta 200 miljoonaa vuodessa ja palveluiden
jatkuvat ulkoistamiset kuntatasolla tarjoavat yrityksille
varmaa bisnestä.
MIKSI NÄMÄ rakenteet rakoilevat. Heidän konseptinsa mukaan tällä kierroksella olisi pitänyt heikentää rajusti
paperityöläisten työehtoja. Muuten ihmiset ymmärtävät
tilanteen ja ovat siksi valmiita talkoisiin. Se on tässä ehkä
suurin pettymys, koska lisiä ei ole korotettu moneen vuoteen.
. Ne hyödyntävät hyvinvointiyhteiskunnan rakoilevia rakenteita tarjoamalla palveluita, joita maksetaan tai korvataan verovaroin. Elintarviketyöläiset puolestaan jäivät ulkopuolelle, koska siellä
halutaan tehdä vielä pidempiä sopimuksia kuin tupossa on määritelty
ja niissä on sovittu laajoista alakohtaista kysymyksistä.
Huutola korostaa, että tupon
puolesta puhui kokonaisuus, jossa
työttömyysturvaan liittyvät parannukset ovat keskeisessä asemassa.
Syntynyt tulopoliittinen kokonaisratkaisu on
hyväksytty laajasti työpaikoilla, vaikka hurraa-huutoja ei kuulukaan. Odotimme, että iltalisiin olisi
saatu korotuksista. Tämä olisi todellista harmaan talouden torjuntaa ja hyvinvointirakenteiden pelastamista.
Kirjoittaja Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
7. Joskus tämmöisiä on pakko
tehdä. Rakennusliitto ilmoitti jo ennen keskusjärjestöneuvotteluja jäävänsä keskitetyn ulkopuolelle. Kaikkein heikoimmista
täytyy pitää huolta.
. Palkankorotukset ovat kieltämättä pieniä. Tämä
tienhaara on tarjonnut ulkomaisille sijoittajille mahdollisuuden tehdä ihmisten sairastelulla rahaa. Tässä on otettava huomioon
kokonaisuus ja sitä on arvioitava sen
kannalta. Eivät ne minnekään ole kadonneet.
Ratkaisu ymmärretään
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton
JHL:n edustajiston jäsen, vantaalainen pääluottamusmies Kaija Talonpoika pitää syntynyttä ratkaisua olosuhteisiin nähden hyvänä ja liiton
omaa jäsenistöä tasapuolisesti kohtelevana.
. Nämä ovat kaikki kansainvälisten
pääomasijoitusyhtiöiden omistuksessa. Tästä johtuen kaupungin työntekijät ymmärtävät ehkä paremmin
mistä kunnan talous koostuu, sanoo
pääluottamusmies Kaija Talonpoika.
Vuorolisät jäivät
kaivertamaan
Palvelualojen ammattiliitto PAM hyväksyi tupon yksimielisesti. Ilmailuala puolestaan olisi
Kolumni
olumni
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja
Matti Huutola.
dahlin mukaan isot terveysyhtiöt näkevät investointimahdollisuuksia Pohjoismaissa, koska ?kaikki näkevät, että
hyvinvointivaltiot ovat tienhaarassa. Kuntakentässä maailmantalouden notkahdukset näkyvät viiveellä
ja siksi joillakin tilanteen hahmottaminen on vähän vaikeata.
Vantaalla on Talonpojan mukaan
tilanne ehkä selkeämpi kuin muualla, koska kaupungin talous- ja velkaohjelmasta on käyty laajaa keskustelua. Niin kunnissa kuin valtiossa tulee lopettaa palveluiden ostot
veronkiertoa harjoittavilta yrityksiltä. On päivänselvää, että hyvinvoinnin rahoittaminen vaikeutuu,
kun veropohjaa kavennetaan. ?Palvelumarkkinoita. Eivät ne ostovoimaa hirveästi tule nostamaan. Kun ajattelee missä tilanteessa
paperiteollisuus ja koko maa on, niin
katsoimme ratkaisun olevan siedettävä. LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA
?Kokonaisuus ratkaisi?
varapuheenjohtajan Matti Huutolan (vas.) mukaan
tupo kannatti tehdä, vaikka se ei
tasoltaan ole päätähuimaava, palkantason osalta jopa kaikkien aikojen heikompia.
. Paljon rahaa.
Yksityisten palveluntuottajien osuus terveyspalveluista oli viime vuonna noin 22 % eli 3,6 miljardia. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että ihmisten turvaa ei
huononneta. Erityisesti tässä korostuu
työllisyys. Yhtiöt ovat
kasvattaneet liikevaihtoaan esimerkiksi yrityskaupoilla,
jotka ovat johtaneet markkinaosuuksien keskittymiseen.
Niin terveysyhtiöissä kuin kunnissakin hahmotellaan
kasvavaa roolia näille toimijoille tulevaisuudessa. Mutta toisaalta
kun tietää yleismaailmallisen tilanteen, niin hyvä on, jos tällä ratkaisulla voidaan turvata työpaikkoja ja
ehkä myös parantaa työllisyyttäkin.
Työpaikoilla keskustellessaan
Kaija Talonpoika on todennut, että
tavallinen työtätekevä ymmärtää ratkaisun aika hyvin.
. Yksityisten palveluiden kela-korvauksista tulee luopua. Sopimusta voi luonnehtia jonkinlaiseksi välirauhaksi. Se on
enemmän kuin EU-jäsenvaltioiden yhteenlasketut terveysmenot. Sen kanssa voi elää seuraavat
kaksi, mahdollisesti kolme vuotta.
Suomalaisen mukaan kentällä on
tämä ymmärretty.
. Olisin kyllä odottanut, että neuvotteluissa olisi päästy käymään työehtosopimuksen tekstiasioitakin läpi.
Näin tietystikään juuri ei tapahtunut,
koska kaikkihan maksaa.
. Suomen kohdalla on arvioitu, että valtiolta
jää saamatta 320 miljoonaa vuodessa pelkästään yritysten harjoittaman siirtohinnoittelun takia.
» Ulkoistamiset
tarjoavat yrityksille
varmaa bisnestä.
ON KESTÄMÄTÖNTÄ, että
kunnat ostavat palveluita, ja valtio syytää
verorahoja juuri niille
yrityksille, jotka osallistuvat valtioiden tulopohjan ja hyvinvointirakenteiden
rapauttamiseen. Sen lisäksi valtioilta jää
veronkierron takia saamatta huomattava määrä tuloja,
jotka pitäisi olla verotuksen piirissä.
Euroopan komission arvion mukaan EU:n jäsenvaltioilta jää saamatta jopa 1 000 miljardia veronkierron ja
aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena. Jos voimme omilla kansallisilla ratkaisuilla vaikuttaa siihen että työttömyys ei kasva, vaan
työllisyys paranee, niin ratkaisut on
tehtävä. Tällä viikolla Finnwatch julkaisi raportin,
jossa paljastetaan kuinka Attendo on siirtänyt noin 110
miljoonaa euroa Suomesta ja Ruotsista veroparatiiseihin
yrityskonsernin sisäisten lainojen avulla.
Maakohtaista kirjanpitoa ja automaattista tiedonvaihtoa tulee edistää veronkierron estämiseksi. Keskustelu julkistalou-
?Tuli vain välirauha?
Metsäteollisuuden työnantajat olivat
viimeiseen asti tupoa vastaan
010 420 2623
www.puistokulma.fi
Liput 13 . 09 7596 0200
Oj ti 26
Ojantie
26, PORI
PORI, puh.
h (02) 635 1444
ma?pe 8?17, la 9?13
www.valtarengas.fi
Katso lisää
www.nokianrenkaat.fi
Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta.
» www.kansanuutiset.fi. n:o 074 toimikunta
www.metalli74.fi
Valmetin Metallityöväen Ammattiosasto r.y. / kpl
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
p. n:o 74
,BMFWBOLBUV
+:74,:- t QVI
.KPVWNCJFGPMCVW
*GNUKPMK
R
'6+56?
6+.## 0
D YYY UKTQNCPUCCVKQ ?
;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ
SU 3.11.
klo 16-21
www.turva.fi
kaija lustila & rosette
Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun
talkootie 4, 01350 vantaA
puh. Hakemuksen voi myös toimittaa
eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään
maanantaina 11.11.2013 klo 16.15.
#FTGUUKV
QPPKVVGNGOKUGGP
LC OWKUVCOKUGGP
LC OWK
WKUV
KUV
UVCO
UVC
COKK
Syyskokous
20.11.2013 klo 17.30
Metalli 74 kokoushuoneisto, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä, 3. kerros
Käsiteltävät aiheet: Sääntömääräiset 6§ kokoukselle määritellyt asiat.
Tervetuloa!
Valmetin Metallityöväen Ammattiosasto r.y. sis. narikan
VÄHEMMÄN
KULUTUSTA
Tuplaa lukukokemus.
Halpa hinta
hengestä?
Kaksi Parkkaria 18 ?
Erikseen 10 . Eduskunnan kanslian tietohallintotoimistoon haetaan
tietojärjestelmäpäällikköä
Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla
www.valtiolle.fi, työavain 110?42?13.
Lisätietoja antavat tietohallintopäällikkö
Juha Suomalainen, 09 432 2581 tai atk-päällikkö
Jari Kleemola, 09 432 2567 /
etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle
www.valtiolle.fi. 09 7596 0200
8
Vasurilla-heijastin 2 e.
6 kpl / 10 e.
TILAA: ilmoitukset@
kansanuutiset.fi tai
p
Sen viime vuonna
aloittamat rakennushankkeet
työllistävät noin 1 300 henkilötyövuotta. Attendon mukaan järjestelyn syynä on sen varmistaminen, etteivät rahaston sijoittajat, esimerkiksi suomalaiset
eläkeyhtiöt, joudu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi.
?Verojen välttämisestä ei ole
kysymys, eikä rahaa häviä veroparatiiseihin?, yhtiö totesi tiedotteessaan.
Attendo sanoo kuuluneensa
usean vuoden ajan Suomen merkittävimpiin uusien työntekijöiden työllistäjiin.
Viime vuonna Attendo Finland palkkasi lähes tuhat uutta
työntekijää. KU
9. Attendo AB on
tehnyt viime vuosina joka vuosi kymmeniä miljoonia liikevoittoa, ja liikevoiton osuus liikevaihdosta on ollut
yli seitsemän prosenttia.
Tappiollisuus on johtunut suurista
korkomenoista.
?Ydinkysymys edellä esitetyn valossa on se, minkä vuoksi konsernin
kaikki yhtiöt ovat hyvin velkaisia??
raportissa todetaan.
Konsernin varallisuus nousi vuosina 2009?2012 noin 500 miljoonalla
kruunulla, kun konsernin varsinaisen liiketoiminnan voitto kyseiseltä
ajalta oli lähes 2,6 miljardia kruunua.
?Tämäkin herättää kysymyksen,
miksei investointeja tehty liiketoiminnan voitoista.?
Laillista verojen välttelyä
Finnwatchin mukaan yhtiöiden
vastuutonta veronmaksua edesautetaan puutteellisella lainsäädännöllä. Ilman
niitä Suomen toiminta olisi ollut voitollista.
Attendo vastasi Finnwatchille pitävänsä täysin normaalina, että kasvuhakuinen yritys rahoittaa toimintaansa pankkilainoilla. Omistajan kotipaikka ei
vaikuta Attendon maksamiin veroihin, yhtiö tiedotti vastauksena
Finnwatchin raporttiin.
Finnwatch ihmetteli Attendon
suuria lainoja. On ongelmallista, että hyvin keinotekoisetkin järjestelyt verojen välttelyyn ovat edelleen lainmukaisia.
Tämä rikkoo monien oikeustajua ja
rapauttaa veropohjaa, Matti Ylönen
toteaa.
Finnwatchin mukaan lääkkeeksi
tarvitaan muun muassa maakohtainen raportointivelvollisuus yritysten
tuloista, veroista ja muista keskeisistä
taloustiedoista sekä yritysten konsernirakenteesta.
. Yhtiön liiketoiminta on kuitenkin ollut kannattavaa. Attendolla oli kevääseen 2012
asti muun velan lisäksi yhtiön omistajilta otettuja korkeakorkoisia lainoja, jotka Ruotsin verottaja vei oikeuteen. Normaalina
yhtiö pitää myös sitä, että emoyhtiö
tekee koko konsernin kattavat rahoitusjärjestelyt ja lainoittaa sitten tytäryhtiöt samoilla ehdoilla.
Vahvasti velkarahalla
Finnwatchia askarruttaa, miksi Attendo-konsernin toimintaa on rahoitettu vahvasti velkarahalla. paljastaa
Attendon takaa monimutkaisen veroparatiisiverkoston. Varsinaisen liiketoiminnan
voitot ovat ylittäneet viime vuosina
moninkertaisesti yhtiön omaisuuden
arvon kasvon. Finnwatchin tutkija Matti Ylönen kysyy.
Normaali käytäntö
Attendo Finland Oy on maksanut korkokuluja Ruotsin emoyhtiölle. Yhtiön mukaan
pankkilainoja tarvitaan ?kasvavan ja hyvälaatuisia palveluita
tuottavan yrityksen toiminnan
kehittämiseen.?
Konsernirakenteiselle yhtiölle
on täysin normaalia hakea konsernina lainaa ja tämän jälkeen
konsernin emoyhtiö lainaa tytäryhtiöille rahaa samoilla ehdoilla,
joilla pankit ovat lainanneet emoyhtiölle. Vuonna 2012 Attendo
Finland teki Suomessa suoria investointeja 16 miljoonan euron arvosta. Tällä ei ole mitään tekemistä verosuunnittelun kanssa,
Attendo vastasi.
Finnwatchin raportissa maini-
taan myös veroparatiisina tunnetulle Jerseyn saarelle rekisteröity
IK 2004 -rahasto. Oikeus totesi lainat lainmukaisiksi.
. KU
» Keinotekoisetkin
järjestelyt
verojen
välttelyyn
ovat
yhä lainmukaisia.
juuri lainkaan yhteisöveroa Ruotsissa
viime vuosina, koska sen tulos on ollut tappiollinen tai hyvin lähellä nollaa. Vuonna
2012 sen oma pääoma nousi noin 338
miljoonaan euroon (2 901 miljoonaa
kruunua), kun konsernin varat olivat
hieman yli miljardi euroa.
Finnwatchin mukaan yksi mah-
dollisuus on, että sijoittajilla ei ole ollut omaa rahaa toiminnan laajentamiseen. LEHTIKUVA/ SARI GUSTAFSSON
Finnwatchin mukaan sääntelyn puute sallii terveyspalveluyritys Attendolle verokikkailun.
Laki sallii Attendon verokikkailun
» Suomalaisten
terveysrahoja kulkeutuu veroparatiisiin.
ATTENDO ON Suomen ja Pohjoismaiden
suurin yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelualan konserni.
Tukholmassa pääkonttoriaan pitävä konserni hoitaa Suomessa itsenäisesti 30 terveysasemaa ja tuottaa
palveluita noin 60 terveysasemalle.
Lisäksi se vastaa lähes sadan hoivakodin toiminnasta ja välittää henkilökuntaa hoitolaitoksiin.
Attendo on saanut sekä suoraa
että epäsuoraa julkista tukea.
Finnwatchin tiistaina julkaisema
raportti Ei tietoja, ei tuloja. Verotettavaa tuloa on jäänyt vuodesta riippuen hyvin vähän tai ei ollenkaan.
. Miksi investointeja ei
maksettu voitoista. Kannattavasta liiketoiminnastaan huolimatta Attendo
ja sen omistajat ovat maksaneet vain
vähän veroja toimintamaihinsa.
Omistus veroparatiisissa
Finnwatchin raportin mukaan Attendon omistus kulkee Luxemburgin
kautta Jerseyn veroparatiisiin.
Yritys toimii vahvasti velkarahalla,
minkä vuoksi konsernin voitot ovat
menneet velkojen maksuun. Finnwatchin mielestä järjestely
vaikuttaa aggressiiviselta verosuunnittelulta. Näin yritysten sidosryhmät ja
eri maiden verottajat saisivat helposti
tiedot yhtiöiden sisäisistä rahavirroista ja veronmaksusta, Ylönen sanoo. Toinen mahdollisuus on, että
pankeilta otettu markkinakorkoinen
lainaus on verosuunnittelua.
?Verosuunnittelusta on kyse, jos
pankkilainat on tarkoituksella keskitetty Attendon alle verojen välttämiseksi, vaikka Attendon omistamalla rahastolla olisi ollut varaa
myös omalla pääomalla tehtävään rahoitukseen.?
Attendon kommentin mukaan
mistään tällaisesta ei ole kysymys.
Tulos huono, liikevoitto hyvä
Lopputulos on joka tapauksessa se,
ettei Attendo-konserni ole maksanut
Attendo kiistää
TERVEYDENHUOLTOYHTIÖ Attendon
mukaan sen pääomistajan IK Investment Partnersin eikä Attendon toiminnassa tai omistusrakenteessa ei ole mitään salattavaa
Tällaisessa tilanteessa olen maltillisen ja
pitkäjänteisen politiikan kannalla.
Ryhmä kokoontuu sunnuntaina,
jolloin keskusteltaneen uuden puheenjohtajan valinnasta. Omistajina ovat olleet
niin suomalaiset kuin norjalaisetkin.
Haaja toivookin, että uusi omistaja sijoittaisi tuotekehitykseen, joka on jäänyt viime vuodet heikoille. Palveluiden riittävä resursointi
on myös kokonaistaloudellisesti järkevää niiden tuottamien myöhempien säästöjen takia, he arvioivat.
Vasemmistoliitto esitti sosiaalija terveyspalveluihin 21,5 miljoonan,
opetukseen seitsemän miljoonan
ja varhaiskasvatukseen kymmenen
miljoonan euron lisäystä kaupunginjohtajan budjettiesityksen päälle.
Lisäksi puolue esitti 0,25 prosentin
kunnallisveron korotusta, jotta palvelut pystyttäisiin rahoittamaan.
. Tämä tarkoittaa Haajan mukaan sitä, että porukalle pitäisi
saada nopeasti lisää töitä.
. Jos toinen omistaisi 51 prosenttia, niin asiat selviäisivät kertaheitolla.
Väki kymmenesosa entisestä
Hietalahden telakka on keskittynyt arktiseen osaamiseen, erityisesti
jäänmurtajiin. Poissa olivat Paavo
Arhinmäki ja Eija Loukoila.
Budjetista äänestettiin ryhmässä
ensimmäistä kertaa ainakin 14 vuoteen.
. Nyt elämme siinä toivossa, että
Suomen valtion uusi jäänmurtaja tilattaisiin meiltä. Moni telakka taistelee olemassaolostaan niin Koreassa kuin monessa
muussakin maassa. Yksikin jäänmurtaja olisi meille iso juttu.
» Yksikin
jäänmurtaja
olisi meille
iso juttu.
Haaja muistuttaa, että laivakauppa koko maailmassa on lamassa
ja nousukauden alkaessa laivoja tilataan vasta viimeisenä.
. En kuitenkin pitäisi mahdottomana, että Hietalahden telakka jatkaisi täällä vielä
pitkäänkin uuden omistajan ja sen
tuomien tilausten myötä.
Risto Korhonen
risto.korhonen@kansanuutiset.?
Helsingin vasemmisto hylkäsi budjetin
» Helsingin vasemmisto ei liittynyt
budjettisopuun.
valtuustoryhmä jätti hyväksymättä kaupungin ensi vuoden talousarviota koskevan neuvottelutuloksen. Suomen valtio ei tähän leikkiin
lähde, eivätkä myöskään suomalaiset
yrittäjät. Venäjä on Hietalahden
telakan viimeinen toivo
JARMO LINTUNEN
» Hietalahden telakan
myynti venäläisille on
pääluottamusmies
Ilpo Haajan mielestä
edellytys telakan säilymiselle.
PUOLET HELSINGIN Hietalahden telakasta omistava Venäjän valtion telakkayhtiö OSK on ilmoittanut aikeensa ostaa koko telakkaa pyörittävän Arctech Helsinki Shipyardin.
Vaikka kauppaa ei ole vielä virallisesti tehty, niin nyt 50 prosenttia telakasta omistavan STX Finlandin korealainen emoyhtiö ilmoittanut Korean ulkopuolisten telakoiden olevan
myynnissä.
Telakan pääluottamusmiehen
Ilpo Haajan mukaan tämä on ollut
pitkään tiedossa ja odotettavissakin.
Muita vaihtoehtoja ei hänen mielestään telakan säilymiselle enää ole.
. Nyt ryhmän
ainoa toimiva puheenjohtaja on toinen varapuheenjohtaja eli Honkasalo.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?. Budjettisovun ulkopuolelle jäämisen puolesta
äänestivät valtuutetut Veronika Honkasalo, Dan Koivulaakso, Sami Muttilainen ja Anna Vuorjoki sekä varavaltuutetut Vesa Korkkula ja Petra
Malin. Tämä on jatkuvaa putoamiskamppailua. Monet aiemmat omistajat ovat joko kuorineet
kerman päältä tai vieneet tietotaitoa.
Haajan mukaan kolme vuotta sitten käynnistynyt kahden kumpi-
Pääluottamusmies Ilpo Haaja toivoo, että Suomen valtio tilaisi uuden jäänmurtajan Hietalahden telakalta.
kin 50 osuutta hallitsevan omistajan
pohja on ongelmallinen, joka on johtaa pattitilanteisiin.
. Nyt omien työntekijöiden
ja toimihenkilöiden määrä on 400,
jonka lisäksi alihankkijat työllistävät
150?200 henkeä.
Työn alla on nyt kaksi Venäjälle tilattua laivaa. Sen puolesta äänestivät Modigin lisäksi valtuutetut Sirpa Puhakka
ja Pekka Saarnio. Kun vuonna
2004 telakalla rakennettiin risteili-
jöitä, niin telakalla kävi työssä 4 000
ihmistä. Sen seurauksena Silvia Modig
jätti valtuustoryhmän puheenjohtajan tehtävän.
. Neuvottelutulos oli siedettävä,
vasemmistoliiton neuvottelijana toiminut Sirpa Puhakka sanoo.
Hän arvioi, että kaupungin talous
vaikeutuu lähivuosina.
. Puheenjohtajan on nautittava
ryhmän luottamusta ja pystyttävä
toimimaan ryhmän tahdon mukaisesti. En pidä poukkoilusta. Haajan mukaan toinen
niistä kuitenkin luovutetaan vasta
2015 syksyllä. Telakan väkimäärä
on vaihdellut hurjasti. Ryhmä
päätti asiasta sunnuntaina äänestyksessä. Keskituloiselle tämä tarkoittaisi
alle 10 euron maksutaakkaa kuukaudessa, tiedotteen lähettäjät totesivat.
sunnuntaina neuvotteluissaan 14 miljoonan euron kohtalon, joka on reilusti
alle prosentti kaupungin ensi vuoden
budjetista.
Neuvottelutulokseen vasemmisVALTUUSTORYHMÄT RATKAISIVAT
äänestäneet
perustelivat päätöstään tiistaina tiedotteessa muun muassa sillä, että
neuvottelutulos ei turvaa riittävää
palvelutasoa kaupunkilaisille.
BUDJETTISOPUA VASTAAN
» Neuvottelutulos oli
siedettävä.
toliitto sai yhdessä SDP:n ja Vihreiden
kanssa lisättyä sosiaali- ja terveyspalveluihin kahdeksan miljoonaa euroa.
Lisäksi sivistyspuolella saatiin muun
muassa kolmen miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen ja yksi miljoona
opetukseen.
. Muita vaihtoehtoja ei juuri ole
olemassa, jos haluamme telakkatoiminnan jatkuvan Helsingin telakalla.
Vuonna 1865 perustun Helsingin
telakan historiassa omistajanvaihdos
ei olisi uutta. Minulta meni eilisessä äänestyksessä mahdollisuus siihen, Modig
perusteli päätöstään Kansan Uutisille
maanantaina.
Modig oli esittänyt, että ryhmä
hyväksyy neuvottelutuloksen, jossa
HELSINGIN VASEMMISTOLIITON
10
ovat mukana muut kaupunginhallitusryhmät eli kokoomus, Vihreät,
SDP, RKP, keskusta, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit.
Äänestystulos oli 6?3. Siinä vain riidellään keskenään
ja moni asia kärsii
Korkea työllisyys on myös eläkkeiden ja yhteisten palvelujen edellytys. Työnantaja ei kuitenkaan välttämättä ryhdy kovin hanakasti työsuojelua parantaviin toimiin.
. Lapset
YRITTÄJÄNAISET OVAT
ottavat sitten aikanaan täyden vastuun yhteiskunnasta ja sen tuotannosta.
Nyt raha kerätään sairausvakuutusmaksuilla, joita on nimetty sekä työnantajan ja
työntekijän maksuiksi. Työllisyyden
suosiminen edistää
myös äitien ja isien
yhtäläistä osallistumista lastensa hoitoon ja ansiotyöhön.
Kati Peltola
parasta antia oli PAMin 2. Työsuojelu on halvinta
suunnittelupöydällä
» Metalliliitolla on noin 1 700 työsuojeluvaltuutettua. Se pienentää naisten
ja miesten välistä palkkahaitaria ja
yksittäisenä päätöksenä se on tärkeä hänen mukaansa askel tasaarvoisemman palkkakehityksen
suuntaan.
. Toivon, että se aloittaa
perusasiasta.
Lapset syntyvät yhteiskuntaan, eivät
vain perheeseen. Meillä eläköidytään aikaisemmin kuin useimmilla muilla aloilla, sanoo Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola.
Työtapaturmien ja ammattitautien parasta hoitoa on ennaltaehkäisy.
Vaikka vastuu työpaikan turvallisuudesta on viime kädessä työnantajalla,
myös työntekijöiden kannattaa pyrkiä vaikuttamaan omaan työympäristöönsä.
. Se ei kuitenkaan
ole mitään työsuojelua, että kaikille
pannaan kuulosuojaimet päähän. Työntekijöitä uhkaavat myös kemikaaleille
herkistyminen sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Pitää
miettiä pidemmälle, voisiko melua vähentää paremmilla työkaluilla tai voisiko meluisan alueen eristää.
Ammattiliittojen ja työnantajapuolen yhteiseen Hyvä työ . Yleisin on meluvamma. Hallituksella on työryhmä tästäkin
asiasta taas kerran. Heistä
vain noin puolella on tehtäväänsä
koulutus.
. Siksi työn myymisen ja ostamisen monimutkaista byrokratiaa kannattaa
yksinkertaistaa rahoittamalla vanhempainvapaat tuotannon jalostusarvon perusteella. Osa rahasta maksetaan vanhemmalle, osa vapaan aikana palkkaa maksavalle työnantajalle.
Nimestä riippumatta maksu on työntekijän ansiotulon tasavero. Työsuojelu on halvinta suunnittelupöydällä, kun mietitään riskit
etukäteen ja suunnitellaan työ oikein.
Uudet työsuojeluvaltuutetut valitaan työpaikoilla jälleen marras?joulukuussa. Osalla valtuutetuista voi olla
kynnys lähteä viikon mittaiseen koulutukseen. Hanke on levinnyt hyvin ja antanut työpaikoilla uutta ryhtiä tekemiseen.
Lyhyesti
Vanu remontoisi
EU:n turvapaikkapolitiikan
VASEMMISTONUORET VAATII koko-
naisuudistusta Euroopan Unionin yhtenäiseen turvapaikkapolitiikkaan. Melua ja käryä voi olla vaikea poistaa työpaikalta, jos ne syntyvät työvälineistä ja itse työstä. KU
Anni Turunen
Julkunen vaatii
naispalkkaohjelmaa
Järjellisiä rakenneuudistuksia, osa 3
TYÖLLISYYS- JA kasvusopimuksen
Yhteiset lapsemme
pitkään esittäneet, että
lapsen syntymään ja vanhempainvapaisiin
liittyvät lakisääteiset etuudet rahoitettaisiin
työnantajien yhteisvoimin. Nykyinen rahoitus painottuu äitien työnantajiin. EU:n turvapaikkapolitiikka on
muuttunut koko ajan väkivaltaisemmaksi. Järjestön mielestä
Dublin-asetukseen perustuva turvapaikkapolitiikka tulee korvata
siirtolaisten ihmisoikeuksia ja EU:n
jäsenmaiden vastuunjakoa parantavalla politiikalla.
. Tasapuolisesti kaikesta
Suomessa myydystä tuotannosta kerättävä
tuotantovero kohdistuisi muihinkin tuotantopanoksiin ja yritysten voittoihin.
Kun äideillä ja isillä ei ole töitä ei lasten-
kaan tulevaisuus näytä hyvältä. Koneen hallituksen puheenjohtajan Antti Herlinin osuus siitä on 72 miljoonaa.
Henkilöstön kannanotossa
muistutetaan, että samaan aikaan
Suomen Koneen henkilöstö joutuu
tyytymään kaikkien aikojen huonoimpiin liittojen sopimiin palkankorotuksiin. Ylimääräinen
Koneen yhtiökokous joulukuussa
hyväksynee 330 miljoonan euron
lisäosinkojen jaon. Toisessa ääripäässä
ovat yritykset, joissa ei tapahdu mitään edistystä ja joissa ammattitauteja ja tapaturmien sattumista pidetään luonnollisena.
Metalliliitto saa työsuojeluun liittyviä yhteydenottoja päivittäin.
. Myös pienempien työpaikkojen
työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu.
Äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi on kaikilla työpaikan työntekijöillä.
Työsuojelutilanne on metalliteollisuudessa Pesolan mukaan polarisoitunut: Joillakin työpaikoilla työsuojelu otetaan vakavasti ja asiat hoidetaan hyvin. varapuheenjohtajan Kaarlo Julkusen
(vas.) mukaan euromääräinen palkankorotus. Omistajat ovat
ottaneet normaalien osinkojen
lisäksi lisäosinkoja ja näin tapahtuu
myös tänä vuonna. Keskusjärjestörajat ylittävä
naispalkkaohjelma voisi olla keino
palkkatasa-arvon saavuttamiseksi.
Ohjelman valmistelu tulisi aloittaa
pian, koska sen rakentaminen vie
aikaa ja työpanosta. Heistä vain noin puolet on
hankkinut tehtäväänsä koulutusta, kertoo liiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola.
Marraskuun alussa metallin työpaikoilla alkavat työsuojeluvaalit.
ASKO-MATTI KOSKELAINEN
Työsuojeluasioista
yhteydenottoja päivittäin
METALLITEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ
kiusaavat monenlaiset ammattitaudit. Toivonkin, että
seuraavan laajapohjaisen ratkaisun
nimi olisi nais- ja tasa-arvosopimus,
Julkunen sanoi. Joka vuosi metallialalla sattuu vähintään yksi kuolemaan johtava työtapaturma.
. Välimerellä hädässä olevien ihmisten auttaminen on Italiassa kriminalisoitu siten, että
kalastajat voivat saada tuomion,
mikäli auttavat heikossa fyysisessä tilassa ja huonokuntoisissa
laivoissa meren yli tulevia, sanoo
puheenjohtaja Li Andersson. Työsuojeluvaltuutettu saattaa
esimerkiksi haluta varmistaa oman
kantansa johonkin asiaan. Siihen, millaisessa ympäristössä
tekee töitä vuosia tai mahdollisesti
vuosikymmeniä, voi vaikuttaa ryhtymällä työsuojeluvaltuutetuksi.
Työsuojeluvaltuutettuna voi vaikuttaa työympäristöönsä, sanoo
Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola.
Tampereella ja työsuojeluvaltuutettujen kaikki kulut ansionmenetykset
mukaan lukien korvataan.
Liitto järjestää vuosittain kymmeniä lyhyempiä työsuojelukursseja.
. Se rankaisee työvoiman käyttöä verrattuna muiden tuotannontekijöiden käyttöön. KU
11. sekä koulutettavien että
koulutuksen tarjoajan näkökulmasta.
Koulutukset järjestetään Murikassa
Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras?joulukuussa työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen
valitsemiseksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle.
Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja
kaksi varavaltuutettua. Jos tilanne on vaikea ja kestänyt pitkään,
voimme mennä käymään työpaikalla.
Työsuojeluvaltuutetut kokevat
yleensä tulevansa kuulluiksi työpaikoilla. Metalliteollisuuden työpaikoilla
on enempi poikkeus, että jäädään
normaalille työeläkkeelle. KU
Koneen henkilöstö
vaatii lisää palkkaa
HISSIYHTIÖ KONEEN henkilöstön
edustajat haluavat aloittaa paikalliset neuvottelut lisäpalkankorotuksista Koneella. Vahvasti ansiotyöhön perustuvan yhteiskunnan pitää turvata perheiden toimeentulo silloin, kun lapset tarvitsevat vanhemman tiivistä läsnäoloa. pidempi
työura -hankkeeseen on Pesolan lähtenyt mukaan jo noin 60 yritystä.
Hankkeen tarkoitus on levittää hyviä
käytäntöjä muun muassa ikääntyneiden työssä jatkamiseksi.
. Tämä heikentää naisten pääsyä pysyviin työsuhteisiin ja lisää naisvaltaisten töiden kustannuksia. Henkilöstö vastaa näin myönteisesti työnantajien
vaatimuksiin, joiden mukaan yrityskohtaisia neuvotteluja pitäisi käydä
ja palkankorotukset mitoittaa yrityksen menestyksen mukaan.
Koneella on mennyt hyvin jo
usean vuoden ajan. Pesti on kaksivuotinen.
. Meillä on loistavat koulutusmahdollisuudet . Työnantaja ei välttämättä
siihen suostu.
Työsuojelun peruskurssilla opitaan selvittämään ja käsittelemään
työpaikkojen terveyshaittoja sekä
käydään läpi henkilöstön työsuojeluun liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia.
VALITAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
Työsuojelukursseista
runsas tarjonta
Metalliliiton rekisterissä on noin
1 700 työsuojeluvaltuutettua
Se on hiukan kuin avioliitossa. Kontulan mielestä on syytä lähteä, Kalliorinteen mielestä jäädä.
Merkittävimmät päätökset
Runsas kaksi vuotta sitten vasemmistoliitto meni hallitukseen
sillä ehdolla, että hallitus kaventaa tuloeroja. Samassa ollaan tehty
veropäätöksiä, jotka ovat kiristäneet rikkaimpien verotusta.
Ei enää voitettavaa
Kontula sanoi jo elokuussa julkisuuteen, että hänen mielestään vasemmistoliiton olisi syytä jättää hallitus.
. Ollako vai
» Vasemmistoliitossa mietitään taas perinteistä
VASEMMISTOLIITON PUOLUEVALTUUSTON on määrä yhdessä eduskuntaryhmän kanssa päättää 23.?24. Ratkaisevaa on valtuuston suhtautuminen kuntapalveluihin ja niihin hallituksen rakenneuudistuksessa kohdistuviin säästövaatimuksiin.
Vahvalle kuntapuolueelle kuntapalvelut ovat tärkeitä. Hallitukselta odotetaan joitain esityksiä kuun lopulla.
Vasemmistoliiton kansanedustajat, tamperelainen Anna
Kontula ja oululainen Risto Kalliorinne ovat avoimesti olleet eri mieltä siitä, mitä puolueen pitää tehdä suhteessa hallitukseen. Puoluejohtaja
Paavo Arhinmäki sanoi esimerkiksi puoluekokouksessa kesäkuussa, että vasemmistoliiton vaikutus tuloerojen kaventumiseen onkin ollut kiistaton.
Kontula kuitenkin huomauttaa, että hallitustyön vaikutus tuloeroihin pystytään arvioimaan vasta joskus tulevaisuudessa.
. Ei riitä, että joku asia sujuu
hyvin, jos kokonaisuus kääntyy miinukselle.
Hän korostaa, että ei ole sitä mieltä, että vasemmistoliiton
ei pidä olla koskaan hallituksessa.
Lamassa oikeisto yrittää jyrätä
Anna Kontulan mielestä puolueessa on jatkuvasti punnittava kannattaako jotain tiettyä strategiaa, esimerkiksi hallituksessa olemista, noudattaa.
12
Kalliorinteen mielestä juuri vasemmistoliiton on syytä olla
hallituksessa silloin, kun ajat ovat huonot.
. Siinä
vasemmisto on ehkä tehnyt isoimman työn, hän sanoo.
Kalliorinne pitää tuloeroasiaa yhtenä keskeisistä, kun arvioidaan vasemmistoliiton vaikutusvaltaa hallituksessa.
. Mutta siinä olen Paavon kanssa yhtä mieltä, että varmasti
vasemmistoliitto on hallituksessa hinannut tuloeroihin vaikuttavia päätöksiä oikeaan suuntaan kilometrikaupalla. Silloin oikeisto yrittää jyrätä läpi kaikki köyhän kannalta
paskimmat päätökset, koska talouskriisin varjolla on hyvä
tehdä perusturvan heikennysesityksiä ja palvelujen maksulli-. Hallitus edellyttää elokuussa linjaamassaan uudistuksessa, että
valtio vähentää kuntien velvoitteita miljardin euron arvosta ja
lisäksi kuntien tulee löytää toinen miljardi säästöistä tai lisätuloista.
Vielä nyt, marraskuun alkupuolella, kukaan ei tunnu vielä
tietävän, mistä nuo säästöt puristetaan. Tässä asiassa ollaan väännetty kovasti ja saatu jotain aikaankin, koska nimenomaan perusturvaan liittyvät päätökset
ovat parantaneet köyhimpien asemaa. Kaikki jäljellä olevat kaavailut ovat vasemmiston
kannalta joko neutraaleja tai negatiivisia.
Hänestä puolueessa on jatkuvasti punnittava sitä, kannattaako jotain tiettyä strategiaa, esimerkiksi hallituksessa olemista, noudattaa.
. marraskuuta jatkaako
vasemmistoliitto maan hallituksessa. Silloin alkoi näyttää selvältä se, mitä olin enteillyt keväästä asti, eli että vasemmistoliitolla ei ole enää voittoja voitettavaksi, mutta se tulee hallituksessa ollessaan pieniä torjuntavoittoja vastaan allekirjoittamaan isoja heikennyksiä peruspalveluihin
Minua pelottaa jättää meidän kohderyhmä oikeistovoimien armoille, Kalliorinne sanoo.
. Meillä on ihmisiä, jotka ajattelevat, että politiikka on
konkreettista lain ja budjetin valmistelua. Hyvinä aikoina taas monesti oikeistopuolueetkin puuhastelevat ihan jees-esityksiä, koska on jakovaraa.
Juuri nyt hänestä on syytä pysyä turvaamassa se, mitä runsaan kahden vuoden aikana on saavutettu. Saisimme vastaan sekä oppositiopuolueet, jotka sanoisivat, että itsehän olitte valmistelemassa hallitusohjelmaa,
»V
. Joutuisimme rimpuilemaan puolitoista vuotta tilanteessa, jossa itse olemme hyväksyneet ja kirjoittaneet hallitusohjelmaa, jota jäljelle jäävä hallitus toteuttaa,
jossa toimitaan niiden kehysratkaisujen mukaan, jota olimme
tekemässä ja kuittaamassa viime maaliskuussa.
. Selitäpä siinä sitten
äänestäjille, miksi kannatti jättää leikki kesken.
Hän arvioi, että hallitusneuvottelujen aikaan uskottiin talouden suotuisampaan kehitykseen.
. Hän kysyy, onko
puolueella, joka puhuu köyhimpien puolesta, varaa jättää hallitusta.
. Vaikuttamisen tapoja ja paikkoja on useita ja riippuu paljon tilanteesta,
missä pystytään parhaiten ajamaan oman intressiryhmän
etuja, hän sanoo.
. Heidän mielestään
juuri hallituksessa tehdään politiikka ja kaikki muu on tavallaan toissijaista. Mutta sietämätön
olisi oppositioasemakin. eikö olla?
kysymystä.
TEKSTI Tuula Kärki KUVAT Pia Parkkonen
seksi muuttamisia. Nyt moni arvioi,
että tässä hallituksessa on sietämätöntä olla. Minusta tällä hetkellä se, mitä pystyisimme tekemään oppositiossa, on enemmän kuin se, mitä pystymme tekemään
hallituksessa.
Kalliorinne painottaa lopputulokseen vaikuttamista.
. Hänestä siihen vaikuttaa käsitys siitä, miten tulkitaan vaikuttamisen mahdollisuus.
. Yleinen taloustilanne
aiheuttaa sen, ettei ole kauheasti herkkua jaettavana loppuhallituskaudella. Se on ollut punainen lankani kunnallispolitiikassakin.
Olen tyytyväinen nähdessäni, että tekemisilläni on ollut joku
vaikutus poliittiseen päätökseen ja ihmisten arkeen, hän sanoo.
Hän kysyy, onko vaikutusvaltaa ja näkyvyyttä, jos edustaa
eduskunnan pienintä oppositiopuoluetta.
. Puolueen pitää pysyä sisäisesti toimintakykyisenä, mikä
tarkoittaa hyvähenkistä ja toisia kunnioittavaa toimintatapaa.
Lisäksi sillä pitää olla selkeä käsitys siitä, mitä se tavoittelee.
Kaikki muu katsotaan suhteessa näihin kahteen tukijalkaan.
Katsotaan, mitä näille kahdelle tapahtuu, kun menemme hallitukseen tai oppositioon tai teemme jotain muita liikkeitä.
Voisimmeko haastaa uskottavasti?
Kontula toteaa, ettei ole uusi juttu vääntää siitä, ollako vai ei
hallituksessa. Ehkä juuri silloin, kun jaettavaa ei ole, pitää olla joku, joka taistelee heikoimpien puolesta, Risto Kalliorinne perustelee
haluaan pitää vasemmistoliitto hallituksessa.
13. Meillä puolueväki ei mieti sitä tarpeeksi. Olimme varmaan ylioptimistisia. Miten siinä tilanteessa voisimme uskottavasti haastaa
hallitusta. Jos lähdemme, eiköhän kohta joku keksi, että opintotuen
indeksitarkistukset voidaankin perua ja vesittää muut asiat,
joiden eteen juuri me olemme taistelleet. Mutta ehkä juuri silloin, kun jaettavaa ei ole, pitää olla joku, joka taistelee heikoimpien puolesta.
Kontula taas pitää toisarvoisena sitä, onko lama vai noususuhdanne.
. Minä sen sijaan näen, että teoreetikot eivät
suinkaan ole vahingossa luoneet vaihtopenkkiä, vaan oppositio on keskeinen osa järjestelmää ja sillä on tärkeä rooli yhteiskunnassa samaten kuin julkisella keskustelulla. Meidän on silloin syytä olla siellä tulppana
estämässä vähäosaisten kyykyttäminen, hän sanoo.
Vasemmistoliiton pitäisi pystyä tarttumaan siihen ja jos siihen pystymme, meidän
poliittinen painoarvomme ja mahdollisuutemme vaikuttaa ihmisten elämään vahvistuu. Tässä tilanteessa joudutaan joko antamaan avoin valtakirja neuvottelijoille tai vaihtoehtoisesti suljetaan valtakirja tilanteessa,
jossa faktat eivät ole vielä selvillä.
Mahdollisuuksia olisi muutama. Olen sen jälkeen opposition kansanedustaja ja yritän tehdä parhaani. Minusta puoluevaltuuston
kokousta pitäisi tässä tilanteessa siirtää.
Kysymys on niin isosta päätöksestä, Kontula sanoo
. Tämä tunne johtuu siitä, että moni ihmisiin vaikuttava päätös on karannut pöytiin,
joihin poliitikot eivät pääse. marraskuuta, maan hallitus tuskin on saanut esitettyä mitään konkreettista, jonka pohjalta
päättää.
. Jos näin on toimittu, se on hyvä
pohja olla kriittinen jatkossakin.
Hän muistuttaa myös siitä, että hallitusohjelma on alkanut näyttää hyvältä verrattuna
siihen, mitä hallitus tällä hetkellä tosiasiallisesti tekee.
. Puolueen kulttuurissa on ikävää pois lähtemisellä uhkailua.
Jos hallituksesta lähdetään, hän on solidaarinen päätökselle.
. Vaikka puolustaisimme hallitusohjelmaa
nykyistä hallitusta vastaan, toimisimme vasemmistolaisesti.
Kontula arvioi itse vaikuttaneensa enemmän työllään ja henkilökohtaisilla neuvottelutaidoillaan kuin sillä, että on hallituspuolueen
kansanedustaja.
. Tiedän, että meillä on puolueessa paljon
sellaisia, joiden mielestä hallituksessa pitää
olla, vaikka se pykäisi Senaatintorille keskitysleiriä, ja on niitä, joiden mielestä hallitukseen
ei pidä mennä, vaikka se heittelisi Senaatintorilla rahaa köyhille isoista säkeistä.
Kalliorinne toivoo kaikkien hyväksyvän
päätöksen, oli se sitten kumpi tahansa.
. Minullekin tulee
viestejä, että estä, Risto, Stora Enson irtisanomiset, tai mikset, Risto, pane Elopin
palkkioita ruotuun. He kokevat, ettei kukaan koko poliittisessa järjestelmässä kuule heitä. En perusta mitään hallitusvasemmiston ryhmä Kalliorinnettä, joka edelleen tukisi hallitusta, hän hymähtää.
. Eihän siinä ole järkeä, että äänestetään
fiilispohjalta, hallitusmyönteiset puolesta ja
kielteiset vastaan.
Anna Kontula uskoo,
että vasemmistoliitto
pystyy vaikuttamaan
myös oppositiosta
käsin.. Syynä on se, että kun puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous
päättää asiasta marraskuun 23.?24. Arhinmäki on useaan kertaan sanonut,
että meidän tulee sanoa julkisuuteen myös
se, jos jostain tästä asiasta emme olleet yhtä
mieltä muun hallituksen kanssa, mutta suostumme siinä kompromissiin, koska olemme
hallituksessa. Väitän, että hallituksessa vaikutuksemme on ollut kokoamme suurempi. Toimin sen mukaan, mitä yhdessä päätetään.
Myöskään Kontula ei ole ajatellut perustaa
omaa ryhmiä, jos vasemmistoliitto jää hallitukseen.
. Sehän ei
ole tosiasia, sillä esimerkiksi vasemmistoliitossa heitä kuullaan herkällä korvalla, mutta
hallitustyö aiheuttaa sen, että emme pysty
näyttämään sitä ulospäin, antamaan toivoa
tai signaalia, että jokin yhteys on olemassa.
Työmaiden ja baarien miehet näkevät vain
jakkupukuisia ja solmiokaulaisia, poliitikkoja,
jotka puolueesta riippumatta eivät näytä eroavan toisistaan kulkiessaan marmorilattioilla
tv-kuvissa, jossain kaukana arjesta.
Solidaarisuutta päätökselle
Risto Kalliorinne haluaa puolueen pysyvän hallituksessa puolustumassa jo saavutettuja
tavoitteita.
Moni ihmisiin
vaikuttava
päätös on
karannut
pöytiin, joihin
poliitikot eivät
pääse.
Hänestä perussuomalaisetkaan, jotka vastasivat tähän ahdistukseen, ei ole pystynyt oppositiossa vastaamaan tähän toivottomuuteen.
. Ihmiset odottavat
poliitikoilta paljon asioissa, joihin on vaikea,
jopa mahdoton vaikuttaa. Se on meistä kiinni.
Kukaan ei kuule
Kontula puhuu ahdistuksesta, johon törmää
tavatessaan pitkän linjan työläisiä, keski-ikäisiä ihmisiä.
. Mutta tämä on ihan erilainen lähestymistapa politiikkaan kuin se, että montako ihmistä meillä on päättämässä lainvalmistelun
vaiheista.
Kalliorinne jakaa huolen unohdetuksi itsensä kokevista kansalaisista.
. Jos halutaan hoitaa asia niin, että puoluevaltuustolla oikeasti on mahdollisuus ottaa
kantaa rationaalisilla perusteilla, täytyisi olla
14
tiedossa, mistä ollaan päättämässä, hän jatkaa.
. Joko kutsutaan puoluevaltuusto ylimääräiseen kokoukseen, kun hallituksen kaavailut ovat selvillä,
tai siirretään päätöksen tekeminen ensi maaliskuussa pidettävään kokoukseen.
. Mutta
väitän, että myös oppositiossa pystymme samaan. Samalla menetelmällä olen nähnyt toimittavan oppositiossa.
Hän painottaa, että omalla vastuulla, mitä
saadaan aikaiseksi.
. »V
Kontula uskoo useimpien ymmärtävän vaikutusvallan rajallisuuden.
. Toivon, että porukka ymmärtää kysymyksessä olevan strategia, ei ideologia, kun
päätetään siitä, ollaanko hallituksessa vai ei,
Kontula sanoo.
. Silmistä näkee kuitenkin heidän toivovan, että sanot jotain, mikä todistaa, että he voivat vielä luottaa
politiikkaan.
ja hallituspuolueet, jotka polkisivat meitä samoilla argumenteilla.
Hallitusohjelmaa puolustamaan
Kontula vastaa sanomalla, että kaikki riippuu
siitä, mitä vasemmisto tekisi.
. Olen nämäkin vuodet pyrkinyt parhaani
mukaan tukemaan eduskuntaryhmän toimintaa, mutta on yksittäisiä kysymyksiä, joissa
äänestän eri tavalla. Kohtuuttomuudet
koskettavat ihmisiä.
Kalliorinne ja Kontula toivovat aitoa keskustelua ennen puoluevaltuuston kokousta.
. Olen tehnyt aikanaan sen
linjauksen, että omatunto menee ohi kaikkien
ryhmien.
Hänestä ryhmäkurin sijaan julkisuudessa
voitaisiin puhua ryhmäsolidaarisuudesta.
?Hallituspäätöstä pitäisi siirtää?
KANSANEDUSTAJA Anna Kontula haluaa siirtää
päätöstä siitä, jatkaako vasemmistoliitto hallituksessa. He haluaisivat nähdä, että joku yrittää.
Usein tapahtuu sitä, että jossain torilla joku
tulee sanomaan, että poliitikot ovat pettureita ja oman edun tavoittelijoita
Ja ehkäpä James saa vielä joskus kutsun
julkkisten Big Brother -taloonkin.
15. Puut ja pensaat leiskuivat
pitkään kuin Lapissa parhaimmillaan.
Joinakin aamuina mereltä nousi usva, joka
sai maiseman näyttämään unenomaiselta,
kuin lapsuuteni satukirjoissa.
Sitten vielä valkoiset juhannusruusut päättivät ryhtyä puskemaan kukkaa toiseen kertaan lokakuun alkupuolella.
» Suomalaiset
upseerit kutsuvat
Ruotsin puolustusvoimia nykyisin
?seikkailuarmeijaksi?.
KUN SIENET olivat kadonneet, oli minulla hyvää
aikaa tehdä muutaman päivän matka mahtavaan Pietariin, jonne Allegro-junan ansiosta pääsee nykyisin erittäin kätevästi. Vanhoja
Tu-160 -pommikoneita modernisoidaan.
Venäjän ensimmäistä viidennen sukupolven hävittäjää Su T-50:tä on valmiina neljä
prototyyppiä. Onneksi minulta ei viety mitään, mutta konnien touhua
seurattuani käännyin hetkessä Suomen ja Venäjän välisen viisumivapauden kiivaaksi vastustajaksi.
Samoin taisi käydä muillekin matkaseurueemme jäsenille.
RUOTSIKIN NÄYTTÄÄ muuttaneen näkemyksi-
ään Venäjän suhteen, sillä uutistiedot kertovat sen siirtäneen Gotlannin saarelle panssarivaunuja, taisteluajoneuvoja ja muuta sotakalalustoa.
Ruotsi poisti aseensa ja sotilaansa Itämeren suurimmalta ja strategisesti tärkeältä
saarelta vuonna 2004 osana maan armeijan
suurta alasajoa. myös
huonoja puolia.
Tällä kertaa näin havainnollisesti miten
härskisti röyhkeät roistot ryöstävät matkailijoita. Kurvit
rvit suoriksi
Jukka Parkkari
jukka.parkkari@wmail.?
Idän ja lännen välissä
TÄNÄ SYKSYNÄ kävi kummasti.
Olin juuri monelle sanonut, että sienikausi
alkaa kohta olla parhaimmillaan, kun sienien
nousu Vuosaaren metsiin loppui lähes kokonaan. Siinä kenraali oli tylysti
ilmoittanut johtamansa armeijan kestävän
hyökkäystä enintään viikon ajan.
Panssarivaunujen ja muun kaluston siirto
Gotlantiin osoittaa, että Ruotsissa on ryhdytty
perumaan aikaisempia päätöksiä. Enää Venäjäkään ei pysty tilaamaan satoja tai jopa tuhansia koneita, kuten tapana oli Neuvostoliiton
mahtiaikoina.
Mutta se vanhoista ajoista on jäänyt jäljelle, että edelleenkin sotilaskoneista tehdään
vientiin tarkoitettuja kehnommin varusteltuja ?kehitysmaamalleja?, jollaisia Suomi ei
toki suostunut ostamaan Mig-hävittäjiä käyttäessään.
SUOMI TULI toiseksi Pisa-tutkimusta vastaa-
vassa kansainvälisessä vertailussa, jossa mitattiin aikuisten ihmisten taitoja nykymaailman vaatimissa osaamisissa.
Perkele! Hävisimme taas.
Hieman tietysti lohduttaa se, että jätimme
Ruotsin sentään jälkeemme.
PERUSSUOMALAISISTAKIN POTKUT saaneesta
kansanedustaja James Hirvisaaresta tuli
heti Timo Soinin monotuksen jälkeen tv-persoona, joka jakeli nerokkaita ajatuksiaan näköradion kuvaruudussa monessa eri ohjelmassa.
Harvoin olen nähnyt niin onnellista ja itseensä
tyytyväistä miestä. Aikaa
ei kulu jonoissa, kun tulli- ja rajatarkastukset tehdään hurjaa vauhtia kiitävässä junassa.
Nerokasta!
Pietarissa riittää katsomista vaikka
kuinka. Eikä miliisejä näkynyt tietysti missään,
vaikka tapahtumapaikka oli yksi kaupungin
tärkeimmistä turistikohteista. Oikein kateeksi kävi.
Olen varma, että Jamesta odottavat vielä
suuret tehtävät. Niiden kokonaismääräksi on kaavailtu
48:aa. Tositilanteessa isku olisi lamauttanut
koko Ruotsin kuihtuneen ilmapuolustuksen.
Kylmän sodan kuumimpina aikoina Ruotsilla oli maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat. Vientimalli Su-30 otetaan parannettuna painoksena myös omien ilmavoimien
käyttöön. Uutta Su35 -hävittäjää toimitetaan parhaillaan laivueille. Siellä
tähyillään taas huolestuneena Itämerelle ja
itäiselle taivaalle, jonne on ilmestymässä aivan uusia sotilaskonetyyppejä.
Venäjän sotilasbudjetti on jo pitkään kasvanut vuosittain kaksinumeroisella luvulla.
Presidentti Vladimir Putin on itse olut hävittäjäkoneen kyydissä ja osoittanut muutoinkin
tukensa muun muassa ilmavoimille.
Se on näkynyt konetilauksina. Tämäkin
ehkä selittää pääsiäispyhien munausta, jota
oli vielä edeltänyt Ruotsin puolustusvoimien
komentajan Sverker Göranssonin pessimistinen lehtihaastattelu. Onneksi olin jo ehtinyt kerätä melkoiset
varastot tatteja ja rouskuja, joten ei joudu ensi
talvena nälkää näkemään.
Sienien puutteen korvasi kuitenkin upein
ruska mitä olen täällä Aurinkolahden rannoilla ikinä nähnyt. Hän sopisi loistavasti esimerkiksi Kokoomuksen nuortenliiton johtotehtäviin. Siitä löytyy aina uusia puolia . Tilauksessa on 30 konetta. Nyt lennostojakin on vain kaksi.
Kaiken lisäksi Ruotsin ilmavoimat on kouluttanut vähiin JAS 39 Grapen -hävittäjiinsä
liian niukasti lentäjiä, vain noin 80. Vielä vuosituhannen vaihteessa Ruotsilla oli viisi ilmavoimien johtokeskusta ja kuusi
lennostoa. Mutta nyt näyttää siltä, että
Venäjän viime aikojen suuret sotaharjoitukset
ovat säikäyttäneet ruotsalaiset.
Länsinaapurimme kannalta ikävin tapahtuva sattui pääsiäisviikolla, kun Laatokka
2013 -sotarajoitukseen liittyen kaksi venäläistä Tu-22M-pommikonetta kiisi kohti Ruotsia hävittäjäsaattueen suojaamina, eikä Ruotsi
saanut yhtään omaa hävittäjäänsä tunnistuslennolle.
Ruotsissa on kuluneena vuonna
käyty kiivasta keskustelua
maanpuolustuksesta.
Asiantuntijoiden mukaan pommikoneiden
harjoitusmaaleina olivat Ruotsin ilmavoimien
molemmat johtokeskukset, joista toinen sijaitsee Tukholman lähellä ja toinen maan eteläosassa. Suomalaiset upseerit kutsuvatkin Ruotsin puolustusvoimia nykyisin ?seikkailuarmeijaksi?, joka lähettelee
ISTOCKPHOTO
poikia ja tyttöjä eksoottisiin tehtäviin kaukaisin maille, mutta josta ei ole omaa maataan
puolustamaan.
RUOTSISSA ON kuluneena vuonna käyty kii-
vasta keskustelua maanpuolustuksesta. Sarjavalmistuksen pitäisi alkaa
2015 ja huippukalliiden koneiden kokonaismääräksi on kaavailtu 60.
Tilausmäärät kertovat modernien asejärjestelmien hintojen noususta. Täytyy vain
toivoa, että hyvässä rasvassa Itämeren kukkaissaarella köllöttelevät panssarivaunut pelottavat venäläisiä ja saavat heidät luopumaan
kylmän sodan mallisista harjoituksistaan.
Valitettavasti Ruotsin armeijalla ei ollut varaa lähettää yhtään sotilastaan panssarivaunujen mukana Gotlantiin
Yht´äkkiä
muistan jotain. Hän se oli. Sipilä kertoo, kuinka hän kysyi eräältä
ovea sulkemisajan jälkeen nykineeltä ja sisäänpääsyä anoneelta, onko tämä virkamies.
Koska tämä sanoi, että ei ole, Sipilä päästi
myöhäisasiakkaan sisään.
Meitäkään Sipilä ei aja pois. Matti Viialainen aloittaa vuoden 2014 alusta Etelä-Karjalan maa-. Sipilä puhuu Matikaisesta jopa innostuneesti. Puumalassa pelastussukeltajalle oli
Vähältä piti
ettei yrittäjä
heittänyt
pihalle
sateeseen.
Puumalan kirkonkylän kupeessa
olevaa Saimaan siltaa ei aikoinaan kukaan vastustanut.
Nyt sillan ympärille on kehitetty monipäiväiset karnevaalit nimeltä Siltakemmakat. Paikka-aineksia saisi apteekista.
Puumalan terveyspalvelut järjestää Mikkelin
seudun sosiaali- ja terveystoimi.
Viialaisen työmatka
Puumalassa losseja on vielä Hätinvirralla,
Kietävälässä sekä Rongonsalmessa. Löysimme pilkkopimeässä Nestorinrantaan Puumalaan. Hän alkaa jutella. Sulkavan kunnan strategiassa ykköstilalla on kuntalaisaktiivisuuden lisääminen.
Kuulostaa mullistavalta umpikepulaisessa
pitäjässä.
Sen sijaan terveyspalvelut eivät Savonlinnan sosterissa kiitosta saa. Lääkäriin pääsee,
jos pääsee, ja lääkettäkin voi tulla . Aloitan Michel Houellebecqin Maaston ja kartan.
Pääsen ensimmäisenä iltana kohtaan, jossa
romaanin päähenkilö muuttaa mummonsa
taloon Ranskan maaseudulle.
Bensisyrittäjä yläkerrassa
Sulkavalainen bensakauppias Jouko Sipilä
on sulkemassa huoltoasemaansa, kun kurvaamme paikalle kahvin tuskassa. Asui yrittäjyytensä alkuvaiheessa bensa-aseman yläkerrassa. Nyt lauttoja hallinnoiva Varsinais-Suomen ely-keskus
on jälleen keksinyt keinon säästää. Kun aamu sarastaa, joka puolella
kuopsutetaan, kaivetaan, möyritään ja rakennetaan.
PITI LÖYTÄÄ lomamökki, joka olisi kaukana kai-
kesta. Tankkasimme tässä, kun joku
16
TEKSTI Pia Valkonen KUVAT Matti Valkonen
meistä kävi herättämässä bensiksen pitäjän.
Olitkohan se sinä?
Sipilä nauraa. Sulkavan kirkolla aamuyöstä autosta
loppui bensa. Jonne ei kuuluisi muuta kuin laineen
liplatus. Mökkejä emännöi Riitta
Viialainen.
Niin se Riitta Viialainen. Sulkavalla pidettiin maaliskuussa 2012
kuntakapinakokous. Puumalassa liikkuu huhuja myös siitä,
että Matti Viialainen tahtoisi Lintusalon takaa jonkinlaisen kevytväylän Saimaan selän
yli Hurissaloon.
Hurissalolaiset ovat raivona. Kysyn huoltiksen pitäjältä:
. Kuntakapinoitsijoiden
jonkinlaisena johtohahmona on Sulkavan
kunnanjohtaja Tanja Matikainen. Lomalla Matti Viialaisen
» Luulemme, että matkustamme Matti Viialaisen tyhjentyvään valtakuntaan. Niissä
käy enemmän väkeä kuin Sulkavan souduissa.
sosterista annettu ohje, että voi paikata hampaansa itse. Tosin nyt ei
väylähanketta enää voi torpata sillä perusteella, että se pahuksen demari vain haluaa
lyhyempää työmatkaa. Se aikoo
panna lossit kulkemaan aikataulun mukaan.
Paikallislehti kehottaa kuntalaisia lähettämään sähköpostia asiasta suoraan Hanna
Lindholmille tai Sirpa Vanhalalle VarsinaisSuomen ely-keskukseen. Tulin joskus 1980-luvun alkupuolella kaverijoukon kanssa Mäntyrinteen tanssilavalta. jopa siinä
määrin, että Sulkavan apteekki kieltäytyi antamasta moisia hevosentainnutuspillereitä Sipilän olkapäävaivaan.
Reseptin oli kirjoittanut virolainen keikkalääkäri. Vasemmistoliiton
entisen puoluesihteerin vaimo.
Riitta Viialainen ihmettelee valintaamme:
?Ei meidän rantamökissä ole kukaan tähän
vuodenaikaan majoittunut.?
Kääriydymme Nestorin majassa huopaan ja panemme jalkaan villasukat. Postin tulva lienee
valtava.
Hätinvirtaan ollaan suunnittelemassa siltaa
Nettikeskusteluissa vihjaillaan lisäksi sii-
Puumalalaiset ovat
nyreissään
Matti Viialaiselle sen
vuoksi, että
hän on Matti
Viialainen.
hen suuntaan, että kaavan aikaan saamiseksi
puumalalaisia valtuutettuja olisi voideltu etanaillallisilla. Isä ei tiennyt tarinansa lähdettä tai edes
sen todenperäisyyttä, mutta selvää on, että
seudulla, jossa demarikin on epäilyttävä, on
aivan sula mahdottomuus olla taistolainen,
kommunisti tai edes vasemmistoliittolainen.
Soitan Riitta Viialaiselle matkamme jälkeen. Lomallamme häntä ei juuri näy. Hän toteaa,
että tietäisittepä, mitä kaikkea. Elokuun kemmakoilla käy
enemmän väkeä kuin Sulkavan souduissa.
Pääsen Nestorin majalla Houellebecqin
Maaston ja kartan loppuun. valtakunnassa
kuntajohtajana.
Puumalalaiset ovat nyreissään Matti Viialaiselle sen vuoksi, että hän on Matti Viialainen. Kirjan päähenkilö
asuu mummonsa talossa kymmenen vuotta
niin, että käy omaa reittiään vain lähimmän
ostoskeskuksen ruokakaupassa.
Sitten hän uskaltautuu kylälle:
?Kylä oli kasvanut melkoisesti, siellä oli ainakin kaksi ellei kolme kertaa enemmän taloja. Kuin sattumoisin ministerivierailun päätteeksi salmea pitkin matoi tukkilautta.
Saimaan sillan saamiseen meni tapauksen jälkeen vielä melkein 15 vuotta. Niin loppuikin. 30
vuoden osa- ja täysaikapuumalalaisuuden jälkeen . Silta tuli
vuonna 1997.
Pistohiekan legendaarinen leirintäalue on
hiljentynyt. Kirjaimellisesti keikkuu, sillä kosken
yli johtavat sillat näyttävät lahoilta ja portaista
on lautoja poikki.
Kaikki ovat suunnanneet kulkunsa Siltakemmakoihin. Alueen kehittäjäksi oli tulossa Paradox Networks Oy. Ja jättää lauseen lopun sanomatta.
Vähältä piti, ettei yrittäjä heittänyt pihalle
sateeseen, kun sai kuulla jutun otsikon.
Ministeri juuttui Puumalan salmeen
Puumalassa sanottiin ennen vanhaan lossilla,
että tässä se kiire loppuu. Hän
tuntuu jotenkin jopa ihmisaralta. Sahalahden ravintola keikkuu yhä uittokosken partaalla. Alue näyttää hiljaiselta. Myöskään rovaniemeläisestä
alueen kehittäjästä Kukkolat Oy:stä ei ole paljoa kuultu viime aikoina.
Kuoreksenniemeen on noussut lomaosakkeiden ryväs. Nestorinrannassa on kesäisin kotikahvila ja majoituksessa on nyt käynyt yhteensä tuhat ihmistä.
Puumalalainen kaivuriyrittäjä Asko Nurmi ei ole epäystävällinen, vaikkei tahdo tulla kuvatuksi. Esimerkiksi toiselta valtionvarainministeriltä
Pekka Vennamolta Puumalan-vierailullaan
vuonna 1983. Arvelen, että Viialaisessa oli puolueelle liikaa karjalaista kauppamiestä, että hän on jotenkin sutki.
Puumalalaisella isälläni oli tapana kertoa legendaa siitä, kuinka Viialainen oli löydetty vasusta Puumalan kunnantalon rappusilta. tuntea kuuluvansa kyläläisiin. Sen tulevaisuuden kylän
kakkoskodeissa ja yritysten käyntikorteissa
piti asuman sekä tekemän bisnestä. Kiitorataa
pitkin piti pukkaaman upporikasta väkeä soraan luontomuseoon, matineasaleihin ja näyttelytiloihin.
Taisikin olla liian hyvää ollakseen edes tarua. Pääkadun varrella oli runsaasti kauppoja, jossa
myytiin paikallisia herkkuja ja käsityötuotteita, ja sadan metrin matkalla hän laski
kolme kahvilaa, joissa oli edullinen internetyhteys.?
Jotenkin sutki puoluesihteeri
Matti Viialainen melkein katosi näkyvistä sen
jälkeen, kun hän oli perustanut Vasemmisto
yhteen -yhdistyksen.
Suvi-Anne Siimes kertoo kirjassaan Politiikan julkisivu, että hänen toivonsa vasemmistoliiton uudistamisesta kuoli puolueen ohjelmaseminaarin alla vuonna 2005, kun Matti
Huutola (vas.) vuosi hänelle SAK:sta Viialaisen muistion demareiden ja vasemmistoliiton
yhdistämisestä.
Jututan paria vasemmistoliiton sisäpiirin
asioista perillä ollutta tahoa. Talot olivat siistejä ja koristeellisia. Puhelimessa emäntä kertoo iloiseen sävyyn matkailubisneksestään miehensä kotipaikalla.
Riitta Viialainen alkaa pikku hiljaa . Muuan saaristolaisyrittäjä esimerkiksi
kieltäytyy esiintymästä jutussa, jossa on minkäänlaisia viittauksia Viialaiseen. Hän on vain ujo.
Sulkavalainen bensakauppias Jouko Sipilä ei juuri kiitä Savonlinnan Sosteria, mutta
Sulkavan kunnanjohtajatar on hänen mielestään ihan jees.
Puumala on kummallinen keitos luontoa, rauhaa ja
venäläisten uusrikkaiden rahaa.
17. Toisen mielestä
puheenjohtaja Claes Anderssonilla oli aina
kylmä rinki takapuolen ympärillä puoluesihteerinsä edesottamuksista
Sitä paitsi
hän tekee senkin rautaisella ammattitaidolla
eikä perustelematta.
Vinyyleistä kun on kyse, on kirja antoisa
varmasti ennen kaikkea 50- ja 60-luvun kevyen musiikin ystäville.
on kuin lisätietolipas. Jotkut asiat ovat niin raskaita,
etteivät ne kevenny huumorilla. Varsinkin uuden ohjelman
alkaessa sitä tulee valtavasti.
Nyman sanoo lähtevänsä siitä, että mielipiteitä on yhtä monta kuin esittäjiäkin, ja jokainen on yhtä oikeassa.
Nyman ei
pidä listoja ja
äänestyksiä
aivan harmittomina.
Kärpäs- vai mehiläiskortti?
Musiikkialan kriitikoilta on Nymanin mielestä turha odottaa mitään yhteistä kantaa
musiikkiin, koska heistä harva on mitään
yleismiehiä. L EH T
IK UVA
B
kulttuuri
Huumori on arvokas asia, siksi sitä olisi syytä käyttää säästeliäästi. 228 sivua.. Itse kullakin heistä on jokin erikoisala, johon heidän tietonsa rajoittuvat.
Kumpi on oikea kärpäs- vai mehiläiskortti.
Tämä on kysymys, josta ei löydy vastausta siihen tunnettuun väittelyyn, joka yleensä yhdistää kriitikoita, mikä on nyrpeä suhtautuminen suuren yleisön lempimusiikkiin.
?Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, kun
ne tykkäävät paskasta.. Vinyylihyllyiltä ja muistin sokkeloista on tullut vastaan sekä popmusiikin suuria esiintyjiä
ja kappaleita kuin myös tuntemattomampia.
Anekdootteja ja sattumuksia riittää.
Levyjen ja henkilöiden kuvaukset ovat nymanmaisen teräviä, omakohtaisesti koettuun
tai kuultuun perustuvia. Kumpi pätee?
Vastausta hyvän musiikin ongelmaan on
yritetty monta kertaa löytää äänestyksillä ja listauksilla. Sen, joka sanoo Nymanin viljelevän kirjoituksissaan paikka paikoin kaikkitietävyyttä, on syytä ottaa huomioon, että hänellä
jos kellä on kanttia sitä harrastaa. Kirjan nimestä voisi luulla, että
Jake Nyman kirjoittaa taas levyistä, mutta
eipä niin teekään. Tulokset ovat pysyneet heikkoina.
Listatko harmittomia?
Muiden musiikkitoimittajien tavoin on erilaisilla listauksilla Jake Nymaninkin työssä ollut
sijansa. Ohjelmissa pääasiana
on musiikki ja juonnot on pidettävä suhteellisen lyhyinä. Kirjassa tietäjällä on mahdollisuus avata arkkuaan selkosemmalle.
Vinyyleihin liittyvien muistojen ohessa
Nyman ottaa osaa ikuiskeskusteluun siitä
mikä on hyvää, mikä huonoa musiikkia.
Aiheen kinkkisyyttä hän valottaa kertomalla lukijapalautteesta, jota Ylen musiikkiosastolle saapuu. Sehän vasta hauskaa
olisi, kirjoittaa Nyman.
Musiikkitoimittaja Jake Nymanin
uusi kirja kertoo vuosikymmenien ajan kestäneestä löytöretkestä musiikkiin.
Hannu Hurme
JAKE NYMAN: Rakas vanha vinyyli. Ei kirjoittaja sentään
kaikkia ole itse nokatusten tavannut.
Musiikin parissa elämäntyönsä tehneen
Nymanin tietomäärä on tietenkin kadehdittava. Kirjailija Kari Hotakainen, Me 11/2013
ALL OVER PRESS
Musiikin
monitietäjältä
eivät aiheet lopu
» Toimittaja Jake Nyman selaa vinyylihyllyään ja muistiaan.
MUSIIKIN MONITIETÄJÄN uusin kirja Rakas vanha
vinyyli poikkeaa hänen aikaisemmasta tuotannostaan. Siihen kuuluu
enemmistön makuun vetoaminen, jolla ei ole
mitään tekemistä totuuden kanssa.
Hänestä lievennystä tuohon kulttuuriin
syntyisi, jos alettaisiin kiinnittää samalla tavalla huomiota myös ihmisten huonoksi leimaaman musiikkiin. Gummerus
2013. Hän keskittyykin nyt kertomaan niihin liittyvistä omista muistoistaan tai ajankuvista.
Sen kummempia yleisperusteluja Nyman
ei valinnoilleen paljasta. Käypähän läpi vuosikymmeniä kestäneen uransa kuluessa syntyneitä konserttielämyksiä ja tapaamisia. Vai ?miljoona mehiläistä ei voi olla väärässä, kun ne tykkäävät
hunajasta.. Niihin ei hänen mielestään ole syytä
suhtautua kovin vakavasti, mutta eivät ne aivan harmitonta viihdettäkään ole.
LIISA TAKALA
Täydennystä kuultuun
Sunnuntaisin Ylen Radio Suomessa kuultavien Nousevan auringon talon ja Kadonneet levyt -ohjelman ystäville Nymanin uutukainen
18
Äänilevyjä tuottavien yhtiöiden ylläpitämä
ja syvälle juurtunut voittamisen kulttuuri on
selitys sille, miksi Nyman ei pidä listoja ja äänestyksiä aivan harmittomina
Väitteen perusteluksi kävisi se,
että verbaaliakrobatiikka on Vimmalla
niin ylivertaista, että sisältö ei kerta
kaikkiaan voi kilpailla sen kanssa.
Hänen tavaramerkkinsä on tullut tutuksi. Kilven päähenkilö Olli Repo
työparinsa Elias Kosken kanssa yrittää turhaan estää pikkurikollisen itsemurhaa. Aiemmissa töissään hän on yhdistänyt
nämä kaksi puolta paremmin kuin
kukaan muu Suomessa.
Oletko sinä
True Finn?
ISRAELILAINEN TAITEILIJA Yael
Bartana ja IHME-nykytaidefestivaali kutsuvat osallistumaan Bartanan teokseen True
Finn . Se
helpottaa alan miehen innostumista
uudesta haasteesta.
tarina, jota voi kutsua
vimmamaisella tyylillä, hulvattomalla asenteella ja pilke silmäkulmassa toteutetuksi pilkanteoksi.
Kohteena ovat televisiossa nähtävät
remonttiohjelmat. Tapahtuma kuitenkin
vakiinnutti pian asemansa ja tans-seista syntyi käsite.
Lauantaina musiikista vastaa
Juha Hostikka ja Dallapé-orkesteri . Vierailevana solistina
esiintyy Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen. perhesurmiin ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Heti alussa ollaan toiminnan ytimessä. Mukaan
kutsutaan Suomessa asuvia
ihmisiä, jotka edustavat erilaisia etnisiä taustoja, uskontoja
ja poliittisia näkökantoja.
Osallistujat suorittavat päivittäin tehtäviä, joiden perusteella joukosta valitaan True
Finn . Missä on pienikin sauma panna
kerronta överiksi, hän tekee sen.
Ruutukymppi on itsenäistä jatkoa
edelliselle kirjalle, oman lukijakuntansa löytäneelle Raksalle. Illan aloittaa klo 19 Heikki Kahilan juontama juhlakonsertti, jossa
esiintyy Dallapé-orkesteri solisti-
naan Saska Helmikallio.
Tapahtuman järjestää Suomalaisen Humpan yhdistys ry ja Kuningaskobra Oy. Hänen tulonsa liittyy yritykselle
tarjottuun isoon remonttikeikkaan,
kaikkien aikojen tilaisuuteen tehdä
kunnon tiliä.
Samin pirtaan ei käy se, että arkkitehti sananmukaisesti hurmaa Danikan. Sisällöstä viis, tärkeintä on verbaaliakrobatiikka.
Ei olisi aivan perusteetonta kuitata Tuomas Vimman (kuvassa) viides hengentuote Ruutukymppi tällä
tavoin. Tosi suomalainen 2014.
Elämää talossa kuvataan ja lopputuloksena on videoteos.
Osallistujaksi voi hakea
kuka vain, joka kokee Suomen
kodikseen, puhuu suomea sujuvasti ja on täysi-ikäinen. Tai siitä, mitä pienen
lapsen raiskausta tutkivan poliisin
psyykelle tapahtuu, kun
hän joutuu arvioimaan todisteena
olevia tuhansia lapsiporellä
nokuvia ja riarko Kilv
M
kosnimike
on paljon
on
laimeaa.
alta kuulossanottav
tava sukupuolisiveellisyyttä
loukkaavan kuvan hallussapito.
Vatsaa vääntävät
teemat hukkuvat tällä kertaa
teoretisoinnin lisäksi liian moniin
yllättäviin yhteyksiin eri tapahtumien välillä, kerronnan hirveään kiireeseen sekä lopun pitkään ja tavanomaiseen takaa-ajoon.
Tuntuu kuin Kilpi ei olisi tällä kertaa osannut päättää, kirjoittaako tietokirjan vai poliisiromaanin. Lisäksi kolme ensimmäistä
kirjaa ovat keränneet muun muassa
Savonia-palkinnon sekä Finlandiaehdokkuuden.
Neljännessä romaanissaan Kuolematon yhteiskunnallisen todellisuuden kartoittamiseen kunnianhimoisesti suhtautuva Kilpi tarttuu taas
isoihin aiheisiin . Heti perään he saavat tutkittavakseen pienen pojan hyväksikäyttötapauksen ja jollain lailla
tapaukset alkavat kietoutua yhteen.
ELOKUVA-ALALTA KUOPIOON
paljon sanottavaa, mutta
toisin kuin hänen aiemmissa romaaneissaan, yritys tunkeutua pahan ytimeen tuo liikaa painolastia kerrontaan.
Romaani maistuu liian teoreettiselta, kun Elias Kaski luennoi OIli
Revolle sinänsä painavaa asiaa perKILVELLÄ ON
hesurmista. Kulttuuri-
erväki suhtautui ?Kultsan. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Vimma uutukaisellaan pidä kiinni tuosta väestä.
Toki 348 sivussa sisältöäkin on.
Raksasta tutut keskushahmot Sami
ja Danika jatkavat remontointia myös
Ruutukympissä.
Samin elämänmuutokseen johtaa
tapahtumasarja, joka alkaa hänen
mielestään aivan oudon ulkomaan-
elävän (hollantilainen arkkitehti) ilmaantumisella Hyperborean toimistolle. tosi suomalainen.
Bartana tarttuu teoksessaan päivänpolttavaan aiheeseen. KULTTUURITALOSSA Helsingissä tanssi-
taan taas! Uudistuneen Kulttuuritalon
ensimmäiset tanssit järjestetään huomenna lauantaina.
Tanssit keräsivät 1960-luvulla väkeä
parketille parhaimmillaan 4 000 henkeä
viikossa, ja niitä muistellaan edelleen
nostalgisissa tunnelmissa. 303 sivua.
Pilkantekoa pilke silmäkulmassa
SISÄLTÖ SAAKIN jäädä toissijaiseksi, jos
ilmaisu ylittää sen herkullisuudellaan. Yhti-
» Sisällöstä
viis,
tärkeintä
on verbaaliakrobatiikka.
ANTON SUCKSDORFF
össä on suunnitteilla uudenlaisiin remonttiohjelmiin panostaminen. 11. mennessä:
www.ihmefestival.fi
KU:N ARKISTO
SIITÄ ALKAA
Hannu Hurme
TUOMAS VIMMA: Ruutukymppi.
Onko se tosi suomalainen, joka
uskaltaa pulahtaa avantoon?
Gummerus 2013. He asuvat yhdessä viikon ajan talossa järven rannalla
tammikuussa 2014. Gummerus
2013. Tanssit
alkavat kello 21.
Ennen tansseja juhlistetaan suomalaisen tangon satavuotista suosiota. Totuus on
kuitenkin kyllä se, ettei hän tässä romanttiseksi komediaksi itse luonnehtimassaan romaanissa anna armoa
ruoskintansa kohteeksi joutuneille.
kokeilu, johon valitaan avoimen
haun pohjalta seitsemän osallistujaa. KU
TANGO SUOMESSA 100 VUOTTA -juhla-
konsertti ja tanssit Kulttuuritalolla
la 2.11. Esikoisromaani
Jäätyneitä ruusuja palkittiin heti
vuoden parhaana kotimaisena dekkarina. Hän kysyy, mistä puhutaan kun puhutaan suomalaisesta identiteetistä juuri nyt.
Bartana sanoo pitävänsä
kiinnostavana sitä, miten Suomessa on pyritty irtautumaan
osasta menneisyyttä ja luomaan suomalainen identiteetti.
TRUE FINN on yhteisöllinen
Kai Hirvasnoro
MARKO KILPI: Kuolematon. KU
HAE MUKAAN 8. klo 19-23.
Kirjat
Pahuuden ytimessä
MAREK SABOGAL
poliisiksi
kouluttautunut Marko Kilpi (kuvassa) nousi salamana suomalaisen
dekkarin kärkeen. Samia on sattumoisin samoihin
aikoihin liehitelty tosi-tv-tuotantoa
tuotavan mediayhtiön taholta. 348 sivua.
19. kolme kereihin
taa viikossa järjestettyihin tansseihin
kin
ristiriitaisesti. Sami pääsee tutustumaan niiden tekemiseen ja huomaa lähes ensi silmäyksillään kaiken
katastrofaalisuuden.
Vimma on kertonut, ettei ole halunnut olla Ruutukymppiä tehdessään ilkeä ketään kohtaan
Kuusinen muun muassa johti
uuden puolueohjelman ja tärkeiden
teoreettisten oppikirjojen valmistelua. Lisäksi Kuusinen osasi esittää Stalinille ehdotuksensa ja ajatuksensa niin taitavasti,
että tämä uskoi niiden tulleen hänen
omasta päästään.
Kirjoittaja pitää mahdollisena,
että myös Boris Jartsevin lähettäminen neuvottelemaan Helsinkiin
1938 pelasti Kuusisen viime tingassa.
Stalin saattoi tuolloin jo ajatella Kuusiselle jonkinlaista roolia Suomessa.
huipputilaisuus tuli Kuusiselle tietysti 1939,
jolloin hänet määrättiin Terijoen
en hallituksen pääministeriksi. Tuomisen näkemykseen,
jonka mukaan Kuusinen oli pelkkä
Stalinin pelinappula talvisodan alla.
Kirjoittaja keksi kuitenkin yhdistää
molemmat näkemykset:
?Se, että suunnitelmat sopivat
Kuusisen haaveisiin oli varmaankin
totta. Suomalaisen neuvostojohtajan väitetään
onnistuneen rauhoittamaan Nikita
Hru?t?ovia ratkaisevalla hetkellä
niin, että tämä teki päätöksen ydinaseita Kuubaan vievien laivojen kääntämisestä takaisin.
Uitto ei pyri tätä kiistämään, vaan
hän korostaa Kuusisen suurta vaikutusvaltaa Hru?t?ovin neuvonantajana. W. Kuusisen suomensyöjäksi
KU:N ARKISTO
» Suomessa paljon
käytetyn haukkumasanan esitti ensimmäisenä Lenin.
TÄSTÄ KERTOO tietokirjailija Antero
Uitto kirjoittamassaan elämäkerrassa Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen. Ilmeisesti Terijoen hallituksen
toteutus ilmaantui Kuusiselle kuitenkin työnnettynä.?
Kukaan ei voi tietenkään tietää
mitä Kuusisen päässä liikkui kun hän
värjötteli poikansa Esan kanssa Terijoen ränsistyneessä huvilassa. W. Kirjat
Jo Lenin nimitti O. Eikä tässä
vielä kaikki, sillä Ainon mukaan hänen entinen miehensä olisi halunnut myös koko Skandinavian johtoon
prokonsulin arvoisena.
Mutta sitten Uitto törmää Arvo
?Poika. Lenin esitti syytöksensä 1920-luvun alkuvuosina, jolloin Moskovassa
asunut Kuusinen oli eräässä artikkelissaan esittänyt, että ?Suomi on vain
mitätön hiukkanen, jonka oli kadottava maailmankartalta?.
Otto-Wille Kuusisen (1881?1964)
luonnehdinta kertoi hänen lohduttomasta näkemyksestään pienten valtioiden tulevaisuuteen historian armottomissa pyörteissä. Hän oli yksi Otto
Willen neljästä vaimosta.
Kirjassa tulee hyvin esille naistenmies-Kuusinen, jolla oli Helsingissä
muun muassa yhteinen heila John
Reedin kanssa ja Moskovassa teiniikäinen ?sihteerikkö?.
Tällaisista herkuista huolimatta
elämäkerta on paikoin pitkien puhe- ja
julkilausumalainausten puuduttama.
Eräs kirjan keskeisistä kysy-
20
myksistä on Kuusisen selviäminen diktaattori Josif Stalinin suurten puhdistusten lihamyllyssä, jossa
jauhettiin hengiltä noin 20 000 suomalaistakin.
Kirjoittaja toteaa Kuusisen itsensäkin olleen suuressa vaarassa varsinkin
puhdistusten loppuvaiheessa. Tämä oli melkoista radikalismia silloisessa Neuvostoliitossa.
Kun Kuusinen kuoli, hänen tuhkauurnaansa olivat Kremlin muuriin
kantamassa Leonid Brezhnev, Aleksei Kosugin ja Nikolai Podgornyi.
Kirjan lopussa elämänkerjuri pohtii vielä, oliko Kuusinen suomalainen
maanpetturi vai työväenluokan sankari ja päätyy toteamukseen: ?Etupäässä Kuusinen oli kuitenkin selviytyjä.?
Jukka Parkkari
ANTERO UITTO: Suomensyöjä Otto
Wille Kuusinen. Leninismin ja kommunismin parhaana
teoreetikkona hänestä oli Stalinille
korvaamaton hyöty. Näissä puuhissa hän oli valmis
luopumaan jopa proletariaatin diktatuurin -käsitteestä. Paasilinna 2013.
420 sivua.. Hänellä
oli aina villapaita ja eväspaketti valmiina pidätetyksi joutumista varten.
Kuusinen oli kuitenkin hyödyllinen kulloisellekin vallanpitäjälle. Eräästä suomenkielisestä
lehtiartikkelista Uitto on löytänyt
Kuusien salanimellä kirjoittaman kuvauksen itsestään:
?O. Se on valitettavaa, sillä
jä
ssilloin Kuusinen nousi uransa huipulle aivan korkeimman neuvostojohdon joukkoon.
Kuusisella on sanottu olleen tärkeä rooli muun muassa Kuuban kriik
sin kireissä tunnelmissa, jolloin maailma oli ajautumissa ydinsotaan. Lähdekritiikin keveys johtunee siitä, että Uitto
ei ole koulutettu historioitsija.
Tiheästi lähteenä on syystäkin
katkeran Kuusien vaimon Aino Kuusisen muistelmat. Otto
Wille oli pyytänyt Stalinilta Esaa avukseen. Jutun
lopussa nimimerkki vielä vakuuttaa:
?Kuusinen on monen muun Venäjällä oleskelevan suomalaisen toverin kanssa ollut siinä onnellisessa
asemassa, että hän on saanut niitä
syvästi hedelmöittäviä vaikutelmia,
joita bolshevismi niin paljon antaa
ja joita emme me muutkaan ajan pitkään voi vastustaa.?
BIBLIOFIILINÄ UITTO
UITON KIRJASTA löytyy paljon pikantteja yksityiskohtia, joista suurin osa
on toki ollut aikaisemminkin muista
yhteyksistä luettavissa. Mutta Lenin
ei ollut samaa mieltä muutoin kunnioittamansa Kuusisen kanssa.
on kerännyt huomattavan määrän Kuusista koskevaa
aineistoa, joista suurin osa on venäjänkielistä. Uitto
to vakuuttelee Kuusisen tuolloin
päässeen toteuttamaan vanhoja haaveitaan Suomen likvidoimisesta.
Todistajakseen kirjoittaja kutsuu
SUOMENSYÖJÄNÄ VARSINAINEN
Otto Wille Kuusinen oli hyödyllinen kulloisellekin
vallanpitäjälle.
Stalinille hän osasi
esittää ehdotuksensa ja ajatuksensa niin taitavasti, että diktaattori uskoi
niiden tulleen
omasta päästään.
» Etupäässä
Kuusinen
oli kuitenkin
selviytyjä.
taas ex-vaimo Ainon, joka on kertonut Kuusisen haaveena olleen Suomen saamisen valtaansa. Kuusinen oli aikaisemmin
pahasti parlamentarismin myrkyttämä, kehittyi sitten 1918 vallankumouksen jälkeen Venäjälle lähdettyään
hyvin jyrkäksi kommunistisiksi ja on
nyt saavuttanut henkisen tasapainon,
joka tekee hänet suomalaisen työväenliikkeen perinpohjaisimmaksi, selväjärkisimmäksi ja monipuolisemmaksi tieteelliseksi tutkijaksi.?
Lainattu artikkeli oli kirjoitettu
vuoden 1919 lopulla, jolloin Kuusinen
oli salaa Suomessa toista vuotta. Poika olikin ainoa, jonka hän oli
saanut vapautettua vankileiriltä; Ainoa hän ei uskaltanut yrittääkään.
UITTO KIRJOITTAA varsin niukasta Kuu-
s
sisen
toiminnasta Stalinin kuoleman
jälkeen 1953