Kangasalan Sanomat 9.8.2017

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ihmiskorvalla ääniä on turha yrittää kuulostella. 6 4 3 3 7 6 7 2 5 8 3 Kangasalan S A N O M A T Kuhmalahden kaavat nähtävillä Tilan tarinat tallentuivat kansien väliin Kangasalla juostaan jälleen Aino Kiviniemi menee kouluun mielellään KAAVOITUS HISTORIIKKI LIIKUNTAI KOULUTIELLE ITE-TAITEILIJA LEPAKOT Sivu 4 Sivu 18 Sivu 22 Sivut 2–3 Sivut 14–15 Sivu 6 Vanhat tavarat muuttuvat käyttöesineiksi Vääksynjoella bongattiin vesisiippoja Josi Niukkanen nikkaroi vanhassa veneveistämössä vanhoista ja hyödyttömiksi käyneistä tavaroista taidokkaita käyttöesineitä: piano muuttuu baarikaapiksi ja kitara lampuksi. Suomessa on havaittu kaikkiaan 13 lepakkolajia ja Pirkanmaalla elää säännöllisesti viisi lajia. ITE-taiteella tarkoitetaan suomalaista nykykansantaidetta arjen ympäristöissä. Niukkanen on yksi Maaseudun Sivistysliiton Pirkanmaan ITE-taidekartoitukseen ilmiannetuista taiteilijoista. vuosikerta • kangasalansanomat.fi Keskiviikkona 9.8.2017 • Irtonumero 3 €. EI JA K O IV U Tarinoita ei koskaan haudata Sivu 8 Suvi Kangasjärvi oli kiinnostunut lepakkoasiantuntija Pekka Rintamäen detektorista. Lepakkoretkellä paitsi seurattiin lepakoiden saalistusta, myös kuunneltiin niiden ääntelyä detektorin avulla. Uutena tulokkaana maakuntaan on levittäytymässä nyt pikkulepakko. Nahkasiipiset yöeläjät vetivät runsaasti väkeä Vääksynjoelle viime lauantaina. Laite muuntaa lepakkojen äänet ihmiskorvin kuultaviksi. Numero 32 • 99
Näin digiaikana on helppoa lyöttäytyä yksiin samanhenkisten kanssa. Läksyt eivät saa Ainoa huolestumaan. KS Seuraa meitä verkossa! kangasalansanomat.fi kangasalansanomat.fi/blogit facebook.com/kangasalansanomat instagram.com/kangasalansanomat/ twitter.com/KSanomat kangasalansanomat.fi/boksi kauppaympyra.fi Krista Kaitasuo Koulun alkaminen ei jännitä lainkaan 7-vuotiasta Aino Kiviniemeä. Vuotta vanhempien koululaisten kohtaaminen ei jännittänyt sanavalmista ja reipasta Ainoa lainkaan. Jo nyt osa vanhemmista järjestelee omia menojaan niin, että jompi kumpi ehtii hoitamaan koulutaksin virkaa tilapäisjärjestelyjen vuoksi. Ainakin Tursolan suunnalla järjestely herättää vanhemmissa huolta, sillä Asemantiellä nyssejä liikkuu harvakseltaan. Aino muistaa tarkkaan hetken, jolloin kirjaimista yhtäkkiä alkoi muodostua sanoja. Esikouluaikana Ainon ryhmä piti musiikkituokioita ja teki osan tehtävistä silloisen 1C -luokan kanssa. Hän oli perheensä kanssa matkalla mummolaan, kun yhtäkkiä silmiin osui Prisman kyltti. Kouluhankintojakin on jo tehty. – Se on eturivissä, ja se on tosi hyvä paikka. Siitä on nyt kaksi vuotta, ja tuntuu, että olen tutustunut sen jälkeen tosi moneen kirjaan. Kannattaisiko perustaa kyytipörssi, jossa voi pyytää tai tarjota istumapaikkaa koulun kautta koukkaavasta autosta – ihan silkasta auttamisen halusta. Kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta. – Tajusin, että siinä luki Prisma. Aino kertoo harrastavansa lukemista. – Haluan oppia laskemaan vaikeita laskuja, esimerkiksi sellaisia kuin 59 plus 49. Aapisen omaksumisen Aino arvelee olevan yksinkertaista. Leevillä on paljon legoja, joista rakentaminen tuo paljon iloa. Jos kysely tehtäisiin uudestaan tänä syksynä, tulos saattaisi olla toinen. Paraikaa Aino lukee syntymäpäivälahjaksi saamaansa Maailman paras Katto Kassinen-kirjaa. Tosin toisinaan esikoulussa on ollut hetkiä, jolloin Aino on tuntenut olevansa loman tarpeessa. Ulkona repun kanssa liikkuessaan Aino on varovainen, ettei reppu vain pääse kastumaan sateessa. Se tuntui hassulta ja kivalta. On kiva mennä kouluun, koska siellä sitten oppii. Reppuselkien edellytetään käyttävän koulumatkoilla lähiliikenteen vuoroja. Kotiin tuotuja esikoulutehtäviä on ollut enimmäkseen mukava tehdä. Matkalla koululaiseksi ANNUKKA TAMMILEHTO Ilonaihe Ruutanassa asuva Leevi Niemi aloittaa huomenna Ruutanan koulussa ensimmäisen luokan. Matka taittuu polkupyörällä mukavasti ja nopeasti, joskin uuden koulureitin varrella odottavat uudet vaaranpaikat. Kyytipörssistä pelastus. Toinen lempikirja on Prinsessoja ja prinssejä, jossa on paljon erilaisia satuja. – Varmaan koulussakin sitten joskus mietin, että onpa pitkä päivä ja ehkä sitä tarvitsisi jo lomaa. Enemmän mietityttävät erilaiset laskutehtävät. – Iloitsen myös siitä, että saan aina kotona hyvää ruokaa, Leevi kertoo. T ampereen kaupunkiseutu teki pari vuotta kyselyn, jolla selvittiin muun muassa oppilaiden ja vanhempien näkemyksiä koulumatkoista ja niiden turvallisuudesta sekä kohentamista kaipaavista vaaranpaikoista. Kunnan puolesta järjestyy koulukuljetukseen oikeutetuille bussilippu muttei erillisiä koulubusseja. – Koulukin on tuttu, koska olen käynyt eskarin siellä, huomenna torstaina ensimmäisen luokan Ruutanan koulussa aloittava Aino toteaa. Innokkaalle Tapparan kannattajalle iloa tuo myös lempijoukkueen pärjääminen peleissä.. Hän kertoo menevänsä kouluun hyvillä mielin. Hän tuntee entuudestaan yli puolet tulevista luokkakavereistaan. Syynä on Kirkkoharjun koulun remontti, jonka vuoksi osa koulun oppilaista aloittaa lukuvuotensa joko Huutijärven tai Tursolan koulussa. Kangasalla näin tapahtuu kaupunkiseudun kunnista vähiten. Tutustumispäivänä toukokuussa Aino sai jo tietää istumapaikkansa luokassa. Ei heitä tietenkään tarvitse pelätä siksi, että ne ovat vanhempia, tuleva ekaluokkalainen tokaisee. – Minulla on kavereita, jotka on jo koulussa. Ei haittaa, jos tyttö itse menee läpimäräksi, mutta reppu ei saa kastua pisaraakaan. Herkullisen punaiseen reppuun sujahtavat nallekuvioiset kynät, sininen teroitin ja vihreäpäällysteinen pyyhekumi. Vieruspaikalla istuu yksi Veikka, Aino tietää. Tulosten mukaan vanhemmat kyyditsevät lapsiaan varsin yleisesti kouluun, vaikka matkaa olisi alle kolme kilometriä. Hän rakentaa sekä itse että kokoaa erilaisia legosarjoja. 2 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Pä äk ir jo it u s Eija Koivu Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien tuottaja. Lukea voi milloin vain: aamulla, päivällä ja illalla. M onessa kangasalalaiskodissa jännitetään ensi torstaita ja koulunalkua, vaikka lapsikatraaseen ei kuuluisi yhtään ekaluokkalaista. Kouluun kulkeminen ei liene ongelma sulan maan ja valoisten aamujen aikaan
– Eiköhän se niin mene. Tursolasta tulevat oppilaat ehtivät totutella Kirkkoharjun kouluun vasta yhden lukuvuoden ajan. Kesä loppuu sitten, kun tulee pakkasta ja sataa lunta. – Toivomme yksinkertaisempaa kyyditystä, vetoomuksen allekirjoittanut tursolalaisen nelosluokkalaisen äiti Mirka Saarinen kertoo. – Linja-autoasemalle pyritään järjestämään aikuinen tai useampi auttamaan lapsia bussien vaihtamisessa lukukauden alkaessa, Amaral kertoo. Työt on saatu joitakin pintatöitä lukuun ottamatta päätökseen. Ne oppilaat, joiden koulumatka ylittää 2,5 kilometriä, saavat kulkemiseen bussilipun. Teknisen työn luokka ei ole heti koulun alkaessa käytössä, sillä lattia pitää vielä pinnoittaa. Rehtori yrittää järjestellä, ettei kenenkään tarvitse huolehtia kulkemisesta yksin. Kyllä kesä elokuun loppuun asti voisi kestää, Annele Lehtonen pohtii. Toivon kesäilmojen jatkuvan vielä, Aino Kivioja kertoo. Huutijärven koulun rehtori Tuire Amaral ymmärtää vanhempien huolen. Aino Kiviniemen koulumatka on reilun kilometrin mittainen.. – Ei lopu. Koulukuljetusten sujuminen julkisella liikenteellä Huutijärven kouluun aiheuttaa huolta Tursolan alueella asuvien neljäsluokkalaisten vanhemmissa. Koululaisilta nyt ainakin loppuu koulujen alkaessa, Jouko Helatie kertoo. Kyse on sisätöistä, mutta pihassa voi olla ylimääräistä liikennettä. Tulevan koululaisen vihko on vielä tyhjä. Vanhemmat ovat pettyneitä järjestelyyn, sillä he ymmärsivät aiemmassa kevään tiedotustilaisuudessa, että kunta järjestää siirtyville oppilaille tilatun kyydityksen. – Korjaustöihin päästään, kun raportti on valmistunut, suunnitelmat ja tarvittavat päätökset tehty ja rahoitus kunnossa, kunnan kunnossapitovastaava Toni Lahti kertoo. Riippuu tietysti vähän säistä. Huutijärvellä koulutyön aloittavat kaikki Kirkkoharjun koulun neljänsien luokkien oppilaat. Syksy alkaa siitä, kun lehdet tippuvat puista. Kenttätutkimuksissa rakennuksen yläja alapohjasta löytyi vaurioita. Huutijärven koululla kyytien järjestelemiseen ja mahdollisten ongelmien ratkaisemiseen on kuitenkin hyvät valmiudet, sillä noin sata koulun oppilaista kulkee kouluun busseilla ja takseilla. Gallup Loppuuko kesä, kun koulu alkaa. – Tämä ei tunnu ihan loppuun asti mietityltä, Saarinen toteaa. Vielä tulee kesäilmoja elokuussa, Pentti Hytönen arvelee. 3 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Tursolalaisten koulukyydit aiheuttavat huolta vanhemmissa Annukka Tammilehto Kirkkoharjun koulussa alkava lukuvuosi aloitetaan kolmeen kouluun jakautuneen, kun vanhan koulun toiminnot siirretään muihin rakennuksiin koulussa tehtävien korjausten vuoksi. – Ei se lopu. Tursolan kouluun siirtyy lähes 30 toisen luokan oppilasta, ja heille tarjotaan bussilippu. Asemantien varrella asuvien, julkiseen liikenteeseen tottumattomien oppilaiden koulumatka koostuu useasta osasta, sillä he joutuvat vaihtamaan bussia linjaautoasemalla. Häntä huolestuttaa matkassa reitin haasteellisuuden lisäksi bussivuoroista aiheutuvat tunneilta myöhästymiset. Uuden puolen eli pääkoulun kosteusvaurioita on korjattu kesäkuusta lähtien. Saarista ihmetyttää myös, miksi juuri neljäsluokkalaisten pitää vaihtaa koulua. Alueen oppilaiden vanhempien kunnalle tekemässä vetoomuksessa todetaan, että Tursolasta Huutijärvelle kulkevien oppilaiden koulumatka on suunniteltu liian haastavaksi. Kirkkoharjun koulun vanha osa kiinni koko lukuvuoden Kirkkoharjun koulun vanhan osan tutkimusraportti ei ole vielä valmistunut, mutta jo nyt on sovittu, että tilat ovat pois käytöstä sekä syysettä kevätlukukauden. Jospa saisimme vielä lämpimiä säitä elokuun lopulla. – Ei lopu. – Mahdolliset koulunkäyntiä haittaavat työt tehdään kouluajan ulkopuolella. Huutijärven ja Tursolan koulu toimivat väistötiloina koko alkavan lukuvuoden ajan
elokuuta. Kello 17–17.30 ja 18.30–19 on vuorossa kaavojen yleisesittelyt, ja kello 17.30– 18.30 keskustellaan kaavojen metsätaloudellisista vaikutuksista. Rantaosayleiskaavan luonnoksessa on noin 70 uutta loma-asunnon paikkaa. elokuuta. Syyslukukauden tällä viikolla aloittaville koululaisille ja opiskelijoille järjestetään lisävuoroja ennen talvikauden aikatauluihin siirtymistä tarpeen mukaan. Asuntomarkkinat ovat kehittyneet alkuvuodesta hyvin. Uusia yritysluottoja nostettiin alkuvuonna kaikkiaan 12,4 miljoonaa euroa. Matalasta korkotasosta johtuen luotot lyhenevät edelleen nopeasti, mutta siitä huolimatta pankin koko rahoitustoiminnan vuosikasvu oli yli 4 prosenttia. Määräaikaisen kuljetuspalvelun suunnittelu Pohjan ja Sahalahden konttoreilta keskustaan pankkiasiointia varten on myös loppusuoralla. Käymme kahden muun kaupan kanssa parhaillaan keskusteluja palvelun käyttöönotosta, Kivimäki toteaa. Palokunta kävi paikalla tarkistamassa tilanteen, mutta ei joutunut sammutustöihin. Pankin liikevoitto tammi–kesäkuussa oli 3,1 miljoonaa euroa. Kasvua tässä on edellisvuoteen nähden yhdeksän prosenttia. Kaavoilla vauhditetaan lomaasuntorakentamista Kuhmalahden ranta-alueilla ja omakotitalojen rakentamista kirkonkylälle ja Pohjaan. Linjan 40 vuorot lisääntyvät ruuhka-aikoina, jolloin vuoroväli on 15 minuuttia. Lähetä juttuvinkkisi osoitteessa kangasalansanomat.fi/toimitus tai sähköpostitse toimitus@kangasalansanomat.fi KS Sahalahden ja Pohjan konttorit auki viimeisiä viikkoja.. Omistajien merkitsemille tuotto-osuuksille ja lisäosuuspääomalle korkoa maksettiin noin 690 000 euroa. Keskipäivällä vuoroja ajetaan 30 minuutin välein. Lindell arvelee, että ovet pidetään avoinna vielä syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kuhmalahden kirkonkylälle esitetään 86 uutta omakotitonttia. ja Pohjan päivää myöhemmin 31.8. Runsas loma-asutus tukee myös esimerkiksi rakentamisen ja kiinteistönhuollon palvelujen kehittämistä. JUTUN JUURTA. Kunnan kaavoitus järjestää alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille esittelyja keskustelutilaisuuden tiistaina 15.8. Knaapin kyläkaupasta, Sahalahden K-Marketista, Nikkilän kaupasta Sahalahden Pakkalassa sekä Pohjan kirjastosta saa jatkossa maksupalvelukuoria laskujen maksatusta varten. Kaappi syttyi lauantaiaamuna tallirakennuksessa, ja uhkaavalta tilanteelta pelasti Taija Lindellin ripeä alkusammutus. Palvelut yhdistetään Kangasalan pääkonttorin kanssa. 10 000 omistaja-asiakkaan rajapyykki saavutettiin toukokuussa, ja rahoituspalvelut, niin yksityisille kuin yrityksille, ovat käyneet hyvin kaupaksi. Se oli kertaluonteiset erät huomioiden vajaat 9 prosenttia edellisvuotta heikompi. Kylien ja rantojen uudet asumismahdollisuudet parantavat edellytyksiä säilyttää ja kehittää palveluita kirkonkylällä ja Pohjassa. Uusien kaavojen myötä Kuhmalahdelle syntyy paikkoja, joissa yhdistyvät maaseutumainen elämäntapa, yhteisöllisyys ja rantojen läheisyys. – Palvelu pyritään käynnistämään heti syyskuun alussa. Kuhmalahden yleiskaavat ovat mukana myös maaja metsätalousministeriön hankkeessa, jossa kartoitetaan yleiskaavojen vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen ja pilotoidaan toimintamalleja, joiden avulla metsätalous voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon kaavoituksessa. Kivimäen mukaan siirtymäajan ratkaisujen suunnittelussa on edetty kesän aikana. Tallissa oli syttymishetkellä myös eläimiä; lampaita, ankkoja ja perheen koira. Asuntoluottoja nostettiin alkuvuodesta 33 miljoonalla eurolla. 4 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Kaavat vauhdittavat rakentamista Kuhmalahden rannoille ja kyliin Kunnanhallitus on päättänyt panna nähtäville Kuhmalahden rantaosayleiskaavan sekä kirkonkylän ja Pohjan osayleiskaavojen luonnokset. Eläimet saatiin samuttamisen jälkeen nopeasti pois rakennuksesta, Tuija Lindell kertoo. Asiakasvarojen määrä on kohonnut vuodessa lähes 9 prosenttia. Lisäksi kaavaluonnoksessa esitetään, että noin 180 tontilla voi olemassa olevan loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaa vakituiseksi, jos rakennuspaikka ja rakennus täyttävät määrätyt edellytykset. Pankki maksoi viime vuonna omistaja-asiakkailleen bonuksia yli 1,1 miljoonaa euroa. Joukkoliikenne siirtyy talven aikatauluihin Ripeä sammutus pelasti tallirakennuksen Tampereen seudun joukkoliikenteen bussiaikataulut muuttuvat maanantaina 14. Vatilan ja Tampereen Koskipuiston väliä kulkevan linja 1:n lähes kaikki vuorot ajetaan isommilla busseilla suuren matkustajamäärän vuoksi. Kaava ja kaavaluonnokset ovat nähtävillä 14.8.–12.9.teknisessä keskuksessa, Kuhmalahden kirjastossa ja kaavojen verkkosivulla. Kuhmalahden sijainti kaupunkiseudun tuntumassa parantaa mahdollisuuksia luontoja maaseutumatkailun kehittämiseen. Uusi reitti kulkee Vatialasta Mäkirinteentien, Lentolantien ja Vatialantien kautta Kangasalle. Sahalahden Keljontiellä sijaitseva kahvila on seuraavan kerran avoinna yleisölle 19.–20. Uusia talvikauden aikatauluja on saatavissa myös busseista ja aikataulujen jakelupisteistä. » Lisävuorot ja kaikki aikataulut joukkoliikenne.tampere.fi Sähkökaapin palo sulki Aittakahvila Annan toiminnan viime lauantaina ja sunnuntaina. Liikevoiton heikennyksen taustalla oli arvonalentumiskirjausten vertailujaksoa selvästi suurempi määrä. Pankki kertoi kesäkuun alussa, että se lakkauttaa Pohjan ja Sahalahden konttorit elokuun lopussa. Uusien rakennuspaikkojen myötä Kuhmalahden kyliä voidaan edistää paikkoina, joissa yhdistyvät maaseutumainen elämäntapa, yhteisöllisyys ja rantojen läheisyys. Pankkitoiminta kasvoi vuodentakaisesta 6,3 prosenttia. kello 13– 19.30. – Kaappi paloi, ja seinäkin ehti jo hieman mustua. Luotot ovat käyneet kaupaksi Osuuspankissa OP Kangasalan ensimmäinen vuosipuolikas on sujunut toimitusjohtaja Mika Kivimäen mukaan hyvin. – Käteistä voi nostaa OP:n korteilla Sahalahden K-Marketista. Sahalahden konttori on avoinna viimeisen kerran 30.8. Kaavojen myötä loma-asunnot ja omakotitalot voidaan rakentaa rakennusluvalla ilman suunnittelutarveratkaisua tai poikkeuslupaa. Linjan 45 reitti muuttuu Lentolassa. – Pidämme elokuussa Pohjassa ja Sahalahdella kaksi tilaisuutta, joissa käsitellään vaihtoehtoisia tapoja pankkiasioiden hoitoon. Pohjaan esitetään 56 uutta omakotitonttia. Yksittäisistä eristä voimakkaimmin kasvoivat talletukset, 6,5 prosenttia, sekä sijoitusrahastot, 25,2 prosenttia. Tilaisuus pidetään Kuhmalahden seurakuntatalo Pentosalissa, Lehtitie 1. Näistä 17 sijoittuu Längelmäveden rannan tuntumaan. Kello 13–16.30 kaavoista voi tulla keskustelemaan kaavoittajan kanssa. Kesätauolta palaavat Ruutanasta ja Perälästä Tampereen Keskustorille kulkeva linja 28C, Kangasalan ja Valkeakosken väliä liikennöivä linja 44 sekä Kangasalta Ruutanaan ja Perälään ajava linja 46
010 322 2811* APTEEKKI KANGASALAN APTEEKKI Facebook “f” Logo CMYK / .ai Facebook “f” Logo * Pu he lu n hi nt a 0, 08 8 € / m in (0,088 €/min) -20% Tarjoukset voimassa 31.8.2017 asti. 010 237 2120 MA PE 9 17, LA 9 13 Tarjoukset ostaessasi silmälasit peruslinsseillä (väh. 03 377 0940 Keskusaukio 2, Kangasala, ma-pe 10-17.30, la 10-14 www.kauppaympyra.fi • kangasalankemikalio.fi Ihanat uutuustuoksut! 100 tarjousta Kemikaliosta! Seksikäs kukkaistuoksu 30ml (s. 03 377 0940 Keskusaukio 2, Kangasala ma–pe 10–17 kauppaympyra.fi • kangasalankemikalio.fi HUULIPUNAT JA HUULTENRAJAUSKYNÄT Terv e t ulo a pa lve l tava k s i! KAUPPAYMPYRÄ -20% ASIAKASPALVELUMME on avoinna 1.8.2017 alkaen ARKISIN KLO 10–16 Tilausja ilmoitusasioissa palvelemme myös osoitteessa kangasalansanomat.fi Kangasalan S A N O M A T Merkillisen reilu AUTOTARVIKE KANGASALAN Kangasalantie 921• Palvelemme arkisin klo 8–18, la klo 9–14 Lue lisää kauppaympyra.fi KAUPPAYMPYRÄ KAUPPAYMPYRÄ 03 377 1140 16 90 Pyörä kätevästi kyytiin! POLKUPYÖRÄTELINE VETOKOUKKUUN Lähetystuvalla vaatteita, kenkiä, verhoja, vuode vaatteita, astioita... -70% tarjous normaalihintaisista kehyksistä, ei koske Chanel, Dior ja Lindberg-kehyksiä. ovh. KANGASALAN OPTIIKKA SYNSAM KESKUSAUKIO 2 36200 KANGASALA PUH. 25 50% KAIKKI AURINKOLASIT ALENNUKSELLA Lisäksi jäljellä alekehyksiä 1 € Kaikki kehykset 70% Terv etuloa palveltavaksi! Annukka Lintulahti, p. AVOINNA ma 1014, ke 1017, la 1014 VAATTEET 0,20 €/kpl LÄHETYKSEN KIRPPUTORI Ruutanantie 8, Kangasala p.044 333 7209, Kangasala srk, SLS. asti, eivätkä yhdistettävissä muihin tarjouksiin. 46€) 35 € Annukka Lintulahti | P. 46€) 37,50 € Moderni kukkaishedelmäinen tuoksu 30ml (s. 5 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Palvelemme torin laidalla joka päivä Aco spotless -tuotesarja Keskusaukio 2, 36200 Kangasala, puh. Tarjoukset ovat voimassa 3.9. laatutaso 2). ! Ihonhoitosarja finnejä vastaan, tuotteet puhdistukseen, hoitoon ja kosteutukseen. ovh
Lepakkotutkijoita ja -harrastajia on Suomessa vähän, joten lepakkotietämyksessä on vielä aukkoja. Jo perinteinen kunnan ympäristönsuojelun ja Ekokumppanien lepakkoretki lauantaina iltayöllä on vetänyt mukaan noin 40 nahkasiivistä kiinnostunutta. Uudisrakennukset tehdään niin tiiviiksi, ettei niistä löydä lepakonmentäviä koloja. Lepakkoyö on kiehtova kokemus seurueelle. Suvi Kangasjärvi on saapunut lepakkoilemaan Tampereelta, retkikaverinaan Juuso Jokinen. Niitä voi bongata, mutta tuolla ne menevät, ihan omia teitään, Kangasjärvi miettii. Pesäpaikkojen hupenemista on yritetty korvata lepakoille tarkoitetuilla erikoispöntöillä. Vesisiippojen tähyilijöitä Vääksynjoen sillalla. Lepakoistamme osa jää talveksi tänne, osa muuttaa lintujen lailla etelämmäksi. Tosin kotiin kokkaamaan jääneen perheen isän, Juha-Matti Ritakallion, tuliaistoive jää täyttämättä: lepakkomies Batmanin tai hän apurinsa Robinin nimmaria ei sittenkään irtoa. Tuija Ritakallio (vas.), Johanna Ritakallio, Viljami Martikainen ja Juhani Ritakallio pitivät lepakkoretkeä hienona kokemuksena. – Vesisiippoja, Rintamäki toteaa. – Lepakkoihin liittyy tiettyä mystiikkaa. Talvehtivia lepakoita voi löytää luolista, kellareista tai muista vastaavista paikoista. Suomessa lepakoilla ei juuri ole luontaisia vihollisia. Viime aikoina yleistyneet detektorit eli ultraääni-ilmaisimet, sekä lepakoiden rengastus ja varustaminen pienillä satelliittilähettimillä ovat antaneet kiintoisaa lisätietoa. Poikkeuksellisen lämpimässä yössä pörrää valtavasti hyönteisiä, eivätkä lepakot jätä tilaisuutta käyttämättä. Ehkä eniten niitä uhkaa nykyrakentaminen. Taskulampun valossa näkee, kun vikkeliä lepakkoja viilettää hyönteisjahdissa lähellä vedenpintaa. – Nyt kuuluu ääntä. Tosi mukavaa, että tällaisia järjestetään, Kangasjärvi kiittelee. Ne voivat kantaa rabiesta. – Tätä voi suositella kaikille lapsiperheille. Vääksynjoen vesisiipat jatkavat taukoamatonta saalistuslentoaan. Pirkanmaalla elää säännöllisesti viisi lepakkolajia: vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö. Mukana on myös Juhanin yökyläkaveri Viljami Martikainen. – Uutena lajina tänne on levittäytymässä pikkulepakko. Tuija Ritakallio ihailee Vääksynjoen lepakoita lapsiensa Juhanin, 10, ja Johannan, 5, kanssa. Siitä on jo tehty havaintoja maakunnasta, kertoo lepakkoasiantuntija Pekka Rintamäki. 6 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Jouni Valkeeniemi Iso joukko retkeläisiä saapuu pimenevässä elokuun yössä Vääksynjoen puusillalle. Horroksen aikana niitä ei tule häiritä. Vikkeliä vesisiippoja Vääksynjoella Pikkulepakko tekee tuloaan Suomessa on havaittu 13 lepakkolajia, koko maailmasta niitä tunnetaan noin 1 150 lajia. Ihmiskorva ei niiden ääntelyä erota, mutta detektori eli ultraääni-ilmaisin auttaa lajinmäärityksessä. On edelleen epäselvää, missä määrin lepakkoja poistuu maastamme talveksi. Lepakon sanotaan syövän yhdessä yössä jopa kolmetuhatta hyönteistä. On tyyntä ja lämmintä. Porukalla tehtyyn lepakkoretkeen liittyy jotakin samaa kollektiivista kokemusta kuin vaikkapa yhdessä katsottuun elokuvaan. Kuvan nahkasiipi on todennäköisesti pohjanlepakko tai viiksisiippalaji.. Lepakkoasiantuntija Pekka Rintamäen kädessä oleva detektori pärähtää rätisemään. Lentävien lepakkojen tunnistaminen ilman detektoria eli ultraääni-ilmaisinta on vaikeaa. Lepakkoretkelle osallistui noin 40 henkilöä. Lepakolle on elinehto, että talvihorrostamiseen valitussa paikassa lämpötila pysyy plussan puolella. – Joen reunoilla on niin suojaavaa puustoa, että tässä voisi nähdä lepakoita vaikka pienellä sateella, Pekka Rintamäki sanoo. – Lapsuudessa tulimme kesäöinä isän puuveneellä Vesijärveltä Vääksynjoelle, ja näimme lepakoita. Tuolla niitä lentää, Rintamäki osoittaa kohti Vääksynjoen pintaa. Olen kertonut siitä lapsille, ja nyt olemme itse täällä, Ritakallio kertoo. Ihan varmasti tulemme ensi vuonna uudelleen. Riski on pieni, mutta se on olemassa, Rintamäki painottaa. – Lepakkoon ei milloinkaan saa koskea suojaamattomin käsin. – Oli ilo huomata, että tuli näin paljon väkeä
Päivän ohjelmaan sisältyi luentoja, opastuksia ja museobussiajelutuksia. Kerroin, että siellä on Roine ja Längelmävesi sekä naapurina Pälkäne. Kuljettajalta sain kuulla, että kyytejä Kangasalle esimerkiksi Taysista ja Valkeakosken sairaalasta menee usein Tampereen ja Valkeakosken paikallisille takseille. Tieto vesien luonnollisista alkuainepitoisuuksista vahvistaa alueiden geokemiallista kokonaiskuvaa. Kartoituksen myötä saadaan lisätietoja maaperän koostumuksesta ja siitä, miten suuria raskasmetallipitoisuuksia eri maalajeissa voi luonnostaan olla ja missä ihmisen toiminta näkyy ympäristöissä. Hän huomautti, että Suomessa on niin paljon pieniä kuntia, ettei niitä voi kaikkia tietää. Vaikutti siltä, ettei sisarhento tässä ”Haluatko miljonääriksi”-kisassa menestyisi, vaikka käyttäisi kaikki oljenkorret ja kilauttaisi kaverille. Kiireisellä sisarella ei ollut tämmöisestä mahdollisuudesta tietoa. Linja-autojen teemapäivää vietettiin lauantaina. Päätin kuitenkin tarkistaa mahdollisuuden, joten kaivoin älykännykkäni tyynyni alta ja googlasin ”Kela-taksin tilaaminen”. Ja monet kuuluisuudet, muiden muassa Sauli Niinistö ja Tanja Karpela, ovat käyneet avaamassa Kangasalla Suomen kesän. GTK:n työntekijät liikkuvat alueella autolla teitä pitkin ja maastossa kävellen. Ehdotin, että voin olla avuksi ja hoitaa itse Kela-taksin tilauksen, koska minulla on jo numero puhelimessa. ”Ehdottomasti! Tilaan sen ihan pian.” Ilmoitin, että haluaisin taksin Kangasalta, jos vain mahdollista. Kuljettaja päätti napata keikan itselleen ja jättää ”eskorttinsa” höyläämisen myöhemmäksi. Vesinäytteet otetaan pääasiassa lähteistä ja pienistä virtavesistä. Geologian tutkimuskeskus ottaa näytteitä Kangasalla Geologian tutkimuskeskus (GTK) täydentää geokemian tietokantaansa ottamalla maaperäja vesinäytteitä 7.–23. Lapsille oli tarjolla linja-autolelujen katsastamista ja ratin takana -tutustumiskierroksia Paunun kuljettajan penkillä. Ja siellähän se luki selvällä suomella: Kotiutuessasi voit pyytää terveydenhuollosta paluumatkallesi oman kotikuntasi taksin. Eri puolilla Suomea ja eri liikennöitsijöillä oli hyvinkin erilaista kalustoa käytössä. Niinpä aloin kurillani antaa vinkkejä. Kahdeksansylinterinen moottori oli aikanaan hieno keksintö, mutta muu tekniikka ei aina välttämättä toiminut toivotulla tavalla. Tämä kulkupeli oli yleisöäänestyksen suosikki. M e ylpeästi oletamme, että ainakin suomalaiset tietävät, missä on Kangasala. Näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Näytteenotosta ei koidu ympäristölle haittaa. Näytteenotto on osa GTK:n taustapitoisuuskartoitusta, jonka tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet maaperässä. Paikalle saapui kymmenkunta linjaautoa yleisön ihasteltaviksi. Mobilian yleisö ihastui Scania Kutteriin Mobilian Linja-autopäivän teemana olivat tänä vuonna Scaniat. Pitoisuustulokset tallennetaan valtakunnalliseen karttapalveluun, joka on julkinen. Tässä on valinnanvapauden paikka, jota asiakas voi käyttää. Pintamaassa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutus. Näytteitä otetaan myös Orivedellä ja Tampereella. Syynä on tietenkin, etteivät hoitopaikoissa kyytejä soittavat pyydä nimenomaan Kangasalan autoja kangasalalaisille. Moottorien kehitykseen vaikutti aikanaan muun muassa LänsiSaksan vaatimus moottoriteillä kulkevien ajoneuvojen moottorien vähimmäistehoista, sillä teillä matelevat kuorma-autot alkoivat olla ongelma. 7 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Missä on Kangasala. elokuuta Kangasalan pohjoisosassa Matalajärven ja Teerinevan ympäristössä. ”Missä on Kangasala?”, hoitaja tokaisi takaisin. Geokemiallinen kartoitus palvelee ympäristötutkimuksia. ”Jaa, minkä kesän?”, hoitaja naurahti. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista velvoittaa selvittämään nämä niin sanotut taustapitoisuudet, kun arvioidaan maaperän pilaantuneisuutta. Yleisö valitsi niistä sykähdyttävimmäksi Jani Launokorven Scania Kutterin. Tietoa tuotetaan ympäristöviranomaisten ja alueen toimijoiden käyttöön. Siitä vaan rohkeasti sotea harjoittelemaan! K o lu m n i Matti Kauhanen Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien entinen päätoimittaja. Viimeksi törmäsin tähän Helsingissä. Pienessä Kangasalan pirssikopissa ovat tämän takia verenpaineet ajoittain koholla. Kangasalla on asuttu jo kivikaudella, mutta nyt on vähän nykyaikaisempaa. Vauhtimadoksi kutsuttiin automaattivaihteisia busseja, jotka hyppyyttivät kovasti, kun niillä kiihdytti. K yytipyyntöni tupsahti juuri Prisman pihalle parkkeeranneen taksin näytölle. Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista. Noin parin tunnin kuluttua komea Kangasalan pirssi kurvasi tyylikkäästi suuren lasaretin pääovelle stadilaistaksien nenän eteen. Olimme sitten yhtä mieltä, ettei auton tilaamisesta kannata tehdä ongelmaa. No, olen ehdottomasti sitä mieltä, että sairaanhoitajan on parempi olla perillä hoitokuin maantieteestä, historiasta tai julkkiksista. M aantieteelliset ja historialliset vinkit eivät auttaneet paikannuksessa, joten jatkoin henkilöillä. Sekä ravinteiden, raskasmetallien että arseenin luonnolliset pitoisuudet kuvastavat kallioperän ja maaperän kehityshistoriaa. Vesinäytteistä määritetään noin 40 eri alkuaineen pitoisuusja ominaisuustiedot. Suomen Linja-autoharrastastajien Juhani Intosalmi piti esitelmän Suomessa käytössä olleista Scanian bussimalleista. Kaksi 70-lukulaista Scaniaa veivät paikalle saapuneita menneisyyden linja-automatkalle. Tekniikan tohtori Timo Lehtonen luennoi 70ja 80-luvun V8moottorisista linja-autoista. Useimmat yhtä vähän kuin me Lumparlandista. Kysyinkin hoitajalta, tarvitsenko Kela-taksin kotimatkalle. Tietoa luonnostaan tavanomaista suuremmista metallija arseenipitoisuuksista maaperässä ja vesissä voidaan hyödyntää myös kaavoituksessa. Vihjaisin, että Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär on asunut meillä. Luennolla selvisi myös, miksi automaattivaihteisia busseja kutsuttiin vauhtimadoiksi ja kuinka tehtaan ilmoittamat moottoreiden hevosvoimat eivät aina pitäneet käytännössä paikkaansa. Katin kontit! Moni ei tiedä meistä höykäsen pöläystä. Siis hoitopaikastasi riippumatta! ”Käytä kotikunnan palveluita”-mantra on työvuosien aikana pinttynyt päähäni, joten nyt pyysin vaativasti Kela-taksia Kangasalta. Niinpä luovutin ja annoin sen tavallisen suuntiman eli Tampereen. Kelan tilauskeskus ei myöskään ohjaa matkoja erikseen toivomatta kotikunnan takseille. Tutkimuksen takia jouduin makoilemaan sairaalan sängyllä neljä tuntia ja sain myös ohjeita loppuvuorokaudelle. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voivat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään ja ojitukset vaikuttaa vesien tilaan.
Vielä ehdit kaikille avoimelle hautausmaakierrokselle: torstaina 10.8. Niillä saadaan höyryä uuniin. kello 10.30. Juurileivonnassa ei käytetä kemiallista hiivaa, jonka vuoksi leivän maku ja koostumus ovat erilaisia verrattuna kaupoissa pääasiassa myytäviin hiivapohjaisiin leipiin. Aikalaiset kutsuivatkin häntä Kuttu-Edlaksi, kertaa Lehtonen. Se on kuitenkin pikkuhiljaa rantautumassa Suomeen muista Pohjoismaista, joissa se on noussut yhdeksi tämän hetken kuumimmista ruokatrendeistä. Jotta juuren käymisprosessi ei pysähdy, sitä pitää muistaa ruokkia säännöllisesti. Taikinan kohoaminen perustuu käymisreaktioon, jossa jauhojen luonnolliset bakteerit ja hiivat muodostavat esimerkiksi maitohappoja ja hiilidioksidia. KANGASALLA SIJAITSEVAT HAUTAUSMAAT • Vanha hautausmaa, Kangasala kk • Läntinen hautausmaa, Kangasala kk • Itäinen hautausmaa, Huutijärvi • Liuksialan kartanon hautausmaa • Wääksyn kartanon hautausmaa • Sahalahden hautausmaa • Kuhmalahden hautausmaa • Vehkajärven hautausmaa • Vatialan hautausmaa Lisätietoja: Kangasalan kirkkomaat – Opaskirja, Kangasala-Seura ry, 1998 Fakta Noin sata kuulijaa nautti Jussi Lehtosen asiantuntevasta opastuksesta viime keskiviikkoisella hautausmaakierroksella. Käymisen tunnistaa seoksen pinnan kevyestä kuplimisesta. Joillakin saattaa olla kymmeniäkin vuosia vanhoja juuria, Ahvenniemi kertoo. – Yleensä hautausmaakierrokselle osallistuneet ihmettelevät eniten, kuinka Kangasalla voikin olla niin erilaisia ja eri aloja edustavien, kiinnostavien ihmisten hautoja, sanoo Lehtonen. kello 18 ja keskiviikkona 16.8. Leipomisen lumoissa oleva kotileipuri etsii jatkuvasti uutta inspiraatiota ja opiskelee aiheesta erilaisista ruotsalaisista, norjalaisista ja suomalaisista hapanjuurileivontaa käsittelevistä kirjoista. Kangasalan lastenkodin tulipalossa vuonna 1954 menehtyi 9 lasta. Siinä jauhot imevät itseensä nestettä, Ahvenniemi selittää. – Heitän leivät uuniin kivialustalle. Sen tekemiseen tarvitaan vain oikean lämpöistä vettä ja laadukkaita jauhoja. Uhrien muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Mauno Juvonen. Leipä paistetaan samana päivänä nostatuksen jälkeen, tai se säilytetään jääkaapissa esimerkiksi seuraavaan aamuun. Taikinaa ei tarvitse vaivata, vaan siihen alkaa muodostua itsestään gluteiiniverkkoa eli sitkoa. Seuraavaksi leivontaprosessi etenee niin sanottuun taitteluvaiheeseen, jossa taikinaa venytetään ja käännellään sitkon lisäämiseksi. Leivän kuoren alta paljastuu pehmeän kuohkea sisus.. Jussi Lehtonen kertoi koskettavasti tapahtumasta, joka järkytti aikoinaan ihmisiä myös muualla kuin Kangasalla. – Tätä kutsutaan autolyysivaiheeksi. Sen jälkeen hän pudottaa lämpötilan 230 asteeseen ja antaa leipien paistua vielä toiset 20 minuuttia. – Sain oman juureni työpajasta. Ennen paistamista leivän pinta koristellaan ja jauhotetaan. Hän piti kuttuja, jotka seurasivat hoitajaansa koiran tavoin. Esimerkkinä hän mainitsee Edla Lindqvistin, jonka traaginen tarina sisältää myös paljon myönteistä. Ahvenniemi toistaa taittelun kolme kertaa noin puolen tunnin välein. Suolan lisääminen aikaisemmin saattaa häiritä sitkon muodostumista ja vähentää taikinan elastisuutta. Ahvenniemi paistaa leipiä noin 250 asteisessa uunissa ensin 20 minuuttia. Toisin kuin rukiista tehty hapanleipä, vaalea hapanjuurileipä on useimmille suomalaisille tuntematon tuote. 8 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Moni tarina jää eloon Eija Koivu Kyllä, kirkkomaalla voi ja saa nauraakin – ainakin jos lähdet mukaan Jussi Lehtosen opastamalle hautaus maakierrokselle, joita nyt Kangasalan seurakunnan 650ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä järjestetään. Esitaikinasta tehdään varsinainen taikina lisäämällä siihen jälleen vettä ja jauhoja. Hapatetun leivän valmistamisessa kärsivällisyys on valttia, sillä leivän luonnollinen nostattaminen ja koko leivontaprosessi vaatii useampia tunteja aikaa. Ahvenniemi leipoo noin kerran viikossa muutaman leivän kerrallaan. Riivatun leivän annetaan jälleen levähtää hetki, jonka jälkeen sille tehdään viimeinen muotoilu, ja se laitetaan kohotuskoriin. Tuoksu on peräisin kangasalalaisen juurileipurin Arja Ahvenniemen keittiöstä. Taitteluvaiheen jälkeen aloitetaan taikinan riivaaminen eli alustava muotoileminen. Alustalle laitan pari jääpalaa. Varhain sunnuntaiaamuna pyöräytetyt, kauniisti koristellut muhkeat leivät eivät ole mitä tahansa tusinatavaraa, vaan tuhansia vuosia vanhalla menetelmällä valmistettuja terveystuotteita. Autolyysivaihe kestää noin tunnin, jonka jälkeen taikinaan lisätään suola. Ruokkiminen tapahtuu lisäämällä jääkaapissa säilytettävään emojuureen sopivassa suhteessa vettä ja jauhoja. Leipäjuuren tekeminen onnistuu keneltä vain. – Kaksipäiväinen paja vei minut mukanaan, Ahvenniemi kertoo. Ahvenniemen kodissa alettiin nauttia juurileivästä hänen osallistuttuaan Tampereella järjestettyyn hapanleipäpajaan viime keväänä. Kierrokset alkavat Kangasalan kirkon edestä. Juurileipä on ruok a pöydän herkullinen ja terveellinen kruunu Annukka Tammilehto Herkullinen vastapaistetun leivän tuoksu tavoittaa nenän välittömästi. Valmiit hapanjuureen leivotut leivät ovat muhkeita. Lehtonen osaa asiansa osaava ja hallitsee tarinankerronnan, joten hänen lauseissaan Kangasalan historia avautuu elämänmakuisesti. Leipominen alkaa levain-juuren eli esitaikinan valmistamisella. Vehnähapanjuuren osasta, jauhoista ja vedestä tehdyn levainjuuren annetaan levätä niin kauan, että se alkaa käydä. – Sanotaan, että Edlan ansiosta Kangasalla alkoi hautojen vaaliminen
Suolana leivonnassa toimii merisuola. Ikänsä leiponeen Ahvenniemen mielestä juurileivonnassa on jotakin vanhaa kärsivällisyyttä ja hämäläistä hitauttakin vaativaa käsityöläishenkeä. Sitä pitää muistaa ruokkia sännöllisesti, jotta käyminen ei pysähdy.. – Leivonnassa on tietyt pääsäännöt ja rytmi. Hapattamalla tehdyllä leivällä on monia terveyshyötyjä. Juuressa voi käyttää vehnäjauhojen ohella myös kauraa, ja leipiin voi saada uusia makuja käyttämällä hedelmämehuja ja siemeniä. Kangasalalainen kotileipuri neuvoo säilyttämään juurileivän paperipussissa. 9 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Juurileipä on ruok a pöydän herkullinen ja terveellinen kruunu Maun ja lopputuloksen kannalta oleellisia ovat laadukkaat raaka-aineet. Tutkimusten mukaan ilman leivinhiivaa valmistettu leipä sulaa paremmin, ja elimistö saa viljojen sisältämät ravintoja kivennäisaineet paremmin käyttöönsä. Vaivata ei tarvitse. Säilyvyys on kaupan leipää parempi, ja leivän voi myös pakastaa – jos sitä jostain kumman syystä muka sattuisi ruokapöydässä jäämään yli. Leipä saattaa sopia myös sellaiselle, joka saa vatsanväänteitä hiivalla leivotusta leivästä. Siitä syntyvät niin pitsat, sämpylät kuin pullatkin. Kääntelemällä lisätään taikinan sitkoa. Kääntelyvaiheessa taikinaa käänneellään noin puolen tunnin välein. Hänestä leipien koristeleminen on yksi parhaista työvaiheista. Arja Ahvenniemi on paitsi leipuri myös käsityöihminen. Arja Ahvenniemi säilyttää vehnähapanjuurta jääkaapissa lasipurkissa. Leipäjuurta voi käyttää oikeastaan missä vain leivonnassa. Lisäksi hän suosii alkuvehnää eli spelttiä. Ahvenniemi käyttää mahdollisimman paljon pienten myllyjen luomuja täysjyvävehnäjauhoja, joissa ei ole lisätai säilöntäaineita. Silti se on kuitenkin rentoa ja kivaa
Avoin kaikenikäisille. Sanna Toivola, laulu. Avoinna koko kesän elokuun loppuun saakka ma–pe klo 11–17. 18.00 Sanaa sävelin -ilta Kuhmalahden kirkossa. Outi Koivu ja Henri Salonen saivat tytön 1.8.2017 kello 3.27. Jokainen, joka kyselee ja etsii taivaan tietä myös löytää sen. Kari Mikkonen ja Jussi Tamminen. Kangasalan kirkko toimii kesällä 2017 tiekirkkona. Kesto 1,5 h. (Kuhmalahti), Markku Tapio Siltanen 66v. ÄIJÄFOORUM Pe 25.8. Helminen ja Ahti Niemelä vihittiin Kangasalan kirkossa 22.7.2017. Tie on valmis Rippikouluvuosi alkaa tämän vuoden osalta olla takanapäin. Kaikki tiet eivät vie taivaaseen, mutta Raamatussa meille on annettu ohjeita, joiden avulla osaamme suunnistaa perille. Ohjelma 10 €. PIHASEURAT Su 13.8. Elämässä kukin kulkee tietään. Taivaan tien päässä on portti. Rantakirkko klo 12 Sahalahdella Holmansaaressa. Meidän ei tarvitse yrittää ahtautua sen kanssa sisään ahtaasta portista, vaan me voimme jättää sen Kristuksen ristin juurelle. 040 309 8000 Kahvila Seurahuone Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna ma–pe 10–14. 8.30 Aamurukous Kangasalan kirkossa. klo 15 Hilla ja Turkka Aaltosella, os. Jeesus sanoo itse olevansa tie, totuus ja elämä. Omasta mielestään suuri ja mahtava, omiin hyviin tekoihinsa luottava ja niiden ansiosta taivaaseen pyrkivä ihminen ei tuosta portista pääse. Opastettu kävely, Niilo Rantalan sävellyskonsertti, avoimet ovet makasiinilla, kahvitarjoilu. Meidän ihmisten ei tarvitse olla täydellisiä. KUHMALAHDELLA Sunnuntai 13.8. Pelataan frisbeegolfia ja saunotaan. klo 18 Kangasalan kirkossa. Myllystenpohjantie 2. klo 17 Museoiden ilta Sahalahdella. klo 18 Vehkajärvellä Anja ja Hannu Jussilalla, Pukkikalliontie 43. Omat eväät mukaan. 040 309 8117. Ikaalisissa Koivikon leirikeskuksessa. Ke 16.8. Jeesuksen ristinkuolemassa jokaisen häneen uskovan ihmisen syntitaakka on sovitettu. Monien kysymysten keskellä saadaan myös vastauksia. Meille riittää se, että meidän taivaallinen Isämme on täydellinen ja että hän on antanut Poikansa sovittaakseen meidän syntimme. HyväTeko To 17.8. 18.30–20.30 Frisbeegolf-kerho Pyysalossa (Pyysalontie 23). Tule mukaan kuskiksi! Tiedätkö jonkun joka tarvitsisi kyytiä. Melody-lapsikuoro. – Agility lapsille on uusi liikuntaharrastusmuoto, joka on pikkuhiljaa yleistymässä Suomessakin, toteaa päivän toisena kouluttajana toimiva Annaliisa Tolppa Koirapalvelu Taidoggaasta. Ohjelma ovelta 10 €. Kapean tien kulkija sitä vastoin hakee elämälleen suunnan Jumalan Sanasta. Hän, joka seuraa tuota tietä, tulee löytämään totuuden ja elämän, iankaikkisen elämän. KONSERTTI KIRKOSSA To 17.8. Lämmin kiitos osanotosta. Kiittäen ja kaivaten Kari ja Tiina Nina, Jani ja Ella sisaret perheineen sukulaiset ja ystävät s. Taivaan portti on ahdas siitä syystä, että sille portille on jätettävä kaikki mikä on ihmisestä lähtöisin. Opas paikalla. Matkalla olevia tien kulkijoita Jeesus opastaa: ”Menkää sisään ahtaasta portista. Mukana Leo Louhivaara, Markku Viitala ja Tarja Sillanpää. To 17.8. Tätä kirjoittaessani olen Pyysalon leirikeskuksessa kesän viimeisellä rippikoululeirillä. Ilmoittautumiset Juha Vettenranta, puh. 7: 13, 14) Pääsevätkö vain täydelliset sisään taivaan portista. Säestys Jukka Heroja. Jumalanpalvelukset Ajankohtaista verkossa – www.kangasalanseurakunta.fi Seurakunnan virastot avoinna 5.6.–31.8. TULE MUKAAN VAPAAEHTOISEKSI Tällä palstalla esitellään joka viikko yksi vapaaehtoistehtävä. Me emme pääse taivaan portista läpi omin avuin. To 18.00 Rukoillaan herätystä! Su 11.00 Sunnuntaijuhla, Pertti Lehmuskoski, pyhis. Miesten viikonlopun ohjelmassa sanaa, saunomista ja hyvää ruokaa ja hyvää seuraa. klo 18 Kangasalan kirkossa. Vauva ensi mitat ovat 3 70 grammaa ja 54 senttiä. Mukana Tarja Sillanpää ja Markku Viitala. Tietä Jumalan luokse etsitään kaikilla rippikoululeireillä. Kolehti Kirkon ulkosuomalaistyöhön. Pia Perkiö Seurakunnassa tapahtuu Sunnuntai 13.8. Soita Mikkosen Karille, p. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Hedi Viisma ja Seeli Toivio. Haaparanta Eila Annikki MUTTA Ihminen sulautuu ikuisuuteen niin kuin kesä sulautuu syksyyn, päivä yöhön, murhe kiitollisuuteen ja kaikki lopulta valon syliin. – la 26.8. ”10. Aiheena ”Lahja Jumalalta”. Oppaana Jussi Lehtonen. Leirin aamujumalanpalveluksessa on laulettu monille tuttua virttä: ”Tie valmis on, voin löytää sen keskellä kysymyksien.” Tietä on Raamatussa usein käytetty elämänsuunnan vertauskuvana. sunnuntai helluntaista” Konfirmaatiomessu klo 10 Kangasalan kirkossa. Kastetut: Isla Eeva Jussintytär Järvenpää, Eeli Antero Urkko Kuulutetaan: Antti Esa Santeri Saarivuori (Tampereen Eteläinen Srk) ja Minna Tuulikki Kuusniemi (Kangasalan Srk) Vihityt: Daniel Leggat ja Anniina Mansikka-aho, Sami Juhani Laurila ja Niina Maarit Seppälä, Jarno Juhani Matinaho ja Julia Emilia Linkomäki, Henri Juhani Vasara ja Tiia Maria Kuokkanen Kuollut: Ulla Tuulikki Tulokas 85v., Kauko Eino Johannes Peltonen 78v., Markku Uolevi Lehtinen 74v. Lavealla tiellä kulkiessa ei kysellä Jumalan tahtoa, eikä etsitä tietä hänen luokseen. Tule vapaaehtoiseksi Kahvila Seurahuoneelle! Lisätiedot Eveliina Sydänlähde, p. Vapaa pääsy. Jokaisen kulkijan tiellä on myös päämääränsä. klo 18 Duo Peili: Sellon ja kanteleen taikaa. Markku Viitala kappalainen Kuhmalahden kappeliseurakunta Kangasalan seurakunta Anne Niemelä o.s. Markku Viitala, Tarja Sillanpää. Ti 18.00 Rukous ilta, Malcolm Hedding ICEJ:stä. www.kangasalansanomat.fi/toimitus KS Lapset pääsevät kokeilemaan agilityä maksutta Koirapalvelu Taidogas järjestää ensi sunnuntaina lapsille tarkoitetutn agilityn kokeilupäivän. Tervetuloa kirkkoon koulupolkunsa aloittavat lapset ja heidän läheisensä. Keskiviikko 16.8. Pikolinnantie 164. 18.7.2017 Jämijärvi Kangasala Äiti, mummu, isomummu, anoppi o.s. Mukaan maksuttomaan kokeilupäivään pääsee ilmoittautumalla Tolpalle numeroon 040 9363 977 tai taidogas@ gmail.com » koirapalvelutaidogas.fi Agilityn vauhdissa Peppi Alatalo ja Nella-koira.. Ma, ke 9–14 ja to 10–17, tiistaisin ja perjantaisin suljettu. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Kangasalan kirkossa klo 12 Ke 9.8. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!” (Matt. Syntyneitä HELLUNTAISEURAKUNTA Myllystenpohjantie 8, 36200 Kangasala www.kangasalanhelluntaiseurakunta.fi Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuksiimme! Ke 11.00 Päivärukous, Michael ja Dina Beener Israelista. 12.6.1928 k. Me tarvitsemme elämässämme ja kuollessamme armoa, Jumalan rakkautta, jonka olemme saaneet osaksemme ilman omaa ansiotamme. klo 18 esittelykierros Kangasalan Vanhalla hautausmaalla. 8.30 Aamurukous Kangasalan kirkossa. (Sahalahti) LASSE HEIKKILÄN SUOMALAISEN MESSUN JUHLAVERSIO Ti 15.8. 10 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Vihittyjä Sanan voimaa Eila siunattiin läheisten läsnä ollessa. Myllystenpohjantie 2 p. Kulkeeko taivaaseen vievällä kaidalla tiellä ainoastaan täydellisiä ihmisiä. Säestys Tarja Sillanpää. Annu ja Timo Haapavuorelle syntyi poika 11.7.2017 kello 11.44. Vauva painoi syntyessään 2 895 grammaa ja oli 47 pitkä. Keskiviikko 9.8. Yksi kaidan ja lavean tien ero on, että lavealla tiellä kulkeva ihminen ei kysele elämälleen suuntaa. 040 3098 103. 040 3098025. JUHLAVUODEN HAUTAUSMAAKIERROKSET To 10.8. Se tie vie kotiin, jossa epätäydellinenkin saa olla osa Jumalan valtakunnan täydellisyyttä. Tolpan lisäksi lajiin perehdyttää Ria Alatalo. Jokainen on kulkemassa jonnekin. KOULUUN LÄHTEVIEN SIUNAAMINEN Ke 9.8
Konsertin käsiohjelmamyynnin tuotto ohjataan Kangasalan erityisnuorisotyölle. maaliskuuta, ja se on tavoittanut tähän mennessä noin 15 000 kuulijaa. Eläkepäivinään Nuutisen rakkaisiin harrastuksiin kuuluivat muiden muassa puutarhanhoito, kalastus ja ravustus sekä matkailu kotimaassa ja ulkomailla. Nuutinen piti yhteyttä myös pankkikollegoihinsa osallistumalla kiinteästi Sp-johdon killan toimintaan. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän opiskeli musiikinteoriaa Tampereella ja jatkoi SibeliusAkatemian sävellyksen ja musiikinteorian osastolla. Hän oli kuollessaan 76-vuotias. Lasse Heikkilän isä Ilkka Heikkilä oli 1970-luvulla Pikkolan koulun musiikinopettaja. Säästöpankkeja vaadittiin liittymään perustettuun Suomen Säästöpankkiin. Lasse Heikkilä muistaa, kuinka aikoinaan istui Pelisalmen rannalla ja mietti, miten maisema soisi musiikkina. Kun Nuutinen jäi eläkkeelle vuonna 2002, asiakkaita oli jo lähes 12 000. Rahamarkkinoiden liian nopea ja hallitsematon vapauttaminen johti pankkikriisiin, jonka seurauksista vieläkin kärsitään. Uusitun Suomalaisen messun kiertue alkoi täydestä Tamperetalon isosta salista 25. Mirkka Salmensaari » www.suomalainenmessu.fi Suomalainen messu tiistaina 15.8. Uusiin konttoreihin ryntäsi nopeasti uusia asiakkaita hyvän säästöpankkipalvelun houkuttelemina. Niiden joukosta löytyi elettyä evakkoelämää, johon säveltämästäni laulusta tuli yksi uuden messuversion koskettavimmista hetkistä. Aito Säästöpankki Oy on nyt Suomen kolmanneksi suurin säästöpankki. Se esitettiin ensimmäisen kerran marraskuussa 1998 ja siitä tuli menestys. Nuutinen aloitti pankkiuransa Suonenjoella vuonna 1965 Keiteleellä, mistä hän siirtyi Kuopion Säästöpankin Tuusniemen konttorin pankinjohtajaksi vuonna 1974. Konttoriverkoston laajeneminen vaati Nuutiselta myös hallinnon suostuttelua, mutta supliikki savolainen sai hallinnon ja henkilökunnan ymmärtämään tilaisuuden, jota monet naapuripankit eivät samalla tavalla ja nopeudella käyttäneet hyväkseen. Nuutisen aloittama työ oli hyvä neuvottelupohja Aito Säästöpankki Oy:hyn johtaneissa fuusioneuvotteluissa. Ympyrät sulkeutuvat. Valkia -ryhmä esitti teosta peräti 250 kertaa ja monia yksittäisiä lauluja, kuten Viimeiset veneet, pidetään jo klassikkoina. Kotilainen oli Helsingin aikoinaan Valkian alkuperäinen solisti. 3.7.1941–23.7.2017 Pankin toimitusjohtaja Tapio Nuutinen kuoli vaikeaan sairauteen. Paluumatkalla pysäytin auton Pelisalmessa ja istuin rantakivelle kysyen itseltäni ”Miten tämä maisema soisi musiikkina?”, Heikkilä muistelee. Vuonna 1983 toteutui Nuutisten perheessä iso muutos, kun Tapio valittiin Luopioisten Säästöpankin toimitusjohtajaksi ja Tapio, vaimonsa Anja sekä tytär JU H A N I IL K K A Tapio Nuutinen. Se kuulosti kansanmusiikilta, vaikka säveltäjän lapsuuden kokemukset kansanmusiikista rajoittuivat yhteen kontrabassokeikkaan Kangasalan balladipelimanneissa. Valkia esittää Suomalaisen messun Kangasalan kirkossa elokuun puolivälissä. Uusien konttoreiden menestys ja muuttuminen nopeasti kannattavaksi osoitti myös kritiikin esittäjille, että Nuutisen valitsema toimintamalli oli ollut hyvin järkevä. Kaikissa toimissaan Nuutinen oli ripeä ja aikaansaapa. Eero Laesterä Mikko Iisakkila Eero Laesterä on Luopioisten Säästöpankin viimeinen ja Aito SP Oy:n nykyinen hallituksen puheenjohtaja ja Mikko Iisakkila Tapio Nuutisen seuraaja pankin toimitusjohtajana ja Luopioisten Säästöpankkisäätiön toimitusjohtaja. Suurin spektaakkeli tulee olemaan Helsingin Senaatintorilla 26. Sain runokilpailun kautta yli 900 tekstitarjokasta uuteen messuversioon. – Halusin antaa tilaa myös sota-aikojen muistoille. Suomalainen messu on ollut viime vuosina monien eri musiikkiryhmien ohjelmistossa. Nuutisen toimitusjohtajakaudella toteutui pankkitoiminnassa merkittäviä muutoksia. – Oli kovin juureton olo. Kiertue päättyy joulukuussa viiteen konserttiin Japanissa. Valkia lakkautettiin kysynnän hiipuessa pari vuotta sitten. Hän kuului siihen ikäluokkaan, joka kesken oppikoulun laskeutui Kirkkoharjun rinteiltä uuteen peruskouluun Pikkolan laaksoon. Nuutisen suosituksesta Luopioisten Säästöpankin hallinto päätti kovasta painostuksesta huolimatta jäädä SSP:n ulkopuolelle ja jatkoi 39 muun säästöpankin kanssa itsenäisenä pankkina. Ystävällisellä ja huumorintajuisella miehellä oli laaja ystäväpiiri. Hän huolehti erityisesti, että kotipihan nurmikko oli säännöllisesti täydellisesti leikattu. Säveltäjä juontaa konsertin yhdessä Pikkolan koulun musiikinopettajan Outi Kotilaisen kanssa. Gospel-musiikin parissa alkanut ura vei miestä maailmalle, erityisesti Kaukoitään, missä työtilaisuuksia aukeni eksoottisesta Pohjolasta lennähtäneelle musiikin moniosaajalle. Nykyään Topelius on yksi esikuvistani. Tapio Nuutinen Merja muuttivat Savon sydämestä Hämeeseen. Pankin asiakasmäärä kasvoi nopeasti. Heikkilä kokosi syntyneistä lauluista kokonaisuuden, jolle hän antoi nimen Suomalainen messu. Oma perhe; vaimo Anja ja tytär Merja perheineen sekä muu lähisuku olivat hänelle erityisen rakkaita. – En osannut kouluaikana arvostaa Topeliuksen taiteellista ja moraalista vaikutusta, vaikka muistankin ihailleeni, miten Kesäpäivä Kangasalla -laulussa yhdistyivät kotiseuturakkaus ja kristinusko vaikuttavalla tavalla. kello 18 Kangasalan kirkossa. Säveltäjä löysi rantakivillä kotiseutunsa sävelen. elokuta toteutettava konsertti, jossa uuden Valkian jatkeena on 100 kuoroa, 100 jousisoittajaa ja 100 kanteleensoittajaa. 11 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Vainajia Kangasalta maailmalle ja takaisin Säveltäjä Lasse Heikkilä syntyi Sahalahdella vuonna 1961. Jo silloin oli säveltäjän mielessä halu päivittää teos satavuotiasta Suomea juhlivaksi näyttämöteokseksi, joka järjestettäisiin itsenäisyyden ajan historian katsaukseksi arkistokuvineen. Sitten miehen valtasi ennen kokematon kotiikävä. Suomeen palattuani ajoin kotoani Tampereelta synnyinseuduilleni Sahalahdelle. Vuoden 1993 syksyllä toteutuneen pilkkomisen jälkeen Luopioisten Säästöpankki avasi nopeaan tahtiin uusia konttoreita Pälkäneelle, Kangasalle, Valkeakoskelle ja Tampereen Hervantaan. Pankkikenttään SSP:n pilkkominen aiheutti suuria muutoksia, jotka Nuutinen ja pankin hallinto taitavasti hyödynsivät. Lisää luonnon inspiroimia säveliä ja tekstejä syntyi Haralanharjulla lähellä Topeliuksen muistomerkkiä
Jäljistä päätellen ei tosin kukaan. Läheltä piti tilanne. Pyysin kesäkuun alussa kuntaa sorastamaan pahimmat kuopat, mutta vielä ei ole parannusta näkynyt. Vedenottamontie on hyvin vilkkaasti liikennöity, koska sitä myöten ajellaan sekä kunnan veneettä uimarannalle. Vielä kun olisi otettu suunnittelussa järjenkäyttö mukaan. Matkalla on yli 10 vuotta sitten oikaistu mutka, jonka varrella on ollut valotolppa valaisemassa enemmän mustikoita kuin liikuntareittiä. Tässäkö kunnan surkeakuntoisin tie. Uutta pyyntöäkään ei ole pystynyt tekemään, koska kunnanviraston vaihde on koko heinäkuun kiinni eikä tietoa ole, kuka tällaisia asioita hoitaa. Sähköpostit: toimitus@kangasalansanomat.fi Kirjeet: Kangasalan Sanomat, Myllystenpohjantie 2, 36200 Kangasala Suojatien käyttö velvoittaa myös kävelymiestä! Herttualan risteys keskiviikkoiltana: Henkilö tuli puskan takaa suojatielle katsomatta kumpaankaan suuntaan. Meidän kaikkien elämä olisi muuttunut kauheimmalla mahdollisella tavalla ja aivan turhaan vain sen takia, että kuljettaja halusi käyttää rallipätkänä kotitietämme. Tällä kirjoituksella haluan haastaa kaikki autoilijat, myös itseni, osallistumaan talkoisiin sen puolesta, että Suomen teillä olisi turvallista liikkua niin isojen kuin pientenkin! Niin kiire ei ole meillä kenelläkään, etteikö perille ehtisi myös vähän hitaampaa! Sanna Yli-Peltomaa Lukijan kuva KS Kangasalan Sanomat PÄÄTOIMITTAJA-TOIMITUSJOHTAJA Tuula Ruusumaa TILAUKSET tilaukset@kangasalansanomat.fi Asiakasneuvoja Tuija Lehtinen 03 377 6900 TOIMITUS toimitus@kangasalansanomat.fi Tuottaja Eija Koivu 03 377 6919, 050 564 4941 Toimittaja Sari Eerolainen 03 377 6914 Toimittaja Juha Jäntti 040 585 9868 Tuottaja Outi Koivu perhevapaalla AAMUJAKELUPÄIvySTyS Alma Manu Oy 0800 9 6675 (maksuton) ma–pe klo 6–11, la–su klo 7–11 jakelupaivystys@almamedia.fi MEdIATIEdOT www.kangasalansanomat.fi/mediatiedot ISSN 0782-596 X printti, 2243-1101 verkkojulkaisu Painopaikka Alma Manu Oy Tampereen paino MEdIAMArKKInOInTI ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Myyntineuvottelija 03 377 6918 Myyntineuvottelija Inka Lymi-Viitanen 0400 800 750 Web-suunnittelija Juho Tuhola 03 377 6916 Markkinointipäällikkö Satu Pasanen 040 720 8917 TOIMIPISTE Myllystenpohjantie 2, 36200 Kangasala Palvelemme ma–pe klo 10–16 P. Kaikkiin Lukijalta-palstalle tarkoitettuihin teksteihin pitää liittää kirjoittajan nimen lisäksi osoite ja puhelinnumero. Poluntallaaja. Vedenottamontien kuopat ovat syvyydeltään vielä alle kymmensenttisiä. Haastankin tässä kaikki kangasalalaiset kisaan: Löytääkö joku meidän kuntalaisten jokapäiväisessä käytössä olevan tien, jossa on vielä enemmän tai vielä syvempiä kuoppia. Tiellä on monessa kohtaa huono näkyvyys ja tuossa kohdassa näkyvyys on käytännössä nolla! Onneksi kuulin auton äänen ja ehdin juuri huutaa tytölle varoituksen. Tekstit julkaistaan kirjoittajan nimellä, joskin myös nimimerkin käyttö on sallittua perustelluista syistä poikkeustapauksissa. Kyllä suunnittelijan vastuu pitäisi olla jonkinlainen. Tekstin enimmäispituus välilyönteineen on 3 000 merkkiä. Hämmästynyt Perille ehtii hitaamminkin Tämä kirjoitus on ensisijaisesti tarkoitettu autoilijalle, joka oli lähellä ajaa Sahalahdella Isoniementiellä 5-vuotiaan tyttäreni päälle lauantaina 5. Käpälämäen tarkkailija Huono toteutus Kiitos kunnan päättäjille, kun saadaan uudet hyvät valot liikunta reitille Kyötikkälä–Kirkkoharju. 12 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Tekstarit Voit lähettää mielipiteesi Kangasalan Sanomiin myös tekstiviestinä numeroon 050 532 2673. Mitä olisikaan tapahtunut, jos en olisi ehtinyt varoittaa lastani tai vastaan olisi tullut toinen auto ja väistäminen olisi ollut mahdotonta. Tekstiviestisi maksaa operaattorisi kanssa sopimasi hinnan. Toimituksella on oikeus harkintansa mukaan lyhentää ja muokata tekstejä. Suuri osa tilaisuuteen osallistuneista kaipasi kunnanjohtajan vastauksia. 03 377 6900 www.kangasalansanomat.fi 045 230 6021 JULKAISIJA Kangasalan SanomalehtiOsakeyhtiö Jorma Mäntylä kuvasi maanantai-iltana osittaiseta kuunpimennystä Roineella Liuksialan uimarannalla. Onnea! Aina Inkeri Autoilija Missä oli kunnanjohtaja Oskari Auvinen tiedotustilaisuudesta, jossa käsiteltiin Kirkkoharjun koulun oppilaiden siirtymistä Huutijärven kouluun koko ensi vuodeksi. elokuuta. Lisäksi tien varrella on useampi mökki ja yksi vakituinen asunto. Isoniementie on itsessään vaarallinen liikkua kaikkine mutkineen ja mäkineen. Autoilija tuli mäen nyppylän takaa sellaista vauhtia, että auto lähes hyppäsi alamäkeen. Olisi luullut ettei uusia valoja sijoiteta orjallisesti vanhojen paikalle, vaan kaivetaan pääasiassa polun samaa puolta eikä edestakaisin poikki polun. LUKIJOILTA Tiedustelut: 03 377 6915 maanantaista perjantaihin kello 9–16
Saksasta, Ruotsista, Hollannista ja Englannista. Huoneet ovat kauniita ja kodikkaita. Päivän kuva Kangasalan Sanomat 50 vuotta sitten Lauantaina 5.8.1967 Vuodesta 1753 alkaen on Jaakon-päivää vietetty etuajassa. Seinät on tehty 11 mm paksusta levystä, lattian lastulevy toimii hyvänä eristeenä. Vieraita on ollut mm. Itse päärakennuksessa on seitsemän vierashuonetta. Lämpöisillä ilmoilla tämä on ihanteellinen asumisratkaisu. – Meillä on tänä vuonna ollut parempi kesä kuin viime vuonna. Roineesta poimittu heittokivi päätyi lennokkaassa kaaressa Vesijärven pohjaan Vesaniemessä. Televisiosta tuttu meteorologi Anne Borgström kertoi, että oikea päivä on Salmen-päivä. Luultavasti nyt tiedetään jo paremmin meidän olemassaolostamme. Päivä oli kaunis ja lämmin, uiminen tuntui olevan ainoa järkevä toimenpide. MARJATTA TIITOLA Majoituspulma on ratkaistu kätevästi Leppojan Täyshoitolassa rakentamalla pihalle neljä kevytrakenteista majaa, joihin kuhunkin mahtuu neljä asukasta. 13 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Leppojan täysihoitola pystyy majoittamaan 40 vierasta Toista vuotta ottaa Pispalan kylässä oleva Leppojan täysihoitola vastaan vieraita. Pihalle on lisäksi rakennettu hauskoja kolmiomaisia majoja, joihin kuhunkin mahtuu neljä nukkujaa. Talon ja järven välissä on kaunis puutarha. Lisäksi on mainittava, että täysihoitola tarjoaa erittäin maukasta ruokaa. Täysihoitola ottaa vieraita vastaan ympäri vuoden. Itse aluehan on tunnetusti surkean pieni. Keittiöhuone on ulkoapäin katsottuna lähinnä käymälän näköinen, sisällä siinä on kaksi pientä kaasukeitintä ja pöytä ja penkit ruokailua varten. Leppojan täysihoitola muodostaa kuitenkin myönteisen poikkeuksen. Talossa on keskuslämmitys ja kaikki mukavuudet kylpyhuonetta ja saunaa myöden. Veneen ja saunan vuokrat olivat mielestämme melko korkeat, ainakin kun vertaamme niitä lähipitäjissä olevien leirintäalueiden hintoihin. Matkailijoiden käytettävänä on leirintäalueella kioski, sauna, kaasukeittimet, kolme venettä ja käymälä. Paljon moititaan Kangasalan kurjia majoitusoloja. Majoitustiloja on samanaikaisesti noin 40 hengelle. Rva Pohjanvirta kertoi, että joka päivä leivotaan jotakin, pullaa leivotaan joka toinen päivä. Siellä oli kymmenkunta telttaa, joista yksi oli norjalaisten ja yksi sveitsiläinen turistien. Kahvileipäkin leivotaan kotona. Tapahtuma oli osallistujien mielestä niin mukava, että siitä päätettiin tehdä perinne. Vehoniemen leirintäalueella 1 500 kävijää Pistäydyimme Vehoniemen leirintäalueella viime torstaina. Majoissa on lisäksi pöydät ja tuolit sekä katossa lämpölamppu. Jotenkin vallitsee koko leirintäalueella jonkinlainen alkeellisuuden tuntu. Seremoniaa täydensi yhteislaulu – Kesäpäivä Kangasalla -laulun kaksi ensimmäistä säkeistöä. Lainehet laulavi laineiden läiskyntä, räiskyntä aaltojen liplatus laitoja vasten perässä leveä, pyörteinen vana vierellä rannan maisemat vaihtuu kuin verkkaisna filminä silmissä liukuu vai liukuuko venho soutajan selkä kun eestaas heijjaa ja hauikset keulan saa kohajamaan näin täällä ennen kalassa, kylässä käytiin kaukaniityillä päiväkaudet heinää tehtiin ja paatim perässä reikäleipiä narussa uitettiin seivästyskangen reijjästä suopellon alta mustia ahvenia paarmasyötillä ongittiin jyväset myllyhyn kaukaakin kuskattiin kareja katseltiin, kiviä kierreltiin saarissa väliin levähettiiin, evästeltiin tuulia tyynnyteltiin paljon ja kauas kun soutaa ja jaksaa ja kannasten kautta järveltä järvelle ihmeitä ihan vesiltä löytää jälkiä jääkauden, aaltojen, ajan keskellä selkää, suojassa lukuisten saarten on laguuni suuri, kaunis ja tyyni sinne ei yllä aaltojen pauhu ei mylvintä myrskyn lohkareet valtaisat rantoja vahtii kuin kiviset peikot ja menninkäiset pirunkin siellä äsken näin suuren ja pullean, yks-sarvisen ja taivolla toinen on ihmeiden ilme katsehes nosta ja hämmästele verkkaista leikkiä pilvein ja auringon kun aamu jo saa tahi hämärtäy ehtoo ja maiseman kaiken rusko tuo maalailee ka ka ka ka, ka ka ka ka kukuik kukuik kukuik ja monta on muuta luotojen liepeillä lentäjää, melojaa, kaakattajaa kurkien parvetkin harjoittelee aurojen mallit on kohdallaan tienoolle tälle pian hyvästit huikataan. Kivenheittäjäksi kutsuttiin KNV:n ensimmäinen kunniajäsen Salme Räsänen. Mikko Kiio Rypälepommeja Metsäkulmalla Metsäkulmalla rauhaisa torstaipäivä ei tullut mielenkään pelon häivä mutta kun kello lähestyi kuutta pian tulossa olikin uutta Oli miehiä hommissa kallion päällä reikiä poraten säällä kuin säällä tehtävä heillä oli hävittää vuori ampua vielä, kun ilta on nuori Miehet ahkeraan tekivät hommia ei kai sentään rypälepommia sellainen oli kuitenkin kuti, josta kaikkien onneksi tulikin huti Pilli pian lakkasi huutamasta siitä se sota syntyikin vasta naapurit ehtivät talon taa piiloon kiviä satoi kuin jyviä siiloon Ei tämä tällainen ollenkaan passaa vähäisempikin jo hermoja rassaa parempi varmaan kaikille olisi, ettei paikalla hääräisi poliisi Tässä on tämän tarina loppu tällaista sattuu, kun aina on hoppu Eikö kalliot rauhassa olla jo saata vielä varmasti löytyisi tasaista maata! Martti Vuorinen. Kangasalan Naisvoimistelijoiden Uskollisuuden kiltalaiset päättivät laittaa stopin virheelliselle kylmän kiven heittoperinteelle. Täysihoitola sijaitsee kauniilla paikalla Längelmäveden rannalla. Tätä leirintäaluetta on kesä-heinäkuun aikana käyttänyt kaik kiaan 1 500 matkailijaa, kesäkuussa heitä oli 800, heinäkuussa 700. On meille jo ehtinyt muodostua kanta-asujaimistokin, eräs perhe tulee meille jo neljättä kertaa, kertoi lehdellemme täysihoitolan isäntä Veikko Pohjanvirta
Ei liene sattumaa, että Niukkasen pajassa syntyy paljon lamppuja. Käsillähän se työ tehdään, oli sitten suunnittelutai asennustöissä, Niukkanen pohtii. Vanhoista tapettikoneen teloista tehdyt valaisimet ovat yksi Josi Niukkasen omista suosikeista.. Mutta jokuhan minut ilmoitti kartoitukseen, joten kai hän näkee nämä taiteena, hän jatkaa. Suuresta sinisestä apteekkipullosta tai vanhasta tapettikoneen telasta tulee pöytävalaisin. – Pääasiassa teen teoksiani talvisin. Tällä hetkellä työn alla oleva lamppu on lahja kaverin äijäluolaan; vanhasta kärrynpyörästä ja kirppislöydöistä rakentuu saluunavalaisin. Koska Niukkasella ei ole autoa, pianon omistajat kävivät tuomassa sen ennen juhannusta hänelle – Juhannus meni mukavasti sitä purkaessa, taiteilija nauraa. – En osaa itse näitä pitää taiteena. Niukkanen etsii materiaaleja tavallisilta kirpputoreilta ja verkkokirppiksiltä. Niukkanen on varannut sen tekemiseen kaksi vuotta. Siksi teokset eivät saa olla liian viimeisteltyjä, vaan niissä pitää näkyä taitelijan oma kädenjälki, tietynlainen ”josimaisuus”. – Olemme varmaan ajautuneet alalle, kun pidämme käsillä tekemisestä. ITE-taiteilijoilla ei ole koulutusta taiteen tekemiseen, vaan tekniikoissa voi näkyä esimerkiksi oma ammattitaito. Jotain pientä täytyy silloin tällöin ostaa myös uutena, mutta lähes kaikki teokset syntyvät vanhoista tavaroista ja romuista. Nikkarointi tuo mielekästä tekemistä muutama vuosi sitten työttömäksi jääneelle Niukkaselle etenkin pimeänä vuodenaikana. Niukkanen on huomannut, että Pirkanmaalaisista ITE-taiteilijoista yllättävän moni työskentelee sähköalalla. Kesät pyhitän ulkona olemiselle. Niukkanen hyödyntää myös luonnonmateriaaleja. Työpajassa valmistuu tällä hetkellä saluunavalaisin, joka tulee ystävän äijäluolan kattoon. Hänellä on nimittäin takanaan pitkä ura sähköalalla. Niillä ei ole nimeä, eikä niissä ole mitään kapinaa, taiteilija korostaa. 14 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Pianosta muotoutuu baarikaappi Annukka Tammilehto Vanhasta kitarasta syntyy jalkalamppu ja pianon runko muuntuu baarikaapiksi. Vaikka Niukkasen tekemät esineet ovat näyttäviä, hänelle kaikkein tärkeintä on, että nikkaroinnin tuloksena syntyvillä esineillä on jokin tarkoitus. Kangasalan Kuohenmaassa asuvan Josi Niukkasen käsissä hyödyttömiksi todetut tavarat saavat uuden elämän. – Mitä pidemmälle teen työtä, niin sitä enemmän tulee hinku tehdä se valmiiksi. – En edelleenkään tiedä, kuka minua on ehdottanut sinne, Niukkanen ihmettelee. Niitä pystyy liikuttelemaan, ja taitelija viekin niitä usein tuliaisiksi tai antaa muuten vain ystävilleen. Niukkanen ei tunne luomisen tuskaa, vaan mielikuvitus lähtee laukkaamaan yleensä heti, kun hän saa käsiinsä jonkin vanhan esineen. Kalastelen ja hoidan puutarhaa, taiteilija kertoo. ITE-tuunaaja kuitenkin epäilee sen olevan valmis aikaisemmin, kunhan hän pääsee saluunavalaisimen valmistuttua kunnolla työn touhuun. Piano löytyi eräältä verkkokirpputorilla. Vanhassa veneveistämössä nikkaroiva Niukkanen on yksi Maaseudun Sivistysliiton Pirkanmaan ITE-taidekartoitukseen ilmiannetuista taiteilijoista. Niukkanen haluaisi, että ihmiset muistavat vielä kahdenkymmenen vuoden päästäkin, keneltä he ovat työt saaneet. Kaikki työt ovat sellaisia, että ne eivät ole sidoksissa tekopaikkaan. Pianosta on tarkoitus tulla baarikaappi. – Teokseni eivät julista mitään, ja niillä kaikilla on jokin käyttötarkoitus. Niin myös kuohenmaalaisessa pajassa. Taiteilijan tämänhetkinen pääprojekti sijaitsee veneveistämön viereisessä autotallissa. Siellä seisoo vanha piano, josta on poistettu jo koskettimet ja läjä muita osia. Hän itse ei koe asettuvansa täysin ITE-taiteen kehyksiin, jotka määrittelevät sen luovuutta, kädentaitoja ja kekseliäisyyttä ilmaisevaksi suomalaiseksi nykykansantaiteeksi. Ideoita riittää enemmän kuin niitä on aikaa toteuttaa. Esimerkiksi vanha kolmihaarainen kynttilänjalka on syntynyt palasta Roineen pohjasta nostettua tukkia, omasta pihasta kaadetun omenapuun palasista ja lähimetsän jäkälästä. ITE-taide syntyy usein kierrätystai luonnonmateriaaleista
• Hankkeessa etsitään ja dokumentoidaan alueen itseoppineita nykykansantaiteilijoita sekä muita paikalliskulttuurin ja maaseutuperinnön ilmentymiä. Yli 50 vuotta taidetta tehneen Isakssonin teos saattaa toisinaan saada alkunsa esimerkiksi yksittäisestä tilkusta. Ota yhteyttä ITE Pirkanmaalla koordinaattoriin Minna Haveriin sähköpostitse minna.haveri@msl.fi tai puhelimitse 0400 165 323. Tekstiileistä tehdyt työt luokitellaan usein automaattisesti käsitöiksi. – Kokosimme näyttelyn siten, että Tuija valitsi ensin omista töistään ne, jotka hän halusi esille. • Työt syntyvät esimerkiksi kierrätystai luonnonmateriaaleista. Abstrakti nykytilkkutaide voi olla myös hauskaa ja oivaltavaa. Isakssonin mukaan taiteenlajille on ominaista, että teoksissa myös rumat ja hankalat asiat muotoutuvat kauniiksi. Hän venyttää tilkku-sanan käsitettä. Galleria Villa Armaassa on esillä kahden nykytilkkutaiteilijan yhteisnäyttely. • ITE-taiteilijalla ei ole taidealan koulutusta, vaan hän hyödyntää omaa ammattitaitoaan tai opettelee itse erilaisia tekniikoita. – Osa kuvataiteilijoista ei halua avata teoksiaan vaan sanoo, että puhukoot puolestaan. Fakta. • Taiteessa näkyvät uudet materiaalien käyttötavat ja tekniikat. ITE-TAIDE JA MAASEUDUN SIVISTUSLIITON ITE-TAIDEKARTOITUS • ITE-taide tulee sanoista itse tehty elämä. Joissakin töissä tärkeintä on sisältö, toisissa taas saatetaan luoda taidetta kokeilemalla ja yhdistelemällä erikoisempia materiaaleja keskenään. Vaikka Tuijallekin sisältö on tärkeä, on hän kiinnostunut myös erilaisten materiaalien kokeilemisesta. • Maaseudun Sivistysliitto tekee vuosina 2016–2018 ITE-taiteen kartoitusta Pirkanmaalla. Teoksissa käsitellään elämää ja venytetään tilkun käsitettä. Itse haluan kertoa, mistä työ lähti liikkeelle. Vuokko Isaksson tekee tällä hetkellä käsityötieteen väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon. Siksi hän päätti pystyttää näyttelyn yhdessä lahtelaisen Vähävuoren kanssa. Vuokko Isakssonin ja Tuija Vähävuoren nykytilkkutaiteen yhteisnäyttely Kaksin Galleria Villa Armaksessa elokuun loppuun asti. Käsityötieteen väitöskirjaa nykytilkkutaiteen keshityksestä Suomessa työstävällä Isakssonilla ei kuitenkaan ollut aikaa tehdä näyttelyyn täysin uusia teoksia. Tuija Vähävuori: Haikeus. Hyvä esimerkki tästä on Isakssonin neljän ruuhkasta kertova työ, jossa värikkäät vetoketjut kuvaavat autoja ja niiden ajoratoja. Hänen mukaansa se johtuu tilkkutaiteen sukupuolittuneisuudesta; taide juontaa juurensa naisten käsitöiden tekemisestä. Kuten kaikilla taiteenlajeilla, myös nykytilkkutaiteella on omat tyypilliset piirteensä. – Taide syntyy sisältö ja käsityö käyttötarkoitus edellä, tiivistää tilkkutaiteilija Vuokko Isaksson. ITE-taiteilija Josi Niukkasella on käytössä toisinaan myös järeämmät työkalut. Vanhasta pianosta tulee baarikaappi. Silloin sisältö syntyy vasta tekoprosessin aikana. Esteettisyyden tärkeys näkyy Isakssonin omissakin töissä. Vaikka nykytilkkutaiteella on yhteisiä tyypillisiä piirteitä, on jokaisella tilkkutaiteilijalla kuitenkin oma persoonallinen tyylinsä. Työt ovat kauniita silloinkin, kun niissä käsitellään rankkoja asioita kuten vakavaa sairautta, läheisten menettämistä tai yhteiskunnallisia epäkohtia. Hän venyttää tilkku-sanan käsitettä, Isaksson pohtii. Se voi parhaimmillaan madaltaa kynnystä tutustua abstraktiin taiteeseen. Oululainen Isaksson päätyi pitämään näyttelyä Kangasalle sattumalta. Suomen pitkäuraisin tilkkutaiteilija Isaksson ja hänen ystävänsä sekä kollegansa Tuija Vähävuori ovat koonneet Galleria Villa Armaaseen nykytilkkutaiteen yhteisnäyttelyn. 15 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Vaikka Tuijallekin sisältö on tärkeä, on hän kiinnostunut myös erilaisten materiaalien kokeilemisesta. Joku lähialueella asuva vinkkasi näytteilleasettajaa etsivälle galleristille Auli Tikkalalle Isakssonin töistä. Ero taiteen ja käsityön välillä ei kuitenkaan muodostu teoksessa käytettyjen materiaalien vaan teoksen tarkoituksen kautta. Vuokko Isaksson ” Nykytilkkutaiteessa lopputulos on aina kaunis Annukka Tammilehto Nykytilkkutaide kyseenalaistaa pinttyneet taidekäsitykset. • Oletko itse ITE-taiteilija tai tiedätkö kiinnostavia pirkanmaalaisia ITEtaiteilijoita. Isakssonista on tärkeä kertoa katsojille teosten taustasta. Abstraktissa taiteessa katsojaa helpottaa se, että taiteilija avaa tekoprosessia. • Teokset saattavat täyttää esimerkiksi kokonaisia pihapiirejä. Sitten valitsin teokset omista kokoelmistani, Isaksson kertoo. Taidesuunnalle leimallista on, että materiaalien perinteiset käyttötavat valjastetaan ilmaisun välineiksi. • Sillä tarkoitetaan suomalaista nykykansantaidetta arjen ympäristöissä. Galleria Villa Armaksen yhteisnäyttelyssä on esillä muun muassa värikäs työ Vanhoja lakanoita ja ripaus glamouria. – Töideni aiheet syntyvät erilaisista elämäntilanteista
Takapihalta löytyy myös pieni hirsilato, joka seisoo maakellarin takana saniaisten ympäröimänä. Vaikka Järviniemi kuvailee kotipihaansa suorastaan runollisin sanakääntein, on siellä aina ollut tilaa lasten leikkiä ja puuhailla. Pihalla vuorottelevat aurinko ja varjo. Piha, parveke & puutarha Kesän toivesarjassamme esittelemme kangasalalaisten kesäkeitaita.. Lato toimitti grillikatoksen virkaa pitkälle syksyyn, kun perheen lapset olivat pieniä. Sen suojissa Järviniemet viettivät myös venetsialaisia, elokuista pimenevien iltojen lyhtyjuhlaa. Monipuoliseen puustoon kuuluu sekä havuettä lehtipuita. Kaikessa näkee, että puutarhan suunnittelusta vastaa kirjallisuuden ystävä, joka ratkaisuillaan haluaa kutkutella ja ruokkia mielikuvitusta. Suuri, hoidettu nurmikenttä toimi aikanaan ahkerasti jalkapalloa pelanneiden veljesten pelikenttänä. Järviniemen piha on muovautunut kulloistenkin tarpeiden mukaan. Tähän satuun sopii sukeltaa sisään, sillä pensaat tarjoavat piilopaikkoja ja kiipeilypuita löytyy. – Pyrin siihen, että stressi tekemättömistä töistä pysyy pienempänä kuin nautinto, jonka puutarha tuottaa. Aitauksissa mökin tuntumassa laidunsivat monenlaiset eläimet, tosin patsaina. Paikka on kuin sadusta. – Taloomme johtaa varjoisa kuja, joka kesällä muodostaa vihreän tunnelin. Kun leikkimökki kävi pieneksi, järjestyi nuoren neidin valtakunnaksi kesähuone pihan toiselle laidalle, pirteän pinkki Villa Villekulla. Satumainen on myös suurten salavien alla kasvihuoneen takana kasvava metsikkö. – Siellä vallitsee taianomainen tunnelma valon siivilöityessä puiden käppyräisten oksien välistä, kuvailee Järviniemi. Burnettin Salainen puutarha. Keppihevosten suojaksi pihaan nousi keltainen pikkutalli. Osa pihasta on rehevää, osa avointa. Sinne kuljetaan pitkin metallista kaarisiltaa, jonka alla virtaa vaaleansininen puro. – Keväällä lemmikkien sininen matto, myöhemmin syreenien tuoksu, tunnelmoi Järviniemi. Kosti-kissa tähyilee Villa Ellaksi nimetyn leikkimökin suuntaan. Silloin myös leikkimökissä palaa himmeä valo. Bravuurini on myös aivan valtavan suuret kuunliljat, joita on siellä täällä eri puolilla pihaa. Järviniemen mukaan kokonaistunnelma ratkaisee. Toki hetkittäin asia on myös päinvastoin. Silmäniloa talven pimeyteen tarjoavat valaistut pihapaviljongit. Suurten ja näyttävien kasvien lisäksi hänen kukkasuosikkeihinsa lukeutuu myös moni kukinnoltaan pieni, herkkä ja vaatimaton luonnonkukka, kuten niittyleinikki. Syyskesällä suuri kallionauhus houkuttelee paikalle kymmenittäin neitoperhosia. Etupihalla on kaksi metallista paviljonkia. Luonnonlajien vieraslista venyy pitkäksi: punarinta, kyyhky, siili, jänis, fasaani, hirvi, kettu, peura – ne kaikki ja moni muu on nähty Järviniemen pihapiirissä. Mökin vieressä kasvava vanha omenapuu koristellaan pääsiäisenä erivärisillä munilla. – Iloitsen joka kevät palaavasta kirjosieposta, joka pesii lasten alakoulussa tekemiin pönttöihin. Suuret, vanhat marjapensaat tuottavat yhä runsaasti satoa. Luonnon linnut ja villieläimet ovat myös löytäneet paikkansa laajassa puutarhassa. Piha-alueen laajuus tekee hoitajastaan väkisinkin suurpiirteisen; jokaista rikkaruohoa ei ehdi nyppiä pois. Marju Järviniemen kesän kruunaa pionien kukinta. 16 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Rakastan keväistä voikukkapeltoani! Marju Järviniemi ” Tunnelmien puutarha huokuu muistoja Kun Marju Järviniemi oli pieni, hänen lempikirjansa oli F.H. Pikkuruisen metsälammen rannalla asuvat keijut, maahiset ja menninkäiset. Pidän niiden vaatimattomasta kauneudesta, toteaa Järviniemi. Takapihallamme kasvaa vanhoja omenapuita, jotka keväisin kukkivat pitsisinä. Toisessa vallitsee tsehovilainen tunnelma luumupuun varjossa. – Rakastan keväistä voikukkapeltoani! Monimuotoinen piha miellyttää selvästi myös Järviniemen koiria ja kissoja. Kun lapset olivat pieniä, ajankulua heille tarjosi muun muassa iso puumaja liukumäkineen, trampoliini, karuselli ja 8000-litrainen uima-allas. Toinen on auringossa huumaavan ihanasti tuoksuvan keijunruusupensaan ympäröimänä. Kukinnan päättyessä pihalle sataa kukkaislunta. Nyt hän iloitsee omasta, yli puolen hehtaarin kokoisesta puutarhastaan Suntinmäessä. – Itseäni ilahduttavat punaisena hehkuvat unikot, liljat ja ruusut sekä valtava lumipalloheisi. Vetojen treenaaminen kyläkoulun entisiin maaleihin tuotti tulosta: pojista vanhin vahti Ilveksen maalia SM-tasolla asti ja toiseksi vanhin saavutti suomenmestaruuden TPV:n riveissä. Yhden omenapuun alla sijaitsee suorastaan syötävän söpö vaaleanpunainen pieni leikkimökki, Villa Ella, jonka Järviniemen Ella-tytär sai nelivuotiaana. Suurelta lasiterassilta avautuu upea näkymä puutarhaan kaikkina vuodenaikoina
Venäläiset kulkukauppiaat välittivät ravut edelleen seuraavalle ”jakeluportaalle”, joka saattoi olla esimerkiksi jokin tori tai hotelli Helsingissä, Pietarissa tai jopa Hampurissa ja Pariisissa saakka. Toinen paikka, missä ”ryssät” kävivät ostelemassa, oli Pajulan Mattilankylä. Rapuruttoa tavattiin ensimmäisen kerran Euroopan alueella Italiassa 1860. Rapujen rajattomat markkinat ja kasvava kysyntä nopeutti rapukaupan kehittymistä ja laajenemista. Hyvien kauppojen seurauksena hänen kerrotaan tokaisseen: ”Kyllä ryssä mukava miäs on olemassa”. Sen mukaan rapu oli rauhoitettu 1.5. Rapujen viennin Venäjälle katkaisi lokakuun vallankumous vuonna 1917. Maaseudulla kierrelleet kaupustelijat olivat hyvin selvillä Pietarin ylhäisten kulinarististien tarpeista ja rapujen kysynnästä sekä hintatasosta, joten oli luonnollista, että he kiinnittivät huomionsa Hämeen rapurikkaisiin vesiin. 17 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Ravustus oli aikanaan kannattavaa puuhaa Vielä 1800-luvulla ravustaminen oli vapaata eli kuka tahansa saattoi ravustaa melkein missä tahansa. Vuosi vuodelta rapujen kysyntä lisääntyi entisestään, ja myytävää riitti. Tämä lisäsi merran kestävyyttä ja ikää. Tätä ennen alkoi ilmetä muitakin ongelmia muun muassa rapurutto. välisenä aikana. Ensimmäinen maininta rapurutosta Suomessa on vuodelta 1895. Ennen vuoden 1917 vallankumousta myynnistä saattoi saada hyvin tuloja, sillä ostajat veivät ravut Pietarin rajattomille markkinoille. Kuhmalahdella Pohjan kylällä ravustusta harjoittivat 1800ja 1900-luvun vaihteessa ”köyhäkkäämmät suuressa määrässä”. Syksyllä puintiaikaan merrat ripustettiin riihen kattoon savustumaan. Rapujen välittäjät hakivat pyytäjiltä saaliin. Useat mökkiläiset harjoittivat 1800-luvun loppupuolella ravunpyyntiä ajoittain jopa pääelinkeinonaan. Alamittasäännöstä huolimatta käytännössä lähes kaikki mertaan menneet ravut otettiin, sillä valvonta oli olematonta. Ravustussääntö oli voimassa vuonna 1902 annetun Suomen ensimmäisen varsinaisen kalastuslain säätämiseen saakka. Ravustuksen alkuaikoina venäläiset rapujen välittäjät käynnistivät varsin laajamittaisen ostotoiminnan. Järviniemen puutarhaa koristavat kukkien lisäksi patsaat.Taustalla näkyvä valkoinen kaarisilta johtaa kivipuron yli. Miehen lempinimi elää edelleen tienviitassa.. Aluksi rapuja pyydettiin syöttikeppien avulla. Ravut olivat Pietarin kauppapaikoilla jo parin vuorokauden kuluttua niiden pakkaamisesta kuljetuslaatikoihin. Raine Raitio Late-mopsi viihtyy rehevässä puutarhassa, jonka lukuisat istuskeluja pöytäryhmät tarjoavat mahdollisuuden nauttia Suomen kesästä säällä kuin säällä. On arvioitu, että 1870-luvun lopulla Suomeen saapui vuosittain noin 3 000 kiertelevää venäläistä kauppiasta. Seuraavan kerran lakia muutettiin vasta 1952. Kangasalan Pispalan kylältä kotoisin olleen itsellisen Santeri Haaviston eli Rapu-Santerin kerrotaan vieneen itse rapuja Pietariin. Rapumerrat tulivat vakituiseen käyttöön Suomessa vasta 1800-luvun lopulla. Iivana-niminen ”rapuryssä” osti syksyisin rapujen lisäksi myös metsälintuja Kuhmalahdella Pennon-markkinoilla. Turma tuhosi vesistön rapukannat edeten lopulta Tampereen itäpuolella Längelmäveden reitin loppupäähän ja Luopioisten vesiin saakka. ja 15.7. Ravut säästyivät vain muutamissa sivuvesistöissä ja Ruoveden pohjoispuolella olevissa vesissä. Agronomi Jalmari Meurmanin tiedonannon mukaan ravut kuolivat Kangasalla sumpuissa ylen herkästi vuoden 1906 syksyllä. Ensimmäinen säännös rapujen pyynnistä ja rauhoituksesta annettiin 5.4.1875. Piha, parveke & puutarha Kangasalan Pispalan kylässä asunut Santeri Haavisto vei rapuja Venäjälle asti. Tiettävästi jo 1800-luvun alussa ravuilla on käyty kauppaa, mutta suurempi merkitys kaupankäynnillä alkoi olla vasta 1860-luvulla. Suomesta saatiin suuria määriä ja suurikokoisia rapuja, mikä viittaa siihen, että ravustajat löysivät uusia vähän ravustettuja vesiä. Kauppaa kiihdytti rapujen kysynnän kasvu eritoten 1880-luvulta lähtien Venäjällä ja muuallakin sekä rautatieyhteyksien saaminen Suomen rapualueilta Pietariin. Jälkimmäisissä vesissä rapua esiintyi kuitenkin vain vähän. Vuosina 1907 ja 1908 rutto raivosi Kokemäenjoen vesistössä entistä ankarammin. Vesistöalueen rapukannat olivat olleet Suomen parhaimpia ja laajimmat. Koko vesistöalueen ravut menetettiin. Rapuja kerrotaan saadun myös muilta kyliltä hyvin. Längelmävedellä käytettyjen mertojen verkkolangat kehrättiin kotona kasvatetusta pellavasta ja käsiteltiin kotitekoisella kuumennetulla tervalla. Vedentai rannanomistajat eivät juurikaan pitäneet lukua ravustuksesta. Rauhoitusaika säilyi samana myös vuoden 1902 kalastussäännössä. Tämä antoi monelle mökkiläiselle mahdollisuuden lisätienesteihin, kun venäläiset käynnistivät 1800-luvulla rapukaupan Suomessa. Venäläiset ostivat rapujen, metsojen, teerien ja pyiden ohella myös puolukoita. Rapujen tuli olla vähintään puolenneljättä tuuman pituisia eli noin 10-senttisiä silmistä pyrstön päähän mitattuna
Esimerkiksi eräässä vuoden 1840 syytinkisopimuksessa luetellaan tarkkaan tuotteet ja oikeudet, jotka vanhan parin vuosittaiseen syytinkiin kuului. Se valui lattian raoista runkoon ja runko homehtui. Hakkarin tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1725 lähtien. Muitakin ongelmakohtia talosta löytyi, Aki Hakkari kertoo. Jo vuonna 1981 suvun sukuviirijuhlissa oli puhetta historian tallentamisesta yksien kansien väliin. Kolme vuotta kestänyt uurastus tuotti teoksen, joka koukkaa sukuhistorian lisäksi myös laajemmin Kesomalahden kylän menneisyyteen. Aki Hakkarilla oli piirustukset valmiina entisen, yli satavuotiaan talon kunnostukseen, mutta suunnitelma kaatui talon odotettua huonompaan kuntoon. Vuonna 1725 tilan osti Samuel Samuelin poika. 18 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Hakkarin tilan tarinat tallentuivat kirjaksi Krista Kaitasuo Hakkarin tilan valtava talo seisoo ryhdikkäänä Kangasalan Kesomalahdella. Paljon tietoa aiheesta oli Aki Hakkarin serkulla Lasse Hakkarilla, joka on kirjoittanut myös muita historiaa kartoittavia teoksia. Uutta rakennettaessa vanhaa kunnioitettiin niin paljon kuin voitiin. 420 neliömetrin suuruinen rakennus tuo mieleen vanhat ajat, vaikka se onkin rakennettu kymmenen vuotta sitten. Erään kerran Kalle kuljetti poliiseille klapeja ja pyysi heitä lämmittämään putkan seuraavaa käyntikertaa varten, Aki Hakkari kertoo. Lasse Hakkari pyrki saamaan kirjaan paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kalle harrasti myös hevosurheilua. – Jos tytär ei halunnut järjestää häitä, hän saattoi saada myötäjäiseksi esimerkiksi lehmän tai kaksi, Lasse Hakkari mainitsee. – Ennen vanhaan lattioille heitettiin vettä ja vesi lakaistiin katajaluudalla pois. Kangasalan Hakkarin suvun ja talon vaiheita -teos kiinnostanee myös muita kuin talon sukua, sillä siinä käsitellään monia historiallisesti tärkeitä ajanjaksoja ja tapoja, kuten esimerkiksi isojakoa, viljelyn kehittymistä, karjanhoitoa ja häiden viettämistä. Varsin kiinnostavia ovat vanhat perukirjat, kauppakirjat, syytinkisopimukset ja käräjäoikeuden päätökset. Marko, Lasse ja Aki Hakkari tietävät, että sukupolvien tieto kannattaa pistää talteen ennen kuin on liian myöhäistä. Teosta Kangasalan Hakkarin suvun ja talon vaiheita voi lainata Kangasalan kirjastosta. Esitellyiksi tulevat myös suvun henkilöt. Esimerkiksi talon ulkoasu ja mitat vastaavat vanhaa päärakennusta. Yhdeksi kiinnostavaksi persoonaksi nousee Aki ja Lasse Hakkarin setä Kaarle (Kalle) Henrik Hakkari. Hänen jälkeensä tila on ollut kahdeksan sukupolven hallussa. Muutama vuosi sitten keskustelimme uudelleen aiheesta ja meille tuli olo, että jos kirjaa ei tehdä nyt, sitä ei tehdä koskaan, Lasse Hakkari muistelee. Omaa kapppaletta voi kysellä Aki Hakkarilta.. Tilan alkuperästä muistuttaa vanha aittarakennus, jossa on tallessa vanhoja esineitä aina lihatiinusta ja jääsahasta perunajauhomyllyyn ja pellavaloukkuun. Hakkarin tila on ollut saman suvun omistuksessa kunniakkaat 290 vuotta. Pari vaati itselleen muun muassa neljä kappaa suolaa, parin pieksuja, kolme leiviskää suolattua kalaa ja yhden kannun hyvää paloviinaa joka kuukausi. Talon rakensivat pääosin nykyinen isäntä Marko Hakkari ja hänen isänsä Aki Hakkari entisen päärakennuksen pohjapiirrosten mukaan. – Kisojen jälkeen Kalle ryhtyi usein hieman naukkailemaan ja päätyi useammin kuin kerran putkaan. Hän kirjoittaa eläväisesti muun muassa nelipäiväisten häiden vietosta. – Siinä oli kaikenlaista kiirettä, ja teoksen kirjoittaminen jäi. Hän kuljetti Venäjän hoville kuttuja, koska niiden maidon uskottiin parantavan muun muassa tuberkuloosin
11) Mikä sinusta tulee isona. 4–5-vuotiaat 5–6-vuotiaat Marjatta Tiitola, Ansa-Maria Alatalo Marjatta Tiitola, Sirja Salovesi Aino Grönroos, Ella Järviniemi, Fanny Rintamäki Ilm. – Ei yhtään pitkä varsinkaan, jos oikaisen takapihan pensasaidan välistä. HUOM! Hinta kattaa koko kauden, syksy 2017–kevät 2018. Kangasalan Naisvoimistelijat ry:n jumpat alkavat ma 28.8.2017 TYTÖILLE JA POJILLE: tenavajumppa ja musiikkiliikunta ma 17.25–18.20 to 17.00–17.50 to 17.00–17.50 Kirkkoharju Pikkola Pikkola telinejumpan alkeet eskarit ja 1. tanssillinen voimistelu + Sirokit Sirokit 6.-7. Tursolan koulu näkyy ikkunasta. 6) Paras juttu tänä kesänä. Talvella aloitan uimakoulun Kuohussa. lk tanssitunti Rosmariini-ryhmä: tanssillista ja välinevoimistelua, hyvä perusvoimistelutaito Marjatta Tiitola Marjatta Tiitola Mika Torhola NAISILLE JA YLI 15-VUOTIAILLE NUORILLE (*) ma 11.00–12.00 ma 20.00–21.00 ti 18.30–19.30 ti 19.30–20.30 ke 11.15–12.00 ke 18.30–19.30 ke 20.00–21.00 to 19.00–20.00 to 19.00–20.15 parill. Naapurista tulee, ja sitten vanhasta eskarista Enkusta. lk 1.–3. – Osaan ihan molemmat. Yleensä syömme siellä. Olen innoissani ja odotan koulun alkua kovasti. – Joka kevät paras päivä on se, jolloin melkein takapihallamme olevalla kukkulalla järjestetään Tursolan kyläyhdistyksen kevättapahtuma. 10) Onko teillä lemmikkejä. Käyn myös tanssimassa ja menen pianotunneille, jotka alkavat syksyllä. Samalla maksulla voi käydä kaikilla saman maksuryhmän jumpilla. Viimeksi pidimme siellä kavereiden kanssa kauppaa. – Luulen, että tykkään paljon kuvaamataidosta ja kaikenlaisesta askartelusta. Enkussa olen ollut kolme vuotta. lk 1.–3. Marjatan lasten jumpissa apuohjaajina Reetta ja Veera Vehniä ja Mari Hautakangas. 2) Miten olet valmistautunut koulun aloittamiseen. Tervetuloa tutustumaan naisten jumppatarjontaan su 27.8 klo 13–15 Kirkkoharjun koululle! NYT JUMPPAAMAAN! Tusina kysymyksiä 1) Aloitat pian ensimmäisen luokan, miltä se tuntuu. Pieni jännitys on kuitenkin ihan hyvä. 4) Tuleeko kavereitasi samaan kouluun. lk 4.–5. Aloin harjoittelemaan 4-vuotiaana. – En ole vielä varma. Siellä on lapsille leikkipaikka ja herkkuja. – Tulee aika paljon. Ilmoittautuminen alkaa 14.8.2017. Siellä olen harjoitellut englantia ja olen jo taitava siinä. Ompelimme pehmoeläimiä leikkiompelukoneellani ja täytimme ne. 9) Osaatko jo lukea tai kirjoittaa. TYTÖILLE: jumppa ja musiikkiliikunta ma 17.00–18.00 ke 17.30–18.30 ke 17.30–18.30 ke 16.00–17.00 ke 17.00–18.00 to 17.00–18.00 to 18.00–19.00 pe 17.15–18.30 Ruutana Huutijärvi Tursola Pitkäjärvi Pitkäjärvi Pikkola Pikkola Pikkola 1.–3. 7) Onko sinulla sisaruksia. 19 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Jäseneksi ilmoittautuminen tapahtuu kaudesta 2017–2018 alkaen Hoika-järjestelmän kautta. En ole ennen käynyt koulussa paitsi tutustumassa. Sen nimi on Kaisa. – Ei kannata jännittää, vaan mennä kouluun ihan reippaasti. Sain sen synttärilahjaksi äidiltä ja isältä. 3) Mitä odotat eniten koulussa. Merkitse viestikenttään jumppaajan nimi, syntymäaika ja osoite. tekstiviestillä 040 822 1057 to 10.8 klo 11–12. lk 1.–3. Saimme ainakin muutaman kolikon. – Äiti on ostanut minulle koulurepun. Kävi ilmi, että olin nähnyt sen aiemminkin. Sieltä tulee yksi poika ja tyttö. Pihla Kettula, Roosa Uusitalo Veera Talvio Linda Åkerblad Lotta Hakala, Unna Honkaniemi Julia Kallio, Lotta Silvan Anna Strander Ansa-Maria Alatalo Marjatta Tiitola, Anja Rovio NUORISOLLE: tanssiliikunta ja jumppa ti 17.30–18.30 pe 17.00–18.30 to 18.00–19.00 to 18.00–19.00 Kirkkoharju Pikkola Pikkola Pikkola Anni Hakola Veera Talvio Johanna Mettälä Marjatta Tiitola 12–15-v. Olen harjoitellut matkaa monta kertaa. – Tuntuu tosi jännältä. Penaali minulla on myös, ja äiti osti tällaisia tusseja. Synttärinä selvisi, että äiti oli ostanut saman hamsterin minulle. lk n. tekstiviestillä 040 822 1057 pe 11.8 klo 11–12. Olisi kiva olla eläinlääkäri, meteorologi tai sellainen, joka tutkii fossiileita. 5) Mitä harrastat. vkot to 19.30–20.30 pe 15.30–16.15 pe 18.00–19.00 pe 19.15–20.15 Säästökeskus Kirkkoharju Kirkkoharju Kirkkoharju Säästökeskus Huutijärvi Suorama Kirkkoharju Pikkola Pikkola Kirkkoharju Kirkkoharju Kirkkoharju tanssiliikunta Dance Cocktail* jokanaisen jumppa alkeis-step & muokkaus * ikivireiden tuolijumppa sporttijumppa * kuntobic * latino * tanssillinen voimistelu* temppukerho naisille ja miehille* ikivireiden tuolijumppa muokkausjumppa svengijumppa (myös ohjelmien harjoittelua) Marjatta Tiitola Tuula Torkkeli Marjatta Tiitola Liisa-Kaisa Airla Aira Niemi, Marja-Liisa Lehto Sari Nousimaa Hanna Lahdelma Tuuli Tuominen Reetta Kuntonen-Petäjäniemi Mika Torhola Aira Niemi, Marja-Liisa Lehto vaihtuvat ohjaajat Marjatta Tiitola MIEHILLE: ma 10.00–11.00 ke 20.00–21.00 to 19.30–20.30 Säästökeskus Kirkkoharju Pikkola letkeää askellusta hyvän musiikin tahtiin urosjumppaa musiikin tahdissa temppukerho naisille ja miehille* lapset ja nuoret (4–18-v.) naiset ikivireät miehet 50€, toinen lapsi 20€, seuraavat lapset 15€ 85€ 45€ 55€ (2600) (4200) (5555) (5050) Vapaaehtoisen Jumppaturva-vakuutuksen 6€ voi lisätä jumppamaksuun ja laittaa tiedon sähköpostilla: ookkerit@saunalahti.fi (mahdollista ainoastaan 30.9 asti). Hamsteri on minun omani. Ota kuitti mukaan ensimmäiselle tunnille. Se käy Enkkua myös. lk 4.–6. 8) Kuinka pitkä koulumatka sinulla on. HUOM! Joihinkin jumppiin täytyy ilmoittautua etukäteen tekstiviestillä (merkitty aikatauluihin erikseen). Saat maksukuittia vastaan jäsenkortin. Ohjeet ja järjestelmän linkki tulevat kotisivuillemme www.kangasalannaisvoimistelijat.fi. – Kesällä minulla on jalkapalloa, ja käyn sporttikerhossa. lk 1.–2. Koulutiensä Tursolan koulussa aloittavan Aada Santalan koulurepussa kulkevat koulukirjojen lisäksi kirjaston kirjat, sillä tuleva ekaluokkalainen lukee jo sujuvasti ja lainaa isoja pinoja kirjoja.. – Lore-koira on yhteinen. 12) Mitä haluaisit sanoa muille ekaluokkalaisille. Olin päivää ennen eläinkaupassa, jossa sain ottaa hamsterin käteen. Jos et pysty ilmoittautumaan netissä tai sinulla ei ole sähköpostia, maksa maksu seuran tilille FI06 4510 7520 0370 11 ja käytä suluissa olevaa viitettä. – On yksi pikkuveli, joka on neljävuotias. lk telinejumpan alkeet ja välinevoimistelua viime kauden aktiivisesti käyneille tytöille Ilm
Kahvio Kuohenmaan koululla, jossa myös parkkipaikka ja Kusti Vuorisen taidenäyttely, Rissanrannantie 6. Koululla on myös tarjolla Ravintolapäivän kunniaksi Raikku-rokkaa sekä kahvila. Luvassa on mukava koko perheen retkeilytapahtuma. – Vehoniemen Automuseossa klo 22 asti. Salaseuran teatterin esitykset klo 18, 19, 20 ja 21. – Kangasalan kotiseutumuseon näyttelyissä näkyy kirkon ja seurakunnan juhlavuosi. Tied. Tapulintie 6. Av. Kimmo Pyykkö ja Anssi Kasitonni Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Liuksialankuja 33. – klo 16 Ilta Kannaksella – lauluja sotaajalta ja Karjalasta Kangasala-talossa. Merja Palinin näyttely Kangasala-talon galleriassa. Kesto 1,5 h. karjalanliitto.fi/kangasalankarjalaseura. Kahvio Kuohenmaan koululla, jossa myös parkkipaikka ja Kusti Vuorisen taidenäyttely, Rissanrannantie 6. ilmestyvässä lehdessämme. saakka päivittäin klo 10–18. Lauantaina vietiin polkupyöriä myös Prisman parkkipaikalta. Järj. – 17–22 Kuhmalahden kotiseutumuseos sa teemanäyttelyn esittely, musiikkia ja yhteislaulua; Matti Rauhalahti sekä Tanja ja Kusti Vuorinen. Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupasta tai app. Lähetä tapahtumatietosi kangasalansanomat.fi-verkkosivujemme kautta maanantaihin 14.8. – klo 11–12.30 omatoiminen kuntosalivuoro Jalmarin Kodossa. Kari Elkelä esittelee ensi kesän näyttelyteemaa Sahalahti 1918–1948 sisällissodassa ja sen jälkeen. – Ars Fennica 2017 ehdokkaiden Teija ja Pekka Isorättyän näyttely Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Klo 16.30–20 srk kahvittaa kirkon eteisessä. Pyörätelineestä vietiin alkuillasta viiden ja seitsemän välillä kaksi hybridipyörää.. Reitti palvelee sekä Raikun koulua että kaikkia muita alueesta kiinnostuneita. Av. – klo 17–22 Sahalahden makasiinin ovet avoinna. Sunnuntai 20.8. – klo 16 Pirtillä lääkäri, kirjailija Antti Heikkilän vapaamuotoinen luento ruokavalion osuudesta sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Nyt tekstit kuvineen, äänineen ja videoineen on syötetty mobiilisovellukseen. Suomessa viitakerttusia pesii melko harvalukuisena maan eteläosissa levinneisyyden painottuessa kaakkoon. – klo 12 ilmainen soppalounas Kuhmalahden helluntaiseurakunnassa. Tekemistä koko perheelle. Viitakerttuset ja luhtakerttuset olivat niin sanottuja kontrolleja, eli ne olivat rengastettu jo aiemmin. Kimmo Pyykkö: Pitkän matkan ateljee -näyttely pysyvästi esillä. Pyörän omistaja oli jättänyt hetkeksi tallin oven auki ja mennyt hoitamaan jonkin asian. – Opastettu veistosvartti ti–pe klo 13 Kimmo Pyykkötaidemuseossa. Taidetila Terran näyttelyyn avoinna. – Tieliikenteen erikoismuseo Mobilia ja Rallimuseo av. Vapaa pääsy. Reiteistä voi valita joko lyhyitä tai pitkiä. – klo 11–12.30 omatoiminen kuntosalivuoro Jalmarin Kodossa. Mahdolliset silminnäkijähavainnot voi ilmoittaa poliisille numeroon 0295 445 475. Klan srk Torstai 17.8. jalMaRIN koto Ma: janssoninkiusaus , makkarakeitto , appelsiinikiisseli Ti: lihakäristys , talonkeitto , marjapaistos ja kastike Ke: nautastroganov , jauhelihakeitto , rusinakiisseli To: liha-kasvispata , kirkas kalakeitto, kerroskiisseli Pe: lihapullakastike , porkkanasosekeitto, mansikkakiisseli La: uunikala , jälkiruoka Su: chili con carne , jälkiruoka Lounas sisältää juoman, leivän, voin, salaatin ja jälkiruuan. ti–ke klo 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. Opastus sunnuntaisin klo 14. Mahdollisuus tutustua uuteen mobiilireittiin. – klo 14–19 Rautalankaa ja jenkkirautoja Mobiliassa. – klo 17–22 Klan kotiseutumuseossa pysyvien ja vaihtuvien näyttelyiden esittely, verikivi-balladin esitys, Kaarina Maununtyttären ja Kaarina Hannuntyttären tapaaminen. Sähköinen alusta takaa sen, että reitit elävät tarpeen mukaan. Museon 170-vuotta täyttävien urkujen kunniaksi urku-aiheinen valokuvanäyttely. Volvo-harrastajien kokoontuminen. – klo 17–22 Mobiliassa. Suomessa laji esiintyy levinneisyysalueensa länsilaidoilla, se puuttuu esimerkiksi Ruotsin pesimälajistosta. ti–su klo 12–17. – klo 10.30 opastettu hautausmaakierros Vanhalla hautausmaalla. Klo 18 Ahti Lassila ja kontrabasso. Varkaat veivät mukanaan muun muassa kelloja, pöytähopeita, lompakoita, astioita ja kahvinkeittimen. Koulun ympäristöstä on kuluvan vuoden aikana kerätty mielenkiintoisia paikkoja, tarinoita ja tietoa, jotka on siirretty sähköiselle kartalle. Hanketta vetää ProAgria Etelä-Suomi -yhdistyksen maisemapalvelut. – Suunnittelijan silmin – 25 vuotta kuvioita suomalaisesta luonnosta. Järj. Palatessaan asianomistaja näki mustapartaisen noin 20–30-vuotiaan miehen lähtevän polkemaan pyörällä kohti Tamperetta. Suomeen rytikerttunen rantautui lounaasta 1920-luvulla. tutustua ja kuulla otteita Raija Ala-Kauppilan runokirjasta Jos portit auki ois. – klo 18–02 Raikku rokkaa ja rakastaa, R3-festivaali Peltolan tilalla, Raikuntie 190. – Kangasalan Karjalaseuran 75ja Kulttuurikeskus Äijälän 35-vuotisnäyttely Äijälä-talossa. NÄYTTELYT – llmassa itekkin . Sahalahden srk-alue. Viikko 33 koulut ja PÄIVÄkoDIt Ma: makkara-/nakkikastike, perunat, salaatti, tuoreleipä tI: kalamurekepihvi/-pyörykkä, perunasose, kastike, salaatti ke: liha-juurespata, ohralisäke, salaatti to: liha-makaronivuoka, salaatti Pe: hernekeitto, tuorepala, tuoreleipä ateRIaPalVelu Ma: lasagnette, tropiikin hedelmäkiisseli Ti: siskonmakkarakeitto, kookospuuro Ke: broilerikastike, muusi, suvimarjakiisseli To: seikeitto, toffeevaahto Pe: lihapullakastike, keitetyt perunat, lämmin kasvis, aprikoosikiisseli La: lohikiusaus, lämmin kasvis, luumurahka Su: nyhtöpossu, barbequekastike, juures-perunapaistos, omena-kaurapaistos Muutokset mahdollisia. Raikuntieltä matka jatkui Kirvunlinnantielle, josta poliisi tavoitti hurjastelijan tämän auton suistuttua ojaan. – Renault-harrastajien kokoontuminen Vehoniemen Automuseolla. – klo 13.30 hartaus Jalmarin Kodossa. Järj. elokuuta. – klo 11–12.30 omatoiminen kuntosalivuoro Jalmarin Kodossa. 20 Keskiviikko 9.8.2017 KS Kangasalan Sanomat Ruokalistat Viikkopäivyri Julkaisemme seuraavan viikkopäivyrin 16.8. – klo 18–02 Raikku rokkaa ja rakastaa, R3-festivaali Peltolan tilalla, Raikuntie 190. Pyörävarkaita liikkeellä Kangasalla Katajatiellä sijaitsevan talon autotallista varastettiin viime lauantaina ennen iltaseitsemää arvokas täysjousitettu polkupyörä. Kati Kamppari 040 533 7296. Kuljettaja käyttäytyi sekavasti ja kertoi käyttäneensä huumausaineita. Rytikerttusen pääasiallinen levinneisyysalue kattaa suuren osan Keskija Etelä-Eurooppaa, lajia tavataan myös Aasiassa. Naista epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Reitille voi lähteä opastetusti tai omatoimisesti. Rengastuspuuhien yhteydessä lintuharrastajakolmikko Kim Kuntze, Hannu Majava ja Markus Miettinen tunnisti verkosta kaksi viitakerttusta, kolme luhtakerttusta sekä yhden rytikerttusen. Näyttely esittelee pelastusalan ammattilaisten toimintaa ja hälytysja sotilasajoneuvohistoriaa. kello 10 mennessä. Viitakerttusen pääasiallinen levinneisyysalue on Aasiassa. – Museoiden ilta Kangasalan keskustassa, Sahalahdella ja Kuhmalahdella: – klo 17–22 Kimmo Pyykkö -museossa. Samalla vietetätään Ravintolapäivää. elokuuta. Kannan koko on tätä nykyä 20 000-30 000 paria. Linnuista tehtiin havainto vielä lauantaina 5. Maassamme laji on melko harvalukuinen Etelä-Suomessa. päivittäin klo 10–19. Lauantai 19.8. Ensimmäinen varmistettu havainto nykyisten rajojen sisältä on vuodelta 1930 Savosta. – klo 17–22 Lepokodissa talon opastettu esittelykierros nonstoppina, mukaan voi liittyä milloin itselle sopii. Kaksi elektromekaanista veistosta. 14.8. Sovellus ei ole tarkoitettu sohvalta ihailtavaksi, vaan älylaitteen kanssa täytyy kulkea pisteen lähelle, jotta tieto avautuu. Tapulintie 4. – klo 18 opastettu hautausmaakierros Vanhalla hautausmaalla. – klo 15 Kuohenmaan kyläteatterin näytelmän Kyllikin majatalo – punkkaa ja purtavaa Kuohenmaan paviljongilla, Kaarina Maununtyttären tie 1631. Kesto 1,5 h. 15.8. Esillä rippikouluvalokuvia ja diakoniatyötä. Luhtakerttunen on eura-aasialainen laji. Av. Nykyisin maassamme pesii 5 000–10 000 luhtakerttusparia. Toukokuun sääolot vaikuttavat suuresti siihen, kuinka paljon lintuja saapuu maahamme ja asettuu reviireille. Järj. Varkaat iskivät omakotitaloon Poliisi tutkii Vanhan Pälkäneentien varrella sijaitsevaan omakotitaloon viime lauantai-iltana noin puoli seitsemän ja puoli yhdeksän välillä tehtyä törkeää varkautta. MUSEOT – Kangasala-talo ja Kimmo Pyykkö -taidemuseo av. Mobiilireitin avajaiset ja Ravintolapäivä sunnuntaina 20.8. – klo 18 Kuohenmaan kyläteatterin näytelmän Kyllikin majatalo – punkkaa ja purtavaa Kuohenmaan paviljongilla, Kaarina Maununtyttären tie 1631. Järj. Kyy ry, vanhempainyhdistys, Maisemahelmiä-hanke. Kylänomadi on uusi palvelu, jonka avulla voi lähteä liikkeelle suomalaisiin kylämaisemiin. Mahd. – peruskoulu ja lukio alkavat Kangasalla. citynomadi.com, reitin nimi Kangasala, Raikku. Klo 17 ja 20 Sahalahti-Seuran opastettu kävely kirkosta hautausmaalle. Klo 18 Niilo Rantalan Suomalaisen runon sävelet -konsertti kirkossa. Harvinaisia kerttusia lintuasemalla Juha Kairesalo Kangasalan lintuasema Kirkkojärven rannalla paljasti kolme melko harvinaista kerttuslajia viime viikon tiistaina 1. Torstai 10.8. Kahden kuvanveistäjän yhteisnäyttelyssä nähdään lennokkaita ideoita sekä uskaliaita toteutuksia. Kati Kamppari 040 533 7296. Mobiilireitti on toteutettu osana Maisemahelmiä Kantrin alueella -hanketta. alkaen päivittäin klo 10–16. Pako alkoi Horsmakujalta, josta nainen kiihdytti Vatialantielle ja edelleen Lahdentielle kohti Kaivantoa. Kerran kuljettu reitti voi seuraavalla kerralla tarjota jo uusia elämyksiä. Raikun koulun ympäristöstä löytyy sähköisiä retkipolkuja Raikussa vietetään parin viikon kuluttua uuden mobiilireitin avajaisia. 045 253 3883. Klan Nuorisoseura Maanantai 14.8. Sovelluksen käyttö on maksutonta. – Suomi turvassa 100 vuotta -näyttely Mobiliassa. Nykykannan vahvuus on 5 000–15 000 paria. perjantaisin säävarauksella klo 23:een. – Muottiin valetut – Jouni Kopsan lasiteoksia Kuhmalahden kirjastossa. sopimuksen mukaan, p. Rytikerttunen sai jalkaansa renkaan. – klo 11–14 koko perheen retkeilyhetki Raikun koululla. Tiistai 15.8. Maisemien arvostus ja kulttuurihistoria herää eri tavalla henkiin, kun näkymään liittyy tarina. – klo 17–22 pääkirjastossa omatoimiseen taidesuunnistus sekä iltakävely Ahti Lassilan ja kontrabasson kanssa: akustinen keikka alkaa klo 18 kirjaston 2. Huumekuski pakeni poliisia Vuonna 1985 syntynyt nainen kaahasi poliisia pakoon ajaen ylinopeut ta jopa 60 kilometria tunnissa viime sunnuntaina kolmen aikaan aamuyöllä. – Vehoniemen Automuseo, kahvio ja museopuoti av. kerroksesta ja jatkuu Kangasala-talon puolella. Klan srk Perjantai 11.8. – klo 12 Rantakirkko Holmansaaressa. Keskiviikko 16.8. Sunnuntai 13.8. – Liikuntai, puolimaraton ja kymppi Kangasalan keskustassa. Lauantai 12.8. Keittolounas sisältää keiton, juoman, leivän ja voin. Av. – klo 18–20 kauden viimeinen kesäkahvila Iharin Myllytorpalla. Perjantai 18.8. Meillä laji on melko harvalukuinen, ensimmäinen havainto on vuodelta 1944. kello 11–14 Raikun koululla. Esitysten aiheena iltamaperinne. Vapaa pääsy. Tied