taksitampere.. Kumpikin on ollut tyytyväinen Tredun Kangasalan toimipisteen kondiittorilinjaan. Kangasalalainen Matias Pitkäranta on iskenyt Ilveksen yhdeksännen maalin. Kangasalan S A N O M A T Numero 5 • 100. Ensimmäisenä onnittelijana kangasalalainen Verneri Viitala. Sivut 6–7 Niinistö täytti uurnat. Huutijärven koulun vaalitoimitsijat Riitta Santala-Köykkä, Pekka Lahti ja Maritta Könönen tyhjensivät presidentinvaalien vaaliuurnan ja alkoivat laskea ääniä sunnuntai-iltana äänestyksen päätyttyä. Taksi Tampere on alueesi oma taksi. • facebook.com/taksitampere Tampere • Pirkkala • Kangasala • Lempäälä • Nokia • Ylöjärvi KUN VOIT VALITA, VALITSE Henna Tolvanen ja Anna Strander hakivat alun perin muualle opiskelemaan, mutta jäivät lopulta kotipaikkakunnalleen. vuosikerta • www.kangasalansanomat.fi Keskiviikkona 31.1.2018 • Irtonumero 3 € Kangasalla opiskelu maistuu KOULUTUS JÄÄKIEKKO VUOSI 1918 Sivu 23 Sivu 31 Sivut 15–19 Tähtäimessä Suomen mestaruus Suinulassa nähtiin sisällissodan ankea murhenäytelmä KANGASALAN SANOMAT 1 9 1 8 – 2 1 8 Kun voit valita, valitse paikallinen ja luotettava. H A N N U W IR O LA N A R K IS TO Suinulan verilöylyn 20-vuotisjuhlatilaisuuteen vuonna 1938 saapui satoja suojeluskuntalaisia ja vapaussodan veteraaneja soittokunnan johdolla
Onko sinne jo saatu valot päälle ja miksi kenttä on ollut pimeänä. Diplomiin pitää lukea yhteensä kuusi kirjaa. Euroopan unionin tietosuoja-asetus astuu voimaan 25. Syksyisin Suoraman ja Kyötikkälän nurmikenttien käyttö loppuu iltaisin jo ennen kenttävuorojen päättymistä, kun kentillä alkaa olla liian pimeä pelaamiseen. Hyvä kysymys Ilonaihe Mika Säpyskä Pikkolaan viime kesänä valmistunutta tapahtumakenttää on talven aikana aurattu. Tietääkseni aitaus on kuitenkin toteutumassa ensi kesänä. Kolmasluokkalainen Elmo Tuomanen iloitsi perjantaina löydettyään Kangasalan kirjastosta hyviä kirjoja äidinkielen lukudiplomia varten. Esimerkiksi erilaiset sosiaalisen median testit ovat tietojen kalastelua parhaimmillaan. Aihe kuulostaa byrokraattiselta, suorastaan vastenmielisen vaikealta, mutta tosiasia on, että se koskee lähes kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä. syyskuuta. Pikkolan tapahtumakenttä on ollut varsin autio, vaikka sitä on talven aikana aurattu ja valaistu. Harvassa taitavat olla sellaiset tahot, joilla ei ole säilöissään minkäänlaisia henkilötietoja paperisissa tai sähköisissä arkistoissa. Samaan aikaan kun tapahtumakentällä valot ovat palaneet pelkälle tyhjyydelle, Suoraman nurmikentän taakse jäädytetyllä luistelukentällä on jouduttu luistelemaan pimeässä. Eikö valoja voida ohjata syttymään vain tarvittaessa, katuvalaistuksesta vastaava Jussi Tikkanen. Yhä edelleen nämä ovat arvossaan, mutta nykyisin myös tiedolla on huomattava arvo. KS Seuraa meitä verkossa! kangasalansanomat.fi kangasalansanomat.fi/blogit facebook.com/kangasalansanomat instagram.com/kangasalansanomat/ twitter.com/KSanomat kangasalansanomat.fi/boksi kauppaympyra.fi. – Peruskorjaushankkeissa harkitaan tapauskohtaisesti ohjausjärjestelmän toiminnot. – Kyötikkälän ja Suoraman kenttien valaistus ei ole suunnitelmissa. Asiasta käytetään usein myös kirjainlyhennettä GPDR. Onko alueelle tulossa esimerkiksi luistelujää, kaupunginpuutarhuri Jari Järvinen. Kuinka paljon tapahtumia tapahtumakentällä on tähän mennessä ollut ja onko jo seuraavista tietoa, vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen. – Kohteeseen on mahdollisuus hakea vakituista liikunnan käyttövuoroa kesäkaudelle 2018. – Valot voidaan kyllä ohjata syttymään tarvittaessa. toukokuuta. – Kentän laajemman liikuntakäytön on estänyt aitauksen puuttuminen, mikä on tarpeen muun muassa pallopelien suhteen ainakin Finnentien puoleiselle kenttäosalle. Sirkus Finlandia tulee kentälle jälleen 10. Kentän valot ovat palaneet talven aikana yötä päivää, vaikka kentällä ei tapahdu mitään. Tieto on jo nyt arvokasta, tulevaisuudessa sen rooli vain korostuu. Ulkoliikuntapaikkojen hakulomake avautuu helmikuun ajaksi kunnan verkkosivuille. 2 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Pä äk ir jo it u s Tuula Ruusumaa Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien päätoimittaja ANNUKKA TAMMILEHTO Tietoa pitää osata säilyttää E ntisaikaan rikas oli se, jolla oli paljon kiinteää omaisuutta, kuten maata, rakennuksia, taidetta tai vaikkapa koruja. Vika on nyt korjattu ja valot toimivat. – Suoraman luistelukentällä oli valojen ohjauksessa vikaa. Perjantaina Elmon matkaan läh ti muun muassa Timo Parvelan kirjoit tama Paten jalkapallokirja. Suoraman uudella tekonurmikentällä käyttäjät voivat itse säädellä kentän valoja, onko vastaavaa automatiikkaa tulossa muille kentille. – Kentän käyttöönotosta 1.7.2017 alkaen siellä on ollut kolme tapahtumaa: Kangasala Retro -tapahtuma, Sirkus Caliba ja Sirkus Finlandia. Milloin nämä kentät saavat valaistuksen, Jari Järvinen. Samalla kun saat selville, mitä filmitähteä muistutat, tulet antaneeksi testisovellukselle pääsyn puhelimesi ytimeen, kuten yhteystietoihin. M oni meistä ajattelee, ettei itsellä ole mitään salattavaa ja suhtautuu sen vuoksi leväperäisesti omiin tietoihinsa. Vastaavaa ohjausta kuin Suoraman tekonurmikentällä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä suunnitteilla minnekään kentälle. Vaikka asia tuntuu juuri nyt vähäpätöiseltä, kannattaa kaikkeen tietojen jakeluun suhtautua lähtökohtaisesti varauksellisesti. – Pikkolan koulu on jo käyttänyt tapahtumakenttää syksyllä joillakin liikuntatunneilla. Uudistus määrittelee entistä tarkemmin, miten ihmisten henkilötietoja pitää säilyttää ja minkälaisia tietoja henkilölle pitää pystyä antamaan tietojen käsittelystä. – Lukeminen on kivaa, koska lukiessa saa olla rauhassa, Elmo kertoo. – Tapahtumakentälle ei ole tulossa luistelujäätä, vaan aluetta on aurattu muun muassa tilapäiseksi pysäköintialueeksi. Miksi tapahtumakenttää aurataan ja valaistaan. Tuleeko tapahtumakenttä olemaan jatkossa myös esimerkiksi urheilukäytössä vai soveltuuko kenttä esimerkiksi jalkatai pesäpalloon. Kirjojen lisäksi Elmo lueskelee myös Aku Ankkoja. – Tulevaisuudessa kenttä tulee korvaamaan nykyisen Urheilutien kentän, kun siellä alkaa aikanaan rakennustoiminta. Osa diplo miin sopivista kirjoista löytyy omasta hyllystä
Yrityksille ja yhteisöille velvoitteita: • Henkilötietojen keruun oltava aina perusteltua. Keskustassa on hiekoitettu mallik kaasti, Erkki Frick kertoo. Tilannekartoituksen jälkeen työ on suurimmalta osin dokumentointia. Henkilörekisterit eivät saa olla yrityksissä kenen tahansa ulottuvilla. Sähköinen rekisteri voi sijaita yrityksen palvelimella, yksittäisen tietokoneen kiintolevyllä tai vaikkapa matkapuhelimessa. – Minulla on aivovamma, joten en saa kaatua. • Tietosuojaselosteet helposti saataville. Kangasalan kaupunki käy lähiaikoina läpi eri palvelukeskuksissa kaikki henkilötietorekisterit. – Rekisterin olemassaoloon pitää olla selkeä syy. • Oikeus tulla unohdetuksi. Jatkossa henkilötiedot pitää lähettää sähköpostitse aina salatun yhteyden kautta. 3 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Tietosuoja-asetus tulee, onko yrityksesi valmis. Tietoturva-asiantuntija Timo Kangasoja työskentelee juuri nyt asiakasyritystensä kanssa tiiviisti tietosuoja-asetuksen kimpussa. Käytän kunnon tal vikenkiä. Kangasoja kehottaa yrittäjiä ja yhdistysten puuhaihmisiä aloittamaan selvittelyn välittömästi. päivänä. Eilen (torstai na) meinasin kaatua, mutta en on neksi kaatunut, Eveliina Virtanen paljastaa. – Osa yrityksistä valmistautuu jo kovaa vauhtia uuteen tilanteeseen, mutta monelle tulee vielä kiire, arvioi kangasalalainen tietoturvakonsultti Timo Kangasoja. Kuntien oma henkilöstö tekee käytännön selvitystyön ja jatkotoimet. – Hyvillä, pohjista selvästi kuvioi duilla kengillä selviää liukkailla. – Osa työstä on tunnistaa kaikki olemassa olevat henkilörekisterit, kertoo tietosuojavastaavaksi nimetty ICT-palvelukoordinaattori Päivi Joutsen. Salausvalmiudet ovat jo laajalti olemassa tietokoneissa ja tietojärjestelmissä. – Kerromme henkilöstölle selkeästi, mitä tietosuojavaatimukset tarkoittavat ja mihin ne velvoittavat. – Henkilörekisterien käytön selkeytys tukee yrityksen toimintaa kokonaisuutena. Tietoturva on sote-alueella jo hyvällä tasolla. Tietojärjestelmät ovat vain osa kokonaisuutta, korostaa sote-tietosuojavastaava Elina Rissa. Työ sisältää tietosuojaselosteiden päivityksen ajan tasalle. • Sakko on törkeissä rikkeissä 20 miljoo naa euroa tai 4 prosenttia liikevaihdos ta, kumpi vain on suurempi.. – Selkeät perusohjeet kuitenkin puuttuvat. Asetukseen valmistautumista helpottaa alueellinen yhteistyö, jota soten tietosuojavastaavat ovat tehneet pitkään. Avoimesti saatavilla oleva seloste kertoo, miksi rekisteri on olemassa, mitä tietoja se sisältää ja milloin yksittäisen henkilön tiedot poistuvat rekisteristä. Vaikka työ ei valmistuisi määräpäivään mennessä, Kangasoja ei olisi kovin huolissaan. – Esimerkiksi opetustoimi on ottanut käyttöön uusia palveluja, joiden tietoturvan taso ei ole tarkkaan tiedossa, kertoo ICTpäällikkö Hannu Sipola. Sote-palveluissa on ollut tietosuojavastaava jo kymmenisen vuotta. Kaupungin tietojärjestelmät tarvinnevat uudistuksia. Yritysten ja yhteisöjen pitää täyttää asetuksen vaatimukset toukokuun 25. Osa selvittelyä on tarkistaa tietojärjestelmien tietoturvan taso. Lopullinen toimenpidesuunnitelma täsmentyy helmikuun alkupuoliskolla. Toisaalta asetuksen määräykset ovat tulkinnanvaraisia, ja asiantuntijan apu on usein tarpeen, Kangasoja sanoo. Toimeksianto tietoturva-asiantuntijalle on monen yrityksen tapa lähteä selvittämään nykytilannetta ja tarvittavia kehittämistoimia. Henkilötietojen pitää olla hyvin suojattuja. Käyttöoikeudet tulee antaa vain todellisen tarpeen perusteella. – Valmistelujen keskeneräisyys tuskin tarkoittaa heti rangaistuksen määräämistä. KULUTTAJALLE: • Vahvempi oikeus saada tietoa henkilö tietorekistereiden sisällöstä. Niillä ei tosin voi ajaa autoa, joten minulla on toi set kengät autossa. Muualla tilanne vaihtelee. Viime vuoden lopulla alkaneen projektin asiantuntijatahona toimii Tieto Oy. – Kun ohjeistus on valmis, se pitää viedä koulutuksen kautta koko henkilöstölle, Kangasoja muistuttaa. Hakusana GDPR nostaa verkosta esille lähinnä yritysten maksullisia tukipalveluja. päivään mennessä. • Tietojen elinkaari määriteltävä myös milloin tieto poistuu rekisteristä. Juha Jäntti EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee voimaan toukokuun 25. Yrityksen pitää tunnistaa henkilötietojen liikkumisväylät yrityksen sisällä ja sieltä ulos. – Tietosuoja on ennen kaikkea soten henkilöstön ammattitaitoa. Koulutus on tärkeä osa projektia. Jos asetus tulee nyt eteen aivan uutena asiana, yrityksillä on vielä aikaa tarttua työhön ja ehtiä ajoissa maaliin. Olen yrittä nyt pitää varani ja pysyä pystyssä, Annukka Junginniemi pohtii. Siirtymäaika päättyy vajaan neljän kuukauden kuluttua. Rekistereiden ylläpitokäytännöt ovat tärkeä osa yrityksen tietoturvaa. Toisaalta asiassa ei kannata ottaa riskejä, koska rangaistukset väärinkäytöksistä voivat olla todella tuntuvia. Jos rekisteri on tarpeeton, se pitää poistaa. Tietosuojaselvityksen ensimmäinen vaihe on selvittää, mitä henkilörekistereitä yritys pitää yllä, ja miksi rekisterit ovat olemassa. Tietojärjestelmien tietoturvan taso on merkittävä osa kattavaa tietosuojaa. • Tietojen tallentamiseen saatava aina henkilön lupa. – Nastakengillä. TIETOSUOJA-ASETUS (GDPR) • Asetus tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 25.5.2018. – Ihmisen oma vastuu toimia oikein tulee esille laajimmin juuri sähköpostin käyttötapojen kohdalla. Kehyskunnat valmistautuvat yhteistyössä Kangasala on mukana kehyskuntien yhteisessä tietosuojaprojektissa. Yritys tarvitsee henkilöstölleen selkeän ohjeistuksen henkilötietojen käsittelystä. EU:n ja valtionhallinnon sivut sisältävät tietoa aiheen ympäriltä. Tärkeintä on, että selvittely ja toimenpiteet ovat hyvässä vauhdissa, Kangasoja uskoo. Perusasiat hoituvat pitkälti omatoimisestikin, maalaisjärkeä käyttäen. Rekisteri voi olla sähköinen tai paperille kirjattu. • Henkilötietojen oltava hyvin suojattuja. – Aikaa ei ole yhtään liikaa, mutta luotan siihen, että asiat ovat toukokuussa hyvällä mallilla, Joutsen sanoo. Mikä tahansa ihmisiä yksilöiviä tunnisteita sisältävä lista, kuten nimiä ja osoitteita sisältävä excel-taulukko, on henkilörekisteri. Lähes kaikilla yrityksillä ja yhdistyksillä on henkilörekistereitä. Viivyttely ei kuitenkaan kannata, ja yritysten on saatava valmiutensa pian kuntoon. Jokainen rekisteri tarvitsee oman tietosuojaselosteensa. Yritysten ja yhdistysten velvoitteet tiukentuvat. • Tietosuojaloukkauksesta ilmoitettava omatoimisesti. Kävellessäni ennakoin ja katson, mihin astun, Markku Vehviläinen kertoo. Yritykset ovat käyttäneet meneillään olevaa siirtymäaikaa hyväkseen vaihtelevasti. Gallup Fakta Miten selviät liukkailla. Kangasoja tekee yrityksensä Good Practicies Oy:n kautta asetukseen liittyviä selvityksiä asiakkailleen. – Kun on hyvät, paksupohjaiset kengät, niin pärjää. Yksityishenkilöiden tietosuoja paranee
Ilmoittautuminen ensi syksynä alkaviin esikouluryhmiin on jo päättynyt. Asuin-liiketalo Kuohunlähteeseen tulee asuntojen lisäksi hotellihuoneita, ravintola ja Johanneksen Klinikan lääkäriasema. Vuonna 1968 syntynyt tamperelainen nainen ajoi kohti Kangas alaa. Esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta ei ole saatavilla. Toinen auto on törmännyt vahingoittuneeseen ajoneuvoon aikavälillä 15.10–15.40. Kyläläiset selvittelivät tilannetta kaupungin edustajien kanssa. – Pahoittelen rakennustöistä aiheutuvia hankaluuksia ja toivon asiakkailta kärsivällisyyttä, uimahallin toimitusjohtaja Paula Liinamaa sanoo. Raikun koulu ei ollut valintavaihtoehtona kaupungin verkkosivujen sähköisessä esiopetuksen ilmoittautumispalvelussa. Lopulta esikoulu sai luvan aloittaa, vaikka tulijoita oli vain seitsemän. Ambulanssin miehistö tarkisti kuljettajan voinnin tapahtumapaikalla. Nainen oli lyönyt päänsä auton rakenteisiin. Tuleva työmaa-alue aidataan, mistä johtuen uimahallin parkkipaikat poistuvat käytöstä. Kun poliisin partio tuli paikalle, vaijeri oli poissa. Ryhmän jatko oli mietinnässä jo viime vuonna. Uimahallin asiakkaita ohjeistetaan pysäköimään maanantaista lähtien Ystävyydenpuistoon ja torille.. Sivistyslautakunta keskusteli tiistaina siitä, millä tavoin vaihtoehtojen pitäisi olla nähtävillä Raikun kaltaisissa tapauksissa. Poliisi epäilee auton kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta Vaijeri aiheutti vaaratilanteen Pelisalmen jäällä maanantaina liikkunut moottorikelkan kuljettaja vältti täpärästi ilkivallantekijän aiheuttaman vaaratilanteen. Esikouluun ilmoittautuminen nosti hälyn sosiaalisessa mediassa. – Ajattelimme, että jos Raikku on yksi valittava vaihtoehto, ihmiset päättelevät eskariryhmän muodostamisen olevan varmaa, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo. Jos ilmoittautumisia kertyy ensi syksyksi vähemmän kuin kahdeksan, sivistystoimi joutuu miettimään ryhmän lakkauttamista. Hän menetti auton hallinnan kaarteessa, jolloin auto suistui kulkusuunnassa tien vasemmalle puolelle. Henkilöauto suistui ojaan ja päätyi katolleen Saarenmaantiellä maanantaina iltapäivällä. Uimahallin parkkipaikat poistuvat käytöstä maanantaina Uimahallin viereen nousevan asuin-liiketalon rakentamisen esityöt alkavat ensi maanantaina 5. Tiedon löytäminen edellytti ohje-painikkeen käyttöä. Englanninkielisen esiopetuksen palveluntuottajina toimivat Touhula Varhaiskasvatus Oy, Jumping Beans English Day Care, Pilke päiväkodit Oy ja Kangasalan Englanninkielisen Leikkikoulun Kannatusyhdistys ry. Kelkkailija ehti väistää vaijerin, joka oli viritetty kahden kepin varaan. Kirjaamisohje ei tullut suoraan esikoulupaikan valintanäkymään. Lapset saavat Raikussa päivittäin esiopetusta neljä tuntia. 4 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Esiopetuksen yritykset valittu Poliisi etsii autonkolhijaa Liukkaus vei ojaan Sivistyslautakunta valitsi yritykset, joilta kaupunki ostaa jatkossa tarvitsemansa yksityiset esiopetuspalvelut. Niina Kettunen-Niemi toimii ilmoittautumisten yhteyshenkilönä, AaltoRopo lupaa. Pysäköity henkilöauto sai kolhuja sunnuntaina S-Marketin pysäköintipaikalla. Kuljettajan puoleinen tuulilasin vieruspilari ja kattokaide vaurioituivat. Tihkusade kasteli tien pinnan, ja lämpötila oli nollan tienoilla. Vaihtoehto ei ilmaantunut sähköiselle lomakkeelle, mutta Raikku oli mahdollista valita kirjoittamalla toive erikseen ilmoittautumisen lisätietoihin. Lähin täydentävää varhaiskasvatusta tarjoava esikoulu toimii Huutijärvellä. Kyseessä oli hopeanvärinen Suzuki-henkilöauto. Uimareita ohjataan pysäköimään Ystävyydenpuistoon rakennetulle pysäköintialueelle, torille ja Torikadun varteen. Kuljettaja selvisi rytäkästä pienillä kolhuilla. Jos jokin perhe haluaa ilmoittaa lapsensa Raikkuun, suora yhteydenotto kaupungin suuntaan vie asiaa eteenpäin. Mahdolliset silminnäkijät voivat ilmoittaa havainnoistaan poliisille numeroon 029 544 5475. Auto oli pysäköitynä alueen Puusepäntien puoleiseen päätyyn. Kaupunki perustelee Raikkuvalinnan puuttumista sillä, että tiedossa oli mahdollisesti tulevan ryhmän pienuus. Työt alkavat tänä syksynä, ja valmista pitäisi olla siitä vuoden kuluttua. helmikuuta kello 7. Suomenkielisen esiopetuksen tuottavat Touhula Varhaiskasvatus Oy ja Pilke päiväkodit Oy. K-Supermarketin vieressä sijaitsevasta Ystävyydenpuistosta on rakennettu suojatie yli Tampereentien. – Otamme vielä vastaan toiveita Raikun ryhmään pääsystä, koska tilanne on ollut epäselvä. Uimahallin tontille rakennetaan myöhemmin pysäköintitalo. Uuden eskariryhmän aloitus Raikussa epävarmaa Juha Jäntti Raikun esikoulun jatko on vaakalaudalla. Sillalta Kangasalan suunnalta tultaessa vasemmalla olevassa salmessa oli kolmen millimetrin vaijeri noin kahden metrin korkeudella jään pinnasta. Tapaus sattui noin kello 16. Raikun eskarilaisista Paavo Salminen, Taavi Antikainen, Fanni Linna, Aarni Pulakka ja Matilda Mikkola tutkivat, mitä linnuille voi antaa talviravinnoksi. Pelastuslaitoksen mukaan tie oli tapahtumahetkellä liukas. Käyttöön jäävät vain invapaikat ja tila koululaisbusseille. Aalto-Ropo myöntää, että nyt valittu käytäntö ei ehkä ollut selkein mahdollinen
Auto tuli poliisia vastaan Kangasalantiellä. 050 404 1146. 10-17.30, la 10-14 AVOIMET OVET TO 8.2. Vastaanotoltamme saat sekä hammaslääkärin että suuhygienistin palvelut. Varaa paikkasi Raili Siliuksellta p. Mies lähti lauantaina poliisilaitoksen pihasta kilvettömällä autollaan. 2. Kun kevät koittaa ja vesisateet sen myötä, on katto jo kunnossa. Opastaa hyvään kiinteistönpitoon liittyvissä asioissa ja antaa ohjeitaperuskorjausten oikean ajankohdan löytämiseen ja tietoja tyypillisimmistä peruskorjauksista sekä rakennuttamistehtävien hoitamisesta, antaa valmiudet keskustella sekä taloyhtiön hallituksessa että yhtiökokouksessa korjaushankkeisiin liittyvistä asioista. Kahvitarjoilu. Toivakkalainen vuonna 1982 syntynyt mies puhalsi alkometriin nollalukemat. ASTI OSOITTEESTA ASTA.FI/LIPUT Hae 450-sivuinen opaskirja VELOITUKSETTA Rakentaja.. TerveTuloa ilmaiseen kouluTukseen! Taloyhtiön korjausilta Tiistaina 13.2.2018 klo 17.30–20.30 Kangasala-talolla, Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala Ilmoittautumiset 12.2.2018 mennessä. Silminnäkijä ilmoitti poliisille autosta, joka oli kolhinut toista autoa ja poistunut paikalta. Poliisi lähti perään, jolloin auto kääntyi Kaarina Maununtyttären tielle ja edelleen Finnentielle. KANGASALAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Myllystenpohjantie 2, Kangasala | 03 273 0303 | www.kangasalanhammas.fi TULE HAKEMAAN ETUSETELI HAMMAS HOITOON Kattoremontti talvella on hyvä idea Tilaa ilmainen katon terveystarkastus! 010 2290 190 www.kattokeskus.. klo 16–18. Hyvällä kiinteistön pidolla voi säästää jopa 25–30 % korjaus kustannuksista. Poliisi tavoitti miehen myöhemmin Toivakassa ja kuulusteli häntä lauantain tapahtumiin liittyen. Pako päättyi törmäykseen kadulla olleen pyöräkuormaajan renkaaseen. KLO 16–18 PlusTerveys Kangasalan Hammaslääkäriasema on aloittanut toiminnan tammikuussa. Poliisi epäilee kuskia törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, huumausaineen käyttörikoksesta, ajoneuvorikkomuksesta ja ajoneuvoverorikkomuksesta. Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi vastaanottomme avajaisiin torstaina 8.2. Alk 150,-/kk www.asta.fi #AstaRakentaja AVOINNA PE–SU 10–17 2.-4. Sisältö: • taloyhtiön remontin rahoitusratkaisut • kiinteistön elinkaari ja oikea-aikainen korjaaminen • miten korjausten ajankohta ja korjaustapa selvitetään • mitä tarkoittaa hallituksen esitys kunnossapitotarveselvitykseksi • mikä on kuntoarvio ja PTS • miksi tehdään kuntotutkimuksia ja mihin rakenteisiin • erilaisia peruskorjauksia ja niiden vaihtoehtoja • paljonko hyvä kiinteistönpito voi säästää rahaa • rakennuttamistehtävien, projektinjohtotehtävien, sekä valvonnan järjestäminen • osakkaiden itse tekemät remontit, kuten kylpyhuonesekä saunaremontit ja niiden oikea toteuttamistapa ja valvonta taloyhtiössä kaHvITarJoIlu Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä: Prkk ry ja oP kangasala HYVINVOINTIA ELÄMÄÄN ilmoituskooste kuukauden ensimmäisessä numerossa. Silminnäkijän mukaan hän törmäsi liikenteenjakajaan ja liikennemerkkiin Kuohunharjuntien ja Alatien risteyksessä. 0207 312 312 Tarkoitettu pienten ja keskisuurten taloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja asukasisännöitsijöille sekä muille aktiivisille asukkaille. Poliisin tutka näytti karkulaisen nopeudeksi 92 km/h, kun alueella on 40 km/h rajoitus. 03 377 1196 Avoinna ark. -osastolta A10 Huumeita käyttänyt hurjasteli Huumeiden vaikutuksen alaisena ollut autokuski hurjasteli Finnentiellä perjantaina puolenpäivän aikaan. Huumepikatestin tulos oli amfetamiinin ja kannabiksen osalta positiivinen. Tampereen Messuja Urheilukeskus Messuilta saat kaiken, mitä tarvitset rakennustai remonttiprojektiisi – yli 320 yritystä yhden katon alla! Kilpailuta tontit ja talopaketit Vertaile energiaratkaisut Etsi tekijät ja tarvikkeet NYT NAULATTAA Lauantaina ja sunnuntaina messuisäntänä toimii Markku Saukko, Hirvaskankaan MacGyver! ENNAKKOLIPUT 11 € 31.1. KS. Avajaisiin osallistuville 20 € etuseteli hammashoitoon. www.prkk.fi tai puh. 5 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat LOPPUUNMYYNTI Urheilutie 2–4, Kangasala (käynti Kuohunharjuntien puolelta) P
Huutijärven koulun äänestyspaikalla aamupäivä oli hieman hiljaisempi, mutta iltapäivällä ja illalla väkeä kävi tasaiseen tahtiin. – Hänen täytyy hallita mahdollisimman hyvin sekä sisäettä ulkopolitiikka ja olla asiallinen. Ennakkoäänestämään Makkonen ei kuitenkaan viitsinyt lähteä huonojen ilmojen vuoksi. – Tänään on käynyt enemmän äänestäjiä kuin mitä muistan koskaan varsinaisena vaalipäivänä Huutijärvellä käyneen, vaalitoimitsija Pekka Lahti kertoi. Osa kangasalaisista ehti vaaliuurnille vasta viimeisen puolen tunnin aikana. – On tärkeää, että presidentti on koko kansan presidentti, Eero Lumijärvi totesi. Yksi heistä oli Huutijärven koululla äänestänyt Emma Haikka. 6 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Sopiva ehdokas löytyi helposti Annukka Tammilehto Presidentinvaalien varsinainen äänestyspäivä lähti rivakasti liikkeelle Sahalahden äänestyspaikalla, Sariolan koululla. Makkosen äänestyslipun leimasi vaalitoimitsija Erkki Renvall. – Ehdokkaan isänmaallisuus on aika tärkeää, Saarela kertoo. Saarelalle presidentinvaalit ovat ennen kaikkea henkilövaalit, eikä ehdokkaan puolueella ole niinkään merkitystä. Haikan ehdokasvalintaan vaikuttivat muun muassa ehdokkaiden näkemykset tasa-arvosta ja ajatukset maahanmuuttopolitiikasta. Hänelle valinta oli selvä presidentinvaalikampanjan alusta asti. Sariolan koululla niin ikään äänestänyt Samuli Saarela ei juurikaan seurannut vaalikampanjan aikana käytyjä tenttejä, vaan valitsi ehdokkaan, joka tuntui itsestä sopivimmalta. – Hän on puhunut hyvin asioista. Puoli yhteentoista mennessä äänioikeuttaan oli käyttänyt nelisenkymmentä äänioikeutettua. Olin alusta asti varma, ketä äänestän. – Yleensä olen käynyt aina vaalipäivänä äänestämässä Helka ja Eero Lumijärvellekin vaalipäivänä äänestäminen on eräänlainen perinne. Niko Åhman ja Emma Haikka kävivät äänestämässä Huutijärven koululla puoli kahdeksan jälkeen illalla.. Toki on hyvä, jos hän kunnioittaa myös kristillisiä arvoja, Helka Lumijärvi täydensi. Samuli Saarela arvostaa presidentissä isänmaallisuutta. Haikan päivä oli kulunut remonttihommissa, minkä vuoksi vaaliuurnat kutsuivat vasta viime hetkillä. Sahalahtelaiselle Helka Lumijärvelle on tärkeää, että presidentti hallitsee sekä sisäettä ulkopolitiikan. Ehdokkaan puolueella ei niinkään ole merkitystä. Taustalla hänen puolisonsa Eero Lumijärvi menossa äänestyskoppiin. Monelle äänestäjälle ehdokas tuntui olleen selvillä jo ennakkoäänestysvaiheessa, mutta äänestäminen haluttiin jättää silti varsinaiseen vaalipäivään. Sahalahden äänestyspaikalla äänestäneelle pariskunnalle sopivien ehdokkaiden löytäminen oli helppoa, mutta he hakivat varmistusta valinnoilleen katsomalla tenttejä ja haastatteluja televisiosta. Sariolan koulussa aamutuimaan äänestäneelle Irja Makkoselle presidenttiehdokkaan valinta oli helppo. Irja Makkonen kävi äänestämässä Sariolan koululla jo hyvissä ajoin sunnuntaiaamuna. – Katsoin yhden vaalitentin ja valitsin oikeastaan sen sekä aiemman tiedon perusteella, Haikka kertoi
Vaalikiertue oli melkoinen urakka, jonka hän hoiti hyvin. Vaalinvoittaja keräsi Kangasalta kaikkiaan 11 866 ääntä. Määrässä oli mukana 36 mitätöntä ääntä, joiden suhteellinen osuus kaikista äänistä oli 0,2 prosenttia. Ruutana ylsi 79,3 prosenttiin, Vatiala II 78,7 prosenttiin ja Liuksiala 78,4 prosenttiin. Tulos oli odotettu, ylivoimaisuus yllätti Juha Jäntti Sauli Niinistön valitsijayhdistyksen vetäjä Heikki A Ollila oli ennen vaalipäivää varma, että presidentin valinta tapahtuu jo ensimmäisellä vaalikierroksella. 7 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Sauli teki itse suurimman työn. – Pienet päiväunet saattavat olla tänään tarpeen. Niinistön kannatus oli alhaisinta Kuhmalahden äänestysalueella. Ollila toimi lisäksi kampanjan taustayhdistyksen, Suomi 2024 ry:n puheenjohtajana. Kangasalan äänestysvilkkaus oli 72,3 prosenttia. Ollilan mielestä perinteinen puoluesidonnainenkin malli on vahvoilla. Soraäänet jäivät vähiin, vaikka kampanja ei tunnustanut puolueen väriä. Valitsijayhdistyksen kautta toteutunut vaalityö sai kokoomuslaisetkin hyvin mukaan Niinistön taakse. Voittajan jälkeisen kolmikon kokoonpano poikkesi koko kaupungin tuloksista neljällä äänestysalueella. Valvojaisissa olivat mukana myös Ilpo Kokkila (vasemmalla), Lotta Backlund sekä Nuutti ja Saara Niinistö (oikealla). Kenttäväkeä oli liikkeellä tuhatmäärin. Eniten eli seitsemän hylättyä ääntä äänestysaluetta kohden kirjasivat Kirkonkylä II ja Liuksiala. Niinistö ei lähtenyt vuoden 2000 presidentinvaaliin, vaikka hän oli mielipidemittauksissa ykkönen jo tuolloin. Liuksialan tulos oli 69,3 prosenttia, kun Kirkonkylä II ylsi kymmenystä pienempään lukemaan. Väyrynen tuli Kuhmalahdella kolmossijalle, kun taasen Haavisto oli Väyrystä parempi Sahalahdella. Huhtasaari oli koko kisan kakkonen Sahalahdella ja Kuhmalahdella. Sunnuntain valvojaiset päättyivät Ollilan osalta ajoissa, niin että nukkumiseen jäi hyvin aikaa. Kannatuksen vahvuus kuitenkin yllätti, Ollila kertoi sunnuntaisen vaali-illan tunnelmistaan. – Sauli teki itse suurimman työn. Kansa turvautuu mielellään koeteltuun vaihtoehtoon yli puoluerajojen, Ollila arvioi. – Ihmiset ovat tyytyväisiä siihen työhön, jota Sauli on tehnyt presidenttinä ja jo aiemminkin. NÄIN KANGASALALAISET ÄÄNESTIVÄT LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI. Ollilan mukaan vahva suosio on pitkän aikavälin ilmiö. Kautiala kirjasi kaupungin äänestysalueiden kärkilukeman 79,7 prosentin äänestysaktiivisuudellaan. Työ hyvän ystävän ja perhetutun saattelemiseksi toiselle kaudelle on nyt ohi. – Ajattelin kuten monet paremmatkin asiantuntijat, että Sauli menee jo ensimmäisellä läpi. Täydellisesti onnistunut Niinistön kampanja on vienyt julkista keskustelua siihen suuntaan, että valitsijayhdistys olisi presidentinvaalissa edelleen yleistyvä ilmiö. Helsingin kampanjatoimistossa työskenteli enimmillään neljä henkeä. Huomisaamuna lähden sitten keilaamaan. Väyrynen sijoittui kakkoseksi Kautialassa ja Raikussa lukemin 9,9 ja 10,1 prosenttia. Kiinnostus vaaleja kohtaan oli vähäisintä Kirkonkylä II -äänestysalueella, jonka osalta vain 57,0 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään. Kampanja oli tiivis työrupeama niin Ollilalle kuin hänen puolisolleen, Pirkanmaan alueesta vastanneelle Pirkko-Liisallekin. Koko maan lukema oli 69,9 prosenttia, ja Pirkanmaa ylsi 71,4 prosenttiin. Kangasalalaiset antoivat presidentinvaalissa yhteensä 17 653 ääntä. Äänestysalue Kirkonkylä I oli ykkönen 70,5 prosentin kannatuksellaan. Pekka Haavisto sai Kangasalla 10,0 prosentin ääniosuuden. Sielläkin hän sai 62,7 prosentin ääniosuuden, mikä on sama kuin kannatus koko maan tasolla. Haavisto ylsi Raikussa kolmospaikalle, mutta Huhtasaari oli häntä suositumpi Kautialassa. Nyt Niinistön ensimmäisen kierroksen kannatus oli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vaalien toisen kierroksen tulos. Vaalikiertue oli melkoinen urakka, jonka hän hoiti hyvin. Yhdistyksen vastuulla olivat kampanjahenkilöstön palkkaus, varojen keruu, mainonta ja vaalitilitykset. Sahalahden, Kuhmalahden ja Suorama II:n äänestysvilkkaus jäi niukasti alle 70 prosentin. Kautiala ja Vatiala II ylsivät mitättömien äänien nollakerhoon. Onnistuminen on kovan työn takana. Niinistön vahvimmat tukialueet ovat Kirkonkylä ja Liuksiala. Maanantaiaamuna oli edessä ajomatka kotiin Kangasalan maisemiin. – Valitsijayhdistyksessä kannattajakorttien keruu ei ole mikään kevyt harjoitus. Sauli Niinistö (keskellä) sai seurata vaali-iltana tyytyväisenä ääntenlaskun etenemistä, vierellään valitsijayhdistyksen vetovastuun kantanut Heikki A Ollila. Heikki A Ollila ” PRESIDENTIN VAALIT 2018 HA VI SE VA HU UT IJÄ RV I KA UT IA LA KI RK O N KY LÄ I KI RK O N KY LÄ II LI UK SI AL A RA IK KU RU UT AN A SU O RA M A l SU O RA M A ll VA TI AL A l VA TI AL A ll SA HA LA HT I KU HM AL AH TI YH TE EN SÄ Merja Kyllönen 25 30 3 50 38 16 11 33 54 58 54 37 41 10 460 Pekka Haavisto 52 132 14 211 200 106 26 163 248 173 204 115 89 34 1767 Matti Vanhanen 12 40 9 71 44 34 21 59 43 25 29 18 49 30 484 Laura Huhtasaari 38 108 21 154 132 82 20 151 180 156 136 85 113 63 1439 Tuula Haatainen 17 41 11 80 47 29 1 42 86 61 77 33 42 19 586 Paavo Väyrynen 27 79 27 103 76 59 32 98 97 78 85 52 71 48 932 Sauli Niinistö 363 853 187 1611 1233 746 206 1041 1403 1067 1252 760 800 344 11866 Nils Torvalds 5 2 2 5 12 5 1 13 12 3 12 8 2 1 83 Yhteensä 539 1285 274 2285 1782 1077 318 1600 2123 1621 1849 1108 1207 549 17617 Äänestysprosentti 76,8 75,8 79,7 75,3 57,0 78,4 71,7 79,3 73,9 68,5 76,1 78,7 69,4 68,6 72,3 Sauli Niinistöllä vahva kannatus Kangasallakin Juha Jäntti Kangasala oli presidentinvaalissa maan keskiarvoa selvästi vahvemmin Sauli Niinistön takana. Presidenttikisan seuraavat sijat jakaantuivat äänestysalueilla lähes kauttaaltaan koko maan tulosten mukaisesti. Niinistö sai 67,4 prosenttia äänistä, kun valtakunnallinen kannatus oli 62,7 prosenttia. Laura Huhtasaaren kannatus oli 8,2 prosenttia, ja Paavo Väyrynen päätyi 5,3 prosenttiin
Taulutietokoneet ovat jo käytössä Liuksialan ja Suoraman esikouluryhmissä. Hän toteaa, että uudistus poistaa yli 400 hallinto-organisaatiota, tilalle tulee 18 uutta. Rehula ei kompastunut kertaakaan paikkakunnan vaikeaan nimitaivutukseen, ja lisäksi hän oli hyvin perillä Kangasalan tilanteesta suomalaisella kuntakartalla. Uudet oppimisvälineet ja digitaalisuus tulevat esiopetukseen. Varmistamme, että maakunta ei saa myötäjäisinä jotain sellaista, että se on rahapulassa ennen kuin on kunnolla päässyt alkuunkaan, Rehula totesi. Sivistyskeskus tavoittelee kokonaisuudessaan kaupunkilaisten osallistamista ja yleisen hyvinvoinnin lisäämistä. – Koulujen ja päiväkotien tehtävä on nyt juurruttaa uudet opetusja varhaiskasvatussuunnitelmat jokapäiväisen työn perustaksi, painottaa sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski. Alakoulut saavat kolme luokanopettajan virkaa. Uudet lait ovat pääosin valmiina, mutta se yksi, valinnanvapauslaki, hiertää edelleen valmistelijoiden kengässä. Kun on oikea hätä, saamme apua. – Tuemme oppilaita mahdollisimman pitkään yleisopetuksen luokissa laaja-alaisen erityisopetuksen ja koulunkäynnin ohjaajien tuella. Sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät 18 maakunnan hoidettavaksi, jolloin kuntien budjetista katoaa karkeasti puolet. Kulttuurin alueella on meneillään seutumuseomallin kokeilu, jossa Maakuntamuseo tekee yhteistyötä paikallisten museoiden kanssa. Sen jälkeen aparaatti ei enää soita kunnolla, hän summaa. Rehulalle esitettiin tilaisuudessa vain kaksi kysymystä. Erityisopetus saa syksyllä kaksi erityisluokanopettajaa lisää. Kaupunki perustaa omat työryhmänsä työikäisille, vanhuksille sekä lapsille ja nuorille. Uudet hyvinvointityöryhmät käynnistyvät kevään aikana. – Erikoissairaanhoito on Suomessa maailmanluokkaa. Rehulalta herui sympatiaa ihmisille, jotka kauhistuvat soteen liittyviä kapulakielisiä ilmaisuja, kuten järjestämisvastuu, integraatio ja kapitaatiomalli. Tarvitsemme rinnalla pienryhmien vahvaa panosta erityisen tuen oppilaiden tarpeisiin, sanoo johtava erityisopettaja Jaana Karppinen. Toinen virka sijoittuu alakoulun keskitettyyn erityisopetukseen Suoraman koululle, ja toinen tulee yläkouluun Pitkäjärvelle. – Odotamme, että ryhmät ovat aikanaan tärkeitä tiedon tuottajia ja vaikuttajia, hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen arvioi.. – Haemme yhtenäistä mallia, jonka voimme ottaa käyttöön kaikissa alakouluissa, kertoo opetuskoordinaattori Marja Mattila. Lisäksi uudistus parantaa erilaisia verkkopalveluita, joissa voi hoitaa asioita kellonajasta riippumatta. Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää 21. – Oma kotikuntani Hollola on hyvin samankokoinen kuin Kangasala. 8 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Töitä riittää esimerkiksi hoitohenkilökunnalle, mutta minunlaisilleni hallintoihmisille työtehtäviä on kyllä jatkossa vähemmän. Kaikki viidesluokkalaiset pääsevät tänä vuonna konserttiin Kangasala-taloon. Hän sivuutti kokonaan Tuholan kyseenalaistuksen toimintatavan järkevyydestä. Rehula on ollut kansanedustajana vuodesta 1996 ja kaksi kertaa ministerinä. Ne koostuvat kaupungin työntekijöistä, kaupunkilaisista ja muiden keskeisten toimijoiden edustajista. Saatavilla on rahallistakin tukea, kertoo vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen. – Nämä ovat isoja, oleellisia asioita, mutta käytännön tasolla kyse on lopulta siitä, missä minun sote-palveluni tulevaisuudessa ovat. Ryhmät kehittää ideoita ja ehdotuksia kaupungin johtoryhmälle. Kangasalan kirjastot siirtyvät kelluvien kokoelmien käyttöön. Tursolan ja Suoraman koulut ovat jo kokeilleet esiopetuksen ja 1.–2.-luokkien yhdistelmiä. Lainsäätäjä lähtee siitä, että semmoista tilannetta, että menee perunapenkki ja porkkanamaat, ei tapahdu, Rehula vakuutti. – Monilla on huoli omasta työpaikastaan. Sivistyslautakunnan hyväksymä käyttösuunnitelma tuo opetustoimeen uusia virkoja ja yläkouluille lisää tunteja. Paikalle saapui ainoastaan pienehkö joukko paikallisia keskusta-aktiiveja. Sivistyksen lisäraha kohdentuu opetukseen Juha Jäntti Kouluopetus saa tänä vuonna pääosan kaupungin sivistyskeskuksen määrärahojen kasvusta. Rehula totesi yksinkertaisesti, että kysymys kuului miksi. Vähitellen tietotekniikka tulee tarjolle nuoremmillekin, varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo ennakoi. Kyseessä on merkittävä sisäinen toimintamuutos. Rehula ei hyväksy kritiikkiä, jonka mukaan uudistuksen varjolla perustetaan uusi hallintohimmeli. Toisen asteen koulut saavat yhden uuden koulupsykologin viran. – Laajennamme digitaalisen toiminnan ensin esikouluryhmiin. Töitä riittää esimerkiksi hoitohenkilökunnalle, mutta minunlaisilleni hallintoihmisille työtehtäviä on kyllä jatkossa vähemmän. Hän vieraili perjantaina Kangasalla kirittämässä puoluetoverinsa Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjaa. Rehulan vierailu ei saanut aikaiseksi kovin suurta kansainvaellusta. Rahat palvelujen tuottamiseen kerätään jatkossa valtion tuloveron kautta. Liikuntaneuvontaa on saatavilla lääkärin lähetteellä tai suoraan vapaa-aikaohjaajien kanssa sopien. Rehulan mukaan kunnallisveron suuruusluokka on 8–9 prosenttia, joka tapauksessa alle kymmenen prosenttia. Helvi Mustonen kuunteli tarkkaavaisena, kun kansanedustaja Juha Rehula puhui sosiaalija terveyspalvelu-uudistuksesta. Sote-uudistus muuttaa kuntien rakennetta ennennäkemättömällä tavalla. – Toivomme, että seurat ja yhdistykset järjestävät tapahtumia ja uutta harrastustoimintaa eri puolilla kaupunkia. 112-numerosta kutsutaan apua hätätilanteisiin ja toisesta hoidetaan keskitetysti kiireettömien palveluiden ajanvarausta. – Asiakasmaksulait tehdään monen mutkan kautta. Yläkoulut saavat yhteensä 60 viikkotuntia lisää, mikä tarkoittaa kahta uutta opetusryhmää. Sitä ennen päättäjillä on vielä paljon tehtävää. Liikunnan painopiste on erityisryhmien ja ikäihmisten palveluissa. Juha Rehula kansanedustaja ” Juha Rehula paketoi soten selkosuomella Tuula Ruusumaa Keskustan kansanedustaja Juha Rehula ansaitsee kiitoksen Kangasala-tuntemuksestaan. Varhaiskasvatus hyödyntää lukiolta käytöstä poistuneita tabletteja. Sinänsä väen vähyys oli harmillista, sillä Rehula oli illan teeman, sosiaalija terveyspalvelu-uudistuksen, selväsanainen asiantuntija. Kaupunki rohkaisee vanhempainyhdistysten perustamiseen myös päiväkoteihin osana vanhempien osallistamista yhteisten asioiden hoitoon. Tuhola ihmetteli, miksi opetuspuolta pitää rangaista. Rehulan mukaan uudistus on välttämätön. Rehula korostaa, että jatkossakin on kaksi tärkeää puhelinnumeroa. Niitä vertaillaan usein rinnakkain erilaisissa tilastoissa. – On ollut oireita, että kunnissa investoidaan nyt enemmän kuin on tarvetta. Uuden työntekijän haku Kuhmalahden kirjastossa työnsä lopettaneen kirjastosihteerin tilalle on juuri alkanut. Kulttuurija vapaa-aikapalvelut kehittävät toimintaa, joka kokoaa kaupunkilaisia yhteisten tekemisten ja asioiden äärelle. – Olen toiminut kymmenen vuotta soten kanssa erilaisissa rooleissa, Rehula totesi. Keskustalainen sosiaalija terveyslautakunnan jäsen Sirkka Tuhola halusi tietää, miksi opetuspuolen valtionosuuksia leikataan, jos kunta investoi nyt sote-rakenteisiin. Ensi syksy tuonee joustavan koulunaloituksen pilottihankkeita. Helvi Mustonen halusi puolestaan tietää, kuinka eläkeläisen varat riittävät jatkossa yksityisiin vanhuspalveluihin, joiden kuukausiveloitus voi olla useita tuhansia euroja. Kuntien veroprosentit putoavat roimasti. lokakuuta
Oy Kangasalan Ompputarhaan rakennetaan 13 kaksikerroksista kotia, joiden pihat avautuvat lounaaseen. 78.300 € Vh. 010 254 6890 | op-koti.fi Harventajantie 20, 36200 KANGASALA Energialuokka C As. Oy Kangasalan O M P P U TA R H A ENNAKKOMARKKINOINNISSA kaksitasoisia rivitalokoteja vehreälle Kasvitarhan alueelle palveluiden, luonnon ja liikenneyhteyksien äärelle! As. klo 17.30-18.30 ja sunnuntaina 4.2. Lentolankuja 8, 36220 Kangasala PALVELLAKSEMME TEITÄ ENTISTÄ PAREMMIN OLEMME · lisänneet tuoteryhmäopasteet seinille ja käytäville · muuttaneet tuotejärjestystä selkeämmäksi · tehneet myymälästä avaramman · päivittäneet myymäläilmeen rauhallisemmaksi · tuoneet lasten ostoskärryt perheen pienimmille ESITTELYT TOIMISTOLLAMME (Kuohunharjuntie 26) torstaina 1.2. AVAAMME TO 1.2. Toimivat pohjat sopivat monenlaiseen elämänvaiheeseen ja ohuoneisiin valoa tuovat huoneen levyiset suuret ikkunat. Yhtiöllä on oma tontti, joten asumiskustannukset ovat edulliset. 050 389 6836 Jyri Seljavaara p. 340.460 € Lisätiedot ja varaukset: Rakentaja: Timo Keskinen p. 040 654 4804 Lasse Pellas p. 050 389 6803. 335.485 € 5h + k + s 116,0 m² Mh. TERVETULOA UUDISTETTUUN KANGASALAN MYYMÄLÄÄMME. 235.600 € 4h + kt + s 87,0 m² Mh. Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Kuohunharjuntie 26, 36200 KANGASALA | p. klo 14-15. 102.138 € Vh. 9 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat –20% PAKASTEET KAIKKI Tarjous voimassa 1.2.–7.2. 100.645 € Vh. 261.000 € 5h + kt + s 114,5 m² Mh. 70.680 € Vh. 050 389 6833 Kirsi Muilu p. vain Kangasalan myymälässä. Voit valita mieleisesi pintamateriaalit laajasta valikoimasta ja teettää vaikka suuremman terassin! Arvioitu valmistuminen 05/2019 Tutustu Ompputarhan virtuaaliesittelyyn netissä www.tikirak.fi! Huoneistoesimerkit ja hinnat alk. 3h + kt + s 76,0 m² Mh
17.00 Rukousklinikka Havisevan rukoushuoneella. Kristitty, juutalainen ja muslimi kertovat uskostaan –paneelikeskustelu uskonnon merkityksestä eri uskontoihin kuuluvien arjessa. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. 14.00 Käsityöpiiri Näppituntuma Seurahuoneella. Vallineva Airi Mirjam NIEMINEN Nyt kauniisti kanteleesi uusin kielin soi. Ma 18.00 Israel-ilta seurah., Kyllikki Koskela. Kun käännymme Jeesuksen puoleen, me voimme kasvaa Jumalan armon tuntemisessa ja löydämme elämämme syvimmän tarkoituksen. Myllystenpohjantie 2. 17.00 Avoin raamattupiiri Pentosalissa. LASKIAISSUNNUNTAIN TALVIRIEHA KUHMALAHDELLA Su 11.2. Armo koetaan nykypäivänä monesti pelkkänä apuna erilaisiin elämän vaikeuksiin ja huoliin tai ihmisen omaan riittämättömyyden tunteeseen ja yhteiskuntakelpoisuuteen. Riikka Hämäläinen ja Jukka Heroja. Me elämme aikaa, jossa suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä korostetaan. 19.00 Miesten raamis Tapulintuvassa. 11.00 Lähetyksen käsityöpuoti ja kirppari Rekolassa. 17.00 Parkkimessutiimi Parkissa. 10 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Sanan voimaa Mitä armoa, mitä helvettiä Kristinuskon peruskäsitteet eivät aina ole helppoja ymmärtää. Klo 13?14 keittolounas, vapaaehtoinen maksu. 8.30 Aamurukous Kangasalan kirkossa. Kiitollisena sinusta Kalevi Mirja ja Ahti Tero, Pirita ja Teijo Terhi, Vesa, Jani-Petri, Miika, Markus ja Sonja Janette ja Ilkka sukulaiset ja ystävät . Lauantaina 3.2. Ti 12.00 Työttömien ruokailu, 18.00 Rukousilta. Järjestäjinä Kangasalan seurakunta ja Sahalahden MLL. Silloin elämme siinä armossa, jonka Jeesus on meille ansainnut. Kirkkokahvit. Nykypäivänä tämä ajatus on ihmisille hyvin vaikea. 8.30 Aamurukous Kangasalan kirkossa. klo 14?16 Suoraman srk-keskuksessa. tammikuuta Kangasalan keskustasta lumisohjosta Suoraman urheilukentän portin eteen. Kiitos vielä Suurkiitos sinulle, joka 23. Jumalan armossa on kyse ennen kaikkea oman riittämättömyyden tunnustamisesta ja jo valmistetun avun vastaanottamisesta. Maanantaina 5.2. klo 18 Seurahuoneella. Kaikille, jotka uskovat Häneen. YK:n uskontojen ja vakaumuksen yhteisymmärryksen viikko. Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna viikoittain ke–pe klo 10–14. Ihanan osan usko Jeesukseen sinulle toi. ”Hankala armo”. Ansaittu kimppu Huomionosoitus Lämmin kiitos herrasmiehelle, joka toi minut keskiviikkona 24. ”MINÄ USKON” -ILTA To 1.2. Puhujana arkkipiispaehdokas Ville Auvinen. Jos elämme irrallamme Jumalastamme ja Hänen rakkaudestaan, me kadotamme elämän tarkoituksen ja suunnan. Kastetut: Hans-Birger Danielsson, Aino Maaria Naskali (Kuhmalahti), Aliina Eleanor Sihvo, Sauli Pekka Vaittinen (Sahalahti) Kuolleet: Toini Annikki Kylä-Laaso 91 v., Väinö Olavi Viitala 84 v., Keijo Toivo Johannes Mäkinen 77 v., Ritva Kaarina Hinkka 66 v. Vietämme laskiaissunnuntaita yhdessä kaikkien kangasalalaisten rippikoululaisten, seurakuntalaisten ja riparien vetäjien kanssa. Ihminen pyrkii itse määrittelemään oikean ja väärän, olemaan oman elämänsä keskipiste, asettamalla hyvinvointinsa enentämisen korkeimmaksi päämääräksi. Kirkkokahvit. Maanantaina 5.2. Torstaina 1.2. laatikko-ilmoitus. Su 11.00 Ehtoollisjuhla , Pertti Lehmuskoski, pyhäkoulu. Vieraana Kyllikki Koskela. tammikuuta veit pysäkille unohtuneen luistinkassin Suoraman koululle. Keskiviikkona 7.2. Helvetti puolestaan ymmärretään elämänvaikeuksina. Osallistu päivään oman aikataulusi mukaan. 040 309 8000. RIPARIKIRKKO Su 11.2. 18.00 Avoin raamattupiiri Rekolassa. ”Kynttilänpäivä” Messu klo 10 Kangasalan kirkossa. MAJATALO Su 11.2. Siinä näemme myös Jumalan oikeudenmukaisuuden, ja voimme ymmärtää Jeesuksen sovitustyön merkityksen; Jumalan rangaistus tuli Hänen päällensä. seurakuntapastori Kangasalan seurakunta Ajankohtaista verkossa – kangasalanseurakunta.fi Jumalanpalvelukset Seurakunnassa tapahtuu Seurakunnan virastot avoinna Ma, ti, ke, pe 9–14, to 10–17. Kolehti Vehkajärven rukoushuonekunnan tukemiseen. 18.00 Raamattuluento kirkkovuoden teksteistä Parkissa. Yhteisvastuukeräyksen tuotteita myynnissä. Markku Mustajärvi v.s. KEITTIÖN KESÄTYÖNTEKIJÄ Hae kesätöihin keittiöllemme kesäksi 2018. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Yhteisvastuukeräyksen info Kirkonkylän seurakuntakodissa. . 18.30 ”Minä uskon” -ilta Vatialan srk-kodissa. Tällaiseen itsemme arviointiin ja hyväksymiseen me kasvamme tässä maailmassa jo pienestä pitäen. Lehto on johtanut Kangasalan epävirallisia demarinaisia vuodesta 2008. YHTEISVASTUUKERÄYS 2018 Su 4.2. Tiistaina 6.2. Ke 11.00 Päivärukous. YSTÄVYYS-LAPSIPERHETAPAHTUMA La 10.2. Hän sovitti ristillä syntimme, että me hänessä saisimme Jumalan armahduksen ja rauhan. Kun me otamme vastaan tämän Jumalan armon omaan elämäämme, uskoen Jeesukseen, pelastumme. Jos tätä ajattelua vastaan joku nousee, hän tulee usein leimatuksi ääriajatuksillaan tai vanhoillisuudellaan. Jumala ohjaa meitä sanassaan ymmärtämään, että katoavan maailman keskellä tarvitsemme yhteyttä Häneen. Lauluryhmä Doorikset sekä Suomen Punaisen Ristin piirin ja Kuhmalahden osaston toiminnan esittelyä. Messu klo 10 Vehkajärven kirkossa. Klo 11.30?13 ohjelmassa mm. Raamattua lukiessa löytää monia haastavia asioita, joiden käsittely tuntuu vaikealta. Manta Jutila ja Janne Kyrönlahti. 10.00 Lähetyksen käsityöpuoti ja kirppari Rekolassa. Koululainen ja vanhemmat Kangasalalainen Hely Lehto on kutsuttu sata vuotta täyttäneen Pirkanmaan Demarinaispiirin kunniajäseneksi. Keskiviikkona 31.1. Usein koemme, että meidän täytyy tehdä jotain kelvataksemme Jumalalle tai ansaitaksemme häneltä jotain hyvää. Jumalan Sana osoittaa, että kaikille, jotka ottivat Jeesuksen vastaan, Hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi. 17.30 Kummikerho: Puuhakerho Suoraman srk-keskuksessa. Armo on vapauttava oikeudellinen termi, jonka vastapuolena on rangaistustuomio. Musiikista vastaavat Minna ja Jussi Pyysalo sekä Majatalon oma Staff-kuoro ja Houseband. Hän liittyi sosialidemokraatteihin jo asuessaan Längelmäellä 1960-luvulla ja Suoraman Työväenyhdistykseen 1976. klo 18 Kangasalan kirkossa. Miten rakastava Jumala voi yleensä tuomita ihmisiä kadotukseen. Lounaan aikana Yhteisvastuukeräyksen esittelyä. 10.00 Kirkonkoto Kirkonkylän srkkodissa. Paljon onnea meidän isopieni SARAH 7-vuotiasta onnitellen mummu & vaari Satu, Frans, Kim & Minka Terkkuja Hämeenlinnastakin! MUISTAN YSTÄVÄÄ Siunaus toimitettu. Puhuimme äidistänne ja silmistä. Lehto on hoitanut suoramalaisdemareiden taloutta yli kaksi vuosikymmentä. Lisätiedot kangasalanseurakunta.fi/ tyopaikat KOKO PERHEEN LASKIAISTAPAHTUMA SAHALAHDELLA Su 11.2. Meidät kutsutaan Jeesuksen luo ilman omia ansioitamme, omana itsenämme. Jeesuksen sanoissa armo osoittaa ennen kaikkea ihmisen armahtamiseen kadotustuomiosta: armoa siitä, että ihminen ei joudu helvettiin, vaan pääsee Jumalan armosta taivaan kotiin. klo 11.30?15 Pentosalissa. Klo 14 messu. Armossa, joka pelastaa meidät Jumalan tuomiolta ja kadotukselta. KUHMALAHDELLA Keskiviikkona 31.1. Yhteisvastuukeräyksen 2018 avaus. VIHKIKUVAT VELOITUKSETTA Lähetä kuva tietoineen kangasalansanomat.fi/toimitus-verkkosivun kautta. klo 18.30 Vatialan srk-kodissa. klo 10 Kangasalan kirkossa. Ihmisen on usein vaikea käsittää ja hyväksyä sitä, miten voimme pelastua vain Jeesuksen ristintyön perusteella. SAHALAHDELLA Perjantaina 2.2. Vastaavassa tehtävässä hän on työskennellyt myös koko Kangasalan sd-kunnallisjärjestössä. Kun ihminen vastaanottaa Jeesuksen elämäänsä, toteutuu Jumalan armon tarkoitus: ettei yksikään joutuisi kadotukseen, vaan saisi ikuisen elämän. Tiistaina 6.2. YHTEISKRISTILLINEN ISRAEL-ILTA Ma 5.2. ks. 11.00 Kirkonkoto Pentosalissa. Keskustelun juontajana Auni Kaipia. Myllystenpohjantie 2 p. Kahvila Seurahuone Sunnuntai 4.2. Ohjelmassa muun muassa hartaus, laululeikkejä, pomppulinna, askarteluja, naposteltavaa ja kasvomaalauksia. Kello 10 perhekirkko, jonka jälkeen koko perheen ohjelmaa, hernekeittoja pullamyyntiä, arpajaiset, käsityöpuoti ja kirpputori. Hakuaika 4.2.2018 asti. Tarvitsemme vain nöyrää mieltä vastaanottaa Hänet elämäämme. HELLUNTAISEURAKUNTA Myllystenpohjantie 8, 36200 Kangasala www.kangasalanhelluntaiseurakunta.fi Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuksiimme! To 13.00 Päiväseurat, Tauno Kajander, 18.00 Rukoillaan herätystä! Pe 14.00 HeNu-iltapäivä , 19.00 Life-ilta nuorille. klo 11.30 Kirkonkylän srk-kodissa. 21.03.1927 18.12.2017 Orivesi Kangasala o.s. Tule kuulemaan vuoden 2018 keräyskohteet sekä saamaan vinkkejä, miten sinä voit auttaa. 9.00 Rukouspiiri Seurahuoneella. Jumalan armo, josta myös viime sunnuntaina kirkoissamme puhuttiin evankeliumissa, on myös perimmiltään ihmisille hyvin haastava asia. Opimme elämässämme suorittamaan töitä ja ansaitsemaan oman paikkamme. Marko Sagulin. KS Hely Lehto. 18.30 Sanan Lähteellä -ilta Suoraman srk-keskuksessa. klo 10?13 Sahalahden srk-talossa
– On tahoja, joille on hyötyä siitä, että tilanne pysyy ennallaan, eikä saamelaisista ole vastusta kaivosteollisuudelle. Jos sopimus hyväksyttäisiin, saamelaisilla olisi enemmän sanavaltaa itseään koskeviin päätöksiin, esimerkiksi siihen, tuleeko Lappiin kaivoksia vai ei. Perheessä taistellaan alkuperäiskansan oikeuksien puolesta monellakin tapaa. – Meillä on vain yksi media, saamelaisradio. Kun Laitin kaksi lasta olivat pieniä, perhe asui Ruotsissa. Kiistan taustalla on ILO-sopimus eli YK:n laatima Itsenäisten maiden alkuperäisja heimokansoja koskeva yleissopimus. Hän on mukana järjestämässä alkuperäiskansojen Skábmagovatelokuvafestivaalia Inarissa ja kuuluu Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmuun. Lapsista kasvoi skandinaaveja, jotka puhuvat kolmea kieltä. Kirjoitettua saamea käytetään paljon juuri sen takia, Laiti sanoo. – Otin asiakseni nostaa esiin sen faktan, että Suomi on aina ollut monikulttuurinen maa. – Suomalaisuus on monesta eri suunnasta tulleiden vaikutteiden yhteissumma, niin geenien kuin kulttuurin tasolla. Tästä ei kuitenkaan Laitin mukaan ole kyse. – Että suomalaisuudesta on tehty perussuomalaisuutta. Laiti suostui. Saamelaisradiossa uransa aloittanut tietotyöläinen asuu nykyään Ruutanassa ja tekee töitä kaupallisen radion parissa Tampereella. Verolappalaisuuden tultua yhdeksi saamelaisuuden määritelmäksi syntyi tilanne, jossa moni huomasi kirkonkirjoja tutkiessaan olevansa saamelainen. Sisko Jenni Laiti on taidekollektiivi Suophanterrorin jäsen. On vain kiista saamelaisten ja Lapin vanhojen suomalaissukujen välillä. Laiti itse kyllästyi noin vuosi sitten suomalaiseen poliittiseen ilmapiiriin, joka on tullut kovin vihamieliseksi vähemmistöjä ja muita kulttuureja kohtaan. Se edellyttää valtioiden toimivan alkuperäiskansojen kulttuurin, kielen sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman turvaamiseksi. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. – Ei ole olemassa saamelaiskiistaa. Laiti on pohjoissaamelainen, mutta painottaa saamen kansan olevan yhtenäinen. 11 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Lotta Loikkanen Inarista kotoisin oleva Mika Laiti on saamelaista käsityöläissukua. Saamelaisuuden määritelmässä ihmisen tulee itse tuntea olevansa saamelainen. Mies on ihmetellyt sivusta, kuinka tolkun suomalaiset ovat antaneet hiljaisen hyväksyntänsä porukalle, joka on ominut suomalaisuuden käsitteen. Pirkanmaan polkujuoksijoiden puheenjohtaja Taivaskerolla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Laiti on monikulttuurisuuden puolestapuhuja. – Ihmiset, jotka olivat siihen asti olleet ihan vain suomalaisia, halusivat äänioikeuden saamelaiskäräjillä, koska heillä oli verolappalaiseksi merkitty esi-isä, kertaa Laiti. Hän halusi tehdä asialle jotain ja tarjoutui auttamaan Vihreiden puoluetta talkoilemalla. – Minä puhuin saamen, äitinsä suomen ja lapset oppivat pihalta ruotsin. 1980ja 1990-luvuilla aiheesta käytiin paljon keskustelua. Nyt heillä on useampikin kieli, jolla kommunikoida sukulaisten sekä Ruotsin ja Norjan saamelaisten kanssa. Kuvassa Mika Laiti esittelee pohjoisia juuriaan. Verolappalaisuudesta käytetään myös muita termejä, kuten metsäsaamelaiset tai statuksettomat saamelaiset. Meidän ainut tapa toimia on tehdä itse. Yhdessä he muodostavat saamen kansan. – Suomalaisetkin saattoivat lähteä pohjoiseen metsästämään ja kalastamaan, ja heidät merkittiin lappalaisiksi, koska he elivät lappalaiselinkeinolla. – Se on käsitteillä hämärtämistä, millä on mediassa saatu aikaan kuvitelma, että saamelaiset kiistelevät keskenään. Nykyään saamelaiset pitävät lappalaiseksi nimittämistä loukkaavana, koska siihen on liitetty halventavia piirteitä. Tytär Petra Laiti on saamelaisnuorten puheenjohtaja, ja oli yhtenä mukana järjestämässä Teno-mielenosoitusta saamelaisten kalastusoikeuksista. – Tampereen Hämeenkadulla ruotsinkieltä puhuvat lapset kuulevat huuteluja, että muuttakaa takaisin Tukholmaan, hän antaa esimerkin. – Olemme samaa porukkaa, vaikka meillä on kielellisiä eroja. MIKA LAITI • Syntynyt: 1968 • Koulutus/ammatti: yleisradion ammattiopisto, mediatutkija • Perhe: avovaimo, kaksi omaa ja kaksi avovaimon lasta • Harrastukset: polkujuoksu, suunnis tus, shakki • Motto: ollakseen suuri, ei tarvitse olla kookas • Haave: palata joskus takaisin Lappiin Kieli tekee saamelaisen Fakta SI N I A ST R ÉN. Hän ei hyväksy yhtä ja ainoaa tapaa olla suomalainen. Lapin kansanedustajilla on käytössään kaikki suomalainen media. – Se on parasta, mitä saamelaisille on tapahtunut koko 2000-luvulla. Kyseessä on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä-, tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto-, tai henkikirjassa. Ryhmän puheenjohtaja pyysikin häntä ehdokkaaksi viime kunnallisvaaleihin. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kansanperinteen ja vanhojen kirjallisten lähteiden tuntemilla lappalaisilla olisi viitattu juuri saamelaisten esi-isiin. Ryhmä haluaa teoksillaan kiinnittää huomiota saamelaisten oikeuksiin ja heidän kokemiin epäkohtiin. Sen lisäksi vaaditaan kieliperuste tai vuonna 1995 määritelmään lisätty niin kutsuttu verolappalaisuus. Laiti pyrkii korjaamaan joidenkin lappilaisten poliitikkojen antamaa virheellistä kuvaa saamelaisuudesta kirjoittamalla muiden asiantuntijoiden kanssa artikkeleita Fáktalávvu-blogiin. Yksioikoisen, yksikulttuurisen nationalistista, toiset jo iät ajat täällä olleet kulttuurit poissulkevaa. Laiti korostaa kielen merkitystä. – Se johti siihen, että paikalliset ihmiset peloteltiin sillä, että sopimus vie heidän maat. Se on saamelaisuuden ydin, jota ilman ei ole muutakaan kulttuuria. Suomi ei ole sopimusta ratifioinut. Saamelaiset ovat hajallaan oleva kansa, mutta sosiaalisen median avulla yhteydenpito on helppoa. Suomen saamelaiset puhuvat kolmea kieltä, pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Viimeksi mainittua lisäystä Laiti pitää ongelmallisena, koska veroja perittiin ammatin perusteella. Kaikilla Suomessa on ja pitää olla oikeus omaan äidinkieleen. helmikuuta. Lappalaiset on perinteisesti yhdistetty saamelaisiin. Aihe on herkkä, sillä saamelaisista on Laitin mukaan pyritty antamaan julkisuudessa sellainen kuva, että he riitelisivät keskenään. Vähemmistöön kuuluminen ei ole helppoa
Kaikkiin Lukijaltapalstalle tarkoitettuihin teksteihin pitää liittää kirjoittajan nimen lisäksi osoite ja puhelinnumero. Myöskään ei kaadettu kituliaita koivuja. Ymmärrän kyllä, että kaupunki saa omalle maalleen tehdä mitä haluaa. Kaikin keinoin meitä uimareita pienine kasseinemme ja reppuinemme tulee ohjata omien jalkojemme, pyöriemme ja bussien käyttöön. Puista vanhimmat ovat ehkä 200-vuotiaita. Kirkkoharjun metsästä iso osa on valtapuustoltaan yli satavuotiasta. Nyt kun avasin Nordean oven, minulta kysyttiin, olenko varannut ajan. Sanoivat, että kuusissa on tyvilahoa, jonka vuoksi ne pitää kaataa. Eikö asukkaidenkin mielipiteitä olisi voinut kuunnella. Jos saan kotiini kummallisen laskun tai jonkun muun erikoisen ilmoituksen pankista, haluan selvittää asian heti, en suinkaan varata seuraavalle viikolle aikaa. Ai niin, mehän olemmekin kaupunkilaisia! Itku tuli Koen erinomaisen loukkaavaksi ja epätasa-arvoiseksi, jos minulta ei uudessa pysäköintitalossa kerätä maksua. Valtava metsäkone tuli ja alkoi rytinällä kaataa kuusia kumoon. 12 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Tekstarit Voit lähettää mielipiteesi Kangasalan Sanomiin myös tekstiviestinä numeroon 040 769 2340. Kangasalan kaupungilla vaikuttaa olevan halu poistaa huomattava osa Kirkkoharjun kuusista, ikään kuin kyseessä olisi väärä puulaji. Tekstin enimmäispituus välilyönteineen on 3 000 merkkiä. Tekstiviestisi maksaa operaattorisi kanssa sopimasi hinnan. Ymmärrän, että kaunista järvimaisemaa avarretaan myös isommista puista, mutta täällä Kiveliössä ei ole kyse siitä. Joulukuussa pidetyllä Kirkkoharjun maastokäynnillä jouduttiin keskustelemaan jopa maassa makaavien lahopuiden säilyttämisestä. Esimerkiksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio suositteleekin säästämään kaikki maapuut. Myös pensaat ja lehtipuut kuuluvat harjuluontoon. Kangasalan kaupunki ei näytä ottavan vakavasti Kirkkoharjun hakkuista annettua palautetta – ei ennen hakkuita, eikä niiden aloittamisen jälkeen. 040 769 9045 kangasalansanomat.fi pääTOIMITTAjA-TOIMITUSjOHTAjA Tuula Ruusumaa 045 230 6021 jULKAISIjA Kangasalan SanomalehtiOsakeyhtiö KANGASALAN SANOMAT 1 9 1 8 – 2 1 8 vuosisadan yritys Kangasalla Kirkkoharjun hakkuisiin harkintaa Kangasalan Kirkkoharjun tammikuussa 2018 aloitetut hakkuut ovat saaneet julkisuutta paitsi paikallisesti, myös maakunnallisesti Aamulehdessä. Nyt niitä näytetään kuritettavan kovalla kädellä. Ne ovat vanhojen mäntyjen ohella maisemallisesti harjun laen komeimpia elementtejä. Ainakin kyseisen kuusen kanto oli aivan terve, ei merkkiäkään lahosta. En tarkoita mitään pahaa, koska Suomessa on hyvä olla. Nautin metsäisestä maisemasta, ja monet muutkin sitä ihailivat. Harjun lakiosiin on alkanut kehittyä jonkin verran keloja ja keloutuvia mäntyjä. Se ei tartu erityisen helposti puusta toiseen, lisäksi sillä on oma sijansa vanhojen mäntyjen keloutumisessa. Suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan laajempaa asiantuntemusta kuin siinä on nyt käytetty. Kirkkoharjun kanssa samaan saumaharjumuodostumaan kuuluva Tampereen Epilänharju on hyvä esimerkki siitä, että kuusikin kuuluu harjun puustoon – etenkin pohjoisrinteillä, mutta myös muualla. Hakkuita pitäisi tehdä vain, jos ne ovat perusteltuja luonnonja virkistysarvojen näkökulmasta. Todettakoon tässäkin, että lahopuu on metsäluonnon olennainen osa, josta neljännes kaikista Suomen metsissä elävistä lajeista on riippuvaisia. Metsikössä on komeita mäntyjä ja vielä vähän aikaa sitten komeita kuusia. Mielestäni erittäin törkeää käytöstä! Sivusta seurannut TILAUKSET tilaukset@kangasalansanomat.fi Asiakasneuvoja Tuija Lehtinen 040 769 9045 TOIMITUS toimitus@kangasalansanomat.fi Toimitus 040 769 2340 Tuottaja Eija Koivu 050 564 4941 Toimittaja Sari Eerolainen 050 464 0481 Toimittaja Juha Jäntti 040 585 9868 Tuottaja Outi Aarnilaakso perhevapaalla AAMUjAKELUpäIvySTyS Alma Manu Oy 0800 9 6675 (maksuton) ma–pe klo 6–11, la–su klo 7–11 jakelupaivystys@almamedia.fi MEdIATIEdOT kangasalansanomat.fi/mediatiedot ISSN 0782-596 X printti, 2243-1101 verkkojulkaisu Painopaikka Alma Manu Oy Tampereen paino MEdIAMArKKInOInTI ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Myyntineuvottelija Raili Silius 050 404 1146 Markkinointipäällikkö Satu Pasanen 040 720 8917 Web-suunnittelija Juho Tuhola 040 701 7202 Kauppaympyrä asiakaspalvelu 040 728 9648 TOIMIpISTE Myllystenpohjantie 2, 36200 Kangasala Palvelemme ma–pe klo 10–16 P. Tämä on luonnollista, koska Kirkkoharju on osa Pirkanmaata keskeisesti halkovaa Tampereen saumamuodostumaa. Tällä merkinnällä ei ollut mitään tarkoitusta. Tämä pätee erinomaisesti myös Kirkkoharjuun, jonka metsien moni toivoisi säilyvän maisemallisesti upeina ja mahdollisuuksien mukaan luonnontilaisen kaltaisina. Täydellinen raiskaus. Metsäkone katkoi jäljelle jääneiden puiden latvoja ja vahvoja oksia. Tekstit julkaistaan kirjoittajan nimellä, joskin myös nimimerkin käyttö on sallittua perustelluista syistä poikkeustapauksissa. Ihmetyttää, kun ilmoituksissa luki, että tehdään maisemointia. Ei koskaan enää sotaa. Erheellisesti tuli myös ilmoitus, että merkitkää puut, jotka haluatte kaadettaviksi. Kommenteissa hakkuita on pidetty ylimitoitettuina, minkä mekin allekirjoitamme. Ohikulkeissani panin merkille, ettei lupausta oltu lunastettu ainakaan pariinkymmeneen minuuttiin. Heikki Toivonen puheenjohtaja Juho Kytömäki aluesihteeri Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Koskaan ei ole kunnolla tutkittu, kuinka isot joukot kenelläkin oli. Ihmisen ja ympäristön hyvinvointiasia Taksipalvelu on nykyään onnetonta. Sähköpostit: toimitus@kangasalansanomat.fi Kirjeet: Kangasalan Sanomat, Myllystenpohjantie 2, 36200 Kangasala Rytinällä kaupunkilaiseksi Kova on ollut into ja kiire Kangasalla tuhota asukkaiden maisemia. Näky on nyt surkea. Tosiasia on, että parhaat varusteet olivat saksalaisilla ja ruotsalaisilla. Mies soitti lapussa olevaan numeroon, ja vastaaja lupasi tulla paikalle selvittämään asiaa. Pyyntönä olisi tämän raiskauksen jälkeen, että maisema siivottaisiin oksankaroista ja kaadettaisiin latvoista katkenneet puut. Metsureilta kävin pyytämässä ja anomassa, että säästäisivät edes yhden komeimmista, mutta ei; kaatoon meni. Ihmetyttää tapa, jolla kaadot toteutettiin. Kaikki terveet, kauniit kuuset kaadettin ja jäljelle jätettiin toispuoleiset kituliaan näköiset. Mielestäni maisemointi tarkoittaa kituliaiden puiden ja risukon poistoa. Toistaiseksi tehdyt hakkuut voisivat olla oikeastaan minkä tahansa talouskäytössä olevan metsän harvennuksia: metsästä on tehty erittäin tasarakenteinen, ja alikasvos on paljolti raivattu. Pankkiin varattava aika Olen Kangasalla neljänkymmenen vuoden ajan asuessani tottunut ajamaan pankkiasioille silloin, kun tarvetta ilmenee. Yhteistä jäljellä olevalle, kaivamiselta säästyneelle harjujaksolle on, että se on käytännössä kokonaan erittäin tärkeää luontoja virkistysaluetta. Toivottavasti tapahtuu ennen kevättä, että edes joku olio kenties vielä tulisi pesimään jäljelle jääneisiin puihin, mitä kyllä epäilen. Eero. Ei päässyt myrskytuuli pahasti puhaltelemaan, kun puut suojasivat tuulilta. Invatunnus oli näkyvästi esillä. Parannusta, kiitos! Maksava asiakas Vuonna 1918 käytiin luokkasuota, jossa olivat vastakkain punaiset (venäläiset), suomalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset. Niin tapahtui myös Kiveliön alueella. Seuraavatkohan muut pankit Nordean linjaa heikentää näin palveluja. Liekö tehnyt hyvät kaupat jonnekin. LUKIJOILTA Tiedustelut: 040 769 2340 maanantaista perjantaihin kello 9–16. Kirkkoharjun hakkuissa tarvitaan tarkkaa harkintaa. Toimituksella on oikeus harkintansa mukaan lyhentää ja muokata tekstejä. Akseli Gallen-Kallelan kuuluisassa, Paanajärvellä maalatussa Palokärki-teoksessakin palokärjen taustalla näkyy tervasroson vähitellen kelouttama mänty. Takapihani rajoittuu pieneen metsikköön, jossa juurikaan ei liikkunut kuin oravat, jänikset sekä linnut ja kävipä jopa näätäkin näyttäytymässä. Kataja elävöittää lähimaisemaa, pihlaja on merkittävä lintujen ja hyönteisten kannalta, samoin varsinkin pölyttäjähyönteisten suosima raita. Kun mies palasi autolleen, tuulilasiin oli ilmaantunut parkkisakko. Kari Onnela Tapahtui viime viikolla torilla: selvästi liikuntarajoitteinen, vanha mies oli pysäköinyt autonsa osittain parkkiruutuun, joka on tiettyinä aikoina varattu palvelubusseille. Tervasroson vaaraa harjun puustolle ei kannata liioitella. Tuho kohdistui lähinnä vanhoihin terveisiin kuusipuihin. Sen muita osia ovat muun muassa Vehoniemenja Keisarinharju, Kuohunharju, Kalevankangas ja Pyynikki. Autoja ei näy eikä kuulu, arkisin joutuu yli tunninkin odottamaan taksia keskustassa. Mäntyä tulisi mielestämme suosia kuusen kustannuksella lähinnä laen ja etelärinteen sellaisissa osissa, joista voi kehittyä kasvillisuudeltaan arvokkaita paahdeympäristöjä. Eräänä päivänä sitten syttyi sota. Tulee vaan mieleen, että kaupunki tarvitsi kuusipuuta paljon ja nopeasti
Työmaalla on tällä hetkellä parisenkymmetä henkeä ja vastaavaana rakennusmesarina on Reijo Leivola Kangasalan Sanomat 50 vuotta sitten Päivän kuva Lauantaina 27.1.1967 Mielen kuntosali M oni aloittaa tammikuussa kunnon kohotuksen kuntosaleilla ja muissa liikuntaharrasteissa. Unelma: Kesäpäivä Kangas – alla. Heidän apuunsa kannattaa tarttua. Vaikka liikunta onkin tärkeä osa mielen hyvinvoinnin hoitamista, koostuu se monista muistakin asioista. Kotiuttamistilaisuudessa Kankaanpäässä joutui Altti Hirvenoja pitämään ensimmäisen varsinaisen puheensa, joka oli kohdistettu kouluttajille, ryhkementin upseereille. Minun oli pakko lukea kaikki tarkasti. Minä olen joutunut liikunnan lisäämisen sijaan vähentämään liikkumistani pienen, mutta kiusallisen kantapääkivun vuoksi. Mielen kuntosalilla keskittyisimme vahvistamaan ja notkeuttamaan omaa mieltämme itseämme kuunnellen. Painoakin jotkut lupaavat pudottaa syömällä terveellisemmin. Lempeää mielen kuntoilua kannattaa helmikuun jälkeenkin jatkaa koko elämän ajan. Luonto, metsä, järvi ja puut saavat ajatukseni virtaamaan ja hyvä virtaa minuun kuin tuuli. Kaikkiaan on työlomia olut kolmisen viikka. Millaiset asiat saavat minut voimaan hyvin. oppilaille, jotka olivat astuneet palvelukseen 25. koulussa. Onko tämä mies ollut ”pinko” sotaväen kielellä puhuttuna. Enemmän kuin fyysisen kuntoni rapistumisesta olen ollut huolissani vähäisemmän liikunnan vaikutuksista mieleeni. Mitkä ovat sinun mielesi kunnon kohottajia. Kun nämä on saumattu, niin niiden päälle ryhdytäään laittamaan huopakattoa. Kun vastasin myöntävästi, niin jouduin siellä viestikomppaniaan. Minua vahvistavat myös kulttuurikokemukset ja niistä saatu mielen askartelu. Puhuminen helpottaa ja toisaalta apuna oleminen jollekin toiselle tekee hyvää. Komppanissa oli 105 oppilasta ja sain sieltä hyvän yleisarvosanan sekä kymmenennen tilan. Kunto ei laske pohjalukemiin kovin nopeasti, mutta mieli saattaa pompata matalalle, jos ei pääse tottumallaan tavalla kokemaan fyysistä rasitusta. K okemukseni myötä aloin miettimään laajemminkin, millainen on minun mieleni kuntosali. Yksilökuntoilun lisäksi kannattaa mieltä treenata ystävien ja läheisten kanssa yhdessä. Kangasalan osuuskaupan päämyymälärakennuksella on pohjakerros valettu ja sisällä suoritetaan parhaillaan muuraustöitä. Rakennuksella saatiin lämpö ”päälle” 14 marraskuuta eivätkä pakkaset ole häirinneet töitä. Teatteri, taide, kirjat ja musiikki antavat ajateltavaa ja tekevät mielestäni notkeamman. ”Minä en sitä uskonut. Miten hoidan ja kasvatan oman mieleni kestävyyttä, vahvuutta ja notkeutta. Mutta niin kävi kuitenkin, että pohjaopinnoiltaan kansakoulun ja kansalaiskoulun kurssin suorittanut asevalvollinen Altti Johannes Hirvenoja Tasavallan Presidentin sotilaskäskylä ylennettiin vänrikiksi 10.1.68. Mielen kuntosalilla saattaisi myös fyysinen kunto kohota ja terveellinen ruoka maistua laihduttavasti. Pian käynnistyy tämän vuoden toinen kuukausi, helmikuu. Liikkuminen metsässä koiran kanssa, pitkät kävelylenkit, tanssitunti ovat olleet minulle tärkeitä sekä kunnonkohottajia että mielen hoitajia. Älä huoli, vaikka repsahdus tai luopuminen olisi tapahtunut, minä en ainakaan siitä sinua moiti. Olen askelten kerryttämisen sijaan, joutunut minimoimaan päivän askeleeni. Henkilö, joka on tottunut henkiseen työhön, lukee vain pääkohdat ja sillä siisti. helmikuuta 1967. ”Nopea nousu oppilasjohtajasta oppilaspäälliköksi kuvasti hänellä olevaa upseeriainesta. Nyt kun tammikuu on päättymässä, vieläkö sinun lupauksesi ovat voimissaan vai oletko jo luopunut tavoitteistasi. Käsillä tekeminen, käsityöt ja kaikenlainen askartelu on minulle terapiaa. Katriina Kudjoi ja Nina Kokkonen olivat lähteneet aamuisen kupposen ja leivoksen äärelle. Tällä viikolla saatiin näiden päälle asennettua lekaelementtilaatat. Pohjakerroksen päälle on pystytetty esijännitetyt pystypilarit ja niiden päälle kehärakenteet. 13 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Kangasalan virastotalo valmistunee keskikesällä Kangasalan virastotalon työmaalta ilmoitti valvova rakennusmestari Erik Kolkka, että kirvesmiehet parhaillaan suorittavat ”alaslaskettujen” kattojen tekoa ja sähkömiehet johdattelevat sähköjohtoja. Helmi Kudjoi (vasemmalla) ja Fanny Vuorio viihdyttivät viime torstaina Raikun koulun aamukahvivieraita lukemalla itse kirjoittamiaan tarinoita Tarinakahvilassa. Oliko vaikeata res.ups. Minun mieleni kuntosalilla tärkeässä osassa ovat läheiset ja ystävät, heidän kanssaan koetut ja jaetut asiat. Joulun väliviikolla ja äskeisillä ankarilla pakkasilla ei työtä voitu suorittaa. Ilokseni sain kuulla, että armeijassa olostani lasketttiin hyväkseni 8 kuukautta. Oppiaika on 4 vuotta. Taisin sittenkin olla lukuhommissa huonompi kuin kentällä, mutta molemmathan siinä koulussa otetaan huomioon. Minä ajattelin niin tehdä. Vähemmän koulua käyvällä on siellä paljon luettavaa. Tällä hetkellä työmaalla on nelisenkymmentä henkeä työssä. Millainen minä olen ja mitkä asiat tekevät minulle hyvää. Rakennuksen valmistumispäiväksi on urakkasopimuksessa määrätty elokuun 31 päivä, mutta työt ovat edistyneet niin hyvin, että rakennus valmistunee jo keskikesällä. ”Meille kerrottiin, niin aloitti Hirvenoja kertomuksensa, että jos teissä on ainesta, niin teidät voidaan pohjaopinnoistanne huolimatta kouluttaa vaikkapa vänrikeiksi saakka. Kautialan kansakoululla on rakennusmonttu kaivettu ja perustuksen laudoittaminen on meneillään kertoi johtaja H Murtomäki. Mitä nyt siviilissä. Näin sanottiin AUK:n aliups. M ielen kunnon tärkeä osa on oman itsen kuuntelu ja hyväksyminen lempeydellä ja rakkaudella. JUHA JÄNTTI K o lu m n i Merja Palin Kirjoittaja on kangasalalainen kuosisuunnittelija ja yrittäjä. Voisitko silloin aloittaa mielen kuntoilun. Ainoastaan kerran tätä aikaisemmin oli valtakunnan Tykistörykmentistä Niinisalossa kansakoulupohjalta armeijaan astunut asevelvollinen korotettu vänrikiksi. Aliupseerikoulusta sain kiitettävän arvosanan ja viidennen tilan Ihmettelin, kun minulta kysyttiin, haluanko lähteä jatkamaan reserviupseerikouluun. Hyvää rakennustyövoimaa on ollut riittävästi tarjolla. kurssijulkaisuun Altti Hirvenojan kuvan ja nimen kohdalle. Eläimet, koira, kissat ja hevoset, pelkällä olemassaolollaan antavat mielelleni tyytyväisyyden tunteita. Uusi vuosi tuo mukanaan uuden elämäntavan tai ainakin toiveen siitä. Lihaskunnon kasvattamiseen palkkaamme kuntosalilla personal trainereita, mielen kuntoiluunkin on saatavilla valmentajia ja ohjaajia. Sen tunnistin, kun muutama viikko askelten säästelyä oli takana. – Olen ollut Takossa Tampereella offsetkopistioppilaana. Näin on merkitty Reserviupseerikoulun 125. Tällä hetkellä on työmaalla työssä 12 miestä. Näin oli minun kohdallanin toteutunut se , jota en ollut uskaltanut toivoakaan. Päivän kohokohta oli Marja Kalliovalkaman esitys Verikiven tarina. Sen jälkeen alkaakin sitten seinämuuraukset ja ikkunakarmienasettelu paikoilleen. Itse hän väittää, ettei ”jännittänyt”. Maalarit maalaavat ikkunapuiteita ja kattojakin on päästy maalaamaan
Tila näyttää nyt erilaiselta, mutta fiilis on yhä sama. Laskiaisriehan päätteeksi arvotaan kaikkien kävijöiden kesken Marjamäen tuunaama tuplarumpusetti. Kangasalan seurakunta järjestää Parkissa muun muassa nuorteniltoja, isoskoulutusta, nuorille suunnattuja avoimia ovia sekä raamattuluentoja. • Sanotaan, että kaikki on tervetulleita. Tilalla ovat musta-kultaiset seinät, mustat pöytäja sohvaryhmät, mustat valaisimet ja uutuutena tilaan hankittu biljardipöytä. Juttelemme aina myös riparilaisten kanssa. Toisessa rakennuksessa on avoinna kirpputori, jossa on myynnissä muun muassa rumpusettejä tarvikkeineen. Kukaan ei ole täällä yksin, Silván kertoi Parkin viehätyksestä. • No Parkki on Parkki. NUORTEN AJATUKSIA PARKISTA • Parkin saaminen kertoi, että nuoria arvostetaan päättäjätasollakin – meihin haluttiin panostaa. – Sinne saavat täkäläiset soittajat tuoda muitakin soittimia myytäväksi. Ottakaa yhteyttä, niin pannaan aikataulu kuntoon, Pajutilan vanhaisäntä Esko Marjamäki kannustaa soittoporukoita. Nuorteniltoja suunnittelevassa vastuutiimissäkin mukana oleva kolmikko on käynyt nuortenilloissa rippikouluiästä asti. Nuorisotila Parkin ulkoseinää koristaa uusi, nuorten suunnittelema logo. Illan ohjelmassa oli yhdessäoloa, poptähti Iltan keikka ja tarjoiluja. Paikalla oli sata nuorta tämän vuoden rippikoululaisista jo muualle opiskelemaan muuttaneisiin nuoriin aikuisiin. Lavalle nousevat muun muassa cover-bändeinä tunnetut High Society sekä Beatline. Päätimme kerätä nuorilta ajatuksia siitä, mitä Parkki merkitsee. – Uusi ulkoasu on nyt tosi hieno, mutta Parkista tekee Parkin ihmiset ja fiilis. – Illoissa tapaa niitä kavereita, joita ei näe koulussa. • Parkkiin voi tulla pitämään hauskaa, op pimaan, keskustelemaan, haastamaan itseä tai ihan vaikka hiljentymään. – Aktiiviura alkaa olla takana. Näistä jälkimmäinen on lähdössä toukokuussa Amerikkaan soittamaan Beatles-festareille, ainoana suomalaisena kokonpanona. Erikoisuutena Marjamäki tarjoaa yleisölle mahdollisuuden kokeilla laadukkaita Rolandin sähkörumpuja. Tilan ladossa on järjestetty tansseja jo 1950-luvulla, ja myöhemminkin konsertteja, mutta ei talviaikaan. – Parkin uudistus oli iso haaveeni. Rumpalina tunnettu Marjamäki järjestää yleisölle avoimen laskiaisriehan Pajutilalla. 14 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Sata nuorta juhli Parkin uutta ilmettä Hanna Parviainen Kelta-ruskeat seinät ja luentosalimainen penkkirivistö ovat enää muisto vain Kangasalan seurakunnan nuorisotila Parkissa. Portit avautuvat klo 10, ohjelmaa molempina päivinä klo 10–18. Pysyy kitaristienkin sormet soittokunnossa, Marjamäki vakuuttaa. Paikasta toiseen juostessa kun ryntää nuorteniltaan ihan vaan viimeiseksi puolituntiseksi, saa rojahtaa alas, hen gittää, jutella Jumalasta ja maailmasta ja nauraa ja ihan vaan olla. Marjamäen Pajutila on siirtynyt järjestyksessään viidennen sukupolven haltuun. Suunnittelutiimissä mukana olleet Lotta Silván, 18, Aino Mattsson, 18 ja Huokuniemi lahjoittivat tilaisuudessa Parkille lahjan nuorilta. – Halusimme näyttää kiitollisuutemme siitä, mitä olemme saaneet kokea Parkissa. • Parkki on levon ja rauhan paikka. Nuoret olivat alusta asti mukana suunnittelemassa uutta ulkoasua ja lauantaina julkaistua, leijonan kuvalla varustettua uutta logoa. Sinne voi mennä millä fiiliksellä tahansa ja lähtee yleensä hymyillen. Halusin tilan, joka olisi nuorten näköinen ja jossa kaikki viihtyvät. Haaveenani oli, että paikalle tulisi 30–40 nuorta, mutta ilta onnistui yli kaikkien odotusten. Tässä iässä ollaan jo nukkumassa, kun bändit nousevat lavoille esiintymään, hän naurahtaa. • Parkki on kaikkea sitä, mitä kodin kuuluu olla. Sekä lauantaina että sunnuntaina paikalla nähdään ja kuullaan useita bändejä. Lisäksi stage on vapaa kangasalalaisille kokoonpanoille, onpa musiikkityyli mikä tahansa. Musiikki raikaa ladossa lauantaina ja sunnuntaina kello 12–18. Tauluun on koottu eri-ikäisten nuorten ajatuksia siitä, mitä Parkki merkitsee heille. Tilan rock-klubimaista ja art deco -henkistä ulkoasua juhlittiin asiaankuuluvasti viime viikon lauantaina. Sanottua. – Tänne vaan soittamaan, esiintymislava on avoin. Mukana oli myös nuoria, jotka eivät ole käyneet kovin usein nuortenilloissa. Nuoret tulevat Parkkiin kuulemaan hyvää sanaa, rauhoittumaan ja käymään keskusteluja elämän eri osa-alueilta, kertoi suunnittelutiimiläisiin kuulunut Ella Huokuniemi, 19. Vapaa pääsy. Laskiaistapahtuma Marjamäen Pajutilalla 10.–11.2. Laskiaisriehan jatkot pidetään lauantaina ravintola Myrskyluodossa, jossa on tilaisuus kuulla livenä lisää Lexiandawnia ja Beatlinea. Kiinnostava nimi on sokeana syntynyt nuori rumpali Misca Muhli, joka esiintyy ladossa bändinsä Lexiandawnin kanssa. Lotta Silván, Aino Mattsson ja Ella Huokoniemi ideoivat ja toteuttivat nuorten lahjan Parkille. Se onnistui. • Kitaran soidessa on ollut tosi turvalli nen, lämmin ja tunnelmallinen fiilis. – Sää ei ole esteenä, sillä paikalle on tulossa 136 kilowatin lämmitin. Nuorisotyön tiimi oli iloisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon juhlaan saapui nuoria. Tarkoituksena on, että Parkki voi palvella kaikenikäisiä kangasalalaisia. Parkki on kaikkea sitä, mitä kodin kuuluukin olla, Huokuniemi sanoi. Pajutilalla tulossa latokonsertti ja rumpukirppis Jouni Valkeeniemi Marjamäen Pajutilan vanha tanssilato toimii estradina laskiaisviikonloppuna pidettävälle konsertille. Ei ole paineita onko nyt tarpeeksi uskovainen tai muuta, vaan on aina osa porukkaa. Esko Marjamäki on pitkän linjan rumpali, joka soitti 41 vuotta tamperelaisessa Nolo & Rähjä -bändissä. Isäntänä on nyt Mikko Malminen. – Misca on rumpalina erittäin lahjakas, sanoo Marjamäki. Hienoimpia hetkiä oli nuorten antama yllätys, kiitti johtava nuorisotyöntekijä Johanna Jutila. Parkki sijaitsee osoitteessa Puusepäntie 31. Saa tulla vaikka sahaa soittamaan, Esko Marjamäki kannustaa bändejä osallistumaan Pajutilan latokonserttiin. Seurakuntasalimainen tila muuttui nuorten olohuoneeksi joulu-tammikuussa tehdyssä pintaremontissa. – Jos homma toimii, niin tulossa on jatkoa, Marjamäki miettii ensi kertaa järjestettävästä tapahtumasta
Suinulassa Markkulan talon pihamaalla, jossa punaisten luoteihin kuoli 17 suojeluskuntalaista ja niistä haavoittui 26. Ilmestyttyään 1993 teos herätti laajaa huomiota, ja vuotta myöhemmin se palkittiin Tieto-Finlandialla. Tie Tampereelle on osa tätä selvitystyötä. KANGASALAN SEUTU Suinulassa sisällissodasta ja verilöylystä muistuttaa neljä ja puoli metriä korkea muistomerkki. Oppilaitos palveli sodan aikana myös punaisten päämajana. Sisällissodan arvet eivät hevin umpeudu. Kesken vangitsemisen paikalle pyyhältänyt turkulaiskaarti alkoi venäläisen konekivääriryhmänsä johdolla yllättäen ampua pidätettyjä. Sodan syyt olivat oikeiston ja vasemmiston kiista itsenäiseksi julistautuneen Suomen vallanjaosta ja Venäjän vallankumous, joka rampautti keisarikunnasta riippuvaisen maan hallinnon ja talouden. Joukko oli lyhyen taistelun jälkeen antautunut tamperelaisille punakaartilaisille. Vasemmiston radikalisoituminen, vähäväkisten hätä ja parempiosaisten kyvyttömyys vastata siihen johtivat levottomuuksiin. 15 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Suinulasta tuli sodan vedenjakaja Pekka Kaarna Suomen sisällissota syttyi 27.1.1918 valkoisten ryhdyttyä riisumaan Pohjanmaan venäläisiä varuskuntia aseista ja punaisten aloitettua Etelä-Suomen kaupunkien valtaamisen. – Ainoa tapa edistää unohdusta ja sovintoa on selvittää luotettavin tutkimuksin ne surmateot, joihin tuolloin syyllistyttiin, Ylikangas sanoo. – Tulkintojen moninaisuutta on pidettävä luonnollisena – jopa toivottavana – asiaintilana vapaassa maassa. Suinulassa punaisilla ei hänestä ollut teolleen huhuja häävimpää perustetta. Niitä suitsimaan oikealla ja vasemmalla oli perustettu järjestysjoukkoja, sodan osapuoliksi ajautuneiden suojeluskuntien ja punakaartien aihiota. Suinula kävi punaisille kalliiksi. Ylikankaan tuorein havainto raikkaammista tuulista on parin viikon takaa Vaasasta. Raakuus seuraa sisällissotia myös siksi, että niissä tavoitellaan valtaa omassa maassa. Osalle kansaa ja myös osalle tutkijoita vuoden 1918 sota on yhä vapaussota. Ihmisiä surmattiin vain sen vuoksi, mitä heidän tilaisuuden sattuessa epäiltiin tekevän tulevaisuudessa. Pyramidin huippua koristaa kuvanveistäjä V. Paikalla oli noin 350 kuulijaa. Ohjeistus meni perille. Yleensä se on kosto. – Pidin Vaasa-opistossa uusimpaan kirjaani liittyvän esitelmän aiheesta Vaasan valtaus 1918. Niinpä henkiin jääneet suojeluskuntalaiset tuomittiin Tampereella ainoastaan sakkoihin ja muutaman kuukauden vankeusrangaistuksiin. Silmitön tulitus jatkui, kunnes tamperelaiskaartin johtajat saivat sen henkensä uhalla päättymään. Ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa puhuttiin vapaussodasta, 1960-luvun vaiheilta alkaen vapaus-kansalaissodasta ja 1990-luvulta lähtien yhä yleisemmin sisällissodasta. Mutta kritiikkikin oli ankaraa, sillä perinteisestä ylätason näkökulmasta poiketen Ylikangas tarkasteli tapahtumia ruohonjuuritasolta nimiä kaihtamatta ja tekoja sivuuttamatta. Punaiset olivat syyllistyneet terroriin jo vuoden 1917 lopulla. Osasto koostui enimmäkseen Tampereen teknillisen opiston oppilaista, jotka olivat pyrkimässä kaupungista pohjoiseen, valkoisten hallitsemille alueille. Paitsi tutkimukseen politiikka ja poliittiset tunnot heijastuvat myös sodan nimeen. PENTTI TUOVINEN M IK A SÄ PY SK Ä. Se vaikutti valkoisen johdon ohjeisiin siitä, miten punaisia oli kohdeltava. Kirjoitusten johtopäätöskin oli ilmeinen: Ylikangas leimattiin kommunistiksi – eikä vain Pohjanmaalla. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään. Taustalla Tampereen teknillinen oppilaitos, jonka oppilaita Suinulan verityön uhrit olivat. Rajantakaisten alueiden tavoittelu ei herätä yhtä voimakkaita tunteita. Materiaalinen tuho on korvattavissa, ihmishenkien menetys ei. R. – Suinulasta tuli vedenjakaja vuoden 1918 sodassa. Rautalinin graniittiveistos. Se huipentui 31.1. Vaikka julmuudet ovat ominaisia sisällissodille, murhatöille pyritään Ylikankaan mukaan esittämään aina joku peruste. Tieto-Finlandialla palkittu Heikki Ylikangas sai aikanaan paljon kririikkiä sisällissotaa käsittelevästä kirjastaan, mutta hänen mukaansa sota ei enää nostata yhtä kiivaita tunteita. Pyramidiin on kiinnitetty musta graniittilevy, johon on hakattu kirjoitus: Suinula 31.1.1918 – He olivat lunastamassa vapaaksi isänmaata. Toisekseen Suinula mainittiin perusteena useissa valkoisten toimeenpanemissa teloituksissa ja veriteoissa. Omatuntokin kolkutteli. Virallisesti tekoa peiteltiin kutsumalla sitä taisteluksi ja siinä kuolleita kaatuneiksi. Punaisten lähtö Suinulaan päätyneen suojeluskuntajoukon perään oli Ylikankaasta sinänsä ymmärrettävää, sillä asekätkölle aikonut osasto oli matkallaan yrittänyt räjäyttää Aitolahden työväentalon ja rautatien Ruutanan pysäkin kohdalla. Valkoisten vankileireillä teloituksiin, tauteihin ja nälkään kuoli lähes 12 000 punaista. – Verilöyly paljasti sisällissodan todelliset kasvot. Nyt 25 vuotta myöhemmin yleinen ilmapiiri on hänestä jo ”jyrkästi muuttunut, lientynyt ja vapautunut”. Ilmestyessään Tie Tampereelle avasi uuden näkökulman vuoden 1918 sotaan. Veritöiden sarja jatkui seuraava vuonna. Veriteko paljasti joukkojen kurittomuuden, johtamisongelmat ja ontuvan strategian. Paukut jäivät tussahduksiksi, mutta Tampereella puhuttiin kuolleista. Kun valkoiset olivat tammi–helmikuussa syyllistyneet noin 400 ja punaiset noin 700 poliittiseen murhaan, sodan edetessä tilanne kääntyi päälaelleen Sodan päätyttyä valkoisten tilillä oli liki 7 400, punaisten tilillä 1 400 murhaa. – Ilkka-lehti käsitteli teostani noin sadassa eritasoisessa kirjoituksessa. Ylivoimaisesti suurin osa niistä oli kielteisiä, nykyaikaisittain ilmaisten vihapuheen tasoisia. Olot vankilassa järjestettiin mukaviksi, mikä herätti pahaa verta punaisten rivimiehissä. Maailmassa on myös maita, joissa on sallittu vain yksi tulkinta menneisyydestä. Professori Heikki Ylikangas kirjoittaa teoksessaan Tie Tampereelle (1993), että punaisten tilillä oli ennen sodan puhkeamista 43 poliittista murhaa. Vuoden 1918 tapahtumia on tutkittu laajasti, eikä sota enää nostata niin kiivaita tunteita kuin aiemmin. Sen suunnitteli rakennusinsinööri Leo Lehtikanto. Valkoisille Kangasalan tapahtumista tuli propagandavaltti, jota he tehokkaasti hyödynsivät verilöylyn aiheuttamasta ensijärkytyksestä toivuttuaan
Lisäksi paikalla on pidetty lyhyt puhe, marssittu takaisin ja piipahdettu Markkulan pihamaalla kertaamassa tapahtumat. Myös Markkulan tilan tytär Suvi Markkula on kuullut tarinoita, kuinka jotkut onnekkaat olivat aseiden laulaessa pelastautuneet kuka lantakärryn alle, kuka talon ja aitan alle. Pikkuseppeleet ovat Hannu Wirolan lastenlasten Mathilda, Beata ja Adele Wirolan käsialaa. Kunniakäynnit ovat olleet vuosittainen, katkeamaton perinne, kertoo reservin kapteeni Hannu Wirola Kangasalan Reserviupseerikerhosta. Muistoväki on kokoontunut aluksi muistomerkin lähellä sijaitsevaan risteykseen ja marssinut muistomerkille, jossa on laskettu seppeleet lippujen tehdessä kunniaa. Hannu Wirola pitää puolestaan tilaisuuden puheen, jonka jälkeen sosiaalineuvos Seppo Rantanen lausuu Heikki Asunnan muistomerkin paljastustilaisuuteen 31.1.1933 tekemän runon. – Muistomerkin juhlallisuudet saivat alkunsa jo vuoden päästä tapahtuneesta eli vuonna 1919. Tallin hirsiä on uusittu, kivijalkaa suoristettu, väliseiniä purettu, myös pinnat sisältä ja ulkoa on kunnostettu. Sietä matka jatkui Rautatieasemalle, junalla Suinulaan ja jälleen marssien Suinulan Markkulaan. Suunnitelmat muistomerkistä syntyivät Tampereen teknillisen opiston oppilaskunnassa, jossa haluttiin kunnioittaa Suinulassa surmattuja oppilastovereita. Markkulan talosta on hoidettu Suomen lippu salkoon juhlatilaisuutta varten. Kantolippuja on paikalla ollut noin puoli tusinaa. Nyt Tallin omistaa Heidi Karves (oik.), joka on kunnostanut tallin juhlakäyttöön. Wirola kertoo, että muistopäivästä muotoutui myös teknillisen opiston suojeluskuntalaisten valapäivä. Myöhemmin kunniakäynnit ovat kuuluneet Tampereen teknillisen opiston eli nykyisen Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaskunnan ja ainejärjestöistä erityisesti insinööriopiskelijoiden, Tampereen insinöörija arkkitehtiyhdistysten, Vapaussodan perinneyhdistyksen ja Kangasalan reserviupseerien ja reservin aliupseerien tehtäviin. Nyt pihan raa´asta historiasta muistuttavat enää tallirakennuksen seinille kehystetyt lehtileikkeet ja valokuvat sekä kartta Markkulan tilan pihamaasta ampumahetkellä. Silloin muistotilaisuus järjestettiin kello 14, kuten joka vuosi sen jälkeenkin. Muistomerkin paljastusjuhla 30.1.1933 muodostui harrastunnelmaiseksi isänmaalliseksi juhlaksi. Karveksen vuosina 2007–2015 kunnostaman tallirakennuksen vanhoissa seinälaudoissa oli vielä remontin alkaessa näkyvissä luodinreikiä tapahtuneesta. Patsaan jokaiseen kulmaan oli asettunut Kangasalan suojeluskunnan suojeluskuntaupseeri, patsaan taakse teknillisen opiston komppania ja maantielle patsaan eteen Suinulan retkeen vuonna 1918 osallistuneet. – Teknillisessä opistossa on opiskellut paljon kangasalalaisia. Tämän jälkeen on ollut vapaamuotoinen kahvitilaisuus Tamkin tiloissa Tampereella. Myös Karves on viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa Markkulassa, sillä hänen vanhempiensa kesäpaikka ja lopulta kotikin sijaitsi vähän matkan päässä Vesijärven rannassa. Koska koko Markkulan tila on seudullisesti arvokas ja suojeltu, tallirakennuksen kunnostuksessa on käytetty muun muassa perinteisiä luonnonmaaleja ja ikkunatkin on valmistettu vanhoja ikkunoita mukaillen käsityönä puusepällä. Tamkin opiskelijat laskevat tänä vuonna patsaalla pääseppeleen lisäksi nimellä varustetun pikkuseppeleen jokaisen opiston surmatun opiskelijan muistoksi. Hannu Wirolan arkisto. Pääosin samalla kaavalla kulkevat juhlallisuudet tänäänkin Suinulan muistomerkillä. Vielä 1990-luvun alussa tallissa eleli lampaita ja kanoja, Karves selvittää. Punakaarti teloitti tallin seinustalle 14 valkoisen puolen sotilasta. Naapuri Suvi Markkulan kanssa hän järjestää tallissa ensi kesänä tanssitilaksi. Tallirakennus on remontoitu viihtyisäksi juhlatSata vuotta sitten tällä seinustalla Markkulan talon pihamaalla teloitettiin valkoisia sotilaita. Verilöylyssä 17 surmatusta kaikki olivat suojeluskuntalaisia ja heistä kymmenen Tampereen teknillisen opiston oppilaita. Satunnaisesti mukana on ollut myös muita kansalaisjärjestöjä. Kangasalan Sanomien uutisoinnin mukaan juhlaan saapui väkeä niin autoilla, hevosilla kuin jalankin. Vaikka Markkulan tilan pihamaalla onkin tapahtunut kauhistuttava joukkosurma, ja esimerkiksi talon kuistilla valkoisten kapteeni Söderholm haavoittui kuolettavasti, ei Suvi Markkula sano asian koskaan pelottaneen häntä tilalla asuessaan. – Joku oli ilmeisesti säilyttänyt henkensä antaessaan kultakellonsa ampujille, hän sanoo. Rakennus oli kuitenkin päässyt vuosien saatossa huonoon kuntoon ja sen remontoinnissa meni pitkä aika. Talli itse on kunnostettu vanhaa kunnioittaen, Museoviraston valvonnassa ja avustuksilla, juhlatilaksi, jossa on järjestetty niin syntymäpäiviä kuin tanssejakin. Markkulan tilalle tapahtumat ovat kuitenkin tuoneet oman lisänsä. Kuvassa suojeluskuntaväkeä, Suinulan uhrien omaisia ja Teknillisen opiston oppilaita. Rakennuksesta ulos pääsemisen jälkeen tämä oli juossut aina Tampereelle asti ja selvinnyt hengissä. – Juhlallisuudet alkoivat Tampereen Pyynikintieltä teknillisestä opistosta, josta joukot marssivat läpi kaupungin Kalevankankaan Vapaussodan sankarivainajien patsaalle. – Aikoinaan tässä tallissa asui 8–10 suomenhevosta, viimeiset hevoset lähtivät kuitenkin jo 1970-luvulla. Osa ihmisistä käy läheisellä muistomerkillä ja tähyilee tieltä pihan tapahtumapaikoille, osa on jopa pyytänyt päästä lähemmin pihaan katsomaan. Suinulan verilöylyn muistotilaisuuksien lisäksi tapahtumapaikalla vierailee muutenkin sisällissodan tapahtumasta kiinnostuneita ihmisiä, välillä bussilasteittain. Lisäksi yksi valkoinen ammuttiin karkumatkalla ja kaksi muuta valkoista haavoittui ampumavälikohtauksessa niin pahasti, että he menehtyivät matkalla Suinulasta Tampereelle. KANGASALAN SEUTU Murhenäytelmä tapahtui Markkulan tallin seinustalla Mika Säpyskä Tasan sata vuotta sitten, 31.1.1918, Markkulan tilan tallirakennuksen edustalla tapahtui Suomen sisällissodan synkkä välikohtaus, joka muutti sodan luonnetta ja raaisti taisteluita. Nykyäänkin Kangasalan reserviyhdistyksissä on useita insinööriopinnot käyneitä, itsekin Pyynikintiellä DI-opintonsa aloittanut Wirola selvittää. Suinulan kunniakäynneistä vastasivatkin Tampereen ja Kangasalan suojeluskunnat ja teknillisen opiston suojeluskunta aina suojeluskuntien lakkauttamiseen eli vuoteen 1945 saakka. 16 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Suinulan tapahtumien muistoa on vaalittu sukupolvien ajan Mika Säpyskä Suinulan uhrien muistomerkki paljastettiin Suinulan Markkulan talon läheisyyteen viisitoista vuotta murhenäytelmän jälkeen. Suinulan murhenäytelmän muistojuhlallisuuksissa on nähty vuosien aikana suuriakin väkijoukkoja. Tallirakennuksen nykyinen omistaja Heidi Karves on kuullut isoisänsä kertoman tarinan siitä, kuinka yksi valkoisista oli pelastunut pakenemalla tallin lantaluukun kautta
Sen jälkeen tilanne riistäytyi käsistä, ja tapahtumat alkoivat vyöryä järkyttävin seurauksin. Suinulan vastuunkantajista kapteeni Ernst E. Kangasalan Reserviupseerikerho varustaa muistomerkin kunniavartiolla, jossa on mukana entisiä teknillisen opiston oppilaita. Siihen kuului pääosin turkulaisia nuorukaisia, joitakin venäläisiä sotilaita ja muutama tamperelainen. Kaiken murheen keskellä on muistettava, että sisällissodan päättymisestä oli kulunut vain kahdeksan vuotta, kun Suomen pääministeriksi nousi hävinneen puolen edustaja Väinö Tanner. Nämä laskivat aseensa ja asettuivat paririviin Markkulan seinustalle. Paikallinen suojeluskunta katsoi voimansa riittämättömiksi valtaamaan Tampere takaisin. Yksi sodanaikaisen ja sen jälkeisen terrorin synkkä puoli olivat niin sanotut lentävät osastot. Työoloissa oli paljon korjattavaa ja maassa elintarvikepula, jota pahensi Venäjän sekasorto. Hellsten) pakeni Venäjälle keväällä 1918. Joukkiot olivat noin 80 miehen ratsuväkiosastoja, joissa nuorimmat olivat 13–14-vuotiaita poikasia. Valdemar Sammalisto teloitettiin tekaistun ryöstösyytöksen perusteella Pyynikillä 17.4.1918. Rakennutettuaan kotinsa Markkulan tilan pihapiiriin kymmenisen vuotta sitten ja saadessaan tallirakennuksen omistukseensa, hän halusi ehdottomasti kunnostaa historiallisen tallin uuteen loistoonsa. Tärkeää oli sekin, että laillisella hallituksella ei ollut keinoja lisääntyvän rauhattomuuden hallitsemiseksi. Tässä tilassa elettiin Tampereella, jota punaiset hallitsivat. – Vanha viisaus on, että jotta voi rakentaa tulevaisuutta, pitää myös tuntea menneisyys. Sisällissota oli valmis ja sisällissotana yhteenotto jatkui katkeraan loppuun saakka. Myöhemmin on kiistelty siitä, kuka ampui ensimmäisen luodin. Tässä surkeassa lajissa Suinulan verilöyly avasi sekä punaisen että valkoisen terrorin, jotka jatkuivat läpi sisällissodan ja valkoinen terrori vielä sotatoimien jo päätyttyä. Vuoden 1918 sotaa voikin nimittää vapaussodaksi sillä perusteella, että valkoisen armeijan kenraali Mannerheim määräsi 28.1.1918 venäläiset sotilaat riisuttaviksi aseista. Söderholm kuoli haavoihinsa helmikuun alussa 1918. Sodan sokkoleikki on myös yksilötasolla arvaamaton. Etelän kaupungeissa puolestaan sosialidemokraattinen kansanvaltuuskunta perusti järjestyskaarteja. Verilöylyn laannuttua hän järjesti haavoittuneille kuljetuksen Tampereelle, jossa heitä hoidettiin ensin Klassillisen lyseon sidontapaikalla, myöhemmin Hatanpään sairaalassa, kuten sairaalassa otettu valokuva todistaa. 17 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Rikki reväisty kansa Vuoden 1918 tapahtumien syyt olivat vain osaksi kotoperäisiä. Aikalaiskertomuksen mukaan hyrskynmurtolaiset pilkkasivat Sammalistoa karkeasti, ja alkoi mielipuolinen tulitus, jota johti kaksi venäläisten kuularuiskua. Tämän lantaluukun kautta ainakin yksi valkoisista onnistui pakenemaan punaisten joukkojen luodeilta. Se tulkittiin tappokäskyksi. Näissä oloissa etenkin Pohjanmaalla alettiin 1917 syyspuolella muodostaa suojeluskuntia. Punaisten päällikkö Kaarle Vilander hälytti puhelimitse apuajoukkoja Tampereelta. Toki demokratia oli vielä ohut ja haavoittuvainen ja kunnallinen demokratia puolitiessä. Neuvosto-Venäjän ja Saksan välisessä rauhassa maaliskuussa 1918 sovittiin, että Suomessa oleskelevat venäläiset sotilaat poistuvat maasta kahden kuukauden kuluessa. Valkoisessa terrorissa menehtyneiden määrä on moninkertainen, joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 000 henkeä. Vihan vimmoihin yltyneessä tulituksessa kuoli heti 14 suojeluskuntalaista. Hänen mukaansa Suomen ja suomalaisten vahvuus onkin tietynlainen rehellisyys mennyttä kohtaan. Takaa-ajajat tavoittivat 31.1.1918 Markkulan taloon majoittuneet suojeluskuntalaiset. Nykyisin Suinulaan lasketaan seppeleet vuosittain kolmasti: Suinulan verilöylyn muistopäivänä 31.1., kaatuneitten muistopäivänä toukokuun 3. Aulis Aarnio Suinulan tapahtumien muistoa on vaalittu sukupolvien ajan KANGASALAN SEUTU Vuoden 1938 muistojuhla jatkui muistomerkkiseremonian jälkeen Markkulan talon pihassa. Työväentalo saatiin haltuun ja takavarikoitiin 20 pistoolia, mutta räjäytys ei onnistunut, eikä rataakaan saatu poikki. Hannu Wirola pitää tärkeänä vanhojen tapahtumien muistelemista. Valdemar Sammalisto oli sanansa mittainen mies. Lenin lietsoi henkilökohtaisella panoksellaan kansalaisten aseellista yhteenottoa maailmanlaajuisesti, siinä sivussa Suomessakin. Silloin olivat nousseet oraalle eheytymisen siemenet. Kaikkiaan kuolleita oli 17. Teemana näillä osastoilla oli – puolesta riippumatta – iskulause: Etsi ja tuhoa. Syntyneessä kahakassa Söderholm haavoittui kuolettavasti ja kaksi suojeluskuntalaista kaatui. Karttaan on merkattu myös valkoisten ja punaisten joukkojen kohdat verilöylyn hetkellä. Oli aloittaja kuka hyvänsä, kysymyksessä oli säälimätön ja julma terroriteko. Lenin uskoi maailmanvallankumoukseen. Osasto jatkoi kohti pohjoista ja saapui Markkulan talon pihaan Suinulaan. Vilanderin ollessa sisällä Markkulan talossa toinen päällikkö, maalari Valdemar Sammalisto teki suojeluskuntalaisten kanssa kirjallisen antautumissopimuksen. Siksi Senaatintorillakin pystytään pitämään tsaarin patsas osoituksena historiasta. Niinpä suojeluskuntalaisten johtaja, kapteeni E. Valdemar Sammalisto otti tuossa vaiheessa ohjat, veti pistoolin kotelosta ja ilmoitti apujoukoille, että yhtään vankia ei ammuta, koska on tehty sitova antautumissopimus. Turkulainen kauppias ja sosialistiradikaali Tuomas Wilho Hyrskynmurto (ent. Ja koska laitamme paikan juhlia varten kuntoon, aiomme Suvin kanssa järjestää täällä samana iltana kaikille avoimet tanssit, Karves lupaa. Punaisten tappiot olivat yksi kaatunut. päivä täällä järjestetään Tavelan sukukokous. Kaukovallan käsitykseen, että tulituksen aloittivat venäläiset konekiväärimiehet. Tampereelta oli lähetetty yön selkään punaisten 300 miehen sotilasosasto jäljittämään suojeluskuntalaisia. Suomen tuli itsenäisyysjulistuksen hengessä olla riippumaton. Punaisen ja valkoisen terrorin hinta oli järkyttävä. Siellä hän nousi keskuskomiteaan asti, mutta toverit ampuivat hänet Pietarissa niin sanotun Kuusisen klubin kokouksessa 31.8.1920. Söderholm päätti siirtää osaston, 118 miestä pohjoiseen valkoisten puolelle. Joukko oli saanut Tampereella johtajaltaan Tuomas Hyrskynmurrolta käskyn, ettei vankeja oteta. Huomattava osa maltillisia sosialidemokraatteja, Väinö Tanner etunenässä jättäytyi kapinan ulkopuolelle. Yhden käsityksen mukaan joku suojeluskuntalaisista painoi vahingossa liipaisinta. Maahan jäi ehkä 4 000 venäläistä, jotka osallistuivat taisteluihin. Pääosin näin tapahtuikin. Suomalaiset ovat sinut historiansa kanssa ja tosiasiat tunnustetaan. sunnuntaina ja itsenäisyyspäivänä. – Kesäkuun 9. Valtaenemmistö historiantutkijoista on yhtynyt K.V. Punaiset surmasivat hallitsemillaan alueilla kevääseen 1918 mennessä noin 1 500 siviiliä. … Teiskolaispojan silmät katuojassa auki, harmaat kuin taivas Teiskonmökin ikkunalasit valuivat huhtikuun vettä. Tampereelta lähetetty punaisten täydennysosasto saapui paikalle. Markkulan tilan pihapiiri näytti sata vuotta sitten tältä. Viljo Kajava on Tampereen runoissaan ilmaissut nämä sopua aavistelevat tunnot koskettavasti: Pohjalaiset nuorukaiset itkivät kyökissä sukkia kuivatellessaan: ”Kun emme tienneet, että omia vastaan”. Samana päivänä radikalisoitunut kansanvaltuuskunta nousi Helsingissä kapinaan laillista hallitusta vastaan ja valtasi lyhyessä ajassa eteläisen Suomen iso kaupungit, Tampere mukaan lukien. Niitä käytti kumpikin osapuoli kylvääkseen pelkoa ja kauhua siviilien keskuudessa. Voi vain kuvitella sitä omantunnon painolastia, jota keskenkasvuisena kaiken kokenut poikanen sai kantaa elämänsä loppuun asti. – Täällä eivät patsaat kaadu vallan vaihtuessa. Aseelliseksi yhteydenotoksi tapahtumat kypsyivät kuitenkin suurelta osalta Venäjän hallitsemattoman tilanteen seurauksena, jota bolshevikit käyttivät määrätietoisesti hyväkseen. Iltahämärissä 30.1.1918 osasto lähti kohti Aitolahtea, jonka työväentalo oli tarkoitus tuhota ja räjäyttää Pohjanmaan rata poikki. Tallia ovat hyödyntäneet juhlaseurueiden lisäksi muun muassa Kangasalan rivitanssijat. Se oli tehokas sotapropagandan väline, joka oikeutti vihan sokaisemia – puolin ja toisin – sellaisiin veritekoihin, jotka muuten olisivat jääneet toteutumatta. Eväät radikalisoitumiselle olivat olemassa. Seppeleenlaskutilaisuus Suinulan uhrien muistomerkillä tänään kello 14.. Menneiden tunnustaminen on vahvuus, mutta menneisyyteen ei pidä myöskään juuttua, hän muistuttaa. Toisen todistuksen mukaan Sammalisto purskahti itkuun nähdessään verityön jäljet. Suomessa oli vuoden 1918 alkaessa noin 40 000 venäläistä sotilasta. Yksi surmattiin pakomatkalla, minkä lisäksi Söderholm ja yksi suojeluskuntalainen kuolivat myöhemmin vammoihinsa. Teloitukset tapahtuivat paljolti Kymenlaakson ja Toijalan terrorikeskuksissa. Maassa ei ollut virallista armeijaa, eikä hallituksen tukena omia poliisivoimia
Kun Oriveden aseman seudulta oli odotettavissa valkoisten hyökkäys, Kuhmalahdella olleet punaiset varustautuivat sen vastaanottamiseen sijoittamalla etuvartion Kivisalmen Mattilaan maaliskuun 20. Kuhmalahtelainen seppä Ilmari Elonen (s. Helmi–maaliskuussa kunnan alueella oli majoittuneena yli 1 000 punakaartilaista. 18 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Kuhmalahti oli sotatoimialuetta 1918 Sisällissodan rintamalinjan muodostuessa helmikuun alussa 1918 jäi Etelä-Suomi punaisten haltuun. Pitämällä Kuhmoista hallussaan valkoiset saattoivat pitää sitä sivustatukenaan ja lähtöruutunaan kohti Tamperetta. Myös Kuhmalahti kuului punaisten valta-alueeseen. Kuhmalahden punakaartin esikunta oli pääosan sota-ajasta sijoitettuna Vehkapuntarin kylän Yli-Hinkkalan taloon. Tämän seurauksena useimmat punaisten puolella menehtyneistä kuolivat vankileireillä, joita perustettiin sodan jälkeen kaikkiaan 64 paikkakunnalle. Vangeista moni ehti kuolla jo tutkintovankeudessa nälkään, tauteihin tai teloittajien luoteihin ennen kuin heidän asiaansa oli edes tutkittu. Tykistöjen välinen kaksintaistelu ei johtanut mihinkään lopputulokseen. KANGASALAN SEUTU. 1882) kuului hyväonnisiin punakaartilaisiin. Vaikka Tampere saatiin vallattua huhtikuun alussa, sota jatkui vielä monen punakaartilaisen osalta pitkään. Hän kuului sodan aikana paikallisen punakaartin esikuntaan toimien samalla vallankumousoikeuden puheenjohtajana. Yritys murtaa valkoisten linja kuitenkin epäonnistui. Joukot olivat paikkakunnalla aina maaliskuun lopulle saakka, jolloin valkoiset valtasivat pitäjän. Hyökkäys eteni niin, että Orivesi saatiin vallattua maaliskuun 20. Kuhmalahden suojeluskunnan esikunta esittikin hänelle ankarinta mahdollista rangaistusta. Jo iltayhdeksältä punaiset olivat täydessä paossa kohti Luopioista ja Tamperetta huutojen ja kirousten täyttäessä ilman. Punaisten kovasta vastarinnasta johtuen valkoiset olivat pessimistisiä hyökkäyksensä onnistumisesta. Joukot olivat sijoittuneet aluksi pääasiassa Vehkajärvelle, mutta levittäytyivät myöhemmin myös Vehkapuntarin, Tervaniemen ja Pohjan kyliin. Sieltä esikunta siirtyi Vehkapuntariin Yli-Hinkkalan taloon, missä punaisten johtokeskus olikin pääosan sota-ajasta sijoitettuna. Elonen sai elinkautisen kuritushuonetuomion ja hänet määrättiin menettämään kansalaisluottamuksensa ainiaaksi. Raine Raitio Ilmari Elonen säästyi kuolemantuomiolta ja hän saattoi myöhemmin jatkaa entistä ammattiaan seppänä. Punaisten joukkojen tavoitteena oli ajaa valkoiset pois Kuhmoisista. Seuraavana päivänä alkoi valkoisten eteneminen kohti Kuhmalahtea. Punaisten esikunta toimi aluksi Tervaniemen kylässä Simo Hietalan torpassa. Patterin tehtävänä oli suojata naapurikylään Tervaniemeen tehtävää hyökkäystä. Tämä kuitenkin sitoi punaisten joukkoja niin, etteivät he päässeet osallistumaan Tervaniemessä käytyyn taisteluun. Elonen onnistui piileskelemään sodan jälkeen usean kuukauden ajan aina elokuun puoliväliin saakka, jolloin hänet lopulta löydettiin kotoaan. Heidän onnistui estää iltaan asti valkoisten eteneminen Tervaniemen–Vehkapuntarin– Pennon-linjalla. Puoli yhden aikaan iltapäivällä valkoisten patteri alkoi tulittaa Vehkapuntarin kylää Eräjärveltä, Kärjen talon eteläpuolelta käsin. Tuleen vastasi kaksi punaisten tykkiä ammuskellen epätarkasti Eräjärvelle päin. Kuhmoisten alueen hallussapito oli tärkeää niin valkoisille kuin punaisillekin. Hyvää ja taitavaa työmiestä ei kannattanut pitää vankilassa tyhjän panttina. Taistelujen lähetessä siviiliväestö piiloutui perunakuoppiin sekä pakeni mahdollisuuksien mukaan erämaataloihin ja metsätorppiin piiloon. Löytymisen pitkittymisestä oli se etu, että hän sai oikeuskäsittelyn ja säilytti henkensä. Osa heistä yritti paeta Venäjälle, osa piileskeli kotinurkissaan ja ne, jotka saatiin kiinni, joutuivat heti tuomiolle. Läpi yön ja seuraavan päivän jatkunut pakomatka suuntautui edelleen Hauholle ja sieltä Hämeenlinnaan saakka. Punaisten joukot majoittuivat Kuhmalahdelle melkein heti sodan alussa helmikuun puolivälissä. Valkoisten hyökkäys ja samalla eteneminen kohti Tamperetta alkoi maaliskuun puolivälissä 1918. päivä. Jo syksyllä 1918 paikalliset isännät päättivät anoa Eloselle pääsyä ehdonalaiseen. Valkoisten voitettua kaikki tavalla tai toisella punaisten toimintaan osallistuneet haluttiin tuomita. Naapuripitäjä Kuhmoinen sen sijaan oli valkoisten hallussa. päivän iltana. Punaisille taas oli tärkeää pitää tie Hämeen sydämeen suljettuna. Hän vapautuikin jo syksyllä 1922 vankilasta. Siitä seurasi, että Kuhmalahti joutui väistämättä taistelutantereeksi. Avoin maasto oli punaisten puolella. Hänen muistellaan toimineen myös plutoonan komentajana. Sivusta tehty isku Kuhmalahden kirkonkylään todennäköisesti mursi lopulta puolustuksen
– Linna ajatteli, että kansanihmisillä ei ollut valmiita teorioita menneestä, jotka olisivat ohjanneet heidän muistiaan. 19 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Muutos tapahtui nopeammin kirjallisuudessa kuin kansalaisten asenteissa. Totuus ei ole punainen eikä valkoinen, kuului Linnan teesi. Linna oli yhteiskunnan heikkojen muutossignaalien herkkävaistoinen kuuntelija. Tarinan Varpio oli poiminut Kansallisarkiston hakupalvelun kautta Valtiorikosoikeuksien pöytäkirjoista vuodelta 1918. Vuonna 2006 hän julkaisi laajan teoksen Väinö Linnan elämä.. – Muutos tapahtui kuitenkin nopeammin kirjallisuudessa kuin kansalaisten asenteissa. Salpakarissa Linna loi Varpion mukaan ”heikon, hyväntahtoisen miehenkuvan, joka ympäristön paineiden alla ei pysty pitämään kiinni omista periaatteistaan”. Missä kulkee kansalaisrohkeuden ja idealismin raja. Esityksensä päätteeksi Varpio totesi sisällissodan kiinnostavan edelleen niin tutkijoita kuin taiteilijoitakin. Vaikka ihmisten tunteet ja kokemukset ulkokohtaisen sotahistorian rinnalle nostanut trilogia on sisällissodan kuuluisin kuvastaja, sota synnytti paljon muutakin kirjallisuutta. Historiantutkijoille Pohjantähti antoi virikkeen tarkastella sotaa myös punaisten näkökulmasta. Sillanpään Hurskas kurjuus (1919). Myöhemmin, sodan kokeneiden kuoltua myös katkeruus alkoi lientyä. Teos on lohduton tarina Juha Toivolasta, köyhästä, punakaartiin ajautuneesta ja teloitetusta torpparista. Punakaartin viikon palvelun jälkeen Punaiseen ristiin vaihtanut Mäkinen kuoli vankileirillä vain 21-vuotiaana. Pohjantähti on kertomus myös siviilirohkeudesta ja sen puutteesta. Osaltaan ne johtivat kehitykseen, jossa työväestöstä, maalaisväestöstä ja keskiluokasta alkoi kutoutua moderni Suomi. Yrjö Varpio ” KANGASALAN SEUTU Totuus ei ole punainen eikä valkoinen Pekka Kaarna Väinö Linna oli suomalaisten historiantutkijoiden kanssa eri linjoilla sisällissodan syistä. Kaunokirjallisuus pyrkii nostamaan esiin ihmisten sisimpiä tuntoja. Taiteellisten ansioittensa lisäksi Hurskas kurjuus oli Varpiosta rohkea teos, sillä Sillanpää asettui siinä avoimesti ajan yleisiä asenteita vastaan. Siinä missä historiantutkimus yleistää sotaa ja sen kulkua kuvatessaan, kirjallisuus menee pinnan alle ja kertoo, miten sota vaikuttaa yksittäisiin ihmisiin – kuvitteellisella, mutta parhaimmillaan niin uskottavalla tavalla, että henkilöhahmoihin on helppo samastua ja niistä on mahdollista tehdä päteviä yleistyksiä. Sisällissotaa käsittelevä, vihan läpilyömä kirjallisuus pehmentyi vasta toisen maailmansodan jälkeen uuden sukupolven myötä. Punaisen leirin usein omakustanteina julkaistuja teoksia leimasi uhma ja tappion katkeruus. Siitä on yksi osoitus ruutanalaisen Vihtori Mäkisen tarina. Näkemys ei ole halpa huitaisu. Sodalle yhteiskunnallisia ja yleisinhimillisiä selitysmalleja hakevan kirjallisuuden parasta antia oli F.E. Trilogian arvoa ei tule mitata historiallisista lähtökohdista eli siitä, miten hyvin teos vastaa Urjalan tai 1900-luvun alkupuolen agraari-Suomen todellisuutta. Sivistyneistö muisti, mitä oli opetettu muistamaan ja tulkitsi mennyttä oppimallaan tavalla. Tunteiden kuvauksena Pohjantähti oli Varpiosta ”rakentava ehdotus historian ymmärtämiseksi”, vaikka se ei suoranaista historian kirjaamista ollutkaan. Kangasalla lauantaina esitelmöinyt FT Yrjö Varpio kertoi, että Linnasta sotaa oli siihen asti tutkittu liiaksi valkoisesta, vapaus sodan näkökulmasta. Sotaa alettiin kuvata etäämpää, lapsuuden kokemusten kautta. Onko vahvempien puolustettava heikompiaan. Sovittelevat, sodan traagisuutta painottavat teokset jäivät vähemmistöön. Rovasti Lauri Salpakari on tämän dilemman henkilöitymä. Tilaisuuden järjestivät Kangasalan Vasemmistoliitto ja Kansan Sivistystyön Liitto.Leena Eräsaaren ja Tarmo Kunnaksen esitykset käsitellään KS:n seuraavissa numeroissa. Kirjailijan pääteoksissa oli sosiaalista uudistushenkeä. Aiheesta on julkaistu paljon erityisesti paikallistason tietoteoksia, ja sotaa on käsitelty paitsi kaunokirjallisuuden niin myös draaman ja elokuvan keinoin. – Ei vastauksia tyrkytä hyvä kirjailijakaan, sellainen kuin Linna. – Finnen huikea satiiri ja sodan vieminen eläinten maailmaan tekevät kirjoista epäortodoksisia ja edelleen lukukelpoisia. Teoksen ja yleensä taiteen todistusvoima on toisaalla. Valloilleen se ryöpsähti heti sodan päätyttyä. Hyvä kirjailija osaa ”lukea” ihmisiä oikein, ja se oikeuttaa hänet tulkitsemaan lukemaansa. Hän haastatteli sodan kokeneita kansanihmisiä, sillä kirjailijan mukaan ”he valehtelevat vähiten”. Pohjantähteä varten Linna teki paljon pohjatöitä. Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole antaa helppoja vastauksia. Tuomion mukaan kiivaanpuoleiseksi, laiskuriksi ja lakkoiluun yllyttelijäksi kuvattua miestä ei Kangasalla kaivattu. Valkoisessa kirjallisuudessa sota oli pyhä ja punaiset Neuvosto-Venäjän liittolaisia. Lajeja yhdisti omien sankaruus, oman asian oikeutus ja varmuus vastustajan raakalaismaisuudesta. Aiheista ei ole pulaa. Maa sai Varpion mukaan kahden lajin luet tavaa, voittajien ja hävinneiden. Kangasalan Kuohussa. Siinä, miten tuo todellisuus muovaa yksittäisiä ihmiskohtaloita. Emeritusprofessori Yrjö Varpio on ansioitunut Linna-tutkija. Teoksellaan kirjailija antoi suomalaisille uusia eväitä sodan syiden ja luonteen ymmärtämiseen. Oman pienen lisänsä vapaussotakirjallisuuteen antoi Jalmari Finne 1918 julkaisemillaan teoksilla Kiljusen herrasväki partiolaisina ja Janne Ankkanen sotajalalla. Yrjö Varpio esitelmöi aiheesta Kirjailijat sisällissodan historioitsijoina 27.1. Kysymyksiä hän kuitenkin haastaa pohtimaan. Oman tulkintansa niistä hän oli esittänyt romaanitrilogiassaan Täällä Pohjantähden alla (1959, -60, -62), ja sitä hän puolusti tutkijoiden kanssa 1960-luvun taitteessa käymässään polemiikissa
Sarjan aloittaa Kautialan koulu, jonka 3.–4.-luokkalaiset ovat toimittaneet tämän aukeaman aineiston. – Rantaan. –Kautialassa Kuinka kauan olet asunut täällä. – Jumppaa, hiihtoa, puutarhan hoitoa, tanssia ja kävelyä. Mikä on nimesi. – Olen aina, lasten laulut. Mitä sieltä jäi mieleen. Mitä harrastat täällä. • Metsään lenkille • Mökille • Luistelemaan Myös näihin paikkoihin oppilaiden haastattelemat ihmiset veisivät vieraansa Kautialan alueella: Kysymyksiä kyläläiselle Tuula Salminen Kautialasta vastaili oppilaiden kysymyksiin. Kautialan koulu Fakta • Oppilaita: 21 • Luokkia: 4, joista yhdysluokkina 1.–2. – Luonto ja rauhallisuus Oletko käynyt kyläkoulukahvilassa. Viime perjantaina Kautialan koululaiset saivat vaihto-oppilasvieraita Italiasta. – Kyllä. luokat • Henkilökunta: 2 opettajaa, 1 koulun käynninohjaaja, 1 moniosaaja (keittiö, siivous) • Motto: Koulu on kylän sydän. Mikä täällä on parasta. Missä asut. Aiotko äänestää presidenttiä (haastattelu tehty ennen vaaleja). ja 3.–4. Mikä on lempitapahtumasi täällä. – Koulun joulujuhlat. – Tuula Marjatta Salminen. 20 Keskiviikko 31.1.2018 KS Kangasalan Sanomat Koulureportterit Koulureportterit on juttusarja, jonka sisällön tuottavat Kangasalan alakoulujen ylimpien luokkien oppilaat. Mihin paikkaan veisit täällä vierailijan. Tehnyt: Erika Villanen. Kautialan koulun nelosluokkalainen Riina Haho pitää koulussa esimerkiksi ympäristöluonnontieteestä, jossa tutkitaan muun muassa maapalloa. – 34,5 vuotta