Kangasalan Sanomat 30.7.2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

19.7.-24.8. 23.7.-16.8. SIVU 11. KANGASALAN KESÄTEATTERI www.musiikkiteatteri.fi / LIPPUPISTE / R-KIOSKI Taideladon valokuvien teema on matkanteko. Taideladon toinen taiteilija Henriikka Hietaniemi on opiskellut kuvataidetta ja opettaa tällä hetkellä osa-aikaisesti kuvataidekoulussa. vuosikerta Irtonumero 3,70 € • kangasalansanomat.fi Luotettavaa journalismia vuodesta 1918 Kangasalan SANOMAT Miljöö ja musiikki viehättävät Kangasalle tukea noin 7,55 miljoonaa Kaupungista löytyy oma Kankkulan kaivo Harjujazz Maatalous Paikannimet SIVU 15 SIVUT 2–3 SIVUT 14–15 SA N N I SA R IN ANNUKKA TAMMILEHTO JOUNI VALKEENIEMI 23.7.-16.8. Taidetta vuorokauden ympäri. 6 4 3 3 7 6 7 2 5 8 3 Keskiviikkona 30.7.2025 Numero 31 • 107. 19.7.-24.8
Mutta jos ostaa traktorin, äkeen tai kylvökoneen, sen voi aina myydä suunnilleen käypään markkinahintaan eteenpäin, Urkko toteaa. Meillä ei ole enää tullimekanismeja, joilla viljan hinta voisi olla kotimaassa vaikkapa 100 euroa tonnilta korkeampi tai tulopoliittisia neuvotteluja, joissa määritettäisiin maataloustuotteiden hinnat valtion vahvemmassa ohjauksessa. Annukka Tammilehto, teksti & kuvat H einäkuun aurinko paistaa kuumasti Sahalahden Pakkalan kylässä. Mitä mieltä siitä on Juho Urkko. Tulonmuodostuksessa se on niin merkittävä osa tilan tuloja, ettei minulla ole vaihtoehtoa olla osallistumatta tukijärjestelmään, hän muotoilee. Hampaalan tilan isäntä Juho Urkko kertoo, että kuivuri kykenee kuivaamaan päivässä noin 25– 30 hehtaarilta puidut viljat. Osa investoinnista rahoitettiin maataloustuilla. Tai kun viljelee valkuaisja öljykasveja, vaikkapa hernettä, saa siitäkin pienen lisätuen, Urkko avaa. Investointija perustukien lisäksi tilalliset voivat saada muita toimenpidekohtaisia tukia. Urkon mukaan kuivuri-investointi on esimerkki siitä, miten jatkavat maatilat kehittävät, tekevät isoja investointeja ja ovat valmiita ottamaan riskejä. Kenties niillä tiedetään, että toiminta lopetetaan joka tapauksessa lähivuosina. Ruokaviraston keväällä julkaisemien tilastojen mukaan Hampaalan tilaa viljelevän Juho Urkon ja Teemu Vesan Maatalousyhtymä Kukkopojat Vesa & Urkko sai viime vuonna maataloustukea noin 284 501 euroa. – Tällaista kiinteää rakennusta ei voi investoida ja viiden vuoden päästä myydä pois. Ei ollut ihan näin helppoa ja ruusuista, hän toteaa. Toimet voivat olla esimerkiksi ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta parantavia. Hän toteaa, että nykyisen tukijärjestelmän vaihtoehto olisivat tarpeeksi korkeat tuottajahinnat. Urkon mukaan summasta suurin valtaosa oli kuivaamoinvestointitukea. Pelloilla kasvaa ohraa, kauraa, vehnää ja uutena viljelykasvina hernettä. Tukijärjestelmän myötä tilallisHampaalan tilalle rakennettiin viime vuonna uusi viljankuivaamo. Pirkanmaan ely-keskuksen mukaan pirkanmaalaiset maatilat investoivat vuonna 2024 aktiivisesti. Menestys vaatii kannattavaa kasvua FAKTA Top10 maataloustuen saajat Kangasalla vuonna 2024 • Agritoukola Oy 525 263,06 euroa • Lahtelan Puutarha & Co 295 585,96 euroa • Maatalousyhtymä Kukkopojat Vesa & Urkko 284 500,76 euroa • Linnamaa Harri Heikki Olavi 192 733,75 euroa • Maatalousyhtymä Prusi Lauri ja Prusi Harri 191 262,84 euroa • Seppi Antti Juhani 168 805,00 euroa • Wääksyn Puutarha Oy 150 810,53 euroa • Antila Essi Marjaana 147 638,95 euroa • Heikkilä Antti-Jussi 146 699,12 euroa • Ali-Marttilan Puutarha Oy 135 775,20 euroa Lähde: Ruokavirasto Hampaalan tila on ollut saman suvun omistuksessa ainakin 500 vuotta.. – Nyt meillä on kuivurikapasiteettiä hyvin. Ympärillä lainehtivat kypsyvät viljapellot. Maatalon pihapiirissä komeilee uututtaan kiiltelevä moderni, pitkälti automatisoitu viljakuivuri. EU-TUISTA JA kansallisista tuista koostuvat maataloustuet ovat pitkälti yksikköperusteisia, Urkko kertoo. Maatalouden investointitukia myönnettiin 171 investoinnille, yhteensä 4,7 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoituksesta. Viljely on pääasiassa kevätviljapainotteista. – Se on välttämätön pakko, joka täytyy hyväksyä. – Esimerkiksi jos viljelee kerääjäkasveja, siitä saa lisätuen. Sillä ei ole arvoa. Tukea maksetaan joko kotieläinten tai viljeltävien peltohehtaarien määrän perusteella. Aikaisemmin oli pieniä vanhempia kuivureita. Osa tiloista taas jättää investoinnit tekemättä ja jatkaa vanhalla tekniikalla. Mielipiteet maataloustukijärjestelmästä ja sen toimivuudesta tuntuvat vaihtelevan riippuen siitä, keneltä kysyy. – Monimutkaiseksi asian tekee se, että tuotteiden hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoiden mukaan. Hampalaan tilalla viljeltyjä peltohehtaareja, omat ja vuokrapellot mukaan lukien, on tänä vuonna hieman reilut 200 hehtaaria. Urkko laskeskelee, että tuet muodostavat karkeasti arvioiden noin 35–40 prosenttia tilan tuloista. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 2 UUTISET Kangasalle maksettiin viime vuonna yhteensä noin 7,55 miljoonaa euroa maataloustukia. Sen ansiosta tilalla on nyt hyvä kuivurikapasiteetti, kertoo tilan isäntä Juho Urkko tyytyväisenä. Yhteensä tukia, sekä kansallisia että EU-tukia, maksettiin Kangasalle vuonna 2024 noin 7,55 miljoonaa euroa ja Pirkanmaalle 124,12 miljoonaa euroa. Hampaalan tilan kuivaamoinvestointi maksoi kokonaisuudessaan noin puoli miljoonaa euroa. Maatalousyhtymän saama tukisumma oli kangasalalaisille tiloille viime vuonna maksetuista tuista kolmanneksi suurin
Urkko muistelee, että vielä vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli 80 000 maatilaa. MAATALOUDEN tulevaisuudesta puhuttaessa keskusteluun nousevat usein huoltovarmuus ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseen liittyvät kysymykset. Tilalla kasvaneelle Urkolle päätös viljelyn jatkamisesta kypsyi aikuistumisen myötä. HAMPAALAN TILA on ollut saman suvun omistuksessa ainakin 500 vuotta. Tämä toki korostuu viime vuosina, kun tuli Ukrainan sota ja sen aiheuttama hintavolatiliteetti. Enää ei ole vain työtä työn takia, vaan on myös vaihtoehto, että tilan aktiivinen tuotanto voidaan lopettaa. Edelleen viljan tuotannossa olemme nettoviejiä. Hampaalan tila on ollut isäntä Juho Urkon nimissä vuodesta 2017 asti. Sen ansiosta viljelijöillä oli muutaman vuonna mahdollisuus erittäin hyvän tuloksen tekemiseen. – Tilastollisesti maatalouden kannattavuus on heikko. Meillä on edelleen samat 2,2 miljoonaa peltohehtaaria, joista viljaa viljellään reilulla miljoonalla hehtaarilla joka vuosi. Sitä kautta alkoi luontaisesti selkeytyä valinta, että eiköhän tässä [tilalla] näitä tehdä. • Tänä vuonna viljelyhehtaareja yhteensä noin 200 Sahalahden, Kuhmalahden ja Pälkäneen alueilla. – Jos kasvu on haettu kannattavuuden kustannuksella, niin ei se suoraan tee autuaaksi. • Tilaa viljelee Juho Urkon ja Teemu Vesan Maatalousyhtymä Kukkopojat Vesa & Urkko. Hän tunnistaa sukupolvien välisen eron tilojen jatkamiseen liittyvissä pohdinnoissa. Lisäksi suorittanut liikkeenjohdon opintoja ja MBA-tutkinnon. Perheeseen kuuluvat puoliso Tiina ja lapset Hugo, 4, ja Klaus, 2. Syksyllä hän aloittaa uudessa työpaikassa Antti-Teollisuuden myyntijohtajana. Pellot vuokrataan ulkopuoliselle, mikä tarjoaa luultavasti taloudellisesti oikein hyvän vaihtoehdon. – Tilalukumäärä on laskenut vuosittain noin kolme prosenttia. Tulevaisuudessa tuotanto tulee keskittymään enenevissä määrin. Maatalouden rahoituksen haasteet nousevat alati esiin, kun puhuu alan toimijoiden kanssa, Urkko sanoo. URKKO TOTEAA, että tällä hetkellä viljan hinta on jälleen matalalla. Hän on saanut elää läpi monenlaisia aikoja muiden muassa jo useamman kerran haastattelussa esille nousseen energiakriisin. Urkon mukaan tilojen määrän vähentyminen ja tuotannon keskittyminen ei ole huoltovarmuuskysymys. Urkko toteaa, että eteenpäin on katsottava, jos alalla meinaa jatkaa. Suomi on omavarainen viljan, lihan ja maidon tuotannon suhteen. Jos on suunniteltu, että pellolla on tänä vuonna ohraa ja ensi vuonna kauraa, suunnitelmaa noudatetaan. Urkko toivoo, että maataloudessa opittaisiin nykyistä paremmin reagoimaan markkinoihin. Urkko muistuttaa, että peltohehtaareiden määrän tai karjan koon kasvatus ei kuitenkaan voi olla itseisarvo tai takaa välttämättä menestystä. • Isäntä Juho Urkko. Hän arvelee, että keskikokoiset, noin 70 hehtaarin tilat, pystyvät ehkä kantamaan paremmin hintojen putoamisen riskin, sillä viljely saattaa olla myös sivutoimista. Vettä on saatu hyvin. • Urkko on työskennellyt viljelyn ohessa maatalouden tukkukaupassa 15 vuotta, viimeksi Lantmännen Agron myyntijohtajan. Hampaalan tila on ollut Urkon nimissä vuodesta 2017 asti. Toisin kuin voisi helposti kuFAKTA Hampaalan tila • Sahalahden Pakkalassa sijaitseva viljatila, jolla viljellään ohraa, kauraa, vehnää ja hernettä. Urkko huomauttaa, että ääripäät toki myös usein nousevat esille mediassa, sillä heidän mielipiteensä kiinnostavat. Suomeksi sanottuna, kun hakattiin pari hehtaaria metsää, huono vuosi paikattiin sillä, Urkko lisää. PAKKALAN KYLÄ on maatalousyrittämisen kannalta aktiivista seutua, jossa on useita hyvin pärjääviä viljaja kotieläintiloja. – Jos tämä tuntuisi kovin pakkopullalta, pitäisi miettiä vaihtoehtoa; mitä muuta voisi tehdä. – Lukion jälkeen valikoitui opintosuunnaksi agrologin opinnot. Hyvä sato tulee paikkaamaan yhden vuoden osalta. Viljelyn lisäksi Urkko on tehnyt työuraa maatalouden tukkukaupassa jo 15 vuotta. Urkko kertoo, että vaikka tuotantokustannukset, kuten lannoitteiden hinnat, nousivat, kohosi vielä enemmän viljan hinta. Ja että meillä voi olla myös heitä, jotka hoitavat ja vastaavat siitä, että koneet liikkuvat ja työt tehdään kunnolla, Urkko pohtii. Nyt niitä on hieman alle 40 000. Myös kiinnostus kasvuston seuraamiseen käytettävään teknologiaan kasvoi. Nykyään nähdään vaihtoehtona myös viljelystä luopuminen, jos työ heikentää elämänlaatua ja tuntuu pakolta. Aloittaa syksyllä Antti-Teollisuuden myyntijohtajana. – Enää ei ole vain työtä työn takia, vaan on myös vaihtoehto, että tilan aktiivinen tuotanto voidaan lopettaa. Samoin ei ole kaikkialla Suomessa. Sen seurauksena tarvitaan lisää ammattitaitoa. Sitten on hyvin heikosti pärjääviä tiloja. Hinnan pitäisi vaikuttaa enemmän käytettyyn viljelyalaan, Urkko linjaa. Ei mietitä niinkään sitä, että tänä vuonna ohra on kannattavaa ja ensi vuonna kaura. Viljelijän huoli onkin, miten uuteen alempaan hintatasoon sopeudutaan. Kulut eivät kuitenkaan ole laskeneet yhtä paljon, joten tilojen tulokset ovat väistämättä heikompia kuin muutamina viime vuosina. • Juho Urkko on koulutukseltaan agrologi (2011). Hänen näkemyksensä mukaan kasvu on välttämätöntä ja edellytys maatalousalalla pärjäämiseen. 3 Keskiviikko 30.7.2025 Kangasalan Sanomat UUTISET ten hallinnollinen työ on lisääntynyt. Vaikka viljan hinta on vuosien varrella vaihdellut melko paljon, kokonaisviljelyala on säilynyt suunnilleen samana. Tilan pelloilla viljellään kauraa, ohraa ja vehnää sekä hernettä. Siinä missä ennen riitti, että taitoi hyvin käytännön työt, nykyään tilallisen on tärkeää hallita myös hallinto, talous ja digitalisaatio. – Tänä vuonna satonäkymät ovat todella hyvät. Syksyllä hinta oli 70–80 euroa alhaisempi. Urkko toteaa, että isot ja aktiiviset tilat tekevät varmasti hanakammin hintakiinnityksiä kuin keskikokoiset, joilta puuttuu raakaa ja markkinalähtöistä ajattelua. Kiinnityksiä vältetään kenties siksikin, että pelätään markkinahinnan nousevan kiinnityshintaan verrattuna. JUHO URKKO Hampaalan tilan isäntä. – Millä elinkeinotai yritysrakenteella mahdollistuu, että meillä voi olla maatalousyrittäjät, jotka hoitavat byrokratian, suunnittelun, talouden sekä kassan hallinnan ja johtamisen. vitella, se ei suinkaan ollut kaikille viljelijöille katastrofi. – Nyt näyttää siltä, että markkina vakiintuu taas matalammalle tasolle. Kohtuullista tulosta takovan massan määrä tuntuu ohentuneen. Hän on huomannut alan polarisaation syvenemisen: osalla tiloista menee hyvin, jopa erinomaisesti. – Viljelyä tehdään yleensä agronomisista lähtökohdista. Hintavolatiliteetti tarkoittaa hintojen vaihtelua tietyllä aikavälillä. Kostea alkukausi on viljelyn kannalta erinomaisen hyvä. Jos tuet ovat isoja, tuotannossa onnistuminen merkkaa vähemmän. Pitkällä aikavälillä pitää sopeuttaa kulupuoli, tehdä valintoja mitkä ovat vallitsevassa hintaympäristössä mahdollisia ja löytää sieltä pärjäämisen edellytykset. Sodan puhkeamisen ja energiakriisin seurauksena hinnat vaihtelivat paljon. Energiakriisin myötä tilat havahtuivat myös käyttämään lannoitteita tehokkaammin ja säästeliäämmin. – Absoluuttinen tuotanto ei ole laskenut mihinkään. • Ollut saman suvun omistuksessa todistetusti ainakin vuodesta 1539 asti. Töitä täytyy jakaa siksikin, että tilojen kasvaessa kukaan ei kykene yksin viljelemään vaikkapa 1 000 hehtaaria; tarvitaan useamman ihmisen työpanosta tai ulkopuolelta ostettuja palveluja. – Tilan taloutta pystyttiin paikkaamaan myös muilla mekanismeilla. Jakoa hyvin ja huonosti pärjääviin selittää paitsi tilojen koon kasvu ja sen seurauksena lisääntyneet ammattitaitovaatimukset myös maataloustukien pieneneminen. Urkko uskoo, että tulevaisuudessa tilojen hallinnon ja käytännön työt tulevatkin jakautumaan. Urkko kertoo, että viljelijöiden into kiinnittää sadon hintoja etukäteen on edelleen Suomessa melko matala toisin kuin naapurimaissa Virossa ja Ruotsissa. Siinä mielessä puheet huoltovarmuudesta ovat pötypuhetta. Kiinnittäminen tarkoittaa, että viljasadosta sovitaan ostajan kanssa etukäteen hinta, joka ei muutu, vaikka markkinahinta eläisi. Yksi ja sama henkilö ei enää hoida kaikkea. – Vielä pari vuotta sitten keväällä sai hintakiinnityksiä tehtyä 250–300 euron tasoon. Pienten tilojen pitäminen ei ole mielekästä, koska hallinnollisia töitä ja kuluja on helposti lähes yhtä paljon kuin isoillakin
Tapaturmaisissa hukkumistapauksissa poliisi suorittaa aina kuolemansyyn tutkinnan. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Kangasalla 9,5 prosenttia. Poliisi painottaa tiedotteessaan vanhempien huolehtimisvastuuta. Jos tapaukseen liittyy epäilys esimerkiksi valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, suoritetaan rikostutkinta. Annukka Tammilehto, teksti & kuva H ellekeleillä uimarannat ja muut uimapaikat ovat täyttyneet kesäpäiviä viettävistä ihmisistä. julkaistussa keskustan rakennusten historiaa käsittelevässä jutussa kirjakaupan rakennuttaneen Kaarle Heinon kerrottiin virheellisesti olleen kunnanvaltuuston esimies. Tämän jälkeen pelastuslaitoksen yksiköt jatkoivat vielä noin tunnin ajan palokastelua alueella. – Vanhemmilla on edelleen vastuu lapsista uimarannoilla, vaikka siellä olisi myös uimavalvojat paikalla. Sen mukaan heitteillepanosta tuomitaan rangaistukseen, jos saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta on velvollinen huolehtimaan, ja aiheuttaa siten vaaraa tämän hengelle tai terveydelle. Tapahtumat ovat kirvoittaneet keskustelua uimarantojen turvallisuudesta ja valvonnan tarpeesta sekä huoltajien vastuusta. Kangasalan kaupungin suunnittelija Milla Santalehto kertoo, että Kangasalan kaupungilla ei ole tällä hetkellä valvontaa millään uimarannoista. Maastopalo ei uhannut muuta omaisuutta. Luku kasvoi toukokuusta puolella prosentilla. Sopikaa myös kuka aikuisista milloinkin vahtii lapsia. Oikea termi on kunnallislautakunnan esimies. Vain Tampereen kaupungilla on valvontaa Pyynikin uimarannalla, se on ilmeisesti katsottu niin isoksi rannaksi. Ulkoalueyksikön palvelujen kokonaisturvallisuudesta vastaa kaupunginpuutarhuri. Kesäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Kangasalla 1 578, joista lomautettuja oli 88. Tämä on varmasti resurssikysymys. Vanhempien on oltava käden mitan päässä lapsista koko ajan. Mediassa on viime viikkoina uutisoitu useista ikävistä läheltä piti -tapauksista, joissa uimataidottomat lapset ovat olleet vähällä hukkua. Toiminta voi olla aktiivista tai passiivista. Santalehto kertoo, että lain mukaan valvonnan järjestäminen on kaupungeille ja kunnille vapaaehtoista, mutta palveluntarjoajan erikseen harkittava asia. Vanhemmilla on vastuu lapsista, mutta tuplavalvonnasta ei olisi haittaa. . Rikosnimikkeinä voivat olla esimerkiksi heitteillepano ja kuolemantuottamus. Sahalahdella paloi puoli hehtaaria Oikaisu Lähes jalkapallokentän kokoinen alue paloi Sahalahden Paratiisintien läheisyydessä lauantaina iltapäivällä. – Ei tarvitse kuin hetkeksi katsoa muualle, kun voi jo tapahtua jotakin. POLIISI TIEDOTTI taannoin, että kuluvan kesän aikana sille on tullut Suomessa tutkittavaksi useampi tapaus, jossa veteen päässyt lapsi on ollut hengenvaarassa tai kuollut vesillä. Palo oli jäänyt kytemään juurakoihin, josta se levisi viiveellä muuhun metsään. Passiiviseksi voi lukea joissain tapauksissa esimerkiksi lapsen valvomatta jättämisen uimapaikalla, jos lapsesta on vastuussa. Työttömiä työnhakijoita maakunnassa oli kesäkuun lopussa 32 195, joka on 3 326 henkilöä enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.. Uimarannoilla lapselle on hyvä pukea esimerkiksi kelluntaliivi, poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta neuvoo tiedotteessa. Santalehto kertoo, että kaupungin uimarannoista on laadittu vaadittavat turvallisuusasiakirjat ja uimarantojen omavalvontasuunnitelmat. Heitteillepano rikoksena on yksi esimerkki säännöksestä, joka määrittelee aikuisen vastuuta valvomistaan lapsista. HILTUNEN KERTOO, että keskimäärin Suomessa tapahtuu 140– 145 hukkumistapausta vuodessa, joista noin puolet kesäkuukausina. Pirkanmaalla työttömyysaste oli kesäkuussa 12,1 prosenttia. FAKTA Näin toimit lapsen kanssa uimapaikalla • Valvo lapsia herkeämättä. • Näytä hyvää esimerkkiä ja turvallisuusasennetta – lapset oppivat mallista. – Selvittelin asiaa, eikä valvontaa näytä olevan muissakaan Pirkanmaan seutukunnissa. Ensitietojen mukaan vaikeakulkuisessa maastossa paloi noin 20 kertaa 20 metrin ala aluskasvillisuutta hakkuuaukealla. Hyvä perussääntö on, että vedessä leikkivän lapsen on oltava aikuisen ja rantaviivan välissä. • Käy lasten kanssa säännöt läpi: ei ilman aikuista rantaan eikä koskaan yksin uimaan, ilmoita aina minne menet. Poliisi muistuttaa, että vanhemmilla on aina vastuu valvoa lapsia uimarannalla. Pelastuslain mukaan jokaisen on oltava huolellinen onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Pienten ja erityisesti uimataidottomien lasten perään on katsottava herkeämättä ja huolehdittava lain mukaisista vesiturvallisuusvälineistä. Tampereen Annalassa asuva Vallden vietti kesäpäivää Liutun uimarannalla. • Valvo lapsia kädenmitan päässä. Valvonnan järjestäminen on myös talousarvioon ja käyttötalouden määrärahoihin vaikuttava asia. Niillä pyritään minimoimaan palvelun käytön riskit. Vesillä liikuttaessa lapsilla on aina oltava pelastusliivit. Kangasalla pohditaan mahdollisen uimarantavalvonnan tarpeellisuus erikseen vuosittain turvallisuusasiakirjan päivityksen yhteydessä. Jo pienikin lapsi oppii yhdessä sovitut säännöt. Santalehto muistuttaa, että kaupungin uimarannoilta löytyy myös kyltit, joissa on Suomen uimaopetusja hengenpelastusliiton ohjeet turvallisesta rannalla ja vesillä olosta. Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan palo sai todennäköisesti alkunsa viimepäivien ukkosten seurauksena salaman iskusta. – Turvallisuusasiakirjat laaditaan oikeastaan kaikista kaupungin tarjoamista palveluista, esimerkiksi leikkikentistä on omansa. Sylissä viihtyi yhdeksänkuukautinen tytär. Heitteillepanon tunnusmerkistöön kuuluu niin avuttomaan tilaan saattaminen kuin jättäminenkin. Vanhempien vastuu lapsista voi perustua myös lakiin, kuten rikoslakiin ja pelastuslakiin. Kangasalan Sanomissa 23.7. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 4 UUTISET Hyvä kysymys: Onko Kangasalan rannoilla uimavalvontaa. Jätetään valvomista häiritsevät asiat pois ja keskitytään lapseen, hän sanoo tiedotteessa. • Asetu itse niin, että lapset leikkivät sinun ja rannan välissä. Pelastuslaitos sai tiedon keskisuuresta maastopalosta noin vartin yli kolme iltapäivällä. Uimarannoilla ja vesillä liikuttaessa vanhemmilla on vastuu siitä, että lapset ovat turvassa ja että he eivät joudu hengenvaaraan. Pirkanmaan pelastuslaitos lähetti tehtävälle useita yksiköitä. Lähde: Poliisin tiedote Työttömyys nousi vuoden takaisesta Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Kangasalla 11 prosentilla vuoden takaisesta, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen tiedote. Poliisin tiedotteen mukaan toisen sanoen se, joka on erityisessä vastuuasemassa esimerkiksi lapsesta, voi syyllistyä heitteillepanoon, jos lapsi joutuu avuttomaan tilaan ja sitä kautta konkreettiseen henkilövahingonvaaraan. Rantojen käytön kasvettua ovat lisääntyneet myös vaaratilanteet. Jutta Vallden pohtii, että ruuhkaisilla ja isoilla uimarannoilla voisi olla hyvä olla uimavalvontaa. Pelastuslaitos tiedotti jo neljän jälkeen, että maastopalo on saatu hallintaa ja palo rajoittui noin puolen hehtaarin alueelle. Niin ikään vanhempien vastuuta korostaa Anne Hiltunen Suomen uimaopetusja hengenpelastusliitto ry:stä
04.08.2025 Maanantai 10:00-11:00 Lempäälä tori 11:30-12:30 Viiala tori 13:00-14:00 Akaa K-Supermarket 14:15-15:00 Toijala tori 15:15-15:45 Akaa Toijala ABC 16:15-16:45 Iittala Shell 17:15-18:15 Hattula K-Supermarket 18:30-19:00 Tiiriö ABC 05.08.2025 Tiistai 09:00-09:30 Vilppula tori 09:45-10:30 Mänttä tori 11:15-12:15 Ruovesi tori 12:45-13:15 Juupajoki tori 13:45-14:45 Orivesi tori 15:45-16:30 Kuhmoinen tori 17:10-17:40 Pälkäne tori 06.08.2025 Keskiviikko 09:00-10:30 Sastamala tori 11:00-12:00 Punkalaidun tori 12:30-13:30 Urjala tori 14:00-14:30 Vesilahti tori 15:00-15:30 Kulju K-Supermarket 16:00-17:00 Valkeakoski tori 07.08.2025 Torstai 09:00-10:00 Tammelantori 10:30-12:00 Lielahti Löytötex 12:15-13:15 Tampere Keskustori 13:30-14:30 Nekala K-Supermarket 14:45-15:45 Kaukajärvi Tokmanni 16:00-17:00 Laukontori 17:15-17:45 Nokia ABC Kolmenkulma 09.08.2025 Lauantai 09:00-09:30 Siuro Lähikauppa 09:45-11:45 Nokia Pirkkalaistori 12:15-13:15 Hervanta tori 13:45-14:45 Valkeakoski tori 15:15-16:15 Tammelantori 16:45-17:15 Pirkkala ABC liikenneasema 10.08.2025 Sunnuntai 09:00-09:30 Sahalahti K-Market 10:00-11:30 Kangasala tori 12:00-13:30 Tammelantori 14:00-16:00 Pirkkala Tokmanni 16:30-17:15 Lempäälä Tokmanni Real Park Aina lähelläsi HARRASTUSTEEMA HARRASTUSTEEMA 13.8. Osan kustannuksista kattaa keväällä myönnetty valtionavustus. Kiviaidan korjaamiseen ei seurakunnan tekemän selvityksen mukaan vaadita Museoviraston lupaa, mutta projektista tullaan raportoimaan Museovirastolle. Esimerkiksi paikoiltaan sortuneet muurinkivet ja aidan kallistuminen ovat turvallisuusriskejä, joihin korjauksella vastataan. Kihuilla myös sukututkimusneuvontaa, tuotemyyntiä kuten kyläkirjoja ja sukukokouksia. 5 Keskiviikko 30.7.2025 Kangasalan Sanomat MYYMÄLÄ avoinna ma-la klo 10–17 | Runeberginkatu 40, 00260 Helsinki | Kotikäynnit ja tiedustelu 0800 160 060 www.kultavintage.fi Kiertuepaikat: (Olemme parkkipaikalla) Kiertuepaikat: (Olemme parkkipaikalla) 31.07.2025 Torstai 10:00-10:30 Sahalahti K-Market 11:00-12:30 Kangasala tori 13:00-14:30 Tampere, Tammelantori 15:00-17:00 Pirkkala Tokmanni 17:30-18:30 Lempäälä Tokmanni Real Park 02.08.2025 Lauantai 10:00-10:30 Mänttä tori 10:45-11:30 Vilppula tori 12:15-13:15 Ruovesi tori 13:45-14:15 Juupajoki tori 14:45-15:45 Orivesi tori 16:45-17:30 Kuhmoinen tori 18:30-19:00 Pälkäne tori OSTAMME SEKÄ MYYMME: timanttisormukset, designkorut, kultakorut, hopeakorut, pöytähopea, kultaharkot, romukulta, romuhopea, kellot, kolikot ja setelit myös Moneta, militaria, arvoesineet ja muut keräilytuotteet. Suunnittelija Milla Santalehto kertoo, että kunnostuksen kustannukset olivat kokonaisuudessaan noin 30 000 euroa. Säynäjärven alueella korjattavia pitkospuita oli noin 450 metriä, joista noin 50 metriä sijoittui Heramaanjärven pohjoisosaan ja noin 400 metriä puolestaan Pehkusuon alueelle. – Korjauksilla pidämme huolta rakenteiden turvallisuudesta, mutta samalla myös kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden säilymisestä, Huhta lisää. Juhlaesitelmä, Ylisukupolvinen karjalaisuus, Rami Meling, Karjalaisen Nuorisoliiton pj. Lounas alk. Raija Marjamaa 040 705 7269 Yero Dia 040 707 8163 ilmoitukset@kangasalansanomat.fi KS Suurpainos Nippujakelu. Kangasalan kirkkoa ja vanhaa hautausmaata kiertävä kiviaita on rakennettu vuonna 1769 eli ikää sillä on yli 250 vuotta. Valtionavustuksen määrä on enintään 50 prosenttia avustuksen käyttötarkoituksen mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista, Santalehto taustoittaa. Seurakuntapuutarhuri Liisa Huhta kertoo, että korjaustöiden toteuttaminen vaatii kahden hautausmaalla sijaitsevan puun kaatamista, mutta muistomerkkejä ei ole tarvetta siirtää. Koot XS–5XL, 34–60. HUHTA ARVIOI, että tämän jälkeen pienempiä korjauskohteita riittää vielä lähivuosille, mutta niitä toteutetaan vuosittain talousarvion puitteissa. Neljästä tarjouksesta työn toteuttajaksi valittiin edullisimman hinnan perusteella TRYGG Kiviaitakonservaattori Oy. Lisätietoa: Kristiina Ruohonen, a.kristiina.ruohonen(at)gmail.com, p. Tule ja tuo myös ystäväsi! Tarja Heinonen 040 552 1499 UUTISET Historiallisen kiviaidan kunnostus alkaa elokuussa Eveliina Kälviäinen, teksti & kuva Kangasalan vanhaa hautausmaata ympäröivää, yli 250-vuotista kiviaitaa korjataan elokuun alussa. Juhlan juontaa Heikki Mäenpää • Karjalan kunnailla yhteislauluna • Tervehdyssanat, Pentti Mäkinen, Kivennapaseuran pj. klo 12.00 * Pääjuhla klo 14.00. – Molemmat puut ovat kasvaneet aivan kiinni kiviaitaan, mikä estää korjaustöiden tekemisen. Kiviaitaa aiotaan korjata kuudesta kohtaa. Näköislehti vapaasti luettavissa. Sortuneet kivet ja aidan kallistuminen ovat turvallisuusriski. klo 10–17 Kangasalan Pirtti, Tapulintie 6, Kangasala. Näiden puiden poistoa oli suunniteltu muutenkin. Kaarinanpolun pitkospuita kohennettiin ennen kesää Eveliina Kälviäinen Kaupunki kunnosti huhti-toukokuun aikana Kaarinanpolun pohjoisosassa huonokuntoisia pitkospuita noin kilometrin matkalta Säynäjärven ja Havialan alueelta. Samalla uusittiin myös ojasiltoja. Lisää kuvia näet www.facebook.com/tarja.a.heinonen. Tervetuloa Kivennavan 77. Jatkossa olisikin hyvä kiinnittää enemmän huomioita, ettei aidan viereen istuteta tai päästetä kasvamaan mitään, sillä syvälle tunkeutuvat puiden juuret osaltaan vaurioittavat aitaa, Huhta taustoittaa Seurakuntapuutarhurin mukaan vauriokohdat kiviaidassa eivät ole syntyneet yhden talven aikana, vaan mahdollisia korjaustarpeita on pidetty silmällä pidemmällä aikavälillä. Tehty kunnostus perustuu elinympäristölautakunnassa vuonna 2022 hyväksyttyyn Kaarinanpolun hoitoja käyttösuunnitelmaan, jonka mukaisia perusparannustoimenpiteitä on tehty reitillä vuosittain.. Korjausprojektille haettiin tarjouksia yrityksiltä, joilla on kokemusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostamisesta. Havialan alueella korjattavia pitkospuita oli noin 500 metrin matkalla. • 1. Kangasalan seurakunta on katsonut, että kiviaidan korjaaminen on nyt aiheellista turvallisuuden takaamiseksi. Juhlaesitelmä, Miten karjalaisuus säilyy tulevaisuudessa. Huhta kertoi Kangasalan Sanomille kesäkuussa, että kiviaitaan kohdistuu monenlaista rasitusta johtuen muun muassa roudasta, teiden talvikunnossapidosta ja lumikuorman painosta. klo 10–18, to 7.8. Varaa pian ilmoituspaikkasi! Ilmoitusvaraukset ja valmistettavat aineistot to 7.8. Ilkka Ahtiainen, MTV:n uutisten päätoimittaja • Musiikkia ja tarinointia eri sukupolvien karjalaisuudesta, Lotta Saahko ja pappa • 2. MYÖS ALE-tuotteita -50% ja 20,-/kpl ! Paljon uutuuksia: tunikoita, pitsi-, viskoosi-, puuvilla-, pellavaja farkkumekkoja, farkkutunikoita, jakkuja, puseroita, t-paitoja eri hihanpituuksilla ja pienillä kaulaaukoilla, kesäpaitiksia, collegetunikoita ja -puseroita, hupparitunikoita, vetoketjullisia huppareita, neuletakkeja, kesäneuleita. Elokuisten korjaustöiden kestoksi on arvioitu kaksi viikkoa. • Karjalaisten laulu yhteislauluna, Heikki Mäenpää Lippu 25 euroa sisältää lounaan ja pääjuhlan. ym. Paljon capreja, suoria housuja, kesähousuja, collegehousuja, superjoustavia farkkuja, myös kuminauhavyötäröllä, leggingsejä, huiveja ym. klo 15 mennessä. – Hanke on saanut rahoitusta hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on lisätä liikkumista jokaisessa ikäryhmässä. Korjaukset tehdään pistemäisesti Kangasalantien ja Tampereentien puolelta kuudesta eri kohdasta. Kihuille 10.8.2025 Kangasalle! Kihujen teema on Ylisukupolvinen karjalaisuus KIHUJEN OHJELMA: * 10:00 Jumalanpalvelus Kangasalan kirkossa, Ainontie 1, Kangasala * 11:30–12:00 Juhlakulkue kirkosta Kirkkoharjun koululle, Kangasalantie 1109, Kangasala * Pääjuhla ja lounas, Kirkkoharjun koululla. • Kangasalan kaupungin tervehdys, Hanna Laine, kaupunginhallituksen pj. Seurakunta näkee myös tarpeelliseksi reagoida rakenteiden ikääntymiseen ennen kuin niiden kunto edellyttää entistä mittavampaa korjaamista. 040 665 1808 Asiakkaiden toiveesta jälleen Kangasalla! Tervetuloa suureen naisten vaatemyyntiin ke 6.8
Hult kertoo erään tapauksen, jossa auttava ihminen oli siirtänyt sulattoman linnunpoikasen kuumalta tieltä varjoon. Laiho kirjoitti avunpyynnön Facebookin Kangasala-ryhmään ja jäi seurailemaan tilannetta. – On hienoa, että yhä useammat ihmiset tunnistavat tervapääskyn ja tietävät, että se ei pääse maasta lentoon, Hult sanoo. Pelastuslaitos etsi joutsenperhettä alueelta tuloksetta muutaman tunnin ajan. Hult kertoo, että sähköposti kääntyy useammalle henkilölle, ja näin ollen vastauksen kysymykseen saa todennäköisesti nopeammin kuin esimerkiksi soittamalla tai laittamalla Whatsapp-viestiä. Lokinpoikasten tavoin ihmiset PE K K A LA IH O. – Kangasalan valtti on luonto, jonka vuoksi alueelle muutetaan ja matkustetaan, Mäkelä toteaa. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 6 Eveliina Kälviäinen Ilkon alueelle on vireillä kuntalaisaloite, jossa esitetään alueen kehittämistä yleisölle avoimeksi luonto-, kulttuurija virkistyskeitaaksi. Sanni Sarin Muutama viikko sitten kangasalalainen Juha Laiho huomasi mökkirannassaan Suinulassa joutsenen poikasen, jonka suusta roikkui uistin. Muidenkin eläinten kohtaloksi koituu harmillisen usein ihmisten roskat. Todennäköisesti perhe oli mennyt kuumalta suojaan. Hultin mukaan poikasta ei pidä siirtää varjoon, sillä sen jäähtyminen voi johtaa suolitukokseen. Juha Laiho onnistui irrottamaan uistimen koukun joutsenen poikasen nokasta Suinulassa. Joissakin tapauksissa PESU:n vapaaehtoiset auttavat ottamaan loukkaantuneita eläimiä kiinni ja voivat kuljettaa niitä avun luokse. Mikäli kerrostaloalue toteutuu, kiinnostus raukeaa, kommentoi puolestaan matkailuyrittäjä Mikko Koistinen, joka on yksi kuntalaisaloitteen alkuunpanijoista. Aloitteen vastuuhenkilö Marjo-Riitta Mäkelän mukaan kuntalaisaloitteen taustalla on huoli luonnonläheisen alueen tulevaisuudesta. Laiho otti Boondock’sin ohjeiden mukaisesti alleen moottoriveneen ja mukaan työkaluja ja lähti poikansa sekä pojanpoikansa kanssa auttamaan poikasta. Tänä kesänä Hultille oli tullut vastaan muun muassa tapaus, jossa ketunpoikanen oli sotkeutunut ilmapallon naruun. Naru oli kiinni seinässä naulalla, eikä poikanen päässyt siitä irti. Pelastuslaitoksen lähdettyä riensi Mette taas apuun. Varmaan oli voimatkin jo vähissä, Laiho arvelee. Tampereen seurakuntien omistamalle, Pitkäjärven ja Ilkontien väliin sijoittuvalle alueelle on suunniteltu kerrostaloja. – Ehdottomasti yleisin virhe, minkä ihmiset auttaessaan tekevät, on, että he laittavat ruiskulla vettä suoraan eläimen suuhun. Facebook-ryhmässä neuvottiin olemaan yhteydessä Pirkanmaan pelastuslaitokseen sekä Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistykseen, joiden lisäksi Laiho otti yhteyttä Boondock’s oy:n lintuvastaavaan. Kesäaikaan ilmoituksia tulee laidasta laitaan kaikista eläimiä. Vapaaehtoisvoimin toimiva PESU:n puhelinpäivystys on rajattu arkisin kello 16–18 ja viikonloppuisin kello 13–17 välille. Heinäkuun lopulla yleisimpiä ovat olleet tervapääskyt sekä oravan ja siilin poikaset. Kuntalaisaloite liittyy Kangasalan kaupungin valmistelemaan Ilkontien asemamakaavamuutokseen, jonka tarkoituksena mahdollistaa asuinrakentaminen Ilkon entisen kurssikeskuksen alueelle. Hult neuvoo, että epäillessään luonnonvaraisen eläimen tarvitsevan apua kannattaa ensimmäiseksi lähettää eläimestä video asiantuntijalle, esimerkiksi PESU:n sähköpostiin luonnonvaraiset@ pesu.org. – Kaupunki ja Tampereen seurakuntayhtymä voivat vielä muuttaa kaavoja ja luopua kerrostalorakentamisesta Ilkossa, hän toivoo. Vapaaehtoiset myös hoitavat eläimiä, joskin ongelmana on hoitotilojen puute. Pienillä linnuilla henkitorvi on lähempänä nokan suuta kuin ruokatorvi, joten vesi saattaa helposti mennä henkitorveen ja lintu hukkua. Kuntalaisaloitteessa ehdotetaan, että Kangasalan kaupunki lisäisi Ilkon matkailun ja virkistyksen kohdealueisiin sekä kehittäisi alueen vetovoimaa virkistysja kulttuuriarvoihin tukeutuen. Lintu pysyi operaation aikana rauhallisena. Palosaaren alueen joutsenen poikasta ei vapaaehtoisvoimin toimivalla PESU:lla ollut mahdollisuuksia lähteä etsimään vesiteitse, joten he neuvoivat Laihoa ottamaan yhteyttä pelastuslaitokseen. Aloitteen tekijät katsovat, että tämänhetkiset kerrostalosuunnitelmat kurssikeskuksen tontille ja sen läheisyyteen uhkaavat alueen herkkää luontoa ja muuttaisivat toteutuessaan ainutlaatuisen maisen peruuttamattomasti. – Ajatus kuntalaisaloitteesta syntyi keväällä 2025, kun pohdimme, että millä tavalla voisi vielä vaikuttaa Ilkon kaavoihin. Palosaaren alueella pesivä joutsenperhe on tullut Laiholle tutuksi, sillä ne tulevat mökin rantaan usein syömään ja loikoilemaan. Uistimen irrottaminen oli haastavampaa kuin Laiho oli odottanut, mutta sai lopulta irrotettua koukun irti joutsenen leuasta. Uistimen huomasivat Laihon lisäksi tämän tytär ja tyttärentytär Mette Lintukangas. – Harmillisen usein oravanpoikaset hukkuvat näihin syviin vesiastioihin, joita ihmiset jättävät ulos, Hult sanoo Hän huomauttaa, että ihmiset arvioivat eläimen avuntarvetta usein itsensä kautta, vaikka eläimillä esimerkiksi lämmönsäätely saattaa olla hyvin erilainen. Varmin tapa on kysyä neuvoa asiantuntijalta ennen kuin lähestyy eläintä. Loukkaantuneeseen eläimeen tai näennäisesti yksin jätettyyn poikaseen ei Hultin mukaan kannata koskea ennen kuin on saanut toimintaohjeet asiantuntijalta. KESÄLLÄ PESU ry on saanut Hultin mukaan luonnonvaraisiin eläimiin liittyviä yhteydenottoja Pirkanmaalla noin 1 000, joista hän arvelee suunnilleen viidesosan tulleen Kangasalta. Ilkosta halutaan kehitettävän luontoja kulttuurikeidas UUTISET Miten luonnonvaraista eläintä autetaan hädässä. – On myös muistettava, että lintujen ruumiinlämpö on korkeampi kuin ihmisellä, ja poikasen pitäisikin tuntua käteen selvästi kättä läpimältä. – Minulta usein kysytään, miksi haluan auttaa eläimiä ja sanon, että voisin lopettaa vapaaehtoistyön, vaikka heti, kun yhdellekään eläimelle ei enää koidu ihmisistä harmia, Hult sanoo. PIRKANMAAN eläinsuojeluyhdistyksen (PESU ry) vapaaehtoisen Karoliina Hultin mukaan on hyvin yleistä, että vesilinnut kärsivät ihmisten luontoon jättämistä koukuista, siimoista ja naruista. Aluksi uistimen koukku nokassa ei näyttänyt haittaavan poikasta, mutta pian Mette huomasi, kuinka joutsenen poikanen oli jätetty yksin keskelle lahtea. Sittemmin Laiho on tarkkaillut, että poikasella on kaikki hyvin ja se on päässyt takaisin perheen luo. – Teräväsilmäinen Mette kertoi siitä äidilleen, Laiho kertoo. Jos käytössä on vain syvempi astia, pohjalle kannattaa laittaa esimerkiksi kivi tai keppi, jonka avulla esimerkiksi pieni oravanpoikanen pääsee kiipeämään pois vedestä. Akuuteissa ja suurempaa pelastusoperaatiota vaativissa tilanteissa Hult kehottaa olemaan yhteydessä Pirkanmaan pelastuslaitokseen. Kun ketunpoikanen huomattiin, se oli jo niin nälkiintynyt, ettei sitä saatu tehohoidossa pelastettua. Mäkelä kertoo, että tavoitteena on kerätä yli tuhat nimeä aloitteeseen mahdollisimman pian. – Se oli kohtaloonsa tyytyväinen. Esimerkiksi pikkulinnuille se saattaa olla jopa hengenvaarallista, hän kertoo. LÄHTÖKOHTAISESTI muitakaan eläimiä ei kannata nesteyttää suoraan suuhun, vaan asettaa vettä tarjolle matalaan astiaan. Toisinaan ihmiset saattavat pahentaa tilannetta yrittäessään auttaa eläintä. Toisinaan eläimille lämpö saattaa olla ratkaisevampi tekijä kuin nesteytys. Alkukesästä yleisin syy yhteydenotolle oli ihmisten huoli lokinpoikasista, jotka vaikuttivat jääneen yksin lähdettyään pesästä pian kuoriutumisen jälkeen. Päästettyään linnun takaisin veteen Laiho ilahtui, miten aikaisemmin väsyneenä kellunut poikanen lähti nyt pirteämpänä uimaan. – Jos loukkaantuneesta eläimestä on vaaraa ihmisille, voi soittaa myös hätänumeroon. Aloitteen laatijat esittävät, että Ilkkoon liittyvien kaavojen ratkaisut on arvioitava uudestaan alueen kulttuurihistoriaja luontoarvojen mukaisiksi. Hän huomasi uistinsuisen joutsenen poikasen taas yksin järvellä. – Alueelle on tiedossa palveluyrittäjiä ja investointeja. Mäkelän mukaan alueella on myös potentiaalia kehittyä vetovoimaiseksi luonto-, matkailuja kulttuuripalveluiden keskukseksi, joka luo elinvoimaa ympärilleen. Poikasen emo seuraili tilannetta parin sadan metrin päästä, eikä tehnyt elettäkään puuttuakseen, mikä oli Laihosta yllättävää
pantit 2,40 24 -pack Coca-Cola Zero Sugar, Sprite Zero Sugar tai Fanta Zero Sugar VIRVOITUSJUOMAT 0,33 l/pl 24-pack (0,96/l) sis. Hultin mukaan noin 95 prosenttia ihmisen hoitoon ottamista rusakonpoikasista kuolee, sillä korvikemaito ei sovi niille. KANGASALAN TORIN jäätelökioskin myyjä Iida Lehtonen kertoo, että hellekeleillä jäätelöä on myyty runsaasti. Esimerkiksi siiliä on hyvä tukiruokkia keväisin ja syksyisin, jotta se saa tarpeeksi ravintoa ennen ja jälkeen talvihorroksen. Menekki on ollut samankaltaista kuin edelliskesänä. Vaikka poikanen selviäisikin, emo ei välttämättä huoli sitä takaisin, jos siinä on ihmisen tuoksu. – Kesällä jäätelön syöminen ulkona on hyvä syy lähteä maaseutumatkailemaan, Seija sanoo. KATSO KUVIA DIGISSÄ. Taffel SUOLAPÄHKINÄ 300 g (6,63/kg) 1 99 ps 9 99 Ilman Plussa-korttia 14,45 24-pack (1,52/l) sis. Lehtosen mukaan jäätelöä on ostettu tänä kesänä yhtä paljon kuin helteisinä kesinä yleensäkin. pantit 2,40 -30% Plussa-etu Rajoitus 2 erää/talous KIRSIKKA PICOTA 250 g (5,96/kg) Espanja 1 49 rs JÄÄSALAATTI 100 g (7,50/kg) Suomi Keittiömestarilta! PORSAAN ULKOFILEEPIHVIT Suomi, myös meillä maustetut TUORE KOKONAINEN LOHI kasvatettu, Norja ERÄ Kariniemen KANANPOJAN MINUUTTIPIHVIT 690-760 g (10,51-11,58/kg) ERÄ -17% Plussa-etu UUTISET Kysyimme, mitkä jäätelömaut saavat kesälomalaiset herkuttelemaan Kangasalla. – Täällä on paras jäde, palvelu ja maisemat, he summavat. Emilia (vas.), Alpo ja Elma Konttinen käyvät jäätelöllä useimmiten Kangasalan torilla. 7 Keskiviikko 30.7.2025 Kangasalan Sanomat KANGASALA Palvelemme MA-LA 7.00–22.00, SU 09.00–22.00 FINNENTIE 1, 36200 KANGASALA Tervetuloa! 2 ps 7 99 rs 6 99 kg 9 95 kg Ilman Plussa-korttia 9,69/rs (12,75-14,04/kg) TUORE KUHAFILEE Suomi, säävaraus 29 95 kg Rajoitus 2 kalaa/talous Yksittäin 1,19 ps (11,90/kg) 1 50 MANGO OSTEEN Brasilia 2 59 kg HINNAT VOIMASSA TO-SU 31.7.3.8.2025. Nokialaiset Seija ja Pertti Liuksiala ovat käyneet Vehoniemen Automuseossa jäätelöllä säännöllisesti kesäisin jo pitkään. Ihminen saattaa asettaa poikasen vaaraan, jos siihen tarttuu ihmisen hajua. Kahvilapäällikkö Pauliina Suutarisen mukaan jäätelöä myydään enemmän kuin sitä ehditään valmistaa. Jäätelön suuren kysynnän huomaa myös jäätelönsyöjistä täyttyneestä torista. Seijalle maistui jogurttipassionjäätelö. Yrittäjän Leila Suutarisen tiedon mukaan Vehoniemen Automuseo on ainoa automuseo maailmassa, jolla on oma jäätelötehtaansa. Makujakin on nykyään joka lähtöön, joten jokaiselle on jotakin: rommirusinaa, minttua, rocky roadia ja keksitaikinaa. – Jos sanoisin, että käymme kerran kuussa, se ei olisi ainakaan yliammuttu, Pertti sanoo. Voimassa TO-LA 31.7.-2.8. Sanni Sarin, teksti & kuva L ähdetäänkö jätskille. – Emo käy imettämässä poikasta nopeasti muutaman kerran päivässä, sillä ei halua jättää poikaseen hajuaan. Mutta missä syödään jäteöljy tai pakkasneste -nimisiä jäätelömakuja. Hultin mukaan ihmisillä on nykyään vähemmän perinnepihoja, jotka tarjoaisivat siilille tarpeeksi hyönteisiä ruoaksi. Emilia Konttinen istuu kioskin edessä lastensa Elma ja Alpo Rommirusina on kestosuosikki Konttisen kanssa. – Loppujen lopuksi petoeläinkin tarvitsee ravintoa itselleen ja poikasilleen. – Joskus syön myös suklaata, mansikkaa tai minttua, hän kertoo. Silloin kun he jäätelöä kuitenkin syövät, Kivimäki suosii juurikin Daimia, Kakko päärynää ja Erholtz minttua. Ikuinen klassikko on hänen mukaansa rommirusina. Erikoisannoksista kahviannoksia menee aika paljon ja lapsille tulee myytyä paljon lisukkeita, kuten nonparelleja, hän kertoo. Kiersimme muutaman jäätelönsyöntipaikan Kangasalla ja kysyimme herkuttelijoilta muun muassa heidän lempimauistaan. Jäätelöä tehdään 2–3 kertaa viikossa Pikonlinnassa sijaitsevassa jäätelötehtaassa. Vain Kivimäellä on jäätelötuutti kädessään, Daim-suklaan makuinen. Voimassa TO-LA 31.7.-2.8. Niko Kakko, Aapo Kivimäki ja Niklas Erholtz istuskelevat penkillä jäätelökiskan vieressä. Lisäksi se on melko lähellä kotia, ja alueen mutkikkaat tiet ovat motoristeille unelma. Ellei toisin mainita. Hän kertoo, että tänä kesänä suosikkeja ovat olleet ainakin kermakirsikka ja rocky road. Haastatteluhetkellä perjantaina oli eniten myyty supertiikerimakua. Kesällä jäätelöä tulee syötyä melkein viikottain. VEHONIEMEN Automuseolla riittää kuhinaa, kun vierailijat haluavat maistaa museon omalaatuisesti nimettyjä jäätelömakuja: Jäteöljy, pakkasneste ja vanha diesel ovat olleet suosittuja. Kangasalla asuva perhe ostaa jäätelönsä yleensä torin kioskilta, mutta joskus tulee ostettua sitä myös kaupasta kotiin. Koppasen perhe asuu Tampereella, ja he ovat tänä kesänä ensimmäistä kertaa käymässä Vehoniemessä. Pertille mieluisin jäätelömaku on rommirusina, mutta tällä kertaa se oli loppu, joten hän maistoi valkosuklaakaramellikeksiä. Huoli on usein kuitenkin turhaa, sillä Hultin mukaan emo jättää poikaset yksin suojellakseen niitä petoeläimiltä. Poikasten on myös hyvä oppia itse löytämään ravintonsa. Jäätelönsyöntipaikkana on yleensä Kangasalan tori. – Uutusmakuja menee eniten alkukaudesta. Tämä ei kuitenkaan ole epätavallista, sillä jäätelöä kuluu kesäisin aina paljon. Jäätelöpallon koko on Kivimäestä oikein sopiva. Aatu Koppanen istuu perheineen Automuseon terassilla edessään kupillinen cookie doughta eli keksitaikinajäätelöä. usein huolestuvat yksinään nököttävistä rusakonpoikasista. Jäätelöä tehdään 2–3 kertaa viikossa Pikonlinnassa sijaitsevassa jäätelötehtaassa. Tuotteita reilut, mutta rajalliset erät. Kesäisin jäätelöä tulee toisinaan syötyä useamman kerran viikossa. – Riippuu tietenkin säistä, hän sanoo. Viimeisestä vierailusta onkin jo vierähtänyt aikaa useampi vuosi. Museossa he ovat käyneet jo 1970-luvulta saakka, kauan ennen kuin siellä alettiin valmistaa omaa jäätelöä. Hultin mielestä on hyvä pitää mielessä, ettei ihmisen apu aina ole tarpeellista. – Hyvä perusnyrkkisääntö on, että jos luonnossa on tarjolla tarpeeksi ravintoa, eläintä ei kannata ruokkia itse. Siinä lienee helteisten kesäpäivien useimmiten esitetty kysymys. Voimassa TO-LA 31.7.-2.8. Entä onko Vehoniemen jäätelöpallo hyvän kokoinen. Luontoa ei tarvitse pelastaa luonnolta, hän muistuttaa. Se on Koppasen lempimaku. Ellei ole kyseessä hätätilanne, kannattaa pysähtyä ja arvioida tilanne eläimen lajityypillinen käyttäytyminen mielessä pitäen. KANGASALAN PRISMAN jäätelökioskilla Anni-myyjä kertoo, että rommirusina sekä pehmyt-jäätelö ovat olleet kuluneena kesänä suosittuja. Kreikan matkalla Koppanen kokeili uutta ja maistoi banaania sekä pistaasia, mutta ainakaan jälkimmäinen ei ollut hänen makuunsa. Lisäksi hän pitää banaanin makuisesta jäätelöstä. Kolmevuotiaan Elman jäätelökupissa on jäljellä enää sulanutta suklaajäätelöä, jota löytyy myös hieman suupielistä ja paidalta. Hänestä varmin tapa on aina kysyä neuvoa asiantuntijalta. ELÄINTEN TUKIRUOKINTA ei ole aina välttämättä paras tapa auttaa, sillä esimerkiksi lokinpoikasen emo saattaa ajatella, ettei poikasesta tarvitse enää huolehtia, kun se saa ravintoa muualta. Rusakonpoikasella ei ole vielä ominaistuoksua, mikä suojelee sitä pedoilta. Kesämenoilta ja -töiltä ei ole toisaalta oikein ehtinytkään. Elman lempimaku on ehdottomasti suklaa, mutta myös päärynä, joka on myös äidin lemppari. Uutusmauista on päässyt loppumaan korvapuusti. Kaverukset eivät suuremmin välitä jäätelöstä, eivätkä ole sitä tänä kesänä juurikaan syöneet. – Joo, tässä on tosi paljon
Näin ainakin Aakkulantiellä. K esä tuo kylänraiteille ja keskustaajamiin väriä ja väkeä. MUUTEN VAAN • Vihdoinkin tie veneja uimarannalle Liuksialassa laitettiin hyvään kuntoon, kiitos siitä! ROINEEN VENEILIJÄ Tekstarit MEDIAMYYNTI ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Mediamyyjä Raija Marjamaa 040 705 7269 Mediamyyjä Yero Dia 040 707 8163 Digipalvelujen kehityspäällikkö Juho Tuhola 040 701 7202 MEDIATIEDOT kangasalansanomat.fi/mediatiedot ISSN 0782-596 X printti, 2243-1101 verkkojulkaisu Painopaikka Sanoma Manu Oy Tampereen paino JULKAISIJA Kangasalan Sanomat Oy PÄÄTOIMITTAJA-TOIMITUSJOHTAJA Heli Keskinen 040 758 3889 TOIMITUS toimitus@kangasalansanomat.fi Toimitus 040 769 2340 Toimituspäällikkö Eveliina Kälviäinen 040 769 2340 Toimittaja Sari Heliövaara 040 158 7997 Toimittaja Tuomas MacGilleon 040 350 9892 Toimittaja Annukka Tammilehto 040 158 7375 TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU tilaukset@kangasalansanomat.fi Asiakasneuvoja Tuija Lehtinen 040 769 9045 AAMUJAKELUPÄIVYSTYS 0100 3355 (pvm/mpm) OSOITTEENMUUTOKSET 040 769 9045 tai tilaukset@kangasalansanomat.fi TOIMIPISTE Myllystenpohjantie 3 LT 1, 36200 Kangasala Palvelemme ma–to klo 10–16 P. Olisi varmaan vähän voitu odottaa. On helppo nähdä, miten matkailu ja tapahtumat ruokkivat kesäkuukausina paikallista elinvoimaa – ne tuovat asiakkaita yrittäjille, iloa asukkaille sekä näkyvyyttä paikkakunnalle. Kotitalouksien kiristynyt taloudellinen tilanne ei myöskään helpota tilannetta. Ja Turussa on sentään Pallivahan kaupunginosa. K angasalla on aika vahva tunnettuus. Rahalla on valitettavan iso rooli tässä yhtälössä – oli kyse sitten järjestäjästä tai yleisöstä. Aika monille Kangasala on kuitenkin tullut tutuksi ja jäänyt mieleen jonkin erityisen paikan tai paikannimen kautta. PESSIMISTISYYDEN puuskassa on kuitenkin hyvä muistaa, että elinvoima ei synny pelkästään suurista resursseista tai mahtipontisista hankkeista, vaan yhteisestä tahdosta ja kekseliäisyydestä. Monet tapahtumaja kulttuurialalla ovat huomanneet, että koronapandemian perintönä ihmiset ovat entistä varovaisempia ostamaan lippuja ennakkoon. Nyt ne vedetään tien yli ja päälle kasataan korkea kukku asfalttia. Ympärivuotisen eloisuuden ei tarvitse olla jatkuvaa karnevaalia tai festariputkea, vaan tasaista virtaa pieniä tapahtumia ja tempauksia, jotka saavat ihmiset poistumaan kotikuplasta. Kangasala osataan sijoittaa aika hyvin kartalle, ja jotkut alkavat tapailla Kesäpäivä Kangasalla -laulua. Ensinnäkin Kangasala on moni-ilmeinen kaupunki, jossa on laadullisesti erilaisia todellisuuksia kehkeytyvästä urbanismista syvään maaseutuun. Se on käynyt ilmi, kun on ollut puheissa eri puolelta Suomea kotoisin olevien ihmisten kanssa. Jaksaako kesätapahtumien hehku lämmittää vielä ensimmäisten syyssateiden saapuessa. Voit lähettää mielipiteesi myös tekstiviestillä numeroon 040 769 2340. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 8 MIELIPIDE Onko kesän jälkeenkin elämää (ja elämyksiä?) Pääkirjoitus Eveliina Kälviäinen Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien toimituspäällikkö. Kolumni Jari Kolehmainen Kirjoittaja on tarkkailija ja tuumailija Ruutanasta. Ihan hiljan yksi hämäläinen tuttava muisteli yli 60 vuoden takaisia kisailuita Raikun eräpoikien kanssa. Raikku taitaa tunnettuudeltaan olla melkoisessa nosteessa muutenkin: R3, eli Raikku Rokkaa ja Rakastaa -festivaali jättää monille varmasti vahvan muistijäljen Kangasalasta. Onko mitään järkeä, että ensin yksi toimija kaivaa kaapelinsa maahan ja siistii paikan ja sitten pari viikkoa myöhemmin saman kohdan avaa puolestaan toinen toimija oman kuitunsa vuoksi. Onnistuneet ja omaleimaiset tapahtumat, kuten useana vuonna Saarikylissä ilahduttanut Myllyrock tai leppoisa Harjujazz Lepokodilla, eivät ainoastaan tuo ihmisiä yhteen, vaan ne ovat myös pikantti lisä kaupungin matkailubrändiin. Myös paikallislehti kiittää, kun verkkosaitti vilkastuu menovinkkejä tai tapahtumatunnelmia etsivistä lukijoista. Konserttilipun hankkiminen ei ole prioriteettilistan kärjessä, jos pelkästään arjessa selviäminen on niukkuutta vastaan taistelua. Voisivatko kulttuurikävelyt, lähiruokaviikot, digitaaliset opastukset, talviretket harjumaisemissa tai vaikkapa täysin uusi katutaidekohde olla juuri niitä elementtejä, joilla Kangasala ja sen kylät pysyisivät elävänä ympäri vuoden. Yhtä turkulaista työtuttua taas jaksaa vuosienkin jälkeen huvittaa paunulaisen tuulilasissa ilmoitettu matkan määränpää: Lihasula. Loppusyksyn pimeyttä piristävä Kauhujen Kangasala -viikonloppu tai viime talven Valoharju ovat hyviä esimerkkejä tämänkaltaisista tapahtumista, jotka innostavat osallistumaan ja ihmettelemään omaa lähiympäristöään ja kulttuuritarjontaa matalalla kynnyksellä. vastaavat kaivettiin maan alle. Koska Kangasalan yleistunnettavuus on varsin hyvä, voisi olla mielekästä nostaa esiin kaupungin eri osia. Pienikin teko voi olla alku jollekin merkitykselliselle – jopa kesäsesongin ulkopuolella. Tämä aiheuttaa vain jatkuvaa haittaa ja turhia, toistuvia teiden paikkauskuluja. Kauneimpina poutapäivinä torit täyttyvät, kahvilat kuhisevat ja tapahtumat vetävät väkeä niin läheltä kuin kauempaakin maakunnasta. INNOSTAVINKAAN UUSI tapahtumatai elämysidea ei herää eloon ilman yleisöä. JÄRKYTTYNYT • Ympäri Kangasalaa on jatkuvasti jokin tie tai katu kaivettuna auki valokuidun asentamisen vuoksi. Äly hoi, älä jätä! ASUKAS • Kyllä oli järkyttävää, kun Kirkkoharjun koulun vierestä kaadettiin puut lintujen pesintäaikaan. 040 769 9045 Kangasalan SANOMAT SEURAA MEITÄ VERKOSSA kangasalansanomat.fi facebook.com/kangasalansanomat instagram.com/kangasalansanomat kangasalansanomat.fi/videot Kangasallakin on vahvistettava ideaa omanlaisestaan verkostokaupungista ja tehtävä välttämättömyydestä hyve. On siis Kangasala, verkostokaupunki • Ennen vanhaan kaapelit ym. Liitäthän mukaan nimen ja yhteystiedot, jotka jäävät toimituksen tietoon.. Perusteluita on oikeastaan kaksi. Tekstareihin käy nimimerkki. Kangasalan Sanomissa on parhaillaan käynnissä mielenkiintoinen juttusarja Kangasalan erikoisesti nimetyistä paikoista. Ei tunnu kivalta. He odottavat varmuuden vuoksi viime hetkiin asti ennen sitovaa päätöstä. Kotikulmillani sama kohta on avattu lyhyen ajan sisällä peräti kolme kertaa eri valokuitutoimijoiden vuoksi ja neljäs kerta on kuulemma luvassa. VERONMAKSAJA • Tässäkin lehdessä puhutaan kelistä, vaikka tarkoitetaan säätä. Oleellista on, että kaikilla jutuissa esitellyillä paikoilla ja niiden nimillä on historia, tarina ja identiteetti. Voi sitä huudon määrää, kun peloissaan huusivat. TÄSTÄ JUONTUU muutamakin kaupunkikehityksellinen ajatus. MUTTA MITÄ tapahtuu, kun kesän vilinä hiljenee ja arkinen aherrus alkaa. Liian usein (kotimaan)matkailu ja tapahtumat nähdään vain ilmiöinä, joiden sesonki päättyy yhtä aikaa viimeisten lomaviikkojen kanssa
I säni toimi kanttorina ja konsertoi läpi elämänsä muiden kanssa ja yksinään. He siis vertasivat auton rekisterinumeroa virsien numeroihin. Eri alueiden erityisyydet on tunnettava, niitä on arvostettava ja hyödynnettävä. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen.” Jumalanpalvelukset Keskiviikko 30.7. 10 Konfirmaatiomessu Viro 2, Kangasalan kirkko. 12 Keskipäivän musiikkituokio, Kangasalan kirkko. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen 24.8. Keskiviikko 6.8. Saunat ovat lämpiminä ja nuotiossa leimuaa tuli. Autojonot haittasivat matkaa ja toivat ainakin tunteen, että hitaasti etenee tämä reissu. 18 Eskariin menevien siunaaminen, Kangasalan kirkko. Petri Lassila, Kaisu Erämaa. Se suhtautuu ominaislaatuunsa strategisesti. 14 Kotiseurat Hilkka ja Turkka Aaltosella, os. ESPOO LIENEE Suomessa tunnetuin verkostokaupunki. Tuo upea virsi soi siis automatkoillani hetki sitten ja myös ensi pyhän messussa hyvin suurella todennäköisyydellä; vähän riippuu, mitä vuorossa oleva työtiimi virsiksi valitsee. Tule viihtymään perheen kanssa Pyysalon leirikeskuksen pihapiiriin. Isoimpien kaupunkikehityshankkeiden rinnalla myös pienillä kylillä voi olla tunnettuutta luovaa erityisyyttä. verkostokaupungin ideaan, jossa kaupungit – ja laajemmin kaupunkiseudut – ymmärretään eritasoisina noodeina ja niitä yhdistävinä linkkeinä. Viikon takaiset automatkat menivät takapenkillä virsiä laulellen, kun takapenkkiläiset pääsivät virsikirja.fisivustolta näkemään virren sanat. Omat eväät mukaan! RANTA-EINOLAN PIHASEURAT To 7.8. mennessä verkkosivuillamme. Seppo Jarva, Janne Kyrönlahti. Mestaruus jäi Kangasalle, kun KaVo voitti ensin alkusarjan kaikki kolme ottelua, Lynx 2–1, Tuokolan Teräs 5–0 ja Ikiliikkujat 12–1 ja loppuottelussa Lynxin uudestaan 3–0. Hyvin usein kuulin heidän keskenään miettivän autojen kolminumeroisia rekisterinumeroita. Markku Viitala, Samu-Ville Toivonen, Jukka Heroja. 16-20 Perheiden päivä Pyysalossa. Kangasallakin on vahvistettava ideaa omanlaisestaan verkostokaupungista ja tehtävä välttämättömyydestä hyve. Jokaisella autolla oli siis joku nimikkovirsi, ja tuossa ammattikunnassa pikkuhiljaa virsien alkusanat tulivat jo ulkomuistista näissä keskusteluissa. Vapaa pääsy! Siunattu läheisten saattamana. Matkat tehtiin yleensä aina autolla. 18.15 Viikkomessu, Kangasalan kirkko. Outinen Lepää rauhassa tuulen kehdossa, tuoksussa kesäisen maan. 18-21 Naisten saunailta, Pyysalon leirikeskus. 9 Keskiviikko 30.7.2025 Kangasalan Sanomat MIELIPIDE Leikkiehdotus automatkoille Sanan voimaa Jukka Heroja Kirjoittaja on johtava kanttori Kangasalan seurakunnassa. Lukijan kuva KIRJOITA MIELIPIDE toimitus@kangasalansanomat.fi HEIKKI HEINONEN Kävelyjalkapallon seitsemäs SM-turnaus yli kuuskymppisille pelattiin lauantaina Kyötikkälässä. Janne Kyrönlahti, urut. 18 Ekaluokalle menevien siunaaminen, Kangasalan kirkko. 10 Konfirmaatiomessu Tunturi, Kangasalan kirkko. Tule mukaan laulamaan! Paikalla on kanttori laulattamassa toivevirsiä. Sarjassa Simpsonien lapset yrittävät välillä leikkiä hurskaan kristityn perheen lasten kanssa, mutta kun leikit ovat yleensä tietokilpailuja Vanhan testamentin sukuluetteloista, niin eihän siinä tavallinen lapsi pärjää! Viikon takaiset automatkat menivät takapenkillä virsiä laulellen, kun takapenkkiläiset pääsivät virsikirja.fi-sivustolta näkemään virren sanat. 040 834 8505. Tästä syystä Espoon rinnalla puhutaan lähes yhtä suurella äänellä esimerkiksi Tapiolasta, Otaniemestä, Olarista ja Leppävaarasta. Oman autoni numero on 301, eli tuolla numerolla löytyy virsi ”Kirkasta, oi Kristus meille”, ja puolisolla 164 ”On Kristus kirkon Herra”. Kesäcountrya Stenarin tapaan. Pikonlinnantie 164. TOISEKSEEN KANGASALA on kehittymässä osana Tampereen kaupunkiseutua tilanteeseen, jossa on syytäkin nostaa esiin erilaisia paikkoja koko kaupungin hehkutuksen rinnalla. KANTTORIKSI opiskeleva tyttäreni oli käymässä viikko sitten ja yhtäkkiä hän alkoi pikkusiskonsa kanssa pohtia, mikä virsi onkaan minun autoni rekisterikilvessä ja mikä puolison maasturissa. päivä. kiinnostavia paikkoja ja alueita. Mukana ilossa ja surussa Yero Dia 040 707 8163 ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Onnittele tai muista ystävääsi! 1 x 66 mm käteisellä 22€, laskutettuna 27€. Kastetut: Linus Onni Tapani Valli Kuolleet: Anna-Leena Mäkelä 94v, Eero Olavi Johannes Nurmi 83v, Harri Kalervo Hampaala 77v, Pertti Juhani Sairiala 77v Seurakuntatoimisto I Kuohunharjuntie 22 040 3098000 I kangasalan.seurakunta@evl.fi ma-ti ja to klo 10–12 ja klo 13-15 , ke ja pe suljettu www.kangasalanseurakunta.fi VIRSIPIKNIK La 2.8. 8 Aamupuuro, Sahalahden srk-talo. . Sunnuntai 3.8. Ranta-Einolan tie 20. Tule viettämään yhteistä iltaa sanan, saunan, sapuskan ja yhteisten asioiden äärellä. Minna Teräväinen. Vuorovaikutusta ja esimerkiksi ihmisvirtoja ei siis määritä yksi pääkeskus, kuten perinteisissä kaupungeissa. Näin aukeaa portti viimeinen valoon ja lauluun lintujen. 06.05.1931 24.06.2025 Helsinki Kangasala o.s. Torstai 31.7. 9 Rukousaamu, Kangasalan kirkko. Lämpimästi tervetuloa Sanan, musiikin ja yhteisen pöydän ääreen läheltä ja kaukaa! KAMALAT ÄIDIT -VERTAISRYHMÄ seiskaluokkalaisten äideille Vatialankulmalla viitenä tiistaiiltana syys-marraskuussa. Maanantai 4.8. Rento nuortenilta nuorisotila Parkissa tai sen läheisyydessä. Monet tuntevat jo Raikun, mutta eivät välttämättä Lamminrahkaa. Sen sijaan se koostuu useista keskuksista, joilla kullakin on omia erityispiirteitään. 10 Messu, Kuhmalahden kirkko. Tämähän jo kuulostaa ihan Ned Flandersin lasten leikeiltä Simpsonit-piirrossarjassa. Tässä tullaan nk. Perjantai 1.8. Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Perinteisessä mielessä Espoo on eräänlainen ”epäkaupunki”, koska se ei hahmotu yhden keskuksen ympärille. Virren säkeistöistä viimeinen viittaa myös matkaan, jota kuljemme: ”Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus. Tapahtumia Keskiviikko 30.7. Hän nautti automatkoista ja lähti mielellään hyvin aikaisin matkaan, ennen ruuhkaa. Tervetuloa aamupuurolle tapaamaan uusia ja tuttuja ihmisiä! 18 Kuohenmaan pihaseurat, Halkohaavantie 255. Näillä matkoilla tavattiin muita kanttoreita. STENARIN KESÄKONSERTTI Su 3.8. Päivän virreksi ehdotetaan esimerkiksi autoni ”rekisterinumerovirttä” 301. Tervetuloa Sanan, yhteislaulujen ja yhteisen pöydän ääreen! 20 Tosiäijien torstaisähly, Suoraman srk-keskus. Tuota päivää on vietetty Ruotsissa ja Suomessa jo 1500-luvulta lähtien. Tämä huvitti minua, eikä ajattelutapa oikein tarttunut minuun koskaan, vaikka samaan ammattiin ajauduin. Tiistai 5.8. 18 Kesänuortsi, Parkki. Rakkaamme Anna-Leena MÄKELÄ Olli ja Outi perheineen Kiittäen ja kaivaten . klo 18–19 Kaupungintalon takana olevassa puistossa. Muistathan omat eväät. Kangasalan rakenne on jo nyt ja kehittyy edelleen toiminnallisesti monikeskuksiseen suuntaan, jossa noodit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. 2 x 66 mm käteisellä 37€, laskutettuna 42€. Kristuksen kirkastuminen on Jeesuksen elämän taitekohta. Lisätiedot: Tuomas Alaräisänen, p. Lämpimästi tervetuloa yhteisesti sanan äärelle! Tiistai 12.8. Viestinnässä, brändissä ja paikkaidentiteeteissä kyse on nimenomaan laadusta, eikä vain määrästä. klo 18, os. Se edellyttää paikkasokeuden sijasta vahvaa paikkaperustaista kehittämistapaa ja ihmisten osallisuutta. klo 18 Kangasalan kirkossa. Vapaa pääsy! Sunnuntai 10.8. Lauantai 2.8. KIRKASTUSSUNNUNTAITA vietetään sunnuntaina elokuun 3
– Suunnitelmana on kyllä investoida pihattoon. Navettavuorossa ollessaan Ala-Kapee tulee töihin kello 6. Tampereella lehmiä voi bongata esimerkiksi Iidesrannassa ja Särkänniemen Koiramäessä. Kauimmaiset yksilöt viettävät kesää Kanta-Hämeessä Jokioisilla. – Meillä on kaksi sukua, jotka ovat alkujaan lähtöisin Kangasalan Lihasulasta, Ala-Kapee paljastaa. Haluamme eläinten parasta ja pystyä samaan kuin nykytilat. Kun menen Teiskoon, haen ruoat sieltä lähimmästä kaupasta. Olemme keskellä Tamperetta ja ympärillä on isoja marketteja. Ala-Kapee kertoo, että Ahlmanilla keskityttiin jossain vaiheessa nykyistä enemmänkin lähiruokaan; tilalla oli jopa oma pieni meijeri ja tilapuoli. Koko kesäajan, yhteensä noin 120 vuorokautta, karja viettää laitumilla laiduntaen. Hän toivoo, että saisi viettää sen Ahlmanilla. Päivystysvuorossa navetan menoa pystyy valvomaan kameroilla. Maaseutumiljöön lisäksi se johtunee siitä, että katsoipa hän tilalla minne suuntaan tahansa kaikessa näkyy oma kädenjälki – laitumilla, navetassa ja pelloilla. Toinen Ala-Kapeen mansikkapaikka on kotitilan maille Teiskoon rakennettu mökki, jossa hän viihtyy kesäisin. Minulla on työntekijänä normaalit lomat ja vapaapäivät. – Uusille työntekijöille juuri puhuin siitä, että meidän täytyy ymmärtää, ettei tilalla ole isäntää ja emäntää, vaan meidän täytyy ottaa heidän vastuunsa, Ala-Kapee sanoo. Kotitilan jatkaminen ei ollut nuorena Ala-Kapeelle mahdoton ajatus. Työuraa Ala-Kapeella on jäljellä vielä noin 13 vuotta. – En minä kerrostalossa halua eläkkeellä olla. Pihatto on kuitenkin iso investointi, ja kun omistajana on säätiö, täytyy aina mennä siten kun rahat riittävät. Maatilapäivinä työaika on noin kello 8–16. • Työskenteli valmistumisensa jälkeen vuoden Lihasulan tilalla karjanhoitaja ja sen jälkeen Tampereella lomittajana muutaman vuoden. Ahlmanin lypsykarjan vuosituotto on noin 300 000 litraa maitoa. Harri Ala-Kapee • Kotoisin Tampereen Teiskosta Kapeen kylästä. Maanviljelijöillä on vain 26 vapaapäivää vuodessa. – Minä olen oman paikkani löytänyt.. – Lähiruoka pitäisi saada kannattavaksi. Siitä pieni osa kuluu vasikoille. En tiedä, kestänkö itsekään 66-vuotiaaksi asti. Viljelijät ovat tukien ja myynnin varassa, Ala-Kapee lausuu. Maatilamestari Harri Ala-Kapee nauttii vapaa-ajasta Sahalahdella. – Minulla on periaate, että kun menen Sahalahdella hoidan ruokaostokset Sahramissa. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 10 kin nykyään hyvin tärkeää – jopa intohimo. Taloudellisesti niiden pyörittäminen kävi kuitenkin kestämättömäksi. Maatilamestarina Ala-Kapee on vastuussa Ahlmanin navetan noin 80-päisestä karjasta ja tilan pelloista. – Sahalahdesta on tullut paikka, jossa tulee oltua paljon. Silloin navetalle ARJESSA MUKANA Annukka Tammilehto, teksti & kuva K un maatilamestari Harri Ala-Kapee ajaa Tampereen Hallilassa sijaitsevan Ahlmanin hiekkaista pihatietä pitkin työpaikalleen, hänet valtaa aina hyvä olo. EU:hun liittymisen myötä pienen tilan pitäminen olisi kuitenkin käynyt kannattamattomaksi, ja hän päätyi Kangasalan maatalousoppilaitoksesta valmistuttuaan ensin töihin lomittajaksi ja pian Ahlmanille. Toistaiseksi terveys on kestänyt, mistä Ala-Kapee on kiitollinen. Niihin kiintyy ja niiden kanssa on kiva työskennellä. Aamuvuorosta pääsee kello 10. Maatilamestarin työnkuvaan kuuluu niin navettatöitä ja laidunten hoitoa kuin hallinnollisia töitä, esimerkiksi maataloustukien hakua. Jopa portinpieleen pystytetty vanhanajan maitolaituri on Ala-Kapeen aikanaan hankkima. • Työhön kuuluvat kaikki karjatilallisen käytännön ja hallinnolliset työt. Ne ovat nykyaikaa. Lehmät kiehtovat edelleen voi tulla lähtö vaikka keskellä yötä, jos esimerkiksi tiine lehmä alkaa poikia. Vaikka kaupat ovat pitkälti ketjujen kauppoja, eivät ne niitä ylläpidä, jos niissä ei ole asiakkaita. TYÖPÄIVISIN ALA-KAPEEN koti löytyy Hervannasta, mutta vapaapäivät ja lomat kuluvat Sahalahden Lahdenkulmalla vanhalla pienviljelytilalla asuvan puolison luona. • Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 16-vuotias poika ja 22-vuotias tytär edellisestä liitosta. Pääsi vuonna 1998 töihin Ahlmanille, jossa työskentelee tällä hetkellä maatilamestarina. Minulla ei ole yrittäjäriskiä, mikä maanviljelijällä on, vaan saan palkan joka kuukausi. • Nauttii vapaa-ajasta maaseudulla Sahalahdella ja Teiskossa sijaitsevalla mökillä. • Opiskellut Kangasalan maatalousoppilaitoksessa Lihasulassa vuosina 19881990. Lehmät asuvat perinteisessä parsinavetassa, mutta pääsevät ulkoilemaan joka päivä myös talvisin. Vaikka vanhojen rakennusten ylläpidossa, remontoimisessa ja lämmityksessä sekä tilusten kasvimaan sekä puutarhan hoidossa riittää hommia, on mielekästä, kun niitä saa tehdä omaan tahtiin. AHLMANIN KARJASTA noin 40 yksilöä on lypsäviä ja loput nuorta karjaa. Tämä on aika raskasta ja sitovaa työtä. Ahlmanilla on noin 80-päinen karja, joista noin puolet on lypsäviä ja puolet nuorta karjaa. Työarkena siellä asuminen on vaivatonta, mutta en minä siellä koskaan vapaa-aikaa vietä. Onko karjatilallisen töiden teko työntekijänä paineettomampaa kuin yrittäjänä. Tilalta poistettujen ja teurastettujen yksilöiden lihat tulevat teurastamolta takaisin Ahlmanille opetusravintola Kapustan käyttöön. Lomittajan työhön verrattuna taas työ yhdellä tilalla tuo Ala-Kapeelle tärkeää pysyvyyden tunnetta. Elämä maaseudulla tuntuu kotoisammalta kuin kaupungin asfalttiviidakossa. Hänelle rodun suojelutyö onKUKA. Lypsykarja käy navetassa vain lypsettävänä ja syömässä. Opetusnavetan lisäksi Ahlmanin navetta on geenipankkinavetta. Työpäivä päättyy joko kello 18 tai 19. Koska Ahlmanin tila on opetusmaatila, työhön kuuluu myös oppilaitoksen eläintenhoitajaopiskelijoiden ohjausta. – Valiolle mene reilut 260 000 litraa maitoa, Ala-Kapee kertoo. Länsisuomenkarjaa oli myös Ala-Kapeen lapsuuden kotitilalla. Ahlmanin omien tilusten lisäksi nuorta karjaa on sijoitettuna laitumille eri puolille Pirkanmaata. Työssä on säännöllisesti myös päivystysvuoroja. Teiskon Kapeen kylässä pientilalle syntynyt ja Kangasalla Lihasulan maatalouskoulun käynyt Ala-Kapee tuli Ahlmanille töihin 27 vuotta sitten. Se tarkoittaa, että Ahlmanilla on sitouduttu säilyttämään mahdollisimman montaa Suomen alkuperäisrodun länsisuomenkarjan sukulinjaa ja myymään eläimiä myös muille rodun säilymisen turvaamiseksi. Olen tottunut tekemään, niin siellä on aina puuhattavaa. Maatilamestarin lisäksi tilalla työskentelee kaksi karjanhoitajaa. Harri Ala-Kapeelle lehmien kanssa työskentely on ollut aina luontevaa, sillä hän on kotoisin pienviljelytilalta. Maaseudun kasvattina ja osa-aikaisena asukkaana hän harmittelee maaseudun palvelujen heikentymistä. Kunhan eläkevuodet koittavat, Ala-Kapee aikoo muuttaa kokonaan Sahalahdelle. Kesäisin lehmät laiduntavat ulkona. – He kulkevat rinnallamme oppimassa fyysistä työtä. Asuu nykyään osin Tampereelle ja osin Sahalahden Lahdenkulmalla. Iltapäivätyöt alkavat kello 15. – Siinä on puolensa ja puolensa. – Lehmät ovat aina eläiminä kiehtoneet minua. Puuhaa jatkuvasti mielellään jotakin: hoitaa puutarhaa ja kasvimaata, remontoi tai tekee muita ylläpitotöitä. Osa sitä on Suomessa nautakarjan jalostuksesta vastaavan Faban jalostustoimikunnassa vaikuttaminen. Hän on siis ikään kuin karjatilallinen, mutta ilman virallista isännän roolia, sillä tilan omistaa Ahlmanin koulun säätiö. Tällä tilalla on paljon kiinteistöjä ja hoidettavaa, Ala-Kapee kertoo. – Edelliset karjanhoitajat jäivät pois hieman alle eläkeiän
– Ihmettelin, mitä yhteyksiä hänellä on tänne Raikkuun, Hietaniemi kertoo. Hietaniemen laitettua Mattilalle viestiä sosiaalisessa mediassa, Mattila kysyi haluaisiko hän tuoda jotain näytille kesällä 2025 ladossa pidettävään näyttelyyn. Ja toisaalta hän tykkää luoda tällaisia omaehtoisia tiloja, hän sanoo. Lisäksi tila on näyttelypaikkana omalaatuinen, kuten valokuvasarjan kuvatkin. Hietaniemi tunnisti nimen, sillä Mattila on taidepiireissä aktiviinen tekijä. Maria Mattila • Haminasta kotoisin oleva muusikko ja kuvataitelija. Näyttelyn avajaisissa Hietaniemi kertoo olleen noin 30–40 kävijää ja jatkossa paikalle houkuttanee väkeä Mattilan suunnittelemat työpajat. Unenomaiset valokuvat Mattila otti matkallaan Chefchaouenissa, marokkolaisessa vuoristokaupungissa, jossa talot ja kadut on maalattu sinisiksi. Kuvaa halkovat sillan kaiteesta muodostuneet mustat palkit, jotka tekevät siihen abstraktin ilmeen. HEINÄ-ELOKUUN AJAN Taideladossa on esillä Hietaniemen valokuvasarja Ohikulkumatkalla sekä Mattilan Sininen uni – Kuvia Taidetta yllättävässä paikassa KETKÄ. • Lover-yhtyeen basisti. Lato on auki joka päivä vuorokauden ympäri ja sinne on vapaa pääsy. KATSO KUVIA DIGISSÄ. Raikun seudun kyläyhdistyksen jäsenenä ja kylän kesäasukkaana Hietaniemi on kiinnostunut siitä, mitä kylällä tapahtuu. – Se on jännä, että se jotakin poimii sieltä maisemasta, mutta jättää jotakin väliin. Oikeastaan sen herätti ladon edessä seisova kyltti, johon oli maalattu teksti ”Taidelato”. Selvisi, että Mattila sai neljä vuotta sitten ladon käyttöönsä kumppaninsa perheeltä, joka asuu Heponiemessä. Hietaniemi iloitsee, miten vaivattomasti projekti Mattilan kanssa sai alkunsa. Hietaniemi on ottanut kuvat kännykkäkameransa panoraamatoiminnolla. Taideja kulttuurihankkeita tekevä Hietaniemi käyttää paljon aikaa apurahojen hakemiseen, mutta Taideladon näyttely lähti käyntiin vain muutamalla someviestillä. Toiminto ei kuitenkaan toiminut niin kuin kuuluisi, vaan teki kuvaan erikoisen vinouman. Tarkkaa kävijämäärää on vaikea tietää, mutta ainakin sohvapöydällä, eli väärin päin käännetyllä muovilaatikolla, lepäävään vieraskirjaan on kertynyt jo hyvä määrä nimiä. Taideladossa on esillä Henriikka Hietaniemen (kuvassa) ja Maria Mattilan taidetta. – Tosi hiottu digikuvajuttu ei ole ihan minun heiniäni. Tarkoituksena on tuoda Taideladolle jatkossakin näyttelyitä, ja Hietaniemen mukaan Mattila toivoo siitä yhteisöllistä tilaa, jossa useampi taiteilija olisi mukana. • Mara Balls -yhtyeen kitaristi, laulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Projekti taltioi Raikun kylän historiaa. Alun perin panoraamakuvien oli tarkoitus olla Hietaniemen lopputyö kuvataidekasvatuksen opintojen valokuvauskurssille, jota hän opiskeli sivuaineenaan Rovaniemellä. – Nämä ovat olleet minulla mielenpäällä, että olisi kiva saada nämä ensinnäkin fyysiseksi paperille tulostettuna ja vielä esille. – Niin, että siihen voi törmätä vähän sattumalta. Hän ei kuitenkaan suorittanut sivuainetta loppuun, joten valokuvat jäivät odottamaan julkaisua. Ohikulkumatkalla -valokuvasarja sopii hyvin Taidelatoon, sillä moni todennäköisesti pistäytyy näyttelyyn matkallaan jonnekin, Hietaniemi ajattelee. Jokaisen maiseman kamera on ikään kuin järjestänyt uuteen kuosiin niin, että maisema on tunnistettava, mutta vinksahtanut. Näyttelytekstissään Mattila kertoo unelmoineensa vierailusta Siniseen kylään siitä asti, kun näki ystävänsä ottamat valokuvat sieltä vuosia sitten. – Ajattelin, että miksei, onpas hauska ehdotus. keilua ja vähän yllättävää. 11 Keskiviikko 30.7.2025 Kangasalan Sanomat ja näkyjä matkalla Siniseen kylään -näyttely. Muistan epäilleeni, että ehkä kaikki ovakin oikeasti unessa ja kylään jääminen tarkoittaisi pysyvää unta, hän kirjoittaa. Se oli toismaallinen, unenkaltainen. MATTILAN SININEN uni – Kuvia ja näkyjä matkalla Siniseen kylään -näyttely jatkaa matkailuteemaa. • Asuu Nokian Siurossa ja mökkeilee Pälkäneellä. • Asuu kesät äitinsä lapsuuden kodissa Raikun kylässä. Hän sai selville, että Taidelato on pirkanmaalaisen muusikon ja kuvataiteilijan Maria Mattilan projekti. • Vuonna 2018 perustetun Kansankioski Romu & Randomin perustaja. • Asunut lapsuutensa Kangasalla Vatialassa • Tekee apurahalla Raikku ennen ja nyt -projektia. – Virkistävää, että asiat vain loksahtivat paikoilleen. Henriikka Hietaniemen ja Maria Mattilan unenomaisia valokuvia yhdistää matkanteko. • Vuosina 2014–2016 toimineen Keltainen talo -hankkeen perustaja. Samanlaisia panoraamakuvia Hietaniemi on ottanut vuosien 2017–2018 välillä muun muassa japanilaiselta juna-asemalta, Portugalin kaduilta sekä talvisesta maisemasta Rajasalmen sillalta Pirkkalasta. • Ossi Somman veistospuiston kiinteistönhuoltaja vuodesta 2020. – Kun astuin sisään tähän siniseen maailmaan, tunne oli aluksi lähes epätodellinen. Hän on muun muassa Tampereella sijaitsevan ateljee ja kulttuuritila Onkiniemi Ateljeen perustaja, Mara Balls -yhtyeen laulaja-kitaristi sekä uuden Lover-yhtyeen basisti. Mattilan näyttelytekstin mukaan sinisen värin ajatellaan symboloivan, kuinka kylä vuorilla kurottuu kohti jumalaa. Tykkään, että on jotain tällaista leikkiä ja koARJESSA MUKANA Sanni Sarin, teksti & kuva R aikun kylässä keskellä peltoa on tavallinen heinälato, jossa on esillä vuorokauden ympäri näyttely kahdelta pirkanmaalaiselta taiteilijalta. HIETANIEMEN MUKAAN Mattila tuo taidetta mielellään vähän yllättäviinkin paikkoihin. • Kulttuurija mielenterveysaktivisti. • Vuonna 2020 perustetun Onkiniemi Ateljeen perustaja. • Opiskeli kuvataidekasvatusta Rovaniemellä. Ensimmäinen kuva, josta idea valokuvasarjaan lähti, on otettu liikkuvan junan ikkunasta Hietaniemen ylittäessä Juutinrauman siltaa vuonna 2017. Se on kokoelma valokuvia ja kuvia Mattilan maalauksista. Viime kesänä kuvataiteilija ja opettaja Henriikka Hietaniemen uteliaisuuden herätti vanha heinälato Raikuntien varressa Raikun kylässä. Reissun päällä tehdyistä maalauksista Mattilalla on jäljellä enää valokuvat, sillä hän myi ne Marokossa ostaakseen lipun paluulennolle. Henriikka Hietaniemi • Tamperelainen kuvataiteilija ja opettaja
• klo 11–13 Lähitori Prisman kaupunki-infopisteellä, Mäkirinteentie 10. Tiistai 19.8. asti Mobiliassa. • Kangasalan naisvoimistelijoiden kesän ulkojumpat 10.8. Keskiviikko 13.8. – keskusteleva taidekierros Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. • Pauke Veteraanimoottoripyöräklubin 50-vuotisjuhlanäyttely ja Apinatarha 19.12. asti la–su klo 12–17. Järj. Lähtö Mobilian satamasta. • klo 16 K-Kino: Hurja jengi 2. Tampereen Matkailuoppaat • Herrasmies Finnen fiinit tarinat -kävelykierros su 3.8. Lauantai 2.8. ja 18.8. • klo 12–17 avajaiset ja avoimet ovet Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. Perjantai 1.8. • klo 14 AVH-aluekerho, avoin vertaistukikerho aivoverenkiertohäiriön sairastaneille Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. • Mobilia av. NÄYTTELYT • Raikun Taidelato av. Suljettuna näyttelyvaihtojen aikana. KESÄKAHVILAT • Iharin Myllytorpan kesäkahvila (Pohjalahdentie 231) 8.8. • klo 14.15 K-Kino: Hurja jengi 2. Keskiviikko 27.8. Järj. • Haralanharjun näkötornin kahvila (Haralanharjuntie 142) avoinna heinäkuussa ti–su klo 12–17. Kangasala-salin tapahtumailtoina lipunmyynti sekä taidemuseo ovat auki esityksen alkuun saakka. To klo 11–20, pe klo 11–19. Järj. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 12 Julkaisemme viikkopäivyrin 6.8. • Vehoniemen Automuseo, kahvio ja näkötorni avoinna päivittäin klo 10–19. Lähtö Liuksialan kartanon portilta (Liuksialankuja 110), päätös Juhlatalo Äijälään (Liuksialankuja 33). asti Marketta Konttilan värikkäitä maalauksia. • klo 9–10 terveysneuvontaa omahoidon tueksi, sairaanhoitajan vastaanotto. Järj. klo 13–15. Yleisöopastus torstaisin 28.8. Ennakkoilmoittautuminen, mukaan mahtuu 25. heinäkuussa ke & pe klo 18–20, la 12–16 ja su 13–15, elokuussa la klo 12–16 ja su klo 13–15. Torstaina 28.8. Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. Maanantai 18.8. Lauantai 23.8. Tarkista ajantasainen tilanne tapahtumien järjestäjiltä. 9.8. Kierros on osa Syyssäpinät-tapahtumaa. Perjantai 15.8. Esillä Maria Mattilan Sininen uni – Kuvia ja näkyjä matkalla Siniseen kylään ja Henriikka Hietaniemen valokuvasarja Ohikulkumatkalla. • Museoiden ilta 14.8. • klo 17.30–20 Hippo-viikkokisa Kyötikkälän urheilukeskuksella, Lätsä-Pekan tie 21. • klo 19 Touhulan yö, Mattilantie 150. • klo 10–18 FC Kangasalan Löytötexturnaus Kyötikkälän, Suoraman ja Lamminrahkan kentillä. klo 12.45 ja 13.8. PIrkka Lines. • klo 10–12 Valkeakoski-opiston pop up -asiakaspalvelupiste Kangasalan pääkirjastossa. Lähtö Lähtö Kangasalan vanhalta hautausmaalta (Ainontie 1), päätös Lepokodille (Ruutanantie 26). asti Jalmari Finne, ”Kesäpäivä Kangasalla -laulun kotipesä”, Kangasalan keskustan kartat kautta aikojen sekä Rakkain leluni-näyttelyt. Ohjaajana sanataideohjaaja Maria Penttinen. • Ihan Tuuliajolla -musiikkikomedia 24.8. Järj. Kangasalan Urheilijat KU-68. Lauantai 30.8. • klo 8–15 Syys-Restauranta -rompetori Mobiliassa sekä Vehoniemi-ajo. Liput ennakkoon verkosta tai lähtöpaikalta oppaalta. Lepokodin ystävät ry. Ota mukaan oma matto. • Heikin Leivän kahvila & terassi (Saarikylientie 888) av. • Art Majaalahti 2025 -kesänäyttely 3.8. klo 19. • klo 17.30–20 Hippo-viikkokisa Kyötikkälän urheilukeskuksella, Lätsä-Pekan tie 21. klo 14 –15.30. asti ti-su klo 12–17. • Kuhmalahden lähitori Kuhmalahden kirjastolla (Rautajärventie 26) maanantaina 4.8. Tiistai 26.7. asti Kimmo Pyykkö -taidemuseon 1. • klo 14 teemakahvila Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. • klo 18 Selloduo Varonen: Maailman ympäri 60 minuutissa, Kimmo Pyykkö -taidemuseo. asti kello 17. Järj. Torstai 21.8. Vapaata keskustelua Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. • Jalmari Finnen kirjakannet -näyttely 11.–31.8. Kangasalan kesäteatterissa • Iltapäiväkävely kuningattaren seurassa -rooliopastus 10.8. kello 10 mennessä. • Kangasalan kotiseutumuseossa perusnäyttelyn lisäksi 31.8. Näyttelyvaihtojen aikana av. klo 14–15.30. seurakuntayhtymä & Tampereen Matkailuoppaat. Vapaata keskustelua Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. Ohjaajana sanataideohjaaja Maria Penttinen. 31.8. 050 466 5719. • klo 10 happihyppely, vapaaehtoisen vetämä lyhyt kävely kaikenkuntoisille Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. asti Kuohenmaan paviljongissa, Kaarina Maununtyttären tie 1631. Ruutanan monitoimitalolla, Leppätie 1. Järj. • 13–15 Senioripysäkki Jalmarin Kodolla, Finnentie 11. • klo 17–19 Kansallispukutuuletus Mobiliassa, Kustaa kolmannen tie 75. • Sahalahden lähitori lähiasiointipisteessä (Kurvis-Höllintie 8) maanantaina 4.8. • klo 9–10 terveysneuvontaa omahoidon tueksi, sairaanhoitajan vastaanotto ilman ajanvarausta, jonottamalla Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. Palveluohjausta saatavilla ma–ke klo 12–13 to–pe klo 10.30–11.30 Muina aikoina ajanvarauksella. • klo 15 K-Kino: Hurja jengi 2. Järj.Tampereen seudun Omaishoitajat ry. Kangasalan seurakunta ja Kimmo Pyykkö -taidemuseo. Vapaata keskustelua. Haaviston parvigalleriassa, Saarikylientie 888. • Kesäpäivä Kangasalla -risteily sunnuntaisin 10.8. • klo 18 YU-Teamin 7. • klo 14 teemakahvila Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. • klo 10–14 Rompetori Lihasulan kylätalolla, Koulupojanpolku 6. Lauantai 16.8. • klo 14 teemakahvila Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. Avoinna ke–su klo 14–18. • klo 14 teemakahvila Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. • Kesäkahvila Villa Ponsa (Ponsantie 1649) elokuussa av. ilman ajanvarausta, jonottamalla Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. MUUT • Lastenmaatila Pikkupiha (Ponsantien 1269) av. • Kuhmalahden Taidepappilan (Taidetie 19) kesänäyttely 1.6.–31.8. Vapaa pääsy. Lihasulan ja Palon kylät ry. asti Taidetallissa, Majaalahdentie 204. • 13–15 Senioripysäkki Jalmarin Kodolla, Finnentie 11. osa: 1980ja -90-lukujen ikonisimmat auto. Ilmainen sisäänpääsy museoon. Tietoa edunvalvontavaltuutuksesta. ilmestyvässä lehdessämme. Sunnuntai 10.8. • klo 18 K-Kino: Mies ja alaston ase. klo 18–20. • Vuosisadan maisema –Taidetta OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmasta 31.8. • 10–11.30 Senioripysäkki. kello 13–19. Avoinna ti-la klo 12–17. Sunnuntai 31.8. • Eero Kumannon Explorers-näyttely 31.8. Järj. asti ti–la klo 10–16. • klo 14.30 Kenelle maisema kuuluu. • Maksuttomat hautausmaaopastukset Kangasalan vanhalla hautausmaalla keskiviikkona 30.7. Luentosarjan 3. Tutustutaan yhdessä digilähitoriin. Sunnuntai 17.8. Tampereen Matkailuoppaat & Kangasalan srk. • klo 15 Kuohenmaan paviljongin 100-vuotisjuhlakonsertti, Kaarina Maununtyttärentie 1631. Kangasalan kultuuripalvelut. Ilm. • klo 9–15 luovaa kirjoittamista Lepokodilla. • klo 10 happihyppely, vapaaehtoisen vetämä lyhyt kävely kaikenkuntoisille Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. • Käsityötaitajien ja harrastemaalareiden hyväntekeväisyysmyyntinäyttely 26.7.–31.8. Vesaniemen rannalla. Peltolan tilalla, Raikuntie 190. Tampereen Matkailuoppaat • Raikku Rokkaa ja Rakastaa -festivaali 8.–9.8. MUSEOT • Kangasala-talon asiakaspalvelu ja lipunmyynti av. Tampereen ev. Tiistai 12.8. • klo 9–15 luovaa kirjoittamista Lepokodilla. Järj. • klo 18 YU-Teamin seuranmestaruuskilpailut Pakkalan urheilukentällä, Välimäentiellä. • Heponiemen kesäkahvila heinäkuussa keskiviikkoisin klo 14–18. Maanantai 25.8. Esitellään digilähitoria. asti ja Kirka-musikaali Hetki lyö -esitykset 23.7.–16.8. Lä hetä siihen tarkoitetut tiedot verkkosivujemme kangasalan sanomat.fi kautta maanan taihin 4.8. • Kesän naivistinäyttely 31.8. Maanantai 11.8. • klo 14 Jalmarin Kodon hyvinvointipäivä. Torstai 14.8. Perjantai 22.8. • klo 17.30 ajoneuvohistoriallinen luento pääkirjaston Harjula-salissa. Av. • klo 9 tuolijumppa ja avoin olkkari. asti perjantaisin klo 18–20. • klo 10 Happihyppely, vapaaehtoisen vetämä lyhyt kävely kaikenkuntoisilleKangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. asti Mobilian kahvilan yhteydessä olevassa Minikabinetissa. kello 9–12. Puodissa myös käsitöitä ja lahjatavaraa sekä näyttely villakirjontatöistä. • klo 10 happihyppely, vapaaehtoisen vetämä lyhyt kävely kaikenkuntoisille Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. Sunnuntai 3.8. 17.8. • klo 17 K-Kino: Materialists. asti sekä Hanna Rissasen Muistan sinut -näyttely 5.8.–29.8. Järj. pääkirjaston Taidetila Terrassa. • klo 10 äijäklubi, omatoiminen keskusteluryhmä miehille Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. Jussi Lehtonen esittelee Jalmari Finnen tuotantoa. • Kimmo Pyykkö -taidemuseo av. • Heli Valkaman Joku suunnittelee kasvattavansa jotain -näyttely 24.7.–27.8. Ohjelma julkaistaan tapahtuman verkkosivuilla. Perjantai 29.8. Ohjausta ja neuvontaa. Järj. • Kesäkahvila Helmiinan puodissa (Kaarina Maununtyttären tie 617 ) 3.8. • klo 14.30–16.00 omaistaan hoitavien kuntoutus, vertaistuellinen hyvänolonpäivä hoitajille Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. • klo 18 K-Kino: Mies ja alaston ase. Järj. ti–pe 11–17, la–ma suljettu. Ohjaajana Emilia Haljala. • klo 16.30 K-Kino: Materialists. • klo 18 YU-Teamin 7-ottelut Pakkalan urheilukentällä, Välimäentiellä. • Taidenäyttely Värien vimma Kuhmalahden kirjastossa 31.7. Vapaa pääsy. kirjaston aukioloaikoina. Vapaa pääsy. Kesto 1,5–2 tuntia. • klo 9 tuolijumppa ja avoin olkkari. Elokuussa lauantaisin klo 12–14. • klo 9 Tuolijumppa ja avoin olkkari. • klo 17–21 Museoiden ilta. • klo 14 teemakahvila Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. Lato sijaitsee kylänraitilla noin 350 metriä Raikun kylätalolta, Raikuntie 97. Kaikki Kangasalan kohteet ja ohjelma osoitteessa kangasala.fi/tapahtuma/museoiden-ilta-2025/ • klo 17–21 Museoiden ilta Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. 31.8. Torstai 31.7. Järj. Rekolan vanhassa vieraspytingissä (Parvelantie 9). Järj. • klo 10–18 Elosenmutkan pop up -kahvila Kuhmalahdella, Peräläntie 10. • Kangasalan Kotiseutumuseo av. • Street Food Fiesta -katuruokatapahtuma 14.–15.8. • klo 19 K-Kino: Mies ja alaston ase. • klo 11.30 Perhesirkustyöpaja Kangasala-talossa. Liput ennakkoon verkosta tai lähtöpaikalta oppaalta. • klo 18.30 Taidepappilan yö Kuhmalahden Taidepappilassa, Taidetie 19. • klo 10–18 FC Kangasalan Yrityspalvelut Hakanen -turnaus Kyötikkälän, Suoraman ja Lamminrahkan kentillä. • klo 18 Katariina Laurila kirjailijavieraana Rajalan kämpällä, Teivaantie. • Emmi Tavelan Kaikki kuvat katoavat -näyttely 30.7. Sahalahti-Seura. • klo 17–18 pihajooga Lepokodilla, Ruutanantie 26. • klo 10–12 Lähitori Lentolan Prisman kaupunki-infopisteellä. ti–ke klo 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. • Opastus Vatialan hautausmaalla tiistaisin 5.8. Tiistai 5.8. Kangasalla. • Saarikylien kesätori heinäkuussa keskiviikkoisin klo 18–19. etukäteen p. • Vehkajärven Touhulan (Mattilantie 150) kesäkahvio 3.8 asti ke–su klo 12–18. Aivoliiton Pirkanmaan AHV-yhdistys ry. Kangasalan Urheilijat KU-68. ti–ke klo 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. • klo 10–18 FC Kangasalan Puutoimi-turnaus Kyötikkälässä. • klo 18.15 K-Kino: Materialists. Lauantai 9.8. ja 2. • Kuohenmaan kyläteatterin Juhannusyllätys-näytelmän esitykset 24.8. Järj. Kangasalan seudun hengitysyhdistys ry. Musiikkiesitykset klo 17, 18 ja 19. Lähtö kappelilta (Kappelinkierto 39. Paikalla Apu Helka, tietokilpailu. asti klo 14.30–16. • klo 9.30 Rallin ystävien Suurajot Mobilian piha-aluella. Vapaata keskustelua Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. Muutokset mahdollisia. Torstai 7.8. Jalmarin Kodon aulassa, Finnentie 11. Keskiviikko 20.8. lut. • klo 10 Soiva syli -muskarikonserttiKangasala-talossa. Tietoa hengityssairauksista. asti ympäri vuorokauden. Vapaa pääsy. joka päivä klo 10–18. Vapaa pääsy. Kangasalan kansantanssijat ry. Sahalahden museomakasiinissa, Vanha Pakkalantie 35. • Sahamaan pop up -kioski ja kahvio (Kuhmalahdentie 812 ) kauden päättäjäiset 2.8. Kesäperjantaisin museo ja kahvio avoinna klo 21 asti (säävarauksella). • klo 12.30 K-Kino: Materialists. • klo 16.45 K-Kino: Hurja jengi 2. • klo 11–17 Kimmon päivä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Järj. Keskiviikkoisin keittolounas klo 12–14. • klo 10–18 FC Kangasalan Kangasalan Sanomat -turnaus Kyötikkälän, Suoraman ja Lamminrahkan kentillä. • klo 17.30–18.30 Käännösten takana: Oona Nyström kertoo suomentajan työstä Kangasalan pääkirjastossa. ARJESSA MUKANA Menot. Maanantai 4.8. • 10–11.30 Senioripysäkki Ruutanan monitoimitalolla, Leppätie 1. • klo 16 K-Kino: Hurja jengi 2. • klo 18.30 K-Kino: Mies ja alaston ase. ja 19.8. sarjakilpailut Pakkalan urheilukentällä, Välimäentiellä. Säävaraus. Lisätied.ja varaukset info@pirkkalines.fi. Aikaa kahvittelulle. asti Galleria Art Villa Armaassa, Armas Branderin katu 8. sarjakilpailut Pakkalan urheilukentällä, Välimäentiellä. • klo 14–14.45 Muurikki ja metsänväki -satuseikkailu Kuhmalahden kotiseutumuseolla, Knaapintie 16. Keskiviikkoa 6.8. • klo 9 tuolijumppa ja avoin olkkari. Tampereen Seudun Mobilistit ry & Kangasalan kirjasto. asti maanantaisin ja torstaisin klo 18 kahvakuula Suoraman koulun pihassa sekä keskiviikkoisin klo 19 rantajumppa Vesaniemessä. kerroksessa. • Kangasalan lähitori avoinna elokuussa ma–to klo 9–15, pe klo 9–12. Tampereen seudun mobilistit ry. Keskiviikko 30.7. asti la–su klo 13–18. Järj. • klo 18 YU-Teamin 8
13 Keskiviikko 30.7.2025 Kangasalan Sanomat
Etenkin Pikonkankaan ja voimakkaasti kasvavan Vatialan jätevedet piti johtaa jonnekin. Pikonkankaan ja Vatialan jätevesiä johdettiin 1960-luvulla Rekiälän jätevedenpuhdistamosta Supanojan kautta Kirkkojärveen. Tämä koitui lopulta myös järven kohtaloksi. Betonin kuivuttua muotit irrotettiin ja kaivinkoneella alettiin kaivaa maata pois kehän keskeltä. Rekiälän pellolla tehtävä työ oli raskasta ja hidasta. Suoramanjärven, Pitkäjärven ja Kaukajärven virkistysarvot nähtiin paremmaksi kuin jo saastuneen Kirkkojärven. KIRKKOJÄRVEN RANTAAN 1960 valmistunut jätevedenpuhdistamo tuli tarpeeseen. Kun renkaan yläosa laskeutui hieman maanpintaa alemmaksi, koottiin muottien osat taas paikoilleen, kudottiin raudoitus ja betonoitiin uusi, kahden metrin korkuinen rengas entisen selkään. Romaanissaan hän kuvailee yksityiskohtaisesti, miten kolme valtavaa kaivonrengasta saatiin upotettua peltomaahan. Suoramajärvestä laskevassa Supanojassa vesi noruu liejuista, rehevän kasvillisuuden reunustamaa uomaa hiljalleen Kirkkojärveen. Sitä mukaan kun kaivokehän sisältä nostettiin maata kuorma-autojen lavalle, vajosi valtava betonirengas. Vesivelliksi muuttunutta maata yritimme nostaa ylös myös pumpulla. Kunnanvaltuusto harkitsi muitakin vaihtoehtoja kuin Kirkkojärveä, johon Kirkonkylän jätevesiä oli laskettu jo aiemmin. Kirjailija Kalle Päätalo kuvattuna Tampereella vuonna 1969. Rekiälään piti rakentaa keskuspuhdistamo Kangasalan laajenevalle viemäriverkostolle. Tai ei aivan, isoja hyttysiä riittää. Ajoittain jouduimme turvautumaan jopa sukeltajan apuun. RAKENNUSMESTARI JA kirjailija Kalle Päätalo oli syksyllä 1959 saanut päätökseen nykyisin Kirkkoharjun kouluna tunnetun kansakoulun laajennuksen, kun työnantaja ilmoitti uudesta urakasta. Tuomas MacGilleon A urinko kumottaa aamulla jo kuumasti, mutta puiden varjossa on viileää. Ranta-Koiviston laavu on autio, samoin laudoitettu luontopolku Kirkkojärven rannassa. Kursivoidut kohdat ovat otteita Kalle Päätalon romaanista Pölhökanto Iijoen törmässä (1998). Ajatus ei mennyt läpi ilman vastalauseita. Vaikka tehokas sähköpumppu syyti kuraa valtavat määrät, kaivo syveni hitaasti ja suuri betonilieriö vajosi lähes olemattomalla liikkeellä. H EL G E H EIN O N EN / M U SE O V IR A ST O N K O K O EL M A T TU O M A S M A C G IL LE O N Kangasalan rakentajia ja rakennustöistä vastaavia viranomaisia Päätalo muistelee teoksessa lämpimästi.. Kankkulan kaivon rakentamista on käsitelty kattavasti Kangasalan vesilaitoksen historiikissa (2003), joka on tämän artikkelin pääasiallinen lähde. Kahden laudoituskehän väliin valettiin halkaisijaltaan kymmenmetriset, puoli metriä paksut ja teräksellä vahvistetut betonirenkaat. Kangasalan kunta oli aloittanut 1950-luvulla vesihuoltoverkoston rakentamisen, ja pohjaveden laatu aiheutti huolta. Lähellä frisbeegolf-korien ketjut kilisevät, onnistuneista heitoista iloitaan. Erityisesti sitä kritisoi pankinjohtaja Väinö Pälli, joka arveli Kirkkojärven vedenlaadun pilaantuvan lopullisesti ja tilanteen asettavan Kangasalan järvien vettä käyttävät asukkaat eriarvoiseen asemaan. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 14 ARJESSA MUKANA Kalle Päätalo Kankkulan kaivolla Kangasalan erikoisia paikannimiä esittelevän juttusarjan kolmas osa kertoo Kirkkojärven rantamaille rakennetusta jätevedenpuhdistamosta. Kun kaivo syveni, sisältä ruopattu maa muuttui ensin veteläksi, sitten velliksi, josta suurin osa pursui kaivurin kourasta ja auton lavalta ulos likaisena vetenä. Kangasalan epätavallisia ja outoja paikannimiä käsittelevä juttusarjan viimeinen osa kertoo Kankkulan kaivosta, eli Rekiälän jätevedenpuhdistamosta. Reilut 80 vuotta sitten näissä maisemissa ei huviteltu, vaan pellolle upotettiin valtavia viemärikaivoja. Tutkimusten mukaan niitten pohjat upotetaan noin viidentoista metrin syvyyteen eli pohjakallioon. Vastustuksesta huolimatta kunnanvaltuusto päätti toteuttaa väliaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitetun suunnitelman jätevesien johtamisesta Kirkkojärveen mekaanisen puhdistamon kautta. Kunkin halkaisija on kymmenen metriä. Että joudut nyt välillä teettämään maanrakennustöitäkin! Viikon loman pidettyään Päätalo tarttui toimeen Kangasalta entuudestaan tuttujen työntekijöiden kanssa. JÄTEVEDENPUHDISTAMON työmaata valvoessaan nelikymppinen Päätalo oli jo julkaissut esikoisromaaninsa Ihmisiä telineillä ja työsti iltaisin Koillismaa-sarjansa ensimmäistä osaa. Katsellessani vähän ällistynein ilmein ehkä kilometrin päässä Kirkkojärven rantaan rajautuvaa peltoaukiota ja siellä näkyvää latoa esimieheni oli jatkanut: – Ne kaivot eivät olekaan mitään ihan tavallisia viemärikaivoja
”Kyseinen kaivo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Pajunköyden ja Luikurin välisen valtatien varressa, Lööperin notkossa, täsmälleen jossakin Etelä-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan rajamailla”, Kansan suussa muodostunut nimi näkyy edelleen Finnentieltä kohti Kirkkojärveä erkanevassa tienpätkässä. Tämän jälkeen Päätalo omistautui kokonaan kirjoittamiselle. Vaunuissa pomeraniankoira King. Onneksi ukkospilvi vuolaine sateineen kiersi tapahtumapaikan länsipuolelta. – Tapahtuma on kaikkiaan hyvin järjestetty. 15 Keskiviikko 30.7.2025 Kangasalan Sanomat ARJESSA MUKANA ”Liput ostettiin jo alkukesällä” Jouni Valkeeniemi, Jouni Valkeeniemi, teksti & kuvat Harjujazziin jää helposti koukkuun. ”Liput ostettiin jo alkukesällä” KATSO KUVIA DIGISSÄ. Lähteet: Luonnollisesti vettä. Päätalo joutui jäämään jätevedenpuhdistamon rakennusmestarin pestistä sivuun ennen sen valmistumista nivustyrän vuoksi. Ryhmä on ollut ennenkin Harjujazzeilla. JÄTEVEDENPUHDISTAMOSTA alettiin jo rakennusvaiheessa puhua Kankkulan kaivona. Kangasalan vesilaitos 1952–2002 (2003), Pölhökanto Iijoen törmässä (Kalle Päätalo, 1998), Kangasalan Sanomien arkisto, Yleisradio (Kankkulan kaivolla -kuunnelma). Mekaaninen puhdistamo erotteli jätevesistä kiinteän aineksen, mutta ei esimerkiksi ravinteita. Kangasalan rakentajia ja rakennustöistä vastaavia viranomaisia Päätalo muistelee teoksessa lämpimästi. – Olemme olleet täällä ennenkin, ja ostimme liput jo alkukesällä, kertoivat Tampereen Vehmaisista polkupyörillä saapuneet Eija Uosukainen ja Ilkka Rantalaiho. Tämä tuli vahvasti esille eri yhteyksissä sunnuntaina, kun Lepokodin pihamaalla jatsattiin järjestyksessään viidennen kerran. Me pomot, sen paremmin kuin työntekijätkään, emme ansiopaikkamme nimistä närkästyneet vaan otimme ne huumorin kannalta. Etualalla laulusolisti Piritta Lumous. Täällä on niin kaunis miljöö, jossa saa olla vapaasti, Viviann ihasteli. Nauhakenkäiseltä autonkuljettajalta kuulimme ensimmäisen kerran työmaamme uuden nimen. Samalle alueelle rakennettiin vuonna 1970 uusi jätevedenpuhdistamo, mutta vaikka laitosta pidettiin omana aikanaan tehokkaana, sekin osoittautui nopeasti riittämättömäksi. Musiikki on hyvää ja miljöö kaunis. Työntövaunuissa heillä oli Janne Reinolan omistama pomeranian koira King, joka kuulemma on hyvin tottunut musiikkiin. – Ihana tapahtuma. Kankkulan kaivosta jätevedet laskettiin Supanojan kautta Kirkkojärveen, joka alkoi 1960-luvulla rehevöityä voimakkaasti. Nimi juontaa juurensa todennäköisesti samaan aikaan Yleisradiolla esitettyyn radiohupailuun nimeltä Kankkulan kaivolla. Michael, Viviann, Susanna ja Maria kertoivat olevansa Harjujazzin konkareita. Vuosikymmenen kuluessa Kangasalan nauhataajaman jätevesiä alettiin johtaa alue alueelta Tampereelle puhdistettavaksi, ja Rekiälän puhdistamo muutettiin jätevedenpumppaamoksi vuonna 1980. Jätevedenpuhdistamon suuntaan Finnentieltä lähtevä tie on virallisesti Kankkulantie. Roamin’ Street Bandin esiintymisissä oli iloista energiaa. Aika on ollut muutenkin armoton: Kalle Päätalon muista työmaista Kirkkoharjun koulun uudempi puoli saneerattiin vuonna 2017 ja käytöstä poistettua Kaivannon sairaalaa puretaan parhaillaan maan tasalle. Lepokodin pihamaalla kasvaa isoja puita, mutta niiden antama varjo ei juuri viilentänyt helteistä säätä. Nyt Tampereen seudulla viimeistellään uutta jätevesien keskuspuhdistamoa, jonka pitäisi vähentää Pyhäjärveen laskettavien, myös Kangasalta tulevien jätevesien kuormitusta edelleen. Myöhemmin hän palasi Kangasalle vielä aloittamaan vastaavana mestarina Pirkanmaan sairaalan rakennustöitä. avausjaksossa kerrotaan. Nyt meille valkeni, että ainakin liikkeen Järvensivun varastolla työmaamme tunnetaan Kankkulan kaivona. Esiintyjinä tämän kesäisessä Harjujazzissa olivat aina yhtä energinen Roamin Street Band, Joona Raitakari Quartet sekä kekkerit huipentanut Sami Saari & Jazzpojat. Tulemme taas 2026, Uosukainen ja Rantalaiho totesivat. Mikä Harjujazzissa erityisesti viehättää. Kalle Päätalo kertoo romaanissaan hetkestä, jolloin kuuli kansan suussa työmaahan yhdistetyn nimen ensimmäisen kerran. Yksityiskohtaisesta kuvailusta ja maanläheisestä kerronnastaan tunnettu kirjailija ei arkaillut tehdä ilmeisiä viittauksia todellisiin henkilöihin, kuten romaanissa esiintyvät hahmot kunnanjohtaja Piiloterä (Salaterä) ja insinööri Liekinheimo (Tulenheimo) osoittavat. Kankkulantie meillä on kuitenkin edelleen, samoin Päätalon kirjallinen tuotanto. Ohjelman alkua odotteli pihamaalla seurue, johon kuuluivat Michael, Viviann, Susanna ja Maria. Kirkkojärven ekologinen tila on vuosikymmenten takaisten jätevesien jäljiltä silti huono. Aikanaan suosittu (ja myös paheksuttu) kuunnelmasarja kertoo kuvitteellisesta hämäläisestä kylästä, jonka keskuksena Kankkulan kaivo toimii. Kangasalan työmaiden rakennusvaiheet päätyivät kansien väliin omaelämänkerrallisen, 26-osaisen Iijoki-sarjan viimeisessä osassa lähes 40 vuotta myöhemmin. ALKUPERÄISEN Kankkulan kaivon toiminta-aika ei lopulta ollut kovin pitkä. – Tunnelma on hieno. TUOMAS MACGILLEON Viidettä kertaa järjestetyn Harjujazzin tunnelma koukuttaa kävijät. Harjujazzin järjestelyistä vastasivat tuttuun tapaan Tamjazz sekä Lepokodin ystävät ry. Nimi jäi Kangasalla elämään. Tähän asti olimme kuulleet mestaamme kutsuttavan Kangasalan suureksi paskakaivoksi tai lyhyemmin Paskakaivoksi
Hän muistuttaa, että hengityksen pitäisi aina mukautua kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 16 ARJESSA MUKANA Helpotusta hengitykseen Hengityksen ammattilainen Janne Kivioja edistää hengitysfysioterapiatietoisuutta. Kivioja huomauttaa, että esimerkiksi nenähengitys on paperilla kaikista energiatehokkain tapa hengittää, mutta se ei kuitenkaan ole kaikille mahdollista rakenteellisten seikkojen vuoksi. Nykyään se on ihmisillä tavallisesti jotakin 10–16 kerran välillä. Joku voi pyrkiä esimerkiksi tietynlaiseen hengitystekniikkaan olettaen tekniikan parantavan suoritusta ja oloa. Jos istut paikallasi, hengitätkö sisään ja ulos nenän vai suun kautta. Kiviojan mukaan syy aikaisempaa tiheämpään ja nopeampaan hengitysrytmiin on nykyihmisten yleisesti kokema stressi ja kiire. Kivioja kertoo, että osalla on vääristynyt käsitys siitä, millainen olisi ”oikea” hengitystapa. Hänen erityisosaamisalaansa on keuhkosairauksien ja hengitykseen vaikuttavien neurologisten sairauksien sekä toiminnallisten hengityshäiriöiden kuntoutus. – Vertaan sitä lämpötai kierroslukumittariin. Erilaiset hengitysharjoitukset voivat olla oikein käytettynä oiva keino esimerkiksi stressin tai ahdistuksen hetkillä. Kaikille ja kaikissa tilanteissa ne eivät kuitenkaan sovi. – Myös sen voi laskea, kuinka monta kertaa minuutissa hengittää sisään ja ulos. Kuuluuko hengityksestäsi ääntä, entä pystytkö pitämään pienen tauon sisäänja uloshengityksen välillä. Kivioja muistuttaa myös, että vaikka usein hengitystavan havainnoinnista voi olla hyötyä, Janne Kivioja työskentelee fysioterapeuttina Taysissa. Tuntuuko hengitys jäävän ”ylös” rintakehän ja kaulan alueelle vai onnistuuko palleahengitys, jossa vatsa nousee sisäänhengityksellä ja laskee uloshengityksellä. Kivioja toteaa esimerkiksi, että pelkkään sisäänhengitykseen keskittymisen sijaan ahdistuneena tulisi usein kiinnittää huomiota uloshengityksen rauhallisuuteen ja pituuteen, sillä ahdistus voi lyhentää uloshengityksen kestoa. – Silloin voidaan lähteä vaiheittain hakemaan rennompaa hengitystä. Muiden muassa näillä kysymyksillä hengitysfysioterapiaan perehtynyt fysioterapeutti Janne Kivioja ohjaa asiakkaita havainnoimaan hengitystään. Liikkumaan, esimerkiksi kävelemään tai juoksemaan, lähtiessä hengityksen pitäisi hiljalleen mukautua rasitukseen, aivan kuten auton kierrokset nousevat tai lämpö mittarissa kohoaa. Tärkeää onkin tiedostaa, mihin oireeseen tai tilanteeseen hengityksellä halutaan apua ja valita tekniikka ja harjoitteet sen mukaan. Kun ihminen on paikallaan, hengityksen tulisi lähtökohtaisesti olla rauhallista, eli kierrosten tai lämpötilan pysyä matalalla. Ennen se oli vähemmän, noin 8–12, hän kertoo. Lisäksi Kivioja pitää hengitysfysioterapian yksityisvastaanottoa.. Annukka Tammilehto, teksti & kuva M illoin olet viimeksi pysähtynyt miettimään hengitystäsi
Yhdessä Suomen fysioterapeutit ry:n kanssa Hengitysfysioterapeuttiverkosto on kehitellyt Suomeen hengitysfysioterapeutin erityispätevyyden antavaa koulutusta, jonka ilmoittautuminen on juuri hiljattain avattu. Toisinaan mysteereiksi jääneet potilastapaukset tahtovat jäädä mieleen pyörimään. Joskus kertakäyntikin voi riittää, Kivioja jatkaa. Iso-Naistenjärvi, Pirkkala. • Eläkeliiton Klan yhdistys Ti 5.8. – Kovien harjoitusmäärien vuoksi hermosto voi olla ylikuormittunut eikä enää osata rentoutua, hän toteaa. Kummassakin voidaan pyrkiä parantamaan kehotietoisuutta ja rentoutumaan. • Perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme lasta. Hengityksen parissa työskenteleminen tuo sopivasti haastetta, mistä Kivioja pitää, mutta toisaalta liian haastavat tapaukset tekevät työstä toisinaan raskasta. • Osallistunut kehittämään Suomeen koulutusta, joka antaa hengitysfysioterapeutin erityispätevyyden. Metallin purku ja varastojen tyhjennykset. Kok. Seurat toimivat. Yhtä lailla, kun sitä voidaan käyttää vaikkapa akuutista keuhkokuumeesta kärsivän auttamiseksi, se voi soveltua myöhemmin osaksi saman potilaan liikunnalliseen kuntoutukseen. Tied. KIVIOJA TYÖSKENTELEE päätoimisesti Tampereen yliopistollisessa sairaalassa fysioterapeuttina. Verkoston tavoitteena on lisätä tietoa, taitoa ja ymmärrystä hengitysfysioterapiasta ja sen tärkeydestä koko terveydenhuoltoja hyvinvointisektorin silmissä. FAKTA Janne Kivioja • 31-vuotias. Niitä ovat esimerkiksi hengitystapaohjaus, hengitystekniikkaharjoitukset, hengityslihasvoiman edistäminen, liman irrottamisen tehostaminen, voimaja liikkuvuusharjoittelu, manuaalinen käsittely sekä yksilöllinen liikuntaohjaus. Tied. klo 12– 15.45 Vilpolan tanssilava Pälkäne koulutie3. 0400 724 699. Kivioja toteaa, että usein hengitysasiat unohtuvat esimerkiksi akuuteissa sairauksissa. 044 768 8107 myös hengityksen ”unohtaminen” voi toisinaan olla tarpeellista. Pikkuhiljaa rakentui Hengitysfysioterapeuttiverkosto, joka kokoontuu nykyään neljä kertaa vuodessa matalan kynnyksen kollegiaalista apua tarjoavaan Teams-kokoukseen. Ma-Pe 9–16.15 La 9–15.15 Suomalaisten makeiden Suomalaisten makeiden marjojen, vihannesten ja marjojen, vihannesten ja Laitilan kuokkasiiklien myynti Laitilan kuokkasiiklien myynti KANGASALAN TORILLA KANGASALAN TORILLA KOKO KESÄN AJAN PALVELEMME MA-TO 7–16, PE 7–17, LA 7–15 Ja marjat pidämme kylmässä koko päivän, joten tuoreita hyviä marjoja löytyy vielä iltapäivästäkin! Tervetuloa ostoksille! Tatun Makeat Marjat ma–to klo 10–14 heinäkuun ajan Asiakaspalvelumme palvelee teitä Tiedoksi Ostetaan Torilla ARJESSA MUKANA METALLIROMUA mm. Hengitysfysioterapia on fysioterapian osa-alue, johon kuuluu paljon erilaisia menetelmiä. • Valmistunut Tampereen urheiluhierojakoulusta urheiluhierojaksi vuonna 2014 ja Tampereen ammattikorkeakoulusta fysioterapeutiksi vuonna 2018. Kovien harjoitusmäärien vuoksi hermosto voi olla ylikuormittunut eikä enää osata rentoutua. Keinona voi olla esimerkiksi hengitysharjoitukset. klo 15.30 kuntosali Pitkäjärven koululla. KIVIOJA VALMISTUI fysioterapeutiksi vuonna 2018 Tampereen ammattikorkeakoulusta ja aloitti työt Taysissa vuonna 2019. klo 17 K-Sahramin eteen. Kiviojaa itseään työstressin purussa auttaa liikunta: kesäisin juoksu ja tennis, talvisin kuntosaliharjoittelu. Kiviojan potilaisiin lukeutuu myös urheilijoita ja aktiiviliikkujia. Lisäksi hän pitää hengitysfysioterapeutin yksityisvastaanottoa Pihlajalinna Kelloportissa. 17 Keskiviikko 30.7.2025 Kangasalan Sanomat Palvelemme kesän ajan myös S-marketin yläpihalla kaikilla kesän herkkumarjoilla ja siikliperunoilla osoitteessa Puusepäntie 31. La 9.8. klo 10–13 pelataan bocciaa keskuskentällä. JANNE KIVIOJA hengitysfysioterapeutti KATSO VIDEO DIGISSÄ • Klan Invalidit Ti 5.8. Bussin aikataulu: klo 6.50 Kaleva, 7.00 Linnainmaa, 7.15 Suorama, 7.25 linja-autoas., 7.30 Alatie, 7.40 Pälkäne linja-autoas. Jenni p. Kivioja alkoi lähetellä viestejä muihin yliopistosairaaloihin saadakseen kollegiaalista tukea muilta vastaavia töitä tekeviltä fysioterapeuteilta. Kivioja kertoo, että hengitysfysioterapialla voidaan kuitenkin helpottaa myös muista syistä johtuvista hengitysongelmista, hengenahdistuksesta, stressistä, ahdistuksesta, kivusta, uupumuksesta tai ylikuormituksesta kärsiviä. Kivioja kuitenkin tiedostaa, että oman kuormituksen hallitsemiseksi niihin ei auta jäädä liikaa kiinni. Jos hengitystä ja sen kulkua tarkkailee syystä tai toisesta jatkuvasti, tarkkailusta luopumisen harjoittelu saattaa tuottaa hyötyä. Nuotioeväät. Hänen erityisosaamisalaansa on keuhkosairauksien ja hengitykseen vaikuttavien neurologisten sairauksien sekä toiminnallisten hengityshäiriöiden kuntoutus. Tuusulan järven museokierros. Seurat-palsta julkaistaan myös verkkosivuilla ja KS-sovelluksessa. • Kotoisin Kaustiselta. Kivioja kertoo, että fysioterapian osa-alueista hengitysfysioterapia ja psykofyysinen fysioterapia liippaavat läheltä toisiaan. Perehtynyt hengitysfysioterapiaan. Asunut Kangasalla kuusi vuotta. • Klan Eläkkeensaajat Ti 5.8. Kirsi p. Kesäteatterimatka Toijalaan. Koulutus on tarkoitus lanseerata 2026 tammikuussa. • Sivutoimisesti pitää yksityisvastaanottoa Tampereen Pihlajalinna Kelloportissa, jossa vastaanottaa hengitysfysioterapia-asiakkaita. • Klan Shakkikerho Peli-ilta ke 30.7. – Kun asiakas tulee kontrolliin ja sanoo, että jostakin jutusta on ollut tosi paljon apua. Pe 8.8. Vuokralle tai omaksi, oma rauha pitää olla. Jossain vaiheessa pahimman koronapandemian jälkeen hänelle alkoi tulla vastaan hengityshaasteisiin liittyviä tapauksia, joihin oli vaikea löytää ratkaisuja ja vastauksia. Heille hengityshaasteita voivat tuoda esimerkiksi jännitystilat ja perfektionistinen suorittaminen, joiden vuoksi hengitys saattaa jäädä pinnalliseksi. Hengitysfysioterapiaa käytetään usein keuhkosairauksien sekä sydän -ja neurologisten sairauksien kuntoutuksessa. 040 515 9290. Urheilun jälkeen hengityksen ammattilaisenkin lienee taas helpompi hengittää. Erityisosaamisena keuhkosairauksien ja hengitykseen vaikuttavien neurologisten sairauksien sekä toiminnallisten hengityshäiriöiden kuntoutus. – Hengitysfysioterapialla pystyttäisiin kuitenkin usein, jos ei poistamaan, niin ainakin lievittämään kipua, hän sanoo. Molemmissa lähestymistavoissa potilaan kohtaaminen ja kuuntelu on ensiarvoisen tärkeää. Fysioterapeuteille ja loppuvaiheen fysioterapeuttiopiskelijoille suunnatun koulutuksen tavoite on kouluttaa hengitysfysioterapian ammattilaisia. • Klan sitoutumattomat eläkeläiset Päivätanssit 5.8. Ari p. varaajat, lämmityskattilat, romuautot, akut, kattopellit, traktorit. Bussin aikataulu: klo 13.25 Alatie, 13.30 linja-autoas., 13.40 Suorama, 13.45 Liuttu/Nattari, 13.50 Linnainmaa. klo 18–21 Pirtillä. Kivioja toteaa, että hengitysfysioterapia toimii myös kuntoutuksen eri vaiheissa. Tällaisissa tilanteissa ei auta usein muu, kuin pyrkiä ohjaamaan asiakas eteenpäin toiselle ammattilaiselle tai hyödyntää moniammatillista tukiverkostoa, Kivioja toteaa. Talvisin kuntosaliharjoittelua. • Työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa fysioterapeuttina. Maksuton nouto. 040 502 4091 / Erkki Etsinnässä MUMMONMÖKKI/ TALVIASUTTAVA VAPAA-AJAN PAIKKA Kangasalta. • Klan Latu Kaikille avoin kävely su 3.8. Verkoston toisena koordinaattorina toimiva Kivioja kertoo, että verkoston sähköpostilistalla on tällä hetkellä noin 300 alalla työskentelevää ammattilaista. – Isompana tavoitteena on, että olipa potilas kenen tahansa vastaanotolla, sieltä osattaisiin tarvittaessa ohjata hänet erikoistuneelle fysioterapeutille. Esiintyy Juha Vartiainen & Jani Helenius trio. – On joku oire tai vaiva, etkä vain keksi mistä se johtuu, etkä saa helpotettua asiakkaan oloa. klo 10–13 pelataan bocciaa keskuskentällä. • Harrastaa kesäisin juoksua ja tennistä. • Sahakalat Kilpailut 30.7. Lähtö kimppakyydein Klan tori klo 10 Keskisentie 707, Pirkkala. p. KIVIOJAN MIELESTÄ hengitysfysioterapeutin työssä parasta ovat hetket, joissa kuulee asiakkaan saaneen apua arkeensa. • Kouluttaa hengitysfysioterapian viitekehyksessä • Toimii koordinaattorina Hengitysfysioterapeuttiverkostossa
Hela ja Lähteenmäki olivat vierailevina artisteina bändissä Fredi Heinämäki & Vilttiketju. – Nämä ovat elämäni ensimmäiset festarit, hän paljasti nauraen. – Tapahtuman henki, ilmapiiri, musiikki, tutut ihmiset, he luettelivat vetovoimatekijöitä. Anne kertoi asuvansa Vehoniemenkylässä, ja Myllyrock on tullut vuosien mittaan tutuksi. Ihmiset tapasivat tuttujaan, tunnelma oli rento ja sää mitä kesäisin. KATSO KUVIA DIGISSÄ Illalla kuultiin muiden muassa Helan tulkinta Tabula Rasan 1970-luvun lopun kappaleesta Rakastatko vielä kun on ilta.. A S I O I N T I P A L V E L U A ! Toimistollani tai asiakkaan luona! 040 7286962 Lomakodinkuja 1, 36600 Pälkäne Sanna Järvenpää sanna@sannaslife.fi AUTOTARVIKE ark. ARJESSA MUKANA ”Kitaravirtuoosi, Kangasalan suurmies” Myllyrockissa muisteltiin Heikki Silvennoista. kerran. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 18 AUTOILU • Tuulilasien vaihdot ja korjaukset • Muovihitsaukset: puskurit ym. Väkeä riitti, vaikka Myllyrockia ei liiemmin mainostettu. MUUTEN MYLLYROCKISSA oli tuttu meininki. 03 377 1140 AUTOHUOLTO ark. 8–16, la sulj. 0400 854 860 KIVITIKKA • dieselja bensakäyttöisten moottorien korjaukset • autojen ruostekorjaukset • katsastusremontit • moottorisahojen, ruohonleikkurien ym. Illan huipennuksessa estradilla esiintyi joukko Silvennoisen läheisiä – pojat Antti ja Kemmo Silvennoinen, entinen puoliso Toni Lähteenmäki sekä Kummeliryhmästä tuttu ystävä ja kollega Heikki Hela. Ensimmäistä kertaa Myllyrockissa olivat myös Maria Välimäki ja Marika Leikkilä. 03 379 0333 KANGASALA Kangasalantie 921 fixuskangasala.fi RENGASMYYNTI ark. Jaanan kotipaikka on Kouvola, ja hän oli nyt ensi kertaa Haaviston pihapiirissä. He ihastelivat miljöötä ja yleistä ilmapiiriä. Miltä Helan ja kumppanien tulkinta biisistä kuulosti. Parin vuoden päästä on siis vuorossa juhlatapahtuma. Silvennoinen oli yksi Tabula Rasan perustajajäsenistä. – Oikein hyvältä, Pakkanen vakuutteli. – Hän oli kitaravirtuoosi, Kangasalan suurmies. – Heikki oli hauska sekä kameroiden edessä että frendien kesken, tiivisti Hela, joka muisteli Silvennoisen hänelle antamaa lempinimeä ”Pula-ajan Bob Dylan”. Myllypäiviä, joihin Myllyrock kuluu, vietettiin Haaviston tilalla nyt 48. – Hyvältä tuntuu, Jaana vakuutti. – Olin Fredi Heinämäen keikalla ja hän sanoi, että tulkaa Myllyrockiin, kertoi Sappeessa mökkeilevä Välimäki. Jouni Valkeeniemi, teksti & kuvat S unnuntainen Myllyrock Haaviston tilalla Saarikylissä teki kunnianosoituksen puoli vuotta sitten menehtyneelle Heikki Silvennoiselle. 044 276 7111 Mika Vesanto Tmi ------HOMMA TOIMII ------Kalliontie 35, halli 2, 36100 Kangasala • autojen ruostekorjaukset, katsastusremontit ja huollot • moottorisahojen, ruohonleikkurien ym. huollot asiakirjojen laadinta E d u n v a l v o n t a v a l t u u t u k s e t , t e s t a m e n t i t , p e r u n k i r j o i t u k s e t , l a h j a j a k a u p p a k i r j a t y m . Aakkulantie 42, Kangasala P. Väkeä oli paljon, vaikka tapahtuman mainostaminen oli minimissään. 8–17, la 9–14, p. Siskokset Anne ja Jaana istuskelivat nurmikolla ison puun varjossa. Esitystä kuunteli yleisön joukossa Tabula Rasan alkuaikojen rumpali Asko Pakkanen. Mikä on ensikertalaisen fiilis. huollot Kalliontie 35, halli 2, 36100 Kangasala Puh. Edesmenneen Silvennoisen muisteleminen tapahtumassa oli luontevaa, nähtiinhän hänet Myllyrockissa takavuosina. 03 377 3177 Käytä kotikaupunkisi palveluita ME PALVELEMME Paikalliset palvelun tarjoajat palveluksessasi! Tule löydetyksi. 8–17, la 9–14 p. Keijo Saarinen (vas.), Jari Riihilahti ja Terhi Riihilahti ovat vierailleet Myllyrockissa monta kertaa. Pälkäneläiset Keijo Saarinen, Jari Riihilahti ja Terhi Riihilahti kertoivat olevansa Myllyrockin vakikävijöitä. Illalla kuultiin muiden muassa Helan tulkinta Tabula Rasan 1970-luvun lopun kappaleesta Rakastatko vielä kun on ilta. p
Muista myös edullinen kuljetuspalvelumme!!! Vihiojantie 20, Nekala, Tampere p. ILMASTOINTIHUOLLOT/ NUOHOUKSET • ilmastointikanavien puhdistukset, ilmamäärien mittaukset ja säätö sekä valvontatyöt • hormien tarkastukset • ym. 03 225 5153 ParturiKampaamo ME PALVELEMME Paikalliset palvelun tarjoajat palveluksessasi! PESULAPALVELUT PESU KAKSIKKO OY Osuusmyllynkatu 5, Messukylä P. vastaavat työt LAKISÄÄTEISET NUOHOUKSET PIRKANMAAN ALUEELLA Ammattitaitoista palvelua 40 vuoden kokemuksella! Juri Lehtinen 0400 713 922 Nico Aaltonen 040 849 7152 info@kangasalannuohoustoimi.fi Yero 040 707 8163 Raija 040 705 7269 Mainosta Kangasalan Sanomissa! KS. LUKKOLIIKKEET www.moisionrakennuspalvelu.. 03 3141 3900 KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT UUDIS& SANEERAUSKOHTEET P. Julkaistaan joka viikko. TÄYDEN PALVELUN PESULA PESULAX OY Pesemme kaikki kodintekstiilit, puvut, hääpuvut, matot, työvaatteet ym. 050 538 2516 www.ahjarvelaiset.fi ELLIN SALI Ellintie 2, Kangasala Tilaa 20-100 henkilölle Pitopalvelu Irma Mäkimaa P. SOITA 0400 251 666 Aaro Turunen kantojyrsin.fi Tähtää tulokseen JUHLAJA KOKOUSTILAT 40 hengen juhlapaikka erilaisiin tilaisuuksiin AHJÄRVELÄISTEN TALO Vesijärven rannalla, Vesijärventie 13, Kangasala P. Palvelut ajanvarauksella: 040 835 7375 sekä booksalon.fi/ kaunis-fiilis-hoitola-marlene-pollanen SATUJALAT JALKOJENHOITOA, TUKISUKKIEN MITTAUSJA TILAUSPALVELU, lymfaterapiaa Kuohu, Kangasalan uimahalli P. Tarkista tapahtumat ja vapaaajan vinkit tapahtumakalenterista kangasalansanomat.fi/tapahtumat Koko Hinta 1 × 30 mm 18,50 € 1 × 40 mm 23,50 € 1 × 50 mm 29 € 1 × 60 mm 34 € 1 × 70 mm 39 € 1 × 80 mm 45 € 1 × 90 mm 50 € Koko Hinta 2 × 20 mm 23,50 € 2 × 25 mm 29 € 2 × 30 mm 34 € 2 × 35 mm 39 € 2 × 40 mm 45 € 2 × 45 mm 50 € Rivi-ilmoitus 14 € Varataan kerralla vähintään 3 kk jaksoina. Aineiston voi vaihtaa kuukausittain. 050 360 6401 KANGASALAN PIRTTI Tapulintie 6 Hyvät juhlaja kokoustilat P. 040 595 6227 • www.saneerausmestarit.com • Sähköasennukset • Sähköremontit • LED-valaistus p. 040 643 3543 LLounas ounas arkisin arkisin klo 10.30–13.30 klo 10.30–13.30 ZERA´S GRILL ZERA´S GRILL pe 16-21, la 14-20 pe 16-21, la 14-20 Lakiasiaintoimisto MÄKIHANNU OY Toivontie 2, 36200 Kangasala P. 045 165 0322 info@kangasalannuorisoseura.fi ME PALVELEMME KAUNEUSJA TERVEYSPALVELUT HELIN POLI Jalkojenhoito Kotija laitoskäynnit Perushoitajan palvelut Ellintie 2 Palvelut ajanvarauksella 0400 426 416 www.helinpoli.fi JALMARIN SALI Finnentie 11, 040 832 2966 fuugaevents.fi/jalmarinkoto Yksityiset salivuorot Ryhmäliikuntaa Urheiluhierontaa opiskelijahinnoin vello.fi/jalmarinsali KAUNEUSJA TERVEYSPALVELUT Jalkojenhoitaja, lähihoitaja KAUNIS FIILIS HOITOLA, MARLENE PÖLLÄNEN Ellintie 2, Kangasala Myös hoivakotikäynnit. Vuokraamme myös pöytäliinat juhliisi. 19 Keskiviikko 30.7.2025 Kangasalan Sanomat KAUNEUSJA TERVEYSPALVELUT Huolehdimme Huolehdimme hiuksistasi! hiuksistasi! Kysy vapaita aikoja puh. Laskutus kerran kuukaudessa. Ota yhteyttä! Sami Seppänen 040-180 5935 sami.seppanen@tantere.fi TANTERE – ASUKASTA KUUNTELEVA KIINTEISTÖHUOLLON EDELLÄKÄVIJÄ www.tantere.fi Palvelemme nyt myös Kangasalla. Ota yhteyttä! Yero Dia Raija Marjamaa 040 707 8163 040 705 7269 ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Ilmoita tällä palstalla Hintoihin lisätään alv 25.5 %. Ota yhteyttä! Sami Seppänen 040-180 5935 sami.seppanen@tantere.fi TANTERE – ASUKASTA KUUNTELEVA KIINTEISTÖHUOLLON EDELLÄKÄVIJÄ www.tantere.fi Palvelemme nyt myös Kangasalla. 03 356 2007 mape 9-17 www.pesukaksikko.. 03 4102 3074 Ajanvaraus parturikampaamodiva.fi Nattari, Junatie 2 Kaukajärvi, Juvank. Kiinteistöhuolto Parasta paikallista palvelua Kotimaisten Skaala ikkunoiden ja ovien asennus sekä myynti www.remonttipalvelutampere.fi Saneerauspalvelu Leppäsalko Oy P. Ota yhteyttä! Sami Seppänen 040-180 5935 sami.seppanen@tantere.fi TANTERE – ASUKASTA KUUNTELEVA KIINTEISTÖHUOLLON EDELLÄKÄVIJÄ www.tantere.fi Palvelemme nyt myös Kangasalla. 040 9381 400 www.kantam.fi Keskipisteenä KANGASALA PALVELEMME 24 h www.lukkopalvelu.com oy 0400 877 611 Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. 0400 501 292 SÄHKÖASENNUSPALVELUA PIRKANMAALTA – jo vuodesta 2008 050 546 6085 teemu.taipale@sahkoasennustaipale.fi sahkoasennustaipale.fi PUUNKAADOT POLTTOPUUT Polttopuiden teko Hakkuut, tontit ja pihapuut Metsänhoitopalvelut 0400 413 331 ilomaenpuukauppa.com ILOMÄEN PUUKAUPPA KY PIHAPUIDEN KAADOT. 03 356 1009 Tampere, Asematunneli, puh. Uuden aineiston tulee olla meillä viikko ennen kuun vaihtumista. 0400 488 189 www.satujalat.fi Paikalliset palvelun tarjoajat palveluksessasi! KS Lataa tykätty sovellus puhelimeesi KS Mitä tekisin tänään. 03 377 4862 varatuomari Arto Mäkihannu 0400 630 683, arto@makihannu.fi Santeri Mäkihannu 040 757 9366, santeri@makihannu.fi www.makihannu.fi LAKIASIAintoimistot RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI kangasalansanomat.fi Ota yhteyttä! Sami Seppänen 040-180 5935 sami.seppanen@tantere.fi TANTERE – ASUKASTA KUUNTELEVA KIINTEISTÖHUOLLON EDELLÄKÄVIJÄ www.tantere.fi Palvelemme nyt myös Kangasalla. Moision Rakennuspalvelu • Muutosja laajennusrakentaminen • Autotallit ja katokset 0400 634 511 • Julkisivuverhoukset • Pihla-ikkunat ja ovet Lentolantie 24, Kangasala 03 2772 555 Koneet vuokraa RAvintolaT Kangasalantie 960 zerafiina.fi | p. KANTOJEN JYRSINTÄ. 10, puh
Kaikki tarjoukset eivät ole voimassa verkkokaupassa. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Alasenkuja 1 Suorama KANGASALA ARK. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 30.7.2025 20 Talo täynnä mahtavia tarjouksia! Kuvituskuva Kuvituskuva Pukeutumisen tuotteiden kuosit ja valikoimat vaihtelevat myymälöittäin Essential VEITSET & KEITTIÖTYÖVÄLINEET -25 25 %% (6,95-15,90) (6,95-15,90) NYT 5,21-11,92! NYT 5,21-11,92! Miesten Normaalihintaiset KAULUSPAIDAT 1/2-HIHA -25 25 %% (16,95-34,95) (16,95-34,95) NYT 12,71-26,21! NYT 12,71-26,21! 66 95 95 70x140cm 70x140cm (8,95) Aikuisten Diabetes SUKAT 22 50 50 Säästä jopa 36% Säästä jopa 36% (2,953,95) Soft embo WC-PAPERI 16rl (8,95) 30pv. Valikoima vaihtelee myymälöittäin. 9-20 LA 9-18, SU 11-17 Suomalainen perheyritys vuodesta 1979 loytotex.fi Tarjoukset voimassa 30.7.-5.8.2025 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Ei jälleenmyyjille.. alin hinta 7,50 77 50 50 Löytöhinta! Löytöhinta! 0,47 /rl ERÄ ! KAURALASTU 400g (3,29) 22 95 95 Säästä 10% Säästä 10% 7,38 /kg ERÄ ! ORIGINAL 900ml (5,29) 44 49 49 Säästä 15% Säästä 15% 4,99/L 5, 5,-(á 2,95) 50x70cm 50x70cm 2 KPL ERÄ ! Alumiini PIIRAKKAVUOKA 3 kpl/pkt 3, 3,-(á 1,70) Säästä 11% Säästä 11% 2 PKT Sleep TYYNY 50x60cm ERÄ ! 10, 10,-(12,95) Säästä 22% Säästä 22% Naisten T-PAITA Kuosilajitelma 55 95 95 Säästä 40% (9,95) AA tai AAA SORMIPARISTO 10 kpl/pkt 22 50 50 Säästä 36% (3,95) ERÄ ! KANAPURUTIKKU 600g | 13cm (12,95) 77 95 95 Säästä 38% 13,25 /kg ERÄ ! Ultimate You 4-PACK Soft 22 49 49 Säästä 49% (4,95) Jamie Oliver PAISTINPANNUJA Tasarahalla! ERÄ ! 20, 20,-(29,90) 24cm 24cm 25, 25,-(34,90) 26cm 26cm BaseStore BaseStore Kannelliset Kannelliset SÄILYTYSLAATIKOT SÄILYTYSLAATIKOT 20, 20,-(á 8,95) 32L 32L 3 KPL 10, 10,-(13,90) 60L 60L ERÄ ! Ilona Ilona ARKKILEIVINPAPERI ARKKILEIVINPAPERI 20 arkkia 20 arkkia 2, 2,-(á 1,29) Säästä 22% 2 PKT ERÄ ! Sport SAIPPUA 2 x 125g /pkt (2,49) 1, 1,-4,00/kg Säästä 59% ERÄ ! WANHAN AJAN LAKU tai TÄYTELAKU 330-350g (2,49-2,69)(7,55-7,69/kg) 4, 4,-5,716,06/kg Säästä jopa 25% 2 KPL ERÄ ! BIG TIME 180-260g (2,79)(10,73-15,50/kg) 4, 4,-7,6911,11/kg Säästä 28% 2 KPL Joki AKRYYLILANKA 100g 15,00/kg (22,50/kg) 3, 3,-(á 2,25) Säästä 33% 2 kerää Paljon Paljon värejä värejä Froteepyyhkeet Froteepyyhkeet -25 25 %% Lasten Lasten Normaalihintaiset Normaalihintaiset PUKEUTUMISEN PUKEUTUMISEN TEKSTIILIT TEKSTIILIT Aikuisten JOUSTOVYÖT 33 95 95 Säästä 33% (5,95) Aikuisten Puuvillastretch HOUSUJA ER Ä! 19 19 95 95 Säästä 44% (35,95) Kaikki KOULU& KERHOREPUT Valikoima vaihtelee myymälöittäin -30 30 %% Löytötex myymälöissä on myös valikoima erilaisia koulutarvikkeita