SIVUT 2–3. SIVU 22 TU O M A S M A C G IL LE O N Ympäristösuunnittelija Sanni Virtanen vei Kangasalan Sanomat kierrokselle Metsäkallion esitettävälle luonnonsuojelualueelle. 6 4 3 3 7 6 7 2 5 8 3 Keskiviikkona 28.10.2026 Numero 44 • 108. vuosikerta Irtonumero 3,80 € • kangasalansanomat.fi Luotettavaa journalismia vuodesta 1918 Kangasalan SANOMAT Kauhujen Kautiala tarjosi halloween-tunnelmaa NINA-CARITA SÄPYSKÄ Yhdet hautajaiset järjestettiin vainajan toivomuksesta ilman arkkua tai uurnaa. Piilotettu helmi halutaan suojella Metsäkallio on yksi kahdeksasta uudesta luonnonsuojelualueesta, joita Kangasalan kaupungin ympäristönsuojelu esittää perustettavaksi. Kynttiläseremoniassa omaiset sytyttivät vuorollaan tuikkuja ja kertoivat muistojaan vainajasta. Kuvassa olevat Martta Pullikka ja Veera Viljanen esittivät tarinassa kadonneita lapsia. TERHI FRIMAN uskonnottomien hautajaisten järjestäjä SIVU13 Raudanmaan halloweentapahtuman kauhutarinoissa on aina ripaus totta, niin tänäkin vuonna. Alue rajautuu yhdeltä reunaltaan Turvelampeen ja sitä ympäröivään piensuohon
Yleisellä tasolla voi sanoa, että isot kokonaisuudet turvaavat parhaiten eri luontotyyppien ja lajien säilymisen. – Suojelun edellyttämät luontoarvot voivat tarkoittaa myös esimerkiksi edustavaa esimerkkiä jostakin luontotyypistä, monipuolista lajien kirjoa tai maisemallisia arvoja, hän sanoo. Alueen muuttuminen luonnonsuojelualueeksi ei muuta ulkoilijoiden oikeuksia, vaan suunnistaa ja sienestää saa edelleen. Kallioseinä luontotyyppinä ei ole uhanalainen, mutta LUMO-ohjelman mukaan jopa 60 prosenttia kaikista Pirkanmaan luontotyypeistä on. Leveähkö polku kertoo, että Turvelammen tietävät ja tuntevat myös ulkoilijat. TURVELAMPEEN RAJAUTUVA Metsäkallio on yksi kahdeksasta uudesta luonnonsuojelualueesta, joita Kangasalan kaupungin ympäristönsuojelu esittää perustettavaksi. Elinympäristölautakunta käsittelee esityksen tällä viikolla, minkä jälkeen kaupunginhallitus päättää uusien suojelualueiden perustamisen esittämisestä Lupaja valvontavirastolle. Esitys on merkittävä, sillä tähän asti kaupungilla on ollut 19 luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueiden lisääminen on yksi keino, jolla luonnon monimuotoisuuden säilymistä voidaan turvata. Kumisaappaasta kuuluu maiskahdus, kun rahkasammalen peittämä ranta hellittää otteensa. Tavoitteet on kirjattu tänä vuonna julkaistuun Kangasalan kaupungin ensimmäiseen luonnon monimuotoisuusohjelmaan (LUMO), jonka tavoitteena on lyhyesti sanottuna pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Virtasen mukaan vakiintuneet kulkureitit pidetään kunnossa niin, että luontoon kajotaan mahdollisimman vähän. Näiden pinta-ala on yhteensä noin 42 hehtaaria, Virtanen kertoo. Vuonna 2028 suojeltuna pitäisi olla 5,5 prosenttia kaupungin maaomaisuudesta ja vuonna 2030 jo 7,5 prosenttia. Pienen suon ympäröimä Turvelampi lymyilee kaikessa rauhassa keskellä metsää, lähellä Kisapirttiä ja Pitkäjärveä. Virtanen äkkää kiven pinnasta kiiltomadon. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 2 UUTISET Lisää suojaa luonnolle Uudet esitettävät luonnonsuojelualueet sijoittuvat eri puolille kaupunkia. – Tämäkään alue ei ole koskematonta, mutta hyvin luonnontilaisen kaltaista. Taustalla on kaupungin pyrkimys lisätä suojellun luonnon määrää selvästi. Kun se suojellaan, luontoarvot säilyvät ja paranevat ajan myötä entisestään. Niiden yhteensä kattama 111 hehtaaria on noin 2,9 prosenttia kaupungin maanomistuksesta. Tuomas MacGilleon, teksti & kuvat P olku ja metsän peite päättyy äkisti tummavetiseen lampeen. – Toki on lajista kiinni, kuinka paljon tilaa se vaatii, jotta populaatio säilyy elinvoimaisena. Jos kaikki menee suunnitellusti, osa suosta ja lammesta muuttuu luonnonsuojelualueeksi, sillä Kangasalan kaupungin ympäristönsuojelu esittää täältä 4,2 hehtaarin aluetta suojeltavaksi. – Kostea kallioseinämä on yksi luontotyyppi, joka voi toimia elinympäristönä myös harvinaisemmille lajeille, esimerkiksi sammalille tai jäkälille, hän kertoo. Luonnon monimuotoisuutta heikentävät esimerkiksi rakentaminen ja metsätalous, ilmastonmuutos, vesien rehevöityminen ja laiduntamisen vähentyminen. Kangasalan kaupungin ympäristösuunnittelijana työskentelevän Sanni Virtasen mukaan suo on tarkemmalta tyypiltään lyhytkorsineva, jonka reunoilla on sararämettä. VIRTASEN MUKAAN luonnonsuojelualue voidaan perustaa, jos alueella elää uhanalaisia tai harvinaisia lajeja tai siellä on uhanalaisia luontotyyppejä. – Yllätyin itsekin, kun kävin täällä ensimmäisen kerran. – Jos polun päälle kaatuu puu, se voidaan esimerkiksi katkaista ja siirtää lahoamaan polun viereen, hän kuvailee virkistyskäytössä olevien luonnonsuojelualueiden tyypillistä hoitoa. Ohjelmaan on kirjattu erilaisia osatavoitteita ja toimenpiteitä, joista yksi on luonnonsuojelualueiden lisääminen. – Viranomaisen päätöstä odottavat myös kaupungin aiemmin hyväksymät Teerinevan luonnonsuojelualueen perustaminen ja Hietalahden lehdon luonnonsuojelualueen laajennus. Luonnonsuojelualueeksi esitettävällä Metsäkalliolla sijaitsee esimerkiksi pienen suon ympäröimä Turvelampi.Ympäristösuunnittelija Sanni Virtasen mukaan suo on tarkemmalta tyypiltään lyhytkorsineva, jonka reunoilla on sararämettä. Virtanen silmäilee lammelle johtavaa vanhaa ojaa, jonka ihminen on joskus kaivanut tai vähintäänkin suoristanut. Kangasalan kaupungin maille esitetään kahdeksaa uutta luonnonsuojelualuetta. Kahdeksan esitettävän luonnonsuojelualueen pinta-ala on lähes 30 hehtaaria. Seuraavan nelivuotiskauden päämäärä on saavuttaa EU:n biodiversiteettistrategiassa määritelty 10 prosentin tiukasti suojeltu osuus. Kaupungin omistuksessa olevan maan raja kulkee lammen keskeltä, mutta alueelta löytyy paljon muutakin mielenkiintoista ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta arvokasta. Toinen polku poikkeaa sen juurelle, jossa komea kallioseinämä nousee pystysuoraan monen metrin korkeuteen. VIRTASEN MUKAAN rinteiden kuusivaltaiset metsät on arvioitu liito-oravalle soveltuvaksi elinympäristöksi ja turvelammen ympäAlueen muuttuminen luonnonsuojelualueeksi ei muuta ulkoilijoiden oikeuksia, vaan suunnistaa ja sienestää saa edelleen.. Virtasen mukaan luonnonsuojelualueita suunnitellessa pyritään yleensä suojelemaan isompi, yhtenäinen alue. Paikka on erämaahenkinen, ja luonnontilaisia tai sen kaltaisia suoalueita on Kangasalla ylipäätään aika vähän, hän toteaa. LAMMEN JÄLKEEN rinne kohoaa jyrkästi
• Jatketaan luonnonsuojelualueiden pinta-alan kasvattamista kaupungin omistamilla mailla. Ainakin tänne hömötiaiselle on jäämässä paikka. • Selvitetään maanhankintaa suojelutarkoituksiin luontotyyppien, elinympäristöjen ja ekologisen verkoston turvaamiseksi. Näin luontokatoa torjutaan Kangasalla Kaupungin ensimmäisessä LUMO-ohjelmassa on pitkä lista toimenpiteitä. PYSÄYTETÄÄN luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Kangasalla ja käännetään monimuotoisuuden kehitys myönteiseen suuntaan: • Jatketaan metsien monikäyttöön pohjautuvaa metsänhoitoa. • Selvitetään suon tai pienveden ennallistamista sekä jonkin Vesijärven laskuojan kunnostamista. • Selvitetään liito-oravamallin luomista Kangasalle ja lisätään tietoutta lepakoiden esiintymisalueista. • Lisätään puistojen ja muiden viheralueiden puuston monilajisuutta. Hakkuuaukon takana on sähkölinja. • Lisätään metsien puuston monilajisuutta. Sammaleisessa havumetsässä viihtyvät myös suppilovahverot. • Selvitetään laidunnuksen toteuttamista vieraslajien torjumiseksi. Sen taakse nousee puolestaan aikanaan uusi teollisuusalue, kun Saarenmaan osayleiskaava etenee toteutukseen. • Selvitetään luontoviisaat kunnat –verkostoon liittymistä. Rinteen laella silmiinpistävä ero talousmetsään on lahopuun määrä. • Tehdään tai teetetään pienvesiselvitys. – Hömötiainen on vanhojen metsien laji, joka tekee pesän pitkälle lahonneeseen koivupökkelöön. • Laaditaan ohjeistukset luontopohjaisen hulevesijärjestelmän rakentamiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta rakentamisessa ja pihan rakentamisessa. Sillä on hyvin pieni nokka, joka ei pysty kovempaan puuhun, hän selittää. – Monet hyönteiset, sienet ja sammalet ovat riippuvaisia lahopuista, ja niitä hyödyntävät eri vaiheissa eri eliöt. Virtanen bongaa kuusen oksistossa pyrähtelevän hömötiaisen. • Lisätään luontotietoa kaupungin päättäjien, työntekijöiden ja asukkaiden keskuudessa sekä selvitetään asukkaiden osallistamista kaupungin luontotyöhön. ristö myös lepakoiden käyttämäksi alueeksi. TIETOISUUS luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä lisääntyy ja Kangasalan asukkaiden luontosuhde vahvistuu: • Tuetaan yhdistysten ja järjestöjen ympäristöja luontotyötä. Kangasalan LUMO-ohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa kunnan luonnonsuojelun ja luonnonhoidon toimintatapoja sekä ottaa käytäntöön uusia monimuotoisuuden edistämisen keinoja. • Kaavoitettavien alueiden luontoarvot selvitetään ja huomioidaan maankäytön suunnittelussa. Tuomas MacGilleon Kangasalan kaupunki on laatinut ja ottanut käyttöön luonnon monimuotoisuusohjelman (LUMO). 3 Keskiviikko 28.10.2026 Kangasalan Sanomat UUTISET Lammen ympäristössä on märkää. Myös Suomessa luonnon monimuotoisuus on uhattuna valtakunnallisesti sekä paikallisesti maakuntaja kuntatasolla. Lahopuut tarjoavat ravintoa monille eliöille, kuten jäkälille. • Tehdään toimia niittyjen ja paahderinteiden elinympäristöjen parantamiseksi sekä uusien niittyjen perustamiseksi. Ohjelmassa todetaan, että ihmisen toiminnasta aiheutuva luonnon monimuotoisuuden hupeneminen eli luontokato on tunnistettu yhdeksi nykyajan merkittävimmäksi ympäristökriisiksi ilmastonmuutoksen rinnalla. Alta voit lukea LUMO-ohjelman keskeiset tavoitteet ja poimintoja vuosille 2026–2030 kirjatuista toimenpiteistä: LUONNON monimuotoisuuden arvoalueet tunnistetaan: • Kaupungin luontokohteet -selvitys päivitetään ajankohtaiseksi. Kaatuneita puita makaa pitkin pituuttaan, osa lahoaa pystyyn. On esimerkiksi kääpiä, jotka elävät toisten kääpien jättämillä ravinteilla, hän kuvailee. Lahopuilla on konkreettinen merkitys myös tämän linnun elämään. Lisäksi pyrkimyksenä on turvata luonnon tarjoamat hyvinvointivaikutukset asukkaille ja vahvistaa asukkaiden luontosuhdetta. • Laaditaan ja päivitetään luonnonsuojelualueiden hoitoja käyttösuunnitelmat. Luonnon monimuotoisuuden kannalta yksi tärkein metsän ominaisuus on lahopuu.. Se oli ennen Suomessa yleinen lintulaji, mutta nykyään erittäin uhanalainen. – Lampea ympäröivä puusto voi tarjota lepakoille päiväpiiloja, hän sanoo. • Lisätään yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa lasten ja nuorten osallistamiseksi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Osayleiskaavassa laajan alueen Pitkäjärven puoleinen pääty on kuitenkin kaavoitettu virkistyskäyttöön. Virtanen sanoo, että tämä on luonnon monimuotoisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kaupungin omistaman metsän reunalle saavuttaessa lahopuun täyttämä metsä vaihtuu laajaksi hakkuuaukeaksi
Auvisen mukaan Kangasalla ei ole jouduttu turvautumaan monien muiden kuntien lailla irtisanomisiin, koska kaupungissa on käytössä jatkuva yt-menettely. Kaupungin taloutta rasittavat samaan aikaan useat tekijät. HALLITUKSEN ESITYKSEN mukaan Rikun päiväkoti lakkautettaisiin vasta, kun Vatialan uusi päiväkoti valmistuu. Tarkastelemme, onko tehtävä välttämätöntä täyttää vai voidaanko se hoitaa esimerkiksi tehtäviä yhdistelemällä tai tekoälyä hyödyntämällä. Teknisen keskuksen säästöt ovat 250 000 euroa ja strategisen johdon 100 000 euroa. Kangasalan arvioidaan maksavan ensi vuonna työttömyysturvan kuntaosuutta 400 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna. Vuoden 2028 alijäämäksi ennakoidaan viittä miljoonaa euroa ja vuoden 2029 alijäämäksi 5,6 miljoonaa euroa. Kaupungin menoja lisäävät myös muun muassa lapsija oppilasmäärän kasvu sekä työttömyysturvan kuntaosuuden nousu. Ne kuitenkin säilyvät edelleen tarvittaessa keinovalikoimassa, summaa Laine-Nousimaa Kangasalan Sanomille. Kaupunginhallitus peruisi lapsiin ja nuoriin kohdistuvat säästöt Sari Heliövaara Kaupunginhallitus päätti eilen maanantaina yksimielisesti esittää lapsiin ja nuoriin kohdistuvien säästöjen perumista ensi vuodelta. Alkuperäisen esityksen mukaan lähes joka kolmas säästettävä euro miljoonan euron säästötavoitteesta olisi osunut kouluja päiväkoti-ikäisiin lapsiin. Ensi vuoden 24,1 miljoonan euron investoinneista vain noin neljännes pystytään rahoittamaan tulorahoituksella. Rikun päiväkodin lakkautusesitys on herättänyt runsaasti vastustusta vanhempien keskuudessa. – Kangasala kuuluu ennusteiden mukaan Suomen harvoihin kasvukaupunkeihin. – Tampereen kehyskunnista Nokialla, Ylöjärvellä ja Lempäälässä alijäämä on vielä tuplaten isompi meihin verrattuna, vertaa kaupunginjohtaja Oskari Auvinen. Lasten ja nuorten palvelut tukipalveluineen kattavat 80 prosenttia kaupungin taloudesta, Auvinen sanoo. Sari Heliövaara, teksti & kuva K angasalan kaupungin talous painuu kaupunginjohtaja Oskari Auvisen alkuperäisen talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna 3,9 miljoonaa euroa miinukselle, vaikka taloutta tasapainotetaan yhteensä kolmella miljoonalla eurolla. – Nollakorkojen aikana otetut lainat erääntyvät vähitellen. – Päätös ei tarkoita, ettemme suhtautuisi vakavasti kaupungin taloustilanteeseen. Suurin yksittäinen kustannusten nousu aiheutuu kunta-alan palkankorotuksista, joiden vaikutus on lähes 2,7 miljoonaa euroa. Säästöjen lisäksi kaupunki pyrkii vahvistamaan tulopohjaansa kahdella miljoonalla eurolla. Vatialan uuden päiväkodin rakentamiseen varaudutaan 2,7 miljoonalla eurolla. KAUPUNGIN TALOUDEN näkymät pysyvät vaikeina myös vuoden 2027 jälkeen. Tämän lisäksi kaupunki säästää 250 000 euroa vähentämällä viisi henkilötyövuotta, joista kolme kohdistuu sivistyskeskukseen ja kaksi tekniseen keskukseen. Valtionosuudet ovat vähentyneet vuodesta 2023 lähtien yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla, vaikka kunnalle määrättyjen lakisääteisten tehtävien määrä on samaan aikaan kasvanut. Kangasala ei ole ongelmineen yksin, sillä valtaosa Suomen kunnista kamppailee saman taloushaasteen kanssa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Laine-Nousimaan mukaan hallitus kävi tasapainotustoimista pitkän ja perusteellisen keskustelun. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen kuvailee kaupungin taloutta tällä hetkellä mollivoittoiseksi bluesiksi. Säästö syntyy täyttämättä jätettävistä vakansseista. Tulevina vuosina investointipaineet helpottavat. Kaupungin lainakannan arvioidaan nousevan vuoden 2027 loppuun mennessä 166 miljoonaan euroon eli noin 4 760 euroon asukasta kohti. Säästötoimista viivattiin yli myös tuntikehysten leikkaukset sekä koulujen ja varhaiskasvatuksen tarvikehankintojen leikkaukset. KAUPUNGINJOHTAJAN alkuperäinen esitys vuoden 2027 talousarvioksi sisälsi miljoonan euron säästöt. Päiväkodin rakentaminen alkaa ensi vuonna ja sen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2028 lopulla. – Siksi Kangasalla on valtavan tärkeä jokainen uusi tontti, jokainen uusi asukas, jokainen uusi yritys ja jokainen uusi datakeskus. – Työllisyydenhoidon arvioidaan maksavan ensi vuonna kaupungille noin yhdeksän miljoonaa euroa. Heikko työllisyystilanne rasittaa kunnan taloutta niin verotulomenetysten kuin kasvavien työllisyydenhoidon kustannusten vuoksi. KAUPUNGINHALLITUS PERUISI myös alakoulujen oppilaaksiottoalueisiin suunnitellun muutoksen, jonka mukaan nykyinen Vatiala– Lamminrahkan oppilaaksiottoalue yhdistettäisiin uuteen keskiseen alueeseen yhdessä Suoraman, Tursolan, Kirkkoharjun, Liuksialan, Omenatarhan ja Huutijärven kanssa.. Sivistyskeskuksen säästöiksi jäisi kaupunginhallituksen esityksessä 108 000 euroa. Päiväkodin vanhemmille suunnatussa huoltajakyselyssä liki 90 prosenttia vastaajista ei hyväksynyt päiväkodin lakkautusta. Tulopohjan vahvistaminen on meille huomattavasti parempi vaihtoehto kuin jatkuvat säästöt. – Jokainen tehtävä ja vakanssi arvioidaan eläköitymisen tai vapautumisen yhteydessä. Kaupungin toimintakulut kasvavat ensi vuonna noin kolmella miljoonalla eurolla. Loput katetaan lainalla, mikä kasvattaa sekä velkamäärää että korkokuluja. Hän ja talousjohtaja Petri Lätti (vas.) katsovat tulevaisuuteen kuitenkin luottavaisesti, sillä Kangasala kuuluu ennusteiden mukaan Suomen harvoihin kasvukaupunkeihin. Samalla kaupungin lainakannan arvioidaan kasvavan yli 200 miljoonaan euroon vuoden 2029 loppuun mennessä. Infraan investoidaan yhteensä 9,14 miljoonaa euroa. Vaikka taloudessa on tällä hetkellä haasteita, katsoo Auvinen luottavaisena kaupungin tulevaisuuteen. Suurin yksittäinen investointi on Kirkkoharjun koulun peruskorjaus, johon varataan 8 miljoonaa euroa. Se vastaa yhtä tuloveroprosenttia, Auvinen valottaa. Säästöt kohdistuisivat muun muassa leasing-kulujen vähentämiseen ja varhaiskasvatuksessa loma-aikaisen toiminnan parempaan suunnitteluun. Hallitus pyyhki sivistyskeskuksen 480 000 euron tasapainotustoimista yli 372 000 euron säästöt. Konserniyhtiöiltä tavoitellaan 250 000 euroa nykyistä enemmän osinkotuottoja, ja sijoitusten tuottotavoitetta nostetaan miljoonalla eurolla. Uusissa lainoissa korot liikkuvat noin kolmessa prosentissa, mikä kasvattaa lainanhoitokuluja useilla miljoonilla euroilla, Auvinen sanoo. Kaupungin palvelukeskukset ovat löytäneet omasta toiminnastaan yhteensä 750 000 euron säästöt, jotka on jo hyväksytty lautakunnissa. MERKITTÄVÄ HAASTE kaupungin taloudessa on se, että tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja. – On päivänselvää, että suurimmat säästöt kohdistuvat sivistyskeskukseen, koska siellä liikkuvat myös suurimmat euromäärät. Yritystonttien myynnistä arvioidaan saatavan 500 000 euroa ja metsänmyynnistä 250 000 euroa. Korkomenojen ennustetaan nousevan 6,1 miljoonaan euroon vuonna 2028 ja 7,1 miljoonaan euroon vuonna 2029. Suurimpia hankkeita ovat valtatie 9:n nelikaistaistaminen sekä Tampereentien alikulkutunnelin rakentamisen loppuunsaattaminen. – Molempien hankkeiden lykkääminen tai toteuttamatta jättäminen tulisi pitkällä aikavälillä kalliimmaksi, Auvinen sanoo. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 4 UUTISET Kangasalan talous painuu miljoonia miinukselle säästöistä huolimatta Kaupungin velka on kasvamassa lähivuosina yli 200 miljoonaan euroon. Kaupunginhallituksen maanantaina muutetun esityksen jälkeen sivistyskeskuksen säästöiksi jäi enää 108 000 euroa. Alkuperäisessä kaupunginjohtajan esityksessä suurimmat 400 000 euron leikkaukset kohdistuivat sivistyskeskukseen. Näemme kuitenkin sen verran valoa verotulojen kasvussa, että säästötoimissa voidaan ottaa aikalisä. Kun talouskasvu vahvistuu, myös työllisyys paranee ja verotulot kasvavat. Auvisen mukaan kaupungin suurimmat investoinnit ajoittuivat vuosille 2022–2026, jolloin muun muassa suuri osa varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiloista on joko saneerattu tai korvattu uusilla. Korkomenot kasvavat ensi vuonna 4,8 miljoonaan euroon, mikä on noin 1,8 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna
044 4232 440 KATSASTUS TARJOUS KATSASTUS TARJOUS 38 € * VOIMASSA VOIMASSA DRIVE-IN & DRIVE-IN & VARAUKSELL A VARAUKSELL A * Katsastuksen hintaan lisätään viranomaismaksu 2,75€, katsastuksen kokonaishinta 40,75€ + lakisääteiset mittaukset. ENNAKKOÄÄNESTYS Vaaliauton pysähdyspaikat • Kuohenmaan kylätalo (Rissanrannatie 6) tiistaina 3. klo 10.30–17 Pirtillä,Tapulintie 6, Kangasala NAHKATAKKIMARKKINAT NAHKATAKKIMARKKINAT AITOA LAMMASNAPPAA! Ostamme Toyotat reilulla hinnoittelulla nopeasti ja vaivattomasti. 13,50 € 10 € Uuden asiakkaan tutustumistarjous Onko sinulla tarpeeton lomaosake tai Villas. Esitys rakennusten yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on 0,93 prosenttia ja rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta 4,00. Osto, vaihto ja myynti IisiLoma Oy Puh. Se jatkuu viiden päivän ajan lauantaihin 7. marraskuuta kello 15–19 • Raudanmaan kylätalo (Ponsantie 1269) keskiviikkona 4. – Kokeilemme uutta lähestymistapaa, ja toivomme, että saamme tällä vilkastettua äänestämistä ja nostettua äänestysaktiviisuutta, joka on pitkään ollut laskusuuntainen. marraskuuta. marraskuuta kello 9.30–11 • K-Supermarket Kangasala (Finnentie 1) perjantaina 6. – Lähtökohtaisesti pyrkimyksemme on palvella entistä paremmin seurakuntalaisia ja äänestäjiä. Yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti taas säilyisi aiempien vuosien tapaan nollassa prosentissa. Sen sijaan varsinaisena vaalipäivänä äänestäminen on mahdollista ainoastaan oman kotiseurakunnan ilmoitetussa äänestypaikassa. KANGASALLA ÄÄNESTÄMINEN tapahtuu varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 15. 041 329 4480 Ilmoita paikallislehdessä, se tavoittaa. Kangasalla kiinteinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat seurakuntatoimisto (Kuohunharjuntie 22) kello 9–18 ja Kangasalan kaupungin kaupunki-info Prisman tiloissa (Mäkirinteentie 10) kello 10–21. lokakuuta ennen kello 16. marraskuuta kello 18–19.30 • Lamminrahkan koulu (Mossin puistokatu 33) lauantaina 7. SEURAKUNTAVAALIEN ennakkoäänestys alkaa tiistaina 3. Toivotamme Tarja Heinoselle hyviä eläkepäiviä! AITOKOTILOUNAS SÄÄKSJÄRVELLÄ UUDISTETUISSA TILOISSA UUTTA! UUTTA! LOUNAS Tarjous voimassa tällä kupongilla klo 10.30–14.30, 25.12.2026 saakka. Vaaliautokiertueesta vastaa kolmen hengen tiimi, johon kuuluu myös itse kirkkoherra. Kirkkoherra Markku Viitala kertoo, että idea vaaliauton käyttöön on saatu Kittilän seurakunnasta, ja vastaavia järjestelyitä on nähty muissakin seurakunnissa. Mustat hinnat. 041 329 4480 IisiLoma Oy Puh. Kangasalan ensi vuoden veroprosentit säilyvät kuluvan vuoden tasolla.Kaupunginhallitus päätti vuoden 2027 veroprosenteista maanantain kokouksessaan. Vuoden 2027 talousarvio on valmisteltu nykyisten voimassa olevien kiinteistöveroprosenttien mukaisesti. Kaupungnhallitus esittää valtuustolle vuoden 2027 tuloveroprosentiksi 9,4 prosenttia. marraskuuta kello 15–18 • Kangasalan lukio (Finnentie 42) perjantaina 6. Meillä myös ALE-tuotteita! Tule yksin tai yhdessä ystävän kanssa! Kauppias on vaihtunut. marraskuuta kello 10–13 Lähde: Kangasalan seurakunta. Kuluvana vuonna kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 9,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 puolestaan 9,9 miljoonaa. ark. 03 410 230 38 norm. Seurakuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta viimeistään virallisena vaalipäivänä. Runsaasti kokoja: naisille 32–54, miehille 46–68. marraskuuta kello 12–13.30 • Kuhmalahden kauppa (Kuhmalahdentie 56) torstaina 5. marraskuuta kello 12–13.30 • Ruutanan monitoimitalo (Leppätie 1) tiistaina 3. marraskuuta kello 12–13.30 • K-Market Sahrami (Isoniementie 1) keskiviikkona 4. Prosentti on sama kuin kuluvana ja sitä edeltävinä vuosina. – pe 30.10. marraskuuta kello 11–20 Kangasalan kirkossa. 1 krt / hlö. 3500kg. Maapohjan yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi puolestaan esitetään 1,30, vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentiksi 0,43 ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,03. marraskuuta kello 13–17 • Seurakunnan nuorisotila Parkki (Puusepäntie 31) perjantaina 6. Äänioikeutettu seurakunnan jäsen voi myös äänestää ennakkoon missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa ilmoittautumalla vaalitoimitsijalle ja esittämällä henkilötodistuksensa tai muun riittävän selvityksen henkilöllisyydestään. marraskuuta kello 15–19 • Vehkajärven kirkko (Kuusisentie 8) torstaina 5. Meillä nyt myös Meillä nyt myös pitopalvelu ja pitopalvelu ja vuokraamme tiloja vuokraamme tiloja SÄÄKSJÄRVEN LOUNASKAHVILA Pitkäahteentie 1, Lempäälä Av. marraskuuta saakka. Löytötex, bussipysäkki vieressä Paljon uutuuksia ja syksyn tuotteita: Tunikoita, puseroita, mekkoja, neuleita, neuletakkeja, housuja, välikausitakkeja, asusteita. Tällä tuloveroprosentilla kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 86 miljoonaa euroa. 2 hlö / kuponki. Eveliina Kälviäinen Kangasalla kokeillaan uusia tapoja äänestysaktiivisuuden nostamiseksi tulevissa seurakuntavaaleissa. Veroprosentit säilyvät nykyisellään Kangasalla kokeillaan ensi kertaa vaaliautoa Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla. Mukana vaaliauton pysähtymispaikoilla kulkee pop up -teltta, jonka suojissa äänestäminen onnistuu myös pyörätuolilla liikkuville tai huonojalkaisille äänestäjille, joille auton kyytiin nouseminen olisi vaikeaa. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava ottamalla yhteyttä seurakuntatoimistoon viimeistään perjantaina 30. Henkilöja pakettiautoille, bensa/diesel, maks. Vaaliauton myötä ennakkoäänestyspaikkoja on mahdollista järjestää laajemmin, hän kertoo. Max. klo 10–17 Alasenkuja 1, ent. Koot XS–5XL. Lisäksi vaaliauton käyttö tekee vaalijärjestelyistä seurakunnalle astetta vaivattomampaa, kun kaikki äänestyspaikkaan liittyvät kalusteet, äänestyskopit ja tykötarpeet kulkevat yhtä matkaa. Asiointi vaaliautolla on myös esteetöntä. Aiemmista seurakuntavaaleista poiketen ennakkoäänestys on tällä kertaa mahdollista hoitaa seurakuntatoimiston ja kaupunki-infon lisäksi liikkuvassa vaaliautossa, joka kiertää ennakkoäänestyspäivinä eri puolilla Kangasalaa. Tarjoa omasi! www.pohjolanautovientikeskus.fi Ajurintaival 10, 33880 Lempäälä pohjolanautovientikeskus@gmail.com +358 40 412 5008 POHJOLAN AUTOVIENTIKESKUS hellqvistfashion.fi Kivijalkamyymälä Lempäälän keskustassa Miia Hellqvist 044 730 7070 • Seuraa meitä somessa: Hellqvistfashion Asiakkaiden toiveesta Kangasalla! Tervetuloa PopUp Tervetuloa PopUp Suureen aikuisen naisen vaatemyyntiin! Ke 28.10. 040 567 3822 Te rv et ul oa ! Satoja takkeja naisille ja miehille: pusakat, 1/2-pitkät, hupulliset, kokonahkaliivit... Plus Katsastus | Varaa aika 24/7: www.plus.fi tai soita 044 4232 000 | Plus Katsastus Harmaat päivät. Ennakkoäänestysviikolla vaaliauto pysähtyy myös paikoissa, joissa ei aiemmissa seurakuntavaaleissa ole ollut kiinteää ennakkoäänestyspistettä. Seurakunta voi järjestää myös kotiäänestyksen ennakkoon, mikäli äänioikeutetun pääseminen äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan vaatisi kohtuuttomia ponnisteluita. klo 8–15 P. VAIN PERJANTAINA 30.10. Varsinaisena vaaliautona toimii suurikokoinen matkailuauto, jonka seurakunta vuokraa käyttöönsä. klo 10–18 To 29. 5 Keskiviikko 28.10.2026 Kangasalan Sanomat UUTISET Katsastus Kangasala Lentolantie 12, 36220 Kangasala | Avoinna arkisin 9.00 -17.00 Puh. myös sähköautoille tarjous – katso hinta ja varaa plus.fi! Vaihdossa reilu hyvitys 50–200 € vanhasta nahkatakista! Suomen Nahkakeskus p. Viitala näkee vaaliautokokeilussa kaksi isoa etua. Vain kahden viikon ajan, 2.-13.11.2026
Haluan työskennellä vanhusten ja heikompiosaisten hyväksi ja olla rakentamassa kaikille turvallista seurakuntaa. – Ajattelen, että perinteitä pitää kunnioittaa ja vaalia. – Minulle oli luonnollista lähteä mukaan tähän ryhmään, koska meillä on yhteinen arvopohja ja uskonkäsitys. Yksi merkittävä vaikuttaja ehdolle asettumisessani on se, että uuden seurakuntatalon rakentaminen saattaa tulla päätettäväksi. – Yksi tärkeistä asioista valtuuston työssä on seurakunnan talous. Pirjo Mäkijärvi • Ikä: 63 • Asuinpaikka: Sahalahden Pakkala • Koulutus ja ammatti: Data-, yomerkonomi, yrittäjä • Perhe: Aviomies, kolme aikuista poikaa ja heidän puolisonsa sekä kolme lastenlasta uuden kirkkovaltuuston työssä. Rippileirit ovat meillä Kangasalla hurjan suosittuja, mutta sen jälkeen monen yhteys seurakuntaan katkeaa. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa uuden kirkkovaltuuston työssä. Minulla on ammattini kautta asiantuntemusta rakentamiseen ja olisi hienoa päästä vaikuttamaan siinä tehtäviin ratkaisuihin. Sahalahtelaisena pidän tärkeänä, että päätöksenteossa huomioidaan myös maaseudun tarpeet. Tiedän, että minulle annettu ääni menee yhteisille arvoillemme, vaikka en itse tulisi valituksi. Ikäihmisten asiat ovat tärkeitä, sillä heidän joukossaan on paljon yksinäisyyttä. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa Kangasalan Sanomat esittelee neljä kangasalalaista seurakuntavaaliehdokasta, yhden jokaisesta ryhmästä. Ryhmän ehdokkaiden joukossa on joitakin entuudestaan tuttuja konkareita, mutta paljon aivan uusiakin kasvoja. – Tiedän kokemuksesta, että käsiteltävien asioiden kirjo tulee oleUUTISET Muuttumattomuus tuo turvallisuutta Mari Tuohiniemi, teksti & kuva Aukusti Hintsala, Muuttumattomat Raamatun arvot Miksi olet ehdolla seurakuntavaaleissa. Tasapuolisuus on tärkeää Kotipiha ja sen takana avautuva Pakkalanjärvi on Pirjo Mäkijärvelle tärkeä paikka. Hänelle tärkeää on perinteinen kirkkomusiikki, joka kuuluu jumalanpalveluksiin. – Tasapuolisuus tarkoittaa myös erilaisten ihmisryhmien tavoittamista ja heidän tarpeidensa huomioimista. Myös lapsiperheet tarvitsevat paljon tukea, jota seurakunta voi tarjota. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 6 Tuomas MacGilleon, teksti & kuva Pirjo Mäkijärvi, Kotokirkko Miksi olet ehdolla seurakuntavaaleissa. Lähimmäisenrakkaus on tärkeä arvo, ja sitä kautta seurakunnan tekemä diakoniatyö. Kirkot ovat mitä arvokkainta kulttuuriperintöä, mutta maaseudulla tarvitaan myös muita yhteisöllisiä kokoontumispaikkoja ja niissä säännöllisesti järjestettävää toimintaa. Yhteistoimintaa paikallisten yhdistysten kanssa voisi myös harkita ja kehittää. – Jaan Kotokirkon ryhmän arvot. KUKA. – Seurakunnan laajaa aluetta koskevan päätöksenteon pitää olla tasapuolista. On ilahduttavaa huomata, että myös nuoria on saatu mukaan. Aukusti Hintsala kuvattiin kodin musiikkinurkkauksessa. – Seurakunnan tulisi kehittää myös uutta toimintaa, joka tavoittaisi nuoria nykyistä paremmin. Työ ei ole minulle etukäteen kovin tuttua. Mitkä arvot ohjaavat päätöksentekoasi. – Kaikkiaan varoja ja voimavaroja tulisi käyttää kirkon ydintehtäviin sekä niitä tukevaan toimintaan, eli Raamatun oppien ja evankeliumin julistamiseen sekä sakramenttien toimittamiseen. Aukusti Hintsala • Ikä: 29 • Asuinpaikka: Aseman seutu • Koulutus ja työpaikka: Diplomi-insinööri ympäristöja energiatekniikan alalta. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiat ovat oman elämäntilanteeni vuoksi lähellä ja niihin minulla on näkemystä ja asiantuntemusta. • Perhe: Puoliso ja viisi lasta. KUKA. Siihen vaikuttaa isosti rakennuskanta. – Minulle tärkeää on kirkon säilyminen perinteisenä, ja haluan, että seurakunnan päätöksenteossa on mukana tällä tavalla ajattelevaa väkeä. maan suuri. – Talouskeskusteluun liittyvät olennaisesti kiinteistöt. – Kristillisten oppien ja Raamatun arvojen kunnioitus on itselleni tärkeää. Työskentelee rakennusten energiatehokkuuden parissa. Jos tulen valituksi, lähden mukaan avoimin mielin. – Olen ollut aiemmin kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa, mutta pitänyt taukoa näistä tehtävistä muutaman kauden ajan. Eri puolilla Kangasalaa tarvitaan kiinnostavaa ja innostavaa toimintaa. Miksi valitsit juuri kyseisen ryhmän. Esimerkiksi perinteisten jumalanpalvelusmenojen säilyttäminen on minusta tärkeää. Vaikka ajassa erilaiset virtaukset ja muoti-ilmiöt elävät, kirkon pitäisi pysyä muuttumattomana ja turvallisena paikkana. Tulevan valtuuston työssä tulevat varmasti korostumaan ainakin seurakunnan talouteen liittyvät päätökset. Mitkä arvot ohjaavat päätöksentekoasi. Lähdin vaaleihin ehdolle, kun kysyttiin ja elämäntilanne sallii luottamustehtävän hoitamisen. Perheessä soitetaan useita instrumentteja, ja Hintsala itse laulaa. Miksi valitsit juuri kyseisen ryhmän
Olen ollut jo neljä vuotta kirkkovaltuutettuna ja sitä ennen kaksi kautta varajäsenenä. UUTISET KUKA. –Minulla on körttitausta eli vanholliset, kristilliset arvot ovat minulle tärkeitä. Minusta on KUKA. Tutustuttuani muutamaan huomasin porukasta löytyvän ihmisiä, joiden kanssa jaan samankaltaisia ajatuksia. –Riippumattoman seurakuntaväen joukossa saa olla omaa mieltä ja omannäköinen. Koen, että seurakunnat voivat toimia yhtenä valon säteenä ihmisten elämissä. Sen terassilta aukeavaa peltomaisemaa Mustonen kutsuu omaksi sielunmaisemakseen. Kirkkovaltuuston vastuulla on, että ne toteutetaan vastuullisesti ja niin, että uudet tilat ja niiden ympäristö palvelisivat seurakunnan perustehtävää ja seurakuntalaisten tarpeita myös tulevaisuudessa. tärkeää varmistaa, että diakoniatyö toimii ja että sitä tekevät mahtavat työntekijät jaksavat työssään. – Tärkeitä asioita tulee olemaan se, miten seurakunta pystyy pitämään huolta ihmisistä, yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä kovenevassa mielipideilmastossa ja kiristyvässä taloustilanteessa. 7 Keskiviikko 28.10.2026 Kangasalan Sanomat Sari Heliövaara, teksti & kuva Tomi Sillanpää, Toivon tekijät Miksi olet ehdolla seurakuntavaaleissa. Maamme nykyinen hallinto on tehnyt elämästä todella vaikeaa monelle suomalaiselle. Sen ilosanoman haluaisin kantautuvan mahdollisimman laajalle. – Elämme vaikeita aikoja ihan huolimatta mahdollisista ulkoapäin tulevista uhista. Miksi valitsit juuri kyseisen ryhmän. Miksi valitsit juuri kyseisen ryhmän. Myös perinteisille kristillisille arvoille on sijaa. Toivon tekijöihin kaikki ovat tervetulleita, eikä ketään syrjitä esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen tai minkään muunkaan syyn vuoksi. Tomi Sillanpää • Ikä: 44 vuotta • Asuinpaikka: Pikonkangas • Koulutus ja työpaikka: Sosionomi AMK, asiantuntija Tukena-säätiössä • Perhe: Vaimo ja 7-, 12ja 14-vuotiaat lapset Kaikki ansaitsevat olla mukana Tomi Sillanpää on viettänyt paljon aikaa Suoraman kentällä ja sen laidalla, sillä perheessä on jalkapalloa harrastavia lapsia. – Rakkaudesta lajiin. Se että jokaisella ihmisellä on jakamaton ihmisarvo ja että kaikki ansaitsevat olla mukana ja tulla kuulluiksi. – Tällä hetkellä maailmantilanne on raskas ja monilla on talousvaikeuksia. Tässä näen myös tarpeen vihreiden arvojen mielessä pitämiselle. Oma elämänlankani on ollut, että “tee toisille se, mitä toivot itsellesi tehtävän”. Tarvittaessa nostan seurakuntalaisten huolia esiin, vaikka en itse olisikaan asiasta samaa mieltä. – Toinen ja oikeastaan kolmaskin asia ovat mahdolliset kiinteistöistä luopumiset ja uuden seurakuntatalon rakentaminen. En pidä vastakkainasettelusta, vaan kirkon on oltava paikka, jossa kaikkien on hyvä olla. Gitte Mustonen • Ikä: 50 vuotta • Asuinpaikka: Liuksiala • Koulutus ja työpaikka: Lähihoitaja ja linja-autonkuljettaja, työskentelee yrittäjänä tilausajokuljettajana • Perhe: Puoliso, kolme lasta sekä sijaisperhetoiminnan kautta kaksi aikuista bonuslasta ja yksi lapsenlapsi Myös vähäosaisten ääni kuuluviin Oman kotipihan kulmalla sijaitseva yli satavuotias hirisitalo on Gitte Mustoselle tärkeä. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa uuden kirkkovaltuuston työssä. – Olen mukana Kangasalan Vihreiden toiminnassa, ja Toivon tekijät tulivat sitä kautta tutuksi. Omalta osaltani toivon, että ihmisten tukeminen ja auttaminen vaikeina hetkinä olisi sitä, mihin seurakunta keskittyisi omassa toiminnassaan, esimerkiksi diakoniatyön kautta. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa uuden kirkkovaltuuston työssä. Haluan olla vaikuttamassa muun muassa siihen, miten seurakunnan maita käytetään ja mihin tarkoitukseen niitä myydään. – Inhimillisyys. Eveliina Kälviäinen, teksti & kuva Gitte Mustonen, Riippumaton seurakuntaväki Miksi olet ehdolla seurakuntavaaleissa. Mitkä arvot ohjaavat päätöksentekoasi. – Toiseksi olisi tärkeää ratkaista, miten saisimme hautaustoimen ja hautausmaiden ylläpidon hoidettua ilman, että maksuja nostettaisiin lisää, mikä taas aiheuttaisi ihmisille lisää rahahuolia. Varsinkin palvelujohtokunta ja sen alaisuudessa toimivat diakoniaja lähetystyö ovat minulle todella tärkeitä, ja haluan jatkaa työtä niiden hyväksi. Mitkä arvot ohjaavat päätöksentekoasi. Vihreät arvot ovat minulle tärkeitä, sillä elämme pallolla, joita on vain yksi kappale. Yhteiset vaaliteemat eivät rajoita, vaan jokainen saa muodostaa oman käsityksensä. – Kolmanneksi se, miten pystymme tarjoamaan rajallisin resurssein seurakunnan tukea ja monipuolista toimintaa aivan kaikille ikään tai taustaan katsomatta. Diakoniatyö on se, jonka puoleen ihmiset kääntyvät, kun eivät saa apua muualta. Minusta on tärkeää, että seurakunnan toiminnassa huomioidaan myös tavalliset, työssäkäyvät ihmiset.. Tähän haluan päästä vaikuttamaan. –Haluan olla niiden hiljaisten tai vähäosaisten ääni, joka ei välttämättä muuten tule kuuluviin. Haluan myös, että aivan kaikille olisi jotain tarjolla omassa seurakunnassaan
– Yhtenä isoimpana tekijänä valintaan on ollut yrityksen aloittama nuorten työllistämisprojekti. – Päätimme jo, että teemme tämän uudestaan ensi vuonna. Krista Knuuttilan (vas.), Essi Knuuttilan ja Sanna Honkasen (edessä) perustama siivouspalveluyritys SunApu järjesti viime kesänä töitä 14:lle nuorelle. Yrittäjät Essi Knuuttila, Sanna Honkanen ja Krista Knuuttila olivat valinnasta iloisesti yllättyneitä. Kulunut vuosi on ollut meille muutenkin tosi hyvä, vaikka onkin vaatinut hirveästi töitä, Essi Knuuttila toteaa koko perustajakolmikon puolesta. Heidän työpisteidensä oli tarkoitus säilyä kaupungintalolla jatkossakin. Hän kertoo tempauksen olleen positiivinen kokemus kaikille osapuolille. Loputkin kaupungin työntekijöistä muuttavat Timanttiin. – Olemme tehneet tarkan arvion ja analyysin siitä, kuinka paljon Kaupunginvirasto 1:n ylläpito ja peruskorjaus tulevina vuosina maksaisi. Pirha ei ole ilmaissut Timantissa oleville tiloille muuta tarvetta, joten kaupunki ottaa ne omaan käyttöönsä. Samalla saamme Timantin tilat kokonaan käyttöön. On todennäköistä, että paikalle voidaan mahdollistaa asumista, liiketiloja tai esimerkiksi hotellitoimintaa ja sillä tavoin hyödyntää arvokas talo uudelleen. SunApu on moderni ja nuorekas yritys, joka on onnistunut kasvamaan erittäin kilpaillulla toimialalla ja tunnetaan asiakkaidensa keskuudessa luotettavana ja energisenä toimijana, Kangasalan Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Matti Auttila perustelee tunnustusta. Tuomas MacGilleon S iivouspalveluyritys SunApu Kangasala on valittu Kangasalan Vuoden yrittäjäksi 2026. Essi Knuuttilan mukaan yritys työllisti kesän aikana lopulta 14 nuorta, sillä osa hakeneista sai kesätöitä muualta. Näin vältämme tulevaisuudessa merkittävät investoinnit peruskorjauksen poistuessa. Muuton jälkeen myös kaupungin virallinen postitusosoite sekä asiakaspalvelu sijaitsevat Myllystenpohjantiellä. Tällöin kaupungintalolle jäi vielä strategisen johdon lisäksi asiakaspalveluun ja keskushallintoon kuuluvaa henkilöstöä. Jatkossa kaikki kaupungin virastotyötä tekevät henkilöt ovat myös saman katon alla, mikä parantaa yhteistyön tekemistä, Auvinen perustelee muuton etuja. Hänen mukaansa kangasalalaiset yritykset ottivat kuitenkin innolla vastaan nuorten työpanoksen, kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Kehityskulun taustalla vaikuttaa Pirkanmaan hyvinvointialueen muuttunut tilantarve. Olemme saaneet matkan varrella ihanaa rohkaisua ja sparrausta, Knuuttila sanoo. ONKO SIIS syytä huolestua vuonna 1938 valmistuneen kaupungintalon kohtalosta. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen vahvistaa Kangasalan Sanomille, että nyt nämä suunnitelmat ovat muuttuneet. Osa kesätöissä olleista nuorista on hänen mukaansa jatkanut keikkatöiden tekemistä yritykselle esimerkiksi koulunkäynnin ohella. – Uusissa tiloissa mahdumme noin 300 neliöön, joten tämä on erittäin tilatehokas ja fiksu ratkaisu. Vuoden yrittäjät aikovat tämän kesän kokemusten rohkaisemina jatkaa nuorten työllistämistä myös jatkossa. Nuoret olivat iloisia, reippaita ja todella arvostivat saamaansa mahdollisuutta. Siivousyritys palkittiin nuorten työllistämisestä Kangasalan Vuoden yrittäjä 2026 hankki nuorille kesätöitä poikkeuksellisella tempauksella. Auvisen mukaan tämän arvion valossa kaupungintaloa ei ole enää tarkoituksenmukaista lähteä peruskorjaamaan tai remontoimaan sen nykyistä käyttöä varten. lokakuuta järjestetyssä juhlassa. – Palkinto herkistää kovasti ja tuntuu todella hienolta ja arvokkaalta. Esimerkiksi tällä hetkellä kaupungintalolla sijaitsee FC Kangasalan toimisto. Rakennus lähestyy täydellisen peruskorjauksen vaihetta, jonka hinta-arvio olisi useita miljoonia euroja, Auvinen kertoo. Tällä hetkellä noin 1 700 neliön tiloissa työskentelee vain 17 henkilöä mukaan lukien kaupunginjohtaja. Talon käyttötarkoitus vain muuttuu kaavan edetessä. SUNAVUN PEREHDYTTÄMÄT nuoret kävivät kesän aikana monissa paikallisissa yrityksissä tekemässä lyhyitä työskentelyjaksoja, esimerkiksi pesemässä ikkunoita tai antamassa järjestelyapua. – Oman arvioni mukaan tämä on hieno rakennus ja merkittävä osa Kangasalan keskustaa, joka todennäköisesti säilyy tässä myös jatkossa. Alun perin kaupunki varasi osan Timanttikorttelin tiloista Pirhalle, jolle tällä hetkellä kaavoitetaan uutta sote-keskusta Kangasalan terveyskeskuksen yhteyteen. – Parhaillaan vireillä on keskustan kaava, jonka yhteydessä kaupungintalon muuttunut käyttötarkoitus otetaan huomioon. Suosittelemme samaa muille yrityksille ja olemme valmiita auttamaan ja neuvomaan tarvittaessa. Auvisen käsityksen mukaan kaupungintalolla ei tällä hetkellä ole suojelumerkintää, mutta hän ei yllättyisi, jos sellainen kuitenkin asetettaisiin kaavoitusprosessin aikana. – Haluamme kiittää kaikkia, kenen kanssa olemme saaneet tehdä yhteistyötä, nuoria, meidän omaa porukkaa ja tietysti kotiväkeä. MARI TUOHINIEMI. Muuton lopulliseen aikatauluun vaikuttaa uusiin työpisteisiin tulevien kalusteiden kilpailutus, joka on parasta aikaa käynnissä. NETTA METSÄLÄ SunApu-yrityksen perustajakolmikko pokkasi Kangasalan Vuoden yrittäjä 2026 -palkinnon Mobiliassa järjestetyssä yrittäjäjuhlassa. – Kampanja oli aivan ihana. Suurin osa henkilöstöstä muutti Timanttiin jo keväällä, kun uudet tilat valmistuivat. Ennen kaavan valmistumista ja hyväksymistä kaupunki aikoo tarjota tiloja väliaikaisesti vuokralle erilaisille toimijoille. Kaupunginjohtaja mukaan rakennus ei ole katoamassa katukuvasta, vaikka sinne ei jääkään mitään kaupungin omista toiminnoista. Yrittäjät vastaanottivat tunnustuksen Mobiliassa lauantaina 24. Knuuttila kertoo jännittäneensä etukäteen, mistä kaikille nuorille löytyisi töitä. KUUSI HENKILÖÄ vakituisesti työllistävä SunApu tarjosi viime keväänä kesätyömahdollisuutta kaikkiaan 20:lle nuorelle. Samalla itsellekin tuli olo, että teemme jotakin merkityksellistä, Knuuttila sanoo. Tavoitteena oli saada yrittäjien omien verkostojen avulla nuorille edes lyhyt kesätyöjakso ja kokemusta työelämästä tilanteessa, jossa kesätyöpaikat olivat kiven alla. Nuorissa on meidän kaikkien tulevaisuus, ja heidän pitää saada avaimet työelämään, Knuuttila sanoo. Mielestäni se soveltuisi erityisen hyvin korkeatasoisen asumisen kohteeksi vähän samaan tapaan kuin entinen Urku-hotelli. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 8 UUTISET Kaupungintalolle kaavaillaan uutta käyttöä Eveliina Kälviäinen Kangasalan kaupungintalo tyhjenee tulevien kuukausien aikana, kun viimeiset kaupungin työntekijöistä siirtyvät Timanttikortteliin
Huhdan mukaan hautausmaille on entistä vaikeampi saada ammattitaitoista kausityövoimaa. Samalla hautausmaiden monimuotoisuus ja hiilensidonta lisääntyvät. Kesäkukkien istutusta ja hoitoa ei enää voisi tilata seurakunnalta maksua vastaan. Lisäksi esitystä perustellaan ympäristösyillä. klo 9–22 (Herkkutori suljettu) UUTISET Hautojen kesäkukat ovat vaihtumassa perennoihin Kangasalan seurakunta hakee säästöjä myös hautausmaiden kesäja talvihoidosta. Leena Karjalainen toi viime torstaina kanervat ja hakoja isosiskonsa ja tämän puolison haudalle Huutijärven hautausmaalla. 9.Ilman Plussa-korttia 5,99 rs (18,72-23,96/kg) Fazer KÄÄREELLISET KONVEHDIT 250-320 g (14,06-18,00/kg) 2 rs ERÄ HEDELMIÄ JA VIHANNEKSIA 110 g-1 kg (2,00-18,18/kg) 2.kg/kpl/rs/ps 5.Ilman Plussa-korttia 3,19 kpl (18,76/kg) Valio AURA SINIHOMEJUUSTOPALA 170 g (14,71/kg) Plussa-etu -21 % 2 kpl 19 95 kg KALAja KATKARAPUSALAATIT Valikoima vaihtelee kaupoittain 12 95 kg TUORE KOKONAINEN NIERIÄ Kasvatettu, Norja ERÄ Plussa-etu -24 % OLEMME AVOINNA PYHÄINPÄIVÄNÄ LA 31.10. Esimerkiksi keijunkukat ja kurjenpolvet vaikuttaisivat myös hyvin talvea kestäviltä lajikkeilta. Jatkossa seurakunnan ainoa istutuksen sisältävä haudanhoitopalvelu olisi perennahoito. – Tavoitteena ei siis ole poistaa kukkahoitoa kokonaan, vaan uudistaa se muuttuneita olosuhteita vastaavaksi, korostaa seurakuntapuutarhuri Liisa Huhta. Esityksen mukaan kesä 2028 olisi viimeinen, jolloin haudalle saisi seurakunnan toimittamat ja hoitamat kesäkukat. Viime vuonna niitä tehtiin noin 60 ja tänä vuonna jo 165. Ensi vuoden talousarvioesityksessä on kahden robottiruohonleikkurin hankinta. 9 Keskiviikko 28.10.2026 Kangasalan Sanomat KANGASALA Palvelemme MA-LA 7.00–22.00, SU 9.00–22.00 FINNENTIE 1, 36200 KANGASALA TERVETULOA! HINNAT VOIMASSA TO-SU 29.10.–1.11.2026. Huhdan mukaan seurakunnassa on testailtu jo useamman vuoden ajan haudoille sopivia perennalajikkeita ja niiden talvenkestävyyttä. Ajatuksena on istuttaa haudoille perennoja, joilla on myös koristeelliset lehdet ja mahdollisesti useampaa perennaa kukinta-ajan pidentämiseksi. – Monivuotiset perennat eivät ole niin vaativia hoidettavia kuin kesäkukat ja niissä on myös vähemmän työtä, jolloin kausityövoiman tarve vähenee ja pystymme suuntaamaan työpanosta lakisääteisiin perustehtäviin, kuten hautausmaiden ylläpitoon ja hautaamiseen. Poikkeuksena ovat Kangasalan vanha hautausmaa, jossa talvikunnossapito jatkuu normaalisti sekä muilla hautausmailla merkittävät valtiolliset ja kirkolliset juhlapäivät, jolloin kunnossapitoa tehdään niissä tarpeen mukaan. – Hinta tulee varmasti olemaan kalliimpi, sillä lain mukaan seurakunta ei saa tehdä voittoa haudanhoitopalveluilla, ja on siksi tarjonnut palvelua omakustannushintaan. – Esimerkiksi keijunkukat ja pitkään kukkivat kurjenpolvet vaikuttaisivat myös hyvin talvea kestäviltä lajikkeilta. Talvikunnossapito kohdistetaan jo tällä hetkellä hautausmailla erikseen määritellyille kulkuväylille ja portaille. Useat seurakunnat Suomessa ovat jo viime vuosina vähentäneet kesäkukkahoitoja tai luopuneet niistä kokonaan. LIISA HUHTA seurakuntapuutarhuri. SEURAKUNNAN SAAMAN valtionrahoituksen väheneminen näkyy muillakin tavoin hautausmailla. Karjalainen on istuttanut isosiskonsa haudallekin kuunliljoja. Kesäkukkien vaihto perennoihin tukee myös Kangasalan seurakunnan tavoitetta uusia ensi vuoden lopussa umpeutuva ympäristödiplomi. – Näistä suurin osa on ollut seurakunnan kustantamien merkkihenkilöiden, kuten esimerkiksi Jalmari Finnen, hautoja, sanoo Huhta. Ensi talvena seurakunta kokeilee käytäntöä, jossa hautausmailla ei pääsääntöisesti tehdä sunnuntaisin aurausja liukkaudentorjuntatöitä. Kesähoidosta säästetään muun muassa korvaamalla ihmistyönä tehtävää nurmikonleikkuuta konevoimalla. Esimerkiksi Lahden seurakuntayhtymän seurakunnissa kesäkukkahoidosta luovuttiin vuoden 2024 alusta ja Someron seurakunnassa kuluvan vuoden alusta. Seurakunnan mukaan perennat vähentävät kasvija materiaalihankintoja, kuljetuksia, jätettä sekä kastelun ja lannoituksen tarvetta. Tuolloin sopimuksia oli alle kymmenen. – Monivuotisten sopimusten tekemisestä luovuttiin, koska erilaisten maailmantilanteesta johtuvien epävarmuustekijöiden vuoksi niiden hinnoittelu vaikeutui merkittävästi, kertoo Huhta. Viisivuotisten kesäkukkasopimusten tarjoamisen seurakunta lopetti jo muutama vuosi sitten, ja sen jälkeen tarjolla on ollut enää vuoden mittaisia kesäkukkasopimuksia. Huhta uskoo, että vaikka seurakunta lopettaisi kesäkukkapalvelun haudoilta, ilmestyy markkinoille todennäköisesti joku samaa palvelua tarjoava yritys. Kirkkoneuvosto kävi tiistaina keskustelua esityksestä, jonka mukaan seurakunta luopuisi hautojen kesäkukkahoidon tarjoamisesta kokonaan vuoden 2029 alusta lukien. Ellei toisin mainita. Seurakunta otti perennahoitosopimuksen käyttöön vuonna 2024. KANGASALAN seurakunnalla on ollut tänä kesänä voimassa reilut 1 500 kesähoitosopimusta, ja haudoille on istutettu alkukesästä kaikkiaan noin 7 000 kappaletta kesäkukkia. Perennat haudoilla eivät ole uusi asia, sillä ennen kesäkukkien yleistymistä haudoilla 1950ja 1960-luvuilla, niille istutettiin nimenomaan monivuotisia kukkia. ”Perennat kestävät kuivuuttakin paremmin kuin kesäkukat, niitä ei tarvitse yhtä mittaa käydä kastelemassa”. Karjalaisen mielestä kesäkukkien korvaaminen perennoilla hautausmailla on hyvä ja kannatettava ajatus. Sari Heliövaara, teksti & kuva K angasalan hautausmaiden ilme voi muuttua merkittävästi, jos seurakunnan suunnitelma haudanhoitopalvelujen uudistamisesta hyväksytään päätöksenteossa. Tuotteita reilut, mutta rajalliset erät. Esityksen taustalla ovat niukkenevat henkilöstöja talousresurssit. Haudanhoitopalvelun tarjoaminen ei ole myöskään seurakunnan lakisääteinen tehtävä, ja Huhdan mukaan siihen suuntautuvan työpanoksen vähentäminen on tarpeen tilanteessa, jossa seurakunnan hautaustoimeen saama valtionrahoitus on heikentynyt merkittävästi. Seuraavaksi asia menee valtuuston käsittelyyn. Seurakunnan muun muassa hautausmaiden hoitoon saama valtionrahoitus on vähentynyt vuodesta 2025 lähtien noin 270 000 eurolla
Kun matematiikan osaamista halutaan vahvistaa, pitäisikö opetusaikaa pikemminkin suojella kuin vähentää. Toisin toivoisi olevan, sillä kyse on henkisen elämän lisäksi jokaisen seurakuntaan kuuluvan omista kirkollisveroilla kerätyistä rahoista. Sen näkee, kun lenkkeilee kevyen liikenteen väylällä. Tietä kuljetaan suositulle uimarannalle ja venepaikoille, joista ihmiset maksavat, mutta tietä ei tunnuta hoitavan lainkaan. Äänensä antoi 2 534 seurakunnan jäsentä. MARJAANA MYÖTYRI OAJ:n varavaltuutettu Vuoden 2022 valtakunnallinen äänestysprosentti oli 12,7.. Matematiikan lisätunti sijoitettiin vuosiluokille 1–2, jotta lasten matemaattisia perustaitoja voitaisiin vahvistaa heti koulupolun alussa. Kuntien väliset erot opetuksen määrässä herättävät myös kysymyksiä yhdenvertaisuudesta. Kuulemma sateet aikanaan hoitavat siivouksen. Kadut ovat järkyttävässä kurassa, joka kulkeutuu autoissa, kengissä, lasten vaatteissa ja koirien tassuissa koteihin asti. Kangasalla määrä jäisi suunnitellun vähennyksen jälkeen 33 vuosiviikkotuntiin. Kirkkoon kuuluu kuitenkin yli 66 prosenttia Kangasalan yli 34 000 asukkaasta, joten äänestysprosentilla olisi varaa nousta. ULKOILEVA • Valokuitutyöt Pikonlinnassa etenevät poukkoillen kadulta toiselle ilman, että edellisiä osuuksia saadaan kunnolla valmiiksi. Jos näen ruokakaupassa koiran, käännyn kyllä ovelta takaisin. Tuntimäärä ei yksin ratkaise opetuksen laatua tai oppimistuloksia, mutta se kertoo siitä, kuinka paljon aikaa kunnassa varataan matematiikan opiskeluun. Koulutuksessa vaarana on, että perustaitojen vahvistamisesta puhutaan tavoitteena, mutta käytännössä opetukseen käytettävä aika vähenee. Silti on aiheellista kysyä, ovatko opetustunneista tehtävät säästöt pitkällä aikavälillä tarkoituksenmukaisia. Tekstarit • Miksei Vedenottamontietä Liuksialassa saada kuntoon. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 3. Kangasalla aktiivisuus nousi hiukan sitä korkeammaksi, 13,9:ään. Kun he sitten pyrkivät torille ja keskustaan, näkevät he heti, että Timanttiristeys on yhä pahasti kesken ja on ollut sitä jo pitkään. Mutta onhan Kangasala yhä sillä ylimmällä oksalla, jossa tuollaiset keskeneräiset katutyöt eivät matkailijoita haittaa. marraskuuta. Uudet taidot pohjautuvat aiemmin opittuun, ja niiden omaksuminen vaatii harjoittelua, toistoa ja riittävästi aikaa. Valkeakoskella ja Urjalassa matematiikan opetusta on koko peruskoulun aikana 35 vuosiviikkotuntia, ja monissa muissa kunnissa 34. Onko asuinalueen siisteys ja turvallisuus tosiaan jätetty luontoäidin vastuulle. Miten kauan tuo virkistystoiminta vielä jatkuu, vai katsellaanko miten lumi peittää jäljet. marraskuuta. Tämä on turvallisuusja käyttökysymys. MATEMATIIKAN OPPIMINEN rakentuu vaiheittain. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 15. Vuonna 2022 nimittäin järjestettiin sopuvaalit peräti 44 seurakunnassa. Vaikka Suomessa kirkkoon kuuluu noin kolme miljoonaa kansalaista, heistä vain reilu kymmenesosa käyttää äänioikeuttaan. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 10 MIELIPIDE Näissä vaaleissa 16-vuotiaskin pääsee vaikuttamaan Pääkirjoitus Mari Tuohiniemi Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien päätoimittaja. Eihän tuo kohta ole ainoa, jossa kaupungin katutyöt virkistävät kaupunkilaisia ja matkailijoita. Seurakuntavaalit ovat myös ainoat viralliset vaalit, joissa äänioikeus alkaa jo 16-vuotiaana. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen lisättiin kaksi vuosiviikkotuntia ja matematiikan opetukseen yksi vuosiviikkotunti. Kangasalla onneksi ehdokkaita on paljon ja käydään oikeat vaalit. MARTTI TUOMAINEN • Kangasalla tuntuu olevan yhtä paljon koiria kuin ihmisiä. Aika monella meistä on näkemyksiä kirkon suhteesta tasa-arvokysymyksiin. Peitto näyttää jatkuvan, mutta kokonaisuus ei kasva. Tuntia ei olla siirtämässä toiselle luokka-asteelle, vaan matematiikan opetuksen kokonaismäärä vähenee 34 vuosiviikkotunnista 33:een koko peruskoulun vuosiluokilla 1–9. Kun tavoitteena on vahvistaa matematiikan osaamista, onko yhden opetustunnin vähentäminen oikea suunta. Vuoden 2022 valtakunnallinen äänestysprosentti oli 12,7. Tilanne tuo mieleen hölmöläisten peiton jatkamisen: kun peitto ei riitä, toisesta päästä leikataan pala ja ommellaan se toiseen päähän. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, painotetaanko seurakunnan rahoituksessa esimerkiksi lasten ja nuorten toimintaa, diakonia-apua tai vaikka kansainvälistä lähetystyötä. 040 769 9045 Kangasalan SANOMAT SEURAA MEITÄ VERKOSSA kangasalansanomat.fi facebook.com/kangasalansanomat instagram.com/kangasalansanomat JULKAISIJA Kangasalan Sanomat Oy MEDIATIEDOT kangasalansanomat.fi/mediatiedot ISSN 0782-596 X printti, 2243-1101 verkkojulkaisu Painopaikka Botnia Print Oy Ab Kokkola Matematiikan oppiminen rakentuu vaiheittain V uonna 2025 perusopetuksen tuntijakoon tehtiin muutoksia, joiden tavoitteena oli vahvistaa lasten perustaitoja. MAKSAAKO KAUPUNKI KURAPUVUN MEDIAMYYNTI ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Raija Marjamaa 040 705 7269 Saarsalo Oy etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Roni Hurskainen 044 752 0320 Timo Lepistö 044 534 9878 Mikko Salmensuo 044 777 5112 Niina Tuulaskoski 041 313 1047 Digipalvelujen kehityspäällikkö Juho Tuhola 040 701 7202 PÄÄTOIMITTAJA-TOIMITUSJOHTAJA Mari Tuohiniemi 040 592 6826 TOIMITUS toimitus@kangasalansanomat.fi Toimitus 040 158 7375 Toimituspäällikkö Annukka Luomaharju 040 158 7375 Toimittaja Sari Heliövaara 040 158 7997 Toimittaja Tuomas MacGilleon 040 350 9892 Toimittaja Eveliina Kälviäinen 040 769 2340 TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU tilaukset@kangasalansanomat.fi Asiakasneuvoja Tuija Lehtinen 040 769 9045 AAMUJAKELUPÄIVYSTYS 0100 3355 (pvm/mpm) OSOITTEENMUUTOKSET 040 769 9045 tai tilaukset@kangasalansanomat.fi TOIMIPISTE Myllystenpohjantie 3 LT 1, 36200 Kangasala Palvelemme ma–to klo 10–16 P. Seurakunta järjestää päiväkerhoja, nuorten toimintaa, musiikkiharrastusta, liikuntaa, käsityöryhmiä ja kyläkerhoja. Rakennetaanko Kangasalan keskustaan uusi seurakuntatalo. Herää kysymys: kuinka johdonmukaisesti perustaitojen vahvistamisen tavoitetta toteutetaan, jos matematiikan opetusaikaa lisätään koulupolun alussa mutta vähennetään heti seuraavalla luokka-asteella. Mitkä seikat vaativat ratkaisua, että tie saadaan kuntoon. Kaikki lapset eivät opi samassa tahdissa, vaan osa tarvitsee enemmän aikaa ja opettajan tukea. Niiden vahvistaminen vaatii johdonmukaisia päätöksiä koko koulupolun ajan. Ensimmäistä kysymystä ratkoo Kangasalan nykyinen kirkkovaltuusto, ja toinen kysymys on tulossa tämän syksyn seurakuntavaaleissa valittavan uuden kirkkovaltuuston pöydälle. Asuinkunta vaikuttaa näin osaltaan siihen, kuinka paljon opetusaikaa lapsi saa. Näin Kangasalla päädyttäisiin matematiikan valtakunnalliseen vähimmäistuntimäärään. Seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt päättävät, mikä on seurakunnan linja avoimuuden, perinteiden ja uudistusten suhteen. YLEENSÄ seurakuntavaalien äänestysprosentin nousu vaatii paikallista seurakuntaan liittyvää kiistaa tai muuta poikkeavaa aktiivisuutta. V aihdetaanko hautausmaan kesäkukat monivuotisiin perennoihin. KIRKON ASIAT eivät välttämättä tunnu jäsenille läheisiltä, vaikka alun esimerkkien lisäksi seurakunta toimii monen aivan arkisen asian parissa. Kuntien taloudellinen tilanne ja säästöpaineet ovat todellisia. Lasten perustaidot ovat pohja myöhemmälle oppimiselle. LENKKEILIJÄ • Kangasalle yhä jostain syystä saapuvat matkailijat näkevät tyylikkään Timanttikorttelin rakennuksen. Valtakunnallinen vähimmäismäärä on vähimmäistaso, ei tavoite, johon jokaisen kunnan pitäisi pyrkiä. Seurakuntavaaleissa ei perinteisesti juuri juhlita äänestysaktiivisuudella. Nämä vaalit tarjoavat nuorille ensimmäisen mahdollisuuden harjoitella demokraattista vaikuttamista ja äänensä kuuluviin saamista. Kangasalla on suunniteltu yhden matematiikan viikkotunnin vähentämistä kolmannelta luokalta
Vaihtelu virkistää. Nostalgista, koska mieheni Jussin perhekin asui siellä kauan sitten. Mistä reitti alkaa. Eikä mielestäni silloinkaan ole välttämättä perusteltua uhrata Kangasalaa ulkomaisten yritysten puuhamaaksi. Aikaisintaan sitten, kun lainsäädäntö mahdollistaa kunnalle selvät verotulot ja hyödyt sekä velvoittaa hankkeen toteuttajan rakentamaan ensin tarvitsemansa määrän energiantuotantoa niin, ettei energiantarve nosta suomalaisten sähkölaskujen hintoja. Sijoittaminen tulee tapahtua teollisuudelle varatuille kaavoitetuille alueille. Nämä tahot tuskin välittävät siitä, vaikka Suomi palaisi maan tasalle. Ehkä kellotkin olisi pitänyt viskata Pihtilampeen. Hän kysyi, missä olen. Mistä se sellaisen nimen sain. Mutta missä oli Iso Kuusi. ”Tässä ravustimme kaverin kanssa vuonna 1959 ja yövyimme taivaan alla. Valitettavasti kuntatason päätöksenteossa emme voi oikeastaan näihin asioihin ottaa kantaa, koska tällä hetkellä meillä ei ole työkaluja laajamittaiseen datakeskushankkeen vaikutuksien arviointiin. Rakennusvaihe työllistää paljon ihmisiä, mutta pysyvät työpaikat voivat jäädä vähäisiksi. Datakeskuksia perustellaan investoinneilla, työpaikoilla, verotuloilla ja hukkalämmön hyödyntämisellä, mutta niiden rinnalla on arvioitava myös lukuisia haittoja. Eikä aikaakaan, kun hän löysi minut ja toisen ämpärinkin. Kangasala on maantieteellisesti hyvä paikka datakeskuksille, jotka ovat riippuvaisia riittävästä sähkönsyötön kapasiteetista, jonka pitää olla säästä tai vuodenajasta riippumatonta. Voi kuusirukkaa, jota aina halasimme. Mutta mitä tapahtuu, kun rakennustyöt päättyvät ja työntekijät muuttavat muualle. En usko, että ulkomaiset yhtiöt investoivat hyväntekeväisyyden vuoksi, vaan aina ja joka kerta oman rahallisen voittonsa nimissä. Suomi on pieni maa, eikä meidän pidä automaattisesti olettaa, että tarvitsemme kaikki tänne suunnitellut datakeskukset. Sen ympärillä oli aina taattu sienipaikka, vaikka missään muualla ei olisi ollut. Ympäristövaikutukset ovat mielestäni helppoja todeta: kun metsää raivataan rajusti sähköä, vettä ja pinta-alaa kuluttavan teollisuusrakennuksen tieltä, vaikutukset eivät voi olla kuin negatiivisia. Tutun mäen jälkeen oli tehty avohakkuu: ehkä löysimme kuitenkin kannon. Teollisuuden osalta ollaan myös entistä enemmän siirtymässä pois fossiilisista polttoaineista ja sähköistyminen tulee olemaan merkittävä muutos teollisessa toiminnassa. Ja taas tuli isompi tie eteen, kumpaan suuntaan lähteä. Kerran olin siellä mustikassa polkupyörällä. Sen hakemisessa meni jo yksi kilometri, koska valitsemamme polut loppuivat metsään. Tuolla taas olimme isän kanssa kalassa.” Kerran hän oli mennyt Jaskan, pihamökin vuokralaisen, kanssa kalaan. Olemme ennenkin juosseet Laipanmaassa edestakaisin pimeässä. Kangasalla sijaitsee merkittäviä teollisuuden alan yrityksiä ja esimerkiksi elintarviketeollisuuden ala on merkittävä työllistäjä kaupungin alueella. Se oli unohtunut kotiin, jonne oli pari kilometriä. Ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät turvallisuusja vastuullisuuskysymykset pitää myös huomioida. Ylirasitustila tosin kesti yli viikon urheilukellon mukaan. ”Porumetsälle” asti emme menneet, koska alkoi hämärtyä. Reitti oli joko huonosti merkitty tai sitten kartanlukutaitomme oli ala-arvoinen. Kangasalla on lisäksi mietittävä palveluiden tarvetta, joka on asia, josta ei kukaan joko halua tai tajua puhua. Se kesti. Huikeat näköalat kuitenkin aukenivat laelta. Poimin kaksi ämpärillistä, joista toisen hukkasinkin ja lopulta itsenikin. Kävelimme aluksi väärään ja samaa rataa sujui loppumatkakin. Kangasala on tunnetusti sähkönsyötön osalta valtakunnan risteyskohta Tuossa taannoin Kangasalan Sanomien suunnalta tiedusteltiin eri valtuustoryhmien suhtautumista datakeskus hankkeisiin (KS 21.10.2026). Kävimme kurkkaamassa myös ”Mittarimetsää”, johon Jussi heitti kerran sykemittarinsa siihen työlääntyneenä. Halusimme käydä tervehtimässä Isoa Kuustakin Kulonmaantien varrella. Älkää nyt vain itseänne rasittako V iime aikoina datakeskukset ovat herättäneet paljon keskustelua valtakunnallisesti ja myös meillä täällä Kangasalla. Puolimatkan laavun saavuttamiseksi meidän olisi pitänyt palata ainakin pari kilometriä ja huoletti, ehdimmekö ennen pimeää takaisin. KANGASALAN KESKUSTA Samalla viivalla muiden hankkeiden kanssa KIRJOITA MIELIPIDE toimitus@kangasalansanomat.fi. Rakennusvaihe voi tuoda kuntaan runsaasti tilapäisiä työntekijöitä perheineen, mikä lisää esimerkiksi asuntojen sekä kouluja päiväkotipaikkojen tarvetta. Muhoksen Googlen datakeskushanke on tästä jälleen yksi vakava muistutus. Kangasalan pitäisi jättää datakeskushankkeet kokonaan pöydälle, kunnes niiden pelisäännöt, vastuut ja velvollisuudet ovat kunnossa. Kunnan pitää varautua siihenkin, että palveluinvestoinnit jäävät vajaakäyttöön. Digitaalisten palveluiden, ja ikävä kyllä myös tekoälyn, käyttö kasvaa, mutta se ei tarkoita, että jokainen uusi datakeskus olisi suomalaisen yhteiskunnan kannalta tarpeellinen tai että niiden määrää tarvitsisi kasvattaa rajattomasti. J aksaako aina hölkätä tai pyöräillä. Tämä oli kysynyt, missä matopurkki on. ”Täällä”, sanoin. Pikku-Jussi koki sen omaksi syykseen ja lähti itkien kotiin – kalatta. Hiki alkoi valua ja etenimme etanan vauhdilla. Ajatellaan asiaa Pirkanmaan näkökulmasta. On kuitenkin tärkeää, että datakeskushankkeista käydään keskustelua ja pohdintaa, jotta voimme muodostaa vision mitä Kangasalan teollinen tulevaisuus onkaan. Valitettavasti tällä hetkellä datakeskuksien ja tekoälyn säätely sekä valvonta on vasta alkutekijöissään. Joimme kahvit leipineen kannonnokassa, koska maha huusi RUOKAA! Kilometriä ennen maalia säikähdimme, entä jos kapeikon laho kahden laudan osin veden alla oleva silta pettää. Lopulta alku löytyi. Metsä oli harventunut ja umpimärkä rannasta. Vaikutukset eivät kuitenkaan jää vain tälle alueelle, vaan jo pelkästään sähkön tarve luo tarvetta tuulivoimalle, joka itsessään tuhoaa luontoa ja pirstaloi metsäalueita. Saimme kaksi rapua. Suuren investoinnin euromääräinen arvo ei yksin kerro siitä, kuinka paljon siitä jää hyötyä paikallisille asukkaille. Oli hieno päivä näin jälkikäteen ajatellen, kun kaakao lämmitti sisikuntaa ja sauna odotti. Oma kantani on eittämättä ryhmäni jyrkin. 11 Keskiviikko 28.10.2026 Kangasalan Sanomat MIELIPIDE Kangasalan ei pidä lähteä mukaan datakeskusbuumiin K angasalan Sanomien kyselyssä valtuustoryhmien näkemykset datakeskuksista jakautuivat. Läksimme kaupalta lampsimaan Matkajärvelle. Sininen merkki oli tulosuunnassamme, muttei missään toista. VILLE YLIMARTIMO kaupunginvaltuutettu (vas) Kuhmalahti Kolumni Marja-Liisa Manka Kirjoittaja on eläkkeellä oleva työhyvinvoinnin dosentti. Silloin olisi ollut palattava takaisin. Sähköä kuluu valtavasti, jäähdytys vaatii runsaasti vettä ja luontoa raivataan teollisuuden tieltä. Kangasalan Keskustan näkemyksen mukaan datakeskushankkeisiin tulee suhtautua tapauskohtaisesti ja niiden tulee olla samalla viivalla muidenkin teollisuushankkeiden kanssa. Vahvasti puolustamamme Laipanmaa voi olla pian entistä hanakammin kiikarissa tuulivoiman rakentamiselle. Jussi kiiruhti paikasta toiseen ja viittilöi minua peräänsä. Niinpä suuntasimme autonnokan Ruutanaan, jossa asuimme 20 vuotta. Lisäksi luontoa, virkistysalueita tai asuinalueita ei tule raivata datakeskusten tieltä, eikä uusia tehdasalueita tule kaavoittaa lähtökohtaisesti datakeskuksille, vaan hankkeet tulee sijoittaa jo myllätyille tehdasalueille. Vaikka riski ei Kangasalla olisikaan yhtä suuri kuin väestöään menettävillä alueilla, se on kuitenkin aivan todellinen asia, joka tulee ottaa huomioon. Laajoja metsäalueita on raivattu, ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät puutteet ovat johtaneet viranomaisten puuttumiseen valmistelutöihin, eikä yhtiötä itseään vaikuta juurikaan kiinnostavan. Meidän pitäisi pystyä oppimaan muiden kokemuksista sen sijaan, että odotamme vastaavia ongelmia omalle kohdallemme. Niitä oli ihan mahdottomasti ja ne olivat isoja. Ensiksi kapusimme kovat nousut läpi kiven ja kannon, hakkuuaukean, Korppivuorelle. Jos hyöty kohdistuu suurelta osin muualle, on perusteltua kysyä, miksi paikallisen luonnon, infrastruktuurin ja elinympäristön pitäisi kantaa hankkeiden seuraukset. Nyt jokaisen kannattaa miettiä, miksi Suomi kiinnostaa ulkomaisia yhtiöitä niin tuulivoiman, kaivosten kuin datakeskustenkin saralla. Kuinka monta datakeskusta täällä oikeasti tarvitaan kuntalaisten ja paikallisten yritysten tarpeisiin. Paistoimme makkarat lähtölaavulla ilta-auringossa. Tästä syystä Kangasalan ei tule toimia datakeskustoimijoiden energiareservaattina tai pikavoittokoneena vaan varmistaa, että paikalliset teolliset yritykset, jotka työllistävät paikallisesti, huolehtivat verovelvoitteensa sekä huolehtivat yhteiskuntavastuun toteutuksesta, pystyvät myös tulevaisuudessa toimimaan Kangasalla. Suomeen tarvitaan nopealla tahdilla datakeskuksien rakentamiseen liittyvää säätelyä ja valvontaa. Seitsemisen tuntia ja 11,5 kilometriä mittarissa. Tästä syystä datakeskustoimijoita ei tule tänne väen väkisin houkutella. Milloin ja miten me sitten voisimme harkita datakeskuksia Kangasalan maaperälle. Kangasalle ollaan suunnittelemassa useampia datakeskuksia ja yhdelle on rakennuslupa jo myönnetty. Kävimme sitä jälkikäteenkin etsimässä, mutta sinne jäi mokoma kapine ihmeteltäväksi jälkipolville. Valitettavasti Keskustan näkemykset eivät tuohon juttuun ehtineet. Soitin Jussille itkuisena. YHTENÄ PÄIVÄNÄ läksimme Laipanmaahan Pihtilammelle, jossa emme pitkään aikaan olleet käyneetkään. Kuinka moni suunnitelluista keskuksista palvelisi ensisijaisesti ulkomaisia asiakkaita. Sähkön riittävyys on vain yksi tekijä, joka liittyy datakeskuksien rakentamiseen. Jussin äiti varoitteli meitä usein, älkää nyt vaan itseänne rasittako
1. Numeron sijaan hän tuntee, kuinka koko hänen pieni elämänsä murtuu, tuttu ja turvallinen katoaa eikä kukaan kuule pään sisällä huutavaa hätää. Parhaimmillaan investointi voi synnyttää uutta yritystoimintaa ja hyödyttää paikallista yhteisöä monella tavalla. Sen sijaan tarvitsemme kansallisia ratkaisuja, joilla kasvavaan sähkön kysyntään vastataan ja samalla turvataan sähkön kohtuullinen hinta. Nämä, itse valitut työpaikkakriteerit, ovat asioita, joiden ympärille ammatti-identiteetti rakentuu ja jotka auttavat taistelemaan päivä päivältä uhkaavaa uupumusta vastaan. Datakeskusten rakentamista ei siis ole syytä vastustaa vain niiden suuren sähkönkulutuksen vuoksi. Olisiko viimeistään nyt hyvä hetki katsoa lapsia ja nuoria opettajien ja varhaiskasvattajien silmin. Koululta ja opettajilta vaaditaan parempaa opetusta. Niiden tuoma elinvoima on tervetullutta, mutta kasvavan sähkönkulutuksen kustannuksia ei pidä jättää tavallisten sähkönkäyttäjien maksettaviksi. Ja itsestäänselvyyshän on, että lapsen etua ajattelevalle kasvattajalle helpotusta tuo vuodesta toiseen toistuva hokema ”mahtuu, mahtuu, jaksaa, jaksaa ja tilapäisratkaisujahan nämä tällaiset on.” Silti lohduttavista valheista huolimatta, kuten lapset ja nuoret, myös kasvattajat näkevät numeroiden sijasta jotain ihan muuta. Painetun oppimateriaalin hankintaan panostetaan. Mihin panostetaan ja mistä säästetään, on viime kädessä poliittinen päätös. Toiset taas vannovat rauhan, luonnon ja yksinkertaisuuden nimeen. Äidinkielen opetusta lisätään ja tavoitteena on perustaa jokaiseen kouluun koulukirjasto. Toinen viihtyy isossa yksikössä ja nauttii siitä, että päivät on tohinaa täynnä, ihmisiä vilisee ympärillä ja työnteon apuna on mahdollista käyttää uuden teknologian tarjoamia laitteita. Siksi, kun kasvatushenkilöstö puhuu työpaikasta se tarkoittaa jotain ihan m uuta kuin sitä, että ketään ei irtisanota tai että titteli ja palkka säilyy muutosten jälkeenkin. Voisiko tuon reilu 100 000 euroa löytää vielä säästettäväksi jostain muusta kuin pienten lasten oppimismahdollisuuksista. Tottakai Helsinki porskuttaa isommilla saappailla, mutta kyse onkin periaatteesta. Suhtaudun hankkeisiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 12 MIELIPIDE Lapsi lukuina – kasvattaja jakolaskuna O lisipa kummallista kuvitella sellainen maailma, jossa lapset eivät saisi nimiä, vaan heitä kutsuttaisiin numeroilla. Myös datakeskusten tuottaman hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet kannattaa selvittää. Ehkä nyt säästötalkoissa seistessämme olisikin aika pysähtyä miettimään: näemmekö ihmisen vai näemmekö vain numeron. ARI KUULUVAINEN eläköitynyt erityisluokanopettaja Datakeskukset ovat Kangasalle mahdollisuus. luokalta yhden viikottaisen matematiikan tunnin poistamista viikossa, eli matematiikan opetuksen vähentämistä, koska opetussuunnitelman mukaan voidaan siirtyä minimituntimäärään. Nyt viesti, joka lähetetään asukkaille, on surkea. Suurten sähkönkäyttäjien on kuitenkin perusteltua osallistua nykyistä vahvemmin kasvavan kulutuksen edellyttämiin investointeihin. He näkevät, kun lapsi oppii siihen, että mitä enemmän pitää ääntä tai mitä huonommin käyttäytyy, sitä enemmän saa huomiota. Suomi tarvitsee investointeja, eikä Kangasalan ole syytä jäädä kehityksen ulkopuolelle. Helsinki julkaisi juuri ensi vuoden talousarvioesityksensä (HS 20.10.2026). Lisäksi tarvitaan säävarmaa sähköntuotantoa, joka turvaa sähkön saatavuutta myös silloin, kun tuulija aurinkovoiman tuotanto on vähäistä. L uin ihmetellen kaupungin alkuperäisen talousarvioesityksen säästökohteita koulutuksesta ja sivistyksestä. Vai tarvitseeko tätä oikeastaan edes kuvitella vai riittääkö sittenkin lehtiotsikoiden ja suunnitteilla olevien päätösten lukeminen. Datakeskukset ovat osa digitalisoituvan yhteiskunnan infrastruktuuria, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. Datakeskukset ovat Kangasalle mahdollisuus. Onko tänään näkemämme plussa huomenna pitkä miinus. Mitä tekee kaupunkimme. Sähkömarkkinoiden toiminta, verotus ja sähköntuotannon riittävyys edellyttävät valtakunnallisia ratkaisuja. Tilastoissa lapset näkyvät numeroina, ja päätöksiä tehdään usein sen perusteella, kuinka paljon rahaa heidän kasvattamiseensa ja kouluttamiseensa kuluu. KAIKILLA ON omat vahvuutensa, pelkonsa, unelmansa ja tarpeensa. Tämä saattaisi heikentää lukutaidon oppimista. Datakeskukset kuluttavat huomattavia määriä sähköä ympäri vuorokauden. Kasvattajalle työpaikka on siellä missä työtä on hyvä tehdä, missä voi kokea oman ammattitaidon pääsevän oikeuksiinsa ja missä työstään voi olla ylpeä yhdessä tuttujen työkavereiden kanssa. Lasten, nuorten ja kasvattajien hyvinvointia ei voi mitata pelkästään numeroilla, eikä heidän arvonsa riipu siitä, kuinka hyvin heitä pystyy siirtämään taulukon sarakkeelta toiselle. Sen rahoittamiseen voitaisiin kerätä datakeskuksilta sähkönkulutukseen perustuvaa maksua. Samaan aikaan teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen lisää sähkön kysyntää. Jos tältä tieltä ei pian siirrytä oikealle polulle, meillä on tulevaisuudessa joukko huonosti voivia nuoria, jotka pitävät pystyssä uskon menettäneitä ja uupumuksen alle jääneitä kasvattajia. Paikallisesti on tärkeää arvioida hankkeiden vaikutukset maankäyttöön, ympäristöön ja infrastruktuuriin. Datakeskukset tuovat merkittäviä investointeja, työtä ja elinvoimaa erityisesti rakentamisvaiheessa. Siksi lapsia ei pitäisi arvioida pelkästään suoritusten, tehokkuuslaskelmien tai tilastojen perusteella. Niiden vaikutukset ulottuvat rakennusalan yrityksistä paikallisiin palveluihin, ja valmistuttuaan ne voivat tuoda kunnalle pitkäaikaisia kiinteistöverotuloja. Kaikki luettelemani säästöt kohdistuisivat juuri Pisa-tulosten yhteydessä suurta keskustelua aiheuttaneisiin asioihin. Sama pätee henkilöstöön. Myös datakeskusten sähköverotusta uudistamalla voitaisiin luoda edellytyksiä kotitalouksien sähköveron alentamiselle. Yhteiskunta tarvitsee numeroita ja tilastoja päätöksenteon tueksi, mutta niiden taakse ei saa unohtaa ihmisiä. Helsinki panostaa juuri koulutukseen. Hekin ovat aikanaan mukana Pisa-mittauksissa. Mihin panostetaan ja mistä säästetään, on viime kädessä poliittinen päätös .. Tässä on kysymys, joka ansaitsee nykyistä enemmän huomiota: miten varmistamme, etteivät suurten investointien hyödyt synny kotitalouksien ja muiden sähkönkäyttäjien kustannuksella. HANNA HOLMA aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu (kesk) eduskuntavaaliehdokas Kangasala Voisiko vielä tehdä jotain toisin. He näkevät pelkoa, turvattomuutta, huolta ja riittämättömyyden tunnetta. Työtä tekevää ei lohduta se, että esitellään tehokkuuslukuja tai avoimena olevia vakansseja, jotka saadaan eurot silmissä kiiluen täytettyä, kunhan vain joku nyt vähän taas joustaa oman hyvinvointinsa kustannuksella. Vastaus kertoo paljon siitä, millaisen maailman haluamme lapsille rakentaa. K angasalan Sanomissa (21.10.2026) kysyttiin valtuustoryhmien suhtautumista datakeskusten sijoittumiseen Kangasalle. Ja viimeisimpänä, muttei ehkä sitten kuitenkaan vähäisimpänä; vastaus kertoo siitä, mikä on viestimme lapsiperheille sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille! TODELLISUUDESSA ELÄVÄ VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJA JA PIKONLINNALAINEN ÄITI Tervetuloa datakeskuksen, mutta kuka maksaa kasvavan sähkönkulutuksen. Kukaan ei tunnu puhuvan enää yksilöistä, siis ainutlaatuisista ihmisistä. He näkevät, miten loput miettivät, että ei täällä kukaan minusta välitä tai minua ehdi auttamaan. Esittää leikattavaksi alakoulun tuntikehystä 25 tunnilla eli oppilaiden saaman opetuksen vähentämistä ja 3. Ratkaisu tähän on totta kai säästäminen sieltä, missä on jo vuosia menty äärirajoilla. Päiväkodeissa ja kouluissa puhutaan ryhmäkoosta, suhdeluvuista, käyttöasteista, oppilasmääristä ja resursseista. Näinkö se toteutuu. Siitä, että pieni lapsi tai ihmettelevä nuori ei ymmärrä numeroita samalla tavalla. Puhutaan siitä, että vain 18 lasta joutuu vaihtamaan päiväkotia tai koulua, jopa 10 neliötä käy tyhjänä ja siitä, että jahka 3-vuotissynttäreitä vietetään saadaan neljän lapsen sijaan seitsemän lasta yhdelle kasvattajalle. Yhteensä nämä säästöt toisivat kaupungin kassaan 113 750 euroa vuodessa, mikä on vain osa sivistyskeskuksen kaikkiaan 480 000 euron säästötavoitteesta. luokkien laskennallinen luokkakoko pienennetään 20 oppilaasta 18:aan. Investointien rinnalla on kuitenkin tarkasteltava niiden vaikutuksia sähköjärjestelmään. Miten pettymys näkyy pieniltä kasvoilta, kun lapsi ymmärtää, ettei tänäänkään sillä ollut väliä, miten hyvin käyttäydyin tai kuinka kiva kaveri yritin olla. Saimme juuri lukea uusista Pisa-tuloksista, joissa etenkin Suomen koululaisten lukutaidot ja matematiikan taidot ovat kovasti laskeneet. Lisäksi kaupunki esittää kirjaston määrärahojn leikkausta siltä osin, ettei kouluille ja päiväkodeille voida toimittaa entistä määrää luettavaa. Kangasala ei voi ratkaista sähkön hintaan liittyviä kysymyksiä omilla päätöksillään. Yksi ratkaisu olisi velvoittaa uudet datakeskukset edistämään omaa kulutustaan vastaavan puhtaan sähköntuotannon rakentamista lähialueelleen. Varhaiskasvatuksessa, kuten kouluissakin, erityisen tärkeää on, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi. Vastaus ja päätökset kertovat paljon myös siitä, mitä me yhteiskuntana pidämme tärkeimpänä. Jos kulutus kasvaa sähköntuotantoa nopeammin, seurauksena voi olla hintapaineita erityisesti talven pakkasjaksoilla, jolloin sähkön riittävyys on muutenkin koetuksella. Kun ryhmät ja yksiköt ovat suuria ja aikuisilla on liian vähän aikaa, yksittäisen lapsen huoli saattaa jäädä huomaamatta. Voisiko vielä tehdä toisin
– On paljon 70–80-vuotiaita pareja, joissa vain toinen tietää esimerkiksi mistä talouteen tulee sähkö tai missä yhtiössä on auton vakuutus. Perinteisten kukkavihkojen ja -seppeleiden sijaan vainajaa muistetaan nykyään usein yhdellä kukalla. – Hautajaisiin ei välttämättä tarvitse enää pukeutua mustiin. Tilaisuuksista saamani hyvä palaute kannusti jatkamaan. Hän ei ryhtynyt tarjoamaan palvelusta kylmiltään, vaan perehtyi asiaan ensin lukemalla aiheesta ja sittemmin myös Pro-Seremoniat -järjestön koulutuksessa. Hän on pitänyt saattotilaisuuksia muun muassa laavulla ja kynttiläseremoniana. – Koen työssä hyvin palkitsevana sen, että saattotilaisuudesta tulee vainajan toiveiden mukainen ja että myös läheiset ovat tyytyväisiä. Ammattiroolinsa ansiosta Friman kykenee pitämään omat tunteensa taka-alalla hautajaisissa, mutta hän sanoo toisinaan jäävänsä miettimään läheisten jaksamista ja vainajan elämää. Eräs buddhalaisuuteen kääntynyt esimerkiksi haudattiin kristillisin menoin, ja se tuntui minusta väärältä, Friman kertoo. Kynttiläseremoniassa omaiset sytyttivät tuikkuja ja kertoivat muistojaan vainajasta. FRIMANILLA ON tapana käydä ennen hautajaisia tapaamassa kuolleen läheisiä, jotta muistopuhe kuvaisi vainajaa mahdollisimman aidosti. Friman kokee oman roolinsa hautajaisten järjestäjänä ennen muuta asiakaspalvelijaksi. Runot ovat yleensä myös hyvin pidettyjä hautajaisissa. Musiikkivalinnat kertovat usein paljon vainajan persoonasta ja hänen mieltymyksistään. FRIMANIN MUKAAN suomalainen hautajaiskulttuuri muuttuu nopeasti. Friman on yksi palvelua tarjoavista ammattilaisista. Hän saa työstä paljon myös itse. Sinne olisi koottu tiedot esimerkiksi pankkitileistä, vakuutuksista ja salasanoista. Olen järjestänyt esimerkiksi hautajaisia, joissa perhe osallistui tilaisuuteen hyvinkin arkisissa vaatteissa. Siitä jää hyvä mieli. Hänen vetämistään saattohetkistä puuttuvat uskonnolliset tunnusmerkit kokonaan. – Etenkin se jää vaivaamaan ja harmittamaan, jos käy ilmi, että vainaja on syystä tai toisesta jättänyt elämättä ja kantanut siitä katkeruutta. Hänen mielestään tärkeintä on, että jokaisen viimeinen matka voidaan järjestää vainajan oman tahdon mukaisesti. Hän toivoisi Suomessakin yleistyvän muissa maissa yleisen tavan, jossa hautajaiset järjestetään nykyistä nopeammin, vain päiviä kuoleman jälkeen. TERHI FRIMAN. Oikeus omannäköisiin hautajaisiin Kangasalalainen Terhi Friman järjestää uskonnottomia hautajaisia. Hänelle runot ovat usein tärkeä osa puhetta, ne rytmittävät tekstiä. Tuhkaus yleistyy, tilaisuudet pienenevät ja pukukoodi on aiempaa vapaampi. Musiikki on usein uskonnottomien hautajaisten keskeinen elementti. Taustalla on uskontokuntiin kuulumattomien suomalaisten määrän jatkuva lisääntyminen. Hautaustoimilain mukaan tuhkan on kuitenkin päädyttävä yhteen pysyvään leposijaan, eikä sitä saa jakaa useaan paikkaan. Musiikkikin on jo mietitty valmiiksi. Jonkinlaisen suunnitelman tai toivelistan laatimista hän suosittelee kaikille muillekin. Tilaisuuksien järjestämistavassa ja -paikassa on Frimanin mukaan vain mielikuvitus rajana. Ihan kaikkia omaisten toivomuksia ei kuitenkaan ole aina mahdollista noudattaa. USKONNOTTOMAT hautajaiset ovat Suomessa edelleen vähemmistö, mutta niiden määrä kasvaa. 13 Keskiviikko 28.10.2026 Kangasalan Sanomat ARJESSA MUKANA Sari Heliövaara, teksti & kuva J okaisella pitäisi olla oikeus omannäköisiinsä hautajaisiin riippumatta vakaumuksestaan tai suhteestaan uskontoon. – Yhdelle vainajalle Pyhäjärvi oli ollut todella rakas ja omaiset olisivat halunneet sirotella osan hänen tuhkastaan sinne. – Yksissä hautajaisissa soi La Promesa -tv-sarjan musiikki, koska vainaja oli sarjan suuri fani, ja rockharrastajan hautajaisiin valittiin sikermä hänen suosikkibiisejään. Läheisten keskinäinen rakkaus on toinen tunne, joka välittyy joskus hautajaisista hänelle poikkeuksellisen voimakkaasti. Friman on suunnitellut myös omat hautajaisensa etukäteen. Se on raskas taakka kannettavaksi myös läheisille. Tämä ajatus sai kangasalalaisen Terhi Frimanin ryhtymään muutama vuosi sitten uskonnottomien hautajaisten järjestäjäksi. Hän on järjestänyt uskonnottomia saattotilaisuuksia niin kappeleissa kuin metsälaavullakin. Frimanilla oli lisäksi aiempaa kokemusta muistotilaisuuksista, joihin häntä on pyydetty lukemaan adresseja tai juontamaan tilaisuutta. – Jokaisen olisi hyvä laittaa ylös edes muutamia ajatuksia omasta elämästään ja myös tärkeimmät toiveet hautajaistilaisuudesta. – Perhe halusi jäädä istumaan kappelin penkkiin vielä tilaisuuden päätyttyä ja omaiset kävivät arkun luona taputtelemassa sitä ja juttelemassa vainajalle. – Tavallisesti valitsen tilaisuuteen ja henkilöön sopivat runot ja ehdotan niitä omaisille. Friman kokee oman roolinsa hautajaisten järjestäjänä ennen muuta asiakaspalvelijaksi. Hän saa työstä paljon myös itse. Kynttiläseremoniassa omaiset sytyttivät vuorollaan tuikkuja ja kertoivat muistojaan vainajasta. – Olen tottunut puhumaan työssäni toimittajana ja opettajana, joten se on minulle hyvin luontevaa. Monesti soittaja tai laulaja löytyy vainajan lähipiiristä, mutta myös Frimanin kautta järjestyy musiikkia tilaisuuteen. Uskonnottomiin seremonioihin erikoistuneita puhujapalveluja tarjoaa joukko toimijoita, joista tunnetuin on Pro-Seremoniat. Friman toivottaa tervetulleeksi myös uudenlaiset tavat muistaa ja muistella vainajia. – Yhdet hautajaiset järjestettiin vainajan toivomuksesta ilman arkkua tai uurnaa. – Helsinkiin on tulossa kaikille katsomuksille sopiva kuolleiden hyvästelypuisto, jonne voi istuttaa vaikka puun oman läheisen muistoksi. – Olin kuullut monista tapauksista, joissa vainaja oli siunattu vastoin omaa vakaumustaan. TÄMÄN HAASTATTELUN jälkeen Friman oli lähdössä opastamaan naisporukkaa, joka haluaa suunnitella omat hautajaisensa valmiiksi. Sen hän koki viimeksi järjestäessään saattotilaisuuden äkillisesti kuolleelle henkilölle. Jälkeen jäävien elämää helpottaisi Frimanin mukaan huomattavasti myös se, jos vainajan jäljiltä löytyisi “kuolemankansio”, kuten hän on sen nimennyt. – Ne ovat uskonnottomat, koska en ole kuulunut kirkkoon pitkään aikaan
9.30 Kuhmalahden perhekerho, Pentosali 14–16 Luola, Parkki. 9.30 Perhekerhot Vatiala/ Sahalahti / Suorama. klo 11 Jumalanpalvelus, Ville Turkkinen Pe 13.11. • Yhteinen keittiö parittomien viikkojen tiistaisin kello 12. 17 Alakouluikäisten askartelukerho, Ruutanan monitoimitalo 18.30 Sanan lähteellä -ilta, Suoraman srk-keskus. • Pyhäkoulu sunnuntaisin lapsille noin klo 11.30. Kuljimme samoja kouluteitä ja vietimme yhdessä ne vuodet, jolloin kasvoimme kohti lähestyvää aikuisuutta. Edellisestä yhteisestä koulupäivästä oli kulunut vuosikymmeniä. Miesten parkki ja kohtaamispaikka. Messun jälkeen Kuhmalahden vanhan hautausmaan uuden sirottelulehdon käyttöön siunaaminen. Heidän seurassaan harjoittelimme ystävyyttä ja riitelyä, onnistumista ja epäonnistumista. www.kangasalanseurakunta.fi JOULUKORTTIKUVAUS Pe 30.10. Nauru kuulosti samalta kuin ennenkin, vaikka vuodet olivat vierineet ja elämä kuljettanut meitä moniin eri suuntiin. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 14 Tyhjä tuoli Sanan voimaa Markku Viitala kirkkoherra, Kangasalan seurakunta O sallistuin hiljattain ala-asteen luokkakokoukseen. Klo 13-16 tasatunnein urkumusiikkia ja rukous poisnukkuneiden muistoksi. Huutijärven hautausmaan uuden pienoismuistolehdon käyttöön siunaaminen klo 13.30. 10 Kirkonkoto, Sahalahden srk-talo 16 Herrasmiesten kävelyjalkapallo, Kangasalan jalkapallohalli. Samalla muistamme, että Jumalan muistissa yksikään ihminen ei katoa. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Pe 30.10. 10 Messu, Kangasalan kirkko, Marko Sagulin, Sannamaria Salli 10 Messu, Vehkajärven kirkko, Pekka Laihia, Janne Kyrönlahti 16 Keidasmessu, Suoraman srk-keskus, Kari Mikkonen, juonnossa Henriikka Tarri Tapahtumia Ke 28.10. p. klo 18 Warkki-ilta Su 8.11. 9.30 Pikkulapsiperhekerho, Perhetalo. Ne ihmiset, joiden kanssa olemme jakaneet elämää, ovat mukana tarinassamme myös silloin, kun emme enää kohtaa heitä. 18 Isä-poika sähly, Suoraman srkkeskus 18.30 Alakouluikäisten Gospel Dance, Parkki Ke 4.11. Kristillinen usko ei pyydä unohtamaan heitä eikä peittämään ikävää. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 17 Nuorten ja nuorten aikuisten ilta La 7.11. klo 13 Päiväpiiri, Tuomo Lyhty La 21.11. 18 Pyhäinpäivän iltakirkko, Kangasalan kirkko, Minna Teräväinen, Jukka Heroja 18 Pyhäinpäivän iltakirkko, Sahalahden kirkko, Kari Mikkonen, Janne Kyrönlahti Su 1.11. Pyhäinpäivä 10 Messu, Kangasalan kirkko, Pekka Laihia, Jukka Heroja, Kangasalan kirkkokuoro 10 Messu, Kuhmalahden kirkko, Markku Viitala, Sannamaria Salli. • Miestenpiiri parittomilla viikoilla ma klo 18. Menneisyys elää meissä. klo 11 Ehtoollisjuhla, Matti Kuosmanen To 5.11. klo 15 Jumalanpalvelus, 100-vuotisjuhla • Rukouskokoukset ti ja to klo 18 sekä ke klo 11. 18 Lempeän liikkeen Tikva-tuokio, Kirkonkylän srkkoti. PYHÄINPÄIVÄ HUUTIJÄRVELLÄ la 31.10. Jumalanpalvelukset Ke 28.10. Luokkakokouksen tunnelmassa oli kuitenkin myös jotain tavallista syvempää. Se muistutti, miten nopeasti vuodet kuluvat ja miten suuri merkitys ihmisillä on elämässämme. • Toimisto auki tiistaisin klo 10–12. Pyhäinpäivänä kannamme mielessämme niitä, joita kaipaamme. Tarjolla mehua, jaossa kynttilöitä. Lue verkkosivuiltamme lisää! 10 Kymppikahvit, srk-toimiston kokoushuone. Luokkakokouksessa yksi tuoli oli tyhjillään. 11 Kuhmalahden Kirkonkoto, Pentosali 13.30 Lähetyksen kyläkerho, Kirkonkylän srk-koti To 29.10. Lapsuudessa emme valinneet luokkatovereitamme. Niillä paikoilla istuvat muistoissamme vanhemmat, puolisot, ystävät, sisarukset tai muut läheiset ihmiset, jotka ovat kulkeneet rinnallamme osan matkaa ja lähteneet sitten edeltä. HELLUNTAISEURAKUNTA Myllystenpohjantie 8, Kangasala p. klo 16-19, Suoraman srk-keskus Tule ottamaan kivat omat valokuvat joulukortteihin erilaisilla taustoilla! Tarjolla pipareita ja mehua. Se antaa surun rinnalle toivon. Poikkea kahville ja jutulle! 18 Miesten raamis, Huutijärven srk-koti 18 Naisten kuntolentopallo, Suoraman srk-keskus 18 Seurakuntailta, RantaEinola. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin.” (Joh. Ilta striimataan. Avoinna ma-pe 9–16 Ellintie 2, 36200 Kangasala P. 03 3773 200 tai 0400 776 606, myös liikeajan jälkeen. 18.15 Viikkomessu, Kangasalan kirkko, Elina Oksanen La 31.10. 03 377 0142, 050 471 1017 kangasalanhautaustoimisto.fi TÄYDEN PALVELUN HAUTAUSTOIMISTO Kangasalan Hautaustoimisto Rivenez Kauttamme myös järjestelyt seurakuntiin, muistotilaisuudet ja perunkirjoitukset. Lämmin kiitos osanotosta. Yksi joukosta puuttui. Olet kanssamme keralla muistojen, nuku unta rauhaisaa. 045 354 1143 rivenez.fi Kangasalantie 1133, 36200 Kangasala Perunkirjoitukset sekä kuolinpesien kattava asioiden hoito edullisesti ja ammattitaidolla. 15 Miesten lentopallo, Suoraman srkkeskus Ma 2.11. • Naistenpiiri (Toikantie 4 a 3) kuukauden viimeisenä maanantaina klo 18. Viime kesänä kuolema oli kohdannut yhden luokkatovereistamme. 9.30 Perhekerho, Huutijärven srk-koti / Ruutanan monitoimitalo 17 Perhetalon ilta -avoin lapsille ja aikuisille, Perhetalo. Kiitos Sylvianna Puistolinnalle Hellän hyvästä hoidosta. 044 7550 694 kangasalanhelluntaiseurakunta.fi Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuksiimme! Marraskuu 2026 Su 1.11. Hänen käsiinsä saamme uskoa ne, joita kaipaamme, ja myös oman elämämme. Hänen paikalleen jäi tyhjä tuoli. klo 11 Perhejumalanpalvelus, ruokailu Su 29.11. www.hautaustoimistomurtoniemi.fi toimisto@hautaustoimistomurtoniemi.fi Surun kohdatessa Tukenasi surun kohdatessa p. Vaikka vuosikymmenet vierivät ja yhteydenpito välillä katkeaa, emme kulje toisistamme kokonaan erilleen. 14 Lähetyksen käsityöryhmä Näppituntuma, Perhetalo 18 RantaEinolan raamattupiiri, Ranta-Einola Ti 3.11. • Rangerit keskiviikkoisin klo 18. klo 13 Päiväpiiri, Matti Kuosmanen Pe 6.11. Mukana Ilonkorjuu-tiimi: Sakari Kalliomaa, Kari Teikari & Mika Karola. KS NÄKÖISLEHTEÄ VOIT LUKEA JO TIISTAINA KLO 12 tai lataa tykätty sovellus puhelimeesi Mukana ilossa ja surussa Raija Marjamaa 040 705 7269 ilmoitukset@kangasalansanomat.fi. SEURAKUNTAVAALIPANEELI To 29.10. Silti vanhat muistot nousivat hetkessä pintaan. Silti poissa ollut ystävä oli läsnä muistoissa, kertomuksissa ja yhteisessä kiitollisuudessa. klo 18, Kangasalan kirkko Srk-vaaliehdokkaat kohtaavat paneelikeskustelussa. Juuri heidän kanssaan kuitenkin opettelimme elämää. Sytytämme kynttilän heidän muistokseen ja jätämme heidät Jumalan hyvyyden varaan. Tunnistimme toisissamme jotakin tuttua. klo 12-18 Huutijärven kappeli auki hiljentymistä varten. 11:25). klo 18 Warkki-ilta Su 22.11. Pyhäinpäivän lähestyessä ajattelen, että meillä jokaisella on elämässämme tyhjiä tuoleja. Pyhäinpäivänä sytytämme kynttilöitä ja lausumme mielessämme nimiä, jotka ovat meille rakkaita. Jeesus sanoo: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. klo 18 Mix-ilta Su 15.11. Kohtaamispaikka Sanan ja musiikin äärellä satokaudesta ja menneistä sukupolvista kiittäen. Ratas Hellä Sisko NIHTILÄ Maan varjoista kirkkauteen häipyy elomme tähtien taa. klo 11 Jumalanpalvelus, Gideonit To 19.11. Kastetut: Sisu Simo Tapio Majapuro, Minttu Myllys, Salla Maija Tuula Tanhua, Minea Eveliina Toskala, Hilla Mailis Kaarina Vaaraniemi Kuolleet: Aino Marjatta Ruoho 96v, Hellä Sisko Nihtilä 95v, Saini Tellervo Kauppinen 84v, Pertti Jukka Henrik Uihero 84v, Hannu Olavi Saikkonen 64v Seurakuntatoimisto I Kuohunharjuntie 22 040 309 8000 I kangasalan.seurakunta@evl.fi Avoinna ma, ti, to klo 10–12 ja klo 13–15, pe klo 10-13 Ke suljettu. Alle 3-vuotiaille lapsille vanhempineen. Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Antti ja Lauri Marja muut sukulaiset ja ystävät 06.10.1930 30.09.2026 Valkjärvi Kangasala Rakkaamme o.s. TYHJÄ TUOLI puhui enemmän kuin monet sanat
LA U LU K LU B I G EN TS Seurakuntavaalien paneelikeskustelu Kangasalan kirkossa Kangasalan Sanomat S eurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tiistaina 3. Tärkeimmät kielet olivat kuitenkin englanti, jota hän opetti Tampereen työväenopistossa sekä venäjä Kangasalan lukiossa. Hän osallistui säännöllisesti Lepokodin toimintaan ja kävi usein teatterissa ja erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Musiikista vastaa perinteiseen tapaan Raimo Vuokko, joka on toiminut Gentsien musiikillisena johtajana kymmenkunta vuotta. Jotkut niistä ovat myös kehittyneet gentsien voimabiiseiksi. Hellä hoiti kaikki asiansa 90-vuotiaaksi asti kunnes Alzheimerin tauti alkoi tehdä elämän kotona vaikeaksi, ja Hellä pääsikin Sylviannan Järvilinnaan ja viimeisimmäksi Puistolinnaan. Muuttumattomat Raamatun arvot -ryhmästä mukana ovat Leo Holma ja Marjaana Lehtoaho, Kotokirkko-ryhmästä Tiina Simolin ja Marko Wikholm, Toivon tekijät -ryhmästä Kaisa Kahra ja Krista Kurppa sekä Riippumaton seurakuntaväki -ryhmästä Johanna Huhta-aho ja Ville Keskinen. Paneelikeskustelun juontaa Kangasalan Sanomien päätoimittaja Mari Tuohiniemi. Paneelikeskustelu kestää noin tunnin. marraskuuta kello 15. Gentsit laulavat iloa elämään Muistokirjoitus Hellä Nihtilä (os. Matkailu oli myös hyvää vastapainoa vaativalle työlle. 6.10.1930 Valkjärvi k. MURHE KOHTASI vuonna 1993 Hellää ja koko perhettämme, kun rakas poikamme Ilkka menehtyi onnettomuudessa kotipihassa 19. Sieltä hän siirtyi Kuhmoisten Kylämälle opettajaksi ja tapasi siellä tulevan puolisonsa Pentin. marraskuuta. Kävely ja liikunta, erityisesti uinti ja vesivoimistelu olivat hyviä harrastuksia Hellän jäädessä eläkkeelle vuonna 1993. Yli viiden vuoden jälkeen Hellän voimat vähenivät, ja hän nukkui rauhalliseen ikiuneen omassa tutussa vuoteessaan ilman kipuja. Vuonna 1954 oli nuoren parin vihkiminen sekä muutto Kangasalle. Hellä matkusti todella paljon käyden joka mantereella ja myös Havaijilla. Kangasalan seurakunta järjestää äänestyspäätöksen tueksi vaalipaneelin, joka käydään torstai-iltana 29. Seurakuntavaalipaneeli järjestetään Kangasalan kirkossa torstaina 29. Sen jälkeen Lontoossa vierähti puolitoista vuotta opiskellen ja ja lapsia hoitaen. Teksti löytyi Kimmon papereista. Hellä muisteli mielellään opetusaikojaan ja oppilaitaan, joista monista tuli henkilökohtaisia ystäviä. Tästä tehtävästä hän sai erityismaininnan kaikkien oppilaidensa saadessa laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Sen kuitenkin katkaisi talvisota ja evakkotaipaleelle joutuminen 9-vuotiaana. Seurakuntavaaleissa on Kangasalla ehdokkaita neljästä valitsijayhdistyksestä, ja mukaan paneeliin on kutsuttu edustajia jokaisesta ryhmästä. Jos puutarha ja maanviljely olivat Pentin juttu, niin Hellän intohimo olivat eri kielet. K S A R K IS TO. Koettelemusten jälkeen uusi koti löytyi Lahdesta, jossa murheet kuitenkin jatkuivat. Gentsejä on hämmästyttänyt vuosien aikana hänen kykynsä soittaa uutta, jonkun tuomaa kappaletta pienen säveltapailun jälkeen ulkomuistista. Salme-sisar oli menehtynyt polioon ja haudattu hoitolaitoksen joukkohautaan, ja sydäntautinen Aino-äiti kuoli kohta Lahteen tulon jälkeen. Kappaleita hioessa tosin kaivetaan nuotit esiin, jolloin Vuokko pystyy hapuilevaa laulajaa ohjaamaan oikeaan säveleen. 30.09.2026 Kangasala H ellä syntyi Karjalassa Valkjärven pitäjässä, jossa oli onnellinen varhaislapsuus. Onneksi oli olemassa isoveli Antti, ja vielä vuonna 1995 syntyi Lauri. lokakuuta kello 18 Kangasalan kirkossa. Kiitos Hellä-mummi ja anoppi. Edellä olevan tekstin on kirjoittanut Hellän Kimmo-poika, joka menehtyi 25. Sen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus jäädä keskustelemaan panelistien ja muiden paikalla olevien ehdokkaiden kanssa kahvitarjoilun äärellä. Hellällä oli muutenkin laaja ystäväpiiri, koska hän oli sosiaalinen ja halusi kutsua vieraita kotiinsa. Hellän elämä koostui siis hyvin pitkälle kielten opiskelusta sekä opetustehtävistä. MARJA NIHTILÄ miniä Gentsien juhlakonsertin ohjelmistossa on helmiä vuosien varrelta, mutta myös muutama uusi kappale. kesäkuuta. Hyvänä kannustimena laajaalaiselle matkailulle olivat kielet, joita hän hallitsi seitsemän. Siunaamme Hellän taivasmatkaa, ja kiitämme kaikesta ymmärryksestä ja tuesta, jota hänen elinaikanaan saimme. lokakuuta. elokuuta 2025. JUHLAKONSERTIN ohjelmistoon on kerätty helmiä vuosien varrelta. lokakuuta kello 18 Kangasalan kirkossa. 1960-luvulla Hellä olivat niitä harvoja venäjän kielen taitoisia turisteja Neuvostoliitossa, joka saattoi kommunikoida paikallisten kanssa saaden sensuroimatonta tietoa maan oloista. Hän opetti englantia myös Kangasala-opistossa, josta hän sai 1985 viran johtavana kielten opettajana. Olemme kiitollisia, että Hellä pääsi jo toivomaansa rauhaan taivaan kotiin kaikkien rakkaittensa luokse. Myös Pentin vanhemmat olivat tavanneet samoissa merkeissä Helmi-mummon tullessa aikoinaan samaiselle koululle opettajaksi. Hellä oli kuitenkin lujasti päättänyt pärjätä ja suoriutui ylioppilaaksi Kannaksen yhteislyseosta vuonna 1950. Striimin tallenne pidetään yleisön saatavilla seurakunnan kanavissa vaalipäivään saakka. Seurakuntavaalien vaalipaneeli torstaina 29. Muutama uusikin laulu konsertissa on mukana. Keskustelua voi seurata myös kotoa käsin striimin välityksellä seurakunnan Youtube-kanavalla tai Kangasalan Sanomien verkkosivuilla. Ratas) s. 15 Keskiviikko 28.10.2026 Kangasalan Sanomat ARJESSA MUKANA Kangasalan Sanomat V iisitoista vuotta mottonsa mukaisesti ”laulaen iloa elämään” toiminut Lauluklubi Gents järjestää 15-vuotisjuhlakonserttinsa marraskuun ensimmäisenä päivänä kotipesässään Kangasalan nuorisoseuran Pirtillä. Lauluklubi Gentsin 15-vuotisjuhlakonsertti Pirtillä 1. Hänellä oli Venäjällä, Espanjassa ja Kreikassa ystäväperheitä, joiden kanssa kävi vilkasta kirjeenvaihtoa heidän kielellään. Gentsien tiedotteen mukaan kokemus on osoittanut, että lauluklubin motto toimii kumpaankin suuntaan: yleisö voi iloita esityksistä usein nostalgisissa tunnelmissa, ja gentsiläiset saavat iloa esiintyessään ja huomatessaan yleisön olevan tunnelmassa mukana
– Päättötyössä olisi voinut esittää coverbiisejä, mutta ajateltiin, ettei se tuntunut omalta. Lapsuudenkodissa Pirkkalassa musiikki soi aina, kun se oli mahdollista, joten kimmokkeen oman musiikin tekemiseen hän sai hyvin varhain. Onhan tämä jotenkin tosi henkilökohtainen juttu, kun julkaisee jotain itse tekemäänsä. Toki ihmiset ovat kuulleet muutamilla keikoilla, mutta jännittää, että mitä ihmiset ajattelevat. TÄMÄ SYNTYI LUKIJAN VINKISTÄ. Hae yhteishaussa 16.2.—16.3.2027 Päiväkodin arjesta indiepopin maailmaan Oman musiikin julkaisu jännittää kangasalalaista Maija Äikästä. MUSIIKKI ON ollut osa Äikkään elämää aina. Ala-asteella Äikäs hakeutui mukaan musiikkiteatteriprojekteihin ja myöhemmin jatko-opintoihin Hatanpään lukioon musiikkilinjal. Puolentoista vuoden aikana saimme lopulta kasaan keikallisen eli 5–6 biisiä ja lopputyön tehtyä, Äikäs kertoo. Opiskele Tredussa ja hanki ammatillisen perustutkinnon lisäksi hakukelpoisuus ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Suvi Greus, teksti & kuva S amamaailma-duo syntyi, kun Maija Äikäs ja Samu Sievola törmäsivät toisiinsa Pirkanmaan musiikkiopistolla. Kangasalasta on muodostunut Pirkkalasta kotoisin olevalle Maija Äikkäälle tärkeä paikka. – Minut on aivan pesty Beatlesilla kotona, mutta isä soitti kaikenlaista musiikkia. Hän kuvailee kaupunkia rauhalliseksi ja kompaktiksi. Hetkeä myöhemmin duo on päästämässä ensimmäisen oman kappaleensa maailmalle. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 16 ARJESSA MUKANA TreduNavi hakupalvelu 040 170 5649 tredu.fi/yhteishaku Tredusta ammattiin & korkeakouluun Tredu avaa ovia töihin ja jatko-opintoihin. Pohdittiin, että pitäisikö meidän tehdä sitä varten omaa musiikkia. – Pelon ja innostuksen lisäksi on mukana kyllä sekalaisia fiiliksiä. Jo edellisten projektien aikana ystävystyneet Äikäs ja Sievola päättivät jatkaa yhteistyötä opiston päättötyön parissa. Sunnuntaiaamuisin kotona soi perinteisesti klassinen musiikki
Siellä oli jotenkin kotoisa tunnelma, Äikäs nauraa. Hän yhdistää laulamista ja soittamista paljon päiväkodin suunnitellun toiminnan sekaan. Musiikki käsitetään hänen mukaansa myös välillä hyvin suppeana. lokakuuta. Äikkään mukaan kappaleet saavat vaikutteita omasta elämästä ja ympäröivästä maailmasta. NYT KANGASALLA asuvan ja työskentelevän Äikkään päivät kuluvat lasten kanssa päiväkodissa. Tällä hetkellä Äikkään toiveena on, että heidän musiikkinsa pariin löytäisi pieni joukko ihmisiä. – Oli ihana löytää sieltä samanhenkistä väkeä. Kilpailu on niin kovaa ja hyviä tekijöitä on paljon. Koukussa kertoo parisuhteesta, joka ei ole hyväksi, mutta siitä ei osaa päästää irti. – Me emme ajattele, että meidän tarvitsisi lyödä läpi jotenkin isosti. Monesti, kun alkaa töissä tanssia musiikin tahtiin, lapset alkavat nauraa ja tanssia mukana. Toki se on haaveena taustalla jollakin tasolla. Sanoituksilla pyrimme luomaan samaistuttavuutta. Meidän sanoituksemme käsittelevät paljon ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan, muihin ihmisiin sekä maailmankaikkeuteen. Me emme ajattele, että meidän tarvitsisi lyödä läpi jotenkin isosti. – Hoilaan lapsille paljon huomaamattani, Äikäs nauraa. Äikäs toteaa musiikin olevan loistava ilmaisun keino niin lapsille kuin aikuisillekin. • Harrastaa kaikenlaista musiikkia, joogaa ja kävelylenkkejä luurit päässä. 17 Keskiviikko 28.10.2026 Kangasalan Sanomat ARJESSA MUKANA le. Kangasalla asuvalle Äikkäälle musiikki on tällä hetkellä työn vastapainona tärkeä harrastus. Kangasalalaisessa päiväkodissa työskentelevä Äikäs hyödyntää musikaalisuuttaan myös työssään. Elämä kuljetti kuitenkin Äikästä lukion jälkeen hieman eri polulle. Mutta itseilmaisu soittimilla, rytmeillä tai tanssin kautta voi olla musiikkia. Jollain tapaa se oma porukka löytyi ja huomasi, että hei vitsi on muitakin, jotka tykkäävät musiikista näin paljon. Maija Äikäs • 31-vuotias • Kotoisin Pirkkalasta, asuu Kangasalla. – Kyllä minä ajattelen, että haluaisin tätä tehdä ja olisihan siitä ihanaa saada enemmänkin kuin harrastus. Samamaailma-duo on indiemusiikkia esittävä yhtye, mikä tarkoittaa, että musiikki on tehty itse, suurten levy-yhtiöiden ulkopuolella. Hän päätyi opiskelemaan sosiaalialalle, jossa hän erikoistui varhaiskasvatukseen. KUKA. Se on työ, johon musiikki on helppo yhdistää. MAIJA ÄIKÄS. ENSIMMÄINEN OMA kappale on lähdössä pian maailmalle. Toki se on haaveena taustalla jollakin tasolla. – Tällä hetkellä harjoittelemme kotona, ja tämän meidän ensimmäisen julkaistavan kappaleen ääniraidat on äänitetty Samun vaatekomerossa. Debyyttisingle Koukussa ilmestyy 30. Sieltä minulle jäi mukaan monta ystävää ja myös mieheni. – Voi tehdä vaan mitä mieleen juolahtaa, eikä ole oikeaa eikä väärää tapaa. – Meillä on se autenttisuus. Mutta se on hurjan pelottava ajatus, sillä musiikki ei ole alana todellakaan helppo. Minulla oli ehkä se ajatus, että kyllä täytyy hankkia oikea ammatti. Ensimmäisen julkaisun lähestyessä Äikäs on alkanut pohtimaan musiikkia ja sen tekoa laajemmin. – Jos pitäisi kuvailla meitä, niin kevyt indiepop. • Lapsuuden perheeseen kuuluvat äiti, isä ja isoveli. Itsetekeminen tuo musiikkiin ripauksen kotikutoisuutta, jota Samamaailma haluaa edustaa. Musiikki radiosta tai täydellisesti laulaminen ei ole hänen mukaansa ainoa tapa kokea tai luoda musiikkia. Siellä samanhenkiset opiskelijat perustivat yhtyeitä, esiintyivät päätöskonsertissa ja musiikintunteja oli tarjolla normaalia enemmän. Indieartistina musiikkiin on laitettava aluksi omaa rahaa kiinni, sillä esimerkiksi musiikin jakelu suoratoistopalveluihin tapahtuu jakelijoiden kautta. Jotenkin silloin nuorena kuitenkin ajattelin, ettei minusta olisi siihen ja muut ammatit kiinnostivat ehkä enemmän. Eli siinä tekemisessä ei ole liikaa sellaista muiden sanelemaa vaan se on juuri sellaista, mitä me haluamme tehdä ja mikä meistä tuntuu hyvältä. – Lapset monesti edellyttävät, että aikuinen heittäytyy ensin ja sitten he alkavat ottaa mallia. • Koulutukseltaan sosionomi • Työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana. Olisi ihanaa, jos saisimme kasaan Samamaailma -yhteisön, joka haluaisi kuunnella meitä, Äikäs tiivistää. Monesti ajatellaan, että pelkästään taidokas laulaminen on musiikkia. Tällä hetkellä omaan perheeseen kuuluu mies. – Ihailin jo silloin kaikkia, jotka tekivät musiikkia työkseen
Musiikkilinjan opettajat Panu Ukkonen (kuvassa) sekä Maija Koskenalusta ohjaavat lukiolaisista koostuvaa bändiä. Kaikkiin kappaleisiin ei myöskään kuulu tanssikoreografiaa, joten silloin saa pienen hengähdystauon, From selvittää. Nyt sen tajuaa olevan ihan käsillä, Hölsä tuumii. Viimeinen intensiivinen harjoitusviikko Kangasala-talolla on heillä vielä edessäpäin. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 18 ARJESSA MUKANA Kaikki samalla rivillä Musiikkilinjalla opiskelevat Topias Kortesmaa (vas.), Lauri Hölsä, Iiris From ja Sara Servo kertovat, että poikkitaiteellinen konserttiprojekti oli aluksi aikamoinen yllätys, sillä he olivat varautuneet tyypillisesti joka toinen vuosi toteutettavaan musikaaliin. Soittoa, laulua ja niiden yhteensovitusta on hiottu joka viikko kuuden oppitunnin ajan. Kortesmaa on yksi konsertin neljästä rumpalista ja soittaa muitakin perkussioita. – Kun ensi-iltaa edeltävää perjantaita vertasi saman viikon maanantaihin, siinä oli tapahtunut aivan valtava muutos. Porukka on harjoitellut aina tiistaisin koreografi Enni Bäckmanin johdolla, jonka käsialaa ovat kaikki konsertissa nähtävät koreografiat. Marraskuun alussa ensi-iltansa saavassa jättiproduktiossa on mukana lukuisia opiskelijoita lukion perusja musiikkilinjalta. IDEA ERI taidemuotoja yhdistävästä visuaalisesta konsertista sai alkunsa, kun lukiolla uutena kuvataiteen opettajana aloittanut Ilkka Vuojala ja musiikkilinjan opettajat Panu Ukkonen sekä Maija Koskenalusta yhdistivät voimansa. – Tällä hetkellä jokainen hoitaa oman tonttinsa omilla tahoillaan, joten emme vielä tiedä, mitä meidän takana tai pään päällä pyörii konsertissa biisien aikana. Heistä onkin hienoa, kuinka Vesi on koko lukion yhteinen projekti, ei vain musiikkilinjalaisten juttu. NYT KUN ensi-ilta lähestyy, nuoret uskovat, että panokset ja harjoitusmäärät kovenevat entisestään. Rumpusetissäkin oli kerralla neljä soittajaa, joista jokainen iski vuorollaan, Servo, From, Hölsä ja Kortesmaa muistelevat nauraen. Kaiken kaikkiaan tuotannossa on mukana lähes 60 lukiolaista. – Mun vuodet vähenee, ne ilmaan ohenee, kuin savu taivaaseen. Ne opiskelijat, jotka eivät ole mukana bändissä tai tanssiryhmässä ovat löytäneet paikkansa visuaaliselta puolelta, tekniikasta, maskeerauksesta, puvustuksesta tai some-tiimistä. Viralliset harjoitukset alkoivat syyslukukauden ensimmäisessä periodissa. – Tämä on upea mahdollisuus oppia eri ammattilaisten ohjauksessa, Servo tiivistää. Yksittäisille instrumenteille on useampia soittajia, jotka voivat vuorotella eri kappaleissa. – Meininki oli toukokuun harjoituksissa vähän sekasortoinen. Kangasalan lukion poikkitaiteellinen jättiproduktio yhdistää musiikkia, kuvataidetta ja tanssia. – Kun projekti alkoi, ensi-ilta tuntui olevan niin kaukana tulevaisuudessa. – Hypin välillä myös ykkösbändin puolelle, ja muissa väleissä lauleskelen ja tanssahtelen osana ensembleä, hän kuvailee. Eveliina Kälviäinen, teksti & kuvat L uokkahuoneessa kajahtavat ensimmäiset sävelet jatkuvat tutuilla lyriikoilla, kun Helmi Niemelä ja Iiris From tarttuvat mikrofoneihin. Nelikkko on luottavaisin mielin, että kaikki sujuu, kun puolivillaisuudelle ei anna sijaa. – Jos saisi vielä kaksi viikkoa lisää aikaa, se olisi kova, mutta tällä on mentävä. Pinnan alla kuplii kuitenkin jännitys, kun haastatteluhetkellä esityksen ensi-iltaan on vain kaksi viikkoa. Harjoituksissa koskettimissa operoi Nemo Tauru (vas.), tahtia lyömässä Rasmus Ijäs ja flyygelin takana Mimi Torhola. Olemme niin paljon lukiolla treenaamassa, ettei sitä työsarkaa onneksi jää kovin paljoa kotiin, Hölsä huomauttaa. Soolosolisteina toimivat From ja Servo saavat myös oman osansa tanssista. – Jossain biiseissä ovat mukana vain solistit eikä lainkaan taustalaulua. Lisäksi Servo ja From kertovat pitäneensä omia välipäivätreenejä. Tämä on vaatinut aivan kaikilta opettelemista ja heittäytymistä. Samalla eri vuosiluokkien opiskelijat ovat tulleet entistä läheisimmiksi. – Vaikka tuntuu hupsulta, niin pitää vetää täysillä ja tarvittaessa vähän feikata itsevarmuutta, jos sitä ei vielä ole. Jokainen haastatelluista on jo nyt pistänyt merkille edellisten viikkojen edistysaskeleet niin tanssin kuin laulun suhteen. Lisäksi Hölsä soittaa useammassa kappaleessa kitaraa. Indican Ikuinen virta on yksi monista kappaleista, joita nuoret hiovat musiikinopettajien johdolla. Pois kaikki häviää… Torstai-iltapäivällä Kangasalan lukiolla on meneillään Vesi-konsertin harjoitukset. Edellisessä lukion suurtuotannossa, Lätkä The Musical -musikaalissa, mukana ollut From tietää omasta kokemuksesta, kuinka viimeiset palaset loksahtelevat paikalleen h-hetken lähestyessä. KATSO VIDEO DIGISSÄ. Mun jälkeeni ei jää, kai mitään kestävää. HANKKEEN MITTAKAAVASTA kertoo jo se, että ohjelmisto on jaettu kahdelle bändille. Musiikkilinjalaiset ovat ennakkoon nähneet vain muutamia pätkiä videotaiteesta, joka on osa visuaalista konserttia. Nyt ensi-illan lähestyesssä odotukset ovat korkealla. Aivan ensimmäiset bändiharjoitukset pidettiin jo keväällä, jolloin nuoret saivat ensi kertaa kuulla, millaista kokonaisuutta he lähtevät työstämään. – On niin paljon niitä, joille tanssi on ennestään tuntematonta, joten aluksi heittäytyminen oli vaikeaa. Ensi-iltaviikolla nuoret eivät osallistu tavanomaisille oppitunneilla, vaan kaikki päivät kuluvat esityspaikalla. Sara Servo, Topias Kortesmaa, Iiris From ja Lauri Hölsä vitsailevat, että hekään eivät tiedä, miltä lopputulos tulee näyttämään. Kortesmaa lohkaisee, että hänelle niitä ei tipu, vaan hän todennäköisesti viipottaa paikasta ja biisistä toiseen. Hölsä ja Kortesmaa ovat samaa mieltä, että monen asian yhtäaikainen hallitseminen vaatii poikkeuksellista venymistä – niin henkisesti kuin fyysisesti. Kurkistus musaluokkaan on valottanut vain murto-osaa koko projektista. Toisen vuoden opiskelija Lauri Hölsän tehtävänkuva ensemblessä on myös sama taustalaulu ja -tanssi. – Nyt olemme kaikki samalla rivillä, Hölsä kiteyttää. –Ihan hirveästi ei tuota latinolannetta lähde tavallisessa arjessa, Kortesmaa naurahtaa ja kertoo, kuinka konsertin kappaleet ja koreografiat ovat salakavalasti alkaneet näkyä myös omilla juoksulenkeillä, kun luurit laittaa päähän. – Alkusyksystä oli vielä sellainen meininki, että “häh, kuka tekee mitäkin ja missä pitää olla ja miksi”, mutta nyt tässä vaiheessa alkaa viimeistään löytyä oma paikka. Nyt alun hämmentynyt tunnelma on vaihtunut alati kasvavaan itseluottamukseen. Tanssitreeneissä ehkä eniten käytetty lause on ollut “jos susta tuntuu tyhmältä, se näyttää hyvältä yleisöön”, Servo ja From muistuttavat. Ja vielä hankalampaa on, kun samaan aikaan pitäisi laulaa ja tanssia, he kertovat. Kaikki alkaa rakentua, Kortesmaa kuvailee. Kävimme kurkistamassa, miten konserttiosuuden harjoitukset sujuivat pari viikkoa ennen ensi-iltaa
15.8.–30.12 joka päivä klo 10–16 sekä lisäksi torstaisin klo 10– 19. Kangasala-salin tapahtumailtoina lipunmyynti sekä taidemuseo ovat auki esityksen alkuun saakka. Yleisöopastus Emmi Kallion Myrsky-näyttelyyn sunnuntaisin 6.9.–10.1. Taito Pirkanmaa / Taitokeskus Kangasala. • Kokoelmien helmet -näyttely Mobilian Fenno Galleriassa 29.8.2027 asti. • Kimmo Pyykkö -taidemuseo av. Järj. Keskiviikko 25.11. Keskiviikko 11.11. Järj. Perjantai 27.11. tekstiviestillä: 050 527 3125. Pikku Pietarin piha, 26.11. Menot. • klo 13 Abstraktin taiteen työpaja Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. • klo 19 Jalmarin PikkuJouluKlubi – Rottaklubi (K-18). Järj. Järj. Huima: tiistaina 17.11., Sissi: keskiviikkona 11.11., Elli: keskiviikkoisin 28.10. ja 7.12. Kormus ja Atomirotta Kangasala-talossa. • Lukuretriitti – hiljainen lukuhetki keskiviikkoisin 4.11. • TampereMission Likellä-kerho maanantaisin klo 10–12 Kohtaamispaikka Kasperissa, Ellintie 6. • Tuolijumppa tiistaisin klo 9 Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. • Kangasalan sosiaalija terveysaseman lähitori torstaisin klo 9–13.30 Kangasalan SoTe-asema, vastaanottokäytävä huone 4. • Lukukoirat Kangasalan pääkirjastossa klo 17.30–18.30. • klo 10–15 Ompele merinotakki -kurssi Taitokeskus Kangasala, Ellintie 2. • klo 15 Gentsien 15-vuotisjuhlakonsertti Kangasalan nuorisoseuran Pirtillä, Tapulintie 6. • klo 14 K-Kino: Järki ja tunteet. lauantaisin klo 10–19. klo 14 musiikkiesitys Duo Kepa Keijo ja Paavo Mäkinen Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. ATK Seniorit Mukanetti ry ja Kangasalan kirjasto • Digiopastusta Vatialan kirjaston Nettiklinikalla tiistaisin 3.11. Elokuvat: 29.10. Sunnuntai 22.11. pääkirjaston Taidetila Terrassa. Viestiin: Kuhmalahti ja oma nimi. • klo 19 Tuure Kilpeläinen – Suomalaisii unelmii Kangasala-talossa. Torstai 19.11. • Torstaisin klo 10–11.30 Senioripysäkki Ruutana, Leppätie 1, ja klo 13–15 Senioripysäkki Jalmarin Koto, Finnentie 11. Järj. Järj. • klo 12.15 K-Kino: Late Lammas -elokuva: Hämäräpuuhissa. Perjantai 30.10. Perjantai 13.11. Pekka Lehtonen: DDR – Stalinin ei-toivottu lapsi. NÄYTTELYT • Naivistien näyttely 13.12. klo 17–19.30 Taitokeskus Kangasala, Ellintie 2. klo 9–11.30. • kello 11–17 Senioripäivä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Lyhyt kävely kaikenkuntoisille. klo 17–18.30 Taitokeskus Kangasala, Ellintie 2. Taito Pirkanmaa/Taitokeskus Kangasala. Mikä on sinun ideasi paremman huomisen rakentamiseksi. klo 14–18. • Sahalahden lähitori maanantaisin klo 9–12, Sahalahden lähiasiointipiste. • Mobilia av. ti–su klo 12–18. • Vehoniemen Automuseo av. ja 2.12. asti Mobiliassa. • Kaikille avoin käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 13–15, TeeMu ry, Ellintie 6. Kangasalan Palvelutalosäätiö. asti klo 17–18. • Käsityöpaja ikäihmisille hyvinvointija matkailukeskus Lepolassa, Pappilantie 2, keskiviikkoisin 9.9.–28.10. Tiistai 10.11. Opastus sisältyy museon pääsymaksuun. • klo 17–19 Lasten Halloween discoSuoraman työväentalolla, Tupatie 8. • Vertaistukiryhmä nepsyjen vanhemmille/läheisille maanantaisin 9.11. Kangasalan kaupungin liikuntapalvelut. Mitä sinä haluaisit siltä. • klo 18 K-Kino: Lapin sota. Mobiliassa, Kustaa kolmannen tie 75. sekä Usva: torstaisin 5.11. 19 Keskiviikko 28.10.2026 Kangasalan Sanomat 30.10.2026 KANGASALAN TORI 15.30–16.00 Tule keskustelemaan, mikä antaa sinulle toivoa, tai mikä on ideasi, jolla Suomesta voisi tehdä vielä paremman paikan elää, tehdä työtä, yrittää ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan. ja 1.12. ja 7.12. • klo 19 Goldrust plays Neil Young & Crazy Horse Kangasala-talossa. klo 18–19 Kangasalan pääkirjastossa monitoimitila Poukamassa. -työpaja Kangasalan Lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. asti. Maanantai 2.11. • klo 18 Kangasalan Kameraseura ry:n luontokuvailta: luontokuvaaja Auli Leivonen Kangasalan lukiolla, Finnentie 42. • Jalmarin Kodon elokuvakahvilat torstaisin kerran kuussa klo 17–18.30 Jalmarin Kodolla, Finnentie 11. Järj. päivittäin klo 10–17. Keskiviikko 28.10. Mukaan mahtuu 20 osallistujaa. Keskiviikko 18.11. krs. Torstai 12.11. • klo 14 Teehuoneen Kulttuurivartti Kangasalan Lepokodilla, Ruutanantie 26. ilmestyvässä lehdessämme. Kävelylenkki, kahvitarjoilu. klo 17– 18.30 Taitokeskus Kangasala, Ellintie 2. • klo 15 ja klo 18 Kaseva Kangasala-talossa. viestillä p. klo 14.30 Ikäihmisten hyvä elämä -keskusteluryhmä Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26. ja 3.12. Suljettu juhlapyhinä. POLIITTINEN MAINOS Mainoksen maksaja Kangasalan Kokoomus ry HUOMINEN VOI YLLÄTTÄÄ HYVÄLLÄ. • Käsityön harrastajien taitoklubi tiistaisin 15.9.–17.11. • klo 14 Kangasalan Kirjakahvilassa Kummeli Timo Kahilainen Kangasalan Lepokodilla, Ruutanantie 26. Pelataan yhdessä lautaja/tai korttipelejä, kahvitarjoilu. klo 18.30, la 7.11. • Luovasti tuftaten -kurssi tistaisin 3.11. • Happihyppely maanantaisin klo 10. Raija Marjamaa 040 705 7269 raija.marjamaa@kangasalansanomat.fi Mainosta Mainosta Kangasalan Kangasalan Sanomissa! Sanomissa! Julkaisemme viikkopäivyrin 4.11. Perjantai 6.11. Näyttelyvaihtojen aikana av. • Punaisen Ristin aamupalakohtaaminen torstaisin klo 9–11 Kohtaamispaikka Kasperissa, Ellintie 6. Lähtö Kangasalan lähitorilta, Kuohunharjuntie 26. • Kehonhuoltotunnit Lepolassa, Pappilantie 2 sunnuntaisin 29.11. • klo 19 Black Devils – Hurriganes Show Kangasala-talossa. • klo 16–18.45 Peliviikon pelipäivä Kangasalan pääkirjastossa. Lähetä siihen tarkoitetut tiedot verkkosivujemme kangasalan sanomat.fi kautta maanantaihin 2.11. Av. • Kirjaston poistoaineistomyynti 28.11.– 4.12. • Motoristitapaaminen joka keskiviikko kello 17–19 Lepolasssa, Pappilantie 2. sekä jotakin uutta ja menevää... kello 10 mennessä. Lepokoti ja Valkeakoski-opisto. Valtuuston pj Saana Vahvelainen Ministeri Anna-Kaisa Ikonen GENTSIEN GENTSIEN 1515-vuotisjuhlavuotisjuhlakonsertti konsertti Raimo Vuokon johdolla helmiä Raimo Vuokon johdolla helmiä vuosien varrelta, voimabiisejä vuosien varrelta, voimabiisejä sekä jotakin uutta ja menevää... klo 13.15–15. Lauantai 31.10. 050 527 3125. Lauantai 7.11. Lauantai 28.11. ARJESSA MUKANA Haluatko lisää asiakkaita. • Lautanauhan kutominen tutuksi -kurssi keskiviikkona 4.11.klo 17–19.30 Taitokeskus Kangasala, Ellintie 2. • Kirjaston verkkopalvelut tutuksi ti 10.11. Sunnuntai 15.11. klo 18.30 ja ti 10.11.klo 18.30 Kangasala-talossa. • Lastenmaatila Pikkupiha ja Kahvila Mäyrä Raudanmaan kylätalolla, Ponsantie 1269 av. klo 15 sunnuntaina 1.11. Kangasalan pääkirjastossa. Museo on suljettuna, eli opastusta ei järjestetä 6.12. Ilm. • Ysärijysäri-näyttely Mobiliassa 8.11. • Matto – kudonnan alkeet -kurssi lauantaina 7.11. Kangasalan kirjasto. Lauantai 14.11. • klo 18 Sen runon haluaisin kuulla Sahalahden kirjastossa. Järj. • klo 19 ADHD Supervoima 2: Fredin paluu (K18). Kipparikvartetti. • klo 12 K-Kino: Late Lammas -elokuva: Hämäräpuuhissa. • Matalan kynnyksen liikuntaryhmä maanantaisin klo 13–15 Kohtaamispaikka Kasperi, TeeMu ry, Ellintie 6. klo 17–19.30 ja 2.12. • Perjantaina 30.10. • klo 19 Sherwoodin Mies -elokuvakonsertti Kangasala-talossa. Kirjoita viestiin Sahalahti ja oma nimesi. • Nena Tirkkosen Kerros kerrokselta -taidenäyttely 1.11.–29.11. • klo 18 Impro Horror eli kauhea improshow Kahvila Tyynessä, Ilkontie 10. • Sydänten runojen illat kerran kuussa to 12.11. • Yhteisöneuvontaa tiistaisin klo 9–13 arjen asioihin, Kohtaamispaikka Kasperi TeeMu ry, Ellintie 6. • Stensbölen kadonnut automuseo -näyttely Mobiliassa 31.12.2027 asti. (PIKIn e-aineistot) klo 17–18 Kangasalan pääkirjaston Harjula-salissa. ADhD Kangasala. sunnuntaina 1.11. Tapahtumatytöt • klo 17.30–19 Taiteilijatapaaminen: Emmi Kallio Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. • Kaikille avoin pelikerho tiistaisin klo 13–15 Kohtaamispaikka Kasperi, TeeMu ry TeeMu ry, Ellintie 6. • Kuvataiteilija Emmi Kallion Myrsky-näyttely 10.1.2027 asti Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. • Kangasalan Kuvataiteen Ystävien vuosinäyttely 18.11.–2.1. • Kangasalan lukion Vesi – visuaalinen konserttielämys pe 6.11. • klo 19 Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan ProG-konsertti Kangasala-talo. Sunnuntai 8.11. Sahalahden kirjanystävät. • klo 12–15 Porraspäivät Sorolamportaissa, Asemantie 170. • Lokakuun kahvilat: keskiviikkona 28.10. • Ysärijysäri-pikkujoulut Mobiliassa, Kustaa kolmannen tie 75 pe 27.11. Järj. • Digiopastusta Kangasalan pääkirjaston Nettiklinikalla keskiviikkoisin 2.9– 9.12. Järj. Kangasalan lukio ja Kangasala-talo. Varaa aika lastenosastolta tai sähköpostitse: kirjasto.lapset@kangasala.fi. ti–ke klo 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. • klo 10–15 Pelienvaihtopiste Kangasalan pääkirjastossa. • Kangasalan lähitori, Kuohunharjuntie 26 ma 8–15, ti 9–15, ke 8–15, to 8–13.30 ja pe 8–15. (E-kirjasto) ja ti 8.12. klo 17–23. • Pirtanauhan kutominen tutuksi -kurssi ke 18.11. Ilm. Pirha/Tomorrow’s Sports and Health Campus -hanke. • klo 19 Arppa – Akustisesti saleissa Kangasala-talossa. • Anne Hakalan Ihmisen kuva -näyttely 6.10.–12.11.pääkirjaston Taidetila Terrassa. Järj. Lauantai 21.11. Järj. • klo 17.30 Soiva satutuokio Kangasalan pääkirjastossa. klo 19–21. • klo 19 Teatteria taiteen keskellä: Ensimmäiset Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. ja 25.11. • klo 18 Nothing for Money plays Dire Straits Kangasala-talossa. • klo 18 Kaamosilta gallerialla, Kesäpäivän Galleria, Huhmarintie 36. • klo 19 Seminola – Juhlat jatkuu! Kangasala-talossa. • klo 19 Mikko Alatalo: Hasardihommia – Maalaispojan matkakertomus Kangasala-talossa. 7.9.– 13.12. Tarkis ta ajantasainen tilanne tapahtu mien järjestäjiltä. klo 17–18.30 Kangasalan Lepokodilla, Ruutanantie 26. • Nepsynurkka Kangasalan pääkirjastossa maanantaisin 2.11. Varaa paikka etukäteen. klo 13. ja to 10.12. Ei viikolla 42. klo 9–11.30 Taitokeskus Kangasala, Ellintie 2. • Valokuvakollektiivi Tiistain Tiistain värit -näyttely Mobilian Minikabinetissa 2.–29.10. • klo 17 Minustako palveluntuottaja arjen avuksi. Sunnuntai 1.11. klo 17–20.15 ja 10.11. • klo 9–13.15 Huovutettu tonttulakki – aikuinen ja lapsi -kurssi Taitokeskus Kangasala, Ellintie 2. klo 14, la 7.11.klo 18, ma 9.11. MUSEOT • Kangasala-talon asiakaspalvelu ja lipunmyynti av. • Ohjattu käsityöryhmä ikäihmisille keskiviikkoisin 23.9–11.11.klo 9–11.30 Sahalahdella, MLL:n perhetuvalla. ti–pe 11–17, la–ma suljettu. • klo 17 K-Kino: Lapin sota. • klo 17 K-Kino: Lapin sota. • klo 16 Picasson jalanjäljissä – Viiniä ja kollaaseja -tapahtuma Kimmo Pyykkö -taidemuseo. • klo 14 K-Kino: Järki ja tunteet. saakka Galleria Villa Armaassa, Armas Branderin Katu 8. • klo 19 Highway to Pikkujoulu Kangasala-talossa. Järj. klo 9–13.15 ja tiistaina 17.11. Kangasalan SVS. Torstai 29.10. MUUT • Lepojamit Kangasalan Lepokodilla maanantaisin 9.11.ja 7.12. • klo 14.15 K-Kino: Järki ja tunteet. Maanantai 30.11. Järj. ti–ke klo 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. klo 10–12. klo 17.30–19.00 Kangasalan pääkirjasto, Suppa-tila 2. Stand up Antti Haapala, DJ Juissi, Retropelit by Save File. ATK Seniorit Mukanetti ry ja Kangasalan kirjasto. klo 17–23 ja la 28.11. klo 15 Kangasalan Pirtillä, Kangasalan Pirtillä, Gentsien ”kotipesässä” Gentsien ”kotipesässä” Ohjelmalehtinen 15 €, sisältää väliaikakahvit ja leivonnaisen Joko latasit sovelluksen. • Painavat kuvat -näyttely 1.11. ja 27.12. • klo 16–19 Pelienvaihtopiste Kangasalan pääkirjastossa. • klo 13–15 Kahvila Iharin Myllytorpalla, Pohjalahdentie 23
Isäni ja setäni olivat mukana yhdistyksessä, ja vaarini oli yksi perustajista, useampaan otteeseen yhdistyksen puheenjohtajanakin toiminut Järvenpää kertoo. – Minulla se oli verenperintöä. Talkoohenkikin elää vielä. – Se aloite oli aika käänteentekevä monen vanhan talon säilymiselle. Monta kaunista rakennusta lanattiin silloin maan tasalle, yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Järvenpää muistelee. Taloa ja tonttia on laajennettu vuosikymmenten saatossa useaan kertaan. Suoramalla uutta pientalovaltaista asemakaavaa ei jääty odottelemaan, vaan remontti toteutettiin kunnan poikkeusluvalla vuosina 1979–1983. – 1960-luvulla oli varsinainen purkuvimma. Omaa aikaansa ja osaamistaan antoivat monet muutkin, ja työtä on riittänyt myöhempinäkin vuosina. KUN TAHTOA ja mahdollisuuksia työväentalon pelastamiseen oli löytynyt, myös alueen kaavoitusta alettiin pohtia uusiksi. Järvenpää on laskenut, että talon kunnostamiseen on osallistunut vuosien saatossa noin 160 henkilöä, jotka ovat tehneet 8 000 tunnin edestä talkoita. Varoja saatiin valtiolta, kunnalta ja niitä myös kerättiin erilaisilla tempauksilla. – Ennen omia toimitiloja kokouksia voitiin pitää talvisaikaan vain talojen pirteissä. Neljä vuotta myöhemmin yhdistys hankki oman kokoontumispaikan, joka oli aluksi hyvinkin vaatimaton. – Olen ollut huono sanomaan ei, Lehto naurahtaa. Lehdosta tuli puolestaan yhdistyksen pitkäaikainen taloudenhoitaja, työväkeä pilkanneiden nimittämä “roistokansan kamreeri”. Ratkaiseva muutos tapahtui, kun aikuisikään tulleet suuret ikäluokat ottivat vetovastuun ja yhdistyksiin saatiin nuorta johtoa ja uutta intoa, Järvenpää sanoo. 1900-luvun alussa Suorama oli neljän kantatalon muodostama pieni kylä. Suoraman työväentalo on viimeinen Kangasalla alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan olevista työväentaloista. – Yhdistyksessä oli kaikkien alojen ihmisiä, joten talosta löytyi työntekijä joka hommaan. Tapahtumat olivat valtavan odotettuja ja talo oli usein täynnä, Järvenpää sanoo. SUORAMAN Työväenyhdistys perustettiin Lentolan talossa 1906. Nykyisen työväentalon pohjana on vanha riihi, joka siirrettiin Tupatielle 1922. Myös Suoraman työväentalon paikalle ja lähiympäristöön suunniteltiin kerrostaloja. Yhdistyksen olemassaolon aikana sen kotija juhlapaikkakin on ehtinyt jo yli satavuotiaaksi. Esimerkiksi vuonna 1932 Suoraman yhdistyksen huvitoimikunta piti 41 tilaisuutta, joissa oli ohjelmaa, tarjoilua ja tanssia. 88 vuotta täyttävä Lehto kertoo käyvänsä edelleen pesemässä työväenSuoramalla on Kangasalan ainoa työväentalo, joka on vielä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Ja jos pohjatyöt eivät olleet kunnolla tehtyjä, palautetta tuli herkästi, hän sanoo. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 28.10.2026 20 ARJESSA MUKANA Suoraman säästynyt seurantalo Kangasalan viimeinen toiminnassa oleva työväentalo oli vähällä tulla puretuksi 1970-luvun lopulla. TYÖVÄEN ARKISTO. Kumpikin oli samaan aikaan monissa muissa luottamustehtävissä. – Nähtiin, mitä Kirkonkylällä tapahtui, Lehto sanoo. – Ensimmäinen vuokratontti oli pienempi kuin siihen siirretty talo, joten taloa jouduttiin lyhentämään, yhdistyksen vaiheita tutkinut Järvenpää kertoo. Pöytäkirjoja alkuajoilta ei juuri ole, koska kirjoitustaitoisia jäseniä oli vain vähän. TUOMAS MACGILLEON Kuohunlahden lähellä sijainnut Kirkonkylän työväentalo myytiin purettavaksi kerrostalon tieltä vuonna 1966. Kunnostuksen suunnittelu lankesi luonnostaan rakennusarkkitehti Järvenpäälle. Omalla kokoontumispaikalla oli Järvenpään mukaan valtava merkitys yhdistyksen toiminnan vakiintumiselle ja laajentamiselle. Vuonna 1978 asemakaava oli jo vahvistettu, ja Järvenpään ja Lehdon mukaan tilanne oli yhdistyksessäkin jo osittain hyväksytty. – Esimerkiksi Suoraman koululla järjestettiin Toivo Marjamäen ja Lasse Pihlajamaan johdolla sadan hanuristin konsertti, Lehto muistaa. Yhdistyksen nuorentunut johto päätti remontoida talon perusteellisesti. – Näytelmäharjoituksia oli usein meneillään kaksi tai kolme päällekkäin. 1970-luvun lopulla eduskuntaan noussut kangasalalainen kansanedustaja Pentti Lahti-Nuuttila (sd) teki aloitteen työväentalojen kunnostamisen avustamisesta. JÄRVENPÄÄ JA Lehto tulivat mukaan työväenyhdistyksen toimintaan 1970-luvulla. Risto Lehto toimi Suoraman Työväenyhdistyksen taloudenhoitajana peräti viidellä vuosikymmenellä. Kuvassa rakennusta laajennetaan 1924. Tuomas MacGilleon S uoraman työväentalolla juhlittiin lauantaina peräti 120 vuotta täyttävää työväen paikallisyhdistystä. Tuolloin yhdistys oli jo yli 70-vuotias. – Talo oli rapistunut ja vetäjät väsyneitä. Niiden turvin Suoraman työväentalon remontointi voitiin aloittaa, Järvenpää sanoo. Samaan aikaan eduskunnalta saatiin joululahjarahoja. – Aulis Aarnio puolestaan lahjoitti Kansan Lehteen kirjoittamistaan artikkeleista saamansa palkkiot yhdistykselle, Järvenpää kertoo. Aloite laajeni koskemaan kaikkia seurantaloja. Sisällissodan aikana työväentalot takavarikoitiin, mutta toiminta jatkui pian sodan päätyttyä ja kasvoi hyvinkin vilkkaaksi. Yhdistys väistyi Lentolan talosta kylän ensimmäisen koulun tieltä, hän sanoo. Työväentalon pelastuminen oli lopulta useamman asian summa. Toisinkin olisi voinut käydä, kertovat Suoraman Työväenyhdistyksen pitkäaikaiset aktiivit Eero Järvenpää ja Risto Lehto. Kirkonkylän työväentalo oli purettu jo edellisellä vuosikymmenellä uudisrakentamisen tieltä, ja sama kohtalo odotti Suoramaa