Kangasalan Sanomat 15.7.2026

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Voimaa hän saa vapaaehtoistyöstä, muiden auttamisesta ja terapiakoira Jalosta. 6 4 3 3 7 6 7 2 5 8 3 Keskiviikkona 15.7.2026 Numero 29 • 108. JUHA JÄNTTI SARI HELIÖVAARA. vuosikerta Irtonumero 3,80 € • kangasalansanomat.fi Luotettavaa journalismia vuodesta 1918 Kangasalan SANOMAT Nuoret menestyvät kisarintamalla Nyt on oikea aika torjua jättiputkea Jaksaminen haastaa yksin yrittävää Melonta Vieraslajit Yrittäjyys SIVUT 20–21 SIVU 6 SIVUT 2–3 Kangasalalainen Taru Korpinen on yksi Suomen lähes miljoonasta kipukroonikosta. SIVUT 14–15. Hyvää elämää kipujen kanssa SA R I H EL IÖ V A A R A Taru Korpinen on elänyt kipujen kanssa lähes koko elämänsä ja hyväksynyt sen, että tulee tuskin koskaan kokemaan täysin kivutonta hetkeä
Hänen mukaansa yksinyrittäjille on olemassa tukiverkostoja enemmän kuin moni tietää. Neljä prosenttia ei pidä lomaa lainkaan. Monelle yksinyrittäjälle monen viikon loma on kaukainen ajatus. Siinä on auttanut myös lapsen, nyt 1-vuotiaan Lucas-pojan syntymä. Neljä prosenttia ei pidä lomaa lainkaan.. Digitaalisen markkinoinnin ja sisällöntuotannon parissa työskentelevä yrittäjä tietää, miltä tuntuu, kun työ valtaa tilaa elämästä lähes huomaamatta. Asia koskettaa Kangasallakin suurta joukkoa, sillä kaupungissa toimii kaikkiaan yli 2 000 yksinyrittäjää. – Kun työ kulkee puhelimessa mukana kaikkialle, siitä on vaikea irrottautua. Hän kertoo tehneensä erityisesti yrittäjyyden alkuvuosina töitä jaksamisensa rajoilla, kun oman nimen tunnetuksi saaminen ja ensimmäisten asiakkaiden hankkiminen vaativat jatkuvaa venymistä. Karppinen on raivannus omasta kalenteristaan tilaa parin viikon lomalle, jonka aikana on hoidettava joitain työasioitakin. Hänellä on kaikille yksinyrittäjille selkeä viesti. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 2 UUTISET Sari Heliövaara teksti & kuva H einäkuun alussa julkaistun yksinyrittäjäbarometrin tulokset paljastavat isoja haasteita pirkanmaalaisten yksinyrittäjien arjesta. Vertaistukea hän on löytänyt muun muassa paikallisesta yrittäjäyhdistyksestä Kangasalan Yrittäjistä. Jokainen yrittäjä saa päättää itse, miten yrittää. BUSINESS KANGASALA tarjoaa yksinyrittäjille monipuolisia palveluja. Kangasalla se tarkoittaisi tuhatta uutta työpaikkaa. – Asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin painimaan. – Yksinyrittäjät tuottavat asukkaiden kannalta merkittäviä palveluita, kuten esimerkiksi kampaajat, kauneushoitolat, autohuollot, leipomot ja hierojat ja myös yrityksille tärkeitä palveluita, kuten konsultointia, tilitoimistopalveluja, alihankintaa, sähkötöitä ja lvi-töitä. Vaikkei täydellinen uupumus koskaan iskenyt, kuormitus oli ajoittain kovaa. – En voi sanoa, että olisin ollut ihan loppu, mutta olen kyllä prosessoinut paljon sitä, mihin on tullut lupauduttua. Tämä on sellaista hybridilomailua, hän naurahtaa. – Tarjoamme myös rahoitusneuvontaa, autamme hankehakemuksissa, välitämme rekrytointitarpeita ja autamme kriiseissä ja Yrittäjäbarometrin mukaan pirkanmaalaisista yksinyrittäjistä 16 prosenttia pitää lomaa korkeintaan viikon vuodessa. Nyt heinäkuussa suuri osa palkkatyöläisistä nauttii palkallisesta kesälomasta. Se tarkoittaa, että kaikista yrityksistämme 85 prosenttia on yksinyrittäjien pyörittämiä. NELJÄN VUODEN yrittäjätaipaleensa aikana Karppinen on oppinut vetämään rajoja työn ja vapaa-ajan välille. MONI YKSINYRITTÄJÄ tekee työnsä yksin, mutta Karppisen mukaan yksin ei pitäisi jäädä. – Nykyään koitan pitää virka-ajasta kiinni, mutta usein deadlineja kohti työt tuppaavat tiivistymään. Se on hirmu tärkeää, kun töitä puurtaa paljon yksin omissa oloissa. Silloin töitä tuli tehtyä iltaisin ja viikonloppuisin. – Mentoreille on pystynyt oksentamaan hankalia tilanteita, joita yrittäjänä on tullut vastaan, ja saanut myös hyviä vinkkejä yrityksen kehittämiseen. Business Kangasalan toimitusjohtaja Päivi Kuusivaaran mukaan jokainen heistä on tärkeä kaupungin ja kaupunkilaisten näkökulmasta. – Välillä töitä voi tehdä vaikka kahvilasta käsin tai pitää yhden ylimääräisen vapaapäivän lapsen kanssa, jos siltä tuntuu. – Oli tärkeää saada jalkaa oven väliin. – Yrittäjäkollegoiden tuki auttaa pitämään jalat maassa ja jaksamaan silloin, kun vastuu painaa. Valtakunnallisesti on puhuttu siitä, että jos joka toinen yksinyrittäjä palkkaisi työntekijän, syntyisi nopeasti lisää työpaikkoja. Oman yrityksen perustaminen ja oman toimeentulon turvaaminen on jo iso päätös itsessään. Jopa 65 prosenttia Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista 336 Pirkanmaalla toimivasta yksinyrittäjästä kertoo kamppailevansa jaksamisen kanssa. Hänen tärkeimpiä voimavarojaan ovat yrittäjäverkostot. – Olen optimoinut etukäteen järjestellen omia töitäni niin, että on pystytty perheen kanssa toteuttamaan pieniä reissujakin. Hän tunnistaa jaksamishaasteen myös omassa arjessaan. Sahalahdella asuva sosiaalisen median yrittäjä Jonna Karppinen ei ylläty tuloksista. Kangasalalaiselle some-yrittäjä Jonna Karppiselle yrittäjäverkosto on tärkeä arjen tukipilari. Samalla hän muistuttaa asiasta, joka unohtuu helposti yrityksen kasvutavoitteiden, myynnin ja asiakashankinnan keskellä. Yksinyrittäjä pyörittää 85 prosenttia Kangasalan yrityksistä Sari Heliövaara Kangasalla on Tilastokeskuksen vuoden 2024 tiedon mukaan kaikkiaan 2 427 yritystä, joista peräti 2 054 on yksinyrittäjiä. – En osaa suoraan sanoa, mikä olisi oikea tapa kannustaa tähän, mutta mielestäni se vaatisi systemaattisen tuen yrittäjälle esimerkiksi vuoden ajaksi ja mahdollisesti taloudellista tukea myös, sanoo Kuusivaara. – Suurin osa yksinyrittäjistä ei halua kasvaa, ja mielestäni sen kuuluu niin ollakin. Kotona tärkeä tuki ja ymmärtäjä on oman puoliso, joka toimii niin ikään yrittäjänä. Toimistolta saa apua muun muassa yritystoiminnan kehittämiseen, myynnin ja markkinoinnin suunnitteluun, verkoston kehittämiseen ja tonttija toimitila-asioihin. Yrittäjäbarometrin mukaan pirkanmaalaisista yksinyrittäjistä 16 prosenttia pitää lomaa korkeintaan viikon vuodessa. – Kangasalla esimerkiksi senioriyrittäjät tarjoavat apuaan yrittäjille, Karppinen vinkkaa. – Fyysinen ja henkinen hyvinYksinyrittäjä kamppailee jaksamisen kanssa Yksinyrittäjäbarometrin mukaan jopa 65 prosentilla yksinyrittäjistä on jaksamishaasteita. Täydellisen irtioton sijaan helpotusta tuo työn paikkariippumattomuus ja yrittämisen vapaus. Karppinen on saanut tukea lisäksi kahdelta mentorilta Suomen Yrittäjien nuorten mentorointiohjelmasta sekä osana yrittäjän ammattitutkintoa
– Ensi vuoden alussa kulku siirtyy uuden parkkialueen puolelle, Laiho kertoo. Koko urakan on määrä olla valmis reilun vuoden kuluttua ensi vuoden loppupuoliskolla. – Asiakastöitä on ollut jo Virossa ja Ruotsissa, ja tulevaisuudessa erityisesti koulutusten laajentaminen Suomen rajojen ulkopuolelle kiinnostaa. Silloin itse saisin keskittyä asiakastyöhön ja omaan ydinosaamiseen, Karppinen suunnittelee. Peräti 38 prosenttia vastaajista arvioi yritystoiminnan bruttotuloikseen alle 2 000 euroa kuukaudessa. Yksinyrittäjä pyörittää 85 prosenttia Kangasalan yrityksistä omistajanvaihdoskysymyksissä, listaa Kuusivaara. Taloudellisia iskuja ovat aiheuttaneet asiakkaiden konkurssit, menetetyt toimeksiannot ja maksamatta jääneet laskut. elokuuta 2026 alkaen. Toimistotapaamisten lisäksi Business Kangasala tekee myös yrityskäyntejä. Kaupungin rakennuttaja Timo Harra kertoo, että purkuhanke alkoi pari viikkoa sitten työmaa-alueen aitaamisella. Sopimuksella Kangasalan kaupunki sitoutuu hankkimaan Tampereen seudun ammattiopisto Tredulta aikuisten perusopetuksen vuoden kestävän kokeilun ajaksi 1. 3 Keskiviikko 15.7.2026 Kangasalan Sanomat UUTISET Sari Heliövaara, teksti & kuva Samoihin aikoihin, kun työmaa-aidat purettiin vastavalmistuneen Timanttikorttelin ympäriltä, on aitoja pystytetty kahdelle uudelle työmaalle keskustan alueella. – Meille saa helpoiten ajan soittamalla, yhteystiedot ja osaamisalueet löytyvät nettisivuiltamme, vinkkaa Kuusivaara. Urakan ensimmäinen vaihe käsittää uuden parkkialueen rakentamisen myymälärakennuksen länsipuolelle. Lehtosen mukaan tähän ryhmään kuuluvia nuoria on ollut tähän asti Kangasalla vain yksittäisiä. Olen joutunut käyttämään säästöjä elämiseen, ja välillä on eletty puolison tuloilla. Laihon mukaan piha-alueen rakentaminen ja kaupan laajennus on vaiheistettu niin, että kauppa pystyy palvelemaan asiakkaita koko rakennushankkeen ajan. Jatkossa tienoo uudistuu merkittävästi, sillä kaupunki on varannut alueen voimassa olevassa Vesaniemen asemakaavassa pientalorakentamiselle. Rakennushanke vaikuttaa myös liikennejärjestelyihin. Jokaisen yrittäjän olisi tärkeää löytää omat tapansa liikkua ja prosessoida asioita. Kustannus on sisällytetty opetusja koulutuspalveluiden talousarvioon. – Asian ei tarvitse olla loppuun asti hiottu ennen meille tuloa, vaan sparraamme, kuuntelemme ja autamme asiakkaan tarpeen mukaan, hän painottaa. K-Supermarket Kangasalan laajennustyö käynnistyi viime viikolla uuden parkkialueen maanrakennustöillä. Konetyönä tehtävä raskaiden rakenteiden purku alkaa Harran mukaan Vesaniemen päiväkodista ja etenee kohti kunnanvirasto kakkosta. Vesaniemen päiväkodin tilat tyhjenivät kesällä 2025 ja muun muassa kaupungin teknisenä virastona palvellut matala tiilirakennus jäi pois käytöstä vappuna uuden Timanttikorttelin valmistuttua. – Siinä rakennetaan rakennuksen itäpuolelle tuleva puistoalue ja kaupparakennuksen laajennuksen viimeinen osa. Keskimääräinen bruttotulo oli 2 771 euroa kuukaudessa, mutta erot yrittäjien välillä ovat suuret. Käytännössä päätös koskee 17-vuotiaita kangasalalaisia, joilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus ja jotka ovat edelleen oppivelvollisuuden piirissä. Isoja oppirahoja on tullut kyllä maksettua. Hän on jo onnistunut saamaan nimeä yritykselleen Varjo Managementille, jolla on asiakkaina tunnettuja brändejä Finlandia-talosta Tallink-Siljaan. URHEILUTIELLÄ KÄYNNISTYI parisen viikkoa sitten iso purkutyömaa, jonka aikana katukuvasta katoaa kolme rakennusta: 1940ja 1950-lukujen vaihteessa rakennettu terveystalo, 1970-luvulla sen viereen terveyskeskukseksi valmistunut matala osa sekä Vesaniemien päiväkoti. – Olen oppinut hinnoittelemaan itseni paremmin ja kiinnittämään huomiota sopimusasioihin. K-Supermarket laajennus alkoi parkkipaikalta. – Tulevaisuudessa esimerkiksi assistentti voisi hoitaa yrityksen juoksevia asioita. Lisäksi vanhan osan julkisivussa on todettu olevan asbestipitoista maalia, jonka poistamiseksi rakennuksen ympärille on rakennettu telineet ja se on huputettu. LUE LISÄÄ DIGISSÄ Sosiaalisen median yrittäjänä toimiva Jonna Karppinen kertoo tehneensä erityisesti yrittäjyyden alkuvuosina töitä jaksamisensa rajoilla, kun oman nimen tunnetuksi saaminen ja ensimmäisten asiakkaiden hankkiminen vaativat jatkuvaa venymistä. – Tavoite on, että purkutyö tapahtuu työmaa-alueen sisällä, mutta on mahdollista, että työmaasta aiheutuu vähäisiä liikennejärjestelyjä alueella, hän sanoo. – Työskentelen kotoa käsin eikä työkaluihin ole sitoutunut omaisuuksia. Nämä opiskelijat pääsevät siirtymään toiselle asteelle, kun he saavat puuttuvat suorituksensa kuntoon, kertoo opetusja koulutusjohtaja Merja Lehtonen. – Oppilaita on ollut vain muutamia vuosittain, syksyllä yleensä enemmän, mutta korkeintaan neljä. VAIKKA YRITTÄJÄN arkeen kuuluu epävarmuutta, Karppinen katsoo tulevaisuuteen määrätietoisesti ja luottavaisesti. AIKUISTEN perusopetusta voivat saada myös vieraskieliset oppivelvollisuusikäiset nuoret, joilla on perusopetusta vastaava koulu suoritettuna kotimaassaan, mutta joilla suomen kielen taito ei riitä jatko-opintoihin siirtymiseen. Karppinen kertoo olevansa tällä hetkellä tyytyväinen tulotasoonsa, mutta neljän vuoden yrittäjätaipaleelle on mahtunut myös vaikeita aikoja. Tähän asti he ovat opiskelleet omassa pienryhmässään lasten perusopetuksessa Kangasalla. JAKSAMISEN LISÄKSI barometri nostaa esiin toisen huolen: yksinyrittäjien pienet tulot. Kangasala maksaa palvelusta sopimuskaudella 43 0000 euroa riippumatta siitä, kuinka moni kangasalalainen opetukseen osallistuu. Tilannetta helpottaa se, että yrityksen kulut ovat suhteellisen pienet. – Purkaminen käynnistyy haitta-aineiden, muun muassa asbestin ja PAH-yhdisteiden poistamisella sisätiloista. Vanha terveystalo oli palveli pitkään sote-palvelujen käytössä, mutta rakennus on ollut tyhjillään nyt jo useamman vuoden. Kun työ kulkee puhelimessa mukana kaikkialle, siitä on vaikea irrottautua. Jo nyt hän hyödyntää freelancereita esimerkiksi valokuvauksessa, mutta pidemmän aikavälin tavoitteena on palkata yritykselle ensimmäinen työntekijä. JONNA KARPPINEN yrittäjä Kangasalla on kaikkiaan 2 427 yritystä, joista peräti 2 054 on yksinyrittäjiä. Aikuisten perusopetus Treduun Sari Heliövaara Sivistyslautakunta on hyväksynyt sopimuksen aikuisten perusopetuksen järjestämisestä Tampereen kehyskunnissa. – Tulomenetyksiä on tullut, kun asiakkaita kaatunut alta. Purkutöiden arvioidaan kestävän pitkälle syksyyn. Opiskelijat valitaan koulutukseen hakemuksen perusteella sen mukaan, millaisia puutteita hänellä on jatko-opintojen kannalta keskeisissä perusopetuksen oppiaineissa tai suomen kielessä. Myös kansainväliset markkinat kiinnostavat digitaalisen markkinoinnin yrittäjää. Timanttikorttelin vieressä käynnistyi viikko sitten maanantaina K-Supermarket Kangasalan laajennushanke. Laihon mukaan nykyiset kulkureitit ovat käytössä tämän vuoden loppuun asti. Rakennushankkeen viimeinen vaihe käynnistyy Laihon arvion mukaan vuoden päästä. Keskustassa rakennetaan uutta ja puretaan vanhaa vointi ovat yksinyrittäjän tärkein pääoma. – Uusi parkkialue valmistuu syksyn aikana, ja osin päällekkäin parkkialueen rakentamisen kanssa käynnistyy myös myymälärakennuksen laajennuksen ensimmäinen vaihe loppukesästä, kertoo aluejohtaja Markku Laiho laajennusta urakoivasta Astora Rakennus oy:stä. Urheilutieltä katoaa kolme rakennusta. Kokemuksen myötä hän on oppinut vetämään paremmin rajoja työn ja vapaa-ajan välille.
Hänen tietojensa mukaan Sariolan kouluun olisi tuotu pulpetteja ja muita huonekaluja sisäilmaongelmista kärsineeltä Kirkkoharjun koululta ilman, että kalusteiden mahdollista homeisuutta olisi tutkittu. Käytäväkalusteet odottavat vielä varastossa puhdistusta ja niillekin tehtävää otsonointia. Investoinnin suuruudeksi hän arvioi jopa noin miljardi euroa. Myös alueella voimassa oleva teollisuusrakentamisen mahdollistava kaava oli hankkeelle tärkeä. Yhteisöverotulot jakautuvat sen mukaan, minkä verran työpaikkoja syntyy. Helsinkiläisen Polarnoden suunnittelema noin 100 megawatin datakeskus voisi olla toiminnassa jo kahden vuoden kuluttua. Datakeskuksen yhteenlaskettu kerrosala on reilut 20 000 neliömetriä. Rakentamislupa saa lainvoiman 14. Sari Heliövaara, teksti & kuva K angasalan kaupunki on myöntänyt rakentamisluvan miljardiluokan datakeskushankkeelle Tarasten kiertotalousalueelle Ruutanaan. AUVINEN ARVIOI hankkeen mahdollisuuksia myönteisesti. – Tämä on todella pitkänjänteisen, yli 10 vuotta kestäneen kehitystyön tulos, jossa Tarastejärven aluetta on kehitetty juuri tällaiseen toimintaan soveltuvaksi. POLARNODEN HALLITUKSEN puheenjohtajan Mikko Toivasen mukaan investointipäätös Kangasalan datakeskuksesta on tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden aikana. – Kustannuksista noin 80 prosenttia menee sisälle konesaliin tulevaan tekniikkaan ja 20 prosenttia infrastruktuuriin, eli halliin ja sähköasemiin. – Tämän kokoiset hankkeet yleensä toteutuessaan tarkoittavat satojen tuhansien eurojen kiinteistöverovaikutuksia per vuosi. LUKIJA KYSYY, ME VASTAAMME Investointipäätös Kangasalan datakeskuksesta on tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden aikana.. – Yleensä kaavoitustyö on se, joka vie aikaa vastaavissa hankkeissa. Sari Heliövaara Kangasalan Sanomiin otti yhteyttä koululaisen huolestunut vanhempi Sahalahdelta. – Toimija on erittäin suuri ja sillä tavalla uskottava. – Rakennusvaiheessa työvoiman tarve on vielä paljon tätä suurempi, hän sanoo. ENNEN RAKENTAMISEN aloittamista rakennuttajan on hyväksytettävä muun muassa meluselvitys, hulevesisuunnitelma, rakennesuunnitelmat sekä paloja väestönsuojaselvitykset. Mihin muualle Kirkkoharjun koululta tyhjennettävää irtaimistoa on päätynyt / päätyy, opetusja koulutusjohtaja Merja Lehtonen. – Kalusteet ovat uudehkoja ja erittäin hyvässä kunnossa, ja näin kierrättämällä säästämme sekä ympäristöä että veronmaksajien rahoja. Rakennusvalvonnasta kerrotaan, että Kangasalan kaupungin johtava rakennustarkastaja on valmistellut hanketta hakijan kanssa jo ennen varsinaisen lupahakemuksen jättämistä. Kyse on sekä paikallisesti, alueellisesti että kansallisesti merkittävän tason investoinnista. Mitä kalusteita ja millaisia määriä Kirkkoharjun koululta on viety Sariolan koululle, rehtori Ville-Pekka Haapakari. Datakeskuksen loppukäyttäjä ei ole vielä tiedossa. Jokainen tällainen investointi on meille todella tärkeä tällä hetkellä. Rakentamislupa koskee Kvartsitie 4:ään rakennettavaa datakeskusta sekä sitä palvelevaa sähkö-, huolto-, turvaja infrastruktuurikokonaisuutta. Polarnode kiinnostui Tarasten kiertotalousalueesta sen sijainnin ja valmiiden edellytysten vuoksi. Vanhempaa huolestuttaa se, että kalusteiden mukana kulkeutuisi sisäilmaongelmilta säästyneen Sariolan koulun tiloihin homeitiöitä, ja näin lasten ja henkilökunnan terveys vaarantuisi. KANGASALAN kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan Tarasten kiertotalousalueelle suunniteltu datakeskus on erittäin tervetullut hanke Kangasalla. Kiertotalousalue, jossa on isohko teollisuustontti, on hyvä ympäristö tämäntyyppiselle tekemiselle. Hallin lisäksi lupa kattaa useita muita rakennuksia, kuten väestönsuojaja porttirakennuksen, lämmöntalteenottoon ja huoltoon liittyvän rakennuksen sekä sähköaseman. Toivasen mukaan Polarnode käy parhaillaan keskusteluja noin 70 esivalitun toimijan kanssa. Kaupunginjohtaja toivoo hankkeen avaavan tietä myös muille suurille investoinneille Kangasalle. Tavoitimme kesälomalta Sariolan koulun rehtorin Ville-Pekka Haapakarin sekä Kangasalan opetusja koulutusjohtaja Merja Lehtosen vastaamaan kysymyksiin. Auvisen mukaan hankkeen merkitys näkyisi myös kaupungin taloudessa. – Ensi vuoden talousarviota valmistellaan tilanteessa, jossa alijäämä on muodostumassa noin 3 miljoonaa euroa edelleen. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 4 UUTISET Jättihanke sai rakentamisluvan Ruutanaan Datakeskukselle varattu teollisuustontti on Kvartsitiellä kierrätysyritys Mevasetin naapurissa. Miksi Sariolan koululle on tuotu vanhoja kalusteita Kirkkoharjun koululta. Helsinkiläisellä Polarnodella on vireillä useita muitakin datakeskushankkeita eri puolilla Suomea, muun muassa Porissa, Nokialla ja Lappeenrannassa. – Sijainti on lähellä Tamperetta, mikä tarkoittaa, että työvoimasaatavuus on hyvä. Verotulojen lisäys helpottaisi kaupungin taloudellista tilannetta. elokuuta, minkä jälkeen rakentaminen on mahdollista aloittaa ehtojen täyttyessä. Kaupunginjohtajan mukaan datakeskus on erittäin tervetullut investointi Kangasalle. Käyttöikänsä päässä oleva tai muualle sopimaton irtaimisto hävitetään. Lisäksi suora kantaverkkoliityntä on saatavilla kohtuullisen järkevillä investoinneilla, sanoo Toivanen. Hyvä kysymys: Vietiinkö Sariolan koululle homeisia kalusteita Kirkkoharjun koululta. – Kirkkoharjusta on tuotu Sariolaan noin 80 pulpettia ja 60 tuolia sekä lisäksi käytäväkalusteita Miten on varmistettu, että kalusteiden mukana ei kulkeudu homeitiöitä Sariolan koulun tiloihin. – Sellaisia meille on pitkäaikaisesti arvioiden sijoittunut kovin vähän. Hakemus tuli Lupapisteessä vireille kesäkuun alussa. Heillä on myös vastaava toinen hanke toteutusvaiheessa Lappeenrannassa, mikä tuo lisää uskottavuutta. Toivasen mukaan datakeskus työllistäisi valmistuttuaan 60–100 henkilöä. – Pulpetit ja tuolit on huolella puhdistettu ja pyyhitty vastaanotettaessa, ja tilat tullaan vielä otsonoimaan mahdollisten hajuhaittojen poistamiseksi kalustamisen ja kesällä tehtävän luokkien perusteellisemman siivoamisen jälkeen. – Irtaimistoa on myyty Kiertonetissä. – Todennäköisesti datakeskuksen toimija tulee olemaan länsimainen datakeskusoperaattori, joka vastaa tekoälypalveluiden tarvitsemien tehokkaiden tietokonejärjestelmien toiminnasta, hän sanoo. Lisäksi epäsuoria työpaikkoja syntyisi erilaisten palveluiden kautta vähintään kaksinkertainen määrä
Tunnemme asukkaamme ja huomioimme heidän toiveensa ja voimavaransa. Päivissä on monipuolista tekemistä, joka tuo iloa ja rytmiä elämään. KONKURSSIKONKURSSILOPPUUNMYYNTI ! LOPPUUNMYYNTI ! -80 80 %% KAIKKI TUOTTEET KATSO MYYMÄLÄKOHTAISET AUKIOLOAIKAMME www.loytotex.fi *TUOTTEILLA EI VAIHTOEIKÄ PALAUTUSOIKEUTTA Puh. Ota yhteyttä ja sovi tutustumisaika. Meillä on vielä vapaita asukaspaikkoja Esperi Hoivakoti Lamminrahka Yksikönjohtaja, 045 202 0338 Taitajankatu 27, Kangasala esperi.fi/lamminrahka Esperi Hoivakoti Sylvianna Yksikönjohtaja, 050 575 4265 Pikonlinnantie 240, Kangasala esperi.fi/sylvianna Ilmoita paikallislehdessä, se tavoittaa.. Hoivakodeissamme arki on yhteisöllistä ja turvallista. Meille voi hakeutua palvelusetelillä. 5 Keskiviikko 15.7.2026 Kangasalan Sanomat OSTAN OSTAN KULTAA, HOPEAA KULTAA, HOPEAA & MIESTEN RANNEKELLOJA & MIESTEN RANNEKELLOJA Tampereentie 1, Kangasala | Ma-pe 10–17 | 050 324 0841 | tuomaskulta.fi Kultasepänliike Tuo arvioitavaksi: tarkka punnitus, maksu heti käteisellä tai pankkitilille! Oman kaupungin kultaseppä Hannu Salo PAIKALLINEN, LUOTETTAVA JA TURVALLINEN. 040 353 1897 www.metsurikeranen.fi Hoitaa! • Metsuripalvelut • Arboristipalvelut PIHAT JA METSÄT Onko puita. Olisi ilo kohdata sinut! Etsitkö hoivakotia läheisellesi. Vakituisen asumisen lisäksi tarjoamme tilapäistä asumista esimerkiksi omaishoitajan vapaan ajaksi. Palvelusetelituottaja, Pirkanmaa Ympärivuorokautinen palveluasuminen ja omaishoidon vapaa Tarjoamme Kangasalla ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille Hoivakoti Lamminrahkassa ja Hoivakoti Sylviannassa
Monilla kohteilla torjuntaa on tehty määrätietoisesti jo vuosien ajan, kertoo Virtanen. Runsaita kasvustoja on näkynyt esimerkiksi Ruutanantien varressa, kertoo ympäristösuunnittelija Sanni Virtanen. Suuria jättiputkikasvustoja voi yrittää näivettää peittämällä kasvusto pressulla useiden vuosien ajaksi. Virtanen muistuttaa, että jättiputkesta ja muista vieraslajiesiintymistä olisi tärkeää tehdä ilmoitus myös valtakunnalliseen vieraslajiportaaliin. Kasvin kukkavarsi on ontto.. Kangasalan kaupunki kannustaa asukkaita ilmoittamaan jättiputkihavainnoista kaupungin palautekanavan kautta. – Vieraslajilain mukaan maanomistajan velvollisuus on ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin haitallisen vieraslajin torjumiseksi ja leviämisen estämiseksi omilla maillaan, Virtanen muistuttaa. Lehdet ja varret voi kompostoida. Myös Kangasalla laji leviää tehokkaasti. Syyksi paljastui jättiputki, jota ei huomattu, koska nurmikko pidettiin jatkuvasti matalana leikkaamalla, Virtanen kertoo. JÄTTIPUTKI ALKAA kukkia yleensä kolmantena kasvuvuotenaan. – Olen kuullut tapauksesta, jossa jonkun jalkapohjat paloivat aina avojaloin pihanurmella kävellessä. Oikea aika käydä jättiputken kimppuun Haitallisen vieraslajin hävittäminen vaatii sitkeyttä. Torjunnan tärkein yksittäinen toimenpide on kukintojen poistaminen ennen siementen kypsymistä, sillä kasvi leviää erittäin tehokkaasti juuri siementen avulla. YMPÄRISTÖTOIMI TOIVOO, että myös yksityiset maanomistajat tarkastaisivat omat tonttinsa ja kiinteistönsä jättiputkien varalta. – Aurinkoisella säällä torjunnassa pitää olla ekstravarovainen, sillä jättiputken kasvinesteessä olevat aineet aiheuttavat iho-oireita reagoidessaan auringon kanssa, Virtanen varoittaa. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 6 UUTISET Sari Heliövaara, teksti & kuvat J ättiputki on yksi haitallisimmista ja vaikeimmin torjuttavista vieraslajeista Suomessa. – Jättiputken hävittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, eikä tuloksia synny yleensä nopeasti. SANNI VIRTANEN ympäristösuunnittelija Jättiputki leviää siemenestä, ja yhden kasvin kukinnossa voi olla kymmeniä tuhansia siemeniä. Jos mekaaninen torjunta tai näivettäminen eivät riitä, laajoja esiintymiä on mahdollista torjua myös kemiallisesti. Tänä vuonna torjuntatyötä tehdään useissa kohteissa ympäri kaupunkia, muun muassa Liutussa, Herttualassa, Tursolassa, Ruutanassa, Suinulassa ja Sahalahdella. Selkein ero lajien välillä on lehden muoto. – Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa maasta juurineen mahdollisimman syvältä. Tällöin sitä torjutaan kitkemällä, niittämällä tai nyhtämällä taimia. KAUPUNGIN OMISTAMILLA mailla jättiputken torjunnasta vastaa vieraslajien torjuntaan erikoistunut urakoitsija. Toinen iso torjuntakohde on Kallion kartingradan läheisyydessä. – Kemiallista torjuntaa voi tehdä varovaisuusperiaatteella omalla maalla. Jättiputki aiheuttaa haittaa paitsi alkuperäiselle luonnolle myös ihmisille. KATSO VIDEO DIGISSÄ Aurinkoisella säällä torjunnassa pitää olla ekstravarovainen, sillä jättiputken kasvinesteessä olevat aineet aiheuttavat iho-oireita reagoidessaan auringon kanssa. Poistetut juurakot ja kukinnot tulee hävittää poltettavan sekajätteen mukana. Viime vuonna torjuntakohteita oli kaupungin alueilla yhteensä 13. – Yhdessä kasvissa kypsyy tuhansia siemeniä, ja ne voivat säilyä maaperän siemenpankissa jopa kymmenen vuotta, Virtanen kertoo. Virtasen mukaan jättiputken torjunnassa on saatu tuloksia myös ympäristöystävällisemmillä menetelmillä, vaikka niiden tehokkuudesta on tarjolla vähemmän tutkittua tietoa. Myös osa kaupungin nykyisistä torjuntakohteista on löytynyt asukkaiden tekemien ilmoitusten ansiosta. Kaupungin ympäristötoimessa on kiinnitetty huomiota siihen, että jättiputkikasvustoja esiintyy tällä hetkellä runsaasti muun muassa ojien varsilla ja joutomailla. Vatialassa Hinkantien varrella kasvavasta jättiputkesta on katkaistu kukinto haittakasvin leviämisen estämiseksi. Ensimmäisenä ja toisena kasvuvuonna jättiputki kasvattaa ainoastaan lehtiä. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää kaupasta saatavia torjunta-aineita. Virtasen mukaan parhaillaan käsillä on myös vuoden tärkein ajankohta jättiputken torjunnalle, sillä kukintoihin kehittyvät siemenet eivät ole vielä ehtineet kypsyä. Vesistöjen läheisyydessä sekä pohjavesialueilla tulee noudattaa valmistekohtaisia suojaetäisyyksiä ja rajoituksia, ympäristösuunnittelija muistuttaa. Torjuntatöihin ryhtyvän onkin syytä käyttää pitkähihaista takkia, pitkälahkeisia housuja, suojakäsineitä sekä silmäsuojaimia. – Tänä kesänä olosuhteet jättiputken kasvulle ovat olleet otolliset, kun lämpöä ja vettä on riittänyt. Myös hengitysteiden suojaaminen voi olla tarpeen. LAAJAT ESIINTYMÄT vaativat järeämpiä keinoja. Ympäristösuunnitteilija Sanni Virtanen toi katkaistun jättiputken viereen kotimaiset karhunputken ja vuohenputken, joihin haitallinen vieraslaji joskus sekoitetaan. Esimerkiksi Sahalahdella alun perin yli tuhannen jättiputken kasvusto on saatu vuosia kestäneillä torjuntatoimilla pienennettyä noin 30 yksilöön. Kemiallinen torjunta tehdään joko sivelemällä ainetta lehdille tai katkaisemalla kasvin ontto varsi ja annostelemalla torjunta-aine suoraan varteen. – Torjuntaa on kokeiltu esimerkiksi koivutisleellä, pelargonihapolla, etikkahapolla ja ruokasoodalla, hän kertoo. Palovammoja voi syntyä jopa pienistä siementaimista. Samalla voi kuitenkin paljastua maaperässä olevaa siemenpankkia, joten esiintymää on tarkkailtava myös torjunnan jälkeen, tähdentää Virtanen. Kasvineste voi ihokosketuksessa aiheuttaa vakavia, palovamman kaltaisia iho-oireita
Jääkiekossa tuli MM-pronssia, ja jalkapallossa maa eteni kohti viimeisiä ratkaisevia pudotuspelejä. Kuulolla olivat myös Tiia Niemi ja Hanna Laine-Nousimaa.. Sellaisia on mahdollista edistää, mutta tukemisen pitää olla läpinäkyvää ja tasapuolista. Voimassa MA-SU 13.-19.7. Kangasala olisi saanut esityksen mukaisen uudistuksen myötä 4–5 miljoonaa euroa lisää rahaa, ja tämä olisi ollut merkittävää palvelujen kehittämisen kannalta. Moni näistä kunnista kasvaa, ja samalla kasvaa esimerkiksi palvelujen tarve. – Valtion päätös olla rahoittamatta tällaisia uusia junaliikenteen hankkeita oli melkoinen tyrmäys. Lindtmanin isoisä on kotoisin Längelmäeltä, ja lapsuusmuistoissa ovat mukana monet sinne suuntautuneet mökkimatkat. Juha Jäntti, teksti & kuva S DP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Antti Lindtman poikkesi kesäkiertueellaan perjantaina myös Kangasalle. Hän ihmetteli innostuneesti Norjan viime aikojen menestystä. Myös jalkapallon MM-kisat noteerattiin. Orastavaa kasvua on ollut, mutta työllisyys on mennyt heikompaan suuntaan. 7 Keskiviikko 15.7.2026 Kangasalan Sanomat KANGASALA Palvelemme MA-LA 7.00–22.00 SU 9.00–22.00 FINNENTIE 1, 36200 KANGASALA TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 16.-19.7.2026. Valtio voi vetäytyä myöhemmin taka-alalle, ja tietysti kuntien pitää kantaa oma vastuunsa. Lindtman otti asiaan kantaa maltillisesti. – Tätä on kokeiltu, nyt tarvittaisiin jotain muuta, jotta työllisyys lähtee kasvuun. Ellei toisin mainita. – Valtionosuusuudistus olisi ollut kuntien kannalta tärkeä, mutta se nyt kaatui. – Oleellista on, että meillä on kehyskunnat suurten kaupunkien ympärillä. Uusia lakiesityksiä voi tulla vielä lähinnä sote-asioissa. Kysymys kuuluu, miten kansalaisten luottamuksen saisi palautumaan. Keskustelut sivusivat yleistä työttömyystilannetta ja kehyskuntien asemaa valtionosuusuudistusta odotellessa. Kangasala tuli tutuksi lähinnä auton ikkunasta katsellen, kun mökille ajettiin juuri sitä kautta. GARDEN HELSINGIN saama tuki kirvoitti pienet keskustelut myös Kangasalla. Kun julkista rahaa käytetään, asian pitää olla avoimesti kaikkien arvioitavissa. – Maailmalta on tullut vetoapua jo melkein kaksi vuotta. Olisi tärkeää, että valtio on mukana ainakin alussa, jotta asemien seutua voidaan kehittää ja saada ihmiset käyttämään junia. Leikkaukset työttömiltä, kuten työttömyysturvan suojaosan poisto, eivät ole pystyneet lisäämään työllisyyttä. – Isoin kysymys on yhteisöllisen asumisen onnistuminen. Jotkut myös sanovat, että vaikka lääkäriin pääsee, hoitoa ei välttämättä saa. ”Oletteko seuranneet futista, oletteko ehtineet nukkua?”, Antti Lindtman kyseli Eemeli, Eetu ja Miia Ahon kuulumisia urheiluelämän ääreltä. Heikko työllisyystilanne nousi päällimmäisenä esiin Lindtmanin Seinäjoelta alkaneella kierroksella, joka pysähtyi Pirkanmaalla myös Hämeenkyröön ja Ylöjärvelle. Junaliikenteen tulevaisuus Kangasalla on yksi Laine-Nousimaan esille nostamista huolenaiheista. Yhteisöllinen asuminen on parhaimmillaan turvallista ja se toimii, mutta muutos on vielä kesken, Laine-Nousimaa totesi. – Sen pitäisi olla selkeää, millä kriteereillä valtio tukee suurhankkeita. Vanhuspalvelujen osalta laki sanoo, että laitoshoitopaikat on korvattava ympärivuorokautisella asumispalvelulla. Toisaalta moni on saanut kiireettömän lääkäriajan Pirhan tavoitteeksi asettamassa kahdessa viikossa. Sen hän totesi, että tietoisuus Kangasalan olemassaolosta ja olemuksesta on vahvistunut merkittävästi sen jälkeen, kun Laine-Nousimaasta tuli kansanedustaja. Viemme eduskuntaan tietoa näiden kuntien toiminnasta ja siitä, miten vaikkapa tavoiteltu valtionosuusuudistus vaikuttaa niihin. Pieni kahvituokio varattiin jutustelulle. Esimerkiksi esitys teknologian käytöstä vanhuspalveluissa on viipynyt valiokuntakäsittelyissä. – Hallitus saisi tämän tilanteen poikki välittömästi, kun se antaisi asiasta selvityksen ja kävisi homman avoimesti läpi. Tuotteita reilut, mutta rajalliset erät. – Paljon puhutaan, että kehyskunnat imevät elinvoimaa keskuskaupungeista. Nyt on saatava kotimarkkinoilla optimismia, jotta ihmiset uskaltaisivat kuluttaa, ja saisimme tätä kautta lisää työpaikkoja. Nyt säästötoimet ovat kohdistuneet alimpiin ja keskitason tuloluokkiin. Hän muistutti hallituksen lupauksesta siitä, että jos talous kasvaa, työpaikkoja tulee lisää. Paljon on tehty työtä sen eteen, että Ruutanaan saataisiin seisake ja junat pysähtymään siinä. KANSANEDUSTAJAN roolista ja Kangasalalle tärkeiden asioiden edistämisestä Laine-Nousimaa muistutti, että lainsäädäntö koskee harvoin vain yksittäistä kuntaa. Politiikan rintamalla eletään selvästi odottelevaa luppoaikaa ennen kuin työ kohti ensi kevään eduskuntavaaleja todella alkaa. Ysitien rahoituksen saanti oli loistava päätös myös Kangasalan kannalta. Laine-Nousimaa on saanut kangasalalaisilta viestejä siitä, että lääkäriin pääsy takkuaa jonkin verran. Hän kuitenkin luonnehti mahdottomaksi tilannetta, jossa tapahtumista tulee koko ajan vähitellen uutta tietoa. Moni on juuri nyt huolissaan siitä, että lapset ja lapsenlapset ovat saaneet kesätöitä aiempaa heikommin. Tämä tarkoittaa yhteisöllistä asumista ja kotihoidon palveluja. VIIME VUONNA kansanedustajaksi noussut Laine-Nousimaa totesi, että tässä vaiheessa ennen ensi kevään eduskuntavaaleja ei lainsäädäntörintamalla tapahdu enää paljoakaan. 99 ps 1.ps Porin Leipä PEHMEÄ ARKISÄMPYLÄ 6 kpl/360 g (2,78/kg) 1 49 ps KESÄPORKKANA 1 kg, Suomi JÄÄSALAATTIPUSSI 100 g (9,90/kg) Suomi 12 95 kg Lerøy TUORE LOHIFILEE C-leikattu, vakuumipakattu Kasvatettu, Norja Rajoitus 2 fileetä/talous RUODOTON Ilman Plussa-korttia 4,69 kpl (11,73/kg) Plussa-etu -28 % 10.Arla JUUSTOVIIPALEET 400 g (8,33/kg) 3 kpl UUTUUS 21 95 kg Ruokamestarin TAKUUMUREAT NAUDANPIHVIT PAISTISTA SUOMI ERÄ ERÄ UUTISET ”Nyt tarvittaisiin jotain muuta” Veroratkaisut ja työllisyys puhuttivat SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vierailulla. Ne eivät kuitenkaan ole mitään verenimijöitä, vaan ne huolehtivat asukkaistaan ja hyvinvoinnistaan yhdessä keskuskaupunkien kanssa. Tämä saisi eurot varmimmin liikkeelle. Lindtman asettaisi tavalliset suomalaiset etusijalle esimerkiksi veroratkaisuissa. Kangasalla hämmästelimme sitä, että Jalmarin kotoa ei laskettu yhteisölliseksi asumiseksi, vaan se muutettiin vuokra-asunnoiksi, joihin kotihoito tuo palvelut. Lindtman ei käyttänyt puheenvuoroa, ei myöskään paikalla ollut kangasalalainen kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa. Suurten kaupunkien ympärillä olevat kehyskunnat ovat sitten jo sellainen viiteryhmä, jossa Kangasalankin olosuhteet ja tarpeet nousevat esille
Vasta heidän jälkeensä haudan sisältö paljastui tutkijoille. Kuljetuspalvelulle uskottiin myös ison kaksi miljoonaa euroa maksavan mikroskoopin asennus Hervannan kampuksen uuteen mikroskopian yksikköön vuonna 2019. VAATIVIIN KULJETUKSIIN erikoistuneen kangasalalaisyrityksen referensseistä löytyy monia muitakin taideja museoesineiden kuljetuksia ja siirtoja, joita se tekee säännöllisesti muun muassa Vapriikille, Sara Hildénin taidemuseolle, Kangasala-talolle sekä monille muille lähialueen museoille ja näyttelyjen järjestäjille. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 8 UUTISET PAULI LEHTONEN SARI HELIÖVAARA Sari Heliövaara K angasalalainen Kuljetuspalvelu Vatiala oli avainroolissa helmikuun 9. Nostokalusto piti mitoittaa reilusti yläkanttiin, jotta se kestäisi varmuudella kannen painon ja työ sujuisi turvallisesti. Samaiseen taidemuseoon piti joitain vuosia aiemmin tuoda sisään ja pystytettää jättimäinen kahdeksan metriä korkea vauvafiguuri. Kangasalla Liuksialan kartanossa vuosina 1577–1612 asuneen kuningattaren tarina alkoi kiehtoa sen verran, että Leppänen uskoo menevänsä katsomaan myös Kaarina Maununtyttärestä kertovan näyttelyn, kun se aukeaa Vapriikissa vuonna 2028. – Olihan tämä täysin ainutkertainen juttu, menee heittämällä työkeikkojen top-kolmoseen. Itse lavetti, jonka päällä kuningattaren ruumis lepäsi, sen sijaan oli ehjä. Vaativan tehtävän suunnittelu alkoi jo viime vuoden puolella yhteistyössä Vapriikin kanssa. – Yritimme yhdessä Vapriikin konservaattorin kanssa arvioida kannen painoa ulkomittojen ja materiaalin perusteella, kertoo Henri Lehtonen. HENRI LEHTONEN. Siksi Kuljetuspalvelu Vatialalle sattuneet vahingot ovat korkeintaan promilleluokkaa. Vasemmalta oikealle Arttu Rantanen, Henri Lehtonen, Pauli Lehtonen, Lasse Kosonen ja Ville Leppänen. Hienoa, että meihin oli luottoa, sanoo Henri Lehtonen. – Se oli ainoa työkeikka, jonka jälkeen meille on tarjottu shampanjaa, naurahtaa toimitusjohtaja Pauli Lehtonen. Työn onnistumisen tärkein tae on huolellinen etukäteissuunnittelu ja riskiarvion tekeminen. – Nämä eivät ole kiireisen hommia, ei parane honkottaa, kiteyttää Kosonen. Suunnittelua vaikeutti se, että marmorikannen painosta ei ole olemassa dokumentteja. – Teoksen siirtämiseen tarvittiin kaksi trukkia, muistelee Arttu Rantanen. Ensin kansi kiilattiin raolleen puukiilojen avulla, minkä jälkeen nostoliina saatiin ujutettua kannen alle. Sarkofagin sisällä oleva puuarkku ei ollut kestänyt aikaa, vaan se jouduttiin nostamaan osissa pois. Työn aikana selvisi arkun marmorikannen todellinen painokin: se on 1 600 kiloa, eli suunnilleen yhden henkilöauton verran. – Ihan ihmiseksi tunnistettava se edelleen oli, kuvailee näkyä hautaa aitiopaikalla avaamassa ollut Lasse Kosonen. Kontin seinät on pehmustettu ja kuljetettavat esineet kiinnitetään paikoilleen liikuteltavien pystypalkkien avulla. – Piti mennä heti Wikipediaan syventämään tietoja, että kenestä olikaan kyse, Ville Leppänen naurahtaa. Olihan tämä täysin ainutkertainen juttu, menee heittämällä työkeikkojen top-kolmoseen. Se nostettiin pois paikaltaan ison A-pukkinosturin ketjuteloilla ja siirrettiin sivuun ja lavanippujen päälle. Kuljetusfirman työntekijät olivat myös lähes 160 vuoteen ensimmäiset ihmiset, jotka pääsivät näkemään kuningattaren jäännökset. Oman haasteensa toi työskentely ahtaassa hautakammiossa, jossa jykevä sarkofagi lepää betonikorokkeen päällä parin metrin korkeudessa. päivä, kun Kaarina Maununtyttären hauta Turun tuomiokirkossa aukaistiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1867. Kuljetuspalvelun työryhmä teki sarkofagin ja haudan avaamisessa pitkän, kellon ympäri kestäneen työpäivän. Lehtosen mukaan lisävakuutuksesta vastaa sopimuksen mukaan joko kuljetusyritys tai asiakas, taidekuljetuksissa maksajana on valtio. – Itse työ olisi sujunut nopeamminkin, mutta tutkijat dokumentoivat ja kuvasivat jokaisen vaiheen yksityiskohtaisesti, kertoo Henri Lehtonen. Museokeskus Vapriikki halusi kangasalalaisen luottokumppaninsa avaamaan kuningattaren sarkofagin haudan tutkimiseksi. Kuljetuspalvelu Vatialan uusin auto on varusteltu taideja museoesineiden kuljetuksia varten. KULJETUSPALVELU VATIALAN tehtävänä Vapriikin ja Turun yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa oli avata Kaarina Maununtyttären sarkofagin marmorikansi ja nostaa sisällä oleva arkku tutkijoiden tutkittavaksi. päivä, jolloin Kaarina Maununtytär pääsi takaisin haudan lepoon marmorikuoren sisään. Henri Lehtoselle yksi mieleenpainuvimmista toimeksiannoista on ollut Vapriikin näyttelyssä muutama vuosi sitten esillä olleiden, Kiinasta tuotujen terrakottasotilaiden purku kuljetuslaatikoista ja vitriineihin asettaminen. Haastavista töistä työporukan mieleen muistuu myös muun muassa Brad Pittin seinän kokoisen kipsityön siirtäminen paikoilleen Sara Hildénin taidemuseossa muutama vuosi sitten. KUN LIIKUTELTAVANA on jopa kymmeniä miljoonia maksavia esineitä ja asioita, ovat vakuutusmaksutkin sen mukaisia. Kuljetuspalvelun toinen työkeikka Turun tuomiokirkkoon oli helmikuun 23. – Siinä ei auta paljon käsi täristä, kun pitelee yli 2 000 vuotta vanhoja hauraita ja vanhoja terrakottasotilaita käsissään, hän naurahtaa. Kangasalalaisyritys avasi Kaarina Maununtyttären haudan Kuljetuspalvelu Vatiala on erikoistunut vaativiin taideja museoesineiden siirtoihin. – Kuinkahan moni näyttelyssä kävijöistä edes miettii, että mitenköhän tuokin on tuotu sisään, tuumii Leppänen. Toimeksianto herätti samalla työntekijöiden kiinnostuksen henkilöä kohtaan. Kangasalalainen Kuljetuspalvelu Vatiala hoiti Kaarina Maununtyttären hautasarkofagin avaamisen tutkimustarkoituksiin helmikuussa Turun tuomiokirkossa
9 Keskiviikko 15.7.2026 Kangasalan Sanomat Teemme uusia mukavuusalueita • Pohjola Rakennus Oy Suomi • Voimakatu 18, 33100 Tampere • pohjolarakennus.fi ASUNTO OY KANGASALAN KIRSIKANKUKKA Varstakuja 3–5, Luhtakuja 8, 36200 Kangasala Ennakkomarkkinoinnissa Oma tontti | Energialuokka B 2018 Haaveiletko vaivattomasta rivitalokodista omalla tontilla. Luonnonkauniissa Pikkolassa vietät helppoa arkea palveluiden lähellä, keskellä Kangasalaa. Tilaajana Kangasalan kaupunki on pyytänyt urakoitsijalta pikaista selvitystä urakan loppuun saattamisen aikataulusta. Laiturin päähän suuntautuvan kulun ja työmaakaluston vuoksi laiturin osittainen avaaminen ei ennen urakan lopullista valmistumista ole Santalehdon mukaan turvallista. – Haluamme varmistaa, että hyppytorni kestää odotetun elinkaarensa loppuun ja on turvallinen, kaupunginpuutarhuri Samuli Lehti kommentoi Kangasalan Sanomille kesäkuun alussa. Ennakkomarkkinointi on nyt käynnissä! Varaa ajoissa ja vaikuta kodin viimeistelyyn. – Toinen puoli rantaa on ollut koko ajan auki. Päälaituri avataan uimareille vasta, kun hyppylaiturin osuus on valmistunut. Uimalaiturin ympäristön ruoppauksen lisäksi päälaiturin vieressä oleva pienempi uimalaituri kunnostettiin. Eveliina Kälviäinen Vesaniemen uimalaiturin ja hyppytornin käyttöönotto siirtyy edelleen. Kirsikankukassa asut mukavassa naapurustossa – ja saat nauttia omasta pihasta, terassista ja saunasta. T3Parkin avaaminen on kuitenkin vaatinut poikkeavia järjestelyitä. Urakoitsijalta on pyydetty pikaista selvitystä aikataulusta. MUILTA OSIN Vesaniemen rannan kunnostushanke valmistui kesäkuun aikana. Edelliskesinä kulku vesipuistoon on tapahtunut osittain laituria pitkin, mutta nyt sinne uidaan rannan kautta. Toiveena on, UUTISET että uusi uimalaituri ja hyppytorni saataisiin vielä loppukesäksi avattua. – Viivästys johtuu suurimmaksi osaksi hyppylaiturin osien toimituksesta, suunnittelija Milla Santalehto kertoo. Tämän jälkeen uimalaiturin rakenteissa havaittiin turvallisuuspuutteita, jotka tilaaja pyysi urakoitsijaa korjaamaan. Ota yhteyttä Tampereen asuntomyyntiimme: Pauliina Lehtimäki, 050 524 7659 / kodit.tampere@pohjolarakennus.fi KANGASALANKIRSIKANKUKKA.FI Ennakkomarkkinointi alkoi! Unelmat kukkivat Kangasalla Vesaniemen uusi uimalaituri on yhä kesken Vesaniemen uimarannalla urakka uuden laiturin parissa vielä jatkuu. – Tarvittavat elementit saapuivat tänään työmaalle, ja hyppylaituriosan rakentaminen päästiin aloittamaan, Santalehto kertoi torstaina. Alun perin laiturin ja hyppytornin piti avautua kesäkuun alussa, mutta käyttöönotto viivästyi kaupungin pyynnöstä tehtävien tarkempien lujuuslaskelmien vuoksi. Uimarit pääsevät käyttämään Vesaniemen rantaa, ja vesipuisto on toiminnassa parhaillaan. SARI HELIÖVAARA. Santalehdon mukaan laiturihankkeen viivästyminen ei ole estänyt uimarannan muuta käyttöä. Kaikki kodit ovat yhdessä tasossa, ja tontin reunalle on tulossa upea kirsikkapuisto. Näistä 17 kodista löytyy vaihtoehtoja yhtä lailla lapsiperheille kuin omakotitalosta muuttaville. Viime viikon keskiviikkona tehdyssä katselmuksessa selvisi, että poikkeamat on nyt pääosin korjattu, mutta koko laiturirakennelman käyttöönottoa joudutaan yhä siirtää hyppylaiturin puuttumisen vuoksi. – Odotamme, että laituri on aivan kokonaan valmis ennen kuin lähdemme avaamaan sitä. Varmista unelmiesi koti Kangasalan Pikkolasta! Tutustu koteihin ja varaa omasi nyt! Kiinnostuitko kohteesta
Tätäkö Kangasalan tulevaisuus todella on. On ymmärrettävää, että lomakaudella ihmiset kaipaavat myös keveämpää luettavaa. Ihmiset ovat lomalla, virastot kiiinni ja päätöksentekoelimet kesätauolla. Siksi on perusteltua kysyä, ovatko hankkeen pitkän aikavälin hyödyt kunnalle todella niin suuret kuin annetaan ymmärtää. Verkon uutivirta kaipaa päivitystä, printtilehden on ilmestyttävä tavalliseen tapaan. Datakeskusten verotuksesta käydään Suomessa parhaillaan keskustelua, ja niiden verotusta on ehdotettu kiristettäväksi. Minulle Kangasalan suurimpia vahvuuksia ovat luonto, harjut, järvet, väljä rakentaminen ja laadukas varhaiskasvatus, joka ikävä kyllä on jatkuvasti säästötalkoiden kohteena, ja ihan tavallisen ihmisen turvallinen arki. Esimerkiksi Ruutanan lähijunaseisake on ollut vuosia mukana tavoitteissa ja puheissa. Onko esimerkiksi arvioitu, mitä kunnalle tulee maksamaan infran rakentaminen ja ylläpito. Siksi ihmettelen, miksi emme panosta enemmän siihen, mikä tekee Kangasalasta juuri Kangasalan: puurakentamiseen, viihtyisiin asuinalueisiin, puistoihin, arkeen, lähiluontoon ja matkailuun. Minä en usko, että tämä on se Kangasala, josta käsitykseni mukaan suuri osa kuntalaisista haaveilee. Vaikka kaupungin arviot lähijunaseisakkeen käyttäjämääristä olisivat tällä hetkellä varovaisia, ne eivät kerro siitä, millainen tilanne on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Samaan aikaan moni kuntalaisille tärkeä, mahdollisesti edullinenkin hanke tuntuu jäävän taka-alalle. 040 769 9045 Kangasalan SANOMAT SEURAA MEITÄ VERKOSSA kangasalansanomat.fi facebook.com/kangasalansanomat instagram.com/kangasalansanomat kangasalansanomat.fi/videot Nyt tuntuu siltä, että jokainen suuri teollisuuteen liittyvä investointi nähdään automaattisesti hyvänä investointina. Vaikka datakeskus voi sisältää miljardien eurojen arvoisen laitteiston, sen arvo ei sellaisenaan näy kunnan kiinteistöverotuotoissa. Kaupungin ja etenkin asukkaiden näkökulmasta lähijunaseisake olisi kustannuksistaan huolimatta pitkällä aikavälillä huomattavasti hyödyllisempi investointi kuin moni muu kallis hanke. Siksi niiden todellisia hyötyjä kunnalle pitäisi arvioida paljon tarkemmin eikä pelkästään investoinnin euromäärän perusteella. Mutta sitten koittaa heinäkuu. Asemalle ja Tarastenjärvelle suunniteltavista datakeskuksista voi olla montaa mieltä, mutta kesälomakauden lamauttamassa mediamaisemassa ne ovat kuitenkin tervetullut poikkeus iänikuisiin jäätelömakuvertailuihin, hanhenkakkakommentaareihin, helleinfernoennusteisiin ja rantareportaaseihin. Se ei kuitenkaan ole peruste niiden sivuuttamiseeen. Lomaviesti ilmoittaa, että kyseinen henkilö on paikalla seuraavan kerran kolmen viikon kuluttua. Eikö juuri valtuuston pitäisi linjata näin merkittävistä asioista. Pelkkä kummastelu tai yksittäinen havainto eivät itsessään riitä julkaisuun. Huoh. Se ei kuitenkaan ole tämän päivän todellisuutta, eikä tulevien päätösten varaan voi rakentaa nykyisten hankkeiden kannattavuutta. Näin ei kuitenkaan aina ole.. Minä uskon vahvasti, että Kangasalan suurin valtti ei ole eikä tule koskaan olemaan datakeskus tai seuraava betonikortteli, vaan luonto, toimivat palvelut, hyvä joukkoliikenne sekä väljä ja viihtyisä elinympäristö. MEDIAMYYNTI ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Mediamyyjä Raija Marjamaa 040 705 7269 Mediamyyjä Yero Dia 040 707 8163 Digipalvelujen kehityspäällikkö Juho Tuhola 040 701 7202 MEDIATIEDOT kangasalansanomat.fi/mediatiedot ISSN 0782-596 X printti, 2243-1101 verkkojulkaisu Painopaikka Botnia Print Oy Ab Kokkola JULKAISIJA Kangasalan Sanomat Oy PÄÄTOIMITTAJA-TOIMITUSJOHTAJA Mari Tuohiniemi 040 592 6826 TOIMITUS toimitus@kangasalansanomat.fi Toimitus 040 158 7375 Toimituspäällikkö Annukka Luomaharju 040 158 7375 Toimittaja Sari Heliövaara 040 158 7997 Toimittaja Tuomas MacGilleon 040 350 9892 Toimittaja Eveliina Kälviäinen 040 769 2340 TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU tilaukset@kangasalansanomat.fi Asiakasneuvoja Tuija Lehtinen 040 769 9045 AAMUJAKELUPÄIVYSTYS 0100 3355 (pvm/mpm) OSOITTEENMUUTOKSET 040 769 9045 tai tilaukset@kangasalansanomat.fi TOIMIPISTE Myllystenpohjantie 3 LT 1, 36200 Kangasala Palvelemme ma–to klo 10–16 P. Palvelut luovat kysyntää. Se niistä lisätiedoista sitten. PAIKALLISLEHDELLÄ ON tärkeä tehtävä palvella lukijoitaan vuoden ympäri pitämällä silmällä paikallista elämänmenoa paikallisdemokratiasta palveluihin, antamalla luotettavaa tietoa ja tarjoamalla väylän julkiseen keskusteluun. Ne tekevät tästä kaupungista erilaisen kuin moni muu Pirkanmaalla, voisimmekin olla Pirkanmaan Lappi kuten Katariina Laurila toivoi kolumnissaan (KS 13.5.). Lukijoiden tiedonjanoa ja oikeutta tietää, mitä kaupungissa tapahtuu, ei voi laittaa kesätauolle. Sen mukanaan tuoma radiohiljaisuus tuntuu peräti musertavalta. Datakeskuksia markkinoidaan suurina mahdollisuuksina. Näin ei kuitenkaan aina ole. Tällainen toimintatapa, jossa esimerkiksi viranhaltija puhuu lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston ohi ennen poliittista päätöksentekoa, herättää kysymyksiä. Jos tiedämme, saatamme kaivata konkreettista apua niiden esiin kaivamiseen ja julkituomiseen. DEMONSTROIN TÄTÄ seuraavalla esimerkillä, joka voisi hyvin olla peräisin miltä tahansa kesältä: Hiljentyneeseen sähköpostiin kilahtaa tiedote, jonka silmäiltyäni läpi ehdin jo riemastua: tässähän on jotain uutisoitavaa! Tartun toimeen ja puhelimeen saadakseni lisätietoja tiedotteen loppuun merkityltä yhteyshenkilöltä. Puhelu ohjautuukin suoraan vastaajaan. VILLE YLIMARTIMO kaupunginvaltuutettu (vas) Ajantasaisen tiedon tarve ei keskeydy kesäksi Pääkirjoitus Eveliina Kälviäinen Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien toimittaja. Tiedotteen sijasta potentiaalinen uutisaihe on saattanut saapua lukijan vinkistä tai toimittajan omista havannoista kylillä kulkiessa. Ne tuovat rakentamisen aikana työtä ja maksavat kiinteistöveroa, mutta pysyviä työpaikkoja syntyy melko vähän verrattuna investoinnin kokoon. Todellisuudessa tässä maassa tapahtuu paljon asioita myös kesäkuukausina. Siksi myös tulevaisuuden liikenneratkaisuja on tarkasteltava pitkällä aikavälillä, ei vain tämän päivän arvioiden perusteella. D atakeskuksia, valtavia tuulivoimaloita, kerrostaloja ja yhä enemmän betonimaisemaa. K angasalla on tällä hetkellä kaksi erityisen kuumaa perunaa: lähijunaliikenne ja datakeskukset. Grilliherkkujen tiristessä ja auringon kutittaessa nenänpäätä on mukavampi bongailla tuttuja kasvoja kesäfestareiden kuvagalleriasta kuin syventyä kaupungin talouslukuihin tai kaavoituskysymyksiin. PANOSTETAAN SIIHEN, mikä tekee Kangasalasta aidosti vetovoimaisen: laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, lähiluontoon, toimiviin joukkoliikenneyhteyksiin sekä kaupungin oman identiteetin vahvistamiseen, esimerkiksi toteuttamalla viimein torille luvattu Viuhka ja edistämällä Ruutanan lähijunaseisakkeen toteutumista. Keskimäärin näihin vaateisiin vastaaminen on toimituksen arjessa luontevaa ja vaivatonta, poislukien jatkuva kiire. VAIKKA HEINÄKUUSSA koko Suomi tuntuu vaipuvan päiväunille piknikviltille, uutistyön on jatkuttava. Nämä vahvuudet tukevat myös paikallisia yrittäjiä ja koko kaupungin elinvoimaa. Joistain niistä me emme ole tietoisia. Silti nyt on jo annettu ymmärtää, ettei sitä ehkä toteuteta, vaikka asiasta ei ole vielä tehty poliittista päätöstä. Sellainen kunta houkuttelee uusia asukkaita, yrityksiä ja kestäviä investointeja aivan luonnostaan. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 10 MIELIPIDE Millaista Kangasalaa me oikein olemme rakentamassa. Kaupungin arviot tulevasta lapsimäärästä eivät osuneet oikeaan, ja lapsia tulikin enemmän kuin ennustettiin, minkä takia koulurakennus toteutettiin alkujaan liian ahtaana. MINUSTA KANGASALAN päätöksenteon yksi perusongelma on se, että katsomme liikaa seuraavan vuoden taloutta ja liian vähän seuraavia vuosikymmeniä. Hyvä kuntapolitiikka ei ole sitä, että tavoitellaan nopeita ratkaisuja ja rahavirtoja. Moni perusteltu uutisjuttu saattaa kuitenkin jäädä luonnokseksi, jos kukaan ei vastaa tietopyyntöihin tai yhteydenottoon. NYT TUNTUU siltä, että jokainen suuri teollisuuteen liittyvä investointi nähdään automaattisesti hyvänä investointina. Keskikesällä tiedonsaanti vaatii tavanomaista enemmän ponnistelua. Hyvä kuntapolitiikka on sitä, että rakennetaan kuntaa, jossa ihmiset haluavat asua vielä 20 tai 50 vuoden päästä. Esimerkki ennusteiden epävarmuudesta löytyy Kuhmalahden koulutalosta
YRITTÄMISTÄ – eri kokoisia yrityksiä esimerkiksi isoista datakeskuksista pieniin yhden hengen yrityksiin – tulee tukea. Mutta riittävätkö ne tulevaisuutta ajatellen. Toimituksella on oikeus harkintansa mukaan muokata ja lyhentää tekstejä. Toiveiden esittäminen on helppoa, mutta kestävien ratkaisujen esittäminen olisi enemmän kuin suotavaa. Jopa silloin, kun meillä on aineksia ennusteiden laatimiseen, kuten lasten määrään tietyillä alueilla. Lähijunan kannattamattomuutta Kangasalan osalta pahentaa se, että on keskitytty pelkästään vajaan 3 000 asukkaan Ruutanan palvelemiseen, mutta nauhataajamaan kuuluvan Vatialan osalta lähijunaseisaketta ei ole enää vuosiin suunniteltu. Aikanaan jätettiin rakentamatta uusi terveyskeskus, vaikka siitä oli jo valmiit suunnitelmat olemassa. Erilaiset hankkeet on priorisoitava, sillä kaikkeen ei ole varaa juuri nyt. Ja harjut ja järvet. Kangasala ei putoa junasta lopullisesti, vaikka valmistelu vielä tarkentuisi. Paras on tässäkin hyvän pahin vihollinen. Tällä hetkellä ja tässä tilanteessa hintalappu näyttää turhan korkealta ja alueen väestöpohja ei ole hankkeen edistämisen edellyttämällä tasolla. On täällä sentään hyvä uimahalli ja Kangasala-talo. Vatialassa pituuskaltevuus on 12 promillea eli ylittää ohjearvon selvästi. NE ELEMENTIT, JOTKA kokoomuksen valtuustoryhmä näkee tärkeinä kaupungin kehittämisessä, löytyvät yhteisen kotikaupunkimme strategiasta, jonka valtuusto on hyväksynyt: yritysmyönteistä elinvoimaa, kestävä, viihtyisä ja vehreä kaupunki, vaikuttavat palvelut ja osaava henkilöstö, liikkuminen, harrastaminen ja hyvinvointi sekä tasapainoinen talous. Aikanaan rakentamispäätöstä tehtäessä ei ollut itsestäänselvyys, että tilat rakennettaisiin koko alakoulun kattavalle ajalle. Nykyisten Sm4-yksiköiden saneeraus uusien, Tampere–Orivesi-linjalle sinne nyt kaavailtujen, kapasiteetiltaan ylimitoitettujen Sm7-junien hankinnan sijaan pitäisi kustannukset kurissa. varapuheenjohtaja (vihr), Kangasala Tekstarit • Mielipidekirjoitttaja tiivisti osuvasti sen, että Kangasalla tuijotetaan liikaa seuraavan vuoden talousasioihin, vaikka pitäisi katsoa vuosikymmeniä eteenpäin. Onko mielessäsi tärkeä aihe, josta haluaisit meille vinkata. 0100 3355 Postin jakamista lehdistä muistutukset tehdään Postin perusjakelunumeroon: P. Ennen syksyn päätöstä olisi syytä saada selvyys Vatialan seisakkeen poikkeuslupamahdollisuudesta, Ruutanan seisakkeen vaiheittaisesta toteutuksesta ja edullisimmasta kalustovalinnasta. Vatialan seisake jätettiin 2020 selvityksessä tarkemmin tutkimatta, koska konsultti totesi Väyläviraston ratateknisten ohjeiden mukaan, että raiteen pituuskaltevuus saa olla matkustajalaiturin kohdalla enintään 5 promillea eli tuhannesosaa. Lähijunan subventioasteen eli tuen osuuden kustannuksista on sanottu olevan 90–95 prosenttia ja Kangasalan kustannusosuuden lähijunasta noin miljoona vuodessa. Kangasalan on pysyttävä kehityksessä mukana ja siltä osin kilpailukykyisenä ja houkuttelevana. Vatialassa asuu kuitenkin yli 6 000 asukasta kävelymatkan päässä mahdollisesta seisakkeesta. Ruutanan seisakkeen rakennuskustannuksiksi arvioitiin vuoden 2020 selvityksessä 2,1 miljoonaa. Yritysmyönteisen ilmapiirin luominen on pitkäjänteistä työtä. Nyt tulee mieleen, että miksi kaupunki ei sitä aikanaan rakentanut. Tämä pitää varmasti paikkansa, ja Kuhmalahden koulu on siitä oiva esimerkki. Kerro meille, mikä sykähdytti tai mistä aiheista haluaisit lukea lisää. Tunnettu tosiasia on, että tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa. Kustannuksista 0,7 miljoonaa oli kokonaan uuden alikulkusillan kustannuksia ja 0,4 miljoonaa laiturilta toiselle siirtymiseen käytettävän alikäytävän kustannuksia. Esitetty toive Ruutanan markkinaehtoisesti toteuttavista kaukojunapysähdyksistä on epärealistinen, sillä Kangasalan pohjoisosien väestöpohja on siihen liian vähäinen. Siksi ei ole samantekevää, saammeko tänne yrityksiä vai emme. toimitus@ kangasalansanomat.fi MIELIPIDE Lähetä juttuidea! Tapahtuuko jossain joitain mielenkiintoista. KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄ Lähijuna on investointi tulevaisuuteen, mutta syksyn kalustopäätös ei ole syy hätiköidä V altio vaatii sitovan päätöksen jo alkavana syksynä uuden lähijunakaluston tilaamista varten. On hyvä kuitenkin muistaa, että Tampere–Orivesi-välin nykyiset neljä päivittäistä ostoliikenteen vuoroparia laskettaisiin Traficomin rahoitusosuuteen. On aivan selvää, että juna Tampereelta Orivedelle on raskaasti tappiollinen, jos se ei pysähdy siellä, missä ihmiset oikeasti asuvat. Koko kaupungin mittakaavassa ennusteet eivät osu aina täysin kohdilleen. Kateeksi käy! No, katsotaanpa sitten Kyötikkälän suuntaan: Eihän siellä voi järjestää mitään kunnon urheilutapahtumaa tai yleisötilaisuutta, kun kentän katsomokyhäelmä ei täytä nykyajan vaatimuksia. Valtuutettuina meillä on vastuu järkevästä taloudenhoidosta. Me tavalliset ihmiset emme viihdy Kangasalla tai määrittele kotikaupunkiamme erityisesti täällä toimivien yritysten kautta. Sen pohjalta kuitenkin kehitämme Kangasalasta parempaa paikkaa asua, tehdä työtä ja yrittää. Julkaisemme vain kirjoittajan/kirjoittajien itse laatimia tekstejä. Kaikkiin mielipidekirjoituksiin pitää liittää kirjoittajan nimen lisäksi yhteystiedot. Koska sen järjestäminen ei ole ilmaista, tarvitsemme verotuloja tänä vuonna, ensi vuonna ja vielä seuraavinakin vuosina. Yritykset, työpaikat ja elinvoima takaavat kehittyvät palvelut. Pelkästään tekoälyn tuottamia tekstejä emme julkaise. Kangasalan tulee olla yrityksiä houkutteleva, yrittämisen mahdollistava ja näiltä osin luotettava kaupunki. Vatiala toisi merkittävästi matkustajapotentiaalia: vaikka aluetta palvelee tiheä bussiliikenne, juna veisi Tampereen keskustaan vain 10 minuutissa. Jos seisake toteutettaisiin sen sijaan vaiheittain, alkuvaiheessa riittäisi siis noin miljoonan euron seisake olemassaolevia kulkuyhteyksiä hyödyntämällä. Ylimartimon kirjoituksessa mainittuihin edullisiinkin hyviin hankkeisiin tulee ensin varmistaa rahoitus ja sitten pysyä budjetissa. Nyt pohditaan Kangasalan junaliikennettä. Pitäisikö katsoa nyt rohkeasti eteenpäin! Täällä pohdittiin aikanaan kunnon liikuntasalin rakentamista. Oriveden asema palvelee jo koko Ylä-Pirkanmaata. Tuo valinta on osoittautunut oikeaksi. Tekstin enimmäispituus välilyönteineen on 3 000 merkkiä. Lyhytnäköisyydestä on monta hyvää esimerkkiä. Vatialan seisake olisi siis luonteeltaan samanlainen kuin Tampereelle 2021 avattu Tesoman seisake. Kaupunkistrategia on asiakirja, joka pyrkii parhaimmalla mahdollisella tavalla ottamaan huomioon erilaiset näkökulmat. Nykyinen Kangasala Areena saatiin aikaan yksityishankkeena. Lähetä juttuidea osoitteeseen toimitus@ kangasalansanomat.fi Kiitokset ja kehitysideat Palautteesi on meille arvokasta. Nyt siitä kärsii koko lähialue. SAKARI KESTINEN joukkoliikenneasiantuntija, Tampere STIINA LAHIKAINEN kaupunginvaltuuston 2. Jotta palvelut, esimerkiksi laadukas varhaiskasvatus, olisivat mahdollisia, tarvitsemme verotuloja. Laadukas varhaiskasvatus on investointi tulevaisuuteen – useiden vuosikymmenten tähtäimellä. Jos et ole saanut lehteä, soita aamujakelupäivystykseen: P. Uuden lähijunatarjonnan rahoitus on jäämässä kokonaan kunnille. Jos matkustajapotentiaalin perusteella pitäisi valita, valinta olisi Vatiala, oikeasti molemmat kannattaisi toteuttaa kerralla. toimitus@ kangasalansanomat.fi JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA. Esimerkiksi Ruutanan lähijunahanketta ei ole haudattu lopullisesti. Jyväskylän suunnan aikataulurakenne tekee myös uusien kaukojunapysähdysten lisäämisestä vaikeaa. Näiden kerryttämisen kannalta yrityksillä ja niissä olevilla työpaikoilla on aivan keskeinen rooli. 11 Keskiviikko 15.7.2026 Kangasalan Sanomat Kirjoita mielipiteesi Mielipidetekstit julkaistaan kirjoittajan nimellä, joskin myös nimimerkin käyttö on perustelluista syistä sallittua poikkeustapauksissa. Tämä on hyvä havainto. 0100 5577 Yritykset, työpaikat ja elinvoima takaavat kehittyvät palvelut M ielipidekirjoituksessaan Ville Ylimartimo toteaa, että palvelut luovat kysyntää. Konsultti jätti kuitenkin huomiotta, että kyseessä on ohje, josta voidaan perustellulla poikkeamishakemuksella poiketa. Me nautimme lähiluonnosta, harjuista ja järvistä sekä käytämme arjessa erilaisia palveluita, niin julkisia kuin yksityisiäkin. Kaikki toiveet ja puheissa olevat asiat eivät toteudu heti, jotkut eivät koskaan. Kuntien osuudeksi jäisi tällöin 12 uutta vuoroparia eli 75 prosenttia liikenteestä. Katsotaanpa, millainen areena on vaikkapa Nokialla. Kaupunkia kehitetään kokonaisvaltaisesti huomioiden strategiset tavoitteet. IS
ASIAKKAIDEN SUUSTA olen kuullut sitäkin, että on ihanaa päästä loman jälkeen takaisin töihin, kun ei tarvitse enää tehdä vapaa-ajan projekteja. LÄHIASUKAS • Kiitokset Japani-viikosta! Kiittelen Kangasalan keskustan Jalmari-ravintolaa sekä toteuttamiseen osallistuneita monia persoonia äskeisestä Japani-viikosta. KIIOM MIKKO Voit lähettää mielipiteesi myös tekstiviestillä numeroon 040 158 7375. Kun kenttä on kuiva, pölypilvet ajautuvat tuulen mukana lähitaloihin. Ihmiset palaavat entistä väsähtäneempinä töihin lomaltaan ja ovat uuvuksissa. Suomessa on myös paljon erilaista harrastustoimintaa tarjolla vapaa-ajalla kuten yhdistystoimintaa, mikä muualla maailmassa ei ole niin suosittua. Itse olen viime viikkoina haahuillut siten, että olen ilman suunnitelmaa haahuillessani päätynyt Kangasalan kulttuuritoimen järjestämälle taidegalleriakierrokselle, joka oli aivan ihana elämys ja löysin itseni myös ensimmäistä kertaa Kuhmalahdella järjestetystä jazz-tapahtumasta, mikä olikin kuin paikallinen Porin Jazz. Yleensä naurahdan, kun huomaan asiakkaan epämukavuuden ehdottamastani haahuilusta ja sanon ääneen sen, mitä arvelen asiakkaan ajattelevan: pidät minun ehdotustani varmasti hieman kummallisena ja sitä se onkin tässä meidän suoritusyhteiskunnassa, missä pitäisi, no niin, suorittaa vain enemmän ja tehokkaammin. OLEN USEIN pohtinut työni takia syitä sille, miksi me suomalaiset helposti suoritamme, jopa harrastuksiamme tai vapaa-aikaa. Haahuilu on tila, jossa ei ole suunnitelmia, mutta haahuillessa voi päätyä tekemään monenlaista tai ei sitten yhtään mitään. Amerikkalaiset tulevat erilaisesta historiallisesta taustasta ja olen aina ihaillut amerikkalaisten kykyä haahuilla eli leikkiä, play, kuten he sitä kutsuvat. Oli hienoa seurata hänen palautumistaan suorittamisesta haahuillen. Uskon, että sota-aika on vaikuttanut meihin siten, että tekeminen ja toimeliaisuus on juurtunut oikeaksi tavaksi elää ja joutenolo nähdään herkästi laiskuutena. Nyt siellä saa kuitenkin ajaa autot kovaäänisesti kenttää ympäri yökaudet. M onet viettävät lomaa juuri nyt, ja arvailen, että useat ovat saattaneet suunnitella lomansa täyteen kaikenlaista ohjelmaa: on matkaa, sukulaisvierailua, kodin remonttiprojektia, joka on odottanut jo vuosia, lippuja kulttuuririentoihin, auton siivousta, puutarhaprojekteja, varaston järjestämistä, vaatekaappien läpikäymistä ja montaa muuta tekemistä to-do -listalla. Päätin, että tänä vuonna en kesälomalla sovi mitään etukäteen, vaan haahuilen vallattomasti koko loman ajan. Minusta on sangen on suotavaa, että kulttuuriravintolassa on ajoittain tarjolla monien muidenkin kansojen maku-, kuuloja näköelämyksiä. NYT ON ihmiset kesä ja on täydellinen aika haahuilla. EVELIINA KÄLVIÄINEN Samaan aikaan Kangasalan kulttuuriviikon kanssa järjestettiin japanilaista kulttuuria, ruokaa ja taidetta esittelevä Umami Kangasala -viikko. Näin töissä suorittaminen jää päälle ja siirtyy lomalle, jolloin tekeminen vain on erilaista ja ei jää tilaa aivojen niin hirveästi kaipaamalle haahuilulle. Ja oikeasti, lomahan pitäisi olla haahuiluretriitti, jossa aivot, keho, mieli ja sielu saavati palautua työstä. Tulet huomaamaan, että haahuilu ei ole huuhailua, vaan tärkeä olotila, joka virkistää. Päämäärättömästi, ilman suunnitelmia ja ilman tavoitteita. Jotain tarttis tehdä. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 12 Kolumni Katariina Laurila Kirjoittaja on Kangasalle maailmalta pysähtynyt psykologi, toimittaja ja tietokirjailija. MIELIPIDE Vähemmän suorittamista ja lisää haahuilua, pliis Haahuilulla ja päämäärättömällä ajatusten harhailulla on kuitenkin tärkeä merkitys meidän aivoillemme ja hyvinvoinnillemme. Tekstareihin käy nimimerkki. Määrään siis asiakkailleni lääkkeeksi raivata haahuilulle aikaa. Nettomaksaja on peruskaupunkilainen. Sota on vaatinut suorittamista, ja on äärimmäisen selviytymisen tila, mutta juuri nyt, tässä maailmassa, missä me elämme, meidän on hyvä löytää sopiva tasapaino suorittamisen ja joutenolon eli haahuilun välille, koska elämämme nykymaailmassa on aivoille hyvin kuormittavaa. Työterveyspsykologin vastaanotto täyttyy loman jälkeisistä uupujista säännöllisesti kesän jälkeen ja vuoden alussa – kun lomat on suoritettu. Saan monesti kummastuneita katseita, kun ehdotan haahuilua. Kun tuttava kysyi minulta, mitä lomasuunnitelmia minulla on, vastasin: “Ei mitään, haahuilen.” Ja minulle tuli hyvä olo jo pelkästä ajatuksesta. Samalla jokaisessa pöydässä voisi olla lyhyt selkotarina kyseisen maan ruokaja ravintomieltymyksistä, viikolla tarjolla olevista annoksista ja niiden laatijoista. Olen työskennellyt työterveydessä työterveyspsykologin roolissa ja havainnut mielenkiintoisen ilmiön Suomessa, mihin en ole esimerkiksi Yhdysvalloissa törmännyt. On tavallista, että me suomalaiset puuhastelemme monenlaisissa yhdistyksissä, mikä joillakin voi lähteä lapasesta siten, että yhdistys vie suuren osan vapaa-aikaa. Tekstarit Päivän kuva • Datakeskus tuo muutaman hassun työpaikan ja loput kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan kohonneista sähköja vesilaskuista. Ja mikä parasta, haahuillessa voi kokea uusia asioita, joita ei ole suunnitellut, ja nämä uudet kokemukset saattavat parhaimmillaan lisätä dopamiinia ja mielihyvähormonien määrää aivoissa eli mieliala paranee. Kuormittuneissa, uupuneissa aivoissa eivät uudet ideat synny eikä luovuus kukoista samalla tavalla kuin haahuillessa. 1830-luvulla luotu teossarja kuvaa historiallista Tokaidon tietä, joka yhdisti Edo-kaupungin (nykyinen Tokio) ja Kioton.. Yhdysvaltoihin muuttaessani muistan ihmetelleeni, kun sain kutsuja leikkimään ja ajattelin, että lapset leikkivät, mutta siellä aikuiset tarkoittavat sillä mukavaa yhteistä haahuilua, jolla ei ole päämäärää eikä tavoitetta. Liitäthän mukaan nimen ja yhteystiedot, jotka jäävät toimituksen tietoon. Chillailun juuret ovat Yhdysvalloissa ja silloin voi nauttia kuuluisaa amerikkalaista kolajuomaa. Ja mitäkö minä sitten näille asiakkaille sanon. Se järjestää tiedon, siivoaa turhat kuormitukset ja tekee tilaa uusille oivalluksille ja ideoille. Kangasala-talon valtuustosalissa oli esillä Utagawa Hiroshigen maailmankuulun puupiirrossarja Tokaidon tien 53 pysähdyspaikkaa. Muistan asiakkaan, joka oli todella pinttynyt suorittaja ja hän aloitti haahuilun harjoittelun kaduilla haahuilusta päämäärättömästi. Nyt on aika haahuilla päämäärättömästi. Se auttaa ongelmanratkaisussa, haahuillessa ongelmat ratkeavat kuin itsestään. Työvoima ja materiaalit rakentamiseen tuodaan pääasiassa ulkomailta ja todellisuudessa siitä hyötyvät vain maanrakentajat. ÄLYHOI ÄLÄ JÄTÄ • Ihmettelen, kun niin sanotulle tapahtumakentälle ei saa pysäköidä, vaan tulee nopeasti sakkolappu. Kannustan sinuakin haahuilemaan tänä kesänä ja muinakin aikoina. Tekemisellä ei haahuillessa ole tavoitteita. Oletan, että asiakkaat pohtivat, että tuo psykologi on nyt menettänyt järkensä, kenellä tässä nyt on aikaa haahuilla päämäärättömästi. HAAHUILULLA JA päämäärättömällä ajatusten harhailulla on kuitenkin tärkeä merkitys meidän aivoillemme ja hyvinvoinnillemme. Haahuilu vähentää stressiä ja stressihormonitasoja, koska jatkuva keskittyminen ja suorittaminen kuormittavat aivoja
Siunattu läheisten läsnä ollessa. Älä pelkää, ei pimeyden voimat sua valtaan saa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.kangasalanseurakunta.fi PIHASEURAT 23.7. Opastus alkaa Kangasalan kirkon esittelyllä. Ilmoittautuminen on avoinna 16.8. asti. Kaivaten Mauno ja Carola, Merja, Hilkka ja Pasi, Asko Jasmin ja Hampus, Janette ja Erik Fanni ja Darryl, Ida, Ben ja Harri Janne ja Reetta, Taava, Iikka ja Taimi sukulaiset ja ystävät Mukana ilossa ja surussa Yero Dia 040 707 8163 ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Sanan voimaa Virsipiknikillä veisataan yhdessä Kangasalan Sanomat Kangasalan kaupunkiyhdistys ja Kangasalan seurakunta järjestävät yhdessä jo kolmatta kertaa virsipiknikin. 14 Vatialan tarinapiiri, Vatialankulma 18 Viikkohartaus Sahalahdella, Sahalahden srk-talo. Muistotilaisuus Pitopalvelu Irma Mäkimaan tiloissa (Ellintie 4) siunaustilaisuuden jälkeen. 9.30–12 Kesäolkkari, Perhetalo. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Kiitokset Kuohunlahden kotihoidon tiimille ja Hyvinvointikoti Villa Stenin henkilökunnalle hyvästä hoidosta. Ei saavu soutaja venheelleen, ei lähde vesille verkoilleen. 18 Naisten kuntolentopallo, Suoraman srk-keskus 20 Tosiäijien torstaisähly, Suoraman srk-keskus. Pietari yrittää pysäyttää hetken sanoilla, mutta jumalallinen kirkkaus ei mahdu majoihin eikä suunnitelmiin. seuraavasti: ma, ti, to klo 10-12 ja 13-15 ke ja pe suljettu. He ovat väsyneitä, hämmentyneitä ja ehkä epävarmoja tulevasta. Kovatempoista mutta hyvähenkistä sählyä. Myös uupumuksen ja pelon keskellä sama ääni kantaa. Ota oma viltti ja eväät mukaan. Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät, ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. 12 Keskipäivän musiikkituokio, Kangasalan kirkko. Kastetut: Shahad Amanda Luna Balani, Eden Olivia Hindersson, Akseli Hannu Olavi Hänninen, Onni Otso Kalervo Piirainen, Elia Aksel Rautiainen, Leon Gabriel Varsell, Lidia Alena Varsell Kuolleet: Tyyne Maria Piurila 99v, Rauno Armas Nietula 87v, Seija Irmeli Tohmola 80v, Sirkku Maritta Sipponen 74v, Markku Juhani Majamäki 70v, Esa Martti Juhani Uusitalo 66v Seurakuntatoimisto I Kuohunharjuntie 22 I 0403098000 I kangasalan.seurakunta@evl.fi I Palvelemme kesäkaudella 1.6.-31.8. 13 Keskiviikko 15.7.2026 Kangasalan Sanomat Jumalanpalvelukset Ke 15.7. klo 12, Kangasalan kirkko Kansanmusiikkiyhtye Roine. klo 18–19 kaupungintalon takana olevassa puistossa. To 16.7. Viime kesänä tapahtuma houkutteli paikalle lähes 50 veisaajaa. Se on lahja, joka annetaan, ei hallita. Virsipiknik lauantaina 18. Opetuslapset Pietari, Jaakob ja Johannes saavat nähdä Jeesuksen kirkkaudessa, joka murtaa arjen rajat. JA SITTEN VALO murtaa kaiken tutun: Jeesuksen kasvot loistavat kuin aurinko, ja hänen vaatteensa hohtavat valkeutta. klo 18.45 Luvassa mukaansatempaavia tarinoita vanhan kulttuuripitäjän asukkaista. klo 18, Halkohaavantie 255 Isäntä: Juhani Kallioinen Tervetuloa viettämään kesäiltaa Juusonrantaan! Ystävällisesti kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kangasalan kirkossa lauantaina 25.7.2026 klo 10. Kaivaten Petri, Heidi, Emma ja Leo siskot ja veljet perheineen sukulaiset ja ystävät   25.07.1955 21.06.2026 Kuusankoski Kangasala Rakkaamme Markku Juhani MAJAMÄKI Järvenrantoja laineet huuhtelee, puut hiljaa kuiskii ja kuuntelee. 10 Pyysalo 7AB konfirmaatiomessu, Kangasalan kirkko, Marko Sagulin, Meri Kettunen Su 19.7. Opetuslapset nousevat vuorelle Jeesuksen kanssa tietämättä, että tavallinen päivä muuttuu ikuisuuden kosketukseksi. Vapaa pääsy! AVAIMIA PARISUHTEESEEN Syksyn Avaimia parisuhteeseen -ryhmä tarjoaa työkaluja parisuhteen vahvistamiseen. Sinikkaa voi muistaa jättämällä yhden kukan arkun viereen. www.kangasalanseurakunta.fi VIRSIPIKNIK 18.7. 12.45 Hautausmaaopastus: Kangasalan vanha hautausmaa. Rakas isä, vaari ja isovaari Valto Kalevi VIHINEN   22.02.1934 25.06.2026 Kangasala Kangasala Nyt jätän pirtin tutun, metsät, pellot ja pihamaan. Hakala Sinikka Marianna LEHTONEN Kirkkaus, joka kantaa arkeen NIna Hurme kesäteologi, Kangasalan seurakunta V uoren hiljaisuudessa tapahtuu jotakin, mitä sanat eivät täysin tavoita. Kun elämässä kaikki horjuu, Kristus ei etäänny vaan lähestyy. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO 22.7. Ti 21.7. Olen jo valmista viljaa – pois pyyhkikää kyyneleet. Yhteistyössä: Tampere Tourist Guides ry. 18 Ranta-Einolan pihaseurat, Ranta-Einolantie 20. Kangasalan seurakunnan johtava kanttori Jukka Heroja laulattaa ja toteuttaa yleisön virsitoiveita tunnin verran. Kiittäen ja kaivaten Reijo Kari, Kimmo ja Satu Niina ja Tiia ja Aaron Matti, Kirsti ja Jorma ystävät ja muut sukulaiset   25.03.1941 16.06.2026 Valkeakoski Kangasala Rakkaamme o.s. Järjestettyä ohjelmaa ei ole, mutta paikalla on työntekijä. Kuulkaa häntä!” Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa. Kodin piiristä poistun hiljaa, luo Herran vie askeleet. Kesäolkkarissa voi hengailla, puuhailla yhdessä ja syödä omia eväitä. 18.15 Viikkomessu, Kangasalan kirkko, Maija Latvala La 18.7. Kierros alkaa Kangasalan kirkon esittelyllä. Ilkka Puhakan laulun Älä pelkää sanoin: ”Älä pelkää, Hän vierelläs seisoo ja kannattaa. Tervetuloa veisaamaan sydämensä kyllyydestä! HAUTAUSMAAOPASTUS: Kangasalan vanha hautausmaa 22.7. Hetki on pyhä ja pelottava yhtä aikaa: Jumalan kirkkaus on lähellä, mutta samalla käsittämätön. Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” (Matteus 17:5–7) KIRKASTUSSUNNUNTAI muistuttaa, että kirkkaus ja pelko kulkevat usein rinnakkain. Älä pelkää, Hänen armonsa lopu ei milloinkaan. Älä pelkää, Hän kanssasi kulkee ja johdattaa.” KUN VOIMAT hiipuvat ja matka tuntuu liian raskaalta, kirkastuksen valo ei ole vain vuoren huipulla, vaan myös varjossa kulkevan vierellä. Edellisvuoden tapaan uusista ja vanhoista virsistä sekä eväsretkitunnelmasta nautitaan yhdessä kaupungintalon takana sijaitsevassa pienessä puistossa. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan la 25.7.2026 klo 11.30 Huutijärven kappelissa, jonka jälkeen on muistotilaisuus Huutijärven seurakuntakodilla. 10 Tunturiripari 2 konfirmaatiomessu, Kangasalan kirkko, Maija Latvala, Meri Kettunen 10 Messu, Kuhmalahden kirkko, Petri Lassila, Jukka Heroja Tapahtumia Ke 15.7. heinäkuuta kello 18–19 kaupungintalon takana olevassa puistossa.. Paikalle voi tulla kuka tahansa oman vilttinsä tai tuolinsa kanssa. Pois riisun arkinutun, nyt uuden puvun saan
Korpinen ei pysty muistamaan täysin kivutonta hetkeä elämästään. Toisinaan kipu on tuikkivaa ja sähköiskumaista. Jänne oli kuitenkin jo ehtinyt vaurioitua pysyvästi, ja jalkaterään jäi hermovaurio. Suurena arjen ilona ja apuna Korpisella on labradorinnoutaja Jalo, joka on niin ikään kipukroonikko. Kun kipu on kovimmillaan, ei pysty ajattelemaan mitään muuta. Korpisen kipua hoidetaan kolmen kuukauden välein uusittavalla kipulaastarihoidolla, puuduttavilla voiteilla sekä hermokipulääkkeillä, joita menee yhdeksän päivässä. Hän kiittää Jaloa siitä, että se saa myös emäntänsä liikkeelle ja ulos ovesta. – Nukun paremmin, kun kuuntelen ja teen mielikuvaharjoitetta 10–15 minuuttia ennen nukahtamista. Päiväsaikaan saan apua hengitysharjoituksista. Voimakkaat kipukohtaukset iskevät yllättäen ja kestävät yleensä 10–15 minuuttia kerrallaan. ja 5. Päivystyksessä ei huomattu nilkan peroneusjänteen katkeamista, vaan lääkäri piti kaatumisesta alkanutta kipua nivelsiteiden venähtämisenä. Korpiselle töissä käyminen on myös terapiaa, sillä hän kokee, etTörkeän vahva – kivusta huolimatta Kangasalalainen Taru Korpinen on yksi Suomen lähes miljoonasta kipukroonikosta. Suomen Kipu ry:n mukaan pitkään jatkuvan kivun kanssa Suomessa elää noin joka viides aikuinen, ja joka seitsemännellä kipu on päivittäistä. Korpinen vertaa kipua pahaan hammassärkyyn. Itsekin aloin sitä jossain vaiheessa epäillä. Hän on saanut alusta asti käyttöönsä kaikki apuvälineet sähköpöydästä satulatuoliin ja rullahiireen. Istuminen on pahinta selälle, mutta pienet mikrotauot työpäivän aikana auttavat. Jalo toimii terapiakoirana myös muille, sillä Korpinen vierailee lemmikkinsä kanssa hoivakodeissa ja palvelukeskuksissa tapaamassa niiden asukkaita. Ajattelen, että selviän mistä vaan, hän sanoo. KORPINEN ON kehittänyt vuosien varrella kipuihinsa monia itsehoitomenetelmiä. Öitään Korpinen on saanut rauhoitettua meditaation avulla. – Jalosta piti tulla työkoira metsästyshommiin, mutta sillä todettiin yhdeksän kuukauden iässä nivelrikko oikeassa etujalassa. TARU KORPINEN ARJESSA MUKANA. – Jos jätän ottamatta yhdenkin kolmen pillerin satsin, huomaan sen heti kropassani, hän kertoo. – Välillä kipu tuntuu vähemmän, välillä enemmän, mutta koko ajan sattuu johonkin kohtaan. – Fyysinen kipu aiheuttaa henkistä kipua ja päinvastoin, ne kulkevat käsi kädessä. Korpinen toimii Kipu ry:n vertaistukihenkilönä ja kokemusasiantuntija sekä mielenterveysyhdistys Helmi ry tukihenkilönä. – Kivusta on hyvä kertoa esimerkiksi työpaikalla esihenkilöille ja lähimmille työtovereille. Yliliikkuvista nivelistä johtuvat polvilumpioiden sijoiltaan menot tulivat tutuiksi jo teini-iässä. – Nykyään osaan jo itse muljauttaa lumpion takaisin paikalleen. – Viime talvenakin seisoin tuolla ulkona lumihangessa, kun kipukohtaus oli päällä, hän näyttää ulos Suoramalla sijaitsevan kerrostaloasuntonsa ikkunasta. Siksi me varmaan ymmärrämme toisiamme niin hyvin, naurahtaa Korpinen. – Ilman Jaloa jämähtäisin tänne neljän seinän sisälle. Kroonisiksi Korpisen kivut muuttuivat viitisentoista vuotta sitten hoitovirheen seurauksena. – Jatkoin kävelemistä hammasta purren, mutta se vain pahensi kipua, muistelee Korpinen. Korpisella on diagnosoitu keskivaikea masennus, joka johtuu ainakin osittain jatkuvista kivuista. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 14 Sari Heliövaara, teksti & kuvat T aru Korpinen on liimannut läppäriinsä tarran, jossa lukee “törkeän vahva”. – Kun kipu on kovimmillaan, ei pysty ajattelemaan mitään muuta ja toivoo vaan, että se menee pian ohi, hän kuvailee. Korpisen elämässä kipu on ollut läsnä lähes aina. Pahimmillaan kipu on lamauttavaa ja kaiken muun alleen peittävää. Pahimpiin jalkakipuihinsa hän hakee helpotusta kylmästä. Jalkaterän hermokivun lisäksi molemmissa polvissa on nivelrikko, olkapäässä jännevaurio ja selkärangassa 4. Labradorinnoutaja Jalo on Taru Korpiselle terapiakoira, joka saa hänet lähtemään liikkeelle kotoa. – Se on sellainen voimalause itselle. Korpinen kokee tärkeäksi puhua kivustaan, koska ne eivät näy päällepäin. nikaman väli kulunut. Oikea diagnoosi tuli vasta yli puoli vuotta myöhemmin, kun Korpinen hakeutui tutkimuksiin pahenevien kipujen vuoksi. Voimaa hän saa myös muiden auttamisesta. KORPINEN KAMPPAILEE kipujen kanssa joka päivä. – Terveyskeskuslääkäri antoi ymmärtää, että vika on päässäni. Kangasalla asuva Korpinen on yksi Suomen arviolta jopa lähes miljoonasta kipukroonikosta. Jalo toimii terapiakoirana myös muille, sillä Korpinen vierailee lemmikkinsä kanssa hoivakodeissa ja palvelukeskuksissa tapaamassa niiden asukkaita. Myös hänen mielenterveyttään on epäilty, jopa lääkäreiden taholta. Moni yrittää sinnitellä liian pitkään kipujen kanssa ja sitten uupuu ja joutuu jäämään pois töistä. Korpinen tekee tällä hetkellä kolmen kuukauden sijaisuutta osastosihteerinä. Hän uskoo, että itsekin nivelrikkoisena se ymmärtää emäntäänsä. Jalo on Taru Korpiselle myös lohduntuoja. Kivut tuntuvat kehon lisäksi myös psyykkisesti. KORPINEN SANOO, että on joutunut kokemaan vähättelyä kipujensa vuoksi. Hän rohkaisee myös muita kipukroonikoita samaan
Gröhn, Ruokosuo, Kursi ja Rantanen kokevat tärkeäksi, että saavat viettää aikaa kaikkien asumisyksiköiden kesken. KATSO KUVIA DIGISSÄ ARJESSA MUKANA. Dmitriev ajattelee, että alueen ympäristö sopisi hyvin festarialueeksi. – Aamut on vaikeita, kun ei meinaa saada itseään liikkeelle, mutta se, että saa olla osa työyhteisöä ja tekemään oman työpanoksensa, on itselleni tärkeää. – Kivusta on tavallaan tullut osa persoonaa ja identiteettiä. Ruokosuo, Rantanen, Gröhn ja Kursi kertovat olevansa tyytyväisiä toimintaan. – Tutussa ympäristössä ja vähäisempien siirtymien myötä asiakkaiden voimavarat ovat riittäneet aiempaa paremmin osallistumiseen, vuorovaikutukseen ja päivän toimintoihin. Haavetta aiotaan mahdollisesti testata pienimuotoisesti tulevana syksynä konsertin muodossa. Korpinen valmistuu elokuussa ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja lisäksi hän opiskelee parhaillaan myös lyhytterapeutiksi. Yö poissa kotoa ei jännitä ainakaan Olli-Pekka Gröhniä, AriPekka Ruokosuota, Kimmo Kursia eikä Susanna Rantasta. – Hyvä koti ja kaunis elämä, kommentoi Ruokosuo. Gröhn on kotoisin Kangasalta ja on nyt palannut viiden vuoden jälkeen takaisin kotikaupunkiinsa asumaan. Esimerkiksi edellispäivältä hän muistelee onnistumisen hetken, kun he olivat osan asiakkaiden kanssa valmistelemassa leiripäivää Vallitussa. Pikonlinnan Validia-talossa on yhteensä viisi yksikköä, jotka muodostuvat sen mukaan, kuinka paljon tukea asiakkaat tarvitsevat. Asiakkaat viettävät aikaansa paljon oman yksikön sisällä, mutta päivätoiminnassa he pääsevät tekemään ja kokemaan koko talon voimin. Gröhn on innoissaan siitä, että pääsee nukkumaan taivasalla. Pikonlinnan Validia-talon päivätoiminnasta vastaavan Konstantin Dmitrievin mukaan yöpyminen leirikeskuksessa saattaa jännittää osaa asiakkaista. Päivätoiminnan sisältö rakentuu pitkälti vuodenaikojen, juhlien ja yhteisten perinteiden ympärille. – Olen yrittänyt tarjota vähän erilaista päivätoimintaa kuin mihin on totuttu. KORPINEN ODOTTAA parhaillaan pääsyä vasemman polven tekonivelleikkaukseen, jonka toivoo helpottavan liikkumistaan tulevaisuudessa. Heidän mielestään mitään ei puutu. Yksityiselämän puolellakin unelmia riittää. Kipujen kanssa voi elää ihan hyvää elämää, kun hyväksyy asian. – Haaveeni on muuttaa joskus Lappiin ja ehkä joskus löytää se uusi parisuhdekin. Hänen unelmanaan on ollut jo useamman vuoden ajan pitää Pikonlinnassa omat festarit. ”Kaikki on ihan niin kuin pitääkin” Sanni Sarin, teksti & kuva Pikonlinnassa Vallitun leirikeskuksessa heitellään frisbeetä. Se, että yöksi jäävien asiakkaiden määrä tuplaantui viime vuodesta, on Dmitriev mukaan toisten rohkaisun ansioita. Yön yli -leirillä haastetaan itseä ja koetaan onnistumisen hetkiä. Tom Tuikkanen (edessä), Ari-Pekka Ruokosuo ja Olli-Pekka Gröhn (takana) osallistuivat Validia-talon Yön yli -leirille Vallitun leirikeskuksessa. – Kaikki on ihan niin kuin pitääkin, Rantanen sanoo. Muistettuaan Vallitun leirikeskuksen olemassaolon lähellä Validia-taloa, hän soitti Kangasalan kaupungille varatakseen sen päivätoiminnan käyttöön. Hän on hyväksynyt sen, että tulee tuskin koskaan saavuttamaan täyttä kivuttomuutta. Vajaasta 30 asiakkaasta yöksi on jäämässä tänä vuonna kuusi. Moni pääsee haastamaan itseään myös yöpyessään leirikeskuksessa. Dmitrievin mukaan leirillä asiakkaat pääsevät käyttämään omia vahvuuksiaan, esimerkiksi puiden pilkkomisessa tai tavaroiden kantamisessa. Validia-talon asiakkaat viettävät aikaa myös omassa puutarhassaan ja pääsevät osallistumaan muun muassa sovellettuihin paloharjoituksiin. He pääsevät kokemaan olevansa tärkeitä. Määrä on kuitenkin noussut viime vuodesta, jolloin yöksi jäi vain kolme asiakasta. Hän on asunut Validia-talossa helmikuusta saakka. – On kivaa, että on yhteistä tapahtumaa, Gröhn kommentoi leiriä. – Minulla on aina suunnitelmia, että mitä seuraavaksi, mitä vielä voisi tehdä isommin, Dmitriev kertoo. Dmitriev kertoo, että asiakkaiden syntymäpäiviä juhlistetaan yhdessä ja valmisteluihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan alusta alkaen koristeluista tarjoiluihin. Korpisella on paljon odotuksia ja suunnitelmia tulevaisuudelle. Maanantaina liikutaan, tiistaina askarrellaan, keskiviikkona leivotaan ja torstai kuluu yhteisöllisten pelien sekä ajankohtaisten juhlien parissa. Hän ei aiokaan yöpyä mökissä, vaan leirikeskuksen laavulla. Yksi heistä oli onnistunut sahaamaan puuklapia enemmän kuin oli odottanutkaan. Lisäksi Dmitriev keksii mielellään kaikenlaista uutta. Syksyllä hän aikoo panostaa tosissaan alkuvuodesta perustamaansa yritykseen Voimavarahetkeen, jonka kautta tarjoaa hyvinvointivalmennusta muun muassa muille kipukroonikoille. Perinteeksi on muodustunut Pikonlinnan Validia-talon omat neljäpäiväiset olympialaiset, joissa kilpaillaan 11 eri lajissa. Dmitriev ajattelee, että leirin kaltaiset tapahtumat mahdollistavat sen, että asiakkaat pääsevät haastamaan itseään ja kokemaan sitä kautta onnistumisia. Pikonlinnassa on järjestetty muun muassa vaalipaneeleja, joihin osallistui ehdokkaita Kangasalta sekä laajemmin Pirkanmaan alueelta. Tom Tuikkasta leirikeskuksessa nukkuminen hieman jännittää, mutta hän uskoo, että se menee ohi. Iloiset leiriläiset odottavat illalta saunomista, uimista ja etenkin yöpymistä mökissä. 15 Keskiviikko 15.7.2026 Kangasalan Sanomat tä kotona seinät kaatuisivat päälle. Tänä vuonna ne järjestetään jo kolmatta kertaa. – Minulla ei ole antaa valmiita vastauksia, mutta haluan olla lohduntuoja ja auttaa ihmisiä löytämään omien oivallusten kautta ratkaisuja omiin haasteisiinsa. Näin heidän olisi helppoa liikkua sisälle ja ulos, ja oma tuttu sänky olisi tarvittaessa ihan lähellä. Tuikkasestakin yhdessä tekeminen on leirin parasta antia. PIKONLINNAN Validia-talon päivätoiminta on yleensä hyvin strukturoitua ja ennakoitavaa. Lisäksi tutun ohjaajan läsnäolo rauhoittaa. – Me yllätyimme ja hän itsekin yllättyi, kuinka paljon pystyy tekemään, kun vaan saa sen tsempin. Rannassa lämpenee sauna, ja aurinko hellii ruokailijoita pihalla. Dmitriev kertoo, että moni asiakas on käynyt ulkopuolisessa päivätoiminnassa, mutta talon sisäinen päivätoiminta on vastannut paremmin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Käynnissä on Validia-talon kehitysvammaisten Yön yli -leiri. Olympialaisten loppugaalaan on osallistunut asiakkaiden lisäksi jopa noin 100 heidän läheistään katsomaan, kun kilpailijat palkittiin 3D-tulostimella tehdyillä mitaleilla. Osa heistä ehdotti metsäleiriä, ja ensin Dmitriev ajatteli, että pistettäisiin joukkueteltta pystyyn Pikonlinnan pihaan. IDEA LEIRISTÄ tuli alun perin asiakkailta itseltään
Sitä ennen hän työskenteli maatilan ohella maaja metsätalousministeriössä sekä myöhemmin Ruokavirastossa. Olen tyytyväinen, etten palannut, muuten olisin varmaan edelleen siellä, Joutsiniemi sanoo. Myös kivinavetan puinen vinttiosa tuhoutui tulipalossa. Tilalla työskentelee myös hänen pikkuveljensä. Kahta työtä yhdistäessä kesät kuluivat pitkälti maatilan töiden parissa. Katossa olevat Koko ajan pitää tehdä yhä enemmän, jotta pärjää. Hänelle oli alusta saakka selvää, että hän halusi jatkaa sukutilan isäntänä. Kun kolmas lapsi syntyi, pidin puoli vuotta hoitovapaata. Osan viikosta hän työskenteli Helsingissä ja Seinäjoella, muuten hän teki etätöitä Tampereelta. Karjasta luovuttiin vuonna 2011. Tilan hän osti Sorolan entisen omistajan leskeltä ja tämän vävyltä Immanuel Ilmonilta. Varastotilaa on muutenkin runsaasti. Joutsiniemen tilaan kuuluu myös joen rannalla sijaitseva sauna, joka on on peräisin 1860-luvulta. Sivurakennus ja vanha talli rakennettiin vuonna 1914, ja sivurakennus peruskorjattiin vuonna 2012. Tilalla tuotetaan viljaa muun muassa Fazerin, Raision ja Viking Maltin sopimusviljelyyn. – Olin usein virkavapaalla, jotta ehdin tehdä työt tilalla. Asiakirjojen puuttuessa ei ole tarkkaa tietoa tilan perustamisajankohdasta eikä omistajista. Viimeinen niitti hänelle oli, kun kesävapaita ei enää herunut. Tarinan mukaan tilan väki nousi ämpäreineen päärakennuksen katolle estämään tulen leviämisen. TÄYSIPÄIVÄISEKSI viljelijäksi Joutsiniemi ryhtyi vasta vuonna 2021. Tilalla hyödynnetään täsmäviljelyä, vilja kuivataan omalla hakkeella ja pelloilla ylläpidetään pölyttäjille tarkoitettuja kukkakaistoja. Tällä hetkellä tilalla on yksi hiirikissa, joka silloin tällöin tuo saaliinsa ulko-oven eteen näytille. Maanviljelijä Simo Heikinpoika Joutsiniemi osti tilan vuonna 1860. Nykyään se lämmitetään vain juhlahetkinä. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 16 ARJESSA MUKANA ”Teen täysillä, isoilla panoksilla ja työt kunnolla” Jussi Joutsiniemestä tuli sukutilan kuudes isäntä vuonna 2013 tehdyn sukupolven vaihdoksen myötä. Se rakennettiin uudelleen samana vuonna kuin sivurakennus ja tallikin. Sen jälkeen en enää palannut töihin. 1400-luvulla tila kuului Vääksyn rälssisäterin tiluksiin, mutta myöhemmin siitä muodostui oma säätyläistilansa. Katrin Karves, teksti & kuvat A amuksi oli luvattu sadetta, minkä vuoksi Jussi Joutsiniemi ei lähtenyt ruiskuttamaan peltoja. – Opiskelin Helsingissä ja menin sieltä suoraan maaja metsätalousministeriöön. Sauna entisöitiin vuonna 2018. Myös Raision kanssa tehty sopimus sisältää vastaavia ympäristövaatimuksia. Sanoin, etten pidä sitä päivääkään, Joutsiniemi painottaa. – Tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2013, ja samalla roikuin molemmissa kiinni. Hän on koulutukseltaan maatalousja metsätieteiden maisteri. JOUTSINIEMI KERTOO olleensa kiinnostunut maataloudesta koko elämänsä ja tehneensä töitä kotitilalla lapsuudesta lähtien. Tilan sijainti Sarsankosken rannalla kertoo siitä, että kalastus on ollut merkittävä osa alueen varhaisten asukkaiden elämää. Sukupolvenvaihdoksen myötä eteen tuli muutto takaisin kotitilalle. Fazerin kanssa tehtyyn Viljavisio-sopimukseen kuuluu useita vastuullisuustoimia. Nykyisin tilalla viljellään pääasiassa mallasohraa, syysja kevätvehnää, suurimokauraa ja ruista. Jussi Joutsiniemi on kasvattanut yli 600-vuotiaan tilan peltopinta-alaa sadalla hehtaarilla. Hän päätyi muuttamaan Tampereelle, josta hänellä oli lyhyt matka juna-asemalle. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen hän yhdisti virkatyön ja maatilan pyörittämisen. Samalla rakennettiin hakelaitos, jonka ansiosta vilja kuivataan nykyisin omalla hakkeella öljyn sijaan. Kivinavetta valmistui Simo Joutsiniemen rakennuttamana vuonna 1887, ja nykyisin se toimii varastona. Joutsiniemestä tuli Joutsiniemen tilan kuudes isäntä vuonna 2013 tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä. Joen rannassa sijaitseva sauna on peräisin 1860-luvulta. Viljelijän arkeen kuuluvat nykyään yhtä lailla markkinoiden seuraaminen kuin peltotyötkin. Sitä ennen hän oli viljellyt sitä vuokralla vuodesta 1851 lähtien. Lisäksi viljelykierrossa pidetään nurmea hevosheinää varten sekä luonnonhoitopeltoja. Pinta-ala lisääntyy mutta työväki ei. Sen sijaan hän jäi kotiin seuraamaan juuri sinä aamuna avattua lannoitekauppaa. – Isäni piti sitä [karjaa] loppuun asti. Rakennus haluttiin pelastaa hinnalla millä hyvänsä, sillä se oli valmistunut vasta muutamaa vuotta aiemmin. Ei sitä enää jaksanut, kun lomaa ei ollut oikeastaan koskaan, Joutsiniemi toteaa. TILAN PÄÄRAKENNUS valmistui vuonna 1908. Vuonna 1914 pihapiirissä syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes kaikki rakennukset päärakennusta lukuun ottamatta. Hän sai Tampereelta etäsijoituksen ja teki lopuksi etätöitä kotoa käsin. Joutsiniemen tilan historia ulottuu aina 1400-luvulle, mahdollisesti jopa 1300-luvun loppupuolelle. Viljankuivaamo valmistui vuonna 2018, ja sitä laajennettiin viime talvena. Joutsiniemi vietti lapsuutensa kotitilalla, minkä jälkeen hänellä vierähti lähes kymmenen vuotta Helsingissä opiskelujen ja työn vuoksi. Sen viereen rakennettiin kolme vuotta sitten uusi konehalli. Häntä ennen tilaa isännöi lähes 40 vuoden ajan hänen isänsä Pekka Joutsiniemi, joka asuu edelleen vaimonsa kanssa tilan päärakennuksessa. JUSSI JOUTSINIEMI tilan isäntä. Sen lauteiden vieressä on edelleen paikka piialle, jonka tehtävänä oli aikanaan heittää löylyä. Hoitovapaalla ajatus, etten enää palaa, kypsyi
Joutsiniemen tilan historia ulottuu ainakin 1400-luvulle saakka. Ne, jotka tekivät hintakiinnityksiä silloin, hyötyivät, kun hinnat myöhemmin romahtivat. Silloin tietää, että tämän verran ainakin saa. Minulla oli jo noin kymmenvuotiaana ensimmäinen auto, jolla ajettiin pellolla. 17 Keskiviikko 15.7.2026 Kangasalan Sanomat ARJESSA MUKANA Tilan päärakennus valmistui vuonna 1908. Kun Ukrainan sota alkoi, tarjottiin hetkellisesti todella hyviä hintoja. – Jos on kuivaa, kuten nyt, harmittaa, kun työ menee osittain hukkaan. Vuonna 1914 sattuneessa tulipalossa se pelastettiin. Joskus käytiin salaa tielläkin ajamassa, hän muistelee nauraen. Säät ratkaisevat paljon, mutta viljelijä voi vaikuttaa myös omilla ratkaisuillaan. Ne kertovat aika hyvin, mihin hintakehitys on menossa. – Hintaa pitää seurata joka päivä ympäri vuoden. Olen usein kiinnittänyt hinnat etukäteen, ettei tarvitse myydä syksyn markkinahinnalla niitä viljoja, jotka eivät mahdu omaan varastoon. Haastattelupäivänä avautui ensi kesän lannoitekauppa, eikä uutinen ilahduttanut. Pinta-ala lisääntyy mutta työväki ei. – Teen täysillä, isoilla panoksilla ja työt kunnolla. – Ainakin puitteet ovat kunnossa. Tilalla on myös muutamia vanhoja työväenasuntoina toimineita mökkejä. Hinnat nousivat taas noin kymmenen prosenttia. – Katson päivittäin Pariisin MATIF-pörssin vehnän futuurihintoja. – Kun Iranissa alkoi sota, piti heti tilata polttoöljyä, koska hinta nousi heti seuraavana päivänä. Jos joku joskus jatkaa sitä, hän saa vähintään yhtä hyvän tilan kuin minä aikanaan. Vaikka työ on vaativaa, onnistunut kasvukausi palkitsee. Siitä rakennettu kuivuri valmistui 1970-luvulla. Markkinaa pitää seurata koko ajan. Sänkipelto pitää kosteutta maassa pidempään, ja mitä paremmin pohjatyöt tekee, sitä paremmin pelto kestää ääriolosuhteita. – Pyrimme siihen, että tila säilyy koko ajan entistä paremmassa kunnossa. Kesä on vilkasta aikaa ja talvi rauhallisempaa, vaikka viime talvet ovatkin kuluneet investointien parissa. Kun tilalla oli karjaa, kesät menivät pitkälti heinätöissä. Isällä oli sellainen salkun kokoinen puhelin, jota kannettiin kahvasta. Keleille ei voi mitään, mutta pohjatyöt voi tehdä huolella, mikä antaa lisää aikaa kuivuudessa. Haastattelun päätteeksi sää näyttää lupaavalta, joten Joutsiniemi lähtee ruiskuttamaan peltoja. – Tuotteiden hinnat ovat tällä hetkellä huonot ja panosten hinnat korkeat. Nykyään sivurakennuksessa asuvat Joutsiniemi, hänen vaimonsa ja heidän kolme lastaan. Emme voi itse juurikaan vaikuttaa siihen, mitä viljasta maksetaan. Markkinoiden seuraamisella ja riskien hajauttamisella yrittää saada vähän lisätuloa. Joutsiniemen mukaan koko satoa ei kuitenkaan kannata myydä yhdellä kertaa. Viljelijät pärjäävät huonosti näillä hintasuhteilla. Vasemmalla sijaitsee vanha saunarakennus. Osa sivurakennuksesta on toiminut aikanaan pakarina, ja rakennuksessa asui tilan työväkeä. – Koko ajan pitää tehdä yhä enemmän, jotta pärjää. Koneet olivat pieniä ja yksinkertaisia. – Tällä hetkellä on haastavaa, kun panokset ovat todella kalliita mutta tuotteiden hinnat huonoja. Joen toisella puolella sijaitsee vanha viljamakasiini 1880-luvulta. JOUTSINIEMEN ISÄNNYYDEN aikana peltopinta-ala on kasvanut noin sadalla hehtaarilla. Vielä ei tiedetä, haluaako joku hänen lapsistaan jatkaa sukutilan viljelyä. Nykyisin ne on vuokrattu kesämökeiksi. Osa sivurakennuksesta on toiminut aikanaan pakarina, ja rakennuksessa asui tilan työväkeä. LAPSUUDEN KESÄT olivat Joutsiniemen muistoissa hyvin erilaisia kuin nykyään. – Kaverin kanssa ajeltiin mopolla ja pyörillä ympäri pitäjiä. Pitää olla koko ajan hereillä. Päivittäiseen rutiiniin kuuluu myös kansainvälisten viljamarkkinoiden seuraaminen. Apulanta tarvitsee vettä, jotta se imeytyy maahan. Karja sitoi perheen tiukasti kotipihalle. – Vaikka meillä oli karjanhoitaja, aina kun lähdettiin johonkin, puhelin soi ja kerrottiin, että lehmät ovat karanneet. Tervehdin terassille ilmestynyttä kissaa, minkä jälkeen jätän tilan taakseni ja ylitän joen vanhaa siltaa pitkin.. Lapsuudesta on jäänyt mieleen myös kesän veneretket Roineella. Joen varrella laiduntaa nykyisin lainahevosia, jotka hoitavat perinnebiotooppia. Viime vuosina panosten hinnat ovat nousseet voimakkaasti, kun taas viljan hinta ei ole vastaavasti noussut. Jos jää vähänkin aikaa, hyppään usein veneeseen. Nykyisin viljelyssä on vuokramaat mukaan lukien noin 340 hehtaaria ja metsää noin 400 hehtaaria. Tällä hetkellä näyttää siltä, että näillä pärjätään isommallakin pinta-alalla. – Nyt tiedetään, mitä ensi kesän lannoitteet suurin piirtein maksavat. Viljan ostajat pelkäsivät, ettei viljaa saada riittävästi maailmalla liikkeelle. Kuvassa näkymä sillalle, jonka taustalla levittäytyy pihapiiri. Karjasta luopuminen mahdollisti keskittymisen kasvinviljelyyn. Olohuoneessa on edelleen alkuperäinen leivinuuni takaksi muutettuna, jossa leipiä ennen paistettiin. Autoja rassattiin. 1920-luvun valaisimet ovat edelleen toimintakunnossa, vaikka niitä käytetään enää harvoin. – Kaikki haluavat myydä syksyllä, jos varastoja ei ole. – Sieltä pääsi Valkeakoskelle syömään, ja edelleen käydään siellä, jos ehditään. Sen takia pitää olla kunnolliset koneet. – Kun viljan hintoja kiinnittää eri aikoihin, riski pienenee. Pyrin saamaan viljasta paremman hinnan erikoissopimuksilla, markkinoita seuraamalla ja oikea-aikaisilla hintakiinnityksillä. Alkukesän kiireiden johdosta tämän kesän venekautta ei olla vielä avattu. Pöyhittiin heiniä ja äestettiin. Silloin saa yleensä kaikkein huonoimman hinnan. Se lyötiin pöydälle, ja kohta se taas soi. Kun on rakentanut paljon, seuraavan ei tarvitse heti tehdä suuria investointeja. – Välillä tulee huonoja ja välillä hyviä satoja. Kuumina ja tuulisina päivinä työt jatkuvat usein myöhään iltaan tai jopa yöhön. Sauna lämpenee nykyisin lähinnä juhlatilaisuuksia varten. Myös konekanta on uudistettu. JOUTSINIEMEN MUKAAN tilanpidon raskain puoli on jatkuva tarve kehittää toimintaa. Joutsiniemi kertoo myyneensä suuren osan tämän vuoden sadosta jo edellisen talven aikana. Se uudistettiin vuonna 2009 ja on edelleen käytössä. Vapaa-ajan harrastukset sijoittuivat lähialueen maille. Jos viljan laatuanalyysissä havaitaan hometta, tilannetta voidaan mahdollisesti vielä korjata puhdistamalla viljat uudelleen kuivurissa. – Ennen ei jotenkin ollut sellaista kiireen tuntua. – Kaikkea ei pidä kiinnittää, mutta yleensä osa kannattaa. Sivurakennus rakennettiin vuonna 1914, ja se peruskorjattiin vuonna 2012. Silloin joutuu arpomaan, mitä pellolle voisin tehdä tilanteen parantamiseksi. Varastot mahdollistavat sen, ettei satoa tarvitse myydä heti syksyllä, jolloin hinnat ovat usein alhaisimmillaan. Öljyn, lannoitteiden ja koneiden hinnat muuttuvat jatkuvasti. Juuri ennen kuin tulit, katsoin niitä ja ajattelin, että voi vitsi sentään. Viljan viljely ei ole pelkästään peltotöitä, vaan myös jatkuvaa markkinoiden seuraamista. Tänä kesänä hän levitti lisälannoitetta pelloille, koska sääennuste lupasi sadetta. JOUTSINIEMI TOIVOO, että tila kehittyy myös tulevaisuudessa. – Sateet eivät kuitenkaan tulleet, joten se meni ehkä osittain hukkaan. Tilalle rakennettiin uusi kuivuri lämpölaitoksineen, konehalli, lämmin työverstas ja katos. Keskikesällä päivät kuluvat pääasiassa peltojen ruiskutuksessa ja kasvustojen tarkkailussa. Myös sesonkiluonteisuus näkyy arjessa. Riskien hallinta perustuu hajauttamiseen. Kotieläintilasta on kasvanut moderni kasvinviljelytila. Maailman tapahtumat näkyvät nopeasti myös maatilan arjessa. Niitä kutsuttiin monttuautoiksi
Tähtikino. • klo 15 Heinäkuoron konsertti Touhulassa, Mattilantie 150. – Valokuvaajahan metsästää aina valoa, hän sanoo. Kun astuu näyttelytilaan, eli entisen navetan ylisille, ensimmäisenä vastassa on suuri teos silmät supussa hymyilevästä Helmi-koirasta. Maalaus on ääriviivoiltaan epäselvä, eikä hahmojen kasvoja erota. • klo 14–18 Kantria ja kaaroja – Harrasteautoja Amerikan mantereelta Raikku Ranchilla, Raikuntie 190. • Kangasalan Kotiseutumuseo av. Juuri sellainen, jota taiteilija Irina Luoto mielellään valokuvaa. Teoksessa on Luoto ja tämän sisko. • klo 21 Ulkoilmaelokuvanäytös Rakkautta ennen aamua Tiihalan Tapahtumakartanolla, Tiihalantie 19. Musiikkia ja ruokaa Raikunjärven rannalla. MUSEOT • Kangasala-talon asiakaspalvelu ja lipunmyynti av. asti ja Ysärijysäri-näyttely 8.11. Näyttelyvaihtojen aikana av. ti–pe 11–17, la–ma suljettu. 30.8. Teoksen nimi on Helmi ja metsän kaverit. asti. asti Sahalahden museomakasiinissa, Vanha Pakkalantie 35. Luoto on maalannut muiston lapsuudestaan. Perjantai 24.7. Järj.Tapahtumatytöt/Haralanharjun kahvila. Eniten Luotoa inspiroivat valo ja värit. • klo 12–16 Haralanharjun lastenpäivä, Haralanharjuntie 142. Järj. Sen ympärille Luoto on maalannut eri metsän eläimiä, kuten ketun, jäniksen ja ilveksen. ilmestyvässä lehdessämme. Keskiviikko 22.7. – Maalasin metsän eläimet myös ajatellen lastenlastani, joka tykkää bongailla niitä taulusta. asti pääkirjaston Taidetila Terrassa. LUODON SAARESSA-NÄYTTELY on inspiroitunut mökkielämästä Vänninsalossa, jossa Luoto puolisoineen on lomaillut 25 vuoden ajan. – Koen olevani vielä aika alussa, vaikka nyt oma kädenjälki alkaa jo pikkuhiljaa näkyä. Seuraava teos on nimeltään Nostalgia ja se poikkeaa näyttelyn muista tauluista siten, ettei sitä ole tehty valokuvasta. Tähtikino. • Kuvataitailija Emmi Kallion Myrsky-näyttely 10.1.2027 asti Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Hän osallistui myös taidemaalauskurssille, jonka myötä taidot ja itseluottamus karttuivat. Sen sijaan he aikoivat käyttää lomansa matkustellen ulkomailla. • klo 17 Ulkoilmaelokuvanäytös Legoelokuva Tiihalan Tapahtumakartanolla, Tiihalantie 19. Yleisöopastus Emmi Kallion Myrsky-näyttelyyn torstaisin 25.6.–27.8. • klo 18 K-Kino: Disclosure Day. Lähetä siihen tarkoitetut tiedot verkkosivujemme kangasalan sanomat.fi kautta maanantaihin 20.7. Mielenhyvinvointi ja myönteinen muistelu. Menot Irina Luoto maalaa saaristoelämää tauluiksi Saaressa-näyttely on osa kesän monipuolista taidetarjontaa. Maalaaminen on muuttanut myös hänen tapaansa ottaa valokuvia. päivittäin 6.9. NÄYTTELYT • Painavat kuvat -näyttely 1.11. Harrastus sai alkunsa, kun Luoto jäi eläkkeelle ja sai lahjaksi lahjakortin taidetarvikeliikkeeseen. Hän herää usein aikaisin valokuvaaman saariston luontoa, mökkeillessään Saarikylien Vänninsalossa. Ulla Pohjola ja Kati Lehtinen. klo 17 ja sunnuntaisin 6.9.– 10.1. • 12–15 Myllypäivät Saarikylien kesätorilla, Saarikylientie 888. Näyttelyssä on esillä Luodon maalauksia ja valokuvia. SAARISTO ON aina ollut Luodolle tärkeä paikka, vaikka hän onkin syntynyt ja elänyt lapsuutensa sisämaassa. Torstai 16.7. Sanni Sarin, teksti & kuvat V arhain aamulla saariston valo on vaaleanpunainen ja utuinen. Uransa valokuvaajana ja visuaalisena suunnittelijana tehnyt Luoto ryhtyi noin kolme vuotta sitten maalaamaan akryyliväreillä. ke–su klo 14–18. Taulujen ja kehystettyjen valokuvataideteosten lisäksi Luoto on tulostanut gallerian perälle paperivalokuvia oman kännykkänsä kuvagalleriasta. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 18 ARJESSA MUKANA Julkaisemme viikkopäivyrin 22.7. Lauantai 25.7. Reilu 25 vuotta sitten Luodolla ja tämän puolisolla ei ollut ajatusta hankkia mökkiä. • klo 18 alkaen Myllyrock Saarikylien kesätorilla, Saarikylientie 888. • klo 16 K-Kino: Kätyrit & Monsterit. Näyttely on esillä Haaviston parvigalleriassa Saarikylissä 22. • Kangasalan Kuvataiteen Ystävien kesänäyttely 4.7.–2.8. • klo 15–18 Säilättärien Metrilaku-menuetti ja kesäkahvio Majaalahden kylätalolla, Kalajankuja 1. • klo 16 K-Kino: Kätyrit & Monsterit. asti to–su 14–18 ja tapahtumien yhteydessä. • 12–15 Myllypäivät Saarikylien kesätorilla, Saarikylientie 888. esityksen alkuun saakka. Av. Siinä on sitä jotain. Ja ulkona paistaa aurinko -teos on Luodon pojasta, joka ei teini-ikäisenä viihtynyt saaressa ulkona, vaan makoili mielummin sohvalla koira kainalossa. Järj. Hän kertoo tehneensä teoksen tyttärelleen, joka asuu lähellä metsää. Kangasala-salin tapahtumailtoina lipunmyynti sekä taidemuseo av. Kangasalan Martat • klo 16 Martanpäivän etkot Touhulassa, Mattilantie 15. Kirjontaa, maalausta, valokuvausta Vilpeilän kylätalolla, Pakkalantie 337. joka päivä klo 10–18. • klo 14 Teemakahvila Kangasalan lähitorilla. Helmi oli tyttären edesmennyt koira. asti Mobilian Fenno Galleriassa. asti Mobiliassa. kahvilan aukioloaikoina 26.7. • Stensbölen kadonnut automuseo -näyttely Mobiliassa 31.12.2027 asti. – Silloinkin, kun tein pitkiä päiviä töissä, niin stressi hävisi saman tein, kun lähdin perjantaina saareen. Järj. Majaalahdentie 204. • Leena Aalto-Heikkilän ja Virpi-Marja Palokallion Sivellinsattumia-näyttely 4.7.–5.8. • Mobilia av. • Posliinimaalaajamestari Katri Viitasen Eilen, tänään, huomenna -näyttely Ravintola Paakarin kahvilassa kahvilan aukioloaikoina. • klo 14–23 BBQ FEST Raikku Ranchilla, Raikuntie 190. Järj. Muun muassa Ikui nen kesä -teoksessa valmistaudutaan sukeltamaan kirkkaaseen järviveteen ja Tuulenpoika-teoksessa tasapainoillaan laiturilla. • klo 17–20 Harrasteajoneuvojen kokoontuminen Vilpeilän kylätalolla, Pakkalantie 337. Perjantaisin ja tiistaisin (4.8. • klo 16–18 Lasten kesäkoulu Vilpeilän kylätalolla, Pakkalantie 337. asti klo 10–19. asti ti–su klo 12–17. – Kuulin tutultani paljon Vänninsalon saaresta ja kuinka sieltä on kovin vaikea saada mökkiä.. asti. • Vehoniemen Automuseo av. Sunnuntai 26.7. Marttojen toiminnan esittelyä. Tarkis ta ajantasainen tilanne tapahtu mien järjestäjiltä. Mobilian Minikabinetissa. • UNIA -näyttely. Taidetyöpaja, kasvomaalausta, Oili-klovni, pajupillien tekoa, kepparirata, kuvasuunnistusta. Majaalahden kyläyhdistys. Opastus sisältyy museon pääsymaksuun. • klo 16–22 Harjufest Kirkkoharjun näkötornilla. • Kangasalan Kotiseutumuseossa 30.8. Torstai 23.7. • klo 18–20 Kirkkoharju Soi, Nico Bertula konsertoi Kirkkoharjun kahvilla. • TaideTallin Art Majaalahti 2026 -näyttely 2.8. Ne näyttävät arkista saaristoelämää, kuten veneilyä, laiturilla loikoilua ja kalastamista. Aikaisemmin hän huomasi rajaavansa ympäröivää maailmaa mielessään kuin kameralla, mutta nykyään hän kiinnittää entistä enemmän huomiota väreihin. Galleria Villa Armaassa, Armas Branderin katu 8. Galleria avoinna ti–su 12–18. • Kuhmalahden Taidepappilan, Taidetie 19, kesänäyttely 31.8. Av. klo 13. tiistai–lauantai klo12–17. ja 1.9.) säävarauksella klo 19 jälkeen klo 21 asti. Av. ke– su kello 12– 18. Keskiviikko 15.7. Av. • klo 14 Teemakahvila Kangasalan lähitorilla. asti perusnäyttelyn lisäksi Agathon Meurman 200 v, Kesäpäivä Kangasalla-laulun ”kotipesä”, Kangasalan kylät-sarjassa Raikku, 100 vuotta osuuspankkitoimintaa Kangasalla sekä Seuran esineistöön kuuluvia tauluja. Muutoin näyttely käsittelee saaristoelämää. • Nousevan auringon alta -näyttely 31.8. • Mari Hillon ja Susanna Harjunpään Katso lähelle, näe kauas -näyttely 20.8. ti–ke klo 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. Lauantai 18.7. • klo 13.45 K-Kino: Toy Story 5. heinäkuuta asti. • Leena Vainion Kaihoni siipi -näyttely 29.8. kello 10 mennessä. ti–ke klo 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. • Kimmo Pyykkö -taidemuseo av
• Iharin Myllytorpan kesäkahvila avoinna 12.6.– 7.8. Avoinna myös sovittaessa. • Kuhmalahden Taidepappila, Taidetie 19: ?. ?. • Helmiinan puodin kesäkahvila avoinna 4.–26.7. Kuvataiteilijoiden Mari Hillon ja Susanna Harjunpään yhteisnäyttely Katso lähelle, näe kauas 25.6.-20.8. Järj. • Lepolan motoristikeskiviikko keskiviikkoisin 30.9. klo 14, ke 19.8. Esitykset 15.7., 16.7. klo 18, su 16.8. • Lasten kesäliikuntakerhot keskiviikkoisin 29.7. • Raktori-Talleria, Moltsiantie 104 B: ?. MUUT • Ryhmätoimintaa heinäkuussa tiistaisin klo 13–15 Kohtaamispaikka Kasperissa, Teemu ry, Ellintie 6. (Vehkajärvi, lähtö Touhula) ja 28.7. asti kello 18–19 Kuhmalahdella Pilatesnavetalla, Rauhaniementie 51. Vaihtelevaa ohjelmaa. Taiteilija Päivi Mansikka-ahon kesägalleria on auki Kangasalan kulttuuriviikolla maanantaina 6.7. Tuo esiin sotaa paenneiden ihmisten kasvot, tarinat ja äänet. • Honkasen puutarhan kesäkahvila avoinna myymälän aukioloaikoina mape kello 9–18, lauantaisin kello 9–16 ja sunnuntaisin kello 10–16, Tiihalantie 21. Hulluna pelikortteihin -kesänäyttely 28.6.-26.7 torstaista sunnuntaihin kello 14-18. kello 15-17 sekä sunnuntaina 12.7. heinäkuussa lauantaisin 12–14 ja keskiviikkoisin 18–19. Av. Menot Uransa valokuvaajana ja visuaalisena suunnittelijana tehnyt Irina Luoto alkoi maalata jäätyään eläkkeelle. • Haralanharjun näkötornin kesäkahvila avoinna 10.6. ?. Kangasalan Kuvataiteen Ystävien kesänäyttely 4.7.-2.8. asti kello 18–19. tiistaista sunnuntaihin kello 12-18. • Heikin Leivän kahvila av. perjantaisin kello 18–20. • Kangasalan sosiaalija terveysaseman lähitori, Kangasalan sote-asema, vastaanottokäytävä huone 4 av. Järj. Taiteilijat: Markku Arantila, Jesse Avdeikov, Johanna Havimäki, Laura Hetemäki, Janne Laine, Teemu Luoto, Suvi Malek, Tommi Toija, Arkemion Ursus ja Kusti Vuorinen. Majaalahden kyläyhdistys. • Sahalahden museomakasiini, Vanha Pakkalantie 35: ?. klo 15, la 15.8. Irina Luoto teki Helmi ja metsän kaverit -teoksen tyttärelleen. klo 16, to 6.8. • Vilpeilän kesäkahvila kylätalolla 25.6.–26.7. • Kangasalan lähitori, Kuohunharjuntie 26 av. kello 12–16, Kaarina Maununtyttärentie 965. • Kesän kyläkävelyt Kuhmalahdella: 16.7. Päätös ei kaduta yhtään, sillä he ovat viihtyneet saaressa sekä Saarikylien alueella muutenkin hyvin. • Saarikylien kesätori, Saarikylientie 888, av. • Sportscar Breakfast Club Pirkanmaa 2026 Mobiliassa lauantaisin 25.7. Esittelee erityisesti 1900-luvun suomalaisia pelikortteja sekä niiden taidetta ja historiaa. alkaen tiistaista sunnuntaihin kello 12–17, Haralanharjuntie 142. • Lepolan kesäkahvila ja puoti, Pappilantie 2, av. keskiviikosta sunnuntaihin kello 12-18. • Nelinpeli Kangasalan kesäteatterissa, Kummelinkuja. (Pohja, lähtö kirjasto). ja 15.8. Suljettu sunnuntaina 19.7. klo 18 ja su 23.8. • Kesäpäivä Kangasalla risteily Mobilian rannasta sunnuntaisin 9.8. -musikaali Kangasalan kesäteatterissa, Kummelinkuja. Esitykset: su 2.8. Irina Luoto nimesi kuvan etualalla näkyvän teoksen Ikuiseksi kesäksi.. to–su klo 14–18. KESÄKAHVILAT • Kesäkahvila Touhulassa, Mattilantie 150. Kuhmalahden Kisa. • Heponiemen kesäkahvila avoinna heinäkuussa keskiviikkoisin kello 14–18 Rekolan vanhassa vieraspytingissä, Parvelantie 9. asti klo 18. klo 14, la 8.8. • Hulluna pelikortteihin -kesänäyttely 26.7. & 9.9. Av. heinäkuussa keskiviikkona ja perjantaina kello 18–20, lauantaisin kello 12–16 ja sunnuntaisin 13–15, elokuussa lauantaisin kello 12–16 ja sunnuntaisin kello 13–15, Saarikylientie 888. Pihaja lautapelejä, käsitöitä ja kahvittelua. 19 Keskiviikko 15.7.2026 Kangasalan Sanomat ARJESSA MUKANA • Irina Luoto Saaressa-näyttely – maalauksia ja valokuvia 22.7. • Kesäliikuntakerho Kuhmalahden koululla maanantaisin 27.7. ja 23.8. Kangasalan kulttuuriviikolla 6.-12.7. tiistaista lauantaihin kello 1217. Kuvataiteilija Leena Vainion Kaihoni siipi -näyttely 1.7.-29.8. Järj. Lähde: Visit Kangasala Ajattelin, että ompas omituinen paikka. torstaista sunnuntaihin kello 14–18, tapahtumien yhteydessä poikkeavat aikataulut, Pakkalantie 337. Valokuvaaja ja harrastajamaalari Irinia Luodon Saaressa-näyttely 27.6.-22.7. torstaisin ajanvarauksella. Av. klo 9–11. Esitykset pe 7.8. kesänäyttely 3.6-31.8. FAKTA Kangasalan kesän taidenäyttelyitä • Haaviston parvigalleria, Saarikylientie 888: ?. ke–su klo 12–18. • Yleisurheilu-Teamin sarjakilpailut Pakkalan urheilukentällä keskiviikkoisin 22.7., 5.8., 19.8., 26.8., 2.9. kesänäyttely 24.6.-2.8. ?. lauantaisin ja sunnuntaisin kello 13–18, Kaarina Maununtyttärentie 617. • Suomen Musiikkiteatterin Suomirockmusikaali Ihan tuuliajolla Kangasalan kesäteatterissa, Kummelinkuja. • Kesäkahvila Haapaniemen Juhalassa avoinna sunnuntaisin 21.6.–19.7. Heikin leivän aukioaikoina la klo 12–16, su klo 13–15, ke klo 18–20 ja pe klo 18–20. • Kesäpilates maanantaisin 27.7. Lähtö kello 18, kesto noin 1–1,5 tuntia. Av. (Kivisalmi, lähtö Pitkä-Seppä). • Kuohenmaan kyläyhdistyksen Elämä ottaa, elämä antaa -näytelmä Kuohenmaan Paviljongissa, Kaarina Maununtyttären tie 1631. 12.6.–30.7. -esitys Touhulassa, Mattilantie 150. Taidetallin 20. Kahvila ja terassi avoinna. Taiteilijat: Ismo Jokiaho, Kyllikki Lahtinen, Tiina Leinonen, Anna-Maria Martikainen, Mio Mäkinen, Virpi Rannikko, Jari Rantanen, Päivi Riihinen, Tanja Riutta, Anne Seppälä, Päivi Suomi, Janne Viertiö ja Marjo Wassman. • Kesäpäivän galleria, Huhmarintie 36: ?. • Heinäkuussa Kangasalan lähitorilla, Kuohunharjuntie 26, teemakahvilat keskiviikkoisin kello 14. Esitykset 31.7. asti. Puntarin kentällä, Pohjantie 543. ?. kello 14-18. Av. He ihastuivat paikkaan ja päättivät rakentaa sinne oman mökin. omatoimivierailulle (kahvila suljettu) 1.6–2.8. asti Raktori-Talleriassa, Moltsiantie 104b. Järj. Elokuussa lauantaisin 12–14. ke 11–20, to 11–18, pe 11– 21, la 11–21 ja su 11–17. avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 12-18. Kesän päätteeksi pyöräily 4.8. Kuhmalahden Kisa. • Villa Ponsan kesäkahvila avoinna kesäviikonloppuisin lauantaisin ja sunnuntaisin 12–17, Ponsantie 1649. sunnuntaisin. • Kesäpilates tiistaisin 28.7. heinäja elokuussa ma–ke klo 8–15, to–pe klo 8–13.30. ja torstaina 9.7. klo 14, la 22.8.klo 15. • Suomen Musiikkiteatterin R.A.K.A.S. ?. ti–to klo 10–16 ja pe–la klo 10–19. asti Haaviston Parvigalleriassa, Saarikylientie 888. • Mökkibalettia Majaalahden kylätalolla, Kalajankuja 1 torstaisin 23. Siellä asuu ja mökkeilee mukavia ihmisiä, ja Heikin Leivän pihapiiristä on muodostunut kaikkien yhteinen kohtaamispaikka. Ryhmille erikseen sovittuna aikana. asti kello 9–10 Mobiliassa, Kustaa kolmannen tie 75. Kun saaresta tuli tontteja myyntiin, Luodot päättivät lähteä katsomaan. • Lastenmaatila Pikkupiha Raudanmaan kylätalolla, Ponsantie 1269 av. asti klo klo 14.30–16. ja 23.8. • Taidetila Terra, pääkirjasto, Keskusaukio 2: ?. saakka. kello 18-20. • Taidetalli, Art Majaalahti, Majaalahdentie 204: ?. ?. klo 18. • Karjalankannaksen rajapitäjät 1939 -näyttely Äijälä-talossa, Liuksialankuja 33. kirjaston aukioloaikoina maanantaista perjantaihin kello 9-19. • Galleria Art Villa Armas, Armas Branderin katu 8: ?. klo 18, to 13.8. ja 30.7. Yhteisöneuvonta ja Neuvo kesätauolla 3.8. klo 18–19. KESÄTEATTERIT • Vehkajärven teatterin Haluatko mökkiläiseksi. Sofian maalauksia 25.7.30.8. ?. tiistaista sunnuntaihin kello 12-18. Esitykset 17.7., 18.7., 21.8. Päivi Lepolan näyttely 5.8.30.8. asti klo 17–20 matkailuja hyvinvointikeskus Lepolassa, Pappilantie 2. heinäkuussa sunnuntaisin klo 13–16. Taidepappilan 55. av. Nostaa esiin arjen pieniä ja tuttuja asioita, jotka jäävät usein huomaamatta jokapäiväisessä elämässä. Kuhmalahden Kisa
Siksi huippu-urheilu kansainvälisellä tasolla on muutaman urheilijan varassa. Melojan pitää olla vahva, kestävä ja nopea. Nuorten treeniryhmiin tuli pari vuotta sitten todellinen ryntäys. Ratamelonnassa seuralla on useita harrastajaryhmiä, joissa eri ikäiset melojat harjoittelevat yhdessä. Näkymät ovat lupaavat nuorten rintamalla. – Teemme työtä sen eteen, että yllämme parempiin suorituksiin. Juhlakahvit tarjottiin lauantaina Kaukajärven soutuja melontastadionilla. Kolmen illan kurssi antaa perustaidot sujuvaan ja turvalliseen kajakilla liikkumiseen. Siinä pääsee lähelle lintuja, ja välillä kalat melkein hyppivät syliin. Isäni Jyrki Hakala oli olympiatason meloja 1980ja 90-luvuilla. – Se on niin siisti laji, raaka ja brutaali. Aikuisille on tarjolla touko-kesäkuussa melonnan peruskursseja. – Haasteena on, mistä saamme nuorten ryhmille päteviä vetäjiä. Testasin kajakilla menoa nuorena poikana Kaukajärvellä, ja kaksi viikkoa sen jälkeen olin jo kilpailemassa. Retkimelonnan suosio näyttää kasvavan jatkuvasti. Se oli onnistunut ja tykätty. Melonnassa tehdään töitä vettä vasten, kello näyttää maalissa tuloksen ja kehityksen. Nuorten melontakerho kokoontuu kesäajan kahdesti viikossa. Aktiivisia kilpamelojia on parikymmentä. Tämän yhdistelmän etsiminen ja löytäminen oli itselleni sytyke. Se antaa minulle rauhaa ja energiaa, Lignell kuvaili. Seura vastasi siellä nuorten ja master-sarjojen SM-kisojen järjestelyistä. On hienoa lipua veden pinnalla ja olla sillä tavoin lähellä luontoa. Matkan varrelle mahtuu maailmancupin finaalipaikkoja ja yksi mc-mitali. SEURASSA ON yli 300 jäsentä. Välillä jotkut yltävät myös kansainväliselle tasolle. Sinne voi tulla kokeilemaan harrastusta ja katsomaan, kiinnostaako myös kilpaileminen. Melonta on Hakalalle monipuolisesti vaativaa huippu-urheilua. Hakala lopetti uransa huippu-urheilijana puolitoista vuotta sitten siirtyen lajin valmennuspuolelle. – Retkimelontaan tulee joka vuosi uusia innostuneita ihmisiä. Seuran viikkomelonnoissa käy kolmisenkymmentä retkimelonnan harrastajaa. Koska melonta on pieni laji, ratamelontaan ei ole helppoa löytää valmentajia ja ohjaajia. Ilman heitä jäisi moni asia tekemättä, puheenjohtaja Päivi Lignell totesi juhlapäivän helteisessä auringonpaisteessa Kaukajärven kisanäkymien äärellä. Hän aloitti kilpailemisen nuorten sarjoissa vuonna 2007, ja maajoukkuekuviot alkoivat kuusi vuotta myöhemmin. Lignell kokeili melontaa vuonna 2017 ja hurahti siihen saman tien. Hän kävi seuraavana vuonna melontaohjaajakurssin. MELONTA ON Suomessa pieni laji. Suomesta lähtee heinäkuun loppupuolella seitsemän melojaa nuorten EM-kisoihin, heistä kolme tulee Kangasalta. Kunniapuheenjohtaja Tapani Saarinen (vasemmalla) keskittyi Kaukajärven kisoissa jälleen kerran tuomaritoimintaan. Nyt hän ohjaa seuran keskiviikkomelontoja, päiväretkiä ja melontavaelluksia. Tänä vuonna kokeiltiin heti koulun loputtua kesäpäiväleiriä, jossa nuoret saivat kokea melontaa, liikunnan iloa ja luontoasioita. – Välillä oli pientä notkahdusta, mutta viime aikoina on tullut taas kasvua. Kangasalan Melojat on pystynyt kasvattamaan tasaiseen tahtiin eri ikäluokkien kansallisen tason kärkimelojia. Retkimelojien määrä ei ole tarkkaan tiedossa, koska moni harrastaja liikkuu yksin eikä osallistu seuran järjestämään toimintaan. Maailmancup-osakilpailuun lähti juuri kaksi melojaa, ja siellä meno riittää keskimäärin B-finaalitasolle. KISATAPAHTUMIA tiiviisti seurannut Jeremy Hakala on ollut yksi seuran kärkimelojista 2000-luvun puolella. Viime vuonna hän aloitti Suomen melontaja soutuliiton valmennuspäällikkönä. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 15.7.2026 20 Juha Jäntti, teksti & kuvat V uonna 1946 perustettu Kangasalan Melojat juhlisti 80 vuoden merkkipaalun saavuttamista ahkerasti talkootöiden merkeissä. – Seuralla menee mielestäni aika mukavasti. KATSO KUVIA DIGISSÄ. Pyrimme liiton taholla tukemaan seuroja ja antamaan kaiken sen tuen, että harrastajat uskaltaisivat lähteä tavoittelemaan urheilu-uraa tosimielellä, Hakala kertoi. KILPAILUJEN LÄHETTÄJÄN tehtävästä vastannut Jyrki Hakala muisteli aloittaneensa melonnan nuorena poikana juuri KauURHEILU Kangasalan Melojat on vireä kahdeksankymppinen Nuoret menestyvät kisarintamalla, retkimelonnan suosio jatkaa kasvuaan. Suomi otti viime vuonna PM-kisoissa 15 mitalia, mikä oli paras tulos 20 vuoteen. Jyrki Hakala toimi myös totuttuun tapaan kisojen lähettäjänä. Se on hienoa, että meillä on vapaaehtoisia talkoolaisia toiminnassa mukana. Aikuisille melonta tarjoaa luonnon rauhaa töiden vastapainoksi. – Melonta on koukuttanut niin, että vesille on päästävä kerran viikossa ja pidemmälle melontaretkelle vuosittain. Hakala on melonut kaikissa muissa kansainvälisissä kisoissa, mutta olympialaisiin hän ei koskaan päässyt. – Lajin valinnassa oli hiukan ”perherasitetta”. Tampereelle perustettiin liittojohtoinen valmennuskeskus, ja Hakala vastaa kymmenen lupaavimman nuoren valmennuksesta