Monella kangasalalaisella tilalla myynti on päässyt kunnolla alkamaan vasta kuluvalla viikolla. 040 825 0760 Kangasalan Kemikalio, Keskusaukio 2, p. Viljelijät toivovat sopivasti aurinkoa ja lämpöä, jotta peltoja täynnä olevat raakileet kypsyisivät. Sivu 4 Robotti tarvitsee tekijän Robotti tekee, mitä se ohjelmoidaan tekemään. klo 19 To 13.7. 99. Sivu 7 ANNUKKA TAMMILEHTO A N N U K K A TA M M IL EH TO. Liput ja tarkemmat tiedot: www.ramppiteatteri.net, p. 03 364 0270 Ke 12.7. Kysy ennakkovaraajan alennusta. klo 19 La 15.7. Pääsato antaa kuitenkin odottaa edelleen itseään. MarjaPuntarin isäntä Petri Saloniemi arvelee, että mansikan pääsatoa saadaan odottaa tänä vuonna jopa elokuulle asti. klo 15 VIIMEISET NÄYTÖKSET VIIMEISET NÄYTÖKSET Innokas rakentelija Mico Meriö kiinnitti hairobottiinsa antenneja. 03 377 6900 www.kangasalansanomat.fi Kangasalan??Sanomat Ku va t: Ka ri Aa rn io Ramppi-Teatteri esittää Kangasalan Kesäteatterissa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden näytelmän Taivas täynnä purppuraa TÄNÄÄN klo 19 Käsikirjoitus: Aulis Aarnio Ohjaus: Tapani Kalliomäki Musiikki: Heikki Mäenpää ja Tuotantoryhmä Apulaisohjaaja/koreografi: Laura Huhtamaa Liput 20,-. Tulevaisuuden robotinvalmistajat pääsivät kuvataiteilija Anssi Kasitonnin oppiin Kangasala-talon työpajassa. Marjatilan isäntä näkee jo punaista Mansikoita on tänä vuonna saatu odottaa myöhempään kuin tavallisesti. 03 377 0940 Lahjatalo FantiShop, Vehmainen, p. Joku kuitenkin tekee robotin. VUOSIKERTA Keskiviikko 12.7.2017 NUMERO 28 6 4 3 3 7 6 7 2 5 8 3 Irtonumero 3 e Kangasalan Sanomien asiakaspalvelu p. Kärsivällisyyttä vaaditaan
Kangasalainen lintuharrastaja Jukka Könönen arvelee, että monien kirjosieppojen pesintä on tuhoutunut. Pohtiolammen ympäristössä on kymmeniä lintupönttöjä. Silloin voisi sellainen läheinen, jolla on mahdollisuus, ojentaa käden. Joitakin eteläisiä laululintuja, kuten satakieliä, lehtoja pensaskerttuja sekä haaraja räystäspääskyjä havaittiin kesäkuun lintulaskennoissa viidennes vähemmän kuin edellisinä kolmena vuonna. – Tänä vuonna on tapahtunut merkittävää. Kangasalla vietettiin viime viikolla lasten Löytöretki-viikkoa, perheen pikkuväen ikiomaa teemaviikkoa. Useimmiten tapahtuu kuitenkin syttymisen ihme: paikan päällä perinteinen, aito tekeminen vie mennessään ja lapset tempautuvat mukaan. Lintujen pesinnän uusintayrityksillä on vielä mahdollisuudet onnistua. Vanhemman sairaus, päihderiippuvuus ja työttömyys voivat pahimmillaan invalidisoida koko perheen. U seimmilla lapsilla on runsauden pula vapaa-ajan aktiviteeteissa. On erilaisia teknisiä laitteita, joiden ääressä käytetään valtaosa ajasta. Ohjelma on vuodesta toiseen melko perinteinen: paikalliset toimijat järjestävät perheille mahdollisuuksia tehdä erilaisia asioita yhdessä. Pesintä on monin paikoin viivästynyt. Sahalahdella asuva Anette Salo kertoo iloitsevansa kahdesta lemmikkikanistaan. – Niiden nimet ovat Yedi ja Lola, sanoo Anette, joka kertoo pitävänsä kovasti eläimistä. Yrittäjä Jouko Alhainen irroitti pöntön katon ja totesi, että pesintä on sujunut hyvin ja kaikki poikaset ovat lennähtäneet maailmalle.. kerran. BirdLife Suomen tietojen valossa moni yölaulaja on ollut tänä kesänä tavallista harvinaisempi. Tilanne selviää, kun rengastustiedot tulevat. Katsellaan kaikki ympärillemme. Pä äk ir jo it u s Tuula Ruusumaa Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien päätoimittaja Ilonaihe KS Seuraa meitä verkossa! kangasalansanomat.fi kangasalansanomat.fi/blogit facebook.com/kangasalansanomat twitter.com/KSanomat kangasalansanomat.fi/boksi Koleus viivästytti lintujen pesintää ja tuhosi pesiä Juha Kairesalo Loppukevään ja alkukesän koleus on jättänyt jälkensä tämän vuoden pesimälinnustoon. Kysyä, olisiko jotain, mitä voisi tehdä. Sellaisesta, jossa ei ole mahdollisuutta yhtään mihinkään. Tapahtumalla on siis huikean pitkä perinne. – Pajulintujen ääntä ei ole kuulunut. Nämä lapset eivät välttämättä oikopäätä innostu, jos heille ehdottaa robotin rakentamista pahvilaatikosta tai karjalanpiirakan kaulitsemista. T änäkin kesänä julkisuuteen on astunut vanhempia, jotka ovat kertoneet toisenlaisesta kesänvietosta. BirdLife Suomen mukaan moni toukokuussa alkanut pesintä tuhoutui kylmään ja ravinnon puutteeseen. Normaalia myöhemmästä pesinnästä tai pesän tuhoutumisesta kielii muun muassa se, että peippokoiraita on ollut äänessä viime päiviin asti esimerkiksi Huutijärvellä. Tapahtumakokonaisuus järjestettiin tänä vuonna jo 18. Tiaiset aloittavat vasta pesintäänsä, totesi Alhainen viime viikonloppuna. Kanit ovat kuitenkin Anetten omia lemmikkejä, joiden hoitamisesta ja hyvinvoinnista hän kantaa vastuun. 2 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat JOUNI VALKEENIEMI Aina ei tarvita huvipuistoa L apsille on tarjolla kesäisin jos jonkinlaista pyöritystä, usein kovin kalliita ja hälyisiä paikkoja. Osa lintuyksilöistä lienee jäänyt lisäksi kylmän kevään takia pesimään Suomen eteläpuolelle. Loppujen lopuksi lapsi innostuu kuitenkin myös varsin yksinkertaisista huvituksista, jos hänelle tarjotaan mahdollisuus osallistua sellaiseen. Niitä ei ole yrittäjä Jouko Alhaisen mukaan tarkastettu. Jotta ihme pääsee syntymään, pitää meidän aikuisten usein tuupata sitä kohti. Esimerkiksi ruisrääkkiä ja viitasirkkalintuja on nähty vain puolet viime vuosien tavanomaisesta määrästä. Pohtiolammen pihapiirin pikkupöntössä pesi tänä keväänä sinitiainen. Anetten perheessä on jo pitkään ollut kotieläimiä, varsinkin koiria. Haaveillaan huvija vesipuistoista, kaikenlaisesta valmiiksi rakennetusta ja ajatellusta. Ilmeisiä pesäkuolemia on sattunut ainakin kirjosiepoille. Monella tiaisella on ollut vielä viime päiviin saakka pesäpoikasia, mikä on varsin poikkeuksellista. Kevään ja alkukesän viileydestä ovat kärsineet sekä pönttöja avopesijät
Esimerkiksi hiekkasuodatinaltaat näyttävät tänä vuonna vaativan hiekkatäydennystä. Kaikkiaan hallin altaissa on vettä miljoona litraa, joka kaikki nyt vaihdetaan. – Viisi viikkoa on loppujen lopuksi meille lyhyt huoltoaika, Liinamaa toteaa. – Periaatteenani on korjauttaa pienetkin viat heti, jotta emme joudu pitämään korjausten takia hallia kiinni normaaleina aukioloaikoina. Kun huoltolista on saatu päätökseen, halli siivotaan vielä kerran, ja se on valmis ottamaan uimarit vastaan maanantaina 7. elokuuta saakka.. Tauon aikana talo pestään ja huolletaan perusteellisesti. Lisäksi vesi pitää vaihtaa hitaasti, sillä liian nopea paineen muutos irrottaisi altaan seinien laattoja, toimitusjohtaja Paula Liinamaa selvittää. Pelkästään ison altaan tyhjentäminen ja sen täyttäminen kestävät molemmat puolitoista viikkoa. Rakennustöistä huolimatta halli toimii normaalisti. Ikkunat pestään sisältä ja ulkoa ja ilmanvaihto tasapainotetaan. Ensi vuoden kesätauko on poikkeuksellisen juhlava, sillä silloin on tarkoitus yhdistää tuleva laajennus ja vanha osa. – Ei ole haitannut. Toimitusjohtajan mottona onkin, että huoltotauon päätyttyä hallin on oltava kunnossa ja siistinä kuin siellä alkaisi hääjuhla. Harmittaa lähinnä lasten puolesta, kun vedet ovat olleet kylmiä eikä uimaan ole aina oikein päässyt, miettii Markku Haapanen. Lisäksi kaikkien yli 300 pukukaapin avaimet uusitaan. Tauko on viiden viikon pituinen, ja aika käytetään tarkasti hyödyksi. Lassila & Tikanojan kesätyöntekijä Matti Laine hoitaa kylmävesialtaan. Kuohu sen sijaan on uimareilta suljettu huoltotauon vuoksi. – Vesilaitos pystyy ottamaan vettä vastaan kerralla vain tietyn määrän. Paitsi itse allasosasto, koko talo pestään ja puhdistetaan huolella. – Ei oikeastaan. – Ei ole haitannut. Paula Liinamaa ” Aivan ensimmäiseksi kaikki altaat pestään ja desinfioidaan. Myös alakerran isojen tasausaltaiden tyhjentäminen ja puhdistaminen on suuri operaatio, joka vie useamman päivän. Uimahallin asiakaspysäköintipaikat ovat nyt ilman aikarajoitusta ja pysäköintikiekkopakkoa kaikkien käytettävissä. Vasta sitten työmiehet pääsevät korjaamaan saumoja ja laattoja, huoltamaan suihkuja, puhdistamaan ja pinnoittamaan metalliosia, vaihtamaan kiuaskiviä, tarkistamaan lauderakenteita ja tekemään monia muita yksityiskohtia. Samoin muutaman päivän vie kloorin tasoittuminen. Lämpöisempiä säitä odotellessa, naurahtaa Kati Kyrkäs. Korjaustöiden ohessa halliin asennetaan nelisenkymmentä pukukaappia lisää. Toimitusjohtaja Paula Liinamaan mukaan vapaa pysäköinti jatkuu 6. Liukumäen vahaus takaa elokuussa kunnon vauhdit. elokuuuta saakka. 3 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Uimahallissa vaihdetaan miljoona litraa vettä Sari Eerolainen Kangasalan uimahalli Kuohu on huoltotauolla, joka kestää 6. Kuohun laajennus alkaa tänä syksynä, ja sen myötä halliin saadaan uusi, kaivattu monitoimiallas. Täyttövaiheessa veden lämmitys 27 asteeseen kestää sekin useamman päivän. Hallin huolto kulkee siivous edellä. Olen hakannut halkoja ja tehnyt muita töitä viileinä päivinä, kertoo kirkonkylässä polkupyörällä liikkeellä ollut kesä kangas ala lainen Tuure Mutikainen. – Pesuja pukuhuoneiden lattiat hinkataan ja altaat pestään perusteellisesti, toimitusjohtaja kuvailee. Vesi pitää vaihtaa hitaasti, sillä liian nopea paineen muutos irrottaisi altaan seinien laattoja. elokuuta kello 06. – Henkilökohtaisesti ei. – Uimahalli on vaativa rakennus: miljoona litraa vettä, korkeat lämpötilat, paljon erikoistekniikkaa ja erittäin tiukat hygieniavaatimukset, hän jatkaa. Nytkin on viikonlopuksi osunut hyvät kelit, joten mikäs tässä ollessa, sanoo Niko Syrjälä. Gallup Onko koleus haitannut kesänviettoasi
– Marjoja kypsyy nyt vähän paremmin, kertoo Veikko Yrjölä marjatila Tyrnikasta Sahalahdelta. 4 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Pääsadon kypsyminen menee lähemmäs elokuuta tai elokuulle asti. Skootteri vaurioitui, mutta kukaan nuorista ei loukkaantunut. Mansikkapunkista huolimatta tilan Polka-sadosta on tulossa keskinkertainen. Kuhmalahden toisella marjatilalla MarjaPuntarissa sato antaa sen sijaan vielä odottaa itseään. – Ei tässä kuitenkaan vieläkään mitään voltteja heitellä, Saloniemi lisää. Moni kangasalalainen tila on voinut aloittaa kesäherkkujen myynnin kunnolla vasta kuluvalla viikolla. Viime kesänä mansikkasato kypsyi paikoin normaalia aikaisemmin. Petri Saloniemi MarjaPuntari ” Marjoja kypsyy nyt vähän paremmin. Autosta nousi miehiä, jotka alkoivat jutella paikalla olleiden nuorten kanssa. Siivouskehotus kohdentui Raudanmaalle Viime lehdessä uutisoimme, että kunnan viranomaislautakunta piti edelleen voimassa Ponsassa sijaitsevan yrityksen piha-alueen siistimiskehotuksen. Palokunta sai tilanteen nopeasti hallintaansa. Pakettiauton kuljettajaa epäillään vahingonteosta. – Emme ole vielä markkinoineet. Pakettiauton kuljettaja peruutti tahallaan päin moposkootteria Ruutanan K-Marketin pihalla viime perjantain ja lauantain välisenä yönä. Poliisi tutkii asiaa vahingontekona. Lajikkeen pääsadon kypsymistä odotellaan vielä. Juttelun jälkeen miehet nousivat takaisin autoon, ja kuljettaja peruutti autolla moposkootterin päälle. Tilan isännän Petri Saloniemen mukaan marjat ovat kuitenkin alkaneet pikkuhiljaa kypsyä, ja marjoja on päästy myymään rasioissa. Jos tilalle on joku tullut kyselemään niin, että mansikkaa on ollut, olemme myyneet, Saloniemi kertoo. Ruutanassa Leppätiellä tehtiin vahinkoa Ruutanan päiväkodille ja neljälle muulle kiinteistölle viime viikon torstaina alkuillasta hieman kello seitsemän jälkeen. Pakettiauto ajoi kaupan pihalle noin kahden aikaan aamuyöstä. Mansikan viljelyssä kaikki riippuu kuitenkin säästä; mansikan kypsyminen vaatii lämpöä ja aurinkoa, mutta toisaalta kovat helteet saattavat kypsyttää marjat liiankin nopeasti. Ilkivallan tekijät heittelivät päiväkotia ja muita rakennuksia kivillä ja vaurioittivat kiinteistöjen seiniä. Runsaat sateet taas altistavat mansikat homeille. Mansikoiden itsepoimintaan erikoistuneella Talvian marjatilalla Jonsok-varhaislajiketta pääsi poimimaan ensimmäisen kerran viime viikolla. Puutarhamansikan satokausi venynee elokuulle Maanantaina torilta mansikoita ostanut kangasalalainen Eeva Mökkölä on huomannut, että mansikat ovat tänä kesänä myöhässä. Paikalla ollut väki aloitti alkusammutuksen puutarhaletkun avulla ennen palokunnan saapumista. MarjaPuntarissa uskotaan ja toivotaan, että vaikka tänä vuonna mansikkasesongin alku on hidas, sesonki kestää pitkään. – Olemme vähentäneet torjunta-aineiden käytön minimiin, jonka vuoksi mansikkapunkki on nyt päässyt yllättämään Polka-pelloilla, Paula Talvia kertoo. Alkuviikosta tilalla pääsi keräämään myös Polkaa, jonka sato uhkaa jäädä tänä kesänä aiem pia vuosia pienemmäksi. Aiemmin marjoja ei ole kypsynyt riittävästi kuin rasiamyyntiin. Tulityöstä palonalku Apilassa Pakettiautoilija peruutti mopon päälle Päiväkotia kivitettiin Ruutanassa Ulkoseinän kunnostukseen liittynyt tulityö aiheutti pienen palon Kuntoutumiskeskus Apilassa. Mansikan itsepoimintaa ei yhdelläkään kolmesta tilasta ole vielä päästy aloittamaan. Myös Tyrnikasta arvellaan, että mansikan satokausi venyy tänä kesänä myöhempään kuin tavallisesti. Kyseinen yritys ei sijaitse Ponsassa, vaan Ponsantien varrella Raudanmaalla.. Palomiehet joutuivat purkamaan seinärakenteita päästäkseen sammuttamaan rakenteisiin levinneen tulen. Tyrnikassa aloitetiin mansikoiden laatikkomyynti alkuviikosta. Satokausi jäi kuitenkin yleisesti hyvin lyhyeksi. Veikko Yrjölä Marjatila Tyrnikka ” Annukka Tammilehto Tänä kesänä sateinen ja kolea sää on viivästyttänyt mansikoiden kypsymistä. Myös Iso-Hervannan tilalta Kuhmalahdelta mansikkaa voi ostaa jo myös laatikoissa. MarjaPuntarissa mansikkaa on toistaiseksi kerätty vain pieniä määriä Kuhmalahden kaupalla myytäväksi. – Pääsadon kypsyminen menee lähemmäs elokuuta tai elokuulle asti, Saloniemi ennustaa. Palokunta sai hälytyksen maanantaina puolen päivän aikoihin. Apilan sisätiloihin ehti tulla jonkin verran savua. Tilan omasta myyntipisteestä marjanmyyntiä ei ole vielä varsinaisesti aloitettu. Paikalle järjestettiin loppupäiväksi jälkivartiointi tulen uudelleen leimahtamisen varalta. Tyrnikasta arvellaan, että siellä itsepoiminta käynnistyy ensi viikolla. Raakileita on paljon, ja osa myöhäisemmistä lajikkeista on vasta kukassa
Hanki meiltä omaan taloudelliseen tilanteeseesi sopiva lainalupaus ennen asuntonäytölle menoa. 5 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat MUSTAAMAKKARAA TO ja LA klo 9– SAHALAHDEN VPK:n parkkipaikka Tervetuloa! Kangasalan Maaseutuseuran toimintaa LUOMULAMMASPÄIVÄ Aholaidan lammastilalla to 20.7.2017 klo 17–20 (Kirkkosaarentie 60, Tohkala). Hae lainalupaus osoitteessa nordea.fi/lainalupaus Kangasala, ToriKaTu 1, 0200 3000 (pvm/mpm), nordea.Fi Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Nordea Bank AB (publ), Ruotsi. Tarjoukset ovat voimassa 13.8. 010 322 2811* APTEEKKI KANGASALAN APTEEKKI Facebook “f” Logo CMYK / .ai Facebook “f” Logo * Pu he lu n hi nt a 0, 08 8 € / m in (0,088 €/min) -20% Tarjous voimassa 31.7.2017 asti. Asunnon ostoon liittyy usein odottamattomiakin kuluja. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 22.8.2017 mennessä: Sirkka Tuhola 050 511 0311 tai sirkka.maria@tpnet.fi. Kasvisruokien valmistusta kotitalousneuvoja Outi Penttilän johdolla. 010 237 2120 MA PE 9 17, LA 9 13 25% KAIKKI AURINKOLASIT Tarjoukset ostaessasi silmälasit peruslinsseillä (väh. Perheen pienimmille on talutusratsastusta ponilla. asti, eivätkä yhdistettävissä muihin tarjouksiin. Tutustutaan lammastilan toimintaan, kahvitarjoilu ja mahdollisuus ostoksiin tilamyymälässä. Hääja muut juhlamenut. laatutaso 2). -70% tarjous normaalihintaisista kehyksistä, ei koske Chanel, Dior ja Lindberg-kehyksiä. 0400 488 189 satujalat@pp.inet.fi satujalat.fi | kauppaympyra.fi Jalkojenhoitoa ja lymfaterapiaa LYMFAJA JALKAHOITOLA Lounas noutopöydästä ma–pe klo 10.30–14. 03 377 0940 Keskusaukio 2, Kangasala, ma-pe 10-17 www.kauppaympyra.fi • kangasalankemikalio.fi 10 ta r jo u st a K emi k a liost a! Luomivärejä ja poskipunia Huulipunat 19 € 20 € (28,50 €) (29 €) Kuulas kesämeikki! Uimahalli Kuohu, Kirkkojärventie 4, Kangasala P. Näin voit toimia nopeammin, kun löydät sen oikean kodin. 33,29-34,44) Palvelemme torin laidalla joka päivä! -silmät Terv etul oa p a lvel t av a k si ! Annukka Lintulahti, p. SyylEnd -tuotteet Tehokkaat ja helppokäyttöiset tuotteet syylien poistoon (Norm. Lisäksi runsaasti alekehyksiä 1 € Kehykset 70% Muuttosuunnitelmia. 03 377 1692 tilisanssi@tilisanssi.com RAKKAUDESTA HYVÄÄN RUOKAAN JA PALVELUUN www.tilisanssi.com KANGASALAN OPTIIKKA SYNSAM KESKUSAUKIO 2 36200 KANGASALA PUH. Tervetuloa! MAIJAN MAUKKAAT KASVISRUOAT -ruokakurssi Vahderpään vapaa-aikakeskuksessa ti 29.8.2017 klo 18–21 (Vahderpääntie 84). Tervetuloa tapahtumiin! www.kangasalanmaaseutuseura.fi Keskusaukio 2, 36200 Kangasala, puh. Urheilutie 2-4, Kangasala P
Kastettu: Siiri Miina Emilia Arola, Oliver Eemi Oskari Erholtz, Kasper Antero Gummerus, Lyyli Kerttuli Pekontytär Malmstedt, Elle Annikki Prusi, Oona Ilona Räsänen, Klaara Rauha Aleksandra Siekkinen, Siiri Vilhelmiina Uuramo Kuulutetaan: Jami Jalmari Keskimäki ja Johanna Maria Hotakainen, Markus Heikki Johannes Salomaa ja Päivi Anneli Rinne Vihitty: Henri Juhani Iso-Mustajärvi ja Sanna Maria Turunen. Kari Mikkonen, Jukka Heroja, Kai Mattson. 17.00 Viikkohartaus Vehkajärven kesäkahviossa. Siksi tässäkin asiassa voin huudahtaa Vamos! Ei pelkästään puhuta, vaan näytetään Jumalan rakkaus todeksi arjessa. Meillä on rakkauden sanoma, miksi emme siis veisi sitä eteenpäin. Jos toimin lähimmäisen hyväksi, kertoo se hänelle enemmän Jumalan rakkaudesta kuin se, että ainoastaan julistaisin Raamatun sanomaa. – Mölkky. Lämmin kiitos osanotosta. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Kangasalan kirkossa klo 12 Ke 12.7. Ehkä joskus joku kysyykin, miksi toimimme niin kuin toimimme. Lauronen) vihittiin 16.6.2017 Tampereella. Kun kannustaa muita, saa itsekin intoa tehdä. Avoinna koko kesän elokuun loppuun saakka ma–pe klo 11–17. Ohjelmistossa Bachia, Fauréa ja Sibeliusta. 28:19). Jeesus toivoo, että menemme. (Kuhmalahti) , Erkki Arvo Kalervo Ahonen 77v. Kuollut: Aarno Armas Valdemar Aarnio 90v. Kannustetaan siis muita, mennään hyvässä hengessä ja innolla, samalla saamme siitä itsekin jaksamista. Rakkaamme o.s. – En, paitsi joskus elektroniikan puolesta. Kiittäen ja kaivaten Pentti ja Sari Lauri ja Ines Loviisa, Teemu ja Akseli Matti Jukka ja Sirpa Aino, Harri ja Leo Emma sukulaiset ja ystävät 26.2.1932 6.6.2017 Lempäälä Kangasala . Siunattu läheisten saattamana. 5) Sandaalit vai kumisaappaat. 7) Mitä kasvatat. – Jonkin verran. Kimmo Pyyhtiä kasvattaa bonsaipuita. Vehkajärven Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlamessu. 12) Oletko jo suunnitellut aloittavasi uuden harrastuksen syksyllä. JANETTE NIEMINEN Vihittyjä Valmistuneita kangasalansanomat.fi/ilmoitukset KS Tusina kysymyksiä 1) Käytkö kalassa järvellä vai kaupassa. Ma, ke 9–14 ja to 10–17, tiistaisin ja perjantaisin suljettu. Ke klo 11 Päivärukous. Pelataan frisbeegolfia ja saunotaan. Ajankohtaista verkossa – www.kangasalanseurakunta.fi KONSERTTI Kesän toivotuimmat klassikot To 13.7. JOUNI VALKEENIEMI Julkaisemme kangasalalaisten ja kangasalalaislähtöisten parien VIHKIKUVAT veloituksetta kangasalansanomat.fi/toimitus KS. Itse kukin tarvitsee välillä tsemppiä, enkä vähiten minä itse. KESÄILLAN HARTAUS Liuksialan kappelissa to 13.7. Avoin kaikenikäisille. Niin, että teemme toisille ihmisille hyvää ihan vaan pyyteettömästi. . Yhteistyökumppanina LC Roine. Omat eväät mukaan. Ti klo 18 Rukousilta. Liuttunen Eeva Helena MÄKINEN Aamun tullen sydän sammui, loppui vaivat maalliset. Teot puhuvat enemmän kuin sanat. Tanja Andrejeff on 30.6.2017 valmistunut bioteknologian maisteriksi Tampereen yliopistosta. Yhdessä. Tule mukaan ulkoiluttajaksi! Mukana Kuhmalahden Kisa, Kuhmalahden VPK ja SPR – Kuhmalahden yhdistys. Ohjelma 10 euroa seurakunnan musiikkityölle. Se on jokaisen kristityn tehtävä. Silloin on hyvä hetki kertoa, että näin Jeesus toivoo meidän toimivan. Matonpesutalkoot Vesaniemen pesupaikalla. – Bonsaipuita. 13.00 Kyläkerho Alapartalan kerhohuoneella. 6) Mikä oli parasta lapsuutesi kesissä. Sinä ja minä, me. 11) Minkä taidon haluaisit oppia. klo 18.30–20.30 Pyysalossa (Pyysalontie 23). – Uimassa käyminen. 10) Tikanheitto vai mölkky. Ke 19.7. Lausahdus sopii myös kristinuskon lähetyksen sanomaan: ”menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni” (Matt. klo 12–18 Pyysalossa (Pyysalontie 23). Omat makkarat ja muut eväät mukaan. HELLUNTAISEURAKUNTA Myllystenpohjantie 8, 36200 Kangasala www.kangasalanhelluntaiseurakunta.fi Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuksiimme! La klo 11 KICKSTART-tapahtuma torilla. Myllystenpohjantie 2 p. Metsäkirkko klo 12 Rajalan kämpässä (Teivaantie, Sahalahti). klo 18 Kangasalan kirkossa. – Ehkä piirtämisen. 3) Käytkö kesätapahtumissa. Sen rakkauden välittämistä, jolla Jumala meitä rakastaa. ¡Vamos! Minttu Korhonen kesänuorisotyönohjaaja Kangasalan seurakunta Partiolippukunnat Roineen Tytöt ja Harjun Pojat kiittävät Luopioisten Säästöpankkisäätiötä, Kangasalan Seudun Osuuspankkia, LC Kangasalan Harjulaa, LC Kangasalan Roinetta ja Kangasalan kuntaa Vallitun ja Santasaaren 30.6. Markku Viitala, Tarja Sillanpää, Heinäkuoro. 18.00 Viikkohartaus Rekolassa. Sunnuntai 16.7. Opas paikalla. Se ei tarkoita välttämättä kaduilla suureen ääneen julistamista – se tarkoittaa lähimmäisenrakkautta. Jussi Tamminen, piano. 6 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Sanan voimaa Seurakunnassa tapahtuu Lauantai 15.7. – Ajattelin kokeilla historiallista miekkailua. ¡Vamos! Tänä kesänä kanssani leireilleet ovat varmasti kuulleet minun useasti sanovan kannustavan espanjankielisen lausahduksen ’vamos’, mennään – onpa kyse ollut tsempin tarpeesta retkiriparin vaelluksella tai töihin menosta silloin, kun motivaatio on ollut hukassa. Pekka Laihia, Seppo Jarva, Tarja Sillanpää. Kahvitarjoilu. Talkoissa pestään veteraanien ja ikäihmisten mattoja. Se varmasti saa kenet tahansa pohtimaan Raamatun sanomaa lähimmäisenrakkaudesta. Kauniit muistot meille jäi, suru suuri sanaton. klo 12 Pentorinteen vanhainkodin ulkoilupäivä (Pappilantie 2, Kuhmalahti). HyväTeko To 13.7. klo 18.30. ”Apostolien päivä” Messu klo 10 Kangasalan kirkossa. 8) Kuuluuko perinteinen mattopyykki kesääsi. Messu klo 10 Vehkajärven kirkossa. Keitä tämä Jeesuksen kehotus koskeekaan. – Grillipihvi. Ei pelkästään meidän seurakuntaan palkattujen tehtävä, vaan ihan meidän kaikkien. 040 309 8000 Kahvila Seurahuone Kahvila suljettu ajalla 3.–23.7. Tytti Vartiainen, viulu PERHEIDEN RETKIPÄIVÄ Su 16.7. Tilaukset pestävistä matoista ja ilmoittautuminen pesijäksi: Tarja Sillanpää p. Ti 18.7. Jumalanpalvelukset Seurakunnan virastot avoinna 5.6.–31.8. Torstai 13.7. Riku Lähteenkorva, Marjo Ihalainen, Janne Kyrönlahti. Tulkaa mukaan koko perheen voimin! FRISBEEGOLF-KERHO La 15.7. 2) Mikä on makoisin kesäherkku. 040 309 8092. 9) Pelkäätkö ukonilmalla. Lapset ovat vanhempiensa vastuulla. Mahdollisuus ulkoleikkeihin ja -peleihin ja saunaan ja uimiseen. KUHMALAHDELLA Maanantai 17.7. metsäretkipäivän tukemisesta! Lisäksi kiitos hyvästä kumppanuudesta Kangasalan seudun kehitysvammaisten tukiyhdistykselle, Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle, Kangasalan seurakunnalle, Vatialan koulun 11-vuotisopetuksen henkilökunnalle ja Poppis-kerhon ohjaajille! Jarmo ja Susanna Manelius (o.s. Kangasalan kirkko toimii kesällä 2017 tiekirkkona. Joskus huomaan, että sanon niin, koska tarvitsen tsemppiä itse kaikkein eniten. (Sahalahti), Eino Kustaa Seppälä 90v., Tuomo Olavi Koivisto 89v., Terttu Ulla Kyllikki Vehmaa 89v. – Näistä vaihtoehdoista kumisaappaat. 4) Mikä Kangasalan näkötorneista on suosikkisi. – Ei kuulu. Seppo Jarva, Janne Kyrönlahti. Su klo 11 Sunnuntaijuhla, Tauno Kajander. Kolehti Vehkajärven rukoushuonekunnalle. Konfirmaatiomessu klo 11 Kangasalan kirkossa. Jenni Halonen, huilu, Juho Nissi, sello, ja Lotta Penttilä, piano. – Järvellä. – Varmaankin Kirkkoharjun torni. SAHALAHDELLA Tiistaina 18.7
Robottipaja oli Kangasalla vietetyn lasten löytöretki-viikon tapahtuma. Sonja Kalliomäki odottaa omaa vuoroaan. Kasitonnilla olikin kirjaimellisesti kädet täynnä työtä. Kasitonni neuvoi miettimään myös robotin käyttötarkoitusta. Kuvassa avustusvuorossa on Eemeli Korpisaari. Rojuista syntyi robotteja Anssi Kasitonni neuvoi robottien tekemisessä. Robottien tekemisessä tärkeintä on mielikuvitus ja luovuus. Siivousrobotin lisäksi nelituntisessa robottipajassa nikkaroitiin muiden muassa tuutulauluja soittava robotti ja erilaisia eläinrobotteja. – Robotin tekeminen lähtee tarpeesta. Matias Sabel oli tuonut mukanaan ison kassillisen tavaroita, joita pystyi hyödyntämään robotin tekemisessä.. Sabel osallistui taiteilija Anssi Kasitonnin ohjaamalle lasten robottipajalle Kimmo Pyykkö -taidemuseossa viime viikolla. Yksityiskohdiksi Sabel suunnittelee vanhaa rannekelloa ja leikkiverenpainemittaria, jotka sopivat robotin mittareiksi. Sabelin edessä on pahvilaatikosta ja puupalikoista tehty robotin runko. Sen pitää pystyä tekemään jotakin, Kasitonni totesi. – Onhan tämä ihan kaaosta, mutta hauskaa, totesi vastaavanlaisia robottityöpajoja ennenkin ohjannut Kasitonni hymyillen. Niistä oli tarkoitus syntyä jonkinlainen karvainen eläinrobotti. Robottipajassa kävi välillä melkoinen hyörinä, kun yli 15 innokasta keksijää tarvitsi apua milloin jalkojen ja milloin antennien kiinnittämiseen. Suunnittelu ja ideointi tuntuivat kuuluvan monen robottinikkarin suosikkipuuhiin. Ideat lähtevät syntymään ihan mistä vain, Matias Sabelin pappa Veli-Matti Seppälä kertoi. Ideanikkariksi paljastui myös hairobottia tehnyt Mico Meriö, joka on äitinsä Kirsi Ahosen mukaan innokas suunnittelemaan ja sisustamaan kotia uusiksi. Kangasalan taidemuseo halusi tänä vuonna järjestää lasten löytöretki-viikolla tapahtuman, joka liittyisi museossa esillä olevaan Kasitonnin ja Kimmo Pyykön yhteiseen Ilmassa Itekkin -näyttelyyn. – Matias on rakentaja viimeisen päälle. Robottien valmistamiseen käytettiin erilaisia kierrätysja askartelumateriaaleja sekä puuta. Anssi Kasitonni ” Annukka Tammilehto – Tämä robotti voi vaikka vähän imuroida, toteaa siivousrobottia kokoava Matias Sabel. Lapset olivat tuoneet mukanaan pajalle myös vanhoja leluja ja muita rikkinäisiä tavaroita. Robotille on tarkoitus lisätä vielä ainakin pää ja imurivarsi. 7 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Robotin tekeminen lähtee tarpeesta. Sen pitää pystyä tekemään jotakin. Koska Kasitonnin ja Pyykön näyttelyssä esillä on lennokkaita ideoita ja uskaliaita toteutuksia, tuntui mielikuvituksen rajoja rikkova robottityöpaja sopivalta idealta. Sonja Kalliomäki sovitteli vanhasta lelusta irrotettuja silmiä, karvaisia korvia ja kuonoa puupalikkaan
Tekstiviestisi maksaa operaattorisi kanssa sopimasi hinnan. Aivan pahaa tekee, kun katsoo joidenkin talojen pihoja. Ympäristön siisteydestä ei ollut monissa paikoissa tietoakaan ja rakennuksetkin oli monin paikoin jätetty oman onnensa nojaan. Partiolippukunta Harjun Pojat. Kangasalla, Santasaaressa 27.6.– 2.7.2017. Mieleen tulee väistämättä ajatus, eikö Kangasalla tehdä minkäänlaisia ympäristökatselmuksia ja eikö kukaan viranomainen tai ympäristölautakunta puutu pihapiirien siisteyteen. Kangasalla Heponiemessä on kesällä 2019 Jukolan Viesti -tapahtuma. (Kahteen viimeiseen kysymykseen vastasi Elmeri Lahdenniemi.). Toinen vanhus, 80-vuotias Ketkä leireilivät. Käyn joitakin kertoja vuodessa kotikylässäni Raikussa. Voidaanko tästä vetää johtopäätös, että jokainen voi rajoituksista huolimatta laajentaa tai lisärakentaa valvonnan siihen puuttumatta . Vakipotilaiden käynnit turvattu. Millaista ohjelmaa leirillä oli. Jotain tarttis kyllä tehrä! Hilkka Lähdekorpi Salo Vesijärven Uitamonsaari lienee rakennuskieltoaluetta, mutta rakennustoiminta siellä on vilkasta. Suurimmillaan leirillä oli 52 lasta ja 13 johtajaa. Kisapaikalle johtavilla reitillä on näkymiä, jotka ovat kaikkea muuta kuin hyvää mainosta kauniin Kangasalan imagolle. Olen kuullut nuoren sanovan, että Suomessa on laki, jonka mukaan lasten ei tarvitse huolehtia vanhemmistaan. Missä ja milloin leiri pidettiin. Leirillä Aina valmiina leirille! Tapahtuiko jotain erityistä. Tamperelaislapset pääsevät suoraan Acutaan. Valkeakoskella ei edes ole mahdollista streptokokkipikatesti. Se kokoaa Heponiemen pelloille ja metsiin kilpailijoita ja kisojen seuraajia, lehdistöä ja tvväkeä ympäri maailmaa. Kangasalla on joidenkin talojen pihojen siisteys järkyttävää katsottavaa. En voi ymmärtää tuollaista röyhkeyttä. Sähköpostit: toimitus@kangasalansanomat.fi Kirjeet: Kangasalan Sanomat, Myllystenpohjantie 2, 36200 Kangasala Ympäristö siistiksi Lukiessani Kangasalan Sanomat 50 vuotta sitten -kirjoitusta ympäristön siisteydestä (KS 28.6.) tuli tunne, että minunkin on pakko kirjoittaa aiheesta, joka koskee tätä päivää. Ohi ajeleva veneilijä Voisiko ydinkeskustaan saada myös varjoon penkkejä. Olin saanut amppelin lahjaksi. LUKIJOILTA Tiedustelut: 03 377 6915 maanantaista perjantaihin kello 9–16. Vaikka auttaako siihen lakikaan, jos lapset ovat niin tunteettomia, että voivat unohtaa vanhempansa. Huokaan vain. Tulee kyllä väistämättä mieleen näky, joka meitä kohtasi keväällä käydessämme seurakunnan matkalla itäisen rajanaapurimme puolella Inkerinmaalla. 03 377 6900 www.kangasalansanomat.fi 045 230 6021 JULKAISIJA Kangasalan SanomalehtiOsakeyhtiö Vastuu lapsillakin Olen samaa mieltä nimimerkki Vanhus 80 (KS 28.6.) kanssa: missä tosiaankin ovat vanhuksen lapset. Leiriläiset veistelevät Suomi100-teemaan liittyen 100 kaarnavenettä, jotka laskettiin viimeisen iltanuotion päätteeksi yhtäaikaisesti vesille Seikkailijaryhmä Ketut: (vasemmalta lähtien) Eeli Ala-Lahti, Perttu Pantsu, Otto Järvenpää, Aimo Sahinoja, Miika Vainio, Juhani Ritakallio. Jos näin on, niin eikö lakia pitäisi äkkiä muuttaa. Surullista! Anneli Mäenpää Tasa-arvo on kaukana sairaan lapsen lääkäriin pääsyssä viikonloppuna Kangasalla. Aurinko on liian polttavaa. Konsultiolääkäri avustaa lääkärikandeja. Leirin perustamisen lisäksi Rambo-radan rakentaminen ja kilpailu, Kangasalan seudun kehitysvammaisten vierailu Metsäretkipäivänä, iltanuotiot ja sopivasti vapaa-aikaa. Ensin odotetaan 5 tuntia Valkeakoskella, sieltä lähetteen kanssa Acutassa pari tuntia. Tiedän kyllä senkin, ettei kukaan nuori, terve ymmärrä, millaista on olla vanha ja sairas – ei ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Kymmenen pistettä KS Kangasalan Sanomat PÄÄTOIMITTAJA-TOIMITUSJOHTAJA Tuula Ruusumaa TILAUKSET tilaukset@kangasalansanomat.fi Asiakasneuvoja Tuija Lehtinen 03 377 6900 TOIMITUS toimitus@kangasalansanomat.fi Tuottaja Eija Koivu 03 377 6919, 050 564 4941 Toimittaja Sari Eerolainen 03 377 6914 Toimittaja Juha Jäntti 040 585 9868 Tuottaja Outi Koivu perhevapaalla AAMUJAKELUPÄIvySTyS Alma Manu Oy 0800 9 6675 (maksuton) ma–pe klo 6–11, la–su klo 7–11 jakelupaivystys@almamedia.fi MEdIATIEdOT www.kangasalansanomat.fi/mediatiedot ISSN 0782-596 X printti, 2243-1101 verkkojulkaisu Painopaikka Alma Manu Oy Tampereen paino MEdIAMArKKInOInTI ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Myyntineuvottelija Riikka Karisto-Aumala 050 404 1146 Myyntineuvottelija Inka Lymi-Viitanen 0400 800 750 Web-suunnittelija Juho Tuhola 03 377 6916 Markkinointipäällikkö Satu Pasanen 040 720 8917 TOIMIPISTE Myllystenpohjantie 2, 36200 Kangasala Palvelemme ma–pe klo 9–16, heinäkuussa ma–pe klo 9–15 P. Taitaa olla liian vaikea toteuttaa Kukka-amppelivaras liikkeellä Ranta-Koivistossa Heikkilän alueella! Etukuistillani riippuva suuri kukka-amppeli oli lauantaina törkeästi otettu matkaan. 8 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Tekstarit Voit lähettää mielipiteesi Kangasalan Sanomiin myös tekstiviestinä numeroon 050 532 2673. Viikonloppupäivystys Kangasalle Nyt on terveyskeskus suunnitellut kiitettävästi lääkärien vastaanottotoiminnan vakituisten lääkärien ollessa lomilla. Jos asukkaat eivät itse ymmärrä pitää yllä ympäristönsä siisteyttä, puuttukoon asiaan ympäristölautakunta vaikka sakon uhalla. Se on maailman meno, minkäs sille teet. Risulautan rakentaminen ja niillä melominen. Kuinka moni osallistui leirille
– Olen näiden ystävä. Myyjänä Heljä Murtovuori-Lensu. Tanssimahdollisuuskin oli tarjolla, tosin varsinaista tungosta ei betonisella parketilla tällä kertaa nähty. 9 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Sähköasennukset Antenniasennukset Hälytysjärjestelmä t Tilaa sähköasioissa ammattilainen älä ole Rane! . Juuret ovat Karjalassa, totesi Hiltunen. Torihengetär, vuoden kangasalalaiseksi valittu Terttu Sairiala kiitteli ahjärveläisiä, Kangasalan Karjalaseuraa ja torikauppiaita hyvästä yhteistyöstä tapahtuman järjestämisessä. Ahjärveläisten Karjalaisten kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Markku Henttinen oli tyytyväinen tapahtumaan. Kangasalan ensimmäinen paikallinen karjalaisväen toritapahtuma sujui leppoisissa merkeissä. Antero Hiltunen löysi torilta haluamaansa herkkua eli karjalanpiirakoita. VAHATON AUTOSHAMPOO 500 ml Piirakat haluttua herkkua Karjalaisella torilla Jouni Valkeeniemi Antero Hiltunen oli yksi lukemattomista asiakkaista, jotka poistuivat lauantaina Karjalainen tori -tapahtumasta mukanaan pussillinen karjalanpiirakoita. Kiireettömyys oli asia, josta moni näytti nauttivan. Karjalaisuus sopii Kangasalle, onhan täällä ollut yleisesti ottaen hyvä vastaanotto. Kaunis kesäsää helli yleisöä, jota oli paikalla varsin mukavasti. Karjalanpiirakkatiskin lisäksi kauppa kävi muuallakin. 029 1700 200 • kaapelipojat.fi Merkillisen reilu AUTOTARVIKE KANGASALAN Kangasalantie 921• Palvelemme arkisin klo 8–18, la klo 9–14 Lue lisää kauppaympyra.fi KAUPPAYMPYRÄ KAUPPAYMPYRÄ 03 377 1140 8 90 Farécla-autonhoitotuotteet nyt meiltä! Esim. Tuttujen kanssa rupateltiin, ja seurattiin musiikkipitoisia esityksiä. Toriyleisöä tanssitti Marja-Liisa ja Herraseurue. Vihanneksia myynyt Mira Kaipainen arvioi, että asiakkaita on ollut enemmän kuin edellisinä päivinä. – On onnistunut hyvin, paremmin kuin ennalta aavistelimme. Kangasala • puh. JUTUN JUURTA. Lähetä juttuvinkkisi osoitteessa kangasalansanomat.fi/toimitus tai sähköpostitse toimitus@kangasalansanomat.fi KS. 0400 837 685 • www.kaapelipojat.fi Yllätä Ystävä ja tilaa hänelle sähkömies! – SÄHKÖASENNUKSET – ANTENNIASENNUKSET – HÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Kangasala p. 029 1700 200 www.kaapelipojat.fi – SÄHKÖASENNUKSET – ANTENNIASENNUKSET VARASTOMYYNTI Kangasala • P. Jatkoa lienee luvassa ensi kesänä
Uusi taulu on sävyiltään valoisampi kuin nykyinen tumma, ristille naulaamisen olosuhteita esittävä teos, joka siirretään rukoushuoneessa toiseen paikkaan. Etenkin asunnot, mutta myös liikehuoneistot kaipaavat remonttia. Koska hän ja hänen miehensä olivat paljon poissa, töiden valvonta jäi vähäiseksi. Oli poikkeaman syy tekijässä, teettäjässä tai olosuhteissa, aina pitää olla selkeästi sovittuna miten kulloinkin toimitaan. Maksimiveloitus julkisesta oikeusavusta on 110 euroa tunnilta, mikä on noin puolet yksityisten lakiasiaintoimistojen taksoista, johtava julkinen oikeusavustaja Ritva Harmaala korostaa. Remonteissa on rikokseen viittaavaa erehdyttämistä vaikkapa se, että yritys lupaa tekijöiksi kokeneita ammattilaisia, mutta työn tekevät kokemattomat työntekijät. Ammattitaidottomuus ei ole rikos Juha Jäntti Kun remontin teettäjällä on työn tekijän kanssa ratkaisemattomia ongelmia, apua voi etsiä Kuluttajaneuvonnasta, yksityisiltä lakimiehiltä, oikeusaputoimiston lakimiehiltä tai poliisilta. Maalarit ehdottivat vesikattojen käsittelyä sammaloitumista estävällä aineella. 10 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Maalipilkut ikkunoissa, parvekkeen pinta rullalla Juha Jäntti Kun talon maalaustyö menee pilalle, ja tekijät katoavat tavoittamattomiin, työn tilaajalla on totinen paikka. Maalausyrityksen edustajia ei löydy mistään. Reippaan oloinen tekijäporukka sai työn edullisimman tarjouksen pohjalta. Toisin kävi. Ruskeaa katonsuoja-ainetta levisi pisaroina ja sumuna valkoisille seinäpinnoille ja ikkunoihin. Toinen osoite oli aivan muun yrityksen, ja toinen kirje palautui tuntemattoman osoitteen vuoksi. Harjunsola I:n koko osakekantaa tarjottiin keväällä ulkopuolisille ostajille, kuten rakennusliikkeille. Näin voitte ehkäistä virheitä ja puuttua ongelmiin heti tuoreeltaan. Vastoinkäymiset alkoivat sateisen loppukesästä. – Vääryyttä kokenut voi aina tehdä rikosilmoituksen. Samoin voidaan luokitella muukin väärä tieto, joka antaa työsuorituksesta todellisesta poikkeavan kuvan. Muutos on kuitenkin ennen kaikkea hallinnollinen. Koska tekeminen eteni jouhevasti, Lehtinen sopi yrityksen kanssa lisätöistä. Lehtinen löysi sopivan yrityksen lehti-ilmoituksen perusteella. Myös vahingonkorvaus voi olla mahdollinen. Kuhmalahtelainen Rauha Lehtinen teetti kotitalonsa ulkomaalauksen kolme vuotta sitten. Aluksi kaikki sujui hyvin. Poliisi tekee ensin alustavan selvityksen siitä, onko kyseessä rikosasia. Jos yritys haluaa ison etumaksun, yritykseltä pitää vaatia vakuus siltä varalta, että yritykselle tapahtuu jotain. Raappaaminen ja teräsvillalla hankaaminen olisi todella iso urakka. Aloitteen asiassa on tehnyt Oriveden seurakunta. Koeala näytti hyvältä, ja tilasin tämänkin osuuden, Lehtinen kertoo. Kangasalan seurakunta puoltaa nykyisten Sääksmäen ja Ruoveden rovastikuntien yhdistämistä. Uudessa rovastikunnassa olisi 11 seurakuntaa ja 120 000 jäsentä. Seurakunta hankkii Havisevan rukoushuoneeseen uuden alttaritaulun. Seuraavana keväänä joukon vetäjä vielä soitti ja lupaili töiden jatkuvan. Sitovan sopimuksen rikkoneelta voi yleensä vaatia virheellisen työn korjauskuluja, ellei tämä korjaa virheitään. Tätä kautta löytyy myös keinoja tavoittaa ihmisiä, jotka eivät halua tulla tavoitetuiksi. Taidemaalari Annukka Laineen Hyvä paimen -niminen teos esittää Jeesusta karitsa sylissään. Urakka päätyi tilanteeseen, jossa lähes kaikki tehty ja maksettu työ olisi tehtävä uudelleen. Ajatuksena on, että yhden omistajan on helpompi viedä hanketta eteenpäin. – Talon sokkeli piti maalata, ja sementtiraput kaipasivat ehostusta. – Aina kannattaa selvityttää, onko mahdollista saada julkisen oikeusavun palvelua ja mihin hintaan. Jos tekijää ei tavoiteta, tilaaja voi etsiä apua lähinnä yksityisen lakimiehen tai oikeusaputoimiston lakimiehen kautta. – Avun hakeminen kuitenkin kannattaa aina. – Merkitkää sopimukseen myös, mitä tapahtuu, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Yritys ei vastannut enää Lehtisen soittoihin. Työn teettäjän pitää lähettää yritykselle huonosta työn jäljestä kirjallinen reklamaatio. Vaihdos on rukoushuonetta käyttävien seurakuntalaisten toive.. – Olisi hienoa, jos joku tietäisi hyvän keinon poistaa maalijäljet ikkunoista ja tiilien pinnoista. Uusia maalauksia on aika miettiä tuonnempana. – Sain poliisilta asiallista palvelua. Maalitäplät lähes kaikissa talon ikkunoissa ovat muistona vesikaton suojakäsittelystä. Oikeusturvavakuutus saattaa helpottaa yksityisen lakiavun käyttöä. – Olkaa myös paljon itse paikalla ja valvokaa, että työt tehdään sovitulla tavalla. Poliisille tehtävä tutkintapyyntö remonttiurakasta etenee rikostutkintaan vain, jos asiassa on syytä epäillä rikosta eli asiaan näyttää liittyvän esimerkiksi petollista toimintaa tai tahallista omaisuuden vahingoittamista. Aikaa tarvitaan enemmän myös luottamushenkilöihin tutustumiseen ja seurakuntien johtoryhmien keskinäisten neuvottelujen järjestämiseen. Työlaskuissa oli kahden eri yrityksen yhteystiedot, ja Lehtinen lähetti valituskirjeet molempiin osoitteisiin. Esimerkiksi piispantarkastusten tai virkaanasettamisten määrä kasvaa. Suosittelijoita on hyvä kysyä. Yhtiö sijaitsee ydinkeskustassa, osoitteessa Kuohunharjuntie 31. Sen hinta on pieni, mutta hyöty voi olla ratkaiseva silloin, kun lakiapu on tarpeen, Harmaala muistuttaa. Keskeisellä paikalla oleva yhtiö halutaan remontoida nykyaikaiseen kuntoon. Alkuselvittely päätyi kuitenkin toteamukseen, että kyseessä ei ole rikosasia. Usein remontteihin liittyvät ongel mat päätyvät siviilioikeudellisiksi riita-asioiksi, koska rikoksen tunnusmerkit eivät täyty. Jälkien korjaus maksaa. Maalijäljet muistuttavat tapahtuneesta joka päivä. Mitä pikemmin tämä tapahtuu, sitä parempi, sillä vanhentumisajat ovat lyhyet. – Kotivakuutuksessa kannattaa pitää oikeusturvaosuus mukana. Hän tarvitsisi tähän lainopillista apua, mikä tulee helposti kalliiksi. Suuri rovastikunta lisää lääninrovastin tehtävien hoitamiseen tarvittavaa aikaa. Lehtinen haluaisi näkyvimmät maaliroiskeet pois. Suurin puute oli se, että hän ei tehnyt työstä kirjallista sopimusta. Havisevalle hankitaan uusi alttaritaulu Seurakunta on valmis myymään kunnalle Kiinteistöyhtiö Harjunsola I:n osakkeet ja maapohjan. Oikeusaputoimiston verkkosivujen kautta löytyy laskuri, joka kertoo suuntaa-antavan tiedon palveluun pääsystä ja korvaustasosta. Tekijän saaminen maksumieheksi voi jäädä haaveeksi. Tärkeää on sopia työstä, aikataulusta ja kustannuksista kirjallisesti. Seinät saivat uuden valkoisen maalipinnan. – Maksut kannattaa sopia jälkipainotteisiksi. Viime kädessä vaatimuksia voidaan ajaa oikeudessa. – Ammattitaidottomuus tai huolimattomuus ei ole rikos, vaikka seurauksena olisi isojakin vahinkoja, Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Pasi Mettälä sanoo. Yhdistäminen tekisi seurakuntien välisestä yhteistyöstä joustavampaa ja voisi luoda uudenlaisia yhteistyöhankkeita. Pahinta oli, että maalarit eivät peittäneet talon ulkoseiniä ja ikkunoita ennen kattojen käsittelyä. Rauha Lehtinen ” Seurakunta haluaa myydä osakkeitaan Syntyykö uusi Kangasalan rovastikunta. – En jaksanut penkoa silloin asiaa pidemmälle. Syitä tilanteeseen löytyy Lehtisen mielestä hänen omasta toiminnastaan. Kunta omistaa osakkeista 66 ja seurakunta 34 prosenttia. Yksi maalari kokeili täplien raapimista yhdestä ikkunasta, mutta siihen sekin yritys jäi, Lehtinen muistelee. Kuluttajaneuvonnan keinot ovat vähäiset, kun työn tehnyt yritys on hankalasti tavoitettavissa. Sääksmäen rovastikunnan lääninrovastina toimii tällä hetkellä Kangasalan kirkkoherra Seppo Jarva, jonka toimikausi päättyy ensi vuoden lopussa. Työt keskeytyivät, ja sade huuhtoi osan kattomaaleista mennessään. Olen mieheni omaishoitaja, eikä voimia riittänyt ylimääräiseen. Pari maalaria kävi paikalla, mutta viimein porukka kaikkosi kokonaan. Sateet jatkuivat ja työt seisoivat. Lehtinen asuu miehensä kanssa talossa, jonka ulkoverhous tarvitsi maalausta. Moni jättää vaihtoehdon käyttämättä, koska lakipalveluista kertyy helposti isoja kuluja. Kunnanhallitus käsittelee seurakunnan tarjousta elokuussa. Tutkintapyyntö poliisille on yksi vaihtoehto. – Jos yritys ei reagoi ja sillä on toimiva postiosoite, kirjattuna lähetetty kirje on tärkeä asian jatkohoidon kannalta, kertoo kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala Uudenmaan maistraatista. – Yritys lupasi maalata lautaverhoukset uudelleen, mutta tätä ei tapahtunut. Ruoveden rovastikunnan lääninrovastina on Jämsän kirkkoherra Pentti Leppänen. Vastaavia hankkeita suunnittelevia Lehtinen kehottaa selvittämään ehdokasyritysten taustat ja työhistorian perusteellisesti. Ensireklamaation voi lähettää sähköpostitse, kunhan sen tallentaa tai tulostaa niin, että vastaanottaja ja lähetysajankohta ovat nähtävissä. Lehtinen on luopunut toivosta saada yritystä korjaamaan virheitään tai maksamaan korvauksia. Lakimiehen apu voi olla tarpeen urakoihin liittyvissä erimielisyyksissä. Se, mitä voi saada aikaan lakiteitse, on tapauskohtaista. Julkinen oikeusapu on tuloista ja varallisuudesta riippuen jopa ilmaista. On tärkeää tehdä sopimus työstä kirjallisena. Viime vuonna Lehtinen teki tapahtuneesta rikosilmoituksen. Myynti-ilmoitus ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Uudeksi nimeksi ehdotetaan Kangasalan rovastikuntaa. Oli poikkeaman syy tekijässä, teettäjässä tai olosuhteissa, aina pitää olla selkeästi sovittuna miten kulloinkin toimitaan. Työn sisältö, hinta ja aikataulu on kirjattava tarkasti
Äiti ja isä tapasivat Touhulassa 1950-luvun alussa, kun äiti ystävineen tuli järven toiselta puolelta Kasiniemen kylästä tansseihin Vehkajärvelle. Sama vaikutus on ollut seuran yleissivistävällä työllä, esimerkiksi lainakirjaston ja Pilke-lehden perustamisella sekä opintokerhoilla. Oppineet nauravat ja pilkkaavat minua. Linda Mattila: Olen samaa mieltä kuin veli. K o lu m n i Liisa Alanko Kirjoittaja on kuhmalahtelainen farmaseutti.. Beeda Pensanen: Minä en uskalla puhua mitään. Uuden, nuoriin suuntautuvan kansansivistysliikkeen lähtökohdat alueella olivat hyvät. Beeda Pensanenkin lähti mukaan nuorisoseuraan. päivänä joulukuuta 1920 alustuksen aiheena oli Miksi en puhu kokouksissa. T uskin minuakaan olisi ilman Nuorisoseuraa. Vuonna 1920 Kuhmalahden väkiluku oli 2 212 henkilöä, joista 1 197 eli noin puolet oli alle 25-vuotiaita. Silmäillessäni dokumentteja Nuorisoseuran vuosisadasta paikallistan itseni monen muun tavoin niin maantieteellisesti kuin henkisesti hyvin lähelle seuraa. Rauha Lehtinen aikoo pitää välineet tallessa, ja hän toivottaa maalaus porukan milloin tahansa tervetulleeksi jatkamaan kesken jäänyttä työtä. Vehkajärvellä ja Pajulassa asui vuonna 1908 yhteensä 668 henkilöä (lähde: Raine Raitio, Kuhmalahden historia III). 11 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Minun nuorisoseurani I säni äiti Beeda Pensanen oli vuoden 1917 heinäkuussa 19-vuotias neitonen, kun hänen kotikyläänsä perustettiin nuorisoseura, jonka toiminta-alueena on Vehkajärven ja Pajulan kylät. Ammattitaidottomuus ei ole rikos Maalarit jättivät jälkeensä maalipöntön ja harjan. Keskustelupöytäkirjan mukaan osallistujilla oli monta syytä puhumattomuuteen, kuten: Odotan toistenkin jotain puhuvan, sillä en tahtoisi yksin asioista päätellä tai en saa kokoon ajatuksiani. Veli-isäni oli 4-vuotias pikkupoika, kun Nuorisoseuran talo Touhula valmistui. Vesikattojen käsittely ruskealla suoja-aineella puolestaan epäonnistui. Kalle Mattila: Kukaan seuran jäsenistä ei missään tapauksessa voi estää toista lausumasta mielipidettä. Mehän olemme kaikki yhden seuran toverillisia kelpo jäseniä. Ensimmäiset nuorisoseurat oli perustettu 1880-luvulla Pohjanmaalle, josta liike levittäytyi koko Suomeen 1800-luvun lopussa. Seura järjesti juhlia, iltamia, arpajaisia, perusti kerhoja ja kuoroja sekä lisäsi urheiluharrastusta ja raittiustyötä. Kokoustekniikka, pöytäkirjat ja talousarviot tulivat monelle tutuiksi käytännön kautta. Voin hyvin kuvitella, että isä oli vanhempiensa mukana Touhulan tapahtumissa yhdessä vuotta vanhemman veljensä ja kylän muiden lasten kanssa. N uorisoseuran toiminta lähti Vehkajärvellä hyvin liikkeelle ja vaikutti aktiivijäsenten lisäksi koko kylään. Nuorena aikuisena isä osallistui eri tavoin seuran toimintaan. Lehtisten maalausurakassa valkoisten puuverhousosuuksien maalaaminen sujui vielä hyvin. H aluan uskoa, että yhteinen toimiminen samassa seurassa pienellä kylällä osaltaan vähensi Beedan nuoruudenaikaisessa yhteiskunnassa olevia luokkaeroja. Keskustelukerhon kokouksessa Leppäsellä 19. Maalipisarat sotkivat niin valkoiseksi maalatut seinäalueet kuin talon ikkunatkin. Niin toimijoita kuin osallistujia riitti. Lisäksi sade huuhteli ainakin osan suoja-aineista mennessään. Nuorisoseurojen aatepohjaksi oli muodostunut Santeri Alkion johdolla edistysusko, itsekasvatus yhteistoiminnan kautta, käytännönläheisen koulutuksen arvostus, pyrkimys aktiiviseen kansalaisuuteen, raittius ja siveellisyys. Alkio laihialaisena kauppiaana, lehtimiehenä ja kirjailijana halusi vahvistaa maahenkeä ja kehittää nuorison valmiuksia ymmärtää talouselämän perusteita. Ei kenenkään puheenvuoroja ole vaa´alle pantu
Kangasala Retron järjesti Kesäpäivän Mobilistit yhdessä kunnan kanssa. Mikä olisikaan retrompaa kuin 1990-luvun alkupuolen matkapuhelin. Kalevi Terävä (oik.) tutkimassa Matti Oksasen myyntipöydän tarjontaa. – Kertooko sana Retro kaikille ihmisille tarpeeksi tapahtuman luonteesta. Hän piti tapahtuma-aluetta oikein hyvänä, ja hinta–laatu-suhde oli jokseenkin kohdallaan. 12 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Osta puhelin, saat vitosella! Jouni Valkeeniemi Rompekauppias Harry Havilehto nosti vahvoille käsivarsilleen laatikon, jossa oli 20–30 vanhaa kännykkää. Perjantaina väkeä kävi Retrossa aika hyvin, lauantaina oli väljempää. Kauppiaita pitäisi saada enemmän ja sijoittelu tulisi olla tiiviimpää. Harry Havilehto ja laatikollinen retrokännyköitä. Näitä on mennyt kaupaksi ainakin 30, kun ihmiset ovat halunneet muistoesineeksi. Rompetori olisi paljon parempi, mietiskeli Matti Oksanen. Tapahtuma synnytettiin nopealla aikataululla ja pienellä porukalla, joten mahdollisia puutteita toteutuksessa ei voi pitää suurena yllätys. Havilehdon kännykät sopivat perjantaina ja lauantaina ensimmäistä kertaa järjestetyn Kangasala Retro -tapahtuman henkeen. – Onhan tämä ensimmäinen Retro ja osalle ihmisistä vähän outo tapahtuma. Jokaiselle jotakin.. Tästä halutaan pitää kiinni jatkossakin. Yhteistä kauppiaiden kommenteissa oli, että Pikkola on sinänsä mitä miellyttävin miljöö, jonne on mukava tulla. Yhteistä on vahva tahto säilyttää varaosa-, keräilytavara– ja rompetori Kangasalla. Tiedotusta ja markkinointia kannattaa, tuumaili Hannu Aalto. – Osta tästä vitosella. Alkuperäinen, 1970-luvun lopulla Kangasalla syntynyt Tampereen Seudun Mobilistien rompetoritapahtuma päätettiin helmikuussa siirtää Teivon raviradalle. Siihen nähden onnistuimme hyvin, tiivistää kunnan elinkeinojohtaja Lasse Silván lähtötilanteen viime keväänä. – Myyntipaikat ovat liian kalliita ja myös turhan kapeita, Havilehto antoi palautetta. – Markkinointiin oli käytettävissä nolla euroa. Retro kehiteltiin nopealla aikataululla jatkamaan Restaurantapäivien perinnettä Kangasalla. Reijo-nimisen kauppiaan mielestä alueella oli nyt liian väljää. Retron tapahtumapaikkana oli tutusti Pikkolan koulun ympäristö, ja myyjissä oli paljon Restaurantapäiviltä tuttuja kasvoja. Alkuperäinen Restaurantapäivät nousi vuosien mittaan suureen suosioon, ja moni ulkopaikkakuntalainen saapui Kangasalle varta vasten, matkojen takaa. – Nyt kaikki ihmiset eivät ole jaksaneet käydä alueen perällä saakka. Markkinointia tulisi lisätä, jotta yhä useampi saisi tietoa tapahtumasta
Ensi viikolla on luvassa veneilyä jutuntekomielessä. N äitä pieniä kesäiloja työn äärellä riittänee tässä heinä–elokuun mittaan hyvinkin. Sieltä se kuljetettiin rautateitse Tampereelle. Kesässä ilman lomaa saattaa olla jotain hyvääkin. Mukana oli 28 Hämeen–Satakunnan Maanviljelysseuran naisosastojen kustantamaa leiriläistä, joista muutamat olimat ensimmäistä kertaa poissa kotoa näin kauan. Leirin ylimmästä johdosta vastasi opettaja Orvo Anttila. Leirin aikana on lisäksi käyty Haralan harjulla ja nautittu saunomisesta. Moni muukin on löytänyt tämän hienon lajin. Tietysti on päiviä, jolloin aika menee lähinnä ruudun äärellä tiukasti kirjoittaen. Päivän kuva Kangasalan Sanomat 50 vuotta sitten Lauantaina 8.7.1967 SVUL:n piirileiri Kisarannassa Noin sata SVUL:n Hämeen piirin parhaita tyttöjä ja poikia osallistui Kisarannassa 3.–7.7. Maanantaina tehtiin heinä Saarikylissä ja tiistaina työt aloitettiin Tiihalassa. Leirin koulutuksen yhteydessä on kiinnitetty huomiota erikoisesti aineenvaihduntaan ja hengitysvaikeuksien poistamiseen. Ensimmäiset heinäseipäät ilmestyivät Kangasalan maisemaan jo viime viikonvaihteessa. Se muuttaa 110 000 V:n jänniteeksi. Sain olla tätä ennen yhtäjaksoisessa palkallisten kesälomien putkessa 21 vuoden ajan. Kiekkojen liito on sellainen osa minun kesääni, joka viehättää joka kerta yhtä tuoreella tavalla ja vie ajatukset kauas arjesta. Leirin tiukan harjoitusohjelman lisäksi oli varattu aikaa tavanomaisille leiritoimille, järjestettiin erilaisia kilpailuja ja iltanuotioita, laulettiin, uitiin ja saunottiin. Kangasalan Karjatalouskoululla pidettyyn Maatalousnaisten virkistysleiriin. 12 ohjaajan johdolla harjoiteltiin yleisurheilua melontaa, painia ja luistelua. Kangasalta osallistui leirille 7 poikaa. Leirin johtajatar, kotitalouskonsulentti Eila Mattila kertoi, että leirin ohjelmaan on sisältynyt mm. Tavoitteeni on, että jopa jokainen työpäivä pitää sisällään ainakin hitusen kesäistä iloa ja oloa. Sain ensimmäisiä lähituntumia suomalaisen suven perusolemukseen, kun tein vajaa kuukausi sitten juttua kalastusalueiden saamista avustuksista. Usein on sitten niitä juttukeikkoja, jolloin saan olla ulkona ja luonnonkin helmassa. Siinä on monet kerrat päässyt hämärtymään se tosiasia, että kesää on myös tuon ainakin melkein täydellisen vapauden ajanjakson ulkopuolellakin. kaikkien leiriläisten jalkojenhoito, ortopedin pitämä esitelmä jalkojen hoidosta, kaavapiirustusta sekä rainoja ruoan laitosta, voileipien valmistuksesta ja ryijyistä, raanuista ja riepumatoista. Oma kesäajantajuni on ollut vähän vaillinainen, koska odotettavissa ei ole varsinaista kesälomaa. Heinäntekoaika on käsillä. Silloin saan edetä omaan tahtiini ja jonottelematta. Jopa kiireettä ja rauhassa. 13 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Emäntien virkistysleiri ”On hauska päästä kerrankin valmiiseen ruokapöytään, ruokakin maistuu paljon paremmalta.” Tämä oli eräänä suurena ilon aiheena leiriläisillä, jotka osallistuivat 3.– 7.7. Tuollaisen pienen hetken tunnelmat ja kostean rantaheinikon tuoksut tulevat vieläkin elävästi mieleen. Sitä kun pitkän työteliään talven odottelee tulevaa kesälomaa, ajatus keskittyy aika tiiviisti juuri noihin muutamiin kriittisiin viikkoihin. pidettyyn piirileiriin. Siellä saan myös nauttia kesän tuoksusta ja vihreydestä. Vietimme tihkusateessa lopulta aika lyhyen tuokion, kalastaja viehettä heitellen ja minä kuvaten. Tämä sudenkorento tahtoi tulla kuvatuksi Majaalahdessa, kertoo kuvan lähettänyt Satu Välimaa.. Tähdenvälejä – Oikea kesä alkaa, kun keijut alkavat porukalla liidellä pitkin rantoja ja kosteikkoja. Se on ollut etuoikeus. Kesästä kiinni hitusen joka päivä S e on taas kesä tullut, kuin varkain vähitellen ja hivuttautuen tietoisuuteenkin. Tiistaina klo 4 matka jatkui Tampereelta kuljetusalustalla Kangasalle. Sitä saa luvan olla oma pieni mukava annoksensa joka päivä. Ainakin uskottelen näin itselleni. Pieninä annoksina, hiukkasen joka päivälle. Lähdin hakemaan kuva-aihetta kokeneen kalamiehen kanssa rantamaisemiin. Muuntajasta tullaan jakamaa energiaa Kangasalle ja sen ympäristökunnille. Juttelemme kaiken muun lisäksi säät ja ilmanalat, ja jaamme yhdessä näitä suomalaiselle tärkeitä tuntoja, oli sitten kylmää tai hellettä. Muuntaja painaa 45 tonnia. Leiriin osallistui kolme Kangasalan emäntää. Muuntaja on valmistettu Vaasassa Oy Strömberg Ab:n tehtaalla. Toivoa sopii vain hyviä heinäpoutia. Muutaman heiton jälkeen hauki nappasi uistimeen kiinni, ja minä sain kuvaan myös aitoa kalansaalista. K esäisinä vapaapäivinä minua ilahduttaa usein RantaKoiviston kaunis frisbeegolfrata. Mielessäni väikkyy jotain sellaista kuin laajentunut kesä-käsite. Hämeen Sähkö Oy:n muutaja kirkon kohdalla matkalla Herttualan uudelle päämuuntoasemalle. Perillä muutaja oli noin klo 6.30. Loman puute on pienen puoleinen murhe sen ilon rinnalla, että tilanne johtuu nykyisen työsuhteeni alkamisesta vasta pari kuukautta sitten. Kävin jo muutamat kesämarkkinat tutkailemassa. V iik o n va rr el ta Juha Jäntti Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien toimittaja. Tehoa muuntajalla on 10 000 kVA. Kun ei ole lomaa, ei ole mitään sellaista erityistä kohtaa kesässä, jolloin minä saan – tai minun pitää – ottaa kesästä kaikki mahdollinen irti. K K K Huutijärven Veissmanilla nostetiin ensimmäiset uudet perunat jo viikko sitten. T ässä ammatissa työn ja kesän yhdistäminen ei ole mitenkään täyttä utopiaa. Tapaan työssäni paljon ihmisiä vehreissä maisemissa ja kesämielellä. Leiriläisten ikä vaihteli 13–18 vuoteen. Samalla annettiin nuorille johtajille peruskoulutusta. Siksi lähden radalle usein varhaisina aamun tunteina tai iltamyöhällä. Pelisalmen hienoja järvinäkymiä olen ihaillut moneen otteeseen
Esko Vainio keskittyi hallinnon sijasta urheiluun. Ilmoitus Pilke-lehdessä maaliskuussa 1919: Yksinäinen nuorimies saa edullisen paikan potkukelkan ohjaajana eräällä ikäneitillä. – Minä ehdotan, että järjestetään kolme eri illanviettoa, yhdessä ohjelmaa, toisessa leikkiä ja kolmannessa tanssia. Hänen mukaansa pillit voi laittaa pussiin, jos uskoa ja intoa omaan tekemiseen ei riitä. Hän tietää, että kylässä asuu useita perheitä, joissa nuorisoseuralaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle. Otteita keskustelusta: – Minä tykkään, että tanssi sopisi paremmin suutareille ja raatareille ja heidän kangistuneille jäsenilleen. Seuran jäsenmäärä laski 1930-luvun alun lamavuosina alle kahteenkymmeneen ja useita kokouksia jäi pitämättä osanottajapulan takia. Seuraavana päivänä Mansikkajuhliin tulevien pyöränkumit hajosivat. Hyvä mieli menneestä ja tulevasta Liisa Alanko Millainen on nuorisoseuralainen. Mikä on Vehkajärven Nuorisoseuran nykytilanne ja tulevaisuus. – Seura voisi ehkä järjestää aktiviteettia ikääntyville eli toimia yhtenä osapuolena vanhustenhuollossa, Pettersson pohtii ja viittaa kyläläisten hyviin kokemuksiin marttojen Olohuonetoiminnasta. Martta ja Reino Lindemanin veroisia talkoolaisia ei kyllä löydy enää mistään. – Tosiasiassa ikähaitari hallituksen jäsenten keskuudessa on venynyt viime vuosina, sillä mukana on nyt nuoriakin. Eri talojen pirteissä kokoontuvat nuorisoseuralaiset kaipasivat omaa taloa. Touhulan päädyssä oli 1940-luvun lopulla satoja polkupyöriä kasassa. Myös raittiustyö, urheilu ja tanhut kuuluivat harrastetarjontaan. Antero Toivosella on monipuolinen kokemus seuratoiminnasta. Kylän runsaslukuinen nuoriso perehtyi kansalaistaitoihin, kuten kokoustekniikkaan ja talousarvioiden laadintaan. Moni seuran toiminnassa mukana ollut muutti paikkakunnalta. Ilman kesäasukkaiden panosta puhti olisi loppunut aikapäiviä sitten. Tansseja järjestettiin Mansikkaja Elojuhlien lisäksi syksystä kevääseen kahden viikon välein, yleensä sunnuntaisin. Tanko ei mahtunut Renuun, joten ikkunaa oli pidettävä auki, vaikka oli paukkupakkanen. Veli-Matti Pohjonen ja muut 1960-luvulla syntyneet kylän entiset nuoret ovat olleet useiden vuosien ajan Kettulan mukana kisajärjestelyissä. Aholan mielestä tapahtumien järjestäminen on tärkeintä, jotta kylä pysyy vireänä ja ihmiset näkevät toisiaan. 1930-luvun puolivälin jälkeen tilanne kohentui joka suhteessa kunnes sota-aika muutti tilanteen ja toiminta jäi tauolle vuoden 1944 syksyyn saakka. Katsojia työnnettiin radalta sivuun, muistelee Kettula. Kerran sattui niin, että lauantaina eräs mies oli käynyt Osuuskaupassa ostamassa nupeja. Soitto Jaakkolan Heimolle, ja sitten painoja hakemaan Kivimaan Einon pienellä Renulla. Nykyinen esimies Juha-Pekka Pettersson ilahtui miesten muistelutuokiosta.. Luonnehdintoja ja vastauksia kerättiin pari viikkoa sitten Mansikkajuhlilla. Kyllä Vehkajärvellä elämää on tulevaisuudessakin. Keskimäärin viisi tilausajolinja-autoa toi väkeä tansseihin lähipitäjistä. Seura järjesti iltamia, joiden ohjelmaosuuden jälkeen tanssittiin. päivänä vuonna 1917. Lippuja myytiin 300–500 per ilta. Yhtäkkiä tuli tarve saada painot Vehkajärvelle. Sitten saisimme päättää mikä on parempaa. Nuorisoseuralainen on tiukka talkoolainen. Lipunmyynti, urheilukilpailut, arpajaiset ja väliaikatarjoilu vaativat henkilökuntaa. Toisaalta kaikkinainen ilakointi oli suosittua ja nuoret viihtyivät keskenään esimerkiksi rekiretkellä ja juhannuskokolla. Synkkien sotavuosien jälkeen ihmiset olivat halukkaita liikkumaan. Lentopalloa pelattiin innolla yömyöhään, niin että pikkupoikien oli syksyiltoina näytettävä pelaajille valoa polkupyörien lampuilla. – Tänään on yli 30 osallistujaa, mikä on näinä vuosina hyvä määrä. Vaikka elämmekin nyt levottomia aikoja on kansan ja erityisesti nuorison sivistyksen ja opetuksen tason nostamiseksi tehtävä jatkuvasti työtä. 14 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Paljo sai puuhata ja hommata niihi repäsevviin iltamiin Liisa Alanko Joukko vehkajärveläisiä nuoria kokoontui Rantalan talon saliin heinäkuun 18. – Kyllä minä pidän yhden tunnin tanssista, kun tanssitaan oikein sydämestä, eikä kuten entinen pappi sanoi, että ei soikita vaan tanssitaan siipeemällä. päivänä rakennus oli valmis Mansikkajuhlia varten. Asiat muuttuvat, niin myös Nuorisoseura ja sen toimintamuodot. Urheilupuolella esiin nousivat pesäja lentopallo juoksun ja soudun rinnalle. Nuorisoseuran esimies JuhaPekka Pettersson, sihteeri Anne Ahola ja rahastonhoitaja Pekka Kauppinen mahdollistavat yhdessä noin kymmenen muun talkoolaisen kanssa Mansikkajuhlaperinteen jatkumisen. Seuran ainaisjäsenyys nostaa väkisin keski-ikää, sillä uusia nuoria jäseniä liittyy harvakseltaan. Painoja nostettiin ainakin Toivosen pirtissä, koululla, Anttilan pajassa ja Touhulan varustevajassa. Lindemanit tuskin olivat pois yhdestäkään tilaisuudesta, kiittelee Kauppinen. Jotain uutta pitää kokeilla, jotta saamme ulkopuoliset kiinnostumaan meistä. Minä ja Mattilan Hannu olemme noin kuusikymppisinä vanhimmat, muistuttaa Kauppinen. Talon rakentaminen Syrjänpään mäelle alkoi toukokuussa 1927, ja heinäkuun 31. Urheilukentällä Kyösti Kettula organisoi toimintaa yli 60 vuoden kokemuksella. Nupipussi oli hajonnut ja nupit olivat varisseet pyörän tarakalta Mattilantielle. Perimätiedon mukaan salin peräosan lattialautoja ja sammaleristeitä laitettiin vielä paikalleen, kun juhlaväki astui sisään. Seuran tehtävä on herättää ja vireillä pitää nuorisossa isänmaallisen hengen elähyttävää ja kristillissiveellisen elämänkatsomuksen kanssa sopusointuista harrastusta kansalaissivistykseen ja itsekasvatukseen. Suositukset palkkavaatimuksineen tämän lehden toimitukselle, nimimerkillä Hilda Rinne. – Parhaimmillaan 15 metrin kuulatuloksella oli vasta viides, päivittelee Pohjonen. Silti toimintaa yritettiin ylläpitää. Siksi tuomme Touhulaan riittävän nimekkään esiintyjän, Vesa Haajan ja Agentsin, Ahola toteaa. Pallopeleille tarvittiin kenttä, jota varten seura sai alueen lahjoituksena aivan Touhulan vierestä vuonna 1950. Nuoret perustivat Vehkajärven Nuorisoseuran ja sen ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Aili Perkiö. Kaikki tehtiin ennen itse. Työaika pyhäiltaisin k:lo 7–9. Runsas toiminta käynnistyi välittömästi. Nuorisoseura-aate oli tavoittanut kyläläiset, ja neiti ylioppilas Aili Perkiö käytti tilaisuudessa innostavan puheenvuoron nuorisoseuran tarpeellisuudesta. Rantalan Veini paikkasi kumeja koko päivän, ja paikkatarpeista alkoi tulla pula. – Tulevaisuus on haasteellinen, sillä väki vanhenee. Pelitelttaan houkutti onnenpyörä, ammunta ja sökö. – Onneksi seurassa toimii yhä muutama velvollisuudentuntoinen työmyyräperhe. Kaupassakäynyt mies sai lempinimen Nupi-Jussi. Nuorisoseuralainen on vanha, ainakin 70-vuotias. Jo joulukuussa 1920 keskustelukerhon aiheena oli ollut tanssiminen. – Talkootyötä tehdään yhä paljon esimerkiksi sunnuntaisin kesäkahviolla, mutta tiloja siivoamaan ei tahdo ilmaantua väkeä, kertoo Ahola. Yhdistys perusti muun muassa opintokeskustelu-, ompeluja näytelmäkerhot, orkesterin, kuoron, lainakirjaston ja Pilkelehden. Vehkajärven Nuorisoseura ry • Toiminta-alueena Vehkajärven ja Pajulan kylät • Ainaisjäseniä noin 150 • Toiminnan painopisteenä kylän elävöittäminen, jossa välineinä muiden muassa kesäkahvio, Mansikkajuhlat, Touhulan yö, näytelmäryhmä, latuverkon ylläpito, digiarkisto ja yhteistyö kylän muiden toimijoiden kanssa Fakta Vehkajärvellä juhlitaan nuorisoseuran satavuotisuutta Rahastonhoitaja Pekka Kauppinen kävi pikkupoikana Touhulan elokuvissa ja ihmettelemässä voimamies Viljami Hautaviitaa. Maaseudulla oli vielä 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa paljon väkeä. – Hyvät arvot ohjaavat toimintaa. Pariskunta toimi seurassa vuosikymmenien ajan, kun Reino oli esimiehenä ja Martta hääräsi emäntänä. Seura järjesti siellä esimerkiksi iltamia, vierailuiltamia ja vuokrasi taloa. Kolme, neljä, jopa viisi sukupolvea seuraperintöä sitouttaa toimintaan, uskoo Kauppinen. Parhaina vuosina Mansikkajuhlan kilpailuihin osallistui yli 200 yleisurheilijaa, ja tulostaso oli kova. Touhula sähköistettiin 1952. Pettersson ja Kauppinen kertaavat nuorisoseurojen arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Oman talon valmistuminen lisäsi toimintaa. Viikoittaiset sarjakilpailut ja seurojen väliset kisat ruokkivat hyviä yleisurheilutuloksia. Kylästä loppuu väki
Vuoden Wiskuksi raati valitsi Markku Aution kuvakertomuksen Vanha Puolamäen pirtistä. Kuvaaja oli onnistunut huomaamaan alueella yksityiskohdan, josta voi lukea monta tarinaa. Sillä aikaa kun kuvajelmaa reilattii kuntoo, pyröräählettii muutama ympyrijäine. Nuorisoseurojen toiminnassa keskeisiä harrastusaloja olivat itsekasvatusja sivistysaatteen mukaisesti monimuotoinen kansanvalistustoiminta. Wiskun voittaja pyöri pirtissä Wisku valokuvauskilpailun finaali pidettiin viime viikolla Vehkajärven Touhulassa. Eino Vehkajärvi Tuomaristo antoi Pirkko Mattila voittokuvalle nimen Renki Matti.. Wisku oli jälleen kokonaisuus, jossa sekä kilpailijat että yleisö saivat koulutuskokemuksen kuvien visuaalisesta hahmottamisesta. Myös ammuntaa ja maastojuoksua harrastettiin yleisesti. Taidokkaasti oli kuvattu muun muassa kertomus, joka johdatti katsojat museon avoimista ovista aina seuraaviin tilakokemuksiin. Kuvauspäivänä olosuhteet olivatkin kirkkaan auringonpaisteen johdosta hyvin hankalat. Ilmaan jäi erään katsojan toive. Kuvausolosuhteet olivat kaikille samat. Kertomus voitti myös oman sarjansa. Siinäpä olisi kilpailun järjestäjille, eli Vehkajärven digipiirille ja Kylätaidetoimikunnalle, miettimistä koko ensi vuodeksi. Kuvakertomus sarjassa oli useam pi hallittu kertomus, joissa katsojille esitettiin selkeä kuvallinen juoni. Emännät keittivät tanssiväelle Suomi-makkaraa kymmeniä kiloja joka ilta, ja Pyynikin Mallasjuoman auto toi satoja koreja I-olutta ja Helmi-limsaa. Kilpailun tuomaristo esitti julkisen arvionsa kaikista finaaliin tulleista kuvista. Sieltä tuli essii piäni vaatimato kamari, missä hommasivatten, ja hyvin se käviki, sappermet. Ovelle napattiin joku ja lentävät kävivät tarkastuskäynneillä. 15 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Paljo sai puuhata ja hommata niihi repäsevviin iltamiin Länkipohjasta tulevaan Myllymäen linja-autoon saattoi mahtua vielä Pohjasta, muut olivat täynnä. Jutun tietolähteet: Vehkajärven Nuorisoseuran pöytäkirjat, keskustelupöytäkirjat, Pilke-lehti ja digiarkisto sekä Kimmo Nieminen. Olotettii, kello soi, yks´– kaks´– kolme, jollonka aukes viherijäinen esirippu. Samaan aikaan piirroksen Matin kaulalla roikkuu löyhästi kuristava rautalankapanta. Viime vuosina näytelmää on esitetty muutamia kertoja kesässä alkaen Mansikkajuhlista päätyen Touhulan yön näytökseen. Hallitsevasta kokonaiskuvasta oli erotettavissa kaikki kuvakertomuksen yksittäiset muurin lämpöön liittyvät erillistarinat. Nuorisoseurojen syntyvaiheet liittyvät kansalliseen heräämiseen ja sivistysaatteen nousuun. Nuorisoseura n oma talo Touhula sijaitsee Mattilantien varressa. Häiriöitä oli jonkin verran, mutta niistä selvittiin. Kilpailuformaatissa oivalluskyky ja hahmottamisen taito yhdistettynä kameran sallimaan tekniikkaan muodostivat eroja kilpailijoiden välille. Kuvassa Matin katse kohdistuu ilkikurisesti työvälineeseen. Seuran vahvoja lajeja ovat olleet painonnosto, soutu, yleisurheilu ja hiihto. Finaalin ja koko kilpailun tarkoitus onkin kehittää kuvaajia visuaalisen viestin hahmottamisessa. Tärkeä osa seuran elinvoimaisuutta on ollut näytelmätoiminta. Kuvan rajaus ja aneemiset värit lisäsivät kuvan historiallista tarinaa, jotka viestivät positiivista asennetta karuun työhön. Esko Vainio keskittyi hallinnon sijasta urheiluun. Nykyinen esimies Juha-Pekka Pettersson ilahtui miesten muistelutuokiosta. Lähde: Suomen Nuorisoseurat ry VNS DIGIARKISTO VNS DIGIARKISTO Nuorisoseuran pesäpallojoukkue 1954 Touhulan kentällä. Nuorisoseuraliike syntyi nuorten perustamana vuonna 1881. Yksittäiskuvien kilpailusarjan voitti Pirkko Mattila oivaltavalla kuvallaan, jonka tuomaristo risti renki Matiksi. Erityisen vaikuttavaa oli joka kuvassa toistuva punainen, jonka sävy oli lähellä pirtin yleiskuvassa olevaa voimakasta keinutuolin punasävyistä istuinraanua. Antero Toivosella on monipuolinen kokemus seuratoiminnasta. Kuvista pitäisi rakentaa valokuvanäyttely. Kilpailijat olivat aiemmin käyneet yhteisellä kuvausretkellä Kuhmoisissa sijaitsevalla Vanha Puolamäen kotiseutumuseossa. Oli se aika ruljanssi. Tuomaristo koostui henkilöistä, jotka painottivat visuaalisen kokemuksen erilaisia näkökohtia. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: yksittäiskuvat ja kuvakertomus. Kun kappale loppu, nin tiälättekös, kuinka likat posket pulleena ja paljaat suut ympyrijäisinä puhalsivat opettaja Viitasaaren johlolla monta korreeta laulua. Juoksukilpailujen lähdön odotusta Mansikkajuhlissa 1996. Tanssienpito ei enää kannattanut, ja niitä järjestettiin vain juhlapyhinä. Osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus toimintaa ohjaavina arvoina kuvaavat nuorisoseuratoiminnan aatteellista pohjaa. Kerran kun yhden pahansisuisen Sappeen miehen päätä lyötiin koivun kylkeen ja oli kova tappelu, tuli silloinen esimies Lindeman harjan kanssa paikalle ja kysyi kukas täällä se jurrikka on. Erilliskuvien punasävy oli lähtöisin milloin saapassukkien punaisesta raidasta, milloin tulitikkuaskin etikettiraidasta. Kuvien mediatoimivuus oli Jouni Valkeeniemelle tärkeätä, kuvien tekninen onnistuminen kiinnitti Matti Luiron huomion ja Päivi Mattila tarkasteli kuvia terapeuttisen kokemisen ja kuvan tarinan kautta. Urheilutoiminta lisääntyi 1960-, 1970ja 1980-luvuilla. Maaltapako alkoi näkyä Vehkajärvelläkin 1960-luvun lopulla. 1930-luvulla parhaana vuonna esitettiin seitsemän eri näytelmää. Raati kiitti Aution hallittua aiheen rajausta toiminnasta, joka tapahtui pirtin muuripiisin ympärillä. Vuonna 1996 esitetty Syntipukki toi nuorisoseuralaisille kutsun esiintymään Floridan suomalaisille. Kyllä kuulu kattelijoitten joukosta naurunpurkavuksia. Toisaalta 1980-luvulla lippuja saatettiin myydä 500 ja vielä 1990-luvulla yksittäisiin Mansikkajuhlatansseihin on myyty yli 300 lippua
TäAITTAKAHVILA ANNA Keljontie 671 Avoinna heinäkuussa perjantaista sunnuntaihin klo 12–18. Tänä kesänä kahvilan vetonaula on Raikussa asuvan Raija Tiivan lauantaisin pitämät käsityönäytökset. Kunnostetulla koululla toimivassa kahviossa on myös pieni kirpputori ja kylätaiteilijoiden taidenäyttely. Aittakahvila Annaa pitävät Taija ja Tuija Lindell ovat innokkaita vanhojen tavaroiden keräilijöitä. asti keskiviikkoisin klo 15–18 ja lauantaisin klo 14–16. Pieni kahvi 1 euron ja iso 1,50 euroa. Kahvi 1 euron. Mahdollisuus kierrellä kirpputoreja ja ostaa kirjoja tai käsitöitä. Jotain aitoa pitää olla, toteaa Tampereelta saapunut Leila Kunnasvaara. Siellä olo on kuin omassa olohuoneessa; kirjahyllystä voi poimia mukaansa edullista kesälukemista ja keinutuolissa ottaa nokoset. Pieni kahvi 1 euron ja iso 1,20 euroa. Kesäkahvilan näytöksissä Tiiva esittelee esimerkiksi, miten syntyy perinteinen mäntyinen pärekori. Kangasalta löytyy kesäkahviloita jokaiseen makuun. 16 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Kesäkahvila tarvitsee vetonaulan Annukka Tammilehto Näyttelyitä, käsityöpajoja, pieni kauppa. Maksuvälineenä kahviossa käy pankkikortti, ja nuorisoseura selvittää parhaillaan, saadaanko kahviossa aiemmin ollut käteisnostopalvelu takaisin. Neljättä kesää auki oleva kesäkeidas houkuttelee ihmisiä myös oman kylän ulkopuolelta. asti joka päivä klo 12–19. Kesäkahvion merkitys kyläläisille on suuri, sillä se tukee myös nuorten kesätyöllistymistä. HEPONIEMEN KESÄKAHVILA Parvelantie 9 Avoinna 2.8. Kahvi 1 euron. Kiinnostavan oheistoiminnan lisäksi merkitystä on kahviloiden tunnelmalla, sillä kahviloista on pikku hiljaa tullut kyläläisten ajanviettopaikkoja. Heinäkuussa tulossa on vielä ainakin Päivi Ahon vetämä unisiepparipaja. IHARIN MYLLYTORPAN KESÄKAHVILA Pohjalahdentie 23 Avoinna 4.8. Kahvilan koordinaattorin Anne Aholan mukaan peruselintarvikkeiden on ajateltu palvelevan erityisesti kesämökkiläisiä. Kahvi 1 euron.. asti klo 18–20. Hänen töitään on esillä ja ostettavissa myös erilaisista kutsunäyttelyistä. Vehkajärven kesäkahviosta saa ostettua tuoreiden leivonnaisten ja suuremman nälän tyydyttävien makkaraperunoiden lisäksi myös peruselintarvikkeita. Kesäkahvilat pitävät ovensa auki pääasiassa viikonloppuisin tai parina päivänä viikossa, mutta Vehkajärven nuorisoseuran pyörittämä kesäkahvio palvelee asiakkaitaan joka päivä. MAJAALAHDEN KESÄKAHVILA Kalajankuja 1 Avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo 12–15. VEHKAJÄRVEN KESÄKAHVIO Mattilantie 6 Avoinna 6.8. – Tämä on kesäni kohokohta. Toisena kesänä peräkkäin kesäkahvilassa vieraileva Kunnasvaara kertoo, että paikka herättää maaseudulla kasvaneessa tärkeitä lapsuusmuistoja. Yksi tällainen kokoontumispaikka on Heponiemessä Rekolan talon vanhan vieraspytingin kesäkahvila. Aittakahvilan vanhalla tyylillä sisustetuissa huoneissa vallitsee nostalginen tunnelma. Tiiva valmistaa käsitöitä tilaustöinä. Niissä tavataan sekä tuttuja että tuntemattomia ja vaihdetaan iloja ja suruja. Viime viikolla kahvilassa kuultiin elävää musiikkia. Kahvilassa järjestettävä muu ohjelma muotoutuu kesän kuluessa. Herkullisia leivonnaisia saa jokaisesta, mutta kaikilla kahviloilla on myös omat erityiset vetonaulansa, joilla ne erottuvat toisistaan
Kahvilaa pitää Manttaalisäätiö. Juurevaa musiikkia idyllisessä miljöössä Vuodesta 2005 alkaen järjestetty countryrock-festivaali R3, Raikku Rokkaa ja Rakastaa, nousee yhdeksättä kertaa idyllisiin järvimaisemiin Raikkuun Uniikissa Peltolan tilan maalaismiljöössä juhlittavan festivaalin musiikillisesta annista vastaavat tänä vuonna Mikko Kuustonen, Hoedown, Joshua James & Evan Coulombe (USA), Hillel Tokazier, The Ghost of Bruce Springsteen & The E Street Band, Jussi Syren & The Groundbreakers, Uncle John Band, Three Decades ja Still. Raikuntie 190.. Festivaali on panostanut myös laadukkaaseen lähiruokatarjontaan. Mielellään eri kokoonpanojen kanssa esiintyvä Kärkkäinen tuo Kuhmalahdelle mukanaan kvartetin, jossa soittavat Tuomas Luukkonen, kitara ja huilu, Tommi Laine, basso ja Sebastian Krühn, rummut. – Kahvio on kyläläisille henki ja elämä. Kesäisin kahvila on kaikkien mukava kohtaamisja seurustelupaikka, mutta talvisin kahvilassa on jokaisella aukiolokerralla jokin teema. Kahvilatoimintaa järjestävän Iharinkosken kyläyhdistyksen puheenjohtajan Anna-Maija Perkon mukaan tarjolla on lähes aina suklaajuustokakkua. Tänä vuonna talon toisen pään kahteen huoneeseen on koottu Suomen historiasta kertova näyttely Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Mika soitti rumpua kahvilassa viime viikon keskiviikkona esiintyneessä kvartetissa. Tapahtuman juontaa Satu Tuomisto. nä kesänä kahviossa työskentelee kuusi nuorta. Silloin kahvittelemaan pääsee noin kerran kuukaudessa. 17 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Tampereelta saapuneet Mika Kunnasvaara ja hänen äitinsä Leila Kunnasvaara kehuivat Heponiemen kesäkahvilan tunnelmaa. – Tämä on meille tavallaan harrastus. Laulunaiheista rakkauden tosi olemus pitää pintansa kaikissa suhdanteissa, toteaa Kärkkäinen. Siuronsalmen laiturilla solisee jazz Siuronsalmen venelaiturilla Kuhmalahdessa solisee ensi lauantaina jazz. – Tapahtuma on syntynyt vaihtoehtona massatapahtumille. R3-festivaali on vuosi vuodelta kasvanut niin kävijämäärältään kuin sisällöltään. kello 19 Siuronsalmen venelaiturilla (sateen sattuessa kunnan saunan terassilla). – Rakastuin Amerikan visiiteilläni etelävaltioiden musiikkimeininkiin ja halusin tuoda sitä tuliaisina myös Suomeen. Ehkäpä juuri siksi tällaiselle tapahtumalle on ollut kysyntää ja kasvun mahdollisuudet, Uotila pohtii. Tilan isäntänä, festivaalijärjestäjänä ja ja Still-yhtyeen laulaja-kitaristina toimii Riku-Sippo Uotila. » r3festival.fi/ Raikku Rokka ja Rakastaa 18.–19.8. Ilmaisunvapautta jazzin leikkikentältä ammentavan Kärkkäisen suomenkielisissä lauluissa yhdistyvät folk, pop ja iskelmä. Paikallishistoriasta kiinnostuneen kannattaa vierailla Majaalahden kesäkahvilassa. Tällä kertaa rantajazzissa esiintyy tamperelainen laulaja-lauluntekijä Kielo Kärkkäinen, jonka esikoisalbumia odotetaan julkaistavaksi vuonna 2017. Kuhmalahden rantajazz lauantaina 15.7. Majaalahden kyläyhdistyksen puheenjohtajan Juri Lehtisen mukaan näyttely on kesäkahvilan vetonaula, sillä vanhat valokuvat kiinnostavat paikallisten lisäksi myös ulkopaikkakuntalaisia. Kaikki kyläkahvilat eivät suinkaan sulje oviaan kesän kääntyessä syksyyn. Vehkajärven kesäkahvion tapaan vanhalle koululle pystytetyssä kahvilassa pääsee tutustumaan Majaalahdesta ja Heponiemestä otetuista valokuvista koottuun näyttelyyn. Silloin talon vanhat huoneet koristellaan juhlateemaan sopiviksi. Raija Tiivan puukäsitöihin pääsee tutustumaan Heponiemen kesäkahvilassa. Sahalahdella sijaitsevassa, miljööllään hurmaavassa Aittakahvila Annassa pääsee kahvittelemaan 300 vuotta vanhassa savupirtissä. Kielo Kärkkäisen suomenkielisissä lauluissa yhdistyvät folk, pop ja iskelmä. Raikusssa on kaksi lavaa, joista toinen R3-Saluunateltan lava sijaitsee anniskelualueella. Tästä syntyi idea festivaalista, Uotila kertoo ja jatkaa naurahtaen: – Samalla saimme myös yleisöä oman Still-yhtyeeni treeneihin. Iharin Myllytorpan kahvilan ovet ovat avoinna myös talvikaudella. Nykyään kaksipäiväisen tapahtuman yleisötavoite on 2 000 juhlijaa. Aittakahvila on auki myös joulun ja pääsiäisen aikaan. 1700–1800-luvuilla rakennetun talon pihapiirissä asuva Taija Lindell ja hänen äitinsä Tuija Lindell ovat kunnostaneet ja sisustaneet talon sisätiloja pikkuhiljaa näyttelykuntoon. Tapahtuma on ikärajaton anniskelualuetta lukuunottamatta. Talon esineet ovat äidin ja tyttären keräämiä ja kahvilassa vierailleiden lahjoittamia. Pidämme kahvilaa auki, jotta ihmiset näkevät, miten ennen on eletty, Tuija Lindell kertoo. Puuveistosten ja patsaiden lisäksi Tiiva tekee puukkoja tilaustöinä. Haluamme toteuttaa viihtyisät musiikkijuhlat uniikissa ympäristössä miettien jokaisen yksityiskohdan alusta loppuun saakka. Myllytorpan kesäkahvila luottaa itsetehtyihin leivonnaisiin. Kylä herää henkiin kesällä, Ahola toteaa. – Runous ja totuus ovat lähtökohtiani sanoittamiselle
Kun pojat saapuivat valtakuntaansa, alkoi perheen isäntä heti touhuta heidän arvolleen sopivaa pihamaata. 200 neliömetrin pihamaa on aidattu verkolla, ja talon lähes jokaiseen huoneeseen on kehitelty jotakin virikettä kissoille. Mutta onneksi kissoille on siunaantunut avulias palveluskunta. Korkeimmalle hyllylle on sijoitettu pieni matto, jossa on mukava lökötellä, ja joka estää tasolle hyppäävää kissaa liukastumasta. Jalkojen valkoiset sukat ovat huopikastai varvastossumaiset. Enää pojat eivät hypi eivätkä kiipeile aidan ylitse. Ja näinhän se melkein on, Seppo Rintala nauraa. Pihan kauniita kukkaistutuksia ja hauskoja savitöitä ei sentään ole aseteltu ja perustettu pihaan kissojen esteettistä silmää miellyttämään. Mitään pientä aitausta ei näille pojille tahdottu tehdä, vaan päämääränä oli aidata koko piha heidän käyttöönsä. Lumi ja pakkaset eivät niitä hetkauta. Seppo Rintala rakensi kissoille kiipeilypuun sireenipensaan katveeseen. 18 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Kissaveljesten valtakunta Krista Kaitasuo Riitta ja Seppo Rintala myöntävät auliisti, että heidän talossaan eletään kissojen ehdoilla. Vehreän oksiston takaa on mukava tarkkailla ihmisten puuhia. Veljekset osaavat oivallisesti avata itse oven, mutta isännän mukaan sulkeminen näyttää olevan niille vaikeampi tehtävä. Kipusin muina miehinä takaisin sänkyyn ja tokaisin kissoille, että jos vähän tilaa antaisitte, niin hyvä olisi, Riitta kertoo. Luonteeltaan pyhät birmat ovat leikkisiä, ystävällisiä ja äärimmäisen seurallisia. Yksi niiden lempipaikosta on sireenipensaan sisään rakennettu kiipeilypuu. Isäntä nousee reippaasti sängystä ylös, sulkee oven ja kiiruhtaa takaisin lämpimän peiton alle. Eikä niiden tarvitsekaan, sillä niin mukavat oltavat niillä aidan sisäpuolella on. Hän haki kaupasta hyvät määrät kanaverkkoa ja aloitti rakentamisen. – Kerran pojat noudettiin Lahdentieltä, toisen kerran ne olivat kiivenneet katolle, Rintalat kertovat. Riitta ja Seppo Rintala sanovat elävänsä kissojen ehdoilla, myös ulkosalla. Ikkunalautojen ja kiipeilytasojen lisäksi korkea seinävitriini on tuunattu nautinnolliseksi paikaksi mirrien maata. Rintaloiden pihamaata kiertää verkko, jotta kissat saavat vapaasti oleilla ja puuhailla pihalla. Max ja Moriz saapuivat Rintaloille 12 vuotta sitten. Aamuisin molemmat kissat voi tavata keinusta makoilemasta tai pesemästä itseään. Televisiota katsotaan aina kissojen kanssa, ja yöt nukutaan porukalla sulassa sovussa. Ensin piti ottaa vain toinen, mutta Rintaloiden Juha-poika oli sitä mieltä, ettei kaksospoikia sovi toisistaan erottaa. Rintaloiden luona asustavat omanarvontuntoiset kissaherrat, Max ja Moriz, ovat rodultaan pyhiä birmoja. Ne on rakenneltu vain ja ainoastaan ihmisasukkaita viihdyttämään. Piha, parveke & puutarha Rintaloiden pihalla on monta kaunista asetelmaa. Kuului nimittäin vain pieni tuulensuhaus, kun pojat jo olivat hypänneet metrinkorkuisen aidan ylitse. Ne ovat puolipitkäkarvaisia naamiokissoja, joiden ystävälliset ovaalinmalliset silmät ovat väriltään syvän siniset. Niinpä isäntä pinkaisi toistamiseen rautakauppaan, ja osti nipun lisää aitaa. Seurallisuutensa vuoksi Max ja Moriz majailevat useimmiten siellä missä omistajatkin. – Joku vieras on tokaissut, että taitaa olla koko talo tehty vain kissoja varten. – Joskus talvella aamuyöstä tulee vähän kylmä, kun pojat lähtevät itsenäisesti ulkoilemaan, Seppo Rintala toteaa. Kesä on kissoille mieluisinta ulkoiluaikaa, mutta poikkeavat pojat pihamaalla muinakin vuodenaikoina. – Kerran putosin sängystä, kun oli niin ahdasta. Max puolestaan tykkää kaivaa itselleen uran perennapenkkiin ja nukkua penkin keskellä. Hetken kuluttua onkin sitten aika avata ulko-ovi sisään kinuaville karvaisille kaksospojille. Aamuisin Max seuraa tarkkaan, kuinka emäntä asettelee papiljotit tukkaansa. Aivan täydellinen aitaus ei heti alkuunsa ollut
Kontakti lapsuuden kotiseutuun on vielä hyvin vahva, mutta tulevaisuus haasteineen ja monine valintoineen vyöryy vastaan. • Käytännön toiminnan organisoi Kouvolan Ydinkeskusta ry. Ja paikkakunnan asukkaat sekä muualta tulevat matkailijat saavat nauttia nuorten musiikkiesityksistä, Pollari kuvailee toiminnan etuja. Kangasala-talon Kulttuuria lähelle -hankkeen koordinaattorin Minna Aurivuon ajatukset myötäilevät Matti-Jussi Pollarin näkemyksiä: – Kevyttä klassista -kiertueen tarkoituksena on paitsi viedä kulttuuria kylille myös tarjota mielekästä ja haastavaa kesätyötä nuorille. • Kesämuusikon pesti on joko kaksi viikkoa tai kuukauden. Johanna Mattila ” Kesämuusikkoyhtye Aestas tuo elävää musiikkia kylille Jyrki Lähteenmäki Aestas on latinaa ja tarkoittaa kesää. Pelkällä klassisen musiikin taustalla ei välttämättä lähtisi torille soittamaan, Johanna Mattila kertoo. Edelläkävijä on kamarimusiikkifestivaalistaan tunnettu Kuhmo, jossa kesämuusikot toimivat jo 22. Kaksi viulua ja harmonikkaa on varsin harvinainen kokoonpano. – Kesämuusikoiksi palkataan noin 20 nuorta ja kaksi kouluttajaa, jotka ovat ammattiopintoihin edenneitä entisiä kesämuusikoita, Pollari kertoo puhelimessa. Kesämuusikkotoimintaa kahdella paikkakunnalla Fakta Hanna Hakomäki, Johanna Mattila, Elina Mäkelä ja Emmi Hakomäki kiertävät kesämuusikkoina Kangasalan ja Pälkäneen seudulla.. Entä voisiko nuorten kesämuusikkoja kesäteatteritoimintaa yhdistää. Aurivuo pohtii. Tehkää siitä kesämuusikkojen toimintakeskus! MattiJussi Pollari heittää ehdotuksena. Hän harrastaa myös aktiivisesti hiihtoa ja suunnittelee hakeutumista liikunta-alalle. Olisiko tässä yksi toiminto, johon kannattaisi satsata, kun Kangasala haluaa profiloitua kulttuurikaupunkina. • Toimintaa järjestetään tänä vuonna kolmatta kesää. Heidän yleisönsä saa kokea koskettavia musiikkielämyksiä. Viulistit Johanna Mattila ja Elina Mäkelä sekä harmonikansoittajat Emmi ja Hanna Hakomäki ovat entisiä Pirkanmaan musiikkiopiston oppilaita. Kevyttä klassista -kiertueen ohjelmisto syntyikin helposti. – Teillähän on siellä se Kangasala-talo. Aestas-yhtyeen vahvuus on kuitenkin monipuolisuus ja joustavuus esitysten suunnittelussa. kesää. Kuhmo-talon johtaja Matti-Jussi Pollari oli toimintaa perustamassa. 19 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Kokemuksesta Kangasalan Pikkupelimanneissa on valtavasti hyötyä. ALEKSI MÄKELÄ KUHMO • Toimintaa on järjestetty vuodesta 1996 lähtien. Aestas-yhtyeen neljä nuorta naista ovat nyt elämänsä tärkeässä rajakohdassa. Esiintymiskiertue kotiseudulla juuri tässä elämänvaiheessa tulee olemaan heille varmasti tärkeä kokemus. Pelimannisoiton lisäksi Pirkanmaan musiikkiopiston ja Kangasalan lukion musiikkilinjan produktiot ovat antaneet laaja-alaisen pohjan musisoinnille. • Kesämuusikot esiintyvät pienissä kokoonpanoissa toreilla ja tapahtumissa. Ohjelmisto on laaja klassisesta rokkiin. Siitä sai nimensä kesämuusikkoyhtye, joka esiintyy Kevyttä klassista -kiertueella ympäri Kangas alaa ja Pälkänettä. • Kesämuusikoina on ollut tähän mennessä yhteensä 151 nuorta. – Kokemuksesta Kangasalan Pikkupelimanneissa on valtavasti hyötyä. Kangasala-talo on tehnyt tärkeän pelinavauksen kesämuusikkotoiminnan käynnistäjänä. Nuorten kesämuusikkotoimintaa ei järjestetä vielä kovin monella paikkakunnalla. Ohjelma koostuu pääasiassa suomalaisista sävelhelmistä, mutta luvassa on myös tuulahdus jazzin maailmasta. Hanna ja Johanna opiskelevat musiikkipedagogeiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, ja Elina aloittaa elokuussa musiikkikasvatuksen opinnot SibeliusAkatemiassa. Emmi jatkaa vielä vuoden Kangasalan lukiossa. Kuhmon kesämuusikot järjestävät päivittäin kahvikonsertin Kuhmo-talossa, mutta he esiintyvät paikkakunnalla myös muissa tilaisuuksissa erilaisin kokoonpanoin. KOUVOLA • Kaupunki tarjoaa kahden viikon kesämuusikon pestejä. • Kesämuusikoiksi palkataan 15 musiikkia harrastavaa nuorta. Monipuolisuutta painottavat myös yhtyeen muut jäsenet. Nyt he ovat irtaantuneet lapsuuden opinahjostaan ja suuntaamassa kukin omalle taholleen opinnoissaan. Pelkällä klassisen musiikin taustalla ei välttämättä lähtisi torille soittamaan. • Järjestäjinä toimivat Kuhmo-talo ja Kuhmon musiikkiopisto • Kesämuusikoiksi palkataan noin 20 nuorta ja kaksi kouluttajaa. Tässä olisi nyt paikkakuntamme kulttuuritoiminnoista vastaaville kehittämisen haaste. – Kesäloma on soittoa harrastavalle nuorelle liian pitkä tauko soittoharjoittelussa, mutta kesämuusikkotoiminta pitää harjoittelua yllä. • Palkka on sama kuin kaupungin kesätyöntekijöiden palkka, kouluttajilla on eri palkka
Tällä alalla ei oikeastaan ole koskaan vapaalla, koska haluaa jatkuvasti tarkkailla ympäristöä. Näytteillä. Sylissä oleva laukku sai taskut vanhoista pitsisistä rintaliiveistä. Itse jatkoin tuolla linjalla jonkin aikaa. Miten työsi syntyvät. Ja osoitettiin tiskin takana seisovalla valkotakkiselle kauppaapulaiselle, mikä tuote seinänkorkuisella hyllyllä kiinnostaa. – Aihe uuteen työhön voi pulpahtaa milloin tahansa. Tänä päivänä kauppoja on kaksi, ja viimeinen pankkikonttori sulkee ovensa elokuun lopussa. ”Ei ole. ja Anna Ojasta on jäänyt elämään monta tarinaa. Näytteilleasettaja Tuija Uotila kertoo, että ympäröivän luonto innoittaa häntä käsitöissä. Kansalaisopistossa minulla oli aluksi myös taideaineiden suunnitteluvastuu. Elkelä kertoo, että nyt avatun näyttelyn työstäminen oli erilaista kuin esimerkiksi viime kesänä esillä olleiden sota-ajan kuvien kokoaminen. – Yritän eri yhteyksissä rummuttaa kädentaitojen puolesta. – Koskaan ei voi tietää, minkä kulman takaa pukkaa uusi idea. Eräs niistä kuuluu näin. Pitäisi olla kynä ja paperia mukana, että ne saisi heti kirjattua muistiin. – Kun on itse kokenut ja nähnyt suuria muutoksia, jotka liittyvät kauppojen ja pankkien vaiheisiin. Vuodesta 2000 mökki on ollut omistuksessani. Pankkitoiminta alkoi 1904. Mutta erittäin hienoa santapaperia olisi”, rouva Ojan kerrotaan vastanneen. Sen kauppiaspariskunnasta Eino J. Vanhojen valokuvien, kauppaasujen, mainostaulujen ja -julisteiden sekä muun rekvisiitan ohessa näytteillä on muun muassa tositteita, kirjanpitoa ja muita alkuperäisiä asiakirjoja noin sadan vuoden takaa. Onneksi puhelimen muistioon voi kirjoittaa tukisanoja. Kaikki lapsuuteni kesät vietimme perheen kanssa mökillä. – Pitkään on keskusteltu, mikä on oikeaa taidetta. Olen omalta osaltani halunnut kaataa taiteen ja käsityön raja-aitoja. Miten kuvailet itseäsi taiteentekijänä. Ajat muuttuvat, ja ihmisten asiointitavat siinä ohessa. Poimin ideoita ja tekniikoita taiteen puolelta käsitöihin. Siis silloin, kun maksettiin markoilla. Makasiinilla kahdessa kerroksessa oleva näyttely on ryhmitelty kyläkunnittain. 20 Keskiviikko 12.7.2017 KS Kangasalan Sanomat Inspiraationa oman mökin rantamaisemat Taidetila Terran tiloissa voi heinäkuun ajan uppoutua mökkimaiseman lumoon. ”Sahalahden Stockmann” eli Pakkalan Kauppayhtiö on saanut eniten tilaa ja huomiota; olihan kyseessä aikansa suurin ja mahtavin liike. Voiko käsityö olla taidetta. Wcpaperi teki vähitellen tuloaan maaseudulle joskus 1960-luvun alussa. Suuri osa niistä karsiutuu, ja jälTekstiilitaiteilija Tuija Uotila yhdistelee teoksissaan erilaisia materiaaleja ja tuunaa vanhasta uutta. Tuollaisella mekaanisella vaa’alla ostoksia punnittiin kaupassa vielä vähän aikaa sitten. Vanhempani ostivat mökkitontin Kuohenmaan kylältä vuonna 1956. Kannustan opiskelijoitani pitämään omia näyttelyitä ja olemaan ylpeitä osaamisestaan. Se helpottaa tutustumista materiaaliin, jota Elkelä on onnistunut keräämään kunnioitusta herättävän määrän. Sitä kautta innostuin itsekin muun muassa posliininmaalauksesta. – Valmistuin kotiteollisuusopettajaksi Hämeenlinnasta vuonna 1983, ja tuolloin koulutus oli aika perinteistä ja vanhoillistakin. – Olen kotoisin Tampereelta ja ollut kesäkangasalalainen syntymästäni lähtien. – Kun alan suunnitella uutta työtä, kerään kasapäin erilaisia materiaaleja kuten kankaita, lankoja, pitsejä ja nauhoja, jotka ehkä sopisivat kyseiseen työhön. Kauppayhtiössä poikennut asiakas kysyi, olisiko sitä jo myynnissä. Sekä vähittäiskauppa että pankkimaailma ovat mullistuneet rajusti lyhyessä ajassa. Saan opiskelijoiltani uutta intoa myös omaan tekemiseeni, kun näen, miten heittämäni ideat jalostuvat heidän käsittelyssään. – Luonnossa kulkiessa tutkailen kiviä, puita ja kukkia. Hyviä ideoita syntyy monesti vaikka joka-aamuisella lenkillä. Ja internethän on ehtymätön aarreaitta. – Aikaisemmin ihmiset elivät omavaraisesti, eikä heillä juurikaan ollut rahaa käytössään. FT, YTM Kari Elkelän Sahalahden Makasiinille koostama näyttely Sahalahden kadonneista pankeista ja puodeista herättää paljon ajatuksia ja tuo pintaan monenlaisia muistoja. Sahalahden kadonneita pankkeja ja puoteja etsimässä Jouni Valkeeniemi Vielä 1960ja 70-lukujen taitteessa Sahalahdella oli kahdeksan kauppaa ja yhtä monta pankkikonttoria. Ensimmäinen, lyhytikäiseksi jäänyt kauppa aloitti Sahalahdella 1860-luvulla. – Työskentelen Kouvolan kansalaisopistossa tekstiilityönopettajana, ja palaan joka kevät mökille lataamaan akkujani ja toteuttamaan uusia visioitani, joita en talvikaudella ehdi