Kangasalan Sanomat 1.7.2026

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Irtonumero 3,80 € • kangasalansanomat.fi Luotettavaa journalismia vuodesta 1918 Kangasalan SANOMAT. 6 4 3 3 7 6 7 2 5 8 3 Keskiviikkona 1.7.2026 Numero 27 • 108
Tilaukseen voi liittää myös kolme perhetunnusta. Klikkaa viestissä olevaa linkkiä, josta aukeaa sivu salasanan luomiseen. Luo haluamasi salasana sivulla olevien ohjeiden mukaan ja paina Tallenna. 5. Syötä käyttäjätunnuksesi (sähköpostiosoitteesi) ja luomasi salasana, paina tämän jälkeen Kirjaudu. Lataa maksuton sovellus laitteesi sovelluskaupasta ja avaa se. Täytä lomakkeeseen tarvittavat tiedot 3. Valitse Kirjaudu sisään. 6. Paina sovelluksen oikeassa yläkulmassa olevaa kuvaketta. 3. 2. 5. Sovelluksen alapalkista löydät useita eri toimintoja, lisätoiminnot saat auki painamalla Lisää-painiketta. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 2 KS Näköislehti luettavissa digissä jo tiistaisin kello 12 TILAAJA! TILAAJA! Digi-tunnuksen luominen on helppoa ja nopeaa! 1. Kun olet lähettänyt lomakkeen, lähetämme sähköpostiisi linkin seuraavan kahden arkipäivän kuluessa, jolla voit luoda salasanan tunnukseesi. 4. 4. KS-sovelluksen lataus ja kirjautuminen onnistuu kädenkäänteessä näillä ohjeilla: Aina lähelläsi. Pääset uutisetusivulle painamalla vasemmasta yläkulmasta KS. Mene osoitteeseen 2. Salasanan luomisen jälkeen tunnuksena toimii sähköpostiosoitteesi ja itsemäärittelemäsi salasana. Seuraa näitä ohjeita ja onnistut varmasti: 1
SIVUT 10–11 Työkokemusta kartuttamassa Moni ehkä ajattelee, että sieltä se hörhö Bos taas tulee vihreä hattu päässä. vuosikerta Irtonumero 3,80 € • kangasalansanomat.fi Luotettavaa journalismia vuodesta 1918 Kangasalan SANOMAT. 6 4 3 3 7 6 7 2 5 8 3 Keskiviikkona 1.7.2026 Numero 27 • 108. Heidi Karppanen ei tanssi vain kisoja varten Laura Penttilä päätti jättää pelikentät Louhoslammen putsaus vaatisi rahaa Arvokisamitalisti Lentopallo Vieraslaji SIVUT 20–21 SIVU 22 SIVUT 4–5 Kesätyöt antavat nuorille uusia näkemyksiä, ensikosketuksen työelämään ja vahvistusta ammatti-identiteetille. Mutta juuri sitä maailma tarvitsee. Kuusikymmentä nuorta pääsi tänä vuonna Kangasalan kaupungille parin viikon Tutustu ja tienaa -kesätöihin. HENRIK BOS Vuoden kivenpyörittäjä SIVUT 16–17 N IN A -C A R IT A SÄ PY SK Ä JU U SO K O R O PH O TO ST U D IO ST IL L Inka Mäenpää ja Pihla Hakanen imuroivat Vatialan koulun eskaritiloja
Haitallisesta vieraslajista pitäisi päästä eroon, mutta toimet ovat jämähtäneet selvittelyasteelle. Veden mukana tulevat kalat pitää lopettaa eläinsuojelullisesti hyväkAurinkoahvenen hävittämiseen on keinot – vain rahaa puuttuu Vaikka riski kalojen leviämisestä luonnonvesiin voi olla pieni, se on kuitenkin olemassa. Ahvenet jäävät tällä kertaa saamatta. Pieni aurinkoahvenen poikanen käy sitä hiukan tuuppimassa. Keinoja voisi olla, mutta hanke vaatisi kalliitakin selvityksiä, eikä valtion taholta ole osoitettu rahaa vieraslajien poistotoimiin. Tätä lampea ei olisi olemassa ilman ihmisen toimintaa, Haavisto lisää. – On ikävää, että ulkoiluja luontoalueella on tällainen ilmiö olemassa. Selvitykset eivät johtaneet toimiin. Suurin leviämisriski liittyy ihmistoimintaan. Lammen kohdalla oli tuolloin vielä parikymmentä metriä soraa. Norvasto siteeraa Luken verkkosivujen tekstiä, jonka mukaan lajin torjuntaan pitäisi ryhtyä heti, ja se tulee hävittää koko maasta. Vaikka lammesta ei ole muualle vesi yhteyksiä, kyseessä on aggressiivisesti leviävä laji. Erityistä hulevesisuunnitelmaa ei Haaviston mielestä tarvittaisi, koska entisellä soranottoalueella on tilaa imeyttää maaperään isokin vesimäärä. Pikkupoikia ja vähän isompiakin käy lammella onkimassa kissoille evästä. – Sitten meillä on pian todellinen ekokatastrofi, kun aurinkoahvenet leviävät Valkeakosken ja Lempäälän kanavien läpi Laukontorin rantaan ihmeteltäviksi. Tätä varten tulisi teettää konsultilla tarkka suunnitelma tyhjennyksen toteutuksesta ja vaikutuksista. Haavisto odottaa pienellä pelolla sitä hetkeä, kun joku keksii tehdä jäynän ja kerää ahvenia laskeakseen ne Kaivannosta isompaan veteen. Ely-keskus tutki aikansa haitallisen vieraslajin poistoa lammesta, mutta asia jäi kesken. He ovat huolissaan siinä elävistä aurinkoahvenista, joista saatiin ensimmäinen havainto kolme vuotta sitten. Miehet ovat myös sitä mieltä, että Kangasalan kaupungilla pitäisi olla selvittelyssä ja toimenpiteissä jokin rooli. Kaksikko avaa ajatuksiaan aurinkoahvenongelmasta. – Lampi ei ole yhteydessä muihin vesistöihin, joten kalat eivät voi levitä omin avuin. Nyt tämä on vielä pieni riesa, mutta kaikki totaalikatastrofin ainekset ovat olemassa. Tässä ei pitäisi liikaa vedota byrokratian koukeroihin, hän puuskahtaa. – On täällä aurinkoahvenia, kun poikasiakin noin vilisee. Tässä ei pitäisi liikaa vedota byrokratian koukeroihin. Maansiirtoyrittäjä Jussi Haavisto asuu pienen matkan päässä Längelmäveden rannalla. Aurinkoahvenia ei esiinny Suomessa luonnonvaraisena, vaan niitä on käytetty akvaarioissa. Se on mainetekijä, jonka kaupungin luulisi haluavan pois niin pian kuin mahdollista. Paikka on Timo Norvaston lapsuuden maisemia. Soranottoalue oli kiinnostava paikka. Tyhjennystä varten kaupungilta löytyisi kalustokin. Rantamatalikossa ei näy varttuneita aurinkoahvenia, mutta poikasparvia pyrähtelee näkösällä vähän päästä. – Katsotaan nyt, onko siinä tarinassa perää, että täältä saisi aurinkoahvenia ongella jopa ilman syöttiä, hän tuumii ja seurailee, tuleeko kohoon liikettä. Joku on tuonut eläviä aurinkoahvenia lampeen aiheuttaen siten nykyisen ongelmatilanteen. Jo tämä maksaa useita tuhansia euroja. Siinä voi jokunen ahven eksyä vääräänkin paikkaan. Haavisto uskoo sen, että kaikkine lupineen tyhjennys voi maksaa kymmeniä tuhansia. Kalalokkien lennosto liitelee yläpuolella ja koittaa karkottaa tunkeilijat kirkumisellaan. Innokas luontoharrastaja käy tienoolla edelleenkin usein. Tieto aurinkoahvenista on ollut niin huolestuttava, että Norvasto on perehtynyt lajin ominaisuuksiin ja käynyt viestinvaihtoa asiantuntijoiden kanssa. – Ei taida olla uskomista kaikkiin kalajuttuihin, Haavisto tuumii tovin siimaa uitettuaan. Tämä perustuu EU-komission asettamaan velvoitteeseen. Lammen kuivatusta ajatellen pitää ensin tietää, vaatiiko se vesilain mukaista lupaa. Haavistolla on mukanaan mato-onki, mutta ei matoja. – Kun katsoo, mitä Luonnonvarakeskus sanoo, tilanteesta pitäisi olla todella huolissaan. Kohteen riskitaso ei hänen mukaansa vaadi välitöntä toimintaa. – Aurinkoahven on selkeästi haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella, ja siitä pitää päästä eroon. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 4 UUTISET Juha Jäntti, teksti & kuvat K aksi miestä silmäilee kesäaamuista näkymää Vehoniemenkylän louhoslammella. – Sitäkin ihmettelen, pitääkö tässä tehdä vesilain mukaisia selvityksiä ja tutkia eettisyyskysymyksiäkin. Jos lupa tarvitaan, sekin maksaa useita tuhansia euroja. Sekin vaikuttaa, että nykyiselle Lupaja valvontavirastollekaan ei ole osoitettu rahoitusta vieraslajien torjuntatyöhön. Pesät tai poikaset taitavat olla vastarannan kalliolla. KANGASALLA ASUVA Norvasto vietti lapsuudessaan kesiä Vehoniemenkylällä isoisänsä luona. Vesi on matalalla, ja veden pinnalla kelluu epämääräisen näköistä kasvustoa. TIMO NORVASTO. Kaloille löytyy lammen pohjasta kaikenlaisia pieneliöitä ravinnoksi, Norvasto arvelee. Kun lammen vesimäärä lienee selvästi alle 10 000 kuutiota, sen pumppaa muutamassa vuorokaudessa. – Se on perushommaa kaivinkoneelle, jossa on pumppu lisälaitteena. Prosessi kestää tyypillisesti useita kuukausia. Ruovikot ja pensaikot lammen reunoilla ovat tiivistyneet parin-kolmen vuoden aikana. Konealan miehenä hän tietää, että pumppaustyön hinta voi jäädä muutamaan tuhanteen euroon. Tehokkain keino olisi esiintymälampien tyhjennys. LUPAJA valvontaviraston ylitarkastaja Tapio van Ooik seurasi ja selvitteli Kangasalan aurinkoahventapausta jo aiemminkin, ely-keskuksen aikana
Jos aurinkoahven pääsee isoihin vesiin, sieltä sitä ei saa enää millään pois. Muitakin vaihtoehtoja on pohdittu. Aurinkoahven on EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa. LOUHOSLAMMEN ALUEEN maanomistaja Tero Linna ehti olla jo toiveikas, kun ely-keskus edisti suunnitelmaa siivota aurinkoahvenet pois. Viereisellä kaupungin alueella on sopivaa maaperää vesien imeytykseen. Aurinkoahvenia elää louhoslammessa edelleen. – Sinne tuo hanke taisi nyt jumahtaa. 5 Keskiviikko 1.7.2026 Kangasalan Sanomat UUTISET syttävällä tavalla. Vesi virtaisi sieltä alaspäin, ja lampi pysyisi kuivana. Tyhjennys kesti useita kuukausia syksystä talveen. Suomessa asiaa ohjaa laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Tämä lisää työn vaativuutta ja kustannuksia. Tilanne on aika hyvin hallittavissa, Kuningas arvioi. Sadevesi pysähtyy kallioon ja juoksee siitä lampeen, Linna toteaa. – Kyseessä on umpilampi, josta ei ole puroyhteyksiä muualle. Myrkytystä ei saa tehdä, jos pohjavesi voisi vaarantua. Se pieni teoreettinen riski on, että lintu tai muu eläin voisi aiheuttaa leviämisen. Meillä on hyvät tiedot lammen olosuhteista ja alueen pohjavesistä. Virallisesti ei ole olemassa sitä vaihtoehtoa, että asiaa ei hoideta. Nuuksion Laihalampi käsiteltiin viime vuonna kemiallisesti rotenonilla. Lammen toisen pään avaaminen voisi sekin toimia. Tilanne on Linnan mielestä yksityiselle maanomistajalle kohtuuton riesa. Osa kuluista tuli kiehkuravesiruton poistosta. – Jos lampi pumpattaisiin tyhjäksi, siinä olisi ainakin täällä muodostunutta vettä. Suomessa on noin 50 aurinkoahventen esiintymää, pääosin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Lampi on jäätynyt ainakin yhtenä talvena pohjaan asti. – Kangasalan lampi sijaitsee pohjavesialueella. Mukavaa olisi, että homma saataisiin jotenkin kuntoon. – Vesilain mukaisen hakemuksen laadinnan ei pitäisi olla vaikea homma. Kangasala on etäisin kohde näistä keskittymäalueista. KATSO KUVIA DIGISSÄ. Lampi on jäätynyt ainakin yhtenä talvena pohjaan asti. Lain mukaan kiinteistön omistajalla ja haltijalla on velvollisuus huolehtia asiasta, mutta kohtuullisin kustannuksin. Jäljelle jäänyt kalasto poistettiin sähkökalastuksella. – Haitallisten vieraslajien päästäminen luontoon on laissa kiellettyä, ja myös niiden hallussapito on laitonta. Sijainti pohjavesialueella tuo rajoitteita. Onkisaalis on kuvattu syksyllä 2023. Linnan mielestä lammen kuivattaminen olisi luontevaa, koska sitä ei ole ollut paikalla luonnostaan. Lupaja valvontavirasto päättää nopeista hävittämistoimista, mutta siihen ei nähdä pakottavaa tarvetta. Silti kanta on jälleen elpynyt. Siksi Suomellakin on velvollisuus poistaa esiintymät. Torjuntahankkeissa varsinainen toteuttaja ja rahoittaja on ollut tyypillisesti kunta tai muu maanomistaja. Niitä ei voida jättää kuolemaan kuiville veden hävitessä. Siihen ei ole kuitenkaan osoitettu rahaa. Onneksi ahventen leviämisriski on täällä pieni, ja tilanne on aika hyvin hallinnassa. ”Taisi tulla jo selväksi, että ei täältä sentään ilman syöttiä tule kalaa”, Jussi Haavisto toteaa ja nostaa siiman vedestä. – Voisin tehdä itsekin jotain, mutta se riippuu kustannuksista. Pakkaset keskeyttivät työn useita kertoja, ja sitä jatkettiin vielä keväälläkin. Voisiko lampeen laittaa sen verran räjähdettä, että koko populaatio kuolisi. Se on todettu, että aurinkoahvenkanta on sitkeä ja elinvoimainen. Tarkistuspisteessä lähellä lampea pohjaveden pinta on kymmeniä metrejä alempana. Mutta selvitysja lupaviidakko olisi melkoinen urakka. Kun joku muu on aiheuttanut tämän vahingon, en halua polttaa siihen isommin rahaa. Silti kanta on jälleen elpynyt. Luken vastuulla on varmistaa vieraslajikalojen havaintoilmoituksia, seurata levinneisyystilannetta, raportoida ja tehdä hallintasuunnitelmia. Hän ei usko, että lampeen nousisi pohjavettä. – Poistotoimien valmistelussa tarvitaan elinvoimakeskuksen, kuntien ja maanomistajien yhteistyötä. Pumppausongelmien vuoksi kokonaiskustannus nousi noin 190 000 euroon. LUONNONVARAKESKUKSEN erikoistutkija Sanna Kuningas sai Kangasalta ensimmäisen ilmoituksen aurinkoahvenesta kolme vuotta sitten. Vieraslajien torjunta on mukana nykyisenkin hallituksen ohjelmassa. Myrkytys ei ole täysin poissuljettu keino. Mittausten perusteella sen vesitilavuus on noin 6 000 kuutiometriä. Tieto lähti saman tien Kangasalan kaupungille ja ely-keskukselle. Koska aine vaikuttaa muuhunkin eliöstöön, sitä käytetään vain, kun leviämisriski on suuri eikä muita torjuntakeinoja löydy. Paimiossa tyhjennettiin kaupungin omistama Ankkalampi, jossa esiintyi kiehkuravesiruttoa ja aurinkoahventa. Jos pumppujen sähkönsyöttöön tarvitaan aggregaatti, sen polttoainehuolto pohjavesialueella on mietittävä tarkkaan. Aurinkoahvenkanta on sitkeä ja elinvoimainen. Jos jotain tehdään, tuloksen pitää olla jotain pysyvää. Ikäväähän tämä kuitenkin on kaikkien kannalta. Kun aurinkoahvenia löytyy, se on yksittäistä kohdetta laajemman alueen asia. Perusteet toimille ovat myös olemassa, Antila arvioi. Ympäristöpäällikkö Tuomo Antilan mukaan tyhjennys on teknisesti mahdollinen. Varsinaista yhtä tahoa, jolla olisi velvoite hävittää vieraslaji kaikissa tilanteissa, ei laissa ole määritelty. Lupaja valvontaviraston rooli vieraslajiasioissa on neuvonta ja valvonta. Luvat maksoivat vajaat 7 000 euroa. Rikoslain päivittämisen yhteydessä vieraslajirikos tulee aiempaa selkeämmin esiin, ja rangaistus voi olla enimmillään kolme vuotta vankeutta, Kuningas muistuttaa. Tämä käytännössä estää rotenonin käytön, van Ooik arvioi. KANGASALAN KAUPUNKI on osallistunut tilanteen selvittelyyn ensimmäisistä havainnoista lähtien. Siksi lupamenettely tarvitaan. Lammen täyttö olisi ehkä helpoin vaihtoehto, koska ympärillä on riittävästi maa-ainesta. – Jos voisimme toimia ihan vapaasti, ehkä ongelman voisi helpostikin raapaista pois. Siten riski aurinkoahvenen leviämisestä omia aikojaan on olematon. Kalat voisi yrittää tappaa räjähteellä, mutta tämä ei takaa, etteikö lampeen jäisi eläviä kaloja. Valtio ei ole osoittanut rahaa aurinkoahventen poistoon, eikä kaupunkikaan ole varautunut tähän. Lähialueella on vain ohut kerros soraa, ja sen alla umpikalliota maastossa, joka nousee valtatien suuntaan. Lampi ei ole luonnontilainen lähde, joka rajoittaisi torjuntatoimia. – Valtio olisi oikea viranomaistaho ratkaisemaan, mitä asialle tehdään. Vesilain valvoja totesi, että lampi on lain määrittelyn mukainen vesistö. ”Vai olitko vielä liian hätäinen,” Timo Norvasto veistelee. Lammen tyhjennyksen edellytyksiä on tutkittu. Sen mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan pitää tehdä kohtuullisia toimia haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos laji voi aiheuttaa esimerkiksi vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle
TEEMU LINDQVISTILLÄ on kaksijakoiset ajatukset junaseisakkeesta ja lähijunien pysähtymisestä Ruutanassa. Ja toisaalta myös ikäihmisiä ja muita, joilla ei ole mahdollisuutta kulkea omalla autolla. Kaupunginjohtajan mukaan syynä on valtion linjaus, jonka mukaan kaikki uusi lähijunaliikenne on kuntien itse kustantamaa. Auvisen mukaan kaupungin toiveena on, että pidemmällä tähtäimellä lähijunat voisivat pysähtyä myös Ruutanassa. Mukana kauppareissulla olivat myös 9-vuotias Iiris, 5-vuotias Eino sekä Kaapo-koira. Perjantaina kauppa-asioilla olleen Kristiina Tuomisen mielestä Ruutanaan tarvitaan ehdottomasti mahdollisuus junalla matkustamiseen. Alustavien tietojen mukaan Kangasalan osuus lähijunan kustannuksista olisi vuodessa noin miljoonan euron luokkaa. Lindqvist on tyytyväinen myös Ruutanan nykyiseen julkisen liikenteen tarjontaan. ”Jos juna tulee, olen tyytyväinen, ja jos ei tule, olen siihenkin tyytyväinen” Kävimme kysymässä, mitä lähijunasta ajatellaan Ruutanassa. Osa vuoroista ajetaan kiskobusseilla, osa ICja Pendolino-junilla. – Toisaalta yhteydet Tampereen suuntaan paranisivat ja nopeutuisivat, mutta seisakkeen sisältävän kaavan myötä myös rakentaminen ja asukasmäärä täällä lisääntyisi– Vahva ehkä, kuvailee Teemu Lindqvist suhtautumistaan Ruutanan lähijunahankkeeseen. Tuollaisella kustannustasolla on epätodennäköistä ja epätarkoituksenmukaista, että lähijunaliikenne voisi alkaa. – Toiveenamme on, että Ruutanassa voisivat pysähtyä ensi vaiheessa markkinaehtoisesti liikennöivät junat. – Se tarkoittaisi hyvin korkeaa, arviolta 90 tai jopa 95 prosentin subventiota per lähijunamatka. – Itse en ole enää työelämässä mukana, mutta jo aikanaan töissä kulkiessani Ruutanasta oli tosi hankala päästä julkisilla Tampereen suuntaan, ja perheessä piti olla kaksi autoa. – Ajattelen erityisesti lapsiperheitä, joita täällä on paljon. Ruutanan lisäksi uutta seisaketta suunnitellaan Ylöjärvi–Orivesi rataosuudella myös Messukylään ja Ylöjärvelle. Markkinaehtoisessa junaliikenteessä vuoroväli olisi harvempi kuin kuntien kustantamassa lähijunaliikenteessä, jossa junat kulkisivat tämän hetkisen suunnitelman mukaan arkisin tunnin ja viikonloppuisin kahden tunnin vuorovälillä. Tällä hetkellä Oriveden ja Tampereen välillä liikennöi arkisin molempiin suuntiin 15 junavuoroa ja viikonloppuisin pari vuoroa vähemmän. – Tällä hetkellä esimerkiksi Lempäälän ja Nokian suuntaan valtio kustantaa lähijunaliikenteestä noin 40–70 prosenttia, mutta uusi liikenne jäisi kokonaan kuntien maksettavaksi, hän vertaa. Tuomisen mielestä Ruutana on kasvava alue, jonka liikkumismahdollisuuksiin kaupungin tulee panostaa. vät. Kangasalan valtuusto päättää Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen osallistumisesta syksyllä. – Selvitykset ovat vielä kesken, mutta ennakkotietojen mukaan lähijunaliikennöinnin kustannus tulisi mitä todennäköisimmin olemaan hyvin korkea suhteessa matkustajamääriin, sanoo Auvinen. – Se edellyttää sitä, että lähijunaliikenne on kohtuullisen hintaista suhteessa matkustajamääriin. Hän uskoo, että myös itse käyttäisi junaa, jos sellainen mahdollisuus kotikylälle tulisi. Junat kiitävät tällä hetkellä Ruutanan ohitse, mutta pysähtyvätkö ne siellä ensi vuosikymmenellä. – Junalla pääsisi täältä kätevästi lätkätreeneihin ja muihin har. Sari Heliövaara, teksti & kuvat Junaseisake ja lähijunat herättävät Ruutanassa asuvien keskuudessa monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Auvisen mukaan Kangasalan tavoitteena on, että myös kaukoliiRuutanan lähijuna maksaisi miljoona euroa vuodessa Kaupunginjohtajan mukaan lähijunan toteutuminen tähän hintaan on epätodennäköistä. Lähijunien pysähtymiseen soveltuvan lyhyen seisakkeen kustannusarvio Ruutanassa on tällä hetkellä Auvisen mukaan 2–3 miljoonaa euroa, ja pitkän kaukojunien pysähtymiseen soveltuvan seisakkeen hinta moninkertainen, jopa 12–13 miljoonaa euroa. – Olisihan sillä helpompi lähteä Tampereen keskustaankin, kun ei tarvitsisi etsiä parkkipaikkaa omalle autolle, Tuominen pohtii. Virallisia päätöksiä asiassa on luvassa tulevan syksyn aikana. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 6 UUTISET Sari Heliövaara, teksti & kuva K angasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen pitää epätodennäköisenä, että Kangasala lähtisi ensimmäisessä aallossa mukaan hankkimaan lähijunaliikennettä raidevälillä Ylöjärvi–Orivesi. Lindqvist myöntää, että hän ja tuttavaperheet elävät tällä hetkellä pikkulapsikuplassa, ja että esimerkiksi perheissä, joissa on teinejä, voivat ajatukset ja toiveet olla toisenlaiset. Kristiina Tuominen olisi kaivannut junayhteyttä Tampereelle jo työelämässä ollessaan. AUVISEN MUKAAN kaupunki haluaa kuitenkin olla edistämässä kustannustehokkaan junapysäkin rakentamista Ruutanaan lähivuosina, vaikka lähijunaliikenteen junat eivät siellä alkuvaiheessa pysähtyisikään. – Kuljemme lasten kanssa bussilla paljon Kangasalan suuntaan ja myös Tampereen suuntaan yhteydet toimivat ainakin meidän perheen näkökulmasta. Ruutanan iso viehätys ainakin omasta näkökulmasta on se, että täällä on tilaa ja vehreyttä ja hyvä tunnelma, joka voisi olla uhattuna junan myötä
Uuden liikennöintireitin raidekuntien päättäjätapaaminen järjestettiin 5. Juna olisi heille linja-autoa mieluisampi matkustusvaihtoehto. Muualla Euroopassa se jo onnistuu, että junasta on mahdollista jäädä pois ja sinne nousta esimerkiksi vain kahdesta ensimmäisestä vaunusta. Näköislehti vapaasti luettavissa. – Kyllähän se helpottaisi, ettei tarvitsisi autoa jättää minnekään matkan ajaksi. Lisäliikenteen rahoittavat alueen kunnat. – Päätökset liikennöinnistä tarvitaan vähintään kaksi vuotta aikaisemmin. – Linnainmaalle pääsee bussilla hyvin, mutta keskustaan huonommin sen jälkeen, kun vuoroja supistettiin. 044 952 8746 Poila. Suunniteltua vuorotiheyttä hoitamaan tarvittaisiin kaksi junayksikköä. Lohikeittoa 7 €, Lohikeittoa 7 €, suolaista & makeaa. Eikös yksi bussivuorojen vähentämisen peruste ollut juuri se, että lähijuna alkaa lähivuosina kulkea, muistelee Alevrakis. Esitetyssä liikennöintimallissa nykyiset dieselkäyttöiset kiskobussit korvattaisiin sähköjunilla Orivesi–Tampere-välillä. Kertyvät lipputulot tulevat kunnille. – Toivoisimme, että toimintatapaan tulisi sellainen muutos, että lyhyellä pysäkillä pysähtyminen voitaisiin hoitaa junakuulutuksin. 7 Keskiviikko 1.7.2026 Kangasalan Sanomat UUTISET Aromaterapiahoidot Aromalymfa Korvakynttilähoidot Koliikkihieronnat Vyöhyketerapia Kysy myös lahjakortteja! Kysy myös lahjakortteja! Diplomiaromaterapeutti Virpi Knaapi Virpi Knaapi Ämmätsäntie 74, 36840 Pohja, p. Kahvi 1 €. PAIKKAVARAUKSET PAIKKAVARAUKSET 044 952 8746 Poila. Kangasalan VAPAA-AJASSA 12.8. FAKTA Raidereformi • Nykyinen ostoliikennesopimus VR:n kanssa päättyy vuoden 2030 lopussa. Junaliikenne avataan kilpailulle ja järjestetään jatkossa kilpailuttamalla. Työpaikkani on vain kivenheiton päässä asemalta. Traficom huolehtii liikennöintiin tarvittavasta kalustosta osana valtion laajempia lähijunahankintoja. sisällä poistomyynti. SEUDUN raidereformityöryhmä esittää Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteelle liikennöintimallia, jossa lähijunat liikennöisivät Ylöjärven ja Oriveden välisellä rataosuudella arkisin tunnin ja viikonloppuisin kahden tunnin välein kello 6–23 välillä. rastuksiin ja menoihin Tampereen suuntaan. • Lisäliikenne, eli vuorovälien tihentäminen tai uusien reittien avaaminen, jää kuntien maksettavaksi. klo 11–15 12.7. Kauppisen mukaan raidekuntien päätökset myös 2030-luvun ostoliikenteen hankinnasta tarvitaan jo syys-lokakuussa 2026 riittävän kalustomäärän varaamiseksi. klo 13:00-15:00 Prisma Kangasala Keskiviikko 15.7. Hän tiivistää ajatuksensa lähijunahankkeesta ja seisakkeesta näin: – Jos juna tulee, olen tyytyväinen, ja jos ei tule, olen siihenkin tyytyväinen. 040 353 1897 www.metsurikeranen.fi Hoitaa! • Metsuripalvelut • Arboristipalvelut PIHAT JA METSÄT Onko puita. ”Jos juna tulee, olen tyytyväinen, ja jos ei tule, olen siihenkin tyytyväinen” Salla Alevrakis ja 3-vuotias Silja Alevrakis odottivat perjantaina Tampereelle menevää bussia Ruutanassa. – Junalla, kuuluu vastaus. Tällä hetkellä liikennöitsijä suhtautuu asiaan kuitenkin kielteisesti. Paljon matkustava perhe iloitsisi myös siitä, että junaan pääsisi kotikylältä asti ja vaihtoyhteyksillä eteenpäin. Selvittelyä päätettiin jatkaa niin sanotulla optiomallilla, joka mahdollistaisi lähijunaliikenteen hankinnat myöhemmin vuoden 2031 jälkeen. – Olisihan se mukavaa ja helppoa, kun ei tarvitsisi omalla autolla lähteä. Aina lähelläsi Raija Marjamaa 040 705 7269 ilmoitukset@kangasalansanomat.fi KS Suurpainos Nippujakelu. 040 546 6390 Myyjiä pihalla ja Myyjiä pihalla ja sisällä poistomyynti. Esiintymässä Antti Toivola Kesätori & Kesätori & pihakirppis pihakirppis 12.7. • Osana kilpailutusta on mahdollista hankkia myös uutta lähijunaliikennettä, esimerkiksi kaupunkiseuduille. suolaista & makeaa. klo 13:00-15:00 Prisma Kangasala Katso kiertueaikataulu: www.rokotepalvelu.ﬁ Rokotebussi Punkkirokote•Vyöruusurokote•Jäykkäkouristusrokote Ilmoita paikallislehdessä, se tavoittaa.. Kahvi 1 €. kesäkuuta tiedoksi liikennöintimallin ja samalla totesi, että Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden edustajien näkemysten perusteella Ylöjärvi–Orivesi-välin lähijunaliikenteen toteuttamiselle 2031 alkaen ei ole edellytyksiä. Arttu 045 892 8556 Ulla 040 834 9162 Kuhmalahdelta, Kuhmalahdentie 132 Iso-Hervannalta www.mansikkatila.net MANSIKKAA, MANSIKKAA, HERNETTÄ JA HERNETTÄ JA PERUNAA! PERUNAA! Mansikkatila Iso-Hervanta kenteen junat voisivat pysähtyä lyhyelle pysäkille. – Kahden tunnin vuorovälillä uusien seisakkeiden rankentaminen ei olisi kustannustehokasta ja lisäksi tunnin vuoroväli pystytään toteuttamaan nykyisellä ratakapasiteetilla ilman lisäraiteiden rakentamista, sanoo Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö Eero Kauppinen. klo 15 mennessä. • Lähijunaliikenteen kilpailutuksesta vastaa Traficom. • Tampereen kaupunkiseudulla valtio kustantaa 2030-luvulla sen lähijunaliikenteen, jonka se nykyisinkin kustantaa. SALLA ALEVRAKIS ja 3-vuotias Silja olivat perjantaina menossa bussilla Ruutanasta Linnainmaalle asioille. • Kuntien tulee tehdä päätökset lähijunaliikenteen hankinnoista syksyllä 2026. Varaa pian ilmoituspaikkasi! Ilmoitusvaraukset ja valmistettavat aineistot ke 5.8. Keskiviikko 1.7. klo 13:00-15:00 Prisma Kangasala Keskiviikko 29.7. Seutuhallitus merkitsi 17. Tampereella töissä käyvä Alevrakis uskoo, että käyttäisi junaa lähipäivinä työmatkoihin ainakin, jos aikataulut menisivät yksiin työaikojen kanssa. Siljankin on helppo valita, matkustaisiko mieluummin bussilla vain junalla. klo 11–15 Ellintie 6, Kangasala Puh. kesäkuuta
Lisäksi siellä toimii yksityinen hoivakoti, jolta hyvinvointialue ostaa ympärivuorokautista palveluasumista. Myöskään investoinnin toteutumisen aikataulusta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Kaavoitusta valmistellaan yhteistyössä alueen yksityisten maanomistajien kanssa. Ranta-alueet halutaan säilyttää mahdollisuuksien mukaan ja myös hyödyntää niitä ekologisina käytävinä. Ennen päällystystöiden aloittamista nykyiset, väliaikaiset asfalttiluiskaukset poistetaan suojateiden, liittymien ja pysäköintitaskujen edustoilta. Mies varasti syyskussa 2025 kaksi Kangasalan pääkirjaston Taidetila Terrassa esillä ollutta taideteosta. Suunnitelmassa investoinnin suuruus on 8,2 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Oikeuden mukaan syytteet tulivat toteennäytetyiksi esimerkiksi valvontakameramateriaalien perusteella. Päällystystyö vaikuttaa molempiin ajosuuntiin ja aiheuttaa haittaa ja viivästyksiä. Työ alkaa Mossin puistokadulla tällä viikolla, ja myös muut pääkadut päällystetään tämän vuoden aikana. Tuomion saanut kiisti esitutkinnassa syyllistyneensä rikoksiin. Pikonlinnan sairaala rakennettiin alunperin vuonna 1931 Keski-Hämeen Parantolaksi, jossa hoidettiin tuberkuloosopotilaita. Suunnitelmaan sisältyy tilojen vuokraaminen ikäihmisten asumiseen Kangasalta Pikonlinnan vanhasta sairaalasta. Psykiatrinen poliklinikka sen sijaan muutti pois Pikonlinnasta viime vuoden elokuussa. Varkaan matkaan lähtivät taiteilija Annu Salmisen kaulakorutaideteos ja kangasalalaisen kuosisuunnittelija Merja Palinin seinävaatetaideteos. Investoinnille tarvitaan muun muassa lainanottovaltuus valtiovarainministeriöstä ja lisäksi suunnitelma on hyväksytettävä sosiaalija terveysministeriössä. – Yksiköstä tulisi joka tapauksessa sen verran iso, että siitä saadaan toiminnallisesti järkevä, hän sanoo. Toiseen näpistykseen mies syyllistyi saman vuoden syyskuussa Pälkäneen Tokmannilla viemällä myymälästä pussilakanasetin sekä veitsiä ja mukeja. PIKONLINNAN ENTISESSÄ sairaalassa on jo tällä hetkellä Pirhan toimintoja, muun muassa lapsiperheiden sosiaalipalvelut, kehitysvammaisten asumista ja päivätoimintaa. Pirkanmaan hyvinvointialue on vuokraamassa Pikonlinnan vanhasta sairaalarakennuksesta tiloja ikäihmisten palveluasumiseen. Se sisältää vuokrien lisäksi tilojen muutostyöt. Töiden arvon on arvioitu ylittävän 500 euroa. Yksityisten tavoitteena on säilyttää ranta-alueiden omistus nykyisellään sekä saada rakennusoikeutta kohteena oleville kiinteistöille. – Jos investointi etenee toteutukseen, menee se pitkälle ensi vuoden puolelle, arvioi Ollinpoika. Tällä hetkellä maista 43 prosenttia omistavat yksityiset ja 57 prosenttia kuuluu kaupungille. Pirha suunnittelee Pikonlinnaan hoivapaikkoja ikäihmisille Tilojen vuokraan ja muutoksiin esitetään 8,2 miljoonaa euroa. Pirha on jo pitkään etsinyt korvaavia tiloja esimerkiksi Koukkuniemen vanhainkodille, jonka se haluaisi ostaa Tampereen kaupungilta ja saneerata ikäihmisten asumispalveluiden käyttöön. Kyse on alueesta, johon kuuluu yksityisiä kiinteistöjä, kaupungin omistamaa aluetta sekä osat Kangasalantiestä ja Varikontiestä. Osana Tampereen keskussairaalaa Pikonlinna toimi vuosina 1968-2007, jolloin siellä hoidettiin syöpä-, keuhko ja reumasairauksia. Oikeuden mukaan anastetun omaisuuden arvon huomioon ottaen teko ei ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, vaan täytti varkauden tunnusmerkistön. Alueella liikkuvia pyydetään noudattamaan erityistä varovaisuutta sekä työnaikaisia liikennemerkkejä ja ohjeistuksia. Toimialajohtajan mukaan Pikonlinnassa olisi kyse pitkäaikaisesta toiminnasta, ei tilapäisestä ratkaisusta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Pirkanmaalla vuoteen 2030 mennessä 36 prosentilla ja vuoteen 2040 mennessä 57 prosentilla. Tällä hetkellä kahdella kiinteistöllä on vakituista asumista. Pirkanmaan hyvinvointialueella oli viime vuoden lopulla laitoshoidossa edelleen liki 280 ikäihmistä. Ajoratamerkinnät toteutetaan päällystystyön valmistuttua. Sari Heliövaara A luevaltuusto hyväksyi 15. Ikäihmisten palveluiden toimialuejohtaja Mari Ollinpoika kertoo, että tilojen vuokraaminen Pikonlinnasta liittyy lakiin, jonka mukaan ikäihmisten laitoshoidosta on luovuttava ensi vuoden loppuun mennessä. Ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla. Yhteensä suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,6 hehtaaria. Oikeus tuomitsi miehen päiväsakkoihin, joita kertyy hänelle maksettavaksi yhteensä 510 euroa. Hän korostaa, että kyse on tässä vaiheessa vasta suunnitelmasta, jonka toteutuminen vaatii vielä hyväksyntää useassa eri vaiheessa. Nykyään Pikonlinnan sairaalan ja sitä ympäröivät maa-alueet omistaa yksityinen sijoittaja ja tiloja hallinnoi Pikonlinna Kiinteistöt Oy. Kangasalan kaupungin näkökulmasta alueen kaavoittaminen Viisikymppinen mies vei taidetta ja kodintavaraa Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut vajaa 50-vuotiaan miehen Kangasalla tehdystä varkaudesta ja kahdesta Kangasalla ja Pälkäneellä tehdystä näpistysrikoksesta. Työn aikana käytössä on poikkeusjärjestelyjä, kuten tilapäisiä kaistajärjestelyjä ja mahdollisia liikenteenohjauksia. Osayleiskaavassa alueet on varattu pääosin lähivirkistysalueeksi ja niin sanotuksi keskitehokkaaksi asuntoalueeksi. OLLINPOIKA EI vielä osaa sanoa, mitä yksiköitä Pikonlinnaan olisi mahdollisesti siirtymässä ja minkä verran sinne tulisi hoivapaikkoja. TUOMAS MACGILLEON / KS ARKISTO Kaupunki käynnistelee Ilkossa uutta asemakaavoitusta Mari Tuohiniemi Kangasalan kaupunki suunnittelee uuden asemakaavan laatimista Ilkkoon. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 8 UUTISET Pääkatujen päällystyksestä aiheutuu haittaa Lamminrahkan pääkaduilla tehdään liikenteeseen vaikuttavia päällystystöitä, tiedottaa Kangasalan kaupunki. Sama henkilö syyllistyi oikeuden mukaan elokuussa 2025 näpistykseen ottamalla Kangasalan Tokmannilta robotti-imurin ja poistumalla sisääntuloporteista tuotteen kanssa sitä maksamatta. Kaavoitussopimuksen mukaan muiden yksityisten maanomistajien kiinteistöillä voidaan katsoa olevan yksi vapaa-ajan rakennuksen rakennuspaikka per kiinteistö tai kiinteistöjen kokonaisuus. Tilainvestoinnilla Pirha varautuu lisäksi ikäihmisten palvelutarpeen voimakkaaseen kasvuun lähivuosina. Alueella on voimassa Vatialan osayleiskaava, mutta tarkempaa asemakaavaa ei ole laadittu. kesäkuuta Pirkanmaan hyvinvointialueen päivitetyn investointisuunnitelman vuosille 2027–2030. Kuitenkin yksityiset maanomistajan haluavat mahdollistaa esimerkiksi rantasaunojen rakentamisen rannan läheisyyteen ja sijoittaa mahdollisesti piha-alueita rannan ja rakennettavien alueiden väliselle alueelle. Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa alueelle pienkerrosja rivitaloja tai yhteen kytkettyjä ja perinteisiä pientaloja sekä näiden yhdistelmiä.
– Tarkemmasta sijoituspaikasta käydään neuvotteluja, hän sanoo. – Hakemuksia on tullut reilusti yli 50, alamme käydä niitä läpi tällä viikolla. Kuvassa Jyväskylän Seppälän toimipiste. Tällä hetkellä konttiklinikoita toimii jo kahdeksalla paikkakunnalla, ja syksyllä asemia on aukeamassa Kangasalan lisäksi myös useaan muuhun uuteen paikkaan. Lisäksi järvien säännöstelyluvissa voi olla asetettuna niille minimivirtaamavaatimuksia, joiden avulla pyritään turvaamaan riittävä juoksutus alapuolisiin vesistöihin. Kaavasta tehty valitus on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tiedotteen mukaan vedenpintojen laskun ennustetaan jatkuvan, sillä lämpiminä kesäpäivinä haihtuminen lisääntyy. Joulukuussa 2025 valtuustossa hyväksytty, paljon kiistelyä herättänyt, Ilkon leirikeskuksen kaava-alue sijaitsee nyt suunnitteilla olevasta kaava-alueesta itään. kesäkuuta 84,3 metriä meren pinnasta. Joidenkin järvien, kuten Längelmäveden, vedenkorkeudet ovat mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden. Myös kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä alueella halutaan parantaa. Koska alueella ei ole tällä hetkellä asemakaavaa, siellä ei ole myöskään kaavanmukaisia rakennuspaikkoja. Korkeus on 31 senttiä alempi kuin samana päivänä mitattu vuosien 1977–2020 keskimääräinen arvo. Voittajateos on valmistettu kiillotetusta ruostumattomasta teräksestä. Yksityiset markkinat taas ovat keskittyneet muutamalle isolle toimijalle ja hinnat siellä ovat kovat. Viimeistelytyöt toteutetaan syksyn aikana. Kaavan laadintaan kuluu kaupungin arvion mukaan aikaa noin vuosi, jollei jotakin poikkeavaa tule eteen. Tavoitteena on saada kaava mukaan kaavoituskatsaukseen alkuvuodesta 2027. kesäkuuta. Terwe hakee parhaillaan sairaanhoitajaa Kangasalan yksikköön. Selkämaan mukaan juuri lääkärin löytyminen asemalle oli ratkaisevaa sen avaamisessa Kangasalle. Toimitusjohtaja Matti Selkämaa kertoo, että pyörien päällä kulkeva yksikkö aukeaa syyskuussa Lentolan kauppakeskuksen alueelle. TERWE OY Kaupunki käynnistelee Ilkossa uutta asemakaavoitusta liittyy vahvasti uuteen kaupunkistrategiaan. – Julkisen puolen haaste on tällä hetkellä se, että kiireettömiä aikoja on tosi vaikea saada, mikä on myös iso kansanterveydellinen haaste, koska monien perussairauksien kontrollointi jää retuperälle. Sen sijaan ketju on joutunut luopumaan aiemmin markkinoimistaan täysin maksuttomista 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynneistä johtuen Kelan uudesta linjauksesta valinnanvapauskokeilun asiakashinnoittelussa. Yleislääkärija hoitajapalveluiden lisäksi Terwe tarjoaa osassa klinikoitaan myös hammaslääkäripalvelua, ja uutena palveluna ollaan aloittamassa myös työterveyspalvelua. KANGASALAN elinympäristölautakunta hyväksyi kaavoitussopimuksen kokouksessaan 16. Sari Heliövaara K onttilääkäriasemistaan tunnetuksi tullut Terwe-lääkäriketju on laajentamassa toimintaansa Kangasalle. Haastavin vesitilanne on tällä hetkellä keskisuurilla säännöstellyillä latva-alueiden järvillä kuten Kangasalan Vesijärvellä ja Vehkajärvellä, koska haihtuminen vähentää veden virtaamaa. Konttilääkäriasema lupaa tarjota lääkärikäyntejä terveyskeskushintaa edullisemmin. Selkämaan mukaan konttilääkäriasemien suosituimpia palveluja ovat tähän asti olleet sairaanhoitajan vastaanotolla rokotteiden pistämiset sekä laboratorionäytteiden otto ja lääkärin vastaanotolla ajokorttitarkastukset. Mikäli maanomistaja saa kaavaratkaisulla merkittävästi lisää rakennusoikeutta ja sen vuoksi maan arvo nousee, tehdään kaupungin ja yksityisen maanomistajan välillä erillinen maankäyttösopimus, jossa määritellään maanomistajan kaupungille maksama korvaus. Kaavoituksen kustannukset jaetaan kaupungin ja muiden maanomistajien kesken. MATTI SELKÄMAA toimitusjohtaja, Terwe Oy. Konseptiin kuuluu se, että ketterästi liikuteltavat kontit sijoitetaan markettien ja kauppakeskusten läheisyyteen. Kangasalan keskustaan uuden Timanttikorttelin aukiolle on asennettu Johanna Suonpään Verso-teos. Elinympäristölautakunnan pöytäkirjan mukaan tärkeää on yhteistyö yksityisten maanomistajien kanssa, luonnon monimuotoisuuden huomiointi sekä kestävä kehitys. VIIME VUODEN helmikuussa ensimmäisen konttilääkäriasemansa Jyväskylään avannut Terwe on laajentanut toimintaansa nopeasti. Kesäsateet voisivat kuitenkin nostaa säännöstelemättömien järvien vedenkorkeuksia lähemmäs keskimääräisiä arvoja. Selkämaan mukaan Terwe on halunnut tuoda lääkärija hoitajapalveluihin vaihtoehdon, joka on tähän asti puuttunut markkinoilta. Alueella pyritään joukkoliikenteen toimimisen kannalta riittävään asukastiheyteen. Rakennusten pitää sopia kaupunkikuvaan ja ympäröivään rakenteeseen. Julkisen puolen haaste on tällä hetkellä se, että kiireettömiä aikoja on tosi vaikea saada, mikä on iso kansanterveydellinen haaste. Suurilla säännöstellyillä järvillä, kuten Näsijärvellä ja Vanajavedellä, vesitilanne on helpompi, ja niiden vedenkorkeudet on saatu pääosin hyvälle tasolle virkistyskäytön näkökulmasta. – Meihin oli Pälkäneen suunnalta yhteydessä lääkäri, joka oli kiinnostunut tulemaan töihin konttiasemalle. Toki Kangasalla myös väestömäärä on sellainen, että näemme siellä paljon potentiaalia toiminnalle. Tällainen konttiklinikka aukeaa syyskuussa myös Lentolaan. Konttilääkäriasema tulee Lentolaan Nopeasti laajeneva lääkäriketju näkee Kangasalla potentiaalia. Kaavan mukaiset yleiset alueet, kuten kadut ja virkistysalueet, luovutetaan sopimuksen mukaan kaupungille ilmaiseksi. KAUPUNGIN TAVOITTEENA on mahdollistaa alueelle pienkerrosja rivitaloja tai yhteen kytkettyjä ja perinteisiä pientaloja sekä näiden yhdistelmiä. 9 Keskiviikko 1.7.2026 Kangasalan Sanomat UUTISET Längelmävesi historiallisen alhaalla Verso-teos nousi Timantin edustalle Pirkanmaalla vesitilanne on edelleen kuiva, vaikka toissa viikon sateet nostivat paikoitellen vedenkorkeuksia. Selkämaan mukaan työpaikka on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Sen sijaan säännöstelemättömien järvien, kuten Längelmäveden, vedenkorkeudet ovat jäämässä tavanomaista tasoa alemmaksi vähälumisen talven ja aikaisen kevään seurauksena. Teos saa lopullisen ilmeensä valaistuksen ja perustusten pintarakenteiden valmistuttua. Vesitalousasiantuntija Nina Parviola Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo tiedotteessa, että ilman runsaita sateita joidenkin järvien vedenkorkeuksien lasku tulee heinäkuussa jatkumaan tavanomaiseen tapaan. Teos valittiin voittajaksi 56 ehdotuksen joukosta. Se voitti kiinteistöosakeyhtiö Kangasalan Timantin alkuvuonna 2023 järjestämän avoimen taidekilpailun. Kaivannossa mitattu Längelmäveden korkeus oli 16. Sairaanhoitajan lisäksi konttiklinikalla työskentelee yleislääkäri
YKSI KYMMENESTÄ kaupungilta kesätöitä saaneista on kolmatta vuotta varhaiskasvatuksen opettajaksi Tampereen yliopistossa opiskeleva tamperelainen Sara Diasynou. SEURAKUNTA TYÖLLISTÄÄ Kangasalla merkittävän määrän kesätyöntekijöitä. – Koska en ole yksin vastuussa lapsista, pystyn myös havainnoimaan, mitä kollegat tekevät. Kesätöistä ansaitut rahat menevät suurimmaksi osaksi säästöön. ”Kaikki, mitä tekee, on hyödyksi tulevissa töissä” Nina-Carita Säpyskä, teksti & kuvat T ämä on ensimmäinen kesätyöni. – Olen käynyt täällä alakoulun ja tänne oli kiva tulla pitkästä aikaa, Hakanen kertoo. Palo sai alkunsa kellarissa sijainneesta pyörävarastosta, jossa paloivat muun muassa lastenrattaat ja muuta irtaimistoa. Palot kohdistuivat osittain tyhjillään oleviin rakennuksiin. Uusipaikka kertoo, että kiinni otettua henkilöä epäillään myös muista tulipaloista samalla alueella. Kesä ja päivystysaika on erilaista kuin muu päiväkotiarki. – Meillä on luonto-, musiikkija liikuntateemaviikot. Odotan kesältä, että pystyn rakentamaan omaa opettajan identiteettiä. Työnantajan kannalta keskeistä on myös, että nuoret kiinnostuvat kunta-alan monipuolisista ja mielenkiintoisista työtehtävistä. Haastattelimme kuutta nuorta, jotka ovat työllistyneet kesäksi. ”Tämä on minulle mahdollisuus omaan ammatilliseen kasvuun ja ekstralisäkokemus. Ja lapset ovat siitä ihania, että he eivät tuomitse, Diasynou juttelee. Kangasalan kaupunki on kesäaikaan paljolti kiinni, joten noin 1 115 vakituista työntekijää työllistävään kuntaan tarvitaan vain kymmenen kesätyöntekijää. – Meillä on tänä vuonna 14 alle 18-vuotiasta kangasalalaista nuorKangasalan kaupunki työllistää 10 kesätyöntekijää, seurakunta yli 40. KUNTIEN JA seurakuntien tarjoamat kesätyöt ja työelämään tutustumisjaksot ovat nuorille tärkeitä ensiaskeleita työelämään. Tunnen, että minulla on paljon annettavaa, mutta työ tuo minullekin paljon. – Olen onnellinen, että sain tänä vuonna kesätyön omalta alalta. Varsinkin, kun etenkin kesätyöt ovat kiven alla, Diasynou iloitsee. Näin saamme osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa, Tetri-Lähde sanoo. Kun seurakunnalla työskentelee ympärivuotisesti 70 työntekijää, kesäaikaan tulee lisäksi 12 kausityöntekijää ja 44 kesätyöntekijää. – Selvitämme epäillyn osallisuutta tähän ja aiempiin paloihin ja harkitsemme sitten, onko tarve esittää henkilöä vangittavaksi. – Työssä on hyvä olla avoin, sensitiivinen ja kohtelias. Jotain pieniä ostoksia, kuten uusia vaatteita, on kuitenkin mielessä. Koko ajan ei voi pyrkiä täydellisyyteen. Myös Hakasella on tiedossa reissu. Pelastuslaitos sai hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta Vääränkalliontielle noin kello kymmenen aikaan illalla. Jaksan sitten ensi vuonna opiskella. Harjoittelijana Diasynou ei kuulu henkilökuntavahvuuteen, vaan on lisäkädet ja syli. Ennen juhannusta meillä oli juhannusjuhlat, joissa nostimme lipun salkoon, tanssimme ja lauloimme ja lopuksi söimme jäätelöt. Lomia keskitetään kesäaikaan myös kaupungilla. – Töiden jälkeen on tiedossa pieniä reissuja. Lapset ja hoitajat saapuvat päivystäviin päiväkoteihin eri puolilta Kangasalaa, tehdään retkiä ja kivoja kesäjuttuja. Pelastuslaitos sai palon nopeasti hallintaan. Tulipalot tapahtuivat vuosina 2025 ja 2026 kerrostalorakennuksissa sekä varastorakennuksissa. – Aion myös levätä, sillä pian alkaa lukiokin. Kesätöiden tarjoaminen koetaan tärkeänä. – On kiva oppia uutta. POLIISI EPÄILEE, että tulipalo sytytettiin tahallaan palamaan, sillä mitään syytä luonnolliselle syttymiselle ei löytynyt. Jäätelöt taisivat olla juhlan kohokohta, Diasynou kertoo nauraen. Eniten kesätyöntekijöitä on rakentamisen palvelualueella, jossa toiminta pyörii läpi kesän, kaupungin henkilöstöjohtaja Eija Tetri-Lähde kertoo. Hehän ovat upeita ammattilaisia, joilta voi napata hyviä toimintatapoja. Hän työskentelee päiväkodissa jo kuudetta vuotta, sillä hän aloitti sijaisuudet Kangasalan päiväkodeissa lukion jälkeen ja ihastui alaan. Päiväkotityössä korostuvat hyvät kommunikointitaidot ja se, että tulee toimeen kaikkien kanssa. Hakanen ja lukiota käyvä Inka Mäenpää pääsivät 60 muun tavoin Kangasalan kaupungille kahdeksi viikoksi kesätöihin Tutustu ja tienaa -jaksolle. Nuorille on tarjolla myös Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelua. Tulipalosta aiheutui runsaasti mustaa ja myrkyllistä savua, mutta se pysyi kellarikerroksen omassa osastossaan eikä levinnyt esimerkiksi rappukäytäviin tai muihin rakennuksen osiin. Aloittelen myös syksyn ylppäreihin lukua, Mäenpää kertoo. Jokainen yrittää parhaansa, se riittää. Lisäksi tulee 60 nuorta Tutustu ja tienaa -kesätyöntekijää. – Näin nuoret saavat jatkon kannalta tärkeää työkokemusta ja samalla perehtyvät työelämän pelisääntöihin. – Kesätyöntekijöiden tarve on vähäinen, koska koulut ovat kesällä kiinni ja myös varhaiskasvatuksessa hoidon tarve on keskikesällä pienempää huoltajien lomien vuoksi. Hakanen ja Mäenpää tekevät kunnan kiinteistöissä perussiivousta. On myös tärkeää olla armollinen niin itselleen kuin muille, kaikkihan ei mene kuin Strömsössä. Haastattelupäivänä he ovat kumpikin siivoamassa lähikoulullaan Vatialassa. Silminnäkijahavainnot osoittivat henkilöön, jonka poliisi on ottanut kiinni epäiltynä tuhotyöstä. Diasynou aloitti kahden kuukauden kesätyönsä Omenatarhan eskariryhmästä ja siirtyi juhannuksen jälkeen päivystävään Pikkolan päiväkotiin pienempien ryhmään. On hienoa, että saan näin varhaisessa vaiheessa työkokemusta, peruskoulunsa juuri päättänyt Pihla Hakanen kertoo. – Ei ollut esimerkiksi akkupalo kyseessä, sillä pyörävarastossa olevassa omaisuudessa ei ole akustoa, Uusipaikka toteaa. – Huumori kannattelee ja tukee jaksamista. Tänä vuonna arpomalla täytettäviä paikkoja haki 534 nuorta. Olisi hienoa, jos muutkin saisivat kokea tällaisen harjoittelun. – Tämä on kutsumustyöni! Teen sitä sydämelläni. Se vahvistaa käsitystä alasta, Diasynou kertoo. Seurakunta työllistää myös neljättä vuotta alle 18-vuotiaita nuoria kahdeksi viikoksi Tutustu työelämään ja tienaa -harjoitteluilla. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 10 UUTISET Yksi otettu kiinni epäiltynä Vääränkalliontien tulipalon sytyttämisestä Sanni Sarin Poliisi on ottanut kiinni yhden henkilön epäiltynä perjantai-illan tulipalon sytyttämisestä Vääränkalliontiellä Kangasalla, kertoo rikoskomisario Antti Uusipaikka. – Saan toteuttaa työssä itseäni ja suunnitella työtäni paljolti itse. En ole vielä selvittänyt, pystyykö harjoittelua hyväksilukemaan opinnoissa”, Sara Diasynou sanoo.. Tulipalo ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Työ on myös kokonaisvaltaista ja välillä kuormittavaakin. Uusipaikka kertoo, että kiinni otettua henkilöä epäillään myös muista tulipaloista samalla alueella. Kiinnostus Kangasalan kaupungin kahden viikon kesätöihin on suurta. Tämä on hyvä työkokemus, jossa oppii niin työelämää kuin uusia taitojakin, Hakanen ja Mäenpää sanovat
– Tänä vuonna työt vaihtuvat heinäkuussa Lempäälän Asuntomessuille, joka on kivaa vaihtelua, Salmi kertoo. Palkan yritän laittaa säästöön ja säästän myös matkoihin. Sen jälkeen työt vaihtuvat heinäkuussa Lempäälän Asuntomessuille. Ellei toisin mainita. Meillä on itse asiassa kotonakin pieni maapläntti, jossa kasvatamme perunoita ja porkkanoita, Maijala kertoo. Maijala on pyöräillyt kello seitsemän alkaneisiin töihin. Nevala pitää vaihtelevasta työstään kovasti, ja paluu siihen oli mieluinen. – Muillekin asioille jää hyvin aikaa. Työ vaatii tarkkuutta ja monen asian muistamista. HAUTARIVIEN VÄLISSÄ työskentelee myös lempääläläinen Paavo Salmi, joka on toista kesää töissä Kangasalla. Tilaisuuksia, joita olen järjestämässä, voi ajatella projekteina. SUNTIO ON töissä viikonloppuisinkin, joten välillä vapaapäivät osuvat myös viikolle. Nurmialueita siistitään ja kesätyöntekijät hoitavat istutuksia. Tässä on paljon vastuuta, mutta myös joustavuutta. – Palkan yritän laittaa säästöön ja säästän myös matkoihin. Hyvinä päivinä on varsinkin mukava tehdä hommia, Salmi kertoo, mutta tunnustaa, että esimerkiksi koko päivän kitkeminen saattaa alkaa jossain vaiheessa puuduttaa. – Markkinoinnin paikatkin ovat kiven alla, varsinkin palkalliset, Salmi harmittelee. Nevala sai lomailla toukokuun ennen töiden alkua, sillä koulu loppui jo vappuna. – Me emme arvo hakijoita, vaan käytämme omaa resurssiamme haastatteluihin. Ella Maijala kitkee kesätöissään Huutijärven hautausmaan istutuksia. HUUTIJÄRVEN hautausmaalla työskentelee myös Kangasalan seurakunnan kesäsuntio Ella Nevala. – Luulen, että uuden näkeminen ja tekeminen voivat inspiroida taiteellisessa työskentelyssäkin. – Jos suntio on tehnyt työnsä hyvin, meitä ei oikeastaan näe ollenkaan, Nevala kuvaa. 11 Keskiviikko 1.7.2026 Kangasalan Sanomat UUTISET KANGASALA Palvelemme MA-LA 7.00–22.00 SU 9.00–22.00 FINNENTIE 1, 36200 KANGASALA TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 2.-5.7.2026. – Minulla on kokemusta ulkotöistä, ne ovat kivoja varsinkin kesällä. ELLA NEVALA kesäsuntio taavaksi moniosaajaksi, johti lukioajan kesätyöstä, kirkon oppaan työstä. KESÄISENÄ TIISTAINA Huutijärven hautausmaalla Kangasalla on täysi tohina päällä. Tulevan diplomi-insinöörin tie kesäsuntioksi, eli seurakunnan rakennuksista ja tilaisuuksista vasPaavo Salmi työskentelee alkukesän Huutijärven hautausmaalla. Atria KANAN OHUET FILEELEIKKEET 480-600 g (9,98-12,48/kg) Plussa-etu -19-22 % VARHAISPERUNA 1 kg, pesty, Suomi 89 ps 5 99 rs Ilman Plussa-korttia 8,41 rs (14,02-17,52/kg) Plussa-etu -28 % 3 pkt 10.Ilman Plussa-korttia 4,85 pkt (5,39/l) Jymy JÄÄTELÖT 900 ml (3,70/l) Plussa-etu -31 % Ilman Plussa-korttia 2,48-2,58 pkt (14,59-17,71/kg) HK AMERIKAN PEKONIT 140-170 g (11,76-14,29/kg) HK KABANOSSIT 250-400 g (7,48/kg) 4.2 pkt SUOMI ERÄ TUORE KUHAFILEE Säävaraus 34 95 kg 2 49 pkt ta töissä, Kangasalan seurakunnan henkilöstöpäällikkö Sari Lehtinen kertoo. ”Kaikki, mikä tekee, on hyödyksi tulevissa töissä”, miettii Ella Nekala, joka työskentelee kolmatta vuotta Kangasalan seurakunnan kesäsuntiona. – Tämä oli vieras alue minulle, vaikka tunsinkin seurakunnan tilat ja ihmiset ennestään. Kesätöitä oli vaikea saada, joten Salmi on tyytyväinen. Tuotteita reilut, mutta rajalliset erät. Töiden jälkeen koittavat kertausharjoitukset ja sitten alkaakin jo koulu joko Tampereella tai Kouvolassa. Suntion työt eivät ole Nevalan omaa alaa, sillä hän aloittaa tietojohtamisen kolmannen vuoden opinnot syksyllä Tampereen yliopistossa. Töiden loputtua Salmelle jää viikko tai pari vapaata, jonka hän aikoo käyttää tradenomi-opintojensa harjoittelupaikan etsimiseen. On hienoa, kun luotetaan, että osaan asiat.. Harrastan tanssia, tälläkin viikolla minulla on kolmet treenit. Olen tilaisuuksien kulusta vastuussa ja tällaisesta kokonaisuuden hallinnasta on hyötyä työssäni myöhemmin, Nevala sanoo. – Kaikki, mitä tekee, on hyödyksi tulevissa töissä. Maijalalla on nyt jännät paikat, sillä hänen pitää päättää jatko-opinnoista Kouvolan graafisen suunnittelun ja Tampereen Fine Art Labin välillä. Tänään ei ole tarpeen kastella istutuksia, joten kesätyöntekijät nyppivät hautojen istutuksia ja mylläävät maan, jolloin siinä eivät viihdy rikkaruohot ja se läpäisee hyvin vettä. Näin nuoret oppivat, miten työnhaun prosessi etenee, Lehtinen sanoo. Töitä ja rahaa olisi pakko saada, mutta nykyinen tilanne on tosi vaikea. – Tässä työssä riittää kivaa katseltavaa ja puutarhanhoidon oppeja voi tarvita elämässä. Lomaa Maijalalla ei tänä kesänä tule olemaan. Parin viikon tutustumisjaksolla nuorille tulee tutuksi myös työnhaun prosessi. – Kaikki päiväni ovat erilaisia. Tuloksena on merkillinen yhdistelmä tekemisen meininkiä ja rauhaa. Hänellä on jännät paikat, sillä pian pitää ilmoittaa, ottaako hän vastaan opiskelupaikan Kouvolasta vai Tampereelta. – Olen nyt toista kesää Huutijärven hautausmaalla töissä, kangasalalainen Ella Maijala kertoo. Opeteltavaa oli alkuun paljon, mutta Nevala on nopea oppimaan ja sai hyvän perehdytyksen
Tarvitsemme sateenkaaren värejä vuoden jokaisena kuukautena Kolumni Lähijunassa ei ole kyse vain junasta R uutanan asukkaat olemme odottaneet parempia joukkoliikenneyhteyksiä vuosikausia. Kaksi isoa mediaa ehti julkaista tekoälyn keksimän tiedon venäläisistä drooneista Suomessa, ennen kuin virhe huomattiin. Olen myöhemmin välittänyt ystävälleni anteeksipyynnön siitä, etten osannut toimia toisin silloin, kun häntä kohdeltiin väärin. Me pyydämme toimivaa joukkoliikennettä, turvallisia työja koulumatkoja sekä tasapuolista kohtelua verrattuna muihin kasvaviin alueisiin. Tuolloin vuosikymmeniä sitten ystävämme suljettiin pois nuorten yhteisöstä seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Pride-kuukausi on minulle ja meille kaikille muistutus siitä, että työtä yhdenvertaisuuden puolesta on edelleen jatkettava. Toivon, ettei tämä ole tämän asian loppu. Nuoresta tuntui hyvältä palata kotikaupunkiinsa, kun ympäristön saattoi kokea turvalliseksi tapahtuman myötä. Siksi kysynkin: miksi nyt luovutetaan. Mutta ne pitää perustella avoimesti. Kun kaupungin johto antaa vuosien ajan ymmärtää, että lähijuna on tavoitteena, ihmiset tekevät sen perusteella omia ratkaisujaan. Me kehitämme tekoälytyökaluja toimituksen käyttöön yhdessä Tampereen yliopiston GPT-Lab-yksikön kanssa. Ja ennen kaikkea lupauksia ei saa unohtaa silloin, kun niiden lunastamisen hetki tulee. KANGASALAN SANOMAT haluaa jatkuvasti kehittyä ja uudistua – vain niin pystymme tekemään paikallista mediaa kangasalalaisille myös seuraavat sata vuotta. Kuten tässäkin lehdessä kirjoitettiin, tori muuttui illan ajaksi turvalliseksi ja hyväksyväksi paikaksi kaikille. Täällä Ruutanassa ollaan nyt vihaisia. Haastankin meistä jokaisen pohtimaan: olenko minä toisille tukena ja turvana, hyvänä kanssakulkijana vuoden jokaisena päivänä. Erityisen selvästi tämä ilmiö näkyy sosiaalisessa mediassa. Kun ymmärrykseni myöhemmin lisääntyi ja tajusin, miten kipeältä se oli tuntunut, koin asiasta pitkään syyllisyyttä. On selvää, että tekoäly muuttaa toimitusten työtä siinä kuin muutakin työelämää. Päätöksiä saa tehdä. Miksi Kangasala jättäytyy sivuun juuri silloin, kun koko Tampereen seudulla rakennetaan tulevaisuuden lähijunaverkkoa. O sallistuin Pride-tapahtumaan torillamme kesäkuisena perjantai-iltana. Eikä ihme, että ihmiset ovat pettyneitä. Hanketta rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö. JAANA HEINÄNEN kaupunginvaltuutettu (kesk) Kangasala Ruutanan asukkaat eivät pyydä mahdottomia. Tekoäly muuttaa maailmaa, ja sen luomiin mahdollisuuksiin pitää suhtautua kriittisen kiinnostuneesti. Meitä on pyydetty uskomaan siihen, että kun kärsivällisesti odotamme, vuoromme vielä tulee. Alue kasvaa. Me pyydämme toimivaa joukkoliikennettä, turvallisia työja koulumatkoja sekä tasapuolista kohtelua verrattuna muihin kasvaviin alueisiin. Niin kauan kuin kenenkään oikeutta elää turvassa ja tulla hyväksytyksi omana itsenään kyseenalaistetaan, tarvitaan tukijoita ja yhteistä tahtoa. Toisten ihmisten elämän ja identiteetin arvostelusta tuntuu tulleen joillekin tapa purkaa omaa pahaa oloa ja toinen ihminen, kanssakulkijamme unohdetaan täysin. Merja Palin Kirjoittaja on kangasalalainen kuosisuunnittelija ja yrittäjä. Kyse ei ole vain junasta. Tämän kevään mittaan julkisuuteen on päätynyt useita kömmähdyksiä, joissa yhteinen nimittäjä on tekoäly. Niitä pitääkin tehdä. Tämä oli tapahtunut täällä meidän lähellämme, eikä edes kovin kauan sitten. Toivon, että kaupungin johto kuuntelee asukkaita, pitää lupauksensa ja etsii ratkaisun sen sijaan, että sulkee oven. Minua kosketti erityisesti nuoren ihmisen puhe, jossa hän kertoi omasta elämästään ja vaikeista kokemuksistaan, kiusaamisesta ja ulkopuolelle jättämisestä omana itsenään olemisen vuoksi. Tapahtuma oli onnistunut ja ilmapiiri lämmin. Pienemmässä pääkaupunkiseudun mediassa pääsi vahingossa julki kokonaan tekoälyllä tehty katugallup. Jo nyt sen avulla nopeutetaan toisteisia työtehtäviä ja materiaalien käsittelyä. Kun työkalu toimii riittävän hyvin, alamme julkaista tekstejä myös lukijoille. Parhaimmillaan tästä yhteistyöstä hyötyvät useat pienet ja vähän suuremmatkin mediat ympäri Suomea. Kaltaisemme itsenäiset lehdet eivät voi yksin kilpailla tuotekehityksessä suurten mediakeskittymien kanssa. Ruutanaan rakennetaan koteja. Kesän aikana sivuillamme verkossa ja paperilla saattaa näkyä uudenlainen lause: ”Tämä uutinen on toimittajan julkaisema, tekoälyn kirjoittaman luonnoksen pohjalta.” Harjoittelemme nimittäin parhaillaan tekoälyn hyödyntämistä erilaisten pohjatekstien, kuten tiedotteiden, käsittelyssä. HYÖTYIHIN EI silti pidä uskoa sokeasti. Ymmärtämättömyyttäni ja tietämättömyyttäni en osannut nousta vastustamaan sitä. Vastuu julkaistusta sisällöstä kuuluukin aina ihmiselle, vaikka tekoälyä apuna käytetäänkin. Somen keskustelukanavat tuntuvat toisinaan ruokkivan sellaista ilkeää kommentointia, jota ei voisi sanoa toisille kasvotusten. Olemme käyttäneet tekoälyä tiedon ja päätöksenteon seulontaan jo kuukausien ajan. ”Tiedotusvälineen tulee kertoa yleisölleen, jos sen julkaisema journalistinen sisältö on olennaiselta osin tuotettu ja julkaistu automaattisesti.” Julkisen sanan neuvosto on aikanaan linjannut näin uutisautomatiikasta, ja samat säännöt pätevät nyt, kun tekoälyn käyttö yleistyy journalistisen työn apuna. Tarvitsemme tätä yhteistä teemakuukautta, jolloin asia nostetaan esiin ja kaikki voivat yhdessä iloita moninaisuudesta. Ruutanan seisakkeesta on tehty selvityksiä, joissa on todettu, että se on teknisesti mahdollinen, vaikka toteutus vaatii investointeja ja jatkosuunnittelua. Meille on annettu “lupaus”, että lähijuna on tulevaisuuden ratkaisu. Vuosikymmeniä sitten tietoisuus moninaisuudesta oli vielä kovin vajavaista. Olin mukana seurakunnan nuorisotoiminnassa. Ja nyt kuulemme, että lähijunaliikenteeseen ei kenties lähdetäkään. Puhe nosti mieleeni myös kokemukseni nuoruudestani neljänkymmenen vuoden takaa. Me kerromme toiminnastamme avoimesti, jotta lukijamme voivat myös jatkossa luottaa sisältöjemme takana olevan aina inhimillisen harkinnan ja päätöksenteon. Se mitä tapahtui minun nuoruudessani, voisi tapahtua tänäkin päivänä missä tahansa piirissä, jossa ei ole selvästi asettauduttu moninaisuuden puolelle. Esimerkiksi naapurikaupungissa tapahtunut kirkon seinään ripustetun sateenkaarilakanan polttoyritys oli pysäyttävä ja herättävä muistutus siitä, että työtä avoimemman ja turvallisemman yhteiskunnan eteen tarvitaan yhä. Kun katsoo epäoikeudenmukaisuutta vierestä puuttumatta siihen, tulee osaksi hiljaista hyväksyntää. Läpinäkyvyyden vuoksi lisäämme mukaan merkinnän silloin, kun toimitus katsoo tekoälyn osuuden olevan sen verran korkea, että siitä on syytä kertoa lukijoille. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 12 MIELIPIDE Tekoäly muuttaa toimitusten työtä Mari Tuohiniemi Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien päätoimittaja. Moni on uskonut siihen, että liikenneyhteydet kehittyvät samaa vauhtia. Parhaimmillaan sen avulla voidaan toimituksissa vapauttaa aikaa siihen, mihin tekoäly ei pysty: journalistiseen ajatteluun, ideointiin ja ympäröivän yhteisön havainnointiin. Asukkaita pitää kuunnella. Voimme tuskin vielä edes kuvitella, mihin kaikkeen tekoälyä voidaan esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden sisään oppia käyttämään. Pride-kuukausi on minulle ja meille kaikille muistutus siitä, että työtä yhdenvertaisuuden puolesta on edelleen jatkettava.. Ruutana ansaitsee parempaa. Nykyään meillä on saatavilla tietoa ja ymmärrystä, mutta silti edelleen nousee esiin tilanteita, joissa erilaisuutta kohdataan ymmärtämättömästi. Tarkemmin tekoälyn käytön periaatteista voi lukea verkkosivuiltamme. Ihmisen moninaisuuden arvostelu ja eriarvoinen kohtelu sopii huonosti kristilliseen lähimmäisenrakkauteen. Kyse ei ole vain sanoista verkossa, vaan asenteet voivat muuttua myös konkreettisiksi teoiksi. Tuntuu surulliselta, miten yhä koetaan tarpeelliseksi arvostella ja kyseenalaistaa toisten oikeutta olla olemassa, rakastaa ja olla oma itsensä. Juhannuksen tienoilla tekoäly oli keksinyt valtakunnallisen median kirja-aiheisen jutun kuvitukseen kokonaan uusia Kalle Päätalon teoksia. Ei ihme, että ihmiset ovat vihaisia. Onneksi suuri osa seurakunnista ja niiden työntekijöistä viestii nykyään avoimesti hyväksyntää ja tasa-arvoa. RUUTANAN ASUKKAAT eivät pyydä mahdottomia. Erityisen haastavalta tuntuu nähdä tällaista torjuntaa kristillisessä kontekstissa, jossa lähimmäisenrakkauden pitäisi olla keskiössä. Kyse on luottamuksesta
Opastus alkaa Kangasalan kirkon esittelyllä. Raamatun mukaan Jumala ei kysy, mistä tulemme, mitä olemme saavuttaneet tai olemmeko onnistuneet elämässämme, vaan kutsuu jokaisen etsijän luokseen. Vain muistot ja kaipuu jäljellä on. klo 18, Sahalahden srk-talo Yhteyshenkilö ja juontaja: Lea Pyyhtiä. Näyttelytiedotteen mukaan esillä on valikoima lasten ja aikuisten erilaisia pelikortteja. Nämä ovat tärkeitä asioita. Kysy lisää Marja-Liisalta, p. klo 12.45, Kangasalan kirkko Mukaansatempaavia tarinoita vanhan kulttuuripitäjän asukkaista. Lapset vain oman aikuisen seurassa. To 9.7. Pelikorttiteemaisten lasija keramiikka-astioiden valmistajista ovat esillä muiden mukassa Arabia, Iittala ja Tiffany. Kesto n. • Pyhäkoulu Ehtoollisjuhlassa lapsille noin klo 11.30. Kesäleiri (leiri täynnä) Pe 10.7. 29:13) Kristinusko opettaa, että tämä lupaus on annettu kaikille. 9.30 Kesäolkkari, Perhetalo. Av. klo 11 Jumalanpalvelus, Jussi Järvinen Su 26.7. www.kangasalanseurakunta.fi HUHMARIN PIHASEURAT To 2.7. Mukavaa yhdessäoloa, lauletaan ja tarinoidaan kahvin lomassa. Raktori-Talleriassa on nähtävillä useita korttipelioppaita sekä lukuisia kirjoja, lehtiä ja tallenteita, joiden kansitaiteessa esiintyvät pelikortit. 03 3773 200 tai 0400 776 606, myös liikeajan jälkeen. Näyttelyvieraat pääsevät selailemaan pelikorttiaiheisisia pienpainatteita; esillä on toistasataa postikorttia sekä kymmeniä postimerkkejä ja etikettejä. Silti joskus arjessa huomaamme jakavamme ihmisiä erilaisiin ryhmiin: niihin, jotka ajattelevat kuten me, ja niihin, jotka ovat erilaisia. Kristillisen uskon ytimessä on ajatus rakastavasta Jumalasta, joka kutsuu jokaista luokseen. Avoinna ma-to 9–16, pe 9–12 Ellintie 2, 36200 Kangasala P. Samanarvoisia Sanan voimaa Mikael And Kangasalan seurakunnan kesäteologi E lämme aikaa, jossa puhumme paljon tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja ihmisten oikeudesta tulla kohdatuksi omana itsenään. Vitriineissä kimaltelevat pelikorttiteemaiset tupakkarasiat, sytkärit ja tuhkakupit. Hulluna pelikortteihin -näyttely 26. Se kutsuu rakastamaan lähimmäistämme ja näkemään ihmisessä enemmän kuin hänen mielipiteensä, taustansa tai asemansa. Tervetuloa viettämään kesäiltaa Sandeille! Kastetut: Veikko Johannes Suutala Avioliittoon aikovat: Sara Eveliina Karppelin ja Miika Eero Nikolai Koskinen Kuolleet: Terhi Aila Jokela 98v, Eila Marjatta Majava 94v, Leo Albert Reinhardt 83v, Mirjami Raittinen 80v Seurakuntatoimisto I Kuohunharjuntie 22 I 0403098000 I kangasalan.seurakunta@evl.fi I Palvelemme kesäkaudella 1.6.-31.8. Hän työstää kirjaa pelikorttien historiasta. Ehkä silloin huomaisimme, että meitä yhdistää paljon enemmän kuin erottaa. pastori Kari Mikkonen Musiikki: Panu & Anne Hirvonen Kahvit: Tuula Jussila HAUTAUSMAAOPASTUS: Kangasalan läntinen hautausmaa 8.7. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Ke 8.7. Järjestettyä ohjelmaa ei ole mutta paikalla on työntekijä. heinäkuuta asti Raktori-Talleriassa, Moltsiantie 104b. Osa asuista ja asusteista on puettu mallinukeille. Näyttelyn painopiste on 1900-luvulla Suomessa käytettyjen pelikorttien taiteessa ja historiassa. Maailmassa, jossa ihmiset usein asetetaan vastakkain, kristinusko muistuttaa meitä toisesta suunnasta. klo 18, Kangasalan kirkko Anna-Maaria Varonen, laulu ja sello, Jussi Pyysalo, piano ja Olli Varonen, sello Vapaa pääsy, ohjelma 15 €. 13 Keskiviikko 1.7.2026 Kangasalan Sanomat Jumalanpalvelukset Ke 1.7. Pelikorttivaatteista on nähtävänä paitoja, toppeja, mekkoja, housuja, takkeja, lippalakkeja, vöitä ja kenkiä. Näyttöruutujen kuvakehillä esitellään vanhojen pelikorttien kauneutta, lastenkorttien hullunkurisia perheenjäseniä sekä tarotja ennustuskorttien monipuolista kuvataidetta. klo 11 Jumalanpalvelus, Ari Siira Su 19.7. www.hautaustoimistomurtoniemi.fi toimisto@hautaustoimistomurtoniemi.fi Surun kohdatessa Siunaus Luopioisten kirkossa lauantaina 4.7.2026 klo 14.00 ja muistotilaisuus Luopioisten seurakuntakeskuksessa. klo 11 Jumalanpalvelus, Pauli Kuosmanen Su 2.8. klo 12, Kangasalan kirkko Aleksei Rybakov, piano Vapaa pääsy! SAHALAHDEN PIHASEURAT Ti 7.7. Rakkaus kutsuu meitä kuuntelemaan, ymmärtämään ja kohtelemaan toisiamme kunnioittavasti silloinkin, kun olemme eri mieltä. Kovatempoista mutta hyvähenkistä sählyä. To 2.7. R A K TO R I-T A LL ER IA. klo 18, Rantatie 3 Tervetuloa viettämään kesäiltaa Simojoelle! Pihaseurat ovat lämminhenkisiä ja avoimia kokoontumisia, joissa kokoonnumme seurakuntalaisten luo laulamaan tuttuja virsiä ja hengellisiä lauluja sekä kuulemaan seurapuheita. • Rukouskokoukset ti klo 18 ja ke klo 11. Tiedotteen mukaan näyttely on kuratoitu kokoelmasta, johon kuuluu yli 4 000 korttipakkaa ja runsaat 1 000 muuta pelikorttiaiheista esinettä. 18.45 Opaskierros Kangasalan vanhalla hautausmaalla, alkaa kirkosta. Se tuo havainnollisesti esille pelikorttiaiheen monipuolisen levinneisyyden kaikenlaiseen esineistöön. Raktori-Tallerian näyttelyssä on esillä pelikortteja ja erilaista pelikorttiaiheista esineistöä. Seurapuhujana mm. 044 377 2681 kangasalanhelluntaiseurakunta.fi Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuksiimme! Heinäkuu 2026 Su 5.7. Ti 7.7. 18 Huutijärven pihaseurat, Ristimäentie 3. Näyttelyn on koonnut ja rakentanut FT Kari Elkelä. Sen mukaan jokainen ihminen on Jumalan luoma, ja siksi jokainen on myös arvokas. HELLUNTAISEURAKUNTA Myllystenpohjantie 8, Kangasala p. 18.15 Viikkomessu, Kangasalan kirkko, Petri Lassila La 4.7. klo 11 Ehtoollisjuhla, Matti Kuosmanen • Miestenpiiri parittomilla viikoilla ma klo 18. Matka maailman ääriin Tiia Toivanen, lyömäsoittimet ja Kimmo Tapanainen, piano. 10 Kaupunkiriparin konfirmaatiomessu, Kangasalan kirkko, Elina Oksanen, Jukka Heroja 18 Gregoriaaninen messu (Apostolien päivä), Kangasalan kirkko, Heikki Repo. Kiittäen ja rakkaudella muistaen Marja-Leena Mikko, Juha ja Olli-Pekka perheineen Anja-sisar ja muut sukulaiset sekä ystävät   14.8.1945 17.6.2026 Oulujoki Pälkäne Rakkaamme Paavo Juhani PIITULAINEN Askel hiljeni, seisahtui, liekki hiipui, sammui, lähdön hetki läheni, tuli rauha, uni kaunis ikuinen. Lehtisen kokoamaa aineistoa. Lehtisen kokoelmasta on esillä kattava valikoima koristeellisia pelikorttikoteloita, sähköisiä pokeripelilaitteita sekä automaattisia pelikorttien sekoittajia. seuraavasti: ma, ti, to klo 10-12 ja 13-15 ke ja pe suljettu. Näyttelyssä on mukana edesmenneen keräilijän Markku A. Tervetuloa kaikkien aistien messuun, jossa tuoksuvat suitsukkeet ja kaikuvat muinaiset sävelmät! Su 5.7. klo 17-18 Rukousviikon tilaisuudet Ti-Pe 7.-10.7. Koruvalikoimassa säihkyvät pelikorttiaiheiset sormukset, riipukset ja korvikset. RAUHAN SILTA –LEVYN JULKAISUKONSERTTI Su 5.7. 10 Messu, Kangasalan kirkko, Maija Latvala, Meri Kettunen 10 Messu, Vehkajärven kirkko, Heikki Repo, Sannamaria Salli Tapahtumia Ke 1.7. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus osoittaa välittämistä ja rakentaa yhteyttä. Kesän keskellä voimme pysähtyä pohtimaan, miltä maailma näyttäisi, jos rakkaus olisi hieman useammin ensimmäinen reaktiomme. Jeremian kirjan lupauksessa sanotaan: ”Te etsitte minua, ja te löydätte minut, kun etsitte minua koko sydämestänne.” (Jer. klo 7 Aamuhartaus Järviradiossa Su 12.7. EHKÄ JUURI rakkaus onkin tasa-arvon syvin perusta. Jälkipelit pidetään saunan lauteilla. Raamatussa Jumalan rakkaus ei kuitenkaan rajoitu tiettyihin ihmisiin, vaan ulottuu kaikkiin. 18 Naisten kuntolentopallo, Suoraman srk-keskus. Kesäolkkarissa voi hengailla, puuhailla yhdessä ja syödä omia eväitä. 14 Vatialan tarinapiiri, Vatialankulma. Rakkaudentäyteistä kesää kaikille! KS Näköislehti luettavissa digissä jo tiistaisin kello 12 Pelikortit pääsivät galleriaan Kangasalan Sanomat Hulluna pelikortteihin -kesänäyttely Raktori-Talleriassa esittelee ennennäkemättömän monipuolisesti pelikortteja ja niihin liittyvää esineistöä. torstaista sunnuntaihin kello 14–18. 12 Keskipäivän musiikkituokio, Kangasalan kirkko. Kun ymmärrämme olevamme kaikki rakastettuja, meidän on helpompi nähdä myös toisemme arvokkaina. 2 h. 050 5366244 20 Tosiäijien torstaisähly, Suoraman srk-keskus. klo 11 Ehtoollisjuhla, Juhani Sand Ma-Pe 6.-10.7
Hannan sisko Lyydia on perhepäivähoidossa Tähtirannassa, ja Hannakin on ollut siellä kesällä hoidossa. • Nousevan auringon alta -näyttely 31.8. Seuraavaksi nelivuotias neitokainen hihkuu kiikkulaudan päässä. • klo 18 Rauhan silta -levynjulkaisukonsertti Kangasalan kirkossa. • klo 14 Teemakahvila Kangasalan lähitorilla. Webinaari. 2.6.– 30.8. joka päivä klo 10–16. asti. Järj. • klo 16 K-Kino: Isänpäivä. • klo 16 K-Kino: Luottomies-elokuva: Lepoloma. Tämä on ollut oikea tikku pullatorstai. • klo 17.30 K-Kino: Disclosure Day. Sunnuntai 12.7. • klo 17 Majaalahden kesäjuhlat kylätalolla, Kalajankuja 1. Vieressä virtaa puro, jossa veneitä uitetaan ja käytettävissä on myös haaveja, joilla veneen saa noukittua talteen. • klo 18 K-Kino: Couture – Muodin ehdoilla. Lasten löytöretkiviikko järjestetään Kangasalla vuosittain. Perjantai 10.7. Trampoliinilta kuuluu iloisia kiljahduksia ja yksi lapsista juoksee ulos Tähtirannan talosta laulaen ”Pikku Kakkosen posti. • klo 18.30 K-Kino: Kätyrit & Monsterit. Pihan alaosasta kuuluva naputus lähtee vasaroinnista. Lauantai 11.7. Ulla Pohjola ja Kati Lehtinen. • klo 12–17 Avoimet puutarhat -päivä Kangasalan siirtolapuutarhalla, Heittomäentie 41. Useat lapset vasaroivat tasaiseen tahtiin omia puuveneitään. ti–ke klo 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. Kangasala-salin tapahtumailtoina lipunmyynti sekä taidemuseo ovat auki esityksen alkuun saakka. • klo 15.30 K-Kino: Toy Story 5. Herkkusuita ilahduttaa suosittu hattarakoju. klo 17 ja sunnuntaisin 6.9.– 10.1. Kangasalan kirjasto, yhteistyössä Kuhmalahden Taidepappila. asti klo 10–19. • klo 19 alkaen Rantajazz Siuronsalmen laiturilla, Uittomiehentie 149. Tänä vuonna lapsille suunnattujen tapahtumien täyteinen viikko jatkui sunnuntaihin 28. ilmestyvässä lehdessämme. • klo 18 K-Kino: Disclosure Day. • Kuvataitailija Emmi Kallion Myrsky-näyttely 10.1.2027 asti Kimmo PyykKatja Lehtinen, teksti & kuvat K angasalan Koukkukujalla sijaitsevan Lastentalo Tähtirannan pihassa käy tasainen naputus. • klo 14 Taiteilijatapaaminen: Emmi Kallio Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. asti pääkirjaston Taidetila Terrassa. • Ysärijysäri-näyttely Mobiliassa 8.11. • klo 17 Kulttuuriviikon avajaiset pääkirjastossa. Perjantaisin ja tiistaisin (7.7, 4.8. Lä hetä siihen tarkoitetut tiedot verkkosivujemme kangasalan sanomat.fi kautta maanan taihin 6.7. asti to–su 14–18. • Leena Aalto-Heikkilän ja Virpi-Marja Palokallion Sivellinsattumia-näyttely 4.7.–5.8. kahvilan aukioloaikoina 26.7. – Tämä on kyllä parasta täällä pihalla, hän hihkuu. • klo 14 K-Kino: Kätyrit & Monsterit. • klo 18 Tanssin päivä Suojan juhlatalolla, Pohjantie 521. Mobilia ja Tampereen seudun FRHA. • klo 16 K-Kino: Toy Story 5. • Mari Hillon ja Susanna Harjunpään Katso lähelle, näe kauas -näyttely 20.8. • klo 15–17.30 Aarrekarttapohjainen unelmatyöpaja Mobiliassa. • Kimmo Pyykkö -taidemuseo av. • klo 12–16 Kesäkahvila ja kirppis Majaalahden kyläkoululla, Kalajankuja 1. • Kangasalan Kotiseutumuseo av. • Kangasalan Kuvataiteen Ystävien kesänäyttely 4.7.–2.8. MoLöytöretkiviikon hulina täytti Tähtirannan Tikkupullat maistuivat ja eläimet nauttivat rapsutuksista. ni lapsi rakentaa itselleen puuvenettä tarjolla olevista puupaloista. Keskiviikko 8.7. ti–su klo 12–17. • klo 17 K-Kino: Kätyrit & Monsterit. • klo 12–17 Avoimet puutarhat -päivä Vilpeilässä, Pakkalantie 337. TAPAHTUMASSA OVAT vieraiTähtirannan emäntä Marketta Nieminen pyörittää tasaiseen tahtiin pullataikinaa tikun nokkaan. kesäkuuta asti. • klo 10–15 Volvokerhon ja Pyhimyskerhon kesäpäivä 2026 Mobiliassa, Kustaa kolmannen tie 75. Alina kertoi pyöräilleensä kesällä ja olleensa kavereidensa kanssa. • Aada Hällströmin taidenäyttely Acrylic Cruising Mobilian Minikabinetissa 1.7. Ennakkovaraus. Galleria Villa Armaassa, Armas Branderin katu 8. Alina Salonniemi syöttää puolestaan innoissaan kaneja vihreillä lehdillä, joita löytää aitauksen vierestä. Tarkoituksena olisi viettää seuraavaksi viikonloppu Vierumäellä. klo 13. Maanantai 6.7. Hän oli nähnyt talon uumenissa muistoja Pikku Kakkosesta, johon on kuvattu jaksoja Tähtirannan pihassa. Postilokero 337…!”. asti. • klo 14 K-Kino: Toy Story 5. Mobilian Minikabinetissa. kello 10 mennessä. • Mobilia av. Kirjailijat Laura Finska ja Samuli Knuuti. • klo 15–19 Harjujazzit Kangasalan Lepokodilla. Majaalahden kyläyhdistys ry. Tiistai 7.7. Torstai 9.7. Hanna kertoo menevänsä ainakin Katinkultaan retkelle vielä tänä kesänä. päivittäin 6.9. tiistai–lauantai klo12–17. • klo 14 K-Kino: Kätyrit & Monsterit. Kangasalan Kansantanssijat ry. Näyttelyvaihtojen aikana av. Lauantai 4.7. • klo 16 Kansanmusiikkiyhtye Roineen konsertti Vilpeilän kylätalolla, Pakkalantie 337. ti–ke klo 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15, ma suljettu. Kesäisiä visailuja ja sananlaskuja. Terassiravintola av.klo 14 alkaen. Av. Esiintymässä Antti Toivola. Vilma-possu röhkii ja vinkuu pyytäessään vierailijoilta herkkuja. Yleisöopastus Emmi Kallion Myrsky-näyttelyyn torstaisin 25.6.–27.8. • klo 19–21.30 Harjujazzit Kangasalan Lepokodilla. • Stensbölen kadonnut automuseo -näyttely Mobiliassa 31.12.2027 asti. Tekemistä oli eri kohteissa ympäri Kangasalaa. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 14 ARJESSA MUKANA Menot Julkaisemme viikkopäivyrin 8.7. Kirjontaa, maalausta, valokuvausta Vilpeilän kylätalolla, Pakkalantie 337. • klo 14 K-Kino: Kätyrit & Monsterit. • klo 16–19 Tanssin päivä Kangasalan Kotiseutumuseolla. • UNIA -näyttely. • klo 12.15 K-Kino: Bamse ja meren salaisuus. – Kesä on minun lempivuodenaikani, Alina kertoo. Järj. – Tämä on ollut oikea tikkupullatorstai, hän sanoo hymyillen. 3.7.2026 mennessä:webshop.trafiikki.fi/ mobilian-muut/ • klo 17–19 Museoiden päivä Kangasalan kotiseutumuseolla. • klo 11–15 Kangasalan iso peräkonttikirppis ja myyntitapahtuma, Ellintie 6. • klo 10–14 Pienoismallien peräkonttikirppis 2026 Mobiliassa, Kustaa kolmannen tie 75. Rahapelaaminen ja ikäihmiset. 7-vuotias Hanna Koskela juoksee edes takaisin puron vieressä venettään katsellen. • klo 11–17 Kimmo Pyykkö -taidemuseoon maksuton sisäänpääsy Suomen kuvataiteen päivänä. Järj. Noppa-poni hörähtelee vieraille ja ilmassa leijuu nokipannukahvin tuoksu. • Vehoniemen Automuseo av. • klo 16.30 K-Kino: Toy Story 5. asti Sahalahden museomakasiinissa, Vanha Pakkalantie 35. MARKETTA NIEMINEN KATSO KUVIA DIGISSÄ. Perjantai 3.7. • klo 10.30–13 Lepolan kesäbrunssi, Pappilantie 2. Työpajan toteuttaa Leena Aalto-Heikkilä. • klo 17 K-Kino: Toy Story 5. asti Mobilian Fenno Galleriassa. Av. Sunnuntai 5.7. MUSEOT • Kangasala-talon asiakaspalvelu ja lipunmyynti av. • Mansikkajuhlat-tapahtuma Touhulassa, Mattilantie 150. ti–pe 11–17, la–ma suljettu. Sitovat ilm. • klo 18 Raikunjärven rannalla – Yhteislaulua Mikko Alatalon kanssa Raikku Ranchilla, Raikuntie 190. Hänen äitinsä kertoo löytäneensä tapahtuman Kangasalan kaupungin sivustolta, ennen he eivät olleet tapahtumassa käyneet. Paikan emäntä Marketta Nieminen pyörittää tasaiseen tahtiin pullataikinaa tikun nokkaan. • klo 16 Kangasalan Kuvataiteen Ystävien kesänäyttelyn avajaiset Galleria Villa Armaassa, Armas Branderin katu 8. Järj. ja 1.9.) säävarauksella klo 19 jälkeen klo 21 asti. Keskiviikko 1.7. NÄYTTELYT • Painavat kuvat -näyttely 1.11. • klo 14 Teemakahvila Kangasalan lähitorilla. • klo 13.30 K-Kino: Kätyrit & Monsterit. Torstai 2.7. Galleria avoinna ti–su 12–18. Opastus sisältyy museon pääsymaksuun. • klo 19 K-Kino: Disclosure Day. asti Mobiliassa. • Leena Vainion Kaihoni siipi -näyttely 29.8. Tarkista ajantasainen tilanne tapahtumien järjestäjiltä
15 Keskiviikko 1.7.2026 Kangasalan Sanomat ARJESSA MUKANA Menot kö -taidemuseossa. • Kuhmalahden Taidepappilan, Taidetie 19, kesänäyttely 31.8. torstaisin ajanvarauksella. alkaen kahvilan aukioloaikoina. perjantaisin kello 18–20. Parasta lasten mielestä kesässä on ollut uiminen. • Kesäkahvila Haapaniemen Juhalassa avoinna sunnuntaisin 21.6.–19.7. • Kesäliikuntakerho Kuhmalahden koululla maanantaisin 27.7. Maanantaisin ja tiistaisin vain erikseen sovitusti. Myös Edel on käynyt aiemmin perinnepihalla tapahtumissa. av. Av. klo 18. • Lastenmaatila Pikkupiha Raudanmaan kylätalolla, Ponsantie 1269 av. -esitys Touhulassa, Mattilantie 150. asti Raktori-Talleriassa, Moltsiantie 104b. • Irina Luoto Saaressa-näyttely – maalauksia ja valokuvia 22.7. KESÄKAHVILAT • Kesäkahvila Touhulassa, Mattilantie 150. kello 12–16, Kaarina Maununtyttärentie 965. • Lepolan kesäkahvila ja puoti, Pappilantie 2, av. • Helmiinan puodin kesäkahvila avoinna 4.–26.7. heinäkuussa lauantaisin 12–14 ja keskiviikkoisin 18–19. ke– su kello 12– 18. sunnuntaisin. • Kesäpilates maanantaisin 22.6.–27.7. • Saarikylien kesätori, Saarikylientie 888, av. • Haralanharjun näkötornin kesäkahvila avoinna 10.6. klo 14 ja klo 18, ma 29.6. Susanna nostaa illan tapahtumasta lempihommakseen puuveneen nakuttamisen, ja Pyry kertoo viihtyneensä trampoliinilla. Heidän vanhempansa puhaltavat jättisaippuakuplia urakalla. • Kangasalan Kotiseutumuseossa 30.8. Av. kello 9–10 Mobiliassa, Kustaa kolmannen tie 75. asti Haaviston Parvigalleriassa, Saarikylientie 888. alkaen tiistaista sunnuntaihin kello 12–17, Haralanharjuntie 142. lauantaisin ja sunnuntaisin kello 13–18, Kaarina Maununtyttärentie 617. – Noppa on virkeä ja innokas vanhus, Aada kertoo kaveristaan. Sen omistaja Aada Saarikko kertoo, että Noppa on ollut hänellä siitä asti, kun Aada itse oli 3-vuotias. kesäkuun alusta ti–to klo 10–16 ja pe–la klo 10– 19. asti perusnäyttelyn lisäksi Agathon Meurman 200 v, Kesäpäivä Kangasalla-laulun ”kotipesä”, Kangasalan kylät-sarjassa Raikku, 100 vuotta osuuspankkitoimintaa Kangasalla sekä Seuran esineistöön kuuluvia tauluja. • Honkasen puutarhan kesäkahvila avoinna myymälän aukioloaikoina mape kello 9–18, lauantaisin kello 9–16 ja sunnuntaisin kello 10–16, Tiihalantie 21. • Iharin Myllytorpan kesäkahvila avoinna 12.6.– 7.8. Alpon mielestä trampoliini on pihan kivoin juttu. Av. MUUT • Ryhmätoimintaa heinäkuussa tiistaisin klo 13–15 Kohtaamispaikka Kasperissa, Teemu ry, Ellintie 6. • Umami Kangasala 6.–11.7. asti klo 17–20 matkailuja hyvinvointikeskus Lepolassa, Pappilantie 2. (Pohja, lähtö kirjasto). 12.6.–30.7. Palveluohjausta ma–ke klo 12–13, to–pe klo 10.30–11.30 Muina aikoina ajanvarauksella, myös ilta-aikoja saatavilla tarvittaessa. Heikin leivän aukioaikoina la klo 12–16, su klo 13–15, ke klo 18–20 ja pe klo 18–20. Selkään innostuu hyppäämään 8-vuotias Edel Simolin, joka kehuu kierrosta Nopalla kivaksi. • Lasten kesäliikuntakerhot keskiviikkoisin 29.7. kesä–heinäkuussa ma–ke klo 8–15, to–pe klo 8–12. ke–su klo 14–18. • Sportscar Breakfast Club Pirkanmaa 2026 Mobiliassa lauantaisin 25.7. ke 11–20, to 11–18, pe 11–21, la 11–21 ja su 11–17. klo 16, to 6.8. Esitykset 31.7. Esitykset pe 7.8. Av. • Heikin Leivän kahvila av.heinäkuussa keskiviikkona ja perjantaina kello 18–20, lauantaisin kello 12–16 ja sunnuntaisin 13–15, elokuussa lauantaisin kello 12– 16 ja sunnuntaisin kello 13–15, Saarikylientie 888. klo 14 ja klo 18 ja ti 7.7. Majaalahdentie 204. Alpo Viita-aho ja Tilda Viita-aho ihastelivat jättimäisiä saippuakuplia Tähtirannassa.. Kahvila ja terassi avoinna. asti klo 18. klo 18 ja su 23.8. Vaihtelevaa ohjelmaa. Susanna ja Pyry Muranen sekä heidän serkkunsa Aino Muranen sekä Susannan ja Pyryn äiti Maisa Muranen olivat tulleet viettämään iltaa Tähtirantaan. Esitykset: su 2.8. klo 18–19. asti kello 18–19. Kuhmalahden Kisa. Esitykset 5.7., 10.7., 12.7., 17.7., 18.7., 21.8. Ryhmille erikseen sovittuna aikana. klo 18, su 16.8. -musikaali Kangasalan kesäteatterissa, Kummelinkuja. Järj. (Vehkajärvi, lähtö Touhula) ja 28.7. klo 9–11. ja 23.8. KESÄTEATTERIT • Vehkajärven teatterin Haluatko mökkiläiseksi. • Suomen Musiikkiteatterin Suomirockmusikaali Ihan tuuliajolla Kangasalan kesäteatterissa, Kummelinkuja. • Kangasalan kulttuuriviikko 6.7–12.7. lemassa myös 10-vuotias Pyry ja 7-vuotias Susanna Muranen äitinsä Maisa Murasen kanssa. klo 18, to 13.8. klo 14, ke 19.8. omatoimivierailulle (kahvila suljettu) 1.6–2.8. Av. klo 14. klo 15, la 15.8. • Kangasalan sosiaalija terveysaseman lähitori, Kangasalan sote-asema, vastaanottokäytävä huone 4 av. asti. asti klo klo 14.30–16. klo 14 ja klo 18, su 28.6. Kesän päätteeksi pyöräily 4.8. Kaksikko asuu Kangasalla ja on avustamassa Tähtirannan tapahtumassa. Äiti Maisa Muranen sanoo Tähtirannan olevan tuttu paikka, ja he ovat käyneet tapahtumassa aiemminkin. Elokuussa lauantaisin 12–14. Lapset ovat vierailleet Tähtirannassa useasti, koska asuvat suhteellisen lähellä tapahtumapaikkaa. • Karjalankannaksen rajapitäjät 1939 -näyttely Äijälä-talossa, Liuksialankuja 33. Näytökset: ti 23.6. ke–su klo 12–18. Av. Lähtö kello 18, kesto noin 1–1,5 tuntia. klo 14, la 8.8. – Äiti, voidaanko mennä nyt ostamaan hattaraa, Tilda tuumii ja suuntaa nykimään äitiään hihasta. • Kangasalan lähitori, Kuohunharjuntie 26 av. Lasten kasvot loistavat niitä kiinni ottaessa. klo 14, la 22.8.klo 15. ja 30.7. Av. PIHAN PERÄLLÄ kyytiläisiä odottelee 29-vuotias poni nimeltään Noppa. klo 14 ja klo 18, ma 6.7. & 9.9. Järj. saakka. • Kesäpilates tiistaisin 23.6.–28.7. Yhteisöneuvonta ja Neuvo kesätauolla 3.8. • Heponiemen kesäkahvila avoinna heinäkuussa keskiviikkoisin kello 14–18 Rekolan vanhassa vieraspytingissä, Parvelantie 9. – Vesi ei ole yhtään kylmää, me menemme vielä tämänkin tapahtuman jälkeen uimaan, Pyry sanoo. • Lepolan motoristikeskiviikko keskiviikkoisin 30.9. • Posliinimaalaajamestari Katri Viitasen Eilen, tänään, huomenna -näyttely Ravintola Paakarin kahvilassa 15.6. Suljettu sunnuntaina 19.7. • TaideTallin Art Majaalahti 2026 -näyttely 2.8. Kuhmalahden Kisa. • Yleisurheilu-Teamin sarjakilpailut Pakkalan urheilukentällä keskiviikkoisin 8.7., 22.7., 5.8., 19.8., 26.8., 2.9. (Kivisalmi, lähtö Pitkä-Seppä). torstaista sunnuntaihin kello 14–18, tapahtumien yhteydessä poikkeavat aikataulut, Pakkalantie 337. • Kesän kyläkävelyt Kuhmalahdella 14.7. kello 18–19 Kuhmalahdella Pilatesnavetalla, Rauhaniementie 51. klo 18, ti 30.6. asti. to–su klo 14–18. • Kesäpäivä Kangasalla risteily Mobilian rannasta sunnuntaisin 9.8. • Hulluna pelikortteihin -kesänäyttely 26.7. Maisa Murasen mukaan Tähtiranta on heille tuttu paikka. • Kangasalan Pikkuteatterin Viidakkokirja Kangasalan kesäteatterissa, Kummelinkuja. • Villa Ponsan kesäkahvila avoinna kesäviikonloppuisin lauantaisin ja sunnuntaisin 12–17, Ponsantie 1649. • Vilpeilän kesäkahvila kylätalolla 25.6.–26.7. heinäkuussa sunnuntaisin klo 13–16. • Suomen Musiikkiteatterin R.A.K.A.S. Majaalahden kyläyhdistys. Järj. Tapahtumia eri puolilla Kangasalaa. Pihaja lautapelejä, käsitöitä ja kahvittelua. Talon takana saippuakuplia nappailevat kiinni 5-vuotias Alpo Viita-aho 6-vuotiaan siskonsa Tilda Viita-ahon kanssa. • Nelinpeli Kangasalan kesäteatterissa, Kummelinkuja. • Mökkibalettia Majaalahden kylätalolla, Kalajankuja 1 torstaisin 2., 9., 23. asti. Esillä posliinimaalaustöitä, tauluja ja astioita. ja 15.8. lasten lyhyempi kävelyretki (Mustikan alue, lähtö Lepola), 16.7. Kuhmalahden Kisa. Heidän mukanaan on 9-vuotias serkkutyttö Aino Muranen. Järj. Tildan mielestä illassa kivointa ovat eläimet lampaista kaneihin. – Kesällä olen käynyt muun muassa kylpylässä ja aion mennä ainakin maauimalassa käymään, Edel kertoo. Yhteistä taivalta on takana 11 vuotta ja Nopalla ikää huimat 29 vuotta. Puntarin kentällä, Pohjantie 543
Siihen kuuluu suuri joukko järjestöjä sekä noin 200 alan yritystä. Hänen isänsä osti Pikon Taimiston Rakennusliike Aaro Havialta perustaakseen taimistopuutarhan. Juha Jäntti, teksti & kuvat K angasalalainen Henrik Bos tuo yritystoiminnassaan luontoarvoja uusin tavoin osaksi ympäristörakentamista. Kadun alle Vuoden Kivenpyörittäjäksi valittu Henrik Bos kehittää uudenlaista ympäristörakentamista ja on mukana vaikuttamassa EU-tason lainsäädäntöön.. Aktiivinen Viherja ympäristörakentajien toimija valittiin järjestön puheenjohtajaksi. Sitten hänet valittiin viherrakentamisen pääjärjestäjäksi, jolloin hän vastasi Abu Dhabissa koko lajin toteutuksesta. Luontoarvot pitää huomioida hankkeissa aiempaa paremmin, jotta EU-raha liikahtaisi. Rakennusalan betonipohjaisten materiaalien ja tuotteiden valmistaja Rudus myöntää Kivenpyörittäjä-tunnustuksen vuosittain henkilölle, joka on edistänyt merkittävästi kotimaista ympäristörakentamista. Otimme käyttöön uusia laatujärjestelmiä, ja saimme mittaviakin urakoita tehdäksemme, esimerkiksi asuntomessukohteista. Vihreä ei ole enää vain koriste, sillä pitää olla myös toiminnallinen tarkoitus. Hänen hollantilainen isänsä oli kartanon pääpuutarhuri, äiti työskenteli siellä keittäjänä. Bos arvioi, että hänen yrityksensä ja VRJ Group laajemminkin kuuluvat tässä rintamassa Suomen kärkijoukkoon. – Ei taimistosta mitään todella toimivaa tullut, kun kasvualustat olivat lähinnä savimaata. Samalla pyrimme osoittamaan, että tämä on mahdollista. Hän tutustui ammattiosaajien MM-kisoihin eli World Skills -toimintaan ja kouluttautui tuomariksi. Bos on alan pitkäaikainen yrittäjä, EU-tason järjestövaikuttaja ja alan toiminnan uudistaja. Oma arvomaailma näkyy kohteiden toteutuksissa. – Päästötön rakentaminen on Ruotsissa ja Norjassa huipputasolla, mutta me tarvitsemme tässä asenteiden ja toimintakulttuurin muutosta. ELCA:N OSUUS liittyy siihen, miten kaupungeissa saadaan luontoa paremmin esille. Se on EU:n ensimmäinen lainsäädäntö, joka ohjaa yhdyskuntarakentamista. Tämän ajan iso asia on EU-tasoinen luonnon ennallistamislainsäädäntö. Vuonna 2011 Bos myi 75 prosenttia yrityksestään VRJ-Groupille. Bos tuli yrityksen pääomistajaksi ja sen johtoon 27 vuotta sitten, kun hänen isänsä jäi eläkkeelle. ELCA edustaa elinympäristöjen elävää vihreää, joka on merkittävä osa Green Dealia. Esimerkiksi Ranta-Tampellaa ei rakennettu nykypäivän kriteereillä, vaan siellä voitiin katsoa tulevaisuuteen, Bos kehuu. Nykyiset työohjeet ja paperit tappavat innovaation. Tähän kytkeytyvät myös kiertotalous, energiatehokkuus ja päästöttömät työmaat. Tuo ohjaus on usein tiukempaa kuin kotimainen lainsäädäntö. – Olemme kaupunkikuvan rakentajia. Jos nyt halutaan tehdä jotain uudenlaista, tilaajan pitää ymmärtää, että kaikkia ratkaisuja ei voida kuvata teknisissä piirustuksissa. Hän jatkoi toimitusjohtajana yhtiössä, josta tuli VRJ Länsi-Suomi Oy. Sen jälkeen kaikki on ollut jollakin tavalla vihreää. Uudet kadut eivät ole enää pelkkää asvalttia. BOS NAUTTII työstään rakennusprojekteissa. Uusittavan Puutarhakadun toteutus on erilainen. Rakennusten viherintegraatiota kehitetään rakennusteollisuuden kanssa. – Teemme sellaista, mitä muut eivät ole tehneet aiemmin. Muutoksen suunta näkyy, kun vertaa Tampereella Hämeenkatua ja sen lähikatuja. Suomessa luontoarvot ovat esillä esimerkiksi kaupunkien vähähiilisyysohjelmien kautta. – Tampereella toimii loistavia tilaajia. Parhaina aikoina se istutti lähes miljoona kasvia teiden varsille. Kesäkuussa töitä tehtiin Aleksis Kiven kadun ja Hämeenpuiston välisellä osuudella. Näin hän tutustui alansa koulutukseen Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. – ELCA on poliittinen etujärjestö, jolla on toimisto Brysselissä. Muutto Kangasalle koitti 1970-luvulla, alkuun Huutijärvelle. Se vahvistaa biodiversiteettiä ja luontoarvoja, tai se voi toimia veden puhdistuksessa ja lämpötilan säätelyssä. Asuinpaikka Kangasalla Ruutanantien varrella on edelleen sama, taimiston kylttikin tervehtii ohikulkijoita. – Aloitin yrityksessäni 1990-luvun lopulla muutosja kehittämisprosessin, joka vei teiden teosta viherrakentamisen suuntaan. Bos on lähtöisin Pälkäneeltä, missä perhe asui Saarioisten kartanon yläkerrassa. Bos ja hänen ”joukkueensa” toteuttavat päästöttömiä työmaita ja kaupunkien biodiversiteettiympäristöjä. Se on erikoistunut ympäristörakentamiseen, päätyönä erilaiset julkiset hankkeet. YHDYSKUNTARAKENTAMISEN murros on iso ja laaja-alainen. Iso haaste on se, että uudesta toimintatavasta ei ole kuvausta. Suomi ja Pohjoismaat ovat monin osin edelläkävijöitä. Hämeenkadun remontin toteutus perustui 15 vuoden takaiseen suunnitteluun, jonka mukaan kadulle tuli kiveä ja asvalttia koko leveydeltä. Miehen energialle ja asiantuntemukselle on ollut kysyntää myös alan järjestöpuolelle, kansainväliselläkin tasolla. Vakinaista väkeä on 22 työntekijää, kesällä henkilövahvuus lähes kaksinkertaistuu. Yksi alkukesän kohteista on Tampereen Puutarhakadun uudistaminen. Olen mukana tekemässä EU-politiikkaa, ja reagoimme alaamme ohjaaviin asetuksiin ja sääntelyihin, vuodesta 2020 järjestön puheenjohtajana toiminut Bos tiivistää. Uudistumisen tarve koskee myös materiaaleja. Uusia ajatusmalleja viedään alan toimijoiden kanssa rakennusmääräyksiin ja kaavoitukseen. Samalla Bos toimi ELCA:ssa (European Landscape Contractors Association eli Euroopan viherrakennusalan kattojärjestö), jossa jo hänen isänsä oli ollut mukana. Pikon Taimisto oli 1990-luvun taitteessa maan suurimpia moottoriteiden vihertäjiä. Bos toimi kolmessa kisassa päätuomarina. Bos vie muutosta koko toimintaketjuun, teknisiin suunnitelmiin ja RT-kortteihin sekä arkkitehtien, valvojien ja tilaajien tietoisuuteen. Ala koki muutama vuosi sitten ison muutoksen, kun EU-tasoinen Green Deal alkoi vaikuttaa kaikkeen rakentamiseen. Yritysten pitää kehittää toiminnallisia ja pitkäikäisempiä tuotteita. Ympäristö kehittyy vehreämmäksi, ja kaupunkeihin tulee lisää viherpinta-alaa. Nämä säännökset koskevat kaikkea luontoa ympärillämme. Vuoden kivenpyörittäjäksi valittu toimitusjohtaja tekee hartiavoimin töitä myös järjestökentällä, jotta muutos saisi vauhtia koko rakennusalalla. Toteutimme myös Kangasalan keskustan kadut ja kiertoliittymät, kun Kangasala-taloa rakennettiin. Isä pyöritti sitä kymmenisen vuotta, kunnes hän suuntasi viherurakointiin ja tiepuolen hankkeisiin, Bos muistelee. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 16 ARJESSA MUKANA ”Muutamme kaiken” Kangasalalainen Vuoden kivenpyörittäjä Henrik Bos uudistaa rakennusalaa luonto edellä. Tosin usein jo yrittäjän ja rahoittajan arvomaailmat vaativat uudenlaista toteutusta
Henrik Bos (keskellä) keskustelemassa Kenneth Onaghaman ja Aguh Collinsin kanssa. Muutoksen pitää tulla tavallisen ihmisen tasolle. 17 Keskiviikko 1.7.2026 Kangasalan Sanomat ARJESSA MUKANA tulee multaa sisältävä erikoisrakenne, johon pienet kaivot tuovat ilmaa. – Tässä kohteessa teemme vettä läpäiseviä rakenteita, jolloin hulevedet ohjataan kaivojen sijasta viheralueille. On totuttava siihen, että vaikkapa funktionaalinen vihreys ei ole aina kaunista katsottavaa. Kiveyksen alle kätkeytyy maarakenteita, joihin hulevesiä voidaan imeyttää.. Betonilaatat on valettu vähähiilisestä betonista. Ihminen on osa luontoa. Suunnittelurupeama Puutarhakadun työmaalla. Kasvien veden ja ravinnon saanti perustuu luonnolliseen vesien imeytykseen. – Muutamme kaiken – mitä teemme ja miten teemme. Luontoarvot ovat Bosille työn keskeinen osa-alue ja motivaattori. Samalla tuomme vehreyttä ja viherpinta-alaa kaupungin sisälle. Politiikka ja vaikuttaminen eivät ole intohimojani. – Innostukseni ja rakkauteni on rakentamisessa ja työntekijöissäni, jotka tuolla ahertavat. Tämä on se iso asia, joka pitää ymmärtää. Rakennamme yhteiskuntia luontoa varten, emme vain ihmisille. Kalleinta vettä on se, mikä johdetaan putkeen ja puhdistuslaitokselle. – Toivottavasti tulevat sukupolvet ymmärtävät, että tämä on uusi baseline. Kun ala kehittyy, yrityksemme kehittyy siinä mukana. Mutta juuri sitä maailma tarvitsee. Kiveyksen rakentamiseen liittyy paljon käsityötä. Sadevesi virtaa vettä läpäisevälle välikaistalle. – Hulevesivaikutus on 40 prosenttia viereisen kadun määrästä. Ranta-Tampella on Tampereen ensimmäinen alue, jossa mikään vesi ei lähde putkien kautta pois. Tampereen Puutarhakadulle tulee paljon muutakin kuin vain asvalttia. Kaikki hulevesikiveykset ovat kierrätettyä Hämeenkadun kiveä. Sieltä nousee hänen sisäinen palonsa. – Moni ehkä ajattelee, että sieltä se hörhö Bos taas tulee vihreä hattu päässä. BOS KOROSTAA, että muutos tarvitaan kaikkeen, ei vain johonkin osaan yhdyskuntarakentamista. Olen kuitenkin töissä yrityksessä, joka mahdollistaa tämän kaiken. Arlind Docaj leikkaa katukiveä sopivaan muotoon. Kaikki tuleva vesi käsitellään biohiilirakenteiden sekä hulevesija tulva-alueiden avulla
Tytöt vaikuttavat onnellisilta siitä, että ovat toistaiseksi tulleet valituksi samoihin näytelmiin. 13-vuotiailla siskoksilla on käynyt onni, sillä he ovat hakeneet sekä päässeet useampaan näytelmään yhdessä. – Me olemme käyneet pienestä asti paljon teatterissa, ja esitykset ovat usein kuohuttaneet tunteita. Hieman lyhyemmät yöunet ovat kuulemma teatterityön arvoisia. He kertovat, että tänä kesänä lähimatkaillaan, nähdään kavereita ja käydään Särkänniemessä vapaapäivinä. Liuksialan koulun opettajat saavat Dahlgreneilta lämpimät kiitokset venymisestään ja ymmärryksestään. Harjoitukset esityksineen ovat vaatineet paljon poissaoloja koulusta ja läksyjä on tehty viikonloppuisin. 8-vuotiaina kaksoset nähtiin Tampereen Teatterin Anastasia -näytöksessä ja 7-vuotiaina he olivat mukana Ylen sarjassa Musiikkia, maisteri Molto. Heiluimme mukana ja olemme nähneet siitä videoita. Heidän äitinsä on laulanut tytöille paljon ja perheen yhteinen ilo on ollut harrastaa musiikkia. NÄYTTELEMINEN kesäteatterissa vaatii toki sitoutumisen koulujen kesäloman ajaksi, mutta Dahlgreneita se ei haittaa. Toki vastaan voi vielä tulla tilanne, että vain toinen valitaan mukaan. Isämme soittaa puolestaan kitaraa. Venla esittää Suomen ensimmäisen tyttöbändin Mairea lapsena ja Aada on puolestaan lapsuusajan Raija. Kokemusta on tiukemmastakin tahdista. – Anastasiassa 8-vuotiaana näytellessä hengittelin kyllä aika vahvasti sisään ja ulos esiripun takana, Kaksostyttöjen kesätyö Pyynikillä Kangasalalaiset Aada ja Venla Dahlgren ovat nuoresta iästään huolimatta jo konkareita näyttelijöinä. Viimeiset neljä vuotta hän on soittanut pianoa. On myös ihanaa eläytyä roolihahmoonsa täysillä, kuuluu vastaus. Venla ja Aada Dahlgren näyttelevät koko kesän Pyynikin kesäteatterissa Harmony Sisters -näytelmässä.. – On ihanaa, kun mukana harjoituksissa on aina tuki ja turva, sinun paras ystäväsi eli kaksossisko, Venla tuumaa Aadan nyökytellessä. Uusin harrastus on kuoro, jossa siskokset ovat laulaneet vuoden päivät. Pelkästään esityksen harjoitukset kestivät lähes vuoden ennen ensimmäistä esitystä. Haaveita tulevaisuuden ammatista ei vielä ole, mutta kaikkiin mahdollisiin televisio-ohjelmiin esimerkiksi haluaisin, mihin lapsinäyttelijää kaivataan, Venla kertoo. Esityksiä tytöt tekevät kahdesta neljään kappaletta viikossa. Toukokuussa vedettiin läpi kymmenet harjoitukset, kunnes kesäteatterikausi lähti käyntiin. DAHLGRENIT KERTOVAT oppineensa laulamaan lähes samaan aikaan kun oppivat puhumaan. He kokevat, että kaksossiskon läsnäolo tuo tukea ja turvaa. Esittäminen jännittää pari ensimmäistä esitystä, kunnes näytelmästä alkaa tulla rutiinia. Juhannusviikko oli hänen sekä kaksossiskonsa Aada Dahlgrenin ainoa täysin vapaa viikko kesällä ja kaipuu näyttelemään on jo kova. Suu on soitin ja ääni instrumentti, joka pysyy aina mukana, Venla muotoilee. Venla ja Aada Dahlgren ovat hakeneet ja päässeet useampaan näytelmään yhdessä. Siskokset ovat myös kiitollisia siitä, miten valtavan ihana työryhmä Pyynikillä on. Haluamme tuoda suuria tunteita toisesta suunnasta yleisölle. Tytöt toimivat lapsiavustajina kesän ajan Harmony Sisters -näytelmässä Pyynikin kesäteatterissa. Syksyllä yläkoulun aloittavat tytöt kokevat, että teatteriin sitoutuminen on lomalla kuitenkin helpompaa kuin talvella. KESÄTEATTERIN ESITYKSIÄ tytöillä on noin kolmisenkymmentä kappaletta, sillä lapsiavustajina on mukana kaksi kolmen tytön ryhmää, jotka vuorottelevat näytöksissä. Venlan tausta on puolestaan viulun soittamisessa. – Minä haluaisin hammaslääkäriksi sekä näyttelijäksi, Aada puolestaan kertoo. Siskokset hakivat videohakemuksella Pyynikin kesäteatteriin lapsiavustajiksi ja pääsivät mukaan. Itse asiassa kaikki kuusi Harmony Sistersissa laulavaa lasta ovat samasta kuorosta, joten tytöt olivat keskenään tuttuja jo harjoitusten alkaessa. He hakevat aina yhdessä näytelmiin ja ohjelmiin. Aada on soittanut yhdeksän vuotta selloa ja tutustunut myös sähköbassoon. Dahlgrenit olivat mukana Tampereen Työväen Teatterin School of Rock -musikaalissa mukana 10-vuotiaina. Toisen kasvot samalla lavalla eivät ärsytä yleensä ikinä, päinvastoin. – Äiti lauloi meille Täti Monikaa jo, ennen kuin osasimme puhua. Tahti ei ole haitannut, sillä palo lavalle on suuri. Aikuiset ovat ottaneet heidät avosylin vastaan. Siskokset valitsivat eri instrumentit. Mikä näyttelemisessä kiehtoo. – Tarkoituksena on jatkaa niin pitkälle näyttelemistä, kun voin. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 18 ARJESSA MUKANA Katja Lehtinen, teksti & kuvat I hanaa, kun vihdoin pääsee taas näyttelemään!, huudahtaa Venla Dahlgren äidilleen. – Laulussa saa iloa siitä, kun voi tuottaa kaunista ääntä
– Näytelmän lopussa istum me niin sanotusti laiturilla. Olen yrittänyt istua siinä hieman puo littain, jos puut ovat sateesta mär kiä, Aada kertoo. – Haluaisin kyllä kokea kaato sateen lämpöisenä päivä, mutta kiitos vain yhden kerran, Venla sanoo nauraen. Jännitti vie lä silloin todella paljon, Aada sa noo. Jännitti vielä silloin todella paljon. Tois taiseksi Dahlgrenit ovat säilyneet kastumatta. AADA DAHLGREN. Kesä teatterissa uusi jännitys on se, et tä näyttelijät ovat taivasalla. Nyt esiintymiskokemusta alkaa olla kertynyt jo rutkasti. Anastasiassa 8-vuotiaana näytellessä hengittelin kyllä aika vahvasti sisään ja ulos esiripun takana, ennen kuin se aukesi. 19 Keskiviikko 1.7.2026 Kangasalan Sanomat ARJESSA MUKANA KONKURSSIKONKURSSILOPPUUNMYYNTI ! LOPPUUNMYYNTI ! -70 70 %% KAIKKI TUOTTEET KATSO MYYMÄLÄKOHTAISET AUKIOLOAIKAMME www.loytotex.fi *TUOTTEILLA EI VAIHTOEIKÄ PALAUTUSOIKEUTTA ennen kuin se aukesi
– Meillä oli aamuharjoitukset kolmesti viikossa lukioaikana ja tuohon aikaan innostuin myös ryhmäliikunnasta. 040 769 9045 Kangasalan SANOMAT SEURAA MEITÄ VERKOSSA kangasalansanomat.fi facebook.com/kangasalansanomat instagram.com/kangasalansanomat kangasalansanomat.fi/videot Katja Lehtinen, teksti & kuva T anssi on ohjannut vahvasti Kangasalta kotoisin olevan Heidi Karppasen, 34, elämää pienestä pitäen. Kangasalan Sanomat Keskiviikko 1.7.2026 20 URHEILU MEDIAMYYNTI ilmoitukset@kangasalansanomat.fi Mediamyyjä Raija Marjamaa 040 705 7269 Mediamyyjä Yero Dia 040 707 8163 Digipalvelujen kehityspäällikkö Juho Tuhola 040 701 7202 MEDIATIEDOT kangasalansanomat.fi/mediatiedot ISSN 0782-596 X printti, 2243-1101 verkkojulkaisu Painopaikka Botnia Print Oy Ab Kokkola JULKAISIJA Kangasalan Sanomat Oy PÄÄTOIMITTAJA-TOIMITUSJOHTAJA Mari Tuohiniemi 040 592 6826 TOIMITUS toimitus@kangasalansanomat.fi Toimitus 040 158 7375 Toimituspäällikkö Annukka Luomaharju 040 158 7375 Toimittaja Sari Heliövaara 040 158 7997 Toimittaja Tuomas MacGilleon 040 350 9892 Toimittaja Eveliina Kälviäinen 040 769 2340 TILAUKSET JA ASIAKASPALVELU tilaukset@kangasalansanomat.fi Asiakasneuvoja Tuija Lehtinen 040 769 9045 AAMUJAKELUPÄIVYSTYS 0100 3355 (pvm/mpm) OSOITTEENMUUTOKSET 040 769 9045 tai tilaukset@kangasalansanomat.fi TOIMIPISTE Myllystenpohjantie 3 LT 1, 36200 Kangasala Palvelemme ma–to klo 10–16 P. Itse myös harjoittelen tanssia parhaimmillaan neljä kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Karppanen päätyi lajissa maajoukkuevalmennettavaksi asti ja tie vei Kangasalta peruskoulun jälkeen Tampereelle urheilulukioon. Tanssi ohjasi uravalintaakin, sillä päädyin opiskelemaan Varalan urheiluopistoon lukion jälkeen. Alle kouluikäisenä tanhua tanssinut tyttö kokeili paritanssia 10-vuotiaana ja innostui lajista. Siellä hän työskenteli aktiivisen loman keskuksessa, jossa treenasivat niin lomalaiset kuin huippu-urheilijatkin. Se on kisakauden harjoitusmäärä. Ongelmana oli kuitenkin parin puute. Latin Style pohjaa esimerkiksi sambaan, rumbaan, paso dobleen ja jiveen. TANSSI OHJASI elämää vahvasti niin peruskoulussa kuin lukiossa ja määritti sen, että Karppanen innostui lähtemään Lanzarotelle vetämään ryhmäliikuntaa. Nyt tanssi on jäänyt enemmän harrastuspuolelle ja päätyö on Sastamalassa koulutussuunnittelijana. KARPPANEN NÄYTTÄÄ kisakenkiään sekä asuaan, joita tehdään pitkään. – Olin kuopukseni kohdalla tanssitunnilla vielä raskausviikolla 37, ja jatkoin taas pari kuukautta hänen syntymänsä jälkeen. Tällä hetkellä hänen tanssilajinsa ovat Latin Style sekä Latin Show. Muun muassa Suomihitit!-tanssitunti on osoittautunut hyvin suosituksi. – Onhan tässä aikamoinen palapeli, kun lapset ovat suhteellisen pieniä ja on sekä päiväettä liikuntatyö. KATSO KUVIA DIGISSÄ. Reipas tyttö pyysi luokanopettajaa kysymään pariksi samalla luokalla olevaa poikaa, ja tuosta lähti käyntiin pitkä tanssiura. Duopari Pia Liettyään hän tutustui jo nuorena harrastuksen kautta ja mitalejakin pari on saanut kisoista. Asut, meikit ja musiikki ilmentävät kaikki show’ta. Lisäksi Karppanen vetää omia ryhmäliikuntatunteja. Jos pari joutuu olemaan poissa, voi kisaamista tehdä muissakin ryhmissä. Kahden minuutin duoteos suunnitellaan alusta loppuun huolellisesti. He ovat pystyneet harjoittelemaan aktiivisesti, vaikka Karppanen on esimerkiksi saanut lapsensa välissä. Kisakauden ulkopuolella harjoituksia on yleensä kerran viikossa. Jälkimmäisessä latinalaisiin tansseihin on lisätty show-elementtejä nimensä mukaisesti. Kisakokemusta Karppaselle on kertynyt paljon pitkän harrastusuran myötä. Latin show -tanssityylissä parasta Karppasen mielestä onkin, kun jo”Eivät kisat ole se syy, miksi lajia harrastan” Tuore arvokisamitalisti Heidi Karppanen haluaa innostaa jokaista löytämään oman tanssityylinsä. Karppanen kisaa niin soolona kuin duona