Hankkeen toteuttamisesta käytännön tasolla vastaa Teknillinen yliopisto. Mikäli hanke saa anomansa EU-eurot ja toteutuu, Kangasalle lankeaa siinä muodollisen hallinnoijan rooli. Lisäksi oli viety naulareppuja, jotka sisälsivät pientyökaluja. Kokoontumisen taustalla oli huoli kyläkoulun toiminnan jatkumisesta. Kyläkoulu on turvallinen ja lämminhenkinen paikka lapselle, samal-
la koko kylän sydän. Kannatan kyläkoulun säilyttämistä. Tervaniemessä varas murtautui omakotitaloon 14.9.22.9. Matkassa mukana olivat myös Mikko-isä ja kaksivuotias isoveli Matias. vuosikerta
Irtonumero 1,50 e
Marraskuiset mansikat
Mannakorvessa asuvan Eila Vuoren mansikat tuumivat, että talvi on Suomessa turha vuodenaika. Ohjelma on ulkoministeriön alainen ja kuntaliiton johtama projekti, jossa Kangasalan ja Lempäälän osa on ollut Namibian tukeminen. Päättyvällä ohjelmajaksolla mainittujen kuntien työkohteina ovat olleet vesi-, jäteja ympäristöhuollon sekä paikallisdemokratian ja elinkeinotoimen kehittäminen, mistä pidettäneen jatkossakin kiinni. S-marketin parkkipaikalta katosi polkupyörä viime viikon tiistaina. Ihmettelen, että kyläkoulut halutaan saada pois hinnalla millä hyvänsä. Ehdotan, että kunta lopettaisi kyläkoulujen kiusaamisen ja alkaisi myöntää rakennuslupia näille seuduille. Ei pienten koulujen lakkauttamisesta kerry todellisia säästöjä. Aikuiset puhuivat vilkkaasti keskenään ja lapset leikkivät, piirsivät tai pyörittelivät muovailuvahaa käsissään. Opettajia oli kaksi, ja oppilaita 20. Kaupungissa ystäväpiiri laajenee jo hiekkalaatikon kulmalla, mutta täällä maalla yleensä vasta kouluun mennessä.
Halusin tutustuttaa lapsia ja heidän vanhempiaan toisiinsa jo ennen kouluun menoa. Tempauksia hyvän asian puolesta voivat järjestää kaikki, ja nyt mukaan ovat lähteneet myös Kangasalan Lions Clubit. Väkeä oli lähes luokkahuoneen täydeltä. Tämä on kasvava kunta. omistajan loman aikana. Ahkerat amppelimansikat tuottivat marjoja myös koko kesän omistajansa mökillä Lahdenkulmalla.
Lasten asialla
Nenäpäivänä 5.11. Jokinen ei ymmärrä, miksi Kangasala haluaa sulkea kyläkoulunsa. Pyörä oli viety aamun ja iltapäivän välisenä aikana. Paikalta katosi esimerkiksi työtaso, sirkkeli, ristikkolaser, akkulaturi ja naulain. Pyhäinpäiväksi haudoille
SEPPELEET, HAVUT, KANERVAT, CALLUNAT, KYNTTILÄT
JOKA PÄIVÄ 9-19
36220 Kla, vastapäätä Vatialan hautausmaata
Keskiviikko 3.11.2010
Numero 81
92. Parhaillaan valmistelussa on hakemus erilliseen EU-ohjelmaan, joka sopii erinomaisesti Kangasalan partnerikaupungin Keetmanshoopin vesihuollon kehittämiseen. Koulumatkani oli noin 300 metriä polkua pitkin metsän halki. Tänään oli Pekan vuoro tarjota, lisää Kalevi Tikkinen ja naurahtaa. Kukaan ei vielä varmuudella tiedä, onko Vilpeilä noin seitsemän vuoden päästä myös Eemeli Jokisen opinahjo. Myös Sakari Rikala ja Mikko Sillanpää iloitsevat siitä miten jumppa edesauttaa kunnon ylläpitoa ja virkistää mukavasti päivää.
Kangasalan kunta sai viime vuonna kunnallisja yhteisöveroja noin
88,3. Toukolan laskelmien mukaan Vilpeilään on lähivuosina tulossa ainakin 43 uutta oppilasta, jotka ovat nyt iältään 06-vuotiaita. Lippaaseen laitetuilla euroilla kehitysmaan lapset oppivat lukemaan, saavat rokotuksia ja mahdollisuuden parempaan elämään.
Onko Vilpeilä vielä hengissä, kun Eemeli aloittaa koulun?
Ei ihme, että Eemeli Jokinen, neljä kuukautta, katseli kummastellen ympärilleen Vilpeilän koulun yläluokassa torstai-iltana. Lasten myötä vanhemmatkin saavat uusia ystäviä. Se oli vielä pienempi kyläkoulu kuin tämä. Kangasalan osalta projektin ohjausryhmään nimetään uudeksi kaudeksi kaksi luottamushenkilöä, minkä lisäksi kunnanjohtaja päättää hankkeessa toimivista virkahenkilöistä. Amppelimansikat päättivät siirtyä takaisin kesään ja innostuivat tuottamaan kukkia ja marjoja vielä myöhään lokakuussa. Pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön jatkamiselle myötämielinen järjestelytoimikunta edellyttää, että ohjelmasta ja sen projekteista ei koidu kunnalle muuta miinusta kuin hankkeeseen osallisiksi valittavien henkilöiden työajan satunnainen menetys.
Eemeli Jokinen seurasi vilskettä Vilpeilässä äitinsä Hannan turvallisessa sylissä.
aikaan pitäisi vielä rakentaa lisää koulutiloja. "Kiusaaminen saisi loppua" Tulevien koululaisten ja vanhempien yhteistapaaminen oli Virve Toukolan idea, jota hän kertoo kypsytelleensä jo jonkin aikaa. Minkälainen tulee kylästä, jonka sydän revitään irti. Siihen ollaan halukkaita laittamaan rahaa, vaikka säästöjähän oli kai tarkoitus etsiä, Toukola kummastelee. Haluan, että lapsenikin pääsisivät tänne, Hanna Jokinen totesi. Hanna Jokisella on lämpimät muistot omasta lapsuudesta Oravasaaren kyläkoulussa Jyväskylässä. Klubilaiset jalkautuvat lippaiden kera kuntakuvaan marraskuun alussa ja jatkavat vapaaehtoista työtään vuoden loppuun. Jos kyläläiset saisivat päättää, niin kyllä on. Samaan
Voro kävi rakenteilla olevassa omakotitalossa ja sen autotallirakennuksessa Valkeisvuorentiellä Raikussa. Vanhassa, jo lakkautetussa kyläkoulussa kävivät aikoinaan opintietään myös Jokisen isoisä ja äiti. Vilpeilässä pidetty tulevien koululaisten ja heidän vanhempiensa tapaaminen houkutti paikalle noin 50 henkeä. Koulu ei siis pode oppilaspulaa, kuten monet hiljenevien seutujen pikkukoulut. Kulkupeli on merkiltään Nakamura Platinium.
Voro työmaalla
Kangasala Namibiassa
Kangasala jatkaa kolmivuotiskauden 2011 2013 PohjoinenEtelä -ohjelmassa. Lämpimät muistot Torstaiehtoon hälinän keskellä Eemelillä oli mukava paikka äitinsä Hannan sylissä. kerätään varoja maailman köyhimmissä oloissa asuvien lasten ja aikuisten auttamiseksi. Piritan ja Sanjan äitiä ahdistaa pallottelu kyläkoulujen tulevaisuudella, käytännössä kunnan harjoittama väsytystaktiikka. Näyttää siltä, että mansikka jatkaa sadon antamista edelleenkin, sillä kukkia on paljon. Varmasti olisi uutta väkeä tulossa kouluun.
"
Suoraman koulun rehtori Jyrki Taipale kertoo ruokalaan hankituista liikennevaloista, sivu 8.
miljoonaa euroa.
6
430037 672583
Melu on lisääntynyt ja ruokailu muuttunut rauhattomammaksi sen jälkeen, kun opettajat eivät ole enää olleet ohjaamassa luokkiaan ruokailutilanteessa.
Ilonaihe
Me tulemme tänne kerran viikossa äijäjumppaan, jonka jälkeen käymme saunassa, juomme hunajateet ja syömme pullat, iloitsee Pekka Lindtman (kuvassa). Sopiva hetki toteutukselle tuli, kun kyläkoulujen lakkautusuhka nousi jälleen esiin. Tapaus sattui 28.29.10. Talosta hävisi kaksi taskukelloa, kultainen teknikon sormus ja keräilyrahoja
Sauna klo 18, pizzaa klo 18.30, klo 19-20.30 Tuomo Vanhanen: Toivo vai epätoivo. TIEDOKSI: Kolehdit 17.10. Sanna Toivola, altto ja kuoronjohto. Ei jumalanpalvelusta Sahalahdella. Mansikkamäki
1.2.1922 Ikaalinen 13.10.2010 Kangasala Kaivaten Seppo ja Pirkko Matti Pekka siskot perheineen veli perheineen muut omaiset ja ystävät Hiljaa, hiljaa voimat uupui, lähdön hetki läheni. Sunnuntai 7.11. Paketteja otetaan vastaan viraston kokoushuoneessa la 6.11. klo 13 Diakonian kyläkerho Ranta-Einolassa. NUORET AIKUISET: Keskiviikkoisin Narikka Nuorten aikuisten ilta klo 19 Parkissa.
Ke 3.11. Tiistai 9.11. 040 70 89 489, 040 592 1003
Vanha Vieno Oy
LOUNASRAVINTOLA. ja 26.11.
Isänpäivälounas 14.11.
Kattaukset noutopöydästä klo 12.00 ja klo 14.30 28 / aikuinen 14 / 4-11-v. 1943 Valkeakoskella 12. Su 7.11. hiippakunnan kasvatustyölle 377,45 , Kirkkohallitus, 24.10. OPERAATIO JOULUN LAPSI 2010. klo 18.30 Suoraman srk-keskuksessa "Sanoin ja sävelin" Matti ja Tuomo Vanhanen.
KIRKONKOTO
To 4.11. Mukana järjestelyissä seurakunnan nuoriso. seurakuntavaalit.fi
Pyhäinpäivän ajan aukioloajat:
Pe 5.11. Nuortenilta klo 18 Parkissa. Minna Nappari, sopraano. lapsi Pöytävaraukset (03) 3140 1300
Palveluksessasi 140 asiakaspaikan lounasravintola
- Poikkea kahville, meillä myös erikoiskahvit - Pitopalvelu - Juhla- ja kokouskäyttöön vuokrattavissa 40 hengen kabinetti
www.k-market.com
Kangasalantie 1108 - 36200 Kangasala puhelin (03) 3140 1300 www.hotelli-urku.fi www.facebook.com/hotelliurku
Kuohunharjuntie 1, Kangasala Ark. Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 kirkossa, Munukka, Kyrönlahti, Kirkkokuoro. Israel-tilaisuus, Seppo Aapa: "Herran siunaus" Ma klo 18 RR-kerho kouluikäisille Ti klo 18 ja ke klo 11 Sanaa ja rukousta Ti klo 18 Lasten Leija-kuoro harjoittelee To klo 18.30 Vierelläkulkija-kurssi, Susanna Kaisko ja Anneli Elfving
VAPAA PÄÄSY! VANHEMMAT MYÖS TERVETULLEITA!
Kuppi kahvia kuuluu hintaan!
"Karjalaista Kulttuuria Kangasalla - Kulttuurikeskus Äijälä 30 vuotta ja Kangasalan Karjalaseura 70 vuotta" NÄYTTELY kirjaston aulassa 10.-23.11.2010.
AVAJAISET ke 10.11.klo 17 kirjastossa.
Avoin yleisötilaisuus. 2010 Tampereella Kun mummut kuolevat heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää ja joistakin mummuista tulee puita ja he humisevat lastenlastensa yllä, suojaavat heitä sateelta ja tuulelta ja levittävät talvella oksansa lumimajaksi heidän yllensä. Lämmin kiitos osanotosta.
KUKAT ja HAVUT HAUDOILLE sekä LYHDYT ja KYNTTILÄT
Ki Kirkkoharjun Kukkakauppa
Kangasalantie 1133, 36200 Kangasala, p. Vuodet vierivät, yhdessä kuljettiin me tyynet ja myrskyt koettiin, nämä kaikki nyt muistoissa yhteen liitän. Rakkaamme siunattu läheisten saattamana. klo 10-13.30 Vatialan srk-kodissa
PY PYHÄINPÄIVÄKUKAT
Rakas puolisoni, äitimme, mummumme, isomummumme
leikkokukista ruukkukukkiin
Anja Inkeri PÄLLI o.s. Nuorten messu klo 10 kirkossa. Väistyi vaivat, tuli rauha, uni kaunis ikuinen. Miesten kesken Kangasalan Sanomien saunalla, Myllystenpohjantie 2. klo 15-17. 03-3771 525. klo 18 Kristittyjen Yhteinen Israel-ilta helluntaisrk:ssa, Seppo Aapa. ja la 9-15, su suljettu. klo 14 Lähetyspiiri Kirkonkulmassa, klo 14 Diakonian kyläkerho Kuohenmaalla Mirjam Luomalla. Kolehti: Lähetysyhdistys Kylväjän työlle Mongoliassa. Kolehti: Kotimaassa sijaitsevien merimieskirkkojen työn tukemiseen, Suomen Merimieskirkko ry. Vainajien muistaminen. Kirkkokahvit Kirkonkulmassa. Torstai 11.11. 7-21 la 7-18 su 12-18
KAUPPIAS HOITAA HOMMAN
Marraskuun ajan: LOUNASPIZZA
(klo 10-14, 2 täytettä)
95
kpl
To klo 13 Laulupainotteinen päiväpiiri, Osmo Lötjönen (laulu), Pertti Lehmuskoski (puhe), tarjoilua Pe klo 18.00 -20.45 Lasten tosihauska Mix-ilta n. (03) 377 3975
Pa Palvelemme: ma-pe klo 9-17, la 6.11. klo 9-18 La 6.11. Esa Toivola, urut.
SAHALAHDEN KAPPELISEURAKUNTA
La 6.11. kristittyjen maailmanlaajuisen vastuuntunnon lisäämiseksi 291,25 , Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Tauno Äitiä kaikesta kiittäen, kaivaten ja ikävöiden Timo Anne ja Vesa Tommi ja Mari lastenlapset lastenlastenlapset muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 29.10.2010 läheisten läsnä ollessa. 7-12 v. klo 10-15
KANGASALAN ENSIMMÄINEN APTEEKKI
Palvelemme arkisin 9-20, la 9-16, su 10-15. Seppälä, Huomo, Kirkkokuoro. "Veljeni vartija", opetus: Marko Sagulin. kirkossa jumalanpalveluksen saarnan aikana lapsille oma juttu. klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko kirkossa. klo 9-15
Su 7.11. Raamattu-Cafe klo 18 srk-talossa, "Tulevaisuus ja toivo", Hannu Uusimies, kahvit.
GRILLI AVOINNA
9-18. 30 arkisin 10-14.00 lauantaisin sunnuntaisin suljettu
Ajankohtaista verkossa - www.kangasalanseurakunta.fi
TERVETULOA HERKUTTELEMAAN!
www.kangasalanhelluntaiseurakunta.fi
LASTEN TOSIHAUSKA!
- noin 6-12-vuotiaille - illan ohjelmassa:
kisailua ja toimintapisteitä, iltapalaa, musiikkia, esityksiä, raamattuhetki
SAHRAMISTA LOUNAAKSI PIZZAA!
PERJANTAINA 5.11.
klo 18.00-20.45
Kangasalan helluntaiseurakunta
Myllystenpohjantie 8
5
ark. (03) 379 0836, Lentolantie 2
SAHRAMIN KAHVIO PALVELEE!
MA-PE 10-20.30 LA 10-17.30 SU 12-17.30
PITOPALVELUA Hoivalan pitopalvelu
Sahalahti P. Ti 9.11. (Eeva Kilpi) Rakastamme syvästi kaivaten ja kiittäen Reijo Rami, Sari, Kalle ja Aino Riikka muut sukulaiset laaja ystävien joukko Rakkaamme on siunattu läheisten saattamana. Heinonen
6.11.1935 Messukylä 15.10.2010 Kangasala Kun yhdessä matkaan lähdettiin oli nuoruuden kultainen aika. Kirkonkoto klo 10 srk-talossa. Keskusaukio 2 P. klo 16 Kangasalan kirkossa Pasi Kaunisto, laulu, Matti Huomo, säestys Vapaa pääsy, ohjelma 10 .
KIRKKOKONSERTTI
PARISUHDEKAHVILA
Su 7.11. klo 18 Kirkonkulmassa Suvi Kastepohja ja Reino Korpi: Kehu kumppani päivässä!
KAHVIOSTAMME PIZZAA JA GRILLITUOTTEITA JOKA PÄIVÄ!
p. Muun ajan lapset ovat vanhempiensa kanssa.
SAKASTIPYHÄKOULU
anomien aunalla
To 11.11. (03) 377 6600, www.kangasalan1apteekki.fi
Su 7.11. Maanantai 8.11. Aihe: "Pyhien yhteys" klo 10 Pyhäinpäivän messu. Ti 9.11. Puh. Liturgina Sagulin, saarnaa Kaipia. Tervetuloa!
19.11., 20.11. Myös vanhemmat lämpimästi tervetuloa mukaan! Su klo 11 Ehtoollisjuhla, Pertti Lehmuskoski, Jippii-kuoro, pyhis Ovikransseja eteisaulassa myytävänä RR-työn hyväksi! Ma klo 18 Yhteiskristill. Sorri * 21. Liturgina Lehtola, saarnaa Mikkonen, kanttorina Sanna Toivola. Asarilla ei pyhäkoulua nuorten messun takia. Kiitämme lämpimästi osanotosta.
KANGASALAN SEURAKUNTA
Lauantai 6.11. Lisätietoja Ritva Kaltula p. 2
Keskiviikko 3.11.2010
Rakkaamme
Rakas vaimoni, äitimme, mummumme ja anoppini
Kerttu Annikki AHONEN o.s. Aihe: "Kahden valtakunnan kansalaisena" klo 10 Messu kirkossa. Sinua rakkain muistan ja kiitän. 3. klo 19 konsertti Kangasalan kirkossa Vela-kuoro. (03) 376 3065, 040 512 8590
Lastenhoito Tapulintuvalla!
Vivaldi: Gloria & Magnificat
Ke 10.11. 10. klo 10-15 Su 7.11. NUORET: La 6.11. Kiitos kaikille Kertun hoitoon osallistuneille.
Ritva Kaarina SYRJÄ
o.s. Su 7.11. Ke 10.11. JO-Raamis klo 18 Päivi Lepolalla, Vedenottamontie 39
Nämä ihmiset, jotka yleensä eivät välitä kirkon toiminnasta yhtään mitään eivätkä osallistu sen toimintaan, ovat nyt opettamassa, miten kirkossa pitää toimia. Siinä vaiheessa toivo heräsi, nyt varmaan tielle ajettaisiin karkeaa mursketta, joka ei ehkä liejuuntuisi. 4
Keskiviikko 3.11.2010
Kouluhankkeet leimaavat talousarvion käsittelyä
Kangasalan ensi vuoden talousarvion käsittelyä ensi maanantaina leimaa koulu, koulu ja koulut. Tuo tarina on silti hyvä muistaa, kun miettii omia toimintatapojaan. Uudistuksen myötä opetukseen tulisi kaksi uutta oppiainetta, etiikka ja draama, sekä kolme valinnaista kielivaihtoehtoa toiselta luokalta alkaen. Ja ihmetys on suuri: kuinka tiestä pystytään aina tekemään samanlainen. Jos saisimme äänestysinnon edes 3040 prosenttiin, sillä olisi jo jotakin todellista vaikutusta. Itse opin ajokoulussa, kuinka kaksikaistaisella ajoradalla ajetaan samaan suuntaan: ajetaan oikeaa kaistaa, ohitetaan vasemmalta ja palataan oikealle kaistalle. Nyt haluan jälleen tuoda esiin muutamia lisänäkökulmia keskusteluun. Halimajärven vesi on päästetty kunnan avustuksella pahoin muuttumaan, ja siinä ei katsota olevan mitään isompaa huolta. Niihaman jälkeen kaupunkiin mentäessä ajetaankin nykyään toisin päin. Sitten seuraava alkuperäiseen viisikkoon kuulunut apina poistetaan häkistä ja tilalle tuodaan uusi. Vai miten se meni?
JANNE PULLINEN Kirjoittaja on mielen kulkuri Mäyrävuorelta.
Kangasalan Sanomat, Pl 40, 36201 Kangasala, toimitus@kangasalansanomat.fi, p. Mutta ei, lisää hienojakoista mursketta vaan päälle, ja nyt tie on taas mutarata. Näitä valinnaisten aineiden tarpeita ei kaikelta osin pystyttäisi toteuttamaan pienissä yksiköissä. Vielä lopuksi yksi näkökulma lasten suusta kuultuna. Sivustakatsoja. Niitähän on jouduttu kuntaliitoslakien takia perustamaan, vaikka varsinaista tarvetta ei olisikaan. Koska neljäs ja viides yrittäjä saavat nekin koko porukan kastumaan, on ymmärrettävää, että hinku banaania kohtaan laantuu. Huutijärven laajennetuissa tiloissa kustannukset putoaisivat murto-osaan puhumattakaan tilojen käyttötarkoitukseen sopivuudesta ja julkisella liikenteellä saavutettavuudesta. Uusi tulokas tarttuu innolla tikkaisiin. Siteeraan nyt heitä, vaikka tiedänkin heittäväni vettä myllyyn: "Me ei haluttais vaihtaa takaisin kyläkouluun sen takia, kun täällä on niin paljon kavereita ja harrastusmahdollisuuksia". Näillä apinoilla ei ole kuitenkaan mitään hajua kylmästä vesisuihkusta. On syntynyt käytäntö. Se haluttiin ensin määrätä purettavaksi, vaikkei se aiheuta mitään haittaa siellä metsän reunassa. Jokainen toiminnassa oleva kyläkoulu tarvitsisi perusteellisen peruskorjauksen. Siis, olipa kerran tieteellinen koe. Tässä kohtaa koetta kastelun suorittaneet tutkijat vetäytyvät taka-alalle ja vesihanat suljetaan. Käsittelyn ja päätöksenteon mausteena on myös runsaasti ennakkoluuloja ja tunteita, jotka eivät tee ratkaisusta helppoa. Joten miksi banaania ei enää tavoitella. Sariolan ja Huutijärven laajennuksissakin on todellinen tarve saatava kristallisoitua ja kerrottava avoimesti niiden mahdollinen kytkös kyläkouluihin. Jopa lynkkaushenkisiä mielipiteitä löytyy netistä. Tuota tarinaa apinoista häkissä kerrotaan niin firmojen koulutustilaisuuksissa, kuin henkisen kasvun seminaareissakin. Turhautunut
Äänessä ne, jotka eivät osallistu
Käynnissä on valtava keskustelu uskonnon arvoista. 377 6915, fax 377 0668
Kouluhankesuunnitelmat eivät ole vain ja ainoastaan tilakysymyksiä
Heini Niklas-Salminen peräänkuuluttaa kirjoituksessaan (KS 29.10.) nykyisten koulutilojen maksimaalista käyttöä, koska oppilasmäärän on ennustettu kasvavan Kangasalla vuoteen 2020 tuhannella oppilaalla. Nopeusrajoituksen mukaan ajamalla ei voita montaakaan minuuttia, mutta turhat ja vaaralliset ohitukset ehkä loppuisivat. Tapa toimia. Sitten häkkiin tuodaan viisi apinaa. Itse rakensin 100 metriä tietä vanhaan tiepohjaan, joten luulisin tietäväni, mitä tien rakentaminen maksaa. Satuin seuraamaan Pirkanmaan paikallisuutisia, jossa haastateltiin Pälkäneellä kyläkouluista keskuskouluun siirtyneitä lapsia. Perusopetusuudistus on näillä näkymin tulossa voimaan 2014. Niklas-Salmisen mukaan uusi yhtenäiskoulu tulisi olla kiireellisin asia investoinneissa. Se yrittää hetken kuluttua uudestaan samoin seuraamuksin. Jos kyläkouluasiassa ei olisi tarpeen miettiä mitään muuta, kuin oppilaiden määrää ja sen kasvua, koulut saatettaisiin täyttää hänen ehdottamallaan tavalla. Sinne ei pyritä. Se ei ehdi edes kunnolla tikkaisiin tarttua, kun sen kimppuun hyökätään. Mitä seuraavaksi tapahtuu. Pistänpä minäkin lusikkani siihen soppaan. Niklas-Salmisen esimerkkikunnissa Lempäälässä ja Nurmijärvellä säilytettyjä kouluja ei voi verrata Kangasalaan, koska kiinteistöjen kunnossa sekä sijainnissa on eroja. Sitä ennen on kuitenkin rakennettava sinne tie. Vaikka syrjässä asummekin, maksamme verot ja kaiken lisäksi kiinteistöveron. Ymmärrän, jos ihminen ei kykene tai ei uskalla ajaa rajoitusten mukaan. Se ei ole halpaa puuhaa, joten kannattaa tehdä kerralla kunnollinen, eikä leikkiä joka vuosi. Ihmettelen myös, kuinka vaikeaa on ajaa valtatie 12:lla rajoitusten mukaan. Tämä taas jälleen lisäisi lasten kuljettamista pienistä kouluista suurempiin. Ehdokkaista löytyy varmasti jokaiselle tuttuja, ja uskon, että he tuovat mielellään ajatuksensa julki. Ovatko tienkorjaustaidot hukkuneet jonnekin vai ovatko ohjeet hukkuneet. Tien rakentamista on myös esitetty aiemmin, mutta vihreiden esityksestä asia siirrettiin suunnittelukauden ulkopuolelle viime vuonna. Pekka Lahti valtuutettu (sd)
Mutikontie on mutarata
Olen kolme vuotta seurannut, kuinka tielaitos/Destia on korjannut Mutikontietä. Tyhmempikin apina tajuaa sillä kohtaa, että tikapuille ei ole asiaa ja banaani pitää jättää rauhaan. Me, jotka asumme täällä ympäri vuoden (puhun vain oman perheeni puolesta), käytämme tietä joka päivä, ja tuska on välillä suuri, kun auto hädin tuskin pysyy tiellä. Sitten tehdään vaihto. Ensin rakennetaan kalliit nopeusnäytöt, ja kuitenkin ihmiset ajavat seitsemääkymppiä. Jo nyt valtaosa kyläkoulujen lapsista kuljetetaan kotoaan kouluun, joten vaikutus kustannuksiin ja ympäristöön olisi pienempi, jos heidän matkaansa jatkettaisiin. Tilojen monikäyttöisyydellä on myös merkitystä. Kunnanhallituksen tehtävää hoitava järjestelytoimikunta palautti kuitenkin Huutijärven ja Sariolan laajennukset talousarvioon. Silloin kannattaisi vaihtaa vanhalle tielle ainakin Huutijärven kohdalta, ja ajella siellä hissun kissun kohti Tamperetta. MATTI KAUHANEN
Tapa
Eläimillä tehdyt kokeet herättävät voimakkaita tunteita. Tätä päätöstä on tulkittu kyläkoulujen lakkauttamisaikeiden torjunnaksi. Sehän oli kuitenkin se alkuperäinen rangaistus banaanin tavoittelusta. Myös ryhmien sisällä on ristivetoa, joten aukottomia ryhmäpäätöksiä tuskin nähdään. Myös lasten turvallisuus koulumatkoilla on otettava huomioon. Kirkosta eroaminen ei ratkaise mitään. Kangasalan talousarviokäsittelyssä ei ole miesmuistiin ollut näin selkeästi valtuutettujen mielipiteitä jakavia hankkeita käsiteltävänä. Mietiskelijä
Oh-hoh kunta
Kyllä on taas kunnalla puurot ja vellit pahasti sekaisin. Niukan rahan aikana kaiken on lähdettävä tarpeiden pohjalta. Suomessa pitäisi olla uskonnonvapaus, mutta tuntuu kuin se ei koskisi kaikkia mielipiteitä: niin voimakas vastustus on niin sanottuja vanhauskoisia kohtaan. Häkin katosta roikkuu narussa banaani ja banaanin kohdalla on lattialla pienet tikkaat. Nopeusnäyttötaulu kertoo, jos ajoneuvon mittari valehtelee. Pienten mikroautoilijoiden harrastusporukka rakensi pikku rakennuksen, kylläkin ilman lupaa. Seurauksena on taas kylmä suihku kaikille. Välillä on ehdotettu myös Sariolan laajennusrahojen käyttämistä vanhusten palvelutalon rakentamiseen Sahalahdelle, jota Sahalahti-toimikunta pitää kuntaliitoksessa luvattuna hankkeena. Kuljetusten lisääminen ei myöskään ole ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Aamuisin tätä ei julkisella liikenteellä kuitenkaan voitaisi toteuttaa tähän suuntaan, Kautialasta Huutijärvelle kyllä. Kasvatus- ja opetuslautakunta pyyhkäisi Sariolan laajennuksen pois ensi vuoden suunnitelmista ja Huutijärveltäkin nipistettiin kaksi luokkatilaa. Viime keväältä siirtynyt kiivas koulukeskustelu saa loppuhuipennuksensa, kun valtuutettujen on vihdoin ratkaistava, laajennetaanko Huutijärven ja Sariolan kouluja sekä merkitsevätkö laajennukset kyläkoulujen lakkauttamisia vai eivät. Myös navigaattori kertoo nopeuden. Kun se koskettaa tikkaita, niin koko lauma saa jääkylmän vesisuihkun koetta seuraavien tiedemiesten toimesta. Tulokkaan havaintokyvyssä ei ole vikaa, joten se havaitsee banaanin ja tikkaat. Kun yhtään alkuperäistä apinaa ei enää ole häkissä, niin tikapuille ei ole tunkua. Ei tunnu olevan edes varmuutta siitä, että onko tuollaista tutkimusta tai koetta edes tehty. Kuljen itse yleensä tuota tietä ruuhka-aikana, ja olen nähnyt jokseenkin pahoja paikkoja. Pian joku apinoista tekee havainnon ja pyrkii kohti banaania. Niissä on hyvä mahdollisuus vaikuttaa kotikirkkomme toimintaan. Oli taulussa 80:n tai 100:n rajoitus, hyvin usein mennään alinopeutta. Innokkaimpana pieksemiseen osallistuu se, joka hetki sitten sai köniinsä. Laskelmien mukaan muun muassa 30 oppilaan Lahdenkulman koulun peruskorjaus tulisi maksamaan yli miljoona euroa ja Kautialan koulun yli 600 000 euroa. Pienen hetken kuluttua toinen apina lähtee tavoittelemaan banaania. Mukana kurittamisessa ovat kaikki. Kolmannen kokeilijan kohdalla käy samoin. Huutijärven koulun keittiötiloja uudistamalla pystyttäisiin tuottamaa ateriapalveluita koko Itä-Kangasalan alueelle yhdellä valmistuskeittiöllä. Päiväkodeista Myllyn ryhmiksellä ja Herttualan päiväkodilla on huimat 165 000 euron ylläpitokustannukset per vuosi. Vaihdetaan yksi vanha apina uuteen. Yksi tarkasteltava asia on luonnollisesti tilojen käyttökustannukset ja niiden vaatimat investoinnit. Vuonna 2009 koulukuljetuksiin kului rahaa 1,15 miljoonaa euroa. Paikalla on tiedemiehiä, apinoita ja häkki. Viimeksi tielle tuli tiekarhu, joka karhusi pintaliejun sivuun. Kunpa saisimme nämä osallistumattomat ihmiset liikkeelle myös todelliseen toimintaan, eikä vain puskasta ampumiseen ja purnaamiseen. Mutta mitä vastinetta saamme: p....n tien. AsemaRuutana-tien suunnittelulle on varattu rahaa vuodelle 2013. Sama kaava toistuu, kun kolmas, neljäs ja viides apina korvataan uudella tulokkaalla. Huutijärven koululla on mahdollisuus turvallisesti ottaa vastaan kirkonkylän suunnasta oppilaita, koska he voivat kulkea koulumatkansa kevyenliikenteenväylällä. Tämä pätee kaikkeen rakentamiseen ja myös virkoihin sekä toimiin. Seuraavassa eläinkokeessa ei synny ruumiita tai raatoja, mutta tunteita ja ajatuksia kylläkin. Omassa kirjoituksessani (KS 19.10.), johon Niklas-Salminen vastaa, halusin tuoda esiin sitä, miten päätöksenteossa on huomioitava kokonaisuuksia. Siksi, että häkin asukeilla on sellainen käsitys ja ymmärrys, että täällä on aina toimittu tällä tavalla. Joissain versiossa banaani on muovia ja häkin ovi ei edes ole ollut lukossa. Tulossa on seurakuntavaalit. Hedelmää mielivän apinan kauhuksi muut apinat käyvät raivokkaasti sen kimppuun ja repivät sen väkivalloin irti tikkaista. Ei lienee epäselvää, ketä banaani kiinnostaa. Niklas-Salminen ehdottaa lasten kuljettamista muun muassa Huutijärveltä Kautialaan ja Raikkuun. Nyt ohitetaan oikealta, vasemmalla körötellään. Näin täällä on aina tehty ja maassa maan tavalla. Tämä siitä huolimatta, että osalla ei ole hajuakaan siitä, että miksi niitä aikanaan piestiin tikkaille kiipeämisen vuoksi, tai miksi ne yleensäkin itse ottavat osaa kurittamiseen
Vanhemmat, lapset ja päiväkodin työntekijät ovat puurtaneet monta päivää ja iltaa järjestäessään ensi sunnuntain lastenjuhlia. Yleisimmäksi puutteeksi hoitolaitoksissa osoittautui liian pitkä tauko ilta- ja aamupalan välillä. Juhlien tuotto käytetään egyptiläisen sairaalan ja etiopialaisen päiväkodin lasten auttamiseksi. Rekola-kodon johtoryhmä pohtii laitoksissa asuvien ikäihmisten ruoka-asioita tällä viikolla. Säännöllinen punnitus Suositusten mukaan vanhusten yöpaasto ei saa kestää yli 11 tuntia. Viikon päätteeksi järjestettiin sunnuntaina kuorojen musiikki-ilta kirkossa. Huonohkosta kelistä huolimatta oli Kangasalan Kirkkokuoron, Luopioisten Kirkkokouoron, Karjala-kuoron sekä Suoraman lapsikuoron esityksiä kertynyt kuuntelemaan melko runsaasti ihmisiä. Illemmalla sitten mennään käymään haudoilla ja viedään sinne kynttilöitä, kommentoi Juhani Vuorinen.
Kangasalan Sanomat 25 vuotta sitten
Tiistaina 5.11.1985 Lastenjuhlilla apua Afrikan lapsille Suoraman päiväkoti tempaisee taas afrikkalaisten kummilastensa auttamiseksi. Esimerkiksi Alzheimerin tautiin kuuluu lihasten surkastuminen, minkä omaiset saattavat tulkita laihtumiseksi. Aamiainen tarjoillaan kello 89, lounas kello 1213, päiväkahvit kello 14.3015 ja päivällinen kello 1819. Niissä ruoka-ajat joustavat varsinkin aamupalan osalta asukkaiden tarpeiden mukaan. Pidän myös silloin halloween-bileet, kun viime viikonloppuna en kerennyt, iloitsee Tiia Silekoski.
Arja Tiistola viihtyy kauhan varressa Palvelukoti Sylviannan keittiössä. Iltapala tarjotaan sitä haluaville kello 20 aikoihin ennen unilääkkeen antamista, mutta käytännössä suurin osa asukkaistamme on silloin jo unten mailla eikä heitä yöunilta herätetä syömään, painottaa Ojala. Lapset ovat itse leiponeet pikkupullia monta sataa. Kangasalla laitoshoidossa olevien vanhusten ruokailuun liittyvät asiat on hoidettu hyvin, mutta aina riittää kehittämisen varaa. Kokoonnumme lastemme ja heidän perheidensä kanssa mökillä. Monella tänne muuttaneella paino pyrkii ennemminkin nousemaan, kertoo Palvelukoti Sylviannan johtaja Katja Hasanen. Koska juhlat ovat Isän päivänä, saavat isät ilmaiset pullakahvit. Siellä tosin oman keittiön ansiosta ruuan suhteen voidaan joustaa vielä Rekola-kotoakin enemmän. Kysely keväällä Aluehallintovirasto lähestyi valtakunnallisesti viime keväänä kaikkia vanhusten hoitolaitoksia seitsenkohtaisella kyselyllä, jolla haluttiin selvittää muun muassa hoitohenkilöstön määrää ja koulutustasoa, lääkehoito sekä ravitsemusta. Vaikeissa oloissa eläville lapsille lähetettiin päiväkodista jo viime keväänä laukullinen lasten kaapuja, egyptiläiseltä nimeltään calabeija. Ommeltiin pehmoeläimiä myyjäisiin, pakattiin yllätyspusseja, valmisteltiin arpajaisia, harjoiteltiin ohjelmaa. EIJA KOIVU
Kotona mamman kanssa tehdään juustotarjotin ja nautitaan hyvästä valkoviinistä. Yönälkään löytyy aina jotain jääkaapista, sanoo Hasanen. Päivällisaika vaihtelee päivän muiden tapahtumien mukaan, yleensä se on kello 16.3017.30. Lounasaika on kello 11.30, kahvit kastettavineen nautitaan kello 13.3014.30. Kohentamista kaipaavat asiat löytyvät parhaiten yhdessä pohtien. Vaihtelua ruokalistaan tuovat toiveruuat ja teemaviikot. Samaa käytäntöä noudatetaan myös Pentorinteen vanhainkodissa. Enemmän odotankin ensi viikonlopun isänpäivää, toteaa Outi Munnukka.
Äitin kanssa viedään varmaan kynttilöitä haudoille. Kirkkomusiikkiviikko päättyi Tänä vuonna on eletty valtakunnallista kirkkomusiikin juhlavuotta. Hän kysyy usein asukkailta toiveita ruokalistan suhteen, sillä syömisen kuuluu olla myös nautinto.
Joustavuus on tapa toimia
Asukkaamme eivät kärsi aliravitsemuksesta. Rekola kodon asukkaista valtaosa ruokailee vuoteessaan toisin kuin Hopealammen ja Rikun ryhmäkodissa, jossa asukkaat pystyvät vielä itse liikkumaan. Sylviannassa ruoka mielletään sekä nautinnoksi että ravinnoksi. Vanhemmat ovat tehneet hirveästi töitä, kerjänneet ja lahjoittaneet kaiken, mitä tarvitsemme, kertoo päiväkodin johtaja Marja-Liisa Järvenpää onnellisena. Käymme myös viemässä haudoille kynttilöitä, sanoo Anneli Kuismanen.. Iäkkäiden tulisi muutenkin syödä monta kertaa päivässä, sillä he eivät jaksa kerralla syödä suuria annoksia. Jos ruoka ei heti aamusta maistu, välipala järjestyy myöhemmin muillekin kuin diabeetikoille. Viikko aloitettiin edellissunnuntaina Sanan ja musiikin illalla, jossa oli läsnä noin 70 kuulijaa. Kuorolaulun lisäksi he saivat nauttia muustakin musiikista. Laihtumisen taustalla sairaus Hasanen kuitenkin muistuttaa, että ikäihmisen laihtuminen saattaa johtua aliravitsemuksen sijaan sairaudesta. Kirkkomusiikin juhlaviikon tilaisuuksissa kerrottiin yleisölle myös juhlaviikon säveltäjistä: Bachista, Händelistä, Schützistä, Hannikaisesta, Siukosesta ja Maasalosta, joiden musiikin varaan viikon ohjelmisto rakentui.
Vietämme pyhäinpäivää suvun kesken. Kyselyn tulokset julkistettiin pari viikkoa sitten. Laihtumista yleisempi ongelma kuitenkin on painon nousu. Emme pysty kilpailemaan tehostettua palveluasumista tarjoavien yritysten kanssa asumisen laadussa. Se ei ole minulle niin läheinen juhla, että viettäisin sitä jotenkin erityisesti. Kun ikää on kertynyt yli 80 vuotta, voi aivan huoletta nauttia täysmaidosta ja voista. Keskiviikko 3.11.2010
5
Miten vietät pyhäinpäivää?
Rekola-kodossa hiukopalaa saa vaikka keskiyöllä
Osastojen jääkaappeihin varataan voileipiä, viiliä, jogurttia tai vaikkapa kiisseliä sen varalta, että joku asukkaista havahtuu yöllä näläntunteeseen, kertoo laitoshoidon johtaja Anna-Liisa Ojala. Aamiaiselle asukkaat heräilevät omaan tahtiinsa. Keskiviikkona kokoonnuttiin kirkkoon laulamaan virsiä. Punnitsemme asukkaamme vähintään kahdesti vuodessa. Toistakymmentä vuotta palvelukodin keittiöstä vastannut Arja Tiistola tietää, mikä ikäihmisille maistuu. Soseutettu annos saattaa näyttää pieneltä, mutta loraus kermaa ja nokare voita tuo kaivattua lisäenergiaa ruokaan. Iltapalakäytäntö vaihtelee yksilöllisesti. Lääkäri OlliPekka Ollila vei calabeijat mennessään ja toi tuliaisina kuvan, jossa lapset poseeraavat tyytyväisinä uusissa paidoissaan. Meillä ei ole tarjota jokaiselle omaa huonetta vessoineen, vaan valtaosa huoneistamme on kahden hengen huoneita ilman omia saniteettitiloja, toteaa Ojala.
En mitenkään erikoisemmin. Kokouksen syynä ei kuitenkaan ole pelkästään aluehallintoviraston tuore raportti, vaan myös viime keväänä voimaan tulleet ikäihmisten uudet ravitsemussuositukset. Kyselyn tulokset eivät yllättäneet häntä. Päiväkodissa talkoiltiin juhlien eteen monena iltana. Yksityisen palvelukodin salaisuus on oma keittiö keittäjineen ja joustavuus sekä asenteissa että toimintatavoissa. Sairaalaosastolle Acutasta öisin saapuvat saavat halutessaan reilun aterian. Varsinaiseksi juhlaviikoksi oli valittu viime viikko, mikä Kangasallakin näkyi ja kuului erilaisina kirkkomusiikki-iltoina. Rekola-kodossa ruokailut on muutenkin rytmitetty joustavasti. Iltapalaa on tarjolla kello 1920.30. Lisää paitoja tarvittaisiin ja siksi päätettiin hankkia niihin tarvittavaa rahaa lastenjuhlilla. Koska kotona ei vietetty pyhäinpäivää, niin minulle ei ole jäänyt sellaista perinnettä. Iän kertyessä unentarve lisääntyy ja aineenvaihdunta hidastuu. Sylviannassa päivä alkaa aamiaisella, jota tarjoillaan aamukuudesta kello kymmeneen. Ojala osoittaa kiitoksensa vanhainkodin kupeessa sijaitsevalle Rekolan keittiölle, jonka ansiosta esimerkiksi nielemisvaikeuksista kärsivien energiansaannin turvaaminen onnistuu
Kyläkouluja puolustavat ovat todenneet, että koulujen lakkauttaminen on järjetöntä tilanteessa, jossa koulutilat loppuvat muutenkin kesken. Vatialassa laajennussuunnitelmia ei ole, vaikka luokkakoot ovat vaarassa kasvaa ylisuuriksi. Koulu on yleensä muukin kylän palvelupiste. Lakkautukset ovat lähes poikkeuksetta tuoneet hetkellisen säästön kustannuksiin alkuvaiheessa, jos virkoja on saatu karsittua ja kiinteistöt myytyä; mutta kun mennään pari vuotta eteenpäin, koulupuolen kulut ovatkin usein lähteneet kasvamaan. Koulu on tupaten täynnä ja opetusta annetaan kaikissa aineopetustiloissa, osittain jopa siivouskomeroissa. Kun samalta kylältä käy lapsia eri kylissä, kyläyhteisö hajoaa ja samalla hajoaa myös kylän vetovoimaisuus. Sijoitusta ollaan luultavasti kuitenkin tarkistamassa niin, että koulu sijoittuisi paremmin niin kutsutun nauhataajaman varteen. Oppilasmäärän kasvaminen merkitseekin noin 50 uuden luokkatilan rakentamista. Mutta jos oppilaita riittää ja perheet muuttavat alueelle juuri koulun takia, kannattavuus on arveluttavaa. Kouluverkkoselvityksessä uutta yhtenäiskoulua mietittiin Suoraman läheisyyteen Kortekankaan alueelle. Kangasalla kyläläiset ovat tehneet laskelmia viimeisen päälle. Kunnissa tiedetään, että kouluasia tulee nostattamaan keskustelua ja vaihtoehtoja nousee esille ennemmin tai myöhemmin. Siksi jälkiarviointi olisi tarpeen tulevaisuuden kouluverkkotarkistuksia ajatellen. Kuilua ei saisi muodostua myöskään vanhempien, lasten tai koulun ja vanhempien, koulujen tai kylien välille.
Kunta on kyliensä summa. He ovat ottaneet niissä huomioon esimerkillisesti lakkautusten vaikutukset kunnan muihin menoihin ja antaneet koulujen arvoille hintalapun. Tantarimäki tietää ainoastaan yhden tapauksen, kun koulu on otettu uudelleen käyttöön. Tantarimäki painottaa, ettei kenenkään etu ole se, että kylän ja kunnan välille muodostuu kuilu. Tantarimäki toteaa, että tarkka harkinta ei suinkaan tarkoita käytännön toiminnasta luopumista vaan pään käyttämistä ajatteluun pää kolmantena jalkana juoksemisen sijaan. Raikun ja Kautialan oppilaat siirtyisivät Huutijärvelle, Lahdenkulman ja Vilpeilän oppilaat Sariolaan. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan auta, jos niitä ei oteta tosissaan. Liuksialasta esikoululaiset käyvät jo nyt Tursolan koulussa. Heidän mukaansa koulujen laajennusrahat pitäisi käyttää nyt nimenomaan Suoraman ja Vatialan paineiden helpotukseen, ja pikkukoulut puolestaan toimisivat omilla alueillaan isojen koulujen paisuntasäiliöinä. Asia on nähtävä laajasti ja on katsottava lähitulevaisuutta kauemmas. Suunnittelijan mukaan syntyy helposti vaikutelma, että kuntalaisia kuullaan muodon vuoksi. Toisaalta kylä on vain yksi kylä muiden joukossa. On esitettävä vaihtoehtoja, toiseksi parhaita vaihtoehtoja, tarjouksia, vastatarjouksia ja kompromisseja. Investointeja alueen koulutilojen kasvattamiseksi ei ole suunniteltu, kuten ei myöskään Liuksialan koululla. 6
Keskiviikko 3.11.2010
Koulutilat paukkuvat ahtaudesta, suunnitelmissa koululakkautuksia
Neuvolatilastojen mukaan vuonna 2003 Kangasalla syntyi 338 lasta ja vuotta myöhemmin luku oli jo 445. Vaikutukset maaseutuun näkyvät yleensä vasta pitkän ajan päästä lakkautuksesta. Opetuksellisten ja taloudellisten tavoitteiden ohella tulisi tarkastella niin ikään kouluverkkoratkaisun alueellisia, yhteisöllisiä ja maaseutuvaikutuksia. Käytännössä laajennus on pieni jo valmistuessaan. Pahin tilanne on Suoraman ja Vatialan alueella, joissa kummassakin perusopetusryhmät ovat jo nyt suuret. Kyläkoulut paisuntasäiliöiksi Koulujen laajennuksia on kyllä Kangasalla suunniteltu, mutta tarpeisiin nähden ne sijoittuvat aivan väärälle puolelle kuntaa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa laskea hintoja. Keskustelu luo yhteishenkeä Suunnittelija peräänkuuluttaa koulukeskusteluun avoimuutta, keskustelua, kuuntelua ja yhteistyötä. Jälkimmäinen ikäluokka on nyt esikouluiässä ja syntyneiden määrä on pysynyt tämän jälkeenkin reilusti päälle neljänsadan. Koululakkautuksia tutkineen Turun yliopiston suunnittelija Sami Tantarimäen mukaan lakkautuksia lähdetään usein valmistelemaan kiireellä esimerkiksi talouden mentyä kuralle. Tämäkin sen vuoksi, että uusi sijoituskoulu paljastui homekouluksi. Pelisäännöt selviksi Tantarimäen mukaan on uusi ja erikoinen ilmiö, että nykyään kouluja lakkautetaan Kangasalan tapaisissa kasvukunnissa. Piirros: Sami Tantarimäki
Vaikutuksia koko kylään Tantarimäki tutki vuonna 2007 lakkautettujen koulujen lakkautusprosesseja ja lakkautusten todellisia vaikutuksia Alakoulusta alekouluksi. Kunnat laskevat varmoja lukuja, kuntalaiset lisäävät niihin arvoja. Jos oppilaita ei ole, niin koulujen lakkautus on helppo ymmärtää. Suoramalla ensi vuonna alkava laajennus tuo vain pientä apua ahtauteen. Eräässä kunnassa kouluasia riitautti tilanteen. Tämä on halvempaa ja yhteishengen kannalta kannattavaa. Suurin paine tästä keskittyy Länsi-Kangasalle. Pajukoski ei kuitenkaan suostu näkemään investointeja turhana. Tällä tavoin taataan kaikkien kaipaama työrauha. Jos asiaa vatvotaan kauan, aiheutuu tästäkin kustannuksia ja kuka laskee nämä kulut?
Sami Tantarimäen mukaan koulu on vaikea myyntikohde. Valtuusto päättää koulujen laajennuksista ensi maanantaina talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tällöin valmistelussa unohdetaan kuntalaiset, todellinen keskustelu heidän kanssaan ja vaihtoehdot. Laajennusrahoja ollaan suuntaamassa seuraavien muutaman vuoden aikana Huutijärven ja Sariolan kouluihin. Arvojen hinnoittelu on vaikeaa ja lisäkuluihin on perehdyttävä huolella. Tämä taas nostattaa vastustuksen, syntyy väittelyitä, valituksia ja myös koulun vaikutuspiirissä asuvien vaihtoehtoja lakkautuksille. Oppilaita on tulossa monelle alueelle enemmän kuin koulutilat antaisivat myöten. On palauduttu lähes lakkautusta edeltäneelle tasolle. Ennusteiden mukaan Kangasalan oppilasmäärät kasvavat reilulla tuhannella oppilaalla vuoteen 2020 mennessä. Se helpottaisi monen koulun tilanahtautta, Kangasalan sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski painottaa. Kulut ovat nousseet esimerkiksi eritysopetuskulujen lisääntymisestä, kuljetuksista, valtion toimista, tilojen tai henkilökunnan tarpeesta. Tantarimäki painottaa, että on tärkeä tietää, mitä arvoja taloudellisen
säästön vuoksi uhrataan tai kuinka kalliiksi kunnan joidenkin osien erityiskohtelu tulee. MIKA SÄPYSKÄ
Koulujen lakkautus voikin tuoda kuluja
Kangasalan kyläkoulujen kohtalosta käyty pitkä vääntö kunnan ja kyläkouluja puolustavien kesken on tyypillistä koululakkautushankkeissa. Kouluverkkoa tulee tarkistaa ja kouluja saa lakkauttaa, mutta perustellusti ei vain varmuuden vuoksi.
Sami Tantarimäki haluaa kouluverkkokeskustelun uusille raiteille.
Tantarimäen mukaan koulukeskustelussa ovat myös tarpeen selvät pelisäännöt esimerkiksi oppilasrajojen suhteen. Sovitusta on pidettävä kiinni. Sahalahdella kouluja keskittämällä saadaan säästöjä. Myös sillä on merkitystä, onko koulu jäänyt kyläläisten käyttöön vai onko kiinteistö myyty. Lakkautettuja kouluja on vaikea saada takaisin toimintaan. MIKA SÄPYSKÄ. Tämä tuo hyvän vertailukohdan päättäjille. Huutijärven ja Sariolan koulujen laajennukset talousarviokäsittelyssä esitetyssä muodossa tarkoittaisivat käytännössä kunnan neljän pikkukoulun lakkautusta. Vuorovaikutteinen kouluverkkosuunnittelu lähtee siitä, että ensin tunnistetaan ja tunnustetaan asukastiedon merkitys voimavarana, saadaan asukkaat tietoisiksi alueella käynnistettävästä valmistelusta ja ilmaistaan, kuinka osallistua suunnitteluprosessiin heti alkuvaiheessa. Kylän oppilaista osa siirtyi kouluun toiseen kuntaan. Kaiken lisäksi pikkukoulujenkin oppilasmäärät ovat nousussa. Uuden yhtenäiskoulun saaminen hyvälle paikalle olisi nyt tärkeää. Tähän asti Ruutanan painetta on purettu juuri Havisen suuntaan, mutta tämäkään ei ole enää juuri mahdollista. -tutkimuksessaan. Kunnalle myyntihinta ei ole useinkaan olennainen vaan se, että pääsee kiinteistöstä eroon. Myös Ruutanan ja Havisevan koulut ovat täysi. Kunnan olisi hyvä tuoda itsekin vaihtoehtoja keskustelun pohjaksi heti alkuun. Osa kuluista olisi noussut joka tapauksessa ja kaikkea ei tietenkään pysty ennakoimaan. Iloiset asiat muuttuvat kuntataloudessa kuitenkin taakaksi ja Kangasalan sivistystoimen lähiajan näkymät ovat varsin mutkikkaat. Huutijärven koulu on puolestaan odottanut pitkään laajennusta. Ahtaus ei tuo investointeja Päätöksiä yhtenäiskoulun rakentamiseksi ei ole kuitenkaan tehty
Mieluummin vaikka käyttäisin samoja oppikirjoja vuoden pidempään, Taipale pyytää. MIKA SÄPYSKÄ
Suoramalla toivotaan opettajien ateriaetujen palautusta ruokarauhan vuoksi
Liikennevalo palaa vihreänä, kun ruokalan äänitaso on siedettävä. Vesi on selkeästi kirkastunut viikonlopun aikana. Avuksi otettiin myös yksi uusi keino. Vesi happamoituu, kun sulfidi pääsee kosketuksiin veden kanssa. Taipale pelkää, että valvonnan heikentyminen lisää myös koulukiusaamista. Vesi on lievästi hapanta, mutta se ei syövytä ihoa. Yksi ilonaiheista on kauan odotetun koululaajennuksen alkaminen ensi vuonna. Kaikki olisi vieläkin täydellisempää, jos säästötoimien vaikutukset ymmärretään ja kouluihin palautetaan ruokarauha. Voimakas vihertävä väri ja sameus ovat hävinneet, selvittää Heikki Sladey, joka tarkasteli kotijärvensä tilaa laituriltaan maanantaina aamupäivällä. OAJ:n paikallisyhdistys laski summaksi 18 000 euroa. Opettaja on myös esimerkki siitä, kuinka ruokailussa käyttäydytään. 8
Keskiviikko 3.11.2010
Liikennevalot korvasivat opettajat ruokailun valvojina
Puheensorina muuttuu meluksi Suoraman koulun ruokalassa. Hän sanoo olevansa tyytyväinen työpaikkaansa Kangasalla. Arvelen sen johtuvan kalkituksista, Sladey jatkaa. Kone ei korvaa ihmistä. Kalliosta altaaseen laskevia ojia kalkitaan ojien pohjalle levitettävällä kalkkirouheella, selvittää Antila. Syynä toimintatapojen muutokseen ovat kunnan säästötoimet, jotka karsivat opettajilta ateriaedun tämän lukukauden alusta. Aikaisemmin täällä oli rauhallisia ruokailuja. Opettajat takaisin Suoramalla yhdellä ruokailua valvovalla opettajalla on noin 6070 lasta silmiensä alla. Terveysviranomaiset eivät ole asettaneet rajoituksia Halimajärven virkistyskäytölle. Vielä kaksi viikkoa sitten lukema oli selvästi normaalitilanteesta poikkeava 4,7. Olivat säästöt mitä tahansa, säästöjen välilliset seuraamukset ovat kaameat. Jonotus on lisääntynyt, samoin nahistelu jonoissa. Nyt pahimmassa tapauksessa ruokailijoita tulee kuusi luokallista kymmenen minuutin sisään, koulun suurtalouskokki Asta Salminen selvittää. Ymmärrän, että kunnan pitää säästää. Lapset
Syksyllä Suoraman koulun rehtorina aloittanut Jyrki Taipale toivoo, että opettajat palaisivat takaisin ruokalaan oppilaiden pariin, ja nyt äänitasoa valvovat liikennevalot joutaisivat eläkkeelle.
myös ottavat ruokaa entistä vähemmän, mutta jätteisiin ruokaa päätyy entistä enemmän. Kuljin siitä ohi ja vihreältä näytti, Sladey raportoi maanantaina iltapäivällä. Kolmas järven kunnostukseen tähtäävä hulevesialtaan kalkitus tehtiin perjantaina. Keltainen valo varoittaa kovenevasta metelistä ja punainen kertoo liian kovasta melusta.
Halimajärven vesi kirkastui viikonloppuna
Happamoitumisesta kärsivä Halimajärvi on näyttänyt elpymisen merkkejä järven pohjoispuolella. Sulfidissa syytä Tutkimukset ovat vahvistaneet epäilyksen, että Halimajärven happamoitumisen syy löytyy Kallion teollisuusalueelta. Ensimmäisenä päivänä asetelma meni päälaelleen, kun oppilaat yrittivät saada laitteen punaiselle ja kävivät läpsyttämässä käsiään sen edessä. Toimintatavoissa on vielä opettelua. Ennen ruokalaan tuli kaksi luokkaa kerrallaan. Kalojen tilannetta seurataan myös jatkossa. Samassa seinällä olevassa valotaulussa vihreä valo vaihtuu keltaisen kautta punaiseksi. Tilalle oli tullut lievästi harmahtava sävy. Joissakin Kangasalan kouluissa tilanne on vieläkin pahempi. Happamoitumisen aiheuttajaksi epäillään Kallion alueen kiviaineksen sisältämiä sulfidipitoisia mineraaleja. Tehostaakseen viestiään liikennevalo aloittaa vinkumisen, mutta kun meteli ei hiljene, ruokailua valvova opettaja korottaa vielä omaa ääntään ja pyytää lapsia olemaan hiljempaa. Neljännen samanlaisen operaation vuoro oli tiistaiaamuna. Se on merkki siitä, että meteliä on liikaa. Opettajien ateriaetujen leikkauksen arvioitiin tuovan säästöjä 80 000 euroa. Siellä on voitu puhua muustakin elämästä kuin koulusta. Suoraman koulun liikennevalot ovat Taipaleen mukaan kömpelö yritys rauhoittaa ruokailua. Melu on lisääntynyt ja ruokailu muuttunut rauhattomammaksi sen jälkeen, kun opettajat eivät ole enää olleet ohjaamassa luokkiaan ruokailutilanteessa, Suoraman koulun rehtori Jyrki Taipale valittelee. Pienempien oppilaiden puolella liikennevalot ovat olleet käytössä kauemmin. Tämä on kuitenkin väärä paikka. Kunnan työntekijät tekivät järvellä tarkastuskierroksen maanantaina eivätkä nähneet kuolleita kaloja, kuten Sladey viime keskiviikkona kolme henkensä menettänyttä ahvenen poikasta kapeikossa, ratarummun liepeillä ja laskuojan alkupäässä. Siellä tilanne on tosin erilainen, sillä ykköskakkosten opettajilla ateriaetu vielä säilyi. Ruokarauha kadonnut Suoraman koulun isojen puolten ruokala sai desibeliliikennevalonsa viime viikolla. Halimajärven uimarannalla veden pH oli 5,4 viime keskiviikkona ja 5,2 viime perjantaina, kertoo ympäristöpäällikkö Tuomo Antila Kangasalan kunnasta. Ennen opettaja toi oppilaat ruokalaan, valvoi ruoan oton ja syömisen. Myös mittaustulokset näyttävät Haliman tilan kohenneen, sillä ph-arvo on hienoisessa nousussa. Sen sijaan uimarannan kohdalla vesi vihertää edelleen. Liikennevalot ovat nyt koekäytössä, mutta ei tämä vaikuta hyvältä vaihtoehdolta. Osalla opettajista on toki rauhallinen ruokailumahdollisuus omassa tilassaan, mutta lapsia tässä pitäisi ajatella. PÄIVI TASKINEN. Ruokailu on ollut perinteisesti aikuisen ja lapsen kohtaamispaikka. Asiantuntijoiden mukaan veden happamuus ei aiheuta terveysriskejä alueen asukkaille eikä muille käyttäjille
Kuollut: Marja Sylvia Kaarina Similä 96v., Martta Linnea Silander 87-v., Eila Mirjam Anttila 77-v., Anja Inkeri Pälli 74-v., Ritva Kaarina Syrjä 67-v.
vainajiin, jotka ovat jo päässeet edelläsi "uuteen taivaaseen ja uuteen maahan, jossa menneitä ei enää muistella", niin kuin Jesaja meille sanoo. Saat ottaa surussasi vastaa lohdutuksen ja kaiken sen mitä autuaille on luvattu. Lähde kanssani nyt nojatuolimatkalle tuohon pyhäinpäivän iltanaan. Jeesus odottaa!" PÄIVI NIEMINEN Kangasalan helluntaiseurakunta
Väestötietoja
Kangasalan seurakunta Kastettu: Aada Adelia Janger, Tiitu Ava Juliana Koffert, Minea Josefiina Moisio, Justus Edward Olavi Palenius, Leevi Väinö Kasperi Pasanen (Sahalahti), Sisu Aslak Rautajoki, Veeti Mikael Uusitalo. Saimme rohkaista ja tukea toisiamme monin tavoin. Isoveli Jukka on 3-vuotias. Uskontunnustuksessa sanomme, että uskomme "pyhän yhteisen seurakunnan". Tiivis yhteistyö Kärjen kanssa tuotti Kaunistolle menestystä vuosien myötä. vietämme pyhäinpäivää. Ihmisellä on tarve pyhään kokemiseen ja meillä kaikilla on pyhän kokemisen mahdollisuus uskomme kautta. Aistit syksyn tuoksun ja alkavan talven. Jos uskaltauduit matkalle kanssani, olet saanut tuntea pyhän itsessäsi. Hän on julkaissut useita, myös hengellisiä levyjä: Sua kohti Herrani, Isä meidän, joululevy Lahjoista parhain, Kuka puolestani itkee, Pasi Kauniston hitit ja niin edelleen. Vuonna 1978 hän osallistui ensimmäisille kansainvälisille tangofestivaaleille Argentiinan Buenos Airesissa. Ystäväni neuvo jäljelle jääville oli: "Vain Jeesus riittää. Lähellä on toisia kulkijoita. Mitä koet, mitä näet, tunnet, kenties haistat tai maistat. Saattohoidossa terveyskeskuksen vuoteessa ystäväni eli viimeiset hetkensä. Illan koleuden, valot lyhtypylväissä, onko pakkasta vai kastuvatko hiuksesi sateesta. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Keskiviikko 3.11.2010
9
Kuka on pyhä?
Lauantaina 6.11. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. Ehdimme kuitenkin kaksi vuotta olla tiiviisti yhteydessä sähköpostin kautta. kello 12.35. Heidän puolesta rukoillaan ja heille sytytetään kynttilä. Säestäjänä Matti Huomo.. Lakeuden kutsulla tuli kultalevy 1970-luvun puolivälissä. Tulet rakkaittesi haudan äärelle. Pyhäinpäivänä muistamme kaikkia niitä, jotka ovat kuolleet uskonsa puolesta sekä kaikki niitä muita, jotka ovat kuolleet uskossa Jeesukseen Kristukseen. Me olemme uskossamme pyhiä. Siis sen seurakunnan joka on jo mennyt edellämme ja sen joka on täällä meidän kanssamme, sinä, minä ja meidän läheisemme. Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen. Ystävyytemme aikana ehdimme jakaa ajatuksiamme kuolemasta ja kuolemisesta moneen kertaan. Hänellä oli painoa 4 335 grammaa ja pituutta 53 senttiä. kello 16 Kangasalan kirkossa. Kun he laulussaan tulivat kohtaan: "Karitsan häihin jo kutsu soi, Karitsan häät kohta alkaa voi..." ystäväni ummisti silmänsä viimeisen kerran. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. Oletko yksi vai onko kanssasi kanssa kulkija. Astut hautausmaan käytävää eteenpäin ja hiekka rapisee jalkasi alla. Pasi Kauniston konsertti 7.11. Olet pyhyyden kautta yhteydessä
On kaikki valmista
Valoa elämään
"Siinä lepäät nyt matkaan väsynyt. Pyhä Jumala sinussa, jonka kuva sinä olet. Heli ja Marko Kyrölän poikakatras täydentyi pojalla 26.10. Olet uskossa osallinen näkymättömästä pyhyydestä, joka ympäröi sinut nyt ja aina. Ikävä! Suru! Helpotus! Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen SAILA MUNUKKA pastori Sahalahden vs. Vuonna 1969 hän oli mukana Syksyn Sävel -kisoissa ja vei voiton oppi-isänsä Toivo Kärjen säveltämällä laululla Sanat eivät riitä kertomaan. Mikään muu ei kestä kuoleman tullessa!" Hautajaisissa esitetty laulu jatkuu: "On kaikki valmista taivaan kodissa. 5:112 Palatkaamme takaisin matkaltamme. Miten pyhyys sinussa tuntuu. kappalainen
Syntyneitä
Kirsti ja Antti Saastamoiselle syntyi poikavauva 24.9. Kohtaavatko heidän katseensa sinut vai kaikkoavatko ne kaukaisuuteen. Minulle pyhyyden kokeminen nostaa kyyneleen silmäkulmaan ja kurkussa painaa, entä sinulla. Hiljaa riisutaan vaatteet käytetyt. Sinä olet pyhä. Kaunisto vetää konsertteihinsa sankan kuulijajoukon, joka haluaa nauttia kauniista ja musikaalisista laulutulkinnoista. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri." Matt. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. Ikävä! Suru! Helpotus! Mitä sinulle tuona hetkenä, tuolla hautausmaalla, merkitsee se tieto, että sinä olet pyhä. Hän oli valinnut laulut ja ehdottanut puhujat. Neljän vuoden taistelun jälkeen syöpä oli vienyt hänestä voiton. Eräänä päivänä kaksi hänen tuttuaan tuli lohduttamaan lähtijää laulullaan. Kuvittele, miten tuona pimeänä iltana saavut hautausmaalle, autolla, kävellen tai pyörällä. Tuo sana "pyhä" ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin, koska jokainen Kristuksen oma on pyhä. Sydämessäsi on surua, kenties ikävää tai kenties helpotusta, edesmenneen lähimmäisesi puolesta. kello 04.13. Mitä sinulle merkitsevät Jeesuksen sanat vuorisaarnassa: "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Samoissa hautajaisissa hautasin myös yhteisen unelmamme tapaamisesta 30 vuoden päästä kahvikupposen ja jalkapallo-ottelun merkeissä. Ystäväni oli suunnitellut omat hautajaisensa etukäteen valmiiksi. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. Vauva painoi 3 780 grammaa ja oli 52 senttiä pitkä. Vanha matkaaja, tervetuloa! On kaikki valmista taivaan kodissa. Hän oli poissa! Jeesuksen tunteminen tuo turvallisuuden tunnetta, kun kuolema lähestyy. En tarkoita pelkästään naapuriasi, ystävääsi tai Koistisen koiraa, vain juuri Sinua, joka otat Kristuksen uskossa vastaan, sinua joka tämän luit. Olet pyhä, Kristuksen oma. Sinut puetaan viittaan hohtavaan paitaan puhtaimpaan lumen valkeaan..." Itkusilmin kuuntelin kaunista laulua, jonka tiesin laulettavan ystäväni hautajaisissa. Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. Heikko, syntinen ja kaikin puolin vajavainen ihminen on armahdettu ja hyväksytty Isän edessä Jeesuksen tähden. Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Näet kynttilöiden loisteen kymmeniä ja taas kymmeniä, muistuttamassa rakkaista. Aihe tuli lähelle meitä kumpaakin. Kenties olit kirkossa tai tulit paikalle muualta arjen keskeltä. Perheeseen kuuluvat myös Oskari, 10, Valtteri, 7 ja Tuomas 5 vuotta.
Pasi Kaunisto konsertoi Kangasalan kirkossa
Laulaja Pasi Kaunisto on edelleen yksi suomalaisen laulun kiintotähdistä, mistä ovat osoituksena kymmenet "Suomalainen ilta"konsertit
Toiminnan sisällöllisellä puolella on Kangasalla päästy hyvään tilanteeseen, koska toiminta on monipuolista ja se suuntautuu kaikenikäisiin seurakuntalaisiin ja osittain myös siihen kuulumattomiin. Aika nopeasti asioista sai kuitenkin kiinni. Oman intonsa perehtyä tarkkaan niin käsiteltäviin asioihin kuin asioiden käsittelyä sääteliviin pykäliinkin Järvensalo sanoo juontuvan työelämästä, jossa hän konttoripäällikkönä toimi ennen eläkkeelle siirtymistään jopa kymmenien ihmisten esimiehenä. Sen pyynnön taustalla puolestaan oli toiminta esimerkiksi monissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Vain jouluna ja muutamana muuna aikana kirkko on täynnä. Kirkolliseen päätöksentekoon hän sanoo lähteneensä aikanaan mukaan, koska ehdokkaaksi pyydettiin. Mielestäni vaikeimmat asiat pitää hoitaa ykkösasioina. Etukäteen varmoihin pois jääviin kuuluu Kaarina Lannetta, joka ei näissä vaaleissa ole enää ehdokkaana. Meidän seurakunnassa onkin kehitetty ilahduttavan paljon toimintaa. On hyvä, että asioita katsellaan monelta eri kantilta, Lannetta sanoo. Nuoria mukaan Kaikilta osin koko evankelisluterilaisen kirkon tilanne ei kuitenkaan ole hyvä. Järvensalo on edustanut Koko kansan kirkko -listaa, mutta kertoo, että se ei aikanaan ollut ainoa ryhmä, joka pyysi häntä listoilleen. Nämä asiat tulevat työllistämään myös valittavaa uutta valtuustoa. Mieskin sanoi, että alan olla liian vanha kirkkovaltuustoon, Lannetta naurahtaa. Hän toivoo, että seurakuntalaiset käyttävät äänioikeuttaan aktiivisesti.
Asioita tarkasteltava eri kanteilta
Kangasalan kirkkovaltuustossa saattaa syksyn vaaleissa vaihtua monikin valtuutettu. Kirkkovaltuustossa meni ensin vuosi tai pari tunnustellessa ja silloin tunsin jopa välillä etäisyyttä omaan kotikirkkoon, Järvensalo muistelee. Muu tekeminen on vienyt kirkosta väkeä. Seurakuntavaaleissakin ihmiset ovat olleet melko passiivisia. Tukea tullut Myönteistä palautetta on tullut koko ajan niin oman ryhmän jäseniltä kuin sen ulkopuoleltakin, niin luottamushenkilöiltä kuin viranhaltijoiltakin. Hän arvioi, että syksyn seurakuntavaaleissa voidaan nähdä äänestysprosentin nousu. Hän kuitenkin toivoo, että niin nuoret kuin vanhatkin lähtevät äänioikeuttaan käyttämään. Voi vaikuttaa Järvensalo arvioi, että luottamushenkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa paljonkin asioitten kulkuun ja päätöksiin, jos haluaa todella valtaansa käyttää. On elettävä ajan hengessä. Toimintaa tarjolla Lannetta arvioi, että seurakuntalaisille eivät riitä pelkät jumalanpalvelukset. Tulevaisuuden toimintamuotoja ei vielä voi tietää, koska maailma muuttuu joskus nopeastikin. Kinkeripiirin listalta valittu Lannetta ehti vaikuttaa kirkkovaltuustossa kolme kautta eli 12 vuotta. Talous ja hallinto ovatkin luottamushenkilöitten asioista tärkeimmät, mutta luonnollisesti muistakin kirkkoon liittyvistä asioista saa sanoa näkemyksiä.
Leskien, orpojen, heikkojen ja sorrettujen puolelle pitää olla, Järvensalo sanoo. Mitään suuria skismoja ei ole ollut. Ei skismoja Lannetta arvioi, että koko 12 vuotta kestäneen ajanjakson aikana Kangasalan seurakunnan asioista on päätetty hyvässä yhteistyössä. Siksi nuoria ehdokkaita oli vaikea hankkia, Lannetta kertoo. Järvensalo sanoo olleensa valtuustoaikanaan pettynyt välillä jopa ylempien viranhaltijoitten toimii ja käyttäneensä tiukkoja puheenvuoroja. Olen saanut luottamustehtävän kautta tutustua moniin mahtaviin ihmisiin, Järvensalo painottaa. Yritin itse hankkia nuoria ehdokkaita, mutta huomasin, että moni muuttaa paikkakuntaa ja seurakuntaa lähtiessään opiskelemaan. Asioita valmistellaan muun muassa kirkkoneuvostossa ja eri toimikunnissa. Nyt äänestysaktiivisuutta on pyritty lisäämään laskemalla äänioikeusikä 16 vuoteen. Hän korostaa, että itsenäisesti ajattelevat ihmiset ovat tärkeitä niin seurakunnan toiminnassa kuin päätöksenteossa muuallakin yhteiskunnassa. Lannetta toteaa, että ihmisillä on nykyisin paljon mahdollisuuksia. Talouskin antaa isolle enemmän mahdollisuuksia. Siihen vaikuttaa muun muassa kirkollisten asioitten laaja käsittely julkisuudessa. Jäsenten pitää tietää, mitä ohjeita noudatetaan. Työelämässä oli tärkeää, että kaikki tehtiin oikein. Luonnollisestikaan erilaisesti ajattelevat ja erilaisista lähtökohdista liikkeellä olevat valtuutetut eivät voi olla aina kaikista asioista samaa mieltä, mutta se ei ehkä ole edes tavoiteltavaa. TAPIO SIPILÄ
Laki ja kirkkojärjestys pidettävä ohjenuorana
Kahdeksan kirkkovaltuustovuoden jälkeen paikkansa muitten ehdokkaitten täytettäväksi jättävä Aira Järvensalo kertoo, että valtuustokausista on jäänyt mieleen niin negatiivisia kuin positiivisiakin kokemuksia ja muistoja. Aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana olevat nuoret varmaan lähtevät äänestämäänkin, mutta heidän osuutensa kaikista nuorista on melko pieni. Kangasalan seurakunta on viime aikoina rakentanut paljon ja jatkossakin on tulossa vielä Kuhmalahden seurakuntalo, mutta sen jälkeen on tällä sektorilla hiljaisempaa. Valtuustovuodet ovat olleet kaiken kaikkiaan hyvin antoisaa aikaa. Järvensalo kertoo joskus tarkistaneensa jopa naapuriseurakunnista niitten käytäntöjä saadakseen vahvistusta näkemyksilleen. Valinta oli kuitenkin helppo tehdä. Kun ne saadaan käsiteltyä voidaan hoitaa helpompia. Sitkeydellä ja periksiantamattomuudella asioita kuitenkin voi saada eteenpäin. Seurakunnan hallinnon ja talouden näkökulmasta asioita on hoidettava pitkäjänteisesti. Tärkeimpiin kuuluvia asioita vuosien varrella ovat olleet monet suuret rakennus- ja korjaushankkeet ainakin taloudellisessa mielessä. Hän sanoo, että valtuuston kautta vaikuttaminen on nyt aika jättää muille. Valtuuston jäsenille jaetussa Seurakunnan luottamushenkilön käsikirjassa oli selkeästi esitettynä kaikki se tieto, mitä luottamustehtävässä tarvitsi. Esimerkiksi jumalanpalveluksissa käy nykyisin aika vähän väkeä. Lannetta on neuvoston lisäksi kuulunut muun muassa talousvaliokuntaan. Siksi tuntui joskus omituiselta, että kaikki eivät halunneet tai ehtineet siihen tarpeeksi perehtyä, Järvensalo pohtii. Erilaisia näkemyksiä myös asioitten käsittelyjärjestyksestä on silloin tällöin ollut. Joskus on äänestetty, joskus päätetty asioista yksimielisesti. Uusia tuttuja on tullut myös kappeliseurakunnista. Lannetta sanoo, että kirkon asioihin vaikuttamisessa ei pelkkä kirkkovaltuuston jäsenyys riitä. Äänestämisen kautta seurakuntalaisten mielipiteet vaikuttavat päätöksentekoon. 10
Keskiviikko 3.11.2010
Ei enää
Moniäänisyys kuuluu
Kaarina Lannetta on kuulunut kirkkovaltuustoon jo 12 vuotta, mutta ei ole enää ehdolla tämän syksyn vaaleissa. Seurakunnan toimintaan veti mukaan muun muassa se, että kirkossa käyminen on kuulunut osana elämään ja seurakunnalliset asiat kiinnostavat muutenkin. Järvensalo sanoo
Aira Järvensalo kertoo saaneensa niin tukea kuin kritiikkiäkin seurakunnan luottamustehtävissä esittämiensä mielipiteiden ja näkemysten takia.
olevansa samaa mieltä niitten kanssa, jotka sanovat, että seurakunnan ei ole tarkoitus olla varakas, mutta taloutta on hoidettava niin, että mahdollistaa toiminnan myös tulevaisuudessa. Kangasalan seurakunnalla on paljon mahdollisuuksia, koska se on melko iso seurakunta. TAPIO SIPILÄ. Hän kertookin käyttäneensä valtuustossa puheenvuoroja, joissa muistutettiin siitä, että lainsäädäntö ja kirkkojärjestys toimivat työn ohjenuorana
marraskuuta. Hänen mielestään myös koko 36 vuoden valtuustoajan suurin hanke on liittynyt rakennuksiin.
Pyysalon leirikeskuksen rakentamista edelsi yli 20 vuotta kestänyt asian pohdinta ja suunnittelu. Tuohon aikaan tehtiin eniten talouteen liittyviä hallinnollisia päätöksiä ja papisto hoiti toimintaa omaan tahtiinsa. Alussa olin valtuustossa seurakuntanuori pankinjohtajien ja muiden kellokkaiden joukossa, Hinkka sanoo. Myös he ovat positiivisen yllättyneitä siitä, että ihmiset olivat löytäneet kirjaston äänestyspaikan. Poliittinen jakolinja ja poliittisuus yleensäkin herättivät kritiikkiä varsinkin nuorten aktiivisten seurakuntalaisten mielissä, ja niin syntyi riippumattoman seurakuntaväen lista, joka on sittemmin toiminut Hinkankin "poliittisena" kotina. Näiden lisäksi äänestyspaikkoja on sijoiteltu viikon eri päivinä hieman eri paikkoihin. Pulkkinen on vaimonsa Sinikan tapaan työskennellyt ennen eläkeaikaansa eri seurakunnissa. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys jatkuu perjantaihin asti. Seurakunta omistaa esimerkiksi kiinteistöjä ja vuosien varrella on rakennettu monenlaista. Nyt on sitten aika jättää kokonaan tilaa nuorempien tuoreemmille ajatuksille ja ideoille, Hinkka kertoo. Tuohon aikaan 1970-luvulla valtuustossa oli vain kahden listan edustajia: vasemmistolaisia ja porvareita. Esimerkkinä hän mainitsee väkikadon, joka haastaa niin koko kirkon kuin kotiseurakunnankin. Sen takia hänkin jättää nyt kirkkovaltuustopaikkansa nuorempien täytettäväksi.
Olen saanut kuulla valtuustossa puheita laidasta laitaan. Ääneen ei politiikasta saanut puhua, vaikka kaikki tiesivät tilanteen. MIKA SÄPYSKÄ
Kangasalan seurakunta lisäsi näihin seurakuntavaaleihin edustuksellisuutta ja ennakkoäänestyspaikkoja löytyy useita. Myös kirkon perustoiminto eli jumalanpalvelus on vahvasti uhanalainen Siksi se vaatii rohkeaa arviota ja uudistusta. Se toivottavasti näkyy myös tulevissa kirkkovaltuuston vaaleissa aktiivisuuden nousuna. On ollut hallinnollista kapulakieltä ja herätyspuhetta sekä kaikkea siltä väliltä. Täällä seurakunnan toiminnat keräävät riveihinsä ehkä enemmän juuri nuorta väkeä kuin muualla.
Santasaari ei myyntiin Kangasalan seurakunta ei kuulu kaikkein pienimpiin eikä köyhimpiinkään. Mies itse oli varsin nuori, vasta 20-vuotias tullessaan ensimmäisen kerran valituksi kotiseurakunnan parlamenttiin. Hinkan mielestä kiinteistöomaisuutta on ehkä liikaakin. Meillä on Tampereen ympäristöseurakuntien ehdokaslistat, mutta muiden seurakuntien ehdokkaiden numerot äänestäjien pitää tietää itse, vaalivirkailijana maanantaiaamupäivänä kirjastolla toimineet diakonissa Mirja-Leena Hirvonen ja seurakuntalehtori Liisa Majanen muistuttavat. Uuden listan perustaminen oli söhäisy muurahaispesään. Kirkkoherra Jarva kiittelee, että ennen puoltapäivää äänensä kävi Pulkkisten tapaan antamassa nelisenkymmentä henkeä. Keskiviikko 3.11.2010
11
ehdolle
kirkkovaltuustoon
Hinkan 36 vuoden putki valtuustossa loppumassa
Kangasalan kirkkovaltuustossa peräti 36 vuotta toiminut Heikki Hinkka ei ole enää tämän syksyn kirkollisvaaleissa ehdokkaana. Palvelusta uudistettava Toiminnassaan seurakunta on Hinkan näkemyksen mukaan monien suurien haasteiden edessä. Talouteen liittyen on syytä varautua kiinteistömäärän pienentämiseen, mutta Santasaarta ei kannata myydä. Yllättävän vilkas alku verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kirkkoherranvirasto ja Kangasalan Prisma toimivat ennakkoäänestyspaikkoina koko viikon ajan. Hinkka arvioi, että esimerkiksi äänioikeusikärajan lasku 16 vuoteen ja kirkollisista asioista laajasti käytävä keskustelu johtavat siihen, että äänestysprosentti on tällä kertaa korkeampi kuin muutamissa edellisissä kirkollisvaaleissa. Kirkkoherra Seppo Jarva otti äänet vastaan.. ja 15. Silloin tuli varmaan ylilyöntejäkin idealismissa, mutta toisaalta se oli osa prosessia, joka on johtanut siihen, että valtuustossa on vuosien mittaan yhä enemmän käsitelty toiminnallisia ja periaatteellisiakin kirkon perustehtävään liittyviä asioita, Hinkka sanoo. TAPIO SIPILÄ
Ennakkoäänestys käynnistyi vauhdilla
Koskaan ei ole jäänyt äänestämättä missään vaaleissa, Taisto Pulkkinen toteaa annettuaan seurakuntavaalilipukkeensa kirkkoherra Seppo Jarvan leimattavaksi. Hänen mielestään Kangasalan seurakunnassa tilanne on hyvä juuri nuorten aktiivisuuden takia. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkoi maanantaina vilkkaasti. Tulevaisuuden suuri haaste on saada kirkossa säilytettyä oleellinen osa vanhasta ja
pyhästä, mutta pysyä aktiivisesti mukana ajassa, Hinkka painottaa. Ensimmäisen puolentoista tunnin aikana heidän luonaan oli käynyt noin 25 äänestäjää. Tämänkin takia kirkon vaalit tuntuivat tärkeiltä. Sahalahden seurakuntatoimistossa äänestysaika on keskiviikon lisäksi torstaina. Ennakkoon voi äänestää myös muiden seurakuntien alueella. Se vaikutti hiukan tekopyhältä. Hinkka sanoo, että hänen mielestään on korkea aika jättää valtuustotyöskentely nuoremmille. Seurakunta on sen luontevin omistaja, vaikka asumattomanakin. Yleensä suurin osa äänestäjistä käy uurnilla kuitenkin vasta vaalipäivänä. Varsinaiset vaalipäivät ovat 14. Itse olin nuorempana paljon äänessä, mutta vuosien mittaan olen mielelläni enemmän kuunnellut nuorempien innokkaita ajatuksia. Sinikka ja Taisto Pulkkinen kävivät äänestämässä kirkkoherranvirastossa maanantaina. Torstaina äänestää voi myös Kangasalan uimahallissa ja perjantaina Kuhmalahden kirjastossa ja Sahalahden K-marketissa. Esimerkiksi keskiviikkona äänestämässä voi käydä muun muassa lukiolla ja ammattiopistolla, Ruutanan seurakuntakodissa tai Kuhmalahden kirkonkylän kaupassa. Hän uskoo, että yksi tapa vaikuttaa kirkon menestysmahdollisuuksiin kaikkien haasteiden aikana on seurakuntalaisten oma aktiivisuus. Kapuloita ja herätystä Vuosikymmenien varrella erilaisia kokouksia on ollut satoja ja valtuuston lisäksi jäsenyys on luonnollisesti teettänyt työtä myös seurakunnan muissa toimielimissä.
Heikki Hinkka sanoo, että nuorten aktiivisuus on hyvin iloinen asia Kangasalan seurakuntaelämässä. Näin se jää kaikkien yhteiseen virkistyskäyttöön, Hinkka esittää
Vastauksissa nousivat esiin aktiivisuus ja pysyvyys sekä toiminnan runsaus. Keskustelua oli mahdollisuus ensimmäistä kertaa seurata myös internetin välityksellä seurakunnan kotisivuilta ja lähettää tekstiviesteinä kommentteja ja kysymyksiä keskustelijoille. Esimerkiksi teollisuuden työttömyys kääntyi vuositasolla laskuun ensimmäisen kerran kahteen vuoteen. Se on hyvä ikä, koska rippikoulu on juuri käyty ja se on ehkä herättänyt kiinnostuksen. MATTI KAUHANEN
Vaalikeskustelun voi katsoa seurakunnan kotisivulta osoitteesta www. Niissähän voi esiintyä esimerkiksi väkivaltaa, jota en hyväksy. Yleisöä vaalikeskustelu ei seurakuntakeskukseen sankoin joukoin vetänyt. Pitkäaikaistyöttömiä Kangasalla oli syyskuussa 262 ja Kuhmalahdella 13. Seurakuntalaisten olisi tuettava toimintaa myös jäsenmaksuilla. Ei seurakunnassa muutenkaan tiedetä ihmisten suhteista. Jumalan armo kuuluu kaikille ja on tärkeää, että sanoma välittyy. Hän muistutti, että seurakunnissa työskentelee esimerkiksi eronneita, vaikka Raamatussa eroamista pidetään syntinä. Työttömyys väheni jokaisessa alueen 11 kunnassa. Seurakuntalaisten olisi tunnettava, että seurakunta ottaa syliinsä. Ritva Laine totesi mielikuvaan kuuluvan myös kielteiseksi tulkittavan byrokraattisuuden. Asko Nieminen ja Heidi Lehtiniemi-Eerola pitivät 16-vuotiaiden oikeutta äänestää hyvänä ratkaisuna, koska näin nuoret saavat paremmin äänensä kuuluville seurakunnassa. Keskustelijoista Kinkeripiirin Jari Kolehmainen oli aluksi ehdottoman kielteinen, mutta pehmensi kantaansa myöhemmin toteamalla muun muassa, että kaikki ovat syntisiä ja armo tulee Kristuksen kautta. Työttömiä oli syyskuussa 46. Kirkon pitää vastata paremmin ihmisten hätään, hän ohjeisti. Nuorten pelättiin myös joutuvan ottamaan liian aikaisin aikuisten vastuuta, johon heillä ei ole valmiutta. Kangasalla työttömistä oli miehiä 680 ja naisia 465. Pitäisi tulla sellainen tunne, että on ihanaa tulla kirkkoon tapaamaan muita ihmisiä. Kuhmalahdella vastaava suhde oli 26 ja 20. TE-toimiston alueen työttömyysaste oli syyskuussa 8,9 prosenttia, kun se Pirkanmaalla oli keskimäärin 10,6 ja koko maassa 9,1 prosenttia. Kuhmalahdella työttömien määrä väheni vuodessa kahdella henkilöllä. Suurin ero keskustelijoiden kesken syntyi, kun piti ilmoittaa kantansa kysymykseen, saako lesbo- tai homopari työskennellä seurakunnassa. Ilman muuta seurakunnassa olisi siirryttävä myös palvelujen markkinahinnoitteluun, mikä laskisi niiden käyttöä, Heidi Lehtiniemi-Eerola arveli. Heistä lomautettujen määrä oli 485, joka on sekin 719 henkeä viime vuotta vähemmän. Armoa ja ihmisten tasavertaisuutta korosti myös Koko Kansan Kirkon Heikki Karhu, joka muistutti, että Raamattua pitää lukea ja tulkita kokonaisvaltaisemmin kuin nostamalla esiin yksittäisiä lauseita. TE-keskuksesta arvioidaan, että laman selkä on taittunut sen kestettyä noin kaksi vuotta. 12
Keskiviikko 3.11.2010
Vaalikeskustelun juontaja Marko Sagulin (oikealla) toivoi panelistien ottavan tiukemmin kantaa toistensa mielipiteisiin, mutta keskustelussa oli enemmän yksituumaisuutta kuin erimielisyyttä.
Yllytyskään ei saanut vaalipanelisteja väittelemään
Kangasalan Sanomien ja seurakunnan järjestämässä suuressa vaalikeskustelussa ei juontaja Marko Sagulinin yllytyksestä huolimatta nähty, eikä kuultu tiukkoja väittelyitä, vaikka keskustelijoiden mielipiteet poikkesivatkin joskus toisistaan. Nuorten ääni kuuluville Panelistit suhtautuivat myönteisesti nuorten äänioikeuteen, vaikka jotkut epäilivätkin nuorten saattavan pilailla esimerkiksi äänestämällä joukkopäätöksellä "sopimatonta" ehdokasta. Heikki Karhun mukaan erityisesti hänen ikäistensä miesten parissa seurakunta jää hieman etäiseksi, vaikka toiminta muuten ansaitsee kiitosta. Asko Niemisen parina keskustellut Sanni Simola korosti, että jokaisen pitäisi toimia raamatun mukaan ja tehdä sen perusteella johtopäätöksensä. Luku on sata henkeä vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Minusta seurakunta on ajan hermolla. Seurakunta läheisemmäksi Keskustelijat joutuivat myös pohtimaan, millainen kuva kangasalalaisilla on seurakunnastaan. Esimerkiksi lapsille järjestettävä leiritoiminta on tärkeää ja suuri apu monelle perheelle, joilla ei ole varaa kustantaa lapsiaan leireille, Kinkeripiirin Heidi Lehtiniemi-Eerola kertoi. Vaikka työttömien määrä vähenikin, pitkäaikaistyöttömien määrä vastaavasti kasvoi Kangasalla sadalla ja Kuhmalahdella kuudella henkilöllä. Lomautettuja vähemmän Koko Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston alueella työttömien määrä väheni syyskuussa 881 henkilöllä viime vuoteen verrattuna. Työttömiä oli alueella 6 511. Riippumattoman seurakuntaväen Asko Nieminen ja Koko Kansan Kirkon Ritva Laine eivät rajaisi ketään seurakuntatyön ulkopuolelle seksuaalisen suuntaumisen takia. Toisaalta meidän pitää kunnioittaa valtion lakeja ja toimia niiden mukaan. Työpaikkojen määrä kasvoi kaikilla muilla aloilla paitsi kaupallisessa työssä ja palvelutyössä.. Avoinna 560 paikkaa Syyskuun aikana avoimena oli alueella 560 työpaikkaa, joka on 53 paikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Vaaleissa ei ole vääriä ehdokkaita, panelistien nuorin Sanni Simola vastasi napakasti. kangasalanseurakunta.fi
Työpaikkoja avoimena aiempaa enemmän
Kangasalla oli syyskuussa työttömänä 1 145 henkilöä. Äänestysmahdollisuus myös sitouttaa nuoria seurakuntaan, panelistit pohtivat. Niemisen mukaan asiaa pitää tarkastella sen perusteella, haittaako asetelma työntekoa. En kuitenkaan kannata homo- ja lesboparien vihkimistä, Karhu rajasi sallivuutensa rajoja. Vapaaehtoistyön merkittävä lisääminen ja toiminnan sopeuttaminen tulojen mukaan olisivat keskustelijoiden mielestä keinoja jatkaa seurakunnan toimintaa, jos verotusoikeus poistettaisiin
Jokainen mukana oleva pääsee lavalle ja saa repliikkejä. Kaikki huolehtivat tunnollisesti vastuulleen uskotuista tavaroista ja tehtävistä, toteaa Eerola. Näin ison porukan kanssa kiertue ei tule kysymykseen, mutta pienimuotoisemmat esiintymiset erilaisissa tapahtumissa ovat mahdollisia, kaavailee Hakola. Keskiviikko 3.11.2010
13
Rampin Pikkuteatteri urakoi kahta kesänäytelmää esityskuntoon
Ramppi-teatterin itsenäisenä jaostona toimiva Pikkuteatteri valmistautuu jo ensi kesään. Yhteisöllisyys kunniassa Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet, joihin pyrimme arvoistamme tinkimättä. Olemme ehdottoman tyytyväisiä kaikin puolin. Jako ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, joten alle 12vuotias voi halutessaan liittyä nuorten ryhmään ja vastaavasti lasten ryhmä on avoin nuorille, tarkentaa ohjaajana toimiva Mika Eerola. Harjoituksemme ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joten paikalle voi tulla katsomaan, olisiko näyttelemisestä omaksi harrastukseksi, vinkkaa Eerola. Saapasjalkakissa synnytti joukon kehitysideoita, joiden toimivuutta kokeillaan jo alkaneella harjoituskaudella. Eerola kuuluu Pikkuteatterin johtokuntaan, jossa hän vastaa teatterin taiteelliseen ohjaukseen ja nuorten näyttelijöiden kouluttamiseen liittyvistä asioista. Tärkeää on myös tulla hyväksytyksi omana itsenään, vaikka teatterissa roolia esitetäänkin. Esitykset menivät hyvin ja yleisö nautti näkemästään. Ohjaaja Mika Eerola ja Pikkuteatterin johtokunnan puheenjohtaja Paula Hakola luotsaavat joukkoaan kunnianhimoisiin tavoitteisiin.. Jatkossa markkinoimme näytelmiämme maakunnallisesti. Saapasjalkakissan suosion siivittämänä Rampin Pikkuteatteri pyrkii nyt tosissaan Pirkanmaan tunnetuimmaksi lasten ja nuorten kesäteatteriksi, jonka toiminta keskittyy Kisarannan kesäteatteriin. Pääosaa ei riitä kaikille, mutta jokaisen rooli on näytelmän kaltaisessa tiimipelissä yhtä tärkeä, muistuttaa Eerola. Kiitosta tuli myös puvustuksesta ja lavastuksesta, iloitsee Hakola. Hakola ja Eerola uskovat teatteriharrastuksen opettavan elämässä tarpeellisia taitoja ja tekemisen asennetta. Teatterimme tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden kuulua joukkoon, joka yhdessä ponnistelee pitkäjänteisesti saavuttaakseen päämääränsä, valmiin esityksen. EIJA KOIVU
Lisätietoja Pikkuteatterin toiminnasta saa Mika Eerolalta numerosta 050 355 2603.
Pikkuteatteri raottaa salaisuuden esirippua: tulevana kesänä nähdään kaksi ensi-iltaa, joiden tapahtumat sijoittuvat klassikkosatuihin. Kesänäytelmien roolitus lyödään lukkoon muutaman viikon sisällä. Nykyaikaa leimaa rikkonaisuus olipa kyse ihmissuhteista tai koko yhteiskunnasta. Puuhaa riittää, sillä työstettävänä on kaksi eri näytelmää kahdella eri näyttelijäporukalla. Heinäkuussa saa ensi-iltansa viidestä lastennäytelmästä muokattu satukimara, elokuussa samaiset sadut tuodaan näyttämölle vapaamuotoisemmin toisiinsa liitettynä versiona. Johtokunnan puheenjohtaja Paula Hakola taas huolehtii muiden tehtäviensä ohessa teatterin markkinoinnista. Hänen kädenjälkensä näkyy tulevana kesänä myös näyttämöllä: lasten ryhmän satukimaran käsikirjoitus on hänen aivoituksiaan. Keväällä tahti kiihtyy ensi-iltojen lähestyessä. Haluamme tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa ympärivuotisesti teatteria riippumatta kenenkään taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta, tähdentää Hakola. Pikkuteatterilaiset harjoittelevat talvikaudella sunnuntaisin Huutijärven koulun liikuntasalissa. Jos joku mielii mukaan joukkoon, kannattaa toimia nopeasti. Vaikka viimekesäisen Saapasjalkakissan tuplamiehitys toimi hyvin, päätimme jakaa näyttelijäryhmän iän perusteella kahtia. Jälkimmäinen on Katja Krohnin käsikirjoittama Iso paha susi. Kissa saapasteli sydämiin Rampin Pikkuteatterin Saapasjalkakissan kymmenen näytöstä keräsi yhteensä 2 700 maksanutta katsojaa, mitä voi aiheellisesti pitää hatunnoston arvoisena suorituksena. Hän korostaa näytelmäharrastuksen yhteisöllistä merkitystä. Eerolan mukaan jo Saapasjalkakissan harjoituksissa huomasi, että "kaikki mulle tässä ja heti"-ajattelun sijasta liki 50-henkinen porukka tuki toisiaan ja malttoi odottaa omaa vuoroaan tarvittaessa useammankin tunnin ajan
14
Keskiviikko 3.11.2010
Leijonat saattavat viimeisellä matkalla
Arkun kantajiksi pyydetään yleensä vainajan miesomaisia tai läheisiä miesystäviä. Tehtävään valmistautuminen vie helposti koko päivän, sillä tilaisuuteen on pukeuduttava asianmukaisesti ja asennoiduttava tilanteen vaatimalla tavalla. Tapa on yleistynyt etenkin kaupungeissa, joissa ihmiset eivät enää välttämättä ole läheisesti toistensa kanssa tekemisissä. Kuolema tulee omaisille aina yllätyksenä, vaikka sitä iän tai sairauden vuoksi osattaisiin jo odottaa. Tahtonsa voi välittää jälkeen jääville myös hautajaistestamentin muodossa. Siunaus- ja muistotilaisuuteen liittyvät yksilölliset toiveet ovat tuttuja Juutille. Kun arkun luona seisoo vain pari omaista, tulee miettineeksi, mitä entisaikojen naapuriavulle onkaan tapahtunut, pohtivat Arvonen ja Nisula He ovat miettineet myös sitä, unohdetaanko ihminen liian helposti: voiko joku etääntyä ystäväpiiristään ja läheisistään esimerkiksi viimeisten aikojen sairaalassa olon vuoksi niin, ettei haudalle riitä surijoita. Juuti korostaa, ettei hautaustoimistossa harjoiteta pakkomyyntiä. Hyvän maun puitteissa mikä tahansa onnistuu. Nyt muuten juuri keksin, kuinka valkoiset kaulaliinat pidetään puhtaina ja sileinä. Yhdistystoiminta, hyväntekeväisyys ja liikuntaharrastukset pitävät Arvosen ja Nisulan kiireisinä. Kuluneen kolmen kauden aikana olemme saatelleet hautaan 23 vainajaa. Teen yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa, joten omaisten ei tarvitse selvitellä esimerkiksi juhlatiloihin tai hautakiveen liittyviä asioita. Koen alan ehdottomasti omakseni. Surunsa keskellä jäljelle jäävien täytyy kuitenkin ryhtyä hoitamaan käytännön asioita. Kysehän viimeisen leposijan valinnasta: millaisen arkun vainaja olisi itselleen halunnut. Nisula myötäilee ideaa ja alkaa hahmotella joulupakettitempausta. Ajatus arkunkantopalvelusta tuli Lions Club Roineelle paikalliselta hautausalan yrittäjältä, joka kohtasi työssään enenevässä määrin vainajia, joiden arkuille ei lähipiiristä riittänyt kantajia. Juuti toteaa oman äitinsä kuolemaan ja hautajaisjärjestelyihin liittyvien muistojen kirkastaneen hänen käsitystään siitä, kuinka herkin korvin asiakasta tulee kuunnella. Käärimme ne tyhjien talouspaperirullien ympärille, keksii Arvonen kesken kahvihetken. Halutessaan asiakas voi tuoda verhoilukankaankin itse. Miten toimitaan silloin, kun kantajia ei järjesty lähipiiristä. Vapaaehtoistoiminnassa on ehdottomasti palkitsevinta se tunne, jonka voi saada vain toista ihmistä auttaessaan, toteavat miehet. Toki me suomalaiset olemme luonteeltamme helposti sellaisia jääräpäitä, että emme pyydä apua, vaikka sitä tarvitsisimmekin.
Ihmisten auttaja viihtyy työssään
Työhönsä tyytyväisen ihmisen tunnistaa helposti. TINA FINN. Oma kuolema lienee useimmille vaikea puheenaihe ja etäiseltä tuntuva asia, kannattaisi siihen liittyvistä ajatuksistaan kertoa läheisille. Se helpottaa heidän asemaansa sitten joskus. Varsin moni kuitenkin haluaa, että hautaustoimisto hoitaa kaikki käytännön asiat arkusta perukirjaan ja kukista pitopalveluun, mikä luonnollisesti näkyy loppusummassa. Hautaustoimisto kuuluu yleensä ensimmäisiin, joiden puoleen silloin käännytään. Juutin mukaan niitä ei edes tarvitse miettiä, sillä arkkuvalmistajat joutuvat ottamaan maatuvuusmääräykset huomioon niin verhoilun kuin pintakäsittelynkin osalta. Yksilöllisiä arkkuja Omaisille arkun valinta ei välttämättä ole helppoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ostamalla kokonaispaketin säästää aikaa ja vaivaa. Jos valmismallit eivät asiakasta miellytä, toteutan yksilöllisetkin toiveet. Jos ostaa hautaustoimistosta ainoastaan arkun, uurnan ja kuljetuksen, selviää muutamalla satasella. Kantotehtävässä tärkeintä on säilyttää arvokkuus ja inhimillisyys, toteaa puolestaan Tuomo Nisula ja lisää, että palvelu perustuu Leijonien perusperiaatteisiin: Auta lähimmäistäsi heidän koettelemuksissaan; surevat tarvitsevat myötätuntoasi, heikot ja vaikeuksissa kamppailevat tukeasi.
Yrittäjänä Juha Juuti luottaa hienotunteiseen ja myötäelävään asiakaspalveluun.
Yrittävä Kangasala
Yksinäisyys koskettaa
Kantotyöhön osallistuvat Leijonat saavat tarvittavat tiedot arkunkantotarpeesta hautausurakoitsijan kautta. EIJA KOIVU
Arvokasta työtä
Leijonien kantotyötä arvostetaan jopa niin, että kerran avioparin vaimon hautaan kantaneet Leijonat pyydettiin muutamaan kuukautta myöhemmin kantamaan hautaan avioparin miehen juuri samalla kokoonpanolla. Jatkossa myyn myös itse verhoilemiani arkkuja. Nyt miehellä on Kuohunharjuntiellä oma yritys, Hautauspalvelu Juha Juuti Oy. Hienotunteinen ja myötäelävä asiakaspalvelu auttaa osaltaan läheisensä menettäneitä työstämään suruaan. Juuti pitää hintavuutta ainakin osin harhakäsityksenä. Kangasalla voi tukeutua Lions Club Roineeseen, jonka jäsenkunnasta löytyy kokeneita kantajia. Hinnakkuus harhaa Usein kuulee päivittelyjä hautaustoimistopalvelujen korkeasta hintatasosta. Myös tinkiminen on sallittu Juutin mielestä se kuuluu nykyaikaiseen kaupantekoon eikä halvenna vainajan muistoa. Miellän itseni omaisten auttajaksi. Leijonat saivat perehdytyksen tehtävään ajatuksen kehittäneen hautaustoimiston kautta, ja kokemuksen karttuessa on opittu lisää. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa Juha Juuti, joka vuosia sitten jätti musiikkihommat ja siirtyi perinteikkään hautaustoimiston palvelukseen. Se, kuinka yksinäisiä monet nykypäivänä ovat, on kyllä koskettanut. Vaikka ekologisuudesta puhutaan paljon, harva asiakas miettii ympäristövaikutuksia surunsa keskellä. Kantotyöhön on osallistunut 11 paikallisyhdistyksemme noin 30 jäsenestä, kertoo Roineen puuhaleijonana toimiva Hannu Arvonen. Yhdistyskiireiden edelle menevät ainoastaan omat lapsenlapset
Kuhmalahden Osuuspankilla on kaksi konttoria, toinen Kirkonkylässä ja toinen Pohjassa. Kirja kertoo helsinkiläisestä koululaisryhmästä, joka lähtee opintomatkalla Veronaan ja Venetsiaan, mutta joutuu rauhallisen keskelle murhasarjan mysteerin selvittämistä. Henkilökunnan määrä on nykyisin viisi työntekijää. Mattila arvioi, että korko varmaan jossain vaiheessa lähteekin nousuun, mutta se tapahtuu maltillisesti.Korkojen on sanottu olleen pitkään historiallisen alhaalla, mutta toisaalta pitäisi muistaa erottaa nimelliskorot ja reaalikorot.
Takavuosikymmeninä voimakkaan inflaation aikana reaalikorot saattoivat olla negatiivisia, vaikka ne nimellisesti olisivat olleet kuusi tai seitsemän prosenttia. Mattila muistuttaa, että Suomessa opittiin paljon jo 1990luvun alun kriisistä, ja täkäläiset pankit ovat olleet siitä saakka hyvin hoidettuja. Asiakasuskollisuus jatkuu usein myös paikkakunnalta muuton jälkeen ja sukupolvesta toiseen. Meillä on asiakkaita ympäri Suomea, Mattila sanoo. Yllättäen ryhmäläisiltä löytyykin yhteyksiä murhaajaan. Pankinjohtaja muistuttaa myös siitä, että Osuuspankin toiminnassa ei ole asiakkaiden lisäksi muita omistajia, joille lisäarvoa pitäisi tuottaa. Uusimman kansainvälisen talouskriisin taustalla ollut rahoituskriisi saattaa olla johtamassa kaikkien pankkien tiukempaan valvontaan. Asiakkaille dokumentoidaankin tarkkaan, miten käy jos korko nousee esimerkiksi viiteen tai kuuteen prosenttiin. Pankkimaailmassa tästä tilanteesta ei pidetä. Keskiviikko 3.11.2010
15
Kuhmalahden Osuuspankki vahva tekijä paikkakunnan taloudessa
Maaseudun pienten kuntien palvelutarjonnan supistuminen on kiistaton tosiasia. Korko puhuttaa Aika ajoin nousee yleiseen keskusteluun puhe asuntokuplasta ja sen mahdollisesta puhkeamisesta ja korkotason nousua ennakoidaan vähän väliä. Kuhmalahtelaiset ovat kuitenkin pysyneet uskollisesti oman pitäjän pankin asiakkaana. Asunto- ja autolainaa tarvitaan, Oranen sanoo. Kuhmalahdella ei esimerkiksi rahaa saa seinästä, automaatteja ei ole. Tuoreessa pankkien stressiselvityksessä Suomessa toimivat pankit pärjäsivät hyvin
ja OP-ryhmä oli parhaimpien joukossa. Pankin pieni koko ja rajattu toimialue tekevät työstä luonnollisesti hyvin ihmisläheistä, koska osapuolet tuntevat toisensa. Mattila sanoo, että fuusiossa on varmaan sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. Lisää säätelyä. Oranen sanoo, että asuntolainojen määrät ovat nousseet euron käyttöönoton jälkeen. Kirkonkylässä toimi aikanaan Säästöpankki, mutta se siirtyi OP:lle 1990-luvun alkuvuosina, ja Postipankkikin lopetti paikkakunnalla jo 1990-luvun puolella. Esimerkiksi 1990-luvun lamankin seurauksena piti pakkohuutokauppaan mennä vain kaksi tai kolme kertaa. Näin halutaan estää ikävät yllätykset ennakolta. Näillä näkymin Kuhmalahdella säilyvät molemmat konttorit ainakin toistaiseksi. Yrityspuolella tarvitaan rahaa investointeihin ja käyttöpääomaksi, Mattila jatkaa. Vaikka ihmisillä olisi asunto maalla, haetaan palvelut usein työssäkäyntikaupungista tai muuten isommista taajamista. OUTI OJANEN
Kotisivuja
jo vuodesta 1918
p. Kuhmalahden Osuuspankissa fuusio nähdään tavallaan luonnollisena jatkeena muissa toiminnoissa tapahtuneille muutoksille. Lisäksi nuoretkin asunnonostajat haluavat usein hankkia saman tien suurehkon asunnon, eikä asumistasoa enää nosteta pikkuhiljaa asteittain isompaan asuntoon vaihtamalla. 377 6900. On etu, että asiakkaat tunnetaan hyvin, mutta luonnollisesti esimerkiksi lainan kieltäminen tutulta voi olla ainakin periaatteessa vaikeampaa.
Kuhmalahtelaiset hoitavat kuitenkin asiansa Mattilan mukaan hyvin ja tunnollisesti. Kulttuurimatka Venetsian karnevaaleihin muuttuu jännittäväksi seikkailuksi. Puranen on asunut Kangasalan Ponsassa, ja niinpä Längelmävesi ja Hiljaisten miesten laakso mainitaan ohimennen uudessa kirjassa: "Meidän mökille kääntyy tie siitä Hiljaisten miesten laakson kohdalta, tiedäthän sinä sen maailman kauneimman kadunnimen." Kirjassa on paljon tietoa Pohjois-Italian historiasta ja nähtävyyksistä, joten paikoin sen lukeminen tuntuu enemmän matkaoppaalta kuin dekkarilta. Toisaalta pienessä yksikössä on yhtä suuri byrokratia kuin suuremmassakin. Tuttuudellakin on kaksi puolta. Seurakunnat ovat yhdistyneet, kunnat yhdistyvät ja tämä Osuuspankkien fuusio on osa samaa kehitystä, Mattila sanoo. Käteistä ja lainaa Nykyisellään pienen maaseutupankin ja sen konttorien toiminta poikkeaa aika tavalla kaupunkien vastaavasta. Muilla pankkiryhmillä ei omia toimipisteitä ole. Lainapuolella yksityisasiakkaiden tarpeet ovat aivan samanlaisia kuin muuallakin. Kankeat lauserakenteet ja ontuva minäkertojien vaihtelu haittaavat aluksi, mutta unohtuvat kun lukija tempautuu mukaan vauhdikkaaseen tarinaan. Välillisesti kansainvälinen pankkikriisi tuntuu täälläkin lainsäädännön tiukkenemisena ja pankeille tulee uusia vaatimuksia, Mattila arvioi. Oppilaat jäävät aika tuntemattomiksi, mutta opettajat ja valvoja Aune ovat persoonallisia hahmoja. Kuhmalahden Osuuspankin toimitusjohtaja Risto Mattila kertoo, että noin 70 prosenttia kunnan asukkaista on omassa kunnassa toimivan pankin asiakkaita. Käteisen nostajia meillä käy pankissa edelleen aika paljon, kertoo palveluneuvoja Marja Oranen.
Käteisen siirtyminen tiskin yli ei tosin ole kovin yleistä, koska nettipankkipalveluitten käyttö on luonnollisesti yleistä kaikkialla. TAPIO SIPILÄ
Kirjat
Murhamysteerin keskeltä kaivataan Längelmäveden rauhaan
Ensimmäisessä dekkarissaan Ripaskaa! Kangasalaa sivunnut Leena Puranen, kirjailijanimeltään Ivan Tykki on julkaissut tänä syksynä toisen omakustannedekkarinsa Tarantellaa!. Ensi vuoden alussa aloittavaan Kangasalan Seudun Osuuspankkiin lähtevät mukaan Kuhmalahden lisäksi Kangasalan ja Pälkäneen Osuuspankit. Uusi ja historiallinenkin muutos tapahtuu parin kuukauden kuluttua, kun lähikuntien osuuspankit fuusioituvat. Siksi sen toiminta poikkeaa lähtökohdiltaan liikepankkien toiminnasta. Toisaalta niin isot kuin pienetkin pankit Suomessa pelkäävät byrokratian joka tapauk-
Palveluneuvojat Matleena Hynninen ja Marja Oranen sekä pankinjohtaja Risto Mattila kertovat, että Kuhmalahden Osuuspankilla on asiakkaita kaikkialla Suomessa ja kotikunnassa sillä on noin 70 prosentin markkinaosuus.
sessa lisääntyvän paikallisista tai kansallisista toimista riippumatta. Hallinto luonnollisesti lisää kuluja. Pankkilaiset sanovat, että työtä tehdään pienessä pankissa aina tuttujen kanssa
Kanavaliikennöinnin niksit kävivät ajossa tutuiksi. Päämäärä oli Rotterdamissa pidetty ICCY:n (International Council of Cruising Yachts) tapaaminen, mutta kolmen kuukauden kierros antoi täydeltä laidalta muutakin. Yksi mieleenpainuvimmista paikoista oli Boskoop, Bosin entinen koulu- ja harjoittelukaupunki. Juustoa hunajasta Historiannälkäänsä Kees Bos sai helpotusta myös matkan varrelle osuneesta Loevensteinen linnasta, joka on tullut kuuluisaksi hollantilaisen oikeusfilosofin, kirjailijan ja kristinopin puolustajan Hugo de Grootin (1583-45) vankilana. Sain laitteet kuntoon vasta Kalmarissa. Yksi lautta tarjosi sähköt generaattoristaan, kun seisahduimme illaksi ja yöksi sen viereen aamua odottamaan. Ruotsista Bos suuntasi Tanskan sivuitse Saksaan. Ihmetteli, kun muistin, hän kertaa sattumusta. takanaan 2 396 merimailia. Sitä riitti vain lyhyisiin juttuihin. Vuonna 1972 Porvoon Kråkössä rakennetun, päältä puisen ja alta muovisen veneen ominaisuudet ovat kuitenkin kohdallaan, joten pelko ei päässyt puseroon. Reitti johti ensin Travemündeen ja sieltä Lyypekkiin. Ei edes matkan alussa, kun laitteet reistailivat. Retki oli mennyt suuremmitta havereitta, ja matka oli ravinnut tekijäänsä monella tavalla. Erään rouvan luovuttaman paikan palkitsin pois lähtiessäni hienolla kukkalaitteella. Veneilijä ei jätä kaveriaan. Pulaan hän ei silti joutunut, sillä matkassa on aina mukana tarvittavat merikartat ja gps-paikannin. Koska aikaa oli, Hampurin humuun ja Lauenburgin idylliinkin ehti hetkeksi heittäytyä. Lauantai-iltapäivänä veneelle ja sunnuntaina takaisin. Laatikkoa ei ymmärretty tarkastaa, koska kirja-arkkuja vietiin linnasta pois niin paljon. Uutta oli se, että veneen alla ei vellonut enää meri, vaan kesytettyjen jokien ja kanavien tasainen vesi. Myös kaupungin lehdistö bongasi oudon kulkijan. Jaetut kokemukset ja käydyt keskustelut olivat sen verran myönteisiä, että poisjäänti Maarianhaminan viimevuotisesta tapaamisesta kaivelee yhä. Ankkuripaikalla Kåsebergista oli lyhyt matka alueen ykkösnähtävyydelle, Ales stenar -nimiselle kivirakennelmalle, joka massiivisessa juroudessaan muistuttaa elävästi brittien kuuluisaa Stonehengen kiviarvoitusta. Niinpä menomatkallaan hunajaa ostanut Bos ilahdutti palatessaan saksalaista mehiläishoitajaa tämän lemmikkijuustolla. Ja sehän se oli, Kesäpäivän Pursiseuran lippu. Tiedän aina, missä olen. Sinne lähden varmasti! Paluumatkalle hän lähti yksin samaa kanavistoa myöten, mitä oli saapunutkin. Pärjään merellä vanhalla ja uudella systeemillä, Tampereen navigaatioseurasta merenkulkuoppinsa ammentanut Bos sanoo. Kaveriin voi luottaa Kun Penelope rantautui 30.8. Ystäviä, kokemuksia ja kulttuuria. Sen oppi nopeasti, että ankkuripaikat olivat asutuskeskuksissa kortilla, vaikka ne omistajiensa poissa ollessa vuokran olivatkin. Minulla on trailerin päällä vene Aquara jonka voin halutessani heittää vieläkin veteen, vaikka en minä enää sisävesillä juuri veneile, Sopentiellä asustava Bos kertoo. Aikaa jäi myös sukulaisten ja ystävien tapaamiseen. Naapurin huomioon ottaminen on vesillä vastavuoroista. Hollantiinkin matka taittui uskollisella mutta avomeripurjehdukseen melkeinpä arveluttavan pienellä Penelopella. Sittemmin viherrakentamiseen erikoistuneen yrityksen johdosta ei ehtinyt lähivesiä kauemmaksi. 73-vuotias Kees Bos nosti Penelopen ankkurin 14.6. Autopilotti ja plotteri lakkasivat toimimasta ajaessani Maarianhaminasta Ruotsiin. Penelope kumppanina Muskeliveneily on Kees Bosille vierasta. Varttunut merikarhu Kees Bos on siitä erikoinen merikarhu, että hän alkoi harrastaa avomeriveneilyä vasta varttuneemmalla iällä. Paikalla oli 40 venettä ja yli sata merenkulkijaa seitsemästä eri maasta. Siitä on aikaa, hän hymähtää. Kulkijat olivat silti yhtä ystävällisiä kuin merellä. Vain päivällä ajettiin Ensimmäinen etappi oli ElbeLyypekki kanaali, toinen Mitteland kanaali, joka vei Hollantiin asti. Jouduin paikallislehden haastatteluun, koska veneeni oli kirkonkylässä ensimmäinen suomalainen. Gdansk ei unohdu Rotterdamin kuusipäiväinen ICCYtapaaminen oli Bosille lajissaan ensimmäinen. Uuteenkaupunkiin, maan kamaralle ponnahti kiitollinen mies. Takaisin hän palasi 30.8. Kåsebergista kanaville Reittivalintansa Rotterdamiin Bos teki harkiten. PEKKA KAARNA. Löysin meren päästyäni eläkkeelle. Sen verran työltä lohkesi aikaa, että kotikunnan järvien lisäksi tutuiksi tulivat myös Hauhon ja Pälkäneen vedet. Ensi vuonna tavataan Gdanskissa Puolassa. Lyypekissä hän tapasi kaksi ruotsalaista venekuntaa, joiden kanssa kurssi otettiin kohti Hollantia. Ja jos merellä joutuu pulaan, apuun voi luottaa. Bos sanoo seilanneensa koko reissun rauhallisin mielin. Aktiiviset työvuotensa Bos vietti tukevasti maan kamaralla 1975 perustamansa Pikon Taimiston ruorissa. Taimisto oli nyt satakertaisesti suurempi kuin pois lähtiessäni. Satamamestarilla oli seinällään jotain kovin tutulta näyttävää. Hän pakeni kirja-arkussa. Aika oli ongelma. (Kuvat: Kees Bos)
Hieno matka, mutta kiva oli palatakin
Matka Hollantiin on jo arkea, mutta kun se tehdään yksin ja veneellä, matkasta kasvaa seikkailu. Pohjanmeren häijyt kelit eivät houkuttaneet. Bos vakuuttaakin, että tämä tietämättömyydestä aiheutunut virhe ei toistu. Uudenkaupungin satamasta. Kalmarista matka jatkui Ruotsin itärannikkoa myöten Ystadin liepeille. Et voi ennakoida, ajaako joku kirkolla päällesi, mutta säätä voit aina tiedustella ennakkoon ja suunnitella lähtösi sen mukaan, hän muistuttaa elämän yllätyksellisyydestä. Hieno matka, mutta kiva on olla taas kotonakin, Bos palaa työpöytänsä ääressä matkansa tunnelmiin. 16
Keskiviikko 3.11.2010
Vesiparkissa Hollannissa, Veendamin kaupungissa.
Kanava Hollannissa.
Kees Bos, Penelope ja Kesäpäivän Pursiseuran lippu.
Sulku Saksassa, korkeudeltaan 16 metriä. Ammattiliikenteellä oli suluissa etusija, eikä illalla ja yöllä ajettu, Bos tiivistää kulkuohjeet. Kasvihuoneita oli satoja, ja vanha pomonikin oli vielä hengissä. Mutta oli Kåsebergissa toinenkin huomionarvoinen seikka
Kokonaisilme sairaalasta oli rauhallinen ja siisti, mutta hyvin, hyvin vaatimaton siihen tasoon, mitä länsimainen huippuunsa viritetty ja kallis sairaalakulttuuri meillä on. Malawin äitiysterveyden parantamista voi tukea vuoden loppuun asti osoitteessa Väestöliitto ry, Nordea 174530-97958, viitenumero 262. ELVI TANSKANEN Kangasalalainen Elvi Tanskanen on yhtenä varainkerääjänä Kapua-hankkeessa. Namalakan kylässä saimme tutustua katolisen kirkon ylläpitämään terveyskeskukseen ja osallistua kylätapahtumaan. Sairaanhoitaja kertoi sektioiden määrän olevan nousussa, koska entistä useampi tyttö tulee raskaaksi. Tämä onkin yksi syy naisten runsaisiin raskauden ajan ja synnytysten komplikaatioihin ja niistä aiheutuviin kuolemiin. Väestöliiton työntekijät kertoivatkin, että kaikki vanhemmat eivät ole riittävän valistuneita huolehtimaan lasten koulutuksesta, joka kuitenkin on peruskoulun alaasteen osalta ilmainen. Keskiviikko 3.11.2010
17
Miksi maailmamme on niin epätasa-arvoinen. Myös pieniä lapsia oli mukana. Alueella on sähkögeneraattori, josta asuntolaammekin saatiin sähköä tiettynä kellonaikana. Yhden yön meistä jokainen nukkui tai valvoi savimajassa! Ihmettelimme ovatko lapset kesälomalla, kun heitä oli aina kylillä juoksemassa. Mangochin maakunnassa on 1 000 aids-orpoa, ja koko Malawissa heitä on miljoona. Hän hoiti 40 synnytystä kuukaudessa, teki HIVtestaukset ja jakoi lääkkeet, antoi rokotukset, piti äitiys- ja perheval-
Äitejä odottelemassa Mangochin sairaalan pihalla.
mennusta, ompeli ja sitoi haavat ja niin edelleen. Pihalla äidit istuskelivat äitiensä ja anoppiensa kanssa tulevaa synnytystä odottaen. Työaikaa ei ollut. Elvi Tanskanen sanoo, että lukemattomia kysymyksiä jäi vaille vastausta. Yöpymistilana on sementtinen lattia. Lukuisat nuorten naisten ja miestenkin tanssiryhmät ja draamaesitykset kertoivat Väestöliiton tekemästä valistustyöstä ja miten hyvä äitiysterveydenhoito parantaa koko perheen hyvinvointia. Kuvat Väestöliiton avustuskohteestamme eivät voineet etukäteen kertoa sitä todellisuutta, minkä matkallamme kohtasimme. He olivat kuuntelemassa kanssamme Mangochin maakunnan sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden selostusta hoitolaitosten tilanteista ja äitiysterveydestä. Myös kaivosteollisuutta on, ja miehet ovatkin kylistä "häipyneet" niihin töihin. Kyläläiset tiesivät vierailustamme, ja niinpä ajaessamme kylän laidalle lapsia ja nuoria alkoi sankoin joukoin juosta vierellämme koulun ja terveyskeskuksen muodostamaan pihaan. Me luovutimme heille lakanoita, jalkapalloja ja käytössämme olleet Jopot! Raskaus ei tuo helpotusta Kehitysmaissa naisen asemaa määrittää lasten synnyttäminen ja perheen hoito. Maaseudulla perinteet ja kylän vanhimmat päättävät asioiden hoidosta. Myös suihkujen ja WC:n toiminta oli ajoittaista. Kapualaisten koko matkakertomus on luettavissa sivuston blogissa www.kapua.fi.. Kaiken tarvittavan naiset kantavat päänsä päällä, usein vauva huivilla sidottuna selän puolelle. Kylässä oli suomalaisten rakentama opetusterveyskeskus, joka on ollut 2006 lähtien malawilaisten hoitama terveyskeskus, jossa on myös synnytysosasto. Nuoret hoitajat "pakenevat" alkeellisista, sähköttömistä kylistä asutuskeskuksiin. Anopin seurassa odottaen Asuimme Lungwenan kylässä opiskelija-asunnossa neljä vuorokautta. Mitä voimme tehdä asioiden parantamiseksi. Työtilat olivat siistit, mutta hyvin vaatimattomat. Viimeisin tutustumiskohteemme oli Mangochin maakunnan aids-orpojen päiväkeskus. Aika kuluu aamuvarhaisesta kukonlaulusta illan pimeyteen veden ja puiden hankinnassa, ruoanvalmistuksessa, joen uoman pyykkireissuilla, maissipellon kuokkimisessa, maissin kuivattamisessa ja niin edelleen. Osa lapsista oli kuitenkin kotona yhteisön hoidossa. Työvuorossa oli kaksi hoitajaa ja kaksi siistijää. Helpotusta ei tule raskaana ollessa eikä lapsivuodeaikana. Kuvaavaa on, että nainen ei voi kieltäytyä miehisyysriittiin liittyvästä pojanklopin seksikokemusten keräilystä, olkoonkin missä elämäntilanteessa tahansa. Päiväkeskuksessa
koulutetaan perheitä, opettajia ja vapaaehtoisia aidsin vastaiseen työhön ja kannustetaan lapsia koulun käymisessä. Paikalla oli lopulta satoja lapsia, ja liikkuminen siinä hälisevässä joukossa oli kokemus! Ei työaikaa Kylän terveyskeskuksessa oli yksi ainoa työntekijä. Kaivo on sairaalan pihan läheisyydessä. En osannut mitenkään varautua siihen, miten voimakkaasti matka tulee vaikuttamaan ja koskettamaan elämääni. Matkan aikana tutustuimme Mangochin maakunnan eri hoitolaitoksiin, joissa Väestöliiton äitiys- ja lisääntymisterveyden projektia toteutetaan. Loputtomasti ruumiillista rankkaa työtä ilman koneiden tuomaa helpotusta. Miksi naisen asema kehitysmaiden kulttuurissa on niin heikko. Malawissa hän tutustui muun muassa aids-orpojen päiväkeskustoimintaan.
Jokainen lapsi tarvitsee äidin
Kapua-ryhmä palasi lokakuussa kotiin tutustumismatkalta Malawiin. Suurin osa väestöstä, noin 85 prosenttia asuu maaseudulla. Kyläjuhla oli mieleenpainuva. Sisäpihalla, muovikatoksen alla oli lisäsynnytystilat, koska osaston tilat eivät ole aina riittävät. Odottaville äideille on oma rakennus, jossa heillä on avokeittiö: toisella seinustalla pöydät astioille toisella avotuliliedet, jossa he valmistavat ruoan. Odottavien osastolla oli jopa kuusi äitiä istumassa samalla sairaalasängyllä. Yläkoulu ja jatkokoulu olivat maksullisia, ja niihin monillakaan maaseudun perheillä ei ollut varaa. Osa istui lattialla. He päättävät myös tuliaislahjojemme jakamisesta. Malawin valtio Afrikan kaakkoisosassa rajoittuu pohjoisessa Sambiaan ja Tansaniaan sekä etelässä Mosambikiin. Suurimmat vientiartikkelit ovat tupakka, tee ja sokeri. Synnyttäneiden osastolla synnyttäneet äidit istuivat vieri vieressä sementtilattialla vauva sylissään
18
Keskiviikko 3.11.2010
Kulttuurikeskus Äijälän historianäyttely todistaa yhteispelin vievän pitkälle
Kangasalan keskuskirjaston aulassa avattava laaja näyttely kuljettaa katsojan halki Äijälän 30-vuotisen historian. Keskiviikko 10.11. klo 10 Jalmarin kammari Jalmarin Kodossa. Kangasalan Karjalaseura täyttää tänä vuonna 70 vuotta. klo 12.3014 kuntosali omatoimisille palvelukorttiasiakkaille Jalmarin Kodossa. Tied. Perjantai 12.11. klo 17 Prinsessa-elokuva Pikkolan koululla, K11. Tapahtumatiedot sähköpostiosoitteeseen toimitus@ kangasalansanomat.fi keskiviikkoon 10.11. Järj. Klo 12 Aulis Aarnio: Sattuma ja välttämättömyys Tolstoin historianfilosofia, klo 13 Aimo Minkkinen: Lenin ja vallankumouksen suhde Tolstoihin, klo 14 Jussi Lehtonen: Sota ja rauha vapaamuurari Bezuhovin kehyskertomus, klo 16 Keijo Koivula: Tolstoi ja taiteilijat, klo 17 Anna Karenina -elokuva. Seurasta on tiukkoinakin aikoina löytynyt ihmisiä, joilla on ollut uskoa asiaansa, tulevaisuudentoivoa ja rakkautta entiseen ja nykyiseen kotiseutuunsa. Slahden jäteasema (Sahalahdentie 1242 / tekninen varikko) la klo 1014. MLL Sahalahti. Järj. 3767 899. Aiheina mm. Avoin yleisötilaisuus.
Ensi viikon ruokalistat
PÄIVÄKODIT JA KOULUT Ma: jauhelihapihvit, perunasose Ti: mannapuuro, marjakeitto, leikkele/salaatti. Järj. Novgorodin-matkan muistelua kuvakavalkadi / Martti Koivula. LUKIO Ma: nakkikeitto, juusto, hedelmä KASVIS: linssikeitto Ti: porsaspata, tumma riisi, tuoresalaatti KASVIS: kasvisstroganoff Ke: tonnikalavuoka, tuoresalaatti KASVIS: kasvislasagnette To: hernekeitto, ohukaiset, hillo, leikkele KASVIS: kasvis-hernekeitto Pe: jauhelihalaatikko, tuoresalaatti KASVIS: kasvismusaka ATERIAPALVELU Ma: jauhelihapihvit, kastike, perunasose, salaatti, mustikkakiisseli Ti: lounas talon tapaan, salaatti, vadelmavaniljajogurtti Ke: suikalepaisti, perunat, salaatti, aurinkokiisseli To: kalakeitto, sämpylä, leikkele, mustikkakukko, vaniljakastike Pe: broiler-riisivuoka, juustokastike, salaatti, mustaherukkavispipuuro La: maksalaatikko, puolukkahillo, salaatti, sekahedelmäkiisseli Su: tilliliha, perunat, salaatti, puolukkakiisseli Muutokset mahdollisia. Tällaisia Äijälöitä soisi tulevan esiin tulevaisuudessakin". Järj. mukaan. Muutokset mahdollisia. S.lahden Kirjanystävät ja kirjasto. willakosmos.fi. Taito-Pirkot -kurssi klo 12.30 15.30. JÄTEASEMAT Kodin ongelmajätteitä, lajiteltua hyötyjätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä pieniä eriä kaatopaikkajätettä. SVS Kla. Klan sos.dem. Avajaiset ja muun muassa seuraväen palkitsemiset kirjastossa keskiviikkona 10.11. ympäri vuoden. antiikkinalle, pienet puutyöt ja kirjansidonta. Aikuisten käsityökurssi joka toinen torstai. p. 050 347 8008. klo 10 Jalmarin kammari Jalmarin Kodossa. Keittolounas sisältää keiton, juoman, leivän ja voin.
Viikkopäivyri
Seuraava viikkopäivyri ilmestyy perjantain 12.11. Leninin merkeissä / Pentti Salminen. Tied. Järj. p. Taidenäyttely 21.11. Näyttely pääkirjastossa 10.11. 23.11. Päiväkodit: pinaattikeitto Ke: suikalepaisti, perunat To: broiler-riisivuoka Pe: kalakeitto, pehmeä leipä, tuorepala Jokaiseen ateriaan kuuluu salaatti, leipä, ravintorasva ja juoma. syyskuun loppuun joka su klo 1316. Pienoisnäyttely Leninin rintamerkeistä ja pysteistä. klo 9 kutsunnat Pitkäjärven koululla. klo 12 mennessä. Soittaa Raija Törmälä. Filmipyörä. Ohjausta toiveiden mukaan. klo 18.30 naisten lentopallon mestaruusliigan runkosarjan ottelu LP KlaLP VIESTI Pitkäjärven koululla. p. Mobilian Peltitähdet Movie Cars -näyttely, Mobilia Classics, Rally Hall of Fame, museomyymälä ja kahvila av. päivittäin klo 1016. Järj. Pitkään seuratyössä olleille esimerkiksi vanhat lehtileikkeet tuovat mieleen muistoja Äijälän alkuvuosilta. Ryhmiä vauvasta 13-luokkalaisiin. Järj. klo 1013 joulutyöpaja käsityökeskuksella. Avajaiset ja seuraväen palkitsemiset kirjastossa ke 10.11. Karjalaseura on tuonut Kangasalan kunnan kulttuuritarjontaan kymmenien vuosien ajan merkittävän panoksen. Tied. asti. Filmipyörä. Klan käsityökeskus. Willa Kosmos. Marjamäen Pajutila av. MLL Sahalahti. Jatkuvasti vaihtuva näyttely. p. klo 1820 venäläisen teehuoneen kirjasto auki Lepokodilla. Klan käsityökeskus. Pirkanmaalaisten lintumaalarien töitä Treen pääkirjastossa 8.11. 5.12. Kaarina Maununtyttären tie 615 ja 617. klo 17 Prinsessa-elokuva Pikkolan koululla, K11. asti Voipaalan taidekeskuksessa Valkeakoskella. kirjaston aukioloaikoina, myös lainausosaston ollessa suljettuna. Näyttely Kangasalan kirjastossa 10.11. 23.11. klo 1214 tietokoneen käytön perusopastusta Jalmarin Kodossa. MUSEOT JA NÄYTTELYT Pääkirjaston taidetila Terrassa kunnan kulttuuristipendin saaneiden kuvataiteilijoiden näyttelyitä; Suvi Salmela ja Anssi Kasitonni 19.11 asti. Kun Äijälän uudelleen rakentaminen muutama vuosi sitten oli lähdössä käyntiin, niin oltiin "suuruudenhullujen" hankkeelle hanakoita pudistelemaan päätään. p 040 309 8000. Kuhmalahden jäteasema (Taidetie 6, palotallin vieressä) av. Av. Lasten salibandykerhot 2.3.-lk ma klo 1718, eskari1.lk la klo 1112, aikuiset pe klo 1921. p. SVS Kla. SVS Kla. Muistiasiat, Toni Leander. p. asti. Sunnuntai 14.11. Mala klo 821 ja su klo 812 Hotelli Urussa. klo 1112.30 kuntosali omatoimisille palvelukorttiasiakkaille Jalmarin Kodossa. Väkevä maa -taidealue: teosluettelo ja kartta vakevamaa.fi. klo 18 lasten pannukakkuilta Sahalahden kirjastossa, pannaria ja satuja. Klan jäteasema (Kaarina Maununtyttären tie 6 ) avoinna tipe 1418 ja la 1014. 0400 320 686. klo 1016. Järj. Järj. klo 12.3014 kuntosali omatoimisille palvelukorttiasiakkaille Jalmarin Kodossa. Mukana taiteilijoita Klan Kuvataiteen Ystävistä. SVS Kla. Järj. Maanantai 8.11. Uusia näytelmiäkin esitettiin useita saman vuoden aikana. p. klo 17 naisten lentopallon mestaruusliigan runkosarjan ottelu LP KlaHPK Pitkäjärven koululla. Aikuis Näpsä -käsityön taiteen perusopetus ti klo 17.3020.30. klo 18.30 ylilääkäri Sirkka-Liisa Kivelä puhuu vanhuksista, ihmisyydestä ja ikäsyrjinnästä Hotelli Urussa. p. Tied. Klan Eläkkeensaajat. 050 327 6260. savityöt ja joulu. Tuotteita luonnonmateriaaleista, villasta, turkiksista, risuista. NÄKÖTORNIT Vehoniemen ja Haralanharjun näkötorni sekä Keisarinharjun näköalatasanne av. klo 14 teehuone ja kulttuurivartti Lepokodissa. p. Kulttuurikeskus Äijälässä Kansallispuvusta käspaikkaan karjalaisen käsityön historiaa -näyttely. lehdessä. Kari Eischerin, Juho Könösen ja Pekka Suhosen töitä. Tilausryhmät ja väriterapiakurssit ympäri vuoden. klo 1820 venäläisen teehuoneen kirjasto auki Lepokodilla. klo 1112.30 kuntosali omatoimisille palvelukorttiasiakkaille Jalmarin Kodossa. Järj. Sunnuntai 7.11. joka päivä klo 1220. klo 1113 tietokoto Jalmarin Kodossa. klo 1113 tietokoto: kännykän käytön perusopastusta Jalmarin Kodossa. 377 0693. klo 14 teehuone ja kulttuurivartti Lepokodissa. Keskiviikko 3.11. arkisin klo 1013 ja 1618 ja viikonloppuisin klo 1215. KIRKOT Kangasalan, Sahalahden ja Kuhmalahden kirkot av. Voimaa luonnosta, Ulla-Kaija Lammin taidenäyttely Pirkanmaan hoitokodissa 21.11. Jälleenrakentamisen ihme -siirtokarjalaisten asuttaminen ja Veikko Vennamon elämäntyö -teemanäyttely. Lauantai 6.11. Paikkana Sariolan koulu. klo 1418 verenluovutus Suoraman seurakuntatalolla. Torstai 11.11. Järj. Tied. Satamäärin juhlia, esitelmiä, tutkimustyötä yliopiston kanssa, ruokakulttuuria, lasten ja nuorten tapahtumia, perinteen keräämistä, tallentamista ja esittelyä. kello 17. klo 12.3015.30 toivomustorstaityöpaja käsityökeskuksella. Kirjoittuja ja kudottuja tekstiilejä. 050 365 7023, automuseo.com. KURSSIT, RETKET, LIIKUNTA JA MUUTA KIVAA Keppihevosratsastus Sariolan liikuntasalissa. Tied. Järj. Perjantai 5.11. Torstai 4.11. Kolmella viime vuosikymmenellä Kangasalan Karjalaseura on Karjalan Liiton seurojen vuosittaisessa toimintakilpailussa kunkin vuosikymmenen aikana sijoittunut 67 kertaa mitalisijoille. Vehoniemen Automuseo, kahvio ja museopuoti av. 040 525 3816. sopimuksesta. Järj. klo 12 tanssit Pirtillä. Muulloin sopimuksen mukaan, tied. KAUKO ÄIKÄS
Karjalaista Kulttuuria Kangasalla Kulttuurikeskus Äijälä 30 vuotta ja Kangasalan Karjalaseura 70 vuotta. Syksyn aiheina mm. la 1014.. Helmiina ja Käsityötalo Elviira. Mobilia Galleriassa Roy Pashurin taidenäyttely 31.10. Kymmenet julisteet kertovat harrastustoiminnasta. kello 17. 040 548 1609. Lepokoti 100 vuotta Tolstoi-seminaari Lepokodilla. JALMARIN KOTO Ma: lihaperunalaatikko, kalakeitto, vispipuuro Ti: kaalipata, kinkkukeitto, vadelmakiisseli Ke: kalaleike, siskonmakkarakeitto, marjalesejogurtti To: jauhelihakastike, juusto-kasviskeitto, ruismustikkapuuro Pe: possugulassi, jauhelihakeitto, omenapaistos ja kastike La: lihapullakastike, jälkiruoka Su: broilerleike, jälkiruoka Lounas sisältää juoman, leivän, voin, salaatin ja jälkiruuan. klo 14 ehtoollishartaus Jalmarin Kodossa. MATKAILUINFO Mobiliassa joka päivä klo 1016. Nyt ovat ajatukset perusteellisesti muuttuneet ns. Maija Torhola 22.11 10.12. SVS Kla. Kirsti Jokisen Kapsäkin ovet av. Opetusta 100 tuntia. Tied. Kun seura osti rakennuksen kunnalta, niin Kangasalan Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessa 1.6.1984 seuraavasti: "Kangasalan Karjalaiset ovat varmasti antaneet innostavia vaikutteita monelle yhdistykselle ja yhteisölle uupumattoman talkoohengen merkityksestä. MLL Sahalahti muskarit Sariolan koulun nuorisotiloissa ma-iltapäivisin. PirkkaHämeen Kuvataiteilijat. Virpi Kinnusen lasi- ja tekstiilitaidetta. Karjalaista Kulttuuria Kangasalla Kulttuurikeskus Äijälä 30 vuotta ja Kangasalan Karjalaseura 70 vuotta. 377 0693. Tied. Av. Tiistai 9.11. Lauantai 13.11. virallisellakin taholla. Järj. Se on keskellä Pirkanmaata tehtävää karjalaista ja erityisesti siirtokarjalaista kulttuuriharrastusta parhaimmassa muodossaan. Kolmisenkymmentä näyttelytaulua, perinne-esineet, kirjat ja valokuvat kertovat maineikkaan palan karjalaisen kulttuurityön vaiheita. Tiistai 2.11. sop. klo 14 hartaus Jalmarin Kodossa. Mukana mm. Tied
Aineenopettajaksi luettuaan Kankaanpää uskoo opettavansa ensin jonkin aikaa yläasteella ja siirtyvänsä sitten lukioon. Sinnikkyydellä eteenpäin Välivuoden välttämiseksi Kankaanpää tekikin kovasti töitä. Lepokodilla alkaen kello 12.
Anna-Kareninakin pistäytyy
Sunnuntaisen Tolstoi-seminaarin päättää elokuvakerho Lokin esittämä Tolstoin suurromaaniin perustuva elokuva Anna Karenina. nimipäiväänsä viettää Taisto. Hän keskittyi lähinnä kemian ja sosiaalipuolen aloille. Kankaanpään käsityksen mukaan kemian opettajien työllistymistilanne on hyvä, vaikka aloittelevat opettajat eivät heti yleensä saa vakituista paikkaa. Lopuksi esitetään venäläinen elokuvaversio Tolstoin suurromaanista Anna Karenina. Siitä nimittäin on tasan seitsemän vuotta lokakuun suuren vallankumouksen alkuun Venäjällä, ja 7.11. Tapahtumat eivät osuneet aivan samalle päivämäärälle, mutta eroa ei missään tapauksessa ole muutamaa viikkoa enempää. Kemian ohella... Lähteissä on Tolstoin kuolinpäivästä hieman poikkeavia tietoja johtuen varmaan osittain Suomen ja keisarillisen Venäjän kalentereiden erosta. Kysymykset olivat vaikeita, koska asiat olivat jo ehtineet unohtua yo-kirjoitusten jälkeen. Kotona on opiskeltava itse hyvin paljon, sillä muuten kursseista ei varsinkaan kemiassa pääse läpi. Koulun päätyttyä nuori nainen oli varma vain siitä, että välivuotta hän ei halunnut pitää; lama-aikana työpaikat kun ovat kiven alla. Hänen mielestään opettajan on osattava antaa innostava kuva aineestaan ja pitää oppilaiden mielenkiintoa yllä monipuolisilla tehtävillä. Aina viime hetkellä on pelastus kuitenkin saapunut, eikä Annan kohtalo ole toistunut tämän arvoitusten talon kohdalla. Valmistautuminen jäi vähäiseksi, tunnustaa Kankaanpää. Nuorisotyö oli jo pitkään kiinnostanut minua. Nyt Kankaanpää opiskeleekin toista vuotta Jyväskylän yliopistossa kemiaa toivoen valmistuvansa opettajaksi. Opiskelu yliopistossa on aikaa vievää. Lepokotikin on kokenut omat dramaattiset hetkensä ja nähnyt loppunsa häämöttävän. Matkailuopas Jussi Lehtosen puheenvuoron aiheena on Tolstoin suurromaani Sota ja rauha Suositun luennoitsijan ja Venäjän tuntijan, lehtori Keijo Koivulan aiheena puolestaan on Tolstoi ja taiteilijat. Tolstoita on jopa pidetty Venäjän vallankumouksen henkisenä isänä, ja suuri taistojen mieshän hän oli. Kutsumusammatti. Kun Lepokodilla päätettiin Lepokoti-Säätiön ja Suomi-Venäjä-Seuran yhteistyön tuloksena järjestää Tolstoi-seminaari, näkyi ensimmäisessä käteeni osuneessa lähteessä (1930-luvun Otavan iso tietosanakirja) heti kovin symboliselta tuntuva kuolinpäivämäärä: 7.11.1910. Tutkijasta opettajaksi Kankaanpää pääsi useasta kokeesta läpi ja päätti pitkän harkinnan jälkeen ottaa vastaan paikan Jyväskylän yliopistosta. Lenin-museon johtaja Aimo Minkkinen kertoo vallankumouksellisten, erityisesti Leninin suhteesta Tolstoihin. Kun valinta tuli sitten taas eteen, hain ja pääsin sisään. Hän kunnostautui kovissa paikoissa upseerina, sotaa paljon kuvanneena kirjailijana ja myöhemmin suurena pasifistisena julistajanakin. Turhaa huolta Kankaanpää ei siis tulevaisuudesta kanna. Kun olin saanut haut tehtyä, oli aika juosta pääsykokeissa ympäri Suomea. Harkitsen myös repertuaarin täydentämistä fysiikalla. Valitsin matematiikan, koska se tukee kemian opintojani ja sopii hyvin toiseksi opetettavaksi aineeksi. Seuraavana kesänä kirkastui uudelleen ajatus, että haaveeni siitä ja kemiasta voisi yhdistää opettajalinjalla. Tolstoi-seminaarin avausluennon pitääkin Kangasalan oma filosofinen historiallisten aiheiden kirjailija, professori Aulis Aarnio. Mikä sopisikaan paremmin taistelujen talona tunnetun Lepokodin 100-vuotisjuhlan päätteeksi. Vielä silloin hän ei opettajaksi pyrkinyt, koska sai tietää, että vaihto tutkijalinjalta opettajaksi olisi myöhemminkin helppo tehdä. Seuraavan kerran siirto opettajapuolelle tuli ajankohtaiseksi opintojen alettua, mutta ensimmäinen haku meni ohitse ennen kuin Kankaanpää oli edes ehtinyt harkita vaihtoehtoa. Hän kävi läpi kaikki mahdolliset koulutusalat etsien niistä itselleen sopivaa ja päätyi hakemaan maksimimäärän yliopisto- ja ammattikorkeapaikkoja. Lisäksi opettajalta vaaditaan pitkää pinnaa ja kutsumusta työhön, sillä oppilailta saatu negatiivinen palaute saattaa joskus lannistaa. Kemian kokeisiin Kankaanpää kertasi lukion kurssien sisällöt. Kankaanpää opiskelee tällä hetkellä matematiikkaa ja kasvatustiedettä sivuaineena. Ainoa koe, johon oli oikeasti taustamateriaalia, oli lastentarhanopettajalinjan pääsykoe. JUSSI LEHTONEN Tolstoi-seminaari sunnuntaina 7.11. PENTTI SALMINEN
Ilja Repin: Tolstoi lepää metsässä, maalattu vuonna 1891.. Keskiviikko 3.11.2010
19
Opettajalta vaaditaan intoa ja sinnikkyyttä
Lukiosta päästyään Suvi Kankaanpään, 20, tulevaisuuden suunnitelmat olivat vielä avoimet. Anna Kareninan dramaattinen rakkaussuhde ratsuväkiluutnantin kanssa on yllättäviä käänteitä sisältävä kertomus hienostorouvan elämästä, joka päättyy traagisesti. Hänen aiheenaan on Tolstoi historianfilosofina. Ehdin jopa harkita au pairiksi ryhtymistä, mutten kovin tosissani. Vaikka opiskelu on lukiota raskaampaa, on mielestäni yliopistossa ehdottomasti hauskempaa! JENNI RAILO
Opintie
Kuhmalahtelaista Suvi Kankaanpäätä kiinnostavat kemiassa erityisesti nanotieteet.
Sarjassa Kangasalta kotoisin opiskelevat kertovat oman alansa opinnoista ja tulevaisuuden näkymistä.
Leo Tolstoi kunniavieraana Lepokodissa
Sata vuotta sitten alkoi Kangasalan Lepokodin toiminta, ja sata vuotta sitten kuoli maailmankuulu kirjailija Leo Tolstoi. Jos en olisi päässyt opiskelemaan olisin yrittänyt löytää töitä
JOUNI VALKEENIEMI. Aamulla Mio sanoi, että jännittää. Lämäri tai harhautus, molemmat ovat yhtä hyviä, Mio kuvaili viimeistelytaktiikkaansa.
Hyvä veto yläpesään, jos maalivahti on lyhyt. Hippo-turnaus on monelle vuoden kohokohta lajin parissa. Mio harrastaa kolmatta vuotta sählyä MLL Sahalahden ryhmässä, jossa vetäjinä ovat Marko Rönkkö ja Markku Leinonen. Turnauksen perusideana on ollut alusta asti, että se on tarkoitettu ennen kaikkea sählyä kerhoissa ja muissa vastaavissa harrastaville. Toiseksi tuli Luja-Lukko ja kolmanneksi KU-68 Pitkäjärvi. Mitali jäi tällä kertaa Mion joukkueelta saavuttamatta, mutta ehkä sitten ensi vuonna tärp-
pää. Sahalahden 3 4 luokkalaisten joukkueessa pelannut Mio Leinonen oli yksi niistä, jotka antoivat ilon näkyä kun verkko heilahti vastapuolen maalissa. Tänään koitetaan voittaa mitali, hän sanoi. Kun on niin kovasti odottanut turnausta, Marjo-äiti totesi. Muuten voi ampua alakulmaan, maalintekijäksi itsensä määrittelevä Mio jatkoi. Sahalahti oli neljäs. Hienoja maaleja seurasi toinen toistaan komeampia tuuletuksia. Meillä on oikein hyvä porukka. Kolmanneksi tuli Kuhmalahti. 20
Keskiviikko 3.11.2010
Mahtavaa!
Oskari Salminen ja hallittu maali.
Henrik Saksalalla ilo pinnassa.
Mio Leinonen ja maalinteon riemu.
Veera Salonen tuulettaa.
Sariolan liikuntasali pursusi lauantaina nuorta energiaa ja onnistumisen riemua, kun perinteinen Hippo sählyturnaus miteltiin jo yhdeksännen kerran. Ideana on harrastaa mukavaa la-
jia yhdessä, ilman erityisen suuria kilpailullisia tavoitteita. 1. 2.-luokkalaisissa Sahalahti pokkasi ykköspalkinnon. KU-68 Pikkola 2 oli toinen ja KU-68 Pitkäjärvi kolmas. Tätä linjausta noudatetaan jatkossakin, lupaili vapaa-aikaohjaaja Jouko Henttonen. Vanhimmissa eli 5. 6.-luokkalaisissa Sahalahden Vihreät oli ykkönen ja Sahalahden Oranssit kakkonen. 3. 4.-luokkalaisten sarjassa voiton vei KU-68 Pikkola. MLL Sahalahden kolmessa eri sählyryhmässä on lapsia noin 50. Päivän mittaan reikäpallon kanssa taituroi 16 joukkueellista eli noin 200 nuorta sählyn harrastajaa. Maanantaisin kokoonnutaan oman ryhmän kanssa, perjantaisin Mio käy pelaamassa isompien seurassa