EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA K U U K A U D E N K U V A A JA M A T T I K O IV U M Ä K I | SU U R K IL PA IL U 2 1 5 | G LA M O U R IA TÄ H T IE N T Y Y LII N | T U LE V A IS U U D E N K U V A T & K A M E R A T | PA K O LA IS U U D E N K A SV O T | K U V A N K Ä SI T T E LY N A B C : T E K ST I K U V A A N 1/ 20 16 1// 20 16 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi KUUKAUDEN KUVAAJA MATTI KOIVUMÄKI HIENO KÄRKI SUURKILPAILUN GLAMOURIA TÄHTIEN TYYLIIN OPASTUS TULEVAISUUDEN KUVAT & KAMERAT NYT PAKOLAISUUDEN KASVOT T E S T I S S Ä CANON POWERSHOT G5 X CANON EOS M10 SONY A7S II Kansi_1-2016.indd 8 21.12.2015 10.21
Osallistumalla kilpailuun voit saada kuvasi keväällä 2017 Kansallismuseossa pyörivään Suomikuvavirta-installaatioon. Ihminen voi olla ulkonäöltään millainen tahansa, mutta kun epäoleelliset viitteet karsitaan pois, löytyy keskeltä aina vain ihminen, lajitoveri. Myös Kamera-lehti on uudistumassa laajentamalla lähiaikoina sähköisen julkaisun puolelle. Joten kokeilimme lumista maisemaa jauhojen avulla. Samsung on ollut ajamassa kameratuotantoaan alas, ja sitkeä huhu väittää, että Nikon on ostamassa merkin peilittömän NX-tekniikan. Artikkeli on enemmän kuin juttu kuvausprojektista keskisuomalaisessa pakolaisten vastaanottokeskuksessa. Malli: Sanna Takalampi. Lue juttu sivulta {32} LIISI JÄRVELÄINEN kannen kuvaaja, Suurkilpailun 2. Samaan turvatasoon pääsee vain kirjoittamalla yli 50 merkkiä pitkän salasanan. Mielenkiintoinen kuvausalan yksityiskohta on niin ikään ensi vuonna satavuotista taivaltaan juhliva Nikon. VUOSI 2016 on Fotofinlandia-kilpailun vuosi. Samsung on "virallisesti" kumonnut huhun. Järjestelmäkameralla saa kuitenkin edelleen parempitasoista kuvaa. Kulttuuri toki vaikuttaa ihmisten elämänarvoihin, tapoihin ja moraalikäsitykseen, mutta globalisaatio on tasapäistänyt näitä rosoja hyvin tehokkaasti. Siksi sovin kuvauksista Keuruun väliaikainen majoitustilan pakolaisten kanssa. Kaikella on paikkansa. Eräs tuttu ammattivalokuvaaja sanoi minulle kauan sitten, että henkilökuvauksesta ainakin seitsemänkymmentä prosenttia on psykologiaa ja inhimillistä lähestymistä, loppu valokuvausta teknisessä mielessä. Uudistus tarjoaa nopealiikkeistä vuorovaikutteista lisäarvoa paperilehdelle. Kilpailun julistus löytyy tästä lehdestä sivulta kahdeksan. Juttu todistaa pitkälti sen, että kyse on lopulta vain henkilökuvaamisesta. Uusimpien älypuhelinten biometriikka pystyy tunnistamaan käyttäjän kasvot, sormenjäljet ja silmän valkuaisen verisuonet. VIIME VUOSI oli monessa suhteessa isojen muutosten aikaa. Fotofinlandia-voittaja nimetään maaliskuun alussa Kuva&Kamera-messujen yhteydessä. Sen kunniaksi Kamera-lehti vastasi Museoviraston Kuvakokoelmien heittämään haasteeseen järjestää Vuoden kuvaaja -kilpailu aiheiltaan Suomi-teemaan sopivana. Meikki ja hiukset: Emilia Kawamura. ASKO VIVOLIN päätoimittaja asko.vivolin@ kamera-lehti.fi Hyvää uutta kuvausvuotta! TEKIJÖILTÄ LUNTA JAUHOPUSSISTA Ystäväni Sanna tarvitsi talvisia kuvia malliportfolioonsa, ja sovimme kuvauksista, kun hän käy Suomessa. Tämä vuosi on myös valmistautumista Suomen satavuotisjuhlaan ensi vuonna. Huomaamatta alkanut, massiivisiin mittoihin nopeasti kasvanut pakolaisten virta Euroopan maihin sai aikaan kuvallisen uutistulvan, jollaista ei ole aiemmin nähty. sija SYÖKÖ KÄNNYKKÄ KAMERAN. Tänä vuonna järjestetään myös joka toinen vuosi messuttava Photokina, joka on säilyttänyt roolinsa kameraja kuvausalan ykköstapahtumana alan vaikeuksista huolimatta. Kuvista syntyi näyttely. Lue juttu sivulta {38} MARKKU METSÄMÄKI jutun kirjoittaja PAKOLAISUUDEN KASVOT Kymmenet tuhannet pakolaiset ovat saapuneet Suomeen. Se toimii henkilökuvauksen opastuksena yli rajojen. Lue juttu sivulta {54} JOUKO ARVONEN jutun kirjoittaja PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 1|2016 Paakkari-sisis 1-16.indd 4 5.1.2016 8.50. Valokuvaajana olin kiinnostunut, miten on mahdollista kertoa jotain näistä ihmisistä kuvien avulla. Mutta aivan varmasti Nikon tulee kohauttamaan jollakin tavalla merkkivuotensa kunniaksi jo kenties tämän vuoden loppupuolella. Lunta ei kuitenkaan toiveistamme huolimatta satanut, ja emme voineet vaihtaa kuvauspäivää. Tässä lehdessä on ihmismielen ammattituntijan juttu pakolaisten kuvaamisesta
Jari Riihimäelle on jäänyt mieleen kuvaus Kamerunissa. Hän on kuvannut ohikulkijat Vallilan tavara-asemalla vuonna 1969. {14} – Torit, rautatieasemat ja linja-autoasemat ovat hienoja kuvauspaikkoja, toteaa Matti Koivumäki. 2X K U V A A JA Hyvää uutta kuvausvuotta! 14 | Kuukauden kuvaaja Matti Koivumäki 60 | Mielikuvani Jari Riihimäki JA R I R II H IM Ä K I JU K K A H A T I {60} JU H A L A IT A L A IN E N W 1 2016 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 1-16.indd 5 5.1.2016 8.50
36 | Videon editointi Osa 3 64 | Kuvankäsittelyn abc Tekstiä kuvaan T II N A P U P U T T I E V G E N I K O L E S N IK T IM O R IP A T T I Tiina Puputti kertoo, miten saat kuviisi suuren maailman tyyliä. 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 67 | 50 vuotta sitten 68 | Mennyttä valoa 69 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 44 | Kamerat testissä Canon EOS M10 & Canon Power Shot G5 X 51 | Kamera testissä Sony A7S II OPASTUS 24 | Henkilökuvausta starojen tyyliin Miten glamour syntyy. Videon voi muuttaa helposti mustavalkoiseksi editointivaiheessa. {22} {51} OSALLISTU NELJÄÄN KUVAKILPAILUUN {36} 44 51 A P P L E 1 2016 6 KAMERA 1|2016 Paakkari-sisis 1-16.indd 6 5.1.2016 8.51
Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. Älylaite ja järkkäri kilpasilla 54 | Valokuvan mahdollisuudet Pakolaisuuden kasvot 72 | Koulutus Kevään kurssit 2016 SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/kameralehti www.kamerafoorumi.fi TOIMITUS osoite Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki, Finland puhelin +358 9 68 11490 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja Asko Vivolin | 09 6811 4912 toimitussihteeri Minna Jerrman | 09 6811 4911 toimittaja Timo Ripatti | 09 6811 490 graafinen suunnittelija Ronja Korhonen | 09-6811 490 toimitusjohtaja Leena Saarela | 09-6811 4910 vakituiset avustajat Katarina Boijer, Taneli Eskola, Katriina Etholén, Pekka Helos, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Juha Laitalainen, Tapio Laine, Kari Leponiemi, Jouko Leskelä, Markku Metsämäki, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Matti Ristimäki tilaajapalvelu 09-6811 490 ti–to klo 10–15. EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA K U U K A U D E N K U V A A JA M A T T I K O IV U M Ä K I | SU U R K IL PA IL U 2 1 5 | G LA M O U R IA TÄ H T IE N T Y Y LII N | T U LE V A IS U U D E N K U V A T & K A M E R A T | PA K O LA IS U U D E N K A SV O T | K U V A N K Ä SI T T E LY N A B C : T E K ST I K U V A A N 1/ 20 16 1// 20 16 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi KUUKAUDEN KUVAAJA MATTI KOIVUMÄKI HIENO KÄRKI SUURKILPAILUN GLAMOURIA TÄHTIEN TYYLIIN OPASTUS TULEVAISUUDEN KUVAT & KAMERAT NYT PAKOLAISUUDEN KASVOT T E S T I S S Ä CANON POWERSHOT G5 X CANON EOS M10 SONY A7S II Kansi_1-2016.indd 8 21.12.2015 10.21 L II S I JÄ R V E L Ä IN E N 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 1-16.indd 7 5.1.2016 8.51. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. issn 0022-8133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi ilmoitusmyynti Merja Calton p. {32} S A M P O K IV IN IE M I LISÄKSI 38 | Kumpi vie voiton. 040-503 8027 merja.calton@mediamyynti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. postitus Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Kameralehden lukijaja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Associationin (EISA) jäsen. OSALLISTU! 8 | Vuoden kuvaaja 2016 Osakilpailu 1/4 13 | Lukijakysymys 22 | Trierenberg Super Circuit 2016 63 | Eisa Maestro 66 | Matkakuvakilpailu 69 | Seurat toimivat VOITTAJAT 32 | Suurkilpailu Vuoden 2015 Suurkilpailun voittajat {24} Sampo Kiviniemen kuva sijoittui Suurkilpailussa
Museoviraston arkistoimien kuvien kaikki tekijäoikeudet säilyvät kuvaajalla. Helppo kuljettaa mukana tulevalla olkahihnalla. www.docendo.fi Pääpalkintona huippulaatuinen Gitzo-hiilikuitujalusta! GK2545T-82QD-TRAVELERJALUSTAKITTI: GT2545T-jalustasta ja GH1382QD-kuulapää. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon, Gitzo-hiilikuitujalustan, sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2016 -tittelin. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2016. Tänä vuonna kilpailu järjestetään yhdessä Museoviraston Kuvakokoelmien kanssa. Kuulapäässä on kitkanohjauspainike. Ensimmäinen aihe on Olemme osa yhteisöä. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Museovirasto kokoaa kuvien pohjalta installaation SUOMIKUVAVIRTA, joka on esillä Kansallismuseossa vuonna 2017 osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisohjelmistoa. Suositushinta: 1099 € Maahantuoja: Tura Scandinavia Kaikki palkinnot ovat voittajille veronalaista ansiotuloa. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi (keijo_kuvaaja_luonto. Kuvaajalta pyydetään hyväksyntä kuvan tallentamisesta kokoelmiin. Meistä jokainen on osa satoja yhteisöjä. ARVO YLI 1000 EUROA 8 KAMERA 1|2016 vkjulistus-1-16.indd 8 4.1.2016 13.29. kuvan vaatimukset Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. Kuvankäsittely on sallittua. Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. Valmistettu erittäin kestävästä Carbon eXact -materiaalista ja varustettu Travel G-Lock -lukitusmekanismilla. Osakilpailuissa palkitut kuvat jäävät Museoviraston kokoelmiin. Näiden kilpailupäivät julkistetaan myöhemmin. Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on maanantai 15.2.2016. jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. Lisäksi kilpailuraadissa mukana oleva Museoviraston edustaja voi valita muitakin kuvia kokoelmiin osaksi kuvallista kansanperintöämme tuleville polville. Yhteisöllisyyttä ovat myös tikkaremmin illanistujaiset, sukutapaaminen ja avoin harjoitusajopäivä moottorikerhon radalla. Jokaisen osakilpailun voittaja saa palkinnoksi 100 euron lahjakortin Docendo-kirjakauppaan. kilpailun tulokset Tulokset julkaistaan 1.4.2016 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 3/2016. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.-25. O SA L L IS T U N Ä IN ! osakilpailujen aiheet Tämänkertainen kilpailuaihe on Olemme osa yhteisöä. Jokaisen osakilpailun 25 tuomariston mielestä parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / internetissä. Lähetä kuvatiedosto jpegmuodossa. Kattoteemana on Muuttuva Suomi. VUODEN KUVAAJA 2016 OSAKILPAILU 1/4 | AIHE OLEMME OSA YHTEISÖÄ Vuoden 2016 Vuoden kuvaaja -kilpailu alkaa. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. sija) kuvia tiedotuksen yhteydessä lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. Seuraavat kilpailuaiheet ovat ympäristömme, nuorten Suomi ja suomalainen työ. Jalusta: maksimikorkeus 165,5 cm, pituus taitettuna 44,5 cm, paino 1 840 g, turvallinen kuormitus 12 kg. kuvan lähettäminen Kuvan on oltava perillä viimeistään maanantaina 15.2.2016. Yhteisöllisyyttä on kyläyhdistyksen kokouksen lisäksi ystäväpiirin laiturinnostotalkoot. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun Kamera-lehdessä. Tekniikka on vapaa. Jalustan jalat kääntyvät 180 astetta, mikä takaa monipuoliset käyttömahdollisuudet ja minimoi säilytystilan tarpeen. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi
Näyttelyn yhteydessä järjestetään 7.2. alkaen Salon taidemuseossa ja myöhemmin Lappeenrannan taidemuseossa. 1965) ensimmäinen oma museonäyttely. Näyttely avautuu Pohjoisessa valokuvakeskuksessa Oulussa tammikuun loppupuolella. Tilattujen reportaasien rinnalla on kulkenut Metson oma taiteellisempi tuotanto. ESPOON TALOMUSEO Glimsissä on esillä valokuvataiteilija Otto-Ville Väätäisen valokuvia. Tunteella liikkeellä Salon taidemuseo Veturitalli 30.1.–15.5.2016 Salo | Mariankatu 14 www.salontaidemuseo.fi Todellisuuskupla Talomuseo Glims 3.11.2015–6.3.2016 Espoo | Glimsintie 1 www.espoonkaupunginmuseo.fi Maaseudun Tulevaisuus: Sata vuotta, sata kuvaa Pohjoinen valokuvakeskus 23.1.–13.3.2016 Oulu | Hallituskatu 7 www.photonorth.fi Juha Metson retrospektiivinen näyttely sisältää noin 150 teosta, myös kuvia Beninistä. KOONNUT Minna Jerrman – Täytyy myöntää, että minulla on aika romanttinen suhde Glimsiin – tai todellisuuteen ja sen kokemiseen ylipäätään. Kun istun tuvassa, tunnen olevani läsnä. Väätäinen tarjoaa Todellisuuskupla-näyttelyssä katsojalle uudenlaisen näkökulman talomuseoon. Glims on minulle erityinen paikka. Näyttely kertoo siitä maaseutu-Suomesta, josta juhlavuottaan viettävä Maaseudun tulevaisuus -lehti on kertonut lukijoilleen sata vuotta. O T T O -V IL L E V Ä Ä T Ä IN E N K R IS T A LU O M A VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx VÄLÄHDYKSIÄ + Uutuuskirjat { 10} + Matkakuva Posio { 11} + Lukijakysymys { 13} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät_1-16.indd 9 22.12.2015 15.39. Suomalainen maaseutu on merkinnyt kuvaajille niin romanttisia mielikuvia, luontoa, raivaajahenkeä, rakennemuutosta kuin modernisoituvia elinkeinojakin. Kyseessä on kotkalaisen Juha Metson (s. ja 6.3. Tunteella liikkeellä -näyttely on esillä 30.1. Yksi omista projekteista on taidesarja Jää-Jää, joka on esitelty myös Kamera-lehdessä. Paikan ikä alkaa huimata, ja asetun tilassa olevana henkilönä samaan ketjuun talon ensimmäisten asukkaiden kanssa, kertoo Väätäinen. Hän on kuvannut suomalaisille medioille Helsingin Sanomista Suomen Kuvalehteen. Metso on kuvannut yli 60 maassa, varsinkin itärajan takana Karjalassa ja syvällä Venäjällä, mutta myös Afrikassa ja Afganistanissa. Usein hänen valokuviinsa sisältyy vahvoja tunnetiloja, komiikkaa ja itseironiaa. valokuvatyöpaja, jossa osallistujat pääsevät Väätäisen ohjauksessa tutkimaan kännykkäkameroillaan omaa näkemystään Glimsistä. Kokonaisuus sisältää noin 150 teosta neljältä vuosikymmeneltä. Näyttely kokoaa yhteen energisen Metson tuotannon. MAASEUDUN TULEVAISUUS -lehti juhlii satavuotista historiaansa valokuvanäyttelyllä, joka piirtää kuvan Suomen maaseudusta. N Ä Y T T E LY T Vuosi alkaa tunnepitoisilla kuvilla ja tunnelmilla maaseudulta. LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEO ja Salon taidemuseo Veturitalli ovat toteuttaneet yhteistyössä Juha Metson retrospektiivisen näyttelyn. Sata vuotta, sata kuvaa -näyttelyssä valokuvataiteilijoiden ja ammattivalokuvaajien kuvat luovat panoraaman suomalaisen maaseudun historiallisiin vaiheisiin ja mielenmaisemiin
uutiskuvien kuvankäsittelyn rajoja, luontokuvamatkailun lieveilmiöitä ja kompaktikameroiden myynnin laskua. {MJ} Poliittisen valokuvan festivaali saapuu Helsinkiin. "Poikanen kipusi ylemmäksi. Aikajana kattaa yli 20 vuotta, vuodesta 1992 aina tähän päivään. Tiukka paketti tietoa janoavalle. Kotimaa-teeman alla pohditaan, miten valokuvilla rakennetaan paikkaan kuulumisen ja yhteenkuulumisen tunteita, mutta myös ulossulkemisen merkityksiä ja ennakkoluuloja. Suomen valokuvataiteen museolla. Näyttely on auki 1.5. – Larry Flink, Raw View #04, 2015 KOONNUT Minna Jerrman 3X K IR JA U U T U U S Mauri Levo Lintulaudan elämää Docendo www.docendo.fi | 179 sivua | 29,90 euroa Mauri Levo on kirjoittanut helposti lähestyttävän tietokirjan kaikille talvisten pihalintujen tarkkailijoille. Hän käsittelee mm. Päänäyttelyn avajaisia vietetään 18.2. Tässä muutamia digikuvauksen hyviä puolia Merja Salon mukaan. Lisäksi tapahtuma kutsuu suomalaisia valokuvaajia kommentoimaan Suomen yhteiskunnallista tilannetta: mitä on Suomi keväällä 2016. KAMERAMAAILMA " En ole koskaan julkaissut kuvia niistä naisista, joihin olin rakastunut." HELMIKUUSSA KÄYNNISTYVÄN Poliittisen valokuvan festivaalin teemana on kotimaa. VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 KAMERA 1|2016 Välkät_1-16.indd 10 22.12.2015 15.39. Mukana olevia valokuvataiteilijoita ovat mm. 1 2 2 3 1 3 Katja Tähjän Karkotetut-sarja on mukana festivaalin päänäyttelyssä. Hän on kirjoittanut massiivisen tutkimuksen suomalaisen valokuvauksen digitalisoitumisesta. Tällä kertaa aiheena ovat pikkulinnut. Mukana on runsaasti neuvoja lintujen ruokintaan sekä lintujen lajitunnistusopas – näistä on hyötyä kaikille pihalintuja kuvaaville. asti. Suomen valokuvataiteen museoon ja muihin näyttelypaikkoihin helmi-huhtikuussa laajentuva festivaali koostuu kansainvälisistä valokuvanäyttelyistä ja mittavasta keskusteluohjelmasta. Eero Murtomäki Metsän pikkusiivekkäitä PrioRita www.priorita.fi | 128 sivua | 35 euroa Pitkän linjan luontokuvaaja Eero Murtomäki on kirjoittanut aiemminkin lintukirjoja. Mitä kaivataan, kun kaivataan kotiin. Laura Böök, Tuomo Manninen, Adrian Paci ja Katja Tähjä. Kirjan sisäkansissa on kätevät pikaoppaat pikkulintujen tunnistukseen ja käyttäytymisen tulkintaan. Ehdin juuri saada tarkennuksen kohdilleen ennen kuin se pyrähti siivilleen." Pienikokoinen kirja tuo kesän talven keskelle. Salo tarkastelee digitalisoitumista neljällä kentällä: kuvajournalismissa, studiokuvauksessa, valokuvataiteessa ja valokuvaharrastuksessa. Monipuoliset kuvat ovat Levon käsialaa. Merja Salo Jokapaikan valokuva Musta Taide www.mustataide.fi | 375 sivua | 38 euroa Nopeus, keveys, edullisuus, työkalu luovuuteen. Kirjan erikoisuus ovat kuvasarjat poikasten ruokinnasta
– Kuvien mustavalkoisuus, joka korppien kohdalla on luonteva ratkaisu, antaa kuvatuille metsämaisemille lähes maagisen tunnelman. {MJ} K U ST A N T A M O Suomen valokuvataiteen museo on aloittanut yhteistyön osuuskunta Tradekan kanssa kotimaisen valokuvataiteen tukemiseksi. Lähetä oma matkakuvasi julkaistavaksi tai uutisvinkki osoitteeseen palaute@ kamera-lehti.fi PO SI O – Pekka Visala WWF ON palkinnut Vuoden 2015 luontokirjaksi Mika Honkalinnan teoksen Korppiretki (Maahenki). Hän on tehnyt useita kuvausmatkoja Eteläja Väli-Amerikan sademetsiin ja viime aikoina myös eurooppalaisiin metsiin. Museo hankkii Tradekan rahoituksella kokoelmiinsa nuorten ja nousevien suomalaisten valokuvataiteilijoiden töitä. {MJ} K O K O E L M A 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Minna Jerrman {MJ} minna.jerrman@kamera-lehti.fi + Asko Vivolin {AV} asko.vivolin@kamera-lehti.fi Välkät_1-16.indd 11 22.12.2015 15.39. luonnonvalokuvaaja-kirjoittajana vuodesta 1998. Caj Bremerin keittokirjan Mämmikoiran keittiössä ja Marja Pirilän Carried by lightin. Korppiretken lisäksi kolme muutakin finalistia oli valokuvapainotteisia: Lasse Kylänpään Linnuntie, Jorma Tenovuon Utön linnut sekä Sami Karjalaisen ja Jussi Murtosaaren Hämmästyttävät hyönteiset. Kirja tukee metsiemme merkityksen ymmärtämistä ja muistuttaa niissä vaeltamisen antamasta mielihyvästä, Korkman toteaa. Hänen tuotannolleen on tunnusomaista sademetsän eläinten ja kasvien kuvaaminen studiomaisissa, vaaleissa ympäristöissä. Tradeka on myöntänyt hankkeeseen 30 000 euron määrärahan. – Korppiretkessä kietoutuvat yhteen muistot, havainnot korppien maailmasta, kohtalon oikut, maiseman muutos, lähiluonnon merkitys ihmiselle sekä korpin asema eri kulttuureissa kautta historian. Kannisto (s. Hän otti ensimmäiset luontokuvansa mummonsa vanhalla pokkarilla juuri korpeista. Kustannustoiminnan jatkuvuuden takaa toimituskunta, jossa ovat mukana Mustan Taiteen perustaja Tuomo-Juhani Vuorenmaa sekä ryhmä asiantuntijoita. Hankitut valokuvat tulevat osaksi museon Tradeka-kokoelmaa. Onko sinulla upea matkakuva, jonka haluat näyttää muille. Lukijansa kahdelle korppiretkelle vievä kirja yhdistelee valokuvia sekä päiväkirjan muistiinpanoja. Viime vuosina Musta Taide on julkaissut mm. {MJ} VALOKUVATAITEEN kirjoja julkaiseva Musta Taide on siirtynyt osaksi Maahenki-kustantamoa vuoden alusta. MATKAKUVANI | POSIO Olin käymässä Posiolla poromiehen luona ja ajelimme kelkalla katsomaan laumaa. Sieltä jänkhältähän niitä löytyi. Voittajakirjan valitsi professori Sixten Korkman. Ammatikseen hän on toiminut 1,8 Internetin kuvapalveluiden kautta jaettiin päivittäin vuonna 2014 miljardia kuvaa LÄHDE: Merja Salo, Jokapaikan valokuva, 2015 PA L K IT T U NYT SANNA KANNISTO on saanut valokuvataiteen valtionpalkinnon. Voittajateoksen tekijä Mika Honkalinna (s. Palkinto on arvoltaan 13 500 euroa. 1974) on valokuvannut luonnon lajien moninaisuutta lähes vuosikymmenen ajan. Se on myös kertomus keskiikäisten äijien vuosittaisesta korppiretkestä, Honkalinna kertoo. 1964) on harrastanut luontokuvausta vuodesta 1978 lähtien. {MJ} Korppiretken aistikkaat kuvat ovat mustavalkoisia. Mustan Taiteen toiminnassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Korppiteos on voittanut Vuoden luontokirja -palkinnon
{ MJ} TEKIJÄNOIKEUDET | www.finnfoto.fi EPÄILETKÖ, että kuviasi on saatettu käyttää netissä luvatta. {MJ} S A M I K IL P IÖ T II N A P U P U T T I Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Lammenkatu 18, 83500 Outokumpu 013 244 3910 | amo.outokumpu@pkky.fi Opiskele ammattiin! Media-assistentti • radioja TV-tuotanto • teatterija esitystekniikka • valokuvaus ja graafinen suunnittelu • pelikoulutus • 3D-tuotanto www.pkky.fi/amoo Haku on avoin kaikille: yhteishaku 23.2.–15.3.2016 erillishaku 23.2.–31.3.2016 KESKUSTELUFOORUMI WWW.KAMERAFOORUMI.FI PYYDÄ PALAUTETTA MYY/OSTA VANHAT LAITTEET KESKUSTELE ESITTELE KUVIASI Välkät_1-16.indd 12 22.12.2015 15.39. Finnfoto on yhteistyössä Kopioston kanssa laatinut kuvan luvattoman käytön oikaisun kirjemalleja, jotka ovat ladattavissa maksutta Finnfoton sivuilta. Sarjassa nousevat esiin alueen asukkaiden arki iloineen ja suruineen. Kilpiön kuvat ovat myös nähtävissä Salon taidemuseossa 17.1. Sinulla on mahdollisuus päästä harjoittelemaan artikkelien oppeja Tiina Puputin vetämässä miljöökuvauksen työpajassa kesäkuussa. Kuviaan voi hakea vaikkapa Tin Eyella (www.tineye. Työpajassa perehdytään mallin ohjaukseen ja valon hallintaan miljöömuotokuvauksessa. Tai viime kesän jutusta, jossa kuvattavana oli Hessu ja hänen vintage-autonsa. {MJ} NETTI | www.raymond.fi/#!kuvagalleria RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN asiakaslehti Raymond on avannut julkaisupaikan suomalaisten valokuvaajien reportaaseille. Kilpiö on kuvannut viisi vuotta Salon rakennemuutosta. asti. com) tai Googlen kuvahaulla (images.google.com) syöttämällä joko kuvan urlin, eli osoitteen, tai lataamalla kuvan. Kurssi sisältää kuvausdemonstraatioosuuden sekä työskentelyä pienryhmissä. Se kertoo Salosta ja Nokian perinnöstä. Kuva-nimisen verkkogallerian aloittaa Sami Kilpiön reportaasi Aina kova mut ei ikinä hyvä. Finnfoto on kehittänyt ja koonnut työkaluja valokuvien laittoman käytön jäljittämiseen ja luvatta internetissä julkaistujen valokuvien poistamiseen. Tin Eyessa voi myös verrata omaa kuvaa hakutuloksiin. ID E A A ! KURSSI | www.kameralehtikauppa.fi INNOSTUITKO TÄMÄN lehden henkilökuvausartikkelista Glamouria starojen tyyliin
88% Käytän En 12% TAMPERELAINEN Valokuvakeskus Nykyaika muutti viime vuoden lopulla uusiin tiloihin. Vastanneiden kesken arvottiin Markus Varesvuon ja Pertti Koskiniemen Metson sukua -kirja. Valokuvasarjojen ja videoteosten kantava teema on ihmisen ja luonnon suhde. LUKIJAKYSYMYS 1 Mitä haluaisit kuvata kuvauskopterilla. Kiitos kaikille osallistuneille. Sanna Krookin Jaana-kuva on esillä Nykyajassa helmikuussa. Näyttelytilaa on kahdessa kerroksessa yhteensä 120 neliötä. Helmikuussa vuorossa ovat Sanna Krookin ja Ulla-Maija Louhelan Lähiötarinoita-kokonaisuus sekä Lauri Erikssonin näyttely 22 tapausta asunnottomuudesta. OSALLISTU Facebookissa, www.facebook.fi/kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Hämeenpuiston viereinen kortteli vahvistuu yhtenä kaupungin galleriakeskittymänä, kun samassa korttelissa toimivat ennestään Galleria Koppelo ja Kapriisi. Valokuvia, videoita, mitä aiheita. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Tammikuussa galleriassa on esillä helsinkiläisen valokuvaaja Lasse Lecklinin Expedition, joissa tutkimusmatkaillaan pohjoisen arktisille alueille. Leckliniä kiinnostavat ihmisen jäljet luonnossa ja ihmisen toiminnan vaikutus ympäristöön. Uusi galleria sijaitsee vuonna 1926 rakennetussa arvokiinteistössä, osoitteessa Kauppakatu 14. Galleria saatiin kokonaisuudessaan käyttöön nyt tammikuussa, jolloin kellarin näyttelytilat avautuivat. Voit voittaa arvonnassa Lassi Rautiaisen Taistelijat-kirjan. valokuvataiteen käsikirjasto ovat yleisölle maksuttomia. Kellarissa on samaan aikaan esillä Aimo Hyvärisen ja Heikki Mäntymaan videoperformanssi Penkki. Nykyajan näyttelyt ja kaikille avoin Iiu Susirajan Liika kiltteys ei kannata -näyttely avasi gallerian yläsalin marraskuussa 2015. Sen voitti arvonnassa Markku Saarimäki. – Keväälle luvassa on muun muassa taiteilijoiden tuottamia luentoja, esittelyjä ja työpajoja. Voimme vihdoin asettaa yleisön tutustuttavaksi myös valokuvataidekirjoja: käsikirjastossamme on yli 800 nidettä, kertoo toiminnanjohtaja Irma Puttonen. Valokuvakeskus Nykyaika on muuttanut uusiin tiloihin. Maaliskuussa nähtävillä on viiden tamperelaisen teoksia: Kolme askelta arjesta -ryhmänäyttelyssä tekijät lähestyvät arjen olemusta eri näkökulmista. {MJ} M A R JA -L II S A T O R N IA IN E N VÄLÄHDYKSIÄ Kysymys 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät_1-16.indd 13 22.12.2015 15.39. Lecklin on kuvannut näyttelyn teokset kahden vuoden aikana Suomen ja Norjan Lapissa sekä Huippuvuorilla. LUKIJAT VASTAAVAT Käytätkö zoomia
KUVAAJA Matti Koivumäki 14 KAMERA 1|2016 Koivumäki_1-2016.indd 14 5.1.2016 8.55
TEKSTI Minna Jerrman KUVAT Matti Koivumäki 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Koivumäki_1-2016.indd 15 5.1.2016 8.55. HELSINGIN VALOJA JA VARJOJA Mummoja, pojanviikareita ja laitapuolen kulkijoita. Nuori Matti Koivumäki käveli Helsingin kaduilla 1960-luvulla ja ikuisti filmille ajan hengen
Yllä Salamalla otettu omakuva peilin kautta, 1968. Kirjoja Puu-Vallilan kasvot 2001 ja Karkkila-kirjat 1982, 1987. M atti Koivumäki kävi 1960-luvun lopulla lukiota ja kuvasi vapaa-aikanaan katunäkymiä. Negatiivin kuivuminen nimittäin kesti muutaman tunnin, koska minulla ei ollut käytettävissä kuivauskaappia. Opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa valokuvalinjalla. KUKA MATTI KOIVUMÄKI Vuonna 1950 syntynyt freelancer-kuvaaja asuu nykyisin Hankasalmella. Oik. Kuva: Kaisi Koivumäki. Rolleicordissa ei ollut nimittäin edes filmin pikasiirtoveiviä. Rolleicord on kaksisilmäinen kamera, joka näyttää kohteen peilikuvana. Samassa wc:ssä se oli kehitettykin. – Itse kopiointi sentään tapahtui kellarissa, jonka isäni oli vuokrannut puutöitään varten. Puu-Vallila 1976 ja Matkalla, Intia-Nepal 1982. Pimiö kellarissa – Päivän suurin hetki oli, kun pääsin tutkimaan vielä märkää negaa ja saaliin laatua. Mukana Stadin nuoret -näyttelyssä ja -kirjassa 2000. – Kuvauskohteiden etsiminen kiertelemällä Helsingin katuja Rolleicord kaulassa oli hauskinta puuhaa, mitä tiesin. Kun 12 kuvaa oli otettu, piti välittömästi kiirehtiä kotiin kehittämään rulla kuvallisen kiihkon vallassa. aukeama Rautatieasema, 1968. – Sillä tapahtuma tai henkilö täytyy käytännössä kuvata yhdellä otoksella. Asetin kehi16 KAMERA 1|2016 Koivumäki_1-2016.indd 16 5.1.2016 8.56. Filmi kuivui vessassa narulla. ” Kun 12 kuvaa oli otettu, piti välittömästi kiirehtiä kotiin kehittämään rulla kuvallisen kiihkon vallassa.” Ed. Näyttelyitä mm. Kaisaniemi, 1968. Koko kuvaamisen ydin oli ratkaisevan hetken ennakointi ja vangitseminen, hän kertoo
Yllä Teollisuuskatu, Vallila, 1968. 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Koivumäki_1-2016.indd 19 5.1.2016 8.56. Ihminen esiintyy niissä usein paljastavimmillaan ja rennoimmillaan. Tutkin myös Kamera-lehteä innokkaasti. tysaltaat ja Rajah-merkkisen suurennuskoneen höyläpenkille. En koskaan ole pitänyt studiokuvauksesta, eikä henkilömuotokuvaus ole vahvoja alueitani. Matti asui Vallilassa Mäkelänkadun varrella, joten lähellä oleva Puu-Vallila oli yksi luontevista kuvausalueista. Matti sai sedältään myös vuonna 1950 julkaistun Helsinki – Valoa ja varjoa -teoksen. Matti kuvasi 6 x 6 -filmillä koko 1960-luvun. – Minulla oli onnea, sillä piirustuksenopettajaksi tuli lukioluokilla taiteilija Antero Salminen. Hän luulee olevansa niissä suojassa omalla reviirillään.” Vas. Isän veljet olivat enemmän tekijöitä tällä saralla. – Torit, rautatieasemat ja linja-autoasemat ovat olleet aina hienoja kuvauspaikkoja. Hän innostui niistä niin, että laittoi heti parinkymmenen kuvan näyttelyn esille koulun vitriiniin. – Sitten laajensin reviiriä Kallion-Hakaniemen ja keskustan suuntaan. Ennakoimisen taito Matti kävi Mäkelänrinteen yhteiskoulua. Mutta kuvataiteita ei meillä varsinaisesti harrastettu. Hän luulee olevansa niissä turvassa ja suojassa omalla reviirillään. Toin hänelle kerran nipun valokuviani. Se oli ensimmäinen valokuvanäyttelyni. – Siitä imin tunnelmia ja runsain määrin piktorialismia valokuvaajan verenkiertooni. Mutta valokuvaajaa hän ei ole ottanut huomioon, Matti hymyilee. – Isä oli kiinnostunut vähän kaikesta, kirjallisuudesta, kuunteli oopperamusiikkia ja mietiskeli avaruuden olemusta. Matin isä oli veturinkuljettaja ja äiti maitokaupan myyjä. – Uskon, että juuri Rollein hitaus pakotti kuvaajana keskittymään ja kehittymään suhteessa kohteisiin ” Torit, rautatieasemat ja linja-autoasemat ovat hienoja kuvauspaikkoja. Nautin vapaasta vaeltelusta Helsingin kaduilla. Ihminen esiintyy niissä paljastavimmillaan. Vilho-sedän kanssa kävin Hakaniemen Nybliniltä ostamassa käytetyn Rolleicord-kamerankin. Olin saanut sen sedältäni Vilho Koivumäeltä, joka oli Kameraseuran aktiiveja ja ensimmäisiä suomalaisia Leica-miehiä. Ruoholahti, 1969
Reprokuvaus: Vesa Papunen ja Jari Mankinen. Toisin sanoen jokainen laukaisimen painalluskin oli harkittua. – Valokuvatutkija Osmo Sounela kävi koko 1970-luvun valokuva-aineistoni läpi ja skannasi 2000 valokuvaa Valokuvataiteen museon kokoelmiin. Olin siinä välissä ollut pari vuotta mustavalkokopistina Opte-West-valokuvaamossa Pursimiehenkadulla. Aloin kierrellä säännöllisesti molemmin puolin Mäkelänkatua ja jatkoin kuvausta pari vuotta niin, että toukokuussa 1976 avautui näyttely Valokuvataiteen museossa Korkeavuorenkadulla. Penkkarit, 1970. Vappu, Hakaniemi, 1969. Tämän vuosituhannen alussa oli aika ottaa vanhat Helsinki-kuvat jälleen esiin. 1970-luvun lopussa Matti muutti Karkkilaan. Sen metodi oli realistissubjektiivinen, vallitsevaa valoa käyttävä tyyli. – Lisäksi rahaa ei kauheasti ollut, joten jokaisen filmirullan osto oli tarkkaan harkittua. – Siinä vaiheessa kuvasin omalla ajallani ympäri Helsinkiä ihmisiä, liikennettä, mielenosoituksia ja opiskelijaelämää. Hakaniemi, 1968. – Filmimerkkini oli Ilford HP 4 ja vähän hitaampi mutta hieno FP 4, Matti muistaa. Hän jatkoi kuvaamista Työterveyslaitokselle ja paikallislehtiin sekä kuvasi 1980-luvulla kaksi kaupunkikirjaa Karkkilasta – toisen yhdessä Leena Neuvosen kanssa. – Saftran idean toivat Ruotsista Suomeen Ben Kaila ja Risto Vuorimies, jotka olivat Ruotsissa kuvanneet Siirtosuomalainen-näyttelyn. – Itse sain idean kuvata Puu-Vallilaa laajemmin vuoden 1974 alussa. Porukkaan liittyivät Timo Kelaranta, Ari Hietala ja Heikki Uusitupa. – Onneksi en elokuvan puolelle päässyt. Se pakotti opettelemaan ennakoimisen vaativaa mutta niin hauskaa taitourheilua. Kinokamera tuli kuvaan mukaan vasta 1970-luvun alussa, kun hän osti Nikkormatin ja Nikon-F:n. Vuosituhannen vaihteessa Helsinki-seura kustansi kuvista Puu-Vallilan kasvot -kirjan. 20 KAMERA 1|2016 Koivumäki_1-2016.indd 20 5.1.2016 8.56. Sitten kesällä 1973 kävin armeijasta valokuvalinjan karsinnoissa ja selvisin sisälle. Yllä vas. Matti liittyi myös valokuvaosuuskunta Saftraan, joka oli erikoistunut reportaasikuvaukseen. ” Jokaisen filmirullan osto oli tarkkaan harkittua. Puu-Vallilan kasvot Vuonna 1970 Matti pääsi ylioppilaaksi ja pyrki Taideteolliseen korkeakouluun elokuvalinjalle. Yllä oik. Se sopi hyvin myös minulle. Se pakotti opettelemaan ennakoimisen hauskaa taitourheilua.” ja niiden lähestymiseen. Oik. Kuvat ovat 1960luvun alkuperäisvedoksia