TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners PENTAX K-3 III PARANNETTU PAINOS OLYMPUS 150–400MM LUKSUSTA ZOOMAILUUN ABSTRAKTI KU U KA U D EN KU VA A JA N IK O LU O M A | LA U RA N IS SIN EN | M A RIA M Ä KI | JU SS I A A LT O | VA LO KU VA TU TK IM U S | SU M U KU VA U S | V U O D EN LU O N TO KU VA 20 21 | PE N TA X K3 III | O LY M PU S 15 0– 40 0M M 8/ 20 21 5x parhaat syksyn ostokset Tiede Valokuvatutkimus Niko Luoma Abstrakti maailma Laura Nissinen Abstraktikko ja tutkija Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret Nro 8/2021 Kansi-8-21.indd 1 Kansi-8-21.indd 1 16/10/2021 13.08.04 16/10/2021 13.08.04 Etukannet-76sivua-8-21.indd All Pages Etukannet-76sivua-8-21.indd All Pages 16/10/2021 13.16.36 16/10/2021 13.16.36
Työpajoja järjestettiin harvemmin, mutta ne uudistivat myös kerhotoimintaa. Kurssin vetivät Timo Ripatti ja Kalervo Ojutkangas. Seuran jäsenet ehtivät 1970-luvulle tultaessa tehdä jo kymmenkunta valokuvausopasta. Kameraseuran kasvaessa entistä useampi uusi jäsen tarvitsi perustietoja valokuvauksesta. Jo alusta lähtien myös Kameraseuran jäsenet ovat hakeneet oppia vaihtamalla kokemuksia keskenään, osallistumalla seuran järjestämiin valokuvakilpailuihin, seuraamalla kerhoiltojen esityksiä sekä tutustumalla valokuvakirjallisuuteen. Ensin tulivat digikuvauksen tekniikkaan liittyvät peruskurssit, mutta laajemmin muutos näkyi noin vuodesta 2005 alkaen, kun seuran jäsenmäärä alkoi nousta digikuvauksen yleistyessä. TI M O RI PA T TI KAMERASEURA 1921–2021 FOTOFINLANDIA Voittajat Seurahistoriikki-7-21.indd 2 Seurahistoriikki-7-21.indd 2 10.9.2021 14:38:55 10.9.2021 14:38:55 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 9 2021 FUJIFILM GFX 50S II HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. Työpajatkin ovat yhä kuuluneet ohjelmaan. Kurssitoiminnasta sukeutui yksi seuran tärkeimmistä toimintamuodoista. ILMESTYY ILMESTYY KUKA ON VUODEN KUVAAJA 2021. Seuran omasta piiristä kehittyi ennen pitkää valokuvauksen taitajia, jotka kävivät kertomassa valokuvauksesta muuallakin ja laativat itsekin kuvausoppaita. Yki Hytönen Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyvään 100-vuotishistoriaan. Koulutuksen rungon muodostivat pitkään mustavalkokuvauksen pimiökurssit. K R IS T I V IL M U N E N Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI PENTAX K-3 III PARANNETTU PAINOS OLYMPUS 150–400MM LUKSUSTA ZOOMAILUUN ABSTRAKTI KU U KA U D EN KU VA A JA N IK O LU O M A | LA U RA N IS SIN EN | M A RIA M Ä KI | JU SS I A A LT O | VA LO KU VA TU TK IM U S | SU M U KU VA U S | V U O D EN LU O N TO KU VA 20 21 | PE N TA X K3 III | O LY M PU S 15 0– 40 0M M 8/ 20 21 5x parhaat syksyn ostokset Tiede Valokuvatutkimus Niko Luoma Abstrakti maailma Laura Nissinen Abstraktikko ja tutkija Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret Nro 8/2021 TESTISSÄ TESTISSÄ 2.12. U uden oppiminen on aina ollut tärkeä osa kameraseuratoimintaa. Näissä oli mahdollista syventää valokuvauksellista näkemystä ja edistyä valokuvailmaisussa. OPASTUS www.kamera-lehti.fi TEEMAT LEMMIKKIKUVAUS JOULULAHJAT VUODEN KUVAAJA 2021 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kasvu 11.1.2021 Väri(t) 29.3.2021 Jono 14.6.2021 Kulta 25.10.2021 MIELIKUVANI KU UK AUDEN KU VAAJA KRISTI VILMUNEN JUHA METSO OTA ONNISTUNUT KOIRAKUVA SeuraavassaNro-8-21.indd 75 SeuraavassaNro-8-21.indd 75 16/10/2021 13.10.40 16/10/2021 13.10.40 Sisakannet-76sivua-8-21.indd All Pages Sisakannet-76sivua-8-21.indd All Pages 16/10/2021 13.13.27 16/10/2021 13.13.27. Perustajajäsen Erland Piirisen Valokuvaus-opas julkaistiin jo 1920, vuotta ennen yhdistyksen perustamista. Kameraseuran koulutustoiminnan mullistuksen käynnisti vuosituhannen vaihteen jälkeen digitaalisen valokuvauksen läpimurto. Viimeisen vuosikymmenen aikana kursseja on järjestetty valokuvauksen peruskursseista ja sommittelusta studioja maisemakuvaukseen. Tämän jälkeen kurssitoiminnassa oli pitkä tauko, ja kurssit vakiintuivat seuran ohjelmaan vasta 1970-luvun lopulta lähtien. Ensimmäiset varsinaiset kurssit valokuvauksesta seura järjesti 1920-luvulla kutsumalla saksalaisen valokuvaaja Artur Ranftin tänne kertomaan piktorialistisesta taidekuvauksesta. Yhdistykset toivat ja tuovat yhä ihmiset yhteen, tiedot ja ajatukset valokuvauksesta siirtyvät eteenpäin. Kursseille ovat voineet osallistua myös Kameraseuraan kuulumattomat valokuvauksen harrastajat, ja niitä ovat pitäneet sekä seuran omat jäsenet että kouluttajat, jotka eivät ole kuuluneet Kameraseuraan. Kurssien määrä kohosi enimmillään 50:een vuodessa. Jo ensimmäiset amatöörien yhdistykset 1840-luvun Britanniassa saivat alkunsa juuri halusta ottaa selville, mistä valokuvaamisessa oikein oli kyse. Niitä tarjosivat kurssit, joiden rinnalle tulivat työpajat. Harrastajan opinahjo Kameraseuran henkilöreportaasikurssilla kesällä 2021 kuvattiin studiossa ja miljöössä
3 Uusi huipputehokas ja nopea peilitön kamera. OUTPERFORM. OUTPACE. Canon-ilmo-8-21.indd 3 Canon-ilmo-8-21.indd 3 15/10/2021 19.25.37 15/10/2021 19.25.37. Valoja videokuvaamisen uusi aikakausi – edistynyt automaattitarkennus silmiin ja kuvaus 30 kuvaa sekunnissa. CANON EOS R3
päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi KUUKAUDEN KUVAAJA Niko Luoma luo filmille hetkiä, joita on mahdoton jäljittää. Hänestä on Yle Areenassa loistava dokumentti, kannattaa katsoa. Kuvatessaan Setälä heilautti kinokokoista Leica-kameraansa. Silloin heidän kuviaan syytettiin Kamera-lehdessä totuuden vääristelystä ja kutsuttiin konstailuksi. Kuvatessaan hän tarvitsee kolme perusasiaa: valon, valoherkän materiaalin sekä kameran. Luoma kuvaa filmille ja usein kuvat ovat toteutettu monivalotustekniikalla samalle negatiiville. Moholy-Nagy oli taidemaalari, muotoilija ja valokuvaaja, joka vaikutti 1920-luvun Saksan koulukunnassa. Hänen yksityiskohtaisen tarkka tapansa työskennellä analogisen abstraktin valokuvan parissa teki minuun valtavan vaikutuksen. Nykyistä valokuva-abstraktion suomalaista kuvaajasukupolvea edustavat muun muassa Marko Vuokola, Timo Kelaranta, Nanna Hänninen, Niko Luoma ja Laura Nissinen. Luoma sai muutama vuosi sitten yllättävän yhteistyöpyynnön, kun japanilainen Uniqlo oli kiinnittänyt huomionsa hänen Symmetrium-sarjaansa, ja halusi painattaa hänen töitään urheilutekstiileihinsä. TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ KRISTIINA HAAGA vt. Tutkimuksessaan Söderlund pohtii muun muassa albumikuvien merkitystä ihmisten muistojen rakentamisessa. ARJA KRANK HAASTATTELI tutkija Liisa Söderlundia valokuvatutkimuksesta ja siitä, miten valokuvaaminen tekee näkyväksi. Onnistunut kuva onkin sitten lopulta tuurista ja sommittelusta kiinni. Suomessa abstraktin valokuvauksen kehitys oli hitaampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. – Tämä kuvastaa, että ihan mitä vaan voi tapahtua, ja marginaalitkin voivat muuttua keskuksiksi, toteaa Luoma. 1960-luvulla luvulla ryhmä Fotograafikot kiinnostui abstraktista valokuvasta. Lue juttu sivulta {14} SANNA HILLBERG Kirjoittaja N IK O LU O M A ABSTRAKTI TARKOITTAA EI-ESITTÄVÄÄ ja ei konkreettista. Valotusaika ei saa olla liian hidas ja jalusta kannattaa ottaa mukaan, vaikka sitä olisikin työlästä raahata. Intohimo, taito ja sinnikkyys vievät häntä eteenpäin. Ruska meni ja alkoi mielenkiintoinen sumujen aika. Ryhmän kuvaajat, Juhani Riekkola, Aimo Vuokola ja Ari Yrjänä, pitivät useita näyttelyitä vuosina 1965–1978. TUTKIJA JA VALOKUVATAITEILIJA Laura Nissinen on tehnyt Aalto yliopistoon väitöskirjan Abstraktin aika – Epäesittävä suomalainen valokuvataide 1920-2020. Sitä on pidetty hyödyttömänä, koska se ei tallenna mitään konkreettista. Helsinki Schoolin näyttely on esillä Taidehallissa lokakuun loppuun saakka. Kiistellyn genren edustajana Luoma ei valinnut helpointa tietä valokuvataitelijana. Luomasta ja Nissisestä on kummastakin artikkeli tässä Kamera-lehdessä. Vuonna 1928 Vilho Setälä kuvasi Suomen varhaisimman valokuva-abstraktion, Sähkökruunun. Nissisen omat valokuvateokset syntyvät kokeilujen, yrityksen ja erehdyksen kautta. Valokuva-abstraktio, kokeilua ja tutkimusta PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 8|2021 Paak-sisis-8-21.indd 4 Paak-sisis-8-21.indd 4 16/10/2021 13.14.55 16/10/2021 13.14.55. Abstrakti valokuva herättää niin puolesta ja vastaan vahvoja mielipiteitä. Hyvä nyrkkisääntö on keskisuuri aukko, noin 11. MAAILMALLA KUULUISIA ABSTRAKTIN valokuvan taitajia ovat László Moholy-Nagy ja Man Ray. KUUKAUDEN KUVAAJANA ESITTELEMME Niko Luoman, joka kuuluu Helsinki Schoolin kasvatteihin, ja on opiskellut valokuvausta Suomen lisäksi myös Yhdysvalloissa. JAANA KOTAMÄKI ANTAA vinkit sumukuvaamiseen, milloin kannattaa lähteä metsästämään sumuja ja mitkä ovat hyviä kohteita
{36} 5X K U V A A JA 14 | Kuukauden kuvaaja Niko Luoma 32 | Abstrakti aalto Jussi Aalto 36 | Abstraktikko ja tutkija Laura Nissinen 44 | Herkkä tulkitsija Seppo Tuomaala 68 | Mielikuvani Maria Mäki LA U R A N IS SI N EN {32} JU S S I A A LT O W 8 2021 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paak-sisis-8-21.indd 5 Paak-sisis-8-21.indd 5 16/10/2021 13.14.56 16/10/2021 13.14.56
Lue kirjaarvostelu sivulla 29. 2 | Kameraseura 1921–2021 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 43 | Kameraseura Juhlanäyttely VAKIOT TEKNIIKKA 50 | Hybridikamera FK-kamera ja kännykkä 54 | Kuukauden valinnat 55 | Kamerat testissä Pentax K-3 III 58 | Objektiivi testissä Olympus M.Zuiko Digital 150–400mm F4.5 TC 1.25x IS PRO 71 | Kolumni 72 | Mennyttä valoa 73 | Seurat toimivat 74 | Markkinapaikka 75 | Seuraavassa numerossa OPASTUS 13 | Photoshop tutuksi Rajaustyökalu 34 | Tunnelmallinen sumu Opastus sumun kuvaamiseen 60 | Kuvankäsittely Tasojen sekoitustilat. JA A N A K O T A M Ä K I H A R R I H IE T A L A R IS T O R A U N IO {24} E R IK M A L M Erik Malm kuvaa ICMtekniikalla Ruotsin länsirannikon ulkosaaris toa. Osa 3. Entinen sinfoniamuusikko säveltää nykyään kameralla värien, valojen ja liikkeen tahdissa upeita merellisiä maisemia. 8 2021 6 KAMERA 8|2021 {29} 54 54 58 58 VUODEN LUONTOKUVA 2021 SIVU 65 {50} 55 55 Paak-sisis-8-21.indd 6 Paak-sisis-8-21.indd 6 16/10/2021 13.14.56 16/10/2021 13.14.56
Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Ari Jaaksi, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina Sievi-Korte, Kaisa Sirén, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh. 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paak-sisis-8-21.indd 7 Paak-sisis-8-21.indd 7 16/10/2021 13.14.57 16/10/2021 13.14.57. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. OSALLISTU! 8 | Luontokuvakoulu 13 | Lukijakysymys LISÄKSI 24 | Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret 29 | Kirja-arvio Erik Malm: Bränningsland 48 | Hetki hirven kanssa Antti Koli P E K K A T U U R I VOITTAJAT 65 | Vuoden Luontokuva 2021 Voittaja Pekka Tuurin haastattelu {65} {34} PENTAX K-3 III PARANNETTU PAINOS OLYMPUS 150–400MM LUKSUSTA ZOOMAILUUN ABSTRAKTI KU U KA U D EN KU VA A JA N IK O LU O M A | LA U RA N IS SIN EN | M A RIA M Ä KI | JU SS I A A LT O | VA LO KU VA TU TK IM U S | SU M U KU VA U S | V U O D EN LU O N TO KU VA 20 21 | PE N TA X K3 III | O LY M PU S 15 0– 40 0M M 8/ 20 21 5x parhaat syksyn ostokset Tiede Valokuvatutkimus Niko Luoma Abstrakti maailma Laura Nissinen Abstraktikko ja tutkija Arktiset alueet Antarktis ja Huippuvuoret Nro 8/2021 N IK O LU O M A SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 8/2021 ilmestymispäivä 28.10.2021 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkinto raadissa
Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kamera-lehdessä. Uusi kuvausaihe on yö. TEKSTI Antti Koli KUVA Outi Paasi OUTI PAASIN Sieni kaupungissa kuva on tehtävän mukainen ja muutenkin erinomainen. Jos kuvassa on paljon tummaa, suurten ISO-arvojen myötä voi tulla kohinaa. UUSI TEHTÄVÄ: KUVAA YÖKUVA 8 KAMERA 8|2021 LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 51 Luontokuvakoulu51-8-21.indd 8 Luontokuvakoulu51-8-21.indd 8 13.10.2021 16:38:59 13.10.2021 16:38:59. Mustesieniä kasvaa nopeasti nurmikoille, musteet eivät näy aivan nuorilla. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Voi kuvata yön eläimen, tai vaikka valomaalata maisemaa tai osaa siitä. Tausta on epäterävä, mutta sekin selviää riittävän hyvin, kaupungissa ollaan. Asialliset kuvat säilyttävät pitkään saman laadun mikä niillä nyt on. 80 mm kinovastaavuudeltaan ja aukko 5,3 eli melko suuri. Kuva on maan tasosta, sienet ovat edukseen ja erottuvat taustasta. PÄÄOSASSA VOISI olla maisema, mutta muukin käy. Vielä voi mainita nurmikon vihreyden. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Kaupunkien valot osuvat joskus luontoon, oikeassa luonnossa kuu ja tähdet näkyvät. EDELLINEN TEHTÄVÄ: KUVAA SIEINI TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu O U TI PA A SI LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. sopivaan, laittaa vaikka kalliolle, kannolle tai pihapöydälle valottamisen ajaksi. Kuvan sienissä on pientä ilmaisevuutta. Ehkä kokeilut voi aloittaa arvosta -2. Yö Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli sieni. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D EN Outin kuvassa sommittelu on diagonaali eli auto on vinosti sienten takana, objektiivi oli n. Värit ovat todenmukaiset ja sinänsä hienot, vailla turhaa arvoituksellisuutta. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Kamera kannattaa tukea jalustaan tai muuhun Lähetä kuvasi ja nimesi 8.11. Pitää miettiä, mikä on sopiva valotus yön välittämiseen katsojalle
– Minulla on aina ollut kamera mukana. 1990 Tikkakoski) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja valo kuvaaja. Parhaat kuvani ovat ehkä niitä, joita en pystynyt ottamaan, Chevillard toteaa. Aallon ja Heikki Kasken töitä. Juuri oikean hetken van gitseminen on addiktoivaa ja joskus turhauttavaakin. Aalto yhdistää työskentelyssään fiktion, semiotiikan, valokuvan ja manipu laation kautta tuotettua tietoa sekä rajal lisuuden käsitystä kuvallisuuden hybridi muotojen parissa. klo 14–16. 1967) muutti Suomeen 2014. HIPPOLYTE KORJAAMOLLA on esillä Jere J. Rainer Paananen (s. Heikki Kasken työs kentely keskittyy valokuvaan, videoon, installaatioon ja performanssitaiteeseen. Tule kuuntelemaan mitä kaikkea luonto kuvien taustalla on. Yleisö voi vapaas ti esittää kysymyksiä ja osallistua kes kusteluun. Aalto & Heikki Kaski: (eds.) 17.9.–6.11.2021 Hippolyte Korjaamo Helsinki | Töölönkatu 51 a-b www. Hänellä on ollut useita kansainvälisiä näyttelyitä. Näyttely koostuu taiteilijan valo kuvateoksista ja installaatioista vuosilta N Ä Y T T E LY T Luonto ja vaihtoehtoiset menetelmät esillä syksyn näyttelyissä Thierry Chevillard Rhythm of Wilderness 16.11.–5.12.2021 Taidegalleria Villa Vinkkeli Rovaniemi | Vuopajantie 15 www.villavinkkeli.com T H IE R R Y C H E V IL L A R D R A IN E R P A A N A N E N Rainer Paananen Sound of Alchemy 8.10.–7.11.2021 Turun Taidehalli Turku | Vanha Suurtori 5 www.turuntaidehalli.fi JE R E J. – Eräopasammattini ja valokuvauksen lisäksi haluan kiinnittää ihmisten huo mion planeettamme tilaan ja luonnon monimuotoisuuden rajuun vähenemi seen. Ilmoittaudu Taiteen takana tapahtumaan ennakkoon osoitteeseen kuva@kaisa siren.fi. Näyttelyn nimi (eds.) viittaa kahden tekijän yhteen sovitettuun lopputulokseen tavalla, jon ka myötä yksittäisen taiteilijan pyrkimys väistyy ja muuntautuu kantavaksi tausta voimaksi. Ei pääsy maksua. Voimme suojella vain asioita, joita ymmärrämme ja joista pidämme. 2018–2021. A A LT O Jere J. Minimalismiin ja käsitetai teeseen peilautuva näyttely kokonaisuus yhdistää äänen ja valokuvan tuottamisen vaihtoehtoisin menetelmin. Jere J. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aaltoyliopistosta. Ranskalainen Thierry Chevillard (s. Paanasen valokuvateokset näyttäyty vät kaksiulotteisina visuaalisina esityk sinä, joissa musiikki on tiivistetty hiljai suuteen ja väriin. hippolyte.fi/ toimitus@kamera-lehti.fi 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valkat-8-21.indd 9 Valkat-8-21.indd 9 16/10/2021 12.31.34 16/10/2021 12.31.34. TURUN TAIDEHALLISSA on nähtävillä Rainer Paanasen näyttely Sound of Alchemy 8.10.– 7.11.2021. Prosessina yhteistyö on kokeel linen konteksti, jossa riskien, väärinym märrysten ja sattumusten on mahdollis ta tuottaa lopulta jotain ainutlaatuista. ROVANIEMELLÄ Taidegalleria Villa Vinkkelissä on esillä Thierry Chevillardin näyttely Rhythm of Wilderness. Paanasen teoksia on nähtävillä 31.10.2021 asti myös Helsingin Taide hallissa ryhmä näyttelyssä Uusia näkökulmia valo kuvaan Helsinki School 25 vuotta. Valokuvaaja Kaisa Sirén haastatte lee Chevillardia 5.12. Nimikkeenä ‘eds.’ tai ‘editors’ viittaa myös sisällön hienovaraiseen toimittamiseen: sen jonkin äärelle saattamiseen, yhteis työnä. Jos ih miset, jotka pitävät kuvistani kunnioit tavat luontoa enemmän ja tekevät jotain sen säästämiseksi, olen onnistunut tavoit teessani. Hän työs kenteli 20 vuotta urheilu ja kulttuurijär jestössä, kunnes jätti työnsä kahdeksan vuotta sitten rakastuttuaan arktiseen luontoon
11 11 Aarremaat, 25.9.2021–6.3.2022, Serlachiusmuseo Gösta, Joenniementie 47, Mänttä, www.serlachius.fi PATRIK SÖDERLUNDIN (s. Ihminen käyttää aukiota hyväkseen alkaessaan tehdä maanjakoa. Kuviin on liitetty lyhyitä tekstejä, kuten 2.3.1996 otetussa kuvassa ”24 vuoden päästä tulevat turvavälit ja koronaviirus sulkee kodit, ravintolat ja rajat” tai 10.2.2002 otetussa kuvassa ”360 vuotta aiemmin Rembrandt maalasi Yövartion”. Molemmat taiteilijat ovat suorittaneet kulttuurihistorian opinnot Turun yliopistossa, ja se antaa leimansa IC-98:n tuotannolle. Palkitun taiteilijaryhmän videoinstallaatio ammentaa kansantarinoista sekä yhteiskunta filosofiasta ja kertoo ihmisyhteisön suunnan etsimisestä maailmassa, joka on keskellä ilmastokriisiä. Tiilentekijä ampuu metsänhaltian, joka jättää kaatuessaan valtavan raiskion. Mistä syntyy ajankuva. VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxx 10 KAMERA 8|2021 3X K IR JA U U T U U S Juha-Pekka Inkinen Pysäkkiaikakirjat Minerva, 2021 minerva.fi | 160 sivua | 25 euroa Valokuvataiteilija Juha-Pekka Inkinen on kuvannut 17 vuotta helsinkiläisiä bussipysäkkejä, niillä odottelevia ihmisiä ja pysäkkien mainoksia. Inkinen pohtii valokuviensa kautta ajan mysteeriä. Kuvista koostui visuaalinen aikamatka, joka on arkisuudessaan suorastaan absurdin hauska. Kirja sopii niin retkeilijöille, marjastajille, metsänomistajille kuin kuvaajillekin. Tämä opas käy läpi kaikki suotyypit avosoista korpiin ja rämeisiin sekä rantaluhtiin ja harvinaisempiin pohjoisen palsasoihin. Sattumalta löytyneissä ja täpärästi hävitykseltä pelastuneissa lasinegatiiveistä näkyy koko elämän kirjo lapsuudesta kuolemaan. Ensimmäinen pysäkki on dokumentoitu 1.11.1986. Mitä se tekee. Jouko Rikkinen Suot Suomen luonnossa Otava, 2021 otava.fi | 165 sivua | 23,80 euroa Suot ovat osa suomalaista sielunmaisemaa ja tyyppimaastoa siinä missä metsätkin. Hanna Heinilän kuvista on esillä näyttely Rauman taidemuseossa 30.1.2022 saakka. Heta Kaisto, Johanna Frigård, Johanna Jakomaa, Leena Koivisto, Katri Lassila, Matti Luotola, Anja Portin Omalla maallaan – Kyläkuvaaja Hanna Heinilä Parvs, 2021 parvs.fi | 103 sivua | 30 euroa Sata vuotta sitten Luvialla eläneen itseoppineen harrastajakuvaaja Hanna Heinilän kuvista on koottu hieno teos. Aarremaat pohjautuu vanhaan itäsuomalaiseen kansantarinaan metsänhaltian ja tiilentekijän kohtaamisesta öisessä metsässä. Heinilä aloitti valokuvaamisen 16-vuotiaana vuonna 1906 kuvaten maisemia ja ihmisiä ainutlaatuisella, taiteellisella otteella. Voiko sen nähdä. 1974) ja Visa Suonpään (s. 1968) muodostama IC-98 toi syyskuussa taidemuseo Göstaan uuden animaatioteoksensa Aarremaat. Valokuvista välittyy lämpö ja kekseliäs huumori. Jouko Rikkinen on Helsingin yliopiston kasvitieteen professori. Näyttelyn kuraattorina toimii Rauman taidemuseon museointendentti Heta Kaisto, joka on myös kirjan toimittaja ja yksi kirjoittajista. Hän on julkaissut lukuisia tieteellisiä tutkimuksia kasvija sienitieteen eri osa-alueilta. Hitaasti etenevässä teoksessa katsojan huomio kiinnittyy kuvassa tapahtuvaan muutokseen. Aiheiden kirjo on loputon, ja työn alla on yleensä samanaikaisesti useita teoksia, jotka jatkavat toistensa teemoja. Mitä aika on. IC-98:n Aarremaat-näyttely Serlachius-museo Göstassa 22 33 S A M P O L IN K O N E V A VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 22 33 Valkat-8-21.indd 10 Valkat-8-21.indd 10 16/10/2021 12.31.35 16/10/2021 12.31.35. Serlachius-museossa mustavalkoinen videoteos nähdään suurelta kaarevalta kankaalta ja siihen liittyy Max Savikankaan säveltämä elektroakustinen kuoromusiikki. Tarinan voi tulkita kuvaavan modernin yhteiskunnan syntyä ja ihmisen vieraantumista luonnosta. Onko aikaa olemassa, jos kukaan ei ole seuraamassa sen kulkua. Kirjassa käsitellään myös suolla kasvavat marjat ja opastetaan millaisilta paikoilta näitä kasvaa. Inkisen avaamaa kysymystä ajan luonteesta taustoittaa teoksen esipuheessa tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. IC98:n animaatioissa yhdistyvät klassinen piirrostekniikka ja digitaaliset tehosteet
Käsittelemättömät kuvat ovat epätavallinen poik keus. Awakening-kuvassa on naisryhmä, joka löytää vapauden hyväksyä alastomat kehonsa. Osana näyttelyn oheisohjelmistoa nähdään Lars Bergen ja Elin Bergen The Land of Queens (2015) -elokuva. T O IM IT U S T E ST A SI T O IM IT U S T E ST A SI Valkat-8-21.indd 11 Valkat-8-21.indd 11 16/10/2021 12.31.35 16/10/2021 12.31.35. Mitä mieltä oikeasti olemme naisten elämänvalinnoista, ja mitä se kertoo meistä tarkkailijoina. Kuvattuja naisia yhdistää se, että heidän on koettu provosoivan ympäristöään tai heidät on nähty yhteiskunnan sosiaalisten ja/tai uskonnollisten normien uhreina. Huivit), joka todistaa hijabin vapauttavaa voimaa seksistisessä yhteiskunnassa. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi toimitus@kamera-lehti.fi. Näytös toteutetaan yhteistyössä Oulun elokuvakeskuksen kanssa. Queejnanäyttely esittelee lukuisin valokuvateoksin naisia, joilla on erilaiset taustat ja mahdollisuudet. Lähes viidesosa tytöistä kokee, että ei näytä tarpeeksi hyvältä ilman kuvanmuokkausta. Bergen silmissä kaikki naiset näyttäytyvät omina yksilöinään. Kyselyn mukaan nuoret tytöt kokevat paljon pai neita ulko näkönsä muokkaa misesta sosiaalista mediaa var ten. Teos haastaa yleisen käsityksen huivista uskonnollisena symbolina ja kehottaa kysymään, kuka yhteiskunnassa on vapaa ja ketä sorretaan. Joka neljäs 10–17-vuotias tyttö on huolissaan siitä, että ei voi näyt tää tosielämässä samalta kuin sosiaalisessa mediassa. 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Queejna-näyttelyssä pohditaan naiseutta ja sen merkitystä NYT toimitus@kamera-lehti.fi LUKIJALTA | "Iisalmi 10.9.2021, Katutaidetta." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Elokuvanäytös järjestetään osana Kulttuuritalo Valveen yleisölle avointa näyttelyopastusta torstaina 28.10. Näytökseen on vapaa pääsy ja lipun voi hankkia Kulttuuritalo Valveen lippumyymälästä. Lähes kolmasosa 10–17vuotiaista tytöistä pitää enemmän siitä miltä he näyttä vät muokatuissa valokuvissa. – On surullista, että niin mo net nuoret tytöt eivät ole tyyty väisiä itseensä ja tuntevat pai netta muokata selfieitään, sanoo Sindi Mehtomaa. klo 19. Samassa huoneessa on esillä muun muassa nuorten musliminaisten muotokuvia Slöjorhankkeesta (suom. A RJ E N T A ID E T T A A RJ E N T A ID E T T A – Kaarlo Asikainen POHJOISESSA VALOKUVAKESKUKSESSA on nähtävillä ruotsalaisen Elin Bergen kuvia. E LI N B E R G E Elin Berge: Queejna, 09.10.–11.11.2021 Pohjoinen valokuvakeskus, Hallituskatu 7, Oulu www.photonorth.fi Toimitus kävi tes taamassa kansain välisen kosmetiikka merkin filtteri vapaata selfiekoppia Helsingin Kampissa. Idea kampanjasta syntyi Doven teettämästä kyselytut kimuksesta. Berge etsii kamerallaan vaihtoehtoisia tulkintoja näennäisen yksioikoisista tilanteista. Osa kyselyyn vastanneista pitää itseään kauniimpana sosiaalista mediaa varten muo katuissa kuvissa kuin oikeassa elämässä. Nykyään suurin osa nuorista muokkaa valokuviaan ennen jul kaisemista. Hän kiinnittää huomion heidän tekoihinsa ja vahvuuksiinsa jopa sortavien valtarakenteiden todellisuudessa. Doven selfiekopissa voi ot taa muokkaamattoman kuvan ja nähdä kauneutta sellaisena kuin se on, todellisena. Kopin pinta on peililasia ja se on tapetoitu kyselyn tuloksilla. Valokuvat suuntaavat katseemme itseemme päin
Syanotypia on vanha valokuvan vedostusmenetelmä, jossa valoherkkä emulsio levitetään halutulle pinnalle, valotetaan auringonvalossa ja pestään vedellä. Osta kirja verkkokaupastamme www.kamera-lehti.fi/kauppa 100-VUOTISHISTORIA KAMERASEURAN A N N A N IS K A N E N NÄYTTELY | www.vaasankaupunginmuseot.fi/ ON OLLUT ILAHDUTTAVAA huomata, että valokuvataiteen merkitys on kasvanut Pohjanmaalla. Ne ovat valokuvia ja ekofakteja, pyrkimyksiä tarrautua hetkeen ja paikkaan. Lue kuinka Kamera seurasta tuli keskeinen osa suomalaisen valokuvan suurta kertomusta. Yökuvia Vuosaaresta, 14.10.– 18.12.2021, Vuotalo, Helsinki on nyt julkaistu Historioitsija Yki Hytönen on koonnut kirjaan seuran tarinan, sen taustat ja vai heet. – Auringonvalo polttaa paperille sinisiä jälkiä muistoista, joita olen kerännyt kulkiessani. Työpajoissa vierailivat myös valokuvaajat Stefan Bremer sekä Hans von Schantz, jotka kertoivat omasta suhtautumisestaan yövalokuvaukseen ja antoivat meille palautetta kuvistamme. Hänen työskentelyssään on digitaalisia työvaiheita, mutta lopputulokset nojaavat valokuvauksen perinteisiin analogisiin tekotapoihin. Projekti ja siihen liittyvä näyttely Vuotalon galleriassa juhlistavat Vuotalon 20vuotisjuhlavuotta. Anna Niskasen teokset ovat valokuvaan pohjautuvia grafiikan vedoksia ja veistoksia. Keskityin omassa työssäni kuvaamaan rakkaan kaupunginosamme henkeä, sen ihmisiä. – Projektista tuli minulle hyvin merkittävä osa oman taiteilijaidentiteettini kehittymistä. Ennen keräsin neliapiloita mummulan terassipöydän alta, sanoo Niskanen. Vaasan museoissa ja Lapualla sijaitsevassa Pohjanmaan valokuvakeskuksessa (POVA) on ollut monia mielenkiintoisia näyttelyitä viime aikoina. Anna Niskanen – A Dune is a Wave, 9.10.–28.11.2021 Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1 D, Vaasa K A R U N V E R M A Valkat-8-21.indd 12 Valkat-8-21.indd 12 16/10/2021 12.31.35 16/10/2021 12.31.35. VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxx ID E A A ! ID E A A ! NÄYTTELY | www.vuotalo.fi 19-VUOTIAS Karun Verma on yksi Vuotalossa esillä olevan Yökuvia Vuosaaresta ryhmänäyttelyn taiteilijoista. Kuvistani pidettiin niin paljon, että niistä tehtiin näyttely gallerian suurelle takaseinälle noin viisi metriä korkea printti, kertoo Verma. Projektin aikana kokoonnuimme viikoittain Vuotalolla keskustelemaan yövalokuvauksesta sekä kotipaikastamme Vuosaaresta ja esittelimme toisillemme ottamiamme kuvia. Nyt Vaasan taidehallissa on esillä Aalto-yliopistosta valmistuneen kuvataiteilijan Anna Niskasen näyttely A D une is a Wave. Toistamalla lapsuuteni konsteja etsiä muotoja ja kuluttaa aikaa, tunnen jälleen saman löytämisen onnen. – Vuotalo ja Suomen valokuvataiteen museo kutsuivat syksyllä 2020 avoimella haulla yli 20vuotiaita vuosaarelaisia valokuvaajia Yökuvia Vuosaarestaprojektiin
PHOTOSHOP CC:N TYÖKALUPALETTI TUTUKSI RAJAUSTYÖKALU (Crop Tool) TEKSTI Jari Tomminen 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valkat-8-21.indd 13 Valkat-8-21.indd 13 16/10/2021 12.31.36 16/10/2021 12.31.36. Kun olet tarkentanut kuvan, sammuta suu rennuskoneen valo, ja säädä linssin aukko pienemmälle, esimerkiksi F8. Jos innostusta filmikuvaamiseen riittää, kannattaa ehdottomasti tutustua myös mustavalkoisten valokuvien vedostamiseen. Somekuvissakin huomio kiinnittyy helposti taustaan, jos sieltä löytyy paljon kiinnostavia yksityiskohtia. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Älypuhelimissa on viime vuosina satsattu voimakkaasti kameroiden ominaisuuksiin, ja siksi onkin kätevää, kun laadukas kuvausväline kulkee jatkuvasti mukana. OSALLISTU kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai toimitus@kameralehti.fi. Kun se on valittuna, piirretään kuvaan suora viiva sen linjan mukaisesti, mikä halutaan tarkasti vaaka tai pystysuoraan. Käytetyn suurennuskoneen voit vielä löytää jopa ilmaiseksi, joten nyt on oikea aika aloittaa, ennen kuin hinnat pompsahtavat. Siinä filmille tallennettu kuva siirretään lopulliseen muotoonsa paperille. Alkuun pääset yllättävän helposti seuraavia vaiheita seuraten. Vastaavasti kokoa voi säätää symmetrisesti keskipisteen (tai linjan) suhteen pitämällä Alt/Optionäppäintä painettuna samalla, kun vetää jostakin kahvasta. Asetetun sivusuhteen saa nollattua napsauttamalla Clearpainiketta. Mustavalkokuvien vedostamiseen tarvitset kolmea eri kemikaalia: kehitettä, keskeytet 33 VEDOSTUSLIUOSTEN VALMISTAMINEN A A BB Tässä artikkelissa tutustumme valokuvan vedostamiseen, jossa kuva tulostetaan valoherkälle paperille suurennuskonetta ja kemikaaleja käyttäen. Tässä voit käyttää vedostukseen tarkoitettua tarken nusluuppia apunasi. TAUSTA Pyri löytämään omakuvaan mahdollisimman selkeä tausta, etenkin jos se tulee virallisempaan tarkoitukseen kuin somefiidiin. 37 36 KAMERA 7|2021 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Selfie 11 Ihmisen jälki. Näitä ovat erityisesti valaistus, tausta ja asento. Pienet muutokset kasvojen ja kehon asennoissa näkyvät isoina eroina valmiissa kuvissa. Konstit ovat siis monet. Oma pimiöni on kodinhoitohuo neessa ja moni ystäväni kehittää kylpyam meen päällä. Asetuspalkista voi lisäksi valita rajauskehyksessä näytettävän, sommittelua helpottavan, apuruudukon sekä eri vaihtoehtoja työkalun toimintatavalle ja rajauksen ulkopuolelle jäävien alueiden esittämiselle. 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Niclas Warius valokuvaa vanhoista esineistä lavastamiaan asetelmia vanhoissa rakennuksissa. Valmiiden esiasetusten lisäksi käyttäjä voi määritellä myös omia sivusuhteita ja tallentaa ne listaan. HYVÄ VALAISTUS Kun lähtökohtana on kuvaaminen vallitsevassa valossa, on ensimmäisenä syytä tarkistaa kuvauspaikan valaistus. 33 Ota edustava omakuva. Teoksista kuultaa elämän katoavaisuus ja ihmisen jättämä jälki. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollistaa rajauksen muuttamisen myöhemmin. Teksti Sanna Hillberg ja kuvat Niclas Warius. Teksti Sanna Hillberg ja kuvat Sanna Hillberg ja Janne Sallinen. Voit ottaa yhteyttä paikallisiin kameraseuroihin ja harrasteryhmiin ja tiedustella, löytyisikö jos tain valmis pimiö, jossa voisit harrastuksen aloittaa. Kehyksen sivusuhteen voi lukita kokoa säädettäessä pitämällä Shiftnäppäintä painettuna. Näissä saat usein käyttöösi perus välineet sekä lisäksi opastusta. Voit voittaa arvonnassa Antti Kolin kirjan Retkeilijän vuodenajat. RAJAUSTA voi kiertää tarttumalla kehyksen kahvoihin niiden ulkopuolelta (hiiren kohdistin muuttuu kaksipäiseksi, kaarevaksi nuoleksi) ja vetämällä haluttuun suuntaan. Teksti ja kuvat Ari Jaaksi. 61 60 KAMERA 7|2021 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Vedostaminen Ota edustava omakuva TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Sanna Hillberg ja Janne Sallinen Omakuvan ottaminen on hauska ja haastavakin laji. Selfien voi ottaa käsin, selfietikun kanssa tai asettamalla puhelimen jalustalle. Tässä vinkit onnistuneeseen otokseen. 22 NEGATIIVIN PUHDISTUS JA TARKENTAMINEN Säädä sitten suurennuskoneen linssi suurimmalle aukolle, joka on usein F2,8. Valitse ensiksi kuva, jonka haluat vedostaa. Myös pimiön valojen sammuttaminen auttaa tarkennuksessa. Kun kehys on asetettu, kuvan asemointia voi vielä säätää tarttumalla siihen hiirellä kehyksen sisäpuolelta ja raahaamalla. Kun tarkoituksena on ottaa edustava omakuva, kannattaa satsata muutamiin seikkoihin, jotka valokuvausta harrastavalle saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta saattavat kuvaustilanteessa unohtua – etenkin jos valokuvamallina oleminen hieman jännittää. LUKIJAKYSYMYS 11 Mitä abstrakti merkitsee sinulle. Asetuspalkista voi myös valita, poistetaanko rajauksen ulkopuolelle jäävät osat kokonaan vai jätetäänkö ne kuvaan piilotettuina. Pientar vikkeet ja kemikaalit löydät hyvin varuste tuista valokuvausalan liikkeistä ja nettikau poista. Myös mahdollisten pystyja vaakalinjojen on hyvä olla suorassa jo kuvausvaiheessa. Sekään ei ole kovin vaikeaa. Toinen vaihtoehto oikaisulle on käyttää rajaustyökalun asetuspalkissa olevaa oikaisutyökalua (Straighten). TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Niclas Warius Ihmisen jälki KUVAAJA Niclas Warius Mustavalkokuvien vedostaminen Valokuvien vedostus tapahtuu pimiössä. M onelle omakuvan ottaminen puhelimella on tuttua puuhaa. Suurin osa oli sitä mieltä, että asetelmakuvaus on hyvä. Tarkista myös, että päästäsi ei ”kasva” mitään ylimääräistä, esimerkiksi kasveja tai pylväitä. Sisällä kasvoille tulee helposti sekavaloa ja omituisia varjoja. Kehystä voi säätää pikselin tarkkuudella pitämällä Ctrl/Komentonäppäintä (Win/ Mac) painettuna samalla, kun vetää hiirellä kehyksen kahvoja. Vastanneiden kesken arvottiin Antti Kolin kirjan Retkeilijän vuodenajat. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Saara Nurmela. Pimiöön tarvitset täysin pimennettävissä olevan tilan, jossa on sähköt, vesipiste ja hieman pöytätilaa. Työnkulkua helpottaa, kun vältät varjot jo kuvausvaiheessa. Jos kuva jää hämäräksi ja suttuiseksi, kuvankäsittely ei enää pelasta sitä. Rajaus kehyksen voi myös määritellä piirtämällä sen kuvaan samalla tavalla kuin suorakulmion muotoisella valintatyökalulla (Marquee Tool, M). Rajauskehyksen kokoa ja muotoa voi säätää vetämällä hiirellä kehyksen nurkissa ja sivujen keskellä olevista paksunnetuista kahvoista. Lisäksi kolme vedostustyöskentelyyn tarkoitettua pihtiä, tarkennusluuppi, kolme lasipulloa ja pöly puhallin helpottavat työskentelyä. Toinen mahdollisuus on rakentaa oma pimiö. Välineiksi tarvitset suurennuskoneen (A), vedostustilaan tarkoitetun punavalon, kolme kehitysallasta, hieman kemikaaleja ja valo 11 VÄLINEET TEKSTI JA KUVAT Ari Jaaksi F ilmille kuvaaminen on yhä suositumpaa, ja ennen kaikkea nuoret kuvaajat ovat löytäneet filmissä uuden ilmaisumuodon. NIMENSÄ mukaisesti rajaustyökalulla kuvasta voi rajata haluamansa kokoisen ja sivusuhteeltaan haluamansa muotoisen alueen. 22 Mustavalkokuvien vedostaminen. Kiinnitä huomio taustaan, asentoon ja katseen suuntaan ottaessasi omakuvaa. Ulkona kuvatessa on hyvä huomioida, että kirkas auringonpaiste tuo helposti mukanaan kovat varjot, ja siksi puolipilvinen tai pilvinen keli ovat optimaalisia omakuvan ottamiselle. Vasemmanpuoleisessa kuvassa oikeastaan kaikki on pielessä. KAMERA-LEHTI 7/21 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista T IE T O IS K U T IE T O IS K U PHOTOSHOP CC:N työkalupaletissa viidentenä, heti varsinaisten valintatyökalujen alla, on rajaustyökalu (Crop Tool, C). Ideaalisin valaistus on sellainen, että valoa tulee tasaisesti ja pehmeästi joka puolelta. Sisätiloissa kuvatessa kannattaakin hyödyntää ikkunapintojen läpi huoneeseen tuleva päivänvalo: vedä verhot pois ikkunoiden edestä ja nosta sälekaihtimet, jotta huoneeseen virtaa mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Puhdista negatiivi tarkkaan pölystä ja aseta se suurennuskoneen negatiivipidikkeeseen. Tätä voi käyttää esimerkiksi kuvan horisonttilinjan oikaisuun. VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 7/2021:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Mikä sana sinusta kuvaa parhaiten kuvattaessa esimerkiksi kukkia ja hedelmiä?Onko se still l eben, still life vai asetelmakuvausta, vai jotain aivan muuta. Omakuvan ottamista kannattaa harjoitella, sillä ensimmäinen otos ei välttämättä onnistu, eikä vielä kymmeneskään. Edustavaa omakuvaa varten kannattaa etsiä selkeä tausta ja säätää puhelin selfietikkuun siten, että voit kuvata helposti. herkkää valokuvauspaperia (B). Näin linssi toimii optimialueellaan. Sen lisäksi, että puhelimella voi ikuistaa tunnelmallisen tai tyylikkään selfien sosiaaliseen mediaan, voi tarvittaessa ottaa itsestään kuvan vaikkapa ansioluetteloon tai jopa uutta passia varten – myös ilman lisävalaistusta vallitsevassa valossa. RAJAUKSELLE voi myös asettaa tarkan, lukitun sivusuhteen asetuspalkin Ratiokohdasta. Siksi kannattaakin raivata ylimääräiset tavarat pois taustalta kuvauksen ajaksi. Ota muutamia testikuvia ja tarkkaile mihin kohtaan varjot laskeutuvat. Laita suurennuskoneeseen valo päälle, ja tarkenna negatiivikuva tarkaksi suurennus koneen alla olevaa pintaa vasten. Työnnä sen jälkeen pidike suurennuskonee seen. Vedostaminen onkin meille monelle se valokuvauksen antoisin vaihe, eikä mustavalkoisten kuvien valmistaminen ole mitenkään mahdottoman vaikeaa. Loisteputkien suoraan ylhäältä alaspäin tuleva valo ei imartele ketään
Värikkäät teokset rakentuvat jopa tuhansista valotuksista yhdelle ruudulle. FILMIÄ TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Niko Luoma Kun valo koskettaa KUVAAJA Niko Luoma NikoLuoma-8-21.indd 14 NikoLuoma-8-21.indd 14 16/10/2021 12.41.59 16/10/2021 12.41.59. Helsinkiläisen valokuvataiteilija Niko Luoman abstraktit valokuvateokset suorastaan vaativat katsojaa pysähtymään
– Kun aloin työskennellä abstraktin valokuvan kanssa, en nähnyt missään valokuvaa käytettävän samalla lailla, kun näin sen pääni sisällä. Voin seistä sataprosenttisesti työskentelyni takana. Valokuvaajien mielestä kuvat eivät olleet valokuvia. Valokuvauksen lehtori Aalto-yliopistossa. Kuvassa vesi on valaistu alapuolelta usealla salamavalon välähdyksellä. – Tämä liittyy todella paljon siihen työskentelyyn, mitä teen tällä hetkellä. Ura valokuvauksen parissa alkoi armeijassa, kun siellä etsittiin yksikkövalokuvaajaa. Palasin alkuun, missä minulla oli käytettävissä valokuvauksen peruselementit: valo, filmi ja kamera. Olen mennyt omaa tietäni. – Kuvani näyttivät enemmän maalauksilta kuin valokuvilta, mutta eivät olleet maalauksia. Siitä se lähti. – Se inspiraatio, mitä sain Davidiltä, on juttu, jota edelleen kannan mukanani. – Kun kuvani alkoivat muuttua täysin abstrakteiksi, oli haastavaa kun ketään ei kiinnostanut. – Varsinainen iso juttu oli, kun näin uutisissa, kun Jyrki Parantainen voitti Fotofinlandian Maasarjalla 1989. Työt FotoYkkösessä päättyivät 90-luvun lamaan. – Bacon oli tärkeä, koska hän käytti valokuvaa pohjana melkein kaikissa maalauksissaan. Vähän bluffasin ja sanoin, että tiedän näistä asioista, vaikka en oikeastaan tiennyt niistä yhtään mitään. Silloin minulle tuli ensimmäisen kerran vahva tunne, että haluan myös tehdä jotain tuommoista. Personsin myötä Luomalle puolestaan avautui mielenkiintoisia näyttelymahdollisuuksia ja taiteilijan ura muuttui ammattimaiseksi. Suoritettuaan opistotasoisen tutkinnon New England School of Photographyssa, opinnot jatkuivat Bostonin kuvataideyliopistossa, School of Museum of Fine Arts, josta Luoma valmistui 1998. Self-Titled AdaptationofNude Descending a Staircase No.2 (1912), 2021. Yliopistoopintoihin oli mahdollisuus sisällyttää laajasti taideaineita, ja Luoma opiskeli valokuvauksen lisäksi muun muassa performanssia, kuvanveistoa ja äänitaidetta. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa työskentelyään Luoma siirtyi abstraktin valokuvan pariin, ja erityisesti The Day Series -sarjan teos One day in March (2006) viitoitti suuntaa tulevalle. Luoma muistelee lämmöllä edesmenneen Akiban kanssa käymiään keskusteluja, jotka tukivat hänen kasvuaan taiteilijaksi. KUKA KUKA NIKO LUOMA Helsinkiläinen valokuvataiteilija. Useita yksityisja ryhmänäyttelyitä ympäri maailmaa vuodesta 1996 lähtien.Töitäesillämm. HAM, Kiasma, Saastamoisen kokoelma. En kuulunut oikein kumpaankaan leiriin. nikoluoma.net IG@niko_luoma_studio Ed. Luoma pyrki kahdesti opiskelemaan Lahden Muotoiluinstituuttiin, mutta ei tullut valituksi. Maa-sarjan teos, jossa vettä on kuvattu pitkällä valotusajalla, puhutteli Luomaa erityisesti. V uonna 1970 syntynyt Niko Luoma tunnetaan analogisen abstraktin valokuvan taitajana sekä valokuvauksen opettajana. – Voin sanoa, että tein niin kuin pääni sisällä näin. – Ajattelin, että tämähän voisi olla mielenkiintoinen. Tein niin kuin näin Valokuvataiteilijana Luoma edustaa genreä, jonka asema on ollut kiistanalainen. – Se, että on poikkeava ja sopeutumaton on nykyään enemmän eduksi kuin haaste. Arno Rafael Minkkinen, johon Luoma tutustui opiskellessaan USA:ssa, loi mieheen uskoa. 16 KAMERA 8|2021 NikoLuoma-8-21.indd 16 NikoLuoma-8-21.indd 16 16/10/2021 12.42.00 16/10/2021 12.42.00. aukema Randomized Unfold #4, 2014. Oik. Uransa alkuaikoina Luoma tunsikin kuuluvansa ei-mihinkään. Akiba ammensi opetuksessaan muun muassa maalaustaiteesta, esimerkiksi Willem de Kooningin ja Francis Baconin töistä. Myös Luoman galleristit ulkomailla kannustivat eteenpäin, vaikka ”ensimmäiset työt eivät olleet myyntivaltteja”. Luoman ensimmäinen valokuvausopettaja David Akiba sekä Taideteollisen korkeakoulun opettaja Timothy Persons ovat olleet merkittäviä hänen urallaan. Tämän jälkeen hän palasi Suomeen, ja valmistui valokuvataiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta 2003. Joten oli kehitettävä oma tyyli ja alkaa toteuttamaan näitä ideoita. Armeijan jälkeen Luoma hakeutui töihin FotoYkköseen, missä hän kehitti laakafilmejä ja oppi filmin kehityksen prosesseista ja kemioista. Sitten avautui mahdollisuus lähteä Yhdysvaltoihin Bostoniin opiskelemaan valokuvausta. Teini-iässä häntä kiinnostivat musiikki ja elokuvat, ja niistä hän ammentaa edelleen kuviinsa
Luoman mukaan abstraktin valokuvan ydin ei liity siihen, että kuva olisi tunnistettava, vaan siihen minkä jälki se on. Vas. Entä kun katsoo esimerkiksi Symmetrium-teosten viivoja. Tilallisuus ja aika Valokuvassa Luomaa kiinnostaa erityisesti tilallisuus ja sen käsittely. – Minulle valokuva on aikaa ja etäisyyksiä. – Valokuva flirttailee koko ajan kolmiulotteisuuden kanssa luoden kolmiulotteisen tilan illuusioita kaksiulotteiselle pinnalle. Se, että valokuva operoi näissä lainalaisuuksissa ja että sen kaikki ilmiöt ovatS laskettavissa, tekee siitä erityisen kiinnostavan. Ei ole vain sitä yhtä hetkeä, sitä yhtä tiettyä valotusta, vaan tapahtumien vyyhti, valotusten summa. Niiden ajallista jatkumoa on mahdoton tietää pelkästään kuvaa katsomalla. – Asiat, jotka yleensä ovat valokuvalle tärkeitä: kohde ja ”ratkaiseva hetki” eli se mitä katsotaan ja milloin, menettivät tietyllä lailla merkityksensä. Se on sidoksissa matematiikkaan ja fysiikkaan, jotka liittyvät tilalliseen kokemiseen. Niissä ei myöskään ole yhtä tiettyä filmille dokumentoitua kohdetta. Teoksissa ei ole yhtä täsmällistä, ratkaisevaa hetkeä. Luoma pyrkii todelliseen abstraktioon sekoittamalla ’valokuvan ajan’ valokuvan sisällä. Itse filmin valotustapahtuma, hetki kun valo kohtaa valoherkän materiaalin, tuli merkitykselliseksi. Valitsin tavallaan ”snap-shot” -tilanteen ja tein siitä spektaakkelin. Valo raaka-aineena Luoma työskentelee studiossa, jossa muotoilee valoa studiosalamoiden ja erilaisista materiaaleista, kuten lasista, metallista, nahasta ja paperista, valmistettujen sapluunoiden avulla. Sen jälkeen varioin tätä yhtälöä valotuksien toistolla ja kerroksellisuudella. – Olen pyrkinyt riisumaan valokuvauksesta kaiken turhan pois ja jättämään siihen kolme perusasiaa: valon, valoherkät materiaalit ja kameran. Omassa työskentelyssään Luoma haastaa ajallisuuden. Jokainen kuva koostuu monista hetkistä, ja ne yhdessä luovat yhden uniikin hetken. – Jos on kuva, joka on toteutettu valokuvan lainalaisuuksien, materiaalien ja välineiden kanssa, niin kyse on todennäköisesti valokuvasta. Tavallisesti valokuva liitetään menneeseen, johonkin mitä oli. Tämä on myös tietynlainen avain kysymykseen valokuvan potentiaalista olla tai ei olla ”abstrakti”. Yllä One Day in March, 2006. 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ” Ei ole vain sitä yhtä hetkeä, sitä yhtä tiettyä valotusta, vaan tapahtumien vyyhti, valotusten summa.” NikoLuoma-8-21.indd 19 NikoLuoma-8-21.indd 19 16/10/2021 12.42.01 16/10/2021 12.42.01. Abstraktin kuvauksen myötä Luoma siirtyi työskentelyssään kameran edestä sen sisälle. Tällaista kuvaa Luoma kutsuu ensikuvaksi. – Tällaisten asioiden sekoittuminen tai hämärtyminen on minulle avain abstraktiin valokuvaan. – Lähtökohtana sarjan teoksissa on arkinen tilanne sattumanvaraisesti työpöydälle jätetyistä esineistä ja papereista, ja kuinka luonnonvalo päivän edetessä nostaa tiettyjä kohtia ja kulmia niistä esiin. Onko tämä sitten valokuva. Ne ainoastaan ”ovat” kuvana valotetulla filmillä. Ligeti#4,2012. The Day Series oli Luoman ensimmäinen teoskokonaisuus, jossa hän käytti monivalotustekniikkaa samalle negatiiville