CANON EOS R5 AMMATTILAISEN KAMERA ILMASTO K U U K A U D E N K U V A A JA A N T T I H A A TA JA | JO H A N N A SA N D IN | JA R I SI LO M Ä K I | R A Ú L C A Ñ IB A N O | V U O D E N LU O N TO K U V A | LU O N TO M A T K A IL U | P IIR TO LE V Y | C A N O N E O S R 5 | D JI M A V IC A IR 2 | 8/ 20 20 KUVATAAN VUO DEST A 1950 Antti Haataja Naalin jäljillä 10x Neuvot luonto kuvaukseen Johanna Sandin Tulkintoja merestä Jari Silomäki Tarinoita kuvilla Nro 8/2020
Sitä tapahtuu vain valokuvaus liikkeissä ja satunnaisesti kursseilla. Santeri Levas on ollut aktiivisesti perustamassa valokuvauksen maailman liittoa FIAPia, koska englantilainen Royal Society haluaa yksin hallita maail manliittona. Teknisessä korkeakoulussa tulisi olla tie teellisiä tutkimuslaitoksia ja teollisuutta opettava ja palveleva valokuvaus keskuslaboratorio. Päätoimittaja Eero Raviniemi kirjoittaa artikkelissaan ”Eräs laiminlyöty kulttuuritekijä” Suomen valokuvausopetuksen ti lasta. Tuomit tavaa on tunnettujen teosten kopiointi ja niistä tehtyjen taulujen myynti. FIAPiin saatiin aluksi 16 maata ja myöhemmin mukaan tuli muuta ma lisää, niiden mukana mm. Kaikille yhteisenä hyötynä ovat yhteisnäyttelyt, keskinäiset kilpailut ja maakohtaiset kiertävät kokoelmat. Kameralehden ensimmäisen koko aukeaman mainoksen sarjakuvakamera Daniasta on maksanut lehden aktiivinen avustaja Nyblin. Valo kuvauksen kehittämiseen ei maassamme tehdä juuri mitään. Alan opetus puuttuu lähes kokonaan. Apurahoja ei ole tutkimuksia varten saatu. Tuontiin on saatava parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa harkintaa. Olisi perustettava ja koulutettava valokuvauksen opettajien virkoja korkeakouluihin. Valokuvauskirjallisuus suomeksi on vähäistä ja osin jo vanhentunutta. Tarvittaisiin ainakin Hel sinkiin ammattikoulu valokuvaamojen, kuvalaattalaitosten ja tarvikekauppojen työntekijöiden kouluttamista varten. Matti Ristimäki 70 VUOTTA SITTEN. Runsaat sata vuotta sitten keksitty valokuvaus näyttää ja opettaa hyvin monia asioita. Voisi olla jopa kyseenalaista valokuvata julkista rakennusta, koska sen voisi tulkita arkkitehdin taiteen ”plagioimiseksi.” Opintokerho on saanut rautaisannoksen sävyasteikosta Vilho Setälän, Heikki Ahon ja Eino Mäkisen kertomana. Kuvas ta tehty maalaus on rajatapaus varsinkin, jos sen voi kaikessa värilois tossaan todeta jo omaperäiseksi näkemykseksi. Harmaakiilat, gammakäyrät ja sävyasteikot sel viteltiin ja sen jälkeen valistettiin, kuinka loivuuteen tai jyrkkyyteen voi daan vaikuttaa kehityksessä ja kopioinnissa. Niiden arvoa ei tajuta. Alan kirjallisuutta ja järjestötoimintaa varten on saatava varoja. Norja ja yhdysmiehenä Yhdysvaltojen PSA. Tarvikkei den tuonti on pientä ja hoidettu huonosti. Lopuksi todettiin, että tuloksen taiteellisuus on asia sinänsä. Nimimerkki SP:tä puhuttaa kuvariidat ja niiden välinen rajanveto
Kuvan nimi. 3 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SUURKILPAILU Osallistu perinteiseen Suurkilpailuun! Kuvien aihe on vapaa. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 1700 pikseliä ja enintään 3500 pikseliä. ENNENNÄKEMÄTTÖMIÄ KUVIA Kilpailukuva ei saa olla aikaisemmin julkaistu joukko tiedotusvälineissä (mm. Kuva saa kuitenkin olla ollut esillä omalla galleria-, Facebooktai blogisivullasi. Kerro, missä ja millä välineillä kuva syntyi. Palkitsemattomia kuvia järjestäjä voi julkaista 80 euron korvausta vastaan. Arvostelussa kiinnitetään huomiota kuvien kertovuuteen ja omaperäisyyteen. Lisäksi sinulla on oltava lupa kuvan julkaisuun kotirauhan ja muun suojan piirissä kuvatuilta henkilöiltä. OSALLISTUMINEN Voit osallistua korkeintaan neljällä kuvatiedostolla. Lähetä kuvasi viimeistään maanantaina 23.11.2020. keijo_ kuvaaja_luonto.jpg, jos kuvaajan nimi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto) Lähetä kuvasi osoitteeseen: suurkilpailu@kamera-lehti.fi PALKINNOT Ensimmäinen palkinto on 300 euron lahjakortti, toinen palkinto on 200 euron lahjakortti ja kolmas palkinto 150 euron lahjakortti kameraliikkeeseen. lehdet, tv, kirjat) tai sijoittunut kilpailuissa. KUVAT PERILLÄ VIIMEISTÄÄN MA 23.11.2020. Markku Nikkinen, sija 1, 2019 Lahjakortti 150 € Lahjakortti 200 € Lahjakortti 300 €. Nimeä tiedosto niin, että kuvan tiedostonimestä voi yksilöidä kuvaajan ja teoksen: (esim. 4–5-sijat palkitaan Sanna Kanniston Observing Eye -kirjalla. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista palkitut kuvat Suurkilpailuun liittyvissä yhteyksissä ilman erillistä korvausta. TULOKSET Kamera-lehti esittelee kilpailun 10 voittajaa tammikuun 2021 numerossa sekä nettisivullaan www.kamera-lehti.fi. Digikuvien tulee olla jpeg-muodossa. Sähköpostiosoitteesi. Sinulla on oltava kuvaan täydet oikeudet. Kirjoita kuvan mukaan seuraavat tiedot: Nimesi (kuvaajan nimi), täydellinen osoitteesi ja puhelinnumerosi. Ilmoita, mikäli tiedät, kuvan valotusarvot: aika, aukko ja ISO-herkkyys
Panoraamat, hidastukset, kamera-ajot, valomaalaus... Sandinin kauniit kuvat kertovat meille roskaamisen rumasta todellisuudesta. Kesällä taas viilentimet tekevät kauppansa, kun trooppinen yö pyörittää hikisiä suomalaisia vuoteissaan. Kuvaa ilmiöitä näkyviksi. Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään tämän kertaisessa Tuomo Mannisen kolumnissa Vuosituhansien taisto. Vieraslajien, tuhohyönteisten ja kasvitautien määrä lisääntyy. Lue juttu sivulta {34} SANNA HILLBERG Valokuvaaja, kirjoittaja DJI MAVIC AIR 2 -DRONE OLI ERIKOINEN TESTATTAVA. Itämeri on maailman saastuneimpien merien joukossa. Lue juttu sivulta {52} TIMO RIPATTI Valokuvaaja, kirjoittaja JO H A N N A S A N D IN Liian suuret kengät, pitääkö olla huolissaan. Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastopäästöjä, joita yhden ihmisten kulutus aiheuttaa. MUUTAMA VUOSI sitten oli muotia selvittää oma hiilijalanjälki kertomalla laskurille kuinka paljon lentää, millä kulkuneuvolla matkustaa, miten asuu ja syö. Kuvat herättävät kysymyksen, miksi roskat ajelehtivat meressä ja mitä kaikkea heitetäänkään luontoon. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi UUTTERUUS PALKITAAN Jari Silomäki tekee projekteissaan valtavan määrän taustatyötä, johon tarvitaan suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä. Erilaisia ovat ovat myös muovijätteet, joita virtaukset rannoille tuovat – kaukaakin. ILMASTONMUUTOS ON jo vaikuttanut luontoon. Tuntuu, että nykyään ollaan siirrytty kahteen vuodenaikaan neljän sijasta. Onko väliä kuvaako filmillä vai diginä, ja millä kulku välineellä matkustaa pisteestä A pisteeseen B. PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 8|2020. Tyyni, myrskyävä, sininen, harmaa. Meri kotikaupungin edustalla on aina sama, mutta ei ikinä samanlainen. Oli kuvaaminen sitten harrastus tai ansaintakeino. Tunturi-Lapin eläimet ja kasvit ovat muutoksessa heikossa asemassa, naali on jo sukupuuton partaalla, kertoo Kuukauden kuvaaja Antti Haataja kirjaprojekteissaan Lapin luonnosta ja ilmastonmuutoksesta. Kokeilun aikana selvisi, että hyvissä olosuhteissa sen tallentamat videot ja valokuvat yltävät erinomaiseen laatuun. ”Silmä taivaalla” osoittautui luovien ratkaisujen kuvausvälineeksi, monella tavalla. Kaikkea ei silti voi ennakoida. Huomaatko muutoksia omassa ympäristössäsi. Lisäksi muovi väärässä ympäristössä on noussut vaikeaksi ongelmaksi. Jari joutui pidätetyksi ollessaan menossa kuvaamaan varakasta perhettä, koska alueella ei olisi saanut kuvata ulkona. Onneksi asia kuitenkin järjestyi. Sitran mukaan keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg CO 2 e/hlö/vuosi ja se koostuu asumisesta (20%), liikenteestä (29%), ruuasta (18%) ja muusta kulutuksesta (33%). Laskurin tulos hämmensi ja laittoi pohtimaan, että pienemmät kengät olisivat kyllä paikallaan. TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ KRISTIINA HAAGA vt. Lue juttu sivulta {40} TERO MIETTINEN Valokuvaaja, kirjoittaja HANGON RANNOILTA Johanna Sandinin mielenmaisema on meri. Eteläisessä Suomessa ei ole enää kunnon lumisia talvia, pelkkää sadetta ja viimaa. Jäätiköt sulavat, merivedet nousevat ja meriin varastoituva hiilidioksidi happamoittaa vesiä. Meitä pyydettiin tarkastelemaan omia toimiamme ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja puolittamaan hiilijalanjälkemme. KAIPAAN KUNNON VUODENAIKOJA . Johanna Sandinin valokuva näyttely elokuussa Sanomatalossa esitteli muun muassa Hangon rannoilta kerättyä jätettä. MITÄ TÄMÄ KAIKKI merkitsee valokuvaajalle. Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuus ovat yleistyneet
{16} Antti Haataja, Tunturipöllö. 5X K U V A A JA 16 | Kuukauden kuvaaja Antti Haataja 34 | Maisemia ja materiaalia Johanna Sandin 40 | Tarinoita kuvilla Jari Silomäki 58 | Havannan haaveilija Raúl Cañibano 66 | Mielikuvani Derrick Frilund {40} JA R I S IL O M Ä K I A N T T I H A A T A JA 8 2020 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Jari Silomäki, Kalpana
2 | 70 vuotta sitten 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 69 | Kolumni 70 | Mennyttä valoa 72 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Kameraseura Pimiöryhmä 75 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 48 | Kamerat testissä Canon EOS R5 51 | Kuukauden valinnat 52 | Kuvauskopteri DJI Mavic Air 2 54 | Vanhat objektiivit Super-Canomatic R 50mm f/1.8 OPASTUS 26 | Luontomatkailun ytimessä Kaisa ja Jari Peltomäki 46 | Sommitteluvinkkejä luontokuvaukseen 56 | Kuvankäsittely Piirtolevy K A IS A P E LT O M Ä K I K A R I R IS S A U A S A A R IN E N / JO U R N A LI S T IN E N K U V A -A R K IS T O JO K A {9} {70} H A R R I H IE T A L A 8 2020 6 KAMERA 8|2020 {54} VUODEN LUONTOKUVA -VOITTAJAT SIVU 63 51 51 48 48 52 52
Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. OSALLISTU! 3 | Suurkilpailu 8 | Luontokuvakoulu 12 | Lukijakysymys {26} LISÄKSI 15 | Rock-kuvaajan muistelut Heikki Kemppainen H E IK K I K E M P P A IN E N VOITTAJAT 63 | Vuoden Luontokuva 2020 Voittaja Petri Pietiläisen haastattelu {15} www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 8/2020 ilmestymispäivä 29.10.2020 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. CANON EOS R5 AMMATTILAISEN KAMERA ILMASTO K U U K A U D E N K U V A A JA A N T T I H A A TA JA | JO H A N N A SA N D IN | JJ A R I SI LO M Ä K I | R A Ú L C A Ñ IB A N O | V U O D E N LU O N TO K U V A | LU O N TO M A T K A IL U | P IIR TO LE V Y | C A N O N E O S R 5 | D JI M A V IC A IR 2 | 8/ 20 20 KUVATAAN VUO DEST A 1950 Antti Haataja Naalin jäljillä 10x Neuvot luonto kuvaukseen Johanna Sandin Tulkintoja merestä Jari Silomäki Tarinoita kuvilla Nro 8/2020 JO H A N N A S A N D IN SISÄLTÖ Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkintoraadissa. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä
Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Ilmastonmuutosta loppuvuodesta ovat esimerkiksi lumettomuus Etelä-Suomessa, Lähetä kuvasi ja nimesi 11.11. talviset sienet ja kukkivat kasvit, sumu, vesisade, myrsky, ehkä uudet lajitkin. UUSI TEHTÄVÄ: ILMASTONMUUTOS 8 KAMERA 8|2020 LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 42. Aihe ei ole kaikkein omaperäisin, mutta kuva on omanlaisensa. TEKSTI Antti Koli KUVA Timo Rajakallio TIMO RAJAKALLION kurkikuva on onnistunut. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Kurjista on siluetti, ei värejä, EDELLINEN TEHTÄVÄ: LINTUPARVI TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu T IM O R A JA K A L L IO LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Ilmastonmuutos Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli kuvata lintu tai lintuparvi. Kurjet tekevät matkaa ilmaisevin asennoin, pää alaspäin tuo tiettyä alakuloa katsojalle. Moniulotteinen kuva tutusta mutta vaikeasta aiheesta. Taivaan väri ei ole liian räikeä, ja kurjetkin ovat sopivasti sinistä vasten. Kuvan rajaus tuo liikettä ja menemisen tuntua kuvaan. Uusi kuvausaihe on ilmastonmuutos. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. KUVAA ILMASTONMUUTOS. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D E N mutta ei niitä tarvitakaan. Voi olla kasvi, maisema, eläin tai mikä tahansa ja miten tahansa kuvattuna, nyt mennään aihe edellä. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kameralehdessä. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli
S A N N A S A R V A + Uutuuskirjat { 10} + Lukijakysymys { 12} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Yli kolmeminuuttinen äänetön neulanreikäkameralla kuvattu videoluuppi kuvaa ihmisiä silmät suljettuina, katsomassa sisäänpäin. muassa toiseutta ja kuoleman kulttuuria. Suurin osa kuvista on otettu parin viime vuoden aikana Kiikalassa Puska-nimisen tilan lähiympäristössä. Kuvattavat keskittyvät itseensä ja näyttää kuin he yrittäisivät tavoittaa jotakin, joka on heidän sisällään. Kuinka haihtuva muistikuva on. Kuvataiteilija Sanna Sarva asuu ja työskentelee Espoossa. Kari Rissa on ympäristöja työelämäasioihin erikoistunut pitkän linjan freelance-toimittaja, valokuvaaja ja tietokirjailija. Kuinka ja miten muistot katoavat. Rissa haluaa antaa syyn suojella luontoa ja pitää siitä hyvää huolta sekä herättää kiinnostusta luontoa kohtaan. Sarva valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1998 ja taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2013. Hän käsittelee taiteellisessa työskentelyssään muun N Ä Y T T E LY T Kari Rissa: Puskalaukauksia – valokuvia lähiluonnosta 7.11.–29.11.2020 Kulttuuritalo Villi Salo | Vähäsillankatu 9 https://prorantakivet.fi/villi/ Sanna Sarva: MatkaKuvia 30.10.–22.11.2020 Hippolyte Studio Helsinki | Yrjönkatu 8–10 www.hippolyte.fi Ari Saarto: Silence & Noise 26.9.–1.11.2020 Pohjoinen valokuvakeskus Oulu | Hallituskatu 7 www.photonorth.fi Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat K A R I R IS S A A R I S A A R T O Kari Rissa, Puimakone pölyttää. Hän on tehnyt pitkän uransa aikana tv-ohjelmia, lehtiä, lehti juttuja ja tietokirjoja. asti. Näitä kysymyksiä Saarto pohtii kuviensa kautta. Sattumanvaraisuus on osana Saarron työtä: kuvatessaan hän ei ole halunnut täysin kontrolloida valotusta tai nähnyt rajausta eikä ohjannut malleja istuntojen aikana. Valokuvat arkkitehtonisesti vaikuttavista ja geometrisistä nekropoleista nostavat esiin kysymyksiä kaupunkirakentamisesta, sodan laahuksista, melankoliasta ja suremisen kulttuureista. Saarto on valmistunut Taideteollisesta Korkeakoulusta. Kuvat kertovat myös millaisia hienoja elämyksiä lähiluonnossa voi kokea. Puisella kameralla otetut kuvat on viimeistelty digitaalisella kuvankäsittelyllä ja printattu halvalle valokuvapaperille. KARI RISSAN valokuvanäyttely Puskalaukauksia on avoinna Kulttuuritalo Villissä Salossa 7.–29.11.2020. Se vie katsojat italialaisille, toisen maailmansodan jälkeen rakennetuille hautausmaille. Hän on opiskellut myös Lontoon Slade School of Fine Artissa. Ne näyttävät millainen luonto voi olla kauneimmillaan tai kauheimmillaan. SANNA SARVAN näyttely MatkaKuvia on avoinna Hippolyten Studiossa 30.10.–22.11. Esillä on yhteensä 70 valokuvaa lähiluonnosta. POHJOISESSA valokuvakeskuksessa on esillä Ari Saarron Silence & Noise -näytte ly 1.11
Ivane valittiin vuonna 2019 mukaan kansainväliseen Designer Cake Decorating – Written by 12 of the World's Best Cake Designers -julkaisuun. Hänen ensimmäinen valokuvanäyttelynsä KUVA & VALO nähdään ensi kertaa Helsingissä. Honkalinna tarkkaillut ja tehnyt havaintoja lähiympäristöstään. Maijasen Lastenlapsia -sarjassa esiintyvät Ruusa, Saimi ja Viola. 11 22 33 33 11 PITKÄN URAN MUUSIKKONA tehnyt Pave Maijanen on harrastanut valokuvausta 70-luvulta saakka. Talo metsässä on hänen yhdeksäs teoksensa. Teoksessa on upeita kuvia ja tarinoita, ja siinä vuorottelevat valot ja vuodenajat. Kuvat ovat otettu pääasiassa viimeisten viiden vuoden aikana. – Lastenlasten kuvaaminen on ollut tiivistä ja hauskaa varsinkin, kun heitä ei komenneta olemaan paikalla, vaan heilutaan mukana tilanteessa ja liikkeessä, Maijanen toteaa. Emma Ivane Leivontakirja Docendo, 2020 www.docendo.fi | 180 sivua | 24,95 euroa Emma Ivanen pysäyttävät ruokakuvat on palkittu kansainvälisessä ruokavalokuvauskilpailussa 2020. Kirja inspiroi lähtemään luontoon tai nojatuolimatkalle. Eläimiä suviyössä on hänen esikoiskirjansa. Eläimiä suviyössä kertoo, kuinka löydät ja pääset lähelle useita villieläimiä, miten voit tarkkailla niitä häiritsemättä sekä samalla oppia niiden elämästä ja käytöksestä. Sen on kuratoinut valokuvataiteilija Stefan Bremer. Gran Canarian eteläkärjen dyyneiltä, missä tuuli laittaa niin hiekan kuin vedenkin aaltoilemaan. Mika Honkalinna Talo metsässä Docendo, 2020 www.docendo.fi | 180 sivua | 27,95 euroa Mika Honkalinna on luontokuvaaja ja kirjailija. Kauniit valokuvat esittelevät upeita öisiä maisemia, luonnon ihmeitä ja metsien salaperäisiä asukkaita. Hän on kulkenut kameransa kanssa luonnossa lähes 30 vuotta. Vuonna 2015 ilmestynyt Korppiretki valittiin Vuoden luontokirjaksi. Näyttely on avoinna Kanneltalon aukioloaikojen mukaisesti: ma–to klo 8–20, pe klo 8–18 ja la klo 10–16 www.kanneltalo.fi/fi/tapahtumat/ Pave Maijasen valokuvia ensi kertaa esillä Helsingissä 22 P A V E M A IJ A N E N VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 KAMERA 1|2020. Näyttely on esillä Kanneltalon galleriassa 28.10.– 16.11.2020. Kuvausretket on toteutettu kulkemalla kotiovelta jalan, suksilla ja lumikengillä. Mukana kirjan kuvissa seikkailevat ruokakuvauksen kansainvälisiksi tähdiksi nousseet kissat, Alvar ja Eliel. Näyttely koostuu neljästä noin kymmenen kuvan sarjasta sisältäen kuvia mm. KAMERAMAAILMA KOONNUT Kristiina Haaga 3X K IR JA U U T U U S Juho Rahkonen Eläimiä suviyössä Docendo 2020 www.docendo.fi | 160 sivua | 29,95 euroa Juho Rahkonen on nurmijärveläinen luontokuvaaja ja -toimittaja. Maijasen kuvauskalusto on Leica M9 ja siinä kaksi objektiivia; Leica Summaron 35/2,8 sekä Voigtländer Nokton 35/1,2 ASPH. Kuvia on myös saaren kirpputoreilta
Näyttelyyn liittyy samanniminen katalogi, joka esittelee näyttelyn teokset ja kertoo Grahamin taiteesta. Näyttely on avoinna ensi vuoden elokuulle saakka. Lehden löydät myös useimmista kirjastoista kautta maan. Taiteilija itse esittää galleristia kuvitteellisessa näyttelyssä, jonka maalaukset perustuvat hänen tekemiinsä muunnelmiin eräästä venäläistaiteilija Alexandr Rodtšenkon teoksesta. Hänen tuotantoonsa kuuluu suurten valokuvateosten ohella maalauksia ja veistoksia sekä elokuvia, videoita sekä kirjallisia teoksia. Suurikokoiset valokuvateokset on rakennettu sadoista erillisistä kuvista. www.serlachius.fi S A M I K U O K K A N E N / H E L S IN K IF IL M I M A IJ A A S T IK A IN E N / H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O HELSINGIN HAKASALMEN huvilassa on esillä Ismo Höltön valokuvia 1960-luvun Helsingistä. Kannattaa poikeata. TAIDEMAALARI Tove Janssonista kertova elokuva johdattaa meidät sodan jälkeiseen aikaan. Tämä on hänen ensiesiintymisensä Suomessa. Hänen näyttelynsä Taiteilijoita ja malleja on avoinna Serlachius-museo Göstassa 24.10.–18.4.2021. Tällaisten tilanteiden vuoksi minulla on aina kamera mukana. Yksityiskohtia on paljon, ja jokaisella niistä on merkitystä. Rodney Graham on poikkeuksellisen monipuolinen taiteilija. Toven taiteelliset unelmat liittyvät maalauksiin, mutta yhtäkkiä sivuprojektina alkaneet työt alkavat elää omaa elämäänsä. Rodney Grahamin taiteen käsitteelliset kerrostumat näkyvät hyvin näyttelyn pääteoksessa Gallerian imurointi 1949. Mannerheimintie 13 b. Rodney Graham leikittelee taiteilijan ja mallin rooleilla Serlachius-museoissa NYT KAMERA-LEHDEN voit käydä lukemassa Kaapelitehtaalla lokakuussa auenneessa Konttorissa, jonka toisessa kerroksessa on Kultti ry:n lehtigalleria. Hänen vapaudenkaipuu joutuu koetukselle, kun hän tapaa teatterijohtaja Vivica Bandlerin. Hän on myös muusikko ja nimeään kantavan yhtyeen johtaja. A RJ E N T A ID E T T A A RJ E N T A ID E T T A – Juha Laitalainen R O D N E Y G R A H A M KANADALAINEN RODNEY GRAHAM on maansa arvostetuimpia nykytaiteilijoita ja esiintynyt lukemattomissa näyttelyissä eri puolilla maailmaa. Kirjan on kustantanut Kustannusosakeyhtiö PARVS. www.kuvajournalistit.fi 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Ullava Kokkola." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Avoinna ti klo 11–19, ke–su klo 11–17. Muumien seikkailut saivat vaikutteita Toven omasta elämästä, ja ne tuovat hänelle kansainvälistä tunnettuutta sekä taloudellisen riippumattomuuden. TOVE on vangitseva draama maailmankuulun taiteilijan luovasta energiasta sekä identiteetin ja vapauden etsinnästä. K U LT T I RY K U LT T I RY N Ä Y T T E LY N Ä Y T T E LY L E F FA L E F FA toimitus@kamera-lehti.fi LUKIJALTA | "Lähdin heinäkuun lopulla hillasuolle. Graham tunnetaan parhaiten valeasuisista omakuvistaan, monumentaalisista valokuvateoksista, joissa hän omaksuu erilaisia kuvitteellisia rooleja. Helsingin kaupunginmuseo. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi palaute@kamera-lehti.fi. Suon anteja noukkiessani havaitsin suohopeatäplän marjaa imemässä. Ikuistin marjastajatoverini vuoroani odotellessa ja noukkien viimein kypsän marjan astiaani. SANOMATALOSSA MEDIATORILLA on Kuvajournalismin vuoden 2019 -kilpailun parhaimisto näytillä marraskuun ajan. Teos on näkymä 1940-luvun New Yorkin eleganttiin taidegalleriaan. Kuva päätyi samana päivänä Ylen sääkuviin. Vastaavia Grahamin maalaamia abstrakteja teoksia löytyy myös museon näyttelytilasta
Seuraava Artoteque Pique Nique järjestetään 8.1.–7.2.2021. LUKIJAKYSYMYS 11 Millainen sää on mielestäsi kuvauksellisin. Kuvankäsittelyn kehityttyä harppauksin ovat kuvien ylikä sittely ja suoranainen manipulointi tulleet muotiin. Näyttelyssä toistuvat liikkeen ja paikallaanolon sekä ihmisten erillisyyden ja yhteyden teemat. Teksti Jari Tomminen. Vastanneiden kesken arvottiin Sanna Kanniston Observing Eye -teos. Selkeällä taustalla olevan, terävärajaisen kohteen valitseminen ei ole temppu eikä mikään. Nyt nähtävän esillepanon kuraattorina on toiminut Valokuvakeskus Perin toiminnanjohtaja Anna Vuoria. OSALLISTU kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Innostun ihmisten kanssa työskentelystä ja nautin hetkien taltioimisesta. Teksti ja kuvat Juha Laitalainen 22 Tiina Puputti — Valo ja tarina. Valokuvauksessa minua kiehtoo sen moniulotteisuus: koen suurta iloa siitä, kun uudet oivallukset yhdistyvät aiempiin kokemuksiin. Valitettavan usein kuvaustilanteissa kik kaillaan liikaa, käyte tään suoraa salamavaloa täysteholla, tai varsinaista valoarsenaalia, jolloin kohde paikassa kuin paikassa kuvat tuna näyttää usein varsin luonnottomalta – ikäänkuin taustaan liimatulta. tekSti Jari Tomminen kuvat Pond5 uvankäsittelyssä valinta-alueita voi käyttää kohteen irrotukseen taustastaan (syväämiseen) tai niiden avulla voidaan myös kohdistaa säätöjä ja suotimia tarkasti juuri tiettyihin kohtiin kuvaa. Hänen töitään on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä ympäri maailmaa. TeksTi ja kuvaT Juha Laitalainen H enkilökuvauksen haasteena on saada kuva ilmentämään kohdet taan. KuvanKäsittely Valinta-alueet ennen Jälkeen 55 luovien kuvaajien erikoislehti www.kameralehti.fi VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 12 KAMERA 1|2020. Teksti ja kuvat Tiina Puputti KAMERA-LEHTI 7/20 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI 33 Näin teet laadukkaita valinta-alueita. Useat mainitsivat miljöössä otetut kuvat. Ohessa on tyypillinen esimerkki kuvasK KuvanKäsittely esitietovaatimus: Photo shop CC:n perusteet, tasojen ja tasomaskien käyttö. Doug Aitken asuu ja työskentelee Los Angelesissa. Vuoden 2021 aikana tullaan Aulagalleriassa näkemään Turun Taidelainaamon myyntikokoelmista koottuja ulkopuolisen kuraattorin Artoteque Pique Nique -näyttelykokonaisuuksia. ID E A A ! ID E A A ! VIDEO | www.kiasma.fi/nayttelyt/doug-aitken/ AMERIKKALAISTAITEILIJA Doug Aitken tutkii taiteessaan teknologian vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan. 11 Kohteensa ilmentymä. Valtava videoteos SONG 1 ottaa haltuunsa Kiasman viidennen kerroksen. Vaikka taitavasti eri elementeistä rakentaen tehty mainoskuvamainen henki lökuva usein jopa täysin keksityssä ympä ristössä voi olla “tosi magee”, niin useim miten tällainen tietokoneella tehty luomus saa ihmisen näyttämään enemmän rooli henkilöltä animaatiossa kuin omalta itsel tään olemassa olevassa miljöössä. Jos kohteen rajat ovat epämääräisem mät, tehtävä on jo kimurantimpi. Lukijoiden mielestä kuvasta tulee välittyä ihmisen persoonallisuus ja rentous. opastus Henkilökuvaus 33 32 Kamera 7|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kuvaaja Tiina Puputti 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Tiina PuPuTTi Valo ja Tarina Minulle valo ja tarina ovat tärkeimpiä asioita valokuvassa. Turun Taidelainaamoa ylläpitävä Turun Taiteilijaseura haluaa tarjota näyttelysarjalla alueen yhteisöille uuden yhteistyön muodon ja avauksen. Kuvat Pond5 JO H A N N A N A U K K A R IN E N D O U G A IT K E N Kohteensa ilmentymä Onnistunut henkilökuva tuo esiin ihmisen sisimmän olemuksen. Valinta-alueen pystyy samoilla menetelmillä luomaan myös kirjavataustaiselle kohteelle kunhan väriero kohteeseen on riittävä, joskin siihen kuluu kyllä enemmän työtä. I Only Have Eyes for You on arvostetun taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. TeksTi ja kuvaT Tiina Puputti NäiN teet laadukkaita valinta-alueita Selkeärajaiset kohteet selkeällä taustalla ovat helppoja valittavia ja irrotettavia. Ongelmana ovat valtoimenaan leviävä hiuskuontalo ja sen läpi kuultava kirkasvärinen tausta. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Suvi Lane. Potret tien valaisu saatetaan toteuttaa myös niin, että henkilön kasvojen toinen puoli on sy simusta. Epämääräiset, osittain läpikuultavat kohteet ovatkin sitten kokonaan oma lukunsa. Aitken hyödyntää taiteen keinoja vapaasti: teokset voivat olla elokuvia, videoja ääniteoksia, installaatioita tai veistoksia, kirjoja tai tapahtumia. Tällaiset otokset kielivät kuvat tavan persoonan sijaan enemmän kuvaa jan valon näkemyksestä, tai pikemminkin sen hallinnan puutteesta. Photoshop CC:n – ja aika monen muunkin edistyneemmän kuvankäsittelyohjelman – työkaluilla malli hiuspehkoineen saadaan kuitenkin irrotettua taustastaan siististi. Se esittelee valikoiman Aitken in teoksia kymmenen viime vuoden ajalta. Turun Taidelainaamon valikoimissa on tällä hetkellä teoksia 136 taiteilijalta ja valikoimassa on yli 700 teosta. Kuvasta ilmenee sen hetkinen tunnelma. alkaen ke–la 12–18 su 12–16 LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 7/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Millainen on mielestäsi hyvä henkilökuva. Turun Taidehalli on avoinna ke–su 12–18 ja 1.11. Seuraavilla ohjeilla pörröiset hiuksetkin saa valittua ja irrotettua taustastaan. Voit voittaa arvonnassa Taneli Eskolan Blue Monograph -teoksen. ta, jota voisi käyttää vaikkapa komposiittikuvan rakentamiseen uudelle taustalle sijoitettuna. NÄYTTELY | www.turuntaidelainaamo.fi TURUN TAIDEHALLIN Aulagalleriassa tarjoillaan ensimmäinen Artoteque Pique Nique -näyttelykokonaisuus 8.11.2020 asti
Finnish Photo Awards -kilpailuun osallistui tällä kertaa kaiken kaikkiaan 191 valokuvaajaa yhteensä 735 kuvalla; finaalissa arvioitiin kunkin yhdeksän kilpailusarjan 10 parhaan valokuvaajan kuvat. FINNISH PHOTO AWARDS on uusi valokuvakilpailu, jonka perustamisen tarkoituksena on ollut löytää ja palkita maan parhaat valokuvat ja valokuvaajat. Liminkalainen Onni Wiljami Kinnunen on Finnish Photo Awards 2020 -voittaja. Kisassa kilpailtiin Baby, Children, Classical Portrait, Commercial, Creative Portrait, Illustrative & digital art, Nature, Reportage ja Wedding -sarjoissa. Kilpailun päätuomarina jatkoi viimevuotiseen tapaan brittiläinen valokuvaaja ja valokuvauksen opettaja Jim Lowen ja kuvia arvioi vuosittain vaihtuva kansainvälinen asiantuntijaraati. Kilpailun kokonaisvoittoon nousi Onni Wiljami Kinnunen visuaalisesti näyttävällä kuvallaan Find your peace with reading. Kamera-lehdessä 10-11/2018 on ollut artikkeli Onni Wiljami Kinnusesta ja lehdessä 1/2019 juttu Juhamatti Vahdersalosta. Kuten suurin osa Kinnusen lukuisista palkituista kuvista vuosien varrelta, tämäkin kuva on alunperin tehty asiakastyönä, tällä kertaa Aikakausmedian mainoskampanjaan. O N N I W IL JA M I K IN N U N E N K R IS T I V IL M U N E N KATSO KATSO KAIKKI KAIKKI VOITTAJAT VOITTAJAT www.kamera-lehti.fi/ Finnish-PhotoAwards-2020 VÄLÄHDYKSIÄ Finnish Photo Awards 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Tuomaristo kehui tänäkin vuonna suomalaisvalokuvaajien korkealaatuista osaamista niin tekniseltä tasoltaan kuin idearikkaudeltaan. Finnish Photo Awards -kilpailua järjestää Suomen Ammattivalokuvaajat ry. Kokonaiskilpailun toinen sija meni Juhamatti Vahdersalolle ja kolmas sija Pia Maria Rautiolle. Yleisön suosikiksi nousi jo Classical Portrait -sarjan voittanut Kristi Vilmusen ilmeikäs muotokuva possusta. PS
Myös kyhmyjoutsen ja harmaahaikara saattavat esiintyä kuvassa. Suorissa lähetyksissä on aiemmin seurattu muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, metsälintujen, metsäpeuran, liito-oravan, järvilohen ja viimeksi raakun elämää. Arvonimi myönnettiin tässä englantilaisessa valokuvausseurassa ainoastaan hakemuksesta erittäin ansioituneiksi arvostelluilla valokuvilla. Monet valokuvaajan tarvitsemat välineet olivat vaikeasti saatavia, mutta kätevänä ja voimakastahtoisena miehenä hän teki ne puusta ja metallista itse. ESKO LUOMA kuoli 20.6.2020. Viimeisimmät pari vuosikymmentä hän nautti taiteilijaeläkettä. Varsin pian he vuokrasivat tilat Laihian Jakkulasta, jossa pariskunta työskenteli lähes vuosikymmenen, kunnes he vuonna 1964 ostivat tontin ja rakensivat oman liikehuoneiston ja kodin Laihian kirkonkylään. Aktiivisuudesta Suomen Valokuvaajain Liitossa seurasi luottamustoimia muissa alan järjestöissä, kuten esim. Yli kolmasosa Suomen kosteikkojen lintulajeista on uhanalaisia. Nuoremmatkin kulttuurin muistot kiinnostivat aktiivista miestä. Myös meriveden korkeus vaikuttaa siihen, mitkä linnut kosteikolla viihtyvät. Hän tiesi kertoa ja näyttää muinaismuistoista innostuneille Laihian rautakautisia röykkiöitä. Kamera on osa WWF:n Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä luonnosta. Hän saavutti muotovalokuvillaan myös arvostetun ARPSarvon vuonna 1971. Vuoden 1953 alkupuolella Esko sai ajatuksen ammattivalokuvaajan urasta. Yhdessä puolisonsa kanssa he valmistivat ensimmäiset valokuvansa Luomanmäellä. Sellaisetkin vielä melko runsaat ja tässäkin kamerassa mahdollisesti esiintyvät lajit kuten tukkasotka, haapana ja jouhisorsa luokitellaan uhanalaisiksi kantojen nopean taantumisen takia. Finnfotossa ja Valokuvataiteen museossa. Ahkera luonnossa liikkuminen läpi koko elämän sai Eskon kiinnostumaan myös arkeologiasta. 1950 todettiin sairaalassa sekä diabetes että keuhkotauti. Sorsalajeista runsain on tavi, mutta lisäksi kamerassa voi nähdä myös haapanan, lapasorsan tai telkän. Järjestötoiminnan myötä seurasi valokuvanäyttelyitä ja -kilpailuja. Isonkylän Luomanmäellä kotonaan, jossa Esko vietti lapsuutensa ja nuoruutensa oli luonto ja luonnossa liikkuminen ollut itsestäänselvyys. Suunnitelmat muuttuivat täysin; seurasi sairaalaja parantolakierre, minkä myönteisenä seurauksena oli Inga-vaimon löytyminen Härmän parantolasta. Esko toimi nuijapäällikkö Jaakko Ilkan Sukuseuran hallituksessa kymmenen vuotta sekä vuosikymmenet sukututkijana ja sukututkimuspiirin ohjaajana. Esko kuului myös Pohjanmaan Valokuvakeskuksen hallitukseen yli kymmenen vuotta. VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista M A R IA R A U T IO R U N E B E R G /W W F ID E A A ! ID E A A ! IN M E M O R IA M IN M E M O R IA M LIVEKAMERA | wwf.fi/luontolive WWF:N LUONTOLIVEN uudessa kamerassa seurataan lintujen elämää kosteikolla, joka sijaitsee Metsähallituksen hoidossa olevalla luonnonsuojelualueella Kirkkonummella. Eskon valokuvaajauran alkuaikoina vallitsi sotien jälkeinen säännöstelyaika. Raakkukameraa katsottiin 135 000 kertaa, ja keskimääräinen katseluaika oli noin viisi minuuttia. Sairastuminen kuitenkin keskeytti harkitun ammatin opiskelun, sillä v. Vain hieman yli vuotta aikaisemmin Eskon pitkäaikainen vaimo, Inga oli saatettu hautaan. Syksyisin metsästys kuului lähes päivittäisiin asioihin, samoin marjastus ja sienestys. Kalervo Puskala Kalervo Puskala on Esko Luoman pikkuserkku, läheinen ystävä ja valokuvaajakollega.. Hän oli syntynyt Laihialla 21.10.1929, joten hän ehti täyttää yhdeksänkymmentä vuotta viime syksynä. 1940-luvun lopulla Esko Luoma pyrki Ateneumin vapaataidekouluun päämääränään taiteilijan ammatti. Suomen Valokuvaajain Liiton jäseneksi Esko liittyi vuonna 1959, ollen viime vuosina SVL:n pitkäaikaisimpia jäseniä. Suorassa lähetyksessä voi nähdä sinisorsan ja laulujoutsenen lisäksi hyvällä onnella myös harvinaisemman siivekkään kuten harmaasorsan tai jalohaikaran. Helsingissä asuessaan hän työskenteli taidetakomossa. WWF:n Luontoliven Lintulahti-kamera on toteutettu yhdessä kosteikkoa hallinnoivan ja hoitavan Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa. Hän toimi lisäksi eri valokuvausalan järjestöissä opettajana ja ohjaajana. Kameran teknisestä toteutuksesta vastaavat LiveEye, Pukki Visuals ja WWF. Niistä hän voitti palkintoja niin maakunnan, valtakunnan kuin kansainväliselläkin tasolla. Lajisto muuttuu syksyn mittaan lintujen muuton edetessä. Kaikista ansioistaan Esko Luoma palkittiin valtionpalkinnolla, Kotiseutuneuvoksen arvonimellä ja Kotiseutuliiton ansiomerkillä
Sen jälkeen pääsin töihin Helsinkiin City-lehteen ja Radio mafiaan. Olen halunnut, että kuvistani välittyy nimenomaan se into. Silloin kuulee mitä muut ihmiset näkevät kuvissa. Linssiin tarttui niin Pelle Miljoona, Kauko Röyhkä kuin Eppu Normaalikin. Tällöin voi saada oivalluksia sekä palautetta. Tietyillä kuvillani olen tavoitellut. Plussaa on myös, jos itse pitää bändin musiikista. Lukion jälkeen opiskelin tiedotusoppia Tampereella. Lopetin rock-kuvauksen 80-luvun lopulla. Toisaalta sen ajan rock-kuvia on otettu vähän, mikä nostaa niiden arvoa. Monissa kuvissani on viittauksia hänen tai muiden rock-kuvaajien kuviin, mutta taidan olla itse ainoa, joka huomaa nämä viittaukset. Opiskelu ei maistunut, joten muutin Lontooseen. Minulle bändien kuvaaminen liittyi nuoruuden intoon. KUKA KUKA luin englantilaisia musiikkilehtiä kuten New Musical Expressiä, jonka kuvaajista Anton Corbijn oli suurin esi kuvani. BÄNDIKUVAUKSESSA ON tärkeää kuvata sellaista mikä tuntuu hyvältä. HEIKKI KEMPPAINEN on 55-vuotias Espoossa asuva toimittaja-valokuvaaja. Olen ollut onnekkaassa asemassa, koska olen tuntenut kuvaamani bändit, jolloin kuvattavat ovat rennompia. Näyttelyn järjestäminen on hyvin opettavaista. Tämän vuoksi olen järjestänyt näyttelyitä kuvista, jotka otin 80-luvulla. Kuvasin myös Terveiden Käsien EP:n kannen. MINUN KUVANI Heikki Kemppainen 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Rokin sykkivä sydän TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Heikki Kemppainen A loitin valokuvaamisen 15-vuotiaana kotikaupungissani Torniossa. Ensimmäinen kuvaamani rockfestivaali oli Oulun Kuusrock vuonna 1980. Tai jos oli, arvokasta kameraa ei otettu festareille. Nuorena vastaavaa esikuvien näkö kulmaa, mutta omalla kädenjäljelläni. Filmi oli kallista eikä monellakaan ollut järjestelmäkameraa. Onneksi taltioin sitä vuosikymmentä, sillä uudet sukupolvet haluavat sukeltaa tuohon aikakauteen kuvien kautta ja kiinnostusta on kovasti. Opiskellut tiedotusoppia ja kirjallisuutta Tampereen yliopistossa. Olen pitänyt neljä valokuvanäyttelyä, joista viimeisin oli Pertin Valinnassa keväällä 2020. Haluan katsoa kuviani vuosien etäisyydellä sekä myös tutkia itseäni, ja mitä olen heijastanut nuoruudestani kuvien kautta: minkälainen oli ilmapiiri, millaisia yhtäläisyyksiä 80-luvulla on nykypäivään. Kuvaajana voi kehittyä ottamalla kuvia erilaisissa valaistuksissa: hämyisissä takahuoneissa, lavalla, festareilla, katuvaloissa tai aamun sarastaessa. On oltava valmis useaan kuvauskertaan, jolloin bändiläiset tottuvat kuvaajaan
16 KAMERA 8|2020 LUONTOKATO Kirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja käsittelee työssään ihmisen geologista aikakautta eläinten näkökulmasta TEKSTI JA KUVAT Antti Haataja KUVAAJA Antti Haataja
Naali katoaa, koska sen erityinen sopeuma, kova ja ankara talvi muuttuu leudoksi ja sateiseksi, jolloin arktiset ominaispiirteet katoavat ja siihen sopeutuneet eläimet sen mukana. Metsäpeurat vaeltavat kohti kesälaitumia Kuhmossa. Naali on kaikkialla arktisella alueella riippuvainen suurpedoista, mutta poronhoitoalueella suurpedot ovat harvinaisia ja sitä myöten naali kärsii ekosysteemin vuorovaikutusten muuttumisesta. Ahkion pohja jäätyi ja vain läheisen autiotuvan lämmössä saatoin kuivattaa sen. Vuosina 2009–2018 valokuvasin kaikkina vuodenKUKA KUKA ANTTI HAATAJA sipoolainen kirjailija ja valokuvaaja. Mieltäni kutitti pieni mahdollisuus, että jonain odottamattomana hetkenä vielä törmäisin sen kepeään askellukseen suurella valkoisella maalauksella. Lumi ja pakkanen, kesäyön heleys ja yöttömän yön aurinko, jää ja Jäämeri muodostuivat raaka -aineiksi, joista tuuli ja vuodenkierron värit muovasivat tarinan pohjoisesta luonnosta – ja ihmisestä. Samalla tavoin katoavat arkti set elementit, kuten tykky Suomen tuntureilla tai talvi Etelä-Suomesta. Ilmastonmuutos on erottamaton toisesta suuresta mullistuksesta eli kuudennesta sukupuuttoaallosta. www.anttihaataja.fi. aukeama Helmi kuun ilta Lyngenvuonol la Pohjois-Norjassa. Sellaisia erämaita ei Suomessa ja Pohjoismaissa enää ole. Esimerkiksi porotalous on poistanut suurpedoista suden kokonaan ja muun muassa ahmoja vainotaan. Ihminen tappoi metsäpeuran suku puuttoon Suomesta 1920-luvulla. Laji eli ennen koko Suomessa, mutta nykyisen sen elinmahdollisuudet ovat muun muassa poron hoidon vuoksi heikentyneet. Viimeiset metsäpeurat elivät Enontekiön rajaseudulla ja Itäkairassa. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä hieman yli 200 naalia, ja sen arvioitiin olevan välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Naali katoaa myös siksi, että ihminen muokkaa ympäristöä tarkoituksiinsa. Naali on pieni kissankokoinen koiraeläin, joka katosi Suomen pesimälajistosta vuonna 1996. 2030-luvulla Pohjoisen Jäämeren arvioidaan sulavan kokonaan kesäisin, ja monivuotinen ahtojää katoaa eläinten lailla. Koskemattomat erämaat suojaavat sinne sopeutuneita eläimiä. Heti ensimmäisenä päivänä parinkymmenen asteen pakkasessa hiihdin ahkion sulasta purosta järven jäälle juosseeseen veteen. Ilmastonmuutos Vuonna 1956 New York Times julkaisi erään ensimmäisistä uutisista, joka kertoi ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lämmittävän ilmastoa. Tämä alue on osa lumen ja jään aluetta eli kryosfääriä, maapallon jääkaappia. Fennoskandian pohjoisosa kuuluu subarktiseen, osin arktiseen ilmastovyöhykkeeseen. Kuvaa eläimiä. Ilmastonmuutoksen vuoksi jääkaappi sulaa ja meille tulee kuumaa. 18 KAMERA 8|2020 U udenvuodenaattona 2009 suuntasin ensi kertaa yksin tunturiin tavoitteenani tutustua naaliin. Ihmisen geologinen aikakausi, antroposeeni, näkyykin luontokatona. Ne olivat ainoat yöni autiotuvan lämmössä seuraavan vuosikymmenen talvina, sillä janosin Pohjolan suurille rakentamattomille tunturialueille. Minua innoitti tarina pienestä arvoituksellisesta koiraeläimestä, joka on täydellisesti sopeutunut kaamokseen, pakkaseen, tuuleen ja ravintoniukkuuteen, mutta joka oli katoamassa juuri nyt. Metsäpeura palasi 1950 -luvulla Neuvostoliiton saloilta Suomeen. oik. Ed. Mitä vaikeampi aihe, sitä kiehtovampaa. 2010luvulla Suomen keskilämpötila oli noussut kaksi astetta esiteolliselta aikakaudelta ja Arktisen alueen lämpötilan arvioidaan nousevan vähintään kaksinkertaisella – todennäköisesti nopeammalla – vauhdilla verrattuna maapallon keskilämpötilan nousuun
” Ilmastonmuutos on erottamaton toisesta suuresta mullistuksesta eli kuudennesta sukupuuttoaallosta.” 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Luonto katosi silmieni edessä. Tunsin olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä luonto Pohjoismaissa kirjaimellisesti siirtyy pohjoiseen, missä se törmää sinne erikoistuneiden lajien ja ilmiöiden kanssa. Sieltä muutos leviää rannalta ruokansa saavan eläimistön keskuuteen ja lopulta heijastuu kymmeniä, tai esimerkiksi naalin tapauksessa satoja, kilometrejä sisämaahan ja karuimmille tuntureille. Kun sain ajatuksen tehdä seikkailuistani kirjan, tarjosin kuviani julkaistavaksi. Majoituin teltassa, kuljetin tarvikkeet ja kamerat ahkiossa tai rinkassa ja liikuin pääasiassa yksin. Valokuvaajasta kirjailijaksi Perehdyin laajasti ilmastonmuutokseen ja kuudenteen sukupuuttoaaltoon liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Aluksi vierastin ajastusta, mutta lopulta ryhdyin kirjoittamaan. Kiirunan ainoa mahdollisuus selviytyä on nousta ylemmäs tuntureilla tai siirtyä pohjoiseen. Valo kuvaajana olen itseoppinut. Vaikka naali olikin innoittajani, kaikki alueet pohjoisen karussa ekosysteemissä ovat jollain tavalla nivoutuneita toisiinsa, eikä niitä voi tarkastella toisistaan riippumattomina ilmiöinä. Yhdessä havaintojeni kautta se auttoi jäsentämään kokonaiskuvaa muutoksen mittasuhteista. Vielä 1990-luvulla naali asui Jäämeren rannalla. Utsjoen ja Varangin naalit ovat yksi populaatio. Havainnoin myös muutosta alkuperäiskansan omissa tavoissa ja tottumuksissa. Kustantajat pyysivät kirjoittamaan kuvien lisäksi tarinan. He perustelivat tätä sillä, että eivät perinteisesti julkaise valokuva kirjoja Suomessa. 20 KAMERA 8|2020 aikoina ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon oireita pohjoisessa. Ilmastonmuutoksen myötä karuus katoaa, tunturit pusikoituvat ja metsäraja nousee korkeammalle. Kameralla pyrin kaikin keinoin tallentamaan pohjoisen luonnon rippeitä ja kertomaan muutoksesta. Tuntureilla seurasin, miten uhanalaiset lajit sinnittelivät, pakkanen katosi, lumilaatujen kirjo kapeni ja ihmisen maankäyttö laajeni. Asuin myös hetken Jäämeren rannalla ja lohijoen rantatöyräällä seuraten luonnonkiertoa ja kuunnellen kokemuksia kolonialismista ja samanlaistamisesta. Kun naalilla menee huonosti Jäämeren rannalla, sillä menee huonosti myös Suomen tuntureilla. Lohijoella seurasin lohien nousua Jäämerestä, kalastusta ja saamelaisten elämää, heidän taisteluaan maidensa omistuksesta sekä alkuperäiskansan kohtaamaa muutosta. Pohjoisessa edessä on kuitenkin Jäämeri eivätkä tunturit kasva enää korkeutta. Onneksi minun ei tarvinnut ryhtyä myös itseoppineeksi kirjailijaksi, sillä kustantaja antoi. Kuvasin Jäämerellä valtameren ravintokiertoa ja elämää rantavallilla. Vuoden kirjoitusurakan jälkeen tarjosin kuvia ja tekstiä useille kustantamoille, joista lähes kaikki halusivat julkaista kirjan. Esimerkiksi Varangin niemimaalla, missä tunturit kohoavat suoraan Jäämerestä, muutokset valtamerissä näkyvät suoraan lintuvuorten kallioilla. Alla Kiiruna elää karuilla kivisillä tunturin rinteillä ja ylängöillä