Syksyn kuvausaiheet : pöllöt & pimeäkuvaus Canon 6D Mk II & nikon fIsheye 8–15 / 3,5–4,5 MUoTikUVaUS parhaat kuvat aiheesta vihreä 25x TyylIä, TunnelMaa, henkIlöohjausTa Juha Mustonen : "kuvittele, kuinka takanasi metsä palaa." Tee LighTrooMSäädöT nupeIlla nro 8/2017 8/ 20 17 K U U K A U D E N K U V A A JA J U H A M U ST O N E N | A LO IT A M U O T IK U V A U S | P Ö LL Ö T | P IM E Ä K U V A U S | LO U P E D E C K | C A N O N 6 D M K II | V U O D E N K U V A A JA : 3 /2 1 7 | E M M A S W E E N E Y | TA M R O N 1 – 2 4 & 7 – 2 M M kansi 8-17.indd 1 11.9.2017 9.14
2 Kamera 8|2017 Tyhjä pohja.indd 2 6.9.2017 14.12
Koodi toimii niin verkkokaupassa, kuin myymälässä. Meillä saat hoidettua vaatekaapin ja varusteet kuntoon kerralla. Syksyn kunniaksi tässä olisi 10% alennuskoodi. Koodi toimii myös Helsingin myymälässämme. ARMEIJAYLIJÄÄMÄ | METSÄSTYS | ULKOILU | KUNNON HYVÄT VARUSTEET MIHIN VAAN! varusteleka.indd 3 6.9.2017 14.17. Tervetuloa tekemään löytöjä! 10 % alennuskoodi varustelekan verkkokauppaan! Syöttämällä oheisen koodin ostoskorissa sille varattuun kenttään, saat 10 % alennuksen normaalihintaisista tuotteista. Voimassa 31.10.2017 asti
Syksyllä se onnistuu. tekijöiltä Muotikuvaus verissä Omena ei kauas puusta putoa, sanotaan. Ulkona ja sisällä, sään mukaan. Etsin kuvauspaikat kiireiselle ja vähemmän kiireiselle. Näistä tuikitärkeistä asioista voit lukea muotikuvauksen opastusartikkelista. Millainen tunnelma kuviin tulee. Miten malleja silloin ohjataan. Mutta yksi asia on huippukuvaajille yhteistä: heillä on selkeä tyyli ja käsitys, mitä he tavoittelevat. Emma Sweeneyn isä oli muotivalokuvaaja ja tyttärestäkin tuli valokuvaaja, omilla ehdoillaan. Minna jerrMan vastaava toimittaja minna.jerrman@ kamera-lehti.fi Valot, tsek, asu, tsek täMän lehden teemana on muotikuvaus. Jos olet lähdössä seuraamaan pikaluistelua, ota selvää, missä kaarteessa urheilijan taipunut asento on kuvauksellisimmillaan. Suunnittelu saattaa kuulostaa rajoittavalta. Lue juttu sivulta {62} Mika suutari jutun kirjoittaja sinä aaMupäivänä kaikki ei mennyt kuin Strömsössä. Mutta se antaa itsevarmuutta kohdata yllätyksiä, joita sattuu ihan varmasti kaikille. Niitä tuhannen taalan kuvia, joissa on sökö sontikka, kuten Pentti Koskisen kuvassa. Jotta muotikuvaukset sujuisivat mahdollisimman jouhevasti, niin ennakkosuunnittelu onkin paikallaan. Ja tärkeimpänä kaikesta, mietin, miten voisin kannustaa henkilöä, jos hänelläkin olisi saman verran univelkaa kuin edeltäjällään. Millainen valaisu tukisi ideaa. Ja yllätyksistä voi syntyä myös onnenpotkuja. Lue juttu sivulta {54} ilpo Musto jutun kirjoittaja pöllön silMät Pöllöjä pidetään viisauden symbolina. Muotikuvia voit toteuttaa monella tavalla, luonnonvalossa tai studiossa, isolla tuotantotiimillä tai pienellä porukalla. Kuvattavani oli oma-aloitteinen, hänellä oli aikaa ja hän nautti selvästi kameran edessä olosta. Ennakkosuunnittelu toimi. Kuu oli nousemassa, ja kaikki oli sumun peitossa. Ja lisää käytännön vinkkejä saat kahden menestyneen muotikuvaajan, Juha Mustosen ja Emma Sweeneyn, haastatteluista. Lue juttu sivulta {31} antti koli jutun kirjoittaja kuun luMoissa Ajoin uudenkuun aikaan läheiselle pellolle etsimään kuvauspaikkoja. Ja olin oppinut taas yhden läksyn: ei kannata ottaa mitään itsestäänselvyytenä. Jokainen voi kuitenkin vapaasti keksiä omille pöllöilleen mitä merkityksiä tahansa. Ja kuvattava oli niin väsynyt, että hän meinasi nukahtaa seisaaltaan. Vaikka se ei nyt ihan muotikuva olekaan. Kun isän vahvuus oli hyvin valaistuissa studiokuvissa, Emma käyttää luonnonvaloa niin paljon kuin mahdollista. "kuvaaja tarvitsee aina tsäkääkin", toteaa Helsingin Sanomien eläkkeellä oleva kuvaaja Pentti Koskinen tämän lehden Fotofinlandia-haastattelussa. Sain viime hetkellä tietää, että aikaa kuvauksiin oli tasan kaksi minuuttia. Kuvausympäristö oli ankea. Iltakuvaukset sujuivat sitten kuin unelma. Olin kokemuksesta sen verran järkyttynyt, että illan kuvauksiin tein monta varasuunnitelmaa. il p o m u s t o PÄÄKIRJOITUS 4 Kamera 8|2017 Paakkari-sisis 8-17.indd 4 11.9.2017 10.58. Ehkä siksi, että ne ovat sangen rauhallisia ja hiljaisia. Kuvasin niin innoissani, etten huomannut aluksi, että Kuu muodosti taakseni upean sumukaaren. Jos suunnittelet hiiripöllöjen kuvaamista, tarkista, missä niillä on tapana torkkua. Tai sitten voit kuvata pöllön ihan vain pöllönä. Samoin kuin Koskisen oppi, että kannattaa valmistautua keikkoihinsa miettimällä, mitä kuvaushetkellä saattaa tapahtua. Se on totta
a n t t i k o l i 46 50 53 48 8 2017 6 Kamera 8|2017 Paakkari-sisis 8-17.indd 6 11.9.2017 10.58. Huuhkajaan saatat törmätä kaupungissakin. 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 13 | Pakina Tapio Laine 70 | Mennyttä valoa 72 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 46 | Kamera testissä Canon 6D Mk II 48 | Objektiivista asiaa nikon AF-S nikkor Fisheye 8–15 mm f/3,5–4,5E ED 50 | Objektiivista asiaa Tamron SP 70–200 mm f/2,8 Di VC uSD G2 A025 & Tamron 10–24 mm f/3,5–4,5 Di II VC hLD 52 | Pikakoe Loupedeck & Lightroom 53 | Kuukauden valinnat OPASTUS 22 | Muotikuvaus Ammattilaisen vinkit 31 | Luontokuvaus Kuvaa pöllö 62 | Pimeäkuvaus Yöhön kuvaamaan m ik a s u u t a r i k a r o l ii n a p a a t o s o t t o t u r u n E n Syksy on pöllökuvauksen aikaa. {68} {22} Ota Osaa Suurkilpailuun! sivu 8 {31} 61 Hämärät illat ovat otollisia tähtija sumukuville
OSALLISTU! 8 | Suurkilpailu 13 | Lukijakysymys 30 | Luontokuvakoulu 39 | Vuoden kuvaaja 2017 Osakilpailu 4/4 Vuoden kuvaaja -kisan kolmas aihe oli vihreä. Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi ilmoitusmyynti Merja Calton p. issn 0022-8133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. postitus Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Syksyn kuvausaiheet : pöllöt & pimeäkuvaus Canon 6D Mk II & nikon fIsheye 8–15 / 3,5–4,5 MUoTikUVaUS parhaat kuvat aiheesta vihreä 25x TyylIä, TunnelMaa, henkIlöohjausTa Juha Mustonen : "kuvittele, kuinka takanasi metsä palaa." Tee LighTrooMSäädöT nupeIlla nro 8/2017 8/ 20 17 K U U K A U D E N K U V A A JA J U H A M U ST O N E N | A LO IT A M U O T IK U V A U S | P Ö LL Ö T | P IM E Ä K U V A U S | LO U P E D E C K | C A N O N 6 D M K II | V U O D E N K U V A A JA : 3 /2 1 7 | E M M A S W E E N E Y | T A M R O N 1 – 2 4 & 7 – 2 M M kansi 8-17.indd 1 11.9.2017 9.14 E m m a s w E E n E y 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 8-17.indd 7 11.9.2017 10.58. {62} LISÄKSI 28 | Muotitapahtuma Fashion Week helsinki 68 | Fotofinlandia Kilpailusarjana reportaasija lehtikuvaus E il a l a s s u s VOITTAJAT 40 | Vuoden kuvaaja 2017 Osakilpailu 3/4 {40} SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/kameralehti www.kamerafoorumi.fi tOiMituS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi Vastaava toimittaja Minna Jerrman toimittaja Timo Ripatti graafinen suunnittelija Ronja Korhonen toimitusjohtaja Leena Saarela vakituiset avustajat Katarina Boijer, Katriina Etholén, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Juha Laitalainen, Tapio Laine, Kari Leponiemi, Markku Metsämäki, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Kari Pälli, Matti Ristimäki, Jari Tomminen, Asko Vivolin tilaajapalvelu puh. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Associationin (EISA) jäsen. Kameralehden lukijaja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 040-503 8027 merja.calton@mediamyynti.fi julkaisija Kameraseura ry, helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä
Satu Vaarulan kuva sijoittui viime vuonna toiseksi. Tarkemmat tiedot palkinnoista julkaistaan seuraavassa lehdessä. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 1700 pikseliä ja enintään 3500 pikseliä. Digikuvien tulee olla jpeg-muodossa. Nimeä tiedosto niin, että kuvan tiedostonimestä voi yksilöidä kuvaajan ja teoksen: (esim. Ari Salosen kuva voitti viime vuonna Suurkilpailun. Kerro, missä ja millä välineillä kuva syntyi. Ilmoita, mikäli tiedät, kuvan valotusarvot: aika, aukko ja ISO-herkkyys. Suurkilpailu Osallistu perinteiseen Suurkilpailuun! Kuvien aihe on vapaa. Sinulla on oltava kuvaan täydet oikeudet. lehdet, tv, kirjat) tai sijoittunut kilpailuissa. Lisäksi sinulla on oltava lupa kuvan julkaisuun kotirauhan ja muun suojan piirissä kuvatuilta henkilöiltä. Kuvan nimi. Sähköpostiosoitteesi. Palkitsemattomia kuvia järjestäjä voi julkaista 80 euron korvausta vastaan. Kirjoita kuvan mukaan seuraavat tiedot: Nimesi (kuvaajan nimi), täydellinen osoitteesi ja puhelinnumerosi. Ahti Kanniston kuva sijoittui viime vuonna kymmenen parhaan joukkoon. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista palkitut kuvat Suurkilpailuun liittyvissä yhteyksissä ilman erillistä korvausta. kuvat pErillä viimEiStään ma 6.11.2017. Lähetä kuvasi viimeistään maanantaina 6.11.2017. keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos kuvaajan nimi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto) Lähetä kuvasi osoitteeseen: suurkilpailu@kamera-lehti.fi palkinnOt Kymmenen parasta kuvaa palkitaan hienoilla kuvauspalkinnoilla. Arvostelussa kiinnitetään huomiota kuvien kertovuuteen ja omaperäisyyteen. OSalliStuminEn Voit osallistua korkeintaan neljällä kuvatiedostolla. 8 Kamera 8|2017 välkät-8-17.indd 8 11.9.2017 10.55. Kuva saa kuitenkin olla ollut esillä omalla galleria-, Facebooktai blogisivullasi. EnnEnnäkEmättömiä kuvia Kilpailukuva ei saa olla aikaisemmin julkaistu joukkotiedotusvälineissä (mm. tulOkSEt Kamera-lehti esittelee kilpailun 10 voittajaa tammikuun 2018 numerossa sekä nettisivullaan www.kamera-lehti.fi
Ketolan kuvat ovatkin häiritseviä: samalla esteettisesti kauniita ja outoudessaan vilunväristyksiä herättäviä. Sauna oli ainoa paikka, jossa oli n ä y t t e ly t Syksyn näyttelyiden pääosassa ovat ihmiset ja heidän ainutlaatuiset elämänsä. Näyttely tarkastelee luonnon määritelmää ja ihmisten luontosuhdetta 2000-luvulla. Tämä aihe on kiehtonut jo pidempään saksalaista Alexander Lembkeä, jonka valokuvaja videonäyttely avautuu lokakuussa Tampereella. Lembke on kahdeksan vuoden ajan käsitellyt taiteellisessa työssään suomalaista saunakulttuuria. KOONNUT Minna Jerrman kuumaa vettä. Ketola on huolestunut haitallisten aineiden vaikutuksista luontoon. Minkälaisia varhaisia muistoja heillä on saunasta. Hän on kuvannut ja haastatellut saunassa syntyneitä. 1900-luvun puoliväliin asti vielä suuri osa suomalaisista syntyi saunassa. Ajatus näyttelystä lähti liikkeelle valokuvaaja Doddin omasta ensireaktiosta, kun hän kuuli tuttavaperheensä alle 10-vuotiaan pojan ilmoittaneen, että hän on tyttö ja alkoi pitämään hametta ulkona. Pääosaan nousee transnuorten arki. Mikä merkitys saunalla on heidän elämässään. turun taidEmuSEOSSa on esillä Johanna Ketolan Laakso L447 -kokonaisuus, joka sisältää videoteoksia ja valokuvia. Pelkästään vuonna 2016 yli 100 alaikäistä suomalaista nuorta ja lasta haki apua transkysymyksiin. A l e x A N d e r l e m b K e Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat JO h A N N A K e T O l A VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx + Uutuuskirjat { 10} + Minun maisemani { 11} + Lukijakysymys { 13} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi välkät-8-17.indd 9 11.9.2017 10.55. Nina Doddin Tyttöpoikatyttöpoikatyttö-näyttely kertoo neljän suomalaisen transnuoren tarinan heidän itsensä ja heidän perheidensä kertomina. Minkälaisia tunteita tähän syntymäpaikkaan liittyy. Tyttöpoikatyttöpoikatyttö 4.10.–31.12.2017 Brondan kellarigalleria Helsinki | Annankatu 16 www.bronda.fi Saunassa syntyneet 13.10.–24.11.2017 Vooninki-sali Tampere | Finlaysonin alue Laakso L447 15.9.–12.11.2017 Turun taidemuseo Turku | Aurakatu 26 www.turuntaidemuseo.fi Nina Dodd on kuvannut neljän transnuoren elämää. Näyttelyn toteutuksessa ovat mukana Goethe-Institut Finnland sekä Tampereen kaupunki. Ja vaikkei se ehkä aina ollut viimeisen päälle siivottu, niin ainakin puhdas tila. Ei Siitä ole niin kovin kauan, kun osa suomalaisista syntyi saunassa. mOnillE vanhEmmillE lapsen ilmoitus, että tämä on syntynyt väärään sukupuoleen, tulee yllätyksenä. Näyttelyn nimi viittaa vihreään maaliin, jonka sävy valmistajan mukaan kuvastaa laaksoa. Hänen töissään luonto näyttäytyy paikkana, jonne on tunkeutunut vieras. Hänen kuvansa lähestyvät aihetta hienovaraisesti, lämmöllä. Dodd halusi ymmärtää, mistä on kyse, ja aloitti kuvaamisen. Nykyisin saunassa syntyneitä on elossa enää muutamia. Dodd kertoo, että hän haluaa herättää keskustelua asiasta ja helpottaa tilannetta, kun infotyhjiö seuraavan kerran kohtaa suomalaisen transnuoren
Reino Turusen mustavakokuvat seuraavat pikkukylän elämää ja vievät menneeseen. Teoksen taustalla on yli sadan asiantuntijan paikan päällä tehdyt haastattelut. Taneli Eskola & Aila Nieminen Seurasaari Maahenki www.maahenki.fi | 184 sivua | 27 euroa Helsingin Seurasaari on hyvin kuvauksellinen – sieltä löytyy talonpoikaistyylisiä rakennuksia ja hienoa luontoa. Yhteistä niille on hyväntuulisuus ja lämpö sekä kadonneen ajan dokumentointi. Rovaniemeläinen luontokuvaaja ja toimittaja Karvinen esittelee kaikki 40 Suomen kansallispuistoa kuvin ja omakohtaisin kokemuksin. Kuvien värisävyt ovat rauhallisen murrettuja, rajaukset harkitun ilmavia. Laadukas lahjakirja historian ystävälle tai ulkomaantuliaisiksi. Kuvien perusteella alueista saa helposti käsityksen: täällä olisi hyvä meloa ja tuolla ihailla vanhoja puita. Muutamat yhdistelmäkuvat olisi kuitenkin voinut jättää sivuun, sillä ne rikkovat harmillisesti luomutunnelmaa. Kirjassa on ällistyttäviä kuvasarjoja vaikkapa kivitaskun aamuverryttelystä ja -sukimisesta. Reino Turunen Pilkettä silmäkulmassa Omakustanne 72 sivua Totisia kirkkokahveja, hampaattomia hymyjä karvaräyskä päässä, mopoajeluita ja rekiretkiä. "Jyrkänteellä pesii korppi. Haluaisitko sinä olla lisänimeltäsi Pimpo Löttönaama. Aiherajaus on mielenkiintoinen ja toimiva: idylliset lintukuvat tavoittavat raukean kiireettömyyden. Nyt kuulen nuolihaukan kovan, korkean ja kimittävän äänen." {MJ} Tutustu kansallispuistojen helmiin uutuuskirjan kautta. Kirja tuo esille kunkin puiston erityispiirteet. Kirja jokaisen lintukuvaajan hyllyyn. Karvisen käytännönkokemukset elävöittävät tietoainesta ja vievät lukijan saappaat jalassa maastoon. Kokemuksista on syntynyt muhkea valokuvaja tietokirja Kansallispuistot – Maamme luonnon helmet (Docendo). 3 2 1 VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 Kamera 8|2017 välkät-8-17.indd 10 11.9.2017 10.55. 1 2 3 Tea Karvinen on kuvannut kaikissa kansallispuistoissa, myös Pallas-Yllästunturilla. KAMERAMAAILMA ” Keikoilla piti keskittyä toisella tavalla, koska ruutuja ei voinut tuhlata. Seurasaari – Puisto meren syleilyssä on toimiva kokonaisuus vanhoja kuvia sekä Taneli Eskolan nykyajan kuvia. Lavan edessä piti kytätä kuin metsämies ja odottaa oikeaa hetkeä painaa liipaisinta.” tEa karvinEn on viettänyt yli 700 päivää Suomen kansallispuistoissa. Rinnastukset aikakausien välillä toimivat hyvin. Monille pääkaupunkiseutulaisille se on tuttu myös juhannusjuhlistaan. Teksteissä kerrotaan huvittavia sattumuksia kuvien henkilöistä. Suurin osa otoksista on 1970–1980-luvulta, muutamat vaikuttavat tuoreemmilta. Lisäksi jokaisesta alueesta on listattu perustiedot. – Rockvalokuvaaja Tomi Palsa, Helsingin Sanomat, 2.8.2017 KOONNUT Minna Jerrman 3X k ir ja U U T U U S Mauri Leivo Kylän linnut Docendo www.docendo.fi | 266 sivua | 34,90 euroa Mauri Leivon kahdeksas luontokuvakirja keskittyy lintuihin maalaiskylissä
Huvipuiston alkuajoilta kuvia on vähemmän, ja erityisen arvokkaaksi nämä kuvat tekevät Raija Pihlin kertomat taustatiedot kuvien henkilöistä ja kuvaustilanteista, Linnanmäen arkistoa hoitava viestintäpäällikkö Heli Hemgård toteaa. Hän on voittanut portfoliosarjan sekä saanut sijoja ja kunniamainintoja muissa sarjoissa. Näitä suosittuja strippejä on nähty lehdessämme jo vuodesta 2012 lähtien. linnanmäEn valOkuva-arkiStO on saanut hienon täydennyksen, kun Raija Pihl lahjoitti huvipuistolle perhekuviaan 1950-luvulta. luOntOkuvaaja markus varesvuo on menestynyt lintukuvaajien kansainvälisessä kilpailussa Iso-Britanniassa. {MJ} Pa l k it u t MINuN MAISEMANI | Kesäkuun voittaja on Ilkka Karttunen Ranualta kuvallaan Sumuverhosta nousee päivät. Voittoisa sarja koostuu avantouintikuvista, jotka on otettu ilmasta pienoishelikopterilla eri puolella Suomea. www. Raija Pihl on kerännyt ja digitoinut vanhojen valokuva-albumiensa sisältöä Pukinmäen kirjaston 1950-lukunäyttelyä varten. Kuva erottui auringonlaskuista ja -nousuista selkeästi edukseen ja on teknisesti hyvin toteutettu." Tänä vuonna esittelemme Minun maisemani -kilpailun parhaita kuvia. Kuvaaminen ja kuvan käyttö on vuosi vuodelta lisääntynyt, mutta alaa käsittelevät sarjakuvat ovat harvinaisia. Pihlin lahjoittamissa mustavalkoisissa kuvissa on kuvattu niin Linnanmäen laitteita, esiintyjiä kuin yleistä tunnelmaa. pöllökuvia sekä lintuja syksy ja talvimaisemissa. 64-sivuinen pehmeäkantinen Sarjakuvaustakirja löytyy verkkokaupastamme 12 euron hintaan. Mukana portfoliossa oli mm. Siksi albumin julkaisu on Suomen fotoalalla pieni kulttuuriteko. "Auringon säteet halkovat sumuverhoa puiden latvojen muodostaessa varjoja. Minussa kuvat herättävät hyviä 25 Rentoon filmikuvaukseen erikoistunut Lomography perustettiin Wienissä vuotta sitten Lähde: Lomography, 4.8.2017 NYT SarjakuvakuStantamO Suuri Kurpitsa on julkaissut Kamera-lehdestä tutuista, fotoaiheisista sarjakuvista kootun Sarjakuvausta!-albumin. Raija Pihlin isä Pauli Pälviö oli innokas harrastajakuvaaja, joka kuvasi mielellään perhettään ja ympäristöään. 1950-luvulla Pälviöllä oli hetken aikaa myös Filmo Oy -niminen valokuvausliike Helsingissä. {MJ} Raija Pihl istuu ketjukarusellin kyydissä vasemmalla ilmapallo kädessään 1950-luvulla. Vanhat Linnanmäki-kuvat löysivät tiensä kotiin. Kuvasarja on julkaistu Helsingin Sanomissa, kuukausiliitteessä. minunmaisemani.fi. Samalla hän päätti ottaa yhteyttä Linnanmäkeen. – Isäni oli nuoresta miehestä asti innokas valokuvaaja. Kero sai palkinnoksi 8000 euroa. Lehtikuvaaja Sami kero on voittanut ensimmäisen palkinnon kuvajournalismin festivaaleilla Ranskan Perpignanissa. Kuva: Pauli Pälviö. Katso kaikki voittajat ja osallistu kilpailuun www. Tuomarin mukaan se on upea auringonnousukuva kuvattuna ilmasta. kamera-lehti.fi/ kauppa {MJ} Sa rj a k u v a muistoja esimerkiksi perheemme vierailuista huvipuistossa, Raija Pihl kertoo. – Kotialbumista lahjoituksena saadut kuvat ovat tärkeä lisä Linnanmäen arkistoon. M in u n M a iS e M a n i 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Minna Jerrman {MJ} minna.jerrman@kamera-lehti.fi välkät-8-17.indd 11 11.9.2017 10.55. Sarjakuvat on tekstittänyt ja piirtänyt kari pälli, joka käyttää nimimerkkiä Pallister. Useissa kuvissa esiintyvät perheen pienet tytöt Raija ja Hilkka iloisissa huvipuistotunnelmissa
Projektin taustalla ovat Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläinen sekä Äkkigalleria. Tai syntymäpäiväkorttiin katumaiseman 1970-luvun helsinkiläislähiöstä. Voit käyttää kuvia, kunhan muistat mainita kuvan ottajan nimen ja lähteen. Kuvat löytyvät Helsinkikuvia.fi-verkkopalvelusta. Nyt se on mahdollista, sillä Helsingin kaupunginmuseo on avannut valokuvakokoelmansa vapaaseen käyttöön. Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden 2017 Luontokuva sekä 43 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Perinteinen Vuoden luontokuva -tapahtuma järjestetään lauantaina 21.10. {MJ} JU K K A -P e K K A P A A N A N e N A r v O K A JA N T ie / h e l si N g iN K A U P U N g iN m U s e O VÄLÄHDYKSIÄ Ideaa 12 Kamera 8|2017 välkät-8-17.indd 12 11.9.2017 10.55. Esiintyjinä on joukko suomalaisia eturivin luontokuvaajia, kuten Markus Varesvuo, Jari Peltomäki ja Mauri Leivo. Kuvaajien esittelyt julkaistaan 100 Finnish Photographers -sivustolla. Viime vuonna Vuoden Luontokuva -kilpailun voitti Jukka-Pekka Paanasen Kiiruna maailman laidalla (kuva). kaikki Signe Branderin otokset sadan vuoden takaisesta Helsingistä sekä Simo ja Eeva Ristan laaja kokoelma 1970-luvulta. Lisää aiheesta seuraavassa lehdessä. iD e a a ! TAPAhTuMA | www.vuodenluontokuva.fi jOS OlEt kiinnostunut luontokuvista, niin lokakuussa nenä kannattaa kääntää kohti Helsingin Finlandiataloa. {MJ} KuvA-ARKISTo | helsinkikuvia.fi haluaiSitkO SEinällESi vanhan Signe Branderin kuvan. {MJ} NETTI | www.100finnishphotographers.fi ElOkuun lOppupuOlElla käynnistyi projekti, joka esittelee 100 suomalaista valokuvaajaa. Vapaassa käytössä on näin aluksi noin 45 000 kuvaa, joiden laatu riittää painotuotteisiin asti. Kuvien joukossa ovat mm. Tänä vuonna kilpailuun on osallistunut 14 251 kuvaa. Joka päivä esiin nousee uusi kuvaaja nettisivuilla, ja nähtävissä on yksi hänen kuvansa Jyväskylän keskustassa
Muu maisema oli syvän sininen. Kiitos kaikille osallistuneille. rauhalliSESSa tunturimaiSEmaSSa muutokset tapahtuvat näennäisen hitaasti. Se oli se hetki. Voit voittaa arvonnassa Lassi Rautiaisen Taistelijat-luontokuvateoksen. Sen voitti Jukka Korpi. OSalliStu kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. LUKIJAKYSYmYS 1 Mikä on paras näkemäsi valokuvanäyttely. Eräänä loppusyksyn iltapäivänä kuvauskeli näytti lupaavalta. Ratkaiseva hetki ei ollut pelkästään tapahtumien huippuhetki vaan pikemminkin kuvan geometriaan ja tilallisuuteen liittyvä sommitteluperiaate, kuten Wikipediassa todetaan. Maisema on tilanne V alokuvausta, kuten muitakin kuvallisen ilmaisun muotoja, on ollut tapana lokeroida: muotokuvat, tilannekuvat, lehtikuvat, luontokuvat, maisemakuvat, dokumenttikuvat, arkkitehtuurikuvat. Vastanneiden kesken arvottiin Hannu Hautalan Kalevalaista luontoa -valokuvateos. Kuvajournalismi voi sisältää kaikkia näitä ja on myös ihan oma lajinsa. Sääliksi käy niitä luontokuvaajia, jotka filmiaikana kärvistelivät viikkotolkulla ahtaissa piilokojuissa ja kuvasivat elämänsä komeimman karhun mainiossa valaistuksessa – tyhjällä kameralla. Kahlasin parikymmensenttisessä lumessa kohti Kiilopään huippua. Olin jo vähällä palata kämpille, kun pilvet repesivät yllättäen ja aurinko maalasi horisontissa näkyvän Sokosti-tunturin etelärinteen kullankeltaiseksi. Sen lisäksi nykytaiteessa käytetään sekatekniikoita. Muistelen Helgen kertoneen, että seiväs päästi hurjan räsäyksen, jolloin hän säikähtäessään vaistomaisesti painoi laukaisinta – juuri oikealla hetkellä. henri CartierBresson, jota kutsutaan nykyaikaisen kuvajournalismin isäksi, vaikutti ratkaisevan hetken käsitteen syntyyn. Mutta kun huomaat, että aurinko valaisee vastapäisen tunturiselänteen upeasti, ja ponkaiset hakemaan kameran, huomaatkin, että pilvi peittää jo auringon. Ylhäällä odottelin jonkin aikaa. Hänen kuvissaan näkyy vahvana myös toisenlainen ratkaisevan hetken taju, joka liittyy luontoon ja maisemaan. Cajn luontokuvat ovat mielikuvitusta kutittelevaa surrealismia. LUKIJAt VAStAAVAt Mikä kasvi on kuvauksellisin. Joskus on onni myötä. Mielestäni puhdasverisin esimerkki ratkaisevasta hetkestä suomalaisessa valokuvauksessa on helge heinosen vuoden 1961 kuva, jossa Pentti Nikulan seiväs katkeaa kesken seiväshypyn. pErintEiSEEn valOkuvaukSEEn liittyy käsite ”ratkaiseva hetki”. Sain silloin omasta mielestäni parhaan maisemakuvani. PAKINA TAPIo LAINE Caj Bremer on toinen kuvaaja, joka osaa laukaista juuri oikealla hetkellä. 16% Puu: koivu tai mänty Ruusu Kielo Tomaatti Talventörröttäjät Muut 8% 8% 8% 8% 52% T A P iO l A iN e VÄLÄHDYKSIÄ Pakina ja lukijakysymys 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi välkät-8-17.indd 13 11.9.2017 10.55. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Luonto on jatkuvassa muutoksen tilassa, valaistus ja värit vaihtuvat jatkuvasti
MiniMalistisen Juha Mustosen mielestä vähäeleisyys on kaunista. Hyvään muotikuvaan ei tarvita välttämättä studiota, laitepatteristoa tai suurta työryhmää, kun näkemys ja tarina kantavat. Mustonen on uskonut sitkeästi omaan visioonsa ja jättänyt jälkensä Suomen muotikuvauskenttään. teksti Arja Krank kuvat Juha Mustonen muotikuvan lähettiläs 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi mustonen 8-17.indd 15 11.9.2017 11.30
Niukka vaakavalo maalailee pintoihin muotoja. Itseoppineen kuvaajan matka muotikuvan ammattilaiseksi on kulkenut Pariisin, Milanon ja New Yorkin kautta Los Angelesiin ja lopulta Suomeen. Kuvissani on usein tumma ja melankolinen tunnelma. On uusivuosi 1997, ja Mustonen on ” Minua eivät kiinnosta suuret naurut ja ilon tunteet. – Opin lukemaan mallien mielenliikkeitä, kun kuvasin vuosia varautuneita lumilautailijapoikia ja aloittelevia malleja, Mustonen toteaa. 16 Kamera 8|2017 mustonen 8-17.indd 16 11.9.2017 11.30. Big hearted girl, Yksi. Oik. Kuvaan tallentuu hetki, jossa kuvattavan poseeraus vaihtuu ihmettelyksi. Hän tarttuu kameraan ja säätää syväterävyyttä ja valoa – säätää ja säätää. Riittää kun on hyvä tarina. Hyvään muotikuvaan ei tarvita objektiivitai valospottiarsenaalia. M aisema alkaa hämärtää. Mikrosekunnin tarkka, oikean hetken nappaaminen ruudulle kysyy ihmistuntemusta. – Ohjaan malleja esimerkiksi sanomalla, että kuvittele, kuinka takanasi metsä palaa ja elämäsi miehistä ei ole mihinkään. Puhun usein malleistani raivaajanaisina. Nyt on valokuvaaja Juha Mustosen mielestä paras vuorokaudenaika ulkokuvaukseen. – Haluan ajatella, että toin Suomen muotikuvagenreen vähäeleisyyttä. Nyt täytyy kuvakulman ja tarkennuksen olla kohdillaan. Niiden kuvissa toistuu unenomaisen karu maailma. Hän on maailmallakin kysytty valokuvaaja, joka kuvaa muotia mainostoimistoille, vaatekatalogeihin ja lehtiin. Kuvissani on usein tumma ja melankolinen tunnelma.” ed. Yllä oik. Kumpareen takaa lehahtaa lumilautailija korkeassa hypyssä. Noora, Yksi. Mustosen kuvien naiset ovat yhtä aikaa haavoittuvia ja vahvoja. Eniten Mustosen kuvaajaidentiteetti pääsee esiin hänen omissa projekteissaan. aukeama Löyly, Italian Vogue. Chisu, Warner Music. – Minua eivät kiinnosta suuret naurut ja ilon tunteet. Yllä vas. kamera käteen ja mäkeen Upottavaa lunta, jossa kuvaaja ryömii objektiivi ojossa. Juuri ennen mallin herpaantumista Mustonen painaa laukaisinta
– Garmisch-Partenkirchenin kuvausreissulla puhelimeni soi. Armeijan jälkeistä välivuotta viettänyt nuorimies ei ensin innostunut ajatuksesta. Näiden kuvien hengessä Mustonen harjoitteli mallikuvausta ensin Pariisissa sitten Milanon pikkustudiossa tyttöystävänsä kanssa. Mustosen YKSI-projekti sisältää kirjan, viisi lyhytelokuvaa sekä näyttelyn. Muotikuvauksissa on tapana käyttää stylistiä ja meikkaajaa. Selailin kaikenlaisia kuvia erilaisista julkaisuista. Euroopan isoimman ja kauneimman, Onboard-lumilautailulehden päätoimittaja ilmoitti, että he antavat lehdestä kymmenen sivua tilaa portfoliolleni. Tutkin hänen Rukalla ensimmäisellä kuvauskeikallaan oppaanaan vain Kalle-veljen neuvot. Nyt hän rakentaa pieneen yksiöönsä studion, koska oikeaan studioon ei ole varaa. – Seuraavaksi päätän sopivan valon lähteen, voimakkuuden ja muodon, polttoväliasiat ja rajaukset. 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi mustonen 8-17.indd 19 11.9.2017 11.30. Sinne ei mahdu spottejakaan, joten kuvatessa on pakko käyttää salamaa. Ylioppilas. Taustafondeista pitää sahata puoli metriä pois – ne eivät muuten mahdu kämppään. Hän tyrkkäsi ennen Rukan laskettelureissua kouraani EOS 10 -filmijärkkärin, kalansilmäobjektiivin ja pari muutakin linssiä ja sanoi, että tuo kuvia mukanasi takaisin, Mustonen muistelee. – Kuvauksissa ajattelen ensisijaisesti kohdetta: ihmistä, jota kuvaan. Onnistumista avitti kokemus lajista mutta myös lautailijakaverit, joiden kanssa kuvia pystyi rakentamaan. Rukan reissusta lähtien Mustonen alkoi kiertää Suomen ja maailman hiihtokeskuksia Slammerin valokuvaajana. Kuvaaminen kolahti saman tien. – Aika nopeasti hiffasin, mikä näyttää hyvältä. Sain kuviani myös paikallisiin, pieniin muotilehtiin. Ihailemani kuvaajat olivat aiemmin yltäneet samaan. puhetkistä. Tein heille sitten muutaman vuoden ajan mallikansiokuvia. Juha Mustonen on muutama vuosi aiemmin kyllästynyt lautailukuvauksiin ja päättänyt siirtyä kuvaamaan muotia. Juha mustonen 41-vuotias helsinkiläinen freelancer-valokuvaaja. Lumilautakuvilla myytiin aivan kaikkea, muun muassa autoja. mistä kuvat syntyvät. Olin myynyt heille yksittäisiä kuvia jo aikaisemmin, mutta portfolio oli mieletön tunnustus. – Olosuhteet rinteissä olivat usein hankalat. En tajunnut siitä mitään, mutta apinakin oppii matkimaan. Herkkyys on tärkeää pysäyttävän kuvan luomisessa, enkä puhu nyt ISOherkkyydestä. Lautailukuvia kyseltiin kohta myös mainostoimistoihin ja lehtiin aina Annasta Helsingin Sanomiin. – Suomalaiset lumilautailijat olivat silloin maailman parhaimmistoa. – Olin joskus aiemmin kuvannut lautailuvaatteita ja ajattelin, että muotikuvaus voisi olla kiinnostavaa. Vuoden päästä Mustonen koki yhden uransa huipulkonäköään ja koitan luoda yhteyden, että malli luottaa minuun. Mustosen kuvat alkoivat nopeasti herättää huomiota kansainvälisestikin. Oma lukunsa oli se, että lumen piti jokaisessa kuvassa olla koskemattoman näköistä. Tarjosin kuviani milanolaiselle mallitoimistolle, ja se tykkäsi tyylistäni. – En kokenut itseäni erityisen taiteelliseksi, mutta suostuin lopulta kokeilemaan – eihän siinä mitään hävinnytkään. mustonenyksi.com Kuva: Eero Kokko. Hän alkoi tehdä kuvia ilman työryhmää. Hyvää valoa saattoi olla vuorokaudesta vain muutama tunti, ja hyppyjä kuvatessa syväterävyys piti kuvitella oikeaan paikkaan. – Se oli hirveän palkitsevaa. Filmirullalta kehittyi muutamia mainioita otoksia, mikä yllätti Mustosen. www. niukkaa imaisua ministudiossa Milano vuonna 2003. Huomasin, että pysähdyin useimmiten tietynlaisten tummanpuhuvien otosten ääreen. Mustonen mietti, että eikö mallikansiokuvissa ole tärkeintä se, miltä malli näyttää – ei vaatteet tai meikit. Siinä auttoi, kun tutut hyppääjät jaksoivat tehdä samaa temppua uudestaan ja uudestaan. – Veljeni oli päätoimittajana lumilautailuun erikoistuneessa Slammer-lehdessä. kuka – Käytännössä tärkeintä on löytää jotain uutta kuvattavasta tai korostaa jo aikaisemmin havaittuja mielenkiintoisia puolia. Juha mustonen kertoo, että suurimman ajatustyön hän tekee ennen kuvauksia, jotta kaikki palikat ja olosuhteet olisivat kuvauksissa kohdillaan. Laji oli mediassa nosteessa. Sitten mietin, mitä kuvassa voisi tapahtua
Ryhmässä voimakkaat uhrautuvat heikompien ja pienempien eteen. Juha kertoo: muotikuvan syntytarina 20 Kamera 8|2017 mustonen 8-17.indd 20 11.9.2017 11.30. Tavallisesti annan sattuman johtaa kuvaustilannetta. Lopputuloksesta tuli todella paljon samanlainen kuva, kuin mitä mielessäni oli ennen projektia. Halusin luonnollisen kaupunkifiiliksen aikaansaamiseksi eri lämpöisiä valoja. Se on poikkeuksellista. Piirustukset olin hahmotellut ruutupaperille. – Whitechapel sunset -kuvan syntytarina on studiokuvaksi poikkeuksellinen. kuvauskalusto Runko: Canon EOS 5D Mark III Objektiivit: Canon EF 50 mm f/1,2, 35 mm f/1,4 ja EF 135 mm f/2 ”Käytän paljon vallitsevaa valoa. Tuollaiset pienet asiat ovat minulle tärkeitä – ne tuovat henkeä kuviin ja tekevät niistä uniikkeja. Olin matkoillani nähnyt eurooppalaisissa kaupungeissa "punaisten lyhtyjen” katuja. – Valaisin kuvan ikkunasta tulevalla luonnonvalolla, salamalla, salaman ohjausvalolla, reflellä ja maalatuilla hehkulampuilla. Kuvauksissa myös ArriSunin HMI -vuokravalot. Valovoimaiset objektiivit mahdollistavat sen myös studiossa.” Salamat: Profoto Pro-8A kahdella välähdyspäällä ja D1 Air 500 -kompaktit. – Silloisen studioni lastauslaiturilla oli kymmeniä lastauslavoja joutilaana, ja rakensin valokuvaaja Pekka Sauron kanssa niistä päivän verran settiä. Minua kiehtoi ajatus tarinasta, jossa on ryhmä kodittomia tyttöjä, joista toiset ovat kovempia ja toiset viattomampia. Halusin rakentaa studioon setin, jossa on tunnelmaa niistä ja Jack The Ripperistä, eli Viiltäjä Jackistä. Tästä tulee teoksen nimi. Kaiken muun puumateriaalin haalin isäni maatilalta ja Aarnipappani autotallista