Moneen käyttöön FujiFilm X-T30 SuperlaajakulMa Tamron 17-28 F2.8 K U U K A U D E N K U V A A JA N E LL I PA LO M Ä K I | F O X Y K O IR A | E IS A V A LI N N A T | F U JIF IL M X -T 3 | M A M IY A R B | TA M R O N 1 7 -2 8 F 2 .8 | V U O D E N K U V A A JA 3 | A U TO C H R O M E | V A N H A P R A K T IC A 7/ 20 19 KuvaTaan FIlMIlle Symppis Foxy-koira nelli palomäki Kuva ihmisestä 21x vuoden parhaat EiSa awards käävät syksyn piristeenä nro 7/2019 kansi 7-19.indd 1 5.8.2019 15.59
EISA is the unique collaboration of 62 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2019-20 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2019_Post-awards_FINAL.indd 1 31/07/2019 12:02 Ilmo_EISA.indd 2 3.8.2019 11.32
ja su 22.9. Hinta 75 € SOMMITTELUA SISÄLLÖN EHDOILLA La 9.11. klo 17–21 ja su 8.9. klo 11–17. klo 18–21 ja la 31.8. klo 11-17. klo 10–18. SYKSYN 2019 kurssit R e in o H a v u m ä k i Kurssit järjestetään pääasial lisesti Kameraseura ry:n toimi tiloissa Helsingissä, osoitteessa Eerikinkatu 46. klo 12-18. Hinta 70 € VIDEOKUVAUS JÄRJESTELMÄKAMERALLA La 12.10 ja la 26.10. Hinta 75 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET Pe 15.11. Hinta 95 € HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ Su 1.9. Hinta 260 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET Pe 6.9. klo 10–17. Katso tarkemmat tiedot sekä uusimmat kurssit osoitteessa www.kamera-lehti.fi/kauppa/ koulutus Lisätietoja valokuvauksen har rastustoiminnasta Kameraseu ran sivuilla www.kameraseura.fi SYANOTOPIA-TYÖPAJA Pe 30.8. klo 10–16. Hinta 60 € DIGIKAMERA TUTUKSI Su 10.11. Hinta 160 € NEULANREIKÄKAMERATYÖPAJA La ja su 28.–29.9. klo 10–16. Mikäli kurssi on loppuunmyyty, voit ilmoit tautua jonoon sähköpostitse osoitteeseen jasenpalvelut@ kameraseura.fi. klo 10-18. Alennukset: Kameralehden kestotilaajat sekä Kameraseu ra ry:n ja SKsL:n jäsenet 15% ja kaikki alle 25vuotiaat 50% normaalihinnasta. ja su 1.12. la klo 10–18. klo 11–20 ja su 20.10. klo 10–18. Hinta 160 € Kameraseura ry:n syksy tarjoaa kursseja ja työpajoja sekä aloittelijoille että kokeneemmille valokuvaajille. klo 11–17. Hinta 160 € INNOSTAVA TUOTEKUVAUS La 28.9. klo 17–21 ja su 17.11. Useimmille kursseille otetaan 14 osallistujaa. Yhteensä 10 opetuskertaa. Hinta 75 € JUSSI AALLON LUOVAN VALOKUVAUKSEN TYÖPAJA Joka toinen maanantai-ilta sekä yhtenä viikonloppuna 9.9.–16.12. klo 10–16. klo 10–18. Hinta 360 € PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSKURSSI La 21.9. klo 10–18 Hinta 140 € LIGHTROOM-KURSSI La ja su 23.–24.11. Katso tarkemmat tiedot netissä kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus Kurssi-ilmo_valittu_7-19.indd 3 2.8.2019 16.19. Hinta 140 € KIRSI MACKENZIEN MAISEMAKUVAUSKURSSI La 19.10. (paitsi 17.10.) klo 17.15 20.30. Hinta 160 € HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ Su 27.10. Hinta 140 € PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSKURSSI La 30.11. Hinta 75 € ABC 1 VALOKUVAUKSEN PERUSTEET Torstai-iltaisin 5.9.–14.11. Hinta 140 € DIGIKAMERA TUTUKSI La 7.9. klo 10 16
Nämä kunniamaininnat eivät synny mutu-pohjalta, sillä lehtien edustajat voivat äänestää vain tekemiensä testien perusteella. Kiitän seurastanne, arvoisat lukijat! P a s i M a r k k a n e n PÄÄKIRJOITUS 4 Kamera 7|2019 Paakkari-sisis 7-19.indd 4 2.8.2019 14.49. Lue juttu sivulta {xx} sarI vennola jutun kirjoittaja laatu edellä Olen ollut mukana EISAn tämän vuoden valintaprosessissa. Tähän voi olla monia eri selityksiä. Niitä on enää hyvin harvalla, sillä pimiöt on kouluistakin purettu aikaa sitten ja laitteita on viety kaatopaikoille. Lue juttu sivulta {xx} tImo rIpattI lehden toimittaja ja valokuvaaja symppIs mallIna Lemmikkien kuvaaminen on opettanut, ettei paras kuva ole aina se teknisesti onnistunein. Myös diaprojektori voi olla nykyisin vaikeaa löytää, jos aikoo projisoida uudelle Ektachromelle projisoituja dioja, ja diafilmeille tarvittavaa E-6 -kehityspalvelua on heikosti tarjolla. Nelli käsittelee kuvissaan elämän suuria kysymyksiä: Sisaruuden monimutkaisia suhteita, kosketusta ja ihmisen vaikeutta nähdä itsensä. Valinnat perustuvat eurooppalaisten valokuvalehtien tekemiin laitetesteihin. Innostuneimmat kuvaavat jopa 1800 -luvun tyyliin daguerrotypioita ja märkälevykuvia itse rakentamillaan suuren koon puukameroilla vanhoja objektiiveja käyttäen. Suurempi ryhmä ovat nuoret valokuvaajat, jotka ovat kasvaneet 2000-luvun alusta digitaalisen kuvauksen kehittymisen myötä eivätkö ole koskaan kuvanneet filmille. Vedosten tekeminen sen sijaan vaatii pimiövarusteita kuten suurennuskojeen. harrI hIetala päätoimittajan sijainen harri.hietala@ kamera-lehti.fi Filmien paluu tulevaisuuteen nykytyylIIn IlmaIstuna filmikuvaaminen on varsin haastavaa. Hyvä lemmikkikuva tuo iloa ja herättää mielenkiintoa. Ensinnäkin, on joitain kuvaajia, jotka eivät ole missään vaiheessa lopettaneet perinteistä kuvaamista, vaan ovat tehneet sitä koko ajan. Kameroita on helppoa hankkia, mutta koko analogisen prosessin läpikäyminen edellyttää asianmukaisia varusteita. Mutta mahdollisuuksia on monia. Filmien, erityisesti mustavalkofilmien, kehittäminen on varsin yksinkertaista kotioloissakin. tekijöiltä IhmInen kuvassa Näin Nelli Palomäen teoksia ensimmäisen kerran vuonna 2010 Helsingin taidemuseossa. Lue juttu sivulta {xx} pasI markkanen jutun kirjoittaja ja kuvaaja luIn äskettäIn uutisen Kodak Ektachrome -diafilmin paluusta markkkinoille, ja sen jälkeen samankaltaisen uutisen Fujin Neopan-mustavalkofilmin tuotannon aloituksesta. Olen mielenkiinnolla seurannut uus-filmikuvaajien keskusteluja fb:n filmikuvaus -ryhmässä ja siellä filmien kehitereseptejä vertaillaan kuin ruokaohjeita kokkauspalstoilla. Ystävystyin Instagramissa pienen kaupungin verran seuraajia keränneen Foxykoiran kanssa. Uutta on heille myös se, että filmikuva on konkreettinen, pienikokoinen esine; kehittäminen ja kuvien vedostaminen pimiössä on yhtä jännittävää kuin arkeologisen löydön tekeminen. Tähän pieneen joukkoon kuuluu esimerkiksi meidän kaikkien tuntema Hannu Hautala, joka ei ole missään vaiheessa vaihtanut digikameraan. Nämä ovat siis merkkejä siitä, että analoginen kuvaaminen tai toisella tapaa ilmaisten, filmille kuvaaminen ei ole pikkuhiljaa kadonnut historiaan, vaan aivan selvästi uutta kiinnostusta on olemassa. tästä eteenpäIn päätoimittajana jatkaa tehtävään valittu Arja Krank, ja itse siirryn takaisin lehden avustajien puolelle. Hänen mustavalkoiset, sielukkaat muotokuvansa jäivät silloin vahvasti mieleeni. Heille perinteinen kuvaaminen onkin jotain aivan erityisen erikoista, kun kuvaa ei voi nähdä heti valottamisen jälkeen
W 7 2019 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 7-19.indd 5 2.8.2019 14.49. Taneli eskola muistelee valokuvausuransa alkua. 3X k u v a a ja 16 | Kuukauden kuvaaja Nelli Palomäki 36 | Mestari muistelee Taneli Eskola 60 | Mielikuva Marita Liulia {36} N e ll i P A lo m ä k i Finnhansaa lastataan Helsingin olympialaituri, 1974 "kuvasin eteläsatamaa vesisateessa ja ensimmäistä matkustajasuurlauttaa ms Finnhansaa yöllä olympialaiturissa. kaikki pieniä askelia eteen päin". T a n e l i e s k o l a {16} Nelli Palomäki: Zane and August
40 | Kamera testissä Mamiya RB67 43 | Kuukauden valinnat 44 | Kamera testissä FujifilmX-T30 46 | Objektiivista asiaa TR Tamron 17-28mm 4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 27 | Kameraseura Kurssit 63 | 50 vuotta sitten 70 | Mennyttä valoa 72 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA OPASTUS 28 | Luontokuvaus Käävät ja sienet 33 | Foxy-koira Foxy saa ihmiset hymyilemään 48 | Kuvankäsittely Silmät P a s i M a r k k a n e n a n T T i k o l i a r T o Ja a k s i {28} {40} T iM o r iP a T T i 44 43 kääpä odottaa kuvaajaa sienimetsässä 40 46 {14} 7 2019 6 Kamera 7|2019 Paakkari-sisis 7-19.indd 6 2.8.2019 14.49
Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi ilmoitusmyynti MerjaCaltonp.040-5038027 merja.calton@mediamyynti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. issn 0022-8133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO14001ympäristösertifikaatti. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. OSALLISTU! 3 | Kevään 2019 kurssit 8 | Luontokuvakoulu 13 | Lukijakysymys 75 | Vuoden kuvaaja 2019 Osakilpailu 4/2019 {33} LISÄKSI 14 | Kuvan takaa Filmikamera auttaa keskittymään 24 | Autochrome Ensimmäiset värikuvat muistuttivat pointillistimaalauksia VOITTAJAT 50 | Eisa Awards Vuoden parhaat kuvaustuotteet 64 | Vuoden kuvaaja 2019 Osakilpailu3/2019 {24} SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi KAMErA-LEhti 7/2019 ilmestymispäivä 15.8.2019 tOiMituS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja Harri Hietala, päätoimittajan sijainen toimittaja Timo Ripatti art director Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Middleton vakituiset avustajat Katarina Boijer, Katriina Etholén, Harri Hietala, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Juha Laitalainen, Tapio Laine, Kari Leponiemi, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Matti Ristimäki, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola, Asko Vivolin toimitusneuvosto Peter Forsgård, Liisa Söderlund, Teemu Ojala tilaajapalvelu puh. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. Ta n e li e sk o l a MONEEN KÄYTTÖÖN FUJIFILM X-T30 SUPERLAAJAKULMA TAMRON 17-28 F2.8 K U U K A U D E N K U V A A JA N E LL I PA LO M Ä K I | F O X Y K O IR A | E IS A V A LI N N A T | F U JIF IL M X -T 3 | M A M IY A R B | TA M R O N 1 7 -2 8 F 2 .8 | V U O D E N K U V A A JA 3 | A U TO C H R O M E V A N H A P R A K T IC A 7/ 20 19 KUVATAAN FILMILLE Symppis Foxy-koira Nelli Palomäki Kuva ihmisestä 21x vuoden parhaat Eisa awards Käävät syksyn piristeenä Nro 7/2019 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 7-19.indd 7 2.8.2019 14.49. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00
Bremer otti kantaa suuryhtiön vaikutukseen alueeseen ja kalastajien elinkeinoon. Bremer kuvasi vuoden ajan materiaalia, josta syntyi kahdentoista kuvaja tekstikokonaisuuden näyttely, jonka muoto jäljitteli lehden taittoa. Näyttelyssä on esillä noin 50 valokuvaa, yhteensä 614 lasinegatiivin kokoelmasta. Myöhemmin kokonaisuus oli esillä myös Tukholman kaupunginmuseossa sekä Lontoon The Photographers’ Galleryssä. Kuvaaja on seissyt missä muutkin ovat seisseet, vain eri ajassa. Myöhemmin Bremer matkasi ympäri Suomena, muun muassa Muonion Kaalamanniemelle, jossa hän kuvasi pienviljelijä Frimania ja tämän perhettä heidän köyhällä kotitilallaan. Kuvissa pohditaan tarinoiden, myyttien ja kokijan omien askelten tahdittamaa aikaa suhteessa kameran mekaaniseen aikaan, täsmällisiin valotusaikoihin ja digitaalisen kuvan välittömään luontiprosessiin. ”Hemminkisen neiti”, tunnettiin kiertävänä valokuvaajana Punkaharjulla. Anni ikuisti kuviinsa paikkakuntalaisia erityisesti harjualueella, Laukansaaressa, Tuunaansaaressa, Vaahersalossa, Pöllänsaaressa ja Punkasalmella. Usein kuvattavat poseerasivat ulkona, luonnon helmassa. 2019 Kirjagalleria Laterna Magica Helsinki | Rauhankatu 7 https://www.laterna.net Anni Hemminkinen: Ihmisiä harjulla 6.9.2019–6.10.2019 Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaari Savonlinna | Riihisaari http://www.riihisaari.fi/ Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat M iN T T U M a a R i M ä N T y N e N a N N i H e M M iN K iN e N VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx + kirjat { 10} + Arjen taidetta { 11} + Lukijakysymys { 13} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät-7-19.indd 9 2.8.2019 13.52. 1929) klassikkovalokuvasarja Suomalainen arkipäivä (1971).Kuvasarjassa Bremer halusi kuvata tavallista ihmistä ja hänen ympäristöään, kaupungistumista sekä maalaismaiseman väistymistä modernin maailman tieltä. Galleria laterna maGicaSSa avautuu taiteiden yönä 15.8 näyttely Minttu Maari Mäntysen näyttely Reson ä y t t e ly t Syyskauden aluksi menneisyyden näkymiä Suomesta ja unenomaisia kuvia maailmalta Caj Bremer: Suomalainen arkipäivä 13.9.2019–5.1.2020 Suomen Valokuvataiteen museo Helsinki | Tallberginkatu 1 G https://www.valokuvataiteenmuseo.fi Minttu Maari Mäntynen: Resonanssi 16.8 14.9. Kuvat ovat kokeita mahdollisuuksiin luoda maisemakuviin ajatusten, muistojen ja unelmien mentäviä aukkoja. Näyttelyn tekstit syntyivät toimittaja Ulla-Maija Kivikurun kanssa. Suomalainen arkipäivä oli esillä ensimmäisen kerran Porvoon taidehallissa vuonna 1972. Scott galleriassa Vancouverissa, Kanadassa ja White Space galleriassa Edinburghissa, Skotlannissa, Savonlinnan maakuntamuseossa on esillä valokuvaaja Anni Hemminkisen (1879–1966) näyttely Ihmisiä Harjulla. Skotlannissa, Uudessa-Seelannissa ja Hawaijilla kuvatut maisemat eivät ole ennen näkemättömiä. Näyttely koostuu kahdesta sarjasta: Recurrence sekä Barren Lands, jotka ovat aiemmin olleet osittain esillä Charles H. Suomen valokuvataiteen museossa nähdään syksyllä 2019 suomalaisen reportaasikuvauksen uudistajan, Caj Bremerin (s. Bremer aloitti kuvasarjan EteläSuomesta, Sköldvikistä kokonaisuudella ”Jätti-Nesteen naapuri”. KOONNUT Harri Hietala nanssi
"Kuvieni seuraajamäärät ovat kasvaneet lyhyessä ajassa. Niko Laurilan valokuvista kootussa 20 taulun näyttelyssä esittäytyy Suomen luonto ja neljä upeaa vuodenaikaamme. KAMERAMAAILMA " Valokuva ei synny kamerassa vaan sen molemmilla puolilla Suomen eu-puheenjohtajakauden aikana Hollannin Haagissa pidettävään suomalaisen taiteen näyttelyyn on kutsuttu kaksi taiteilijaa: Suomalais-hollantilainen taidemaalari Kirsti Ijäs-de Fluiter sekä porvoolainen valokuvaaja Niko Laurila. Se on hyvin henkilökohtainen kirja, missä tekijä kertoo siitä, miten hän katsoo kuvia pääasiassa henkilökuvia ja miten ne vaikuttavat häneen. Olen suuresti ilahtunut saamastani huomiosta ja yllättynyt sosiaalisen median voimasta", näyttelykutsusta yllättynyt Laurila toteaa ja jatkaa: "Tämä on hieno tilaisuus esitellä Suomea. – Edward Steichen KOONNUT Harri Hietala 3X k ir ja k la ss ik k o Martti Lintunen (toim) Kuvista Sanoin, neljä osaa 1-4 Suomen Valokuvataiteen museon säätiö 1983 1988 | yhteensä 1094 sivua Martti Lintusen toimittamat käännökset kymmeniltä valokuvauksesta kirjoittaneilta henkilöiltä aina valokuvauksen alkuajoista lähtien ovat edelleen tärkein kokoelma valokuvakeskustelun pohjaksi. Roland Barthes Valoisa huone Kansankulttuuri/Suomen valokuvataiteen museon säätiö, 1985 | 127 sivua Barthesin teosta pidetään ehkä merkittävimpänä valokuvaa käsittelevänä tutkielmana. Niko Laurilan kuville ominaista on se, että niiden kauneus, voima ja taianomaisuus piilee hetkessä, jonka kuvaaja on onnistunut taltioimaan olemalla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Hän esittelee ajatuksen studiumista ja punctumista, eli kuvan kulttuurillisesta informaatiosta ja jostain erityisestä, joka kuvasta nousee esiin kuin pistos johon huomio kohdistuu. Samalla tämä tarjoaa myös upean ammatillisen mahdollisuuden hyödynnettäväksi." Kansainvälisen näyttelyn koordinoiminen on Laurilalle ensimmäinen. Taulut esittelevät seuraavan puolivuotiskauden aikana tuulahduksen Suomea sekä Laurilan kotikaupunkia Porvoota Eurojustin toimitiloissa, missä käy paljon muun muassa EU:n jäsenmaista saapuvia kokousvieraita. 1 VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 Kamera 1|2019 Välkät-7-19.indd 10 2.8.2019 13.52. Susan Sontag Valokuvauksesta Love Kirjat, 1984 | 191 sivua Amerikkalaisen kirjoittajan ja filmintekijän Susan Sontagin (1933–2004) valokuvausesseet (1973-77) julkaistiin kirjan muodossa 1977 ("On Photography", suom. Oletko lukenut ne. Kirja koostuu lennokkaista esseistä, joissa kirjoittaja eksyy monenlaisille sivupoluille. Kirjat löytyvät vaivatta antikvariaateista tai nettikaupoista. "Kaikki valokuvat ovat kiinnostavia, jos ne ovat tarpeeksi vanhoja", toteaa Sontag myös valokuvan ja historian yhteydestä. 1984). Näyttelytaulut painoi Suomessa valokuvavedostuksiin ja sisustustaiteeseen erikoistunut Finnish Art Shop. {HH} https://nikolaurila.fi/ Niko Laurilan valokuvia Haagiin. 1 2 3 N iK O L a U R iL a 3 2 Tällä kertaa emme esittele kirjauutuuksia, vaan valokuvaa käsitteleviä merkittäviä teoksia 1980-luvulta. Sontagin keskeinen ajatus, että valokuvaa ja sen kohdetta ei ole mielekästä erottaa kategorisesti toisistaan. "Valokuvaus on tapa ajatella, reagoida, ilmaista, suhtautua, ottaa osaa tai pitäytyä ulkopuolisena, kirjoittaa Lintunen 1.osan esipuheessa
Harri Hietala {HH} harri.hietala@kamera-lehti.fi LUKIjALTA | "Kyllä autoilija perille löytää, vaikka viitat ovatkin hiukan erikoiset." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Arja on kokenut journalisti. Hasselblad-kameroista otettiin siis vain filmikasetit mukaan. arja krank on aloittanut Kamera-lehden päätoimittajana 1.8.2019. Arja on valmistunut journalistiksi Haaga-Helia AMK:sta. NYT O ik a is u – Rakastan Markus Jokelan kuvia. a rj e n t a id e t t a – Unto Mentula Myllykoski L e e N a S a a R e L a a v a ru u s 1 200 000 000 000 Vuoden aikana kuvataan arviolta yli Lähde: Business Insider 50 vuotta sitten Yhdysvallat otti kuukisan pääpalkinnon, kun Neil Armstrong ilmoitti "Kotkan" laskeutuneen heinäkuun 20. Kuussa oltiin kaikkiaan 21 ja puoli tuntia. Hän mainitsee lempikuvaajikseen Aino Kanniston ja Cindy Shermanin. Hänen kuvissaan on levollisuutta ja tilaa mutta myös kummallista jännitettä siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, Arja sanoo. Arja tutkii opintotöissään esimerkiksi naisvalokuvataiteilijoiden omakuvia. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi palaute@ kamera-lehti.fi. Oikea nimi on Jukka Tiippana. Hän on toiminut pitkään myös Kamera-lehden avustajana. Arja on myös toiminut aktiivisesti Kameraseurassa. Hän elvytti aikoinaan ystäviensä kanssa Fiilisfotarit uuteen nousuun ja oli vuosien ajan yksi kerhon vetäjistä. Arja Krank on Kamera-lehden uusi päätoimittaja. Pidän hänen tavastaan kuvata arjen pysähtyneisyyttä. Sain kunnian olla Markuksen mentoroitavana master-opintojeni reportaasikuvakurssilla. Vähän käytettyjä Hasselblad-runkoja olisi siis löydettävissä kuun pinnalta! eiSa maeStro -kuvakilpailussa toiseksi tulleen Ahti Kanniston kuvasarjan yksi kuva Kamera-lehdessä on herättänyt kummastusta lukijoissa, sillä se esittää Stadin derbyksi nimitetyn jalkapallopelin yhteydessä sattunutta poliisin ja kannattajien välistä kahnausta muutamia vuosia sitten, eikä poliisin ja uusnatsien kohtaamista kuten kuvasarjan muissa kuvissa. Kuva on kuitenkin luonteeltaan täysin sopiva em. t ä sm e n n y s valokuvaa JU K K a T ii p p a N a 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät-7-19.indd 11 2.8.2019 13.52. Hän opiskelee Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin maisteriohjelmassa. Kun he lähtivät kuusta, painon keventämiseksi jätettiin mahdollisimman paljon paluulennolla tarpeettomia tavaroita kuun pinnalle. kamera-lehdeSSä 6/2019 on Lintukuvaajan unelma-artikkelin laatijaksi merkitty virheellisesti Jukka Tiihonen. kuvakokonaisuuteen kilpailuteemassa Valta, voima ja energia. Toimitus pahoittelee virhettä. Buzz Aldrin ja Armstrong viipyivät poissa moduulistaan kaksi tuntia ja 15 minuuttia ja keräsivät lähes 22 kiloa kuuperänäytteitä. – Vastaanotan mielelläni sähköpostia siitä, miten lehti voisi teitä lukijoita parhaiten palvella. – Halusimme nostaa Fiilisfotareissa esiin kuvien sisältöä, tarinaa ja luovaa leikkisyyttä. Tarkoituksenamme oli kannustaa siihen, että kamera ja objektiivit ovat vain välineitä, ”pensseleitä”, jolla kuva maalataan. Kameralehdessä Arja lupaa kehittää journalistista sisältöä. Myös kuvajournalismi on Arjan sydäntä lähellä. päivänä vuonna 1969
"Saimme idean kyselyyn, kun asiakaspalveluumme alkoi tulla yhä enemmän kysymyksiä kuvien järjestämisestä. Oppaan ovat kirjoittaneet Maria Rehbinder ja Mari K. Valokuvia pilvessä. Käytännönläheisestä oppaasta löytyy vastaus kaikkiin valokuvan oikeuksia koskeviin yleisimpiin ja hieman harvinaisempiinkin kysymyksiin – muun muassa valokuvaajan ja valokuvattavan henkilön oikeuksista, valokuvan siteeraamisesta ja sitaattisäännöksestä, suoja-ajasta ja tekijänoikeuden voimassaolosta sekä mahdollisesta tekijänoikeuslain vastaisesta kuvan käytöstä. id e a a ! valokuvia kännykäSSä. • Kuusamotalo, Kaarlo Hännisentie 2, Kuusamo • Välkät-7-19.indd 12 2.8.2019 13.52. Ifolorin vastanimitetyt Kuvamentorit alkavat antaa sekä neuvoja että vinkkejä kuvien järjestämiseen ja kuvatuotteiden tekemiseen. Me haluamme auttaa ihmisiä tekemään sen paremmin ja nauttimaan kuvistaan – siis omasta elämästään." {HH} H a R R i H ie T a L a Kuvakaaos vaivaa suomalaisia jopa ahdistukseen saakka. Suomalaiset hahmottavat omaa elämäntarinaansa yhä enemmän kuvien kautta. Sitä päivitetään lainsäädännön muut wtuessa. journaliStiliitto ja FinnFoto ovat laatineet uuden tekijänoikeusoppaan valokuvaajille. Valokuvia albumeissa. Uusia kasvoja, vanhoja tuttavuuksia, huippukuvia ja huipputarinoita, yhteistä illanviettoa, paljon kiinnostavaa ohjelmaa! Yhteinen aamuretki sunnuntaina 15.9. Jonakin päivänä kuvansa suunnitteli järjestävänsä 78 prosenttia vastaajista. Valokuvia ulkoisella kovalevyllä. "Lähdemme kollegani Emil Lundbergin ja asiakkaidemme kanssa kuvamatkalle. Käsitteet kuvakaaos ja kuva-ahdistus tulivat meille suomalaisen valokuvan ammattilaisillekin tutuiksi vasta tämän kyselyn myötä", Ifolorin markkinointipäällikkö Päivi Pietarinen kertoo. Ihmiset valokuvaavat yhä enemmän, mutta eivät osaa, ehdi tai viitsi pitää kuviaan järjestyksessä Ifolorin toukokuussa tekemän nettikyselyn 661 vastaajasta peräti 91 prosenttia kertoi pitävänsä tärkeänä, että kuvat ovat järjestyksessä, mutta vain 49 prosenttia piti itseään hyvänä kuvien järjestäjänä. Tsekkaa festivaaliohjelma: www.kuusamonaturephoto.fi Ohjelmassa mieleenpainuvia esityksiä myös muun muassa Jorma Luhdalta, Martti Rikkoselta, Felix Heintzenbergilta, Jaana Kotamäeltä ja Arto Juvoselta. Pesola. Vaikka esittelemme sosiaalisessa mediassa auliisti kuvia itsestämme, niiden karsinnan ja järjestämisen haluamme tehdä yksin tai vain lähimpien ihmisten seurassa. Opas on kustannettu tekijänoikeuskorvauksista, joita Yleisradio maksaa Journalistiliitolle ja Finnfotolle arkistovalokuvien käytöstä. {HH} Uusi opas kertoo kaiken valokuvan tekijänoikeuksista Kuusamo Nature Photo XXIV festivaali 12.–15.9.2019 Hannu Hautala, Samuli Edelmann, Pål Hermansen, Roni Bäck! Tule mukaan Suomen upeimmalle luontokuvafestarille parhaimpaan ruska-aikaan. Valokuvia tietokoneen kansioissa. Kyselyssä selvisi myös toinen Instagram-aikakaudella yllättävä seikka: kuvat ovat suomalaisille edelleen hyvin yksityistä aluetta
VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista Välkät-7-19.indd 13 2.8.2019 13.52. Runsas kuvankäsittely on sekin tehty niin taidokkaasti, että kuvissa on vankka hassujen tilanteiden vaikutelma ikään kuin kuvaaja olisi dokumentoinut jotain todella näkemäänsä. {HH} Eisa Maestron voitto Suomeen. Kamera-lehden raati (Harri Hietala ja Timo Ripatti) valitsi näistä kolme parasta kokonaisuutta, joista parhaaksi arvioitiin Markku Pajusen kuvasarja Forms of Energy. Suomessakin teemavuoden keskeisintä antia olivat yli 320 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Palkinto luovutetaan voittajalle Berliinissä syyskuun alussa. Myynnissä iso valikoima filmejä. Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi onnistui yli odotusten M a R K K U p a JU N e N Kirsi MacKenzien maisemakuvauskurssi lokakuussa Lue lisää www.kamera-lehti.fi/kauppa http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/teemavuoden-loppuraportti M a R iK a L a U R iL a Niittyheinä ja kissankello -hankkeen yleisötapahtuma Tyrnävällä Markkuun kylässä. Voit voittaa arvonnassa Juha Laitalaisen Kuvaajien kuvia -teoksen. Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! kamera-lehden numerossa 1/2019 julkistettiin EISA Maestro -valokuvakilpailu 2019. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Suomi liittyi teemavuoden aikana Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus -ohjelmaan (European Heritage Label). Euroopan unionin tasolla vuotta pidetään menestyksenä, ja komissio on sitoutunut lukuisiin jatkotoimiin. LuKIjaKYSYmYS 1 Mitä kuvasit kesällä. Tämä kokonaisuus lähetettiin edelleen EISA:lle Suomen edustajaksi. Kuvien tuli olla perillä 1.5. Voittaja saa palkinnoksi 1500 euroa ja pokaalin. Euroopan unionin aloitteesta vietettäviä eri aiheisia teemavuosia on järjestetty 1980-luvulta lähtien. Kehitämme filmejä joka päivä. mennessä ja määräaikaan mennessä saatiin kuvia neljältätoista (14) kilpailijalta. Pisteet myös malleille!" Kesäkuun lopulla EISA:n raati valitsi kesäkuun kokouksessaan Sloveniassa parhaaksi kuvasarjaksi Suomen edustajan eli Markku Pajusen kuvakokonaisuuden. Kilpailuun kutsuttiin lähettämään 5–8 kuvan kokonaisuus teemalla voima, energia tai valta digitaalisessa muodossa. Kuvissa tyttö ja poika tutkivat energiaa mitä villeimmin keinoin teknisesti ja taiteellisesti loistokkaissa kuvissa. Teemavuoden tavoitteena oli luoda uutta ja jatkuvaa toimintaa. Tässä onnistuttiin: kolmannes Suomessa järjestetyistä tapahtumista oli uusia ja ilmoitti jatkoa seuraavan myös teemavuoden jälkeen. Onnittelut voittajalle! {HH} tuore raportti kertoo, että koko Euroopassa kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia järjestettiin yli 23 000 ja niihin osallistui noin 11,7 miljoonaa ihmistä. oSalliStu kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Sarjasta arvioitiin " Markku Pajusen taidokkaat kuvat nostattavat hymyn huulille
mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Seuraava kuvausaihe on metsän eläin. Sommittelu ei vaikuta kovin harkitulta, silti kuvaa ei ole helppo parantaa, sommittelu on onnistunut luonnollisuudessaan. tai vähän, terävänä tai epätärävänä. Uusi kuva-arvio julkaistaan viikottain osoitteessa kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. K uvaa metsän eläin. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Helpommin toimivan kuvan saa suurella terävyydellä eli pienellä (esim. Värit ovat vahvat, mikä on tyypillistä heijastuksille. Jukan kuva on yksi arvioiduista kuvista. TekSTi Antti Koli kUVA Jukka Kudjoi Jukka kudJoin punaiset pilvet sinisen taivaan edessä antavat vaikuttavan tunnelman. Valotuksen pitäisi onnistua kuvan molemmissa osissa. Syvyysvaikutelma on EdEllinEn tEhtävä: pilvi tutustu tarkemmin tehtäviin www.kameralehti.fi/tag/luontokuvakoulu JU k k A k U d Jo i luontokuvakoulussa opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kamera-lehdessä. Siis eläin metsässä, niin että metsänkin huomaa. Metsää voi olla paljon Lähetä kuvasi ja nimesi 30.8. Kolmiulottoisuus on muutenkin yksi tämän yllätyksellisen kuvan parhaita puolia. f/16) aukolla eikä liian makrolla tai telellä. uusi tEhtävä: mEtsän Eläin Luontokuvakoulu_7-19.indd 8 5.8.2019 13.13. 8 Kamera 7|2019 LuontokuvakouLu Tehtävä 31 Metsän eläin Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli kuvata pilvi. m ik ä k A i LU n d e n pilvien yläpuolella pintaa pitkin. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Sittiäinen, hirvi, peipponen tai muu eläin osana metsän tunnelmaa. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen
kuka 14 Kamera 2|2019 Filmi 7-19.indd 14 1.8.2019 16.06. Dosent ti. Kuvan taKaa Filmikuvaus Miksi filmille Filmikuvaus on tapa nähdä maailmaa. oman filmikuvaukseni viimeisenä vaiheena vedostan kuvani pimiössä. Cookie nauttii isäni rauhallisuudesta ja hyppää välittömästi hänen viereensä. Tuloksena on arvokas käsin kosketeltava fyysinen kuva, jonka ari jaaksi Tamperelainen aktii vinen valokuvauksen harrastaja, 56. Se on vuonna 1970 valmistunut 6x6 cm kuvakoon keskiformaatin kamera, johon linssiksi liitän 100 mm F3,5 Planarin. on selVää, että filmi asettaa myös omat ankarat rajotteensa, ja oma mieltymykseni mustavalkoiseen ilmaisuun vielä lisäävät niitä. Arvostan sitä, että kamera on laadukas ja kaunis. kahVit juotuamme ohjaan isäni olohuoneen sohvalle lepäämään. Kun digikuvaus helposti tuntuu kertakäyttöiseltä ja arkiselta, filmikuvaukseen tulee kovasti ajattomampi tunnelma. Kumpikin elää hetkestä ja toistensa läsnäolosta. Hän ja sekarotuinen Cookie -koiramme ovat mitä parhaimmat kaverukset. Niinpä tämä yhdistelmä onkin mitä soveltuvin oman isäni kuvaamiseen. Otan tilanteesta kaksi kuvaa, ja toinen niistä tallentaa tämän ainutlaatuisen suhteen oivallisesti. Kuvaaminen on osa isäni kanssa viettämää yhteistä aikaa, ei erillinen suoritus. Kuten Leonardo Da Vinci on viisaasti sanonut: “taide elää rajoitteista ja kuolee vapaudessa”. Aina välillä miellän oman kuvaukseni pitkänä jatkumona lähtien suurten mestarien, kuten Harold Feinsteinin mestarillisista kuvista oman isäni kokemusten kautta omaan kuvaamiseeni. On mielestäni sangen upeaa tallentaa isääni vanhalle formaatille, joka todistetusti säilyttää kuvat vielä pitkälle sen jälkeen, kun itse matkaan seuraavalle planeetalle. Hän kuitenkin on tilanteessa vahvasti mukana ja ihailee kaunista esinettä. Isäni kuvasi samanlaisella kameralla 70 -luvulla, mutta ei sitä enää muista. Hänen muistinsa on jo hauras, ja vuosikymmenet ovat jättäneet hänen olemukseensa kauniit jäljet. TeksTi ja kuva Ari Jaaksi I säni täyttää kohta yhdeksänkymmentä vuotta. Rullafilmi formaattina taas ulottuu aina Kodak Brownie kameraan vuodelta 1901. Tiedän, että tämä argumentti ei ihan kestä päivänvaloa, mutta näin minusta tuntuu, ja se riittää itselleni. Ilfordin HP -filmien historia alkaa vuodesta 1931, jolloin isäni oli yhden vuoden ikäinen. keitän meille kupit vahvaa kahvia, ja sitä nauttiessamme lataamme yhdessä filmin Hasselbladin filmiperään. Moni kohde, jonka kännykkäkameran kuvanparannusalgoritmi tallentaisi tyydyttävästi ei näillä välineillä ole filmiruudun arvoinen. Silti itse nautin filmikuvauksen rajoitteista, sillä ne ikäänkuin kääntävät ympäristön havainnonin ja kuvaamisen päälaelleen: en niinkään mieti, millä asetuksilla tai välineillä saisin tuosta näkymästä mukavan kuvan vaan enemmänkin niin, että mikä näkymä tai tilanne sopisi juuri nyt käsissäni olevalle arsenalille kohteeksi. Sitä pidetään yhtenä parhaista Carl Zeiss linsseistä. Sen sijaan, että nappaisin kymmeniä kuvia eri kuvakulmista, filmikamera auttaa keskittymään ja olemaan itsekin osa tätä ohikiitävää tilannetta. Siksi itselleni on juuri nyt tärkeää kuvata vanhenevaa isääni. Sijoittui palkinto sijoille tammikuun Suurkilpailussamme. Filmiksi otan perinteisen Ilfordin HP5+ filmin, jonka ominaisuudet hallitsen hyvin, ja joka tässä isossa filmikoossakin on vielä mukavan rakeinen. Tutkinkin isääni nyt ikäänkuin 400 ASAn Ilford HP5+ silmälasit päässä, ja tarinani on kerrottava juuri näillä valitsemillani välineillä hyödyntäen välineistön tiukkoja rajoituksia. Valitsen tällä kertaa kameraksi Hasselblad 500C:n
voi kehystää, myydä tai antaa lahjaksi, esitellä ystäville ja ripustaa näkyville. Se on upea vastapaino reaaliaikaiselle digitaaliselle kertakäyttökulttuurille ja hitaana taidemuotona pakottaa itseäni katsomaan maailmaa huolellisesti ja analysoiden. 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Filmi 7-19.indd 15 1.8.2019 16.06. Itselleni jälkikäsittely on oleellinen osa kuvaamista, ja siinä vaiheessa teen raakakuvaan joskus paljonkin muokkauksia. Käsittelemätön kuva suoraan kamerasta on mielestäni vasta puolivalmiste, tai kuten Ansel Adams on sanonut, negatiivi on kuin partituuri ja vasta vedostettu kuva on soitettua musiikkia. Vedostettuna isäni ja Cookie -koiran yhteinen hetki saikin sitten arvoisensa esitysmuodon, ja vaikka isäni ei enää myöhemmin itse kuvaustilannetta muistanut, niin suuren vedoksen kautta kykenimme elämään yhteisen hetkemme uudelleen. FilmikuVaus on nautinnollinen prosessi, tapa nähdä maailmaa, vangita sitä ikuiselle formaatille ja elää kokemuksia myöhemmin uudelleen. Kuvaankin siis filmille puhtaasti tunnesyistä -mikä voisikaan olla sen parempi syy. Uskon, että tämä tunne välittyy suoraan kuviini ja sitä kautta katsojalle. Kun kaunista mallia tai kesäistä järvimaisemaa katsoo Hasselbadin kuilutähtäimen läpi, kaikki muu valokuvaus tuntuu ohuelta ja keinotekoiselta
Minäkuva TeksTi Sari Vennola kuvaT Nelli Palomäki Muotokuvaajaa piinaa ja kiehtoo aika valottamisen ja filmien kehittämisen välillä, eikä hän pyri poistamaan malleiltaan kuvaustilanteen epämukavuutta kuvaaja Nelli Palomäki 16 Kamera 7|2019 KK Palomäki 7_19.indd 16 2.8.2019 14.24
Nelli kertoo aloittaneensa valokuvausopinnot Joen suun toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa aineenaan kuvankäsittelyn perusteet, mutta juuri siellä hän kiinnostui pimiötekniikasta. Hän on tullut tunnetuksi mustavalkoisista muotokuvistaan erityisesti lapsista ja nuorista. Minua kiinnostaa se yhteinen hetki, intiimi tilanne, hiljaisuus ja pysähtyminen, hiljentyminen. Olin niin haltioissani luonnonvalosta. Hän kertoo, että muotokuvan ottaminen ei ole hänelle sitä mitä valokuvauksesta yleensä opetetaan. Ja jos joudun tarkkailun kohteeksi hermostun. Kuvaksi muuttuminen. Tavallaan vihaan koko kuvaamista. Työhuoneen lattialle on levitettynä iso kasa mustavalkoisia valokuvia. Opiskellessa tietysti harjoittelin studiovaloilla, mutta se vain jäi koska minua enää ei kiinnostanut studiotyöskentely. Hän on naimisissa kuvataiteilija Juhana Moisanderin kanssa. Valitsin juuri Turun koska se edusti selkeästi taidepuolta. Töiden keskiössä ovat kuvassa olemisen epämukavuus, poseeraaminen aktiivisena toimena sekä perhesuhteet ja niiden kompleksisuus. Sieltä jatkoin Taideteolliseen korkeakouluun maisterilinjalle. Oleellista siinä on, että en näe virheitä ja ryhdy korjaamaan niitä. Filmille kuvattaessa keskityn paremmin koska kuvaan sillä vähemmän. Janne holding Sampo, 2018. Käänteinen puoli siihen on se, että myös kuvattavana oleminen on epämukavaa. Joensuusta suuntasin Voionmaan opistolle, joka tarjosi hyvän kokonaisvaltaisen perehtymisen alaan. Se, että lähdin opiskelemaan taidetta, oli aika sattumanvaraista. Valokuvaajana en 18 Kamera 7|2019 KK Palomäki 7_19.indd 18 2.8.2019 14.24. Ihmisten kanssa oleminen on vaikeata. Kuvaan aina luonnonvalossa, en edes omista keinovaloja. Palomäen töitä on ollut laajasti esillä sekä Suomessa että ulkomailla. KUKA nelli PaloMäki on 38-vuotias valokuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Karkkilassa sekä Helsingissä. Lapinlahden kevään viheriöimässä puistossa istuu taiteilijoita piirtämässä ja maalaamassa. Ihminen on ollut alusta asti minulle keskiössä. Viha on vahva sana, mutta kuvaaminen on ollut minulle ahdistavaa juuri hiljaisuuden ja tarkkailun takia. kosketus omaan materiaalini, ei niinkään ilmaisuun vielä siinä vaiheessa. Nelli kertoo pohdiskelevansa kuvavalintoja suunnittelemaansa valokuvakirjaa varten. Opiston jälkeen minut hyväksyttiin Turun taideakatemiaan. aukeama Inkeri and Annikki, 2016. Oik. Juttelen kun olen hermostunut. Olen asettanut itseni siihen, ja se on tavallaan terapeuttistakin. Nelli tulee minua vastaan punatiilisen rakennuksen ovelle. Olen kotoisin Forssasta, jossa oli nuoruuteni aikana lama ja paljon pahoinvointia. Kehollinen kömpelyys ja se, että olemme ihan avuttomia ilman peiliä. epämukava muotokuva Nelli kuvaa ihmisiä. Kotikaupungissa ei ollut niin paljon tarjontaa kulttuurista, joten minulla ei ollut etukäteen tietoa kulttuuriopinnoista. Nelli kuvaa filmikameralla juuri tällä hetkellä kuvaan, kehitän filmin itse ja vedostan kuvat pimiössä, jolloin koko prosessi on minulla itselläni alusta loppuun. Palomäki on tunnettu mustavalkoisista muotokuvistaan. Useimmiten pyritään siihen, että kuvattavaa ohjataan siten, että kuvassa oleminen olisi mahdollisimman luontevaa. Muotokuvassa kiinnostavaa on se epämukavuus joka liittyy omaan kuvaamme. Kuvat ovat vaikuttavia ja mieleenpainuvia. K ävelen aurinkoisena päivänä kohti Helsingin Lapinlahtea tapaamaan Nelli Palomäkeä hänen työhuoneelleen. Suomen Valokuvataiteen museossa, Galerie Les filles du calvairessa Pariisissa ja Ordrupgaardin taidemuseossa Kööpenhaminassa. Kesken opintoja voitin Hasselblad -säätiöltä palkinnon, ja olin vuoden Lontoossa suorittamassa maisteriopintoja. se oli ensiEd. Olin vaikea teini ja perheessäni aikamoinen totuudentorvi. Halusin kapinoida. Odotusaika kuvaamisen ja filmin kehittämisen välillä on ihanaa ja piinaavaa. Tiesin jo, etten tahtoisi suunnata kuvajournalismin tai kaupallisen valokuvan puolelle. Palomäen töitä on ollut laajasti esillä sekä Suomessa että ulkomailla. Toki filmillä on suurempi mahdollisuus, että jotain menee pieleen vielä kehitysprosessissa. Yksityisnäyttelyitä on ollut mm. Pidän siitä, etten näe kuvaa heti. Kun kuljemme rakennuksen kivisiä rappusia ylös kaikista portaikon ikkunoista näkyy auringossa välkkyvä meri. Taidekouluihin pyrkiminen tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta
Koko valokuvan epämukavuus on siinä, että me emme tiedä miltä me näytämme ja siksi aina järkytymme kun näemme totuuden. Yleisesti en halua korostaa sitä, että ollaan tässä ajassa enkä myöskään sitä, että oltaisiin muussa ajassa. Sarjan alkuvaiheessa oli enemmän dokumentaarisen valokuvan elementtejä, ja sitten kokonaisuus vaihtoi taas suuntaa ja tuli monella tapaa omakohtaisemmaksi. Selfiekulttuuri perustuukin siihen, että meillä on laite, jolla voimme tarkkailla itseämme melkein 360 astetta mitä emme aiemmin ole voineet yhtä helposti tehdä. kuvattavat Tykkään siitä, että kuvattavat löytyvät aika sattumanvaraisesti. He ovat ihania ihmisiä, joiden kanssa haluan jatkaa yhteistyötä. Katsomme yhdessä kuvaa (Vera and Dora (2018), jossa nuorempi sisko istuu ikkunan edessä ja isosiskosta näkyvät vain kädet tässä kuvassa oli iso ero siinä miten isosiskon kädessä etusormi takana on joko nou20 Kamera 7|2019 KK Palomäki 7_19.indd 20 2.8.2019 14.24. Toisaalta jos ihmisistä tulee liian läheisiä voi käydä niin, että kuvasta katoaa jännite. Pelkäämme sitä, että jollain toisella on valta ottaa meistä kuva, josta me emme itse pidä. Kun on kyse näin pelkistetystä muotokuvasta eikä ihan dokumentaarisesta kuvasta niin vaatteiden logot antaisivat erilaisen mielikuvan. Oik. Teokset ovat pimiössä tehtyjä pinnakkaisvedoksia. Koskeminen toimena on suuri temaattinen sisältö ja noussut tämän työn keskeiseksi osaksi sisaruuden lisäksi. Luonnosta oli ihanaa rakentaa näyttämö koska siihen vuodenaikaan oli paljon tummaa, rehevää taustaa, jossa oli mielestäni vähän jotain synkkyyttä ja vaarallisuuttakin. Peili on saanut kilpailijan. Negatiivi on niin suuri, että sen voi vedostaa suoraan paperille. Contact VI (Saima and Valpuri), 2019. Teini-ikäisenä monet kuvattavat ilmoittavatkin etteivät enää halua tulla kuvaan, kuvassa esiintymisestä tulee pelottavaa. Ihmiset tutkivat itseään. Olen kuvannut paljon 7-14 -vuotiaita lapsia. Tila ja tausta ovat tavallaan suhteessa vuoden kiertoon. Ihmiset ottavat itsestään kuvia enemmän kuin koskaan. Suomessa on vain niin järkyttävän pimeää ison osan vuodesta, ja kuvaan aina suhteellisen hitaalle filmille. Monia henkilöitä olen kuvannut jo useampia vuosia ja heidän kanssaan saattaa tulla läheinen suhde. Koskettaminen ja fyysinen läheisyys on oma epämukavuusalueeni. Lapsen suhde omaan keholliseen kuvaan muuttuu radikaalisti siinä iässä. pyri siihen, että se olisikaan mukavaa. Ilman peiliä me emme saa sitä peiliilmettä, joka onkin oikeasti valheellinen. Innostumme keskustelemaan kännykkäkuvaamisesta ja selfiekuvien suosiosta. En rupattele kuvattaessa, vaikka tauolla kylläkin. Samaan aikaan kuvassa oleminen muuttuu epämukavaksi. Osa kuvista on kuvattu ulkona ja osa sisällä Nellin työhuoneen lähistöllä. Tämän työn edetessä huomasin, että keskiössä kaikissa kuvissa on koskeminen. Ulkona ei voi myöskään kuvata minun hitaalla tekniikallani talvella koska en voi pistää lapsia seisomaan niin pitkään kylmässä. Kun kyllästyin, oli aika siirtyä työskentelemään sisätiloihin. Kun lähden työstämään jotain tiettyä teemaa, vasta matkalla ymmärrän mitä se on pistänyt ajattelemaan. Contact V (Janne and Sampo), 2019. Kuvan synnyn kannalta on pakollista, että ollaan jännitystilassa, joka on sekä mentaalista että kehollista. Vas. On järkyttävää ajatella että joku näkee minut sellaisesta kuvakulmasta, josta en itse voi ikinä itseäni nähdä. Kun epämukavuuden hyväksyy se ei enää olekaan niin vaikeata. Nelli paljastaa minulle Deardorff 8x10 palkkikameransa vuodelta 1956, jolla hän on kuvannut sarjan uusimmat kuvat. Kuvissa näkyy kasvutarina, joka on myös minun oma kasvutarinani. Valokuvassa kädet ovat lähes yhtä merkittävät kuin kasvot, ja jos niillä on mitään roolia, niitä katsotaan. Aluksi halusin siirtyä kuvaamaan ulkona. Olen miettinyt paljon koskemista toimena ja koskemisen eri muotoja. Miten paljon eri tavoilla, missä ja miten sitä esiintyy. Mietin myös vaatteita. Kuvasarjan tärkeä teema on myös koskeminen. Kuvatessa ajattelen sen verran mustavalkoisesti, et ten välttämättä muista kuvaustilanteen oikeita värejä jälkikäteen. Pienillä eleillä ja asioilla koskeminen voi muuttua suojaavuudesta aggressiiviseksi tai päinvastoin. Minusta on kiinnostavaa miten poseeraamiseen liittyvät lain alaisuudet tulevat voimakkaammin esiin juuri samaan aikaan kun lapsi alkaa prosessoida itsessään löytyviä epäkohtia. Sisaruus ja kosketus Nelli on työskennellyt pitkään kuvasarjan Shared kanssa, joka käsittelee sisaruutta ja sisarten välisiä suhteita. Tutut kuvattavat tietävät miten kuvausprosessi etenee ja osaavat asennoitua siihen, että kuvaustapani on hidas. Fyysinen läheisyys oli sen työn alitajuinen juttu ja huomasin, että se on asia, jossa minulla on prosessoitavaa. Nelli käyttää myös keskikoon filmikameraa Mamiya RB67