f i 5/2023 15,90 € T E KOÄ LY – U H K A VA I M A H D O L L I S U U S Marko Marin Antti Koli Patti Smith Antti Nylén KU U KA U D EN KU VA A JA TE RO PU H A | A N TT I KO LI | M A RK O M A RIN | EIS A M A ES TR O N PA RH A A T | N ÄY TT EL YN VA LM IS TA U TU M IN EN | TE KO Ä LY | FU JIF ILM G FX 10 II | EISA Maestron parhaat 4x Näin rakennat näyttelyn Tero Puha Intiimi valo Fujifilm GFX 100 II. L u ova n k u va a j a n l e h t i • ka m e r a l e h t i
I , B R 12.30 Tervetuloa festivaaleille. . · · Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry VUODEN LUONTOKUVA HELSINGIN LASIPALATSI · BIO REX · MANNERHEIMINTIE 22–24 · KLO 12.00-19.30 FESTIVAALI . Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n yhdistysesittely, miksi kannattaa liittyä, puheenjohtaja P L 12.45 Vuoden Luontokuva 2023 -kilpailun parhaimmistoa – kuvaesitys 13.30 Kuvaesitys T R 14.00 Tauko V L 2023 , B R Liput 35 €, SLV:n jäsenet 30 € (lippu. Tarkka ohjelma: luontokuva.org ja vuodenluontokuva. 2023 O (muutokset mahdollisia) Festivaalialueelle ilmainen sisäänpääsy, näyttely ja messualue aukeavat klo 12.00. ) 15.00 Kuvaesitys A S 15.30 Kuvaesitys, A N , Norja (Canon Ambassador) 16.15 Tauko 16.45 Kuvaesitys A -M N 17.15 Vuoden Luontokuva 2023 julkistus, palkitut kuvat, tuomariston kommentit 18.15 Tauko 18.45 Kuvaesitys M W , Ruotsi (Sony) 19.30 Gaala päättyy G 19.45 Ravintola Lasipalatsi K : A N K : A -M N K : M W
Sarja pienistä havainnoista ajassa ja omassa ympäristössä kasvaa yksittäisiä kuvia suuremmaksi kokonaisuudeksi. Museokortilla vapaa pääsy. Suomennettuja kirjoja häneltä on tullut viisi kappaletta. Jotkut kuvat ovat pikemminkin räpsäisyjä, mutta mielenkiintoisia kuvia ja oivalluksia riittää. Kaikki kuvat eivät ole itse otettuja, vaan Smith on poiminut mukaan muitakin päivämääriin liittyviä kuvia. Osa jäi ilman nimikirjoitusta, vaikka Smith kirjoitti niitä vinhaa vauhtia. Patti Smith oli kesällä keikkailemassa Suomessa ja ehti ohessa kirjoittamaan nimikirjoituksia Oodi-kirjastossa kirjan ostaneille. Monet vanhemmat kuvat liittyvät historiallisesti kyseiseen päivämäärään. Muita suosittuja aiheita ovat olleet kengät, kodin esineistöstä tehdyt asetelmat ja kuvien hyödyntäminen. Tänä kesänä Patti Smith sai minut uudelleen inspiroitumaan päiväkirjakuvaamisesta. Inspiraatioita kuvapäiväkirjasta 3 kamera-lehti.fi PÄÄKIRJOITUS Hilja Raviniemi: Sinisen kosketus 15.9.2023–7.1.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Aukioloajat: ti–su 11–18, ke 11–20 Liput: 12/6/0 € Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy. Esimerkiksi Smithille tärkeiden taiteilijoiden hautakivien kuvia ja hautausmaita on kirjassa yli 30 kappaletta, kahvimukeja Smith on taas kuvannut 19 päivänä. Hänellä oli tiukka aikataulu, aikaa oli varattu vain tunti ja väkeä oli todella paljon. JU H A LA IT A LA IN EN H IL JA RA VI N IE M I. Päivien kirja julkaistiin kesällä, tekstit on suomentanut Antti Nylen. Patti Smithin Päivien kirjassa on vuoden jokaiselle päivälle oma kuvansa ja lyhyt kuvateksti. Kuvista löytyy joitakin toistuvia aiheita. Otin kamerapuhelimella ”päivän kuvan” ja kokosin kuvista minialbumeita. K ymmenisen vuotta sitten kuvasin kuvapäiväkirjaa. Patti Smith on 76-vuotias yhdysvaltalainen muusikko ja runoilija. Smithin oma kissakin on päässyt useaan kuvaan. Mutta minä olin ajoissa ja onnekas: sain nimikirjoituksen
Aiheena: Onni 76 KAMERASEURA RY:N syksyn tapahtumat 62 EISA MAESTRO 2023 20 PROOSAA JA POLAROIDEJA Antti Nylén ja Patti Smith 34 VOLKER VON BONIN Humanistinen kuvaaja 56 KUVASALKKU Sari Teräväinen Kamera-lehti 5/23 Tekniikka Opastus Osallistu Lisäksi Vakiot SA N N A H IL LB ER G JU H A LA IT A LA IN EN A N G I W A LL A C E TI M O RI PA TT I Voittajat PÄÄKIRJOITUS 3 KAMERASEURA 38 KOLUMNI 71 MENNYTTÄ VALOA 72 VÄLÄHDYKSIÄ 77 MARKKINAPAIKKA 80 SEURAT TOIMIVAT 81 SEURAAVASSA NUMEROSSA 82 4 KAMERA 5|2023 SISÄLLYS Tilaajapalvelu tiistaisin ja torstaisin puh. 0400 802 282 tilaajapalvelu@ kamera-lehti.fi. 6 KUUKAUDEN KUVAAJA Tero Puha 28 KAUPUNKILUONNON LUMO Antti Koli 68 MIELIKUVANI Marko Marin 16 NÄIN RAKENNAT NÄYTTELYN 50 KUVANKÄSITTELY Dodge ja Burn 54 LINTUKUVAKOULU Tilhi ja närhi 74 JALUSTAN VALINTA Toni Pällin vinkit 39 TEKOÄLY Adobe Firefly 44 KAMERA TESTISSÄ Fujifilm GFX 100 II 47 KUUKAUDEN VALINNAT 48 VANHA OBJEKTIIVIT Leica Summicron-M 35 mm f/2 67 VUODEN KUVAAJA 2023 Osakilpailu 3/3
issn 0022-8133 kirjapaino Grano Oy Vaasa SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Marko Sormunen P. 040 567 0988 marko.sormunen@kamera-lehti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaisin ja torstaisin klo 10.00–12.00. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 5 kamera-lehti.fi. www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/ kamera-lehti @kameralehti M IA SU RA K K A Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T TOIMITUS postiosoite Tallberginkatu 1 C 81, 00180 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja , art director Kristiina Haaga kuvankäsittelyt Juuso Joutsela/Takomo Tuotanto Oy toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Yki Hytönen, Ari Jaaksi, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina Sievi-Korte, Kaisa Sirén, Mia Surakka, Jari Tomminen, Solveig Wallenius toimitusneuvosto Pekka Punkari, Lea Kömi tilaajapalvelu puh. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkinto raadissa. Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. TE RO PU H A a n n i v e r s a r y 40 TH KAMERA-LEHTI 5/2023 ilmestyy viikolla 42. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu
Molempiin pätee korkealle asetettu rima yksityiskohtienkin viimeistelyssä. Aiheina niitä yhdistävät miehen roolien tarkastelu ja ihmissuhteiden tunnelmat. Täydellisyyden tavoittelija Teksti TERO MIETTINEN Kuvat TERO PUHA 6 KAMERA 5|2023. Toinen näkökulma kuvataiteeseen löytyy lyhytelokuvien tekemisestä. Tero P uha Tero Puha tunnetaan pehmeän valon täyteisistä muotokuvistaan
– Valokuvaaminen ja videoiden ohjaaminen ovat niin erilaisia, että niitä ei voi tehdä päällekkäin. Kuvataiteilija, Imatran taideoppilaitos 1996. Jotenkin ristiriita on ratkaistava. Enää ei tarvittu painavaa erikoisvälineistöä, joten liikkuvaa kuvaa saattoi tehdä kevyellä kalustolla, tarvittaessa samalla järkkärillä kuin still-kuvaakin. Se mahdollisti tekemisen ilman elokuvatiimiä: mies ja kamera riittää pitkälle. Juuri tuo flow on itselleni taiteen tekemisen hienoimpia vaiheita, Puha innostuu. Tero Puha Syntynyt 1971. Viikkoja tai kuukausia menee intensiivisesti yhden parissa, ja sen jälkeen on taas toisen vuoro. Valokuvataiteen valtionpalkinto 2014. Plunge-lyhytelokuvan juliste (2023). – Kun työn alla on valokuvan sävyjen hallinta tai videoiden editoiminen, työhön keskittyminen vie mukanaan. Kunnianhimo myös kasvaa tehdessä. Alkon tehtaiden kainalossa sijaitseva pieni paikkakunta tarjosi monenlaiset harrastusmahdollisuudet, joissa saattoi käyttää mielikuvitustaan. Samalla kun haluaa jo saada työn valmiiksi ja ryhtyä kokeilemaan jotain uutta, mieli ei anna anteeksi yhtään huolimatonta yksityiskohtaa. Videoissa käsikirjoitus, kuvaus ja ohjaus ovat Puhan itsensä vastuulla, mutta apuna on toki näyttelijöitä – joita on tosin usein kerrallaan vain yksi – sekä äänisuunnittelija ja musiikin säveltäjä. Puha kokee yhden miehen tiimin olleen hyvää valmistautumista: nyt tietää mihin keskittyä itse ja mitkä työt on valmis antamaan toisten harteille. Pyrkimys parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen näkyy myös kameran kanssa työskentelyssä. Miehisyyden olemus on silti aina jollain tavoin puntarissa. Kansanopiston vauhdittamana Puha päätyi opiskelemaan Imatran taideoppilaitokseen. Ura kuvataiteilijana ei silti tuntunut vielä realistiselta. Valokuvataiteen maisteri, TaiK 2000. Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Nurmijärvellä. Sarjakuvien ja lihaksikkaiden supersankarien maailma oli osa lapsuuden miljöötä Rajamäellä Nurmijärvellä. Kun opiskelupaikka teatterin puolella ei avautunut, oli kuvataiteellinen kiinnostus kakkosvaihtoehto. Tony, Lontoo, (2009). Yksityiskohtia saa hioa juuri niin kauan kuin tuntuu tarpeelliselta. Kahdella erilaisella ilmaisumuodolla on yhteisiäkin piirteitä: molemmissa voi nykyään käyttää samaa kameraa ja ideat kumpuavat samoista lähteistä. Aina voi tehdä jotain paremmin, joten sama aihe saattaa syventyä yhä uusilla kuvauksilla. 8 KAMERA 5|2023. Lapsuuden näytelmäleikkien kautta alkanut kiinnostus teatteria kohtaan synnytti haaveen teatterikouluun pääsemisestä. Puha kertoo videoiden tekemisen saaneen alkunsakin lähes pari vuosikymmentä sitten teknisen kehityksen ansiosta. teropuha.com @teropuha Sivu 6 Otto, Fiskars (2021). Tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä isompia elokuvatuotantoja. Valon täytyy olla juuri oikeanlaista, miljöön toimia halutulla tavalla. Valokuvaajana Puha kuuluu klassisen mustavalkoisen muotokuvan ihailijoihin, videoissa sen sijaan usein hallitsee koominen, ironinen ja särmikkäämpi tyyli. Siinä ei kelloa katsella, ei vastailla puhelimeen. Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla Uusin lyhytelokuva, Plunge, Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla syyskuussa. T ie kohti kuvataiteilijan uraa sai oikeastaan alkunsakin esiintymisestä. Monen tekijähatun käyttämisessä on se hyvä puoli, että jälki on vain itsestä kiinni. Julkaissut kaksi kirjaa Almost Human (2011) ja Intimate Light (2022). Eräänlaisista rooleista on kyse, oli kuvassa sitten treenattu miehen vartalo tai epävarmuutensa kanssa kamppailevan miehen elkeet, kuten muutamissa lyhytelokuvissa, joissa Puha on myös näyttelijänä. K ärsimättömyys ja perfektionismi samassa persoonassa on joskus hankala yhdistelmä. Pikku-Tero nautti esillä olemisesta. Muutto toiseen kaupunkiin oli nuorelle miehelle myös tärkeä itsenäistymisvaihe
10 KAMERA 5|2023
Polymeerigravyyri eli valokuvapohjainen grafiikan tekniikka sai samoihin aikoihin julkisuutta kahden osaajan eli Taneli Eskolan ja Kari Holopaisen työn kautta. – Koska olin harrastanut piirtämistä, tuntui grafiikan teko aluksi luontevimmalta vaihtoehdolta. Otto, Fiskars (2021). Aineen opetus oli tekniikkapainotteista, mikä oli omiaan vähentämään kiinnostusta. ” Koska olin harrastanut piirtämistä, tuntui grafiikan teko aluksi luontevimmalta vaihtoehdolta.” Henri, Pariisi (2019). Sarja nähdään nyt myös Kiasmassa osana Dreamy-näyttelyä. Puhan ensimmäinen gravyyrisarja Equals (1996) sai heti kiitosta ja hankittiin Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmiin. Taideteollisessa korkeakoulussa arvostettiin vielä varsin perinteistä valokuvaa, joten Puha kokee opintojen aikaan kulkeneensa pikemminkin omia polkujaan. Teosten teemat olivat paljolti samoja kuin nykyisinkin: identiteetin rakentuminen, kuluttamisella itsensä ilmaiseminen ja kauneuden palvonta. Kun opettajaksi tuli valokuvataiteilija Päivi Eronen, loksahtivat asiat uuteen asentoon. 11 kamera-lehti.fi. Se ei ollut enää kaksiulotteinen kuva seinällä, vaan ympärille saattoi rakentua elämyksellinen installaatio tai tarinallinen, erilaisia keinoja hyödyntävä kokonaisuus. Se valoi uskoa kykyyn pärjätä kuvataiteen tekijänä, ja teatterihaaveet kaikkosivat lopullisesti, tosin niin oli käynyt oikeastaan jo ensimmäisen opintovuoden jälkeen. Hän ei esimerkiksi innostunut Helsinki Schoolin konseptista. Vähitellen Puha alkoi muodostaa omaleimaista käsitystä siitä, mitä kaikkea valokuvataiteen puitteissa oli mahdollista tehdä. Valokuva oli siihen saakka ollut pikemminkin piirrosten lähdemateriaalia, mutta nopeasti kamerasta tuli ilmaisun tärkein väline. Perinteisessä etsauksessa tarvitaan juuri hyvää piirrosjälkeä. Kristoffer Albrecht puolestaan toimi taidepainon opettajana Taideteollisessa korkeakoulussa. Rakkauden ja ihmissuhteiden jännitteetkin löytyvät monesti. Innostuin vähän kaikesta. Kahden lihaksikkaan miehen kuvasto antoi jo viitteitä myös tulevasta aiheen ja tyylinkin osalta. Kuvataiteen opintoihin kuului kuitenkin paljon muutakin. Näistä jälkimmäinen toimi niin ikään opettajana Imatralla. Valokuva ei siinä joukossa houkutellut erityisesti
Kaupunginosat tarjosivat näkymän kahteen erilaiseen elämänmenoon: jälkimmäisessä on taidestudioiksi muutettuja teollisuustiloja, omintakeisia kahviloita ja taidehenkisiä ravintoloita kanaalin varrella. Siihen Puha kuvasi suutelevia miespareja ja sai käyttää omaa tyylipalettiaan vapaasti. Puhan mukaan muotikuvaamisessa oli hänen kannaltaan yksi pulma: siinä ei pääse vapaasti toteuttamaan omia ideoitaan. Olin kuitenkin epävarma taiteellisen työni suunnasta. Stylisteillä ja muilla kuvausten suunnittelijoilla on keskeinen vaikutus lopputulokseen. Osaavalle valokuvaajalle löytyi töitä muotikuvauksen parista. Tilaustöihin oli helppo uppoutua. Taiteen tekeminen alkoi jäädä vähemmälle. – Muutos tapahtui vähitellen, ja tein kyllä koko ajan myös omia projektejani. Rupeama venähti kahdeksitoista vuodeksi. – En ollut tajunnut, miten ”posh” Crouch End oli, ennen kuin hankin studion. Puhan yksi suosikki, tyylillinen esikuvakin, Bruce Weber sen sijaan on kyennyt kääntämään asetelman ikään kuin ylösalaisin: hän tekee omalla tyylillään ja AcroArno, Pariisi (2019). Yksi tilaustyö tosin poikkesi muista, Terence Higgins Säätiön turvaseksikampanjan kuvittaminen. M aisteriopintojen loppuvaiheessa Puha lähti Lontooseen opiskelijavaihtoon, jonka arveli kestävän suunnitellun puoli vuotta – ellei olo sitten yksin suurkaupungissa osoittautuisi liian raskaaksi, ja palaisi kotiin jo nopeammin. Itä-Lontoossa vastaavia kauppoja oli joka puolella. Sauli, Helsinki, (1995). ” Muutos tapahtui vähitellen, ja tein kyllä koko ajan myös omia projektejani.” 12 KAMERA 5|2023. Suurkaupunki on kaikkiaan kiehtova ja inspiroiva asuinpaikka. Kuvaaja tekee tilattua jälkeä. Sattumien kautta hän päätyi asumaan jaettuun asuntoon kolmen britin kanssa ja kotiutui. Viimeksi hän vietti kolme kuukautta Los Angelesissa Tom of Finland -säätiön residenssissä. Näin siinä lontoolaisen elämän ääripäitä: Crouch Endissä syntyi äläkkä, kun pääkadulle oli tulossa One Pound -halpakauppa. Vaikka Puha nykyään viihtyy rauhallisemmassa miljöössä, on hänestä välillä yhä hyvä hakea vaikutteita metropolien sykkeestä. Puha asui Pohjois-Lontoon Crouch Endissä, mutta studio oli Itä-Lontoon Hackney Wickissä. Sitä ei sitten tullut
Weberin kuvia on nähty isojen brändien mainoksissa Calvin Kleinista Versaceen ja aikakauslehdissä Ellestä Vogueen. Samoin Herb Ritts, Puhan ensimmäinen kuvaajaidoli, ylsi aikoinaan samaan. Kinoformaatti sopii hyvin Puhan suosimiin laajoihin puolikuviin tai sitä hiukan tiukempaan rajaukseen. Niistä on koottu vuosi sitten ilmestynyt muhkea kirja Intimate Light, joka esittelee kolmen vuosikymmenen mittaista uraa. Humoristisissa teoksissa kritiikki kohdistui juuri kuluttamisen ja ulkoisten odotusten täyttäEsa-Pekka, Helsinki (2001) ja Esa-Pekka, Helsinki (2021). Kirjassa on tosin paljon myös keskikoon filmille kuvattuja otoksia ja muutama laakafilmillekin kuvattu. Joillekin komea vartalo on statussymboli, jolla saa ihailua. Kiinnostavia ovat myös kuvaparit, joissa sama henkilö on kuvattu 20 vuoden kuluttua uudestaan mahdollisimman identtisissä olosuhteissa. A tleettiset, antiikin ihanteisiin sopivat miehet ovatkin olleet keskeinen osa Puhan kuvastoa jo 90-luvulta alkaen. Projektissa Puha on päässyt seuraamaan kilpailevien kehonrakentajien elämää ja nähnyt, kuinka korkeat tavoitteet houkuttelevat joskus käyttämään luvattomia oikopolkujakin. Siihen yhdistyy toisinaan kalliiden merkkitavaroiden ja nopeiden autojen säihke, mikä on Puhalle myös ristiriitainen elementti. Urheilulajissa on lisäksi samaa kuin taiteellisessa työskentelyssä: pitkä huolellinen, askeettinenkin puurtaminen tuodaan esille lyhyeksi ajaksi yleisön arvioitavaksi. Puhalla on pitkään ollut tekeillä projekti, jossa hän on kuvannut nuoria kehonrakentajia. Klassinen kauneus kestää. Minusta sille on kuitenkin edelleen tilaa. Hänen varhaisemmassa tuotannossaan parodinen, jopa karnevalistinen, ote miehisyyden tarkastelussa oli keskeistä. 14 KAMERA 5|2023. Puhan kuvat eivät ole kuitenkaan mitään pastisseja muiden tekemisistä, vaan tunnistettavasti omaa tyyliä. Kirjassa on pääosin klassista mustavalkoista valokuvaa, jossa korostuu juuri hienostunut valon käyttö. Puha kehuu kirjan viimeistelyssä mukana ollutta Petri Kuokkaa, jonka avulla detaljitkin saatiin kohdalleen. asiakkaat ostavat nimenomaan sitä. Lajiin liittyvä täydellisyyden tavoittelu kiinnostaa maskuliinisen roolimallin ilmentymänä. Kun kirjan ensimmäiset kuvat ovat uran alkuvaiheesta ja viimeiset vain parin vuoden takaa, voi katsoja myös seurata ilmaisun muutoksia. Mukana on sekä filmille että digillä kuvattuja ruutuja. Se hyväilee pehmeästi kehon muotoja ja karismaattisia kasvojen piirteitä. Itsekin punttisalilla ahkerasti treenaavalle Puhalle kyse on myös omien kehoon liittyvien epävarmuuksien ja halujen ilmaisusta. Tyylillisistä esikuvista jo mainittujen lisäksi tärkein on Robert Mapplethorpe. Puhaan heitä yhdistää kiinnostus lihaksikkaan miesvartalon tutkimiseen ja hiottu, mainosmaisenkin tyylitelty mustavalkokuvaus. – Tiedän, että tuotantoani vastaavaa kuvastoa on tehty paljon
Puha osallistui keväällä myös Kameraseura ry:n paneelikeskusteluun aiheesta, kun seuran galleriassa esillä olleet erään harrastajan kuvat nostattivat vilkkaan mielipiteenvaihdon. – Se on monimutkainen kysymys, jossa on ainakin kaksi tasoa. Kuvissa sukupuoli näyttäytyy sosiaalisena rakennelmana, jota ilmaistaan opituin tavoin. Kuvasto ammensi popkulttuurista, elokuvista ja mainonnasta. Kuvat elävät niissä myös pidempään kuin gallerian tai museon seinällä. Se on onneksi muuttunut. V aikka teokseni eivät välttämättä tunnu nimenomaan henkilökohtaisesta elämästä ammentavilta, on niissä lähes aina kyse jostain omasta tunteestani tai kokemuksestani. Ei hän itsekään tosin ole jäänyt vaille kysymyksiä suhteestaan kuvattaviinsa. Hänen kiinnostuksensa valokuvaan versoi alun perin juuri kirjojen sivuilta. Sarja Unfinished edustaa hänen vakavampaa puoltaan ja samalla myös toisenlaista valokuvallista ilmaisua. Vastaavanlainen objektiksi asettaminen kuvattaessa naisen vartaloa herättää nykyisin ankaraa kritiikkiäkin. Hän käyttää amatöörimalleja, joille itselleen on ollut kiinnostavaa osallistua projektiin. Toinen taso asiassa liittyy kuvaustilanteeseen. Tero Puhan näyttely Pohjanmaan valokuvakeskuksessa 11.10.2023 23.11.2023. Puha kertoo valokuvakirjojen kiehtovan häntä esineinä kosketusta ja tuoksua myöten. – Pyrin kuvissani avaamaan myös henkilön persoonaa, eikä se onnistu ilman rentoa kuvaustilannetta. Hänellä oli usean vuoden ajalta koottua materiaalia kolmen transsukupuolisen henkilön vaiheista, mutta kehollisten muutosten esittäminen ei tuntunut riittävän aiheen monimutkaisuuden edessä. Kuvissa näkyvä välittömyys ja luontevuus onkin toisenlaista kuin ammattimallien opeteltu poseeraus. Vaikutteita löytyi myös kuvataiteen historiasta Duchampista Warholiin. Itse kunkin täydellisyytensä tavoittelun takana piilee sisin, jota ei pysty teeskentelemään. Teoksissa oli kuvitteellisesti tarjolla esimerkiksi rintakarvaimplantteja tai Arnoldin tyyppisiä hauiksia. Perfektionismistaan huolimatta Puha ei juuri suunnittele kuvaussessioitaan, vaan toimii spontaanisti ja vuorovaikutteisesti. ' ” Pyrin kuvissani avaamaan myös henkilön persoonaa, eikä se onnistu ilman rentoa kuvaustilannetta.” 15 kamera-lehti.fi. Toisaalta Puha on käsitellyt myös sukupuoltaan korjanneiden muutosprosessia. misellä tavoiteltuun maskuliinisuuteen. Tunnetusti naisten alastomia vartaloita on taidemuseoissa runsaasti, mutta naisten tekemää taidetta suhteessa huomattavasti vähemmän. Jotkut ideat kypsyvät jopa vuosia, toiset muovautuvat kuviksi nopeammin. Day One: Bakewell Tarts (2005). Monikerroksisia teoksia ei olekaan helppo sanallistaa, eikä se ole tarpeenkaan. Hän on myös ironisoinut kliseitä ja stereotypioita, joita homomiehiin ja seksuaalisuuteen ylipäätään liittyy. Yksi näkyvä loimi tässä kudoksessa on homoeroottinen sävy. Henkilökohtaisuutta löytyy suoremmin entisten elämänkumppanien kuvista tai videoiden roolipeleistä. Vaikka Puhan katse suodattuu sukupuolisen suuntautumisen läpi, hän itse korostaa teostensa yleispätevyyttä. Se jättää tulkinnalle sijaa, mutta menee katsojallakin tunteisiin selittämättä itseään liikaa. Peilaan niissä siis myös paljon itseäni. Katsoja tekee omat tulkintansa. Se on kiinnostavaa, Puha tarkentaa. Toisinaan Puhalta kysytään mieskuvaston esineellistävästä tyylistä, jossa keho on nimenomaan katseen kohteena. Yhteiskunnassa mies on määrittänyt kulttuuria ja nainen tavoitellut ulkoa annettua sukupuolensa ideaalia. Puha päätyi kuvaamaan materiaalinsa uudestaan jään ja veden läpi, ja tuloksena oli abstraktiin taipuvaa mustavalkokuvaa. Puhan mukaan siinä ei kuitenkaan ole kyse seksuaalisesta virityksestä. Puha ymmärtää heränneet reaktiot, mutta niin kauan kuin kyse on yhteisestä sopimuksesta, toisen kunnioittamisesta ja halusta kuvaamiseen, ei asiasta hänen mielestään ole syytä nostaa suurta meteliä. Hän paljastaa, että työn alla on myös kirja viime vuosien kehonrakentajaprojektista. Varsinkin eroottisessa kuvastossa nousee helposti esille vallankäytön ja jopa seksuaalisen ahdistelun mahdollisuus. Alaston nainen miehen kuvaamana koetaan ehkä eri tavoin kuin asetelma nainen kuvaamassa naista tai mies miestä
Näyttelypaikka on syytä varata hyvissä ajoin tai laittaa näyttelyhakemus vetämään itselle mieluisaan paikkaan. Kuvien valinta itsessään on jo iso urakka, ja siinä on hyvä huomioida kuvien keskinäinen yhteensopivuus. Kynnys saattaa joskus nousta ylivoimaiseksi, mutta niin ei suinkaan tarvitse olla, sillä siihen auttaa hyvin tehty projektisuunnitelma, jonka mukaan edetä. Galleriatila on aina hyvä vaihtoehto, mikäli budjetti antaamyöden. Kun kuvamateriaali alkaa olla kasassa ja suunnitelmat selvillä, niin kannattaa harkita apurahan hakemista näyttelykustannuksiin. Punaisena lankana voidaan pitää esimerkiksi tiettyä lajia, väriä, tyyliä tai tarinaa. Hakemus on syytä tehdä huolellisesti, ja siitä tulee ilmetä hankkeen toteuttamiskelpoisuus, myönnetään apurahaa sitten tai ei. Seuraavaksi mietitään, että mistä ja minkälainen näyttelytila on saatavilla. Vastaavasti näissä tiloissa toimii valvonta ja näin kuvat ovat turvassa. Näin ollen tiloihin on hakuaika ja valintakriteerit. Esimerkiksi liikkeiden näyteikkunat ovat tänä päivänä suosittuja, kuten myös kirjastot ja kahvilat, jotka tarjoavat ilmaista näyttelytilaa. Joskus apuna voi käyttää asiantuntijaa, esimerkiksi kokenutta kuraattoria. Hakemuksen laatimiseen tulee varata riittävästi Näyttelyn järjestäminen on aina iso projekti, joka kannattaa suunnitella huolella. V alokuvanäyttelyn pitäminen on hyvä keino saada omia töitään esille ja näin muiden ihmisten nähtäväksi. Seuraavaksi lähdetään miettimään näyttelyn sisältöä eli minkälaisia kuvia halutaan esille. Useimmat galleriat perivät näyttelyvuokraa ja kuvamyynnistä provisiota. Gallerioiden näyttelyhakemuksessa tulee ilmetä tietoa hakijasta, päivitetty CV sekä riittävästi näytekuvia. Kun näyttelytila on varmistunut, niin siinä vaiheessa tehdään näyttelysopimus taiteilijan ja gallerian välillä. Ensimmäiseksi tulee löytää sopiva idea, joka voi liittyä paikkaan, henkilöön, tyyliin, tapahtumaan tai tarinan kerrontaan. Näin rakennat näyttelyn Teksti ja kuvat JAANA KOTAMÄKI 16 KAMERA 5|2023. Niitä voi olla kaikkialla, missä ihmiset liikkuvat ja viettävät aikaa. Näyttelyn suunnittelu Avainasemassa on näyttelyn hyvä suunnittelu, johon on hyvä varata riittävästi aikaa. Galleriat valitsevat pääsääntöisesti itse taiteilijansa, joiden teoksia haluavat näyttelytiloissaan esittää. Kaikki lähtee liikkeelle ideasta tai teemasta, jonka ympärille jokin yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus rakennetaan. Kuvia voi olla esillä monissa muissakin paikoissa
On hyvä liittää mukaan seikkaperäinen työsuunnitelma ja kustannuslaskelma, unohtamatta tietystikään näytekuvia, joiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kun kuvavalinnat on tehty, niin seuraa kuvatiedostojen jälkikäsittely lopulliseen vedostusmuotoon. Sen turvin on helpompi suunnitella, että minkä verran kuvia mahtuu tilaan ja kuinka ne kannattaa sijoittaa. Kun näyttelytila on selvillä, niin pohjapiirustuksesta on huomattavan paljon apua. Kun näyttelykokonaisuus alkaa riittävästi hahmottumaan, niin on aika miettiä sille sopivaa nimeä, jonka on hyvä koota työt ikään kuin yhteen. Kuvien vedostusja pohjustustapoja on lukuisia, ja ne määräytyvät varmasti pitkälti sekä omien mieltymysten että käytettävän 17 kamera-lehti.fi Jaana Kotamäki ripustamassa Unien maailma -teoksiaan.. SUUNNITTELUVAIHEESSA: • Kuraattori avuksi • Idea tai teema • Kokonaisuuden rakentaminen • Sisältö • Kuvien valinta • Näyttelypaikan haku • Apurahahakemus vetämään • Nimi näyttelylle aikaa. Kun kuvausurakka on takana, niin alkaa kuvien valinta, joka saattaa olla melkoinen työpanos. Näyttelykuvat kannattaa aina tehdä alkuperäisestä raw-kuvasta, jotta tiedostosta saadaan irti mahdollisimman paljon laadukasta näyttelytyötä ajatellen. Ohjenuorana kannattaa pitää yhtenäisen kokonaisuuden säilyttämistä. Näyttelyn toteutus Uusi näyttelyidea on saattanut pyöriä mielessä jo pidemmän aikaa, kenties vuosia, ja näin ollen myös näyttelymateriaalia on kertynyt paljon. Mieluummin aina hieman vähemmän kuin liikaa, jolloin vaarana on, että lopputuloksesta saattaa tulla turhan rauhaton
Yksi hyvin perinteinen tapa on pohjustaa vedos happovapaalle pohjustusmateriaalille ja käyttää hillittyä alumiinikehystä. Avajaisvieraita Jaana Kotamäen Unien maailma -näyttelyn avajaisista. Osa soveltuu ainoastaan sisätiloihin, osa kestää myös ulkona. Muita pohjustustapoja tänä päivänä on kapa, silisec, alumiini ja dibond. Kun vedos on valmis, niin seuraa pohjustusvaihe. Kuvassa Valokuvaaja Jaana Kotamäki ja valoja säätämässä näyttelyn järjestäjä. Avajaispuhe on paikallaan, ja sen voi pitää joko taiteilija itse tai sitten joku kutsuvieraista tai mahdollisesti paikan galleristi. 18 KAMERA 5|2023. Aina kannattaa kertoa, mihin tarkoitukseen kuvat tulevat ja mainita niiden sijoituspaikka. Myös paperin valinnalla on merkitystä, ja se kannattaa valita siten, miltä haluaa kuvien näyttävän. Toki tilaisuus voi olla avoin kaikille. Mikäli kuvista haluaa rajatun edition, niin teokset numeroidaan määrän mukaan, esimerkiksi 1/7. Avajaisvieraita Jaana Kotamäen Unien maailma -näyttelystä. Vedostusvaihe on tärkeää tehdä huolella, sillä se on olennainen osa kuvan lopullista luomisprosessia. Joskus teoksia on vaikea saada suoriksi, mutta siinä auttaa laservatupassi. Ripustuksella ja valaistuksella on suuri merkitys. Ripustukseen kannattaa varata riittävästi aikaa, jotta sen ehtii tehdä huolella. Nuo ovat pitkälti makuasioita. Paspatuuri viimeistelee kuvan. Kun ripustus on valmis, niin on aika laatia teosluettelo, josta ilmenee teoksen nimi, vedostus-, pohjustusja kehystystapa eli kaikki tiedot teoksesta. Laadukkailla galleriavaloilla on myös erittäin suuri merkitys. Teoksen yksityiskohdat pääsevät paremmin oikeuksiinsa toimivien galleriavalojen myötä. Monesti vähemmän on enemmän eli seinäpintoja ei pidä ahtaa liian täyteen, vaan mieluummin kuville tulisi jättää sopivasti tilaa. Onnistuneessa esillepanossa kohtaavat visuaalisuus, tasapaino sekä jännite sopivassa suhteessa. Teos ikään kuin herää eloon hyvän valaistuksen myötä. Jokaiselle teokselle on hyvä jättää riittävästi tilaa, jotta tulevat paremmin oikeuksiinsa. Avajaiset ja lehdistötilaisuus Avajaiset on hyvä tilaisuus esitellä omaa tuotantoaan ja kertoa samalla, kuinka työt ovat syntyneet. Joku suosii mattapintaisempaa kuin taas joku toinen kiiltävää paperia. Avajaiset pidetään yleensä kutsuvieraille, ennen näyttelyn avaamista laajemmalle yleisölle. Parasta jälkeä saadaan mustesuihkutulostimella. budjetin mukaan. Näyttelytilasta on hyvä löytyä laskutilaa Galleriavalojen kohdentaminen Unien maailma -näyttelyn pystytyksen yhteydessä. Paras vaihtoehto on galleriatason ripustus, joka pitää sisällään katon rajassa olevat kiskot ja ripustuslangat
Onnistuneessa esillepanossa kohtaavat visuaalisuus, tasapaino sekä jännite sopivassa suhteessa. teosluetteloille ja esitteille. Ennen näyttelyn avajaisia on paljon tehtävää. Kutsut avajaisvieraille on hyvä lähettää viimeistään pari viikkoa ennen avajaisia. Myös somekanavissa kannattaa kutsua levittää. TOTEUTUSVAIHEESSA: • Hanki näyttelytilan pohjapiirustus • Kuvat vedostusvalmiiksi • Pohjustustavan valinta • Markkinointitekstin laatiminen • Lehdistötiedote • Kutsut • Ripustus • Teosluettelo • Vieraskirja • Avajaiset Teijon Masuunigallerian avajaisissa kuultu musiikkiesitys sopi hyvin illan teemaan ja historialliseen ympäristöön. Näyttelyyn tulee laatia kuvaus näyttelystä, mikä toimii samalla sekä markkinointitekstinä että sen voi antaa myös lehdistölle. Lehdistö ei juuri koskaan tule avajaisiin, mutta heidät voi kutsua esimerkiksi ripustuksen yhteyteen tekemään juttua. Omissa somekanavissa kannattaa olla joka tapauksessa aktiivinen ja informoida näyttelystä tasaisin välein jo kuukautta ennen näyttelyä. Tarjoiluksi riittää useimmiten lasillinen kuohuvaa. Kutsu voi olla joko postitse lähetettävä tai vaihtoehtoisesti sähköinen. Lehdistötiedotteen laatiminen medialle. Mikäli näyttely avataan galleriassa, niin pääsääntöisesti sekä kutsuista, lehdistötiedotteista että markkinoinnista vastaa kyseinen galleria, mutta muussa tapauksessa tuo kaikki on kuvaajan omalla vastuulla. 19 kamera-lehti.fi. Vieraskirja on hyvä muistaa laittaa esille. Oheiset kuvat ovat uudesta Unien maail ma -valokuvanäyttelystä Vetelin taidekartanolta sekä Teijon Masuunista. Kuvia sekä näyttelyn ripustusvaiheesta että avajaisista
Rockin legenda Patti Smith tunnetaan myös kirjallisesta tuotannostaan ja valokuvistaan. Esseisti Antti Nylén on Smithin proosakirjojen suomentaja ja intohimoinen filmikuvauksen puolustaja. Ristiriitainen suhde entisen idolin tuotantoon on avannut pohdintoja myös valokuvan olemuksesta ja arvostuksesta. Teksti TERO MIETTINEN Kuvat PATTI SMITHIN KIRJASTA POLAROIDEJA, PROOSAA JA PUNKROCKIA 20 KAMERA 5|2023