ExtrEmE canon EoS-1D x mark iii Viritetty Versio K u u K a u d e n K u v a a ja jo e l M a r K lu n d | r a M i H a n a f i | v e sa K o iv u n e n | 6 x v in K it u r H e il u K u v iin | t e u v o su o M in e n | P e t r i ju o la | C a n o n e o s1 d x iii | n iK o n d 7 8 | H a ss e lb la d C a r l Z e is s P la n a r | 3/ 20 20 KuVataan Joel marklund urheilua eri kulmista rami Hanafi action sports -kuvaaja Vuo dest a 1950 6x urheilukuvaajan vinkit Pitkä ajanjakso yhdessä kuvassa nro 3/2020 kansi_b__3-20.indd 1 21.3.2020 15.07
Taneli Eskolan uusin kirja Blue Monograph on läpileikkaus taiteilijan valokuvateoksiin. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi (keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Kuvankäsittely on sallittua. O SA L L IS T U n ä In ! pAlKiNNOt osakilpailujen aiheet tämänkertainen kilpailuaihe on kehys. sija) kuvia kilpailun tiedotuksen yhteydessä lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. Liikkeen edustamat kameravalmistajat: Canon, Nikon, Olympus, Sony, Panasonic ja Fujifilm. Seuraavat kilpailuaiheet ovat uni ja perhe. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2020. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2020 Kamera-lehdessä. Vuoden kuvaaja 2020 -kilpailun toisen osakilpailun aihe on Kehys. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi. Tiukasti rajattu vai avara. VUODEN KUVAAJA 2020 OsAKilpAilU 2/4 | AihE KEhys Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on maanantai 6.4.2020. kuvan vaatimukset Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Jokaisen osakilpailun 25 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. Niiden kilpailuaika ilmoitetaan myöhemmin. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. Tekniikka on vapaa. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. VuodenKuvaajaJul.indd 2 21.3.2020 12.07. kilpailun tulokset Tulokset julkaistaan 14.5.2020 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 4/2020. Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon, lahjakortin fotoliikkeeseen, sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2020 -tittelin. PÄÄPALKINTO 500 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Camera Shoppiin. Camera Shop on täyden palvelun kuvavalmistamo ja kuvauslaitteiden erikoisliike. Millainen on sinun kehyksesi. Onko se kuvainnollinen vai konkreettinen. www.camershop.fi PääPALkInTOnA 500 € € LAhjAkOrTTI ! OSAKILPAILUJEN PALKINTO Taneli Eskolan kirja Blue Monograph. Laadukas painojälki on syntynyt tritone-menetelmällä, eli kuvat on painettu kolmella spottivärillä. kuvan lähettäminen Kuvan on oltava perillä viimeistään maanantaina 6.4.2020. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–25. Lähetä kuvatiedosto JPEGmuodossa
Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2019-20 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2019_Post-awards_FINAL.indd 1 31/07/2019 12:02 Ilmo_EISA.indd 3 9.9.2019 9.06 EISA.indd 3 21.3.2020 12.06. EISA is the unique collaboration of 62 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
Tällä kertaa kysymme: mikä on mielestäsi kuvauksellisin urheilulaji. Kuvauksessa vaaditaan liikkeen pysäyttämistä ja tarkennuksen osumista kohdilleen. Voihan korona, mutta ei saa vaipua epätoivoon vaan etsiä positiivisuutta pienistä asioista ja lähiympäristöstä. Pitäkää kädet ja kamera puhtaana! PÄÄKIRJOITUS 4 Kamera 3|2020 Paakkari-sisis 3-20.indd 4 21.3.2020 16.50. Taneli Eskola oli osastolla kirjoittamassa nimikirjoituksia uutuuskirjaansa Blue Monograph. Katso kuvamateriaali sivulta 13. Jos et hankkinut kirjaa messuilta, niin ei hätää, sillä Vuoden Kuvaaja -osakilpailun voittamalla saat kyseisen kirjan. tekijöiltä LuonnonsuojeLu tarvitsee vaLokuvia Valokuvaajien tehtävä on näyttää, kuinka kova teknologia vaurioittaa metsiä, soita ja vesiä, sekä tuoda esiin kestäviä vaihtoehtoja. Lisäksi Eskolan kirjaa on jaossa lukijakysymyksen palkintona. Lue juttu sivulta {28} Pekka Punkari kirjoittaja Mainio Muotokuvausobjektiivi Peilittömät digijärkkärit mahdollistavat kaikenlaisten vanhojen käsitarkenteisten objektiivien käyttämisen sovitteiden avulla. HeLMi —MaaLiskuun vaihteessa Kuva & Ääni -messuilla juhlittiin kakkukahvein Kameralehden 70-vuotis taivalta. Kilpailun voittajan Leena Vaahteran ja osakilpailujen voittajien Sirpa Kanasen, Sami Voutilaisen, Tuomo Himmasen ja Teija Järvenpään kuvat ovat nähtävillä tässä lehdessä sivulla 46 ja verkkopalvelussamme. Kuvat voivat havainnollistaa vaikuttavasti oman elinympäristön muutoksia – ja muistuttaa myös, millaisia olivat luonnontilaiset maisemat, painottaa Teuvo Suominen. sanna HiLLberg haastatteli suomenruotsalaista urheilukuvaajaa Joel Marklundia. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi Extremeä elämässä T e u v o S u o m in e n täMänkertainen LeHden teema on omistettu extremelle ja urheilukuvaukselle. Vuoden kuvaaja 2019 näyttelymme Kaapelitehtaan Galleria Westissä on valitettavasti jouduttu perumaan koronavirusepidemian vuoksi. Marklundin omistautuneisuus urheilijoiden suoritusten tallentamiseen kertoo rakkaudesta sekä kilpaurheiluun että valokuvaamiseen. Nyt kokeilimme Hasselin 80 mm normaaliobjektiivia Kameraseuran studiossa, mallina Elisabeth. Legendaarisen Hasselbladin objektiivit sopivat hyvin muotokuvauksiin. Lisäksi urheiluhallien valaistus tuottaa monesti ongelmia. Uusi virustauti luo pelkoa ja eristäytymistä, ja sen taloudelliset vaikutukset jatkuvat vielä pitkään. Milla Vahtila antaa meille vinkkejä miten ottaa parempia kuvia urheilusta, varsinkin kun kuvataan sisätiloissa. Lue juttu sivulta {58} Harri HietaLa Toimittaja, valokuvaaja urHeiLukuvaus: työtä ja tunnetta Juttutuokio Joel Marklundin kanssa oli kerrassaan inspiroiva. Tämä itseoppinut urheilukuvaaja suhtautuu työhönsä samalla intohimolla kuin kohteensa. Eli kannattaa osallistua kilpailuihimme. Eräänlaista extremeä on myös covid-19. Paitsi että kyse on hiukan vakavammasta asiasta kuin snoukkailusta. Marklund on itseoppinut kuvaaja täynnä kunnianhimoa; hänellä on urheilutausta ja niinpä hän on myös hyvin kilpailuhenkinen. Harjoitus tekee mestarin pätee urheilukuvauksessakin. Lue juttu sivulta {16} sanna HiLLberg kirjoittaja kristiina Haaga vt
{16} Venäjän Ilia Burov miesten freestylehyppykilpailun harjoituksissa vuoden 2018 talviolympialaisten neljäntenä päivänä. 5X k u v a a ja 16 | Kuukauden kuvaaja Joel Marklund 26 | Ilmojen valtias Petri Juola 34 | Action sports -kuvaaja Rami Hanafi 60 | Mielikuvani Vesa Koivunen 66 | Duudsonien matkassa Nikita Touvike {34} R a m i H a n a f i Jo E l M a r K lu n d Miikka Hast surffamaassa sulan joen yli levillä keväällä 2008. W 3 2020 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 3-20.indd 5 21.3.2020 16.50. 13.2.2018, Pyeongchang, Etelä-Korea. Kuva: Joel Marklund
4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 13 | Kolumni 69 | 70 vuotta sitten 70 | Mennyttä valoa 71 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 51 | Kuukauden valinnat 52 | Kamerat testissä Nikon D780 55 | Kamerat testissä Canon EOS-1D X III 58 | Vanhat objektiivit Hasselblad Carl Zeiss Planar OPASTUS 28 | Luontokuvaus Henkilökuva Teuvo Suomisesta 40 | Vinkit urheilukuvaukseen 63 | Kuvankäsittely Viipaloitu kuva L e n n a R T P e T R e L L m iL L a v a H T iL a Ja R i T o m m in e n {40} {63} Osallistu eisa maestrO kilpailuun sivu 75 51 Je S S e T e R H o 3 2020 6 Kamera 3|2020 55 {12} 52 58 Paakkari-sisis 3-20.indd 6 21.3.2020 16.50
postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. ExtrEmE canon EoS-1D x mark iii Viritetty Versio K u u K a u d e n K u v a a ja jo e l M a r K lu n d | r a M i H a n a f i | v e sa K o iv u n e n | 6 x v in K it u r H e il u K u v iin | t e u v o su o M in e n | P e t r i ju o la | C a n o n e o s1 d x iii | n iK o n d 7 8 | H a ss e lb la d C a r l Z e is s P la n a r | 3/ 20 20 KuVataan Joel marklund urheilua eri kulmista rami Hanafi action sports -kuvaaja Vuo dest a 1950 6x urheilukuvaajan vinkit Pitkä ajanjakso yhdessä kuvassa nro 3/2020 R a m i H a n a f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 3-20.indd 7 21.3.2020 16.50. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. OSALLISTU! 2 | Vuoden kuvaaja 2020 Osakilpailu 2/2020 8 | Luontokuvakoulu 12 | Lukijakysymys 75 | EISA Maestro {14} LISÄKSI 14 | Minun kuvani Lennart Petrell T e u v o S u o m in e n VOITTAJAT 46 | Vuoden kuvaaja 2019 {28} SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi KAMErA-LEHTI 3/2020 ilmestymispäivä 2.4.2020 ToIMITuS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Middleton graafinen suunnittelija Ronja Korhonen, Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Katriina Etholén, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Juha Laitalainen, Kari Leponiemi, Tuomo Manninen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyyjä Heidi Ylönen-Ahlgren p. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. 046 634 3488 heidi.ylonen-ahlgren@kamera-lehti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta
Yllättävä ja väreiltään tyylikäs kuva! vaRpuNeN (ja pikkuvarpunen) ovat yleisiä, sosiaalisia ja ilmeikkäitä lintuja. uusi tehtävä: vaRpuNeN 8 Kamera 3|2020 LuontokuvakouLu Tehtävä 37 Luontokuvakoulu_3-20.indd 8 21.3.2020 12.04. Uusi kuvausaihe on varpunen. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Ne ovat yllättävän arkoja, mutta ajan kanssa onnistuu. Sopii käydä kuvaamassa useammin kuin kerran. Varpunen Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli kuvata jääpuikot. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. TeksTi Antti Koli kUVA Riku Nikkanen Riku NikkaseN jääpala-kuva on oiva lähikuva maisemassa. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kameralehdessä. Osa kuvasta on suunnilleen terävää, osan saa arvailla. edelliNeN tehtävä: jääpuikot tutustu tarkemmin tehtäviin www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu R ik U N ik k A N e N luoNtokuvakoulussa opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Toivoisin edes pientä lintujen seuraamista ennen kuvaamista, ja sitten vasta valotetaan ilmeikäs, nopea, kaunis, vahva, rauhallinen, ainutlaatuinen tai muuten erinomainen Lähetä kuvasi ja nimesi 15.4. m ik ä k A i LU N d e N Usein tämän muotoisia jäitä on alhaalla, tässä kamera on samalla korkeudella palan kanssa ja horisontti sopivasti mukana kuvassa. Palassa näkyy värit ja heijastukset, samoin läpikuultavuus sekä korsi. Aavistuksen terävämpi jääpala voisi ehkä olla. Taustan keltainen ja palan sininen vastaväreinä sopivat yhteen. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. kuva. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä
vien maisemien ja pienten performatiivisten eleiden äärelle. Näyttelyssä on 15 kuvaa eläimistä kaikilta vuodenajoilta. Kati Rapia on Loviisassa työskentelevä kuvataiteilija. Karhun valokuvavedoksista sekä kangastulosteista koostuva näyttelykokonaisuus johdattaa katsojan ylen ä y t t e ly t Kevään monipuolisessa näyttelytarjonnassa kuljetaan arjen asetelmista naiseuden ja maiseman väliseen suhteeseen. Helsingin Vuosaaressa luonto on vielä osa kaupunkia. Karhun kiinnostus maisema-aiheeseen kumpuaa romantiikan ajan maalaustaiteesta ja subliimin eli ylevän käsitteestä, sekä naistaiteilijuuden ja maisemakuvauksen historiasta. Tämä on vuosaarelaisen Antti Kolin (s.1964) noin kolmaskymmenes näyttely, ensimmäinen oli v. Näistä suurin osa asuu Vuosaaressa, pieni osa on vierailijoita. töyhtötiainen, kärppä, kyy, kuusamakiitäjä ja käpytikka. 2020 Luontokeskus Haltian käytävägalleriassa Espoo | nuuksiontie 84 www.haltia.com K a is a K a R h u + Uutuuskirjat { 10} + Lukijakysymys { 12} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät u 3-20.indd 9 21.3.2020 12.02. Sarja jatkaa taiteilijan Tunteiden kasvio –teoskokonaisuuden teemaa naissukupuolen alisteisesta asemasta luonnon kuvaajana. Hippolyte StudioSSa esillä olevassa sarjassa Rapian 12-osaisessa, osittain omaelämänkerrallisessa ja dokumentaarisessa Melancholia Still Lifes -sarjassa kuvien asetelmat kertovat omaa tarinaansa suhteessa toisiinsa. 1991. Kaisa Karhu on helsinkiläinen valokuvataiteilija, jonka työskentely pohjautuu performatiivisen teon ja valokuvan yhdistämiseen. Rapia lähestyy aiheitaan usein pelkistetyn huumorin keinoin. ValokuVanäyttely luontokeskus Haltian käytävägalleriassa esittelee Antti Kolin tuotantoa. Hän päätyi kollaasitekniikkaan valmistuttuaan valokuvataiteilijaksi ja ahdistuttuaan valokuvan läpipääsemättömästä pinnasta. Meri on läsnä, rantaviiva on pitkä. Lisäksi kasveja ja eläimiä elää vähemmän luonnontilaisilla alueilla. Kuvissa esiintyvät mm. Kati Rapia Melacholia Still Lifes 27.3.–26.4.2020 Valokuvagalleria Hippolyte Helsinki | Yrjönkatu 8–10 sisäpiha www.hippolyte.fi/ Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat K a t i R a p ia a n t t i K o l i Kaisa Karhu: Mukaelmia maisemasta ja itsestä 27.3.–26.4.2020 Valokuvagalleria Hippolyte Helsinki | Yrjönkatu 8–10 sisäpiha www.hippolyte.fi/ Antti Koli: Vuosaari 17.3.-31.5. Ramsinniemessä, Kallahdessa, Uutelassa ja Mustavuorella on monen tyyppisiä metsiä, kallioita ja pienvesiä, jopa soita. Rapia on Still Lifes -sarjoissaan jo pitkään dokumentoinut arjen tuottamia kasoja, röykkiöitä, varastoja ja pyykkitelineitä – ihmisen alati jälkeensä jättämiä, sattumanvaraisia arjen asetelmia. ValokuVagalleria Hippolytessä Kaisa Karhun teossarja Mukaelmia maisemasta ja itsestä tutkii omakuvan, naiseuden ja maiseman välistä suhdetta. Hän työskentelee monialaisesti usean taiteen lajin alueella työstäen dokumentaarisia kollaaseja, käsikirjoittaen ja piirtäen sarjakuvia
Kuvastoon liittyvät saman aikakauden tekstien lyhyet lainaukset, jotka syventävät visuaalisesti rikasta kokonaisuutta. Siinä kerrotaan myös leppäkerttujen elintavoista sekä niiden roolista kansanperinteessä. Sami Karjalainen Suomen leppäkertut Docendo, 2020 www.docendo.fi | 255 sivua | 27,95 euroa Sami Karjalainen esittelee kirjassaan kaikki maamme noin 60 leppäkerttulajia upeiden valokuvien kera. KAMERAMAAILMA 3X k ir ja U U T U U S Juha-Pekka Inkinen Hei elämä — Heräävän Suomen kuvia Musta Taide, 2020 www.mustataide.fi | 205 sivua | 29 euroa Hei Elämä -teos on mustan huumorin sävyttämä aikamatka Suomen syntysijoille. Matkakotitoiminnan aloittivat Purasen vanhemmat jo vuonna 1954. Tuomariston mukaan vuoden kuvajournalistin, Touko Hujasen, kuvat ovat tarinallisia ja sensitiivisiä: ”Kuvaajalla on kyky ymmärtää ihmistä. Yleisö äänesti kuuden finalistin joukosta suosikikseen Jukka Ritolan. Mari Pihlajaniemi, Heikki Eriksson, Aleksi Lehikoinen Linnut ja ilmasto — Matka muuttuvaan luontoon Docendo, 2020 www.docendo.fi | 175 sivua | 27,95 euroa Kirja vie mukanaan muuttuvaan luontoon Ahvenanmaalta Kilpisjärvelle. Parhaasta lehtikuvasta palkittiin Juha Metso ja vuoden kuvajournalistiksi valittiin Touko Hujanen. Vaikka maamme kansallishyönteinen on seitsenpistepirkko, ja leppäkertut ovat luonnonystävien suosikkeja hyönteisten joukossa, tämä on ensimmäinen niistä julkaistu suomenkielinen tietokirja. Historiaa tutkiva kuvataiteilija Juha-Pekka Inkinen on tehnyt satunnaisista 1900-luvun alun kuvalöydöistä riemastuttavia kollaaseja, jotka kertovat heräävästä Suomesta. Lisäksi kuvaajia palkittiin seuraavissa sarjoissa: Reportaasi (Kalle Koponen), Uutiskuva (Antti Yrjönen), Henkilökuva (Tomi Glad), Urheilukuva (Jukka Ritola), Essee (Juha Metso), Video (Sakari Piippo) ja Uusi kuvajournalisti (Hannes Paananen). Kirjailija Mari Pihlajaniemi ja valokuvaaja Heikki Eriksson matkustavat talvimyrskyssä saaristoon tekemään lintulaskentoja, rämpivät tutkijoiden mukana metsissä ja rannoilla, ja vaeltavat rinkat selässään tuntureilla. Kuvien perusteella kuka tahansa voi tunnistaa löytämänsä leppäkertut. Minimalistisin keinoin hän onnistuu herättämään katsojan mielikuvituksen ja muistot.” Kilpailun tuomareina toimivat tanskalainen kuraattori, valokuvahistoroitsija ja KATALOG -lehden päätoimittaja Jens Friis, dokumenttielokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Virpi Suutari, ja lehtikuvaaja Joel Maisalmi. 1 2 3 Matkakoti Kaleva on suljettu, mutta 75-vuotias Pentti Puranen asuu edelleen rakennuksessa. 3 1 kuVajournaliSmi 2019 -kilpailuun osallistui yhteensä 77 valokuvaajaa 1794 työllä. VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 Kamera 3|2020 Välkät u 3-20.indd 10 21.3.2020 12.02. 2 t o u K o h u ja n e n Vuoden parhaimmat lehtikuvat on valittu. Ilmastonmuutoksen linnustovaikutukset ovat paljon muutakin kuin leutoina talvina pohjoiseen jääneitä talvehtijoita tai aikaisin saapuvia muuttolintuja. Inkinen on käsitellyt vanhoja postikortteja, valokuvia, kirjeitä ja tekstejä taiteilijan vapaudella
Finnfoto ja Journalistiliitto julkaisivat oppaan viime vuonna ja se löytyy osoitteesta: https://finnfoto.fi/tekijanoikeusopas/ Valokuvaus ja visuaalinen taide ovat tavalla tai toisella olleet osa Maria Rehbinderin elämää lapsuudesta lähtien. Vaihtuvat näyttelyt ja tilaisuudet ilahduttavat aseman käyttäjiä vuoden loppuun asti. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi palaute@ kamera-lehti.fi. Suomen valokuvataiteen museo palaa helsingin keskustaan NYT FinnFoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:n myöntämän valokuva-alan Finnfoto -palkinnon 2020 saaja on Aaltoyliopistossa työskentelevä Taideyliopistojen tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder, joka on tehnyt kolmen vuosikymmenen ajan työtä valokuvan tekijänoikeuden parissa tekijänoikeusjärjestöissä, sekä kirjoittanut valokuvan tekijänoikeusoppaita ja kouluttanut valokuva-alan opiskelijoita. VR Groupin tavoitteena on rakentaa vilkkaasta liikenteen solmukohdasta yhä viihtyisämpi kohtaamispaikka. a rj e n t a id e t t a – Jukka Koukkari, Lahti Suomen ValokuVataiteen museo laajentaa näyttelytoimintaansa Kaapelitehtaalta Helsingin keskustaan. Avautuva ravintola Glass tarjoaa uuden makumaailman, jossa yhdistyvät Pohjolan ja muun maailman maut. pop-up -periaatteella toimiva Kulttuurihalli. Hän on 23. Samalla toteutuu museon pitkäaikainen toive olla läsnä myös Helsingin ydinkeskustassa ja tuoda korkeatasoiset valokuvanäyttelyt entistä laajemman yleisön saataville. F in n Fo t o -p a l k in t o po pu p toimitus@kamera-lehti.fi LuKIjALTA | "Kuva on otettu järven jäällä Lahdessa. Kesäkuussa avautuu K1-niminen näyttelytila Kämp Gallerian alimmassa kerroksessa. Tilan suunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Futudesign. Yhtiö on uudistanut ja kehittänyt päärautatieaseman palveluita aktiivisesti viime vuodesta lähtien, ja myös lippuhalli saa myöhemmin uuden käyttötarkoituksen osana aseman laajempaa kehityshanketta. a l a n B R id g e R HelSingin päärautatieasemalla, VR:n lipunmyynniltä vapautuneessa tilassa, aukesi keskiviikkona 18.3. K1 avautuu yleisölle 12.6.2020. 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät u 3-20.indd 11 21.3.2020 12.02. Ravintolaa täydentävät K1:n henkeen sopiva baari ja kahvila. Finnfoto -palkinnon saaja. Rehbinder kirjoitti tekijänoikeusoppaan ’Käytännön opas valokuvaajan tekijänoikeudesta’ yhteistyössä lakimies Mari Pesolan kanssa. Hiihtäjät ovat järjestyneet ladulla suomalaiseen tapaan hyvin organisoidusti eli oma tila ja turvavälit pidetään myöskin hiihtoladulla." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Kämp Gallerian alimman kerroksen palveluita täydentävät museokauppa sekä ravintolakokonaisuus, josta vastaavat ravintoloitsijat Jarkko Myllymäki ja Yrjänä Raitanen
Kiitos messuvieraille! VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 12 Kamera 3|2020 Välkät u 3-20.indd 12 21.3.2020 12.02. 13 pistettä 3 3 2 1 Siesta Pekka Nisula Orimattila Kaupungin vilskeen yläpuolelle kurottuva meditatiivinen siesta. Kamera-lehti juhlisti 70-vuotista taivaltaan tarjoamalla kakkukahvit osastollaan. Mukaan mahtui odotetusti paljon luontoja maisemakuvia mutta myös joitakin henkilökuvia, jotka eivät aiheen tiimoilta ole välttämättä Vuoden kuvaaja 2020 -kilpailun ensimmäinen aihe oli Minimalismi. Kekseliäs sommittelu. Kuvissa oli tuomariston mielestä kaiken kaikkiaan korkea taso. Oik. Ne maalaavat uria ikään kuin muuttoreittejä kuvan linnulle. 15 pistettä 1 Canon 500D + EF-S 15-85, 1/500, f/11. Myöhemmin hän on kuvannut muun muassa muotokuvia ja mainoskuvia sekä pitänyt näyttelyitä ja opettanut valokuvausta. Kuvat Jussi Aalto KAmerA-LeHtI 2/20 mIeLenKIIntoISIn JUttU oLI kuVa & ääni -messut pidettiin Helsingin Messukeskuksessa helmi-maaliskuun vaihteessa. Teksti Vanessa Riki. Kesk. Tässä kodissa minimalistinen sisustus on viety seuraavalle tasolle. -kirjan kannessa. helpoin kuvauskohde. Kilpailuun osallistui yli 180 kuvaa. Valo on myös tärkeää. Parhaiten hänet tunnetaan muotokuvista, ja näistä tunnetuin lienee vuonna 1976 otettu kuva Kekkosesta. LUKIJAKYSYmYS 1 Mikä on mielestäsi kuvauksellisin urheilulaji. AAlto Aloitti valokuvaamisen poikavuosien harrastuksena 1950-luvun lopulla. V alokuvaaja Jussi Aalto sanoo olevansa Kameraseuran kasvatti. Szarkowskia mukaillen Aalto myös jakaa valokuvan syntymisen kuuteen vaiheeseen. Tuomaristoon kuuluivat Ronja Korhonen ja Kristiina Haaga Kamera-lehdestä ja Anne Kurki, TaM. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Heikki Koljonen Äänekoskelta. Kuvaajalta hyvä huomio ja humoristinen pilkahdus. Valokuvataiteilijoiden valtionpalkinnon Aalto on saanut vuosina 1978 ja 1985. Osastollamme oli myös valokuvataiteilija Taneli Eskola esittelemässä uutuuskirjaansa Blue Monograph. Kuvassa presidentti seisoo valkoisen taustan edessä kädet rinnan päällä ristissä. – Pitää tähdätä kohdetta oikeasta suunnasta ja ottaa kuva oikealla hetkellä. Kuvan lähtökohta on se, että kun valokuvaaja tietää mitä hän haluaa sanoa, niin sitten pitää valita aihe, jonka kautta sanottavan voi esittää. Pilvisen päivän pehmeä valo rauhoittaa tunnelmaa entisestään. Johdot luovat kuvaan dynamiikkaa. Aallon pitkään uraan kuuluu muun muassa näyttelyitä, mainoskuvia ja muotokuvia. Viime vuonna se oli Björn Wahlroosin Kuinkas tässä näin kävi. Aalto arvelee, että se on syy, miksi hänesVas. Caj tunnetaan koko kansan kuvaajana, Stefan yhteiskunnallisena tulkitsijana. Minusta tuli sitten Käpy selän alla -elokuvan työryhmän kuvaaja, Aalto kertoo. – Niinistö ei ole vielä ehtinyt, hän hymähtää. Sitten on valittava aika ja paikka, jossa aihe on tavoitettavissa. 2 Bremerit. Ulkomaailman hälinä tuo kuvaan mukavaa kontrastia. – Elokuvaryhmä tarvitsi valokuvaajaa, ja toimistolta ehdotettiin, että kelpaisko tämä tyyppi, joka täällä nyt on. Kuvat ovat mallinsa näköisiä, niissä ei kaunistella ihmisestä jotain mitä hän ei ole. AAlto on pohtinut valokuvausta jo kahdeksalla vuosikymmenellä. Keltainen väri korostuu muuten vähäisestä väriskaalasta. Kilpailun aihe oli selvästi inspiroinut osallistujat havainnoimaan ympäristöään uudella tavalla. Vastanneiden kesken arvottiin Taneli Eskolan Blue Monograph -teos. 1950-luvun lopun jälkeen Aalto on kuvannut hyvin paljon, ja kaikenlaista. Aalto on kuvannut kaikki presidentit Kekkosesta eteenpäin, yhtä lukuunottamatta. Mielenkiintoinen sommittelu tuo hillittyyn värimaailmaan juuri sopivasti ryhtiä. Varsova 1977. Kuvat Caj Bremer, Stefan Bremer ja Vanessa Riki 1 Presidenttien kuvaaja. Aallon silloisen kuvaajasankarin, yhdysvaltalaisen Richard Avedonin vaikutus näkyy Kekkosen muotokuvassa. 14 pistettä 2 Katse kaukaisuuteen Kari Kytö Virolahti Canon EOS 1D X Mark II, Canon EF 200-400mm f/4.0 L IS USM ext.1.4, 1/640s, f/7.1, ISO 640. Saanut valokuvataiteilijoiden valtionpalkinnon vuosina 1978 ja 1985. Kuva Kekkosesta nousee edelleen silloin tällöin esille. Hän sattui olemaan seuran toimistolla 1960-luvun puolivälissä, kun tuli puhelinsoitto. Kuva: Hannu Hietarinne Presidenttien kuvaaja Kuvaaja Jussi Aalto 73 72 Kamera 2|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi VUODEN KUVAAJA 2020 OsAKilpAilU 1 AihEEN KäsittEly oli ilahduttavan monipuolista. id e a a ! LUKIJAt VAStAAVAt Edellisen, Kamera-lehti 2/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: "Kuka on mielestäsi legendaarisin valokuvaaja kautta aikojen?" Useampi mainitsi Hannu Hautalan, Hannes Heikuran ja Meeri Koutaniemen. bre me rit kuvaajat Caj ja Stefan Bremer 18 Kamera 2|2020 3 Parhaat kuvat minimalismista. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Laukaisun jälkeen kuvaajalla on tiedosto tai valotettu filmiruutu, ja sitten tästä luodaan kuva. sija Koti Heikki Juntti Sinettä Nikon D700, Nikon 17-35 f2.8 objektiivilla 17 mm polttovälillä, 30 s, aukko f/8, ISO 200. Kun Aihe on valittu, niin sitten se muuttuu Aallon mukaan kohteeksi. – Hyvä lähtökohta on, että on paikalla, kun Kekkonenkin on paikalla, Aalto hymähtää. Pariisi 1980. Mauno Koivisto, Helsinki 1986. Värimaailmakin on pelkistetty. Teksti Anssi Koskinen. Ja vielä ennen kuvanottoa pitää valita kameraan oikeat säädöt, polttoväli, valotusaika ja aukko, jotta kuvasta tulisi mahdollisimman hyvä. TeksTi Anssi Koskinen kuvaT Jussi Aalto Jussi aallon poikavuosien harrastuksesta kehittyi pitkä ura valokuvan huipulla. KUKA jussi AAlto 74-vuotias helsinkiläinen kuvaaja. Voit voittaa arvonnassa Taneli Eskolan Blue Monograph -teoksen. Messukeskuksessa kävi viikonlopun aikana ennätysmäärä ihmisiä, lähes 40 000. VUODEN kUVAAJA 2020 1.–3. oSalliStu kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Kattolampun lisäksi huonekaluiksi riittävät pelkät valomaalaukset. 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 66 Kamera 2|2020 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi TeksTi Vanessa Riki kuvaT Caj Bremer, Stefan Bremer ja Vanessa Riki Valokuvaus on yhdistänyt Caj ja Stefan Bremeriä läpi elämän. Paluumuutto –minkä reitin valitsisin. Ensimmäisen valokuva-alan työpaikkansakin Aalto sai Kameraseuran ansiosta. Monissa kuvissa oli myös huumoria mukana. – Ilman Helsingin Kameraseuraa elämäni olisi varmaan ollut hyvin toisenlainen, hän toteaa. Hän allekirjoittaa New Yorkin Museum of Modern Art'n legendaarisen johtajan John Szarkowskin ajatuksen siitä, että valokuva eroaa muista visuaalista taiteista siten, että valokuvan lähtökohta on kuvaajan edessä, eikä tämän mielikuvituksessa. AAlto sAnoo, että muotokuvaajana hän kuvaa ihmisen persoonallisuutta
divisioonan jääpallokisojen harjoituksiin. Arkkitehtuurikuvaaja ei tee mitään ennen aamun valoa. Nyt, kolmen unen ja valveen rajamailla vietetyn vuorokauden jälkeen, D28 ennättää tovin laulaa ja mitä valovoimaisin kuusisatanen vonkua, kunnes paljastuu ettei kyseessä ollutkaan se sapelihammastiikeri, jota varten haaska alunperin puurajaan raahattiin. Näin sen jo Instastasi. valokuvataiteilija, hetken aikaa reflektoituaan, kuvaa norsun heijastuman omista silmälaseistaan ja soittaa galleristilleen kysyäkseen, sopiiko hänen taiteilijaprofiiliinsa ihmistä ja ilmastokriisiä käsittelevä sarja "Reflections of Nature" ja kenet saisi sitä kuratoimaan. Muotokuvaaja säätää ensin valot, pyytää norsua kääntymään ensin oikealle, sitten vasemmalle, nostamaan leukaa, ajattelemaan rahaa tai seksiä ja kysyy, millainen kuvapaketti laitetaan. kolumni Tuomo Manninen kolumni Tuomo Manninen 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kolumni 3-2020.indd 13 21.3.2020 11.58. Bloggari täräyttää selfien norsun kanssa, julkaisee sen ja lähtee muotikuvaajan kanssa taksilla levy-yhtiön bileisiin. Ja yksisarvisen, koska AD niin vaatii. Puussa roikkuu apinakaveri. urHeilukuvaaja lähtee paikalta, kun kukaan ei ratsastakaan norsulla ja jatkaa Garmisch-Partenkircheniin, 2. Ammattilaisluontokuvaaja ratkaisee asian rosauttamalla vielä pari ruutua sieltä täältä ja julkaisemalla joulun jymymenestyskirjan Pikku norsu maailmalla. Kirjoittaja on valokuvan ammattilainen, joka kuvasi norsun blogiinsa. Harrastelijakuvaaja jää haaskalle vielä ainakin loman loppuun, sitä sapelihammastiikeriä odottamaan. Kuvan norsulla ei ole yhteyttä tekstin tapahtumiin. norsu Palaa uupuneena kotilähteelle. kolumni Tuomo Manninen Paikalle saapuu uutiskuvaaja, joka jo parin minuutin jälkeen harmistuu, kun norsu ei ole vielä tallannut ketään hengiltä. Muotikuvaaja odottaa puolitoista tuntia norsun meikin ja tukan valmistumista. Nuoren norsun muotokuva: Tarina vailla opetusta O lipa kerran utelias nuori norsu, joka päätti lähteä katsomaan suurta maailmaa. Ja sujauttaa kuvat vartissa: "just noin, sä näytät iihanalta, hymyile, hymyile, naura – ai hitto tää on upeeta, mä teen susta tähden". Et ikinä usko, mitä minulle tapahtui savannin laidassa. Hän kirjoittaa läsnäolijoiden nimet ylös, palaa autolleen ja saa myytyä kuvan paikallislehden keveisiin otsikolla "City-norsut, uhka vai mahdollisuus?". kuvadesigner rätsyttää menemään ympäri ja ämpäri, kiiruhtaakseen Photoshopin ääreen, 3D-mallintaakseen norsun ja lisätäkseen kuvaan paremman taivaan ja verenhimoisia hunneja. Eläimiä ei vahingoitettu tätä kolumnia tehdessä. Viidakon reunassa staijasi alun kolmatta viikkoa luontokuvaaja
minun kuvani Lennart Petrell Petrell 3-20.indd 14 21.3.2020 11.54
Nykyään katson ympäristöä ihan eri lailla ja mietin alitajuisesti mistä kulmasta jotain mielenkiintoista asiaa voisi kuvata. Näissä piireissä tapaa paljon kuvaajia ja saa aina jotain vinkkejä kun pitää korvat höröllä ja kysyy kysymyksiä. Silloin kuvattiin filmille ja kehitettiin kuvat itse. Jääkiekko on minulle unelma-ammatti ja paras ammatti, mitä voi olla. Ne ovat niin arkoja. Valokuvauksessa olen löytänyt taiteellisemman tavan ilmaista itseäni. Pelannut uransa aikana suomalaisen HIFK:in lisäksi eri puolilla maailmaa. Luontokuvaus on teknisesti aika opettavaa. Olin juuri Herttoniemessä ja näin pyrstötiaisia ensimmäistä kertaa. TeksTi Sanna Hillberg ja Lennart Petrell kUVAT Lennart Petrell O len harrastanut valokuvausta tosissani reilun kaksi vuotta. Minulta on joskus kysytty, että haluaisinko olla ammattivalokuvaaja. Se on mielestäni hyvä haaste. Niin se vaan menee: aika paljon joutuu näkemään vaivaa ja olemaan kärsivällinen luontokuvauksen kanssa. Petrellin kuvia on nähtävissä hänen Instagram-tileillään @lennu37 ja @lenn.artistic. Minulla oli kamera mukana ja sain otettua hyvän kuvan kahdesta kutevasta taimenesta. Se tuo rauhaa ja vastapainoa työhön ja kiireiseen elämänrytmiin. Syksyllä 2017 olin Longinojalla Malmilla ihmettelemässä taimenten kutua. Olen pelannut Suomessa koko urani HIFK:ssa ja ulkomaankokemusta on NHL:stä, Sveitsistä ja Ruotsista. Kuvaa harrastuksekseen erityisesti luontoa. urheIlIjana mInulla on kova kilpailuvietti ja halu oppia uutta, se on osittain se mikä valokuvaamisessa kiehtoo. Ehkä isoin ajatus silloin kun lähdin kuvaamaan oli, että miten saisin vangittua kuvaan tietyn tilanteen niin kuin sen näen. 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Petrell 3-20.indd 15 21.3.2020 11.54. Nyt olen ehkä vähän jo siellä päin. Sen jälkeen olen tykännyt räpsiä kuvia ilman mitään suurempaa ideaa. Hän on opettanut minulle paljon. Kuva: Ella Petrell kuka Sarvipöllö, Seurasaari, Helsinki. Jääkiekkoilijan kuvaushaaste Lennart Petrell kertoo, mikä tekee luontokuvauksesta niin kiehtovaa. Ehkä käytännössä kuitenkin olisi parempi, jos pystyy tekemään sen ilman paineita siitä mistä saa rahat matkustaa ja ruoan pöytään. Tykkään myös liikkua paljon luonnossa. On ihmeellistä kun keskellä kaupunkipuroa kutee uhanalainen taimen. Katselen paljon enemmän ympärilleni ja kuuntelen ääniä luonnossa. Olen urheillut koko ikäni ja tehnyt siitä ammatin itselleni, ja itseilmaisu on ollut oman kropan ja fyysisen toiminnan kautta tapahtuvaa. InnostuIn toden teolla valokuvaamisesta lukion kuvauskurssilla 2000-luvun alussa. Isäni on aina tykännyt ottaa kuvia ja hänellä on aina ollut kamera mukana joka paikassa. Kameran käytön ja muun kanssa joutuu reagoimaan nopeisiin tilanteisiin. Supikoira ja ampiainen, Seurasaari, Helsinki. Tietyllä tapaa olisi hieno kierrellä ympäri maailmaa ja kuvata luontoa. Onhan sekin haastavaa, kun kuvattavat luonnossa suostuvat yhteistyöhön välillä vähän huonosti. Luontokuvauksessa pystyn yhdistämään kaksi minulle tärkeää asiaa. Olen myös itseopiskellut YouTubesta, se on hyvä väylä saada tietoa. lennart Petrell 35-vuotias ammattilaisjääkiekkoilija. Tapasin siellä Miikka Pulliaisen, jonka kanssa käymme nykyään yhdessä kuvaamassa. Pääsääntöisesti kuvaan luontoa, mutta tykkään myös vangita kameralle ihmisten tunteita, tilanteita urheilun maailmassa, kaupunkiympäristön vilinää ja arkkitehtuuria, mikä ikinä omaa silmää miellyttää. Kun kuvasin Lux Helsinkiä, sain mielestäni enemmän hyviä kuvia kuin luonnossa koko kuukauden aikana. Ehkä siinä on ollut vähän esimerkkiä. Osaan nimetä aika monta lajia: on tapahtunut hauskaa yleissivistävää oppimista ja olen saanut elämään paljon uutta. Niitä piti kuvata aika kaukaa
TähTäimessä ikoninen urheilukuva Ruotsalaisen urheilukuvatoimiston Bildbyrån pääkuvaaja Joel Marklund on raivannut tiensä urheilukuvauksen huipulle tinkimättömällä työnteolla. TeksTi Sanna Hillberg kuvaT Joel Marklund 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi marklund 3-20.indd 17 21.3.2020 11.52. Hän on itseoppinut valokuvaaja, joka tunnetaan visuaalisesta tyylistään ja vedenalaiskuvauksen ammattilaisena
Tämä on yksi syy miksi pidän valokuvauksesta: usein on vain yksi mahdollisuus ottaa kuva ja sen pitää onnistua. – Tykkään kuvata kaikkea. Samaan aikaan aloin opetella valokuvauksen perusteita koulussa. 18 Kamera 3|2020 P ohjois-Ruotsissa varttunut ja äitinsä puolelta suomalainen Marklund päätyi media-alalle jo yläkouluikäisenä. Pian hän huomasi, että toiminnan ja juhlinnan lisäksi kuviin saattoi tuoda visuaalisuutta ja taiteellisuutta. Syy miksi pidän erityisesti urheilukuvauksesta, on alan kilpailuhenkisyys. Jos kuvaa ei tee alusta asti kunnolla, se menee pilalle. Hän tunnustautuu perfektionistiksi. Pian lehti halusi, että otan myös valokuvat juttuihin. Hänellä ei ole alan koulutusta, vaan hän on oppinut tekemällä ja muilta kyselemällä. Kisat olivat fantastinen kokemus. Urheilutermein olen pelinrakentaja: olen hyvä ennakoimaan tilanteita. Kamera Nikon 5D (pian 6D). – Kun palasin sieltä, ajattelin, että tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä. uutiskuvaajasta urheilukuvaajaksi Aluksi Marklund epäili, että uutiskuvaukseen verrattuna pelkkä urheilukuvaus olisi tylsää. KUKA Joel marklund Vuonna 1985 syntynyt valokuvaaja. Asuu Tukholmassa ja New Yorkissa. Toimittajana hän saattoi hioa tekstejä deadlineen asti. Muutaman vuoden päästä he halusivat, että kirjoitan laajemmin viihteestä. Minulla on urheilutausta ja olen hyvin kilpailuhenkinen, kertoo nuorena jääkiekkoa ja palloilulajeja harrastanut Marklund. Urheilukuvatoimisto Bildbyrån pääkuvaaja ja moninkertaisesti palkittu urheilukuvaaja. Vuonna 2007 hänen uransa jatkui lehden uutiskuvaajana Tukholmassa ja kirjoittaminen jäi taka-alalle. Kun Marklund oli 19-vuotias, Skandinavian suurin päivälehti Aftonbladet palkkasi hänet freelancekuvaajaksi. Mies otti pestin vastaan ja jo yhdeksän kuukauden kuluttua hän työskenteli Pekingin Olympialaisissa. – Valokuvatessa sitä ei voi tehdä. Tämä pätee erityisesti journalistiseen kuvaan, jota ei voi manipuloida. joelmarklund.com Kuva: Johanna Lundberg marklund 3-20.indd 18 21.3.2020 11.52. – 15–16-vuotiaana kirjoitin videopeleistä Norrbottenin alueella julkaistavaan sanomalehteen. Huomasin olevani hyvä urheilukuvaajana. Nikon Ambassador. Samana vuonna Bildbyrån kutsui hänet työhaastatteluun
Kameroita asetetaan paikkoihin, joista olisi fyysisesti mahdotonta tai vaarallista kuvata, esimerkiksi katolle tai ” Urheilutermein olen pelinrakentaja: olen hyvä ennakoimaan tilanteita.” Ed. Nykyään se on harvinaisempaa. Kun aloitin, kollegat saattoivat sabotoida toistensa työtä vaikkapa vetämällä kaukolaukaisukaapelin irti kamerasta. ainutlaatuisia kuvakulmia Myös urheilukuvaajat etsivät jatkuvasti uusia kuvakulmia. Ruotsin Otto Wallin kävelee pois brasialaisen Irineu Beato Costa Jr:n luota raskaansarjan ottelussa, 2016, Ruotsi. Alla Miesten 50 metrin perhosuinnin finaali uinnin maailmanmestaruuskilpailuissa, 2017, Unkari. Vas. – En halua olla toiseksi paras, vaan paras. Työ vaatii paljon aikaa ja energiaa sekä pitkiä poissaoloja kotoa. Marklund lähettää kuvat suoraan kamerasta liveeditoijalle. – Kilpailu urheilukuvaajien kesken on nykyään ystävällistä. Kaukolaukaisimen käyttö on arkipäivää. aukeama Roger Federer palauttaa pallon kämmenlyönnillä Ranskan avointen puolivälierissä, 2011. Toisinaan varusteet ovat vaarassa: kameroita hajoaa suolavesikylvyssä tai saadessaan osuman pelivälineestä. Marklund on noussut urheilukuvaajien eliittiin kovalla työllä. – Kyse ei ole ainoastaan siitä kuka saa parhaimman kuvan, vaan myös siitä, että kuka saa sen ulos nopeimmin. 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kilpailu huipulla on kovaa Marklund kertoo, että kilpailua on yhtä paljon kentällä kuin se ulkopuolella. – Hän käsittelee kuvan, kirjoittaa kuvatekstin ja julkaisee sen. marklund 3-20.indd 19 21.3.2020 11.52. Päästäkseen alan huipulle, on oltava valmis samanlaisiin uhrauksiin kuin kohteensa. Hän suunnittelee kuvat viimeistä piirtoa myöten etukäteen, vaikka siihen millainen kuvasta lopulta tulee, ei voi aina vaikuttaa. Olosuhteet saattavat puuttua peliin. Mutta silloin kun kentällä tapahtuu, kaikki keskittyvät sataprosenttisesti ja haluavat saada päivän parhaan kuvan. Työpäivät venyvät pitkiksi
Ei riitä, että kamera on oikeassa paikassa, vaan siihen pitää tallentua upea hetki ja urheilijoiden pitää tehdä mitä olen kuvitellut heidän tekevän. Työskentelin kolme päivää, että sain luvan laittaa kameran ladulle. Marklund on muun muassa kiinnittänyt pienen kameran motocross-kuljettajan selkään ja kuvannut hänen takanaan tulevia ajajia. Oik. Monesti on käynyt niin, että käytän paljon aikaa kameroiden asetteluun, enkä saa ehkä ainuttakaan hyvää kuvaa. Monen asian pitää loksahtaa paikoilleen. – Kulma on kuitenkin vain bonus. Hän sukeltaa itse altaaseen ja asettaa kameran kohtaan, josta odottaa saavansa hyvän otoksen, esitarkentaa kameran ja laukaisee sen kaapelin avulla alYllä Irene Sanchez-Escribano kilpailee naisten 3000 metrin estejuoksun välierissä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa, 2017, Iso-Britannia. – Suurin työ on lupien saamisessa. Henrik Engblom kilpailee hevosellaan, 2014, Ruotsi. vedenalaiskuvaaja Marklundia kiehtovat vedenalaiskuvauksen suomat mahdollisuudet tuoda näkyviin tapahtumat pinnan alla. 20 Kamera 3|2020 hevosten esteradalle. marklund 3-20.indd 20 21.3.2020 11.52. Nuorten talviolympialaisissa Lausannessa hän asensi kameran hiihtolatuurien väliin. Kuva kauniista kulmasta oikeassa valossa voi tuottaa taideteoksen veroisen lopputuloksen. Marklund miettii kameroiden paikat tarkasti etukäteen ja huomioi valon, taustan ja linjat. Onnistuessaan kuvat ovat usein erinomaisia ja täysin erilaisia kuin käsivaralta otetut