L u ova n k u va a j a n l e h t i • ka m e r a l e h t i . f i 2/2023 15,90 € PANASONIC LUMIX DC-S5 II HYBRIDIKAMERA parhaat kuvat aiheesta TOIVO JanitaAutio Julkkisten ikuistaja 20x Petri Damstén Niko Laurila Jörn Donner Akseli Valmunen Yllättävä näkökulma
TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2022-23 visit www.eisa.eu for the winners THE ULTIMATE CONSUMER TECHNOLOGY... This international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! Awarding the very best products for 40 YEARS. REVEALED! Now 40 years strong, EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
6 KUUKAUDEN KUVAAJA Akseli Valmunen 16 MOA IN PHOTOGRAPHY 23 Valokuvaopiskelijoiden näyttely 30 VALOKUVAUKSEN MONITAITURI Niko Laurila 70 MIELIKUVANI Janita Autio 50 KUVANKÄSITTELY Oletusasetusten teko 52 LINTUKUVAKOULU Teeri ja telkkä 57 MALLIKOULU Pään asento 40 OBJEKTIIVI TESTISSÄ Tamron 50-400 mm 44 KAMERA TESTISSÄ Panasonic S5 II 47 KUUKAUDEN VALINNAT 48 KAMERAPUHELIN TESTISSÄ Samsung S23 Ultra 27 SYKSYN KURSSIT 78 VUODEN KUVAAJA 2023 Osakilpailu 2/3. Aiheena: Toivo 23 SUOMALAISEN VALOKUVAN PÄIVÄ 15.4.2023 24 KOSMOPOLIITIN KATSE Jörn Donner 58 KUVASALKKU Petri Damstén Kamera-lehti 2/23 Tekniikka Opastus Osallistu Lisäksi Vakiot N IK O LA U RI LA A K SE LI VA LM U N EN RÄ SH ID N A SR ET D IN / N A SA K U VA Voittajat PÄÄKIRJOITUS 3 KAMERASEURA 29 KOLUMNI 73 MENNYTTÄ VALOA 74 VÄLÄHDYKSIÄ 76 SEURAT TOIMIVAT 81 MARKKINAPAIKKA 82 SEURAAVASSA NUMEROSSA 83 SISÄLLYS Tilaajapalvelu tiistaisin ja torstaisin puh. Aiheena: Rauha 84 EISA MAESTRO Aiheena: Eläinten valtakunta 64 VUODEN KUVAAJA 2023 Osakilpailu 1/3. 0400 802 282 tilaajapalvelu@ kamera-lehti.fi
Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkintoraadissa. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaisin ja torstaisin klo 10.00–12.00. issn 0022-8133 kirjapaino Grano Oy Vaasa SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/ kamera-lehti @kameralehti M IA SU RA K K A Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T 5 kamera-lehti.fi. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. a n n i v e r s a r y 40 TH KAMERA-LEHTI 2/2023 ilmestyy viikolla 16. Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. JU H A LA IT A LA IN EN TOIMITUS postiosoite Tallberginkatu 1 C/PL 81, 00180 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja , art director Kristiina Haaga graafinen suunnittelija Jukka Aalto / Armadillo Graphics toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Yki Hytönen, Ari Jaaksi, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina Sievi-Korte, Kaisa Sirén, Mia Surakka, Jari Tomminen, Solveig Wallenius toimitusneuvosto Pekka Punkari, Lea Kömi tilaajapalvelu puh
Akseli Valmunen kertoo kuvasarjoillaan tarinoita niin tutuista miljöistä kuin harvinaisistakin aiheista. Näkökulma on kuitenkin aina yllättävä. Teksti TERO MIETTINEN Kuvat AKSELI VALMUNEN TOINEN NÄKÖKULMA Akseli Valmunen 6 KAMERA 2|2023. Kuvissa mennään myös lähelle ihmisiä: yksityiskohdat ja epätäydellisyys herättävät katsojan mielenkiinnon
Akseli Valmunen, syntynyt 1987 Turussa, asuu ja työskentelee Helsingissä. Vaihto-oppilaskaveri, saksalainen Thomas Pirot – hän on nykyisin menestyvä dokumentaristi – kehotti hidastamaan tahtia. Vaikka sisällä kipristelee, sen oppii olemaan näyttämättä ulospäin, Valmunen hymyilee. Onnistuminen oli tärkeää myös itseluottamuksen kannalta. Halusin siis keskittyä vain kuvaamiseen, sillä täysipäiväisellä opiskelulla paikallisessa koulussa en olisi saanut samaa hyötyä. Työhuoneen kirjahyllystä ja tietokoneen kovalevyltä löytyy lukuisia esimerkkejä, joissa katsojan mielikuvitusta ruokitaan kuvallisilla tarinoilla. 8 KAMERA 2|2023. – Olin nuorempana ujo, ja olen sitä kyllä edelleen. – Ajatus päästä kuvaamaan laittomia kultakaivoksia Filippiineillä syntyi keskustellessani korumuotoilun opiskelijan kanssa, jonka töitä kuvasin koulun studiossa ennen matkalle lähtöä koulun työpajareissulle. Matka palkituksi dokumentaarisen valokuvan tekijäksi ei ole muutenkaan ollut suoraviivainen. Pieni jännitys samalla myös herkistää havainnointia. Kuvat olivat samanlaisia kuin jo satoja kertoja aiemmin nähdyt. Kuvaaja on eräänlainen sankari, joka uskaltautuu synkkyyden keskelle. – Kuvalla pystyy kertomaan paljon pienillä viittauksillakin. Vuoden nuori pohjoismainen valokuvaaja, Vuoden kuvareportaasi, Vuoden kuvajournalisti, Grafian Vuoden huipuissa hopeasija) Kuvannut useille aikakauslehdille (mm. – Olen lähiön kasvatti, Pansio-Pernosta telakan vierestä. Vaikka kuvilla on dokumentaarinen arvonsa, Valmunen suhtautuu sotakuvaukseen myös kriittisesti. Valmunen käveli ainakin viisitoista kilometriä päivässä – ja antoi digijärkkärinsä nakuttaa. V alokuvauksen opettaminen on kuvaamisen ohella keskeinen osa Valmusen töitä. Seuraavalla kerralla kuvat tuli otettua, vaikka siihen sisältyi omat riskinsä. Sen matkan aikana projekti ei onnistunut, mutta päätin palata takaisin. Ympäristössä riittikin kuvattavaa enemmän kuin kylliksi. Monesti varovaiset persoonat tekevätkin rohkeimpia juttuja. Yksi tapa siihen oli ottaa mukaan raskas jalusta ja kuvata sen päältä, vaikka se ei teknisesti olisi ollut tarpeen. A mmatinvalinta oli ollut sattuman kauppaa. Dokumentaarisen valokuvan tekeminen vaatii jatkuvaa opiskelua ja syvää pohdintaa tässä ajassa. Ja ennen kaikkea se muistutti kuuntelemisen tärkeydestä: ihmisten tarinoiden merkityksestä. Niissä tyypillisesti näkee ahdingostaan kärsiviä ihmisiä, tuhoutuneita ympäristöjä ja hurjienkin tapahtumien melskeitä. Kaikesta huolimatta tuntui, että homma ei silti toimi. https://akselivalmunen.com Sivu 7, The Same New Pet #1, Etelä-Korea 2016. Hänelle kuvat ovat pikemminkin hienovaraisia allegorioita laajemmasta todellisuudesta. Suomen kuvalehti, HS Kuukausiliite) Työskentelee kuvajournalismin opettajana. Meillä on suvussa perinteisesti paljon työläisammateissa olleita, joten se oli luontevaa pohdintaa. Ä änestä kuuluu valtava innostus, kun Akseli Valmunen pohtii dokumentaarisen valokuvan olemusta. Usein se toimii jopa paremmin kuin tapahtumien keskelle meneminen ja draaman huipun tallentaminen, Valmunen pohtii. Tapa opetti havainnoimaan ympäristöä eri tavalla, sen yksityiskohtia ja tapahtumia ennakoivia piirteitä. Eteen osui myös alueen kireän tilanteen kärjistymiä. Pea Under The Mattress, Israel 2015. Yksi keskeisistä oivalluksista syntyi opintojen loppuvaiheessa Lahden muotoiluinstituutissa. – Olin vaihdossa Jerusalemissa ja asuin palestiinalaiskylässä Itä-Jerusalemissa puoli vuotta. Taiteen maisteri (Aalto-yliopisto), Medianomi (Lahden muotoiluinstituutti) Useita palkintoja (mm. Hän ottaa esimerkiksi kriisialueiden kuvaamisen. Jo aiemmin opiskelujen aikana oli kertynyt toinen tärkeä pala ymmärrystä. Taiteen maisteriksi opiskelu sisälsi paljon oppia, mutta paljon sitä on tullut myös kantapään kautta, oman työskentelyn myötä. Tavoite oli ottaa kaksi onnistunutta kuvaa joka päivä. Lukihäiriön vuoksi lukioopinnot eivät sujuneet kauhean hyvin, ja syntyi päätös käytännönläheisen ammatin valitsemisesta. Toisaalta se ei ole este, koska päättäväisyys ja halu saada asioita aikaiseksi vievät eteenpäin
9 kamera-lehti.fi
Suunta oli tosin vielä haussa. Vasta ulkomaanjaksojen jälkeen dokumentaarinen kuvaus alkoi kunnolla hahmottua omaksi vaihtoehdoksi. – Aikakauslehtiin kuvaaminen ei saa olla tekstin kuAukeaman kuvat sarjasta The Same New Pet, Etelä-Korea 2016. Tarvitaan vain riittävästi päättäväisyyttä ja tavoitteellisuutta sen täydennykseksi. – Siinä vaiheessa innostuin kuvaamisesta tosissani. Provisiopalkkaisessa työssä menestyminen toi myös hyvät tienestit. Kuvaaminen sai jäädä, koska ei ollut myöskään toimeksiantajia. Niissä myös ymmärretään kuvajournalismin olemusta. Se oli kätevästi kotikaupungissa Turussa. Projektit aikakauslehtien, esimerkiksi Suomen kuvalehden ja Hesarin kuukausiliitteen kanssa, ovat myöhemmin olleet tärkeitä toimeksiantoja. Lehtikuvaajan hektinen rytmi ei kuitenkaan antanut juuri mahdollisuutta asioihin paneutumiseen saati omaan ilmaisuun, joka kiinnosti yhä enemmän. Muotikuvauskurssilla päätin tulla sen alan mestariksi, mutta pian tuotekuvaus oli uusi suosikki. T yöharjoittelu Turun Sanomissa Paasikivi-opiston aikaan ja Lahdesta Helsingin Sanomissa olivat tärkeitä osaamisen kannalta. Molemmat pääsivät opiskelemaan samaan kaupunkiin, tosin eri kouluihin. Visuaalisuus oli piirtämisharrastuksen kautta yksi kiinnostuksen kohteista, joten Paasikivi-opisto tuntui opinto-ohjaajan suosituksesta hyvältä vaihtoehdolta. Valokuvaamisen Valmunen oli juuri ehtinyt aloittaa muutenkin. Muita pikemmin tarkkailevasta kuin päällepäsmärimäisestä persoonasta olikin siinä yllättävä hyöty: myyntityökin on paljolti kuuntelua. Ammattikoulu oli mukavaa, kuvaaminen tuntui innostavalta mutta vielä ei syttynyt suurta ammatillista oivallusta, hän muistelee. Kameraliikkeessä työskentelyn jälkeen puhelinmyynti sopi hyvin välivaiheen hommaksi. – Ei siitä hommasta uraksi olisi tietenkään ollut, mutta se opetti myös kuvaajan tarvitsemia sosiaalisia ominaisuuksia. 10 KAMERA 2|2023. Kuvaajaan luotetaan, Valmunen korostaa. Töitä oli kuitenkin tehtävä ja media-assistentin tutkinnolla vaihtoehtoja oli niukasti. Onneksi tyttöystävä patisti hakemaan Lahteen muotoiluinstituuttiin
Monesti varovaiset persoonat tekevätkin rohkeimpia juttuja.” 11 kamera-lehti.fi. ” Olin nuorempana ujo, ja olen sitä kyllä edelleen
Kuvat johdattavat katsojan mielikuvitusta ja tulkinnat voivat olla monivivahteisia. – Tärkein syy filmin käyttöön on sen edelleen ainutlaatuisen hieno värien toisto. Kun kuvissa on ristiriitaisia elementtejä, häiritseviä piirteitä tai tasapainon horjuttamista alkaa katsoja purkaa kokemustaan terävämmin. Suomessakin nähty Alec Soth kuuluu Valmusen suosikkeihin, ja hän on osallistunut Yhdysvalloissa myös Sothin pitämään työpajaan. Tekstillä on toinen rooli. Valmunen kuitenkin tunnustaa, että monet hänen dokumenttikuvauksen esikuvistaan ovat tehneet myös kauniita, väreiltään ja sommittelultaan tasapainoisia kuvia. Amerikkalaisista klassikoista Joel Sternfeld on ollut myös Sothiin vaikuttanut tekijä, ja tietenkin myös yksi Valmuselle tärkeitä esimerkkejä. Toiseksi, sillä ei oikeAukeaman kuvat sarjasta Jewelry Miners, Filippiinit 2014. Kädenlämpöinen tunnelma ei herätä kiinnostusta. V almusen tärkeimmät työkalut ovat edelleen filmikameroita, Mamiya 7, Hasselblad H5-D-60 Käytössä ovat sekä digiettä filmiperät. Valmuseen näitä kuvaajia yhdistää paitsi samantyyppinen aiheiden käsittely, myös monet tekniset keinot. vittamista, vaan kuvat – tai mieluummin vielä kuvasarjat – kertovat tarinoita omalla ilmaisullaan. Virolainen Aleksander Gronsky on hengenheimolaisia, ja kolleganakin vaikuttanut, jo eläkkeelle jäänyt, Hesarin Markus Jokela samoin. Siinä on monia hänelle tyypillisiä tyylillisiä keinoja: hiukan epätodellisen oloinen tunnelma, huomio häiritseviinkin yksityiskohtiin ja salaman käyttö. 12 KAMERA 2|2023. Yksi Valmusen tunnetuimmista kuvasarjoista Kuukausiliitteen työnä ovat eteläkorealaisen tutkimuslaitoksen kloonaamat koirat. – En ymmärrä ajatusta. Sen suuri kenno tuottaa diginäkin filmimäisen pehmeän jäljen ja sallii suuretkin vedokset. Niissä on silti aina jokin taitavasti ujutettu, mielenkiintoa herättävä ominaisuus. että kerronnallisen valokuvan ensisijainen tarkoitus olisi olla kaunis
Huolta aiheuttaa kuitenkin uhkaava filmien hinnannousu. Ja filmillä kuvattuna voin tehdä suuria vedoksia laadun kärsimättä. ” Kun kuvissa on ristiriitaisia elementtejä, häiritseviä piirteitä tai tasapainon horjuttamista alkaa katsoja purkaa kokemustaan terävämmin.” 13 kamera-lehti.fi. Myös ihmisten kuvaamisessa taustalla on tärkeä merkitys, sillä se antaa viitteitä ryhmästä, kulttuurista ja vaikka asemasta. Kuvissa on siis nopeasti havaittava pääaihe, ja sen jälkeen katsoja löytää monia detaljeja. Siinä on samoja piirteitä kuin eräänlaisena oppi-isänäkin toimineen Markus Jokelan tyylissä mutta hillitymmin ja valikoidummin käytettynä. Tuttu neliöformaatti tai 4x5 kuvaussuhde on sommittelun kannalta luonteva kinofilmiin verrattuna. astaan saa koskaan huippuvaloja palamaan puhki kuten digikennolla. Se näkyy monissa kuvissa aiheen sijoittamisena keskelle ja taustan mukaan ottamisena väljästi. Pimiössä työskentelyä Valmunen ei sano erityisesti rakastavansa mutta kasvaneensa kuvaajana sen käsityömäiseen osaan kuvan tekemistä. Yksi tärkeä ilmaisullinen tehokeino Valmuselle on suoran salaman käyttö. On puhuttu jopa 40 prosentin korotuksista
Se toimii kyllä myös eräänlaisena särön tuottajana kuvaan, mikä kiinnittää katsojan huomion. Tuolloin tekijät ottivat sen arsenaaliinsa nimenomaan tehokeinoksi, mutta sitä oli käytetty katukuvauksessa jo aiemmin valaistuksen täydentäjänä. Valokuvan historiassa sillä on nimekäs käyttäjä, Weegee eli Arthur Fellig, joka kuvasi New Yorkin yön karmeuksia ja rikoksia. Salama muistuttaa juuri yksityiskohtien tallentamisensa vuoksi poliisikuvaa rikospaikasta. 14 KAMERA 2|2023. Täytesalaman käyttö värillisessä dokumenttikuvauksessa alkoi yleistyä 90-luvun loppupuolella. Myöhemmin esimerkiksi Weegeestä vaikutteita ottanut Robert Frank käytti salamaa katukuvauksessa. – Salaman tehtävä on nostaa esiin yksityiskohtia. Salamaa tarvittiin puhtaasti teknisenä apuvälineenä, mutta siitä tuli myös tyylin tavaramerkki: se korosti ohikiitävän hetken merkitystä. Mukana on myös tiettyjen kuvan piirteiden ylikorostusta. Esimerkiksi Martin Parr käyttää salamaa epätodellisen tunnun luomiseksi ja värien syventämiseksi. Weegeelle se saattoi tarkoittaa surevan omaisen kuvaamista, Valmuselle jotain viitteellistä yksityiskohtaa. Valmuselle salaman käytölle on kuitenkin Aukeaman kuvat sarjasta Misunderstood On Purpose, Suomi 2021. Weegee teki tosin saman huomion kuin Valmunen: tehokkaimmat kuvat eivät ole suoria tallenteita tapahtumasta, vaan vihjeitä siihen
Haluan kyseenalaistaa tapaa kuvata meitä maailman onnellisimpana kansana. Niistä saattaa löytyä lähiön takametsässä tupakoivia nuoria, kesantopeltojen aamuja tai kotien omituisia yksityiskohtia. Arki kuluu tietysti myös kuvia vedostamalla ja käsittelemällä. Listalla on koko ajan sata vaihtoehtoista omaa projektia, joihin tarttua. Jyrkän valon sijaan tyyli on nykyisin pehmeämpi. Toimintatapa muistuttaa esimerkiksi amerikkalaisten esikuvien road trip -mentaliteettia, jossa niin kaupunkien ja syrjäseutujen kuin niiden välisten maanteidenkin yllättävät kohtaamiset päätyvät kuviin. – Pitkäkestoisin ja yhä kesken oleva projektini on Misunderstood On Purpose, jossa tarkastelen suomalaisuutta. pikemminkin käytännölliset perusteet nostaa asioita havaittaviksi. – Käytän pääasiassa Elinchromin Ranger Quadraa, jonka kookas pyöreä pää tuottaa pehmeän ja tasaisen täytevalon. Tärkeintä ja etusijalla on kuitenkin kuvaaminen omien projektien parissa. A kseli Valmunen noudattaa järkähtämättä säännöllistä työrytmiä: aamulla työhuoneelle ja töihin käsiksi. Tilaustöitä – lehtikuvauksia tai mainoksia – on sen ohella jonkin verran, vaikka Valmunen sanoo olevansa huono myymään itseään niihin. Yleensä tilauksia tulee vanhojen referenssien pohjalta. 15 kamera-lehti.fi. Kameran kanssa työskentely on rakkainta, ja se sulkee kaiken muun pois. Inspiraatio syntyy tekemällä. Kuvia kertyy ajomatkoilla eri puolilla Suomea. Ison osan ajasta vie myös opetustyö ja luennointi. Akkukäyttöisenä siinä on myös muita etuja, Valmunen kertoo. Siitä on tarkoitus jossain vaiheessa tehdä myös kirja
Samalla käsitteellisyydestä on tullut oleellinen osa nykyvalokuvan kieltä. – Olen aina ollut kiinnostunut kokeellisista menetelmistä. Aivan ainutlaatuinen se ei välttämättä ole, mutta en tiedä kenenkään muun tehneen täsmälleen samaa. Dye sublimation -tekniikassa kuva painetaan lämmön avulla niin sanottua sublimaatiopaperia käyttäen. Hauras materiaali ei kestäisi minkään painokoneen läpivientiä eli käsityötä tarvitaan. Aalto-yliopiston valokuvataiteen pääaineesta valmistuvat opiskelijat ravistelevat käsityksiä valokuvan olemuksesta. Teosten tekeminen vie aikaa ja vaatii paljon käsityötä. Lasilevyn taakse sijoitetut levyt ovat kuin himmeitä abstrakteja maalauksia. Vaikka kyse on 19 taiteilijan yksilöllisistä opinnäytteistä vailla kattavaa teemaa, myös yhteisiä aiheita löytyy. Tätä tapaa olen työstänyt reilun vuoden ja aion jatkaa vielä sen parissa. Lyydia Osara (s. Tuloksena on veden virtausta muistuttavaa jälkeä. Muutama opiskelijoista on tutkinut kuvan ja valon suhdetta poikkeuksellisilla tekniikoilla. Opiskelijoilla on ollut vapaat kädet suunnitella teoksiaan, ja lähinnä teknistä toteutusta museotilaan ovat sekä opettajat että museon kuraattorit olleet tukemassa. Teksti TERO MIETTINEN VALOKUVAN KYSEENALAISTAJAT V alokuvataiteessa on jo pitkään käytetty monenlaisia keinoja ja ilmaisuja, jotka ammentavat muista kuvataiteen muodoista. 1996) valottaa kuvansa suoraan paperille ilman kameraa, mikä tuottaa mystisen tuntuisia ei-esittäviä teoksia. Samalla kun se on vapauttanut tekijöiden luovuutta, on se muokannut myös yleisön käsitystä valokuvasta mediana. Teoksen nimi Clepsydra viittaakin muinaiseen egyptiläiseen menetelmään mitata aikaa vedenvirtauksen mukaan. 1995) pohtii valokuvan pysyvyyttä. Opiskelijat hankkivat itselleen vahvan teoriapohjan nykyvalokuvan ilmiöiden ymmärtämiseen: tarvitaan myös kuvan historiallisen käytön tuntemusta. Niiden esineellisyys korostuu, mutta valmistumisessa on ollut siis digitaalisetkin työvaiheensa. Keräämästään merilevästä hän on keittänyt kierrätyskuituja hyödyntäen massaa. Valokuvan rajapinnat niin taiteeseen kuin yhteiskuntaankin nousevat vahvasti esille. Myös Carl Victor Wingren (s. Hauras teos pohtii suhtautumista muutokseen. Perinteiden murtaminen sopii hyvin maisterinäyttelyyn, vaikka kaikki ei aina tuottaisikaan lopulta aivan tavoiteltua tulosta – ainakaan vielä. – Teokseni tuskin säilyvät ikuisesti orgaanisen materiaalin vuoksi. Teoksia voi kutsua myös installaatioiksi tai poikkitaiteellisiksi maalauksiksi, sillä menetelmä on poikkeuksellinen. Haluan tällä pohtia kuvien 17 kamera-lehti.fi. Espanjalainen Juan Couder (s. Kuvat niissä myös muuttuvat mutta erittäin hitaasti. Siitä tehdyille levyille Wingren on painanut valokuvia vedenalaisesta ympäristöstä käyttäen samanlaista menetelmää kuin tekstiilipainossa. 1998) on antanut syanotypialla pohjustetun lasilevyn reagoida orgaanisesti
Koulutusohjelmista samalle laitokselle siirtyvät myös kuvataidekasvatus ja englanninkieliset visuaalisen viestinnän, uuden median, pelisuunnittelun sekä nykytaiteen, kuratoinnin ja visuaalisen kulttuurin maisteriohjelmat. Edelleen voi suuntautua dokumentaariseen kuvaan, nykytaiteeseen tai akateemiseen tutkimukseen. tuottamisen nopeaa aikaperspektiiviä, samoin tallentamiseen ja arkistointiin liittyviä teemoja. Valokuva pääaineena siis säilyy, vaikka sen oma laitos lopetettiin. Valokuvan pääaineen maisteriopinnot lopetettu Valokuvataiteen oma laitos ja samalla maisteriohjelma siirtyi Aalto-yliopistossa syksyllä osaksi uutta taiteen ja median laitosta. Suuri yllätys muutos ei ole, sillä valoku18 KAMERA 2|2023
Valokuvaa opetetaan maisteritasolla myös Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa, Lapin yliopistossa on valokuvan sivuaine ja Tampereella on kuvajournalistinen koulutus. I?itguovssu, 2020-2022. Oppia saa siis korkeakoulutasolla halutessaan, mutta aloituspaikkoja on tietysti rajallisesti. Nähtäväksi jää, millainen vaikutus muutoksilla on. vataiteen opetusta on muokattu viimeiset kymmenen vuotta. Näin ajateltuna yhdistyminen on luontevaa, toisaalta valokuvan oma identiteetti ehkä heikkenee. Nyt toteutettu muutos korostaa valokuvan yhteyksiä muihin taiteenaloihin, ja kytkennät tieteen rajojenkin yli varmasti helpottuvat. Henkilökohtaisuus kuvan aiheena Itseään ja perhetaustaansa on kuviensa aiheena käyttänyt usea opiskelija. Toisaalta 19 kamera-lehti.fi. Carl Victor Wingren. Gloop, 2022. Lada Suomenrinne