PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA HANNU HAUTALA MIELIKUVANI LUONTOKUVAUS Jaakko Kahilaniemi Energisoiva taide 10x Suurkilpailun parhaat Opastus Sääkuvaus Juhani Riekkola Monitaituri Jukka Palm Luonto läheltä ja kaukaa KU U KA U D EN KU VA A JA JA A KK O KA H ILA N IE M I | JU KK A PA LM | JU H A N I RIE KK O LA | H A N N U H AU TA LA | IC M -K U VA U S | O PA ST U S SÄ Ä KU VA U KS EE N | SU U RK ILP A ILU 20 21 | EL IN CH RO M O N E 2/ 20 22 Nro 2/2022 Kansi-2_22.indd 1 Kansi-2_22.indd 1 11/02/2022 14.52.52 11/02/2022 14.52.52 Etukannet-76sivua-2-22.indd All Pages Etukannet-76sivua-2-22.indd All Pages 11/02/2022 14.56.51 11/02/2022 14.56.51. KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2022 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5. Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. Olosuhteiden salliessa voittajat kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan 2.9.2022. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2022. Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2022 Kamera-lehdessä. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja kuvattuna tätä kilpailua varten. EISA MAESTRO VALOKUVAUSKILPAILU 2022 Teemana: Ilo SH U TT ER ST O CK .C O M 1. Tulokset julkistetaan joko EISA-gaalassa 2.9.2022, tai vallitsevan tilanteen vaatiessa 15.8.2022 EISA Awards -palkittujen tuotteiden julkistuksen yhteydessä EISA:n verkkosivuilla. Äänestyksen voittaja saa 1000 €. Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi. PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. MITEN OSALLISTUT Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Ilo’
????. ????????. ????. lmiltä, Epsonilta, Gossenilta ja Elinchromelta. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. Lähetä kuvan mukana samassa sähköposti viesti ssä seuraavat ti edot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitt eesi ja puhelin numerosi, sähköposti osoitt eesi. Color-Kolmio on valokuvatuott eiden toteutt amiseen erikoistunut laboratorio, jonka valikoimista löytyy myös laadukkaita ammatti laitt eita mm. www.colorkolmio.fi OSAKILPAILUJEN PALKINTO Lauri Eriksson – Sumunhimmeä maisema: Polaroideja lähiluonnosta Valokuvataiteilija Lauri Erikssonin polaroid-kuvista koott u teos kurkistaa pääkaupunki seudun lähimetsiin sekä talojen ja kortt eleiden välissä sinnitt eleviin luontokaistaleihin. ILMESTYY ILMESTYY MIELIKUVANI SIMO VÄISÄNEN TEEMAT HENKILÖ VIDEO HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. VUODEN KUVAAJA 2022 OSAKILPAILU 2/4 | AIHE OLIPA KERRAN... . Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2022. ???????. Lähetä kuvati edosto sähköposti lla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti .. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voitt aa pääpalkinnon sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2022 -ti tt elin. TILAA KAMERA-LEHTI ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA HANNU HAUTALA MIELIKUVANI LUONTOKUVAUS Jaakko Kahilaniemi Energisoiva taide 10x Suurkilpailun parhaat Opastus Sääkuvaus Juhani Riekkola Monitaituri Jukka Palm Luonto läheltä ja kaukaa KU U KA U D EN KU VA A JA JA A KK O KA H ILA N IE M I | JU KK A PA LM | JU H A N I RIE KK O LA | H A N N U H AU TA LA | IC M -K U VA U S | O PA ST U S SÄ Ä KU VA U KS EE N | SU U RK ILP A ILU 20 21 | EL IN CH RO M O N E 2/ 20 22 Nro 2/2022 www.kamera-lehti.fi VUODEN KUVAAJA 2022 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kiertokulku 24.2.2022 Olipa kerran... Niiden kilpailuaika ilmoitetaan myöhemmin. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun 2022 Kamera-lehdessä. Seuraavat kilpailuaiheet ovat perintö ja kontrasti . ??????????. 1.5.2022 Perintö 12.8.2022 Kontrasti 1.11.2022 Sisakannet-76sivua-2-22.indd All Pages Sisakannet-76sivua-2-22.indd All Pages 11/02/2022 17.31.04 11/02/2022 17.31.04. Jokaisen osakilpailun 25 (tuomariston mielestä) parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / lehden verkkopalvelussa. Tekniikka on vapaa. Osakilpailun viimeinen osallistumispäivä on sunnuntai 1.5.2022. Kuvankäsitt ely on sallitt ua. sija) kuvia kilpailun ti edotuksen yhteydessä lehdessä ja interneti ssä ilman erillistä korvausta. 11–25 sijat ti enaavat 5 pistett ä. 2 KAMERA 2|2022 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SEURAAVA NUMERO 3 2022 NIKON Z9 JU H A LA IT A LA IN EN TESTISSÄ TESTISSÄ 8.4. PALKINNOT KOKONAISKILPAILUN PÄÄPALKINTO 500 euron lahjakortti valokuvausalan erikoisliikkeeseen, Color-Kolmioon. ?????. Lähetä kuvati edosto JPEGmuodossa. Lahjakortti PÄÄPÄÄPALKINTONA PALKINTONA 500 500 €€ LAHJAKORTTI LAHJAKORTTI 500 € Emme nouda kuvia ulkopuolisilta netti sivuilta tai -palveluista. ???????????. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkitt uja (1.–25. Fuji. Kuvan on oltava perillä viimeistään sunnuntaina 1.5.2022. O????????????. Nimeä ti edosto niin, ett ä ti edostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi ( keijo_ kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). Lue tuoreimmat uuti set, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti .. Toisen osakilpailun aihe on Olipa kerran... O SA L L IS T U N Ä IN ! O SA L L IS T U N Ä IN ! Vuoden kuvaaja 2022 -kilpailu käynnistyy. Tulokset julkaistaan 1.7.2022 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 5/2022. | Tämänkertainen kilpailuaihe on olipa kerran.... Pisteidenjako: Voitt ajakuva saa 15 pistett ä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistett ä
This truly international association includes expert members in Australia, India, Canada, the Far East, USA and the wider European community, ensuring the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S RED HOT PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2021-22 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2021_Post-awards_FINAL.indd 1 03/08/2021 12:09 EISA-ilmo-2-22.indd 3 EISA-ilmo-2-22.indd 3 09/02/2022 16.40.56 09/02/2022 16.40.56. EISA is the unique collaboration of 60 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment
TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ MIELIKUVANI Hannu Hautala on totuttu näkemään useimmiten erilaisten piilokojujensa kätköissä tai naavapuumetsissä lintuja jahtaamassa. ICM-kuvaus ei siis ole holtitonta tai vahingossa tapahtuvaa kameran heiluttelua, vaan nimenomaan hallittua liikettä tietyn lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vai kuuluisivatko nämä kategoriaan erilaiset luontokuvat. Odotamme toki kovasti tulevia messuja 9.–11.9.2022, mutta nautitaan nyt ensin keväästä ja kesästä. Huonolla säällä hyviä luontokuvia KRISTIINA HAAGA vt. Aiemmin Laitalainen on tehnyt lukijoillemme opastusjutut hää-, henkilöja maisemakuvauksesta. Kaisa Sirén kertoo lisää tästä tekniikasta. VAKITUINEN AVUSTAJAMME Juha Laitalainen on taltioinut ja lähettänyt tv-medioille sääkuviaan muun journalistisen työn ohessa jo vuosikaudet. Tänä vuonna osallistujia oli yli 120 ja kilpailukuvia tuli 432. Avoimesta ikkunasta sain yhdellä laukauksella kuvan, jolla oli suuntaa antava merkitys. ICM tulee sanoista Intentional Camera Movement ja tarkoittaa suomeksi kameran tarkoituksellista liikuttelua valotuksen aikana. Voitin kuvalla Kameralehden Suurkilpailun 1958, Riekkola muistelee. NYT ON TULLUT suosituksi ottaa kuvia ICM-tekniikalla. Juhani Riekkola täyttää 90-vuotta 9.3.2022. K amera-lehti onnittelee merkkipäivän johdosta! Tämän lehden olisi pitänyt vuosisuunnitelmien mukaan olla messunumero, mutta Kuva ja Ääni -messut siirtyivät syksyyn. Vuodesta 2014 alkaen on satunnaisista sääkuvista vuosien aikana kehittynyt todellinen projekti ja suuri kokonaisuus. Maisemakuva ilman ihmisen tekemiä muutoksia on myös selkeästi luontokuva. Hän innostaa kaikkia osallistumaan sääkuvien kirjoon, jota tv-media katsojille päivittäin tarjoaa. Kuvauskohteita ja ideoita riittää. Jussi Aalto haastattelee Juhani Riekkolaa, joka voitti Piha-kuvallaan vuoden 1958 kilpailun. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 2|2022 Paakkari-sisis-2-22.indd 4 Paakkari-sisis-2-22.indd 4 11/02/2022 12.29.49 11/02/2022 12.29.49. Hautalan mielikuva edustaa hänen alkupään tuotantoaan ja se saa ensi julkaisunsa lehtemme tässä numerossa. Useimmille meistä luontokuvaksi kelpaavat myös maisemat, joissa näkyy merkkejä ihmisen toiminnasta. Ikuistin hänet tällä kertaa lasitaivaan alla Sanomatalossa Helsingissä. Kuvat villeistä eläimistä ja kasveista omassa ympäristössään täyttävät tiukimmatkin luontokuvan kriteerit. Äkkiä huomasin yhden kolmesta talossa asuvasta inkeriläisestä sisaruksesta levittelevän pyykkejään narulle. Lue juttu sivulta {68} JUHA LAITALAINEN Valokuvaaja, kirjoittaja JU H A LA IT A LA IN EN LUONTOKUVA ON luonnosta otettu valokuva, jossa on mukana vain luonnon omia, luonnollisia elementtejä. Välittämättä pöytätavoista ryntäsin kamarin puolelle ja sieppasin sieltä Rolleicord-kamerani. – Istuimme kahvilla vanhan vuokrakasarmin pienessä keittiössä anoppi, vaimoni ja minä. Kokemustensa pohjalta Laitalainen on kirjoittanut aiheesta opastusjutun, jossa hän avaa sääkuvauksen saloja ja kannustaa meitä perehtymään tähän kiehtovaan aiheeseen. KAMERA-LEHDEN SUURKILPAILU on järjestetty jo vuodesta 1952 alkaen, eli 70 vuoden ajan. ICM-tekniikassa piilee kuitenkin suuri yllätysmomentti, sillä kuvaaja ei voi täysin hallita lopputulosta
4X K U V A A JA 14 | Kuukauden kuvaaja Jaakko Kahilaniemi 26 | Luonto läheltä ja kaukaa Jukka Palm 32 | Monitaituri Juhani Riekkola 68 | Mielikuvani Hannu Hautala JU H A N I RI EK KO LA JA A K K O K A H IL A N IE M I {32} {14} W 2 2022 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis-2-22.indd 5 Paakkari-sisis-2-22.indd 5 11/02/2022 12.29.50 11/02/2022 12.29.50
4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 45 | Kameraseura Lauantaikamerat 71 | Kolumni 72 | Mennyttä valoa 73 | Seurat toimivat 74 | Markkinapaikka 75 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 46 | Kuukauden valinnat 47 | Kompaktisalama Elinchrom ONE 50 | Vanha objektiivi Leica Elmarit-R 135 mm f/2,8 OPASTUS 12 | Photoshop tutuksi Osan valinta -työkalu 22 | ICM-kuvaus Kaisa Sirén 38 | Sääkuvaus Juha Laitalaisen vinkit 52 | Kuvankäsittely Neuraalisuotimet IV A N TI M IR IA SE W 2 2022 EI JA K U JA N SU U K A IS A SI RÉ N JU H A LA IT A LA IN EN {45} {22} {58} 6 KAMERA 2|2022 46 46 50 50 OSALLISTU VUODEN KUVAAJA -KILPAILUUN 2022 SIVU 2 47 47 Paakkari-sisis-2-22.indd 6 Paakkari-sisis-2-22.indd 6 11/02/2022 12.29.53 11/02/2022 12.29.53
Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. {38} SISÄLTÖ ELINCHROM ONE -AKKUSALAMA HANNU HAUTALA MIELIKUVANI LUONTOKUVAUS Jaakko Kahilaniemi Energisoiva taide 10x Suurkilpailun parhaat Opastus Sääkuvaus Juhani Riekkola Monitaituri Jukka Palm Luonto läheltä ja kaukaa KU U KA U D EN KU VA A JA JA A KK O KA H ILA N IE M I | JU KK A PA LM | JU H A N I RIE KK O LA | H A N N U H AU TA LA | IC M -K U VA U S | O PA ST U S SÄ Ä KU VA U KS EE N | SU U RK ILP A ILU 20 21 | EL IN CH RO M O N E 2/ 20 22 Nro 2/2022 JU H A LA IT A LA IN EN 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis-2-22.indd 7 Paakkari-sisis-2-22.indd 7 11/02/2022 12.29.55 11/02/2022 12.29.55. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / Santeri Selin, p. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkinto raadissa. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Ari Jaaksi, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Tiina Puputti, Risto Raunio, Kristiina Sievi-Korte, Kaisa Sirén, Jari Tomminen, Solveig Wallenius Toimitusneuvosto Pekka Punkari, Lea Kömi tilaajapalvelu puh. Kamera-lehti on Aikakausmedia ry:n sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. OSALLISTU! 2 | Vuoden kuvaaja 2022 Osakilpailu 2/22 8 | Luontokuvakoulu 13 | Lukijakysymys LISÄKSI 54 | Ilmastonmuutoksen mediakuvasto 57 | Kuu, joka sotkeutui Ukrainan sotaan Pekka Helo 58 | Ivan Timiriasew V IL LE KO PO N EN {62} VOITTAJAT 62 | Suurkilpailu 2021 10 parasta kuvaa www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 2/2022 ilmestymispäivä 24.2.2022 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt
Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Sävyt ovat tasaisen talvipäivän, ehkä voisi kokeilla mustan puolen lisäämistä tai tummentamista, kuvasta tulisi hieman jyrkempi. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. KUVAA JÄÄ läheltä. Kuva voi olla sangen abstraktikin. Syväterävyys on toivottavaa. Jääpuikko, puro, jäätynyt lammikko, järven jää ilman lunta, tien pinta. Auringonsäteet valaisevat jään sisään, pilvisellä säällä pinta on tärkeä. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Jää Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli hiiri. Itse kukin voi nähdä kuvassa monenlaisia asioita, liikaa ei kuitenkaan kannattane inhimillistää, sillä hiiren katsominen hiirenä on mielenkiintoisempaa. TEKSTI Antti Koli KUVA Oula Piilovaara OULA PIILOVAARAN eläväinen kuva metsähiirestä hangella on valotettu juuri sopivalla hetkellä. Aivan makrolla, tai muuten tiukka rajaus. Uusi kuvausaihe on jää. Pikkuinen hiiri korvineen on ilmeikäs ja ilmaiseva. UUSI TEHTÄVÄ: KUVAA JÄÄ 8 KAMERA 2|2022 LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 54 Luontokuvakoulu54-2-22.indd 8 Luontokuvakoulu54-2-22.indd 8 08/02/2022 17.47.40 08/02/2022 17.47.40. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D EN kealla ja ylhäällä. Jäätä on aika paljon kuvattavaksi. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Hiiri katselee vasemmalta, tilaa on oiEDELLINEN TEHTÄVÄ: KUVAA HIIRI TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu O U LA PI IL O VA A R A LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kamera-lehdessä. Mukava ettei ole liian tiukasti rajattu, ehkä alaosan sumea lumialue voisi silti olla pienempi. Lähetä kuvasi ja nimesi 14.3. Usein pienten eläinten kuvaamisessa on kiire, mutta tässä vaikuttaa olleen tarpeeksi aikaa hyvän kuvan tekemiseen. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa
Media kertoo suurista muutoksista. Annin puoliso, kuvataiteilija Ville Löppönen on syntynyt 1980 Savonlinnassa ja pitänyt näyttelyitä muun muassa Australiassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. ANNI JA VILLE LÖPPÖSEN Kuin muuttuva uni -näyttely on esillä Riihisaaressa, Savonlinnan museossa. Moni kipuilee muutoksen kyydissä. Näyttelyn nimi Kuin muuttuva uni, on katkelma valokuvataiteilija Anni Löppösen runokokonaisuudesta Kirjoituksia kaupungista, vetäytymisen utopia. Elämä on muuttunut ehkä pysyvästikin. Syksyllä 2020 taiteilijapariskunta Anni ja Ville Löppönen muuttivat perheineen Joensuusta Savonlinnaan. Marin työskentelee digitaalisen muotoilun lehtorina Metropolia-ammattikorkeakoulussa. N ÄY TT EL Y T Näyttelyt vievät meidät muutoksen tuuliin Anni ja Ville Löppönen Kuin muuttuva uni 21.1.–20.3.2022 Riihisaari – Savonlinnan museo Savonlinna | Riihisaari www.savonlinna.fi/riihisaari/nayttelyt Tero Marin Hiljaisuudessa 20.1.–30.4.2022 Helsingin observatorio Helsinki | Kopernikuksentie 1 www2.helsinki.fi/fi/helsingin-observatorio Valokuvaajaryhmä Kromaatikot Muutoksessa 8.–27.3.2022 Galleria Theodor Loviisa | Brandensteininkatu 3 www.galleriatheodor.fi/ TE RO M A RI N A N N I LÖ PP Ö N EN PÄ IV I TÄ H JÄ A N N I LÖ PP Ö N EN toimitus@kamera-lehti.fi 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Valkat-2-22.indd 9 Valkat-2-22.indd 9 11/02/2022 18.08.05 11/02/2022 18.08.05. Vastakkainasettelulta ei ole vältytty. Muutoksen haasteet kohtaavat meitä kaikkia tasapuolisesti yhteiskunnallisen murroksen muodossa, jonka keskeisinä liikuttajina toimii pandemia, ilmastonmuutos ja sen tuoma energiatalouden murros. Molemmat kokivat, että muutaman vuoden tauon jälkeen olisi tarpeellista ja hyvä tehdä näyttely Savonlinnaan, jossa Löppösten teoksia on edellisen kerran ollut esillä Nälkälinnanmäellä Savonlinnan Uusi Taidemuseo -tapahtumassa 2017. 2000-luku on ollut suurten muutosten aikaa. Helsingin observatorion näyttely sisältää 23 valokuvateosta ja kaksi videoinstallaatiota. Porvoolainen Tero Marin käsittelee valokuvissaan kokemuksellista hiljaisuutta ja hän on pitänyt useita hiljaisuus-teemaisia valokuvanäyttelyitä. Näyttelyssä esillä olevat teokset on kuvattu vuosien 2018–2022 välisenä aikana. Anni Löppönen on 1981 Keri mäellä syntynyt valokuvataiteilija, jonka teoksia on esitelty niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. Runossa voidaan nähdä kiteytyvän kokemus ajasta, jota tänä päivänä elämme monine haasteineen. Valokuvanäyttelyn teokset ovat pääasiassa hämäränja pimeän aikana kuvattuja maisemavalokuvia, joissa yöllinen taivas paljastaa näkymiä avaruuden eri ulottuvuuksiin. Runo tarjoaa samalla väylän toivon horisonttiin haastaen meidät muutoksen äärelle. YÖVALOKUVAAJA Tero Marinin Hiljaisuudessa -näyttelyn valokuvia ja videoinstallaatioita on esillä Helsingin observatoriolla 30.4.2022 saakka. Löppösiä yhdistää taiteilijoina ihmisyyden ja ihmisen sisäisyyden tutkiminen, jota he molemmat ovat viime aikoina tehneet lasten ja tilan kuvaamisen kautta: Anni valokuvin ja Ville maalaten. VALOKUVAAJARYHMÄ Kromaatikot, johon kuuluvat Ulla-Maija Haimi, Jukka Kari, Janne Myllymäki, Outi Paasi, Jarmo Sarkkinen ja Päivi Tähjä, esittelevät töitään Loviisan Galleria Theodorissa. Marin esiteltiin Kamera-lehdessä kuukauden kuvaajana keväällä 2021. Olivatpa kyseessä asenteet, yhteiskunta, politiikka, teknologia, ilmasto tai arkemme COVID19-pandemian myötä, lähes kaikki on ollut jatkuvassa muutoksessa. Se voi olla hankala hyväksyä. Näyttely on nimeltään Muutoksessa. Niihin on helppo hukkua. Korona-aika on haastanut ihmisiä käsittelemään suurta muutosta
Vapriikin avautuessa avau tuu myös kaksi uutta näyttelyä: Vuoden Luontokuvat 2021 ja Postimuseon pienoisnäyttely Kahvi kortilla. Näihin työkoneisiin törmäsin kotipihallani helmikuussa.” Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. EL O K U VA EL O K U VA ER K A N Ö ZG EN käsittelyn ja -jakelun uusimmat tuulet. toimitus@kamera-lehti.fi 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi NYT LUKIJALTA | ”Arjen taltioiminen tuottaa minulle paljon iloa. N ÄY TT EL Y N ÄY TT EL Y N ÄY TT EL Y N ÄY TT EL Y A N U PI IP PO Elokuva Suomen rakastetuimpien kankaiden suunnittelijasta Maija Isolasta. Tervetuloa syyskuussa Helsingin messukeskukseen! www.kuvamessut.fi JO O N A PE T TE RS SO N A R JE N TA ID ET TA A R JE N TA ID ET TA Valkat-2-22.indd 11 Valkat-2-22.indd 11 11/02/2022 18.08.09 11/02/2022 18.08.09. Uusi teema-alue käsittelee kuvaa, ääntä ja tulostusta sisustuksessa. Pian on valmista. Museo keskus avautuu helmikuussa. Kuva & Ääni kokoaa yhteen alan merkittävimmät yritykset ja esittelee valoja video kuvaamisen sekä äänityksen ja äänenKuva & Ääni messut siirtyvät syksyyn Espoon EMMAssa Kosketus näyttelyssä nähdään kolmen mediateoksen sarja, joista Erkan Özgenin Wonderland (2016) on ensimmäinen. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi toimitus@kamera-lehti.fi. – Anu Piippo, Helsinki TAMMIKUUN pandemiatilanteen vuoksi messut päätettiin siirtää ensi syksyyn. Elokuva näyttää mikä oli Maija Isolan kankaiden menestyksen salaisuus. Vapriikin lippukassan uusi ulko asu kertoo talon teollisesta his toriasta. Museoravintola Valssin uudessa tiskissä vanhat valo kuvat johdattelevat Tampereen historiaan. Kuva & Ääni on kävijämäärältään Pohjoismaiden suurin kuvaa ja ääntä käsittelevä tapahtuma. ilmestyvä Kamera-lehti 6/22 on messulehti, josta löydät koko mielenkiintoisen messuohjelman. Kertojana elokuvassa toimivat Maija Isolan lisäksi tytär Kristina Isola. Jääkiekkomu seo jatkaa vielä remonttiaan, ja avautuu 1.4. Taiteilija Maija Isolan mallien pohjalta luotiin Marime kon elämäntapafilosofia, joka kas voi arkkitehtonisiin mittoihinsa hänen malliensa myötä, joita oli vat muun muassa Unikko, Kivet, Kaivo ja Melooni. Se järjestetään nyt 9.–11.9.2022, samaan aikaan huonekalu-, sisustusja designtapahtuma Habitaren kanssa. Sarja on osa Kosketusnäyttelyssä syksyllä 2021 avautunutta Hiljaisuuden kuuntelija kokonaisuutta, jonka teokset tutkivat ihmisen sisäisen maailman eri ulottuvuuksia, ku ten menneisyyden tapahtumia, traumoja ja niiden käsittelyä. Museokeskus Vapriikki on ollut remontissa joulukuun alusta al kaen. Kamera-lehti on messujen virallinen yhteistyökumppani ja 26.8
asetuksilla. Kerro kuvastasi. – Kuva on otettu 28.8.2021 Konttaisjärven rannalta Kuusamossa klo 02 aikoihin. keijolehtimaki.fi FB: keijolehtimakiphotography IG: keijolehtimaki_ naturephoto Taustakuvaaja Keijo Lehtimäki K EI JO LE H TI M Ä K I www.kamera-lehti.fi FB: Kamera-lehti Insta: @kameralehti Ota seurantaan Haluatko oppia ICM-kuvausta. OSAN VALINTA -työkalulla voi myös poistaa halutut viipaleet. JOS kuvassa on toistensa päälle meneviä viipaleita, viimeisimmäksi luotu viipale sijoittuu osapinossa oletusarvoisesti päällimmäiseksi. lue lisää: www.icmphotomag.network Kansainvälinen online-yhteisö, jossa voit oppia ja kehittyä ICM-kuvaajana kannustavassa ilmapiirissä Valkat-2-22.indd 12 Valkat-2-22.indd 12 11/02/2022 18.08.10 11/02/2022 18.08.10. Olin ensin ollut Konttaisen päällä upeita ja isoja revontulia ja kotimatkalla pysähdyin vielä Konttaisjärven rannalle, kun näin revontulet sekä kuunvalon heijastamassa usvaa. Mottosi kuvaajana. Työkalun avulla voi esimerkiksi muuttaa osan kokoa tai sen voi siirtää uuteen paikkaan kuvassa. – Jaa-a, tämä on vaikea kysymys. Millainen on mielestäsi onnistunut valokuva. Luonto ja siellä erityisesti tähtitaivas, revontulet, auringonnousut ovat mieluisimpia kohteita. Yhtä lailla tykkään kuvata ihmisiä, asuntojaja tuotekuvauksia, Lehtimäki sanoo. – Tämä sattui olemaan vuoden 2021 ensimmäinen kerta kun olin revontulia kuvaamassa. Viipaleita voi myös järjestää niin, että ne kohdistetaan esimerkiksi kuvan reunaan, opaslinjaan tai johonkin toiseen viipaleeseen. Osan valinta -työkalulla viipaleiden päällekkäisyysjärjestystä voi vaihtaa. Milloin kuva on otettu. PHOTOSHOP CC:N työkalupaletissa samassa lokerossa rajaustyökalujen kanssa on toinenkin web-sivujen ja interaktiivisten kuvien rakentamisessa hyödyllinen työkalu: osan valinta -työkalu (Slice Select Tool, C). PHOTOSHOP CC:N TYÖKALUPALETTI TUTUKSI OSAN VALINTA -TYÖKALU (Slice Select Tool) TEKSTI Jari Tomminen TI ET O IS K U TI ET O IS K U VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma KUUSAMOLAINEN VALOKUVAAJA Keijo Lehtimäki, 48, aloitti kuvaamisen vuonna 2016. OSAN VALINTA -työkalulla ositustyökalulla luotuja kuva-alueita tai -viipaleita voidaan muokata ja järjestää uudestaan. – Suunnittele hyvin kuvausretkesi, mutta jätä tilaa myös yllätyksille, Lehtimäki jatkaa. Kuvauskalustona Keijolla on Nikon Nikkor Z7ii ja Nikon Nikkor Z6ii -kamerat sekä niihin sopivat objektiivit Nikkor Z 14–30mm/ f4, Nikkor Z 24–70/2.8, Nikkor Z 70–200/2.8, Nikkor Z 20mm/1.8 ja Nikkor 200–500mm/5.6. Nikon Nikkor Z 7ii kameralla Nikkor Z 14– 30mm/f4 ISO 3200, f/4.0 ja aika 6s. – Tykkään kuvata monipuolisesti kaikenlaista. Kun kaikki käyttäjän määrittelemät ja tasoihin perustuvat viipaleet on poistettu, kuvaan jää aina jäljelle yksi automaattinen, koko kuvan kokoinen viipale. Varmaankin sellainen, joka puhuttelee. Siksi välillä teknisesti huonolaatuinenkin kuva voi olla hyvä, kun siitä voi aistia kuvanottotilanteen tunnelman
Emme nyt katso ylhäältä, maisemaideologian tasolta, vaan laskeudumme alas, sammalen, mullan ja moreenin tasolle, astumme metsänreunan yli, sisälle metsään. Vastanneiden kesken arvottiin Lauri Erikssonin kirja Sumunhimmeä maisema. Lähes kaikki etelän metsät ovat talouskäytössä. KÄSIN VEDOSTAMISEN TAIKA Anna Niskasen teokset saattavat katsojan ihmeelliseen rauhan tilaan. Hän perusti WWF Suomen 1972. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Oulusta. Lähimetsiä lähellä Etsiydymme paikkoihin, joissa hongat humisevat. Se on myös parasta terveydenhoitoa. Sukupuuttoon on kuolemassa Suomes ta lähes 1000 eläin ja kasvilajia. Vuosikymmenet Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenenä on suonut sinulle työstäsi liiton kultaisen ansiomerkin ja olet myös perustamasi WWF Suomen kunniapuheenjohtaja. WWF Suomi sai alkunsa Yhdysvaltain Oslon suurlähettilään soitettua minulle Eduskuntaan kuultuaan, että siellä on erikoi suus – luonnonsuojelua ajava kansanedustaja. Suomessa on paljon puuta, puu peltoja, mutta vain vähän metsää. Soiden ja metsien ojittaminen on aiheuttanut vakavia tuhoja myös vesistöissä. Piktorialismi – valokuvataiteen synty -näyttelystä on seuraavassa 3/22 Kamera-lehdessä pidempi artikkeli. PIKTORIALISMI–VALOKUVATAITEENSYNTY Piktorialistinen kuvakäsitys rantautui Keski-Euroopasta ja Ruotsista Suomeen 1890-luvun lopussa ja saavutti lakipisteensä 1920-luvulla. Kiitos kaikille vastanneille.Vastanneista aika moni oli osallistunut jollekin valokuvauskurssille ja osa ei pitänyt kurssille osallistumista tarpeellisena. Miten tulit 1972 perustaneeksi WWF Suomen. Töölönlahti on helsinkiläisille tärkeä henkireikä kau pungin ytimessä. Siinä on säilynyt vielä aika paljon luon toarvoja, joita kaupunkilaiset haluavat suojella, kuten silkkiuikun ja nokikanan pesintää. En tiedä, kuinka sitä ilman olisin jaksanut 39 vuotta kansan edustajana ja ministerinä. 2020luvulla on totuttava ajatukseen, että ikimetsät ovat pieniä ja hoidetun kulttuurimaiseman tai voimallisesti hakatun talousmetsän kainalossa tai suorastaan piilossa. Yhdistys perustettiin vuonna 2016 turvaaman analogisten valokuvien vedostustaidon?säilymistä ja pimiötyöskentelyyn liittyvän tietotaidon jakamista. Mukana on sekä kameralla kuvattuja että ilman kameraa toteutettuja, pelkästään optisiin ja kemiallisiin prosesseihin perustuvia kuvia. Mutta kun etsivä jalkautuu maastoon, herää kysymys, missä ne oikeat metsät sijaitsevat. Luonnonmetsiä on olemattoman vähän. Miten olet mahduttanut mittavan urasi oheen myös luonnonsuojelun ja luontokuvauksen. Olen sanonut, että ihmisellä on aina aikaa siihen mitä pitää riittävän tärkeänä ja luonnonsuojelu on minulle äärettömän tärkeää. Politiikasta hänet tunnetaan pitkäaikai sena kokoomuksen kansanedustajana ja puheenjohta jana, sekä ministerinä. Jos kapuat miltei missä tahansa Suomessa näköalatorniin tai muuhun avaria kauko maisemia tarjoavaan paikkaan, näet horisonttiin asti joko merta, järviä tai puita. Teksti ja kuvat Taneli Eskola 22 Käsin vedostamisen taika. Vanha metsä on aina eri aikatasojen ja kasvukiertojen risteymä. Filmille kuvaaminen on edelleen voimissaan, vaikka digikuvaus onkin nykyään valokuvauksen valtavirtaa. TEKSTI JA KUVAT Taneli Eskola M etsä on suomalaisen luontosuhteen alkukoti. Suurlähettiläs Crowe oli perustanut WWF Norjan rahaston ja kysyi haluaisinko perustaa WWF:n Suo meen. Suomen luonnon tila on yksinkertaisesti hyvin vakava. On kiistaton tosiasia, että luonto ja luonnossa liikku minen antavat ihmisille mielenrauhaa ja voimaa. Urasi toimittajana, suurlähettiläänä ja poliitikkona hakee vertaistaan. Mielikuvanisarja. Kuuk kelit ovat uskollisia toisilleen elämänsä loppuun asti. P ertti Salolaisen ura on ollut merkit tävä ja varsin monipuolinen. Minä edustan taas tunnelma ja tunnekuvausta, jossa nämä seikat ovat pääosassa. Voit voittaa arvonnassa Lauri Erikssonin kirjan Sumunhimmeä maisema. LUKIJAKYSYMYS 11 Millainen on mielestäsi hyvä luontokuva. Kaikkia näyttelyn teoksia yhdistää se, että niiden fyysinen olomuoto on erottamaton osa teosten syntyprosessia. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. SÉ B A ST IE N RE U ZÉ Suomen valokuvataiteen museon näyttelyt Kaapelitehtaalla Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas Helsinki, 28.1.–24.4.2022 LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 1/2022:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Oletko osallistunut valokuvauskurssille tai oletko harkinnut osallistumista. Tämä on se runoudesta, matkailumainoksista, maisemataiteesta ja oppikirjoista tuttu kansakuntaa yhteen liimaava kansallismaisema, jonka varaan suomalaista identiteettiä on rakennettu. Salolainen tunnetaan myös luonnon monimuotoisuuden ikuistajana ja suojelijana. Metsiä raiskataan avohakkuilla ja soita ojituksilla. Miksi koet myös lähiluontomiljöösi Töölönlahden suojelun tärkeänä. Asumme metsien maassa ja meillä on erityinen metsäsuhde, myös valokuvauksellisesti. EteläSuomessa on suojeltua metsää alle 3 %. Teokset levottomana vellovasta merestä ja meren rannalta kerätyistä simpukoista pysäyttävät pohtimaan elämää. Lähiöissä, kallionkielekkeiden juurilla, soiden kupeessa ja valtateiden katveessa. Vanhankau pungin lahdella meloin kanootilla. Mikään rakentaminen tai luonnon tuhoaminen alueella ei saa tulla kyseeseen. OSALLISTU kamera-lehti.fi/tag/lukijakysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai toimitus@kamera-lehti.fi. Menemme lähimetsiin, joita asutuskeskustenkin valokuvaajat ilman tuhansien kilometrien ajamista voivat tavoittaa. Talousmetsäkuvioihin johtaa autoteiden verkosto. Kutsuin Crowen Suomeen järjestäen tapaami sia ja keskusteluja, joiden seurauksena kutsuin WWF:n pääjohtajan Vollmarin Sveitsin Morgesin päämajasta Suomeen. Näyttely tuo esille yksitoista valokuvaajaa, jotka on pääosin valittu avoimeen kutsuun vastanneiden 394 hakijan joukosta. Helsinki ?Darkroom ?Festivalin on toteuttanut Suomen Pimiötaiteilijat ry. ”Kuukkelit ovat uskollisia toisilleen elämänsä loppuun asti.” MIELIKUVANI Pertti Salolainen 69 68 KAMERA 1|2022 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi PE RT TI SA LO LA IN EN 11 Ikimetsää tunteella. Mikä on maamme luonnon tila ja suojelun tarve tällä hetkellä. Silti vanhat metsät ovat hyvin tärkeitä muun muassa luonnon monimuotoisuuden kannalta. On niitä, joiden mielestä kuvien on ol tava teknisesti täydellisiä. Lisäksi luonnosta saa esteettisiä nautintoja. Teksti Sanna Hillberg ja kuvat Anna Niskanen 33 Pertti Salolainen: Monitoimimies. Miksi kuva pussaavista kuukkeleista on mielikuvasi. VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi PYSYVÄJÄLKI–HELSINKIDARKROOMFESTIVAL Ensimmäistä kertaa järjestettävän Helsinki Darkroom Festivalin päänäyttely Pysyvä jälki juhlistaa nykyajan pimiö taidetta ja analogisen valokuvan luovia mahdollisuuksia. Kohteisiin, joissa on rikasta aluskasvillisuutta, eri ikäistä puustoa ja muurahaiskekoja. Maatalous tuhoaa edelleen Suomen rannikkovesiä. Alkukotiin, jollaista korkealta näköalapaikalta katsottuna näytti olevan kaikkialla. Vai onko. Siinä on mie lestäni kaunis kompositio ja hieno värimaailma lisätty nä kaikkia koskettavalla sanomalla rakkaudesta. Niitä on mitä odottamattomimmissa paikoissa. Riittää, kun toteamme, että niissä on runsaasti ikääntyneitä ja lahoamisen eri vaiheissa olevia kuolleita puita ja joissa vähäisistä hakkuista on kulunut aikaa. Mielestäni kuvaajia on kaksi kar keaa päätyyppiä. Lyseossa oli biologian ja maantieteen opettajana Vilho Vaarna, joka vei luokan Viikin luonnonsuojelualueelle tutustumaan lintuihin ja sammakoihin. Mikä sai sinut jo koulupoikana innostumaan luonnosta ja sen suojelemisesta. Nämä ”Pussaavat Kuukkelit” olivat Sanomatalon loka kuun valokuvanäyttelyni suosituin kuva. Luonnossa liikkuminen ja sen monimuotoisuuden taltioiminen lienee ollut sinulle myös terapiaa. Hän on ollut Ylen toimittajana ja kirjeenvaihtajana, sekä Suomen suurlähettiläänä Lontoossa. Emme kuitenkaan mene erämaihin, koska sellaisia ei täällä etelässä enää ole. Ne tarjoavat ainutlaatuisia luontokokemuksia ja muuttuvat vuosi vuodelta yhä arvokkaammiksi ja kiinnostavimmiksi. En siis ihmettele myöskään katsojien valintaa. Rankassa poliittisessa työs sä luonto on ollut korvaamaton henkireikä. Teksti Juha Laitalainen kuvat Pertti Salolainen sekä Juha Laitalainen. Tämän jälkeen piktorialismiin alettiin suhtautua myös kriittisesti, sillä se nähtiin valokuvauksen omat vahvuudet hylänneenä maalaustaiteen kopioimisena. Näyttelyn teokset ovat muutaman viime vuoden ajalta, ja kansainvälinen taiteilijajoukko edustaa erilaisia näkökulmia ja ilmaisutapoja. Valtavirrasta marginaaliin jääneiden menetelmien säilymisessä ovat korostuneet taiteen ja itseilmaisun merkitys. Näkyy myös ihmisvaikutusta, asutuskeskuksia, teitä ja peltoja, mutta silti suuri kuva on metsäinen. Hän tuli ja minut nimettiin WWF Suomen kunniaperustajaksi. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Anne P. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Anna Niskanen 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KUVAAJA Anna Niskanen Ikimetsää tunteella Vanhoja metsiä löytää kaikkialta eikä niiden pienuus ole este. KAMERA-LEHTI 1/22 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI Valkat-2-22.indd 13 Valkat-2-22.indd 13 11/02/2022 18.08.11 11/02/2022 18.08.11. Ikimetsän käsite on suhteellinen emmekä tässä määrittele sitä luonnontieteellisesti. Vaihtoehtoisia kohteita Juuri lähiluontoon kätkeytyvät pienet villit luontopalaset ovat herättäneet monen LUONTO Ikimetsä 25 24 KAMERA 1|2022 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Pertti Salolainen ja Juha Laitalainen Monitoimimies Luontokuvaajanakin tunnetun Pertti Salolaisen mielikuvassa kuukkelit pussaavat. Mutta samat tiet johtavat myös suojeltuihin tai suojelua odottaviin ikimetsiin. Parjatut, kaikkialle lonkeronsa ulottavat metsäautotiet ovat väyliä myös tietoisuuden leviämiselle ja palauttaville toimenpiteille luonnon ennallistamiseksi. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Kuvien vedostaminen pimiössä kasvattaa suosiotaan erityisesti nuorten valokuvaajien keskuudessa
15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kahilaniemi haluaa herätellä ihmiset tiedostamaan vaikutuksemme luontoon ja ilmastonmuutokseen. TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Jaakko Kahilaniemi LUONTOSUHDE JAAKKO KAHILANIEMEN RISTIRIITAINEN KUVAAJA Jaakko Kahilaniemi KK-Kahilaniemi-2-22.indd 15 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 15 11/02/2022 17.57.34 11/02/2022 17.57.34
Työni eivät ole valtavirtaa, ja kaikki projektini ovat omanlaisiaan. – Vuonna 2016 minulla oli näyttely Valokuvataiteen museossa, jonka jälkeen homma alkoi kunnolla pyörimään, hän kertoo. Jotain luovaa ja jännittävää kuitenkin. mutta se muu ei ollut vielä saanut muotoa. Hän halusi tehdä jotain muuta elämässään kuin isänsä, joka oli metsänhoitaja. – Silloin löysin oman polkuni, ja kuviksen numerokin pomppasi kymppiin. – Taiteessani teen juuri sellaista mitä haluan tehdä, ja josta olen aidosti kiinnostunut, vaikka ainahan se on haastavaa tehdä jotakin täysin erilaista. Huomasin että valokuvauksen avulla voi tehdä kaikkia mielenkiintoisia ja visuaa lisia juttuja. Kahilaniemen lopputyö Turun Taideakatemiasta oli KUKA KUKA JAAKKO KAHILANIEMI Vuonna 1989 syntynyt valokuvaaja ja kuvataiteilija. Visuaalisen kielen löytää omassa sopassa Aallossa opiskellessaan hän mietti kuinka asioita näkee, ja kuinka valokuvaa voi käyttää käsitetaiteena, eikä yksinomaan valokuvana. – Siellä minulle selvisi kunnolla mitä kaikkea valokuvataide voikaan olla. Lukiossa hän tutustui valokuvaukseen. Ponnistusvoimaa taideoppilaitoksiin pyrkimisiin hän haki Voionmaan Opistosta vuonna 2009, jonka jälkeen avautuivat Turun Taideakatemian ovet. Kahilaniemi oli omasta mielestään hyvä kuvaamataidossa, mutta sai pettymyksekseen vain kahdeksikkoja. Kahilaniemi on myös kuvataiteilija, ja hän tekee veistoksia valokuvauksen ohella. Lukion opettaja kertoi Lahden Muotoiluinstituutista, johon pyrinkin, mutta en päässyt. Armeijan aikana yritin toistamiseen, mutta silloinkaan ei opiskelupaikka irronnut. Turun jälkeen tein maisterin tutkinnon Aallossa, ja siellä pääsin myös kansainvälistymään ja astumaan isoille areenoille. K ahilaniemen suvulla on ollut kaua n metsää, mutta lapsena häntä ei kiinnostanut metsänhoidolliset asiat yhtään. jaakkokahilaniemi.com IG: artist_jaakkokahilaniemi 16 KAMERA 2|2022 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 16 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 16 11/02/2022 17.57.35 11/02/2022 17.57.35. Asuu Helsingissä. Taimien istutus maistui kirjaimellisesti puulta, ja taimet nakattiin sikinsokin metsään
Mutta koen olevani myös tutkija, joten metsäni on myös tutkimuskohde. Yllä 100 Mistakes Made by Previous Generations, 2017. Enää ei ole. Niissä oli ennen puu. 100 Hehtaaria Ymmärrystä taide projekti tutkii metsää, luontoa ja koko maailmaa. Kahilaniemen kuvissa ei myöskään näy ihmisiä, vaan pääosassa on luonto. – Tapiolassa yhdistyivät lapsuuden muistot, jotka olivat samaan aikaan tuttuja, mutta tavallaan vieraita. Haluan kuitenkin ymmärtää metsää, ja jokainen projektini on lähentänyt itseäni luontoon, hän sanoo. Olen vain systeemin osa, ja voin pohtia omia tekemisiäni. On hiukan outoa omistaa metsää, ja mietin että miten voin omistaa palan luontoa; jotain mikä on ollut olemassa jo kauan ennen minua, ja tulee olemaan kauan jälkeenikin. Se ohittaa kaikki muut aiheet, enkä aina itsekään ymmärrä kuinka laaja aihe se on. KK-Kahilaniemi-2-22.indd 17 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 17 11/02/2022 17.57.36 11/02/2022 17.57.36. Vas. aukema Measured and weighed, 2015. Kävelen paljon luonnossa, koska saan siitä inspiraatiota omaan tekemiseeni 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ” Taiteessani teen juuri sellaista, mitä haluan tehdä ja josta olen aidosti kiinnostunut.” Ed. 100 Planted Saviours of the Heritage, 2015. 100 Mistakes Made by Previous Generations -kuvasarjassa on punaisia ympyröitä avohakkuita esittävissä mustavalkoisissa kuvissa. – Mieliaiheeni on toki luonto, mutta se on tullut mukaan aivan kuin vahingossa, koska luontoon liittyy myös niin paljon kaikenlaista pohdintaa. – Itselläni on perintömetsää, jonka olen kokenut hieman kaukaiseksi ajatukseksi, koska olen etääntynyt niin kauas lapsuuteni maisemista. Tapiola, jossa hän sekoitti faktaa ja fiktiota, muistoja ja mielikuvitusta. Punaiset pallot tuntuvat iloisesti leijuvan ilmapallojen lailla tummanpuhuvassa maisemassa. Mutta ilmapalloja ne eivät ole, vaan ne kuvaavat kantoja
– tykkään myös ihan vaan haahuilla, ja etsiä uusia paikkoja. Luonto on elintärkeä koko ekosysteemille, ja kuitenkin sitä tuhotaan koko ajan. Niistä jää aina muistijälki johonkin mieleni sopukkaan, jota voi sitten käyttää vaikka seuraavassa projektissa, Kahilaniemi kertoo. Arkisissa valinnoissakin voi vaikuttaa luonnon hyvinvointiin. 18 KAMERA 2|2022 ” Arkisissa valinnoissakin voi vaikuttaa luonnon hyvinvointiin.” KK-Kahilaniemi-2-22.indd 18 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 18 11/02/2022 17.57.40 11/02/2022 17.57.40. Haluan herättää ajattelemaan ja tiedostamaan vaikutuksemme luontoon sekä ilmastonmuutokseen. Ravistelua kulutustottumuksille Hiilijalanjälki huolestuttaa, niin muiden kuin Kahilaniemen itsensäkin. – Kuitenkin ihmiset samaan aikaan vain kuluttavat ja kuluttavat. hän pohtii. Ja se on luonnolle väärin. – Kun ihmiset puhuvat omasta, hyvästä ja terveestä luontosuhteestaan, niin mitä se itse asiassa tarkoittaa. Mennään esimerkiksi valokuvaamaan eksoottisia eläimiä maailman toiselle puolelle, tai kotimaassa suhataan autolla ympäriinsä, että pääsee vihdoin luontoon
Ja niinhän minä aloin harrastaa metsästystä! Kahilaniemi nauraa. – Tiedostan hyvin vahvasti sen, että autoilen itsekin, enkä missään nimessä ole mikään luontopyhimys, enkä halua tehdä itsestäni parempaa kuin olen. Vihdoin koira! Kahilaniemi poti vuosikausia kalvavaa koirakuumetta. Koska olen aika kilpailuhenkinen, koulutan Herasta kisakoiraa. Ja jos lihaa pitää syödä, niin riista on turvallista ruokaa. Nyt Kahilaniemellä on vihdoin oma koira, unkarinvizsla nimeltään Hera. KK-Kahilaniemi-2-22.indd 19 KK-Kahilaniemi-2-22.indd 19 11/02/2022 17.57.44 11/02/2022 17.57.44. Saan olla luonnossa koiran kanssa, ja se on miellyttävää. Jokaisen meistä olisi hyvä miettiä että onko se oma luontosuhde sittenkään valoisa ja kirkas, ja kuinka jokapäiväisissä asioissa voisi asioita parantaa, ja voiko omia käsityksiään laajentaa, Kahilaniemi sanoo. – Koronan aikana olisin voinut kuvata kotona tai lähiympäristössä, mutta en kokenut sitä mielekkääksi, joten muutaman kerran viikossa kävelin jopa parikymmentä kilometriä vastaantulevia koiria kuvaten, ja se oli todella palkitsevaa ja mukavaa. Olen sekasyöjä, ja ajan autolla ajankäytöllisistä syistä. Kuumeesta poiki Poikkeustila -niminen kuvasarja, jossa tallustelee erinäköisiä koiria. Alla Hunting the Midpoint, 2015, Collage of 18 Photos. Ympäristöhaitoista tulee ympäristöahdistusta. – Tavallaan koko tämä metsästysharrastus on parantanut suhdettani luontoon. Kanakoirilla on aivan maaninen halu toteuttaa vaistojaan, ja sitä on aivan maagista katsella. – Sen kasvattaja sanoi, että haluaisi sen metsästävään kotiin, koska se on kuitenkin aktiivinen kanakoira