KlassiKKo olympus om-D E-m5 iii Pieni koko ja keveys K u u K a u d e n K u v a a ja t C a j ja St e fa n B r e m e r | ju SS i a a lt o | a r n o r a fa e l m in K K in e n | ta n e li e SK o la | m a r ja P ir il ä | u ll a jo K iS a lo | o ly m P u S o m -d e -m 5 iii | K a m e r a -l e h t i 7 v u o t ta | m e SS u li it e 2/ 20 20 kuvataan Jussi aalto Presidenttien kuvaaja 25x parhaat kuvat aiheesta minimalismi Caj ja stefan Bremer Laatu on tärkeintä Nro 2/2020 Vuo dest a 1950 100 sivua kansi1_2-20.indd 1 17.2.2020 11.51
Hinta: 75 € ABC 1 VALOKUVAUKSEN PERUSTEET intensiivikurssi 2.–17.6., arki-iltaisin ja yhtenä lauantaina, yhteensä 9 kertaa. Hinta: 140 € ABC 2 VALOKUVAUKSEN JATKOKURSSI TÄYNNÄ Näyttelyryhmä Torstai-iltaisin 19.3.–21.5. klo 10–15 ja su 17.5. kurssin vetäjänä esa Rosqvist. Mikäli kurssi on loppuunmyyty, voit ilmoit tautua jonoon sähköpostitse osoitteeseen: jasenpalvelut@kameraseura.fi. klo 10–16. klo 17.15 20.30, yhteensä 9 kertaa + näyttelyn ripustaminen. klo 10–16. klo 17–22 ja la 18.4. Hinta: 160 € Kurssi-ilmo_1-20.indd 2 15.2.2020 17.24. Hinta: 95 € DIGIKAMERA TUTUKSI Su 10.5. klo 18–21 ja la 9.5. ja 22.3., joka kerta klo 12–16. klo 17–23. klo 10–18. kurssin vetäjänä kaisa Rastimo. Katso tarkemmat tiedot osoitteessa www.kameralehti.fi/kauppa/koulutus Syksyn kurssit tulevat myyntiin alkukesästä. on myös kansainvälinen Pinhole Day! Hinta: 140 € PHOTOSHOP -ALKEISKURSSI La ja su 25.–26.4. Hinta: 200 € LIGHTROOM-KURSSI La ja su 4.–5.4. Yhdelle kurssille otetaan korkeintaan 14 osallistujaa. klo 11–17, sunnuntai 26.4. Hinta: 140 € IHMEITÄ AIKAAN KÄNNYKKÄKAMERALLA Su 19.4. OPI LOISTAMAAN MALLINOHJAUKSESSA La 16.5. klo 10–18. Hinta: 120 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET TÄYNNÄ Pe 6.3. Hinta: 50 € NEULANREIKÄKAMERATYÖPAJA La ja su 25.–26.4. vetäjänä mikael Rantalainen. klo 17–21 ja su 8.3. klo 12–21 ja su 7.6. klo 10–16. Hinta: 75 € Kameraseura ry:n kevät tarjoaa valokuvauskursseja sekä aloittelijoille että kokeneemmille valokuvaajille. Hinta: 120 € HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ Su 24.5. klo 10–18. KEVÄÄN 2020 KURSSeja R e in o H a v u m ä k i Kurssit järjestetään pääasial lisesti Kameraseura ry:n toimi tiloissa Helsingissä. ja su 7.6. klo 10–18. Hinta: 140 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET pe 17.4. Hinta: 150 € PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSTEET La 6.6. Hinta: 80 € SYANOTOPIA-TYÖPAJA Pe 8.5. Hinta: 220 € MAISEMAKUVAAJAN JATKOKURSSI La 6.6. Hinta: 120 € YÖKUVAUSKURSSI La 25.4. kurssin vetäjänä mikael Rantalainen. kurssin vetäjänä asko vivolin. klo 10–18. klo 10–16. klo 13–18. klo 11–17. kurssin vetäjinä mirkku merimaa ja niina Stolt. Katso tarkemmat tiedot netissä kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus * Opettajana peruskursseilla toimii valokuvaaja Reino Havumäki. Alennukset: Kameralehden kestotilaajat sekä Kameraseura ry:n ja SKsL:n jäsenet -15% ja kaikki alle 25-vuotiaat -50% normaalihinnasta. kurssin vetäjänä Sakari mäkelä. MINIDOKKAREITA KAUPUNGISTA -VIDEOKURSSI kolmena sunnuntaina 1.3., 15.3
EISA is the unique collaboration of 62 member magazines and websites from 29 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. Now truly international with members in Australia, India, Canada, the Far East and USA, and still growing, the EISA Awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! TESTED BY THE EXPERTS n WWW.EISA.EU CELEBRATING THE YEAR’S BEST PRODUCTS GLOBAL AWARDS 2019-20 visit www.eisa.eu for the winners 210-297_EISA_AD_2019_Post-awards_FINAL.indd 1 31/07/2019 12:02 Ilmo_EISA.indd 3 9.9.2019 9.06 EISA.indd 3 17.2.2020 9.54
JuhlaVuosi Ja JuhlalehTi. Hän kertoi tarinoita ja ajatuksiaan valo kuvauksesta, välillä katsel tiin kuvia. Kului pari tuntia, mutta tuntuu, että Aallolla olisi ol lut juttuja yömyöhään asti. Lue juttu sivulta {72} anssi koskinen kirjoittaja TarJa middleTon toimistovastaava tarja.middleton @kamera-lehti.fi Ei päivää ilman valokuvaa Ju s s i A A lt o slogan sopii paremmin kuin hyvin tähän päivään. Päällimmäisek si haastattelusta jäi mieleen isän ja pojan välinen lämpö. Nähdään messuilla! PÄÄKIRJOITUS 4 Kamera 2|2020 Paakkari-sisis 2-20.indd 4 17.2.2020 12.14. Messuilla on tänä vuonna paljon nähtävää, kuultavaa ja opittavaa. Kamera-lehti haluaa olla avuksi valinnassa. Parhaat käytännön vinkit valokuvaukseen saat Kameraseura ry:n osaston Kameraklinikalta. Kansainvälisen EISA-yhteistyön myötä saamme olla mukana valitsemassa alan parhaita tuotteita 17 muun valokuvausalan lehden ammattilaisten kanssa. Kännykät ovat tuoneet kuvaamisen jokaisen ulottuville ja maailma täyttyy kuvista, monenmoisista. ToiVoTTaVasTi ViihdyTTe tämän Klassikkoteemaisen juhlanumeromme parissa. Lue juttu sivulta {55} Jari Tomminen kirjoittaja isä Ja poika Caj ja Stefan Bremerin koke muksista lehti ja taidevalo kuvan maailmasta yli kahden su kupolven kirjoittaisi monta mie lenkiintoista kirjaa. Meille on kunnia-asia tehdä puolueetonta testausta ja julkaista vain itse tekemiämme testejä. Tämän lehden ohjeet näyttävät yhden mahdollisen korjaustavan. Kamera-lehti on ainoa kotimainen valokuvausalan lehti ja sen perustehtävä on pysynyt samana jo seitsemän vuosikymmentä: edistää suomalaista kuvausharrastusta. Teemme lehteä teitä varten. On valokuvanäyttelyitä, uutuustuotteita ja mielenkiintoisia esityksiä, joista mainittakoon Laura Malmivaaran haastattelema valokuvaaja Jussi Aalto, jonka ottama muotokuva presidentti Urho Kekkosesta — yksi omista pitkäaikaisista lempikuvistani — komistaa juhlanumeromme kantta. Mukana on jo perinteeksi muodostunut Kuva & Äänimessujen messuliite. Onneksi nykyai kainen, digitaalinen kuvankä sittely pystyy palauttamaan suuren osan noiden kuvien menetetystä loistosta. Esiin nousivat kuvausvinkit, laitetestit ja valokuvaajien esittelyt. Moni asia, joka olisi ennen jäänyt näkemättä, pääsee nyt esille ja moni kännykällä kuvaaja innostuu niin, että valitsee puhelimensa siinä olevan kameran perusteella. 70 vuotta on kova saavutus aikakauslehdelle. Leikki mielisyys ja ilo ovat tärkeitä Bremerien elämässä — potrette ja kuvatessa kuvaajan oli vaikea pysyä vauhdissa. Otamme mielellämme palautetta ja juttuvinkkejä vastaan. Kysyimme viime syksynä lukijoiltamme syitä lukea lehteä. Haalistuneita, nuhjuisia tai omituisen värisiksi muuttuneita. Innokkaimmat investoivat järjestelmäkameraan. Kumpikin on aivan erityislaatuinen ja kuuli jansa vangitseva kertoja. tekijöiltä Vanhalle kuValle uusi elämä Lähes jokaisella meistä on koti albumissaan valokuvia, jotka ovat kärsineet ajan kuluttavas ta vaikutuksesta. Lue juttu sivulta {18} Vanessa riki kirjoittaja ja kuvaaja aallon kanssa olisi JuTelluT piTempäänkin Istuin Jussi Aallon kanssa pienessä itähelsinkiläisessä studiossa, jonka Aalto jakaa muutaman muun valoku vaajan kanssa. Kannattaa tulla tapaamaan myös valokuvataiteilija Taneli Eskolaa messuosastollemme, jossa hän esittelee uuttuuskirjaansa
4 | Pääkirjoitus 9 | Välähdyksiä 76 | Kameraseura Opintokerho 77 | Kamera-lehden vuosikymmenet 93 | Kolumni 94 | Mennyttä valoa 95 | Seurat toimivat 97 | Markkinapaikka 98 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 58 | Kuukauden valinnat 59 | Kamerat testissä Olympus OMD EM5 III 62 | Objektiivi testissä Canon RF 1535 mm 64 | Objektiivi testissä Canon RF 70200 mm OPASTUS 28 | Valopalloja Taru Rantalan vinkit 46 | Ruokapalkalla Edustavia kuvia eläimistä 50 | Talvi merellä Jokainen päivä on kuvauksellinen 55 | Kuvankäsittely Vanhan värikuvan pelastus P e k k A n is u l A A t e l ie r n y b l in t A r u r A n t A l A {14} {28} kuva & ääni -messuliite sivu 85 A n t t i k o li 58 2 2020 6 Kamera 2|2020 {46} 59 62 Paakkari-sisis 2-20.indd 6 17.2.2020 12.14
Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. 046 634 3488 heidi.ylonen-ahlgren@kamera-lehti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. OSALLISTU! 2 | Kevään 2020 kurssit 8 | Luontokuvakoulu 12 | Lukijakysymys 99 | EISA Maestro {66} LISÄKSI 14 | Atelier Nyblin tarina Suomen vanhin valokuvausstudio 29 | Jääkarhusta nolla-euro Risto Rautio 42 | Pentax koulurepussa Taneli Eskola muistelee 85 | Messuliite t A n e l i e s k o l A VOITTAJAT 66 | Vuoden kuvaaja 2020 Osakilpailu 1/4 {42} www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEhTI 2/2020 ilmestymispäivä 27.2.2020 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu 1 A Lt 141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400 802 282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. 0400 802 282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihin klo 12.00–15.00. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyyjä Heidi YlönenAhlgren p. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. KlassiKKo olympus om-D E-m5 iii Pieni koko ja keveys K u u K a u d e n K u v a a ja t C a j ja St e fa n B r e m e r | ju SS i a a lt o | a r n o r a fa e l m in K K in e n | ta n e li e SK o la | m a r ja P ir il ä | u ll a jo K iS a lo | o ly m P u S o m -d e -m 5 iii | K a m e r a -l e h t i 7 v u o t ta | m e SS u li it e 2/ 20 20 kuvataan Jussi aalto Presidenttien kuvaaja 25x parhaat kuvat minimalismista Caj ja stefan Bremer Laatu on tärkeintä Nro 2/2020 Vuo dest a 1950 100 sivua Ju s s i A A lt o SISÄLTÖ Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 2-20.indd 7 17.2.2020 12.14. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Middleton graafinen suunnittelija Ronja Korhonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Katriina Etholén, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, MarjaLiisa Kinturi, Antti Koli, Anssi Koskinen, Arja Krank, Juha Laitalainen, Kari Leponiemi, Tuomo Manninen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina SieviKorte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. issn 00228133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä
Paikka on komea: lunta, jäätä tähtiä ja vielä viimeisiä matalan auringon valonpilkahduksia. Parasta kuvassa ovat värit. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. kannattaa hakea kuvakulmaa, tutkailla miltä jää näyttää, kuva voi olla tunnelmallinen tai asiapitoinen tai mitä tahansa. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kameralehdessä. Pilvisellä säällä näkyy sävyjä, aurinkoisella paremmin jään sisään. EdEllinEn tEhtävä: JälJEt tutustu tarkemmin tehtäviin www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu e s k o Y Lö n e n luontokuvakoulussa opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. Uusi kuvausaihe on Jääpuikot. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Kuvan nimi on meno-paluu, mikä vahvistaa kulkemisen tuntua. jyrkillä kallioilla, luolissa, tieleikkauksissa ja räystäillä. Usein vesi tippuu kärjestä. TeksTi Antti Koli kUVA Esko Ylönen Esko YlösEn kuvassa ihmiseläimen jäljet kulkevat ja kuljettavat kuvan katsojan maisemaan ja takaisin. Jääpuikot voivat olla pieniä tai peittää koko kallion. Eri suunnista Lähetä kuvasi ja nimesi 9.3.mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Voi kuvata lähikuvan tai maisemallisen, jossa ympäristöä mukana. m ik ä k A i LU n d e n Oikealla on painava ja tumma rantametsä, se voisi ehkä olla pienempi ja vähemmän hallitseva. Mukaan tulee aina myös heijastuksia. Jääpuikot Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli kuvata jälki. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Kuva on otettu huolella jalustalla 15 mm:n objektiivilla, mikä antaa kunnollisen syvyysvaikutelmaan, etualaa korostaen. uusi tEhtävä: Jääpuikot 8 Kamera 2|2020 LuontokuvakouLu Tehtävä 36 Luontokuvakoulu_2-20.indd 8 17.2.2020 10.23. JääpuikkoJa on esim
Laterna Magicassa 17. Ne johdattavat katsojansa ajasta ja paikasta riippumattomaan maailmaan valokuvien ja maalausten rajapinnalle. Tekijät lähestyvät teemaa Shane Baumin Leasure Society -tematiikan kautta, jossa elämän keskiössä ovat ajan viettäminen perheen ja ystävien kanssa sekä autuas joutilaisuus. Valokuvataiteilija Markku Joutsen (s. maaliskuuta avautuva näyttely ”Ajattomuus” esittelee Markku Joutsenen uniikkeja bromiöljyvedoksia. Markku Joutsen: Ajattomuus 18.3.–4.4.2020 Laterna Magica Helsinki | Rauhankatu 7 https://www.laterna.net/ Lisää näyttelyitä www.kamera-lehti.fi/tapahtumat M a R K K U JO U T s e N M a R K U s a s p e g R e N Markus Aspegren: Plastic Waters 8.2.–2.3.2020 Valokuvakeskus Nykyaika Tampere | Kauppakatu 14 www.valokuvakeskusnykyaika.fi Mikko Auerniitty ja Harri Heinonen: Football Landscapes 7.3.–19.4.2020 Pohjoinen valokuvakesku Oulu | Hallituskatu 7 www.photonorth.fi H a R R i H e iN O N e N + Uutuuskirjat { 10} + Lukijakysymys { 12} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Välkät u 2-20.indd 9 15.2.2020 17.13. Kuvien merkitys ei katoa yhdellä silmäyksellä tai tunnistamisella, vaan ne antavat katsojalle mahdollisuuden myös omaan vastaavaan havaintoon ja todellisuuden uudelleen hahmottamiseen. Näyttelyn teokset on toteutettu yhteistyössä stailaaja Laura Puntilan kanssa. Lovecraftin kauhutarinat, erityisesti The Shadow over the Innsmouth (1931), jossa kylää vaanii merestä nouseva uhka. Kyseessä on eräänlainen läsnäolo poissalossa. Negatiivista tehdään hopeagelatiinivedos, joka valkaistaan. Plastic Waters -valokuvasarja nostaa esiin vesistöjen ja merten roskaantumisen maailmanlaajuisena ongelmana. Markku Joutsen käyttää Suomessa harvinaista bromiöljytekniikkaa. Markku Joutsenen uudessa näyttelyssä henkii mennyt maailma, vaikka originaalikuvat ovat valtaosin viime vuosilta. Kostean vedoksen pinnalle ”töpötetään” öljypohjainen muste telalla tai siveltimellä, jolloin syntyy maalauksellinen, pehmeäpiirtoinen vedos, jota voi vielä muokata siveltimellä. KOONNUT Kristiina Haaga kuvat kertovat. 1971) ja Harri Heinosen (s.1967) Football landscapes. VaLokuVakeskus nykyajassa on esillä Markus Aspegrenin valokuvia. Plastic Waters -näyttelyn valokuvateosten hahmot ovat kuvitteellisia vesistöjen kansalaisia, joiden tarinoita n ä y t t e ly t Uniikkeja bromiöljyvedoksia, johdatus menneeseen maailmaan. Kuvasarjaa ovat innoittaneet H.P. Taiteilijat tutkivat teostensa kautta kulutusyhteiskunnan romahdusta, jossa tavaratuotannosta on siirrytty palveluiden ja elämysten tuottamiseen. Näyttely on yhteisproduktio ja se kuvaa jalkapalloa maiseman, arjen ja havaintojen kautta. Markus Aspegren on kansainvälisesti palkittu kuopiolainen valokuvaaja. Pohjoisessa valokuvakeskuksessa on nähtävillä Mikko Auerniityn (s. 1963) on harrastanut kuvausta 15-vuotiaasta lähtien ja työskennellyt myös ammattikuvaajana. Ne ovat valokuvia maalausten asussa
Jääkarhu Patrick — Operaatio Tassunjälki kertoo luonnon puhtaana pitämisen tärkeydestä ja tuo uusia oivalluksia koko perheelle. Hän vaihtoi filmistä digikameraan ensimmäisten joukossa Suomessa, ja hän on opastanut satoja kollegoitaan digitaaliseen kuvankäsittelyyn. KAMERAMAAILMA 3X k ir ja U U T U U S Timo Kirves Arjen valo Vrakplundrarförlaget, 2019 vrakplundrarforlaget.fi | 138 sivua | 35 euroa Timo Kirves tunnetaan kuvajournalistina ja valokuvaajien opettajana. 1 2 3 3 1 VaLokuVaaja Outi Neuvonen on kuvannut Suomessa turvapaikanhakijoiden arkea espoolaisella vastaanottokeskuksella parin vuoden ajan sekä tehnyt kuvausmatkoja EteläAmerikkaan eri järjestöille. Pakolaisuus teemana on erityisen lähellä Outin sydäntä. Nelikko huomasi tutkimusmatkallaan Huippuvuorilla, että rantaviiva oli täynnä muoviroskaa. Näyttelyihin on vapaa pääsy. Valokuvanäyttelyn kiertävä versio on tilattavissa kouluihin, kirjastoihin ja muihin tiloihin 1.4. Pakolaiset ovat kaikkialla maailmassa erittäin haavoittuvassa asemassa, ja ilmastonmuutos uhkaa monien päivittäistä selviytymistä esimerkiksi päiväntasaajan alueella. Sämpyn tokaisut värittävät Riikka Hedmanin ihanista valokuvista koostuvaa kissanystävän toivekirjaa. Riikka Hedman Kissakaverukset Kustantamo S&S, 2019 https://kustantamo.sets.fi | 168 sivua | 28 euroa Sämpy saa pikkuveljen, kun perheeseen otetaan Hiski-pentu. Vaikka pakolaiset tuottavat vain murtoosan maailman kasvihuonepäästöistä, elävät he usein alueilla, joita ilmastonmuutos koettelee kaikista rankimmin. Outi haluaa kuvillaan kertoa niitä tarinoita, jotka muuten jäisivät näkemättä ja kuulematta. Sämpy kertoo omin sanoin, millainen kahden kissapersoonallisuuden kohtaaminen oli ja miten uuteen tulokkaaseen sopeutuminen on sujunut. Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, mutta erityisen voimakkaasti se vaikuttaa jo valmiiksi haastavassa tilanteessa eläviin, kuten pakolaisiin. Yksi aikamme isoja ongelmia on muovin levittäytyminen luontoon. 2 O U T i N e U v O N e N Ilmastonmuutos ja pakolaisuus -valokuvanäyttely Helsingissä VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 Kamera 2|2020 OK_Välkät u 2-20.indd 10 15.2.2020 17.13. Yhteinen nimittäjä kuvissa on valo. Suomen Pakolaisavun tuottama näyttely on esillä Helsingissä Rikhardinkadun kirjaston Käytävägalleriaan (3. Viime syksynä Outi Neuvonen matkusti Ugandaan tutkimaan ympäristön, ilmaston ja pakolaisuuden yhteyttä ja vuorovaikutusta valokuvan keinoin. Facebookissa ja Instagramissa Sämpyllä on yli 120 000 seuraajaa. Lämminhenkisessä kirjassa on valokuvia Timo Kirveksen pitkältä uralta. krs), missä se on nähtävissä 24.2.–20.3. Ensimmäiset kirjan otokset ovat muotikuvia 1960-luvulta ja päätyen Havannaan 2018. Mato Valtonen ja Pata Degerman Jääkarhu Patrick — Operaatio Tassunjälki Otava, 2020 www.otava.fi Lastenkirjan ovat ideoineet ja toteuttaneet seikkailija ja tutkimusmatkailija Pata Degerman, Leningrad Cowboysja Sleepy Sleepers -yhtyeistä tuttu Mato Valtonen, yrittäjä ja luontokuvaaja Timo Tammisto ja yritysjohtaja Tommi Juusela. Lisätiedot ja tiedustelut globaalikasvatus@pakolaisapu.fi. Materiaalista tuotettu näyttely tuo esiin pakolaisten kokemuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Sämpy on oululainen 6-vuotias maatiaiskissa, jonka uljas ulkokissan olemus on hurmannut ihmiset sosiaalisessa mediassa. alkaen
Ensimmäistä kertaa yleisön nähtävissä ovat esimerkiksi inkeriläisen matematiikanopettaja Amalia Suden lakanoille kirjoitetut ja neuvostovuosina patjaan kätketyt muistelmat vuosista vankileireillä ja karkotuksessa. Aallot lainehtivat raskaina ja toivon kipinä syttyi; ehkä meri jäätyy tänäkin talvena. Arkistokuvat ovat Museoviraston kuvakokoelmista. Muotokuvat käyvät vuoropuheluun Siperian karkotusten vankileirimaisemissa ja Inkerinmaan autioissa kylissä otettujen dokumentaaristen valokuvien kanssa. Inkeriläisten historiaa ja identiteettiä esillä Kansallismuseossa NYT VaLokuVakeskus Perin toiminnanjohtaja Sade Kahra siirtyy keväällä 20 kuukauden opintovapaalle. Fäboda Pietarsaari." Missä kuljetkin, eteen voi tulla kuvauksellisia pieniä suuria asioita, kunhan pidät silmäsi auki. Vuosien 1990–2016 aikana Suomeen saapui yli kolmekymmentä tuhatta inkeriläistä entisen Neuvostoliiton alueilta. päivä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun presidentti Mauno Koivisto ilmaisi suorassa Ajankohtaisen kakkosen tv-lähetyksessä, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää ulkosuomalaisina paluumuuttajina. Lue lisää Minkkisestä sivulta 38. Huhtikuun 10. Turkulaislähtöinen Anna Vuoria on työskennellyt suomalaisen taiteen edistämistehtävissä New Yorkissa viimeiset 12 vuotta, ensin Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutissa hallintopäällikkönä ja residenssiohjelmavastaavana sekä vuodesta 2016 lähtien Suomen pääkonsulaatissa kulttuurin ja luovien alojen neuvonantajana. gaLLeria West , Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, Helsinki 1.–28.3.2020 Alku-valokuvanäyttely, MuuValo -ryhmän kuudes yhteisnäyttely, www.muuvalo.com Avoinna joka päivä klo 9–21 kaMera-gaLLeria , Eerikinkatu 46, Helsinki 3.–30.3.2020 Yksityiskohtia luonnossa, Eija Visavuori ja Otteita Oodista, Juhani Visavuori Avoinna kerhoiltoina sekä 7.3. v a l o k u v a k e sk u s Pe r i n ä y t t e ly lu e n t o toimitus@kamera-lehti.fi LuKIJALTA | "Lähdin merenrannalle vangitsemaan auringon viimeiset säteet tuulisena helmikuun päivänä. Hylätyt kaivokset ja vankiparakit, kauniina ja karuina, todistavat jotain sellaista, mitä historiankirjoitus harvoin tavoittaa. parin tunnin intensiivisen esityksen kehittymisestään valokuvaajaksi ja retrospektiivisen katsauksen teoksiinsa. www.kansallismuseo.fi M a R ia M e Ji a M a T T i a U T iO www.kameraseura.fi/nayttelyt 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OK_Välkät u 2-20.indd 11 15.2.2020 17.13. Inkerinsuomalaisten historia on eri aikoina ollut poliittisesti arka aihe. klo 13–16 arno rafaeL Minkkinen piti Helsingin Kameraseuralla 7.2. Näyttelyssä inkerinsuomalaiset, 33-vuotiaasta lapsena Suomeen paluumuuttaneesta Greete Puttasta 93-vuotiaaseen inkeriläiseen sotaveteraaniin Juho Savolaiseen, saavat äänen muotokuvien rinnalla. Lähetä oma arjen havaintosi julkaistavaksi palaute@ kamera-lehti.fi. a rj e n t a id e t t a – Margareta Sarvela, Jakobstad M e e R i K O U T a N ie M i inkerinsuoMaLaisten identiteetit ennen ja nyt piirtyvät esiin Meeri Koutaniemen valokuvissa sekä Lea Pakkasen ja hänen isänsä Santeri Pakkasen kertomassa ja itse eletyssä historiassa ja haastatteluissa. Yhdistyksen hallitus on valinnut hänen sijaiseksi Anna Vuorian, joka aloittaa tehtävässään 1.3.2020
Kuvatessa en juuri ajattele mitään. Tässä kuvassa ne ovat pitsa, silitysrauta ja silityslauta. Messuilla on oiva tilaisuus tutustua alan uutuustuotteisiin ja laadukkaisiin valokuvanäyttelyihin. Tämä kuva on kuin jonkun henkilön rakkaudentunnustus pitsan avulla. Hauskuus liittyy prosessiin vasta siinä vaiheessa, kun näkee valmiin, onnistuneen kuvan. Se on aika sympaattista. En ota ikinä kuvatessa mitään erityistä ilmettä, vaan se on, mikä se on. Jotta pitsa näyttäisi pitsalta, eikä vain epämääiiu SuSiraja Turkulainen, 44-vuotias kuvataiteilija. Kuva & Kamera -lavalle astelee lauantaina klo 14 Meeri Koutaniemi kertomaan kolmesta erilaisesta kuvausmatkastaan ja klo 15.30 Laura Malmivaara haastattelee Jussi Aaltoa, joka on yli 50 vuotta kestäneen valokuvaajauransa aikana kuvannut mm. Pidän rohkeina kuvaajia, jotka menevät kuvaamaan vaikkapa kadulle, ihmisten koteihin tai kriisialueille. Itse kuvaaminen ei kestä kauaa. Koiran tai hevosen liikkeen kuvaaminen on mielestäni helpompaa näiden eläinten ohjattavuuden vuoksi. Piti kuvata ripeästi, sillä tomaatteja alkoi tippua lattialle. Sitten yritän löytää listasta esineet, joita yhdistelen kuvassa. En käy avajaisissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Kuvan taKaa Iiu Susiraja Pitsaa rakkaudella Iiu Susiraja kertoo, miten omakuvan tekeminen pakastepitsan kanssa sujui. Yksi Sämpyn hyppykuvista oli niin mainio, että lähetin sen paikallislehteen lukijankuvana. Ostin halvimpia tapetteja, ja värivalikoima oli siinä hintaryhmässä aika suppea. Minusta se on melko harvoin, sillä onhan pitsa melkein uusi ”perinneruoka” suosionsa takia. 27 26 Kamera 1|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Minun kuvani Riikka Hedman Kissakuvilla maailmankartalle Palkintokameran nopeus innosti Riika Hedmania kuvaamaan Sämpyn suosittuja kissamalliotoksia. Olen julkaissut kissoista kaksi kirjaa ja kolme kalenteria (Kustantamo S&S). En oikeastaan tiedä millaisia reaktioita yleisöltä on tullut. kuka 15 14 Kamera 1|2020 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Horisontin äärettömyys TeksTi Katarina Boijer kuvaT Tiina Itkonen Valokuvataiteilija Tiina Itkosen teokset käsittelevät Grönlannin alkuperäiskansojen elämää sekä ilmastonmuutoksen jo nyt tuntuvaa vaikutusta heidän toimeentuloonsa. Olen vähän liian ujo kuvaamaan muita ihmisiä. Tuurilla mennään. Tähän kuvaan piti käyttää pakastepitsoja, muuten pitsan täytteet olisivat valuneet kuvausten aikana lattialle alta aikayksikön. Kuvasta tykättiin niin paljon, että toimittaja tuli tekemään meistä jutun. Käytin kuvatessani studiolamppuja. LUKIJAt VAStAAVAt Edellisen, Kamera-lehti 1/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: "Oletko osallistunut valo ku vauskursseille, ja jos olet, niin mikä kurssi oli kiinnostavin?" Eniten oltiin käyty studioja salamakursseilla. Kaukolaukaisin on helpottanut omakuvien ottamista paljon. Työnkulkuni on tavallisesti sellainen, että listaan ensin paperille esineiden nimiä ranskalaisilla viivoilla. Kissan kanssa hutiruutujen määrä on loputon. Hämärässä metsässä on hyvä, jos kissa on aloillaan. id e a a ! MEssuT | www.kuvamessut.fi kuVa & ÄÄni -messut, aiemmalta nimeltään Kuva & Kamera, laajenee tänä vuonna käsittämään myös ääntä ja uutuutena on neljäs ohjelmalava, Ääni Stage, joka keskittyy kokonaan äänentallennukseen, -käsittelyyn ja -jakeluun. Mietin etukäteen millaisia ongelmia kuvatessa voi tulla. Joskus tulee väkisinkin eteen sellainen ongelma, joka pitää ratkaista kuvaushetkellä. TekSTi ja kuva Riikka Hedman K uvaan mieluiten eläimiä, ja kissa on ollut suosikkini vuosikymmeniä. Ensimmäisellä digijärkkärilläni kuvasin Kamera-lehden kilpailuun, voitin vuoden kuvaaja 2014-tittelin ja sain palkinnoksi upean peilittömän Lumix GH-4:n objektiiveineen. Kamera oli kevyt, pienikokoinen ja sen sarjakuvausnopeus huima joten kissojen liikekuvaus nousi aivan uudelle tasolle tämän laitteen myötä. Yllätyin, että tapetti on aika kallista, vaikka ostin halvimpia poistorullia. Kuvieni taustalla ei ole filosofiaa, joka pitäisi paikkansa tässä nykyhetkessä ja uusien kuvien kohdalla. Sämpy on kissana oiva kuvattava, koska se rakastaa retkiä kanssani läheiseen varjoisaan metsään, pelloille ja jokivarteen. Kuvaan manuaalitarkennuksella. Minun kohdallani sattumuksista on saanut osansa myös kuvauskalusto. Teksti Sanna Hillberg ja Iiu Susiraja. Kuvat Tiina Itkonen 1 Pitsaa rakkaudella. Sisällöntuottajalava sukeltaa puolestaan esimerkiksi kuvankäsittelyn ja some-videoiden saloihin. Työhuoneelle piti rientää pikapikaa, etteivät pitsat sula jo matkalla. Sämpyn puolipitkäkarvainen turkki, väriltään ruskeatabby-valkoinen, sointuu hienosti useisiin eri taustoihin. Tässä kuvassa värit eivät erotu ihan niin hyvin toisistaan, kuin olisin halunnut. Messut ovat kävijämäärältään pohjoismaiden suurin valoja videokuvauksen erikoistapahtuma kuluttajille ja alan ammattilaisille. Teksti Katarina Boijer. Keräsin kimpsut ja kampsut kasaan – ja sitten takaisin kohti kotia. Sitä myöten loppui valokuvaus, ja oli todettava, että näistä se valmis kuva löytyy, jos löytyy. osaLListu kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Pidän punaisesta mekosta, sehän sopii hyvin kuvan nimeen. Kuvaaminen kesti noin kaksi tuntia. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Antti Vuorimäki Turusta. Minun on helppo kuvata itseäni. Teoksia useissa kotija ulkomaisissa kokoelmissa. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Sain ensimmäiset studiolamppuni ja työhuoneen viime syksynä, samoihin aikoihin kuin kaukolaukaisimen. Tarjolla on myös paljon mielenkiintoista ja monipuolista ohjelmaa lavoilla ja osastoilla. Se tunne on koukuttava. Kuva on mielestäni hyvä, koska nimi ja kuva palvelevat toisiaan. LUKIJAKYSYmYS 1 Kuka on mielestäsi legendaarisin valokuvaaja kautta aikojen. Ja ilmeenikin on hyvä. TekSTI Sanna Hillberg ja Iiu Susiraja kuva Iiu Susiraja P itsa on aika hauska asia esineenä. Montaa kuvaa en ehtinyt ottaa ennen kuin ne alkoivat huoneenlämmössä sulaa. Eräänä talvena menin kamera edellä joen jään läpi. Kuva & Ääni ovat osa Helsingin messukeskuksen GoExpo-tapahtumaa. En tiedä, miten usein muut sitä syövät. En kauheasti mieti syntyjä syviä tai yleviä ajatuksia ennen kuvausta ja sen jälkeenkään. Liikkeen kuvaaminen onnistuu parhaiten omalla pihamaalla tai pellolla, missä Sämpy leikkii kissakaverustensa kanssa tai etsiskelee myyrää saaliikseen. Se syntyy, jos on syntyäkseen. On julkaissut kaksi valokuvakirjaa ja kolme kalenteria kissoistaan. Tämän jälkeen hankin esineet, jos minulla ei ole niitä jo ennestään. Lumixin 14–140 mm f3,5 -objektiivi on ominaisuuksiltaan niin hyvä, että nyt on jo kolmas menossa, kestävyyttä voisi ehkä vielä kehittää. Mutta minkäs teet. Se riippuu katsojasta. Seuraavaksi se matkaa Norjaan. neljä presidenttiä. Sämpy saa palkaksi makupalan hypätessään kannonnokkaan istuskelemaan. Tämän jälkeen Sämpy sai Facebook-sivun ja myöhemmin Instagram-tilin, jolla on 118 000 seuraajaa. Ehkä isoin ajatuksellinen asia on keksiä kuvalle nimi. Kun eläinten kanssa puuhailee, sattuu yhtä sun toista. Kamerani on tällä hetkellä Lumix G9, jonka tarkennusnopeus auttaa pääsemään tilanteisiin vieläkin paremmin mukaan. Kun asiat menevät eteenpäin ja muuttuvat, niin menee filosofiakin. Siihen sisältyi taustatapettien asettelu, vaatteiden vaihto, kameran ja tietokoneen laittaminen valmiiksi ja kuvien välitarkastelu kesken kuvauksen. Kuvassa, joka on osa kolmen kuvan sarjaa, halusin käyttää taustana tapetteja. kuvaaja Tiina Itkonen 16 Kamera 1|2020 17 3 Sämpy-kissa. Bored Panda -sivusto esitteli Sämpyn tarinan ja 50 valokuvaani syksyllä 2019. Sämpystä on kirjoitettu lukuisia artikkeleita lehtiin ja siitä on tehty juttuja televisioon. En etukäteen suunnittele ottavani monimerkityksellistä kuvaa. Tai ainakin minä koen sen niin. Kuviini pyrin saamaan kissan olemisen ja tekemisen luonnollisena: kuvaamaan sen lajityypillistä käytöstä sekä kulloistakin tunnetilaa ja siten kuin kissalle sopii. Näiden asioiden osuminen kohdilleen vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta myös onnea tarvitaan. Itse syön harvoin pitsaa – hyvä, jos kerran kuukaudessa. kuka " Nyt mozzarella juustot jäivät kiinni silitysraudan pohjaan." räiseltä kasalta, piti silitysrauta pitää koko ajan samassa kohdassa. Minulla ei ole työhuoneella pakastinta, ja näin jälkikäteen ajatellen pari kylmäkallea olisi ollut hyvä olla mukana. Voit voittaa arvonnassa Taneli Eskolan Blue Monograph -teoksen. Ulkoillessaan se vielä pörhistää turkkiaan, joten kevättalven kuvissa esiintyy näyttävä karvapallo. Monen haaveissa oli osallistua kursseille. Nykyisin mietin myös, mitä vaatteita laitan kuvaan päälleni. Luontokuvauskursseilta oli saatu monia hyviä vinkkejä. Sitten kevättalven kirkastuttua mietin, miten laitetta testaisin. Kuvat Iiu Susiraja KUVA&ääni 28.2.–1.3.2020 Messukeskus Helsinki KAmerA-LeHtI 1/20 mIeLenKIIntoISIn JUttU oLI VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 12 Kamera 2|2020 OK_Välkät u 2-20.indd 12 15.2.2020 17.13. urheilukuvauksesta, värienhallinnasta ja luontokuvaamisesta. Samaan aikaan kuva tuottaa muitakin tunteita, jopa hyvin vastakkaisia sympaattisuudelle. Sämpy hämmästeli tilannetta etäämpää. Lopuksi siivosin työhuoneen. Vettä oli jään alla vähänlaisesti, joten ainoastaan kamera kärsi hieman. TopShot Stagella puhutaan mm. Nyt mozzarellajuustot jäivät kiinni silitysraudan pohjaan. Talvisin kissan olemus "muhkeutuu" talvikarvan kasvamisen myötä. Tavallisesti kuvan ideoiminen on aikaa vievin osuus. Kissan nopea liikkuminen on hankalasti ennakoitavaa säntäilyä. Nämä presidentit ovat messuilla esillä luonnollisen kokoisina vedoksina. ajaTTelen nykyään aika paljon värejä. Tehtävä osoittautui yllättävän helpoksi: kissojen mielestä hyppääminen oli hauskaa, ja ne tulivat perässä kun itse siirryin esteen toiselle puolelle. Riikka Hedman Sometähti Sämpy -kissan omistaja ja harrastajakuvaaja, voitti Vuoden kuvaaja -tittelin 2014. Pakolla saa harvoin mitään hyvää aikaan, oli asia mikä tahansa. Keksin rakentaa lumeen lapioituun käytävään ajopuun kappaleista esteen toivoen, että joku kissoista haluaisi hypätä siitä. Lisäksi kiinnitän huomiota ympäristön esteettisyyteen. Se on vaan semmoista tekemistä. Näyttely Kuivakka ilo viime kesänä Kiasmassa. Tämä teos oli esillä sarjan muiden töiden kanssa Mäntän kuvataideviikoilla. Objektiivit ovat myös kokeneet kissojen toimesta kovia. Teksti ja kuvat Riikka Hedman 2 Horisontin äärettömyys. Vastanneiden kesken arvottiin Juha Laitalaisen Kuvaajien kuvia -teos
ennen ja nyt Aterlier Nyblin 14 Kamera 2|2020 Nyblin 2-20.indd 14 15.2.2020 17.29
Sen kautta järjestettiin valokuvauskursseja ympäri Suomenniemen. Kypsyin valokuvaajaksi hitaasti – Muotokuvaajan ammatti on vaativa. Nyblin 2-20.indd 15 15.2.2020 17.29. Huoneistossa asui myös Nyblinin perhe. TYYLIKÄSTÄ GLAMOURIA TeksTi Vanessa Riki kuvaT Atelier Nyblin vuonna 1877 perustettu atelier Nyblin on suomen vanhin, edelleen toiminnassa oleva valokuvausstudio. – Daniel verkostoitui nopeasti ja tunsi pian kaikki taiteilijat, filosofit, kirjailijat ja valokuvaajat, jotka viettivät vapaa-aikaansa Hotelli Kämpissa ja Kappelissa, Robert Nyblin, muotokuvaaja viidennessä polvessa kertoo. Suku ei ollut vauras ja studion menestys vaati kovasti työtä. Hän erottui muista muotokuvaajista tyylikkyydellä ja hienostuneilla kuvillaan. Yli 100 neliön studio sijaitsi kattohuoneistossa osoitteessa Fabianinkatu 21. Seuraavat polvet pyrkivät samaan. Daniel oli Robertin mukaan aktiivinen myös erilaisissa yhdistyksissä, kuten suositussa yritystoimintaa tukevassa Handelsgilletissä. Vas. Ideoita Hollywood-glamourista Daniel Nyblin perusti 1900-luvun alussa Nyblin Magasinet -lehden, joka oli suunnattu sekä ammattilaisille että alan harrastajille. 1960-luvulla kuviin tuli mukaan väri ja myöhemmin tekninen vallankumous toi omat haasteensa ja mahdollisuutensa valokuvauksen pariin. Valoa sen ajan kameroiden vaatimiin pitkiin valotusaikoihin saatiin kattoikkunoiden kautta. Ammattitaitonsa valokuvaaja oli saanut tanskalaisen studion omistajan, Charles Riesin oppipoikana. Voisi miltei sanoa, että siihen aikaan otettiin myös kaikkien aikojen ensimmäiset selfiet. Valokuvaus ja kamerat olivat tuolloin juuri tulleet Suomessa muotiin. Studioasunnossa Aleksanterinkadulla vietettiin aikaa myös muuten kuin kameran edessä. Kaikki tarvikkeet piti tilata ulkomailta, koska mitään ei silloin saanut vielä Suomesta. Robert Nyblin on uudistanut studiota, mutta säilyttänyt atelierin tyylikkyyden ja arvokkuuden. Daniel uudisti valokuvausta Suomessa ja ammensi ideoita Hollywood-glamourista. Sohvapöydän ääressä vuonna 1940 istuivat näyttelijä Ansa Ikonen seuralaisineen (vas.) sekä Jarlin tuleva vaimo Märtha Jansson ja kuvaaja Jarl Nyblin (oik.). – Daniel oli hauska ja auttavainen mies, jolle työ oli kaikki kaikessa. Atelier NybliN – – 15 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi T änä vuonna 143 vuotta täyttävän Atelier Nyblinin perusti Norjasta Suomeen muuttanut 21-vuotias Daniel Nyblin vuonna 1877. Samoihin aikoihin alan toiminta kehittyi ja eri paikkoihin perustettiin Foto Nyblin – kamerakauppoja. Opin enoni Thorleifin oppipoikana eniten psykologiasta
” Valokuvaaja on kuin esiintyjä näyttämöllä. Hänen pitää osata luoda yhteys kuvattavaan ja lisäksi löytää se täydellinen ilme.” 16 Kamera 2|2020 Nyblin 2-20.indd 16 15.2.2020 17.29
Studio sijaitsee osoitteessa Keskuskatu 1 / Kaisaniemenkatu 3 a 7. Axel Gallen-Kallela, Sakari Topelius, Aino Ackté, Albert Edelfelt, P.E. – Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Robert pohtii. – Tässä joutuu panostamaan ihmisiin. Heistä mainittakoon mm. Studiota värittävät esillä olevat henkilökuvat eri aikakausilta Alber Edelfeldtistä Ville Niinistöön. 1930 Jarl Nyblin jatkoi toimintaa 1930-1973. Ala on kuitenkin haastava. – Joskus sitä kysyy itseltään, miten viedä saamaansa perintöä arvokkuudella eteenpäin. Sitoudun hetkeen kokonaisvaltaisesti ja yritän päästä samalle tasolle ja aaltopituudelle. Tekninen kuvausprosessi sinänsä ei ole niin tärkeä, kuin yhteys kuvattavan ja kuvaajan välillä. Kun asiakas on paikalla, heitän kellon pois. Solveigin poika Robert Nyblin jatkaa nyt studion perinteitä. Robert on ylpeä perinnöstään, mutta kokee sen välillä taakaksi. Ajan tasalla pysyminen on tärkeää Robert Nyblin on vuosien saatossa muuttanut yrityksen toimintamalleja ja digitalisoitumisen myötä etsinyt uusia työkaluja, joilla helpottaa työtä ja parantaa kilpailukykyä. Hänen pitää osata luoda yhteys kuvattavaan ja lisäksi löytää se täydellinen ilme. Nykyisen Kaisaniemenkadun studion aulassa katseen vangitsee ateljeen ensimmäinen Alfred Bruckner Avenue -merkkinen iso palkkikamera, jossa on Voigtländer linssi. Viime vuosikymmeninä kuvattavana ovat olleet esimerkiksi Mauno Koivisto, Anneli Jäätteenmäki, Paula Risikko ja Jutta Urpilainen. mikä 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Nyblin 2-20.indd 17 15.2.2020 17.29. Svinhufvud ja Alvar Aalto. Örnulf siirtyi myöhemmin 80-luvulla toisiin tehtäviin, jolloin hän myi osuutensa. 1877 Daniel Nyblin (1856-1923) perusti studion nimellä Daniel Nyblin vuonna 1877 osoitteeseen Fabianinkatu 21. 2009 Thorleif siirtyi eläkkeelle vuonna 2009. Atelje Nyblin voi tänä päivänä melko hyvin. – On tärkeää uusiutua ja olla perillä ajan trendeistä niin, ettei kuitenkaan sulaudu samankaltaiseksi kuin kaikki muut. Lisäksi hänen tulee seurata aikaansa, lukea paljon ja etuna voi olla myös se, että opiskelee kieliä. Näen kuitenkin tärkeäksi säilyttää studion tyylikkyyden ja laadun ja sen tunteen, että asiakasta palvellaan henkilökohtaisesti. Atelier Nyblinissä on kuvattu lukuisia merkkihenkilöitä vuosien varrella. VALOKUVAAMO. 1973 Jarlin kuoltua lapset Solveig, Thorleif ja Örnulf Nyblin jatkoivat toimintaa osoitteessa Keskuskatu 5. Se muuttuu nopeasti ja kilpailu on tänä päivänä kovaa. – Mikä tahansa teema voi auttaa löytämään yhteyden kuvattavan kanssa, Robert Nyblin sanoo. Valokuvaaja on Robertin Nyblinin mukaan kuin esiintyjä näyttämöllä. Vas. Nyblin sanoo, että muotokuvaajan hyvä peruskivi on olla perehtynyt ja kiinnostunut eri aiheista. & 1. Studio sijaitsi WTCtalossa osoitteessa Aleksanterinkatu 17, (Keskuskatu 5). 1914 Veljenpoika Ragnvald Nyblin jatkoi toimintaa vuodesta 1914– 1973 nimellä Atelier Nyblin
kuvaajat Caj ja Stefan Bremer 18 Kamera 2|2020 Bremerit 2-20 versio 2.indd 18 15.2.2020 17.21
bre me rit Bremerit 2-20 versio 2.indd 19 15.2.2020 17.21. TeksTi Vanessa Riki kuvaT Caj Bremer, Stefan Bremer ja Vanessa Riki Valokuvaus on yhdistänyt Caj ja Stefan Bremeriä läpi elämän. Caj tunnetaan koko kansan kuvaajana, Stefan yhteiskunnallisena tulkitsijana
Kuva: Vanessa Riki. Pääsin sinne kahtena vuonna kesätöihin – se oli minun kouluni valokuvaajaksi. En tiennyt koulun jälkeen mitä haluaisin tehdä. Yllä Bremerit viettivät kesiä Kaptensuddenissa, jossa Caj kuvasi ahkerasti perheen elämää ja serkusten leikkejä. Imin Ruotsista kaiken uuden ja toin mukanani Suomeen. Toimittajat ottivat minut siipiensä suojaan ja opettivat journalistiksi. Iloitsimme vaimoni Doriksen kanssa, kun Stefan pääsi Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan. Ed.aukeama “Mehän ollaan lapsellisia tyyppejä molemmat!” isä ja poika tokaisevat yhdestä suusta. En viihtynyt siellä, mutta sain ensimmäistä kertaa nähdä, miten kuvia syntyy. Poikamme Stefan saikin kasvaa kuvien ympäröimänä ja pimiö-atmosfäärissä. Kuva: Caj Bremer. Innostuin, kun sain kameralla esiin sen, mitä näin silmillä. Nykyään Caj kuvaa pääosin luontoa ja ympäristöä kotinsa läheisyydessä Sipoossa. Minusta tuli valokuvaaja sattumalta. Työ oli kiinnostavaa ja vaihtelevaa. Sukulaiseni ehdotti minua assistentiksi helsinkiläiselle potrettikuvaajalle. Oik. AlOin kuvAtA pienellä Leica-kameralla kinofilmille ilman salamaa. Suomessa ei ollut silloin valokuvakoulutusta. Kun astuin lehden toimitukseen, tiesin heti, että olen oikeassa paikassa. Caj Bremer: Olin siitä erikoinen lehtikuvaaja, että kehitin itse filmit ja tein kaikki kuvani kotona omassa laboratoriossa. Kun isoja salamoita ei tarvinnut, dokumentaarinen kuvaaminen helpottui. Kuva: Vanessa Riki. Seurasin kansainvälisiä lehtiä ja kuvajournalismin kasvua Ruotsissa. Sen jälkeen toimin kaksi vuotta studioassistenttina eräälle teollisuuskuvaajalle. Myöhemmin Lehtikuvassa töissä ollessani otin yhteyttä ruotsalaiseen Bonniersin kuvatoimistoon, jossa työskentelivät Ruotsin tunnetuimmat kuvaajat. 20 Kamera 2|2020 Bremerit 2-20 versio 2.indd 20 15.2.2020 17.21. Sain tavata uusia ihmisiä ja pääsin seuraamaan tärkeitä tapahtumia sekä näkemään erilaisia ympäristöjä. Toimitus piti kuvistani ja sain lisää töitä. Hän lumoutui nähdessään kuvien ilmestyvän näkyviin kehitteessä. Studiossa kuvaaminen oli tylsää, enkä olisi jatkanut valokuvausta ilman seuraavaa sattumaa: sain yllättäen puhelun, että Huvudstadsbladetissa olisi valokuvaajaan paikka auki