Kamera 01/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIKON Z 6 II AKTIIVIHARRASTAJALLE ILMA & TULI K U U K A U D E N K U V A A JA H A N N U V A LL A S | K O N ST A P U N K K A | N Ä IN K U V A A T IL O T U LI T U ST A | IS LA N T I | T U LI K U V A U S | SU U R K IL PA IL U 2 2 | K A M E R A SE U R A 1 9 2 1 – 2 2 1 | N IK O N Z 6 II | F U JIF IL M X -S 1 1/ 20 21 VUO DEST A 1950 Konsta Punkka Instagramista huipulle Hannu Vallas Taivaalta tähtääjä Islannin karu kauneus Näin kuvaat ilotulituksia 10x Suurkilpailun parhaat Nro 1/2021
Sääntöuudistus tarjosi asiassa ratkaisevan sysäyksen. Hänestä tuli myös yksi koko maan valokuvauksen harrastustoiminnan suunnannäyttäjistä 1920-luvulla. Perustava kokous pidettiin maaliskuun 2. Kun Suomi itsenäistyi, maan lainsäädäntöä uudistettiin, ja yksi uudistuksen kohde oli laki yhdistystoiminnasta. Kuva on 1920-luvun alkupuolelta. Suomenkieliset jäsenet olisivat halunneet kaksikielisyyden virallistamista. Ero Klubbenista ja suomenkielisen yhdistyksen perustaminen näyttää lopulta tapahtuneen verraten sopuisissa merkeissä. Yhdistyksen 1920-luvun toiminta osoitti silti, että tavoitteet olivat kunnianhimoiset mitä taidevalokuvaukseen tulee. Koko maan taidevalokuvauksen kehitys oli melkein läpi 1920-luvun näiden kahden seuran varassa. Sata vuotta sitten Oiva Kallio, Olavi Lampén (myös kuvaaja), Aarne Uusikylä. Seura oli käytännössä kaksikielinen, eikä kieliasia ei ollut ensin korostetun tärkeä. Yhdistyksen oli määriteltävä virallinen kielensä, joksi Klubbenin vuosikokous äänesti ruotsin lokakuussa 1920. Se sai viisihenkisen hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin Piirinen. S uomen suurin amatöörivalokuvaajien yhdistys oli kolme vuosikymmentä Fotografamatörklubben i Helsingfors. Säännöissä ei erikseen mainittu taidevalokuvausta toisin kuin Klubbenin säännöissä. Uusi yhdistys määritteli tarkoituksekseen amatöörivalokuvauksen edistämisen ja suuremman harrastuksen herättämisen sitä kohtaan. Yhdistyksen perustivat ruotsinkieliset helsinkiläiset, mutta sen jäseneksi tuli ajan myös myös suomenkielisiä amatöörivalokuvaajia. Valokuva yhdisti enemmän kuin kielet erottivat. Perimätiedon mukaan viisi Klubbenin suomenkielistä aktiivijäsentä olisi jo ennen sääntöuudistusta miettinyt suomenkielisen yhdistyksen perustamista. YKSI KLUBBENIN suomenkielisistä aktiiveista, Erland Piirinen ryhtyi aloitteen tekijäksi. päivänä 1921. KAMERASEURA 1921–2021. Lisäksi vuosikymmenen jälkipuoliskolla yhdistyksillä oli yhteistä kilpailutoimintaa. Heistä osalla oli tärkeä rooli Klubbenin toiminnassa. Yki Hytönen Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyvään 100-vuotishistoriaan. Talvella 1921 sana uuden yhdistyksen perustamisaikeista kiiri helsinkiläisten amatöörikuvaajien keskuudessa, ja ensimmäisessä asiaa tunnustelevassa kokouksessa ajatus sai kannatusta. Seuran nimi muuttui vuonna 1929 Kameraseuraksi. Uuden yhdistyksen nimeksi tuli Helsingin Amatööri-Valokuvaajat ry. Ilmeisesti toiminta kaksikielisessä yhdistyksessä ei sittenkään ollut ihanteellinen ratkaisu. Tähän viittaisi se, että jo 1920-luvun mittaan Helsingissä oli amatöörivalokuvaajia, jotka toimivat aktiiveina kummassakin seurassa
WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2020-21 Celebrating the year’s best products THE VERY BEST CONSUMER TECHNOLOGY... The Expert Imaging and Sound Association is the growing community of 56 technology magazines and websites from 29 countries, specialising in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video. The 2020-21 EISA Awards will be announced on August 15th 2020 TESTED BY THE EXPERTS . Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with a coveted EISA Award. COMING SOON 210-297_EISA_AD_2020_world_tech_FINAL.indd 1 11/05/2020 15:09
Sittemmin kuvien eläinvalikoima on laajentunut oravista muun muassa karhuihin, kettuihin ja kotkiin. Perusteluina mainittiin esimerkiksi hieno tunnelma, hyvä kompositio, niukka väriskaala sekä liikkeen ja taustan yhdistäminen. Hyvää kevään alkua! Kohti uutta ja parempaa PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 1|2021. JÄRJESTIMME SOSIAALISESSA mediassa kansikilpailun, jossa kysyimme viime vuoden parasta Kamera-lehden kantta. Lue juttu sivulta {35} JARI TOMMINEN Valokuvaaja, kirjoittaja H A N N U V A L L A S TAMMIKUUN NUMEROSSA esittelemme Suurkilpailun 2020 parhaat kuvat. Kuva on kokonainen tarina.” Toiseksi eniten ääniä sai Jussi Aallon kuvaama kansi Kekkosesta, 2/20. Nyt on lumen ja niukan valon kuvaamisen aika. Kekkonen haastaa miettimään aikaa jolloin presidentti oli aina Kekkonen. Hän tuli somekansan tietoisuuteen oravakuvillaan liityttyään Instagramiin vuonna 2012. Lisäksi lennätystoiminnassa pitää ottaa huomioon koko joukko säädöksiä, jotka muuttuivat juuri vuodenvaihteessa. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi YHDESSÄ KUVAN ÄÄRELLÄ Valokuvaaminen voi olla yksinäistä puuhaa, josta saa monin verroin muiden kuvaajien kanssa. Tämä lehti kannattaakin säästää ja kerrata Rantalaisen vinkit ennen seuraavan uudenvuoden rakettien kuvausta, jollei jo sitä ennen ole tilaisuutta kuvata ilotulitusta. Some-kommentissa kerrottiin kuvasta: ”Katsekontakti. Perustelut kansi kuvalle olivat mustavalkoisuus, selkeys ja että kuva oli klassikko. Lue juttu sivulta {2} YKI HYTÖNEN Kirjoittaja SUOMI ILMASTA Harva suomalainen tuntee kotimaansa maisemat, pinnanmuodot ja rakennetun ympäristön yhtä hyvin kuin Hannu Vallas. Lopputuloksena on usein hyvinkin näyttäviä kuvia. Koko ajan sen on pitänyt elossa kuvan mysteeri, rakkaus valokuvaukseen ja se, että vastuuta ottavia aktiiveja on aina löytynyt. Kopteri kuvaus vaatii kuitenkin monipuolista osaamista. Lue juttu sivulta {14} SANNA HILLBERG Kirjoittaja MUISTA SÄÄNNÖT Ilmakuvaus kauko-ohjattavan kopterin avulla on mielenkiintoista ja antoisaa puuhaa. Punkka haluaa vangita nimenomaan eläimen katseen. Mielikuvitus kaappaa minut seuraavaan hetkeen, ehdinkö saada hevoset suojaan ennen myrskyn alkamista. Kaikki kannet saivat melko tasaisesti ääniä, mutta parhaana esiin nousi numeron 6/20 Johanna Sjövallin kansikuva hevosista. Kisa on järjestetty jo vuodesta 1952 lähtien, se on vanhimpia kuvakilpailuja Suomessa ja on säilyttänyt suosionsa vuodesta toiseen. Kilpailussa aihe oli vapaa ja kukin osallistuja sai lähettää enintään viisi kuvaa. TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ KRISTIINA HAAGA vt. Punkka on tehnyt yhteistyötä muun muassa Adoben, Nokian ja Olympuksen kanssa. Vuosisata sitten alkoi Helsingin Kameraseuran tarina, joka jatkuu yhä. Eräs lukija kommentoi: ”Katsoessani sitä kuulen kavioiden kopinan ja emän pehmeän hörinnän varsalleen. Vuosikymmenten ura ilmassa, ensin ilmavoimien merivalvontalentäjänä ja myöhemmin ilmakuvaajana, on antanut hänelle kokonaiskuvan siitä millainen Suomi on korkeuksista katsottuna. Pehmeää hämärää ja aavistus valosta. Tänä vuonna raadissa olivat Kameraseuran puheenjohtaja Jan Ekström, valokuvaaja Juha Laitalainen sekä Kamera-lehdestä Terhi Pehkonen ja Tarja Lahti. Punkka oli ensimmäisiä sosiaalista mediaa hyödyntäneitä kuvaajia Suomessa ja onkin työskennellyt pääasiallisesti valokuvaajana siitä lähtien. Ennen koronaepidemiaa Punkka reissasi maailmalla yli puolet vuodesta, mutta hänen mielestään ei aina tarvitse lähteä toiselle puolelle maapalloa vaan lähipuistokin riittää hyvän eläinkuvan ottamiseen. MIKAEL RANTALAISEN neuvot ilotulitusten kuvaamiseen ovat niin yksityiskohtaiset, että niitä noudattamalla ei voi epäonnistua. TÄMÄN KERTAISEN kannen on kuvannut Konsta Punkka. Esittää hänet tässä vahvimmillaan, tuo mies panee muilta pulinat pois." Tämä lehti oli myös myydyin Kamera-lehti vuonna 2020
{14} 3X K U V A A JA 14 | Kuukauden kuvaaja Hannu Vallas 26 | Eläinkuiskaaja Konsta Punkka 66 | Mielikuvani Kari Holopainen {26} K O N S T A P U N K K A H A N N U V A LL A S W 1 2021 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
2 | Kameraseura 1921–2021 4 | Pääkirjoitus 8 | Välähdyksiä 65 | Kameraseura Näyttely 69 | Kolumni 70 | Mennyttä valoa 72 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 50 | Kamerat testissä Nikon Z 6 II 53 | Monitoimitulostin Epson EcoTank ET-7700 54 | Kamerat testissä FujifilmX-S10 56 | Kuukauden valinnat 57 | Pikatesti: Lidl-kamera Kodak Printomatic Zink OPASTUS 22 | Vinkit ilotulituksen kuvaamiseen 35 | Kopterikuvaus tutuksi Vinkit ja uudet säädökset 38 | Näin kuvaat tulta 46 | Luontokuvia kännykällä 58 | Kuvankäsittely Komposiittikuva ja perspektiivi L E A K Ö M I M IK A E L R A N T A L A IN E N L E A K Ö M I {22} {38} JU S S I H E LI M Ä K I 1 2021 6 KAMERA 1|2021 {46} 56 56 SUURKILPAILUN VOITTAJAT 2020 SIVU 60 53 53 50 50 54 54
päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi,AnttiKoli,AnssiKoskinen,Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh.0400802282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihinklo12.00–15.00. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO14001ympäristösertifikaatti. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / SanteriSelin,p.0442380511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkintoraadissa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. OSALLISTU! 11 | Lukijakysymys 45 | Luontokuvakoulu 75 | Kevään kurssit 2021 {40} LISÄKSI 12 | Huuhkajan jäljillä Kimmo Mäkiranta 34 | Matti Ristimäen terveiset lukijoille 40 | Islannin kiehtovat maisemat A N N I N A A M A N K A VOITTAJAT 60 | Suurkilpailu 2020 10parastakuvaa {60} NIKON Z 6 II AKTIIVIHARRASTAJALLE ILMA & TULI K U U K A U D E N K U V A A JA H A N N U V A LL A S | K O N ST A P U N K K A | N Ä IN K U V A A T IL O T U LI T U ST A | IS LA N T I | T U LI K U V A U S | SU U R K IL PA IL U 2 2 | K A M E R A SE U R A 1 9 2 1 – 2 2 1 | N IK O N Z 6 II | F U JIF IL M X -S 1 1/ 20 21 VUO DEST A 1950 Konsta Punkka Instagramista huipulle Hannu Vallas Taivaalta tähtääjä Islannin karu kauneus Näin kuvaat ilotulituksia 10x Suurkilpailun parhaat Nro 1/2021 K O N S T A P U N K K A SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 1/2021 ilmestymispäivä21.1.2021 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu1ALt141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400802282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu
Näyttely on vastaus yleisön runsaisiin toiveisiin, joita museo vastaanotti Maierin näyttelyn sulkeuduttua ennenaikaisesti maaliskuussa 2020. Kirjassa on hyödynnetty valokuvataiteen ja taidegrafiikan ilmaisukeinoja. Teos kuljettaa lukijan läpi kylmän sodan ilmapiirin tuoden esiin vallinneen pelon ja väkivallan merkit. K1:n avajaisnäyttelyinä nähtiin valokuvaaja Douglas Kirklandin klassiset kuvasarjat Marilyn Monroesta ja Coco Chanelista sekä mediataiteilija Liisa Vääriskosken riemunkirjava runsaudensarvi @munalissu. Holopainen tunnetaan erityisesti polymeerigravyyrin kehittäjänä ja hän on opettanut taidetta useissa oppilaitoksissa Pohjoismaissa. Siinä on esitettynä niin croquispiirrokset, akvarellit, grafiikan vedokset kuin valokuvat. Kirja sopii niin aikuisille kuin lapsille, jotka haluavat irti arjen todellisuudesta. Suosituin näyttelyistä oli Vivian Maierin Omakuva ja sen varjo, jonka näki 26 000 kävijää, vaikka se ehti olla auki ainoastaan kaksi kuukautta ennen poikkeusolojen alkua. Kaapelitehtaan kolmelle museol le rakennetaan uusi aula, joka haukkaa osan Valokuvataiteen museon näyttelytilasta. Aalto yliopisto) samaan aikaan Kari Holopaisen kanssa. Näyttely on esillä Finlandia-talon kahvila Finlandia Cafessa 11.1.-8.2. Polku on läpileikkaus hänen teoksistaan. Hän kuvaa teoksissaan suomalaista elämäntapaa ja ympäristön tilaa. Suomen valokuvataiteen museo jatkaa uudistumista vuonna 2021 V IV IA N M A IE R https://serlachius.fi JO H A N N A S JÖ V A L L FOTOFINLANDIA 2020 -kilpailun palkitut kuvat ovat nyt esillä Helsingissä. Dokumentaariset värikuvat ilmentävät tätä rosoisuutta. Myös Kaapelitehtaan näyttelyt olivat vetovoimaisia, ja kävijöitä oli yhteensä 44 000. Korhonen on saavuttanut EFIAP/p (platina) -tason, SKsLSM Suomen Kameraseurojen Liiton suurmestaritason sekä pohjoismaisen valokuvaliiton suurmestari kultatason (NSMiF/g). Pekka Turunen syntyi Joensuussa vuonna 1958. Kaapelitehdas avautuu osittain lokakuussa, ja uudistunut museo kokonaisuudessaan osana Kaapelitehtaan museokeskusta alkuvuonna 2022. Vuoden 2021 alussa Kaapelitehtaan näyttelytilat ja yleisöpalvelut suljetaan remontin vuoksi. Kirjan kuvia on nähty aiemmin lehdissä ja useissa valokuvanäyttelyissä. 11 22 33 SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO keräsi viime vuonna ennätykselliset 71 000 kävijää. Kirjassa on käytetty maalauksellisia digitaalisia taidekollaaseja, jotka vievät lukijansa mielikuvitusmatkalle toiseen todellisuuteen lyhyine tarinoineen. Kari Holopainen Polku / Path Musta Taide, 2020 www.mustataide.fi | 192 sivua | 35 euroa Vuonna 1958 syntynyt, Porvoossa asuva, Kari Holopainen on varsinainen monilahjakkuus. 2021 kahvilan aukioloaikojen mukaan arkisin kello 10-17. Museo laajensi toimintaansa Helsingin ydinkeskustaan kauppakeskus Kämp Galleriaan, jonka alimmassa kerroksessa avautui elokuun lopulla uusi näyttelytila K1. Alkuvuodesta Vivian Maier tekee paluun uudella katuvalokuvaukseen keskittyvällä näyttelyllä. Hän opiskeli valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Kun museo taas avautui, esillä olivat Sanna Kanniston ja Jari Silomäen laajat näyttelyt. Turusen teoksia on nähty lukuisissa yksityisja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Valokuvataiteen museo on vuoden 2021 vahvasti esillä K1näyttelytilassa. Kirjan kuvat eivät ole kronologisessa järjestyksessä eikä valokuvia ole erotettu muista töistä, vaan se on tajunnanvirtaa, josta muodostuu upea kokonaisuus. KAMERAMAAILMA 3X K IR JA U U T U U S Pekka Turunen Kun sota on ohi / When War Is Over Parvs, 2020 www.parvs.fi | 152 sivua | 32 euroa Pitkän linjan valokuvataiteilija Pekka Turunen pohtii uudessa kirjassaan Kun sota on ohi entisen Neuvostoliiton sotilastukikohtia Itämeren ympäristössä sekä niiden liepeille syntynyttä uutta elämää. Marjut Korhonen Tarinapallot Kuvatar, 2020 marjuthannele@outlook.com | 57 sivua | 20 euroa Kamera-lehden blogikirjoittaja Marjut Korhonen on julkaissut esikoisteoksensa nimeltä Tarinapallot. VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 11 22 33 8 KAMERA 1|2021. Tekstit ovat suomeksi ja englanniksi
Tänä vuonna kilpailussa on poikkeuksellisen monta kaikille ammattikuvaajille avointa sarjaa: Henkilökuva 2020, Kuvaessee 2020, Uutiskuva 2020, Video 2020 ja Uusi kuvajournalisti 2020. Kuvajournalismi 2020 -kilpailun pääyhteistyökumppani on Canon Oy . Kuvajournalismikilpailussa kisataan yhdeksässä eri kilpasarjassa. Kilpailu on perinteisesti ollut kutsukilpailu Kuvajournalistien jäsenille. Muut kilpasarjat ovat Kuvajournalisti 2020, Vuoden lehtikuva 2020, Reportaasi 2020 ja Urheilukuva 2020. Tampereen yliopiston tutkijat Paula Haara ja Asko Lehmuskallio ovat selvittäneet Suomen passin kehityskulkua ja kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, miten yksittäisiä ihmisiä on aikojen saatossa tunnistettu ja ohjattu passien ja niihin liittyvien dokumenttien avulla. Osallistu Kuvajournalismikilpailuun JU H A M E T S O 9. Kilpailun tuomareiksi on kutsuttu alan arvostettuja ammattilaisia. Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa valottaa liikkumiseen vaadittavan dokumentaation kehittymistä. Lisäksi kilpailua ovat tukemassa Helsingin kaupunki , Oodi , Glad media , Trainer’s House , Fimeko , S tudiovarustamo, Rajala Pro Shop, Päivälehden museo ja Kamera-lehti . K ilpailun voittajat julkistetaan Keskustakirjasto Oodissa, Helsingissä 1.4.2021. https://serlachius.fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon Valokuvauskoulutusta kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU VALOKUVAUSOPINNOT Muurlan Opistolla päivälinja | lyhytkurssit monimuotokoulutus www.muurlanopisto.fi Tutustu myös muihin luovien alojen kolutuksiimme: sarjakuvataide | animaatio videotuotanto WWW.KAMERA-LEHTI.FI//TAPAHTUMAT/ INNOSTU! OSALLISTU SYKSYN KURSSEILLE WWW.KAMERA-LEHTI.FI/KAUPPA/KOULUTUS Katso näyttelytiedot: SUOMEN VANHIN JA AINOA kuvajournalismin ja dokumentaarisen kuvan kilpailu kokoaa yhteen vuoden parhaimmat kuvat: tärkeimmät ja merkityksellisimmät uutistapahtumat sekä dokumentaarisen kerronnan kirkkaimmat helmet. Tämän vuoden tuomarit ovat liettualainen kuvajournalisti Jonas Staselis , valokuvatutkijaja kuraattori Riitta Raatikainen sekä käsikirjoittaja-ohjaaja Aino Suni . Uusi kuvajournalisti -sarjan palkitsee Patricia Seppälän säätiö . Suomen passin historiaa käsittelevä kirja ehdolla Vuoden historiateokseksi Lisätietoja Suomen kuvajournalistit ry http://kuvajournalismikilpailu.fi/ KEVÄÄLLÄ 2020 Suomen valokuvataiteen museossa oli esillä näyttely Kehon kirjaaminen – Suomen passin historiaa. Kaikki voittajakuvat ja kilpailun satoa on esillä Oodin aulassa 21.4.2021 saakka. Näyttelyn yhteydessä julkaistu kirja Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa on ehdokkaana Vuoden Historiateos -palkinnon saajaksi. Lisäksi yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan Kuvajournalisti 2020 sarjan -finalisteista. Kilpailuaika on 4.1.–17.1.2021. Kirja on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja Suomen valokuvataiteen museolta
1990) on Yhdysvalloissa asuva valokuvaaja ja taiteilija. David Steinberg (s. Kuusamo-opisto, Kitkantie 35, 93600 Kuusamo Puh. 050 444 1157, opisto@kuusamo.fi, www.kuusamo-opisto.fi Kuva: Risto Raunio Kuva: Hannu Hautala. Näyttely koostuu omakuvista, jotka Gullichsen on toteuttanut vuosina 2015–2020. Kuusamon tunnetusti kaunis luonto ja Rukan vireä hiihtokeskus antavat virikkeitä kuvaukselle. ID E A A ! ID E A A ! NÄYTTELY | www.valokuvakeskusnykyaika.fi SVANTE GULLICHSENIN Hanging on -debyyttinäyttely on esillä Tampereella Nykyajan galleriassa 8.1.–1.2.2021. Da Vincin tunnetuimpien taide teosten jäljennöksiä on esillä samanaikaisesti Kuopion taidemuseossa. erik-tekniikoita, Ari-Matti Nikula, 26.–30.5. digikuvauksen perusteet, kuvankäsittely (Adobe Photoshop ja Lightroom), suurkuvatulostus, mv-kuvaus, studioja muotokuvaus, valaisun eri tekniikoita mm. – Etsimessä sääkset ja teeret, Olli Lamminsalo, 24.–28.5. – Kuvaaminen käsisalamalla – työpaja, Vesa Tyni, 12.6. Steinberg on käyttänyt valokuvissaan erilaisia visuaalisia merkkejä kuten outoja rajauksia, voimakkaita värejä ja asiayhteyksistä irrottamista. Da Vinci itse ilmestyy Kuopion museoon kolmiulotteisena hologrammina, keksinnöt heräävät henkiin lisätyn todellisuuden avulla ja virtuaalilaseilla lennetään renessanssin ajan maailmassa. – Linnut kevään huumassa, Olli Lamminsalo, 31.3.–4.4. VA L O K U VAU S L I N JA 3 4 o v (30.8.2021 – 20.5.2022) Tavoitteena on oppia perustaidot valokuvauksen eri osa-alueista; mm. Valitsemme soveltuvia opiskelijoita jo hakuaikana, joten varmistat opiskelupaikan hakemalla heti. Avajaisnäyttely, L3DNARDO DA VINCI, on kansainvälinen kiertonäyttely ja esillä ensimmäistä kertaa Suomessa. – Maalattu maisema – valok. – Luova kasvija maisemakuvaus, Paavo Hamunen, 28.6.–2.7. – Lemmikkikuvauksen perusteet – työpaja, Vesa Tyni, 19.6. Opiskelija voi hyödyntää veloituksetta opiston piilokuvauskojuja. Näyttely on avoin kertomus itsensä etsimisestä, mielenterveyden murenemisesta sekä sen jälleenrakentamisesta. Gullichsen on 26-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja. Haku viim. D A V ID S T E IN B E R G Valokuvauskurssit Kuusamossa 1-6 / 2021 – Tykky ja taivas, maisemakuvauksen erikoiskurssi, J. W IL L E M A R K K A N E N S V A N T E G U L L IC H S E N NÄYTTELY | www.turuntaidehalli.fi TURUN TAIDEHALLIN Pienessä galleriassa on nähtävillä David Steinbergin näyttely, jonka teokset keskittyvät eksistentiaaliseen ja ekologiseen epämukavuuden tunteeseen. 31.7. mennessä. Meillä on nykyaikainen valokuvauskalusto, Mac-tietokoneet, suurkuva-tulostin, kuvausstudiot sekä pimiöt. Hänen töidensä teemat vaihtelevat karuista pohjoismaisista ja mystisistä tunnelmista lämpimiin ja kekseliäisiin tilaustöihin. – Yöttömän yön kasvikuvauskurssi, Petteri Törmänen, 28.6.–2.7. – Luontokuvat esille ihmisten ihailtavaksi! Paavo Hamunen, 22.–26.2. Pääopettajan lisäksi opettajina on useita valokuvauksen ammattilaisia. Näyttely jatkuu 12.9.2021 asti. Opiskelu antaa hyvän perustan alan jatko-opintoihin sekä valmiuksia soveltaa valokuvausosaamista monissa ammateissa sekä tavoitteellisessa valokuvausharrastuksessa. MUSEO | www.kuopionmuseo.fi KUOPION MUSEO avataan peruskorjauksen jälkeen yleisölle 19.2.2021. käsisalamalla, luonto- ja urheilukuvaus, videokuvaus, näyttelyn ja kuvakirjan tekeminen, kuva somessa. Näyttely perehtyy Leonardo da Vincin elämään, keksintöihin ja koneisiin. Manninen, 17.–21.2. Hän on opettanut valokuvausta Syracusen yliopistossa ja työskennellyt New York Timesissä sekä monissa muissa julkaisuissa. – Henkilökuvaus miljöössä, Vesa Tyni, 14.–18.6. Opiskelija voi lainata koulun kamerakalustoa opintoja varten
LUKIJAKYSYMYS 11 Minä vuodenaikana kuvaat eniten. Ne ovat luonnon ja ympäristön kannalta korvaamattomia kasveja, ja vetävät puoleensa koko joukon muuta elämää. Makuasioitahan nämä ovat. Kuusimetsässä harvat valonsäteet toimivat koko lailla eri tavoin kun mäntymetsässä, kuusikossa mielikuvitus liitää enemmän. Siirtotyökalulla voidaan myös tasata valitut tasot halutun reunan mukaan. 22 Puiden pauloissa. 18 KAMERA 9|2020 ETSIMESSÄ IHMINEN Hanna-Kaisa Hämäläisen valokuvissa on lähes aina ihminen. 33 Mestarillinen tunnelman kuvaaja. Tunnelman ja läsnäolon välittäminen on hänelle tärkeintä. Mäntyjen kaarnan kuviot, männyn siitepölyn värjäämät pinnat sekä lajin laajat juuristot tuovat oman lisänsä tämän peruspuun tarjoamiin kuvausaiheisiin. Teksti ja kuvat Jussi Helimäki. Suurin osa ei tehnyt kuvauksellisia uudenvuodenlupauksia. Vastanneiden kesken arvottiin Lahden muotoiluinstituutin kalenterikirja. Havupuut Suomessa puiden valtalajit ovat mänty ja kuusi. Siirtotyökalua käytetään useimmiten Photoshopin työtiedoston tasojen – esimerkiksi komposiittikuvan elementtien – siirtämiseen haluttuun kohtaan kuvassa ja niiden kohdistuksen hienosäätöön. Lisäksi puiden ympärillä tapahtuu. TEKSTI JA KUVAT Jussi Helimäki P uiden valokuvaus on monessakin mielessä varsin hauskaa puuhaa. Kuusi on toisenlainen havupuu, ja siten tunnelma kuusivaltaisessa metsässä on myös erilainen – synkempi, mutta toisaalta tunnelmallisempi. Jos vapautettaessa pidetään Shift-näppäintä alhaalla, tasot sijoittuvat uuden kuvan keskelle. Voit voittaa arvonnassa Antti Kolin kirjan Retkeilijän vuodenajat. KAMERA-LEHTI 9/20 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi PHOTOSHOP CC:N TYÖKALUPALETTI TUTUKSI SIIRTOTYÖKALU (Move Tool) TEKSTI Jari Tomminen PHOTOSHOP CC:N työkalupaletissa ylimmäisenä on siirtotyökalu (Move Tool, V). Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Maija Mäntyvaara. Elämme pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, ja näiden kahden puun merkitys on maamme taloudenkin kannalta ensiarvoisen tärkeää. LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 9/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Teitkö kuvauksellisia uudenvuodenlupauksia. MESTARILLINEN TUNNELMAN KUVAAJA TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Timo Kirves 32 KAMERA 9|2020 KUVAAJA Timo Kirves 11 Etsimessä ihminen. Mänty on yleisin, mutta paikoin Etelä-Suomessa kuusi on yleisempi. Teksti Sanna Hillberg kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen. Katukuvaajanakin kunnostautunut Kirves odottaa ja tarkkailee herkullisia kuvaustilanteita. T IE T O IS K U T IE T O IS K U. Puut ovat hyvin erinäköisiä: samankin lajin yksilöt eroavat toisistaan, etenkin luonnonmetsissä ja puistoissa. OSALLISTU kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. SIIRTOTYÖKALULLA voidaan myös kopioi da tasoja kuvasta toiseen. Ja jos kyse on hienosta aarnikuusikosta paksuine sammalpohjineen, kaatuneine puineen ja kosteikkoineen, 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Puut Noin kuusikymmentä vuotta kuvannut Timo Kirves on Suomen tunnetuimpia valokuvaajia. Siirtäminen tapahtuu yksinkertaisesti hiirellä raahaamalla tai nuolinäppäimillä tarkasti ohjaamalla. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Teksti Katarina Boijer kuvat Timo Kirves. Kohteet pysyvät paikoillaan, tosin kovassa tuulessa voi saada pitkällä valotusajalla hyviä kuvia puiden liikkeistä. Valitsemalla asetuspalkista ”Auto-Select” siirtotyökalu kohdistuu automaattisesti valitun vaihtoehdon mukaan siihen tasoon tai tasoryhmään, jonka sisältö on kohdistimen kohdalla päällimmäisenä, kun hiiren vasen painike painetaan alas. Huurteiset hongat, ilta-auringon viime säteissä kylpevät petäjärivistöt ja kelomäntyjen mitä mielikuvituksellisimmat vänkyräoksat ovat valtapuulajimme parasta visuaalista antia. Tällöin valitut tasot raahataan lähtökuvasta kohdekuvan otsikon päälle ja siitä kuvan aktivoituessa varsinaisen kuvan päälle ja vapautetaan. Eri puulajien yhteydessä viihtyvät lukemattomat hyönteislajit, sienet, linnut ja monet muut eliöt. Mänty on parhaimmillaan niin komea puu, esimerkiksi kelona, erittäin hienona kilpikaarnaisena vanhana yksilönä tai harjulla kasvaessaan osana komeaa metsämaisemaa, että kuvaajan kannalta se on yksi hienoimpia puulajejamme. Suomessa kasvaa kolmisenkymmentä puulajia, joista valtaosa on lehtipuita. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen KUVAAJA Hanna-Kaisa Hämäläinen PUIDEN PAULOISSA Luontokuvauksen näkyvimmät kiinteät kohteet suurimmassa osassa Suomea lienevät puita, niitä kasvaa lähes koko maassa. Yksi nuolinäppäimen painallus siirtää tasoa yhden pikselin verran haluttuun suuntaan tai Shift-näppäintä pohjassa pitämällä kymmenen pikselin askelin. SIIRTOTYÖKALULLA on lisäksi omat erikoispiirteensä, kun sitä käytetään Photoshopin 3D-tasojen yhteydessä. Jos asetuspalkista on valittuna ”Show Transform Controls”, kohteena olevan tason sisällön ympärille tulee muokkauskehys ja tasoa voidaan suoraan muokata samaan tapaan kuin muokkaustyökalulla (Free Transform, Ctrl/Komento-T (Win/ Mac)). Eri vuodenaikoina puut näyttäytyvät erilaisissa asuissaan
Kuvauskalustoon kuuluu Canon R6 runko sekä laaja valikoima erilaisia objektiiveja. Työorientoituneelle Kimmolle äkillinen sairastuminen oli todella kova paikka. Oli vaikeaa kohdata ihmisiä, ja öiset kävelyretket, silloin kun kukaan ei ollut näkemässä, astuivat kuvaan mukaan. Huuhkaja johdatti Kimmon yllättäen aivan uusiin maailmoihin, hyväksymään uuden minänsä ja antamaan elämälleen uutta merkitystä. Aluksi Kimmolle riitti pelkkä huhuilun kuuleminen, mutta jossakin vaiheessa haaveeksi tuli ison pöllön näkeminen. Kävely vaikeutui ja samalla häpeän tunne valtasi miehen mielen. Tehokkaiden hoitojen, sisukkaan taistelutahdon ja positiivisen luonteensa avulla Kimmo on kuntoutunut verrattain hyvin ja viettää nykyään lähes normaalia elämää. MINUN KUVANI Kimmo Mäkiranta 12 KAMERA 1|2021 Huuhkajan jäljillä Huuhkajan huhuilu lumosi ja muutti Kimmo Mäkirannan elämän suunnan. Tästä alkoivat Kimmon vuosia jatkuneet huuhkajakuvaukset, ja nyt kuvia on kertynyt jo mittaamaton määrä. – Pyrin keskittämään linnun kuvaukset yleensä tuntia ennen ja jälkeen auringonnousun. Kimmolla on ollut myös hieno tilaisuus tutustua huuhkajien rengastajiin ja kertoa heille havainnoistaan sekä olla näin rengastuksissa mukana. Eräs yö oli erilainen. Se oli avain hänen tämänhetkiseen minuuteensa. Hoitojen lisäksi luontokuvaus on toiminut hyvänä terapiana sekä voimaannuttavana kuntoutuksen lähteenä, antaen hänen elämälleen samalla täysin uuden suunnan. Silloin Kimmo kuuli huuhkajan soidinhuhuilua ensimmäistä kertaa. Hän sai huuhkajasta syyn lähteä luontoon yhä uudelleen ja uudelleen. Kävelyretket pitenivät, sillä halu pöllön näkemiseen kasvoi eikä jättänyt rauhaan. Käyn tänä päivänä säännöllisesti kuvaamassa seitsemällä eri huuhkajareviirillä. Yhtäkkiä elämällä oli jälleen tavoite ja suunta, jota kohti Kimmo pyrki. Häntä voikin pitää eräänlaisena oman elämänsä sankarina. Kaikki alkoi aikoinaan siitä, kun Kimmon jalkojen tunto hävisi aivan yllättäen. Nyt kun sairastumisesta on kulunut jo vuosia, hän on pystynyt hyväksymään taudin ja kokee olevansa paljon onnellisempi. KUKA KUKA. Yksi huippuhetkistä oli se, kun huuhkajan pesintä onnistui Kimmon itse tekemässä tekopesässä. Lähes vuoden etsinnän jälkeen Kimmon sinnikkyys vihdoin palkittiin ja hänen onnistui nähdä mystinen huuhkaja ensimmäistä kertaa. Huhuilija edustaa minulle hyvän olon lintua, joka antaa aina toistamiseen syyn lähteä luontoon. – Tunne oli sanoin kuvaamaton, ja onnellinen olotila valtasi mieleni, kun sain viimein kohdata komean pöllön ja sen palavan katseen. Tuona yönä kaikki muuttui; taikauskoiselle miehelle huhuiluääni oli kuin kutsu ja merkki siitä, että elämällä saattaisi olla hänelle sittenkin vielä jotakin annettavaa. TEKSTI Jaana Kotamäki KUVA Kimmo Mäkiranta N urmijärveläinen Kimmo Mäkiranta sairastui yhdeksän vuotta sitten agg ressiiviseen MS-tautiin, jonka myötä elämän palaset piti rakentaa uudelleen. KIMMO MÄKIRANTA 40v, työkyvyttömyys eläkkeellä/yrittäjä. Enää hän ei kaipaa vanhaa minäänsä eikä pidä mitään itsestään selvänä, vaan on oppinut arvostamaan arkisia ja pieniä asioita elämässään. Huuhkaja vei välittömästi sydämeni ja tuon hetken muistan varmasti koko loppuelämäni
13 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
14 KAMERA 1|2021 ILMAKUVAUKSEN PIONEERI Jos joku tuntee Suomen läpikotaisin, niin varmasti ilmaja luontokuvaaja Hannu Vallas, 74, joka on viettänyt ilmassa noin vuoden elämästään ja valokuvannut Suomen mantereen ja rannikon kaikki mahdolliset kolkat. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Hannu Vallas KUVAAJA Hannu Vallas
Vallas on kuvannut myös helikoptereista, mutta ne ovat lentokoneeseen verrattuna hitaampia, kalliimpia operoida ja niiden toiminta-aika on lyhyempi. Kuvausala on erittäin hyvä edestä taakse asti ja pystysuoraan alas liuku ikkunasta. Ilmaja luontokuvaaja, ilmakuvausyrittäjä: Lentokuva Vallas. KUKA KUKA HANNU VALLAS Suomen ilmavoimien merivalvontalentäjä. TäysipäiEd.aukeama 2000-luvun alussa käyttöön tulleet uudet digikamerat mahdollistivat herkkyyksineen uudenlaista ilmakuvausta vähäisemmässä valossa. – Monille, jotka elävät Kehä III:n tai jopa Kehä I:n sisäpuolella ei ole oikein realistista käsitystä siitä miltä Suomi näyttää. Metsästä paljon puhutaan ja ikimetsää on tietysti vähän ja ymmärrän ihmisten huolen siitä, mutta jos jollakin on se ajatus, että metsä loppuu Suomesta, niin ei todellakaan lopu. Tämä kuva on otettu lennolla Helsingistä Nuuksioon ja sieltä edelleen Vt3:n länsipuolella koti Tamperetta. Vallaksen tärkein työkalu kuvaajana on kameran lisäksi ollut lentokone, joka on mahdollistanut elämäntyön tekemisen. Sen matkanopeus on yli 220 kilometriä tunnissa ja lentonopeus kuvaushetkellä noin 160–220 kilometriä tunnissa. – Koneen laskutelineet menevät sisälle, eikä siiven ja rungon välissä ole vinotukea, joka yläsiipisissä Cessnoissa yleensä on aina kuvatessa tiellä. Kuva Länsiväylästä Keilaniemen liittymän seudusta alueen pääkonttoreineen, taustalla Helsinki. Hän työskenteli lähes 19 vuotta Satakunnan Lennoston hävittäjälentolaivueessa valvoen Suomen merialueita kylmän sodan aikana. Valokuvaus säilyi harrastuksena ja siitä tuli osa työnkuvaa Vallaksen palvellessa Ilmavoimissa. S amalla kun Hannu Vallaksen kamera on tallentanut yhteiskuntamme ja sen infra struktuurin kehityskaaren 1970 -luvun lopulta tähän päivään, se on tallentanut myös ainutlaatuisen maisemamme. 16 KAMERA 1|2021. USA:sta vuonna 1989 hankittu Cessna Cardinal, RG, oli pitkään Lentokuva Vallaksen omistuksessa ja kuljetti miehen ja kuvauskaluston uskollisesti kohteesta toiseen. Merivalvontalentäjästä kuvausyrittäjäksi Vallas aloitti ilmailun 1960-luvulla, jolloin suoritti aluksi yksityislentäjän lupakirjan. Näkymä korkeuksista paljastaa, että maamme topografia on hyvin tasainen. Kykenen hallitsemaan lennon kertomalla toiveeni ilmassa lentäjälle. Vallas aloitti sivutoimisena ilmakuvaajana vuonna 1977 ja teki toimeksiantoja muun muassa Porin kaupungille, Rauma-Repolalle ja Rosenlewille. Vallas toteaa, että monella on vääristynyt mielikuva Suomen mittakaavasta. Pelto lakeuksia ei juurikaan ole kuin melkein yhden käden sormilla laskettuna ja nekin ovat loppujen lopuksi suhteellisen pieniä. – Suomi on metsä, jossa on peltotilkkuja, ja jossakin kylät putkahtavat hetkittäin metsän keskeltä esiin. Näillä valvontalennoilla Vallas sai käsityksen siitä millainen ”tämä jääkauden höyläämä maa” on. Suomalainen maisema on täynnä metsää. Matkalla ei ole paljon muuta kuin metsää. Oik. – Olen pääasiassa käyttänyt pienkonetta, koska se on todella edullinen ja sillä on pitkä toiminta-aika. Kiinnostus kuvaamiseen tai ainakin kameraan teknisenä välineenä heräsi jo noin 10-vuotiaana, kun aiemmin kansanedustajana toiminut isä toi matkaltaan Neuvostoliitosta tuliaiseksi Moskva-merkkisen 6x9 paljekameran. RG on ihanteellinen kuvauskone. Suomen Ammattiluontokuvaajien perustajajäsen
Säädelty ala Kaupallinen ilmakuvaus on tarkasti säädeltyä. Koneella kaarretaan lähemmäs kohdetta, ikään kuin zoomaten, ja lopuksi zoomataan kameralla. väisenä ilmakuvausyrittäjänä ja Siivet-lehden ilmailutoimittajana hän on toiminut vuodesta 1986, jolloin jäi pois Ilmavoimien palveluksesta. – Oli erittäin hyvä pohja Ilmavoimien palveluksen jälkeen lähteä tekemään ilmakuvausta sekä bisneksenä että suomalaisen luonnon kuvaajana. Korkeimmillaan kuvauskorkeus on noin 2,5 kilometriä. – Oli alustana mikä hyvänsä, olennaista on se, että hakeudutaan siihen ainoaan oikeaan avaruudelliseen pisteeseen, mistä kuva otetaan. – Ilmavoimien palvelusurani on luonut tämän osaamiseni ja kokemukseni. Lento pitää tilata yritykseltä, jolla on ansiolentolupa ja lentäjän pitää olla ansiolentäjä. Lennolla kuvaaja ohjeistaa puheella lentäjälle mihin kohtaan haluaa tämän ohjaavan koneen, jotta saa haluamansa kuvakulman. 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Vallas kuvasi Pentaxin 6x7 kameralla, jonka rullaan mahtui joko 20 tai kymmenen kuvaa. – Karkeasti voi sanoa, että yhden päivän ilmakuvaus vaati vähintään viikon–kaksi valmistelutyötä, viikon rekisteröinnin ja jälkityöhön saattoi kulua viikkoja, kun filmit toimitettiin asiakkaille kirjeitse. Ne rekisteröitiin kohteittain filmitaskuihin ja tehtiin rekisterilehti, jossa oli kaikki tiedot: lentäjä, kuvaaja, päivämäärä, paikkakunta ja kohteen nimi. Voi vain kuvitella minkä helpotuksen digiaika ja kuvausten oma tarkastusvastuu toivat prosessiin. Ne kehitettiin joko Tampereella tai Helsingissä. Filmistä digiin Analogiaikaan pitkillä lennoilla paloi filmiä kymmeniä rullia. Ne ovat olleet vinhoja kokemuksia. Horisontti oli alkuun kielletty siksi, että se on kolmiomittauksessa yksi lähtökohta, jolloin voitiin paikantaa kuvan kohde. – Minulla oli kymmeniä rullia kun tulimme lennolta. JokaiAlla Inarijärven Ivalon joen suistoa ja Lapin säiden pikaista vaihtelua. – Kun lennämme vierestä ja kaarramme perän takaa takaisin menosuuntaan, samalla kun kerrostalon kokoinen laiva tekee ilmamassaan valtavat pyörteet. – Harvaan asutulla alueella voimme kuvata 60 metriä ja asutuksen päällä 150 metriä esteen yläpuolella, kun normaalisti pienkoneella saa lentää 300 metriä esteen yläpuolella. Sen jälkeen valopöydällä saksittiin filmi läpinäkyviin filmitaskuihin, koska filmillä saattoi olla useampi kohde. 18 KAMERA 1|2021. Satelliittikuvien yleistyttyä ilmakuvauksen säätely vapautui myös Suomessa. Viron ensimmäinen ilmailu hallituksen pää johtaja kutsui hänet kuvaamaan ensimmäisiä ilmakuvia Virosta vuon na 1993, kun neuvostojoukot olivat jo pääosin lähteneet maasta. – Silloin ei kuvissa saanut näkyä horisonttia, ei saanut kuvata ratapihoja eikä muita operatiivisesti tärkeitä alueita, saati sitten sotilasalueita. 1970ja 80-luvulla filmit ja rekisterilehdet piti lähettää silloisen Ilmailuhallituksen sotilastoimistoon Helsinki-Vantaalle, jossa upseeri ja hänen assistenttinsa tarkistivat kaikki kuvat ja sensuroivat niistä osan, löivät leiman rekisterilehteen ja postittivat filmit sitten takaisin. Vallas kuvasi Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen luovutetusta Karjalasta noin 1500 uniikkia ilmakuvaa vuosina 1993–94. Oik. Vallas kertoo miten he ovat kuvanneet esimerkiksi Viking Linen ja Tallink Siljan laivoja merellä 60 metrin korkeudesta
Filmiaikana kuvaaja makasi koneen lattialla, tähtäsi etsimestä ja isoja kohteita kuvatessaan arvioi silmämääräisesti ja laski mielessään tasaisen kuvavälin. Ortokuvauksessa käytetään monesti lyhyempiä ja kiinteäpolttovälisiä objektiivejä. – Eniten olen käyttänyt 24–70 mm zoomia. Alkuaikoina, ennen GPS:ää, lentäjä suunnisti hyrräkompassin avulla, ja kuvaajan piti kuvaamisen yhteydessä tarkkailla myös karttaa, jotta pysyttiin oikeassa suunnassa. nen kohde rekisteröidään silti edelleen järjestelmällisesti. Nykyiseen kuvauskalustoon kuuluu Nikon D3X -runkoja ja objektiiveja laajakulmasta pidempään teleen. Ortoeli pystykuvausta käytetään muun muassa ympäristön seurannassa, aluesuunnittelussa ja kartoituksessa. Viistokuvausta käytetään puolestaan kohde-, kaavaja rantakaavakuvaukseen. Ortokuvaukset suoritetaan joko dronella tai lattialuukulla varustellulla Cessnalla, jossa kamera asetetaan pehmustetulle alustalle luukun päälle ja kuvaaja istuu koneen taka penkillä kannettavan tietokoneen kanssa ja kuvaa kaukolaukaisi mella. Hyvässä säässä Tyypillinen kuvausreissu esimerkiksi Lappiin kestää kol” Satelliittikuvien yleistyttyä ilmakuvauksen säätely vapautui myös Suomessa.” 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
Se lähtee Pirkkalan lentokentältä jatkuen Ouluun tai Kajaaniin tankkaamaan ja siitä yöksi Rovaniemelle. Lentomatkojen varrella Vallas kuvaa koneesta näkyvää maisemaa ja pyrkii tallentamaan luonnon omaa taidetta ja grafiikkaa. Kuva: Ilmavoimat me päivää. Kuvassa laivueenkomentajaksi ylennyt majuri Jaakko Opas ja laivueen tiedusteluupseeri, silloinen ylivääpeli Hannu Vallas Hawklennolta palattua. Yllä Kesonsuon kansallispuiston suomaisemaa Ilomantsissa linnustoineen. Kun sää on hyvä, matkaan lähdetään hyvinkin nopealla aikataululla. Silloin saadaan myös ”sinivihreästä järvi-metsä-Suomesta kauniita maisemallisia kuvia”. 20 KAMERA 1|2021. – Se vaatii useammankin päivän suunnittelun etukäteen, jolloin suunnitelma on valmiina tankkaamisten, lepäämisen, hotellien ja kaikkien osalta. Lennot pyritään ajoittamaan siten, että taivas on pilvetön, jotta pilvien varjot eivät peitä kohdetta. WWF valitsi hänen esikoisteoksensa Suomi ilmasta vuoden 2007 suomalaiseksi luonto kirjaksi. Sitten vain odotetaan, että tulee se kolme päivää hyvää säätä, että voidaan lähteä lentämään. Kokonaiskustannusten pitämiseksi mahdollisimman matalana, pyritään samalle kuvausreissulle saamaan useampia toimeksiantoja eri kohteisiin. – Tai sitten niin, että ollaan innokkaasti menossa kentälle ja todetaan, että meteorologi olikin puhunut vähän pehmoisia, ja joudutaan perumaan lento. Hänen luontokuviaan oli julkaistu jo aiemmin eri medioissa ja esimerkiksi koulukirjoissa. Seuraavana päivänä kuvataan esimerkiksi Kittilässä, Sodankylässä ja Ivalossa, ja palataan mahdollisesti Itä-Suomen kautta takaisin ja yövytään jälleen matkalla. Aluksi ilmakuvat luonnosta olivat outo konsepti, mutta 2000-luvulla Vallas on julkaissut useita kuvakirjoja. Alla Ilmavoimien merivalvontalennot olivat Vallaksen elämän käännekohta
Osa ilmakuvausyrityksistä keskittyy asuinkiinteistöjen kuvaamiseen, mutta tämä ei ole perinteisesti kuulunut Vallaksen toimialaan. Iltakuvauksissa Helsingissä dramaattiset pilvet luovat upean taustan maisemalle, jossa näkyvät Tuomiokirkko, Eteläsatama ja Suomen linna. Viime vuosina dronet ovat vallanneet osan markkinoista. Yrityksen diakokoelma, koko Suomen kattava 21 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Vaikka nyt on vähitellen aika siirtyä sivummalle ilmakuvaajan työstä, mielenkiinto suomalaiseen maisemaan ja ilmailuun säilyy. Ikimuistoisia ilmakuvaustehtäviä Vallakselle ovat olleet eri telakoilta valmistuneiden laivojen ja öljynporauslauttojen koeajot ja neitsytmatkat. Lentokuva Vallaksen asiakkaita ovat muun muassa valtio, kunnat, konsulttija insinööritoimistot sekä rakennusliikkeet. Hän oli mukana Silja Serenaden koeajolla, jolloin kuvasi sitä helikopterista kahtena päivänä Itämerellä. Vallas kokee olevansa etuoikeutettu, sillä on päässyt todistamaan yhteiskuntamme valtavaa muutosta moneltakin eri kantilta. Olemme kuvanneet Suomen kaikki kirkot, venesatamat ja hiihtokeskukset, erilaista suunnittelukuvausta kunnille kaavoitukseen ja maankäyttöön ja valtiolle, tiehallinnolle ja merenkulkuhallinnolle. Tuoreimmat kuvat ovat edelleen Lentokuva Vallaksen omassa arkistossa. Yllä Vallaksen ehkä yksi mieliinpainuvimmista ilmakuvista. Rantakaavaa olemme kuvanneet kymmeniä tuhansia kilometrejä. arkisto eli 280 Mercantil-mapillista ilmakuvia ja noin 700 000 digikuvaa 1970-luvun lopulta vuoteen 2018, on luovutettu Museovirastolle. Olemme osallistuneet Suomen infran suunnittelukuvauksiin ja työmaiden kuvauksiin. – 1977–2000-luvun alun kuvat kattavat koko Suomen, jokaisen paikkakunnan ja merkittävät kohteet. Rakennetun Suomen nuoruus konkretisoitui hänen kuvatessaan 1850-luvun piirroksille vastineet Kai Linnilän toimittamaan Zacharias Topeliuksen 150-vuotisjuhlateokseen Maakuntien Suomi. Aiemmin he operoivat omalla lentokoneellaan, RG:lla, mutta nykyisin lentopalvelut ostetaan ulkopuoliselta operaattorilta. – Olen kokenut tämän elämäntyönäni. Etuoikeus Tällä hetkellä Lentokuva Vallas työllistää kaksi henkilöä, parhaimpina vuosina henkilöstöä oli kuusi. Toiveena olisi, että joku tulisi jatkamaan kuvauksia edelleen toimivaan yritykseen
OPASTUS Ilotulituskuvaus
IKUISTA SÄKENÖINTI TEKSTI JA KUVAT Mikael Rantalainen Ilotulitus tarjoaa mahdollisuuden ottaa näyttäviä kuvia, ja välillä hieno kuva onnistuu sattumaltakin. OPASTUS Ilotulituskuvaus 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Jos haluat kasvattaa onnistumisprosenttiasi, lue tästä vinkkini ilotulituksen kuvaamiseen
Jos rakettien räjähdykset ovat selvästi ylivalot. Valitse ensin valotus tavaksi BULB. Todennäköisesti joudut muuttamaan asetuksia kuvauksen aikana, kun näet kuinka kirkkaita räjähdykset ovat. Tarvittava polttoväli riippuu siitä kuinka läheltä ilotulitusta kuvaat, itse käytän useimmiten 16-35 mm tai 24-70 mm zoom-objektiiveja. Jos ammut raketteja ystävien kanssa, sopiva aika voi ol la esimerkiksi 6–15 sekuntia. Jos käytät lankalaukai sinta, kytke se kameraan. Isossa ilotulituksessa räjähdyksiä on usein tiuhassa, ja sopiva valotusaika voi olla esimerkiksi 2–5 sekuntia. Suosittelen myös käyttämään lankatai langatonta laukaisinta, sillä jos painat käsin laukaisunappia tai pidät kameran laukaisinta painettuna itse muutamia sekunteja BULB-asennossa, on riski että kamera tärähtää. Auk koa joudut säätämään ilotulituksen aikana, kun näet kuinka kirkkaita räjähdykset ovat. 44 TARKISTA VALOTUS kuvan oton jälkeen histogrammista ja LCDnäytöllä ylivalotuk sesta varoittavista vilkkuvista alueista. 11 KUN ALOITAT kuvauksen, aseta kamera jalustalle, tarkenna objektiivi (käsin tai automatiikalla) ilotulituksen ”alla olevaan kohteeseen” ja rajaa kuva väljästi ilotulituk seen suuntaan. Aseta kamera kuvaamaan RAWkuvia, jotta kuvien jälkikäsittely onnistuu paremmin ja dynaaminen alue on mahdollisimman suuri. Aina kun näet tai kuulet rakettien lentävän taivaalle tai heti kun räjähdys tapahtuu, paina laukaisin ta. Kuvan oton jälkeen arvioi onko kuvassa sopivasti rakettien räjähdyksiä, vai pitäisikö aikaa pidentää tai lyhentää. Kun kuulet tai näet rakettien lentävän taivaalle, avaa suljin painamalla lankalaukaisimen nappi pohjaan. Kameran automaatti tarkennus ei saa aktivoitua ilotulituksen kuvaamisen aikana. Aseta ISOherkkyydeksi 100 tai 200 ja au koksi f/5.6f/10 (jos ilotulitus on lähellä, eli raketit ovat hyvin kirkkaita, jopa f/16). Jos kamerassasi on BULB-asento, eli suljin pysyy auki niin kauan kuin laukaisinta painetaan, voit käyttää myös sitä. Kun ku vaan on tallentunut haluamasi määrä räjäh dyksiä, sulje suljin vapauttamalla lankalau kaisimen nappi. I lotulituksen kuvaamiseen tarvitset jalustan ja kameran, jossa on valotuksen käsisäätö, eli voit itse valita aukon ja suljinajan. Esimerkiksi tämän artikkelin ilotulituskuvissa olen tarkentanut rakettien alla näkyviin rakennuksiin tai vastarannalla oleviin kohteisiin. 22 SEURAAVAKSI ASETA kameraan alus tavat asetukset. Oma suosikkini on kuvata BULBasetuksella ja lankalaukaisimella. Jos käytät automaatti tarkennusta, käännä se tarkennuksen jälkeen päältä pois. 33 JOS KUVAAT manuaaliasetuksilla, arvioi kuinka usein ilotulitusraketit tulevat räjäh telemään
Toista kuvaamista, valotuksen ja rajauksen tarkistamista, kun nes ilotulitus loppuu. 16 mm, ISO 100, f/14 ja 5 sekuntia. 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. 55 TARKISTA RAJAUS myös LCDnäytöltä, ja säädä polttoväliä ja kameran suuntaus ta tarvittaessa (ja tarkenna uudestaan jos polttoväli muuttuu). Jos ha luat tavallisuudesta poikkeavia ilotulitus kuvia, voit kokeilla myös muuttaa tarkennusta tai polttoväliä valotuksen aikana. Jos tämä ei ole mahdollista, voi olla, että saat hyviä kuvia vain muutamasta ensimmäi sestä räjähdyksestä, koska kaikki myöhemmät räjähdykset katoavat savuun. Muista, että suljinaika ei vai kuta ilotulituksen kirkkauteen (pois lukien paikallaan palavat soihdut), ainoastaan muun maiseman valoisuuteen. tuneet, pienennä aukkoa. Edellinen aukeama: Suomi 100 -juhlavuoden ilotulitus. Pientä puhki palamista on lähes mahdoton välttää, eikä se haittaa, mutta isot alueet eivät saa palaa puhki. Hienot heijastukset tosin vaativat, että vedenpinta on lähes tyyni. Kuvauspaikka kannat taakin valita siten, että tuuli painaa savun ilotulituksen taakse. Jos ilotulitus jää liian tummaksi, suu renna aukkoa. Rakettien lisäksi kuvaan kannattaa sommitella myös muita kiinnostavia kohteita, esimerkiksi ihmisiä, rakennuksia tai rakettien heijastuksia vedestä. 19 mm, ISO 200, f/10 ja 4,4 sekuntia. Muista myös, että sää vaikuttaa kuvien onnistumiseen, esimerkiksi tuuli voi puhaltaa ilotulitteiden savun ilotulituksen eteen. Helsingin uusivuosi 2019 Senaatintorilla. 25 mm, ISO 100, f/5,6 ja 4 sekuntia. Ilotulituksen SM-kisat Töölönlahdella Helsingissä
KUVAAJA Konsta Punkka 26 KAMERA 1|2021 Nuoresta iästään huolimatta Konsta Punkka on kokenut luontokuvaaja ja Instagramin suosituimpia suomalaisia. Hänellä on huimat 1,3 miljoonaa seuraajaa. Kaikki alkoi helsinkiläisistä pörröhännistä. TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Konsta Punkka Oravakuiskaajasta LUONTOKUVAAJAKSI
Insta: @kpunkka konstapunkka.com Ed. Vas. Pohjois Ruotsi 2018 / Useamman päivän odottelun jälkeen maakotka laskeutui viereisen kojun katolle, josta sain sen kuvattua käyttäen pidempää linssiä. – Koko valokuvaus ilmaisumuotona alkoi oikeasti kiinnostaa, ja olin kesätöissä Tekniikan Museossa kuvaten erilaisia esineitä. Veikeät ja kesyt kaupunkioravat toivat nuorukaiselle saman tien ihailijoita ja mainetta. aukeama Nuorgam 2019 / Kettu kävelemässä Nuorgamin pääkatua pitkin hyytävän kylmänä aamuna marraskuussa 2019. Sivu 5. Ihminen, katso eläintä Punkka kuvasi oravia parin vuoden aikana, kunnes tunsi, että on aika keskittyä myös muihin eläimiin. Nuorempana kuvasin ihan kaikkea mahdollista, ja kehitin samalla omaa ilmaisuani. New York Raccoon 2019 ( New York, USA ) / Pitkän etsinnän jälkeen löysin kuin löysinkin kuvattavan kohteen New Yorkin miljoona kaupungista. Orava on kuvauksellinen eläin, ja etenkin lumessa kuvatut pienet oravapallerot ovat hellyttäviä. Se oli oivallinen väline alkavaan kuvausharrastukseen. Palkallani ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani, joka oli Nikon D5000. Asuu Helsingissä. Punkka sanoo, ettei eläimiä kuvatakseen tarvitse lähteä kauas, vaan kiintoisia kohteita löytyy ihan kotinurkiltakin. ” Orava on kuvauksellinen eläin, ja etenkin lumessa kuvatut pienet oravapallerot ovat hellyttäviä.” 28 KAMERA 1|2021. Tein myös hääkuvauksia. Yhteistyökumppaninsa hän valitsee tarkasti. Hän on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi National Geographicin, Olympuksen, Nikonin, Adoben ja Yleisradion kanssa. Kaikista maailman eläimistä Punkan oma suosikki on kettu. O ravakuiskaajaksikin tituleerattu Punkka kiinnostui alunperin musiikkija skeittivalokuvauksesta. Katsoimme toisiamme hetken ennen kuin pesukarhu jatkoi matkaansa. Punkalla on oma tyylinsä, ja nuoren miehen ihastuttavat oravakuvat olivat niin hyviä, että jo alkuaikoina hän alkoi saada yhteistyötarjouksia. – Eri näkökulmia luontokuvaukseen löytyy aina, eikä omani ole ollenkaan tyypillisin polku luontokuvaukseen. Oik. KUKA KUKA KONSTA PUNKKA Vuonna 1994 syntynyt itseoppinut valokuvaaja. Koin Instan heti omaksi kanavakseni. Siihen aikaan siellä ei myöskään ollut juurikaan luontokuvia, joten olin sen asian kanssa onnekas, koska olin ensimmäisten joukossa. Rippilahjaksi olin saanut Canon Powershot -kameran, ja se kulki aina mukana. Hän on myös kuvannut ilmakehän mittausjärjestö ICOS:lle, joka tutkii ilmastonmuutoksen nopeaa etenemistä Euroopassa ja Grönlannissa. Kurrekuvat kiinnostivat saman tien myös ulkomailla. Kun Punkka oli 18-vuotias, Instagram-ilmiö vyöryi maailman tietoisuuteen, ja muovasi valokuvausta pysyvästi. Asiakkaiden on oltava samassa linjassa Punkan omien, vihreiden arvojen kanssa. Lukiossa ollessani oravakuvat alkoivat sitten levitä netissä. Oikeastaan ihan sattuman kaupalla aloin kuvata Seurasaaren oravia, koska halusin päästä eläimen lähelle. Hän on työskennellyt päätoimisena kuvaajana vuodesta 2012 asti. – Kuvasin paljon skeittiskeneä sekä keikkoja, mutta luonnostakin olin pitänyt aina. Itä-Suomi 2019 / Viimeiset laskevan auringon säteet valaisevat ketunpennun pesän edustalla
29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
30 KAMERA 1|2021
Korona-aika on itselleni tarkoittanut sitä, etten ole matkustellut maaliskuun jälkeen, mikä ei todellakaan ole ollut negatiivinen asia. Kaupunkiluonto on miljöönä kiinnostava. Suomihan on loistava maa, ja täällä on hienoja eläimiä sekä erilaiset vuodenajat. – Ketunpesällä ei saa olla kiire. On todella etuoikeutettua keskittyä vain eläimiin, ja kuvatessa aikakin menettää merkityksensä. Eläin on myös eloisimmillaan sen omassa ympäristössä. Kettuja on niin kantakaupungeissa kuin erämaissakin. Siellä olisin vain yksi kuvaaja muiden joukossa. Hyvät kuvat eivät ole paikkasidonnaisia, vaan hyvä kuva syntyy kuvaajan päässä ja vaikka omalla pihalla, lähimetsässä tai lintulaudalla. Punkka pyöräilee hämärän aikaan Helsingissä, ja näkee sellaista luontoa, mitä monet päiväsaikaan liikkuvat kiireiset ihmiset eivät välttämättä koskaan kohtaa. Normaalina aikoina vietin noin 200 päivää vuodessa poissa Suomesta, joten tämä vuosi on ollut monella tapaa erityinen. Silmät ovat eläimenkin olemuksen peili. En mene koskaan liian lähelle eläimiä, vaan haluan tarkkailla niitä etäämmältä. Jokainen eläin on omanlaisensa, ja niiden kasvoilla voi erottaa erilaisia tunnetiloja. Silmien kautta voi kertoa tarinaa. Ketut ovat hyviä sopeutumaan erilaisiin elinympäristöihin. Skotlanti 2018 / Nuori peura katsoo tarkasti kameraani ajaessani sen ohi Skotlannin ylängöillä. Oik. Vaikka Punkka on matkustanut kymmeniin eri maihin, hän on vannoutunut pohjoisen pallonpuoliskon ystävä. – Afrikkakuvia ja -kuvaajia on jo valtavasti ennestään. 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Niitä asustaa juna-asemilla ja kauppojen alla. – Kuvistani oli näyttely kaupungissa, ja vietin siellä samalla muutaman päivän. Olen seuraillut pesän tapahtumia jopa viikkoja. Se kiehtoo joka kerta. Luonnon täytyy olla villi. Hän pyrkii myös siihen, että eläin reagoi ihmiseen, ja katsoo kameraan. Jännittäviä tilanteita Nappiotokset syntyvät joskus sattumalta. Pääkaupunkiseutu 2018 / Kesällä 2018 pääsin muutaman kollegan kanssa kuvaamaan ketun pesää joka oli autoliikkeen perustuksissa. Näin kävi Punkalle New Yorkissa. – Aloin kiinnostua ennenkaikkea kaupunkiluonnosta sekä maisemista entistä enemmän, ja laajensin omaakin reviiriä. Itse tunnen turhaksi matkustaa kauas vain valokuvien perässä. Välillä sitä yllättyy kuinka urbaaneistakin lokaatioista niitä voi löytää. Huomasin, että ne jopa tunnistivat minut, kun ne eivät enää välittäneet minusta ollenkaan, vaan jatkoivat omia puuhiaan. Halusin myös kuvata paiVas. Armeijan ohessa etsiskelin ketunpesiä, koska eläimenä kettu on todella mielenkiintoinen, ja niitä löytyy vaikka mistä, kunhan vaan osaa etsiä
32 KAMERA 1|2021
Siellä säädän sävyjä ja kontrasteja, niin että ne sopivat tunnelmaan. Olen oppinut kuvausta YouTubesta, ja olen lukenut kirjoja ja artikkeleita. Kojukuvaaminen kuulostaa helpolta, mutta siinäkin on omat haasteensa. kallisia eläimiä, ja kävelin öisin niitä etsimässä. Inspiraatioita ja vinkkejä – Olen urallani ollut onnekas, ja juuri tämä meidän aikamme mahdollistaa internetin käytön teosten julkituomisessa ja markkinoinnissa. Mutta kuvissani kaikki on aitoa. Yhtäkkiä iso myskihärkä alkoi tömistelemään, kuopimaan maata ja lähti tulemaan kohti. Maaseudulla voi ajella autolla pikkuisia metsäteitä, ja auto toimii myös erinomaisena piilokojuna. ” Vas. Haen kuvillani tietynlaista satumaisuutta, enkä dokumentaarista luontokuvaa. Hänelle valokuvaus on sekä työ että elämäntapa. Punkka on tutustunut myös filmillä kuvaamiseen muutaman viikon ajan. – Olihan sitä mukava kokeilla, ja se on oma kiehtova maailmansa, mutta digitaalisuus se valokuvaa ajaa. Käytä myös aikaa saman eläimen tai eläinten kanssa, ja tutki niiden käytöstä ja elinympäristöä. Hän on erikoistunut ennenkaikkea napaseutujen ekosysteemeihin, ja on urallaan saanut kymmeniä kansainvälisiä palkintoja. – Kuvasin siellä naaleja, ja alue oli sellainen ettei sinne normaalisti edes päästetty ketään, joten naalit eivät olleet koskaan nähneet ihmisiä. Kuvaamaan ei opi muuten kuin kuvaamalla. Onnekseni siellä oli myös tiheää metsikköä, johon pääsin turvaan. Lujaa! Otin vikkelästi jalat alle ja lähdin juoksemaan. Olen luonut urani luontokuvaajaksi epätavallista reittiä enkä ole myöskään esimerkiksi osallistunut kilpailuihin. Kesällä valoisaan aikaan kuvaaja ei myöskään suuremmin nuku. Punkalla on hihassaan myös vinkkejä aloitteleville luontokuvaajille. Tulevaisuudessa Punkka aikoo kiertää Euroopan suuria kaupunkeja ja kuvata niiden eläimistöä. Ja olen myös kuvannut koko ajan. Keskity eläimeen ja sen persoonallisuuteen. Siitä tulee usein mielenkiintoinen perspektiivi, hän vinkkaa. Se on edelleen yksi lempikuvistani. Konsta Punkalta on juuri ilmestynyt kirja, joka on neljän vuoden työn tulos. Niitä ei oltu metsästetty, ja ne olivat niin luottavaisia että tulivat aivan viereen. Myskihärkäkammoa ei Punkalle tullut, vaan hän pitää niitä edelleen suurenmoisina eläiminä, mutta seuraavan kerran hän kuvaa niitä turvallisen välimatkan päästä. ” Kuvaa aina eläimen ehdoilla. Svalbard 2018 / Naali poseeraa kameralle hylätyn kaivoskaupungin betoni portailla. Älä kopioi muita kuvaajia, vaan koita etsiä se oma juttusi. Kuvaa eläimen tasolla, tai jopa hiukan alhaalta ylöspäin. 33 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Punkka myös kehottaa käyttämään valoisat kesäyöt hyväksi. Eli täytyy aina tutkia ennakkoon alueen eläimistö, ja mitä voi olla odotettavissa, Punkka nauraa. Valokuvausta en ole koulussa opiskellut, paitsi puolisen vuotta Voionmaan opistossa. Se oli aikamoinen opetus. Lajillakaan ei ollut niin väliä, ihan mikä vain olisi kelvannut, vaikka pulut ja rotat. Se oli todella hieno kokemus. – Kuvaa aina eläimen ehdoilla. – Aamuyön tunnit ovat hienoja, ja silloin voi sattumalta nähdä vaikka mitä jännittävää. Ne olivat hyvin uteliaita eivätkä pelänneet ollenkaan. Siis aivan koko ajan. – Urani alussa olin Norjassa ystäväni kanssa vaeltamassa, ja näin komeita myskihärkiä. Photoshop ei ole minun juttuni, vaan käytän Lightroomia. Eläimiä odottaessa voi mennä päiviä. Viimeisenä iltana olin Keskuspuistossa penkillä istumassa, ja uskomatonta mutta totta; edessäni pesukarhu nojasi aitaan! Tilanne oli todella nopea, mutta onneksi kamerani oli valmiina. Myös kommelluksia ja uhkaavia tilanteita on Punkalle osunut. Odottamisen lisäksi kuvaamiseen tarvitaan myös kosolti onnea. Valokuvaa myös säällä kuin säällä, ja eri vuorokauden aikoina. Tilanne oli aika absurdi, koska en tiennyt niitä sillä alueella edes olevan! No pakkohan siinä oli sitten mennä lähemmäksi ihastelemaan. – Suomalaisista ihailen Hannu Hautalaa, ja olen onnekseni päässyt hänen kanssaan myös juttusille. Käytä myös aikaa saman eläimen tai eläinten kanssa, ja tutki niiden käytöstä ja elinympäristöä. Heti kun olin saanut pesukarhun kuvattua, paikalle pölähti viisitoista turistia kännykkäkameroineen. Myös matka Pohjois-Grönlantiin tutkimusasemalle on jäänyt mieleen. Mitään ei lisätä eikä oteta pois. Kaupunkieläinten linssiin metsästämisen lisäksi Punkka on myös kokenut piilokojuissa istuja. Mieti kuvan kompositiota, kokonaisuutta sekä taustaa, ja missä eläin olisi parhaimmillaan. Valokuvaa myös säällä kuin säällä, ja eri vuorokauden aikoina. Punkan yksi kuvaaja-idoleista on Paul Nicklen, maail mankuulu biologi ja valokuvaaja. Silloin voi hypätä pyörän selkään, ja ajella omalla asuinalueellaan ja pitää silmät auki
SANASTOAKIN PYRITTIIN yhtäläistämään. Jaskari oli laivan kapteeni. Toimitussihteeri Pauli Oulasvirta murahteli talousvääpelin tapaan, Eero Raviniemi edusti kemiaa ja vaimonsa Hili iloista seurustelua. K. Käynti toimituksessa oli aina elämys. Varsinaista testaustoimintaa ei ollut ja testitauluna toimi sanomalehden aukeama. Esimerkkeinäni toimivat alan merkittävimmät ulkomaiset fotolehdet. Jaskari työnsi käteeni Kodakin kameran ja sanoi, että esittele tämä. Toimituksessa päätoimittaja P. 34 KAMERA 1|2021 KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE. Tv-kameraoperaattorina kanssani toiminut valokuvaaja Antero Takala kertoi lehden tarvitsevan ”vekotintoimittajaa” kun perustajajäsen Veikko Koivumäki halusi lopetella. Uuden tekniikan tulo, niin kameroihin kuin otosten jälkikäsittelyynkin, edellytti digitaitoja ja testit siirtyivät sen osaaville. T E U V O B E R G G R E N Muistikuvia 58 vuoden avustajataipaleelta V uonna 1963 Kameralehti oli ilmestynyt 13 vuotta. Toivottavasti myös alan maahantuojat ymmärtävät lehden tarpeen ja mahdollisuudet heidän tuotteidensa esittelijänä. Pastori Heikki Kalima kannatti kaitakuvausta. Etsin ei ole tähtäin. Käytännön valo-oppi opasti optiikan lakeihin. Sarjat sammuneen kyntti län savukiehkuroista, viinilasien valontaitosta tai vesipisaroiden tippumiskuvioista oli tarkoitettu kotikokeiluihin. Tein jutun ja myöhemmin näin kuinka paljon Jaskari oli korjaillut asiatietoja ja kielivirheitä pilkkusääntöjä myöten. Vilho Setälä Leicansa kanssa edusti tiedettä ja taidetta. Objektiivi ei ole kakkula eikä linssi. OPETTAVAISIKSI ARTIKKELEIKSI syntyi näytteitä polttoväleistä, terävyysalueesta ja laukaisuepätarkkuudesta. Kiitokset hyvästä yhteistyöstä! Menestystä ja työn iloa kaikille Kameralehden lukijoille ja toimintaan osallistuville! Terveisin, Matti Ristimäki 83 v. Juttuja noin 600 numeroon. Juttumäärät lisääntyivät ja mukaan tulivat muun muassa markkinakatsaukset kameratyypeistä, objektiivivalinnoista, jalustoista, laukuista tai valaisimista. NYT ON muiden homma täyttää mainio Kameralehti jutuillaan ja kuvillaan. Viimeksi sarjan Kameralehti 50 vuotta sitten ja myöhemmin 70-vuotisjuhlanumeroihin. Tein vähintään yhden sivun lähes jokaiseen Kameralehteen vuosina 1963-2020. Pienkamera ei yleistynyt ja kinofilmi kamera tuli tavaksi myös puolikoossa. Telelisäke tulee objektiivin eteen, telejatke rungon ja objektiivin väliin loittoputkien tapaan. Terävyysalue ei ole syvätarkkuus
Kopterin lennättäminen ja samanaikai nen kuvaaminen vaativat käyttäjältä huo mattavasti enemmän huomiota ja keskitty mistä kuin mikään tavanomainen kuvaus askare. Pienimmissä laitteissa kenno vastaa Näkökulman vaihtaminen aina silloin tällöin on terveellistä. Tyypillinen harrastajallekin kuvaus käyttöön sopiva kopteri maksaa noin 500– 1 500 euroa peruspakettina. Kaikkein tärkein seikka on kuitenkin jatkuva kopterin ja ympäristön tarkkailu! Sinun on koko ajan vahdittava, ettet vahin gossa lennätä kopteriasi mihinkään estei siin, ja oltava valmiina väistämään mah dollisia matalalla lentäviä ilmaaluksia tai vaikkapa liian uteliaiksi äityviä lintuja. Onneksi nykyään on olemassa apuväli ne, jolla tavallisuudesta poikkeavat kuva kulmat ja näyttävät videot ovat lähes jokai sen meistä ulottuvilla. Tai sitten kuvattavaksi aiotusta kohtees ta ei vain saa hyvää ja kattavaa kuvaa mata lasta perspektiivistä. Erilaiset lisä varustelupaketit voivat nostaa kopterin hinnan lähelle 2 500 euroa. Ja kuvakulman. Toisinaan törmää tilanteeseen, jossa so pivaa kuvakulmaa tai kuvaussuuntaa ei tah do löytyä. Kopterilla kuvaamisesta Jotta kopterilla kuvaamisesta voi todella nauttia ja saada luotua näyttäviä kuvia tai videoita, yhdestä asiasta pitää huolehtia ai van ensimmäiseksi. Se on todellista ”multitaskaamista”, ajan suosittua muotitermiä käyttääkseni. Tyypillisen harrastajakäyttöön tarkoite tun kopterin kamera on hyvin pienikennoi nen. Entäpä, jos asioita katselisi joskus hieman kauempaa – ylhäältä päin. Opettele lennättämään kopteriasi! Vaikka sormet miten syyhyäisivät päästä ikuistamaan unelmien kuvamateriaalia, len nättämisen opettelua ei voi korostaa liikaa. LINTUJEN SILMIN OPASTUS Kopterikuvaus 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Joskus parhaaseen kuvauspaikkaan voi myös olla mahdotonta päästä. Ohjaamisen lisäksi sinun pitää myös huolehtia kameran suuntauksesta kuvat tavaan kohteeseen, rajauksesta, oikeasta valotuksesta ja monista muista teknisistä yksityiskohdista. Ympärillä on esteitä ja ylimääräi siä rakennelmia tai maastonmuotoja, jotka haittaavat halutunlaisen kuvan ottamista. Nykyaikainen kompakti kuvauskopteri maksaa edullisimmillaan vain huokeahkon kameran verran, menee kuljetusta varten pieneen tilaan, on helppo lennättää ja tuot taa yllättävänkin korkealaatuista kuvaa. TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen M aan tasolta saa upeita ja näyttäviä kuvia, kun han tietää mitä tekee ja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan
Laajakulmaobjektiivi puolestaan ai heuttaa helposti geometrisia vääristymiä, kuten tynnyrivääristymää ja kuvan lai doilla olevien pystylinjojen ”kaatumista” ulospäin. Hieman isommissa puhutaan jo tasku kameraluokan laitteista. Videoita kuvatessa kuvaan on mahdollis ta saada mukaan paljon muitakin kiinnos tavia elementtejä sopivia lentoreittejä ja kameraajoja käyttämällä. Kontrasti luo parhaat kuvat Yleensä valokuvauksessa ja videokuvaukses sa varoitetaan liian voimakkaasta ja jyrkkä kontrastisesta valaistuksesta. Kuvauskopterilla pystyy erinomaisesti – ja halvalla – matkimaan monien ammatti tuotannoissa käytettävien, kalliiden eri koisvarusteiden avulla tuotettua jälkeä. Myös riit tävällä vastakkaisten värisävyjen käytöllä voi saada näyttävää jälkeä. Kopterin oma lennonvakautusjärjes telmä yhdistettynä gimbaaliin pitää kame ran niin tasaisesti paikallaan, että kuvatessa voi käyttää hyvinkin pitkiä valotusaikoja. Kameravaunujen, nostureiden tai steadi camtyyppisten vakaimien avulla tehdyt kameraajot on suurelta osin mahdollista tehdä kuvauskopterin avulla. Näitäkin pystyy korjaamaan jälkikäsittelyssä, mutta yleensä korjaukset samalla rajaavat kuvaa jonkin verran. Jos kohinaa kuitenkin ilmestyy kuviin, siitä pääsee melko hyvin eroon jollakin DxO PhotoLabin, Topaz Labsin tai Neat Imagen (videoille Neat Video) kaltaisella työkalulla. Ilmakuvauk sessa tilanne on lähes täysin päinvastainen. Kontrastin ei välttämättä tarvitse olla valon jyrkkyyteen perustuvaa. Kunhan kop terin vihainen pörinä ei häiritse äänitystä. 36 KAMERA 1|2021. Yleensä parhaat ajat ilmakuvaukseen ovatkin aamulla ja illalla, selkeällä tai kor keintaan puolipilvisellä säällä. kooltaan jotakuinkin kännykkäkameraa. Tasaisessa, pehmeässä valaistuksessa maisemien yksityiskohdat eivät erotu kun nolla. Melko tavallinen polttoväli on kinomitoissa jossa kin 24–28 mm:n tienoilla. Kopterikameroissa myös käytetään tyy pillisesti laajakulmaista objektiivia. Onneksi tämä ei valo kuvatessa ole välttämätöntä, sillä kamera on yleensä kiinnitetty moottoroituun vakai meen. Ku vatessa onkin hyvä muistaa jättää kohteen laidoille riittävästi rajaus ja oikaisuvaroja. Sen sijaan matalalta paistavan aurin gon jyrkkä valo luo selkeärajaisia varjoja, jotka nostavat yksityiskohdat ja pienetkin korkeuserot hyvin esiin. Erityisesti tämä koskee valokuvausta. Kameran ISOherkkyyttä ei voi nostaa paljoakaan ilman, että kuvaan tulee häiritsevää kohinaa. Pienestä kennokoosta seuraa kohina taipumus
Aamuja iltahämärän hetkinä ilmakuviin voi saada kauniin väripaletin. Itsestään selvää on, että erilaisilla rajoi tus ja kieltoalueilla, kuten lentokenttien lähistöllä tai sotilasalueiden tuntumassa, ei pidä lennättää eikä kuvata. Vuodenvaihteessa 2020–21 astuivat voi maan uudet, tiukemmat, EUtasoiset sää dökset. Uusista säädöksistä tärkeimmät ovat vaatimus näköyhteydestä (avoimessa kate goriassa) ja hieman alennettu maksimi lennätyskorkeus, 120 metriä (aiemmin 150 m) maan tai veden pinnasta (yleensä käy tännössä lähtöpaikasta). Ei edes van hojen säädösten mukaan. Ilmakuvassa tuttuihinkin paikkoihin saa aivan uuden näkökulman. Varo kuitenkin liiallista kohinaa vähäisessä valossa. Matalalta paistavan auringon luomat varjot antavat ilmakuvaan tarpeellista rakennetta ja tekstuuria, jotka nostavat yksityiskohdat hyvin esiin. Tämä on vielä jaettu kolmeen alakategoriaan käytettävien lait teiden ja toiminnan luonteen mukaan. Kuva: DJI 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Lisätietoja saa sivustolta droneinfo.fi. Pieni ja kevyt kuvauskopteri, DJI Mini 2. Siksi niin sanotut siniset tai kultaiset hetket juuri kahta puolen auringon nousua tai laskua ovat erinomaisia ajankohtia ilma kuvaukselle. Lisäksi itserakennettuja ja vanhoja CEluokittamattomia laitteita saa käyttää seuraavasti: Alle 250 g painavilla laitteilla saa lentää tiheästi asutuilla alueilla. Uutta ovat myös täsmällisemmin määritellyt toimintakategoriat. Muutos koskee itsenäisiä harrasta jia välittömästi. Samalla tavalla kaupunkialueilla aurin gon jo laskettua vähitellen syttyvät erisä vyiset katuvalot antavat mielenkiintoisen vastakohdan laskeutuvan hämärän syville sinisille sävyille. Työkseen koptereita käyttävät, niin sa notusti ”lentotyötä tekevät” eli Traficomin RPASrekisteriin (RPAS = Remotely Piloted Aircraft System, kaukoohjattu ilmaalus) yritystunnuksella itsensä rekisteröineet käyttäjät ja yritykset, voivat jatkaa toimin taa vanhojen säädösten (kansallisen ilmai lumääräyksen OPS M132 luku 3) mukai sesti 1.1.2022 asti. Säädökset muuttuivat Lopuksi lienee paikallaan vielä muistuttaa kuvauskopterien lennättämiseen liittyvistä säädöksistä. Suurin osa lennä tystoiminnasta, ja käytännössä kaikki harrastetoiminta, sijoittuu avoi meen kategoriaan. Alle 25 kg painavilla laitteilla saa lentää harvaan asutuilla alueilla. Auringon viimeiset oranssin keltaiset valonsäteet luovat kauniin väri paletin vastakkaisen taivaan sinisten sävy jen hiipiessä varjoihin. Alle 250 g painavilla, ilman minkään laisia tallennuslaitteita (kamera, mikrofoni jne.) olevilla, tai leluiksi luokitelluilla kop tereilla ja lennokeilla ei ole mitään vaati muksia tai rajoituksia yleisiä lennokkien lennätystä koskevia ilmailumääräyksiä lukuun ottamatta
Iski tulta ilman ukko välähytti valkeaista kolmella kokon sulalla kirjavalla käärmehellä Läpi taivojen yheksän läpi maan, läpi manalan läpi kuuen kirjokannen Saatihin sinikeränen Halkasi sinikeräsen Saatihin punakeränen Halkasi punakeräsen Kirposi tuli kipinä Läpi taivojen yhdeksän läpi maan, läpi manalan läpi kuuen kirjokannen Sielt´ tuli tulikipinä. Kirposi tuli kipinä TEKSTI Lea Kömi KUVAT Jan Liljestrand ja Lea Kömi Tulen valoleikki on vangitseva ja lumoava
Jos automaattitarkennus sahaa ja ei pysty tarkentamaan, siirry käyt tämään manuaalitarkennusta. Liekki on yllät tävän nopea. Se antaa paremmat mahdollisuudet kuvankäsittelyyn. 33 Käytä kunnon käsineitä ja vaatteissa palamattomia materiaaleja. 22 Pidä lähellä runsaasti vettä, sammutin ja sammutinpeitto. Kuumuus ja noki eivät tee hyvää kummallekaan. Toisaalta pieni ylivalotus tulen kirkkaammissa kohdissa ei välttämät tä haittaa. Tulen kipunaa tuuditettiin taivaalla kehdossa, josta se putoaa läpi taivaan sinisen, läpi maan ja läpi manalan. 13 13 Tuli liikkuu, joten siihen tulee liike epäterävyyttä pitkillä valotusajoilla. Suurinta aukkoa eli pientä aukkolukua käytettäessä valotusajat eivät kasva liian pitkiksi. Sarja kuvauksella saa taltioitua liekin eri muotoja. Tuli on kiehtova, voi mallinen ja maaginen kuvauskohde. Kokei le eri vaihtoehtoja ja ole luova. Tulen valoleikki on vangitseva ja lumoava. 16 16 Tulen väri riippuu palavasta materiaalis ta. 55 Pidä huolta kamerasta ja itsestäsi. Kuvaa aina ulkona avarassa tilassa. On helpompi työskennellä pienessä hämärässä. 11 Tulta kannattaa kunnioittaa ja olla tark kana sen kanssa leikkiessä. Salamaa ei kannata käyttää, sillä se pilaa tunnelman. Älä mene liian lähelle tulta. 44 Ole erittäin varovainen jos käytät palo nesteitä. Huomioi tuulen suun ta. Näissä kuvissa on käytetty aukkoa f/5.6 syvyys terävyyden kasvattamiseksi. Tällöin alivalota kuvaa 1–2 aukkoa. Suomalaisissa syntykertomuksissa ensimmäinen tuli iskettiin taivaalla Kokon sulista. Käytin kuvauksissa 1/250 sekunnin valotusaikaa tulen liekkien pysäyttämiseen. 19 19 Kehittele oma tapasi kuvata tulta. Assistentti tai toinen kuvaaja on hyvä olla mukana myös turvallisuussyistä. 15 15 Kun kamera on jalustalla, kuvauskulma pysyy mahdollisimman samana. Tulokset ovat usein yllättäviä ja jännittäviä. Laita kamera kameralaukkuun ennen kuin menet sisälle, niin kosteutta ei tiivisty kameran sisälle. 10 10 Valoolosuhde on kontrastikas ja kan nattaa kokeilla erilaisia valotusarvoja. 77 Tarkennus on hämärässä kameralle haasteellinen. Joskus kohina voi toimia myös tunnelmallisena efektinä. Maaginen sininen hetki on hyvä ajankohta tulikuvaukseen. 14 14 Käytä suurta ISOherkkyyttä, jos kuvaat käsivaralta, niin kuvat eivät tärähdä. 88 Kannattaa ottaa useita kuvia. 66 Useinkaan ei tarvitse odottaa ihan pilkko pimeää. Kuvaa kauem paa ja teleobjektiivilla. 1111 Pimeässä kuvatessa tuli voi ylivalottua tummassa ympäristössä. Täl löin kohina kuvissa lisääntyy, mutta sitä voi poistaa kuvankäsittelyssä. Ota huomioon paloturvallisuus. Valko tasapainon muutos voi muuttaa kuvan värejä dramaattisesti. Tuli lehahtaa, hiipuu ja savu leijailee. 18 18 Talvella kannattaa ladata akut, sillä vii leässä akut tyhjenevät nopeasti. Koska tuli räiskyy, lähistöllä ei saa olla mitään syttyvää. 17 17 Voit myös kokeilla kameran yökuvaus ohjelmaa. Voit kokeilla eri värilämpötiloja. 12 12 Voit myös käyttää valovoimaista objektiivia, esimerkiksi kiinteät objektii vit ovat usein valovoimaisempia. Muista olla varovainen! OHJEITA TULEN KUVAAMISEEN 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Tulen kuvaus. Olen monesti istunut, tuijotellut ja valokuvannut Kokko-linnun tanssivaa leiskuntaa illan pimetessä. 99 Pimeässä kuvatessa kannattaa käyttää rawtallennusmuotoa. Älä kaada nestettä kuumalle tai hiillokseen, sillä se lehahtaa. Hyräillyt samalla tulen syntyloitsua
TEKSTI JA KUVAT Lea Kömi. MATKAILU Islanti 40 KAMERA 1|2021 Henkeäsalpaava Islanti Saarivaltio nimeltä Islanti osasi yllättää niin säänsä kuin maisemiensa puolesta. Se on upea maa, joka tarjosi vaihtelevia näkymiä rannikolta rannikolle ja ympäri saarta
Tal ven valo oli lempeää pohjoisen valoa, ja. Katse lepäsi maisemassa ja mieli tyhjeni. Pyrimme hyödyntä mään varsinkin kaiken valoisan ajan. Monesti mietin, ettei valokuva pystyisi tallentamaan näitä maagisia kokemuksia. Tuntui siltä, et tä avautuvien näkymien kasvot puhutte livat sieluani. Ensimmäi nen lähtö kesällä 2016 oli helppo, kun löytyi sopiva valokuvauk sesta innostunut porukka. Luonto on karu ja omaleimainen. Saarella on myös aktiivista vulkaanis ta toimintaa: geysireitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulivuorenpurkauksia. Kiersimme saman porukan kanssa eri puolilla saarta eri vuodenaikoina. Suunnitel miin tuli toki muutoksia, sillä matkaa teh tiin luonnonvoimien armoilla. Matkasimme täysin kuvaamisen ehdoilla. Teim me Islantiin yhteensä kolme eri kuvausmat kaa. Tuntui siltä kuin olisimme maisemien ihmemaassa – ja aina löytyi toinen toistaan kiehtovampia kuvauskohteita. Islannin monet kasvot Islannin maisemat ovat niin upeita, että matkaa taittaessa olisi halunnut jatkuvasti pysähdellä kuvamaan: jylhiä vuoria, lam paita, hevosia, vesiputouksia ja pieniä kyliä vuorten rinteissä. Antoi katseen vaan olla. 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi O lin jo vuosia haa veillut kuvaus matkasta Islan tiin. Varsinkin vesiputoukset ovat henkeäsalpaavia, ja niihin kietoutuu voimallisia luonnonvoimia. Islanti on itse koettava. Meillä oli niille kaikille tarkat etu käteissuunnitelmat – olimme miettineet reittimme ja kuvauskohteemme
42 KAMERA 1|2021 Skógafoss vesiputouksen huumaava pauhe on mahtavaa.
Stora-Vitin kraaterijärven turkoosi väri on pysäyttävä. Syksy oli kaunis ja sateinen. Talven hyytävyys oli jäätävää. Joten ei ihmekään, että huomasin usein hyräileväni Maa on musta jalkojen alla, taivas kattonani kansanlaulua. Oman lukunsa muodostivat geotermi set alueet kuumine, höyryävine lähteineen ja mutalammikoineen. Islannin tuuli puhuu, ja puuskissa tuulen nopeus on huima, jopa 50 metriä sekunnissa. Myrskyt pysäyttävät usein koko maan lentokenttää myöten. Niis sä oli taivaallista vain lekotella ja tuijotel la tähtiä. Tulivuoret jylläävät maan alla, ja sää on koko vuoden sateinen. Tuulen puuskat olivatkin rajuja ja heittelivät ta varoita. Auringon laskut olivat pitkiä ja ihania. Sääennusteiden kuunteleminen aamulla ei taannut päivän sään tietämistä. Mustia laavakenttiä ja vaaleita jääti köitä kuvaa hyvin termi majesteettinen. Se oli huima ja samalla myös pelottava kokemus. Kontrastit ovat vahvasti läsnä – kylmä ja kuuma, vesi ja tuli. Osa laavakivitasan goista oli mustia ja erittäin karuja. Sää muuttui saman päi vän aikana kauniista auringonpaisteesta Myvatn-järven geolämpöalueen maisema on ihmeellinen ja haju on mieleenpainuva. Silloin koin totisesti olevani keskellä myrskyä. Kesä oli mukavan leuto, talvi taas hirmuinen. Maisema peseytyy myrskyssä Jatkuvasti muuttuva sää tekee Islannista kiehtovan kuvauskohteen. Vahva rikin haju oli osa tätä kuumeista maisemaa, joka tuntui olevan kuin eri planeetalta. Sammalvuoteella – siinä oli kul kijan hetkeksi hyvä levähtää. Kerran tuulen puuska vei hotelli huoneemme parvekkeen oven. Välillä nautimme pienistä kylistä löytyvistä maauimaloista, jotka hyödyntävät kuumia lähteitä. 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi aurinko pysyi koko päivän matalalla muo toillen ympäristön muodot esille. hirmumyrskyyn. Saimme jännittää yhdessä Outi Paasin ja Raimo Oinaksen kanssa laantuuko myrsky ja pääsem mekö lähtemään takaisin Suomeen. Sääennusteissa varoitettiin usein mene mästä kovan tuulen takia ulos. Osa laavamuodostel mista oli harmaan ja vihreän sammaleen peitossa. Islannin sään vaihtelevuus on kokemuksen arvoinen. Tuulen hurjuus jäi mieleeni. Lunta tuprutti niin, että vuoristotiet Jatkuvasti muuttuva sää tekee Islannista kiehtovan kuvauskohteen.. Laavakenttien kauneus on raakaa, rosoista ja kesytöntä. Islanti on monessa asiassa kiehtova äärimmäisyyksien maa. Länsi vuonoilta kerkesimme juuri pois alta, kun talvi saapui sinne yhdessä vuorokaudessa
Kuten on tullut tässä tarinassa selväksi, tunsin itseni monesti todella pieneksi saari maan luonnon keskellä. Viritin itseäni hal tioitumisen kautta – ja etsin sieluni yhteyt tä noihin maisemiin ja luonnonoloihin. Myrsky tuhosi maisemaa, mutta sa malla se kokemuksena puhdisti ja vahvis tikin sielua. ääriolosuhteissa vaatii sitkeyttä ja tark kuutta niin kameralta kuin kuvaajalta. Kuvausmatkat Islantiin jättivät minuun myös valokuvaajana omat vahvat jälkensä. Myös sielullisesti se oli kasvun paikka. Näköala meni palasiksi ja pa lasi sen jälkeen taas ehjäksi. Islanti on kaunis, mutta myös jul man anteeksiantamaton, joten kaikkia ris kejä ei kannata ottaa. Uskon, että mieleni heijastukset tuovat valokuviini tul kinnan läsnä olleista hetkistä. Islan nin myrskyt repivät maastoa ja saivat pie nen kulkijan hiljenemään tuon hurjuuden edessä. Islannissa on ihmisiä yhtä paljon kuin lam Islanti opetti paljon valokuvaamisesta säiden tuomissa ääriolosuhteissa.. Islanti opetti paljon valokuvaamisesta säiden tuomissa ääriolosuhteissa. Islantilaisten vahva usko maahisiin ja haltijoihin kumpuaa juuri tästä kokemuksesta. Ihmisen on osattava olla yhtä voimal lisen luonnon kanssa. Kiitos Islannille unohtumattomista, henkeäsalpaavistakin hetkistä! Islannin vuoret ovat myyttisen taianomaisia. Kuvaaminen paita. Tarunhohtoinen saarivaltio Nyt osaan kuvitella mistä Islannin tun netut saagat ovat saaneet innoituksensa. Jouduimme luopumaan sen päi vän rantakuvauksista. Islanti val loitti sydämeni. 44 KAMERA 1|2021 suljettiin. Emme halunneet ot taa riskiä, että jäisimme vuoriston lumisille teille jumiin, vaikka meillä oli nelivetoinen auto alla. Olen pohtinut Islantivalokuvissani nä kymien ja maisemamuotojen lisäksi niiden edustamia voimia ja energioita
UUSI TEHTÄVÄ: KUVAA TIAINEN 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi LUONTOKUVAKOULU Tehtävä 44. Linssin pituus n. Lumen valkoisuus ja varjo jen sinisyys ovat kuvassa kauniisti. Samalla idealla kuin ihmistä tehdään muoto kuvia. Ilmeikkyyteen huomiota. Hän valitsee lähetetyistä kuvista neljä kuvaa, joille kirjoittaa palautteen. Minulle tulee heti kaipaus lumeen ja sen rauhoittavaan tasaisuuteen. Luontokuvakoulua vetää luontokuvaaja Antti Koli. Näissä pitää valkotasapaino laittaa huolella. Uusi kuvausaihe on tiainen. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 2000 pikseliä. Toteutus ehkä linturuokinnoilla tai nii den läheisyydessä. Tiainen Luontokuvakoulun edellinen tehtävä oli rauha. Lumelle on sommiteltu tilaa, ja sitten jälki jono, olisikohan ketun kulkee kuvan poikki. Lähettämällä kuvan hyväksyt, että kuvasi saatetaan julkaista nettisivuilla ja/tai lehdessä luontokuvakoulun arvion yhteydessä. Voi kokeilla pipetillä laittaa valkoisen kohdil leen, sitten automaatilla ja vielä erilaisia säätiloja. Kuvat arvioineen julkaistaan Kamera-lehden nettisivuilla sekä yksi niistä painetussa Kameralehdessä. aukko eli lyhyt syväterävyys, kuten ihmis muotokuvissa, tai sitten aika paljon lintua te räväksi. Usein se alku peräinen on silti paras. MUOTOKUVA , eli miltä tiainen näyttää, ulko näkökuva tai sitten mukaan se mitä lintu (mahdollisesti) ajattelee, tuntee tai vaistoaa. Lisää rauhaa olisi tullut, mikäli jono olisi kauempana tai jotenkin pehmeämpi, mutta EDELLINEN TEHTÄVÄ: RAUHA TUTUSTU TUTUSTU TARKEMMIN TARKEMMIN TEHTÄVIIN TEHTÄVIIN www.kamera-lehti.fi/tag/luontokuvakoulu H E L E N A S Y T E L Ä LUONTOKUVAKOULUSSA opettelet annettujen aiheiden ja kuva-arvioiden avulla luonnon kuvaamista. mennessä osoitteeseen luontokuvakoulu@kamera-lehti.fi. Luontokuvakoulu jatkuu seuraavassa numerossa. Ehkä suuri Lähetä kuvasi ja nimesi 1.2. M IK Ä M IK Ä K A I LU N D E N hyvä näinkin. TEKSTI Antti Koli KUVA Helena Sytelä HELENA SYTELÄN kuva lumiselta Alavu delta on rauhallinen. 300 mm tai yli, terävyys ainakin silmissä
Miksi kännykkä eikä iso kamera. Oman kokemuspohjani perusteella keski hintaisten puhelimien (200–400 euroa) kamerat ovat laadultaan melko hyviä. TEKSTI JA KUVAT Jussi Helimäki V iime vuosina "oikea" kamerani on yhä useammin korvautunut kännykällä, jopa vaivihkaa. Muutaman viime vuoden aikana puhelimien kameroiden ominaisuudet ovat kehittyneet hurjasti, ja monissa tilanteissa puhelin onkin varsin käyttökelpoinen kuvausväline. Kerron niistä tässä yleisellä tasolla ja ne liittyvät vain jpg-kuviin. Kännykkä on lähes aina mukana, mikä on ainakin yksi tärkeä syy käyttää sitä kamerana. Kännykkä on myös kevyt, ja se on helppo kuljettaa mukana taskussa. Luonnossa kännykän kanssa Monelle ei ensimmäisenä tule mieleen käyttää puhelinta kamerana luontokuvauksessa, mutta asian voi nähdä myös toiselta kantilta. OPASTUS Kännykkäkuvaus 46 KAMERA 1|2021. Haluaisin nyt jakaa omia, vannoutuneen järjestelmäkuvaajan ajatuksia ja kokemuksia, miksi näin on käynyt ja millaisia havaintoja minulla on tästä osittaisesta siirtymisestä puhelinkuvaukseen
Pääkohde etualalla ja tunnistettava kohde takana onnistuu hyvin pienen kennon ansiosta. Kun ottaa riittävän laajan näkymän, voi pehmeitä reunojakin rajata pois myöhemmin. Kännykkä sopii myös joihinkin eläin tai kasvi maisemassaan tyyppisiin elinympäristökuviin. Hyviä puolia on äänetön ja myös huomiota herättämättömämpi kuvaus, se on oivallinen esimerkiksi ympäristöaiheisessa katukuvauksessa. Kokemukseni mukaan kuvaaminen kännykällä kirkkaassa auringonpaisteessa on hankalampaa kuin oikealla kameralla; kameran etsintä on vaikea korvata kirkkaallakaan näytöllä. ISO 40. Välttyäkseen linssivirheiltä ja -heijastumilta kännykkäkameraa ei kannata suunnata kohti aurinkoa vaan mieluummin vähän sivulle suorasta valosta. Jos käyttää peruskännykän automaattiasetuksia, kamera pyrkii toisinaan liian matalaan ISO-arvoon ja hitaaseen suljinaikaan. Tämän lisäksi kännykän "näppäinten" toimivuus saattaa olla joko liian herkkää tai sitten esimerkiksi laukaisukohta ei reagoikaan kuten pitäisi. 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Kuvausote on huomattavan epävakaa verrattuna oikeaan kameraan. Yleensä kännykkäkameroiden piirto kyky kuvan keskialueella on melkoisen hyvä ja joskus suorastaan erinomainen. Uskallan sanoa, että hintaero ei ole useinkaan mielekkäässä suhteessa laatueroihin. Toki kehitys kehittyy koko ajan, ja olen oppinut, että ei kannata sanoa mitään ehdotonta tässäkään asiassa. Niin ikään puhelinkameran zoomaaminen digitaalisesti tekee ainakin oman kokemukseni mukaan kuvista lähes kelvottomia. Ergonomisesti kännykkä häviää siis kirkkaasti. Keskihintai silla puhelimilla olen huomannut reunapiirron olevan selkeästi pehmeämpi kuin keskustan – ja tässä ero pokkareihin ja varsinkin järjestelmäkameroihin on erityisen selkeä. Perustan tämän arvion aiheesta kirjoitettuihin artikkeleihin. Kalliimmat ovat toki parempia, mutta itse en ole kokenut järkeväksi sijoittaa tonnia puhelimeen, jotta saan sillä hyviä kuvia. Tämä piirre yllättikin minut alkutaipaleella. Syysmaisema Aulangolla. Kännykän käytön haasteet Ensimmäinen haaste kännykkäkameralla kuvatessa on ergonomia. Siinä puhelin on omimmillaan, varsinkin hyvissä valo-olosuhteissa. Laatuerot kuvan eri puolilla ovat kuitenkin liian suuria, joten vakavammassa kuvauksessa pitää siirtyä joko oikeisiin kameroihin tai todella hyviin kännykkäkameroihin. Kuvauskohteet luonnossa Kännykän kanssa luonnossa liikkuessa sopivia kohteita ovat etenkin maisemat. Havaintoja kuvien laadusta Puhelinkameroiden piirtokyky vaihtelee merkeittäin ja hintaluokittain. Jos kamera ei ole tuettu, voi kuvasta tulla tärähtänyt. ISO 40. Mustesienet. Lisäksi se toimii monissa tapauksissa kasvien, sienten, kesyjen eläinten ja abstraktimpien kohteiden peruslähikuvauksessa
Kuvaajan varjo. Hämäräkuvaus tekee helposti pehmeää jälkeä. Punakärpässieni. ISO 40. Hyvässä valossa kuvat ovat laadukkaita. Aina mukana, hyvässä valossa laadukkaita kuvia, laaja terävyysalue toisinaan eduksi, hyvä kaupunkiluontokuvauksessa, useimmiten todellisia olosuhteita vastaava värimaailma Piirtokyky ei yhtä hyvä kuvan reuna-alueilla kuin hyvillä oikeilla kameroilla, käytön kömpelyys tietyiltä osin, etsimen puute, tarkennuksen rajoitukset KÄNNYKKÄKUVAUKSEN PLUSSAT JA MIINUKSET Katu syysiltana. ISO 50. Lajikuva, jossa pääkohde on valotettu oikein. ISO 2000. 48 KAMERA 1|2021
Toukka tiellä. Keskihintaisten puhelimien piirtokyky automaattiasetuksilla hämärissä valaistusolosuhteissa pehmenee kautta linjan. Selkeät kohteet etualalla ovat hyviä aiheita kännykkäkuvauksessa. Lajikuvat ympäristössä toimivat kun tausta on hyvä. Sen sijaan kännykkäkameran tuottama pienen kennon laaja terävyysalue on aika ajoin hyvä asia, ja sillä saa tallennettua erilaisia näkymiä järjestelmäkameraan verrattuna. Tässä yhdistelmä ei ole paras mahdollinen. Laadullisesti ehkä eniten minua on hämmästyttänyt kännykkäkameroiden tuottamien kuvien värien luonnollisuus. Näsiä huhtikuussa. Lajikuvat onnistuvat hitaasti liikkuvista eläimistä. Kun antaa kännykälle mahdollisuuden, huomaa sen potentiaalin, vaikka aivan samasta asiassa tässä ei olekaan kyse. Kännykän kanssa luonnossa liikkuessa sopivia kohteita ovat etenkin maisemat. 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Tuolloin allekirjoittanut piti pitkään diojen puolta laadun nimissä, kunnes digi kehittyi riittävästi ja sen luomat mahdollisuudet ja tarjonta tulivat ylittämättömiksi verrattuna diamaailmaan. Jäätä rannalla. Se on ainakin Samsungin kameroissa todella lähellä luonnollista ja ero esimerkiksi Canonin järjestelmäkameraan on selvä. Yhteenvetona voisi todeta, että joissakin tilanteissa kännykkä pelastaa retken jonkinlaisen helppoutensa, aina mukana kulkemisen sekä useissa tilanteissa riittävän hyvän laadun takia – kunhan muistaa puhelimen rajoitukset sekä käyttömukavuuden että piirtokyvyn suhteen. Oikea kamera ei jää silti unholaan, uskallan sanoa. Omasta mielestäni kännyköiden suurin heikkous teknisesti on tarkennuksen epävakaus, varsinkin lähelle kuvattaessa. Värisäätöä ei minun ole ainakaan tarvinnut tehdä, se on etu. Luulen, että kännykällä kuvausta on vaikea ohittaa, kun sen on ottanut välineekseen luontokuvauksessa, samoin kuin aikoinaan kun siirryttiin diakuvauksesta digi kuvaukseen. Myöskään lähin tarkennusetäisyys ei ole verrattavissa oikeiden kameroiden vastaaviin arvoihin, ja vaativampi lähikuvaus on ehkä parempi unohtaa. ISO 40. ISO 64. Kaikkiin kohteisiin kännykän kameraa ei kannata käyttääkään: esimerkkinä vihertävä, vähän hämyisä metsä, jossa rinnan otettu oikean kameran kuva ja kännykän kuva paljastavat erot armotta. ISO 40. Jos tausta on yhtään sekava, ei oikeaa tarkennusta löydy helposti
Tärkeä ominaisuus videokuvaajalle, ja välttämätönkin, koska uudenkaan kameraversion takanäyttö ei käänny kuvaussuuntaan. Z 6 II puolestaan yltää myös 4K 60p -tallennukseen. Hiukan yli 400 euroa maksava, kahdelle akulle tarkoitettu MB-N11 -pystykuvauskahva parantaa kuvausergonomiaa, ja sen avulla voi USB-C -liitännän välityksellä Aktiiviharrastajalle tarkoitettu Nikonin peilitön järkkäri sai uuden version, ja sen mukana lisää suorituskykyä sekä pieniä viilauksia. Niiden kakkosversiot julkistettiin viime lokakuussa. TEKNIIKKA 50 KAMERA 1|2021 N ikon julkisti ensimmäiset täyden kuvakoon peilittömät järkkärinsä, Z 6:n ja Z 7:n, elokuussa 2018. Z 6 II:n ISO-herkkyydet ovat vakiokäytössä 100–51 200 ja laajennettuna 50–204 800, aivan kuten edeltäjässään. Kuva tallentuu silloin 6K-ylinäytteistyksellä ja koko kennon leveydeltä. Kummallakin kameraversiolla voi kuvata 4K 30p -videota. Runkopaksuutta on tullut pari milliä lisää, muut mitat ovat pysyneet samoina. Muistikorttipaikkoja on nyt kaksi: XQD/CFExpress-kortin lisäksi on nyt paikka myös SD-kortille. Z 6 II:n 24,5 MP BSI CMOS kenno tuottaa 6048 x 4024 pikselin kokoisia kuvia, aivan kuten edeltäjänsä, ja kennon edessä ei ole alipäästösuodatinta. Kummankin kameran takanäytössä on 2,1 miljoonaa kuvapistettä. Puskurimuistiin noita 12-bittisiä raakatiedostoja mahtuu 124, tai vaihtoehtoisesti 200 JPEG-tiedostoa. Kuvanvakaaja on edelleenkin 5-akselinen, ja sen teho on CIPA-testin mukaan 5 EV. TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti YLEISPEILITÖN VÄHÄN PAREMPANA Nikon Z 6 II hinta-laatusuhde tukevarakenteinen, ergonomia kuvanvakaaja rungossa edellisversion kenno, etsin ja takanäyttö TESTISSÄ TESTISSÄ. Merkittävä ero perusversioon verrattuna on prosessoriteknologiassa. Todellinen akunkesto vaihtelee kameran käyttötavan mukaan. Varsinaiset eroavaisuudet löytyvät sisuskaluista ja parannetuista ominaisuuksista. Tarkennuspisteitä on edelleenkin 273, ja ne kattavat kuva-alan n. Uuden version painoksi ilmoitetaan 705 grammaa, kun kamerassa on akku ja muisti kortit. Akku on kokenut uudistuksen, tai paremminkin vaihdoksen. Kamerat saa liitettyä langattomasti älylaitteisiin SnapBridge -laajennuksella, jolloin sekä etsinkuva että tärkeimmät säädöt ovat käytettävissä myös kameroiden etupuolelta. 90prosenttisesti. Etäkäyttöohjelman voi ladata ilmaiseksi Nikonin kotisivulta. Lisäksi menuvalikosta löytyvän hämärä kuvaustarkennustilan avustuksella kamera pystyy tarkentamaan vielä -6 EV -valaistuksessa. Nyt testatun Z 6 II -kameran mukana saatiin lähempään tarkasteluun myös Nikkor Z 70–200 mm f/2.8 VR S objektiivi, jonka testi on luettavissa tämän jutun nettiversiolta. Uudistuksen ansiosta on sarjakuvausnopeus noussut 12 valotuksesta 14:ään sekunnissa – mutta siihen kamera yltää vain, jos käytössä on pistetarkennus, ja raakatiedostojen dynamiikka on 12 -bittinen eikä 14 bittiä. Video kuvan rajautumiskerroin on silloin 1,5 -kertainen – mutta vain siihen asti kunnes kameralle asennetaan uusi varusohjelmaversio, joka valmistajan ilmoituksen mukaan julkaistaan helmi kuun aikana. Molemmissa kameraversioissa on liitäntä stereomikrofonille ja kuulokkeille, sekä HDMI-liitäntä ulkoiselle tallentimelle. Kamerassa on nyt kaksi Expeed 6 -prosessoria yhden sijasta. Maksimi CIPA-testattu akunkesto on uudella ENEL15c -akulla 410 valotusta takanäyttöä käytettäessä, ja 340 sähköisellä etsimellä. Molempien kameroiden rungot ovat magnesiumsekoitetta, ja ne on tiivistetty säänkestäviksi samaan standardiin kuin ammattitason D850 -peilikamera. Tarkennusjärjestelmää on parannettu: kasvojen, silmien ja eläinten tunnistus toimivat nyt luotettavammin, ja automaattitarkennus hämärässä toimii vielä -4,5 EV valaistuksessa entisen -3,5 EV sijaan. Ominaisuuksia Z 6 II on käytännössä saman näköinen kuin Z 6. Videoetsimissä on samat kuvapistemäärät: 3 690 000 kpl
Z 6 II:n listahinta on 2300 euroa. 77 Saranoitu 3,2” TFT-kosketusnäyttö, 2 100 000 kuvapistettä. Se pystyy entistä luotettavammin ja pidemmältä etäisyydeltä lukkiutumaan henkilön tai eläimen silmiin, vaikka kohde jäisi välillä näköesteen taakse tai kääntyisi sivuun kamerasta. Malli: Venla. Kuvattavasta yksilöstä pystyy valitsemaan, kummanko silmän ottaa tarkennettavaksi, ja ryhmäkuvauksessa voi valita ne kasvot joihin tarkennetaan. Vertailun vuoksi, perusversio maksoi julkistuksensa aikoihin 2100 euroa, ja sen hinta on laskenut 1800 euron tienoille. Vaikka etsinkuvaan tulee kohinaa vähässä valossa kuvatessa, se ei vaikeuta kameran käyttämistä niinkin hämärässä että kuvaaja joutuu hapuilemaan kulkiessaan. Havaintoja Z 6 II:n tarkennusjärjestelmän merkittävin edistysaskel on silmäntunnistus. 22 11 33 11 Valotustavan valintakiekko. Turistikameroille tyypillistä panoraamakuvausta siinä ei ole, ei myöskään muita helppokäyttö toimintoja. 33 Virtakytkin ja laukaisinnasta. 66 Joystick. Toiminto on nyt käytettävissä myös videokuvauksessa. 22 Lisävarustekenkä. Erilaisia suodatinefektejä toki on valittavana, 20 erilaista, ja Kameran automaattinen valkotasapaino ei hämääntynyt kuvauspaikan monivärisistä valonlähteistä. Kuvattu käsivaralta objektiivin lyhyimmällä polttovälillä, kuvanvakaaja käytössä. Kameran kuvaustapavaihtoehdot ovat edistyneelle käyttäjälle ajateltuja. 44 Sähköinen etsin, 32 690 000 kuvapistettä. 44 55 66 77 88 99. 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Nikkor Z 70–200mm f/2.8 VR S, 1/160 s, f/2.8, ISO 1600 ladata kahta akkua perätysten, kun akkukahva on irrotettuna kamerasta. 99 Monitoimivalitsin, pikamenuja OK-näppäin. Kameran oman USB-liitännän kautta voi antaa virtaa kameralle ja ladata akkua myös kuvauksen aikana. 55 Komentopyörä. 88 Muistikorttipaikka XQD/CFEpress Bja SD-korteille. Etsinkuva on välkkymätön, myös sarjakuvauksessa. Kameran tekemä JPEG-tallennus
Syytä onkin, sillä suurin osa peilikameroiden vuosien takaisista objektiiveista on joko käsitarkenteisia, tai niiden tarkennusjärjestelmä ei sovellu käytettäväksi Z-sarjan kameroiden kanssa. Kameran tekemä JPEG-tallennus. Jos haluat käyttää pidempiä tai lyhyempiä polttovälejä, voit seuraavia julkistuksia odotellessasi hyödyntää Nikonin peilikameroiden objektiiveja FTZ-adapterin avulla. 52 KAMERA 1|2021 Nikon Z 6 II niiden tehoja voi säätää välillä 0–100 %. MUITA TIETOJA Sääsuojattu kyllä Muistikortti XQD / Cfexpress B + SD (UHS-II) Kuvanvakain 5-akselinen, 5 EV Liitännät USB 3.2, micro-HDMI, Mic, AV, WiFi + Bluetooth Paino 705 g Rungon mitat 134 x 101 x 70 mm Virtalähde EN-EL15c Li-ion, 2280 mAh, 7 V Hinta noin 2300 euroa Maahantuoja Nikon Nordic Nikon Z 6 II:n silmäntunnistus toimi herkemmin ja napakammin kuin kameran edellisversiossa, eikä lähtenyt haahuilemaan ympäristöön voimakkaasta vastavalosta huolimatta. Z-sarjan kameroihin on nyt julkistettu 16 objektiivia, jotka kattavat polttovälialueen 14–250 mm. Etsinkuvan osasuurennus ja rungon kuvanvakaaja helpottavat käsitarkennusta merkittävästi. Sijaintitedot saa kyllä erikseen tallennettua, jos liittää kameran älylaitteeseen. Yhteensopivuus yltää ajallisesti niin pitkälle kuin F-bajonetin objektiiveja on valmistettu, eli vuoteen 1959. Rungon kuvanvakaaja on 3-akselisena käytettävissä kaikkien näiden objektiivien kanssa. Malli: Venla Nikkor Z 70–200mm f/2.8 VR S, 1/160 s, f/2.8, ISO 1600. Kuvattu käsivaralta 175 mm polttovälillä, kuvanvakaaja käytössä. Yhdysrakenteista ylösponnahtavaa salamaa ei edelleenkään ole, eikä GPS -vastaanotinta. Pelkästään Nikonin valmistamia objektiiveja on silloin valittavissa yli 100 erilaista, ja muiden valmistajien F-bajonetin objektiiveja vähintään yhtä paljon lisää. Objektiivikiinnitys Nikon Z Kuvaprosessori Dual Expeed 6 Kenno, koko CMOS 23,9 x 35,9 mm Nettopikselimäärä 24,3 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 6048 x 4024 pikseliä Kuvasuhteet 1:1, 3:2, 16:9 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kääntyvä TFT LCD, 3,2” / 2 100 000 ETSIN, TARKENNUS Tarkennuspisteiden määrä 273 Etsin, kuvapistemäärä EVF, 3 690 000 KUVATIEDOSTOMUODOT Raw + jpeg yhdistelmiä 2 raw, TIFF, + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 4K (3840 x 2160 60/30p), MOV, H.264, MPEG-4 VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100 – 51 200 (50 – 204 800) ISO Valotusajat 900 1/8000 Sarjakuvausnopeus 14 kuvaa/s
Miellyttävä piirre on myös se, että tulosteet saa halutessaan kaksipuolisina sisäänrakennetun arkinkääntäjän avulla. Aikaa siihen kannattaa kuitenkin varata suunnilleen tunnin verran. Kohtalaista nopeutta Epson ET-7700:n nopeutta mitattiin useammalla erilaisella aineistolla. Helppo käyttöönotto Epsonin käyttöönotto on helppo toimitus, kunhan vain seuraa suhteellisen selkeitä, kuvitettuja ohjeita. ET-7700 osaa tulostaa myös suoraan tulostuskelpoisten cd-, dvdja bd-levyjen pintaan mukana tulevan kelkan avulla. Valokuvien osalta Epsonia ei äkkiseltään uskoisi teknisesti neliväritulostimeksi. Yksi pullollinen riittää noin 1½ säiliölliseen. Musteet ladataan tulostimen kiinteisiin värisäiliöihin pulloista. ET-7700 on periaatteessa neliväritulostin, mutta valokuvatulostusta varten siinä on erillinen, syvemmän kontrastin antava valokuvamusta. Epson EcoTank ET-7700:ssa musteet eivät ihan hetkessä lopu.. Ensimmäinen sivu 16 sekunnissa. Mustesäiliöiden ensitäytön yhteydessä tapahtuva putkistojen täyttö, tarkistukset ja tulostuspäiden kohdistukset nimittäin vievät aikaa. A4-valokuva syntyi kahdessa minuutissa ja 42 sekunnissa, viiden kuvan sarja 10 minuutissa ja 52 sekunnissa. Sopivilla ajuriasetuksilla laite tuottaa varsin miellyttävän ja luonnollisen näköisiä valokuvatulosteita jo ”tehdaskuntoisena”. Ensimmäinen sivu tuli ulos kuudessa sekunnissa. Jopa äärimmäisen pienikin teksti on vielä lukukelpoista. Pidemmän tauon jälkeen tulostin käytti kylmäkäynnistykseen kolme minuuttia ja 47 sekuntia. A4-kuvan skannaus 30 spi:n t a r k k u u d e l l a sujui tahtiin 10 sekuntia esikatseluskannaukseen ja 14 sekuntia varsinaiseen skannaukseen. Mustavalkoinen 20-sivuinen tekstitiedosto tulostui yksipuolisena puolessatoista minuutissa. Laitteeseen voi ladata samanaikaisesti esimerkiksi tavallista kopiopaperia alatasolle ja 10×15 valokuvapaperia ylemmälle tasolle. Tulostuslaadun arviointiin käytetty nelisivuinen testitiedosto tulostui valokuvapaperille 10 minuutissa ja 41 sekunnissa. Epsonissa on moni puoliset tulostusmahdollisuudet. TEKNIIKKA Monitoimitulostin 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi E pson EcoTank ET-7700 on virkistävä poikkeus kalliita vaihto mustekasetteja käyttävien tulostinten joukossa. Vastaavat ajat 10×15-valokuville olivat 79 sekuntia sekä viisi minuuttia ja 16 sekuntia. Hyvä tulostuslaatu ET-7700 tekee varsin hyvää ja selkeää tekstijälkeä tavalliselle kopiopaperillekin. Kuvat ovat selkeitä, tasapainoisella tavalla värikylläisiä ja jopa vaaleat sävyt toistuvat kauniisti. Sama tiedosto versiona, jossa oli värillisiä tekstiosia, tulostui kahdessa minuutissa ja 13 sekunnissa. monipuolisuus pienet värikulut nelivärikoneeksi hieno valokuvalaatu korkeahko hankintahinta hidas kylmäkäynnistys RIITTOISA VÄRIRUISKU Epson EcoTank ET-7700 TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen TESTISSÄ TESTISSÄ Epsonin mustemenekkiä on helppo vahtia etuseinässä esillä olevista, läpikuultavista säiliöistä. Yleisestä linjasta poiketen ET-7700 ei käytä vaihdettavia värikasetteja. Kaiken kaikkiaan ET-7700 on mustekuluista huolehtivalle mainio ja monipuolinen kotitai toimistotulostin varsin kelvollisella valokuvatulostuslaadulla. Itse tulostinta ei voi väittää halvaksi. A4-kokoa tulostava ja samankokoisella skannerilla varustettu monitoimitulostin maksaa noin 600 euroa
TEKNIIKKA Järjestelmäkamera 54 KAMERA 1|2021 X -S10 -kameraa ei ole tarkoitettu korvaamaan mitään olemassa olevaa mallia. Valmiita vaihtoehtoja on viisi, ja niitä voi hienosäätää tarpeen mukaan. Se vaimentaa värien ylisaturaatiota ja varjo alueiden tukkeutumista. Akunkestoksi ilmoitetaan 325 valotusta, eli viitisenkymmentä vähemmän kuin X-T30-kameralle. Käsivaralta kuvaamista helpottaa runkoon asennettu, kokonaan uusiksi suunniteltu kuvanvakain, jonka teho on käytettävästä objektiivista riippuen 5–6 EV. Full HD laadulle pääsee tallentamaan 8-kertaisella nopeudella. Se on ensimmäinen toteutus uudesta vloggaajille tarkoitetusta kamerasarjasta. Se muistuttaa ulkonäöltään X-H1 -kameraa, mutta on pienempikokoinen. Jos haluaa vaihtaa mekaaniseen sulkimeen, kamera tallentaa 8 k/s. mekaanisella sulkimella, ja sähköisellä aina 1/32000 s. Näyttöä pystyy siis katsomaan myös suoraan kameran edestä, mikä on vloggaajalle tärkeä ominaisuus, kuten myös mikrofoniliitäntä sekä kuulokeliitäntä mukana tulevan USB-C -adapterin avulla. X-S10:ssä on lisäksi mahdollista valita värintoiston automaattitila. Kamera valitsee silloin kohteeseen sopivimman filmisimulaation ja käyttää tähän vakiotoistoista Proviaa, voimakkaamman väristä Velviaa ja pehmyttoistoista Astiaa. Erityisesti videokuvaajaa ajatellen on tässäkin Fujifilm-kamerassa filmisimulaatio nimeltä Eterna. asti. Suljinajat ovat 900–1/4000 s. Ominaisuuksia X-S10 on yhdistelmä lainattuja ja uusia ominaisuuksia. Kameran suurin sarjakuvausnopeus on 30 kuvaa sekunnissa, mutta silloin kuva rajautuu 1,25-kertoimella ja tuloksena on 20,9 MP resoluution valotus. Uutuutena on Eterna Bleach Bypass, jolla saadaan aikaan voimakkaampi kontrasti ja vaimeampi värien saturaatio. hinta-laatusuhde kuvanlaatu ergonomia akunkesto pienikokoiset painikkeet VLOGGAAJAVIRITYS Fujifilm X-S10 TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti TESTISSÄ TESTISSÄ. Automaattitarkennusta voi kustomoida erilaisiin tilanteisiin sopivaksi, potrettikuvauksesta urheilukuviin. Siinä on 1 040 000 kuvapistettä, ja se on saranoitu kääntymään sivu suunnassa täydet 180 astetta eikä vain ylösja alaspäin. Niitä on Fujin diaja negafilmien mukaisesti nimettyinä yhdeksän erilaista värityöskentelyyn, kaksi mustavalkoista ja vielä seepiasävyinen. Tässäkin kamerassa on käytössä Fujin filmisimulaatiot. Fujinon XF 18–55mm F2.8–4 R LM OIS Fujifilm X-S10 on tehtaan määritelmän mukaan hybridi X-T30ja X-H1 kameroiden väliltä. 4K 30p -videota voi HDMI-liitännän kautta tallentaa ulkoiselle tallentimelle 10-bittisenä 4:2:2 -väritilassa tai SD-kortille 8-bittisenä 4:2:0 -väritilassa. Kameran suositushinta on pyö reästi 1100 euroa. Seuraavaksi paras nopeus, 20 k/s, on käytettävissä sähköisen sulkimen kanssa. Siinä on hyvin paljon X-T30 -kameralta poimittuja ominaisuuksia, kuten 26 MP APS-C-kokoinen X-Trans IV BSI-CMOS -kenno, X-Processor 4 -suoritin ja 2 360 000 kuvapisteen sähköinen etsin. Herkkyysalue on ISO 160–12 800 ja laajennettavissa lukuihin 80–51200. Valmistaja kertoo myös, että kamerasta on tehty helpommin lähestyttävä niille, jotka ovat tottuneet kuvaamaan muunmerkkisillä kameroilla. Magnesiumsekoitteesta valmistetun kameran takaseinässä on 3” kokoinen kosketus näyttö. Miten tässä onnistuttiin. Saimme X-S10:n testattavaksi yhdessä Fujinon XF 18–55mm F2.8-4 R LM OISja Fujinon XF 50mm F2 R WR -objektiivien kanssa. Tarkennusjärjestelmää varten on kennolla 425 hahmontunnistavaa kuvailmaisinta, jotka on sijoitettu 91 ryhmään ja kattamaan koko kuva-ala. Akun voi ladata suoraan kamerassa USB-C -liitännän kautta, myös kuvaamisen aikana. Molemmissa kameroissa käytetään samanlaisia NP-W126S -akkuja. Korttipaikkoja on yksi, ja sekin hitaammalle UHS-I -standardille. Kenno lukee kuvainformaatiota 6K-näytteistyksellä, mistä syystä 4K-muunnetun kuvan yksityiskohdat toistuvat mahdollisimman selkeinä ja kohinakin vaimenee. Koska kameran omaa salamaa väläytetään joka toinen kerta CIPA-standardin mukaisessa akunkestotestissä, voi odottaa että normaalikäytössä saa enemmän valotuksia kuin tuon ilmoitetun määrän – ellei käytä WiFiyhteyt tä ahkerasti
Yläkannessa on kaksi valintakiekkoa, ja niiden lisäksi säätöpyörä. 55 Kuvaustapakiekko. 99 Kahteen suuntaan kääntyvä 3” TFT-LCD -näyttö, 1 040 000 kuvapistettä . Kun kameralla ottaa pystykuvia, tekstit etsimessä ja takanäytössä kääntyvät esimerkillisesti oikeinpäin. Tartunta kahva on kookas, ja siitä saa hyvän otteen. Monesta Fujifilm-kamerasta tuttu taka seinän nelisuuntakiekko on korvautunut joystickilla ja kosketusnäytön toiminnoilla. Selfie-kuvaukselle oleellisen tärkeä videokuvauspainike on laukaisinnastan vieressä, joten sen löytää helposti vaikka kameraa pitelisi yhdellä kädellä. Fujifilm X-S10 Katso mittaukset ja objektiivitesti jutun verkkoversiosta www.kamera-lehti.fi/testit Kenno, koko APS-C (23,5 x 15,6 mm) BSI-CMOS Nettopikselimäärä 26 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 6240 x 4160 pikseliä Kuvasuhteet 3:2, 1:1, 16:9 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä Kääntyvä ja kiertyvä 3” TFT LCD / 1 040 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus 8 / 20 (30) kuvaa/s. 22 Funktiokiekko. 11 Salamalaite. Sen korvaa yläkannen säätöpyörä. Classic Chrome -filmi simulaatio nosti varjoalueita esiin ja pehmensi ihon värieroja. Menuvalikko, histogrammitiedot ja muu kuvan tarkistukseen liittyvä selailtava tieto ei sitten jostain syystä tunnistakaan kameran asentoa. Kosketusnäyttöön rakennettu tarkennuspisteen valinta sormenpäällä painaen toimii myös silloin, kun kuvataan sähköisen etsimen kanssa. Kamerassa on samanlaista retrohenkisyyttä kuin tehtaan aiemmissakin X-sarjalaisissa.. MOV, Linear PCM VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 160–12800 (8051200) ISO Valotusajat 900 – 1/4000 (1/32000) s. 77 Säätöpyörä. 88 Joystick. Outoa, että kiekoille ei ole lukitusta, ja niiden kitkakin on melko pieni. Eläintunnistusta ei tarkennusjärjestelmästä löytynyt. ISO-valintaa varten on säätöpyörän sijasta painike, samaten pikamenulle. Fujinon XF 18–55mm F2.8-4 R LM OIS, 1/25s, f/4, ISO 200. Se on yläkannen vasemmalla puolella, ja tehdassäätöisesti asetettu filmisimulaatioiden valintaan. Kameran tallentama JPEG-kuva. MUITA TIETOJA Muistikortti SD / SDHC / SDXC (UHS-I) Kuvanvakain rungossa 5–6 EV Liitännät USB-C 3.2, micro-HDMI, Mic, WiFi, Bluetooth Paino 465 g Rungon mitat 126 x 85 x 65 mm Virtalähde NP-W126S Li-ion, 1200 mAh, 7,2 V Rungon hinta noin 1099 euroa Edustaja Suomessa Color-Kolmio Oy 11 22 33 44 55 66 77 88 99 -objektiivin kanssa hankittuna tulee hinnaksi noin 1499 euroa. Suljinaikakiekkoa ei ole. 44 Elektroninen etsin, 2 360 000 kuvapistettä . Valotuksenkorjauskiekkoakaan ei tässä kamerassa ole, mutta siihen tehtävään voi ohjelmoida funktiokiekon. Tarkennuspisteiden määrä 425 Etsin, kuvapistemäärä EVF 2 360 000 KUVATIEDOSTOMUODOT Raw + jpeg yhdistelmiä 1 raw + 2 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 4K 4096 x 2160 / 30p, MPEG-4, H.264. 66 Laukaisin ja virtakatkaisin . 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Terävästi piirtävä objektiivi oli tarpeeseen, kun esiintymispuvun kaikki detaljit haluttiin tuoda esiin. 33 Lisävarustekenkä. Malli: Armi Von Vep. Tarkennuspisteitä pääsee aktivoimaan ja siirtämään joystickilla, joka tottelee kahdeksaa suuntaa ja toimii myös valintaa lukitsevana painikkeena. Havaintoja Kamerassa on samanlaista retrohenkisyyttä kuin tehtaan aiemmissakin X-sarjalaisissa, mutta säätöjä on suoraviivaistettu. Kamera pystyi tarkentamaan erittäin hämärässä, tehtaan ilmoituksen mukaan sen silmänja kasvontunnistus toimii vielä -7 EV valaistuksessa, sekä videoettä valokuvauksessa
Boston Distributionin maahantuoma Philips PicoPix Max on käyttövalmis sekunneissa. KOONNUT Jari Tomminen Miniprojektori Philips | PicoPix Max 900 € www.boston.fi Kameravakain FeiyuTech | AK2000C 250 € www.boston.fi Led-valaisin Fomei | LED RGB 200F 1 050 € www.studiovarustamo.fi. Valaisimen mukana toimitetaan litium akku (NP-F550), laturi sekä kuulapää. Maton valo vastaa 5 600 K:n päivänvaloa. Vakainta on helppo hallita kätevien säätimien ja oled-kosketusnäytön avulla. FeiyuTech AK2000C on monipuolinen ja edullinen kameravakain, joka kykenee kannattelemaan ja ohjaamaan jopa 2,2 kilogramman painoista järjestelmä kameraa. Projektori osaa toistaa videoita ja kuvia vaivatta suoraan älypuhelimelta. PicoPix Max kykenee tuottamaan jopa 120 tuuman videokuvan täysteräväpiirtoisella 1080p-tarkkuudella. Valaisin on varustettu portaattomalla valotehonsäädöllä. ED-Markin maahantuoma Dörr FX1520 DL LED Flex Panel maksaa noin 130 euroa. Studiovarustamon maahantuoma Fomei LED RGB 200F maksaa noin 1 050 euroa. Valaisimen jäähdytys käynnistyy automaattisesti tarvittaessa ja sen melutaso on vain 36,7 dB 0,5 m etäisyydellä. Sen teho on 16 W ja valaistusvoimakkuus 0,5 m etäisyydellä 1 846 lx ja 443 lx yhden metrin etäisyydellä. DÖRR FX-1520 DL LED FLEX PANEL -led -valaisimen joustava led-matto antaa tasaisen valon ja mahtuu myös kapeisiin paikkoihin. Toimintoja voi ohjata Desal SIK -mobiili sovelluksella tai DMX512-protokollan välityksellä. Valaisimen valaisupinta-ala on 15 cm × 20 cm ja valaisukulma 65°. Vakaimen langattoman wi-fi-yhteyden tai kuuden mukana tulevan ohjauskaapelivaihtoehdon avulla voidaan myös hallita järjestelmäkameran tärkeimpiä toimintoja. Täydellä latauksella virtaa riittää peräti 3,5 tunnin käyttöön. Valaisin on yhteensopiva Desal SIK -sovelluksen ja DMX-ohjausprotokollan kanssa. Pieni led-matto Dörriltä Ammattitason fresnel -valaisin Fomeilta Kämmenkokoinen projektori Philipsiltä Edullinen kameravakain FeiyuTechiltä FEIYUTECH AK2000C :n kolmiakselinen gimbaali osaa tavallisten seuranta-, lukitusja panorointiliikkeiden lisäksi automatisoida näyttäviä kiertoliikkeitä sekä tallentaa tyylikkäitä timelapse -videoita. 56 KAMERA 1|2021 TEKNIIKKA Tuoteuutuudet Led-valaisin Dörr | FX-1520 DL LED Flex Panel 130 € www.ed-mark.fi VALINNAT VALINNAT FOMEI LED RGB 200F on 200 W:n ammatti tason rgb-led-valaisin, jossa on fresnel-linssi. Valon CRI-arvo on >95 (mitattu CRI 98). Projektori tukee langatonta toistoa Miracasttai AirPlaytekniikalla sekä langattomia wi-fija bluetooth-yhteyksiä. Philips PicoPix Max -matkaprojektori maksaa noin 900 euroa. FX-1520:ssä on 80 kpl ultrakirkkaita ledejä. Boston Distributionin maahantuoma FeiyuTech AK2000C maksaa noin 250 euroa. Laitteessa on myös microsd-korttipaikka omien kuvausten katseluun. RGB 200F:n suurimpia etuja ovat rgb-tila, Roscoja Lee-suodinkalvoja vastaavat esiasetukset, laaja värilämpö tila-alue (2 800–10 000 K) sekä esiasetetut tai käyttäjän määriteltävät valaisutehosteet. LANGATON ja akkukäyttöinen Philips PicoPix Max -videoprojektori heijastaa kuvat ja videot seinälle helposti. Valaisukulma on säädettävissä 28–53°. CRI-arvo on 95+ ja TL-arvo 92+. Kuulapäässä on sekä jalustaettä salamakenkä kiinnitys
Led-valon avulla voi kuvata pimeässäkin jonkinlaisia kuvia jos kohde aivan lähellä sillä valon teho on heikko. Ei voisi olla helpompaa. Printtikoossa terävyys kuvissa on hyvä. Zink-paperin C-M-Y väritekijät aktivoituvat pulssimaisessa lämpökäsittelyssä. 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi TEKNIIKKA Pikatesti: Lidl-kamera Tarrapaperikuvia pikakameralla. Laite käyttää Zink-papereita, ja vastaavia kameroita on ollut silloin tällöin tarjolla eri valmistajilta. Kuvan koko 1:1.. Kuvan takana on tarrapinta joten kuvia voi kätevästi kiinnittää minne vain. Hämärässä kuviin tulee runsaasti kohinaa. Laite kuitenkin luulee että siinä on ja printteri surisee otoksen jälkeen. Yksi kuva maksaa siis 0,75 €. Voi päätellä, että laitteella on tarkoitus kuvata enimmäkseen lähellä olevia ihmisiä. Mustesuihkusta siis ei ole kyse. Useimmat kuvamme ovat purppura-sinertäviä. ”Kodak Printomatic”-objektiivin alla mainitaan polttoväliksi 8 mm ja kuvasuhteeksi 2:3. Kohtuullisen pienikokoinen (muistettakoon, että sisällä on printteri) kamera on yksinkertainen. Kuvia voi räpsytellä myös pelkälle muisti kortille vaikkei kamerassa ole paperia. Siinä on helokehällä varustettu tähtäinikkuna, usbliitinportti litium-akun latausta varten ja yllättävää kyllä myös tuki miniSD-muistikortille. Tuloksia Paperipakkaus laitteeseen ja kuvaamaan. Laukaisimen painallus aiheuttaa plingplong äänen ja sitten vielä lisä-äänen joten on vaikea sanoa mikä todellinen valotushetki oikeastaan on. Kamera pörisee hetken ja kuva työntyy näkyviin. Valovoima on f/2 ja kennon tarkkuus 10 mp (3680 x 2760 pikseliä) Laukaisimen vieressä on nappi, josta voi valita mustavalkotai värikuvan. Kun lataa kuvat tietokoneelle niin paljastuu että kuvien laatua voi sanoa vain välttäväksi. Kuva on reunaton ja kooltaan 5 x 7,5 cm. Kodak Printomatic Zink Mitat 78 x 122 x 22 mm Paino 195 g Kenno 10 megapikseliä Objektiivi 8mm f/2 Kuvien laatu vaihtelee tyydyttävästä kehnoon. Salaman virkaa hoitaa led-valo. TEKSTI JA KUVAT Harri Hietala KODAK-KAMERA RUOKAKAUPASTA L idl-kauppojen tavarahyllyistä bongasimme ruokaostosten välissä tutunvärisen eli Kodak -keltaisen paketin, jossa printtaava kamera hintaan 69,99 ja vieressä oli paperipakkauksia, 20 kpl paperia 14,99. Kameran led-valo riittää vain hyvin lähellä olevien kohteiden valaisemiseen. Esimerkiksi, Canon Zoemini on samantyyppinen kamera ja Canonilla on myös pelkkä tulostin Zink-papereille. Tämä aiheuttaa helposti tärähtäneitä kuvia. 10 mp kuvakoko kuulostaa hyvälle mutta objektiivi tuottaa kohtuullisen teräviä kuvia vain melko lähellä olevista kohteista. Uudemmat kännykät tuottavat parempia kuvia mutta eivät printtaa, joten tällainen kamera on omassa sarjassaan
Luo vielä tasopinon pohjalle uusi tyhjä taso ja täytä se mustalla. Kopioidaan sen jälkeen piraatin sisältävä kuva linnatasanteen kuvaan uudeksi tasoksi. Helpoimmin teet sen rajaus työkalulla (Crop Tool, C) vetämällä kuvaalan reunat reilusti kuvien ulkopuolelle ja paina malla Enter. Usein ongelmien takana on kuvan osien toisiinsa nähden väärä perspektiivi. Silti jokin mättää – kuva näyttää itsepintaisesti siltä, kuin jokin olisi vialla. AVATAAN ensin molemmat kuvat Photo shopiin smart objecteina. Kun kuvaa taustat ja varsinaiset aihe-elementit kaikki samalta korkeudelta, samassa kulmassa ja samalla polttovälillä, osakuvat sopivat toisiinsa kuin itsestään. Valitettavasti jo olemassa olevaa kuvamateriaalia käytettäessä tämä jää yleensä toiveajattelun asteelle. Kun linna kuva muuttuu aktiiviseksi, vedä hiiri itse kuvan päälle ja vapauta hiiren painike. PHOTOSHOP CC:TÄ käytettäessä pulma voi daan kuitenkin kiertää melko helposti. Ongelma on helppo välttää kuvausvaiheessa, jos tarkoituksena on kuvata materiaalia ennalta suunniteltua kuvaprojektia varten. Kuvat on otettu eri ajankohtana, eri kameralla ja hieman eri kulmasta. TEKSTI JA KUVAT Jari Tomminen KUVANKÄSITTELY: KESKIVAIKEA seista osista koottu kuva näyttää periaatteessa hyvältä; osat ovat kooltaan keskenään sopusoinnussa, värit sopivat yhteen ja osien valaistuskin on osunut kohdalleen. Esimerkissämme yhdistämme edinburghi laisen aikamerkinantolaitteen (tausta) lissabonilaisen kaupan sisäänkäyn tiä vartioineeseen piraattiin. Taustakuvastamme pystyy suurin piir tein arvaamaan, missä horisonttilinja voisi Ennen Ennen Jälkeen KUVANKÄSITTELY Komposiittikuvan rakentaminen 58 KAMERA 1|2021. U Syynä on mitä todennäköisimmin ristiriita osakuvien perspektiivien välillä. USKOTTAVUUTTA OIKEALLA PERSPEKTIIVILLÄ Rakennettua kuvaa tehdessä eräs suurimmista hankaluuksista on saada kokonaisuus näyttämään luonnolliselta ja uskottavalta. Tämä tapahtuu siirtotyökalulla (Move Tool, V) tarttumalla piraatin kuvaan ja raahaamalla se linnakuvan välilehden otsikon päälle (älä vielä vapauta hiiren painiketta). Seuraavaksi lavenna kuvaalaa reilusti sivusuunnassa. Piilota nyt piraatin kuvataso ja luo vä littömästi linnakuvan yläpuolelle uusi tyhjä taso. Tämä helpottaa jatkossa tehtävien apulinjojen näkemistä. Voit vielä siirtää kuvan suunnilleen haluamaasi kohtaan taustan suhteen
Näistä saamme kaksi katoamis pistettä, joiden avulla voimme myös varmis taa horisontin suoruuden. Esimerkis sämme olin leikannut piraatin jo valmiiksi irti ennen kuvan siirtämistä uudelle taustal le, joten pelkkä alkuperäisen kuvan piilotta minen riittää. Tä mä on kuvan horisonttilinja. Piirrä näitä linjoja seuraavat suorat viivat tyhjälle tasolle jollakin selvästi erottuvalla värillä. 1 1 PIIRRÄ vielä vaakasuora viiva tasolle, jossa äsken piirtämäsi viivat kohtaavat. Kuvan kokoa on tässä tapauksessa kätevintä säätää kehyk sen oikean reunan keskellä olevasta kahvas ta (uusimmissa Photoshop CC:n versioissa skaalaus oletusarvoisesti säilyttää kuvan sivusuhteet). Hyvä työkalu tämän kaltaiseen viivojen vetämiseen on polkutyö kalu (Pen Tool, P). 33 TÄSSÄ vaiheessa voit irrottaa sijoitetta van kohteen omasta taustastaan. Jotta emme joutuisi skaalauksen jälkeen uudestaan virittelemään horisonttilinjoja kohdalleen, voimme käyttää Free Transform työkaluun (Ctrl/Komento-T, Win/Mac) sisäl tyvää kätevää jippoa. Piraatin kuva on otettu huomattavasti pieniresoluutioisemmalla taskukameralla verrattuna taustakuvassa käytettyyn järjestelmäkameraan. Voimme kuitenkin määrittää sen arvausta tarkemmin. sijaita. Työkalun muokkaus kehyksessä on näkyvillä pieni hiusristikko ympyrä, joka oletusarvoisesti on kehyksen keskellä. Kun pidät Shiftnäppäimen pohjassa siirron aikana, horisonttilinja ei muutu. Kun mittasuhteet on saatu suunnilleen sopiviksi, vastassa on alussa mainittu pulma: kuva ei näytä luonnolliselta, vaan arvoisa piraattimme vaikuttaa jotenkin irralliselta. Mittojen muutoksia varten sekä piraatin kuvasta että taustakuvasta kannattaa teh dä ryhmä oman apuviivatasonsa kanssa – piraattiryhmä ja taustaryhmä. Kuten huomaamme, kuvat eivät ole mit tasuhteiltaan millään lailla toisiinsa nähden sopusoinnussa. 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Tämä osoittaa ankkuripisteen, jonka suhteen kaikki muokkaukset tapahtuvat. Esimerkissämme löysimme kuvan ikku nanpuitteista hyvät vihjeet neljälle perspek tiivilinjalle. Kun molempien kuvien sävymaailma ja valaistuskin on ollut melko samanlainen, yhdistelmä näyttää jo nyt varsin hyvältä. ETSI kuvasta vähintään kaksi linjaa, joiden jatkeet kohtaavat niin kutsutussa katoamis pisteessä. Jos on tarvetta, upotettua kuvaa voi vielä siirtää sivusuunnassa. 44 KUN siirrämme piraattia alaspäin niin, että 1 1 22 33 44 55 molempien kuvien horisontit osuvat päällek käin, kuva näyttää paljon uskottavammalta. 55 KUN raahaamme ankkuripisteen tausta kuvan katoamispisteen kohdalle, pystym me skaalaamaan piraatin sopivaan ko koon ilman, että horisonttilinja tai kuvan perspektiivi muuttuvat. Nyt ongelmana on kuitenkin se, että piraatin jalat jäävät kuvan ulkopuolelle. Tässä tapauksessa luontevimmat linjat löytyvät oikeanpuoleisen muurin ylä ja alareunasta. Pienellä viimeistelyllä ja lisäsäädöillä piraatti saataisiin sovitettua uuteen ympäristöönsä täydellisesti. Kun skaalaus nyt kohdistetaan ryhmään, se vaikuttaa kaik kiin sisällään oleviin tasoihin samalla tavalla. 22 OTA nyt piraattikuva uudestaan näkyviin ja toista sama operaatio sille käyttäen eri väriä. Piraatti kuvaa on mahdollista suurentaa jonkin verran, mutta pääasiassa mitat joudutaan sovittamaan pienentämällä taustakuvaa. Lopputulos näyttää erittäin uskottavalta. Tämä johtuu siitä, että piraattikuvan hori sonttilinja on huomattavasti taustakuvan horisonttilinjaa korkeammalla. Patsas oli todellisuudessa jonkin verran aikuista nykyihmistä pienempi, joten voim me melko huoletta skaalata kuvaa hieman pienemmäksi ja saada piraatti näin mahtu maan kuvaan kokonaan
18 kuvaa nousi esiin, joista valitsin TOP 10. Ja viimeisellä kierroksella asetin TOP 5 paremmuusjärjestykseen, Ekström jatkaa. – Kuvia oli laidasta laitaan: abstrakteja kuvia, dokumentaarisia, vahvoja ja vaikuttavia mustavalkokuvia sekä upeita maisema-, luontoja eläinkuvia samoin kuin ihastuttavan koomisiakin kuvia, Lahti kommentoi. Pisteytin uudestaan nämä kymmenen kuvaa järjestykseen, jotta TOP 5 erottuisi. Niitä tuli 34. SUURKILPAILU 2020 11 SUURKILPAILU 2020 1.–2. Onnistunut kuva puhuttelee katsojaa riippumatta siitä, kuka sen on ottanut, Laitalainen sanoo. – Joka tapauksessa, kuten kisakin osoittaa, valokuvauksen harrastuksen parissa on useita varsin osaavia kuvaajia, ja itsekin jo yli 30 vuoden uran tehneenä alan ammattilaisena olen ehdottomasti sitä mieltä, että innokas valokuvauksen harrastaja suhtautuu lajiin työhönsä pitkästynyttä ammattilaista vakavammin ja intohimoisemmin. – Kolmannessa vaiheessa kävin kuvat uudelleen läpi ja pisteytin ne, jotta kymmenen parasta erottuisivat. Kuvia arvioimassa olivat Kameraseura ry:n puheenjohtaja Jan Ekström EFIAP, QPSA, GPU-CR1, valokuvaaja-kuvajournalisti Juha Laitalainen sekä Kamera-lehden toimituksesta Terhi Pehkonen sekä Tarja Lahti. Syyt olivat pääkohteen epätarkkuus tai taustan käsittely siten, että kuvassa näkyy selvä raja käsitellyn osuuden kohdalla, Ekström sanoo. Ensimmäisessä kävin kaikki kuvat läpi ja valitsin ne, jotka mielestäni olivat potentiaalisia kymmenen parhaan joukkoon. Jokainen kuvaaja sai lähettää maksimissaan viisi kuvaa. sijat SUURKUVAKILPAILU keräsi osallistujia enemmän kuin vuosiin. – Arvioinnin suoritin viidessä vaiheessa. 60 KAMERA 1|2021. Seuraavaksi tein näille kuvien teknisen laadun tarkastuksen, ja joukosta putosi neljä pois
Kuvasommittelu on erinomainen, valo ja väri vaikuttavia. Kuvassa on samaan aikaan vahva ja hento tunnelma, se vangitsi heti katseen. Tarja Lahti Ella sai palkinnoksi lahjakortin fotoliikkeeseen (200 euroa). Tunnelma on käsin kosketeltava. Upeasti taustan värimaailmaan sulautuva ihmisen paras ystävä luottavaisine katseineen tekee tästä talvisäässä kuvatusta tilanteesta lämpimän. Luoksetulo Anni Naamanka Rovaniemi Nikon D5200, Nikkor 70–200, 1/1600 s, f/2,8, ISO 400. Terhi Pehkonen Anni sai palkinnoksi lahjakortin fotoliikkeeseen (300 euroa). Keskeinen sommittelu ja hillitty värimaailma jota on korostettu kuvan reunoja vinjetoimalla. Voi melkein kuvitella itsensä rannalle katselemaan pientä tyttöä ja maisemaa, joka onkin merkittävä elementti kuvassa. 22 22 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. ” Täältä minä tulen!”, tuntuu koiran ilme kertovan. 11 Alica In Wonderland Ella Mäensivu Kangasala Huawei Mate 20 Pro
SUURKILPAILU 2020 3.–5. Kuvan rajaus ja sommittelu on hieno ja näyttää typistetysti juuri olennaisen. Juha Laitalainen Osmo sai palkinnoksi lahja kortin fotoliikkeeseen (150 euroa). Parhaimmillaan kuva voi herättää tämänkaltaisia vastareaktioita katsojan mukaan. Kuva on myös sanomaltaan kahtiajakoinen. 33 33 62 KAMERA 1|2021. Sen mieltää joko metsiä tehokkaasti kaatavaksi modernin teknologian huipentumaksi tai sitten metsiämme tehohakkuiden yhtenä osatekijänä tuhoavaksi monsteriksi. Metsuri on täysin koneistettu ihminen on osa konetta ja kone osa ihmistä. sijat Jättiläinen Osmo Weijo Putkilahti Monellakin tapaa varsin ajankohtainen ja kantaa ottava kuva metsän modernista hyödyntämisestä ja sen puunkaatajasta
Maatuvien lehtien tuoksun ja linnun laulun voi melkein aistia tästä kuvasta. Terhi Pehkonen Markku sai palkinnoksi Sanna Kanniston Observing Eye kirjan. 55 Dance With Me AnnaLiisa PIrhonen Lappeenranta Canon EOS 5D Mark III, 1/160 s, f/5, ISO 400. 55 44 44 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Oletettavasti nuori punarinta sulautuu hienosti syksyiseen metsänpohjaan. Poikkeava kuvakulma ja sommittelu korostaa vauhtia ja jännitettä tanssijan ja kuvan ulkopuolelta tulevien käsien välillä. Värit ovat voimakkaat, mutta tähän kuvaan ne sopivat, Värikylläisyyden reipas korostaminen ei tässä kuvassa mene yliampuvaksi. Jan Ekström AnnaLiisa sai palkinnoksi Sanna Kanniston Observing Eye kirjan. Kauniit värit ja sommittelu sekä taitava syväterävyyden käyttö ihastuttavat. Herättää mukavia muistoja lintu bongausretkestä syksyiseen metsään. Kuvassa on liikettä ja tunnelmaa. Ruskarinta Markku Välitalo Oulu Canon EOS 5D Mark III, EF 70–200, ISO 800
Kesäloma Kari Rantonen Niemiskylä Canon EOS-1D X Mark II, Tamron 24–70 mm. 66 77 88 99 10 10 SUURKILPAILU 2020 6.–10. Lukittuna Emil Mäkynen Lempäälä Oneplus 5T, 1/17 s, f/1,7, ISO 1600. sijat Katso kuvat isompina kamera-lehti.fi 64 KAMERA 1|2021. Shadow Play Stina Roth Helsinki Olympus E-M1 Mark II, 300 mm PRO, 1/2500 s, f/5,6. 88 99 10 10 66 77 Pyhä toimitus Teemu Ranta Kangasala LG Q60. Kuusamo Arttu Heikkinen Espoo Sony A7s, Zeiss 55mm, Godox Ad200, 1/1600 s, f/3,2, ISO 1000
– Käyttäisin maahanmuuttaja-sanan sijaan määritettä maahan asettuja, silloin kun henkilön elämä on siirtynyt pysyvästi Suomeen. Näistä komponenteista Eddie Iles kokosi tammikuussa näyttelyn Kameraseuran Kameragalleriaan. – Näissä kuvissa henkilöt ovat anonyymejä, kuvissa keskitytään enemmän ihmisten käyttäytymiseen ja tempauksiin sekä värikkääseen pukeutumiseen, kuin siihen kuka kuvassa on, hän pohtii. Hän pitää tärkeänä tuoda esiin Suomeen muuttaneiden henkilöiden sekä seuraavan sukupolven kertomuksia, näitä on luettavissa PEOPLE, PEOPLE, PEOPLE -näyttelyssä. KAMERASEURA | PEOPLE, PEOPLE, PEOPLE 3.–31.1.2021 | www.kameraseura.fi PEOPLE – luonnollisesti TEKSTI Kristiina Sievi-Korte KUVA Eddie Iles 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KAMERASEURA Näyttely K un sekoitetaan suomalaista ekstroverttiyttä, maltalaisia persoonallisuuksia ja kehon kauneutta ylistäviä alastonkuvia samaan tilaan, syntyy mielenkiintoinen ja monipuolinen sukellus henkilöpotrettien maailmaan. Tilannetta voi seurata Kameraseuran sivuilta, hän vinkkaa lopuksi.. Iles on ollut 80-luvulta saakka aktiivisesti mukana Kameraseuran toiminnassa, ja häneltä on nähty useita eri näyttelyitä pääkaupunkiseudulla muun muassa Jugendsalissa ja Kulttuurikeskus Caisassa. La Dolce Vita ja Maltese Characters -sarjojen kuvat ovat julkisista tilanteista. Jokainen katsoja tietysti tulkitsee kuvia omalla tavallaan. Body Beautiful -sarjan intiimimmät kuvat on kuvattu joko kotioloissa tai studiossa. – Tapasin vaimoni mielisairaalassa, hän kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2001. Henkilöja katukuvaukseen Iles on perehtynyt erilaisissa Kameraseuran järjestämissä työpajoissa ja luennoilla. – Ihmisiin voi luoda kontaktin ja yksi näiden kohtaamisten anti ovat tarinat, Iles perustelee. Kysymykseen, miksi hän kuvaa mieluiten ihmisiä, Iles vastaa olevansa ihmisläheinen ja sosiaalinen persoona, jonka on helppoa lähestyä tuntemattomiakin henkilöitä. Iles pyrkii ripustamaan näyttelynsä kevään aikana myös muualle. – PEOPLE, PEOPLE, PEOPLE -näyttelyni on retrospektiivinen, siinä yhdistyivät kolme jo aiemmin esillä ollutta näyttelykokonaisuutta, Iles kertoo. Samalla näyttely avasi seuran 100-vuotisjuhlanäyttelyiden sarjan. Alunperin maltalainen ja Englannissakin asunut Iles muutti Suomeen rakkauden vuoksi. Anders Petersenin ohjaaman työpajan pohjalta syntyi Helsinkiläisiä nyt -näyttely. Nuori opiskelijaneito saapui harjoittelemaan samaan englantilaiseen sairaalaan, missä Iles toimi osastonhoitajana ja kohtaaminen toi Ilesin Suomeen 70-luvun alku puolella. – Olen tyytyväinen siihen, että tavoitteeni kuvata alaston ihminen kauniisti, ei pornografisesti, toteutui mielestäni näissä kuvissa
Asia vaatisi tosin jonkin verValokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Digitaalitekniikkaa hyödynnetään kuitenkin paljon valotettavien originaalien kohdalla myös vanhojen menetelmien parissa. Näin ei voi sanoa nykyisistä digitaalikameroista. Opetitko TaiKissa myös studiokuvausta. Sanotaan, että matkailu avartaa. Vieläkö sinulla on uusia kuvan ilmentämismuotoja kehitteillä, vai onko kaikki jo keksitty. Olet aina kulkenut omia polkujasi erottuen muista. Keksit milloin mitäkin kuvantamismenetelmiä siir tyen aina uuteen tapojen yleistyttyä. Aina tulee uusia innovaatioita. Miksi valitsit juuri tämän kuvan mielikuvanasi. Jättiläiskameran tein taiteellisiin kuvaushankkeisiin. Mielikuvani on otos putouksesta, jonka kuvasin Briksdalissa Norjassa vuonna 1996. Putous on ikuistettu Pentaxin 6 x 7 kameralla perinteiselle mustavalkofilmille. Hänen tuotantoaan esit televillä kuvillasi osallistuit suunnittelijan läpi murtoon. Tutustuit taideteollisessa korkeakoulussa muotoilija Stefan Lindforsiin. Uskotko perinteisten mene telmien pitävän pintansa yhä uusiutuvan vedostus tekniikan rinnalla. Käteni ajattelevat usein paremmin kuin pääni. Toteutin kuvasta gravyyrin 1998. Aion kyllä harrastaa kuvaamista uusissa kohteissa, heti kun korona maailmasta hellittää. 3D-tulostaminen ja modernit laserilla toteutettavat työstömenetelmät antavat huikeita mahdollisuuksia taiteilijoille. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Ne antoivat taiteellesi suunnan ja myös opetusuran 15 vuodeksi. Keiden töitä taltioit. Vanhat menetelmät tulevat oletukseni mukaan säilymään lähinnä taiteen keräilijöiden kuriositeetteina. Mitä olisikaan kuvallinen ilmaisusi saati elämäsi ilman fotogravyyreja, joista tuli käsite. Gravyyrit olivat todella iso osa elämästäni koko 1990-luvun. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Kari Holopainen ja Juha Laitalainen Kädenjälkiä Holopaisen mielikuva on mustavalkofilmille kuvattu gravyyriksi päätynyt teos putouksesta U rasi alussa tulit tunnetuksi taitei lijoiden teos kuvilla. Stefan Lindforsin kanssa teimme yhteistyötä ollessani siviilipalveluksessa taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 1987. Vieläkö se on käytössäsi. Opetin paljon eri puolilla Pohjoismaita, vaikka alun perin olinkin erikoistunut värivalokuvaukseen. ran tutkimusta. Kerrotko taltiointihetkestä, kuvauksesta ja teok sen lopullisesta formaatista. Ison koon kuvauskamerana käytän sen sijaan nykyään Agfan reprokameraa, johon mahtuu 50 x 60 cm sävynegatiivi. Onko vielä joku maailman kolkka, jonka haluaisit ikuistaa. Laite on todella kömpelö konstruktio, siksi en ole kuvannut sillä vuosikymmeniin. Olipa taiteesi tekotapa ollut ajan myötä mikä vain, jo nuoruuden taidok kaista maalauksistasi lähtien luonto on ollut pohja ton aarreaittasi. Tässä on yksi syy, miksi olen menettänyt jossain määrin kiinnostustani moderniin valokuvien tulostamiseen”, Kari Holopainen uudessa kirjassaan Polku (Musta Taide 5/2020) MIELIKUVANI Kari Holopainen 66 KAMERA 1|2021. Ensimmäiset taiteilijat, joiden töitä kuvasin olivat tekstiilitaiteilija Inka Kivalo ja Kristina Riska. “Teosteni valmistuminen lähtee usein käsillä työstämisestä. Erityisesti haluaisin vierailla uudestaan Pohjois-Italiassa, jossa kävin joitain vuosia sitten. Asahi Pentax oli ainoa kamera, jonka käytön opin mielestäni hallitsemaan täysin. Siten toteutettuina levyistä tulisi kuitenkin erittäin kestäviä ja myös helposti vedostettavia. Nykyisin lähes kaikki nimekkäidenkin näyttelyi den valokuvavedokset ovat mustesuihkutulosteita, vaikka olisi kyse alun perin negatiiville taltioiduis ta mustavalkokuvista. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Gravyyrilaattoja voisi valmistaa hapon kestävään teräkseen laserteknologian avulla. Studiokuvauksen opettaja TaiKissa olin seuraavana vuonna. Kuvasin Riskan esikoisnäyttelyn vuonna 1987. Entä kuvallinen ilmaisusi. Designkuvaajaaikoihin teit omin käsin 30 x 40 cm negakoon jättiläiskameran
K A R I H O LO P A IN E N
IKÄ: 62 KOTIPAIKKA: Porvoon Saksala LUONNE: Extrovertti KOULUTUS : Taiteen maisteri (TaiK 1985) TYÖSUHTEET: Taiteellista työtä/opetustyötä VALOKUVAAJAN MOTTO: Kännykkä on ”ihan” hyvä kamera. Kuvaamisen etuna maalaamiseen verrattuna on sen nopeus ja tarkkuus. 68 KAMERA 1|2021. Kamera vangitsee hetkessä kaiken sen, minkä työstämiseen maalaamalla tai piirtämällä menee tunteja, päiviä tai kuukausia. TERVEISET KAMERA-LEHDEN KARI HOLOPAINEN KUVAUSKALUSTO Käytössäni on ollut 15–20 valokuvakameraa viime vuosisadan alusta lähtien. Lisäksi IPhone X. Lisäksi käytin Hasselblad 6 x 6 runkoa kahdella linssillä sekä studiopalkki Lindhofia kolmella optiikalla. Ensimmäinen kamerarunkoni oli Nikon F2 kolmella optiikalla. Kari Holopainen ikuistettiin Laterna Magican näyttelyssään viime vuoden lopulla. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Viimeisimmän kirjani ”Polku” levikin edistäminen. JU H A L A IT A L A IN E N LUKIJOILLE: Valokuvaus on hetken ja valon havainnointia. Digikameranani on ollut Nikon 800D kolmella optiikalla, 14-24 mm, 24-80mm ja 80-300mm. Eniten käytin kuitenkin Asahi Pentaxin 6 x 7 kahta runkoa kolmella optiikkalla. Canon EOS R6 + EF16-35 f/4L IS, 35mm asennossa, 1/100s, f 4, ISO 2000. Hänen näkemyksensä ja kädenjälkensä oli edustettuna koko gallerian täydeltä varsin monipuolisesti eri aihein gravyyreista hopeagelatiinivedoksiin ja mustesuihkutulosteisiin. Negatiivikoot ovat vaihdelleet kinokoosta kokoon 50 x 60 cm. Repro kamera Agfa Repromaster 2200 oli myös käytössäni
Vaikka niin, että osallistuja voisi halutessaan sponsoroida osallistu jia niistä vähemmän onnekkaista maista. Iranin pääkaupungissa Teheranissa on KOLUMNI Tuomo Manninen vilkas ja eläväinen galleriakenttä (miltä tuntuisi 2 000 avajaisvierasta, ihan omalla kohdalla?). "Parin tuopin osallistumismaksu ei tunnu missään". Someystävieni joukossa on ainakin yksi toimittaja/kirjailija ja yksi tiedottaja, joi den kuvat ovat hetkessä saaneet satojen tuhansien yleisön (toisessa varis laski liukumäkeä, toisessa jonotettiin nätissä rivissä bussiin). Mutta ammattimaisemman valo kuvan puolella oikeaan kansainväliseen tasaarvoon on vielä pitkä, pitkä matka. Iran on, USA:n boikotin takia, suljettu täysin kansainvälisen pankki järjestelmän ulkopuolelle. Yksi syy ovat maksulliset valokuva kilpailut. "Jos kilpailuista tehtäisiin maksutto mia, järjestäjät hukkuisivat kuviin ja te kisivät konkurssin." Kyllä, pitää paikkaansa. World Press Photo on osallistujille il mainen, mutta vaatii todistusta ammatti laisuudesta. Ja vaikka ylimääräisiä rialeja olisikin, on osallistumismaksun suorittaminen mah dotonta. Maan keskipalkka on 850 euroa, opiskelijoilla ja taiteilijoilla tietysti vähem män. Monille, hmm, hankalammilla valuu toilla operoiville kansainvälisen luottokor tin saaminen (eli siis kilpailumaksun mak saminen) on ylivoimaista. "MIKSI vaahdota kilpailuista, nehän ovat vain pieni osa valokuvaajan elämää?" Koska useimmissa maissa ei ole samanlaista kulttuurikoneistoa kuin meillä: ei kirjastojen näyttely tiloja, ei järjestöjen gallerioita, ei kaupunginmuseoita, ei apurahoja. Mutta takaako raha automaattisesti laadun. Saada ta rinoitaan kerrottua. Kilpailuihin osallistumista ei pi dä lopettaa. Kolmen kympin päivätuloista kaksi on aika kova hinta, poten tiaalisesta näky vyydestä jossain kilpailussa. Muille voi vaikka kir joittaa pientä palautetta oikeuden mukaisuudesta. Ja mikä estää kokeilemasta joukko rahoitusta. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin helppoa tulla kan sainväliseksi valokuvaajaksi. "MIKSI välittää joistain nepaleista?" Koska Euroopan ja PohjoisAmerikan ulkopuolella asuu 80 % maapallon väestös tä. Lainaukset on dramatisoitu suomenkielisestä Facebook-keskustelusta. Citius Altius Fortius T ärkeintä ei ole osanotto, vaan kaikkien osanotto. Mitä tarkoittaa valokuvalle, jos neljä vii destä maailman tarinoista jää kertomatta – tai ne huitaisee ohimennen projektik seen säätiön apurahalla tai isovanhem pien Nokiasijoitusten tuella matkustava parempiosainen. Monista maista tuleville kollegoille osallistumismaksu on kynnyskysymys. Kilpailut ovat silloin ainoa tapa edetä valokuvan kentällä. Tai voihan järjestäjäkin antaa alen nusta sitä ansaitseville. KOLUMNI Tuomo Manninen KOLUMNI Tuomo Manninen 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Kannattaa vain lukea säännöt tarkkaan ja osallistua nii hin oikeisiin. Kolumniin on saatu mielipiteitä nepalilaisilta, burmalaisilta ja palestiinalaisilta kollegoilta. LensCulture antaa osallistua ilmaiseksi yhdellä kuvalla – ja sen tuoma ristossa on huippukuraattoreja
A. Tämä mahdollistuu parhaiten jakamalla jo digitoitujen kuvien tiedostot vapaasti käytettäväksi. Tässä on hyvä palata tuohon H. TEKSTI Ismo Malinen / Museovirasto KUVAT Historian kuvakokoelma / Museovirasto nen täydellisillä tiedoilla ei ole mahdollista. Me avasimme jo 2017 runsaasti digitoitujen kuvien näyttökuvaversioita vapaaseen käyttöön ja viime joulukuussa teimme vielä isomman uudistuksen, kun museovirasto.finna.fi -palveluun avattiin yli 200 000 kokoelmakuvaa korkearesoluutioversioina vapaaseen käyttöön. Onko sinulla tarkempaa tietoa kuvasta ja mitä ajatuksia se herättää. Meidän yleisenä tavoitteena on lisätä kokoelmien käyttöä ja siten myös meidän kulttuuriperinnön arvostusta. Turjan kuvaan tulipalosta 1964. Entä miten hyödyntäisit Matti Poutvaaran kuvaa vuodelta 1951. T ulipaloista, pilvistä ja muista tämän Kameralehden teemaan sopivista aiheista on paljon kuvia Museo viraston Kuvakokoelmissa eri ajoilta. Kuvan tiedoissa ei ole tarkempaa tietoa paikasta tai ajasta, mutta se voi olla Jätkäsaaren palosta 22.6.1964. Palveluna toimitetuista kuvista perimme edelleen hinnaston mukaiset maksut. Avaamisessa huolehdimme toki edelleen tekijänoikeuksien kunnioittamisesta ja muista kuvien avaamiseen ja käyttöön liittyvistä sopimuksista ja rajoitteista. Kokoelmat ovat osa meidän kaikkien yhteistä Kansalliskokoelmaa. Tärkeintä on, että kokoelmat ovat mahdollisimman monen käytettävissä ja löydettävissä, mikä mahdollistaa myös niihin liittyvien tietojen täydentämisen ja korjaamisen. Kuvia Museoviraston kokoelmista. KorkearesoMENNYTTÄ VALOA Kuvakokoelmat 11 70 KAMERA 1|2021. A. Yksi esimerkki niistä on H. Museoviraston kokoelmissa on yli 18 miljoonaa kuvaa, ja kaikkien julkaisemiMuseoviraston hi-res kuvia vapaasti käytettävissä Kokoelmakuvien vapaa käyttö on kulttuuriperinnön suojelua. Osa digitoiduistakin kuvista on käytettävissä rajoitetummin niihin liittyvien oikeuksien ja sopimusten mukaisesti. Turjan värikuva tulipalosta Helsingissä vuonna 1964
Journalistinen kuva-arkisto Joka Kanervikkotie 4 | Vantaa Asiakaspalvelu ti – to 10 – 15. Kuvien lähetys on käynnissä 31.1.2021 saakka. Puhelin 02 95 33 6100 kuvakokoelmat@museovirasto.fi www.kuvakokoelmat.fi Suomen Kameraseurojen Liiton kurssi Näyttelyitä PORTUGALIN VALOKUVAUSTYÖPAJA ja festivaalimatka 30.4.-8.5.2021 Nazaréhen, Aventesiin ja Portoon . Me toivomme ja luotamme tässä asianmukaiseen ja myös eettisesti kestävään käyttöön. Turja, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Kuva: Matti Poutvaara, Historian kuva kokoelmat, Museovirasto. Palautetta tästä ja muista kuvista kannattaa lähettää meille Finna-palvelun kautta. 22 Rovaniemen maalaiskunnan pilvimaisemaa 20.6.1951. luutioisena sen ja muiden kuvien yksityiskohtia on helpompi tarkastella, mikä auttaa toivottavasti lisäämään siitä saatavaa tietoa ja samalla parantaa sen käytettävyyttä. Toivottavasti sinä löydät sopivia keinoja hyödyntää nyt vapautettuja kuvia. Kuva: H. Puhelin 0295 33 6127 joka@museovirasto.fi joka.kuvakokoelmat.fi 11 Tulipalo Helsingissä 1964. Lisätiedot: www.sksl.fi VANTAAN FOTOKERHON VUOSINÄYTTELY 30.12.2020 – 28.1.2021 Myyrmäessä, Myyrmäkitalo, Paalutori 3, 01600 Vantaa Lisätietoja: www.vantaanfotokerho.net VALOKUVAUKSEN PERUSKURSSI 23.–24.1.2021 klo 10–14 | 45 € LIGHTROOM PERUSKURSSI 20.–21.2.2021 klo 10–14 | 45 € LUOVA KUVANKÄSITTELY LIGHTROOM JA PHOTOSHOP 20.–21.3.2021 klo 10–14 | 45 € AMMATTILAISKURSSIT: FINE ART -HENKILÖKUVA HERÄTÄ LUOVUUTESI Mikaela Holmberg | 30.1.2021 klo 10-16 Suunnitelmasta lopulliseen kuvaan | 70 € MAISEMAVALOKUVAUKSEN VERKKOKURSSI Mikael Rantalainen | 13.3.2021 klo 10-15 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.valokuvausseura.fi 22 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi SE U R A T T O IM IV A T SE U R A T T O IM IV A T. Lisätietoja: www.sksl.fi/valokuvauskoulutus SKSL:N VUOSINÄYTTELY Helsingissä. Tampereen Valokuvausseuran kurssit Museoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki Asiakaspalvelu ti–to 10–16. Meidän tavoitteena on mahdollistaa entistä paremmin luovuutta ja työn tekemistä. A. Kuvien vapauttaminen laajasti kaikkien käyttöön mahdollistaa entistä paremmin niiden kokemisen ja hyödyntämisen kukin omalla tavallaan
Pyörittäminen on oma lukunsa. tulevista näyttelyistä ja apurahoista sekä tarjoaa monenlaisia palveluja ja apua. Kokeile erilaisia pyöritystapoja. Illassa ei ehdi kovin montaa pyöritystä kuvata, sen verran siihen aikaa tuhrautuu. Pitkästä suljinajasta johtuen valaisija ei ehdi piirtymään kuvaan. Harmittaa, jos kamera sammuu kesken. Liitto tiedottaa mm. Ole yhteydessä koulutusvastaavaan, reino.havumaki@sksl.fi. Koiran talutushihnalla (110 cm) on hyvä pyörittää, koska siinä on lenkki valmiina toisessa päässä ja koiranleuka toisessa, mihin vispilän voi kiinnittää. ”Opettelimme joskus valomaalausta ja nyt päätimme kokeilla sitä uudelleen”. 72 KAMERA 1|2021. Lisäksi tarvitaan teräsvispilä, teräsvillan koko 0000 tai 000, sytyttämiseen kannattaa käyttää kunnon kaasusytkäriä – ei tulitikkuja eikä tavallisia pikku sytkäreitä. Kuvaamisesta tulee tavoitteellisempaa, kun saa oikeuden osallistua liiton vuosittaisiin näyttelyihin sekä moniin kansainvälisiin kuvakilpailuihin. Valokuvauskurssin järjestäminen ulkopuoliselle harrastajille ja seuran jäsenille, on erinomainen tapa kasvattaa seuran jäsenmäärää. Lisätietoja: toimisto@sksl.fi tai toiminnanjohtaja Kari Tolonen, puh. Kuva on vielä viimeistelty kuvankäsittelyssä. Liittyminen tuo monia etuja. Mikäli yksi henkilö valaisee kaikki valoukot, on valo sammutettava siirtymän ajaksi. Herkkyysarvoa voi etsiä sopivaa, mutta jos on paljon vallitsevaa valoa kuva palaa helposti puhki, siksi pieni ISO 100-400. Mikäli haluat tapahtumallesi näkyvyyttä valokuvaajapiireissä, ilmoita siitä liiton tiedotukseen. Valtakunnallisesti tietoa seuratoiminnasta löytyy osoitteesta www.sksl.fi L A S S I R IT A M Ä K I R IT V A JÄ R V IN E N SEURAINFO OHJELMAA KAMERASEUROJEN JÄSENTAPAAMISIIN Kun haluat jäseniltaasi erilaista ohjelmaa, vaihtoehtoja löydät liiton verkkosivuilta kohdasta Seuratoimijan työkalupakki-> Esitelmäpankki. Aukko 8-11. Liitto julkaisee jäsenseurojen tapahtumia verkkosivuillaan ja some-kanavissa. Lisäksi liitto järjestää valokuvauskursseja ja koulutuksia eri puolilla Suomea sekä myöntää rahallista tukea valokuvauskursseihin jne. Lassin kuvausvinkki: kamera on jalustalla ja asetettu kuvaustilaan B. Jäsenseuroja on 88 ja niissä jäseniä noin 4500. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO ESPOOLAISEN Kara-Kameroiden jäsenet kuvaavat nyt enemmän ulkona, koska koronaepidemia on jopa estänyt perinteiset kuvien katseluillat sisätiloissa. PÄIVITÄ SEURASI UUDET TOIMIHENKILÖT MYÖS LIITTOON! Samalla kun päivität seuran uudet toimihenkilöt yhdistysrekisteriin, lähetä tiedot myös liittoon tiedotus@sksl.fi. Liian pienellä aukolla tulisuihkun viiva kapenee ja vastaavasti isolla aukolla levenee ja saattaa muuttua tuhruiseksi. Näyttää helpolta, mutta käsi on kovilla. ” Kokeilimme lyhyitä retkiä lähiseudulle, mutta pian havaittiin arki-iltoina pimeän tulevan varhain.” sanoo Lassi Ritamäki Kara-Kameroista. Ota ympäristöä kuvaan mukaan. ”Pyörittäjällä on hyvä olla päällä turvallinen varustus”, neuvoo Ritva Järvinen. JÄRJESTÄTKÖ VALOKUVAUSKURSSIN TAI JONKIN MUUN TAPAHTUMAN PAIKKAKUNNALLASI. Kara-kameroiden perustana on jäsentapaamisten lisäksi tehdä kuvausretkiä lähelle ja kauemmaksi, joskus jopa Viroon saakka. Sumuinen ja tihkusateinen ilma sopi hyvin valomaalaukseen ja viereinen kuva syntyi. Seuran Lauantaikuvaajat suunnistivat Ritva Järvisen johdolla Pyhäjärven rantaan, jossa teräsvillan pyörittämiselle on tilaa. Liitto auttaa. Suomen Kameraseurojen Liitto (SKsL) on 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien keskusliitto. Kamera ehdottomasti jalustalle. 0400 634 631. Samasta kuvasta voi tehdä muunnoksen, jossa voi olla samassa kuvassa useasti valaisemalla itse tai toisen toimesta itsensä vaikkapa käsisalamalla. Tässä Ritvan vinkit: Suljinaika niin kauan auki, kun teräsvilla pyörii, eli kamera on kuvaustilassa B. tai Tampereen valokuvausseuran sivuilta www.valokuvausseura. Vaatii vähän harjoittelua, mutta on tosi hauskaa. OLETKO KAMERASEURASSA, JOKA EI OLE VIELÄ LIITON JÄSEN. fi. Kerro tapahtumastasi sähköpostilla tiedotus@sksl.fi ja otamme sinuun tarvittaessa yhteyttä. TAMPEREEN VALOKUVAUSSEURASSA pyöritettiin puolestaan teräsvillaa. Jäsenet päättivät jatkaa pimeäkuvausta suuntana kaupungin valot ja valotapahtumat. Marraskuussa kahdeksan innokasta jäsentä kokoontui lähimetsään. Suljinta pidetään auki, kunnes ”valoukoista” on jokainen valaistu valonauhaa edestakaisin liikuttelemalKameraseuroissa ei pelätä pimeää la käyttäen vartaloa mallina. Mikäli haluat syventää valokuvausharrastustasi, katso lisätietoja Kara-Kameroinen verkkosivuilta www.karakamerat.kuvat.fi. Kipinäsuihkua pitää varoa
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI SINUNKIN MAINOKSESI TÄLLE SIVULLE. MARKKINAPAIKKA MUISTIT JA TARVIKKEET EDULLISESTI JA NOPEASTI, KOTIMAISESTA VERKKOKAUPASTA Kehitämme filmejä joka päivä. Tervetuloa asiakkaaksi! Toimitukset koko Suomeen! VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TIETEELLISET AINEET TAIDE & MUOTOILU NÄYTTÄMÖTAIDE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. Myynnissä iso valikoima filmejä. KURSSIT www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus Katso kevään Santeri Selin Myyntipäällikkö Saarsalo Oy puh. 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi www.saarsalo.fi KAMERA-LEHDEN MEDIAMYYNTI 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
ILMESTYY ILMESTYY MIELIKUVANI SARJASSA: SANNA KAESMAE MARI HOKKANEN www.kamera-lehti.fi TEEMAT ELOKUVA & TEATTERI VUODEN KUVAAJA 2021 AIHEET JA PALAUTUSPÄIVÄ: Kasvu 11.1.2021 Väri(t) 29.3.2021 Jono 14.6.2021 Kulta 25.10.2021 KU UK AUDEN KU VAAJA HOPPER STONE MESSUT HYVÄSTI PHOTOKINA. 74 KAMERA 1|2021 SEURAAVA NUMERO 2 2021 CANON X-RF 35MM F1.8, RF 50MM F1.8 JA RF 85MM F2 | NIKON Z 7 II HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. H O P P E R S T O N E Lue tuoreimmat uutiset, blogit ja tapahtumat www.kamera-lehti.fi TILAA KAMERA-LEHTI NIKON Z 6 II AKTIIVIHARRASTAJALLE ILMA & TULI K U U K A U D E N K U V A A JA H A N N U V A LL A S | K O N ST A P U N K K A | N Ä IN K U V A A T IL O T U LI T U ST A | IS LA N T I | T U LI K U V A U S | SU U R K IL PA IL U 2 2 | K A M E R A SE U R A 1 9 2 1 – 2 2 1 | N IK O N Z 6 II | F U JIF IL M X -S 1 1/ 20 21 VUOD ESTA 1950 Konsta Punkka Instagramista huipulle Hannu Vallas Taivaalta tähtääjä Islannin karu kauneus Näin kuvaat ilotulituksia 10x Suurkilpailun parhaat Nro 1/2021 TESTISSÄ TESTISSÄ 25.2
klo 10–18. klo 10–16, kurssin vetäjänä Mikael Rantalainen Hinta 80 € OPI LOISTAMAAN MALLINOHJAUKSESSA La 17.4. klo 11–20 ja su 14.2. ja su 28.2. klo 12–18, kurssin vetäjänä Kirsi MacKenzie Hinta 135 € PIMIÖTYÖSKENTELYN PERUSTEET * La 27.2. klo 10–18, kurssin vetäjinä Mirkku Merimaa ja Niina Stolt Hinta 80 € SYANOTYPIA-TYÖPAJA Pe 23.4. webinaari klo 18–21, su 16.5. klo 10–18 Hinta 85 € MAISEMAKUVAUKSEN JATKOKURSSI Ke 12.5. Tutustu kurssitarjontaan netissä: kamera-lehti.fi/kauppa/koulutus * Opettajana toimii Kameraseuran kouluttaja ja Suomen Kameraseurojen Liiton hallituksen jäsen, valokuvaaja Reino Havumäki, mikäli kurssin kohdalla ei ole muuta vetäjää mainittu.. klo 14–20 Hinta 80 € MAISEMAKUVAUKSEN PERUSKURSSI La 13.2. klo 17–23, kurssin vetäjänä Esa Rosqvist, teoria webinaarina, jonka jälkeen kuvausretki. klo 17–21 ja su 7.3. Alennukset: Kamera-lehden tilaajat sekä Kameraseura ry:n ja SKsL:n jäsenet -15% ja kaikki alle 25-vuotiaat -50% normaalihinnasta. klo 10–16 Hinta 180 € STUDIOKUVAUKSEN PERUSTEET * Pe 5.3. webinaari klo 18–21, kurssin vetäjänä Mikael Rantalainen Hinta 150 € Kameraseura ry tarjoaa valokuvauskursseja sekä aloittelijoille että kokeneemmille valokuvaajille. kuvausretki klo 17–21.30 ja ke 26.5. Katso koko kurssitarjonta osoitteessa: www.kamera-lehti.fi/ kauppa/koulutus VALOMAALAUSTYÖPAJA * Su 7.2. Hinta 85€ LIGHTROOMIN PERUSTEET -WEBINAARI La 27.3. klo 18–21 ja la 24.4. klo 10–18 Hinta 190 € YÖKUVAUSKURSSI La 13.3. 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi KEVÄÄN 2021 KURSSIT R E IN O H A V U M Ä K I Kurssit järjestetään pääasial lisesti Kamera seura ry:n toimi tiloissa Helsingissä. klo 11–17, kurssin vetäjänä Johanna Friskberg Hinta 85 € HENKILÖKUVAUS MILJÖÖSSÄ * Su 25.4. Hinta 75€ DIGIKAMERA TUTUKSI * Su 21.3. Kurssit toteutetaan pienryhminä ja koronavirusvarotoimenpiteet huomioiden. ja su 28.3. klo 10–15 ja su 18.4
Alkukilpailun tulokset julkistetaan kesän 2021 Kamera-lehdessä. EISA MAESTRO -VALOKUVAUSKILPAILU 2021 Teemana: KASVOT (Faces) MITEN OSALLISTUT Lähetä 5-8 kuvan kokonaisuus teemalla ‘Kasvot’. PALKINTO 1500 € & EISA Maestro -pokaali 2. KANSAINVÄLINEN LOPPUKILPAILU Kunkin 16 EISA-maan paras kuvakokonaisuus osallistuu kansainväliseen loppukilpailuun EISA:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2021. PALKINTO 750 € & EISA Maestro -pokaali. Kaikki kansalliset voittajat osallistuvat Facebookissa yleisöäänestykseen kesäkuun lopulla. Lisätiedot www.eisa.eu/maestro ja www.kamera-lehti.fi/kilpailut Loppukilpailun tulokset julkistetaan syys-lokakuussa 16 EISA-valokuvalehdessä tai -verkkosivustolla. SH U TT ER ST O CK .C O M /N IC K O LA Y ST AN EV 1. Tulokset julkistetaan EISA-gaalassa 3.9.2021. Olosuhteiden salliessa voittajat kutsutaan Berliiniin EISA Awards -gaalaan 3.9.2021. Kamera-lehden raati valitsee kolme parasta kokonaisuutta. KANSALLINEN KILPAILU 1.5.2021 ASTI Kuvien tulee olla perillä 1.5. mennessä osoitteessa eisa@kamera-lehti.fi. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja kuvattuna tätä kilpailua varten. Äänestyksen voittaja saa 1000 €. PALKINTO 1000 € & EISA Maestro -pokaali 3