NIKON Z 6 II AKTIIVIHARRASTAJALLE ILMA & TULI K U U K A U D E N K U V A A JA H A N N U V A LL A S | K O N ST A P U N K K A | N Ä IN K U V A A T IL O T U LI T U ST A | IS LA N T I | T U LI K U V A U S | SU U R K IL PA IL U 2 2 | K A M E R A SE U R A 1 9 2 1 – 2 2 1 | N IK O N Z 6 II | F U JIF IL M X -S 1 1/ 20 21 VUO DEST A 1950 Konsta Punkka Instagramista huipulle Hannu Vallas Taivaalta tähtääjä Islannin karu kauneus Näin kuvaat ilotulituksia 10x Suurkilpailun parhaat Nro 1/2021
Koko maan taidevalokuvauksen kehitys oli melkein läpi 1920-luvun näiden kahden seuran varassa. Kuva on 1920-luvun alkupuolelta. Tähän viittaisi se, että jo 1920-luvun mittaan Helsingissä oli amatöörivalokuvaajia, jotka toimivat aktiiveina kummassakin seurassa. Valokuva yhdisti enemmän kuin kielet erottivat. Heistä osalla oli tärkeä rooli Klubbenin toiminnassa. Seuran nimi muuttui vuonna 1929 Kameraseuraksi. S uomen suurin amatöörivalokuvaajien yhdistys oli kolme vuosikymmentä Fotografamatörklubben i Helsingfors. Yhdistyksen oli määriteltävä virallinen kielensä, joksi Klubbenin vuosikokous äänesti ruotsin lokakuussa 1920. Sääntöuudistus tarjosi asiassa ratkaisevan sysäyksen. Uusi yhdistys määritteli tarkoituksekseen amatöörivalokuvauksen edistämisen ja suuremman harrastuksen herättämisen sitä kohtaan. Sata vuotta sitten Oiva Kallio, Olavi Lampén (myös kuvaaja), Aarne Uusikylä. Seura oli käytännössä kaksikielinen, eikä kieliasia ei ollut ensin korostetun tärkeä. Uuden yhdistyksen nimeksi tuli Helsingin Amatööri-Valokuvaajat ry. Yki Hytönen Tämän palstan artikkelisarja perustuu Kameraseuran juhlavuonna ilmestyvään 100-vuotishistoriaan. Perimätiedon mukaan viisi Klubbenin suomenkielistä aktiivijäsentä olisi jo ennen sääntöuudistusta miettinyt suomenkielisen yhdistyksen perustamista. KAMERASEURA 1921–2021. Kun Suomi itsenäistyi, maan lainsäädäntöä uudistettiin, ja yksi uudistuksen kohde oli laki yhdistystoiminnasta. Yhdistyksen 1920-luvun toiminta osoitti silti, että tavoitteet olivat kunnianhimoiset mitä taidevalokuvaukseen tulee. Talvella 1921 sana uuden yhdistyksen perustamisaikeista kiiri helsinkiläisten amatöörikuvaajien keskuudessa, ja ensimmäisessä asiaa tunnustelevassa kokouksessa ajatus sai kannatusta. Hänestä tuli myös yksi koko maan valokuvauksen harrastustoiminnan suunnannäyttäjistä 1920-luvulla. YKSI KLUBBENIN suomenkielisistä aktiiveista, Erland Piirinen ryhtyi aloitteen tekijäksi. Säännöissä ei erikseen mainittu taidevalokuvausta toisin kuin Klubbenin säännöissä. Ilmeisesti toiminta kaksikielisessä yhdistyksessä ei sittenkään ollut ihanteellinen ratkaisu. Ero Klubbenista ja suomenkielisen yhdistyksen perustaminen näyttää lopulta tapahtuneen verraten sopuisissa merkeissä. Suomenkieliset jäsenet olisivat halunneet kaksikielisyyden virallistamista. Se sai viisihenkisen hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin Piirinen. Lisäksi vuosikymmenen jälkipuoliskolla yhdistyksillä oli yhteistä kilpailutoimintaa. Yhdistyksen perustivat ruotsinkieliset helsinkiläiset, mutta sen jäseneksi tuli ajan myös myös suomenkielisiä amatöörivalokuvaajia. Perustava kokous pidettiin maaliskuun 2. päivänä 1921
Every year the EISA jury of experts rewards the best products in each class with a coveted EISA Award. The Expert Imaging and Sound Association is the growing community of 56 technology magazines and websites from 29 countries, specialising in hi-fi, home theatre, in-car electronics, mobile electronics, photo and video. The 2020-21 EISA Awards will be announced on August 15th 2020 TESTED BY THE EXPERTS . COMING SOON 210-297_EISA_AD_2020_world_tech_FINAL.indd 1 11/05/2020 15:09. WWW.EISA.EU EISA AWARDS 2020-21 Celebrating the year’s best products THE VERY BEST CONSUMER TECHNOLOGY..
Kopteri kuvaus vaatii kuitenkin monipuolista osaamista. Tämä lehti kannattaakin säästää ja kerrata Rantalaisen vinkit ennen seuraavan uudenvuoden rakettien kuvausta, jollei jo sitä ennen ole tilaisuutta kuvata ilotulitusta. Perustelut kansi kuvalle olivat mustavalkoisuus, selkeys ja että kuva oli klassikko. Esittää hänet tässä vahvimmillaan, tuo mies panee muilta pulinat pois." Tämä lehti oli myös myydyin Kamera-lehti vuonna 2020. Lue juttu sivulta {14} SANNA HILLBERG Kirjoittaja MUISTA SÄÄNNÖT Ilmakuvaus kauko-ohjattavan kopterin avulla on mielenkiintoista ja antoisaa puuhaa. TEKIJÖILTÄ TEKIJÖILTÄ KRISTIINA HAAGA vt. Ennen koronaepidemiaa Punkka reissasi maailmalla yli puolet vuodesta, mutta hänen mielestään ei aina tarvitse lähteä toiselle puolelle maapalloa vaan lähipuistokin riittää hyvän eläinkuvan ottamiseen. päätoimittaja kristiina.haaga @kamera-lehti.fi YHDESSÄ KUVAN ÄÄRELLÄ Valokuvaaminen voi olla yksinäistä puuhaa, josta saa monin verroin muiden kuvaajien kanssa. Koko ajan sen on pitänyt elossa kuvan mysteeri, rakkaus valokuvaukseen ja se, että vastuuta ottavia aktiiveja on aina löytynyt. Lue juttu sivulta {2} YKI HYTÖNEN Kirjoittaja SUOMI ILMASTA Harva suomalainen tuntee kotimaansa maisemat, pinnanmuodot ja rakennetun ympäristön yhtä hyvin kuin Hannu Vallas. Pehmeää hämärää ja aavistus valosta. Kaikki kannet saivat melko tasaisesti ääniä, mutta parhaana esiin nousi numeron 6/20 Johanna Sjövallin kansikuva hevosista. Vuosikymmenten ura ilmassa, ensin ilmavoimien merivalvontalentäjänä ja myöhemmin ilmakuvaajana, on antanut hänelle kokonaiskuvan siitä millainen Suomi on korkeuksista katsottuna. Punkka on tehnyt yhteistyötä muun muassa Adoben, Nokian ja Olympuksen kanssa. Vuosisata sitten alkoi Helsingin Kameraseuran tarina, joka jatkuu yhä. Kuva on kokonainen tarina.” Toiseksi eniten ääniä sai Jussi Aallon kuvaama kansi Kekkosesta, 2/20. Hyvää kevään alkua! Kohti uutta ja parempaa PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 1|2021. Hän tuli somekansan tietoisuuteen oravakuvillaan liityttyään Instagramiin vuonna 2012. Kekkonen haastaa miettimään aikaa jolloin presidentti oli aina Kekkonen. Lopputuloksena on usein hyvinkin näyttäviä kuvia. Punkka haluaa vangita nimenomaan eläimen katseen. Kilpailussa aihe oli vapaa ja kukin osallistuja sai lähettää enintään viisi kuvaa. Nyt on lumen ja niukan valon kuvaamisen aika. Punkka oli ensimmäisiä sosiaalista mediaa hyödyntäneitä kuvaajia Suomessa ja onkin työskennellyt pääasiallisesti valokuvaajana siitä lähtien. MIKAEL RANTALAISEN neuvot ilotulitusten kuvaamiseen ovat niin yksityiskohtaiset, että niitä noudattamalla ei voi epäonnistua. Sittemmin kuvien eläinvalikoima on laajentunut oravista muun muassa karhuihin, kettuihin ja kotkiin. Eräs lukija kommentoi: ”Katsoessani sitä kuulen kavioiden kopinan ja emän pehmeän hörinnän varsalleen. Lisäksi lennätystoiminnassa pitää ottaa huomioon koko joukko säädöksiä, jotka muuttuivat juuri vuodenvaihteessa. Tänä vuonna raadissa olivat Kameraseuran puheenjohtaja Jan Ekström, valokuvaaja Juha Laitalainen sekä Kamera-lehdestä Terhi Pehkonen ja Tarja Lahti. Kisa on järjestetty jo vuodesta 1952 lähtien, se on vanhimpia kuvakilpailuja Suomessa ja on säilyttänyt suosionsa vuodesta toiseen. Lue juttu sivulta {35} JARI TOMMINEN Valokuvaaja, kirjoittaja H A N N U V A L L A S TAMMIKUUN NUMEROSSA esittelemme Suurkilpailun 2020 parhaat kuvat. Some-kommentissa kerrottiin kuvasta: ”Katsekontakti. Perusteluina mainittiin esimerkiksi hieno tunnelma, hyvä kompositio, niukka väriskaala sekä liikkeen ja taustan yhdistäminen. TÄMÄN KERTAISEN kannen on kuvannut Konsta Punkka. Mielikuvitus kaappaa minut seuraavaan hetkeen, ehdinkö saada hevoset suojaan ennen myrskyn alkamista. JÄRJESTIMME SOSIAALISESSA mediassa kansikilpailun, jossa kysyimme viime vuoden parasta Kamera-lehden kantta
{14} 3X K U V A A JA 14 | Kuukauden kuvaaja Hannu Vallas 26 | Eläinkuiskaaja Konsta Punkka 66 | Mielikuvani Kari Holopainen {26} K O N S T A P U N K K A H A N N U V A LL A S W 1 2021 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi
2 | Kameraseura 1921–2021 4 | Pääkirjoitus 8 | Välähdyksiä 65 | Kameraseura Näyttely 69 | Kolumni 70 | Mennyttä valoa 72 | Seurat toimivat 73 | Markkinapaikka 74 | Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 50 | Kamerat testissä Nikon Z 6 II 53 | Monitoimitulostin Epson EcoTank ET-7700 54 | Kamerat testissä FujifilmX-S10 56 | Kuukauden valinnat 57 | Pikatesti: Lidl-kamera Kodak Printomatic Zink OPASTUS 22 | Vinkit ilotulituksen kuvaamiseen 35 | Kopterikuvaus tutuksi Vinkit ja uudet säädökset 38 | Näin kuvaat tulta 46 | Luontokuvia kännykällä 58 | Kuvankäsittely Komposiittikuva ja perspektiivi L E A K Ö M I M IK A E L R A N T A L A IN E N L E A K Ö M I {22} {38} JU S S I H E LI M Ä K I 1 2021 6 KAMERA 1|2021 {46} 56 56 SUURKILPAILUN VOITTAJAT 2020 SIVU 60 53 53 50 50 54 54
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. postitus Posti Green ilmastoystävällinen jakelu. Kamera-lehti edustaa Suomea Expert Imaging and Sound Association -järjestön Photopalkintoraadissa. OSALLISTU! 11 | Lukijakysymys 45 | Luontokuvakoulu 75 | Kevään kurssit 2021 {40} LISÄKSI 12 | Huuhkajan jäljillä Kimmo Mäkiranta 34 | Matti Ristimäen terveiset lukijoille 40 | Islannin kiehtovat maisemat A N N I N A A M A N K A VOITTAJAT 60 | Suurkilpailu 2020 10parastakuvaa {60} NIKON Z 6 II AKTIIVIHARRASTAJALLE ILMA & TULI K U U K A U D E N K U V A A JA H A N N U V A LL A S | K O N ST A P U N K K A | N Ä IN K U V A A T IL O T U LI T U ST A | IS LA N T I | T U LI K U V A U S | SU U R K IL PA IL U 2 2 | K A M E R A SE U R A 1 9 2 1 – 2 2 1 | N IK O N Z 6 II | F U JIF IL M X -S 1 1/ 20 21 VUO DEST A 1950 Konsta Punkka Instagramista huipulle Hannu Vallas Taivaalta tähtääjä Islannin karu kauneus Näin kuvaat ilotulituksia 10x Suurkilpailun parhaat Nro 1/2021 K O N S T A P U N K K A SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi KAMERA-LEHTI 1/2021 ilmestymispäivä21.1.2021 TOIMITUS osoite Pakkamestarinkatu1ALt141, 00520 Helsinki, Finland puhelin 0400802282 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi vt. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä Expert Imaging and Sound Association (EISA) jäsen. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. päätoimittaja Kristiina Haaga toimistovastaava Tarja Lahti graafinen suunnittelija Terhi Pehkonen toimittaja Timo Ripatti vakituiset avustajat Katarina Boijer, Harri Hietala, Sanna Hillberg, Mika Karhulahti, Marja-Liisa Kinturi,AnttiKoli,AnssiKoskinen,Arja Krank, Jaana Kotamäki, Juha Laitalainen, Tuomo Manninen, Tero Miettinen, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Vanessa Riki, Matti Ristimäki, Kristiina Sievi-Korte, Jari Tomminen, Sari Vennola tilaajapalvelu puh.0400802282 Parhaiten tavoitat meidät tiistaista torstaihinklo12.00–15.00. issn 0022-8133 kirjapaino PunaMusta SFS-ISO14001ympäristösertifikaatti. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi mediamyynti Saarsalo Oy / SanteriSelin,p.0442380511 santeri.selin@saarsalo.fi, www.saarsalo.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta
Siinä on esitettynä niin croquispiirrokset, akvarellit, grafiikan vedokset kuin valokuvat. 11 22 33 SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO keräsi viime vuonna ennätykselliset 71 000 kävijää. VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 11 22 33 8 KAMERA 1|2021. Holopainen tunnetaan erityisesti polymeerigravyyrin kehittäjänä ja hän on opettanut taidetta useissa oppilaitoksissa Pohjoismaissa. Suosituin näyttelyistä oli Vivian Maierin Omakuva ja sen varjo, jonka näki 26 000 kävijää, vaikka se ehti olla auki ainoastaan kaksi kuukautta ennen poikkeusolojen alkua. Aalto yliopisto) samaan aikaan Kari Holopaisen kanssa. Kirjassa on hyödynnetty valokuvataiteen ja taidegrafiikan ilmaisukeinoja. Hän opiskeli valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Valokuvataiteen museo on vuoden 2021 vahvasti esillä K1näyttelytilassa. K1:n avajaisnäyttelyinä nähtiin valokuvaaja Douglas Kirklandin klassiset kuvasarjat Marilyn Monroesta ja Coco Chanelista sekä mediataiteilija Liisa Vääriskosken riemunkirjava runsaudensarvi @munalissu. Kirja sopii niin aikuisille kuin lapsille, jotka haluavat irti arjen todellisuudesta. Kirjassa on käytetty maalauksellisia digitaalisia taidekollaaseja, jotka vievät lukijansa mielikuvitusmatkalle toiseen todellisuuteen lyhyine tarinoineen. Korhonen on saavuttanut EFIAP/p (platina) -tason, SKsLSM Suomen Kameraseurojen Liiton suurmestaritason sekä pohjoismaisen valokuvaliiton suurmestari kultatason (NSMiF/g). Kirjan kuvia on nähty aiemmin lehdissä ja useissa valokuvanäyttelyissä. Suomen valokuvataiteen museo jatkaa uudistumista vuonna 2021 V IV IA N M A IE R https://serlachius.fi JO H A N N A S JÖ V A L L FOTOFINLANDIA 2020 -kilpailun palkitut kuvat ovat nyt esillä Helsingissä. KAMERAMAAILMA 3X K IR JA U U T U U S Pekka Turunen Kun sota on ohi / When War Is Over Parvs, 2020 www.parvs.fi | 152 sivua | 32 euroa Pitkän linjan valokuvataiteilija Pekka Turunen pohtii uudessa kirjassaan Kun sota on ohi entisen Neuvostoliiton sotilastukikohtia Itämeren ympäristössä sekä niiden liepeille syntynyttä uutta elämää. Myös Kaapelitehtaan näyttelyt olivat vetovoimaisia, ja kävijöitä oli yhteensä 44 000. Vuoden 2021 alussa Kaapelitehtaan näyttelytilat ja yleisöpalvelut suljetaan remontin vuoksi. Turusen teoksia on nähty lukuisissa yksityisja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Kaapelitehdas avautuu osittain lokakuussa, ja uudistunut museo kokonaisuudessaan osana Kaapelitehtaan museokeskusta alkuvuonna 2022. Kari Holopainen Polku / Path Musta Taide, 2020 www.mustataide.fi | 192 sivua | 35 euroa Vuonna 1958 syntynyt, Porvoossa asuva, Kari Holopainen on varsinainen monilahjakkuus. Marjut Korhonen Tarinapallot Kuvatar, 2020 marjuthannele@outlook.com | 57 sivua | 20 euroa Kamera-lehden blogikirjoittaja Marjut Korhonen on julkaissut esikoisteoksensa nimeltä Tarinapallot. Kirjan kuvat eivät ole kronologisessa järjestyksessä eikä valokuvia ole erotettu muista töistä, vaan se on tajunnanvirtaa, josta muodostuu upea kokonaisuus. 2021 kahvilan aukioloaikojen mukaan arkisin kello 10-17. Teos kuljettaa lukijan läpi kylmän sodan ilmapiirin tuoden esiin vallinneen pelon ja väkivallan merkit. Kaapelitehtaan kolmelle museol le rakennetaan uusi aula, joka haukkaa osan Valokuvataiteen museon näyttelytilasta. Dokumentaariset värikuvat ilmentävät tätä rosoisuutta. Tekstit ovat suomeksi ja englanniksi. Alkuvuodesta Vivian Maier tekee paluun uudella katuvalokuvaukseen keskittyvällä näyttelyllä. Kun museo taas avautui, esillä olivat Sanna Kanniston ja Jari Silomäen laajat näyttelyt. Näyttely on vastaus yleisön runsaisiin toiveisiin, joita museo vastaanotti Maierin näyttelyn sulkeuduttua ennenaikaisesti maaliskuussa 2020. Näyttely on esillä Finlandia-talon kahvila Finlandia Cafessa 11.1.-8.2. Hän kuvaa teoksissaan suomalaista elämäntapaa ja ympäristön tilaa. Polku on läpileikkaus hänen teoksistaan. Pekka Turunen syntyi Joensuussa vuonna 1958. Museo laajensi toimintaansa Helsingin ydinkeskustaan kauppakeskus Kämp Galleriaan, jonka alimmassa kerroksessa avautui elokuun lopulla uusi näyttelytila K1
Uusi kuvajournalisti -sarjan palkitsee Patricia Seppälän säätiö . Tänä vuonna kilpailussa on poikkeuksellisen monta kaikille ammattikuvaajille avointa sarjaa: Henkilökuva 2020, Kuvaessee 2020, Uutiskuva 2020, Video 2020 ja Uusi kuvajournalisti 2020. Kilpailun tuomareiksi on kutsuttu alan arvostettuja ammattilaisia. Kilpailu on perinteisesti ollut kutsukilpailu Kuvajournalistien jäsenille. Näyttelyn yhteydessä julkaistu kirja Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa on ehdokkaana Vuoden Historiateos -palkinnon saajaksi. Kuvajournalismikilpailussa kisataan yhdeksässä eri kilpasarjassa. Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa valottaa liikkumiseen vaadittavan dokumentaation kehittymistä. Tämän vuoden tuomarit ovat liettualainen kuvajournalisti Jonas Staselis , valokuvatutkijaja kuraattori Riitta Raatikainen sekä käsikirjoittaja-ohjaaja Aino Suni . Suomen passin historiaa käsittelevä kirja ehdolla Vuoden historiateokseksi Lisätietoja Suomen kuvajournalistit ry http://kuvajournalismikilpailu.fi/ KEVÄÄLLÄ 2020 Suomen valokuvataiteen museossa oli esillä näyttely Kehon kirjaaminen – Suomen passin historiaa. Kilpailuaika on 4.1.–17.1.2021. Lisäksi kilpailua ovat tukemassa Helsingin kaupunki , Oodi , Glad media , Trainer’s House , Fimeko , S tudiovarustamo, Rajala Pro Shop, Päivälehden museo ja Kamera-lehti . Muut kilpasarjat ovat Kuvajournalisti 2020, Vuoden lehtikuva 2020, Reportaasi 2020 ja Urheilukuva 2020. Lisäksi yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan Kuvajournalisti 2020 sarjan -finalisteista. Osallistu Kuvajournalismikilpailuun JU H A M E T S O 9. https://serlachius.fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto hakijapalvelut@kpedu.fi, 040 808 5010 Alkeista ammattitutkintoon Valokuvauskoulutusta kpedu .fi/valo kuvau s hae vaikka heti! www.kpedu.fi JATKUVA HAKU VALOKUVAUSOPINNOT Muurlan Opistolla päivälinja | lyhytkurssit monimuotokoulutus www.muurlanopisto.fi Tutustu myös muihin luovien alojen kolutuksiimme: sarjakuvataide | animaatio videotuotanto WWW.KAMERA-LEHTI.FI//TAPAHTUMAT/ INNOSTU! OSALLISTU SYKSYN KURSSEILLE WWW.KAMERA-LEHTI.FI/KAUPPA/KOULUTUS Katso näyttelytiedot: SUOMEN VANHIN JA AINOA kuvajournalismin ja dokumentaarisen kuvan kilpailu kokoaa yhteen vuoden parhaimmat kuvat: tärkeimmät ja merkityksellisimmät uutistapahtumat sekä dokumentaarisen kerronnan kirkkaimmat helmet. Kaikki voittajakuvat ja kilpailun satoa on esillä Oodin aulassa 21.4.2021 saakka. Tampereen yliopiston tutkijat Paula Haara ja Asko Lehmuskallio ovat selvittäneet Suomen passin kehityskulkua ja kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, miten yksittäisiä ihmisiä on aikojen saatossa tunnistettu ja ohjattu passien ja niihin liittyvien dokumenttien avulla. K ilpailun voittajat julkistetaan Keskustakirjasto Oodissa, Helsingissä 1.4.2021. Kirja on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja Suomen valokuvataiteen museolta. Kuvajournalismi 2020 -kilpailun pääyhteistyökumppani on Canon Oy
– Yöttömän yön kasvikuvauskurssi, Petteri Törmänen, 28.6.–2.7. Pääopettajan lisäksi opettajina on useita valokuvauksen ammattilaisia. 1990) on Yhdysvalloissa asuva valokuvaaja ja taiteilija. erik-tekniikoita, Ari-Matti Nikula, 26.–30.5. Näyttely koostuu omakuvista, jotka Gullichsen on toteuttanut vuosina 2015–2020. VA L O K U VAU S L I N JA 3 4 o v (30.8.2021 – 20.5.2022) Tavoitteena on oppia perustaidot valokuvauksen eri osa-alueista; mm. Steinberg on käyttänyt valokuvissaan erilaisia visuaalisia merkkejä kuten outoja rajauksia, voimakkaita värejä ja asiayhteyksistä irrottamista. Opiskelu antaa hyvän perustan alan jatko-opintoihin sekä valmiuksia soveltaa valokuvausosaamista monissa ammateissa sekä tavoitteellisessa valokuvausharrastuksessa. Hän on opettanut valokuvausta Syracusen yliopistossa ja työskennellyt New York Timesissä sekä monissa muissa julkaisuissa. Näyttely jatkuu 12.9.2021 asti. Da Vinci itse ilmestyy Kuopion museoon kolmiulotteisena hologrammina, keksinnöt heräävät henkiin lisätyn todellisuuden avulla ja virtuaalilaseilla lennetään renessanssin ajan maailmassa. W IL L E M A R K K A N E N S V A N T E G U L L IC H S E N NÄYTTELY | www.turuntaidehalli.fi TURUN TAIDEHALLIN Pienessä galleriassa on nähtävillä David Steinbergin näyttely, jonka teokset keskittyvät eksistentiaaliseen ja ekologiseen epämukavuuden tunteeseen. Näyttely on avoin kertomus itsensä etsimisestä, mielenterveyden murenemisesta sekä sen jälleenrakentamisesta. Näyttely perehtyy Leonardo da Vincin elämään, keksintöihin ja koneisiin. digikuvauksen perusteet, kuvankäsittely (Adobe Photoshop ja Lightroom), suurkuvatulostus, mv-kuvaus, studioja muotokuvaus, valaisun eri tekniikoita mm. Opiskelija voi lainata koulun kamerakalustoa opintoja varten. – Maalattu maisema – valok. – Etsimessä sääkset ja teeret, Olli Lamminsalo, 24.–28.5. – Lemmikkikuvauksen perusteet – työpaja, Vesa Tyni, 19.6. D A V ID S T E IN B E R G Valokuvauskurssit Kuusamossa 1-6 / 2021 – Tykky ja taivas, maisemakuvauksen erikoiskurssi, J. Gullichsen on 26-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja. Avajaisnäyttely, L3DNARDO DA VINCI, on kansainvälinen kiertonäyttely ja esillä ensimmäistä kertaa Suomessa. Valitsemme soveltuvia opiskelijoita jo hakuaikana, joten varmistat opiskelupaikan hakemalla heti. käsisalamalla, luonto- ja urheilukuvaus, videokuvaus, näyttelyn ja kuvakirjan tekeminen, kuva somessa. Da Vincin tunnetuimpien taide teosten jäljennöksiä on esillä samanaikaisesti Kuopion taidemuseossa. – Luontokuvat esille ihmisten ihailtavaksi! Paavo Hamunen, 22.–26.2. MUSEO | www.kuopionmuseo.fi KUOPION MUSEO avataan peruskorjauksen jälkeen yleisölle 19.2.2021. Kuusamon tunnetusti kaunis luonto ja Rukan vireä hiihtokeskus antavat virikkeitä kuvaukselle. Manninen, 17.–21.2. Meillä on nykyaikainen valokuvauskalusto, Mac-tietokoneet, suurkuva-tulostin, kuvausstudiot sekä pimiöt. David Steinberg (s. Haku viim. – Linnut kevään huumassa, Olli Lamminsalo, 31.3.–4.4. – Kuvaaminen käsisalamalla – työpaja, Vesa Tyni, 12.6. mennessä. ID E A A ! ID E A A ! NÄYTTELY | www.valokuvakeskusnykyaika.fi SVANTE GULLICHSENIN Hanging on -debyyttinäyttely on esillä Tampereella Nykyajan galleriassa 8.1.–1.2.2021. 31.7. 050 444 1157, opisto@kuusamo.fi, www.kuusamo-opisto.fi Kuva: Risto Raunio Kuva: Hannu Hautala. – Henkilökuvaus miljöössä, Vesa Tyni, 14.–18.6. Kuusamo-opisto, Kitkantie 35, 93600 Kuusamo Puh. – Luova kasvija maisemakuvaus, Paavo Hamunen, 28.6.–2.7. Hänen töidensä teemat vaihtelevat karuista pohjoismaisista ja mystisistä tunnelmista lämpimiin ja kekseliäisiin tilaustöihin. Opiskelija voi hyödyntää veloituksetta opiston piilokuvauskojuja
Lisäksi puiden ympärillä tapahtuu. Kuusi on toisenlainen havupuu, ja siten tunnelma kuusivaltaisessa metsässä on myös erilainen – synkempi, mutta toisaalta tunnelmallisempi. OSALLISTU kamera-lehti.fi/kuukauden-kysymys, www.facebook.fi/ kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Elämme pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, ja näiden kahden puun merkitys on maamme taloudenkin kannalta ensiarvoisen tärkeää. T IE T O IS K U T IE T O IS K U. Mänty on yleisin, mutta paikoin Etelä-Suomessa kuusi on yleisempi. Tunnelman ja läsnäolon välittäminen on hänelle tärkeintä. Havupuut Suomessa puiden valtalajit ovat mänty ja kuusi. Teksti ja kuvat Jussi Helimäki. Ne ovat luonnon ja ympäristön kannalta korvaamattomia kasveja, ja vetävät puoleensa koko joukon muuta elämää. Mänty on parhaimmillaan niin komea puu, esimerkiksi kelona, erittäin hienona kilpikaarnaisena vanhana yksilönä tai harjulla kasvaessaan osana komeaa metsämaisemaa, että kuvaajan kannalta se on yksi hienoimpia puulajejamme. SIIRTOTYÖKALULLA on lisäksi omat erikoispiirteensä, kun sitä käytetään Photoshopin 3D-tasojen yhteydessä. Suurin osa ei tehnyt kuvauksellisia uudenvuodenlupauksia. TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen KUVAAJA Hanna-Kaisa Hämäläinen PUIDEN PAULOISSA Luontokuvauksen näkyvimmät kiinteät kohteet suurimmassa osassa Suomea lienevät puita, niitä kasvaa lähes koko maassa. Huurteiset hongat, ilta-auringon viime säteissä kylpevät petäjärivistöt ja kelomäntyjen mitä mielikuvituksellisimmat vänkyräoksat ovat valtapuulajimme parasta visuaalista antia. MESTARILLINEN TUNNELMAN KUVAAJA TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Timo Kirves 32 KAMERA 9|2020 KUVAAJA Timo Kirves 11 Etsimessä ihminen. Katukuvaajanakin kunnostautunut Kirves odottaa ja tarkkailee herkullisia kuvaustilanteita. Valitsemalla asetuspalkista ”Auto-Select” siirtotyökalu kohdistuu automaattisesti valitun vaihtoehdon mukaan siihen tasoon tai tasoryhmään, jonka sisältö on kohdistimen kohdalla päällimmäisenä, kun hiiren vasen painike painetaan alas. Kuusimetsässä harvat valonsäteet toimivat koko lailla eri tavoin kun mäntymetsässä, kuusikossa mielikuvitus liitää enemmän. Mäntyjen kaarnan kuviot, männyn siitepölyn värjäämät pinnat sekä lajin laajat juuristot tuovat oman lisänsä tämän peruspuun tarjoamiin kuvausaiheisiin. Teksti Sanna Hillberg kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen. Jos vapautettaessa pidetään Shift-näppäintä alhaalla, tasot sijoittuvat uuden kuvan keskelle. 18 KAMERA 9|2020 ETSIMESSÄ IHMINEN Hanna-Kaisa Hämäläisen valokuvissa on lähes aina ihminen. Siirtäminen tapahtuu yksinkertaisesti hiirellä raahaamalla tai nuolinäppäimillä tarkasti ohjaamalla. 33 Mestarillinen tunnelman kuvaaja. LUKIJAT VASTAAVAT Edellisen, Kamera-lehti 9/2020:n lukijakysymyksessä kysyttiin: Teitkö kuvauksellisia uudenvuodenlupauksia. Ja jos kyse on hienosta aarnikuusikosta paksuine sammalpohjineen, kaatuneine puineen ja kosteikkoineen, 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi OPASTUS Puut Noin kuusikymmentä vuotta kuvannut Timo Kirves on Suomen tunnetuimpia valokuvaajia. Kysymykseen vastanneista palkinnon voitti Maija Mäntyvaara. Yksi nuolinäppäimen painallus siirtää tasoa yhden pikselin verran haluttuun suuntaan tai Shift-näppäintä pohjassa pitämällä kymmenen pikselin askelin. Kohteet pysyvät paikoillaan, tosin kovassa tuulessa voi saada pitkällä valotusajalla hyviä kuvia puiden liikkeistä. 22 Puiden pauloissa. Voit voittaa arvonnassa Antti Kolin kirjan Retkeilijän vuodenajat. Suomessa kasvaa kolmisenkymmentä puulajia, joista valtaosa on lehtipuita. Eri puulajien yhteydessä viihtyvät lukemattomat hyönteislajit, sienet, linnut ja monet muut eliöt. TEKSTI JA KUVAT Jussi Helimäki P uiden valokuvaus on monessakin mielessä varsin hauskaa puuhaa. Makuasioitahan nämä ovat. Jos asetuspalkista on valittuna ”Show Transform Controls”, kohteena olevan tason sisällön ympärille tulee muokkauskehys ja tasoa voidaan suoraan muokata samaan tapaan kuin muokkaustyökalulla (Free Transform, Ctrl/Komento-T (Win/ Mac)). Tällöin valitut tasot raahataan lähtökuvasta kohdekuvan otsikon päälle ja siitä kuvan aktivoituessa varsinaisen kuvan päälle ja vapautetaan. KAMERA-LEHTI 9/20 MIELENKIINTOISIN JUTTU OLI VÄLÄHDYKSIÄ Ajankohtaista 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi PHOTOSHOP CC:N TYÖKALUPALETTI TUTUKSI SIIRTOTYÖKALU (Move Tool) TEKSTI Jari Tomminen PHOTOSHOP CC:N työkalupaletissa ylimmäisenä on siirtotyökalu (Move Tool, V). Vastanneiden kesken arvottiin Lahden muotoiluinstituutin kalenterikirja. Teksti Katarina Boijer kuvat Timo Kirves. SIIRTOTYÖKALULLA voidaan myös kopioi da tasoja kuvasta toiseen. Eri vuodenaikoina puut näyttäytyvät erilaisissa asuissaan. LUKIJAKYSYMYS 11 Minä vuodenaikana kuvaat eniten. Siirtotyökalua käytetään useimmiten Photoshopin työtiedoston tasojen – esimerkiksi komposiittikuvan elementtien – siirtämiseen haluttuun kohtaan kuvassa ja niiden kohdistuksen hienosäätöön. Puut ovat hyvin erinäköisiä: samankin lajin yksilöt eroavat toisistaan, etenkin luonnonmetsissä ja puistoissa. 22 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Siirtotyökalulla voidaan myös tasata valitut tasot halutun reunan mukaan
Kävelyretket pitenivät, sillä halu pöllön näkemiseen kasvoi eikä jättänyt rauhaan. Nyt kun sairastumisesta on kulunut jo vuosia, hän on pystynyt hyväksymään taudin ja kokee olevansa paljon onnellisempi. KIMMO MÄKIRANTA 40v, työkyvyttömyys eläkkeellä/yrittäjä. Huuhkaja johdatti Kimmon yllättäen aivan uusiin maailmoihin, hyväksymään uuden minänsä ja antamaan elämälleen uutta merkitystä. Häntä voikin pitää eräänlaisena oman elämänsä sankarina. Tuona yönä kaikki muuttui; taikauskoiselle miehelle huhuiluääni oli kuin kutsu ja merkki siitä, että elämällä saattaisi olla hänelle sittenkin vielä jotakin annettavaa. MINUN KUVANI Kimmo Mäkiranta 12 KAMERA 1|2021 Huuhkajan jäljillä Huuhkajan huhuilu lumosi ja muutti Kimmo Mäkirannan elämän suunnan. Käyn tänä päivänä säännöllisesti kuvaamassa seitsemällä eri huuhkajareviirillä. Kimmolla on ollut myös hieno tilaisuus tutustua huuhkajien rengastajiin ja kertoa heille havainnoistaan sekä olla näin rengastuksissa mukana. Kuvauskalustoon kuuluu Canon R6 runko sekä laaja valikoima erilaisia objektiiveja. Hoitojen lisäksi luontokuvaus on toiminut hyvänä terapiana sekä voimaannuttavana kuntoutuksen lähteenä, antaen hänen elämälleen samalla täysin uuden suunnan. TEKSTI Jaana Kotamäki KUVA Kimmo Mäkiranta N urmijärveläinen Kimmo Mäkiranta sairastui yhdeksän vuotta sitten agg ressiiviseen MS-tautiin, jonka myötä elämän palaset piti rakentaa uudelleen. Yhtäkkiä elämällä oli jälleen tavoite ja suunta, jota kohti Kimmo pyrki. Tästä alkoivat Kimmon vuosia jatkuneet huuhkajakuvaukset, ja nyt kuvia on kertynyt jo mittaamaton määrä. Hän sai huuhkajasta syyn lähteä luontoon yhä uudelleen ja uudelleen. Tehokkaiden hoitojen, sisukkaan taistelutahdon ja positiivisen luonteensa avulla Kimmo on kuntoutunut verrattain hyvin ja viettää nykyään lähes normaalia elämää. Eräs yö oli erilainen. Enää hän ei kaipaa vanhaa minäänsä eikä pidä mitään itsestään selvänä, vaan on oppinut arvostamaan arkisia ja pieniä asioita elämässään. – Tunne oli sanoin kuvaamaton, ja onnellinen olotila valtasi mieleni, kun sain viimein kohdata komean pöllön ja sen palavan katseen. Huhuilija edustaa minulle hyvän olon lintua, joka antaa aina toistamiseen syyn lähteä luontoon. Kaikki alkoi aikoinaan siitä, kun Kimmon jalkojen tunto hävisi aivan yllättäen. Huuhkaja vei välittömästi sydämeni ja tuon hetken muistan varmasti koko loppuelämäni. Työorientoituneelle Kimmolle äkillinen sairastuminen oli todella kova paikka. Yksi huippuhetkistä oli se, kun huuhkajan pesintä onnistui Kimmon itse tekemässä tekopesässä. Silloin Kimmo kuuli huuhkajan soidinhuhuilua ensimmäistä kertaa. Se oli avain hänen tämänhetkiseen minuuteensa. Oli vaikeaa kohdata ihmisiä, ja öiset kävelyretket, silloin kun kukaan ei ollut näkemässä, astuivat kuvaan mukaan. KUKA KUKA. – Pyrin keskittämään linnun kuvaukset yleensä tuntia ennen ja jälkeen auringonnousun. Aluksi Kimmolle riitti pelkkä huhuilun kuuleminen, mutta jossakin vaiheessa haaveeksi tuli ison pöllön näkeminen. Lähes vuoden etsinnän jälkeen Kimmon sinnikkyys vihdoin palkittiin ja hänen onnistui nähdä mystinen huuhkaja ensimmäistä kertaa. Kävely vaikeutui ja samalla häpeän tunne valtasi miehen mielen
TEKSTI Sanna Hillberg KUVAT Hannu Vallas KUVAAJA Hannu Vallas. 14 KAMERA 1|2021 ILMAKUVAUKSEN PIONEERI Jos joku tuntee Suomen läpikotaisin, niin varmasti ilmaja luontokuvaaja Hannu Vallas, 74, joka on viettänyt ilmassa noin vuoden elämästään ja valokuvannut Suomen mantereen ja rannikon kaikki mahdolliset kolkat
– Suomi on metsä, jossa on peltotilkkuja, ja jossakin kylät putkahtavat hetkittäin metsän keskeltä esiin. Vallas on kuvannut myös helikoptereista, mutta ne ovat lentokoneeseen verrattuna hitaampia, kalliimpia operoida ja niiden toiminta-aika on lyhyempi. Metsästä paljon puhutaan ja ikimetsää on tietysti vähän ja ymmärrän ihmisten huolen siitä, mutta jos jollakin on se ajatus, että metsä loppuu Suomesta, niin ei todellakaan lopu. Kykenen hallitsemaan lennon kertomalla toiveeni ilmassa lentäjälle. Näkymä korkeuksista paljastaa, että maamme topografia on hyvin tasainen. S amalla kun Hannu Vallaksen kamera on tallentanut yhteiskuntamme ja sen infra struktuurin kehityskaaren 1970 -luvun lopulta tähän päivään, se on tallentanut myös ainutlaatuisen maisemamme. KUKA KUKA HANNU VALLAS Suomen ilmavoimien merivalvontalentäjä. Suomen Ammattiluontokuvaajien perustajajäsen. Vallaksen tärkein työkalu kuvaajana on kameran lisäksi ollut lentokone, joka on mahdollistanut elämäntyön tekemisen. – Olen pääasiassa käyttänyt pienkonetta, koska se on todella edullinen ja sillä on pitkä toiminta-aika. Valokuvaus säilyi harrastuksena ja siitä tuli osa työnkuvaa Vallaksen palvellessa Ilmavoimissa. Vallas aloitti sivutoimisena ilmakuvaajana vuonna 1977 ja teki toimeksiantoja muun muassa Porin kaupungille, Rauma-Repolalle ja Rosenlewille. Merivalvontalentäjästä kuvausyrittäjäksi Vallas aloitti ilmailun 1960-luvulla, jolloin suoritti aluksi yksityislentäjän lupakirjan. Kiinnostus kuvaamiseen tai ainakin kameraan teknisenä välineenä heräsi jo noin 10-vuotiaana, kun aiemmin kansanedustajana toiminut isä toi matkaltaan Neuvostoliitosta tuliaiseksi Moskva-merkkisen 6x9 paljekameran. Oik. Ilmaja luontokuvaaja, ilmakuvausyrittäjä: Lentokuva Vallas. Suomalainen maisema on täynnä metsää. Tämä kuva on otettu lennolla Helsingistä Nuuksioon ja sieltä edelleen Vt3:n länsipuolella koti Tamperetta. Hän työskenteli lähes 19 vuotta Satakunnan Lennoston hävittäjälentolaivueessa valvoen Suomen merialueita kylmän sodan aikana. Pelto lakeuksia ei juurikaan ole kuin melkein yhden käden sormilla laskettuna ja nekin ovat loppujen lopuksi suhteellisen pieniä. Vallas toteaa, että monella on vääristynyt mielikuva Suomen mittakaavasta. Näillä valvontalennoilla Vallas sai käsityksen siitä millainen ”tämä jääkauden höyläämä maa” on. RG on ihanteellinen kuvauskone. Kuva Länsiväylästä Keilaniemen liittymän seudusta alueen pääkonttoreineen, taustalla Helsinki. – Koneen laskutelineet menevät sisälle, eikä siiven ja rungon välissä ole vinotukea, joka yläsiipisissä Cessnoissa yleensä on aina kuvatessa tiellä. Sen matkanopeus on yli 220 kilometriä tunnissa ja lentonopeus kuvaushetkellä noin 160–220 kilometriä tunnissa. Matkalla ei ole paljon muuta kuin metsää. Kuvausala on erittäin hyvä edestä taakse asti ja pystysuoraan alas liuku ikkunasta. – Monille, jotka elävät Kehä III:n tai jopa Kehä I:n sisäpuolella ei ole oikein realistista käsitystä siitä miltä Suomi näyttää. 16 KAMERA 1|2021. TäysipäiEd.aukeama 2000-luvun alussa käyttöön tulleet uudet digikamerat mahdollistivat herkkyyksineen uudenlaista ilmakuvausta vähäisemmässä valossa. USA:sta vuonna 1989 hankittu Cessna Cardinal, RG, oli pitkään Lentokuva Vallaksen omistuksessa ja kuljetti miehen ja kuvauskaluston uskollisesti kohteesta toiseen
Koneella kaarretaan lähemmäs kohdetta, ikään kuin zoomaten, ja lopuksi zoomataan kameralla. – Oli erittäin hyvä pohja Ilmavoimien palveluksen jälkeen lähteä tekemään ilmakuvausta sekä bisneksenä että suomalaisen luonnon kuvaajana. väisenä ilmakuvausyrittäjänä ja Siivet-lehden ilmailutoimittajana hän on toiminut vuodesta 1986, jolloin jäi pois Ilmavoimien palveluksesta. Korkeimmillaan kuvauskorkeus on noin 2,5 kilometriä. Lento pitää tilata yritykseltä, jolla on ansiolentolupa ja lentäjän pitää olla ansiolentäjä. Lennolla kuvaaja ohjeistaa puheella lentäjälle mihin kohtaan haluaa tämän ohjaavan koneen, jotta saa haluamansa kuvakulman. 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. – Ilmavoimien palvelusurani on luonut tämän osaamiseni ja kokemukseni. – Oli alustana mikä hyvänsä, olennaista on se, että hakeudutaan siihen ainoaan oikeaan avaruudelliseen pisteeseen, mistä kuva otetaan. Säädelty ala Kaupallinen ilmakuvaus on tarkasti säädeltyä
18 KAMERA 1|2021. – Harvaan asutulla alueella voimme kuvata 60 metriä ja asutuksen päällä 150 metriä esteen yläpuolella, kun normaalisti pienkoneella saa lentää 300 metriä esteen yläpuolella. Viron ensimmäinen ilmailu hallituksen pää johtaja kutsui hänet kuvaamaan ensimmäisiä ilmakuvia Virosta vuon na 1993, kun neuvostojoukot olivat jo pääosin lähteneet maasta. Vallas kuvasi Pentaxin 6x7 kameralla, jonka rullaan mahtui joko 20 tai kymmenen kuvaa. Satelliittikuvien yleistyttyä ilmakuvauksen säätely vapautui myös Suomessa. – Karkeasti voi sanoa, että yhden päivän ilmakuvaus vaati vähintään viikon–kaksi valmistelutyötä, viikon rekisteröinnin ja jälkityöhön saattoi kulua viikkoja, kun filmit toimitettiin asiakkaille kirjeitse. Ne rekisteröitiin kohteittain filmitaskuihin ja tehtiin rekisterilehti, jossa oli kaikki tiedot: lentäjä, kuvaaja, päivämäärä, paikkakunta ja kohteen nimi. – Kun lennämme vierestä ja kaarramme perän takaa takaisin menosuuntaan, samalla kun kerrostalon kokoinen laiva tekee ilmamassaan valtavat pyörteet. – Silloin ei kuvissa saanut näkyä horisonttia, ei saanut kuvata ratapihoja eikä muita operatiivisesti tärkeitä alueita, saati sitten sotilasalueita. Ne ovat olleet vinhoja kokemuksia. Vallas kuvasi Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen luovutetusta Karjalasta noin 1500 uniikkia ilmakuvaa vuosina 1993–94. Oik. 1970ja 80-luvulla filmit ja rekisterilehdet piti lähettää silloisen Ilmailuhallituksen sotilastoimistoon Helsinki-Vantaalle, jossa upseeri ja hänen assistenttinsa tarkistivat kaikki kuvat ja sensuroivat niistä osan, löivät leiman rekisterilehteen ja postittivat filmit sitten takaisin. JokaiAlla Inarijärven Ivalon joen suistoa ja Lapin säiden pikaista vaihtelua. – Minulla oli kymmeniä rullia kun tulimme lennolta. Sen jälkeen valopöydällä saksittiin filmi läpinäkyviin filmitaskuihin, koska filmillä saattoi olla useampi kohde. Vallas kertoo miten he ovat kuvanneet esimerkiksi Viking Linen ja Tallink Siljan laivoja merellä 60 metrin korkeudesta. Voi vain kuvitella minkä helpotuksen digiaika ja kuvausten oma tarkastusvastuu toivat prosessiin. Filmistä digiin Analogiaikaan pitkillä lennoilla paloi filmiä kymmeniä rullia. Horisontti oli alkuun kielletty siksi, että se on kolmiomittauksessa yksi lähtökohta, jolloin voitiin paikantaa kuvan kohde. Ne kehitettiin joko Tampereella tai Helsingissä
nen kohde rekisteröidään silti edelleen järjestelmällisesti. Viistokuvausta käytetään puolestaan kohde-, kaavaja rantakaavakuvaukseen. Ortokuvauksessa käytetään monesti lyhyempiä ja kiinteäpolttovälisiä objektiivejä. Filmiaikana kuvaaja makasi koneen lattialla, tähtäsi etsimestä ja isoja kohteita kuvatessaan arvioi silmämääräisesti ja laski mielessään tasaisen kuvavälin. Ortokuvaukset suoritetaan joko dronella tai lattialuukulla varustellulla Cessnalla, jossa kamera asetetaan pehmustetulle alustalle luukun päälle ja kuvaaja istuu koneen taka penkillä kannettavan tietokoneen kanssa ja kuvaa kaukolaukaisi mella. Alkuaikoina, ennen GPS:ää, lentäjä suunnisti hyrräkompassin avulla, ja kuvaajan piti kuvaamisen yhteydessä tarkkailla myös karttaa, jotta pysyttiin oikeassa suunnassa. Hyvässä säässä Tyypillinen kuvausreissu esimerkiksi Lappiin kestää kol” Satelliittikuvien yleistyttyä ilmakuvauksen säätely vapautui myös Suomessa.” 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi. Ortoeli pystykuvausta käytetään muun muassa ympäristön seurannassa, aluesuunnittelussa ja kartoituksessa. – Eniten olen käyttänyt 24–70 mm zoomia. Nykyiseen kuvauskalustoon kuuluu Nikon D3X -runkoja ja objektiiveja laajakulmasta pidempään teleen
Silloin saadaan myös ”sinivihreästä järvi-metsä-Suomesta kauniita maisemallisia kuvia”. 20 KAMERA 1|2021. Kuvassa laivueenkomentajaksi ylennyt majuri Jaakko Opas ja laivueen tiedusteluupseeri, silloinen ylivääpeli Hannu Vallas Hawklennolta palattua. Kuva: Ilmavoimat me päivää. Lentomatkojen varrella Vallas kuvaa koneesta näkyvää maisemaa ja pyrkii tallentamaan luonnon omaa taidetta ja grafiikkaa. – Tai sitten niin, että ollaan innokkaasti menossa kentälle ja todetaan, että meteorologi olikin puhunut vähän pehmoisia, ja joudutaan perumaan lento. Hänen luontokuviaan oli julkaistu jo aiemmin eri medioissa ja esimerkiksi koulukirjoissa. WWF valitsi hänen esikoisteoksensa Suomi ilmasta vuoden 2007 suomalaiseksi luonto kirjaksi. Yllä Kesonsuon kansallispuiston suomaisemaa Ilomantsissa linnustoineen. Aluksi ilmakuvat luonnosta olivat outo konsepti, mutta 2000-luvulla Vallas on julkaissut useita kuvakirjoja. Alla Ilmavoimien merivalvontalennot olivat Vallaksen elämän käännekohta. Kun sää on hyvä, matkaan lähdetään hyvinkin nopealla aikataululla. Seuraavana päivänä kuvataan esimerkiksi Kittilässä, Sodankylässä ja Ivalossa, ja palataan mahdollisesti Itä-Suomen kautta takaisin ja yövytään jälleen matkalla. Se lähtee Pirkkalan lentokentältä jatkuen Ouluun tai Kajaaniin tankkaamaan ja siitä yöksi Rovaniemelle. Lennot pyritään ajoittamaan siten, että taivas on pilvetön, jotta pilvien varjot eivät peitä kohdetta. Sitten vain odotetaan, että tulee se kolme päivää hyvää säätä, että voidaan lähteä lentämään. – Se vaatii useammankin päivän suunnittelun etukäteen, jolloin suunnitelma on valmiina tankkaamisten, lepäämisen, hotellien ja kaikkien osalta. Kokonaiskustannusten pitämiseksi mahdollisimman matalana, pyritään samalle kuvausreissulle saamaan useampia toimeksiantoja eri kohteisiin