Kalajokiseutu 5.3.2026 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KAHD.KÄD. 0505506402 / Renkaat Jarmo Kerola puh. Yhdessä. KALAJ O KI SE UT U Torstai 5.3.2026 Nro 9 | kalajokiseutu.fi OJAN RAUTA Merenojantie 4, Kalajoki Puh. WOODXPERT WOODXPERT XA23 XA23 PKT PKT TASOTIKAS TASOTIKAS TIKLI 1000 TIKLI 1000 3-ASKELMAINEN 3-ASKELMAINEN 149.149.SISUSTUSPANEELI SISUSTUSPANEELI 14X120X2370MM 14X120X2370MM STP PP KUUSI STP PP KUUSI VALKOLAKATTU VALKOLAKATTU VINYYLILANKKU VINYYLILANKKU GOODIY FENIX KL33 GOODIY FENIX KL33 CHAMPAGNE CHAMPAGNE 64 64 95 95 WWW.K-RAUTA.FI/REMPPATILI 74 74 53 53 199.199.49 49 95 95 Rengasammattilaiset palveluksessanne Petri Isohanni puh. Seuraa meitä instagramissa: ojanrautakalajoki www.ojanrauta.com MOOTTORISAHA MOOTTORISAHA ECHO CS-310ES ECHO CS-310ES PIENKONEBENSIINI PIENKONEBENSIINI PROF 2-T 5L PROF 2-T 5L TERÄKETJUÖLJY TERÄKETJUÖLJY PROF 3L 46CST PROF 3L 46CST 19 19 95 95 SISÄLLE JA ULOS OJAN RAUDASTA 12 12 95 95 PKT PKT ISOMMATKIN HANKINNAT PIENISSÄ KUUKAUSIERISSÄ AVAA K-RAUDAN REMPPATILI REMPPATILI VESURI FISKARS VESURI FISKARS KAHD.KÄD. 044 799 7300 Palvelemme: ark. 8-18, la 9-14 Tehdään hyvää. 0505506403. 0401715740 / Autohuolto Ketolankuja 5 B Kalajoki / avoinna ma-pe 8-17 Tiski puh
Tähän talveen ei olisi enää mahtunut uusia korjuukohteita, joten tavallisia leimikoita on jouduttu siirtämään ensi talveen. Tuhoja tuli myös metsissä, jotka sijaitsevat vastikään avohakattujen alueiden vieressä. Rahassa mitattuna yksittäisten metsänomistajien kohdalla puhutaan tuhansien eurojen vahingoista, jotka konkretisoituvat kasvun menetyksen ja metsän mahdollisen ennenaikaisen uudistamistarpeen kautta. – Lunta oli vähän eikä maassa ollut routaa, minkä takia puut kaatuivat juurineen eivätkä pilaantuneet. Siksi Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueella kaikki myrskytuhot korjataan koneellisesti. MUTTA LÖYTÄÄ Kilpivaara tilanteesta hyviäkin puolia. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Joissakin tapauksissa ainoa ja paras vaihtoehto on siis jättää tuulenkaadot metsään. Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara esittää kuitenkin valistuneen arvauksen: – Meidän yhdistyksemme alueella metsää on kaatunut 30 000 kiintokuutiota, josta Kalajoella noin 8000 kiintokuutiota. – Ensimmäiset vahinkoilmoitukset taisivat tulla verkon kautta, kun tuuli vielä puhalsi. – Käyttö riippuu vähän ostajista, sillä jotkut vierastavat myrskypuuta enemmän kuin toiset. Myrskyssä kaatuneet puut saattavat olla jännitteisiä ja aiheuttaa vakavan riskin niiden korjaajille. Kriittisimmässä vaiheessa apuun pyydettiin muutakin organisaatiota. – Kalajoella hakataan, meidän alueeseemme kuulumaton Himanka poisluettuna, 110 000 kiintokuutiota vuodessa eli myrsky kaatoi noin 10 prosenttia vuotuisesta hakkuumäärästä. SARI PASSOJA-VERRONEN " Jos myrsky tulisi nyt, kanto ei irtoaisi jäisestä maasta ja puut katkeaisivat.. Onni onnettomuudessa on myös se, että 60 prosentilla tämän alueen metsänomistajista on metsävakuutus. – Sekin on tietysti huono juttu, että vahingot olivat metsissä, jotka on hiljattain hoidettu. Lähitapiola Pohjoinen on varannut korvauksiin yli kaksi miljoonaa euroa. – Käykää vaikka nyt loman aikana hiihtelemässä omilla metsäpalstoilla, ja jos teillä on metsävakuutus, laskekaa samalla kaatuneet rungot, sillä se helpottaa vahinkoilmoituksen tekoa, Kilpivaara ohjeistaa. Kilpivaaran mukaan nyt keskitytään pahimpiin alueisiin. Annika Tiitto Viime vuoden lopulla riehunut Hannes-myrsky aiheutti niin laajoja tuhoja, että kenelläkään ei ole vieläkään kokonaiskuvaa tilanteesta. Jos myrsky tulisi nyt, kanto ei irtoaisi jäisestä maasta ja puut katkeaisivat. LÄHITAPIOLA POHJOISEN korvauspuolella on tehty hartiavoimin töitä Hannes-myrskystä lähtien, jotta kaikki vahinkoilmoitukset saadaan käsiteltyä. Selvää kuitenkin on, että kaikkia puita ei saada talteen tämän talven aikana. maaliskuuta 2026 2 // UUTISET ”Kalajoella kaatui noin 8000 kiintokuutiota metsää” Hannes-myrskyn tuhojen laajuus alkaa vasta hahmottua. – Myrsky osui joulukuun lopulle, mikä oli huono hetki puumarkkinatilanteen näkökulmasta, koska talvileimikot oli jo ostettu. Ensimmäisenä arkipäivänä sitten puhelimet alkoivat soimaan ja viestit vyörymään monikymmenkertaistaen kontaktimäärät normaaliin nähden, Lähitapiola Pohjoisen myyntijohtaja Jari Murto kertoo. Myrskyvahinkoja on tähän mennessä ilmoitettu Lähitapiola Pohjoisen alueella jo 870. Eli jos metsässä on tehty harvennushakkuu viimeisen kolmen vuoden aikana, ilma pääsee liikkumaan, mutta juuristo ei ole vielä vahvistunut niin, että se pitäisi puut pystyssä. Yksittäisille metsänomistajille tuli useamman sadan kiintokuution tuhoja. Ja tottahan se on, että kaatuneissa puissa saattaa olla halkeamavaurioita, jolloin niistä ei saada tehtyä lankkua. Vahingot painottuvat Pyhäjoelle, Kalajoelle ja Merijärvelle. JOS EI OLE vielä käynyt katsomassa oman metsän myrskytuhoja, kannattaa se tehdä nyt. Myrskyssä kaatuneista puista suurin osa menee kuitupuukäyttöön, jonkin verran tehdään myös tukkia. Vuorenkallion hautausmaalla kaatui puita Hannes-myrskyn aikana. Kalajoella pahimmat tuhot olivat Vasankarissa, Kilpivaara kertoo. Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan alueella pahimmat tuhot osuivat Himangan, Lohtajan ja Kälviän seudulle. Jos kymmenen hehtaarin metsässä on kaatunut vaikkapa 50 runkoa, niiden korjaaminen maksaa enemmän kuin mitä puiden myynnistä saisi. VAHINKOJA pahentaa se, että monessa metsässä myrsky aiheutti hajakaatoja, jotka eivät ole kaupallisesti hyödynnettävissä. On harmi, että sille metsänomistajalle, joka on ymmärtänyt hoitaa metsänsä, tuli vahinkoa, Kilpivaara sanoo. Kappalemääräisesti eniten vahinkoja sattui Raahessa, Kalajoella ja Ylivieskassa
Härkönen kertoo, että hän on lähtenyt viemään kirjaston henkilökunnan asiaa eteenpäin, mutta saanut sen vuoksi niskaansa moitteita, syytöksiä ja jopa kiusaamista sekä muilta valtuutetuilta että kaupungin virkamiesjohdolta. Olen tiedustellut sen perään ja saanut vastauksen, että kirje tulee käsitellä valtuustossa, koska meille se on osoitettu ja minusta se vaatii selontekoa. Hän kuitenkin vakuuttaa, että kirjaston työntekijöiden tekemää työtä arvostetaan. SAMUEL NIKULA Härkönen on huolissaan kirjaston henkilökunnasta Annika Tiitto Viime viikon valtuuston kokouksessa Piia Härkönen (SDP) otti muiden asioiden yhteydessä esiin kaikille valtuutetuille tulleen kirjeen. – Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta vastuu yhteistyön sujumisen edellytyksistä on jaettu, hän toteaa. Kirjaston henkilökunta on ollut monta vuotta ilman johtajaa, mikä on aiheuttanut erilaisia haasteita: tämä käy ilmi esimerkiksi kaupungin teettämästä kirjastoselvityksestä. Tässä kirjeessä tuotiin heidän mielipiteensä esille, mutta se ei johda siihen, että valtuuston pitäisi ottaa asia uudelleen käsittelyyn. Puhelimitse maanantaina tavoitettu Piia Härkönen kertoo, että kirje on tullut kirjaston henkilökunnalta. Härkösen mukaan sama toistui myös valtuuston edellisen kokouksen jälkeen. Jokelan tuulipuiston alueella, jossa on tehty hakkuita, tuuli on päässyt tulemaan riemulla. Apuna tuhojen paikallistamisessa ja hahmottamisessa on käytetty Kalajoen kaupungin mittaryhmän dronea, jolla vahinkoalueita on kuvattu. Tämä vaihtoehto oli myös tehdyssä selvityksessä, mutta selvityksen mukaan se oli vaihtoehdoista huonoin. Nyt selvisi, mitä asiaa se koski ja kuka sen lähetti. He ilmaisevat siinä huolensa johtamisesta ja ottavat esiin muun muassa työssä jaksamisen. Mielipiteitä voi olla, mutta valtuusto käyttää ylintä valtaa ja tämä on jo päätetty asia, Pahkala kertoo. Myrskyssä kaatuneet puut saattavat olla jännitteisiä ja aiheuttaa vakavan riskin niiden korjaajille. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Niitä asioita käsitellään sisäisesti muualla. Ikävää jälkeä tuli esimerkiksi Pohjankylällä sijaitsevissa metsissä, jotka oli hiljattain harvennettu, kaupungin maankäyttösihteeri Esa Juola kertoo. Työt ovat käynnissä parhaillaan kaupungin ja urakoitsijoiden toimesta, mutta koneellisen korjuun saamisessa on Juolan mukaan haasteita: puunostajilla on paljon edellisvuoden talvikohteita rästissä, joten pelkästään myrskyssä kaatuneille puille on vaikea saada koneellista korjausta. Sama tilanne on kaupungin metsissä, joihin myrsky jätti pahimmat jälkensä Himangalla. KALAJOKISEUDUN toimitus lähti selvittelemään, mistä kirjeasiassa oikein on kyse. Ja tuntuu, että kukaan ei ota tätä asiaa todesta, Härkönen sanoo. Katsotaan ja tutkitaan. – Me kaikki valtuuston edustajat olemme saaneet merkittävän kirjeen. Kaupungin ja seurakunnan metsissä myrskytuhojen korjaaminen kestää vielä pitkään Kirjaston henkilökunta on työskennellyt ilman johtajaa useiden vuosien ajan. Kehittämispäällikön paikka ei ole vieläkään auki, mutta on tulossa käsittelyyn seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa. Kalajoen seurakunta omistaa lähes 2000 hehtaaria metsää, ja kirkkoherra Kari Akolahden mukaan puita on kaatunut satoja, ellei jopa tuhansia. En sano tässä kohtaa muuta. Valtuuston puheenjohtajana Heikkilä kokee tärkeäksi sen, että keskusteluyhteys kaikkien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa on auki. Heikkilä vastasi kokouksessa asiaan näin: – Ainakin valtuuston puheenjohtaja saa aika monta kirjettä ja yhteydenottoa, ja niitä ei kyllä täällä valtuuston kokouksessa käsitellä. – Paikka paikoin puita on mennyt kumoon enemmän. LOPPUVUODEN talousarviovaltuustossa valtuusto teki päätöksen palkata kirjastoon kehittämispäällikkö. Pahkalan mukaan luottamusmiesten tehtävä ei kuitenkaan ole sekaantua operatiiviseen toimintaan. Oliko viime vuoden loppupuolella. Milloin kirjettä käsitellään. – En lähde sen enempää kirjeen sisältöä avaamaan, mutta se koski operatiivisen puolen asioita eivätkä ne kuulu valtuuston käsiteltäväksi. Tutustun tähän asiaan ja katsotaan, mitä tehdään. " On harmi, että sille metsänomistajalle, joka on ymmärtänyt hoitaa metsänsä, tuli vahinkoa. Hoidamme tätä tilannetta vielä pitkään, sillä esimerkiksi kaikki metsänomistajat eivät ole käyneet palstoillaan toteamassa vahinkojaan. – Vahingot tullaan korvaamaan vakuutuksen kattavuuden ja vakuutusmäärien puitteissa. Hän kysyi, milloin kirjettä meinataan käsitellä, mutta valtuuston puheenjohtaja Miika Heikkilä (kesk.) päätti keskustelun lyhyeen toteamalla, että kokouksen lopun ei ole tarkoitus olla mikään yleinen keskustelufoorumi ja että se olisi iso työmaa, jos kaikki valtuutetuille saapuneet kirjeet käsiteltäisiin valtuustossa. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut koviakin myrskyjä, mutta Hanneksen tuhot ylsivät varmasti top kolmoseen, Murto toteaa. SARI PASSOJA-VERRONEN. – Myrsky iski pahiten harvennuskohteisiin. MYÖS VALTUUSTON puheenjohtaja Heikkilä kertoo, että palaute kyllä otetaan vastaan, mutta on tärkeää, että se kulkee oikeita kanavia pitkin. maaliskuuta 2026 UUTISET // 3 RAHAA VAHINKOJEN korvaamiseen on varattu yli kaksi miljoonaa euroa, mutta tuo varaus tulee vielä todennäköisesti kasvamaan. Siksi Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueella kaikki myrskytuhot korjataan koneellisesti. Kaatuneita puita on kerätty alkuvuodesta alkaen ja kuljetettu kaupungin omille varastopaikoille. – Meille tulee kirjeitä milloin mistäkin. Hannes-myrskystä kärsivät muiden metsänomistajien tapaan myös Kalajoen kaupunki ja seurakunta. Metsänhoitoyhdistys kartoittaa parhaillaan tilannetta, Akolahti kertoo. – Kirjaston henkilökunta on ihan loppu tällä hetkellä. SEURAKUNNALLA vakuutukset olivat kunnossa, joten korvauksia on tulossa. Varmaa on se, että tuhojen korjaus kestää vielä pitkään. Salaperäinen kirje nousi esiin valtuuston kokouksessa. Härkönen tiedusteli. Myrskyvahingot tulee ilmoittaa Lähitapiolalle kohtuullisen ajan sisään, mutta kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tapahtuneesta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Pahkala (kesk.) kertoo, että kehittämispäällikön palkkaamisella nimenomaan vastataan kirjaston henkilökunnan huoleen. En tiedä kuinka paljon te saatte yhteydenottoja, mutta jos me ruvetaan jokainen kirje, joka meille tulee, käsittelemään valtuuston kokouksessa niin en tiedä, mitä meidän työjärjestys siihen sanoo
Sää on asia, josta löytyy aina puhuttavaa, ja jokaisella on siitä mielipiteitä. Toki kevätkin voi olla sateinen ja kylmä, mutta valoa kuitenkin riittää. Olisiko tämä sittenkin vain asennekysymys. Vastaajista 69 prosenttia kertoo syövänsä enemmän hedelmiä ja vihanneksia, jos ne olisivat edullisempia. MUUTAMA VUOSI sitten tyttäremme perhe lensi helmikuussa Lontoosta Rovaniemelle, missä heitä odotimme. Kaipaan valoa, kaipaan lämpöä, pimeys ja kylmä ahdistaa. Mutta miten siitä voisi enää tehdä helpompaa. Ja nehän menevät huonoksikin niin nopeasti. Kirjoittaja on tyytyväinen eläkeläinen. Viljelijä toivoo kesäisin toisenlaista säätä kuin lomailija, ja molempien toiveet ovat oikeutettuja. Olenko tullut vanhemmiten mukavuudenhaluisemmaksi vai mistä tämä vastenmielisyys talven kylmyyteen ja erityisesti pimeyteen johtuu. Kolumnissaan hän pohtii elämää eri kanteilta.. Kulloiseenkin säähän on kuitenkin jokaisen tyydyttävä ja mukauduttava. Tämän talven pitkä pakkasjakso sulki elämisen pääosin sisälle, vaikka ikkunasta katsellen ulkona olikin satumaisen kaunista. Pitäisi kuoria, pilkkoa ja raastaa, pahimmassa tapauksessa jopa säilöä. Se vain tuntuu edelleen liian vaikealta oman arjen keskellä. Koulupäivän aikana sitten sulateltiin sisätiloissa ennen iltapäivän kotimatkaa. Olihan se ihanaa, vaikka välillä toivoinkin vähän viileämpää. TUTKIMUKSEN mukaan terveellinen syöminen ei ole enää kiinni siitä, etteivätkö ihmiset tietäisi tarpeeksi. Kuva annetaan sille, joka tunnistaa sen ensimmäisenä. Lähetä tekstiviesti numeroon 050 441 8581 Kasviksia vai karkkia. Vaikka periaatteessa kasvisten lisääminen päivittäiseen ruokavalioon olisi helppoa: välipalaksi hedelmä tai kaksi, pääruuan kylkeen vähän isompi kasa salaattia ja leffaherkuksi kasvistikkuja ja dippiä. Ja kannattaa huomata myös se, että suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kasvisten määrä olisi vielä suurempi, jopa 500–800 grammaa päivässä. Iän lisääntyessä syksy ja talvi tuntuvat entistä rankemmilta. Kaupoissa heviosasto on yleensä heti siinä ensimmäisenä, joten luulisi olevan helppoa laittaa tyhjään koriin vihreitä tai värikkäitä kasviksia ja hedelmiä. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta talvesta, valokuvista vain oli sitä ihastellut. Lapsista keskimmäinen ei halunnut pipoa ja lapasia eikä paljon muutakaan t-paidan lisäksi. SUOMALAISET syövät siis yhä vähemmän kasviksia. Minulla ongelma tulee vastaan ajankäytössä, ei niinkään kaupassa. Seppo Ramus tunnisti kuvasta Bäckmannin ja Marttalan. Viime kesän pitkää hellejaksoa usein muistelen. Pakkasta oli ehkä reilut kymmenen astetta. Syitä siihen on Picadelin tiedotteen ja tutkimuksen mukaan kaksi: kokopäivätyössä olevat eivät ehdi kiinnittää huomiota kasvisten syömiseen, kun taas työttömillä ei ole rahaa ostaa niitä. Annoimme hänen kokeilla ja jo portailta tyttö palasi sisälle lämmittelemään ja hakemaan lisää vaatetta. Nyt nautin lisääntyvästä luonnonvalosta joka päivä, ja kirkasvalolamppu saa olla komeron kätkössä ensi syksyyn asti. maaliskuuta 2026 4 // • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Mutta se pitkä pimeys! Syksyllä hankin pienen kirkasvalolampun, jonka valossa join aamukahvini, ehkä se vähän auttoi. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Lastenlapset ihastelivat valtavia lumikasoja äitini pihapiirissä ja halusivat ulos. OLEN KASVANUT lapsuuteni ja nuoruuteni Pohjois-Suomessa, jossa talvi on vähän pitempi kuin täällä. Vanha kuva Ari Siipola tunnisti tästä viime viikon vanhasta kuvasta ylärivistä Anja Roukalan, Juho Prittisen, Seppo Korven, Antero Alatypön, Kaarlo Marttalan ja Seppo Tilviksen sekä alarivistä Ari Heinisen, Pentti Bäckmannin ja Pentti Himangan. 020 750 4007 Jäikö lehti tulematta. Vuodenajat ovat rikkaus, talvi vaihtuu kevääksi ennen pitkää. Eipä se lapsuusja nuoruusvuosina ollut mikään ongelma: kouluun kuljettiin jalan vaikka 30 asteen pakkasessa, varpaat, nenänpää ja kulmakarvat jäässä. En enää ihmettele heitä, jotka lähtevät talveksi lämpimään etelän auringon alle, vaikka en koekaan, että se olisi minun juttuni. Picadeli Finland Oy:n tiedotteen mukaan nyt vain kuusi prosenttia suomalaisista yltää WHO:n 400 gramman suosituksiin, kun viime vuonna vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia. Eli ostan kyllä hedelmiä ja kasviksia, mutta sitten en muka jostain syystä ehdi kuoria ja pilkkoa niitä. Karkkiosastolla kilohinnat nimittäin ovat selvästi korkeampia kuin siellä kaupan alkupäässä. Jos tunnistat mistä kuva on otettu ja keitä siinä on, saat kuvan omaksesi. Valoa ankean pimeän jälkeen Kolumni Sirpa Bergman Vuosi on jo pitkällä, aurinko ja pitenevät päivät haihduttavat mielestä ankean pimeän ajanjakson. Julkaisemme viikoittain vanhan arkistokuvan. Mutta hei, miten raha riittää sitten herkkuihin. PIDÄN LUMESTA , se narisee mukavasti kengän alla, tuo valoa ja kauneutta, mahdollistaa hiihtämisen, mäenlaskun ja monta muuta asiaa. Annika Tiitto Pääkirjoitus " Jos ja kun terveellinen vaihtoehto olisi helppo, luultavasti yhä useampi valitsisi sen. Heviosaston valikoima on nyt jo yltäkylläinen, netti on täynnä ilmaisia reseptejä ja kaupoista löytyy jopa niitä valmiita raasteita ja pilkottuja vihanneksia. Minä ainakin voin myöntää, että niitä tulee syötyä ihan liian vähän. Siipola arvelee, että kuva on otettu Hiihtomajalla maakuntaviestin karsinnoissa 70-luvun loppupuolella. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Asiakaspalvelu Ota yhteyttä: • hillalogistiikka.fi/palaute • 24/7 p. Kuinka paljon sinä syöt kasviksia päivässä. Jos ja kun terveellinen vaihtoehto olisi helppo, luultavasti yhä useampi valitsisi sen. Päivitellä ja valittaa toki saa, sehän kuuluu asiaan. Pörssisähkön hinta kauhistutti sähkölämmitystalossa, puuvajan puut hupenivat takkaa lämmittäessä. En ole ongelman kanssa yksin. Pitäisi keksiä, miten kasviksia lisäisi omaan ruokavalioon, etsiä ehkä uusia reseptejä. Mutta tutkimuksen mukaan hinta ajaa suomalaisten valinnoissa helposti terveellisyyden ohi
– Joskus Hiekkasärkkien kohdalla 8-tiellä kolisi enemmän, mutta erityisen vakavia onnettomuuksia ei sielläkään ole montaa ollut. Ne painottuvat 8-tielle ja ovat pääosin tieliikenneonnettomuuksia, mutta joukossa on myös muun muassa maastoliikenneonnettomuuksia. Tämä selittyy Honkakunnaksen mukaan sillä, että ohikulkuliikenne Kalajoen kohdalla on silloin vilkkaimmillaan. Kuuden vuoden ajalta löytyy noin 15 onnettomuutta, joissa on tapahtunut vakavia henkilövahinkoja. Pelastustoimen vuosittaisista tehtävistä noin 10–15 prosenttia on erilaisia tarkastustehtäviä, joissa pelastushenkilöstölle ei ole varsinaista tehtävää. Vakavia loukkaantumisia kolareissa ei ole sattunut kovin paljon. KALAJOELTA Alavieskan suuntaan joen kumminkin puolin korostuvat risteyskolarit. Luonnollisesti onnettomuudet keskittyvät myös sinne, missä on paljon ihmisiä. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Hätävilkkuja voi toki käyttää vinkkinä hälytysajoneuvolle, että se on huomattu. – Sanoisin, että tuolloin on heitettävä puhelimet pois ja keskityttävä ajamiseen. Ei pidä olla niin kiire, kun hakee lapsia päivähoidosta tai vie harrastuksiin. TILASTOLLISESTI vaarallisinta liikenteessä on iltapäivällä. VIIKONPÄIVISTÄ perjantain ja sunnuntain välillä onnettomuuksia sattuu määrällisesti eniten. Peltiä kolisee ohitustilanteissa, ulosajoissa ja törmäyksissä. Tien penkalle päätyneessä autossa voi olla kiinnitettynä palokunnan tai poliisin muovinauhaa, joka on merkkinä siitä, että viranomaiset ovat jo käyneet paikalla. Himangan ja Kalajoen välillä kolisee eniten Vaarallisinta liikenteessä on iltapäivisin. Ei kukaan halua olla kuvattuna onnettomuuteen jouduttuaan. Hiekkasärkkien alueella olevilla teillä onnettomuuksia on sattunut kymmenkunta, valtaosin lieviä. – Onnettomuuspaikalle ei saa jäädä kuitenkaan tupeksimaan tai räpsimään kännykällä kuvia. Iltapäivisin onnettomuuksia sattuu huomattavasti enemmän kuin aamupäivisin. Tuolla tieosuudella sattuu monia muitakin onnettomuuksia. – Se on selvää, että talvella kolisee enemmän kuin kesällä. Kalajoen keskustassa peltikolareita tulee paljon, mutta ne sattuvat hiljaisella vauhdilla. – Valtakunnallisesti ei ole olemassa mitään säädöstä. Sama trendi on myös valtakunnallisesti. Honkakunnas on tutkinut liikenneonnettomuustilastoja vuodesta 2020 alkaen ja niiden mukaan hirvikolareita sattuu huomattavasti eniten juuri Kalajoen ja Himangan välillä. Honkakunnaksen mukaan pelastustoimen tilastoista ei voi erottaa, että onko onnettomuuksissa ollut osallisena kalajokisia tai juuri Kalajoella matkailevia ihmisiä, sillä 8-tie valtaväylänä vie ihmisiä sekä etelään että pohjoiseen. Vakavia onnettomuuksia sattuu kuitenkin eniten kesäöinä, iltapäiväliikenteen lisäksi. Hyvä merkki siitä, että viranomaiset ovat jo käyneet kolaripaikalla, on poliisin tai palokunnan paikalle vetämä nauha. – Kun onnettomuuspaikalle pysähtyy, voi havaita myös merkit vanhoista onnettomuuksista. Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas kertoo, että pelastustoimen tehtävänä on viime vuosina ollut noin 30 onnettomuutta vuosittain, kun aikaisemmin määrä oli jopa 50. Pääasia, että antaa tilaa eikä pysähdy sellaiseen paikkaan, jossa hälytysajoneuvo ei pääse ohitse. Hän kehottaa käyttämään 112 Suomi -sovellusta hätäpuhelun soittamiseen, sillä sen kautta selviää tarkka sijaintipaikka. Kalajoelta pohjoiseen päin 8-tiellä kolareita sattuu selvästi vähemmän. Jonoa ei kannata ruveta ohittamaan, vaan ennemminkin antaa jo kaiken varalta tilaa mahdollisesti tuleville hälytysajoneuvoille. Jos ei ole varmaa onko liikenteen jonoutumiseen syynä onnettomuus vai joku muu, niin maltti on silloinkin valttia. – Tietysti onnettomuuspaikalle pysähtyvän on muistettava huolehtia siitä, ettei aiheuta lisää onnettomuuksia. ONNETTOMUUSPAIKALLE sattuvan ohikulkijan olisi hyvä tarkistaa, että onko joku hädässä. EETU KUPULISOJA. maaliskuuta 2026 UUTISET // 5 Sari Passoja-Verronen Kalajoella pelastustoimen toimintavalmiutta vaatineiden liikenneonnettomuuksien trendi on laskeva. Iltapäivän liikenne lähtee vilkastumaan puoli kolmen maissa ja jatkuu aina viiteen. Muun liikenteen huomioiminen ja varoittaminen ovat avun hälyttämisen ja onnettomuuteen joutuneiden auttamisen ohella yksi tärkeimmistä tehtävistä, Honkakunnas huomauttaa. Silloin ei kannata räplätä kännykkää, vaan keskittyä ajamiseen. – Mitään erityisen vaarallista paikkaa ei voi sanoa olevan, mutta paljon kolisee 8-tiellä Kalajoen ja Himangan välillä. – Monesti käy niin, että ajetaan ohitse ja muutaman kilometrin päässä mietitään, että olisiko pitänyt sittenkin pysähtyä ja soittaa apua. – Siellä on paljon liittymiä, toisin kuin valtatien varrella, Honkakunnas huomauttaa. Tomi Honkakunnas vinkkaa, että jos haluaa välttyä joutumasta onnettomuuteen, niin tuolloin kannattaa olla tarkkana. KUN LIIKENTEESSÄ näkee jonkun hälytysajoneuvon vilkkuvalot, Tomi Honkakunnas muistuttaa hiljentämään vauhtia. Jos joku todella tarvitseekin apua, niin sitten avun saanti viivästyy ja tulee myös paikantamisongelmia, Honkakunnas toteaa. Osassa onnettomuuksista mukana on ollut joku muu kulkuneuvo kuin auto, esimerkiksi mönkijä. Onnettomuuspaikalla on yleensä liikenteen ohjausta tai opastetaan ajamaan hitaasti ohitse. Entä miten pitää toimia, kun hälytysajoneuvo tulee takaa
Kalajokiseutu // Torstaina 5. Vanhusta kiusataan > SUNNUNTAIN Kallahiihdossa oli vähän turhan pehmeä baana. Palatessa en päässyt pihaan, koska liittymään oli aurattu puolen metrin lumivalli. Myös varhaiskasvatus on monelle julkinen tukipilari, mutta esimerkiksi koulun tai sosiaalihuollon tuki tavoittavat tähän kyselyyn vastanneita harvemmin. 85 prosenttia alueemme vastaajista arvioi, että Suomessa asiat ovat menossa huonompaan suuntaan seuraavan vuoden aikana. Toiminnan maksuttomuus ja saavutettavuus koetaan entistä tärkeämmäksi taloushaasteiden lisääntyessä. Perheet kertovat tarvitsevansa ennen kaikkea enemmän taloudellista tukea, koko perheen yhteistä tekemistä, käytännön apua arkeen sekä nyt myös enenevässä määrin ruoka-apua. On ollut lunta ja pakkasta. Meidän kaikkien perheiden lähellä toimivien ja päätöksiä tekevien tehtävänä on varmistaa, ettei kukaan jatka sitä yksin. PERHEPULSSI-KYSELYN vastauksissa korostuu laadukas ja turvallinen kasvuympäristö sekä niihin liittyvien resurssien merkitys lapsiperheiden hyvinvoinnille. Seuraavassa liittymässä lunta vain 20 senttiä. Vapaaehtoiset eivät korvaa julkisia palveluja, vaan täydentävät niitä tavalla, johon mikään palvelu ei yksin pysty. Ongelmien ennaltaehkäisy on siis yhtä aikaa sekä inhimillinen että taloudellinen teko. maaliskuuta 2026 6 // MIELIPIDE Lukijalta Lähetä mielipide tai lukijan kuva toimitus@kalajokiseutu.fi Kalajokiseutu, Pohjankyläntie 1, 85100 Kalajoki Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi. Kun perheet voivat hyvin näemme sen lasten hymyissä, tehokkaammissa työpäivissä ja lyhyempinä jonoina palveluissa. Kommentoi juttuja, anna palautetta ja vaihda ajatuksia muiden lukijoiden kanssa. Perheiden ääni kuuluu – vastataan siihen yhdessä. Vanhempien oma hyvinvointi jää usein vain kohtuulliseksi, ja talouden tiukkuus sekä heikot tulevaisuuden näkymät kuormittavat arkea. 040 730 2509. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kalajokiseutu.fi TERT TU ÖLJYMÄKI. Vastaajat kertovat, että järjestöjen toiminta ja yhteisölliset kohtaamispaikat tarjoavat monille perheille merkittävää apua – juuri sellaista lähelle tulevaa tukea, johon arjen keskellä tartutaan matalalla kynnyksellä. INSTAGRAM Instagramissa @kalajokiseutu jakaa kuvaja videotunnelmia viikon varrelta. Perheiden ääni kuuluu –kuullaanko sitä. Piia Hirvasoja-Korkiakoski, järjestöpäällikkö MLL Pohjois-Suomen piiri ry > KYLLÄ ON ollut upea talvi. Kun eteisessä löytyy lopulta se kadonnut sukka ja puurokin ehtii pöytään, arki jatkuu. > HEI SINÄ, joka sairastat/kadehdit mun autoja Äijänhaantiellä. Toimitus pidättää oikeuden muokata tekstiä tai jättää se julkaisematta. Pohteen hyvinvointikertomuksen mukaan hyvinvoinnin haasteet aiheuttavat alueellamme vuosittain mittavia kustannuksia. Eletään tavallista arkea – ja sitten ollaankin jo myöhässä, lapsi itkee, puurokattila kiehuu yli ja ymmärrät, että tänään ei taaskaan ehdi kaikkeen. Koulutus, ohjaus, koordinaatio, avustukset, sopivat tilat ja kumppanuus ammattilaisten kanssa tukevat toiminnan toteutusta ja perheiden osallistumismahdollisuuksia. Nyt kannattaa nauttia talvesta. Arjen apua vanhemmat saavat yleensä ensin puolisolta, läheisiltä ja ystäviltä. Tämä on tavallista arkea, mutta myös elämänvaihe, jossa jokainen vanhempi tarvitsee apua, tukea ja läsnäoloa. Pohjois-Pohjanmaalla perhekahviloissa käyvät vanhemmat kuvaavat toiminnan lisäävän sekä aikuisten että lasten hyvinvointia. Vanhemmat kokevat, että kohtaavasta toiminnasta saatu vanhemmuuden tuki vaikuttaa lapsen ymmärtämiseen ja vanhemmuudesta oppimiseen. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Niin kauan kun autossa on kilvet paikallaan, sitä ei luokitella romuksi. Lähetä mielipiteesi tekstiviestillä tai WhatsAppilla numeroon 040 730 2509 VIESTI WHATSAPPIIN Lähetä toimitukseen juttuvinkkejä ja tekstareita puh. Lukijan kuva Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän, kuinka onnellinen voikaan olla hän, joka täällä vain saa asustaa. Tekstarit Gallup Osallistu keskusteluun. MLL:n tuore Perhepulssi-kysely osoittaa, että moni Pohjois-Pohjanmaan lapsiperhe elää tällä hetkellä epävarmuuden ja taloushuolten keskellä. SEURAA FACEBOOKISSA Facebookin kautta etsitään nimipäiväsankaria ja jaetaan uutisia alueen tapahtumista. Pääsin autolla kauppaan. VAPAAEHTOISTOIMINTA on perheiden arjen lähituki, mutta vapaaehtoisetkin tarvitsevat tukea ja resursseja. Talviaamuna eteisissä etsitään sukkaa, hanskaa ja reppua. Markku Vierimaa, ”romujen” omistaja > LAUANTAINA TRAKTORI kävi auraamassa pihan ja väylän tielle
Jani Huovinen Kalajoella telttaillaan myös talvisin. PÄIVI KIVELÄ Auringonlasku. Hiihtelin vain hankia kuutar solmi avioliiton kaamoksen kanssa olin masentunut. Keväällä heräsin ja silloin oli kuutar mennyt naimisiin ja eronnut mutta yhä yksin pimeydessä. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Eron jälkeen kaamos muisteli: menimme naimisiin mutta riitelimme turhan usein myöhemmin ymmärsin että olisipa se ollut avioliitto toisen kanssa ympäri mennään ja yhteen tullaan. MERJA VASANKARI Aurinkoinen sunnuntai. Mutta voi sitä avioliittoa Kuutar oli vain ohut valonsäde kaamoksen rinnalla. PIA HERRMANN-RAJALA Nyt olisi tilaa kahvitella. ILKKA VÄHÄKUOPUS Kuutar & Kaamos Kuutar kohtasi kaamoksen myöhemmin molemmat kuopivat lunta samasta kohtaa Suomesta. maaliskuuta 2026 MIELIPIDE // 7 Lukijan kuvat Pilvet peltojen yllä. Mutta en ollut paikalla olin unessa. ILKKA VÄHÄKUOPUS. Vastasin: Näin minäkin sen
Välissä tosin syntyi myös kirjoneulelapaset tyttären tyttärelle, joten ehkä se verotti viimeisen sukkaparin valmistumista. Paikallisiin kilpailuihin hän osallistuu aktiivisesti. Simoset ovat työskennelleet rakennusalalla ja niitä taitoja he ovat käyttäneet hyväkseen myös työelämän jälkeen. Leila kertoo tasoituksensa olevan tällä hetkellä noin 27,3. Kyllä siinä on tarpeeksi ohjelmaa, hän tuumii. maaliskuuta 2026 8 // AJASSA Sukkia syntyi olympialaisten aikana iso kasa Nimmari Sari Passoja-Verronen Olympialaiset ja sukkien kutominen ovat olleet pakkaspäivien pelastus tänään nimipäiväänsä viettävälle Leila Simoselle. Himangan urheiluhallilla on erinomaiset olosuhteet ja tilaa tehdä yhdistelmätreenejä. Ajattelin nimipäiväni olevan hyvä, jos hääpäivän sitten muistaisi helposti. – Perjantaisin on aina erikseen naisten ja miesten kierrokset, keskiviikkoisin on seniorikisat ja viikonloppuisin usein muita kisoja. Katri Tuorila ja Sirkka Joensuu Himangan urheiluhallilla. " Muistan Jarmon todenneen, että valitse joku sopiva päivä. Mukavana perinteenä koko perheellä on kokoontua sunnuntaisin saman pöydän ääreen syömään. JONI MÄKI-PETÄJÄ. Kallein hankinta oli jalkaprässi, joka löytyi lopulta käytettynä. VUODESTA 2017 eläkkeellä olleen Leila Simosen päivät ovat melko aikataulutettuja, ja hän sanoo tykkäävänsä siitä. Ensin he remontoivat omaa taloaan, ja tällä hetkellä he auttavat tyttären lattiaremontissa. ”Jalkaprässin löysimme vähän käytettynä” Himangan urheiluhallin kuntosali sai täydennystä. – Kuntosalilaitteet ovat tuoneet toivotun lisän aktiivisille seuramme urheilijoille kuin myös heille, jolle oman peruskunnon parantaminen ja ylläpito on tärkeää, HU:n puheenjohtaja Sirkka Joensuu sanoo. Oma elämäntilanne on sellainen, että treenaan aamuisin ja täällä saan hyvän harjoittelurauhan siihen, Tuorila sanoo. – Yleisurheilijalle on tärkeää yhdistää juoksu-, koordinaatioja voimaharjoittelua. HU on saanut Rieska Leaderin pienhankeavustusta laitteiden uusimiseen. Tuorila on kaivannut hallille muun muassa uusia voimatankoja, hyppybokseja ja metalliaitoja. Leila Simonen tykkää kutoa raitasukkia. – Sitten mummulla ei enää tee mitään, huikkaa Jarmo kamarin puolelta. –Kerran kutsuimme lapset perheineen meille syömään ja se jäi tavaksi, jonka olemme halunneet säilyttää. Joensuu on havainnut käyttäjämäärien lisääntyneen hallilla. – Joskus minulta on kysytty haastattelua lehteen, Leila muistelee hymyillen. – Mutta kun pyöräilykelit alkavat, niin kuskaus loppuu. HU:n aktiiviurheilija Sami Pahkala on ollut avainroolissa hankkimassa uutta laitekantaa. Nyt Leila on jättänyt käsityöt tauolle, sillä niskat eivät oikein tykänneet kutomismaratonista. Ensi viikolla nimmarissa Reijo ja Reko. – Mutta Leila ei ole mennyt eteenpäin kenellekään, hän toteaa päätään puistaen. Ainakin sen voi tarkistaa kalenterista. – Kuntosalin käyttö on kaiken kaikkiaan vähintään tuplaantunut, ja mikä parasta etenkin nuoret yläkouluikäiset ovat löytäneet uuden harrastuksen yhdessä. Nimipäivänä on muitakin juhlan aiheita, sillä se on myös Leilan ja Jarmon kultahääpäivä sekä vanhimman lapsenlapsen 13-vuotissyntymäpäivä. Muutoinkin HU:n juoksija viihtyy urheiluhallilla treeneissä. HANKKEEN KUSTANNUKSET olivat yhteensä 8000 euroa. – Neljä ja puoli paria näitä tuli, hän summaa ja kantaa kamarista kasan sukkia keittiön pöydälle. Molemmat ovat hyvin tyytyväisiä päivitettyihin laitteisiin ja välineisiin. Leila kertoo Jarmon tykkäävän kokkaamisesta ja hän tekee kaikille maistuvat ruoat, on lihaa ja kalaa. Kalajokiseutu // Torstaina 5. – Meidät vihittiin 50 vuotta sitten tuomarin luona. Ajattelin nimipäiväni olevan hyvä, jos hääpäivän sitten muistaisi helposti. – Hänen ammattinsa fysioterapeuttina on ollut ratkaisevaa, että olemme saaneet hankittua laadukkaita välineitä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja kestäviksi, Joensuu kiittelee. – Tänä talvena sukat ovat kelvanneet, kun pakkaset ovat paukkuneet monta kuukautta. HIMANKALAINEN Katri Tuorila on hyvin tyytyväinen urheiluhallin päivitettyihin laitteisiin ja välineisiin. – Jalkaprässin löysimme Mikkelistä vähän käytettynä, mutta se on paljon laadukkaampi, mitä alun perin haaveilimme, Joensuu kertoo. SARI PASSOJA-VERRONEN Joni Mäki-Petäjä Himangan Urheilijat on saanut täydennettyä kuntosalilaitteistoa ja oheisvälineitä talven aikana Himangan urheiluhallille. Leila Simosen nimipäivänä juhlitaan myös kultahäitä ja syntymäpäivää. Jääkaapin ovessa hänellä on ihan viikkokalenteri, sillä näin talvella hän kuskaa lapsenlapsiaan. Myös Leilan tyttärellä ja hänen tyttärellään se on nimenä. Täyskaimoja Leilalle löytyy yksi miehensä Jarmon suvusta ja onpa hänet joskus kirjailijaan sekoitettukin. Hän kertoo ottaneensa ihan projektin, että monetko sukat ehtii tehdä kisoja katsellessa. ETUNIMENSÄ tarinaa Leila ei tiedä, mutta toisena nimenä oleva Maria kulkee heillä suvussa. GOLF on edelleen Leila ja Jarmo Simosen tärkeä harrastus kesäisin. Triplajuhlia Simoset lähtevät juhlimaan Tampereelle kylpylään koko perheen voimin. – Hankinnat tuovat tarvittavan lisän harjoittelun monipuolisuuteen, Tuorila sanoo. Vinkkaa haastateltava sähköpostilla toimitus@kalajokiseutu.fi tai vaikka Facebookin kautta. Muistan Jarmon todenneen, että valitse joku sopiva päivä
maaliskuuta 2026 // 9. Kalajokiseutu // Torstaina 5
– Mutta kesällä tiellä menee autoja jatkuvasti, kun ihmiset palaavat kesämökeilleen, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riku Yli-Parkas kertoo. maaliskuuta 2026 10 // KYLÄT Sari Passoja-Verronen Kalajoen ja Himangan välillä sijaitsevalla pienellä Rautilan kylällä on värikäs ja mielenkiintoinen historia. ”Täällä saa olla omissa oloissaan” Rautilassa on käynyt Ruotsin kuningas, ja kylällä on ollut Venäjän kasarmi. Kun Kaisa tulee kotiin, minä lähden töihin metsäkonetta ajamaan, Riku kertoo. – Täältä löytyi meille sopiva talo, ei muutollemme mitään sen kummempaa syytä ollut. – Nyt toiminta on hiipunut, kun kyläläiset ovat ikääntyneet. Edelleen sieltä löytyy useita Venäjään viittaavia paikkoja. Edelleen hän tekee suurimman osan töistään kotinsa yhteydessä olevassa hallissa. Tuolloin kyläläiset joukolla vastustivat tuulivoimaloita. Vaikka osia menee ympäri Suomen, myös kyläläiset hyödyntävät hänen osaamistaan. Äiti Kaisa on lähtenyt jo aamuviideksi töihin Himangan keskustassa olevaan leipomoon.. Hän on vetänyt kyläyhdistyksen toimintaa sen perustamisesta lähtien eli vuodesta 2016. – Meillä lastenhoitovuorot toimivat hyvin. Nuoria tänne muuttaa varsin vähän, Yli-Parkas harmittelee. Hinku-koira selvästi hinkuaa mukaan iloiseen leikkiin.. ISTUMME aamukahvilla Yli-Parkaksen luona. Nyt kylän elämä on rauhallista. Kun Kaisa Yli-Parkas kotiutuu aamupäivällä leipomosta, alkavat hänen ja Lindan yhteiset touhut. Kokopäiväiseksi yrittäjäksi Tuikka heittäytyi puolitoista vuotta sitten. Tuikka perusti harrasteja kilpa-autojen erikoisosiin keskittyneen yrityksensä pari vuotta sitten muutettuaan kylälle puolisonsa ja koiransa kanssa. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Perheen esikoinen, 7-vuotias Aatu, on juuri lähtenyt kouluun, mutta 4-vuotias Linda tulee mielellään seuraksi herkuttelemaan hillomunkeilla ja suklaakekseillä. Hyvin olemme viihtyneet, täällä saa olla omissa oloissaan, hän kiteyttää. Kalastajamökkien ympärille kasvanut kylä on nykyään hiljainen, ainakin talvisin. NAAPURISSA asuva Miro Tuikka liittyy seuraamme ja saa kahvia omaan muumimukiinsa
MERI on aina ollut rautilalaisille tärkeä. Meren rannasta löytyy muitakin Venäjään liittyviä paikkoja, kuten Ryssänkarvo. Pakkaspäivä jatkuu rauhallisesti, aivan kuten ennenkin. Ne ovat hyvässä kunnossa ympäri vuoden, kun tiekunnassa on niin paljon osakkaita mökkiläisten ansiosta. Linda-tyttö kertoo eilen käyneensä isänsä kanssa kalatuvalla. Tämä on perinteinen paikka meren ihailemiseen, hän toteaa tiiraillen valkoisena hohtavalle ulapalle. – Vanhimpia taloja 1500-luvulta ovat Parkkihauta, Sipinjuuso, Herrala ja Rautila (Rautio). Olimme kaikki kuin samaa perhettä. TUIKKA myöntää, että hänen tekisi mieli laajentaa yritystään, mutta se on kustannuskysymys. – Mutta siitä olen ylpeä, että sain kirjastoauton pysähtymään jälleen täällä vuosien jälkeen. Myös Kaisa kotiutuu töistä ja toteaa olevansa miesten kanssa samalla linjalla. Nyt ei näe ketään, portaan edestä vain lähdetään autolla, Kaarina harmittelee. Ja tietysti lyhytjalkaisen koiransa lenkittäminen. Kolppanen arvelee kylän saaneen nimensä Rautilan taloryhmästä, joka oli aikoinaan kai suurin näistä. AJAMME Riku Yli-Parkaksen kanssa 8-tien mantereen puolelle, jossa asuvat 95-vuotiaat Kaarina ja Martti Mattila. Kaarina kertoo tehneensä miesten töitä ja uittaneensa tukkinippuja. Enimmäkseen he hoitavat kauppaja muut asiat Himangalla, jonne ajaa viidessä minuutissa. Hän kertoo, että Suur-Lohtajan historian mukaan Rautilassa on ollut taloja jo vuonna 1540. He muistelevat kaiholla, kuinka 1950-luvulla Rautilassa oli vilkasta elämää. Vieläkin kaikilla kylän asukkailla taitaa olla mökki rannassa, Yli-Parkas arvelee. Hyvin olen vielä jaksanut, Kaarina kertoo. Lähdemme Rikun kanssa tutustumaan kylään tarkemmin. – Meillä ei ole teissä valittamista. Palaamme Yli-Parkasten kodin pihalle. – Joka talossa oli väkeä ja pieniä tiloja oli paljon. Miro Tuikalla on parhaillaan työn alla muun muassa kilpa-auton pakosarja. – Nyt on sitten kovat paineet, että sillä pitää muistaa aina käydä, Riku naureskelee. Kiviaitoja löytyy jokaiselta tontilta. Vielä Yli-Parkaksen nuoruudessa tanssilavan paikalla pelattiin lentopalloa, nyt se on täysin metsittynyt. Hinku-koira selvästi hinkuaa mukaan iloiseen leikkiin. Miehet vitsailevat, että pitäisikö vanhaa perinnettä virittää uudelleen ja ripustaa nyt männyn kylkeen Putinin kuva. Hänen liikkeestään ei ole kuulunut mitään ääntä. Sekä Yli-Parkas että Tuikka toivovat, että kylätoimintaan tulisi uutta verta. Kiva kun kävit, huikkaa Linda iloisesti lumisohvaltaan, kun kävelen autolleni. Pariskunta on ollut naimisissa 75 vuotta. Tuikka naurahtaa, että hänkin on joutunut tiekunnan puheenjohtajaksi. Kun Kaisa Yli-Parkas kotiutuu aamupäivällä leipomosta, alkavat hänen ja Lindan yhteiset touhut. Aina kun pistää lapion maahan, niin kälähtää. MATTILOILLA on viisi lasta, joista yksi kuoli äkillisesti viime joulun alla. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Pelkästään täyspäiväksi siirtyminen toisi merkittävästi lisää kuluja. – Hei, hei. Kun Himangalta työt loppuivat, perhe lähti välillä kolmeksi vuodeksi Ruotsiin. Suurin osa kylän asukkaista on näiden talojen jälkipolvia. Perimätiedon mukaan venäläiset sotilaat ovat Suuren Pohjan sodan aikana rantautuneet tuolloin vielä saarena olleeseen karvoon mukanaan suomalainen poika. Kaisa ja Linda ovat juuri tulleet koiria ulkoiluttamasta ja peuhaavat vielä hetken lumessa. Tien varrelle on aikoinaan suunniteltu Himangan ensimmäistä kirkkoa, ja tuolla paikalla on edelleen muistomerkki. Kylä muodostuu kolmesta osasta Parkas (Parkkihauta), Rautila ja Herrala. – Tuo mänty on edelleen olemassa, mutta tielle se näkyy huonosti, koska eteen on kasvanut pari isoa kuusta, Yli-Parkas tietää. Kylältä löytyy peräti kolme venesatamaa ja meren rannat ja lähisaaret ovat täynnä mökkejä. Yli-Parkas arvelee, että kirkon lähelle olisi voinut olla hankala perustaa hautausmaata, kun alue on niin kivikkoista. – Eipä häntä ole näkynyt, jos ei sitten rusakkona liiku, Tuikka huomauttaa. He tapasivat kylän tanssilavalla. – Rannoilla on ensin ollut kalamajoja, ja kalastajia oli paljon. Ilmeisesti vankina tai kaapattuna. Yrityselämässä kulurakenne on hänen mielestään posketonta. Ei ole itsestäänselvyys, että pelkästään työllä saa pääoman kasattua. – Sama juttu koko kylällä. Pariskunta pärjää vielä kotona lastensa avun turvin. Mateiden pyyntiaika alkaa tosin olla jo lopuillaan. AIVAN Tuikan talon lähellä on Kasarminmäkenä tunnettu paikka, joka on saanut nimensä, kun ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset pitivät siinä vartiopaikkaa. Siitä he ovat onnellisia. Ajelemme ensin Parkaanrantaan. Tosin tulokkaat herkästi joutuvat johonkin tehtävään. Rantaan pääsee kahta eri tietä pitkin, Vatungintietä ja Parkaanrannantietä. Ne ovat hyvässä kunnossa ympäri vuoden, kun tiekunnassa on niin paljon osakkaita mökkiläisten ansiosta, hän kehuu. – Meillä on pitkäjalkaisia, Linda huomauttaa viitaten heidän kolmeen koiraansa, jotka ovat hänen äitinsä harrastus. Se on kaupungin yläpitämä venesatama. " Meillä ei ole teissä valittamista. Kyläyhdistyksen laavu Parkaanrannassa on edelleen ahkerassa käytössä, vaikka yhdistyksen toiminta onkin hiipunut. Harrastukset Miro Tuikalla ovat hyvin juurevia. 1940–50-luvuilla naisen on nähty kulkevan tuolla mäellä tien ylitse ja istuneen tien vieressä olevalla kivellä. SARI PASSOJA-VERRONEN. Siellä he molemmat työskentelivät sahalla Lindesbergissä. Hän itsekin harrastaa kalastusta. Lopulta poika onnistui ottamaan veneen ja souti niin pitkästi kuin vain jaksoi, lopulta Pietarsaareen asti. Kasarminmäkeen liittyy myös kummitustarina nuoresta naisesta valkoisissa vaatteissa. Paikalla on ollut iso mänty, jossa venäläiset olivat pitäneet tsaarin kuvaa ja ajanvietteekseen ampuneet sitä. Siitä muistoksi on pystytetty kuninkaankivi. – Minä hoidan ruoanlaiton ja pyykit. Se ei kuitenkaan ole mikään maja, vaan madepyydys. Martti ja Kaarina Mattila tapasivat toisensa kylän lavatansseissa. Ruotsin kuningas Adolf Fredrik on pysähtynyt Rautilassa vuonna 1752 Suomen matkallaan. Siellä olevan laiturin päähän kyläläiset haluaisivat kiinnittää uimaportaat, mutta kaupungilta tuli kieltävä vastaus, koska portaat olisivat turvallisuusriski. Kiepautamme vielä Vatunkiin, jossa veneille on enemmän paikkoja. – Minulla oli helpompaa, kun tunnistin vain olivatko tukit mäntyä vai kuusta ja painoin sen mukaan nappia, Martti naurahtaa tuolistaan. Kaarina on lähtöisin Torvenkylältä ja muistelee lähteneensä kavereidensa kanssa katsomaan, millaista meno Rautilassa on. Hän kertoo metsästävänsä ja tekevänsä metsätöitä, joita Hannes-myrskyn jälkeen onkin riittänyt. RAUTILAN entinen asukas, nykyisin Kannuksessa asuva Annareetta Kolppanen on perehtynyt kylän historiaan. maaliskuuta 2026 KYLÄT // 11 – Joku rantaan menijä saattaa nakata minulle veneen potkurin, että hitsaatko tämän, kun ajoin sen kiveen. Se oli mukavaa. PALVELUITA kylällä ei enää ole, mutta ainakaan Tuikka ja Yli-Parkas eivät niitä kaipaakaan, kun palvelut löytyvät kohtuullisen läheltä. Naimisissa pariskunta on ollut 75 vuotta
”Aivan noin sankkaa sumua ei toki tilattu” Kallahiihto kaivettiin muistojen kirjoista takaisin talven ohjelmistoon. – Yksi tarvitsi sellaisen hiihtoon, toinen crossipyöräilyyn. Nieko Outdoorin erottaakin monista muista alan yrityksistä juuri sen asiakkaiden aito mahdollisuus vaikuttaa tuotteisiin suunnitteluvaiheesta alkaen. Hän ja Tapani Kärjä saivat vuonna 2023 Maakallasta hiihtäessään ajatuksen herättää perinteinen tapahtuma jälleen henkiin. Idean saatuaan Laakko ja Kärjä yrittivät järjestää hiihdon kahtena edellisenä talvena, mutta jäätilanne ei sitä sallinut. Siitäpä siis neuvoa ensi vuodelle: Kallahiihto nimittäin järjestetään silloinkin, jos vain keliolosuhteet ja jäätilanne sen mahdollistavat. Nuorala hoitaa koko prosessin yksin alusta loppuun. SUNNUNTAINA Maakallaan hiihi yli 400 hiihtäjää. Nuorala kokee myös uskollisten someseuraajien olevan osa tuotantoprosessia. Nieko Outdoorin tuotteissa yhdistyvät sekä käytännöllisyys ja kotimaisuus että yrittäjän ja kuluttajien yhteistyö. Hän arvostaa kotimaista kädentaitoa etenkin aikana, jolloin suuri osa eri yritysten tuotteista tulee muualta, ja haluaa omalla tekemisellään pitää tätä arvoa pinnalla. VOIDAAN TODELLA puhua paikallisesta toimijasta, sillä kaikki Nieko Outdoorin tuotteet sekä suunnitellaan että valmistetaan Kalajoella. –Massatuotantoon en lähde mukaan, ja laadusta ja kotimaisuudesta en tingi, yrittäjä vakuuttaa. On siitä tietysti etua, jos käy muutaman lenkin hiihtämässä pohjillekin, Laakko kertoo. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Kuvassa Tapani Kärjä ja Tuomas Laakko. Lähdin kokeilemaan, ja ensimmäinen erä meni tunnissa kaupaksi, Nuorala kertoo. Kalevan kansan Kallahiihto -tapahtumaa nimittäin järjestettiin Tapion tuvan, Kalevan ja Kalajoen ladun toimesta vuodesta 1985 lähtien vuoteen 2006 saakka: tosin vain 11 kertaa, sillä keliolosuhteet olivat monena talvena liian vaikeat. ANNE HARJUHAAHTO Retkeilyvarusteita kotimaisella kädentaidolla alusta loppuun Yritysnurkka Veera Aunola Vaikka me suomalaiset olemme kovia retkeilemään etenkin kesällä ja syksyllä, on ulkoiluvarusteille tarvetta läpi vuoden. Retkivyölaukku on Nieko Outdoorin suosituin tuote. Kaikki lähtee liikkeelle ideasta, jonka jälkeen tehdään suunnitelma ja testikappaleita. Sitten valmistin niitä heille ja ajattelin, että kysyntää saattaisi olla laajemminkin. Nuoralan tavoitteena on tarjota varusteita, joiden avulla ulkona liikkumisesta voi tulla entistäkin vaivattomampaa ja miellyttävämpää. Tänä vuonna tilanne oli toinen, kun mantereen ja Kallan väille saatiin paksu jääkansi. – Saimme runsaasti positiivista palautetta, ja Kallahiihtoa oli selvästi odotettu. – Alan haasteena on toki kilpailu, sillä massatuotannon kautta tehdyt tuotteet ovat usein halvempia. Kankaat tulevat Euroopasta, mutta kaikki muu työ tapahtuu täällä, hän kertoo. Nieko Outdoorin tunnuspiirteisiin kuuluu sekä tuotteiden värikkyys, josta asiakkaat ovat kovasti pitäneet, että niiden soveltuminen ympärivuotiseen käyttöön. Laakon mukaan 37 kilometrin hiihtourakasta selviytyy kyllä jokainen peruskuntoinen kaveri, kunhan ei vain lähde liikaa hötkyilemään. – Hyvä energiatankkaus, riittävät tauot, reipas asenne ja ripaus sisua kantavat helposti Kallaan ja takaisin. Nieko Outdoorin valikoimaan kuuluu varusteita monipuoliseen ulkoiluun ja retkeilyyn aina hiihtämisestä koiralenkkeihin. Niinpä tapahtuma unohtui pikkuhiljaa pelkästään hyvien muistojen kirjoihin. – Aivan noin sankkaa sumua ei toki tilattu, ja vettä ei olisi tarvinnut ladulle nostaa. – Yhteistyökumppaneina minulla on muutama suomalainen yritys, joilla esimerkiksi teetän tuotemerkit. – Vuoden 2006 jälkeen tapahtumaa ei ole järjestetty useamman peräkkäisen huonon jäätalven vuoksi. Hän suunnitteli vyölaukun vastaamaan tähän tarpeeseen, ja pian lähipiiristä alkoi sadella toiveita samanlaisille tuotteille. Yritys sai alkunsa muutama vuosi sitten eräänä syksyisenä päivänä, kun Nuorala mökillä ollessaan kaipasi jotakin, mihin saisi laitettua puhelimen ja juomapullon SUP-lautailun ajaksi. Yrityksen suosituin tuote on retkivyölaukku, ja uusimpana lisäyksenä tuoteperheeseen on tullut olan yli laitettava crossbody-vyölaukku, joka sopii retkeilyn lisäksi myös arkikäyttöön. NUORALALLE kotimaisuus on aina ollut tärkeä arvo. Mukana oli lapsia, vanhuksia, kilpahiihtäjiä, aloittelijoita ja kaikkea siltä väliltä. VEERA AUNOLA. Makkaramenekki pääsi yllättämään, mutta onneksi niitä saatiin kelkkakyydillä mantereelta. Tämän tietää myös Niina Nuorala, Nieko Outdoorin perustaja. Hän kysyy seuraajiltaan esimerkiksi Instagramissa usein, millaisia tuotteita he kaipaisivat ulkoiluun ja urheiluun. Toki kehityskohtiakin löytyi ja ne muistetaan ensi kerralla. Niitä testataan, ja lopulta paras pääsee tuotantoon. – Seuraajilta tulee paljon hyviä tuotetoiveita, joihin pyrin vastaamaan, hän sanoo. Mutta kun ei tuullut juuri yhtään, pakkasta oli vain pari astetta ja aurinkokin väliin näyttäytyi sumun läpi, niin voidaan kuitenkin sanoa, että meriretkelle oli hyvät olosuhteet, Tuomas Laakko kertoo. maaliskuuta 2026 12 // UUTISET Annika Tiitto Sunnuntaina hiihdetty legendaarinen Kallahiihto onnistui järjestäjien mielestä erinomaisesti. – Jos visio on selkeä, ajatuksesta valmiiseen tuotteeseen ei mene kuin muutama viikko, Nuorala sanoo. Meneillään on myös eräs vuoden mittainen projekti, joka tulee vaikuttamaan erityisesti kaikkiin kotiompelijoihin ja jonka yksityiskohdat selviävät hieman myöhemmin. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka edelleen arvostavat kotimaisuutta, hän sanoo
Ulkomaan matkoilta Hallikkaat ovat tuoneet muistoksi lautasia, yksi per yhdessä eletty vuosi. Monet muutkin mittarit ovat kirppislöytöjä. Yhden nallen Berit kertoo löytäneensä maantieltä. Ja varmasti tulee selväksi, että milloin sauna on lämmin, kun seinillä on 70 mittaria. Sepon intohimona ovat saunamittarit ja Beritin taas nallet. Motoristinallen hän on löytänyt maantieltä. Tämä nalle kantaa muistoa Hallikkaiden jo edesmenneestä kissasta. Lasinalusia pariskunnalta löytyy yksi seinällinen. Makuuhuoneessa olevat nallet toimivat myös herätyskelloina, mutta vain Sepolle. Käydään ensin saunassa, joka on muutenkin hyvin persoonallinen. – Monesti kissamme alkaa aamuviideltä tiputella nalleja Sepon päähän, että nyt olisi aika nousta. Isomman hän on saanut lahjaksi ja sille pitää laulaa. Se on myös heidän virallinen saunamittarinsa. Keräiletkö sinä jotakin tai tiedätkö jonkun joka keräilee. – Laitetaanpa musiikki soimaan, Seppo virittelee tunnelmaa. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Pariskunnalle musiikki on oleellinen osa saunomista. Suloisia pehmonalleja istuu olohuoneen sohvien takana ja makuuhuoneessa sängyn päädyssä kaikkiaan 40. Erikoisin niistä on sellainen, johon syttyy punainen valo, kun lämpöä on 60 astetta. Berit sylissään erikoisimmat nallensa. Makuuhuoneen nalleperhettä. SARI PASSOJA-VERRONEN Vaikka saunan seinällä on mittareita vieri vieressä, Sepon mukaan uusiakin vielä mahtuu. Kärppäfaniksi tunnustautuvalla miehellä on tietysti myös Kärppä-mittari. Arvokkaimpana niistä Seppo pitää Valmetin kuparista mittaria. Muut ovat kirppislöytöjä. SEURAAVAKSI siirrymme Beritin nallejen valtakuntaan. Toisinaan olen sille lauleskellutkin, Berit esittelee vaaleaa nalleaan. maaliskuuta 2026 IHMISET // 13 Mittareita saunan täydeltä Sari Passoja-Verronen Berit ja Seppo Hallikas ovat molemmat innokkaita keräilijöitä. Sitten löysin kirppikseltä samantyylisen ja sehän oli ostettava, Seppo kertaa. Seppo Hallikas on tehnyt itsekin yhden saunamittarin vanhasta puusta. Kaikki mittarit ovat kuitenkin erilaisia. Se on ilmeisesti pudonnut joltain moottoripyöräilijältä, koska sillä on irokeesikampaus ja nahkaliivit. Tänä vuonna yhteisiä vuosia tulee 45. Peltinen saunamittari oli yhden ajan muoti-ilmiö. – Tämän sain ystävältäni ja mukana oli kirje, jossa hän pyysi laulamaan nallelle, koska itse ei osaa. Yhden mies on tehnyt itsekin. KATSO VIDEO VERKOSSA kalajokiseutu.fi. Se on oppinut, ettei minua meinaa saada millään ylös, Berit nauraa. Berit ja Seppo Hallikkaan kotoa löytyy saunamittareiden lisäksi myös nalleja, lasinalusia ja lautasia. Seiniltä löytyy myös yhteisinä keräilykohteina lasinalusia ja lautasia. Vinkkaa meille toimitus@kalajokiseutu.fi. – Ensimmäisen mittarin saimme pankilta, kun ostimme tämän talon vuonna 2005. Kaksi niistä nousee ylitse muiden rakkaimmiksi. Seppo Hallikas on kerännyt saunaan peräti 70 erilaista saunamittaria
P12 3 km: 7) Peetu Heikkilä HU 9.24,9. JOSSAIN VAIHEESSA ovet ajautuivat Tavastiin, joka oli Keski-Pohjanmaan mahtavimpia tiloja. Siminsillan läheisyyteen rakennettiin vuonna 1525 kappelikirkko, joka oli pieni kooltaan, mutta toimivallaltaan suuri. TERT TU-LIISA KOTKA LUE LISÄÄ VERKOSSA kalajokiseutu.fi. P10 2 km: 6) Veikko Aarnio HU 6.51,2, 7) Toivo Kyösti HU 6.57,6, 8) Verneri Hietala KaJu 6.58,5, 10) Lasse Sadinsalo KaJu 7.32,4, 11) Aarne Ruusunen HU 7.52,5, 14) Aamos Oja HU 10.11,9. Rakennustutkijan mielestä ovilla on ollut toisenlainen elämä. P15 7,5 km: 1) Eino Kyösti HU 21.35,1. Marika Suni-Kähtävä oli paras 45-vuotiaiden naisten sarjassa. T12 3 km: 1) Matilda Aarnio HU 9.21,5, 3) Aana Oja HU 9.43,0, 5) Nelli Hietala KaJu 10.58,4. – Näin meillä uskotaan. P12 3,75 km: 1) Emil Kähtävä KaJu 11.12,0. Tutkiva journalisti lähti ottamaan selvää siitä, mikä on totuus vanhoista ovista, joita tiedetään säilytetyn Tavastin vanhassa suojellussa kivinavetassa ja jotka tällä hetkellä ovat säilössä Antiikkimakasiinin varastossa. N18 5,75 km: 4) Susanna Ruusunen HU 19.50,7, N35 5,75 km: 3) Heidi Kyösti HU Assi Hakala oli nopein kotiladuillaan Rakennustutkija Sari Alajoki uskoo, että Antiikkimakasiinin varastossa ovat tallessa vanhat kirkon ovet. Komeat puuovet ovat säilössä Tyngällä Antiikkimakasiinin varastossa. Toiseksi sivakoi Imatran Urheilijoiden Elena Jyrkinen (28.57,4) ja kolmanneksi Team Skiersin Tuuli Järviluoma (29.33,9). P8 1 km: 1) Otso Heikkilä HU 5.18,8, 4) Aabel Oja HU 6.48,0, 5) Niilo Kärjä KaJu 10.34,4. N 10 km: 1) Assi Hakala HU 26.51,4. Löytyisikö seurakunnalta tai kotiseutuyhdistykseltä porukkaa, joka olisi kiinnostunut ottamaan näytteillepanoa hoitaakseen. – On todella harmi, ettei ole enää ihmisiä, jotka tietäisivät kertoa totuuden näiden ovien vaiheista. – Kalajoella on paljon muitakin vanhoja esineitä, joita toivoisimme saatavan esille. Vapaalla hiihtotavalla käydyt kilpailut järjestettiin Himangan urheiluhallin maastossa. Hän kuitenkin suhtautuu varauksella siihen, että ovet olisivat Kalajoen ensimmäisestä kirkosta 1500-luvulta. Ovet ovat erikokoiset ja niissä on erilainen rakenne. maaliskuuta 2026 14 // AJASSA Kuka selvittäisi vanhojen ovien mysteerin. Latu oli paikoin pehmoinen, mutta reunoilla oli kovempaa, Hakala sanoo. T10 2 km: 1) Adessa Oja HU 7.07,4, 3) Martta Heikkilä HU 8.39,0. Peltolan mukaan lähetystoimikunnalla oli suunnitelmissa saada vanhat ovet kirkon eteiseen näytteille Kalajoki 500 -juhlavuoteen liittyen, mutta ehdotus ei saanut vastakaikua. M 10 km: 4) Jaakko Mattila HU 25.07,3, 5) Santeri Mäkelä HU 25.51,5. Palauttavia alamäkiä tällä reitillä ei ole. N18 5 km: 6) Susanna Ruusunen HU 18,44,5. Kalajoen emäseurakuntaan ja sen myötä Tyngän kappelikirkon piiriin kuuluivat tuolloin kaikki Jokilaaksojen seurakunnat Haapajärveä ja Reisjärveä myöten, Götha Peltola esittelee paikallishistoriaa. Siellä niitä käytettiin ladoissa väliovina, mutta 1960-luvulla ovet otettiin pois käytöstä ja laitettiin kuivaan paikkaan vanhan kivinavetan vintille. Hän tuli siihen tulokseen, että kyseessä olivat kirkon ovet. Samalla voitaisiin jakaa nuoremmille sukupolville konkreettista tietoa siitä, millainen paikka Kalajoki on ollut, miten ennen on eletty ja miten nykypäivään on tultu, Peltola heittää haastetta. M45 10 km: 2) Simo Törnvall KaJu 25.41,3. Terttu-Liisa Kotka Muutama viikko sitten Kalajokiseudun avustava toimittaja pääsi sananmukaisesti avaamaan ovia paikallisen historian juurille. – Ovet ovat hyvin isokokoiset, joten on todennäköistä, että ne tosiaan ovat kirkon ovet. Ovet ovat tallessa Antiikkimakasiinissa, mutta niihin liittyvä historia menee hukkaan, koska kenelläkään ei tunnu olevan kiinnostusta asiaa tutkia. T14 3 km: 2) Elsa Kyösti HU 9.15,6. Vapaalla hiihtotavalla käydyt kilpailut olivat samalla Keski-Pohjanmaan cupin osakilpailu. Tuloksia: T8 1 km: 2) Pihla Harmaala HU 7.00,0, 3) Loviisa Aarnio HU 7.33,9, 5) Elli Kärjä KaJu 12.49,1. Hän toteaa, että jos ne ovat olleet esimerkiksi sisäovia ja aina säiltä suojassa, se voisi teoriassa olla mahdollista. Kalajoen Junkkareiden Simo Törnvall voitti 55-vuotiaiden normaalimatkan Keski-Pohjanmaan piirin mestaruuden Reisjärvellä sunnuntaina. T12 3,75 km: 5) Aana Oja HU 12.36,9, 7) Matilda Aarnio HU 13.07,3, 9) Nelli Hietala KaJu 14.42,4. Toisesta voidaan keskustella, sillä kyseessä on peiliovi, jollaisia ryhdyttiin rakentamaan vasta 1700-luvulla. T15 5,75 km: 4) Niina Sadinsalo KaJu 20.20,8. N35 5 km: 1) Elina Mäkitalo HU 14.18,6, 3) Heidi Kyösti HU 16.03,2. – Opettaja Iida Isokääntä oli vanhojen asioiden asiantuntija, joka kävi tutkimusmatkalla Tavastin kivinavetassakin. – Helppoa meno tänään oli, vaikka koko ajan piti hiihtää. P14 5,75 km: 2) Saku Oja KaJu 16.19,6, 3) Atte Kähtävä KaJu 16.55,3. Kalajokiseutu // Torstaina 5. P8 1 km: 4) Aabel Oja HU 4.14,0. T16 5,75 km: 3) Ronja Aarnio HU 17.11,4. Herääkin kysymys, ovatko ne ollenkaan samasta rakennuksesta. P13 3,75 km: 1) Atso Oja HU 13.32,6. RAKENNUSTUTKIJA Sari Alajoki Oulun museoja tiedekeskuksesta suhtautuu varauksella ajatukseen, että kirkon ovet olisivat säilyneet 1500-luvulta saakka noinkin hyväkuntoisina. – Kukaties ovet olivat seuraavina vuosisatoina käytössä vielä Junnikkalan mäelläkin, missä ovat sijainneet Kalajoen seuraavat kirkot, Peltola pohdiskelee. T10 2 km: 2) Adessa Oja HU 6.32,5. P13 5 km: 3) Atso Oja HU 19.02,0. Annika Tiitto, Seppo Järvelä, Mika Siipola HIIHTO Himangan Urheilijoiden Assi Hakala voitti ylivoimaisesti naisten kymmenen kilometrin kilpailun seuransa järjestämissä kansallisissa hiihdoissa lauantaina. Mieluummin Alajoki sijoittaa ne 1600-luvun kirkkoon, ehkä jopa 1700-luvulle. Tuloksia: T8 1 km: 1) Loviisa Aarnio HU 4.48,5. Yksi uskomus on sekin, että ovet olisivat palvelleet seurakuntalaisia myös seuraavassa kirkossa, joka rakennettiin Pitkäsenkylälle Luutaojan varteen, tai kolmannessa kirkossa, joka valmistui nykyisen terveyskeskuksen kohdalle jokitörmälle 1600-luvun alussa. Tynkäläisen perimätiedon mukaan kyseessä olisivat peräti Kalajoen ensimmäisen kirkon ovet. N16 5 km: 3) Ronja Aarnio HU 16.34,1, 4) Niina Sadinsalo KaJu 18.37,7. Ovatko ne Kalajoen ensimmäisen kirkon ovet – sitä Götha Peltola toivoisi tutkittavan. Peltolan mukaan ainakin toisen oven uskotaan olleen alkuperäisen Tyngän kappelikirkon ovi. Hakala kiersi neljä 2,5 kilometrin lenkkiä aikaan 26.51,4. P10 2 km: 5) Toivo Kyösti HU 7.15,2, 6) Veikko Aarnio HU 7.29,7, 8) Verneri Hietala KaJu 7.35,5, 9) Lasse Sadinsalo KaJu 8.26,1, 10) Aarne Ruusunen HU 8.47,6, 11) Aamos Oja HU 13.35,4. M16 5 km: 3) Eino Kyösti HU 13.46,8, 4) Oliver Rahja KaJu 13.48,6. Tyngällä uskotaan hyvin säilyneiden ovien olevan peräisin Kalajoen ensimmäisestä kirkosta
N45 5,75 km: 1) Marika Suni-Kähtävä KaJu 16.34,3. sijaan. Kolmas kohtaaminen oli myös kotijoukkueen juhlaa. Perimätieto sinänsä on mielenkiintoinen ja hyvä tarina, mutta totena sitä ei automaattisesti voi pitää. 36,9, Leevi Lindell Raum DNS, Jere Hämäläinen Raum DNS, Kaapo Väisänen Meren DNS, Eino Kyösti Raum DNS. – Olipa ovien tarina mikä hyvänsä, on todella hieno juttu, että Peltolat ovat korjanneet ne talteen. Asia on tärkeä, menneisyyttä pitää vaalia. Aloituskuvion päätteeksi Raahen lahja Munsalan kiekolle Ville-Pekka Pietilä laukoi jäänuoliaisen ohi JHT:n maalissa jälleen huippuillan pelanneen Eemil Suvannon. Herääkin kysymys, ovatko ne ollenkaan samasta rakennuksesta. Irina Peltonen 22 + 31 = 53 kg YLEISURHEILU Himangan Urheilijoiden Katri Tuorila juoksi naisten 800 metrin C-erässä toiseksi yleisurheilun SM-halleissa Espoon Leppävaarassa viikonloppuna. Ovet ovat erikokoiset ja niissä on erilainen rakenne. Kalajoen koulujenväliset hiihdot Kalajokiseutu Tytöt 1-2 lk 1 km V :1) Martta Heikkilä Raum 4.15,4, 2) Petra Polet Raut +25,4, 3) Pihla Harmaala Raum +52,2, 4) Emilia Niemelä Raut +1.39,1, 5) Helmi Alatalo Raum +1.42,2, 6) Aada Laulainen Meren +1.57,6, 7) Beata Ojala Meren +1. Hinni Kerola 37 + 56 = 93 kg, 2. Kalajoen Junkkarien aikuispunttikoulun kisatulokset 27. Samoin saranatyyppi vaikuttaisi nuoremmalta. JÄÄKIEKKO Uudessakaarlepyyssä nähtiin kuuma ja vauhdikas pudotuspelitaistelu, kun Muik Hockey ja JHT iskivät yhteen playoff-kevään avausottelussa. sijaan. Ottelusarja sai näin jatkoa vahvoille kotiesityksellä, jossa JHT osoitti tehokkuuttaan ja taistelutahtoaan alusta loppuun. Neljännen ottelun ja näin koko ottelusarjan ratkaisu nähtiin vasta jatkoajalla ajassa 67.03. Kokonaistuloksissa aika oli 13. Tasainen ja fyysinen kamppailu päättyi lopulta kotijoukkueen 3–1 voittoon. TERT TU-LIISA KOTKA 17.32,7. Pudotuspelien puolivälieräsarjan toisessa ottelussa JHT taisteli tärkeän voiton. Ovet ovat erikokoiset ja niissä on erilainen rakenne. Peilioven kahva ei sovellu 1500-luvulle, se on nuorempaa mallia. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Toki helojahan voitiin uusia ja vaihtaa, Alajoki pohtii. Roukalan tempaustulos 70 kg oikeutti sijalle viisi, ja yhteistuloksella 167 kiloa Roukala sijoittui neljänneksi. – En halua pahoittaa tynkäläisten mieltä. Ovatko ne Kalajoen ensimmäisen kirkon ovet – sitä Götha Peltola toivoisi tutkittavan. Loppunumerot kirjattiin historiankirjoihin 2–3. Liisa Heikkinen 36 + 47 = 83 kg, 2. maaliskuuta 2026 AJASSA // 15 Mutta ovatko ne Tyngän kappelikirkosta, se on melko rohkea olettamus. JHT:n tehot olivat kateissa ja näin loppunumerot 3–0 Muik Hockeylle. Toinen on pintapeiliovi, toinen pystypaneloitu. Himankalainen Gamlakarleby IF:n Väinö Venetjoki juoksi miesten 1500 metrin B-erässä neljänneksi ajalla 4.00,36. PAINONNOSTO Raution Kisailijoiden Rebekka Roukala onnistui viime viikonloppuna Tampereella Pyynikin palloiluhallissa kisatuissa painonnoston yleisten sarjojen SM-kisoissa nappaamalla pronssia työnnössä sarjassa n+86 kg tuloksella 97 kiloa. Näin JHT:n kausi päättyi jälleen pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle. helmikuuta: s77kg 1. Kokonaistuloksissa aika riitti 15. Alajoki kertoo, että varmuuden ovien iästä voi saada ainoastaan dendrokronologisen tutkimuksen kautta. Perimätiedolla on taipumus muuntua aikojen saatossa –varsinkin, kun aikaa on kulunut satoja vuosia. Muik Hockey kaatui Wiimax Areenalla lukemin 5–2. Joten ovatko ne samasta rakennuksesta. Hän pitääkin realistisena ajatuksena sitä, että ovet olisivat aikaisintaan 1600-luvun kirkosta, ehkä jopa 1700-luvulta. M55 7,5 km: 1) Simo Törnvall KaJu 18.50,9. 59,5, 8) Iida Lauri Raum +2.06,8, 9) Milka Alatalo Raut +2.37,1, 10) Venla Verronen Raum +2.39,3, 11) Helmi Kaattari Raum +2.42,2, 12) Moona Peltokangas Tynk +2.52,5, 13) Doris Valliovuo Meren +2.54,9, 14) Sara Kortesalmi Meren +2.55,2 15) Valma Veteläinen Meren +2.59,3, 16) Anni Kupari Tynk +3.00,7, 17) Enni Tavasti Tynk +3.02,9, 18) Miona Hietala Meren +3.16,9, 19) Nanni Kääntä Meren +3.27,9, 20) Jemina Siipo Meren +3.33,6, 21) Elsa Ryynänen Meren +3.36,3, 22) Netta Mölsä Meren +3.45,3, 23) Valma Naatus Meren +3.46,7, 24) Milja Siironen Meren +3.53,6, 25) Ninna Mustonen Meren +3.55,6, 26) Fiina Koivukoski Meren +4.17,5, 27) Kerttu Rönty Meren +5.16,6, 28) Milena Koskela Meren +5.50,9, 29) Selma Kurikkala Raum +5.57,0 Pojat 1-2 lk 1 km V :1) Veikko Aarnio Raum 3.56,5, 2) Niklas Laitala Meren +15,9, 3) Otso Heikkilä Raum +23,7, 4) Lukas Kulmala Meren +25,8, 5) Aleksi Ketonen Raum +32,7, 6) Iro Myllymäki Meren +34,3, 7) Paavo Polet Raut +41,3, 8) Väinö Niemelä Meren +43,3, 9) Aabel Oja Raum +57,2, 10) Veikko Kattilakoski Meren +1.16,4, 11) Ahto Mäkelä Raum +1.19,2 12) Karlo Nikula Tynk +1.28,9, 13) Kimi Takkunen Meren +1.36,5, 14) Edvin Tokola Raut +2.03,1, 15) Venne Tokola Raut +2.11,0, 16) Lassi Hannula Meren +2.19,1, 17) Vihto Rahkola Meren +2.21,9, 18) Ilari Parri Meren +2.30,6, 19) Noah Rahkola Meren +2.38,1, 20) Aamos Oja Raum +2.46,6, 21) Aatu Tuura Meren +4.28,2, 22) Joona Peltola Tynk +4.31,1, 23) Joona Mäkelä Tynk +4.54,8, 24) Jere Kantola Meren +5.01,2, 25) Taavi Katajamäki Meren +5.09,2, 26) Noa Länsman Meren +5.42,9, Leevi Lapinoja Meren DNS, Pyry Heinikainen Meren DNS Tytöt 3-4 lk 2 km V :1) Adessa Oja Raum 7.04,8, 2) Nelli Hietala Meren +24,5, 3) Linnea Laitala Meren +40,6, 4) Viivi Aalto Raum +42,9, 5) Emilia Ketonen Raum +1.06,5, 6) Tilda Heikkilä Raum +1.26,7, 7) Ilona Aalto Raum +1.31,2, 8) Jasmiina Alatalo Raut +1.51,0, 9) Neela Nikula Tynk +2.28,3, 10) Maria Siironen Meren +2.40,5, 11) Senni Yliverronen Raut +2.41,0, 12) Enni Tavasti Meren +3.24,7, 13) Lili Takalo Meren +3.25,1, 14) Liisa Alatalo Raum +3.54,2, 15) Camilla Turvanen Tynk +5.02,3, 16) Fanni Tavasti Tynk +5.10,1, 17) Aada Hietala Meren +5.42,9, 18) Neela Koivukoski Meren +5.45,6, Lilja Kaattari Raum DNS, Maya Montulet Meren DNS, Vilma Haapasaari Meren DNS, Siiri Parri Meren DNS Pojat 3-4 lk 2 km V :1) Eino Niemelä Meren 6.26,6, 2) Peetu Heikkilä Raum +21,6, 3) Teo Mäkelä Raum +37,0, 4) Verneri Hietala Meren +1.01,0, 5) Toivo Kyösti Raum +1.05,3, 6) Aatos Myllylä Meren +1.07,6, 7) Mikke Isokääntä Meren +1.18,9, 8) Niilo Typpö Meren +1.19,5, 9) Väinö Tuura Tynk +1.30,9, 10) Nooa Ylitalo Meren +1.57,9, 11) Aarne Ruusunen Raum +1. nopein. Tuorilan aika 2.14,85 riitti kokonaiskilpailussa 13. Selja Lukkarila 29 + 41 = 70 kg s+86kg 1. 3000 metrillä Venetjoki juoksi B-erässä kolmanneksi ennätysajallaan 8.30,10. Kyseessä on luonnontieteellinen ajoitusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään puunäytteiden ikä vuosilustojen paksuusvaihteluiden perusteella. Mari Lapinoja 30 + 47 = 77 kg s86kg 1. 58,7, 12) Iiro Mäyrä Meren +2.16,4, 13) Paavo Puranen Meren +2.27,7, 14) Jesse Korpi Raum +2.54,2, 15) Vili Tilus Raum +3.04,0, 16) Alek Koskela Meren +3.08,5, 17) Jere Koski Raut +3.32,5, 18) Eemil Niskakangas Raut +4.16,7, 19) Elmeri Niemelä Meren +4.24,8, 20) Eero Vuollet Meren +4.37,9, 21) Miko Juola Meren +4.42,2, 22) Veikka Ylitalo Raut +6.03,0, 23) Hugo Hietala Meren +6.57,7, 24) Pauli Peltola Tynk +7.30,7, Touko Harmaala Raum DNS, Niki Juola Tynk DNS Tytöt 5-6 lk 2 km V :1) Aana Oja Raum 6.44,1, 2) Matilda Aarnio Raum +3,7, 3) Iida Lindell Raum +9,0, 4) Lumi Ylitalo Raut +30,7, 5) Minttu Kinaret Meren +1.10,8, 6) Riia Juola Meren +1.11,6, 7) Emma Niemelä Raut +3.01,2, 8) Helmi Hihnala Meren +3.26,5, 9) Elsi Joki-Erkkilä Tynk +3.27,6, 10) Olga Ojala Meren +4.27,0, 11) Hilla-Maria Savikko Meren +4.31,3, 12) Anni Jylhä Tynk +4.43,0, 13) Ilona Paakki Meren +4.46,9, 14) Moona Kontio Meren +5.13,6, 15) Mari Kangas Tynk +7.34,1, Helka Kinnunen Meren DNS Pojat 5-6 lk 2 km V :1) Emil Kähtävä Meren 5.45,4, 2) Atso Oja Raum +27,1, 3) Aapo Myllylä Meren +51,2, 4) Alvar Junnikkala Meren +52,1, 5) Topi Kinnunen Meren +1.06,3, 6) Iivo Harju Raum +1.26,0, 7) Leonel Veteläinen Meren +1.54,1 8) Jasper Parhiala Raut +2.48,8, 9) Elmeri Ojala Meren +3.12,2, 10) Kalle Mikkelä Meren +3.25,7, 11) Vilho Kärjä Meren +3.38,1, 12) Unto Typpö Meren +3.41,7, 13) Valto Tavasti Tynk +3.48,8, 14) Lennart Nikula Tynk +4.09,5, 15) Eemeli Kurikkala Tynk +4.43,4, 16) Hannes Hintsala Raut +5.07,3, 17) Elvar Sipilä Meren +6.43,6, Lauri Suni Meren DNS, Joona Liimatta Raum DNS Tytöt 7-9 lk 2 km V :1) Ronja Aarnio Raum 7.22,5, 2) Pinja Polet Meren +11,4, 3) Elsa Kyösti Raum +26,5, 4) Niina Sadinsalo Meren +36,7, 5) Anna Hekkala Raum +2.02,1, 6) Salla Ylitalo Raum +2.27,9 Pojat 7-9 lk 2 km V :1) Oliver Rahja Meren 6.04,7, 2) Atte Kähtävä Meren +25,5, 3) Saku Oja Meren +26,2, 4) Eemeli Aarnio Raum +43,4, 5) Peetu Polet Meren +54,5, 6) Lauri Vuotila Raum +1.10,8, 7) Justus Kinaret Raum +1.23,8, 8) Markus Kyösti Raum +1.55,9, 9) Taneli Harmaala Raum +2.42,5, 10) Pentti Torvi Raum +3.37,7, 11) Arttu Ylitalo Raum +5. Komeat puuovet ovat säilössä Tyngällä Antiikkimakasiinin varastossa
Puhelin 084640530. Vaikka me kompuroimme lähimmäisyyden palvelupaikalla, saamme huokaista Hänen puoleensa, joka ei koskaan käännä selkäänsä. To 5.3. Olet tervetullut mukaan! To 12.3. Muistotilaisuus pidettiin seurakuntakodilla. Klo 14.30-15.30 Walk in talk nuorille ja kouluikäisille kirjaston kahvilapäädyssä, tarjolla pientä välipalaa ja juttuseuraa saa Sarista ja Annelista. MAINOS Sana matkalle Olen onnellinen saadessani seurata kahden poikani kasvua, elämäniloa ja uuden oppimista. Klo 18-21 Nuortenilta Artoksessa. Siunauksen toimitti kappalainen Sami Siltanen. Klo 13 Tummun ja tuoran kamari vanhustentalojen kerhohuoneella. Keskusteleva hartaus viikon raamatunteksteistä, jonka jälkeen kahvit takkahuoneessa. Kuuntelin liikuttuneena tätä iloista ideanikkaria. Teemat ikäihmisten huolenpidosta ja lähimmäisyydestä sopivat tähän ajankohtaan näin ollen myös hyvin – näenkö ympärilläni elävät ikäihmiset ja kuulenko heitä. NUORET JA VARHAISNUORET Pe 13.3. Klo 19 Ompeluseurat ja pizzailta Suojarinteellä. Yhteisvastuu 2026 auttaa heitä, jotka sinnittelevät. Hinta 485 euroa. fi. Klo 12 Ystäväkerho Ikhtys-salissa, ruoka 6e, hartaus ja Ullan aiheena tunnista vahvuutesi ja tehdään omat vahvuuskortit. LAPSET JA PERHEET Ma 9.3. Ke 11.3. Ke 4.3. Klo 17-17.45 Raution lapsikuoro seurakuntakodilla. Klo 10-12 Perhekerho seurakuntakodilla päiväkerhotiloissa, ruokailumahdollisuus 5 e / perhe. Päivän aktiviteetteihin kuuluisivat poikani mukaan uinti, kalastus, leikkiminen, grillaus ja erityisesti jäätelön syönti. Pe 13.3. MUSIIKKI JA KUOROT Ke 4.3. Himangan seurakuntatoimisto, Huhdantie 13, 68100 Himanka, avoinna torstaisin klo 12–15. Klo 16 Perjantaikerho 1-5 luokkalaisille seurakuntakodilla. Ti 10.3. Klo 18-20 Nuortenilta Artoksessa. Ke 11.3. Klo 19 Nuortenilta seurakuntakodilla. Kalajokinen Jukka Pauli Koivula nukkui pois 25.2.2026 kotonaan 70 vuoden ikäisenä. Klo 12 Eläkeliiton kerho ja kevätkokous seurakuntakodilla. Klo 17 Mieskuoro seurakuntasalissa. Vain soitto ja hoidamme lisänimen kaiverrukset. Yhteisvastuu Yhteisvastuu 2026Suomessa ikääntyvien yksinäisyys ja turvattomuus ovat lisääntyneet ja avunsaanti vaikeutuu. Kaipaamaan jäivät puoliso Leena ja tytär Petrina sekä muut sukulaiset ja ystävät. Alkuun ilmainen ruokailu. Ruokailun jälkeen vapaata leikkiä sekä kirkkomuskarihetki. Klo 18 Paastonajan ryhmä Jokelan pappilassa. Kalajokinen Kaija Tellervo Verronen siunattiin Vuorenkallion kappelissa 28.2.2026. Klo 18-19.30 Rukousta ja laulua yhteisten asioiden puolesta seurakuntakodilla. Ilon päivä, sellaista me kaikki tarvitsisimme: yhdessäoloa ja toinen toisemme kohtaamista, mukavaa puuhastelua unohtamatta. Lahjoita Kalajoen seurakunnan kautta MobilePay 88985 tai www.yhteisvastuu.fi/kalajoki tai Nordea FI16 2089 1800 0067 75, viite: 303134, Saaja Kirkkopalvelut ry, Keräyslupa RA/2020/639. Ma 9.3. HAUTAKIVET Tilaa uusi salasana Hallinnoi tilauksiasi asiakaspalvelu.hillagroup. Siunauksen toimitti seurakuntapastori Iina Rahkola. Klo 10 Raamattupiiri seurakuntakodilla. Klo 18 Kuorojen yhteisharjoitukset seurakuntakodilla. Matkanjoht. Tervetuloa! Ma 9.3. Klo 18 Kirkkokuoro seurakuntasalissa. LAPSET JA PERHEET Ma 9.3. 08 4640 530. Ti 10.3. Klo 18 Sley kotiseurat Kirsti Salmenin kotona. Joskus pienikin kohtaaminen, keskustelu, ele tai jopa hymy voi koitua meille ilon päiväksi. Muistotilaisuus pidettiin seurakuntakodilla. Tarvitsemme toinen toistamme. LÄHETYS To 12.3. Himankalainen Sanna Tuulikki Tapio kuoli 28.2.2026 palvelukoti Mainingissa 76 vuoden ikäisenä. Klo 15.30 Lapsikuoron harjoitukset seurakuntakodilla takkahuoneessa. NUORET JA VARHAISNUORET Pe 6.3. Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset seurakuntakodilla. Helmikuun alussa käynnistyneen Yhteisvastuukeräyksen teemana ovat tänä vuonna ikäihmiset. Yhdessäoloa, tarjoilu, arpajaisia sekä laulua ja hartaus. Ajatus ilon päivästä voisi elää arjessamme aivan pieninä asioina muutoinkin. Klo 11 Eläkeläisten kerho seurakuntakodilla. Säestys Maria Pentinmikko. Se voi olla kohtaamista kaipaavalle viikon tärkein hetki. Klo 18 Seurat Pahkalan seuratuvalla, Kurt Hjulfors. Klo 12.30 Hartaushetki palvelukeskus Mainingin päiväsalissa. Ke 11.3. Ke 11.3. Hinta sisältää matkat, täysihoito perillä + 2 kylpylähoitoa päivässä, mahdollisuus lisähoitoihin sekä päivien ohjelman. MUSIIKKI JA KUOROT Ke 4.3. Klo 9.30-11 Hyvän mielen kahvit aikuisille nuorisotila Artoksessa, kahvit, hartauden pitää Ulla ja pelataan bingoa. Klo 12 Päiväpakanat Ikhtys-salissa. Ke 4.3. Ke 11.3. Su 8.3. Pe 13.3. Klo 18.30 Seurat Suojarinteellä, Keijo Kukkola. Klo 18 Raution Mieskuoron harjoitus seurakuntakodilla. Iina Rahkola, kanttori Lasse Kautto, saarnan aikana pyhäkoulu. Keräyksen tuotto ohjataan kotimaassa Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien kautta paikalliseen auttamistyöhön sekä Vanhusja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n etsivään vanhustyöhön. Su 8.3. Ke 11.3. Klo 10-11.30 Perhekerho seurakuntakodilla päiväkerhotiloissa, ruokailumahdollisuus 6 e / perhe. Olipa polkumme millainen tahansa tarvitsemme rinnallakulkijoita. Su 8.3. Jeesus haluaa kohdata jokaisen ihmisen, eikä Hän ohita ketään. Ikääntyminen ei ole yhdenmukainen polku, vaan jokaisen kokemukset ovat erilaisia. Muistotilaisuus pidettiin seurakuntakodilla. Miten koskettava ajatus. khra Kari Akolahti. Klo 18 Paastonajan ryhmä Jokelan pappilassa, Kaisa Rahja. Klo 15.15-16 Kalajoen lapsikuoro, 2 lk ja vanhemmat kuoroharjoitus seuriksella. Jokainen ihminen on hänelle arvokas. Tämä hiljentymisen aika, matka kohti pääsiäistä, kutsuu meitä pysähtymään ja tarkistamaan, mihin katseemme sekä myös sydämemme kiinnitämme. Su 8.3. Meillä ei välttämättä ole mahdollisuutta järjestää toisillemme kokonaisia virkistyspäiviä, mutta hetkiä toistemme kanssa kyllä. Siunauksen toimitti kappalainen Suvi Lehtimäki. Nuorempi, 4-vuotias, poikani kertoi vastikään minulle upeasta suunnitelmastaan. Klo 16 Rauhan Sanan seurat Ikhtys-salissa, Jorma Puhakka. Keräyksen tuotoilla tuetaan erityisesti niitä kotona asuvia ikäihmisiä, jotka kärsivät yksinäisyydestä ja turvattomuudesta. To 12.3. NUORET JA VARHAISNUORET To 12.3. Kahvit klo 17.30. Toimisto/esittelytila: Kalajoentie 4 050 555 6567/ Henry 045 6688447/Outi info@rannikonhautakivi.fi UUDET HAUTAKIVET, KAIKKI HAUTAKIVIALAN TYÖT YLIVIESKAN KIVIHIOMO OY Puuhkalantie 5, 84100 Ylivieska puh. Mukana Johannes Häkämies ja Markku Niemelä. Klo 17-19 Iltaperhekerho seurakuntakodilla. To 12.3. YHTEISET TAPAHTUMAT 12.-17.7.2026 Seurakuntaretki Viron Haapsaluun Matkat linja-autolla, yöpyminen laivalla 2 hengen hytissä Tallinnan satamassa, Haapsalussa hotelli Fra Maren kylpylässä 2 hengen huoneissa. Klo 9 Aamuhartaus ja -kahvit seurakuntakodilla. Kansainvälinen kriisiapu ohjataan Suomen suurimman kehitysyhteistyöjärjestön Kirkon Ulkomaanavun kautta. www.rannikonhautakivi.fi Paikallinen kiviliike palvelee: toimistoilla sopimuksen mukaan, sähköpostilla, koti/hautuumaa käynti. Jaana Vähäkangas, diakoniatyöntekijä Ilon päiviä ja hetkiä Elämänkaari KUOLLEET Kalajokinen Mirjam Viola Talus kuoli 24.2.2026 Mäntyrinteellä 97 vuoden ikäisenä. Toinen saattaa elää hyvinkin aktiivista arkea, kun taas toinen ikäihminen kamppailee toimintakyvyn heikkenemisen, turvattomuuden ja yksinäisyyden kanssa. Hän aikoo kutsua paikalle isovanhemmat sekä muutamia lähellä asuvia vanhempia sukulaisia viettämään yhteistä virkistyspäivää. Kuvasuunnittelu, lisänimenkaiverrukset ja vanhojen kivien entisöinnit. TOIVON , että poikani suunnitelmat ilon päivästä toteutuvat. Virkatodistustilaukset Oulun aluekeskusrekisteri ma-pe klo 9–15 puh. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Ti 10.3. Kiitos, kun autat. Klo 17 Kalajoen rauhanyhdistyksen lauluseurat ry:llä, Arvo Pyykölä. ELÄMME tällä hetkellä kirkkovuodessa paastonaikaa. 08-410 6300, fax 08-410 6330 www.ylivieskankivihiomo.fi HAUTAKIVET yli 70 vuoden kokemuksella Jo vuodesta 1936. Klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa, toim. Klo 18 Kirkkokuoro seurakuntasalissa. Klo 10-11.30 Perhekerho seurakuntakodilla päiväkerhotiloissa. Kaipaamaan jäivät puoliso ja tytär perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Ke 11.3. Ti 10.3. Klo 12 Lähetyskökkä seurakuntakodilla. Rakkaudelliseen kohtaamiseen, lähimmäisyyteen, meitä kutsutaan. Moni ikäihminen elää kotonaan yksinäisenä ja pelkää, ettei pärjää. Klo 17 Mieskuoro seurakuntasalissa. maaliskuuta 2026 16 // SEURAKUNNAT Kalajoen seurakunta Kastetut Väinö Mauri Arvo Kekolahti Miro Matti Tapani Kontio Haudatut Taisto Olavi Kärkinen 94v Eeva Annikki Passi 89v Kaija Tellervo Verronen 86v Seurakunnan viikko KALAJOEN ALUESEURAKUNTA Ke 4.3. Luemme Paavalin kirjeitä Korintin seurakunnalle. Pe 13.3. Kalajokinen Taisto Olavi Kärkinen siunattiin Kalajoen kirkossa 28.2.2026. Tämä tutkiskelu saattaa minut pienelle paikalle. Su 8.3. Ilmoittautumiset 30.3.2026 mennessä Kalajoen khranvirastoon kalajoki.seurakunta@ evl.fi tai p. MUSIIKKI JA KUOROT Ke 11.3. Kahvi klo 17.30 alkaen. LAPSET JA PERHEET Ti 10.3. RAUTION KAPPELISEURAKUNTA Su 8.3. Ke 11.3. Kari Akolahti, hiihtolomaleiri. Muut Jumalanpalveluksen radiointi joka sunnuntai osoitteessa www.kalajoenseurakunta.fi/verkkokirkko/ ja Kalajoen keskustan alueella taajuudella 95,0 MHz. Klo 18 Paastonajan seurakuntailta seurakuntakodilla, Raamattuopetus ”Ehtoollinen ennen ja nyt”, Sami Siltanen. Tutustumme mm. Su 8.3. Klo 18 Työikäisten miesten saunailta Ruonalla. Lausunta Tuula Kailajärvi. Kerhon alussa ruokailu (6e/hlö). Klo 9 Aamuhartaus ja -kahvit seurakuntakodilla. HAUDATUT Kalajokinen Eeva Annikki Passi siunattiin Vuorenkallion kappelissa 27.2.2026. Klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa, toim. Ke 11.3. Kaipaamaan jäivät sisko ja sisarusten lapset perheineen. Haapsalun historialliseen Piispanlinnaan, teemme kiertoajelun Haapsalun idylliseen kaupunkiin, kahtena iltana ”iltarippikoulua”, vierailu paikalliseen Haapsalun seurakuntaan ja iltamessu Haapsalun tuomiokirkossa. Ke 11.3. HIMANGAN KAPPELISEURAKUNTA Ke 4.3. Klo 18-19 Toimintakerho alakoululaisille ja eskareille Pahkalan koululla. Pe 13.3. Kirkkoherranvirasto, Jokelan pappila, Plassintie 2, 85100 Kalajoki, avoinna ma-ke ja pe klo 9–14. Hän on suunnitellut järjestävänsä kesällä ilon päivän. Klo 18-20 Nuortenilta Juttutuvalla. 08 3161 303. Klo 18 Raution Mieskuoron harjoitus seurakuntakodilla. Ke 11.3
klo 13.00 Arjen Pysäkki Rakkaamme Signe Maria PÄIVÄRINTA o.s. – Kevyen rakenteen varaan lähes metrin korkeuteen maasta nostettu kokonaisuus vaikuttaa kaukaa katsottuna levitoivan ilmassa. Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa: kalajokiseutu.fi/lukijailmoitukset Kuolleet Rakkaamme Jukka Pauli KOIVULA * 27.12.1955 Kalajoki † 25.2.2026 Kalajoki Kun muistelemme yhteisiä teitä, kuinka sä ahkeroit, rakastit meitä. Riitta Tarja ja Tuomo Markku ja Marja Leila ja Leo lastenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu 28.2.2026 Kalajoen kirkossa. klo 16.30 Naisten Yhteyspiiri Pe 6.3. TILATAIDETEOKSEN piti valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä, mutta maakaapeleiden huoltotyö viivästytti teoksen valmistumista. NISUSEN MUKAAN teoksen lähtökohtana olivat sijoituspaikan herättämät mielleyhtymät maaja ympäristötaiteen perinteisiin, vihreää teknologiaa edustava tuulivoimapuisto sekä tuulimyllyjen eleetön, esteettinen muotokieli. Rakkaudella kaivaten sisarukset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Raution kirkossa perjantaina 13.3.2026 klo 11. Nisunen kertoo tiedotteessa, että polttopuu on suomalaisille hyvin tuttu materiaali ja halkomotin sisältämä energiamäärä on monelle helppo hahmottaa. Rakkaamme Taisto Olavi KÄRKINEN s. Mutkalammin tuulipuiston taideinstallaatiota tehdessä paukkuivat sekä aikataulu että budjetti. Kiitokset myös Mäntyrinteen henkilökunnalle Kaijan hyvästä hoidosta. Öiseen aikaan teos valaistaan takaapäin, jolloin se hahmottuu siluettimaisena, vain halkojen välistä siilautuvan valon päästessä läpi, Nisunen kuvailee teosta tiedotteessa. Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä, on sydän, silmät täynnä kyyneleitä. 24.2.2026 Oulainen Jäi jälkeesi kotipiha hiljainen sen puut ja pensaat lintuineen. klo 16.00 Erkki Anttikoski Ti 10.3. Puoliso Eeva Jäi jälkeesi piha hiljainen, sen puut ja pensaat lintuineen. Kalajokiseutu // Torstaina 5. klo 11-11.30 Ruokajako La 7.3. klo 19.00 -22.30 Nuorten kahvila La 7.3. Teoksen muodostava halkopino on yli 60 metriä pitkä ja kolme metriä korkea. Teos on rakennettu kuumasinkitystä teräksestä, koivuhaloista ja LED-valaisimista. Suurella rakkaudella ja kiitollisuudella muistaen Leena Petrina sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kalajoen kirkossa torstaina 12.3.2026 klo 14, minkä jälkeen muistotilaisuus Hiekkasärkillä.. klo 18 Ilosanoman ilta , Cristiano Barbosa, USA Ke 11.3. Herätä sait aamuun taivaan, päivään iänkaikkiseen. HELLUNTAI SEURAKUNTA RISTEYSTEMPPELI Kuusitie 4, 85100 Kalajoki Lämpimästi tervetuloa! www.kalajoenhelluntaiseurakunta.com Risteystemppeli To 5.3. 19.12.1931 Kalajoella k. 28.8.1939 Kalajoki k. www.kalajoenvapaaseurakunta.com kalajoki@svk.fi Tervetuloa! La 7.3. Rahja s. klo 18.00 Rukousilta Ke 11.3. klo 11.00 Kansainvälinen Jumalanpalvelus, International Ministry, Pavel Sats Su 8.3. Muistotilaisuus pidettiin seurakuntakodissa läheisten läsnä ollessa. 3.2.2026 Kalajoki Hiljaa voimat uupui lähdön hetki läheni väistyi vaiva, tuli rauha uni kaunis ikuinen. maaliskuuta 2026 PERHE // 17 Kuolleet Perhetapahtumat Seurakunnalliset Mona-Lisa Ijäs valmistui Oulun Ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi 30.12.2025. Hemmilä s. Ovat ahkerat kätesi rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. Neoenin tiedotteen mukaan teoksen nimi ja paikka liittyvät saumattomasti toisiinsa, sillä tuulivoimapuiston keskimääräinen energiantuotanto tunnissa vastaa 94 mottia koivuhalkoja. Puolisoa, äitiä, mummia ja anoppia kaivaten Harri Maarit Sari ja Jari Jere ja Mira Meri muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 28.2.2026 läheisten läsnä ollessa. Ei poluilla enää kulkijaa, vaan muistot siellä asustaa. Lämmin kiitos osanotosta. klo 17-17.30 Ruokajako Ke 11.3. Yli 60 metriä pitkä valaistu halkopino on valmis Joni Mäki-Petäjä, Annika Tiitto Taiteilijatyöparin Petteri Nisusen ja Tommi Grönlundin suunnittelema paikkasidonnainen installaatio 94 m2/h on valmistunut Mutkalammin tuulivoimapuistoon. 25.7.1928 Kalajoki k. Mutkalammin tuulivoimapuiston noin 30 vuoden elinkaaren aikana teoksen puumateriaali harmaantuu ja sammaloituu, mutta säilyy osana ympäristöä. klo 19 Rukouskokous Rakkaamme Kaija Tellervo VERRONEN o.s. Installaatio sijaitsee Kannuksen ja Kalajoen rajalla, Raution kylän puolella. Olette tervetulleita muistotilaisuuteen seurakuntakotiin. 50 000 euron budjetti ylittyi jonkin verran vahvempien perustusten vuoksi. klo 15.00 Raamattutupa Su 8.3. 6.2.2026 kotonaan Kalajoella Saapui Herra luokses hiljaa, nouti kotiin väsyneen. Lämmin kiitos kaikille osanotosta surussamme. Mutkalammin tilataideteos kuvattuna ilta-aikaan
0442823397 POHJOLAN SAMMUTIN Tmi Ismo Asumaa Mehtäkyläntie 13, KALAJOKI • Sammuttimien tarkastukset myös paikan päällä • Täytöt ja huollot • ISÄNNÖINNIT • KIRJANPIDOT •ASUMISEEN LIITTYVÄT PALVELUT Ammattitaitoista palvelua pitkällä kokemuksella! Kalajoen Kiinteistönhoito Oy Kalajoentie 32, 85100 KALAJOKI puh. Lue lisää rekrymainonnan mahdollisuuksista mainostajalle.hillagroup.fi ja ota yhteyttä! Missä tavoitan potentiaaliset työntekijät. 08 461 417 www. 0400 266 604 Kenneth Nordström Maaperätutkimukset Jo vuodesta 1985 MAAPERÄTUTKIMUKSET KS Geokonsultin henkilökunta on tehnyt yli 10 000 maaperätutkimusta yli 40 vuoden aikana. 040 5500 891 Mikko Salmu P. 040 5500 891 Myydään ja ostetaan Myydään ja ostetaan MAATALOUSMAATALOUSKONEITA KONEITA Puh. 0400 914 183 • www.miettunen.com NUOHOUSPALVELUT NUOHOUSPALVELUT • Nuohoukset • Piippujen pinnoitukset • Ilmastoinnin puhdistukset • Tulisijojen korjaukset AA, VT Mika Keskitalo Rautatiekatu 6 A 7, Ylivieska Puh. lvisimonen.fi Huhtatie 9, p. 040 960 7664 | tmi.nikula@gmail.com 15 VUODEN KOKEMUKSELLA! • Avainpalvelu • Edulliset taidetarvikkeet ja kehystyöt Kalajoentie 3, Kalajoki p. (08) 460 605, 0400 583 589 JÄTETERMINAALI PALVELEE Kalajoella, Linkkitie 13 ti–to klo 9–16 ja maanantaina ja perjantaina klo 9–17 www.saxet.fi Helena Kamunen Saarentanhua 10, Kalajoki p. 040 7284385 s-posti: toimisto@tilitoimistomarine.fi Pienyrittäjän paras kumppani Etsitkö työlle tekijää. Loistavan tavoittavuuden lisäksi autamme sinua valitsemaan oikeat kanavat ja luomaan sisältöjä, jotka palvelevat tarpeitanne. 040 557 0602 Kuusiaitojen leikkaukset ja pihapuiden kaadot ammattitaidolla ja turvallisesti. maaliskuuta 2026 18 // PALVELUHAKEMISTO ILMASTOINTIJA NUOHOUSPALVELU Puh. 040 776 8703 toimisto 040 776 8797 Mika www.asianajokeskitalo.fi K ESKITALO OY Asianajotoimisto Mikko Salmu P. Erotu eduksesi ja varaa mainospaikka, joka huomataan! Ulkomainostaulut tarjoavat näkyvyyttä vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. 08 462 090, 040 5098 788 sp. Miten parantaa työnantajamielikuvaa. Millainen mainos huomataan. Hilla Groupin julkaisut tavoittavat viikoittain yli puoli miljoonaa lukijaa. 0500 460 393 Aukioloajat: ti-pe: 9.30-13 ja 14-17 0445513662 • www.thenuohooja.fi Kalajoentie 34 P. Kalajokiseutu // Torstaina 5. TAVOITA TIELLÄLIIKKUJAT mainostajalle.hillagroup.fi Ajassa kiinni, katukuvassa esillä. 0442823397 • Normaali ja vaativa terveyttä edistävä jalkojenhoito • Jalkaterapia ja alaraaja-analyysit • Yksilölliset tukipohjalliset • Alaraajojen hieronta • Pienapuvälineet JALKATERAPEUTTI ANNA-MARI PAHKALA Normaali ja vaativa terveyttä edistävä jalkojenhoito Jalkaterapia ja alaraaja-analyysit Yksilölliset tukipohjalliset Alaraajojen hieronta Pienapuvälineet Kalajoentie 6, 85100 Kalajoki www.jalkaterapeuttipahkala.com Puh. Tilaa talon maalaus nyt saat maalit -50% tilaukset ennen 31.3.2026 TYÖLLE 36 KK TAKUU! Jussi-Matti Rahja: 040 6749167 myynti@prpintakasittely.fi. aila.siirila@kkh.inet.fi LKV [A] KELATAKSI Pohjois-Suomen Taksi Oy Tilaa tutusta numerosta Kalajokiset autoilijat 00880000 9933337777 Pohjois-Pohjanmaa tilauspuhelu on maksuton ja palvelee 24/7 Kalajoentie 29 L 8, 85100 Kalajoki Jalkahoidot ja kotikäynnit P. SIIRONEN OY Ota yhteyttä ja kysy tarjous 045 207 0022 www.maanrakennussiironen.fi JALKATERAPEUTTI ANNA-MARI PAHKALA Normaali ja vaativa terveyttä edistävä jalkojenhoito Jalkaterapia ja alaraaja-analyysit Yksilölliset tukipohjalliset Alaraajojen hieronta Pienapuvälineet Kalajoentie 6, 85100 Kalajoki www.jalkaterapeuttipahkala.com Puh. 2020-2025 PARASTA PAIKALLISTA AUTOVUOKRAUSTA Kalajoki Kokkola -Ylivieska 044 258 2584 Rahvontie 2, Kalajoki, 0400 397 786, Jarmo Pirttijärvi www.kalajoenkiinteistohuolto.fi toimisto@kalajoenkiinteistohuolto.fi 0400 563 164 SUUNNITTELU MYYNTI ASENNUS Vierivainiontie 2 KALAJOKI p. 041 3111 025 kkoirakampaamo@gmail.com Maansiirtoa, traktoriurakointia, kaivinkonetyöt, lumityöt MAANRAKENNUS J
050 3221339. Nyt osapuolet ovat päässeet sovintoon, joka vahvistettiin maanantaina. Viallisuus ei ole esteenä. Vaitiolovelvollisuus ei ratkaisun mukaan koske Hilla Groupin kustantamien lehtien julkaisuja. Jonna Nikumaa haastoi sittemmin Hilla Groupin oikeuteen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hilla Groupin ja entisen johtajan irtisanomisriitaan saatiin ratkaisu Laura Läspä Hilla Group irtisanoi viime vuoden toukokuussa kaksi journalistista johtajaa, Keskipohjanmaan päätoimittajan Suvi Tannerin sekä paikallislehtien johtajan Jonna Nikumaan. Hän vaati laittomana pitämästään irtisanomisesta korvauksena 18 kuukauden palkkaa, yhteensä 126 000:ta euroa. Tervetuloa! Traktoreita ja Työkoneita yms.Tarjoa rohkeasti! 044-5061430 Toni Etsitään autoa, asuntoautoa tai vaunua. Jonna Nikumaa irtisanottiin Hilla Groupista toukokuussa 2025. klo 12.00. Hilla Group piti käräjäoikeudelle toimittamassaan vastauksessa Nikumaan irtisanomista laillisena ja kertoi, että siihen oli asiallinen ja painava peruste. Jos tätä sopimusta rikotaan, joutuu sen rikkonut maksamaan toiselle 5 000 euron sopimussakon. Molemmat irtisanotuista pitivät potkujaan laittomina. KÄRÄJÄOIKEUDELLE syyskuussa jättämässään haastehakemuksessa Jonna Nikumaa kertoi tulleensa irtisanotuksi sen jälkeen, kun kertoi kokevansa esihenkilönsä, silloisen toimitusjohtaja Mikko Luoman, käytöksen ahdistavana. Älä jää ilman. Digi kuuluu tilaukseesi • Lue alueen uutisia ja kuulumisia päivittäin • Kommentoi juttuja ja osallistu keskusteluun • Katsele live-lähetyksiä ja tallenteita • Kuuntele artikkeleita • Lue näköislehti jo heti aamulla UUNITUOREET LEIPOMOTUOTTEET Forumin kulmalla Stationvaatekaupan vieressä poikkeuksellisesti torstaina 12.3. maaliskuuta 2026 MENOT // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUPÄIVYSTYS • hillalogistiikka.fi/palaute • Puh 020 750 4007 24/7 (vuorokauden ympäri) LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@kalajokiseutu.fi Päätoimittaja Annika Tiitto 020 750 4581 Toimittaja Sari Passoja-Verronen 040 672 1260 Myyntipäällikkö Heikki Ylikangas 050 560 7387 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Pohjankyläntie 1, 85100 Kalajoki kalajokiseutu.fi Lataa Kalajokiseudun sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. Korvauksen maksamisella ei oteta kantaa siihen, oliko Hilla Groupilla oikeutta päättää Nikumaan työsuhde. Samassa paikassa vertaistukikerho klo 13-14.30. Luennoitsijana muistiasiantuntija Mirja Hynninen Suomenselän Muisti ry:stä. Soita ja esittele omasi, Mika 0403740055 Kannustie 140 himanganurheilijat.fi 30 40 20 500 150 Matalan kynnyksen venyttelyjumpat alkavat GoFitissä, Jukupolku 3, keskiviikkoisin klo 12.00. Tervetuloa mukaan! Aivoviikon maksuton luento: "Pääsi parhaaksi -aivoterveyttä pienillä teoilla" Virta-salissa ti 10.3. Viimeinen kerta 15.4. Lisäksi osapuolet sitoutuivat olemaan valittamatta sovinnosta. Hilla Group maksaa Nikumaalle viiden kuukauden palkkaa vastaavan summan eli yhteensä 35 000 euroa. Tapausta käsiteltiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa sovitteluasiana. klo 11-12. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Kalajokiseutu on osa Hilla Groupia. JUKKA LEHOJÄRVI Kirjaudu kalajokiseutu.fi ja uutiset ovat aina mukanasi. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Kokkola Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Ostetaan Seuratoiminta Myytävänä Kalajokilaakson Kuulo ry KLP kuulokojeen perushuoltoa Ventelän talolla 13.3. Nikumaa piti Hilla Groupin menettelyä irtisanomisessa törkeänä. Lisätietoja Aila puh. Tule hakemaan tuoretta! Leipäpysäkki. Oikeudenkäyntikulut osapuolet pitävät vahinkoinaan. Jäsenille maksuton, muille 3€/kerta. Hilla Group maksaa Nikumaalle viiden kuukauden palkkaa vastaavan summan. Ensimmäinen kokoontuminen 11.3. Nyt vahvistetussa sovinnossa osapuolet sitoutuivat jatkossa olemaan kommentoimatta millään tavalla toisen osapuolen mainetta. Yhtiön mukaan syy irtisanomiseen oli luottamuspula. Aamulla leivottua leipää ja legendaariset jättipullat
Haemme jo vahvaa journalistista kokemusta omaavaa tekijää liittymään Kokkolan toimitukseemme, luomaan monipuolisia journalistisia sisältöjä maakunnan johtavaan digijulkaisuun, sanomaja näköislehtiin sekä someen. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen. 08 463640 kalajoen.kipa@kotinet.com LOPPUTYHJEN NYS KIPA-kirjakaup assa ––7700%% KIRJAT 11 € € 5 € KAIKKI KAIKKI MUUT MUUT TUOTTEET TUOTTEET 22 € € 33 € € Ovet sulkeutuvat Ovet sulkeutuvat maaliskuun lopussa maaliskuun lopussa Kiitämme Asiakkaitamme mukavista hetkistä! Palvelukseen halutaan Etsimme digitaitoista uutis ja ajankohtaisTOIMITTAJAA Keskipohjanmaahan ja Kokkola-lehteen. Hienoa! Voit jättää hakemuksesi 15.3.2026 mennessä osoitteessa hillagroup.fi/tyopaikat Omaatko kokemusta monipuolisten ajankohtaisten aiheiden uutisoinnista. maaliskuuta 2026 20 // Yllätä lahjatilauksella: kalajokiseutu.fi/lahjatilaus Anna lahja, joka avataan aina uudelleen KALAJOEN KIRJAJA KONTTORIPALVELU KALAJOENTIE 4, Puh. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. Kiinnostuitko. KALAJ O KI SE UT U Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup.fi Katsoa ajankohtaiset tilaajaedut Tehdä jakelunkeskeytyksen Tehdä osoitteenmuutoksen VOIT MUUN MUASSA Hoida tilausasiasi helposti ja nopeasti juuri silloin kun sinulle sopii – Tilata uuden salasanan Jakaa digilukuoikeuksia perheenjäsenille Tehdä lahjatilauksen ja tulostaa lahjakortin Jätä ilmoitus netissä: kalajokiseutu.fi/lukijailmoitukset. Kalajokiseutu // Torstaina 5. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia