Tuore tutkimustulos kuntavaalien alla on hälyttävää luettavaa, sillä kainuulaiset eivät luota päättäjiin. Heitä on tutkinut Susanna Välimäki (kuvassa). Kokeile perinteisten valkoviinissä keitettyjen simpukoiden lisäksi simpukkapastaa, tulista simpukkavuokaa tai gratinoituja simpukoita. Sinisimpukoista saa nopeaa talviruokaa • RUOKA A16 YLI kaksi kuukautta keskeytettynä ollut jääkiekon Mestis jatkuu 13. JUHA NEUVONEN JUHA NEUVONEN Kainuun päättäjiin ei luoteta . Torstai 4.2.2021 Kainuulaisten äänenkannattaja | www.kainuunsanomat.fi | N:o 28 | 3 €, tilaajalle 1,16 € TO 6 414880 026427 2 1 5 Teemu Määttä @kainuunsanomat.fi • MIELIPIDE A2 Eteenpäin pyrkivä Mestis-pelaaja on ehtinyt turhautua odotteluun. Monet tehtaat yrittävät nyt ensi kertaa kasvattaa viruksia miljoonien rokoteannosten tuotantoon. Kajaanin Uimaseuran Tuukka Orre (vas.), Vilja Takalo, Iiris Uusitalo, Eeva Partanen ja Tuomas Orre ovat päässeet talvikaudella kisaamaan vasta kerran. . helmikuuta eli ensi viikolla. Innostus on kohdistunut rokotteen kehittämiseen. Säveltävät naiset esille historiasta • KULTTUURI A18 Tuoreet tai pakastetut sinisimpukat ovat helppoja valmistaa. Eskola muistuttaa, että koronarokotteisiin tarvittavien virusten kasvattaminen on biologinen prosessi, joka ei onnistu käskemällä. Nykysäveltäjien lisäksi ohjelmistoon on päässyt unohtuneita naissäveltäjiä 1800-luvulta asti. Mestis-kausi jatkuu jo ensi viikolla • URHEILU A20. • UUTISET A7 • UUTISET A4 – 5 Rokoteasiantuntija, THL:n entinen pääjohtaja, professori Juhani Eskola sanoo, että koronarokotteiden tuotantoon ja jakeluun on kiinnitetty liian vähän huomiota. Elävien simpukoiden kanssa pitää olla tarkkana, etteivät ne pilaannu. Uskoa ei löydy kuntatai maakuntapäättäjiin, ei valtakunnan, eikä erityisesti EU-päätöksentekijöihin. Rokotteiden tuotanto ja jakelu jäivät katveeseen • UUTISET A8 Petri Mulari tavoittelee diiliä • PÄIVYRI A24 K-ryhmä kasvoi Kainuussa liki 11 prosenttia • UUTISET A6 Naisten tekemää musiikkia esitetään nyt klassisen musiikin konserteissa enemmän kuin aikoihin. Mukana Mestiksen loppukaudella on varmuudella yhdeksän joukkuetta, joukossa Kajaanin Hokki. Nuoret kaipaavat jo kilpailutoiminnan viriämistä KORONAPANDEMIA on puristanut muun muassa uinnin kilpailutoiminnan varsin ahtaalle. Eskola ei ole hämmästynyt koronarokotteiden tuotannon tökkimisestä, sillä hän on seurannut rokotteiden kehittämistä vuosikymmenten ajan. Päätös kauden jatkamisesta syntyi keskiviikkoiltana
Tänä talvena kehitysnälkäisen Mestiskiekkoilijan puserossa on ollut poikkeuksellisen kovaa painetta. Syystäkin moni stressaa paitsi taloudellista toimeentuloaan, myös sitä, miten pattitilanne vaikuttaa omaan urakehitykseen. Se kyllä on selvillä, mitä Mestiksessä on tapahtunut kaukalon sisäpuolella marraskuun lopun jälkeen. Suurin ongelma on mammuttikokoinen 15 joukkueen suljettu Liiga, joka on näivettänyt tehokkaasti etenkin Mestistä ja U20-pääsarjaa. Kaikille halukkaille ei ole uusia pelipaikkoja löytynyt. Kriisissä siis piilee myös mahdollisuus. Hokista lähtijöitä on ollut kolme. Liigan osakassopimuksen takia joukkuemäärään ei ole odotettavissa muutoksia, mutta lajipomojen korona-aikana ennustamat liigaseurojen konkurssit voisivat toteutuessaan pakottaa järeisiin uudistuksiin. Näin kuumaan perunaan pureutuvassa tutkimuksessa rahoittajatahon on syytä olla ulkona koko kiistasta, muuten se jatkuu tulosten epäilynä tutkimuksen valmistuttua. 13 65 76 % Vain luontokatseluja kuvausyrittäjillä Ei kellään Kaikilla Yrittäjien lisäksi myös metsästäjillä KOLUMNI Teemu Määttä @kainuunsanomat.fi T ätä kirjoittaessani ei vielä ollut selvillä, mihin ratkaisuun Mestis-päättäjät päätyivät keskiviikkoillan kokouksessaan, jossa asialistalla oli kauden jatkaminen. Ruokintatutkimus on äärimmäisen tärkeä, joten rahoitus sille on löydyttävä ja mieluiten puolueettomasta valtion budjettirahoituksesta. Paljonko se vaikuttaa petojen käyttäytymiseen on kysymys, jota voi valaista vain tutkimalla. 6 Kysymys sai verkossa 658 vastausta. Vähemmälle huomiolle jää etenkin nuorten pelaajien kohtalo Mestiksessä, joka on ollut pysähdyksissä jo yli kahden kuukauden ajan. Käänteen tekevä muutos vaatisi Suomikiekon sarjajärjestelmän räjäyttämistä. Liigan joukkuemäärän supistuminen koituisi pitkällä aikavälillä koko suomalaisen jääkiekkoilun eduksi. Heitteille jätetty Mestis ei enää ole yhtä tuottava kasvattajasarja kuin takavuosina. Suurpetokatseluun keskittyvät yritykset, joiden haaskoille suurpedot hakeutuvat. Yksi osa hanketta on pyrkiä selvittämään, kesyttääkö ruokinta suurpetoja. MIELIPIDE A2 // Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Nuoren Mestispelaajan painajaiskausi ”Suurin ongelma on mammuttikokoinen 15 joukkueen suljettu Liiga, joka on näivettänyt tehokkaasti etenkin Mestistä ja U20-ikäluokan pääsarjaa.” L uonnonvarakeskus (Luke) hakee rahoitusta hankkeeseen, jossa on määrä selvittää ruokinnan vaikutuksia riistaeläimiin ja myös suurpetoihin. Kuilu Liigaan on venähtänyt liian isoksi niin urheilullisilla kuin taloudellisilla mittareilla. Metsästäjät, jotka pitävät suurpetokantaa aivan liian suurena. Yhä nuorempien kiekkoilijoiden sarjaksi muuttuneessa Mestiksessä opiskellaan ammattiurheilijaksi, ja taloudellinen toimeentulo on niukkaa. Kuten Luken erikoistutkija Kaarina Kauhala totesi (KS 3.2.), väistämätöntä olevan, että eläimet jossain määrin tottuvat ihmisen hajuun haaskojen ohessa olevien kuvauskoppien myötä. Koronatauon aikana Mestiskiekkoilijoita on suunnannut ulkomaille ja esimerkiksi U20-ikäluokan kotimaiseen pääsarjaan. Työmäärästä ja asenteesta ei sovi tinkiä, jotta paikka kovempiin sarjoihin???–???ja leveämmän leivän ääreen???–????voisi joskus avautua. MESTIKSEN HYVINVOINNIN vaalimisen pitäisi olla koko suomalaisen kiekkoväen yhteinen asia, mutta näin ei näytä olevan. Epätietoisuus kauden jatkumisesta on turhauttanut pelaajia, eivätkä kaikki jääneet odottelemaan. Tämän päivän kysymys Mikä sinusta on Kainuun suurin valttikortti. SUURPETOKESKUSTELUN ytimessä olevilla alueilla, kuten Kainuussa, tutkimuksen tarpeellisuutta tuskin kieltää kukaan. ”Opiskelijaelämään” on tullut iso särö, kun koronatilanteen takia pelaamaan ei ole päässyt pitkään aikaan, ja joukkueiden yhteisharjoittelukin on ollut monin paikoin vähän niin ja näin. Kyseessä olisi 5?–?6-vuotinen hanke, joka käynnistyy, mikäli rahoitus järjestyy. Sen talousarviorahoituksesta leikattiin viidennes edellisen hallituskauden aikaan. Kysymys kuuluukin, kuka on se asiakas, joka haluaa olla maksumiehenä ruokintatutkimuksessa. Julkisessa kiekkokeskustelussa päähuomio kohdistuu nyt ymmärrettävästi seurojen taloustilanteeseen, joka on paikoin kriittinen. Ruokintatutkimukselle on rahoitus löydyttävä YKSI OSA LUKEN tutkimushanketta on pyrkiä selvittämään, kesyttääkö ruokinta eli haaskalta kuvaus suurpetoja. Se toisi lisävaloa vuosia velloneeseen keskusteluun, ovatko haaskaruokintapaikat osasyy petojen hakeutumiseen lähelle ihmistä, jopa pihapiirin. VALTAOSAN Mestis-pelaajista arkea voi verrata opiskelijaelämään. päätoimittaja Päivi Bisi 010 665 7262 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kainuunsanomat.fi PÄÄKIRJOITUS // 4.2.2021 Kainuun Sanomat kysyi eilen Kenellä saisi mielestäsi olla lupa ruokkia suurpetoja. Se iski pahan loven laitoksen tutkimusrahoitukseen. Luken tutkimusrahat ovat kuitenkin tiukoilla. Nyt punnitaan, löytyykö päättäjiltä ymmärrystä maaseutu-Suomen ongelmiin. Nyt Luken tutkimustoiminnalla on kaksi mallia: yhteisrahoitteinen tutkimus ja asiakasrahoitteinen tutkimus. VINKKAA UUTINEN! n JUTTU n KUVA n VIDEO kainuunsanomat.fi/uutisvinkki ks.toimitus@kainuunsanomat.fi tai 010 665 7205 VERKOSSA KIINNOSTAA L aaja korona-altistuminen kuntosalilla Kajaanissa – venäläishiihtäjien koronat vanhoja tautitapauksia K uhmon Saunajärvelle on myönnetty lupa yhden suden kaatoon – siitä on valitettu, mutta hallintooikeus ei asettanut täytäntöönpanokieltoa Y ksi jatkotartunta Kajaanissa – rokotusten käynnistymistä valmistellaan P elastuslaitos avasi solmut – koira pääsi pinteestä S eitsemän uutta koronatartuntaa Kainuussa – nuorten MM-katsastukset hiihdetään ” Tämä ei ole yhden miehen show”, sanoo ylivoimaisesti Vuoden kainuulaiseksi äänestetty pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari 6 www.kainuunsanomat.fi MARJATTA KURVINEN/ARKISTO. Ei mitään. helmikuuta 2021 6 Vt. 6 Vastaa osoitteessa www.kainuunsanomat.fi kello 16 mennessä
helmikuuta 2021 // A3 ”Kun jotain rutinoitunutta leikataan elämästä pois, niin se voi tarjota myös uutta ja yllättävääkin tilalle. Jos päivien täyttyminen videopalavereilla on elämän suurin huolenaihe, on asiat aika hyvin.” Muusikko ja näyttelijä Johannes Kyllä minä selviän Uutismedian tehtävä ei ole vain kertoa viimeisimpiä uutisia. Itselleni kantava teema on ollut viime aikoina asioiden suhteuttaminen. Sen tehtävä on myös tarjota erilaisia näkökulmia, vertaistukea, ikkunoita ihmisyyden eri muotoihin jokaisessa arkipäivässä. Antamalla toivoa, valoa ja ratkaisuja laadukas journalismi lunastaa paikkansa myös vaikeina aikoina.. Kainuun Sanomat // Torstaina 4
UUTISET A4 // Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Lisäksi luottamus päättäjiin on vähäisempää kuin maassa keskimäärin. He muodostavat myös ensimmäisen Liike Nyt Kajaanin hallituksen. Kaikkein vähiten kainuulaiset uskovat EU:n päättäjiin. . 2017 2017 Hyrynsalmi Sotkamo Ristijärvi Puolanka Paltamo Kuhmo Kajaani Suomussalmi 10 20 30 40 50 60 % 49,3 % 53,3 % 56,1 % 57,0 % 57,0 % 58,8 % 55,6 % 53,8 kunnallisvaalien äänestysprosentit • Liike Nyt aktivoituu Kainuussa torstaina, kun Kajaaniin perustetaan puolueen ensimmäinen paikallisyhdistys, Liike Nyt Kajaani. Liike Nyt Kajaanin tavoite tulevissa kuntavaaleissa on saada kaksi valtuustopaikkaa Kajaanin kunnanvaltuustoon. Aavakareen mukaan maakuntahallituksessa oli äskettäin mietitty, millä tavalla pystyttäisiin vaikuttamaan kuntavaalien äänestysprosenttiin. Ennen kaikkea hän kehottaa ihmisiä äänestämään. Talonväki ei ollut kotona ja ohikulkijat turvautuivat pelastuslaitoksen apuun. He yrittivät auttaa koiraa mutta eivät saaneet sitä irti. PERUSSUOMALAISTEN Kainuun piirin puheenjohtaja Eila Aavakare pitää lukuja todella huolestuttavina. Vuorovaikutuksen helpottamiseksi on olemassa Liike Nyt -nettiparlamentti. Paikallisyhdistys aikoo toimia koko Kainuun alueella ja etsii kuntavaaliehdokkaita jokaiseen Kainuun kuntaan. Puolueelle on tärkeää, että valtuutetut ovat vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa koko vaalikauden ajan. 0800 95505 ma–la 7–11 (maksuton numero) Tilaukset, lukijailmoitukset: 010 665 7200 ma–pe 8–16 Toimitus: 010 665 7205 ks.toimitus@kainuunsanomat.fi ks.levikki@kainuunsanomat.fi Tanja Nuotio • Kainuu saa kylmää kyytiä Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa kyselytutkimuksessa, jonka mukaan enemmistö kainuulaisista ei luota päättäjiin. Liike Nyt r.p. Sen tunnetuin edustaja on kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Hjallis Harkimo. Perustajien mukaan Liike Nyt on yhteistyöpuolue, joka haluaa perustaa päätökset faktoihin ja kokemustietoon, ei aatteisiin ja ideologioihin. Paikallisosaston perustavat kajaanilaiset Markku Pyy, Hannu Tolonen, Veli-Pekka Heikkinen ja Ari Kyllönen. Kansanliike Liike Nyt Kajaani aikoo olla politiikan uudistaja, joka haluaa saada kuntalaiset kiinnostumaan oman kunnan asioista ja päätöksenteosta. Pelastuslaitos päästi koiran pinteestä. helmikuuta 2021 6 Uutistuottaja Jukka Keränen 010 6657210 6 Deskitoimittajat 010 665 7209 6 Sähköpostit: ks.toimitus@kainuunsanomat.fi 6 etunimi.sukunimi@kainuunsanomat.fi Eikö lehti tullut. Liike Nyt tähtää kahteen paikkaan Kajaanissa EDELLISISSÄ kunnallisvaaleissa äänestysprosentti jäi kaikissa Kainuun kunnissa alle 60:n. . SUOMUSSALMEN kunnanhallitukKainuulaiset eivät luota päättäjiin . Pelastuslaitos päästi koiran pinteestä • Kajaanin Puistolassa tarvittiin keskiviikkona päivällä pelastuslaitoksen apua, koska koira oli päätynyt pinteeseen. Luottamusta ei löydy kotikunnan, oman maakunnan, saati valtakunnan päätöksentekijöihin. Hän kuitenkin pelkää, että äänestysinto jää koronatilanteessa entistäkin huonommaksi, koska nyt käsketään olemaan kotona ja äänestys vaatii lähtöä ulos. Ohikulkijat huomasivat pihalla olevan koiran, joka oli kietonut itsensä kiinni ketjuun ja koiran jalka roikkui ketjussa kiinni. Kajaanissa alle puolet äänesti.. Nettiparlamentissa kuntalaiset kohtaavat valtuutetut ja voivat olla mukana keskustelemassa ja päättämässä yhdessä kunnan asioista. –?On ihan turha valittaa, jos ei käy äänestämässä. Nettiparlamentti on ilmainen kaikille kuntalaisille. Ohikulkijat havahtuivat tilanteeseen kuultuaan pulassa olevan koiran ulinan. Päättäjät ovat huolissaan ja kehottavat äänestämään. Puolet kainuulaisista ei luota oman kotikuntansa päättäjiin, mikä on erityisen hälyttävää kuntavaalien alla. . Jos ei ole tyytyväinen nykyisiin päättäjiin, täytyy lähteä reippaasti uurnille ja yrittää muuttaa asioita. Puolet kainuulaisista ei luota oman kotikuntansa päättäjiin, mikä on erityisen hälyttävää kuntavaalien alla. Jokin tuntuu mättävän, ja pahasti. on huhtikuussa 2018 perustettu puolue ja entinen poliittinen liike
Ehkä taisteluväsymystäkin on jo havaittavissa. Heidät vietiin jatkohoitoon Kainuun keskussairaalaan. Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Maakuntapuntari • Neljä vuotta sitten kuntavaaleissa 2017 koko maan äänestysaktiivisuus oli 58,9 prosenttia. Kyseessä on Kainuun maakuntapuntari 2020–2021. • KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki kyselytutkimuksen maakunnan asukkaiden ja valtuutettujen mielipiteistä. –?Päätöksenteko on joukkuepeliä. – Kaikki rokotteet antavat hyvän suojan vakavia tautimuotoja vastaan, mutta vain jos toinenkin annos tulee otettua. Kajaanissa alle puolet äänesti. MITÄ. Jokainen olettaa voimafantasioissaan, että juuri oma kunta on se, joka kasvaa ja kehittyy, vaikka viimeiset 40 vuotta osoittavat väestökehityksestä jotain aivan muuta. Pentti Moilasen mukaan ilmapiiri ja henkilökohtainen palaute eivät ole menneet jyrkemmäksi. JUHA NEUVONEN/ARKISTO PENTTI Moilanen (kesk.), Suomussalmi ARKISTO MIIKKA Kortelainen (vas.), Kajaani MIIKA MANNINEN/ARKISTO ”On ihan turha valittaa, jos ei käy äänestämässä.” EILA AAVAKARE Perussuomalaisten Kainuun piirin pj Tutkimus: ”Mielialat ovat sen verran synkkiä, että optimismille ei jää paljon sijaa.” EDELLISISSÄ kunnallisvaaleissa äänestysprosentti jäi kaikissa Kainuun kunnissa alle 60:n. maaliskuuta saakka. Tämän jälkeen rokotetaan kotija omaishoidon turvin kotona asuvat vanhukset ja saman talouden omaishoitajat. helmikuuta. helmikuuta 2021 UUTISET // A5 sen puheenjohtaja Pentti Moilanen (kesk.) korostaa, että heikko luottamus päättäjiin ja heikko äänestysaktiivisuus kulkevat käsi kädessä. Heidät eristetty ja neljä henkilöä on määrätty karanteeniin Vuokattiin. • Tutkimus: ”Mielialat ovat sen verran synkkiä, että optimismille ei jää paljon sijaa.” 2017 2017 Hyrynsalmi Sotkamo Ristijärvi Puolanka Paltamo Kuhmo Kajaani Suomussalmi 10 20 30 40 50 60 % 49,3 % 53,3 % 56,1 % 57,0 % 57,0 % 58,8 % 55,6 % 53,8 kunnallisvaalien äänestysprosentit EILA Aavakare (ps.), Kajaani JUHA NEUVONEN Jukka Keränen • Kainuun koronatilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta lähimaakuntien ja valtakunnan tilanne ei ole merkittävästi muuttunut, kertoi Kainuun sote keskiviikkona. Alle 70-vuotiaiden rokottamiseen käytetään toistaiseksi AstraZenecan koronavirusrokotetta. Kainuussa otetaan käyttöön THL:n keskiviikkona antamat suositukset. Onhan tässä kyse yhteisestä asiasta. –?Enemmän on tullut kiitosta kuin kielteistä palautetta. Maskit tuntuvat unohtuvan riskiryhmään kuuluviltakin, muistuttaa Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari soten tiedotteessa. Kainuun alueellinen semifinaali järjestetään 10. Kaikki Kainuun kunnat jäivät alle maan keskiarvon. –?Nyt kansalaisella on mahdollisuus asettua ehdokkaaksi 9. asteen opiskelijat ovat perustaneet Vuosi Yrittäjänä -kurssin aikana. Tällä hetkellä siihen ei valitettavasti pystytä. Samalla on muistutettava, että rokotusten jälkeenkin tulee noudattaa kaikkia rajoituksia ja suosituksia, koska tartuttavuuden vähentymisestä ei vielä ole tutkimustietoa. Vartiuksen rajanylityspaikalla testataan päivittäin noin 30 rajanylittäjää, joiden osalta positiivisten löydösten osuus on vähentynyt viime viikkoina. KANSALAISTEN toivotaan jaksavan noudattavan arkisia perusohjeita, kuten lähikontaktien vähentämistä, maskien ja käsidesin käyttöä sekä turvavälien säilyttämistä ja matkustussuosituksia. Auto oli toistaiseksi tuntemattomasta syystä ajautunut tieltä ja törmännyt puuhun. (Suluissa osuus vastanneista, joiden mielestä mennään varmasti kohti huonompaa.) • Kuntien talous (73 %) • Koko maakunnan talous (70) • Liikenneyhteydet (69) • Sote-palvelut (61) • Koulutusmahdollisuudet (61) • Asumisen hinta (54) • Työllisyystilanne (54) • Toimeentulo (53) • Henkinen mieliala (51) • Yritystoiminnan vireys (51). Moilanen pitää tutkimuksen tulosta huolestuttavana. Tehosterokote annetaan 12 viikon päästä. KAJAANIN kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen (vas.) toteaa, että kainuulaisten huono luottamus päättäjiin voi johtua osaltaan siitä, että Kainuussa samat ihmiset ovat toimineet pitkään päättäjinä, mutta moni asia junnaa yhä paikallaan. Kainuussa esiintyy yksittäisiä tartuntoja ja tartuntaketjuja, joiden tartunnan lähteet ovat pääasiassa alueen ulkopuolelta. Kaikki tartunnat ovat jäljitettävissä. Nuorten yrittäjyyskilpailun Uskalla Yrittää -semifinaalit toteutuvat tänä vuonna virtuaaliympäristössä. – Täytyy yleisesti kiittää kainuulaisia ohjeiden noudattamisesta. Kaikki autossa olleet kolme ihmistä saivat vammoja. 70-vuotiaiden ja sitä vanhempien rokottamiseen suositellaan jo käyttöön otettuja mRNA-rokotteita (Pfizer-Biontechin ja Modernan valmisteet). Mukana semifinaalissa on 37 kainuulaista NY-yritystä, joita yläkoululaiset, lukion tai ammatillisen 2. Muita ajoneuvoja ei ojaanajossa tiettävästi ollut osallisena. Kainuun alueellinen koronakoordinaatioryhmä suosittelee aluehallintovirastolle nykyisten rajoitusten ja ohjeiden pitämistä nykyisellään. Tapahtuman alkupuolella nuoret esittelevät messuvieraille yrityksiään virtuaalisilla messupisteillään ja vastailevat videoyhteydellä tuomariston kysymyksiin. Kortelaisen mukaan Kainuussa pitää uskaltaa tehdä ratkaisuja, jotka turvaisivat hyvän elämän ja arjen tulevaisuudessa. NÄMÄ ASIAT MENEVÄT KOHTI HUONOMPAA • Tutkimuksesta käy ilmi kymmenen asiaa, joissa enemmistö odottaa kehityksen Kainuussa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Haastatteluja tehtiin Kainuussa 161. • Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa marraskuussa 2020. On puhuttava asioista niin kuin ne ovat, eikä pidä sortua älylliseen epärehellisyyteen. Yhdeksän tapahtumaa kattavan semifinaalikiertueen käynnistävät Kainuun nuoret 10. Kortelaisen mukaan Kainuussa pitäisi olla meneillään aika kova itsetutkistelu kuntaja palvelurakenteesta. Kainuussa vakaa koronatilanne, ei silti vara löysäillä Maskeja ja turvavälejä ei saa unohtaa. ympärivuorokautisen hoivan asukkaista. Soten mukaan joukkue noudattaa Vuokatin urheilijakuplatoimintamallia, eikä riskiä tartunnan leviämisestä ole. –?Jos ei olla valmiita puhumaan asioista oikeilla nimillä, vaan eletään menneisyyden maailmassa, niin ymmärrän, että se nakertaa luottamusta päätöksentekoon. Kenenkään kuntalaisen tai yksittäisen luottamushenkilön kaikki mieltymykset eivät mene läpi. Kolme loukkaantui auton ojaanajossa Paltaniemellä. Tapaus sattui hieman puoli kolmen jälkeen Pappilanniementiellä. Positiivisten tulosten osuus kaikista Kainuussa otetuista testeistä on 0,6 prosenttia. Vapaaehtoiseen testaukseen osallistuvat lähes kaikki testiin ohjatut. Vuokatissa kahdella USA:n hiihtomaajoukkueen jäsenellä on tiistaina todettu oireeton koronatartunta tulotestauksessa. –?Realistisesti pitäisi jakaa tilannekuva, missä eletään. KORONAROKOTUKSET Kainuussa asuville ikäihmisille käynnistyvät 11.2. Alle 12-vuotiaiden ryhmäliikunnassa ei ole rajoitussuosituksia, 12–17-vuotiailla suositellaan enintään 20 henkilön ryhmiä, 18 vuotta täyttäneiden osalta suositellaan yksilölajeja ryhmäliikunnan sijaan. • Kainuun asukkaista enemmistö ei luota kotikunnan (50 %), oman maakunnan (57 %) valtakunnan (60 %) eikä etenkään EU:n (73 %) päättäjiin. Vastaajat edustavat maakunnan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä. Ohjelmassa on myös Juoksuopiston Mikko Alakärpän inspiraatiopuheenvuoro ja Kainuun parhaiden NY-yritysten palkitseminen tapahtumalavalla suorana live-lähetyksenä. 6 Lisätietoa: uskallayrittaa.fi/ semifinaalit Kainuu avaa Uskalla yrittää -semifinaalit • Kolme ihmistä loukkaantui henkilöauton ajauduttua tieltä Kajaanin Paltaniemellä keskiviikkona iltapäivällä. helmikuuta kello 12 – 15.30 virtuaalisena tapahtumana, jonne ovat tervetulleita kaikki yrittäjyydestä ja alueen elinvoimasta kiinnostuneet. –?Luottamus paranee vain sillä, että päättäjien on oltava vastuullisia. Arvioni on, että puolueryhmittymissä on tilaa. – Ensin mainittuja on Kainuussa noin 1000 ja jälkimmäisessä 3500 henkilöä. MM-kisojen tulotestaus paljasti kaksi tartuntaa. Toisaalta hän sanoo, että epäluottamusta on ollut aina. Käytännössä näiden ryhmien rokottamisessa menee useita viikkoja, koska rokotteita saadaan tuhannen annoksen viikkovauhtia, Koukkari kertoo
Myös Kainuussa K-ryhmä teki hyvää tulosta, sillä sen myynti oli viime vuonna yhteensä 125 miljoonaa euroa ja se kasvoi 10,7 prosenttia. HUOMENNA 5.2. Pyöräilykuntien verkosto sai avustusta kestävään kulkutapamuutokseen kunnissa sekä aktiivisen ja kestävän koulumatkaliikunnan edistämiseen. 50 %:n alennus myönnetään asiakkaan valinnan mukaan joko kehyksistä tai linsseistä. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa kävi 30 miljoonalla eurolla. Sotkamon K-Supermarketin sisäinen laajennus valmistui viime kesänä. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa kävi 411,4 miljoonalla eurolla ja se oli plussalla 3 prosenttia. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN myynti oli 95 miljoonaa euroa ja se oli plussalla 10,3 prosenttia. Kasvua oli kehittyi 12,0 prosenttia. Osa ruokakauppojen hyvästä kehityksestä lankeaa koronan piikkiin, kun etätöissä olevat hakivat ruokansa kaupasta lounasravintoloiden sijasta. Mikäli linssit halutaan omiin kehyksiin, peritään lisäksi hiontamaksu 50 €. Pyöräilykuntien verkostoon kuuluvat Kainuun kolme kuntaa, Kajaani, Sotkamo ja Suomussalmi, päässevät nyt avustetuista hankkeista osallisiksi verkoston kautta. Tarkoituksena on tukea kestävää liikkumista ja vaikuttaa ihmisten kulkutapavalintoihin. Silmälasien ostajalle toiset silmälasit tai aurinko lasit voimakkuuksilla –50 %, alennus edullisemmasta parista. Keskon Pohjois-Suomen aluejohtaja Jari Saarinen on tyytyväinen lukuihin. Markkinaosuus nousi 37,6 prosenttiin. helmikuuta 2021 TOISET LASIT –50 % ITSELLE TAI KAVERILLE Lisäksi ILMAINEN OPTIKON NÄÖNTUTKIMUS SILMÄLASIEN OSTAJALLE € PUOLITIMME VARAA AIKA SILMÄASEMA.FI TAI 010 190 200 (mpm/pvm) –50 % Kaikki LINSSIT TAI KEHYKSET Tarjous koskee uusia silmälasitilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin etuihin tai pakettihinnoiteltuihin tuotteisiin. PARTY-MYYNTI ALKAA HUOMENNA Joka päivä PARTY-ERIÄ sellaisilla hinnoilla, että tuotteet viedään käsistä! Lyömättömiä hintoja 7 päivää – niin kauan kuin tuotteita riittää. PARTY-SPESIAALI KAIKKI TUOTTEET 52 % 52 % *) PINJA-RUNKOPATJAPAKETTI 120X200 CM Myös verkkokaupasta: sotka.fi Myös verkkokaupasta: sotka.fi Myös verkkokaupasta: sotka.fi PARTY-ETU – 71 % PARTY-ETU – 71 % PARTY-ETU – 66 % 299,(1034,-) PARTY -PAKETTI Paketti sisältää Uni-tyynyn ja -peiton! Lisäksi paksun Viivi-sijauspatjan ja jalat. A6 // UUTISET Kainuun Sanomat // Torstaina 4. –?Kainuussa kaikissa kaupan ketjuissamme oli hyvät kehitykset, hän kertoo Keskon tiedotteessa. Myös Pyöräliiton hanke edistää pyöräilystrategian toimeenpanoa kunnissa ja kävelyn strategioiden laatimista. 7 PÄIVÄÄ USKOMATTOMIA TARJOUKSIA! 7 PÄIVÄÄ USKOMATTOMIA TARJOUKSIA! *)Kampanja voimassa 5.–11.2.2021, niin kauan kuin tuotteita riittää. Kesko teki valtakunnallisesti koronavuonna ennätystuloksen. Vuosittaiset liikkumisen ohjauksen valtionavustukset on tarkoitettu kunnille, kuntayhtymille ja yleishyödyllisille yhteisöille. Liikuntatieteellisen seuran hank taas on juurruttaa kävely ja lähiliikunta pysyväksi tavaksi. Tukea voi hakea hankkeisiin, joilla on vaikutetaan ihmisten kulkutapavalintoihin ja vahvistetaan kestäviä liikkumistottumuksia. KAKSOISJOU SITETTU VILJA-JUUTTIMATTO PARTY-ERÄ! 1000 kpl UUTUUS! 9 95 (29,95) Ø 70 cm Ø 110 cm 24,95 (49,95) ALOE VERA -TYYNY JA -PEITTO 39 95 (139,80) YHTEISHINTAAN ! PARTY-ERÄ! 250 kpl • tyyny 50x60 cm, peitto 150x200 cm Ei koske Vallila-mattoja tai SUPERHINTA-tuotteita. Tuotteet myös verkkokaupasta sotka.fi SOTKA PARTY 7 PÄ IV ÄÄ 5.–11.2. Kainuun kuntiin ei tukea myönnetty. Tukea annettiin työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kestävän liikkumisen suunnitteluun. Pyöräilylle ja kävelylle tuli valtion tukea. Nyt K-Citymarket Kajaanissa on alkanut mittava miljoonaluokan kokonaisuudistus, joka valmistuu loppuvuodesta. Tarjous on voimassa 28.2.2021 asti. K-kaupat ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan jo viidettä vuotta peräkkäin. Päivittäistavarakaupan myynti oli Pohjois-Suomessa viime vuonna 981,4 miljoonaa euroa ja se kehittyi 6,1 prosenttia. Ei koske Vallila-mattoja tai SUPERHINTA-tuotteita. Edut normaalihinnoista. Kehräämöntie 22, KAJAANI • Ma-pe 10-18, la 10-15, su 12-16 Uu tist en viik ko 20 21 Jukka Keränen • K-ryhmän myynti Pohjois-Suomen alueella eli Kainuussa, KeskiPohjanmaalla, Lapissa ja PohjoisPohjanmaalla oli viime vuonna yhteensä 1 392,8 miljoonaa euroa ja se kasvoi 5,2 prosenttia. K-ryhmä kasvoi Kainuussa • Liikenneja viestintävirasto Traficom on myöntänyt liikkumisen ohjauksen tukea 26 hankkeelle eri puolille Suomea
Syksy näytti jo lupaavalta, kunnes koronaviruksen leviäminen alkoi kiihtyä Kainuussakin. Koronarajoitukset ovat vähentäneet lasten ja nuorten liikkumista, mikä on jo tätä ennen ollut vakava yhteiskunnallinen ongelma. Kajaanin Uimaseura pääsi viime viikonloppuna pitkästä aikaa järjestämään alueuinnit. Lasten halua liikkua koronavirus ei Heikkisen mukaan kuitenkaan ole sammuttanut. Kotialtaaseen Kaukaveteen uimarit palasivat kesän allasremontin jälkeen elokuussa. Vaikka Uimaseura on päässyt jatkamaan harjoittelua normaalisti, kilpailujen puute on jättänyt oman jälkensä. –?Harmitti, kun kisoja peruttiin eikä päässyt lainkaan uimaan, kertaa Vilja Takalo. – Pari kuukautta pois ohjatuista harjoituksista näkyi selvästi 2009 syntyneiden jalkapallojuniorien testituloksissa. Karin mukaan ennen joulua pitkä kilpailutauko alkoi näkyä harjoituksista poisjäämisinä. Osassa lajeista kilpailutoiminta on käynnissä koronarajoittein, joissakin kisakalenteri on täysin tyhjä. Tiiviiseenkin harjoitustahtiin tottunut lapsi tai nuori ei välttämättä paneudu omaehtoiseen harjoitteluun samalla innolla. Kisakalenteri tyhjeni ja rikotut kisarajat jäivät vain henkilökohtaisiksi saavutuksiksi, kun kevään valtakunnalliset pääkilpailut peruuntuivat. Oli harjoiteltu hyvin ja kisoihin satsattu, harmittelee Kari vieläkin. Hiljaista on ollut muun muassa painissa, jossa kevään jälkeen käydyt kisat on koko maassa ollut laskettavissa yhden käden sormilla. Huhtikuulle Kajaaniin kaavaillut juniorien SM-kisatkin jouduttiin siirtämään syksyyn. –?Onhan se ymmärrettävää, jos harjoitellaan 5-6 kertaa viikossa ilman kilpailullista tavoitetta eikä ole tiedossa leirejä eikä matkoja, mitkä on näille nuorille kaikkien hauskinta. –?Lapsilla oli patoutunutta pelaamisen tarvetta, Heikkinen uskoo. –?Se oli tosi tympeää. VALTAKUNNAN TASOLLA nuorten liikuntaharrastusten rajoittamisesta on kannettu suurta huolta. Kainuussa korona on päästänyt liikunnan kohtuullisen vähällä, joskin valtakunnalliset linjaukset ovat täälläkin heijastuneet seurojen toimintaan. KEVÄÄN KORONARAJOITUKSET Kainuussa olivat loppuvuotta tiukemmat, sillä uimahallit suljettiin kokonaan maaliskuussa. helmikuuta 2021 UUTISET // A7 BROILERINSUIKALEPIZZA 2 ANNOSTA YHTEISHYVA.FI Helppoa & edullista ARKIRUOKAA 395 Atria Kanan filee minuuttisuikale 350 g (11,29/kg) Rainbow Makea ananas 1. lk, Costa Rica 239 Felix Salaatinkastikkeet 380 g (6,11/kg) Valio Juustoraasteet Mustaleima tai Punaleima 130–150 g (20,38–17,67/kg) 265 Mutti Tomaattimurska 400 g (2,37/kg) 095 Rainbow Salaattisekoitukset 180–250 g (13,28–9,56/kg) 189 229 Suomalainen /kg Kinnusen Mylly Puolikarkea vehnäjauho 2 kg (0,70/kg) 155 Suomalainen Suomalainen Pekka Pajala • Koronapandemia on kohdellut alueita ja harrastuksia eri tavoin. Harjoitukset saivat jatkua, mutta kilpaileminen ei. Rajoituksilla on ollut vaikutusta liikkuviinkin lapsiin. Altaaseen uimarit pääsivät vasta kesän alussa Otanmäen maauimalan avautessa ja auringonpaisteen kirkastaessa myös mieliä. Viime kevään testitulokset jäivät edelliskevään tasolle. Iso muutos tapahtui lyhyessä ajassa, kertoo Vuokatti Team Sportin varapuheenjohtaja Harri Heikkinen. Uintiharjoittelu?vaihtui kevättalvella hiihtoon, juoksulenkkeihin ja kuntopiiriin. Marraskuun lopun alueuinnit peruttiin ihan viime tingassa. Kainuussa korona on päästänyt liikunnan kohtuullisen vähällä. –?Se monipuolisti harjoittelua ja uskallettiin harrastaa muitakin lajeja, kun ei ollut lajisuorituspaineita, KaUS:n päävalmentaja näkee. Treenit pyörivät, kisoja rajoitetusti JUHA NEUVONEN Uu tist en viik ko 20 21. Kainuun Sanomat // Torstaina 4. –?Mukava oli päästä pitkän tauon jälkeen kisaamaan, myöntää 14-vuotias Vilja Takalo. –?Oli iloinen meininki ja uimarit uivat hyviä aikoja, kertoo Kari. Karin mukaan koronakurimuksen keskeltä on löydettävissä jotain hyvääkin. Uimareillakin kilpaileminen on jäänyt normaalia vähäisemmäksi. VILJA TAKALO ja kaikki muutkin KaUS-uimarit joutuvat vielä odottelemaan kilpailutoiminnan vilkastumista. Uimahallin sulkeutuminen toi harjoitteluun myös uusia kuvioita. Seuran päävalmentaja Jaana Karin mukaan kisat tulivat tarpeeseen. Syksyn harrastusten käynnistyessä ryhmiin oli ennätysmäärä halukkaita
Jos viruksen luontaisessa kulussa vielä tapahtuu heikkenemistä, niin kesä on jo helpompi. Nyt Euroopassa on oltu pettyneitä markkinoille hyväksyttyjen rokotteiden saatavuuteen. Kolmanneksi yhteistyö oli poikkeuksellista. Juhani Eskola • Toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n pääjohtajana vuosina 2014–2018. Eskola sanoo nyt olevansa optimistinen rokotteen maailmanlaajuisen jakelun onnistumisesta. Johdon on vaikea perustella uuden tehtaan rakentamista ennen kuin tiedetään saadaanko rokote ylipäätään kehitettyä. –?Jos sarsin kohdalla olisi rynnätty rakentamaan tehtaita, niin jälkeenpäin olisi ilkuttu, että miksi rakensitte tehtaat, kun rokotetta ei tarvittu. –?Kyllästyminen tähän tilanteeseen on suurta. • Työskenteli Aiemmin THL:n edeltäjän, Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osaston johtajana, myöhemmin rokoteosaston johtajana ja vuodesta 2004 ylijohtajana. Kukaan ei välttämättä ole syyllinen, vaan prosessi on vaativa. Alussa sars näytti hyvin huolestuttavalta sairaudelta, mutta Kiinasta lähtenyt epidemia rauhoittui ja rokotetta ei tarvittu. Eskola uskoo, että koronarokotteen kattavuus nousee Suomessa hyväksi. –?Kukaan ei ole lopullisesti turvassa, jos virusta ei saada maailmanlaajuisesti pysäytettyä. –?En ole hämmästynyt koronarokotteiden tuotannon pullonkauloista. Toiseksi rahaa kehitystyöhön oli tarjolla avokätisesti. –?Kaikkia ei saada rokotettua kesään mennessä, mutta iso osa saadaan. Tilanteesta pääsee pois korkean rokotekattavuuden kautta. Ensinnäkin pohjatietoa oli paljon sarsja ebola -rokotteiden kehittämisen ajoilta. Yrityksellä on paljon kokemusta kahdesta virusrokotteesta, influenssaja poliorokotteesta. A8 // UUTISET Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Monet koronarokotetehtaat kasvattavat nyt ensi kertaa viruksia miljoonien rokoteannosten tuotantoon tarvittavia määriä. Yhdysvalloissa tehtaiden rakentamiseen on satsattu eniten. Kiina julkaisi tiedot koronaviruksesta vain noin vuosi sitten, ja nyt on jo käytössä useita rokotteita. Eskolan mielestä uusien tehtaiden rakentamiseen olisi pitänyt herätä aiemmin. Hän vastasi parinkymmenen rokotteen kliinisestä kehittämisestä. Tätä ja muuta uutta tekniikka ja osaamista päästiin hyödyntämään. Rummutimme rokotevalmistajille ja poliittisille päättäjille, että pitäkää huolta siitä, että tuotannon laajentamiseen satsataan. Rokotetuotanto jäi liian vähälle huomiolle Koronarokotteiden tuotannon tökkiminen ei hämmästystä THL:n pääjohtajana toiminutta professori Juhani Eskolaa. Kaikki haluavat päästä irti rajoituksista. KUKA. Taustalla muistetaan hyvin sars-rokotteen kehittäminen. Sanofi Pasteurin oma koronarokotekehitys takkusi talvella, eikä se ole mukana kevään tuotantokilpailussa. Rokotejärjestystä on myös kritisoitu. Arvostelijat ovat esittäneet, että ensin rokotteita pitäisi jakaa sinne, jossa koronaa esiintyy eniten. Hänen mukaansa varovaisuus investoinneissa on tietysti ymmärrettävää, jos asiaa ajatellaan rokotevalmistajan kannalta. PROFESSORI Juhani Eskola on perehtynyt myös rokotevastaisuuteen, jonka taustalla on hänen mukaansa paljon eri tekijöitä, osalla myös aatteellisuutta. • Vuosina 2000–2004 Juhani Eskola toimi Ranskassa rokotteisiin erikoistuneen Sanofi Pasteurin lääketieteellisenä johtajana. Sen jälkeen vuorossa ovat ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia. Hän kuuluu Suomen parhaisiin rokoteasiantuntijoihin. helmikuuta 2021 Kirsi Turkki • Professori Juhani Eskola seuraa koronarokotteiden kehittämistä ja tuotantoa aitiopaikalta. Tieteellistä tietoa viruksen genomista jaettiin avoimesti ja myös rokotevalmistajat liittoutuivat. –?Se ei kuitenkaan onnistu vuodessa eikä kahdessa. Järjestyksen mukaan ensin rokotetaan koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat. Hän on CEPI:n, kansainvälisen rokotteiden kehittämistä ja valmistamista rahoittavan järjestön turvallisuusseurantaryhmän jäsen. Kaikki olivat innostuneita siitä, että kehitetään rokote nopeasti, liian vähän kiinnitettiin huomiota siihen kuka sitä tuottaa, ja missä sitä pystytään tuottamaan. Ryhmä on seurannut keskeisten koronarokotteiden kehittämistä. Eskola oli Sanofi Pasteurin lääketieteellinen johtaja 2000-luvun alussa neljän vuoden ajan. Yritys on tarjoutunut auttamaan muita tehtaita rokotevirusten tuotannossa, jossa Sanofilla on paljon osaamista. Suomen hän uskoo olevan jo kesällä paljon paremmassa tilanteessa kuin nyt. • Toiminut maailman terveysjärjestön WHO:n rokotusten asiantuntijaryhmässä. Yleensä rokotteiden kehitystyö kestää ainakin viisi vuotta. SUOMEN LINJAUSTA rokotejärjestyksestä Eskola pitää viisaana. –?Vaikka pannut ja kattilat ovat kuumina, niin keitos ei aina onnistu. • Koulutukseltaan Eskola on lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä yleislääketieteen, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri. ESKOLA on alusta asti miettinyt onko rokotteiden maailmanlaajuiseen jakeluun riittävästi mekanismeja. Eroa on myös siinä kasvatetaanko virusta pieniä vai massiivisia määriä. Hän uskoo, että koronarokotteen kattavuus nousee Suomessa hyväksi.. Lisäksi lääkevalvontaviranomaiset ovat sujuvoittaneet omia käytäntöjään rokotteiden myyntilupien arvioinnissa. –?Ryhmässä oli alusta alkaen huolena rokotetuotannon skaalaaminen riittävän isoksi. KOKENUT ROKOTEMIES Juhani Eskola sanoo olevansa positiivisesti yllättynyt koronarokotteiden kehittämisen vauhdista. Maakuntien välillä ei ole niin suuria eroja, että se perustelisi järjestyksen muuttamista. Eskola muistuttaa, että koronarokotteisiin tarvittavien virusten kasvattaminen on biologinen prosessi, joka ei onnistu käskemällä. –?En usko, että pysyttäisiin perässä, jos koko ajan mentäisiin sinne, missä tautipesäkkeitä on eniten. Olen nähnyt ennenkin näitä ongelmia. Rikkaat maat näköjään rokotetaan ensin ja sitten rokottaminen leviää muualle. RANSKALAISEN LÄÄKEYHTIÖ Sanofin rokotteisiin keskittyvä liiketoimintayksikkö Sanofi Pasteur toimittaa vuosittain yli miljardi rokoteannosta. Eskola sanoo, että rokotteen kehittämisen vauhtiin on useita syitä
Yhteensä muunnostartuntoja on todettu 127 kappaletta, joista brittimuunnoksien osuus on 116. Vaatimuksia ovat esittäneet ainakin kansanedustajat Sari Tanus (kd.), Mia Laiho (kok.), Elina Lepomäki (kok.), Arja Juvonen (ps.) ja Paavo Arhinmäki (vas.). Kainuun Sanomat // Torstaina 4. THL:n mukaan odotettavissa on, että Suomeen saatavien rokoteannosten määrä kasvaa kevään aikana. Viimeisten kahden viikon aikana on raportoitu 4?883 uutta tartuntaa, mikä on 1?266 tartuntaa enemmän kuin edellisten kahden viikon aikana. Maailmalla kehitetyt rokotteet pyyhälsivät Suomen oman rokotetuotannon ohi. –?Oli vaihtoehtona myös se, että lasketaan tai nostetaan ikärajaa. Kaikkiaan uusia koronavirustartuntoja raportoitiin 265. Erityisesti hinkuyskärokote aiheutti sivuvaikutuksena lapsille kuumetta. 70-vuotiaiden ja sitä vanhempien rokottamiseen ryhmä suosittelee edelleen jo käytössä olevia Pfizer-Biontechin ja Modernan rokotteita. Yhteensä tartuntoja on yli 46?000. Kansanterveyslaitos teki rokotteita oman maan tarpeisiin muutaman kymmenen ihmisen voimin. THL kertoi keskiviikkona yhdestä uudesta koronavirukseen liittyvästä kuolemasta, minkä jälkeen koronaan liittyviä kuolemantapauksia on Suomessa 685. Rokotusasiantuntijaryhmä suosittelee koronarokotteiden annosvälin pidentämistä 12 viikkoon. Rokotussuositusta muutetaan tarvittaessa, kun tutkimustietoa AstraZenecan rokotteen tehosta ja vaikutuksista eri ikäryhmillä kertyy lisää. Suomessa käytettävät koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta. Arvion mukaan maahan olisi tuolloin tullut noin kaksi miljoonaa rokoteannosta. Toisen annoksen saaneita on nyt reilut 23?400. Rokotteita ehdittiin valmistaa yli sata vuotta. Tartuntojen kahden viikon ilmaantuvuusluku on noussut koko maassa noin 89 koronatartuntaan sataatuhatta asukasta kohden. Silloin elimistön tuottama vastustuskyky hänen mukaansa kypsyy ja vahvistuu. –?Jos tuotanto toden teolla haluttaisiin käynnistää, niin kannattaisi selvittää pohjoismaiset tai EU-tasoiset yhteistyön mahdollisuudet. Aiemmin ensimmäinen ja toinen rokoteannos suositeltiin annettavaksi kolmen–neljän viikon välein. Luvussa on mukana myös jo annettuja toisia annoksia. Se, missä eniten pystyttiin kuolemia ja vakavia tauteja estämään, se asettui tähän 70 vuoden iän kohdalle, Nohynek sanoi THL:n ja sosiaalija terveysministeriön (STM) yhteisessä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Sairaalahoidossa on 129 koronapotilasta, joista 23 on tehohoidossa. STT, Henrietta Nyberg, Maiju Ylipiessa Helsinki • AstraZenecan koronarokotetta suositellaan toistaiseksi alle 70-vuotiaiden rokottamiseen, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR. Hän uskoo, että koronarokotteen kattavuus nousee Suomessa hyväksi. THL:n hyvin varovaisen arvion mukaan yli 70-vuotiaat olisivat saaneet Suomessa ainakin ensimmäisen rokoteannoksen huhtikuun loppuun mennessä. • Tietoon tulleiden muuntuneen koronaviruksen aiheuttamien tartuntojen määrä lisääntyi keskiviikkona 11:llä, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Suomen päätös rokotteen käytöstä myös 65–70-vuotiailla pohjautuu jo olemassa olevaan näyttöön koronaviruksen aiheuttamasta taudista ja sen vaikutuksista iäkkäämmillä ihmisillä. Sairaalassa olevien määrä on vähentynyt tiistaista muutamalla kymmenellä, mutta tehohoidon piiriin on otettu tiistain jälkeen kuusi ihmistä lisää.Heistä tehohoitoa saa 23. –?Jos tulee enemmän rokotteita, tiedetään, että kannattaako pitää tällaista rokoteväliä vai onko syytä mennä muuhun aikatauluun, Nohynek sanoi tiedotustilaisuudessa. THL:n rokotusrekisterin mukaan yli 70-vuotiaille on annettu lähes 54?000 rokotetta. Asiantuntijaryhmä suosittelee annosvälin pidentämistä 3–4 viikosta 12 viikkoon. STT THL: Uusia tartuntoja brittimuunnoksesta löydettiin 11. ESIMERKIKSI RANSKA ja Ruotsi ovat linjanneet, että AstraZenecan rokotetta ei anneta yli 65-vuotiaille. Loput 11 ovat Etelä-Afrikassa havaittua virustyyppiä. Koronavirusrokotteen on saanut nyt lähes 150?000 ihmistä. MAURI RATILAINEN Rokotteita valmistettiin Suomessa yli sata vuotta. Kaikkiaan Suomessa on annettu reilut 173?000 rokoteannosta. Rokoteannosten määrä kasvaa kevään aikana. Tutkimustiedon vähäisyys ei tarkoita, että suojatehoa ei olisi, mutta tietoa tarvitaan enemmän, kertoi KRARin puheenjohtaja Ville Peltola tiedotteessa. Näin entistä useammat ihmiset saavat rokotteen antaman suojan nopeammin. Kehitetyt rokottet kävivät vanhanaikaisiksi. THL:n Nohynekin mukaan rokotetut myös saavat paremman suojan, kun rokotteen annosväliä pidennetään. Laitoksen kehittämät rokotteet kävivät vanhanaikaisiksi. Rokotetuotanto jäi liian vähälle huomiolle Omaan rokotetuotantoon ei ole resursseja PROFESSORI Juhani Eskola on perehtynyt myös rokotevastaisuuteen, jonka taustalla on hänen mukaansa paljon eri tekijöitä, osalla myös aatteellisuutta. helmikuuta 2021 UUTISET // A9 Kirsi Turkki THL:n edeltäjä Kansanterveyslaitos lopetti oman rokotetuotantonsa Suomessa vuoden 2004 alussa. Monet poliitikot ovat vaatineet rokotetuotannon aloittamista uudelleen Suomessa koronapandemian vuoksi. Annosvälin pidentämistä perustellaan sillä, että koska rokotteita tulee nyt Suomeen melko hitaalla tahdilla, olisi nykyisessä pandemiatilanteessa tärkeää, että mahdollisimman moni saataisiin rokotettua ensimmäisellä annoksella. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA Rokotteita tulee nyt Suomeen melko hitaalla tahdilla. Määrällisesti eniten rokotteita on annettu Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Kaikki uudet muunnostartunnat olivat Britanniassa havaittua virustyyppiä. Luku on kasvanut tiistaista noin neljällätuhannella rokotetulla. Professori Juhani Eskola on vahvasti sitä mieltä, että Suomella ei ole täyteen itsenäiseen rokotetuotantoon riittävästi resursseja. Rokotteen saajina olisivat ensimmäiseksi alle 70-vuotiaat riskiryhmäläiset ja esimerkiksi terveydenhuollon henkilökuntaa. Nyt käytössä olevat rokotteet vaativat, että niitä annetaan kaksi annosta. AstraZenecan rokotetta suositellaan alle 70-vuotiaille THL:N ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan Suomen päätös rokotteen käytöstä myös 65–70-vuotiailla pohjautuu jo olemassa olevaan näyttöön koronaviruksen aiheuttamasta taudista ja sen vaikutuksista iäkkäämmillä ihmisillä. –?Vaikka AstraZenecan rokotteen saaneilla ikääntyneillä vasta-aineiden määrä on tutkimuksissa ollut samaa luokkaa kuin muillakin ikäryhmillä, ikääntyneiden tutkittavien määrä on toistaiseksi ollut tehotutkimuksissa pieni. YLI 70-VUOTIAIDEN kuolleisuus koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on THL:n mukaan moninkertainen nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Viimeisenä Kansanterveyslaitos valmisti jäykkäkouristus-, hinkuyskäja kurkkumätärokotetta eli niin sanottua kolmosrokotetta. Hän uskoo, että rokoteosaamista Suomeen saataisiin ja ainakin sopimustuotantoon asti voimat riittäisivät, mutta rokotteiden jatkuvaan kehitykseen ja tuotantoon liittyvät investoinnit kohoaisivat miljardiluokkaan, melkein hävittäjäkauppojen tasolle
Presidentin mukaan kiihdyttämisen ja kiihkon kierre on katkaistava alkuunsa ja jokaisen ajateltava itse. Normaalielämän rajoittaminen käy pitkittyessään rankaksi ja raskaaksi, mutta vielä rankempaa ja raskaampaa on sairastaminen tai läheisen menettäminen, hän korosti. Presidentti Niinistö sanoi, ettei ole tarkoin tietoinen siitä, kuinka paljon voimaa ja väkivaltaa Navalnyin tukimielenosoituksissa on käytetty. –?Toinen asia on, että tuottaako sekään tulosta, mutta yksipuoliset julistukset, jotka sinänsä ovat tärkeitä, uskon kuitenkin, että tällainen suora vuorovaikutus antaa enemmän mahdollisuuksia, Niinistö sanoi valtiopäivien avajaisissa toimittajille. Niinistön mukaan on osattava edes hetkeksi pysähtyä ajattelemaan, missä onkaan mukana. –?Lähes 34-vuotisen kansanedustajaurani aikana en ole kokenut edes väkivallan uhkaa, vain äärimmäisen vähän vihaista käytöstä. –?Olemme tulleet tietämään raaoista surmaamisiin päätyneistä rikoksista, joissa tilanne on karannut käsistä, kun joukko nuoria on yltynyt yhden uhrin kimppuun. KYSELYN AVOIMISTA vastauksista nousee esille myös toisenlaisia näkemyksiä. Väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutunut voi pitää loukkaavana sitä, että pelosta puhuminen leimataan ulinaksi. Presidentin mukaan on hyvä, että käydään suorasanaista keskustelua kasvoista kasvoihin. Niinistö Navalnyista: Nyt on vielä suurempi syy vaatia vapauttamista Presidentin mukaan EU:n jäsenenä Suomen ja Venäjän kahdenvälinen suhde hankaloituu.. Niinistön mukaan Navalnyin saama tuomion takia Euroopan unionin ja Venäjän väliseen suhteeseen on tullut syvä railo. Pitkän parlamentaarikkouran tehnyt Jukka Gustafsson (sd.) vakuutti työrauhan säilyneen. JOEL MAISALMI / ARKISTO STT, Viivi Salminen, Saila Kiuttu Helsinki • Presidentti Sauli Niinistön mukaan koronan torjunnassa viime kädessä välttämättömin ratkaisu löytyy jokaisen korvien välistä. Niinistö lisäsi, että Putinin lehdistöpäällikkö näyttää sanoneen, ettei sitä edes seurata. Jukka Mäkysen (ps.) mielestä ”nykypäivän poliitikot ovat liian herkkähipiäisiä loukkaantumaan pienestäkin näpäytyksestä ja tönäisykin muuttuu nyrkeillä hakkaamiseksi”. Yhden miehen eduskuntaryhmänä toimiva Ano Turtiainen vakuutti, ettei väkivallan uhka vaikuta. Sanoma luo myös toivoa. LÄNNEN MEDIA kartoitti kansanedustajien kokemaa fyysistä väkivaltaa kyselyllä, johon vastasi 126 edustajaa (2.2.). Niinistö sanoi, ettei hän sitä tiedä, eikä hän tiedä, tietääkö kukaan toinenkaan. Jotkut salaavat osoitetietonsa. –?Totta kai Euroopan unionin jäsenenä se koskee meitäkin ja tietysti tämä kahdenvälinenkin suhde hankaloituu. Eikä Suomikaan ole tälle vaaralle immuuni. Niinistö valoi uskoa koronasta selviämiseen JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA STT, Viivi Salminen Helsinki • Presidentti Sauli Niinistö sanoo, että nyt kun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin oikeudenkäynti on päättynyt, on vielä suurempi syy vaatia tämän vapauttamista. Niinistö sanoo, että ilmiselvä lähtökohta on, että rauhanomaista mielenosoitusta ei pitäisi ollenkaan väkivallalla olla häiritsemässä tai keskeyttämässä. Kansanedustajien antaman esimerkin voima on hänestä vahva, ja myös erimielisyyksien keskellä on pidettävä kiinni yhteisen vastuun sanomasta. Välttämättömin ratkaisu löytyy jokaisen korvien välistä, presidentti sanoi koronan torjunnasta. Niinistöstä on hyvä, että EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustaja Josep Borrell on matkalla Venäjälle. Koronatilanteen vuoksi avajaiset vietettiin poikkeuksellisin menoin ilman yleisöä, kansanedustajia tai eduskunnan virkamiesjohtoa. Viime vuosilta on muitakin esimerkkejä siitä, ettei poliitikon fyysinen koskemattomuus ole Suomessa rikkomaton, vaikka pitäisi. Hän kommentoi asiaa valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa pitämässään puheessa keskiviikkona. NIINISTÖ KOMMENTOI puheessaan myös Yhdysvaltojen vajaan kuukauden takaisia tapahtumia Washingtonin Capitolissa. Myös avajaistilaisuutta edeltäneessä valtiopäivien ekumeenisessa avajaisjumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa olivat läsnä ainoastaan jumalanpalveluksen toimittajat. NIINISTÖLTÄ KYSYTTIIN lisäksi sitä, mikä presidentti Vladimir Putinin rooli on Navalnyin tuomiossa. Perussuomalaisten KeskiSuomen vaalipäällikkö Pekka Katajan päälle hyökättiin tämän kotona viime kesänä. Ex-huippujääkiekkoilijan vastauksessa on ripaus kaukaloiden koodistoon tottunutta lätkäjätkää. Edustajia on muun muassa lyöty, tönitty ja otettu rinnuksista kiinni. Yksi kertoo ottavansa tilaisuuksien järjestäjistä vierelleen itseään kookkaamman miehen, toinen sijoittuvansa tapahtumissa siten, että näkee hyvin eteensä ja että selusta on turvattu. Yhdessä selviämme varmasti, Niinistö sanoi puheessaan. Yliampuvaa ja herkkähipiäistä tai ei, aiheesta on syytä käydä keskustelua nyt, kun poliitikot saavat Suomessa tehdä työtään vielä pääosin ilman pelkoa. Pitkään politiikassa mukana olleet osaavat varautua väkivallan uhkaan kampanjoidessaan kansan keskuudessa. Eikä se hänestä koske vain poliittista toimintaa, vaan myös jengiytymistä, someryhmittymistä ja jopa toimintaa kaveripiirissä. 91 prosenttia vastaajista kertoi saaneensa työrauhan, mutta yksitoista vastasi joutuneensa fyysisen väkivallan kohteeksi urallaan. POLIITIKKOIHIN kohdistuva väkivallan uhka on ollut yksi puheenaiheista eduskunnan palatessa töihin istuntotauolta. Poliittisen kiihkon nousu on pahimmillaan johtanut murhayritykseen, ja jo vakavia oireita ovat nähdyt henkilöön kiinnikäymiset ja tilaisuuksien häirintä, Niinistö sanoo. EDUSKUNNAN puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa keskiviikkona. Sinuhe Wallinheimo (kok.) kertoi uskovansa, että poliitikon käyttäytyminen vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista kohtelua tämä saa. Autonrenkaaseen on työnnetty nauloja. Kusitolppakin on työrauhansa ansainnut Poliittisten päättäjien työnsä takia kohtaamista turvallisuusuhista on syytä keskustella nyt. Niinistön mukaan on kuitenkin muistettava, että Venäjän presidentti on Putin. Edustajat jättävät julkaisematta sosiaalisessa mediassa tietoja lapsistaan tai asuinpaikastaan. A10 // UUTISET Kainuun Sanomat // Torstaina 4. –?Toki joudun huvittuneena seuraamaan edustajien ulinaa väkivallan uhasta. helmikuuta 2021 NÄKÖKULMA Jussi Orell @lannenmedia.fi • Kansanedustajan työtä on verrattu kansankunnan kusitolppana olemiseen. Koronatilanteen vuoksi avajaisissa ei ollut kansanedustajia, eduskunnan virkamiesjohtoa eikä yleisöä. Niinistön mukaan hänen kuvansa oikeudenkäynnistä ei ole kovin paljon muuttunut siitä, kun hän kuvaili sen näyttävän omituiselta. Päättäjiä pitää voida arvostella myös jatkossa. –?Vain yhdessä tästä selviämme. Eräs vastaajista kertoi juuri saaneensa tappouhkauksen. Siinä on yksitoista liikaa. Entisen kansanedustajan Hannes Mannisen lanseeraama kielikuva on tullut mieleen väkivallan uhan noustua otsikoihin kansanedustaja ja ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) jouduttua hyökkäyksen kohteeksi Eduskuntatalon lähistöllä keskellä päivää. Hän sanoo, että kun toinen toistaan kiihdyttää, tie ilkeistä puheista tai halveksunnasta johtaa vihaan ja pahimmillaan väkivaltaan. Koen käydyn keskustelun ainakin jonkin verran yliampuvana. Kritiikki on osa demokratiaa, mutta väkivalta ei. Kansanedustajat voisi selkä suorana edustaa kansaa ja tehdä kansalaisten edun mukaisia päätöksiä, se on ainut oikea tie edustajien turvallisuuden lisäämiseksi. –?Pysyy reiluna kaikille, niin ei joudu vaikeuksiin, hän totesi. Niinistön lisäksi eduskunnan istuntosalissa oli paikalla ainoastaan eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.)
Navalnyin säätiön alueellista verkostoa johtava Leonid Volkov sanoi tuomion olevan vasta alkusysäys protesteille. On tiettyjä maita, joihin en mene; lienee helppo arvata, mitä ne ovat. Draghi vetosi yhtenäisyyden puolesta ja sanoi maan olevan vaikeiden aikojen edessä. Esimerkiksi Suomessa on todettu tiedustelulainsäädännön taustapapereissa, että sosiaalisella medialla on merkitystä myös sotilastiedustelulle. 2000-luvun edetessä uutisten seuraamisesta tuli hänelle uusi pakkomielle, ja etenkin arabikevään tapahtumia hän seurasi hyvin intensiivisesti. Maan bruttokansantuote kutistui viime vuonna lähes yhdeksän prosenttia. STT, AFP Iranille osavoitto talouspakotteista Haagissa • HAAG. Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Hän uskoo, että avointen lähteiden tutkinta otetaan nyt virallisilla tahoilla paljon vakavammin. Tutkijat tajusivat, että heidän oli otettava tämä avointen lähteiden homma toden kannalta, Higgins kirjoittaa torstaina ilmestyneessä kirjassaan Me olemme Bellingcat. –?Käyttäjien tuottama sisältö räjähti yhtäkkiä määrällisesti. Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi suostui keskiviikkona Italian uuden hallituksen muodostajaksi. Yhdysvallat katsoi myös pakotteiden olevan välttämättömiä. Eli varmaan yksittäiset ihmiset ovat kyenneet sopeutumaan siihen muutokseen paljon nopeammin ja näkemään siinä sellaisia mahdollisuuksia, joita instituutiot eivät välttämättä näe, tai eivät kykene taipumaan siihen että ne hyödyntäisivät niitä, Kivimäki sanoo STT:lle. Hän kertoo kirjassa tehneensä pelottavan oivalluksen jo paria vuotta aikaisemmin pitäessään Syyrian sotaan keskittynyttä blogia. Kremlin edustaja Dmitri Peskov sanoi keskiviikkona, että luvattomien mielenosoitusten järjestäminen on yleisesti ottaen huolestuttavaa ja peruste poliisin voimatoimille. BELLINGCATISSA aktiivisesti 2014– 2016 toiminut suomalainen VeliPekka Kivimäki arvioi, että tiedustelupalvelujen hitaus avointen lähteiden kanssa johtui maailman nopeasta muutoksesta ja sosiaalisen median äkillisestä noususta. Bellingcatista on kuitenkin kehittynyt enemmän kuin yksi henkilö. –?Eliot on sanonut, että sellainen terve pakkomielteisyys on ehkä kaikilla sellainen yhdistävä tekijä. Terve pakkomielisyys yhdistää EMMI KORHONEN /LEHTIKUVA Bellingcatin perustaja häkeltyi tajutessaan, että tiesi enemmän kuin päättäjät • MOSKOVA/HELSINKI. Bellingcat kun oli selvittänyt mitättömillä resursseilla avointen lähteiden tiedustelun avulla viranomaisia vikkelämmin, että Itä-Ukrainan kapinalliset olivat vastuussa koneen pudottamisesta. Higgins kirjoittaa, ettei koe erityistä pelkoa, vaikka Bellingcat onkin tutkimuksillaan saanut mahtavia vihollisia, ja hänkin saa toisinaan uhkausviestejä. –?Vastustajamme voivat yrittää vahingoittaa minua. Keskustelu Leicesterin poliisiasemalla ei ollut ensimmäinen kerta, kun Higgins tajusi, kuinka heikosti viranomaiset ja arvostetut tiedusteluorganisaatiotkin hyödynsivät verkon avoimia lähteitä. –?Mitä enemmän puhuin ja mitä enemmän vastakaikua sain, sitä enemmän vahvistui häkellyttävä tunne: me olimme ainoat, jotka teimme tätä. Väistyvä pääministeri Giuseppe Conte jätti eronpyyntönsä viime viikon tiistaina. –?Pysyttelen niin valppaana kuin uskon tarpeelliseksi. Olin törmännyt ammottavaan aukkoon informaatiojärjestelmässä – sellaiseen, jonka täyttämiseksi olen siitä pitäen työskennellyt kaikki päivät. Tuomiosta vähennettiin Navalnyin kotiarestissa viettämä aika. Että pystyy uppoutumaan asiaan sillä tavalla, Kivimäki kertoo STT:lle. –?Monet mielipidejohtajat, korkeat virkailijat ja poliitikot, jotka päättivät sotatoimista, tiesivät Syyrian selkkauksesta paljon vähemmän kuin minä, joka olin viisastunut pelkästään tutkimalla julkisia tiedonlähteitä. Tuomioistuin määräsi vuonna 2018 Yhdysvaltoja perumaan Iranille asetettuja pakotteita, jotka astuivat voimaan Yhdysvaltojen jätettyä sopimuksen. Mario Draghi muodostamaan Italiaan hallitusta • ROOMA. Draghi sopi asiasta presidentti Sergio Mattarellan kanssa keskusteltuaan ensin puolueiden ja ammattiliittojen kanssa. Navalnyin vaimo Julija Navalnaja vakuutti, että ”hyvät ja voimakkaat” ihmiset tukevat pariskuntaa, joten kenenkään ei tarvitse perääntyä tai olla peloissaan. Siellä hollantilaistutkija pyysi Higginsiä kertomaan, mitä hän oli saanut selville, ja miten. Italian talous on ollut vaikeuksissa jo ennen kuin koronapandemia iski maahan tuhoisalla voimalla. Navalnyin ehdollinen vankeustuomio muutettiin tiistaina ehdottomaksi, ja hänet tuomittiin runsaaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan. Bellingcatin ex-jäsen Veli-Pekka Kivimäki kertoo tunnistavansa tiettyjä yhteisiä piirteitä verkoston jäsenissä. Higgins kertoo tulleensa vuonna 2011 aamuisin yleensä reilusti etuajassa työpaikalleen ja penkoneensa internetistä arabikevättä koskevia päivityksiä. Yhdysvallat valitti tuomiosta muun muassa sillä perusteella, ettei asia kuulu tuomioistuimen päätettäväksi. Hän lopetti verkoston avustamisen syksyllä 2016, kun siirtyi Puolustusvoimien palvelukseen. STT, Anssi Rulamo Kansalaisjournalistiverkosto Bellingcatin perustaja Eliot Higgins kuvailee tuoreessa kirjassaan Me olemme Bellingcat, kuinka hän suuntasi pakkomielteisyytensä verkon avointen lähteiden tutkintaan. MH17-tapausta selvittänyt usean maan viranomaisten yhteistutkimusryhmä halusi kuulla Higginsiä todistajana ja kutsui hänet Leicesterin pääpoliisiasemalle. YK:n alainen Haagin kansainvälinen tuomioistuin linjasi keskiviikkona, että päätös Yhdysvaltojen Iranille asettamista talouspakotteista kuuluu sen tuomiovaltaan. Venäjän johdon mukaan poliisin kovat otteet oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tukimielenosoituksissa ovat täysin oikeutettuja. helmikuuta 2021 MAAILMA // UUTISET // A11 STT, Anssi Rulamo Helsinki • Pian sen jälkeen, kun kansalaisjournalismiverkosto Bellingcat oli loppuvuonna 2014 julkaissut raporttinsa Itä-Ukrainassa alas ammutusta MH17-matkustajakoneesta, Bellingcatin perustaja ja johtaja Eliot Higgins sai kirjeen kotiseutunsa Leicestershiren poliisilta. Poliisi on kahden viime viikon aikana ottanut kiinni yhteensä yli 10?000 ihmistä mielenosoituksissa eri puolilla Venäjää. STT, AFP Venäjän johto: poliisilla oli oikeus koviin toimiin. Tämä johti seuraavana vuonna Syyrian sotaa seuraavan blogin perustamiseen, jota hän päivitti työnsä ohessa, kunnes sai 2013 alkaen joukkorahoitusta keskittyäkseen avointen lähteiden tutkimukseen kokopäiväisesti. Ja jos miettii isoja valtion virastoja tai muita vastaavia, eiväthän ne aina hirveän nopeasti liiku. Mutta en näe järkevien varotoimien lisäksi syytä joutua kauhun valtaan. PARIN VIIME vuoden aikana Bellingcatin näkyvimmät tutkinnat ovat kohdistuneet Venäjän turvallisuusviranomaisten salamurhayrityksiin. ”Me olimme ainoat, jotka teimme tätä” VELI-PEKKA Kivimäki toimi aktiivisesti vuosina 2014-2016 kansalaisjournalismiverkosto Bellingcatissa. Higgins kertoo olleensa nuorempana pakkomielteisen antaumuksellinen verkkopelaaja
Blogin kirjoittaminen vaatii tietynlaista itsekkyyttä, sillä siinä kirjoitetaan asioita omasta näkökulmasta. En esimerkiksi kirjoita tekstejä, jotka jäävät vain tietokoneelle pyörimään käyttämättömänä. Nykyään katselukertoja tai kommentteja ei tule enää samoissa määrissä. Blogiaan hän kuvailee sillisalaatiksi. SINI RIEKKI toteaa, että bloggaajana on löydettävä omasta arjesta ne kiinnostavat asiat, jotka ovat kirjoittamisen arvoisia. BLOGGAAMISEN tulevaisuudesta Sini Riekillä löytyy pohdittavaa sekä yleisellä että henkilökohtaisella tasolla. Hän arvelee, että syy löytyy muista sosiaalisen median kanavista. –?Nuoremmat eli esimerkiksi alle 15-vuotiaat eivät omien havaintojeni perusteella enää juuri blogimaailmassa pyöri, vaan muut sosiaalisen median kanavat ovat vieneet mielenkiinnon. MAHDOLLISESTI ehkä -blogin kohderyhmä on pääasiassa kirjoittajan itsensä ikäiset tai hieman vanhemmat henkilöt. Bloggaaja poimii havaintoja arjesta MEA KUOPUSJÄRVI ”Nuoremmat eli esimerkiksi alle 15-vuotiaat eivät omien havaintojeni perusteella enää juuri blogimaailmassa pyöri, vaan muut sosiaalisen median kanavat ovat vieneet mielenkiinnon.”. –?Pitää vain löytää arjesta ne kiinnostavat asiat, jotka ovat kirjoittamisen arvoisia. Riekki ei myöskään enää julkaise uusia postauksia yhtä aktiivisesti kuin alkuaikoina. –?Muut reseptipostaukset eivät kuitenkaan ole keränneet paljoa katselukertoja. Mahdollisesti ehkä -blogia pitävä Sini Riekki on huomannut, että tavallisesta arjesta kertovat tekstit ovat suosituimpia. –?Olen esimerkiksi pohtinut blogissani kaupungin sekä kunnan eroja ja kuinka olen itse sopeutunut niihin. Yleisesti kuitenkin sisältö, josta on lukijalle jotain apua, vetoaa kaikista eniten. Riekin blogista löytyy julkaisuja esimerkiksi hänen lukemistaan kirjoista, kirppislöydöistä, kosmetiikasta, tavallisesta arjesta sekä ruoasta. –?Teksteilläni pitää olla jokin julkaisualusta, jotta saan motivaatiota kirjoittamiseen. Tällä hetkellä Sini Riekin blogin luetuin teksti on kananmunattoman mustikkapiirakan resepti. Hänen mukaansa esimerkiksi erilaiset testaukset ovat aina suosittuja, koska lukija saa niistä tietoa testattavasta asiasta. Riekin mukaan bloggaajan onkin tärkeää löytää omasta arjestaan jotain sellaista, jonka voi jakaa muillekin hyödyllisenä asiana. Ihmisiä kiinnostavat asiat, joihin voi saimaistua. Blogin avulla saan pidettyä kirjoitusrutiinia yllä, eikä synny pitkiä taukoja ilman kirjoittamista. Myös arjesta kertovissa postauksissa uusi asuinympäristö tietenkin näkyy. –?On parasta, jos pystyy olemaan toiselle avuksi. Omalla kohdallaan hän näkee harrastuksensa jatkuvan niin kauan kuin asiaa riittää. Hänen aloittaessaan bloginsa kirjoittamisen, blogimaailma oli selkeästi aktiivisempi. Myös tavallisesta arjesta kertovat tekstit nousevat korkealle katselumäärissä samaistumisen vuoksi. helmikuuta 2021 Marjut Lehto • Kiinnostus kirjoittamiseen sekä muiden blogien lukeminen saivat Suomussalmelta kotoisin olevan Sini Riekin aloittamaan oman Mahdollisesti ehkä -bloginsa vuonna 2017. Blogeissa pääsee paljon syvemmälle aiheisiin kuin esimerkiksi Instagramissa, ja osa ihmisistä pitää juuri tästä syvällisyydestä. Pitää kokea itsensä jollain tavalla niin tärkeäksi, että pystyy kirjoittamaan omasta arjestaan, mutta samalla kuitenkin saada valjastettua asia lukijan hyödyksi. A12 // MUSTAA VALKOISELLA Kainuun Sanomat // Torstaina 4. –?Koen, että blogien kultakausi on jo mennyt ohi, mutta blogit tulevat kuitenkin aina olemaan jollain tavalla osa blogifanien elämää. –?Kommenttikentässä vuorovaikutus oli aktiivisempaa ja julkaisut keräsivät suhteellisen helposti satoja katselukertoja. HÄNEN mielestään hienoa on se, että oman elämän ei tarvitse olla ihmeellistä voidakseen kirjoittaa blogia. Tällä hetkellä Jyväskylässä opiskeleva ja asuva Riekki kertoo paikkakunnan vaihdoksen vaikuttaneen blogin aiheisiin. –?En kategorioi sitä tarkasti mihinkään luokkaan, sillä haluan pystyä kirjoittamaan sinne postauksia oman mielenkiintoni ja inspiraation mukaan. –?Vielä ei ainakaan loppua ole näkynyt
Oona: Pystyy helposti erottamaan. Inka: Julkaisen Instagramin ja Snapchatin stooreihin laitan, mitä olen tehnyt päivän aikana. Inka: En usko, että tietoja mihinkään käytetään, kun sinne ei tarvitse laittaa omia tietoja. Aada: Minulle ei ole tullut sellaista vastaan. Inka: Aika helppo on huomata. Aada: En juurikaan katso Youtubea vaan enemmän TikTokia, josta katson esimerkiksi huumorivideoita. Mutta niistäkin pääsee poistamalla kavereista ja estää yhteydenoton, eikä niihin enää kiinnitä mitään huomiota. Valehtelun näkee esimerkiksi siitä, miten asian esittää, se on sitten helposti tunnistettavissa valheeksi. Aada: On joskus käynyt mielessä, mutta en isommin ole asiaa ajatellut. Aada:Jonkun verran tuotan esimerkiksi selfieitä Instagramiin. Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Kysyimme Kajaanin Lehtikankaan 6B-luokan oppilailta Aada Kuosmaselta, Inka Karhulta ja Oona Hyvöseltä, miten somesovellusten ABC on hallussa. ANTTI YLÖNEN. Aada: WhatsAppia, Instagramia, TikTokia ja Snapchatia. Kuinka paljon tulee vastaan valehtelua. Onko tullut vastaan tilanteita, että tuntematon pyytää juttukaveriksi siten, että voisi epäillä, että kyse on aikuisesta eivätkä motiivit ole hyväksyttävät. Oona: Ei ole ollut ongelmia. Oona: Kaikkea hauskaa askarteluun liittyvää. Inka: TikTokia, Snapchatia, Instagramia ja Youtubea. SOMEN säännöt hallussa Kuudesluokkalaiset tytöt ovat hyvin tietoisia siitä, mitä sosiaalisen median sovelluksilla voi tehdä ja missä kulkee raja. Pelkäättekö, että sovelluksen kautta tietoja käytetään tietämättänne hyväksi. Inka: Youtubesta katson vaikka my day eli mitä on tehnyt päivän aikana, TikTokista huumorivideoita ja hauskoja. Oona: Katson pelivideoita ja huoneen esittelyvideoita. Saatteko personifioituja suunnattuja mainoksia. Millaisia sääntöjä vanhemmat ovat asettaneet sosiaalisen median käytössä. Oona: Netflix Inka: Pelejä, joita voi pelata ja Netflix, josta voi katsoa ohjelmia. LEHTIKANKAAN koulun 6B-luokan oppilaat Aada Kuosmanen (vas.), Inka Karhu ja Oona Hyvönen tuntevat hyvin somen maailman säännöt ja toimintatavan. Onko sosiaalisen median käytössä tullut vastaan muita ongelmia. Oona: Ei juurikaan, joskus on tullut pyyntöjä, mutta olen estänyt enkä ole aloittanut mitään keskustelua heidän kanssaan. Pystutkö erottamaan mainokset muusta feedistä. Oona: Minulle ei ole asetettu rajoituksia, vanhemmat luottavat minuun. Inka: En saa liian kauan aikaa käyttää sosiaaliseen mediaan, että tulee muutakin tehtyä. Mitä siellä katsotte ja kuuntelette. Inka: Pystyy tutustumaan uusiin ihmisiin, katselemaan heidän julkaisemiaan kuvia ja videoita, ja saada niistä inspiraatiota, mitä voisi itse arkielämässä tehdä. Tuotatteko itse sisältöä sosiaaliseen mediaan. Aada: Vanhempien mukaan sosiaalisen median käyttö ei saa olla liian pitkäaikaista kerrallaan. Oona: Kyllä sen huomaa, jos joku valehtelee. Aada: Aika helppo erottaa ainakin TikTokissa. Inka: Ei mitään isompaa, joskus on joku sovellus lakannut toimimasta ja sitä miettii, että mitä on tapahtunut, mutta yleensä se aika nopeasti korjaantuu. Inka: TikTokissa on kaikille samat mainokset. Päivästä kuluu yhä enemmän aikaa pieneen puhelimen ruutuun tuijottamisessa. Mitä sosiaalisen median sovelluksia käytätte puhelimessa. Aada: On se aika helppoa, näkee, mitkä eivät ole totta. Oona: Jos katson vaikka uusia kenkiä tai muuta, Youtubeen tulee mainoksia niistä, mitä olen katsonut. Jos katsotte esimerkiksi Youtubesta tai TikTokista videoita, minkä tyyppisiä videoita katsotte. Mitä muita sovelluksia teillä on puhelimessa. Lisäksi pitää miettiä, mitä julkaisee, ettei esimerkiksi joku nolo kuva lähtisi leviämään netissä. Oona: TikTokia, Snapchatia, Instagramia ja Facebookia. helmikuuta 2021 MUSTAA VALKOISELLA // A13 www.opintopolku.fi | Lisätietoja: hakijapalvelut@kamk.fi • 044 7101 648 • 044 7101 229 Matkailu Liikunnanohjaaja Liiketalous päiväja monimuotokoulutus Sairaanhoitaja päiväkoulutus Kajaani ja monimuotokoulutus Raahe Yhteishaku 17.–31.3.2021 Alkavat koulutukset: kamk.fi kajaaninamk @kajaaniamk Kajaanin ammattikorkeakoulussa pienistä asioista voi kasvaa suurta Terveydenhoitaja Sosionomi monimuotokoulutus Rakennusja yhdyskuntatekniikka Kajaani ja Raahe Konetekniikka päiväja monimuotokoulutus Tietoja viestintätekniikka Datasta tekoälyyn, Älykkäät järjestelmät ja Peliteknologia Tietojenkäsittely Datacenter ja peliala, Kajaani Tietojenkäsittely Peliala, Raahe Antti Ylönen • Sosiaalisen median erilaiset keskustelu-, kuvaja videoalustat ovat yhä voimallisemmin nuorten elämässä. Inka: On tullut vastaan joku tavara, jonka haluaa ostaa, mutta kun miettii, että se ei välttämättä ole sellainen, mikä mainoksessa on, niin se jää ostamatta. Inka: On tullut pyyntö, että vaihdetaanko kuvia ja sellaisia, joissa on vähemmän vaatetta päällä. Inka: Netflix Onko tullut vastaan mainos, joka on aiheuttanut halun ostaa. Pitää katsoa, että kenen kanssa juttelee, ettei jonkun oudon tyypin kanssa juttele. Oona: On siellä sellaisia, joita minä kovasti haluan ostaa, mutta kun ei tiedä, mitä sieltä oikeasti sitten tulee. Oona: TikTokiin kuvaan tanssivideoita, Instagramiin julkaisen selfieitä ja Snapchatiin laitan kavereille viestejä. Instagramissa on saattaa tulla vastaan mainoksia, joka on enemmän suunnattu sinulle. Aada: Mainos saa aikaan halun ostaa hetkellisesti, mutta parin päivän päästä se ei enää tunnu siltä. Aada: Ei mitään isompaa ongelmaa ole tullut vastaan. Inka: Helposti pystyy erottamaan, kun alakulmassa lukee mainos. Aada: Vähän kaikenlaista, juttelen kavereiden kanssa
17.55 Uutiset. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 10.00 Eroja ja avioeroja (7). 19.25 Yle Nyheter TV-nytt. 07.20 LEGO Jurassic World (S). 13.00 Donner – Privat (12). 08.05 Alvin ja pikkuoravat (7). MTV3 08.00 Chuggington (S). 20.55 Urheiluruutu. 11.00 Remppa vai muutto UK. Perjantai. 09.45–11.38 Uusi päivä (S). YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen. 13.00 Urheilustudio. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.2. (12). 22.15 Viikon sää. 12.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. 18.00 Yle Uutiset. 07.45 Arthur ja minimoit (7). 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 10.30 Rempalla tuloja. 08.18 Ryhmä Hau (S). 16.45 Yle Oddasat. 15.05 UEFA Champions League: Viikkomakasiini. 12.00 Valitut Palat Collection. PERJANTAI 5.2. 15.55 Suurin pudottaja Suomi. 08.05 URBI – artistiunelma. 19.25 Tulosruutu. 10.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki!. 02.20 El Chapo (16). 15.50 Toisenlaiset teiniäidit. Perjantai. 19.35 Sportnytt. 14.00 Myytinmurtajat. 23.50 AIKUISET (12). 10.00 Jaksa paremmin. 19.30 Hauskat kotivideot. 10.55–11.00 Salatut elämät esittää: Tunteisiin. 17.30 Putous. 03.15–03.57 Pitääkö olla huolissaan. 20.45–20.55 Hemmalive. 09.47 Jälki, joka jää. 07.56 Anton Siilinen ratkaisee. 12.25 Kirppiksen Kingi. 11.10 Rempalla tuloja. 20.00–20.23 Luontohetki: Intian ihmeelliset eläimet. 09.30 Last Man on Earth (7). 08.25 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 23.50 Subleffa: The Aviator – Lentäjä (12). 17.20 Koripallon naisten EMkarsinta: FIN – UKR. 16.30 Emmerdale (7). 09.30–10.00 Neljän tähden illallinen. 09.00 Perjantai-dokkari: Identtiset, erilliset. 09.58 Talviunelmia. 18.30 Unelmakoti. 07.45 Arthur ja minimoit (7). 23.00 Subleffa: First Kill (16). 20.00–00.10 YLE TEEMA. 18.00 Päivän sää. 09.00 Toisenlaiset teiniäidit. 17.30 Simpsonit (7). 17.25 Antiikkikaksintaistelu. 18.10 Urheiluruutu. 13.30 Urheilustudio. 17.00 Yle Uutiset. 18.45 Deitti (12). 17.00 Pikku Kakkonen. 06.45 Hatchimals (S). 09.55 Urheilustudio. 09.43 Salainen museo. 19.10 Uutisextra. 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 08.59 Minä, Elvis Riboldi (7). YLE TV1 07.00–07.51 Prisma: Nisäkkäiden nousu. 06.35 Hatchimals (S). 21.45 Yle Uutiset. 15.45 Taivaan tulet (12). 19.00 Suunnittelun jättimokat. 14.50 Mäkihypyn MC: Hinzenbach. 11.10 Hiihdon MC: Sprinttikarsinnat. 08.30 BUU-klubben. 16.00 Selviytyjät. 13.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. 19.00 Seitsemän uutiset. 10.00 Koko Suomi leipoo. 11.00 Efter Nio 2018. 16.00 Pieni talo preerialla (12). 16.50 Novosti Yle. 11.00 Pientä pilaa. 07.45 Liisa ja Leo (S). 09.05 Historia: Suurten satojen mies. 13.45 MasterChef 2020. – 11.2. 20.00 The Voice of Finland. Perjantai. 18.00 Masked Singer USA. 14.45 Ikimuistoinen: Iskelmäklassikot. 08.10 Pac-Manin aavemaiset seikkailut (7). 09.00 Bob’s Burgers (S). 07.10 Rytmimunashow (S). 13.20 Mä oksalla ylimmällä (S). 08.10 Muumilaakson tarinoita. 22.20 Päivän sää ja Tulosruutu. 21.00 Kuutamolla. 07.26 Popi Kissa (S). 07.20 LEGO Ninjago (7). YLE TV1 07.00 Talot huokuvat historiaa. 12.40 Alppihiihdon MC: Garmisch-Partenkirchen. 21.00 Sohvaperunat. 15.05 Rakettitiedettä. SUNNUNTAI 7.2. 07.49 Pikku Kakkonen: Seikkailukone. 13.00 Elokuva: Villi tusina (S). 21.50 Top Dog (12). 19.00–21.00 Frendit (S). SUB 07.00 Simpsonit (7). 18.00 Jopet-show (S). 16.40 Mäkihypyn MC: Klingenthal. NELONEN 06.00 Ritariprinsessa Nella (S). 17.15 Urheilustudio. 18.00 BUU-klubben. 14.55 Huvila & Huussi. 20.00 The Voice of Finland. 20.30 Yle Uutiset. 00.03 Torpedot (12). 09.22 Eksynyt Ozissa (7). 17.00 Yle Uutiset. 18.05 Pitääkö olla huolissaan. 21.49 Urheiluruutu. 20.30 Yle Uutiset. 10.00–11.00 Lemmen viemää. 12.00 Jumalanpalvelus: Kynttilänpäivän jumalanpalvelus Pernajan kirkosta. 10.20 Strömsöstä poimittua. 17.25 Mäkihypyn MC: Klingenthal. 00.50–01.30 Skidmoren murhamysteeri. 00.10 Talent Suomi. 17.04 Päivän sää. 12.00–17.20 YLE TEEMA. 15.35 Super-Jahti. 21.20 Jörnin juhla. 12.15 Yle Oddasat. 18.30 The Voice of Finland. 08.33 Ässäluokka (S). 21.00–21.50 Tanssii Tähtien Kanssa – parhaat kautta aikojen. 15.55 Esittelyssä: Viisi miestä viikossa. 19.45 Mittatilaustyönä. 09.10 Flinkkilä & Kellomäki. 13.15 Mitä tänään syötäisiin. 09.00 Mimmit musapatti (S). 00.15 Rikospaikka. 14.40 Tanssii Tähtien Kanssa – parhaat kautta aikojen. 18.45–19.35 Avara luonto: Tarunhohtoinen Yellowstone. 08.50 HS Lasten uutiset. 16.00 A-Talk. 13.10 Mäkihypyn MC: Hinzenbach. 13.35–14.24 Casualty (12). MTV3 08.00 Chuggington (S). 13.40 Hiihdon MC: Parisprintit. 20.20 Ketonen & Myllyrinne (12). 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 11.30 Kotoisa. 19.25 Yle Nyheter TV-nytt. 11.25 Urheilustudio. 16.00 Putous. 21.55 Traces – Jäljet (16). 14.05 Marja Sannikka. 00.45 Teknavi. Perjantai. 09.05 Emmerdale (7). 11.50 Yhdistetyn MC: Klingenthal. 18.10 Urheiluruutu. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 18.05 Viiden jälkeen. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen. 07.40 Paavo Pesusieni (7). 16.50 Novosti Yle. 12.19 Oddasat. 19.10 Arto Nyberg. 21.10 Yle Olohuone: Samae Koskinen, Riihimäki. 20.00 Marja Sannikka. 14.40–15.15 Luovia suhteita. 17.00 Poliisit UK: Ajojahti (12). 16.35 Super-Jahti. 21.05 Ivalo (16). 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.2. 15.15 Hymy Pyllyyn. 12.45 Egenlandin matkakohteet. 07.05 My Little Pony (S). 19.28 Esittelyssä: Super-Jahti. 01.55 Masked Singer USA. 22.35 Top Gear. 12.35 Cedar Cove – Olivian valinta (7). 10.58 Paavo Pesusieni (7). 23.25 Vera Stanhope tutkii (12). 07.38 Q Putti 5 (S). Anne Flinkkilän vieraana professori Juho Saari, joka tutkii eriarvoisuutta ja köyhyyttä, pohtii vapaa-aikanaan Kyllikki Saaren murhaa ja muistelee kaiholla lapsuutensa Kalajoen tuulia. 15.10 Simpsonit (7). 03.10 Esittelyssä: Viisi miestä viikossa. 11.00 Tanskalainen maajussi. 11.30–14.00 Simpsonit (7). 20.00–00.50 YLE TEEMA. 09.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. 08.30 Nuori Robin Hood (S). 08.20 Paras harrastus. 06.50 Rusty Rivets (S). 06.25 Bing (S). 15.25 Käsipallon Suomen Cup: Naisten loppuottelu. 22.00 Kymmenen uutiset. 07.26 Maailman satuja (S). 10.05 Ykkösaamu. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 11.00 Koko Britannia leipoo. 09.35 Paavo Pesusieni (7). YLE TEEMA & FEM 08.25–12.00 YLE FEM. 15.35 Simpsonit (7). 22.35 Elokuva: Commando (16). Yle TV1 klo 17.10. 15.25 Mäkihypyn MC: Klingenthal. 20.30 Peltsin Lappi. 09.00 Neljän tähden illallinen. 23.25 Elokuva: Robin Hood (12). 12.30 Salatut elämät (7). 17.25–03.43 YLE FEM. 23.30–00.10 Ykkösaamu. 14.35 Perjantai. 21.00 Subleffa: Rambo – taistelija 2 (16). 12.25 Yhdistetyn MC: Klingenthal. 17.00 Toisenlaiset teiniäidit. 09.00 Mumeniid diidadálvi (S). 19.30 Putous. 00.10–00.35 AIKUISET (12). 07.30 LEGO Ninjago (7). 08.50 Jumppahetki: Pihajumppa. 10.00 Yle Uutiset. MTV3 06.15 Aamusää. 19.30 Salatut elämät (7). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 22.35 Armi elää! (7). 18.15 Strömsö. 10.00 Jumalanpalvelus. 09.00 Näin meillä (7). 22.00 Kymmenen uutiset. 09.30 Puoli seitsemän. 17.50 Elokuva: Toy Story 3 (7). 13.45 Hiihdon MC: Sprintit. 14.10 Minun musiikkini. 07.15 Oiva (S). 08.23 Villit futarit (7). 18.25 Tulossa: Selviytyjät Suomi. 12.00 Emmerdale (7). 19.30 Talent Suomi. 18.25 Liiga: Sport – Kärpät. 09.30–10.00 Neljän tähden illallinen. 08.15 Jennifer Erica. 18.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset. 07.05 LEGO Ninjago (7). 15.35 Top Gear. 08.59 Galaxi. 15.15 Urheilustudio. 06.52 Utelias Vili (S). 16.35 Vanhan tekniikan metsästäjät. 08.18 Galaxi. 16.30–17.00 Hockey Night 360. 21.30 Keno ja Synttärit. 13.30–14.20 Kotoisa. 07.20 Henkilökuva: Perinteenvaalija Sophia. 08.30 BUU-klubben. 21.00 Pitääkö olla huolissaan?. SUB 07.00 Simpsonit (7). 22.10 Keno ja Synttärit. 14.30 MTV Uutiset Live. 07.32 Herra Mäyränen ja rouva Repolainen (S). 01.05 Myytinmurtajat. 09.55–09.58 Joraavat juurikkaat (S). 09.00 Yle Uutiset. 09.11 Romppu, Rasse ja Sikuriina (7). 17.05 Pilanpäiten. 11.35 Hiihdon MC: Parisprintin karsinnat. 23.20 Torpedot (12). 12.00 Kuka anasti Ravelin Boléron. 13.00 Ikimuistoinen: Juice Leskinen. 06.57 Killen kimppakyyti (S). 10.45 Viimeinen sana. 20.00 Donner – Privat (12). 14.45 Itse valtiaat (7). 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 09.00 Neljän tähden illallinen. 06.25 Uutisaamu. 00.05 Elokuva: Gangsterisota (16). 22.30 Sohvaperunat. 18.25 Mäkihypyn MC: Klingenthal. 18.30 Mitä tänään syötäisiin. 14.15 Selviytyjät. 18.00 BUU-klubben. 12.00–17.20 YLE TEEMA. 23.15–00.30 OUR NEW PRESIDENT. 08.00–08.51 Avara luonto: Tarunhohtoinen Yellowstone. 10.30 Mitä tänään syötäisiin. 08.10 Pac-Manin aavemaiset seikkailut (7). 10.05 Kirppiksen Kingi. 08.00 Yle Uutiset. 22.25 Tulosruutu. 10.25 Yhdistetyn MC: Klingenthal. NELONEN 06.00 Ritariprinsessa Nella (S). 10.00 Snowhow – Den nordiska vintern. 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 10.05 Sportliv. 18.15 Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle. 06.52 Hyrräpäät (S). 02.10 Narcos: Mexico (16). 11.00 Faija hoitaa (S). 13.10 Nile Rodgers: mestarin menestysvinkit. 09.00 Hauskat kotivideot. helmikuuta 2021 TV VIIKKO 5. 15.30 Leijonan luola USA. 13.00 Neljän tähden illallinen. 17.10–17.55 Cedar Cove – Olivian valinta (7). 10.55 Urheilustudio. 08.25 Norjan rannikoilla. 23.10–00.50 Yle Live: INXS, Live Baby Live. 07.30–08.00 Simpsonit (7). YLE TEEMA & FEM 08.15–12.59 YLE FEM. 20.45 Ajotunti (7). 16.00 Kauniit ja rohkeat (S). 07.14 Petran poppoo (S). 10.00 Huvila & Huussi. 16.20 Urheilustudio. 16.50 Novosti Yle. 13.00–17.25 YLE TEEMA. 10.30 Janne Josefsson. 18.00 BUU-klubben. 17.25–19.53 YLE FEM. 12.55 Paavo Pesusieni (7). 22.55 Viimeinen sana. 17.20 Urheilustudio. 19.10 Tulosruutu. 16.50–17.20 Saamelaissessiot. 12.05 Dokumenttiprojekti: Paperittomat. 21.55–03.43 Hidden – Esikoinen (16). 00.20 Elokuva: Emmanuelle 4 (16). 15.30 Akuutti: Kannanko geenivirhettä?. 10.55 Yle Alueuutiset. 07.36 Pikku Kakkosen posti. 14.19 Casualty (12). 09.58 Yhdistetyn MC: Klingenthal. 11.30 Ulos kuplasta. 06.25 Rusty Rivets (7). 19.00 Seitsemän uutiset. 09.24 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset (7). 07.56 Oktonautit (S). 08.09 Auvo Raitanen (S). 13.20 Yle Olohuone: Samae Koskinen, Riihimäki. 08.00 Pac-Manin aavemaiset seikkailut (7). 19.48 Sportliv. 15.30 Salatut elämät (7). 13.05 Tanskalainen maajussi. 06.50 My Little Pony (S). 02.25 Poliisit 2021 (7). 21.00 Subleffa: Yksin Marsissa (12). 10.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 12.52 Maurice Béjartin Boléro. 13.45–14.15 Kulttuuricocktail Live: Uushenkisyys on yksilön projekti. 17.25 Tanskalaisarkkitehtien koteja ulkomailla. YLE TV1 05.55 Akuutti. 07.15 Pipsa Possu (S). 15.20 Urheilustudio. 18.45 Urheilustudio. 16.30 Elokuva: Itse ilkimys (7). 18.30 Puutarhakausi. 20.00 Maria ja kesäpuhujat. 12.30 Neljän tähden illallinen. 00.55–01.25 Puoli seitsemän. 11.00 LIVE: Onnenarpa. 00.00 Top Gear. 06.25 Bing (S). 18.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki!. 17.25 Strömsö. 11.30–14.00 Simpsonit (12). 22.20 Päivän sää. 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni. 19.00–21.00 Frendit (S). 23.40 Rikospaikka. 12.05 Luontomatkalla Costa Ricassa. 21.05 Perjantai. 22.00 Kymmenen uutiset. 06.50 Muumilaakson tarinoita. 07.24 Enni ja Roi (S). A14 // TV-VIIKKO Kainuun Sanomat // Torstaina 4. 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita. 08.43 Ystäväni Marlon (S). 07.04 Suurenmoinen herra Kunkku (S). 15.35–16.30 Stadi vs. 12.15–12.29 Pilanpäiten. 19.20 Urheiluextra. 21.50 Noin viikon studio. 14.00 Myytinmurtajat. 09.05 Närbild. 07.15 My Little Pony (S). 11.40 Remppa vai muutto UK. 06.25 Ylen aamu. 12.40 Pisara. 18.55–20.45 Käsipallon Suomen Cup: Miesten loppuottelu. 18.30 Puoli seitsemän. 11.00 Yle Alueuutiset. 08.20 Onneli, Anneli ja Salaperäinen muukalainen (S). 16.55 Uutiset. 15.00 Isä Matteon tutkimuksia. 15.00–15.25 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 07.35 Arthur ja minimoit (7). 22.35 Ulkolinja: Ukrainan vauvatehdas. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.2. 18.00 Hockey Night Live. 01.10 Myytinmurtajat. 08.05 Eränkävijät. SUB 06.30 Chuggington (S). 12.00–14.40 Järjetön vauvakuume (12). 10.27 Melodifestivalen 2021: Osakilpailu 1. 07.30–08.00 Simpsonit (7). 11.45 Some deep story. 09.35 Kauniit ja rohkeat (S). YLE TEEMA & FEM 08.05–12.00 YLE FEM. FLINKKILÄ & KELLOMÄKI , lauantaina 6.2. 12.25 Oddasat. 22.35 Elokuva Wallander: Varas (16). 14.20 Jörnin juhla. 17.25 Uutiset. 06.52 Tik Tak (S). YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen. 03.15 Top Gear. 18.00 Yle Uutiset. 15.20 Kino: Chihiro ilmmiid gaskkas – Henkien kätkemä (7). 14.40 Pilanpäiten. Valon ja varjon mies. 22.40–00.10 Melodifestivalen 2021: Osakilpailu 1. 22.25 Tulosruutu. 00.20 Poliisit UK: Ajojahti (12). 22.20 Freestylen MC: Deer Valley. 01.30 Plastiikkakirurgian pääkaupunki. 20.50 Urheiluruutu. 19.00 Seitsemän uutiset. 17.10 Flinkkilä & Kellomäki. 10.15 Urheilustudio. 16.55 Onnenarpa. 16.00 Sydänlääkärin syöksykierre (12). 13.55 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. LAUANTAI 6.2. 08.07 Tarinoita puumajasta (S). 14.10 Noin viikon studio. 12.01 Yhteisvastuu: Vanhuksena yksin velkataakan alla. 21.35 Elokuva: Mies ja alaston ase 33 1/3: Viimeinen solvaus (12). 18.30 Ollaan kuulolla. 08.58 Galaxi. NELONEN 06.00 Ritariprinsessa Nella (S). 11.38 Jotunheimenin paimenet. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 13.40 Elokuva: Kätyrit (7). 16.50 Leijonan luola USA. 09.30 Antiikkikaksintaistelu. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 08.10 Muumilaakson tarinoita. 09.00 Mimmit musapatti (S). 21.15 Kino: The Killing of a Sacred Deer (16). 19.40 Scott & Bailey (12). 19.30 Maailma on valmis (12). 17.10–17.55 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12). 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 01.05 Subleffa: Ghostbusters – haamujengi (12). 19.00 Nurses – Nuoret sairaanhoitajat (12). 18.00 Pitääkö olla huolissaan?. 09.00 Olen saamelainen. 19.20 Tulosruutu. 15.00 Olen ajatellut elää (S). 17.30 Viiden jälkeen. 17.00 Selviytyjät. 19.00 Hauskat kotivideot. Lande. 15.00 Ylen aamun parhaat. 22.15 Elokuva: Mies ja alaston ase 33 1/3: Viimeinen solvaus (12). 20.00 Elokuva: Vaiana (7). 15.15 Hercule Poirot: Hautajaisten jälkeen (7). 21.00 Subleffa: Exodus – Gods and Kings (12). 20.50 Aloha (S). 02.40 112 (7). 12.45 RSO Musiikkitalossa. 19.45 USA:n vaativimmat ammatit. 19.50 Sportliv. 11.44 Tämä tästä. 20.00–20.55 Super-Jahti. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 20.45 Urheiluruutu. 09.12 Voihan Poni (7). 09.20 Viidakon veijarit (S). 06.40 Rusty Rivets (S). 20.30 Yle Uutiset. 23.10 Oddasat. 17.06 Viiden jälkeen. 17.15 Kuutamolla. 11.55–12.45 Kaappaus keittiössä. 09.00 McLeodin tyttäret (12). 08.19 Athleticus. 19.20 Päivän sää. 09.20 Viidakon veijarit (S). 07.41 Tilda ja hänen ystävänsä. HARRI HINKKA. 13.20 Selviytyjät. 16.25 Taidetutkimukset. 14.45 Urheilustudio. 21.00 Warrior (16). 21.30 Keno ja Synttärit. 22.00 Hiljainen todistaja (16). 15.35–16.20 Valamon tarina. 15.00 Pitääkö olla huolissaan?. 19.35 Sportnytt. 11.30 Mikaela & Thomas. 21.35 Elokuva: Star Wars: The Force Awakens (12). 14.00 Elokuva: Itse ilkimys (7). 09.35–10.00 Paavo Pesusieni (7). 17.25–20.00 YLE FEM. 18.45 Urheilustudio. 23.55 Uusi Kino: Eatnanvulos Lottit – Maan sisällä linnut (S). 21.00 Atlantic Crossing (12)
10.00 Eroja ja avioeroja (12). YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen. 21.00 Kino Klassikko: Me sotasankarit (16). 21.50 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 08.36 Kanikenttä (7). 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita. 21.30 Perjantai-dokkari: Kun oma lapsi lyö. 13.15–14.30 Suomalainen nostalgia: Nuori luotsi (7). 23.15 Stand Up!. 18.30 Puoli seitsemän. 00.15–01.05 The Handmaid’s Tale – Orjattaresi (16). 14.00 Amazing Race. 07.05 LEGO Ninjago (7). 07.04 Poppelikumpu (S). 17.30 The Wall Suomi. 08.05 Daltonit (S). 12.30 Lumilautailun ja freestylen MM: Lumilautakrossi. 18.00 BUU-klubben. 15.00 Baywatch (12). 16.30 Moderni perhe (S). 07.00 Nipa ja Pete (S). (S). 07.20 LEGO Jurassic World (7). 22.00 Kymmenen uutiset. 12.00 Emmerdale (12). NELONEN 06.00 Ritariprinsessa Nella (S). 23.25 Simpsonit (7). 13.55 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. 19.25 Tulosruutu. 17.00 Kuutamolla. 15.00 Baywatch (12). 09.00 McLeodin tyttäret (12). 08.05 Daltonit (7). 17.10–17.55 Cedar Cove – Olivian valinta (7). 15.00 Baywatch (12). 19.00–19.55 Prisma: Kuubalainen syöpälääke. 09.10 Emmerdale (7). 17.55 Uutiset. 09.30 Last Man on Earth (12). 06.50 Sonic Boom (7). 15.00 Koko Suomi leipoo. 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (7). (12). 09.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. 09.10 Emmerdale (7). 07.45 Arthur ja minimoit (7). 18.10 McLeodin tyttäret (12). 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita. 12.00 Valitut Palat Collection. 00.45 Sub.doc: Robotit elämässämme osa 1/2. 11.00 LIVE: Onnenarpa. 17.25 Uutiset. 08.50 Jumppahetki. 12.30 Cedar Cove – Olivian valinta (7). 09.45 Uusi päivä (S). 07.35 Muru (S). 00.20–01.15 Berlin Station (12). 11.00 Luontomatkalla. 12.45 Casualty (12). 10.05–11.00 Pitääkö olla huolissaan. NELONEN 06.00 Ritariprinsessa Nella (S). 19.00 Seitsemän uutiset. 12.30 Cedar Cove – Olivian valinta (7). 18.00 The Wall Suomi. 13.00 Simpsonit (12). 16.55 Onnenarpa. 18.30 Jon Fosse – mitä ei voi pukea sanoiksi. 17.06 Viiden jälkeen. 00.00–00.20 Logged in (16): Hermolomalle suljetulle. 08.25 Lassie (7). YLE TEEMA & FEM 08.20–12.00 YLE FEM. 14.55 Huvila & Huussi. 10.45 Kasvis-tv. 18.05 Viiden jälkeen. 13.30 Taidetutkimukset. 17.00–17.57 Pikku Kakkonen. 21.00 Subleffa: Ghostbusters II. 19.53 Arkistosta: Maailman ympäri – 80 paikannimeä. 14.45 Itse valtiaat (7). 12.15 Pilanpäiten. 18.05 Viiden jälkeen. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 06.25 Rusty Rivets (S). 14.55 Huvila & Huussi. 21.30 Jalkapallon Italian cup: välierä Atalanta Napoli. 21.40 Jalkapallon Italian cup: välierä Juventus Inter. 23.10 Top Dog (12). 19.00–19.50 Sohvaperunat. 20.00 Poliisit 2021 (7). 16.50 Novosti Yle. 15.40 Lehmän vuosi (7). 18.05 Viiden jälkeen. 07.40 Paavo Pesusieni (7). 18.10 McLeodin tyttäret (12). 21.30 Berlin Station (12). 18.25 Emmerdale (12). 15.40 A-studio viittomakielellä. 14.45 Itse valtiaat (7). 14.30–15.19 Casualty (12). 07.40 Paavo Pesusieni (7). 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 13.10 Tanskalainen maajussi. 17.00–17.59 Pikku Kakkonen. 10.00–11.00 Lemmen viemää. 08.30 Myyrän seikkailut (S). 00.56 AIKUISET (12). 10.00 Huvila & Huussi. 20.45 Yksittäistapaus: Let Her Speak (S). 07.45 Arthur ja minimoit (7). 00.05 Sinkut paljaana. 12.00 Valitut Palat Collection. 18.00 Päivän sää. 19.30 Frendit (S). 09.00 Bob’s Burgers (S). 08.30 Myyrän seikkailut (S). 00.35–01.05 Puoli seitsemän. 07.16 Ritari Mikke (S). 17.00 Australian rajalla. 17.04 Päivän sää. 16.10 MOT. 22.20 Päivän sää ja Tulosruutu. 12.00 Tanskalainen maajussi. 14.55 Huvila & Huussi. 19.50 Ketonen & Myllyrinne (12). 17.15 Minun puutarhani. 12.13 Yle Oddasat ja Oddasat. SUB 06.30 Chuggington (S). 19.00 Remppa vai muutto Vancouver. 12.30 Tinan matkassa. 16.00 Pieni talo preerialla (12). 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 22.25 Tulosruutu. 21.00 A-studio. 21.00 Subleffa: Charlien enkelit (12). 23.05 Roba (12). 11.00 Jumalanpalvelus. 08.15 Galaxi. 17.04 Päivän sää. 16.00 Salatut elämät (7). 14.55 Huvila & Huussi. 21.00 Historia: Lontoon suuri ruttoepidemia. 09.30 Last Man on Earth (7). 12.00 Kino: Chihiro ilmmiid gaskkas – Henkien kätkemä (7). 20.00 Super-Jahti. 10.00–11.00 Lemmen viemää. 16.00 Pieni talo preerialla (12). 11.00 LIVE: Onnenarpa. 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. SUB 06.30 Chuggington (S). 02.00 Simpsonit (7). 19.00 Leijonan luola USA. 21.00 Supernanny Suomi. 14.30 Arkistojen salat: Kennedy Berliinissä. 16.50 Novosti Yle. TORSTAI 11.2. 17.04 Päivän sää. 00.05 Nyrkki (12). 16.50 Novosti Yle. 10.15 Yliopistollinen eläinsairaala. 20.00 Super-Jahti. 20.00 Akuutti: Hypnoosi – avain toipumiseen. 10.15 Yliopistollinen eläinsairaala: Hanhenkarkotusta ja piilokiveksiä. 11.30 Peltsin Lappi. 15.00 Ylen aamun parhaat. 23.00–00.02 Sisällä. 12.00 Teddy Pendergrass: If You Don’t Know Me (12). YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen. MTV3 06.15 Aamusää. 20.00–01.05 YLE TEEMA. 14.30 MTV Uutiset Live. 16.00 Pieni talo preerialla (12). 19.20 Päivän sää. helmikuuta 2021 TV-VIIKKO // A15 MAANANTAI 8.2. 23.45 Tosi tarina: Lapinlahden Arvo. 07.49 Ryhmä Hau (S). 08.23 Karvinen (7). 08.41 Lulu ja lehmä (7). 01.45 Neljän tähden illallinen. 09.05 Mitä tänään syötäisiin. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen. 15.00 Ylen aamun parhaat. 18.00 Ulosottomiehet. 16.45 Yle Oddasat. 12.15 Pilanpäiten. 18.55 Mitä tänään syötäisiin?. 20.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 20.58 Keno ja Synttärit. 18.55 Mitä tänään syötäisiin?. 23.45 Prisma: Nisäkkäiden nousu. 13.20 Yks’ tavallinen Virtanen. 15.50 Novosti Yle. 12.15 Pilanpäiten. 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 07.07 Maikki ja pelottava Pontso. 10.00 Taivaallista menoa. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 06.50 Muumilaakson tarinoita. 23.10 Subleffa: Yksin Marsissa (12). 13.00 Putous. 20.40 Maailma on valmis (12). 20.00–20.55 Järjetön vauvakuume (12). 12.00–17.25 YLE TEEMA. 17.55 Uutiset. 19.00 Seitsemän uutiset. 13.00 Teknavi. 12.00 Emmerdale (7). 08.10 Pac-Manin aavemaiset seikkailut (7). 12.30 Salatut elämät (7). 01.20–03.15 Game of Thrones (16). 07.45 Arthur ja minimoit (7). 19.00 Frendit (S). 17.10–17.55 Cedar Cove – Olivian valinta (7). 07.20 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7). 10.05–11.00 Kotoisa. 15.45 Ampumahiihdon MM: Sekaviesti. 10.20 Minun puutarhani. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen. YLE TV1 05.30 Eränkävijät. 06.53 Metkat Mesiläiset (S). 07.39 Robottijunat (S). 23.00 Yle Olohuone: Samae Koskinen, Riihimäki. 22.00 Syntinen (16). 08.40 Myyrän seikkailut (S). 12.30 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen. 06.25 Ylen aamu. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 13.00 Simpsonit (12). 11.00 LIVE: Onnenarpa. 16.30 Uusi päivä (S). 22.00 Elokuva: Pacific Rim (12). 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.2. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S). 07.30 Mitä ihmettä. 15.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 09.30 Last Man on Earth (12). 22.35 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen. 17.06 Viiden jälkeen. 18.00 Ulosottomiehet. 20.58 Keno ja Synttärit. 07.33 Sasu (S). YLE TV1 05.55 Noin viikon studio. 11.00 LIVE: Onnenarpa. 17.30 Viiden jälkeen. 18.00 The Wall Suomi. 08.35 Myyrän ystävät (S). 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 08.50 Professori Balthazar (S). 11.00 Strömsö. 12.45 Minun musiikkini. 18.25 Emmerdale (7). 21.45 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 20.00–01.45 YLE TEEMA. 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita. 09.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. 07.48 Uula ja Kuu (S). 06.25 Ylen aamu. 19.20 Päivän sää. 07.05 LEGO Ninjago (7). 08.50 Jumppahetki. 01.05 Rikospaikka. 11.30 Spotlight. 13.20–14.40 Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (S). 17.00 Oppimislabra. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 23.10 Strike Back (16). 07.57 Puu Fu Tom (S). 13.00 Simpsonit (7). 11.00 Efter Nio 2018. 21.00 USA:n vaativimmat ammatit. 07.51 Askarrellaan. 21.00 Pitääkö olla huolissaan?. MTV3 06.15 Aamusää. 00.30 Arman Pohjantähden alla (7). 11.30 Taivastiellä. 22.55 Oddasat. 11.00 Närbild. 22.20 Päivän sää ja Tulosruutu. 15.00 Baywatch (12). 15.55 Suurin pudottaja Suomi. 06.25 Rusty Rivets (S). 21.15 Minun musiikkini. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S). 14.25 Alppihiihdon MM: M alppiyhdistetyn pujottelu. 20.00 Rillit huurussa kausi 12 (S). 15.00 Kuutamolla. 15.55 Suurin pudottaja Suomi. 14.00 Amazing Race. 11.15 Maria ja kesäpuhujat. 22.45 Oddasat. 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (7). 16.00 Moderni perhe (S). 08.50 Unelmakoti. 10.00 Huvila & Huussi. 12.00 Valitut Palat Collection. 16.55 Uutiset. 16.55 Saamelaissessiot. 12.00 Emmerdale (7). 07.20 LEGO Jurassic World (7). 09.00 Efter Nio. 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 06.25 Rusty Rivets (S). YLE TV1 05.55 Kulttuuricocktail Live. 15.25 Alppihiihdon MM: N alppiyhdistetyn pujottelu. 17.00 Super-Jahti. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 08.20 Tanskalaisarkkitehtien koteja ulkomailla. 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 21.45 Luovia suhteita. 09.30 Last Man on Earth (12). 18.10 McLeodin tyttäret (12). 08.25 Näin meillä (7). 06.53 Pikkuli (S). 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 09.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. 19.00 Frendit (S). 06.58 Mohvelit (S). 16.30 Moderni perhe (S). 08.20 Jens erämaaseikkailulla. 09.00 Bob’s Burgers (S). 21.00 Peltsin Lappi. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S). 22.00 Kymmenen uutiset. 16.00 Moderni perhe (7). 19.30 Salatut elämät (S). 06.50 Muumilaakson tarinoita. 20.00 Poliisit 2021 (7). 23.05 OUR NEW PRESIDENT. 19.00 Ulos kuplasta. 15.00 A-studio. 21.00 Stand Up!. NELONEN 06.00 Ritariprinsessa Nella (S). 20.00–01.30 YLE TEEMA. 07.11 Kaapo (S). 10.05–11.00 Koko Britannia leipoo. 06.25 Rusty Rivets (S). 16.00 Eduskunnan kyselytunti. 23.01 Kertomus Lapinlahden sairaalasta. 09.45 Uusi päivä (S). 10.53 Yle Alueuutiset. 15.55 Mental Samurai Suomi. 21.05 A-Talk. 13.55 Alppihiihdon MM: Miesten super-g. 17.06 Viiden jälkeen. 19.00 Lehmän vuosi (7). 08.50 Ruokamatkailua. 11.25–12.30 Alppihiihdon MM: Naisten super-g. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.2. 19.00–19.50 Taivaan tulet (12). 01.05–01.55 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa. 06.53 Titta Pikkanen (S). 22.55 Pitääkö olla huolissaan?. 12.15 Pilanpäiten. 09.00 Bob’s Burgers (S). 20.00 Rillit huurussa kausi 12 (S). 15.55 Esittelyssä: Viisi miestä viikossa. 12.35 Tanskalainen maajussi. YLE TV1 05.55 MOT. 18.25 Emmerdale. 16.30 Uusi päivä (S). 15.00 Isä Matteon tutkimuksia. 21.45 Yle Uutiset. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 17.30 Viiden jälkeen. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 11.24 Itämeri pintaa syvemmältä. 12.00–16.51 YLE TEEMA. 09.00 Tanskalainen maajussi. 09.00 McLeodin tyttäret (12). 22.40 Oddasat. 20.30 Simpsonit (7). 07.20 Petran poppoo (S). 19.30 Salatut elämät (12). 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 18.00 Ulosottomiehet. 01.30 Koko Suomi leipoo. 08.22 Late Lammas (S). 17.00 Yle Uutiset. 22.20 Päivän sää. 08.30 Myyrän seikkailut (S). 08.21 Galaxi. 16.00 Salatut elämät (12). 09.30 Puoli seitsemän. 13.45 Pieni pyhiinvaellus (7). 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 23.55 Poliisit UK: Ajojahti (12). 08.40 Myyrän seikkailut (S). 16.30 Uusi päivä (S). 17.25 Uutiset. YLE TEEMA & FEM 08.20–12.00 YLE FEM. 14.20 Casualty (12). 22.30 Skidmoren murhamysteeri. 18.00 BUU-klubben. 07.59 Minirekat (S). 20.45 Theroux: Elämää reunalla. 17.10–17.54 Cedar Cove – Olivian valinta (7). 17.25–20.00 YLE FEM. 22.45 Oddasat. 20.25–20.53 Spotlight: Älliä hinnalla millä hyvänsä. 17.06 Viiden jälkeen. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset. 21.00 Subleffa: Ratkaisun hetket (16). 06.50 Sonic Boom (7). NELONEN 06.00 Ritariprinsessa Nella (S). 17.30 Australian rajalla. 12.00–17.20 YLE TEEMA. 12.00 Yle Live: INXS, Live Baby Live. 23.55 Kirppiksen Kingi. 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita. 16.05 Pieni talo preerialla (12). 17.25 Almost never (S). 23.00 48 tuntia rikoksesta (12). 09.05 Mitä tänään syötäisiin?. 01.30–04.00 Australian rajalla. YLE TEEMA & FEM 08.30–11.59 YLE FEM. 17.00–00.02 YLE FEM. 12.30 Rehtori (7). 18.30 Me kuorsaajat. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 10.55 Alppihiihdon MM: M alppiyhdistetyn super-g. 17.00 Pitääkö olla huolissaan?. 09.30 Puoli seitsemän. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.2. 10.45 Suurperheen maalaiselämää. 18.30 Puoli seitsemän. 15.50 Arto Nyberg. 10.00 Huvila & Huussi. 15.10 Peltsin Lappi. 20.00 Kotoisa. 07.04 Paperitarinoita (S). 10.30 Aistit avoinna Italiaan. 10.00 Eroja ja avioeroja (7). 21.45 Elämämme Galapagossaarilla. 10.05–11.00 Kuutamolla. 23.40 M – Murhaaja keskellämme (12). 20.00 Kulttuuricocktail Live: Rakkauslaulut sisältävät piiloviestin elämästä. 20.00 Kuutamolla. 19.20 Päivän sää ja Tulosruutu. 20.00 Rillit huurussa kausi 12 (S). 14.45 Itse valtiaat (7). 22.35 Peltsin Lappi. 23.00 Perjantai. 21.05 A-studio. 00.05 Ohuella langalla (12). 15.00 Pitääkö olla huolissaan?. 13.55 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 09.30 Puoli seitsemän. 19.00 Seitsemän uutiset. 12.00 Emmerdale (7). 14.30 MTV Uutiset Live. 15.00 Kirppiksen Kingi. 10.15 Yliopistollinen eläinsairaala. 08.35 Myyrän ystävät: Hepokatti (S). 08.22 Galaxi. 19.30 Salatut elämät (7). 16.55 Uutiset. 22.00 Erikoisryhmä Köln (12). 19.00–19.55 Historia: Vastarintaliikkeen naiset. 10.30 Ahvenanmaan sankarit. 19.00 Frendit (S). 08.30 Kotijumppaa Sofian kanssa. 06.25 Ylen aamu. 16.45 Yle Oddasat. 13.30 Tanssii Tähtien Kanssa – parhaat kautta aikojen. 12.00–17.52 YLE TEEMA. 10.00–11.00 Lemmen viemää. 12.30 Salatut elämät (7). 19.20 Päivän sää ja Tulosruutu. 07.12 Kerkko Kukko (S). 10.45 Sportliv. 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 20.15 Suunnittelun jättimokat. 12.35 Cedar Cove – Olivian valinta (7). 15.05 Isä Matteon tutkimuksia. 17.55–19.53 YLE FEM. 07.32 Simo (S). 10.15 Puutarhakausi. 17.00 Yle Uutiset. 22.25 Tulosruutu. 09.30 Me kuorsaajat. 13.55 Kiinteistöveljekset. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 22.00 Kymmenen uutiset. 12.15 Yle Oddasat ja Oddasat. 12.00 Valitut Palat Collection. 06.50 Muumilaakson tarinoita. 13.30 Super-Jahti. 19.30 Salatut elämät (7). 17.30 Viiden jälkeen. 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.2. 16.55 Onnenarpa. 08.50 Professori Balthazar (S). 08.50 Professori Balthazar (S). Kainuun Sanomat // Torstaina 4. 22.00 Ulkolinja: Trump ja vihan kausi. 11.15 Sportliv. 08.16 Aappo ja Tööt (S). 13.40 Casualty (12). 19.00 Lehmän vuosi (7). 21.45Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 10.45–11.08 Vanhan tekniikan metsästäjät. 19.15 Tämä tästä. 18.00 Yle Uutiset. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 07.40 Paavo Pesusieni (7). 20.00–20.55 Järjetön vauvakuume (12). 09.50 Norjalaisia tarinoita. 07.09 Maijuli (S). 13.15 Vatsa sisään – rinta ulos. 18.05 Viiden jälkeen. 06.25 Ylen aamu. 09.05 Mitä tänään syötäisiin?. 20.58 Keno ja Synttärit. 14.45 Itse valtiaat (7). 00.35 AIKUISET (12). 19.00 Seitsemän uutiset. 20.00 Koko Suomi leipoo. 18.00 BUU-klubben. 18.10 McLeodin tyttäret (12). 15.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 22.00 Ivalo (16). 10.55 Pisara. 17.00 Australian rajalla. 08.29 Tero hoitaa (7). 17.00 Australian rajalla. 11.55 Alppihiihdon MM: N alppiyhdistetyn super-g. 08.10 Pac-Manin aavemaiset seikkailut (7). 19.25 Tulosruutu. 18.00 Päivän sää. 22.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12). 23.55–00.20 Puoli seitsemän. 21.49 Urheiluruutu. 16.00 Moderni perhe (S). 18.30 Taivaallista menoa: Sotatraumoja ympäröi hiljaisuus. SUB 06.30 Chuggington (S). 12.00 Volga 30 päivässä. 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 23.35 Uusi Kino: Harmageddon olohuoneessa (12). KESKIVIIKKO 10.2. 12.15 Tanskalainen maajussi. 19.00 Leijonan luola USA. 21.00 A-studio. 00.40 Arman Pohjantähden alla (S). 09.45 Uusi päivä (S). 07.45 Arthur ja minimoit (7). 14.00–14.55 Historia: Mullistavat keksinnöt. 12.15 Yle Oddasat ja Oddasat. 20.00 Suurperheen maalaiselämää. 17.25 Uutiset. 00.00 Putous. 07.05 LEGO Ninjago (S). 19.00 Frendit (S). 14.00 Amazing Race. 22.35 Hockey Night Extra. 17.30 Viiden jälkeen. 00.50 Supernanny Suomi. 01.25 Simpsonit (12). 18.00 Yle Uutiset. TIISTAI 9.2. 07.35 Planeetta Kosmo (S). 20.30 Simpsonit (7). 19.55–20.18 Närbild. 06.50 Muumilaakson tarinoita. MTV3 06.15 Aamusää. 10.26 Strömsöstä poimittua. 16.50–17.20 Saamelaissessiot. 12.30 Salatut elämät (12). 12.30 Salatut elämät (7). 08.30 Nuori Robin Hood (S). 09.10 Emmerdale (7). 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 10.00 Huvila & Huussi. 09.30 Puoli seitsemän. 23.25–23.55 Puoli seitsemän. 19.00 Ahvenanmaan sankarit. 22.00 Kymmenen uutiset. 15.40 Sohvaperunat. 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 08.50 Jumppahetki. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 07.30 Pikku perunat (S). 16.55 Uutiset ja Päivän sää. 10.55 Yle Alueuutiset. 06.25 Uutisaamu. YLE TEEMA & FEM 08.30–12.00 YLE FEM. 15.55 Mental Samurai Suomi. 16.55 Onnenarpa. 10.00–11.00 Lemmen viemää. 16.00 Salatut elämät (7). 00.20 Top Gear. 21.00 Subleffa: Tequila Sunrise – Vaarallinen sekoitus (16). 13.00 Simpsonit (7). 09.10 Emmerdale (12). 22.55 Marja Sannikka. 23.05 Rikostutkija Bergman (12). 13.30 Koko Suomi leipoo. 06.50 Sonic Boom (7). 18.30 Puoli seitsemän. 18.30 Tanskalainen maajussi. 07.50 Milli ja Molli (S). 19.00–20.22 Donner – Privat (12). 19.00 Atlantic Crossing (12). 19.50 Elämämme Galapagossaarilla. 17.00 Yle Uutiset. 12.35 Cedar Cove – Olivian valinta (7). 18.00 Yle Uutiset. 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 08.30 Ahvenanmaan sankarit. 08.05 Alvin ja pikkuoravat (S). 09.45 Uusi päivä (S). 14.30 MTV Uutiset Live. 06.25 Uutisaamu. 17.20 Taivaan tulet (12). 22.00 Kino: Muiden elämä (12). 15.00 Ylen aamun parhaat. 09.05 Mitä tänään syötäisiin?. 10.55 Yle Alueuutiset. 23.20 Subleffa: Rambo – taistelija 2 (16). 20.00 Holby Cityn sairaala (12). 15.10 Sinkut paljaana. 22.20 Kino Suomi: Kuuma kissa. 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 09.00 McLeodin tyttäret (12). 14.45 Siivooja (7). 20.58 Keno ja Synttärit. 18.00 Ulosottomiehet. 21.45 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 18.25 Emmerdale (7). 23.30 48 tuntia rikoksesta (12). 00.00 El Chapo (12). 18.55 Mitä tänään syötäisiin?. 15.55 A-studio. 23.50–01.30 Kino: Niin kauan kuin sydän lyö (12). 06.25 Uutisaamu. 08.10 Pac-Manin aavemaiset seikkailut (7). 18.55 Mitä tänään syötäisiin?. 00.15–01.45 John & Yoko: Above Us Only Sky (12).. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S). 20.00 MOT. 08.06 Petteri Kaniini (S). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 16.55 Pikku Kakkonen. 07.40 Paavo Pesusieni (S). 10.00 Eroja ja avioeroja (12). 21.00 Pandemian kulisseissa. 21.00 Kirppiksen Kingi. 00.15 Narcos (16). 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 22.20 Päivän sää. 09.00 Bob’s Burgers (S). 13.55 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin. 08.50 Jumppahetki. 10.15 Yliopistollinen eläinsairaala. 18.00 BUU-klubben. 23.05 Killing Eve (12). 17.00 Australian rajalla. 17.25–19.53 YLE FEM. 21.00 Elokuva: Jack Ryan: Shadow Recruit (12). 08.17 Pok ja Mok (7). 00.30–01.00 Puoli seitsemän. 07.05 LEGO Ninjago (7). 21.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12). 23.50 Simpsonit (7). 07.03 Kuminakuja 19 (S). 22.00 Poliisit 2021 (7). 18.00 Päivän sää. 17.55 Uutiset ja Päivän sää. 12.30 Mielensäpahoittaja – ennen kaikki oli paremmin. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 06.25 Uutisaamu. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.00–18.00 Pikku Kakkonen. 13.40–14.25 Historia: Lontoon suuri ruttoepidemia. 21.00 Efter Nio. 09.00 Kiinteistöveljekset. 08.36 Hirveä Henri (S). 18.00 The Wall Suomi. 17.25 Jumalasta Guruun. 22.00 Ohuella langalla (12). 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 09.50 Autolla Etelä-Amerikan halki. 13.05 Casualty (12). 18.30 Puoli seitsemän. 18.00 Yle Uutiset. 17.25 Uutiset. 15.30 Sportliv. 15.45 Yle Oddasat. 14.30 Arkistojen salat: Monacon häät. 07.20 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7). 09.00 McLeodin tyttäret (12). 08.23 Urheiluhullut (S). 10.00 Eroja ja avioeroja (12). 16.00 Moderni perhe (S). 16.55 Onnenarpa. 08.16 Galaxi. 17.55 Uutiset. 18.30 The Voice of Finland. 16.00 Salatut elämät (7). 06.53 Dinotassut (S). 16.45 Yle Oddasat. 22.35 Rikospaikka. 23.00 Elävä arkisto esittää. 17.00 Yle Uutiset. 17.00 Masked Singer USA. 06.50 My Little Pony (S). 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 14.30 MTV Uutiset Live. MTV3 06.15 Aamusää. 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 16.55 Uutiset. 20.30 Simpsonit (7). 00.05 Super-Jahti. 21.00 Nyrkki (12). 08.10 Pac-Manin aavemaiset seikkailut (7). 14.00 Amazing Race. 17.10–17.54 Cedar Cove – Olivian valinta (7). SUB 06.30 Chuggington (S)
Niin lime, sitruuna kuin veriappelsiinikin toimivat tässä samettisessa jälkiruoassa, joka kannattaa valmistaa edellisenä iltana suoraan tarjoiluastioihin. helmikuuta 2021 Nina Karlsson, teksti ja kuvat • Etenkin ranskalaiset ovat tarkkoja siitä, että simpukoita nautiskellaan vain niinä kuukausina, joiden ranskankieliseen nimeen kuuluu r-kirjain. GRATINOIDUT simpukat sopivat sellaisenaan naposteluun tai esimerkiksi osaksi runsaampaa napostelupöytää. Kuumenna pastavesi ja keitä hyvin suolatussa vedessä. Sinisimpukoiden viljely putsaa vedestä tehokkaasti ravinteita, ja ne ovat siis ympäristöystävällinen herkku. Jos tarjoat pääruoaksi simpukoita, varaa niitä noin noin puoli kiloa ruokailijaa kohden. RIPOTTELE appelsiinipossen pinnalle kandeerattua inkivääriä tai vaikka kuivattua laventelia. Jätä odottamaan. Sekoittele hiljalleen kiehuvaa kerma-sokeriseosta noin 5 minuuttia kokoa ajan sekoittaen. Kun ruoan pääosaa tähdittää liemi, tarjoile seurana hyvää maalaisleipää tai ranskanperunoita ja aiolia, jotta saat runsautta ateriaan. Nosta kattilaan mukaan valutettu pasta ja kuumenna parin Sesongissa maistuvat sinisimpukat . Kaada seos neljään tarjoiluastiaan, peitä kelmulla ja anna jäähtyä. Niitä kannattaa hyödyntää jälkiruoissa. Maailman tunnetuin simpukkaannos on varmasti ranskalainen moules á la mariniére, sinisimpukat merimiehen vaimon tapaan, jossa maistuvat valkoviini ja sipuli. Lisää joukkoon valkosipuli ja simpukat, ja kuullota vielä pieni hetki. Talven lämmittävä ykkösruoka syntyy mutkattomasti valmiista tomaattikastikkeesta, chorizosta ja sinisimpukoista. Kerma ja appelsiini maustavat talven jälkiruoan NINA KARLSSON. Eli kaikkina kuukausina syyskuusta huhtikuuhun, septembresta avrilliin. Sitrushedelmistä voit valita mieleisesi. A16 // RUOKA Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Simpukkapasta Kahdelle ½ kg tuoreita sinisimpukoita oliiviöljyä nokare voita 2 pientä salottisipulia 1 tl curryjauhetta 3 valkosipulin kynttä 1 dl kermaa puolikkaan sitruunan mehu tuoretta tilliä Puhdista simpukat, ja heitä rikkinäiset ja aukeamattomat pois. Kaada kerma ja sokeri paksupohjaiseen kattilaan ja kuumenna. . Käytä vain viljeltyjä simpukoita, sillä ne ovat ekologinen valinta. Pastan valmistuessa kuumenna reilu loraus oliiviöljyä ja voinokare pannussa ja lisää mukaan silputtu salottisipuli ja curryjauhe. Nosta jääkaappiin hyytymään yön yli. Sääntö liittyy simpukoiden säilytykseen, sillä ne ostetaan elävinä ja valmistetaan samana päivänä. Lisää joukkoon sitruunan mehu ja kerma. Kuullota parin minuutin ajan. Viimeistele appelsiiniposset kandeeratulla inkiväärillä tai sitruunan kuorella tai kokeile esimerkiksi kuivattua laventelia. Kylmien kuukausien ruokalistaan kuuluvat ehdottomasti helposti valmistuvat – ja edulliset – sinisimpukat. Appelsiiniposset neljälle tai kuudelle 4 dl kuohukermaa ¾ dl appelsiinimehua ½ dl sitruunanmehua 1 dl sokeria Purista appelsiineistä ja sitruunoista mehut. Tuhdimpaan nälkään sopii currylla ja tilillä maustettu sinisimpukkapasta. VOIT myös oikaista ja käyttää pastaan valmiita säilykesimpukoita. Ota kattila pois levyltä ja lisää mehu joukkoon ohuena nauhana koko ajan hyvin sekoittaen. Alkuruoaksi tai naposteluun sinisimpukat valmistuvat kätevästi uunissa ja saavat parikseen aromikkaan juuston. Myös fileoitu veriappelsiini kruunaa sitrussesongin herkkuhetken. Mausta suolalla ja pippurilla. Nina Karlsson • Alkuvuosi on sitrushedelmien aikaa. Helppoon possettiin tarvitset vain muutaman raaka-aineen. Se on takuuvarma herkuttelijan pikaruoka, mutta kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti simpukoiden liemeen viiniin sijaan myös vehnäolutta, siideriä tai tulista tomaattikastiketta
Sekoita paistetut makkarat joukkoon. Irrota simpukan toinen kuori ja aseta pellille se kuori, mihin simpukka jää kiinni. • Huuhdo simpukat kylmällä vedellä ja pese juuresharjalla hiekka ja kivettymät pois. Oluen tuoksusta ja mausta löytyy sopivasti lakkaa ilman, että se vie kaiken huomion. Jaa kuorrute lusikan avulla simpukoiden päälle ja ripottele päälle vielä korppujauhoja tai kuivahtaneen leivän muruja. Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Sekoita kerran paistamisen aikana. Petteri Pulkkinen • Monet suomalaiset käsityöläispanimot tavoittelevat kansainvälistymistä saatuaan toiminnan alkuun kotimaassa. Kuumenna pieni määrä vettä, ja suolaa vesi hyvin. Jätä odottamaan. Tarkista maku ja lisää joukkoon reilusti tuoretta tilliä. • Kun lisäät simpukat kiehuvaan liemeen ja suljet kannen, kypsennysajaksi riittää noin 3–4 minuuttia. Viimeistele lehtipersiljalla ja tarjoile maalaisleivän kanssa. Nosta vuoka uunista ja kääntele kevyesti joukkoon simpukat. Jätä odottamaan. Laita esimerkiksi jääpaloja säilytysastian pohjalle. Eksoottisten hedelmien makeus yhdistyy oluessa tasapainoisesti katkeroihin. Oluesta löytyy helposti lähestyttävää eksoottisuutta peruslagerien ystäville. minuutin varovasti sekoittaen. Mausteinen simpukkavuoka kahdelle 3 laadukasta chorizo-makkaraa 1 prk (noin 350g) valmista arrabbiatakastiketta 3 valkosipulin kynttä 3 pientä salottisipulia 1 dl vettä ripaus sokeria hieman suolaa oliiviöljyä noin 600 g tuoreita sinisimpukoita Lisäksi lehtipersiljaa Pilko makkara pieniksi kuutioiksi ja paahda pannulla. Lisää joukkoon tomaattikastike, pieneksi silputut sipulit, mausteet ja vesi. Maku on yhdistelmä tuttua ja turvallista neutraalia lagermaisuutta, yhdistettynä rapsakkaampaan humalointiin sekä hedelmäisyyteen. Kopauta kaikkia auki olevia simpukoita kevyesti. Varo kypsentämästä simpukoita liikaa, etteivät ne sitkisty. Kypsät simpukat avautuvat. Paista uunissa noin 10 minuuttia. Laita simpukat vierekkäin. Yksi onnistumisen tekijöistä löytyy myös arvostelun oluista, eli korkea ja tasainen laatu. Älä peitä simpukoita umpinaisella pussilla tai kannella. Tampereelta löytyy kansainvälinen onnistuja PANETTELUA. • Mikäli ruoassa on vielä kypsennyksen jälkeen avautumattomia simpukoita, heitä ne pois. Jos simpukka ei sulkeudu, heitä se pois. helmikuuta 2021 RUOKA // A17 FAKTA Näin käsittelet simpukat • Osta simpukat valmistuspäivänä kalatiskiltä ja pidä kylmässä valmistukseen asti jääkaapin kylmimmässä osassa. Vaikka tämä olut maistuisi parhaiten kesällä, se ei jää juomatta talvellakaan. Puhdista sillä aikaa simpukat, ja heitä rikkinäiset ja aukeamattomat pois. Jälkimausta esiin nouseva mausteisuus ja kevyt maltaisuus toimivat hyvin lakan hapokkuuden kanssa. Erinomainen makeuden ja raikkauden yhdistelmä, joka houkuttelee maistamaan toistekin. Keitä simpukoita kannen alla minuutti tai pari niin, että simpukat avautuvat. • Heitä pois rikkinäiset simpukat. Pyynikin panimo on yksi onnistujista, mistä kertoo myös yrityksen kansainvälistynyt nimi tölkkien kyljessä: Pyynikin Brewing Company. Paista uunin ylätasolla 230 asteessa noin 5–8 minuuttia niin, että simpukoiden pinta näyttää ihanan rapealta. Nosta vuoka 250-asteiseen uuniin ja anna kastikkeen kuumeta noin 10 minuuttia. Puhdista simpukat, ja heitä rikkinäiset ja aukeamattomat pois. • Kun simpukat on esivalmisteltu, ruoka valmistuu hetkessä. HHHH NEW ENGLAND IPAN tuoksu tuo mieleen tropiikissa kasvavan havupuun. LORAUTA simpukkavuoan päälle vielä loraus hyvää oliiviöljyä ja ripottele päälle vielä tuoretta tai kuivattua chiliä. Elävät simpukat sulkeutuvat. HHH CLOUDBERRY SAISON on rohkean täyteläinen versio tästä oluttyylistä. Suuhun jää pyörimään häivähdys pihkamaista aromia. Gratinoidut simpukat Kahdelle alkupalaksi noin 30 tuoretta sinisimpukkaa Kuorrute 1½ dl parmesaaniraastetta 4 valkosipulinkynttä silputtuna reilusti oliiviöljyä pari persiljan oksaa silputtuna mustapippuria Lisäksi korppujauhoja tai leivänmurua Valmista ensin kuorrute sekoittamalla ainekset keskenään tahnaksi. Nyppää mahdollinen ”parta” pois. Kaada reilu loraus oliiviöljyä uunivuoan pohjalle. PYYNIKIN panimon oluttölkkien väreissä on hedelmäistä raikkautta. HHHH CITRA CALIFORNIA LAGER tuoksuu kuivalta heinältä ja maltailta
helmikuuta 2021 M iten heitä voi olla niin monta. Ja miksen ole kirjoittanut heistä aiemmin. APULAISPROFESSORI Susanna Välimäki tutkii 1800-luvun suomalaisia naissäveltäjiä. Nyt alkoi musiikissa naisten vuoro . Kun työn laajuus alkoi paljastua, Helsingin yliopiston taiteentutkimuksen apulaisprofessorina työskentelevä Välimäki kutsui työparikseen musiikinhistorioitsija Nuppu Koiviston. A18 // KULTTUURI Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Nyt he laativat historian säveltäjänaisista ensyklopediaa ja toimittavat muun muassa liedkokoelmaa. Läpilyöntiin vaadittiin aikaa sata vuotta. Se tarkoittaa, että entistä useammat festivaalit ja orkesterit haluavat esittää naisten tekemää musiikkia, olivatpa säveltäjät unohdettuja naistaiteilijoita tai nykysäveltäjiä. Välimäki arveli löytävänsä joitakuita Suomessa syntyneitä tai Suomessa vaikuttaneita säveltäviä naisia. Nyt heitä on koossa tietosanakirjan verran. Säveltäviä naisia vähäteltiin taitelijoina vielä 1900-luvulla. Säveltävien naisten lukumäärä yllätti apulaisprofessori Susanna Välimäen täydellisesti, kun hän ryhtyi kokoamaan tietokirjaa 1800-luvun suomalaisista säveltäjänaisista. Susanna Välimäki uskoi löytävänsä 1800-luvun Suomesta muutamia naissäveltäjiä. Nyt elämäkertoja on koossa 1700-luvun lopusta 1900-luvun ensi vuosikymmenille jo 70. PIRJO-LIISA NIINIMÄKI TEKSTI // ARTTU LAITALA KUVA. . –?Parin viime vuoden aikana klassisessa musiikissa on kaiken kaikkiaan herännyt laajasti kiinnostus naisten musiikkiin, Välimäki sanoo. Myös äänityksiä alkaa olla saatavilla. –?On ollut ihanaa huomata, miten paljon säveltäviä naisia meillä on, mutta toisaalta aivan surullisen järkyttävää, miten vähän heitä tunnetaan, Välimäki sanoo. Heitä on enemmän kuin tähän asti on luultu. Eri orkesterit ja yksittäiset muusikot ovat tehneet heidän kanssaan yhteistyötä, jotta unohtuneita sävellyksiä on saatu kuultaviksi konserteissa. Tänä vuonna on tulossa muun muassa Göteborgin sinfoniaorkesterin levytys helsinkiläisen Ida Mobergin (1859–1947) orkesteriteoksesta
Siellä hän myös esiintyi monien tunnettujen muusikoiden, kuten pianisti Olga Nerudan ja oopperalaulaja Emma Albanin kanssa. Heistä kirjoitettiin lehdissäkin, vaikka julkinen musiikkielämä oli patriarkaalista. Musiikki kuului 1800-luvulla säätyläisja porvarisperheissä tyttärien koulutukseen. Työskenteli Sibelius-Akatemian kirjastonhoitajana ja musiikkikriitikkona. Sävelsi mm. Säveltäjä ja sinfonikko. –?Naisenhan ei ollut mahdollista 1800-luvulla edes soittaa orkesterissa, Välimäki havainnollistaa. Sinfonia kadonnut. Suomen Säveltäjät ry:n ensimmäinen naisjäsen. Säveltäjä, kapellimestari, Helsingin Naisorkesterin perustaja ja johtaja. Opiskeli pianonsoittoa, laulua ja sävellystä Tukholmassa ja Pariisissa. kuoromusiikkia, orkesteriteoksia, konserttoja, liedejä ja kamarimusiikkia. Musiikin julkiset tehtävät kuten suurteosten säveltäminen tai orkesterin johtaminen katsottiin miesten töiksi. Tästä huolimatta useat naiset loivat uraa säveltäjinä ja raivasivat tiensä jopa kapellimestareiksi. Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Se ei ole luonnollisen kehityksen tulosta, vaan on vaatinut sadan vuoden taistelun. AGNES TSCHETSCHULIN • 1859 Helsinki – 1942 Tukholma. Historiankirjoitus on vain unohtanut heidät. Naisille oli kuitenkin varattu rooli nimenomaan kotimusisoinnin parista. Oli erityisesti suosittujen viulukappaleidensa ansiosta 1800-luvun lopussa yksi eniten ulkomailla soitetuista suomalaisista säveltäjistä. –?Kuolemansa jälkeen heidät kuitenkin unohdettiin, Välimäki sanoo. Tuotantoon kuuluu mm. Sävelsi mm. HELVI LEIVISKÄ • 1902 Helsinki – 1982 Helsinki. FAKTA Tunne edes nämä säveltäjät LAURA NETZEL • 1839 Rantasalmi – 1927 Tukholma. orkesterija kuoroteoksia, kantaatteja, viulukonserton ja oopperan. Sibelius-Akatemian edeltäjän, Helsingin Musiikkiopiston tähtioppilas 1885, lisäksi opintoja Berliinissä. –?Monet näistä naisista olivat kyllä omana aikanaan tunnettuja. Helsinkiläinen säveltäjä ja kapellimestari. KUVAT: MUSEOVIRASTO SÄVELTÄJÄ, kapellimestari Heidi Sundblad-Halme (korokkeella) perusti Helsingin Naisorkesterin vuonna 1938.. Ei saanut sukupuolensa takia töitä kapellimestarina. Sävelsi 50-vuotiaaksi asti salanimellä. Kävi nuorena opettajaseminaarin, toimi pianonsoitonopettajana ja julkaisi lapsille nuottikirjoja. koloristisia orkesteriteoksia, lauluja, kamarimusiikkia ja baletin. Jos nainen halusi kielteisestä ympäristöstä huolimatta omistaa elämänsä musiikille, hänen kannatti hakeutua Keski-Eurooppaan, missä säveltävillä naisilla oli jo enemmän omia verkostojaan. 1800-luvun lopussa hän siirtyi viulunsoiton opettajaksi Englantiin. Tämä havainto avasi hänelle musiikintutkijana aivan uuden polun. He olivat pedagogeja sekä erityisesti pianoja laulumusiikin, lastenlaulujen ja hengellisten laulujen tekijöitä. Jos Tschetschulin olisi jäänyt odottamaan Berliinin filharmonikoiden avautumista naisille, hän olisi joutunut odottamaan sata vuotta, Välimäki sanoo. Kysymys on pitkälti siitä, mitä on pidetty tutkimisen ja tallettamisen arvoisena. Välimäen mielestä tämän päivän säveltäjänaiset ovat jo melko tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa. Heitä on enemmän kuin tähän asti on luultu. Säveltäjä ja kansainvälisen uran luonut viulisti. Opiskeli Helsingin konservatoriossa (nyk. HEIDI SUNDBLAD–HALME • 1903 Pietarsaari – 1973 Helsinki. Se on herättänyt jonkin verran keskustelua musiikkipiireissä. IDA MOBERG • 1859–1947. Esimerkiksi helsinkiläissyntyinen viulisti-säveltäjä Agnes Tschetschulin (s. Arviolta neljännes nuoremman polven suomalaisista säveltäjistä on naisia. VÄLIMÄKI JA KOIVISTO ovat laskeneet Suomen musiikin historiaan kuuluviksi sellaisiakin säveltäjiä, jotka loivat uransa pääasiassa muualla Euroopassa. Wienissä. Siksi historian naisia pitää Susanna Välimäen mielestä nostaa esiin. Sibelius-Akatemia) ja täydensi kapellimestariopintojaan mm. Lähde: Susanna Välimäen ja Nuppu Koiviston Sävelten tyttäret -tutkimushanke. kolme sinfoniaa, lukuisia muita orkesteriteoksia ja pianosävellyksiä. Väliportaita on monta, Susanna Välimäki pohtii syitä. Tilanne on muuttunut vähä vähältä. Esiintyi pianistina vielä yli 80-vuotiaana. Monet naiset toimivat pianonsoiton opettajina. KUVATAITEESSA historian unohtamien naistaiteilijoiden esiinmarssi alkoi jo 1990-luvulla. –?Naisilla ei tuolloin ollut pääsyä tavallisiin ammattiorkestereihin tai -yhtyeisiin. Heidän kirjallisia jäämistöjään ei ole tallennettu, ja nuotteja on tuhoutunut. Opiskeli sävellystä Helsingin konservatoriossa ja täydensi opintojaan mm. Sävelsi mm. Kuten kuvataiteilijoita, myös säveltäviä naisia saatettiin vähätellä taiteilijoina vielä 1900-luvulla. Opiskeli laulua Pietarin konservatoriossa sekä sävellystä Helsingin Filharmonisen seuran orkesterikoulussa ja Dresdenin kuninkaallisessa konservatoriossa. Hän oli muun muassa perustajajäsenenä maailman ensimmäiseksi ammattimaiseksi naisjousikvartetiksi kutsutussa kokoonpanossa. Esikuvia tarvitaan. Berliinissä. –?Musiikissa tarvitaan ensin soittajat ja konsertin järjestäjä. 1859) opiskeli ja esiintyi Berliinissä. Suomalaissyntyinen, Ruotsissa elänyt säveltäjä, pianisti, kapellimestari. Jostakin syystä musiikissa naistaiteilijoiden aika tulee vasta nyt. Musiikilliset piirit olivat Suomessa sata vuotta sitten naisille ahtaat. APULAISPROFESSORI Susanna Välimäki tutkii 1800-luvun suomalaisia naissäveltäjiä. helmikuuta 2021 KULTTUURI // A19 Oikeastaan ei pitäisi olla yllätys, että musiikin historiasta löytyi niin paljon säveltäviä naisia. Välimäki sanoo, että 1800-luvun säveltäjänaiset olivat kosmopoliitteja. –?Kun historiasta löytyy malleja ja esimerkkejä, että näin voi tehdä, niin nuoret tytöt uskaltavat hakeutua alalle, hän sanoo
Hänen heti vuoronsa jälkeen antama koronatesti antoi negatiivisen tuloksen, mutta hänelle tuli myöhemmin virustaudin oireita ja uusintatestin tulos todisti tartunnan 2. . Grand Hyatt on yksi turnausta varten varatuista hotelleista. KAJAANIN Hokin Mestis -joukkue pääsee jatkamaan pelejään piakkoin.. Tulos selvisi tennisturnausten järjestäjille keskiviikkoiltana paikallista aikaa. –?Saamme työn päätökseen torstaina. Australia on saanut pandemian kuriin matkustusrajoituksin. Tennispelaajia komennettiin eristyksiin Melbournessa Päätös Mestis-kauden pikaisesta jatkumisesta oli Hokille iso helpotus . Positiivisen koronanäytteen antanut hotellityöntekijä oli hotellilla viimeksi 29. Melbourneen on matkustanut Australian avointen takia yli tuhat pelaajaa, valmentajaa ja turnauksen virkailijaa. Heidät kaikki on määrätty eristykseen, kunnes heidät on testattu ja näytteet todettu negatiiviseksi, Victorian osavaltion pääministeri Daniel Andrews sanoi. Kevätkauden tarkka sarjaohjelma muotoutuu vasta, kun lopullinen joukkuemäärä on selvillä. URHEILU A20 // Kainuun Sanomat // Torstaina 4. Andrews vakuutti, että myös tennisturnausten yhteydessä todetut tapaukset kyetään rajaamaan yksittäisiksi. Varotoimiin ryhdyttiin, kun Grand Hyatt -hotellin työntekijällä oli todettu koronatartunta. Ottelut Melbournen ATPja WTA-turnauksissa jatkuvat, kun pelaajille on tehty uudet koronatestit ja ne on todettu negatiivisiksi. Maassa on todettu alle 30?000 tartuntaa ja alle tuhat siihen liittyvää kuolemantapausta. Näillä näkymin kauden ensimmäinen grand slam -turnaus alkaa maanantaina Melbournessa aikataulun mukaisesti. Turnausten tilauslentojen yhteydessä tehdyissä koronatesteissä paljastui kahdeksan positiivista tulosta. tammikuuta. Pelien on tarkoitus jatkua jo ensi viikon lauantaina. helmikuuta 2021 6 Urheilutoimittajat: Pekka Pajala 010 665 7232 6 Teemu Määttä 010 665 7228 6 Sähköpostit: ks.urheilu@kainuunsanomat.fi 6 etunimi.sukunimi@kainuunsanomat.fi • Tenniksen Australian avointen järjestäjät ryhtyivät keskiviikkona mittaviin varotoimiin, kun yhdestä pelaajille varatusta hotellista paljastui työntekijän koronatartunta. Järjestäjät määräsivät yli 500 pelaajaa ja virkailijaa eristykseen ja Australian avointen esiturnausten torstain pelejä siirrettiin. Kaikki joutuivat turnauksen alla kahdeksi viikoksi eristyksiin. Niiden seurauksena 72 pelaajaa määrättiin hotellihuoneisiinsa eristyksiin vuorokauden ajaksi. –?Tartuntatapaus on aiheuttanut noin 500–600 altistumista virukselle. Australian avoimiin pääsee näillä näkymin myös katsojia Australian hyvän koronatilanteen ansiosta. helmikuuta