päivänä N:o 43 – 2025 Irtonumero 2,50 € ”Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka pystyy ratkaisemaan ongelmansa.” s. Kaikki listalla olevat lähtökohtaisesti kelpaa. 1,7 kg PepsiMax, Hartwall Jaffa sokeriton, 7UP Zero Sugar tai Novelle Fresh VIRVOITUSJUOMAT 0,33 l sis. KINGO (UUSI KISAILU) SU 26.10. 3. 8.. HALLOWEEN BILEET!! Aatto&Elli ja Kellari puhelin: 050 5541 909 Lamminmäen puhelin: 040 571 1006 Lounaslista Facebookissa ja www.aattojaelli.fi KEL LAR IN OHJ ELM AA: 99 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 23.-26.10.2025 ELLEI TOISIN MAINITA ERÄ ERÄ J O U T S A 3 6-PACK 10 00 PLUSSA-KORTILLA 2 KPL -20% Plussa-etu Kg 9 95 RUO DOTO N -14% Plussa-etu TUORE KIRJOLOHIFILEE C-leikattu, Suomi/Ruotsi Rajoitus 2 fileetä/talous Pouttu KANNUSWURSTIMAKKARA n. Digitilaus kestona alkaen 5,50 euroa/kk JS Kotiin + Digitilaus 9,50 euroa/kk konttori@joutsanseutu.fi 0201 876 101 Tilauslaskun voit maksaa nyt useammassa erässä! Ota yhteyttä konttoriin! HUTTULAN KERMAINEN LOHIKEITTO JOKA SUNNUNTAI 13,50 € OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA JA HOPEAA kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, postimerkkejä, vinyylilevyjä ja rihkamaa, Moneta yms. Tervetuloa paikalle ilman ajanvarausta. pantit 2,70 rajoitus 2 erää/talous Valio AURA SINIHOMEJUUSTOPALA 170 g Kpl 2 99 HEDELMIÄ JA VIHANNEKSIA Kg/rs/kpl 2 00 5 00 Ilman Plussa-korttia 3,15 kpl Ilman Plussa-korttia 4,69-5,45 PLUSSA-KORTILLA Kg 7 49 Fazer KIIREETÖN LOMBARDIANLEIPÄ 350 g PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 3,49 kpl OMASTA PAISTOSTA! KAUPPIAAN HERKKUFESTARIT -29-38% Plussa-etu ”Arvosanaksi fiilis saa kympin, mutta itse paikka 7,7.” s. PE 21.10.2022 Klo 10-11:30 Pick N Pay Rauma Klo 12-13:30 Eurajoen jäähalli Klo 14-15:30 Euran tori Satakunnankatu Klo 16-17:30 Säkylän tori Klo 18-19:30 Köyliö Sale LA 22.10.2022 Klo 10-11:30 Lappi K-Market Klo 12-13:30 Luvia K-Market Klo 14-15:30 Porin Kauppatori Klo 16-17:30 Pori Pick N Pay Klo 18-19:30 Noormarkku K-Market SU 23.10.2022 Klo 10-11:30 Ahlainen Syreenitori Klo 12-13:30 Merikarvian tori Klo 14-15:30 Siikainen K-Market Klo 16-17:30 Kankaanpää Kauppatori Klo 18-19:30 Pomarkku Shell MA 24.10.2022 Klo 10-11:30 Pori Mikkola Citymarket Klo 12-13:30 Ulvilan tori, Nahkatakki 2 Klo 14-15:30 Nakkilan tori, Porintie 4 Klo 16-17:30 Harjavallan Rautatieasema Klo 18-19:30 Tuohitori, Rängenkatu 2 Kokemäki KIERTUEPAIKAT: (olemme parkkipaikalla) Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) www.kultahopea.fi 23.10.2025 Torstai 08:45-10:30 Äänekoski, tori 11:00-12:00 Konginkangas, Kirjasto 12:45-13:45 Konnevesi, K-Market 14:15-15:00 Hankasalmi, tori 15:30-16:45 Lievestuore, tori 24.10.2025 Perjantai 08:45-10:30 Jyväskylä, tori 10:45-11:45 Jyväskylä, Hipposhalli 12:30-13:30 Toivakka, K-Market 13:30-14:30 Leivonmäki, Hyvän Mielen kyläkauppa 15:00-16:00 Joutsa, Tokmanni 29.10.2025 Keskiviikko 12:00-13:00 Sysmä, Tokmanni 13:30-14:30 Hartola, tori 15:10-16:10 Joutsa, Tokmanni 16:50-18:00 Kangasniemi, Tokmanni 16:50-18:00 Kangasniemi, Tokmanni 18:30-19:00 Leivonmäki Teboil 30.10.2025 Torstai 09:45-10:30 Lahti, SPR Kontti 11:45-12:45 Hartola, tori 13:45-14:30 Sysmä, Tokmanni 15:30-16:15 Padasjoki, S-market 17:30-18:00 Mäntsälä, Kauppatori Ma-to 16-22 Pe 16-24(02) La 16-02 Su 16-22 KEITTIÖ AVOINNA PÄIVITTÄIN 21.00 ASTI KELLARIN aukioloajat: Elli kahvilan lounas arkisin klo 11-14 PE 24.10. DARTS VIIKKOKISAT 1.11. Pidä silmä llä: JS Digi ! NUOHOUSTA Joutsan seudulla Pepen Piippupalvelu Oy Juha 0400 510 351 Joni 045 117 6767 Kauttamme myös ilmanvaihtokanavien puhdistukset: Pepe 0400 742 269 KESTOTILAUKSET OVAT SAATAVILLA 6, 3 JA 1 KK:N LASKUTUSJAKSOILLA. (Pöytähopea, rikkinäiset korut, taskukellot, rannekellot myös rihkama koruja voi tuoda) Arviointikäynti on ilmainen, eikä sido kaupankäyntiin. KOTIKÄYNNIT ja tiedustelut numerosta 0800 150 150 KAIKKI JALOMETALLIT RAHAKSI Meillä saat siitä parhaan hinnan KOTIKÄYNNIT ja tiedustelut numerosta 0800 150 150. Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan paikallislehti Keskiviikkona, lokakuun 22. Ostamme KULTAA, HOPEAA, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, kelloja yms
Lokakuussa 2025 Peninsula palkittiin Rising Star of the Year -palkinnolla Texas Sounds International Country Music Awardissa Yhdysvalloissa. Alueista, ihmisistä ja ilmiöistä, jotka ovat tärkeitä meille kaikille juuri tällä alueella. TORSTAINA 30.10.2025 Konttori on suljettu klo 12-16 henkilökunnan koulutuksen vuoksi konttori@joutsanseutu.fi p. 040 823 7420 *Siivouspalvelut (myös % alv) Tilaukset ma-pe klo 8-15 Riitta N. Markku A. Larry on esiintynyt monien alan legendojen kuten Mikko Alatalon, Jussi Syren & The Groundreabersin, Jussi Raittisen ja Marko Haaviston kanssa, sekä lämmitellyt mm. Palvelukonseptia toteuttivat Visit Jyväskylä Region ja sen hallinnoima Kestävää kansainvälistä saavutettavuutta KeskiSuomen matkailuun -hanke (KeKaSa). 040 823 7420 klo 8.00 15.00 Kiinteistönhoito, pienkorjaukset ym. 040 823 7420 *Entisöintija puusepän työt, pienet kodin tekniset ja pihatyöt Laura Ikonen p. Tämän lehden toimittajat elävät samaa arkea kuin lukijamme. Neuvottelut toteutetaan etäyhteydellä. * Kiinteistöarviot * Kaupanvahvistukset * Kauppaja lahjakirjat * Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Pesänselvitykset * Testamentit * Edunvalvontavaltuutukset * Ositukset, avioehdot * Asiakirjojen laadinta * Reklamaatiot Sami Heino, LKV Jousitie 41, 19650 Joutsa 040 580 7043 sami.justic@gmail.com www.justic.fi Tmi Yhdystie 9 puh. Larryn musiikkia on soinut Suomen radiokanavilla sekä ympäri maailmaa. Markku A. 040 823 7420 KUTSU Joutsan kunta ja KS hyvinvointialue kutsuvat järjestöt ja seurakunnat yhteiseen neuvotteluun hyvinvoinnin, tervey den ja turvallisuuden edistämisestä 30.10. Puistossa matkailijoilla oli muutama tunti aikaa retkeillä ja nauttia luonnosta, minkä jälkeen he pääsivät palaamaan bussilla lähtöpaikkaan. . 0207 342 300 Avoinna: Ma Pe 9-18 La 9 15 www.joutsanapteekki.fi . p. Tilaukset ma-pe klo 8.00 15.00 Riitta N. 040 823 7420 klo 8.00 15.00 Kiinteistönhoito, pienkorjaukset ym. Monipuoliset maalauspalvelut Niina Sasin Tilaukset: 040 842 6133 Hoivapalvelut Terhi Virtanen 0440 889 889 Tilaukset ma-pe 9-17 . miesten parturointia (Benedict) Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kauppaja lahjakirjat Lainhuudot ja muut kirjaamisasiat Kaupanvahvistukset Muut asiakirjapalvelut Heikki 0400 468 770 Vesa 040 717 0017 toimisto@kuurnepalvelut.fi Teija Kupiainen koulutettu hieroja Rautamäentie 6, Joutsa Käyntejä myös asiakkaiden luona. Kyytejä järjestettiin heinäsyyskuussa viikonloppuisin yksi meno-paluu kumpanakin päivänä. klo 19.00 La 25.10. – Viime kesänä bussien täyttöaste oli yli 50 prosenttia ja asiakkaiden antama palaute oli erittäin positiivista. 040 842 6133 . klo 18.00 S 1 h 25 min 12 € Pe 24.10. Kotisivut, painotuotteet ja valokuvaamopalvelut (Passija henkilökuvat, yritys-, tilaja tuotekuvat), tietokonehuolto -ja myynti Jari Partanen 040 520 7730 . Huttulan ravintolassa rinnallaan oululaislähtöinen, nykyään Suurosen tavoin Helsingissä asuva countryartisti Larry Peninsula. Mitä tulee nimenomaan Leivonmäen kansallispuistoon, Visit Jyväskylä Regionin projektikoordinaattori Anni Peltonen kertoo Joutsan Seudulle puiston kiinnostavan asiakkaita. Me kerromme luotettavasti asioista, jotka tapahtuvat juuri tässä. Yhdysvalloissa, Saksassa, Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa, Virossa ja Kanarialla. Su 26.10. Lisätietoja kunnan nettisivuilta. Markku A. 045 168 6003 *Rentouttavat luontaishoidot Hypoteekin talossa, Jousitie 43 Maaret Tuominen, ajanvaraus viestillä p. päivänä Jousitie 36, Joutsa PARTURI-KAMPAAMO CityHius 044 036 2076 cityhius.com 20.-25.10. Kunakin viikonloppuna kohteena oli yksi kansallispuisto. Kotisivut, painotuotteet ja valokuvaamopalvelut (Passija henkilökuvat, yritys-, tilaja tuotekuvat), tietokonehuolto -ja myynti Jari Partanen 040 520 7730 . Osuuskunta SiniWuokot Siivouspalvelut Kiinteistönhoito, pienkorjaukset ym. OLET TÄSSÄ Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Menneenä kesänä ensimmäistä kertaa Keski-Suomessa kokeillut Outdoor Express -kansallispuistokuljetukset saavat jatkoa ensi kesänä, kertoo Visit Region Jyväskylä. www.siniwuokot.com Riitta N. 040 822 2205 . Tarja Kuikka Outdoor Express -kansallispuistokuljetukset saavat jatkoa Joutsalaislähtöinen musiikin monitoimimies Topi Suuronen esiintyy 25.10. Vielä ei ole kuitenkaan kerrottu julkisesti, onko Leivonmäen kansallispuisto tuolloinkin yksi kohteista. klo 16.00 K 16/13 1 h 28 min 12 € hirvenlihan huutokauppa Leivonmäellä Hyvän Mielen kyläkaupan pihassa La 25.10.2025 klo 10.00 Tervetuloa huutamaan! Leivonmäen Metsästysseura ry Kutsumme meille metsästysoikeuden vuokranneet maanomistajat, kyläläiset ja seuran jäsenet perheineen sekä naapuriseurojen edustajat perinteisiin HIRVIPEIJAISIIN Maapirtille, Marjotaipaleentie 972, Joutsa la 1.11.2025 klo 18.00 TERVETULOA! MARJOTAIPALEEN ERÄ RY Kutsumme seuran jäsenet, maanvuokraajat perheineen, kyläläiset sekä naapuriseurojen edustajat Hirvipeijaisiin Tammijärven Tammisuojaan La 1.11.2025 klo 18.00 alkaen Tervetuloa Sarvan Erä Niin on tämä lehtikin. Noin 400 matkustajaa Visit Jyväskylä Regionin hiljattain julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että Outdoor Express -kuljetuksia käytti menneen kesän aikana noin 400 matkustajaa – paikallisia ja matkailijoita. 0201 876 100 www.joutsanseutu.fi joutsa.fi/kino Tarkista esitysajat nettiosoitteesta. Grammy-voittaja Redd Volkaertia, Drake Milligania, Steve ’n’ Seagullsia ja J. Outdoor Express -kuljetuksella oli mahdollista matkustaa menneenä kesänä Jyväskylän Matkakeskukselta suoralla bussikyydillä Leivonmäen, EteläKonneveden ja Pyhä-Häkin kansallispuistoihin ja niistä takaisin. Hän sai kriitikoiden ylistämällä debyyttialbumillaan ”Country Music Only” paljon näkyvyyttä ja uusia uskollisia faneja sekä Suomessa että ulkomailla. Kotisivut, painotuotteet ja valokuvaamopalvelut (Passija henkilökuvat, yritys-, tilaja tuotekuvat), tietokonehuolto -ja myynti Jari Partanen 040 520 7730 . Juuri hyvien rakenteiden ja reitin vuoksi Leivonmäelle tarjottiin Peltosen mukaan viime kesän kuljetuksissa myös esteettömiä palveluja. . Karjalaista.” Marko Nikkanen Duo Topi & Larry musisoi Huttulassa. Markku A. 040 842 6133 . Leivonmäen monipuolinen kansallispuisto soveltuu monenlaiselle luontoliikkujalle, melojalle, pyöräilijälle ja patikoijalle, sanoo Peltonen. Joutsan Seutu 2 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. Kyseessä on 50-vuotista taivaltaan lauantaina juhlistavan palloiluseura JoSePa:n merkkipäivän illan avoimet jatkot. Hänet on mainittu myös kahdessa countrymusiikista kertovassa kirjassa. Kansainvälistä uraa rakentava Larry on esiintynyt Suomen lisäksi mm. Kotisivut, painotuotteet ja valokuvaamopalvelut (Passija henkilökuvat, yritys-, tilaja tuotekuvat), tietokonehuolto -ja myynti Jari Partanen 040 520 7730 . 040 842 6133 . klo 17 alkaen. Ensi kesän reitit julki loppuvuodesta Ensi kesän Outdoor Express -kuljetuksia ja reittejä lähdetään Anni Peltosen mukaan rakentamaan lokakuun aikana alueen kansallispuistoyrittäjien kanssa. Kiitos, kun olet tässä, tämän lehden äärellä, meidän kanssamme. Topi Suuronen, joka ei Joutsan korkeuksilla juuri esittelyjä kaipaa, kertoo nyt Joutsan ”Patabaariin” tulevasta soittokaveristaan seuraavasti: ”Suomalaisen countrymusiikin kärkitekijöihin kuuluva Larry Peninsula on kerennyt nuoreen ikäänsä nähden saavuttamaan paljon. Ajanvaraus 040 723 9774 Julkinen kaupanvahvistaja Martti Salonen 040 841 9649 Kauppakirjat, perukirjat, sukupolven vaihdokset ym. Monipuoliset maalauspalvelut Niina Sasin Tilaukset: 040 842 6133 Hoivapalvelut Terhi Virtanen 0440 889 889 Tilaukset ma-pe 9-17 . Erityisesti alueen palveluja kiiteltiin. Osuuskunta SiniWuokot Siivouspalvelut Kiinteistönhoito, pienkorjaukset ym. Reitit julkaistaan loppuvuodesta. 040 842 6133 . www.siniwuokot.com Riitta N. Tilaukset ma-pe klo 8.00 15.00 Riitta N
Tarja Kuikka ”Ihminen pystyy itse tekemään maailmasta paremman” Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kirjoittanut useita teoksia, muun muassa Tieto-Finlandialla palkitun, astrobiologiaa käsittelevän teoksen Kotona maailmankaikkeudessa. Sydän, tietoa ja keinot Tulevaisuus on oikeastaan Valtaojan mukaan kiinni siitä, onko meillä tarpeeksi sydäntä – yhteistoimintaa, hyvää tahtoa, luottamusta itseen, ihmiseen ja tulevaisuuteen. Nyt nämäkin asiat ovat toisin. Hän esimerkiksi esitti tuloksia tutkimuksesta, jossa oli kysytty sadan vuoden aikana eri puolilla maailmaa eri-ikäisiltä ihmisiltä, miten maailmalla menee. Viime vuonna hän oli Tiedebarometrin mukaan suomalaisten luotetuin tutkija. päivänä Elämme paremmassa maailmassa kuin koskaan. Aika hyvä lähtökohta. Ei se, että palataan niihin vanhoihin huonoihin aikoihin punaiseen tupaan ja perunamaahan, vaan tehdään asiat paremmin, uusin keinoin, paremmalla teknologialla, Valtaoja totesi. Ensinnäkin katsomme Valtaojan mukaan maailmaa mustien lasien läpi eli synkistelemme. Mokatessaan pitäisi surkuttelun sijaan ottaa oppia asiasta ja siirtää oppi eteenpäin. On noussut sieltä 1800-luvun alusta saakka. Tuolta Suomi nousi, sieltä maailma nousee perässä. – Maailmassa nykyisin keskimääräinen elintaso, myöskin ajatusten taso, on suunnilleen sillä tasolla kuin minun lapsuudessa Suomessa. Ja nimenomaan sillä lailla, että se vihreä siirtymä, vihreä elintapa. Ne meidän kaikki ongelmat, ne huonot uutiset ja muut johtuvat siitä kahdesta prosentista. Valtaojan viesti olikin, että voimme pelastaa itsemme ja maapallon tekemällä asiat fiksummin. – Se ei tietenkään vielä riitä, koska punaiset palkit pitää saada sieltä kokonaan pois. Valtaoja kumosi senkin ajatuksen, että ihmiset olisivat susia toisilleen: se on mahdotonta, koska ihminen ei ole susien, vaan apinoiden jälkeläinen ja pohjimmiltaan sopuisa laumaeläin. Tutkimuksen mukaan yksi viidestä sudesta tulee toisen suden tappamaksi, kun apinoilla luku on yksi viidestäkymmenestä, eli kaksi prosenttia. Se on se varmin keino säilyä hengissä ja siksi mekin olemme sellaisia kuin olemme, perusteli Valtaoja häntä kuuntelemassa olleelle ainakin 130 hengen yleisölle. Valtaoja osoitti senkin usein esimerkein. Siinä auttavat tieto ja teknologia. – Riistaeläimen ravintoketjuna osana on parasta olla koko ajan varuillaan, koko ajan säikähtänyt, oli syytä tai ei. – Ihminen pystyy itse tekemään maailmasta paremman, kun hänellä on riittävästi tietoja, joiden avulla hankkia keinot. Hän totesi, että sen suhteen alettiin mennä 1970-luvulla punaiselle, mutta viimeisen 15 vuoden ajan ei enää olla menty alaspäin. Siitä teemasta puhui hiljattain Joutsan pääkirjastossa avaruustähtitieteen emeritusprofessori, kirjailija Esko Valtaoja havahduttaen yleisöään pohtimalla sitä, miksi emme kuitenkaan näe sitä ihmisen menestystarinaa. Moni asia on paremmin Viimeisen parinsadan vuoden aikana ihmiskunta ei ole Esko Valtaojan mukaan vain selviytynyt, vaan myös menestynyt. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että me todella ne ratkaisemme, mutta ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa ja esihistoriassa meillä on ainakin mahdollisuus ratkaista. Havainnollistaakseen asiaa emeritusprofessori esitteli iltapäivälehden sivun, jonka otsikoissa oli vain huonoja uutisia. Epäonnistuminen on aliarvostettua Mitä tulee epäonnistumiseen, kyse on Esko Valtaojan mukaan ihmisen ehkä eniten aliarvostetusta kyvystä. Valtaoja otti esille maailman ylikulutuspäivän. Toisaalta jos vain odottaa taivaan putoavan päälleen, ei näe Valtaojan mukaan maailmaa sellaisena kuin se on. Hänen mukaansa ajattelemme elämästä niin, että se on taistelua, kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Syyksi siihen, ettemme näe maailmaa ja elämää sellaisena kuin se todella on, Valtaoja nimesi monet ajatusharhamme. – Eli me voidaan vetää päälle t-paidat, joissa lukee 98 prosenttia enkeli. – Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka pystyy ratkaisemaan ongelmansa. Neljäs ajatusharha – se, että ajattelemme maailmalla menevän huonosti – saa ihmisen Valtaojan mukaan muistelemaan menneisyyttä hienona aikana. Joutsan Seutu 3 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. Ja se on juuri se ydin tässä tulevaisuudessa, Valtaoja sanoi. Näin siksi, koska ihminen on evoluution tuotetta ja ollut suurimman osan lajinsa historiasta osa ravintoketjua, riistaeläin. Asiat eivät kuitenkaan ennen olleet paremmin, senkin ajatuksen emeritusprofessori kumosi. Sen sijaan, että rakennetaan muureja, tulevaisuuteen tarvitaan kuitenkin hänen mukaansa siltoja. Hän myös kumosi harhoja tiedon valossa. Valtaojan mukaan voi siis sanoa ihmisen pahuuden tason olevan tuo kaksi prosenttia. Sellaista mitä me yleensä ei ajatella. Valtaoja toi myös esiin tutkimuksen, jossa ihmistä verrattiin muihin nisäkkäisiin. TARJA KUIKKA Esko Valtaojan vierailu herätti runsaasti kiinnostusta Joutsassa 23.10.2025 8:21 17:37 0:47 24.10.2025 8:24 17:34 0:47 25.10.2025 8:26 17:32 0:47 26.10.2025 7:29 16:29 0:47 27.10.2025 7:32 16:26 0:47 28.10.2025 7:35 16:23 0:48 29.10.2025 7:38 16:20 0:48 Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Joutsa Leivonmäki Luhanka Palvelevan meteorologin puhelinnumero 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Keskiviikkona +5 +6 +5 +5 +7 +8 +7 +9 +9 +9 +9 +9 +6 +6 +6 +7 +6 +7 +6 +6 +5 +6 +5 +6 +4 +5 +4 +5. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin yhteistyöstä. Kaikkialla ihmiset arvioivat maailmalla menneen ennen paremmin ja oman syntymänsä jälkeen suunnan kääntyneen huonompaan. Ihmisen hyvinvointia on siis lisätty ilman, että rasitus maapallolle olisi lisääntynyt. Taistelun sijaan yhteistyötä Muina ajatusharhoina Esko Valtaoja nimesi suhtautumisemme elämään, epäonnistumiseen ja maailmaan. Emme kuitenkaan huomaa hänen mukaansa niissä mitään kummaa, koska ajattelemme luonnostaan asioiden olevan huonosti. Mutta tämä osoittaa, että pystymme siihen. Valtaoja totesi Suomen olleen hänen lapsuudessaan 1950luvulla todella köyhä maa, yksi Euroopan köyhimmistä. Tehdään fiksummin Jos kuitenkin jatkamme vain ihmisen pelastamista ja hyvinvoinnin nousua, silloin tuhoamme Esko Valtaojan mukaan loputkin maapallosta. Parisataa vuotta sitten esimerkiksi minkään näköistä peruskoulutusta sai hänen mukaansa vain yksi kuudesta maailmassa, rokotuksista ei oltu maailmanmitassa kuultu ja lapsikuolleisuus oli korkea. – Jo pelkästään tämän tutkimuksen pitäisi pistää meidät fundeeraamaan, että mitenkähän se oikeasti olikaan niiden vanhojen hyvien aikojen kanssa, Valtaoja huomautti. – Ei semmoiset hitaat, positiiviset muutokset oikeasti kiinnosta meitä, koska ne eivät uhkaa meitä. Hän totesi kuplissa olemisen olevan muotia, on ”me ja nuo”
Jousen ”osittaisen peruskorjauksen” järjettömyyteen en tässä yhteydessä sekaannu. Esimerkiksi sote-työpaikat vähenevät nyt roppakaupalla. Yritykset ovat paikkakuntien yksi tärkeimmistä sidosryhmistä, ykkönen palveluiden tuottajina, käyntikortti maailmalle, syy tulla paikkakunnalle. Keski-Suomessa hva:lla on vielä isot säästölinjaukset tekemättä. Vai onko se vain sanahelinää, tyhjiä lupauksia. Lasku jää nyt tietysti kuntalaisille. Luhangasta myös käydään usein työssä Jyväskylän alueella, joten perheille katsottiin siksi olevan helpompaa viedä lapsi varhaiskasvatukseen myös työmatkan varrelle. Jätevedet johdetaan ja joutuvat Joutsaan. Muista kotimainen lähiruoka ja kotimainen tuote tehdessäsi valintoja. Tietäisi vähintään älämölöä ja sakinhivutusta. Kulutusmaksut ovat: puhdasvesi 1,19 €/ m3 ja jätevesi 3,66 €/m3. Samalla oikoen käsityksiä, ettei Luhangan Vesihuollossa oikeasti asiat niin huonossa jamassa ole, mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää. Tämä jossain määrin ihmetyttää, koska veden kulutusmaksuja tarkasteltaessa alkaa selkeästi halvempaan tottunutta melkein huimata. Piskuinen Luhangan Vesihuolto pääsi hiljan valtakunnan uutisiin, kun yhtiön hallituksen toinen jäsen ja sen puheenjohtaja Martti Viinikainen, ex-bussikuski ja sittemmin seurakunnan suntio, sanoi Ylelle rehdisti ja suoraan, ettei ymmärrä juurikaan vesihuollosta. NYT sitten lopuksi matikkaa, hinnat sis. Tälle ei löydy Kärnältä tahtotilaa. Toisella parisataa, toisella sata. Toivottavasti myös vapaaaika motivoi sinua, yhteistä aikaa perheen kanssa tai hyvässä seurassa, ehkä rauhallinen hetki ja hetkeen sopiva kirja. Kärnä koittaa vääntää asiat nyt tolkun tasolle. Yritykset ovat huoltovarmuuden tärkeä tukijalka. Aki Virtaniemi Luhangan kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Yrittäjä ja motivaatio . Maksan käyttöveden ja jäteveden perusmaksuina tällä hetkellä yhteensä 161 €/vuosi. Silloin syntyi jatkopäätös 2,3 miljoonan euron hammashoitolaja sote-keittiöinvestoinnista. Työssäni seuraan Pirkanmaan hyvinvointialuetta. Hypätään vuoteen 2021. Julmetun hintaista vettä Paikallislehti Joutsan Seutu Perustettu 1971 Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan paikallislehti Päätoimittaja Marko Nikkanen JOUTSASSA päätettiin 2018 rakentaa uusi sote-keskus, jonka suunnittelussa sain olla mukana. Sote-keskus oli silti kompromissi ja nostan käden ylös virheen merkiksi: Esimerkiksi kunnan sivistystoimelle silloin ajateltujen tilojen sijaan olisi niihin pitänyt punkea tavalla tai toisella hammashoito. Lakkautuksen juurisyy on yksikkökustannus, joka tehdyillä kovin vähillä soppamäärillä sekä niihin jyvitetyillä kuluilla jää kestämättömäksi. Mutta asioilla on monta puolta, joskus kiusallisiakin. Otan esimerkin: asun ok-talossa Joutsan keskustassa ja olen Joutsan Vesihuollon asia kas. Menisi ikävästi lysti veronmaksajien piikkiin. Kiitos kuuluu Sami Heinolle ja Kalevi Fredinille, jotka aikalaispoliitikkoina olivat avainasemassa sitä hulluutta pysäyttämässä. Palvelusetelin käyttöönottoa esitti Luhangassa kunnanhallitukselle sivistysja hyvinvointilautakunta. Jos käytän vodaa esim. Se teki nopeasti kipeitä, mutta vaikuttavia ratkaisuja, ja nyt talous on oikealla suunnalla. Se on mättöä, jota tilaaja haluaa, eikä siihen keittiön sijainti vaikuta. Luhangan pomo Tuomo Kärnä on joutunut mäyräkunnan ylimpänä satraappina ottamaan myös vesihuoltoyhtiön ohjat käsiinsä. Olla esimerkkinä ja käyttää paikallisia, kotimaisia palveluita. Summa on sama kuin Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvo. Tyhjä kuori ilman tulevaisuutta. Onhan näin tehty. (Sote-)soppa, salaatti ja mustikat YRITTÄJÄ, mistä sinä löydät oman motivaation ja energian toimintasi pyörittämiseen. Kuulostaa perin hurjalta. Kulutustaksat ovat jo nyt kovat ja kokonaishinta on nousemassa vieläkin suolaisemmaksi, kun jo päätetyt perusmaksuhintojen korotukset astuvat voimaan vuoden 2026 alusta. Samoin kuin kunnan toisen vesilaitoksen eli Tammijärven vesiosuuskunnan, jolla on ringissään kaksinkertainen määrä liittymiä Luhangan Vesihuoltoon verrattuna. Asiasta päätti kunnanhallitus, joka samalla hyväksyi palvelusetelin perusarvoksi 950 euroa. Kunta. Keittiössä lyödään nyt lappu luukulle. Muutoin saattaa olla edessä erinäisiä kuntasisäisiä jännitteitä, jos Luhangan Vesihuolto rakentaa uuden vedenottamon ajatuksella (pakko)myydä vettä myös ao. Jonnet ei muista, mutta Joutsassa oltiin ihan tosissaan remontoimassa äskettäin purettua terveyskeskuskompleksia. Muista, paikallinen yritys ei ole itsestäänselvyys. alv. Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu. Joutsan Seutu 4 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. operointimallilla. Tappioputkessa tiukasti loroteltu menemään. Herättää hyviä ajatuksia, uusia ideoita, verkostoitua. osuuskunnalle. 100 mottia vuodessa, niin vuosilasku tekee kaikkinensa n. Tarja Kuikka Luhankalaiset voivat nyt hankkia varhaiskasvatuspalveluja palvelusetelillä. Osa vaikenee jopa lehden kysyessä. Yhtenä niistä oli esimerkiksi se, että Luhankaan on parin viime vuoden aikana syntynyt paljon lapsia, ja palvelusetelin käyttöönotolla halutaan ennakoida tulevaa sekä huomioida perheiden varhaiskasvatustarpeita. 1.870 €. Luhangan Vesihuollon kaltaiseni asiakas maksaa 2026 alusta vastaavasti perusmaksuina 390 €/vuosi ja eritoten kulutusmaksuina moninkertaisesti: puhdasvesi 6,17 €/m3 ja jätevesi 8,60 €/m3! Sadan motin kulutuksella hänen vuosilaskunsa olisi n. Parhaillaan selvitetään, miten Luhangan Vesihuollon saisi osaaviin käsiin ns. Osa paikallispoliitikoista näkyy nyt – vielä kerran – lietsovan kapinaa keittiön ja vuodeosaston puolesta. Päättäjän kynästä Luhangan kunta ottaa marraskuun alussa käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin. Mutta sitä ennen kunnan pitäisi kirjata lainasaamisensa alas. Olkoonkin, ettei mistään välttämättä löytyne sen sortin toimilupapaperia, joka oikeuttaa joutsalaisyhtiön operoimaan vesihuollon saralla Luhangan maaperällä (?). Ole rehellinen ja oikeudenmukainen teoissasi. Olla mukana rakentamassa yrittäjäystävällistä kuntaa, yrittäjäystävällistä kuntastrategiaa ja ennen kaikkea noudattaa sitä. Alan ammattiosaajat remmistä puuttuvat, mutta siitä huolimatta vedet putkistoissa koko ajan virtaavat. Viimeksi tällä viikolla, kun tajusi kuinka julmetun rajua hintaa Luhangan kirkonkylän alueella asuvat sikäläisen Vesihuollon asiakkaat maksavat vedestään. Joutsan Seutu uutisoi äskettäin uusista ruokajärjestelyistä. OLKOONKIN vaikka (puolipakotettuna?) toimii alan yhtiön hallituksen johdossa. Jokin olennainen juttu on mennyt jo alkujaan pieleen, koska voitollisia tilikausia ei yhtiölle ole kertynyt. Mitä kunta olisi ilman yrityksiä ja palveluita. Toisinaan vettä joudutaan ostamaan Joutsan yrityskollegalta. Ja myös toinen jäsen on mallia maallikko tässä mielessä. Perusteluita käyttöönotolle esitettiin useita. Todellista johtajuutta olisi nyt erotella ne asiat, joihin paikallisesti voidaan vaikuttaa ja ne, joihin on syytä sopeutua. Voitaisiin sitä olla pahemmassakin liemessä. Sisässä on jo 200.000 euroa ja kipupisteet saavutettuna. Kenties kaikki jo riittävästi säikytelty osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuuja mahdollisilla korvausvelvollisuuskysymyksillä. Oli sitten pieni kunta tai iso kaupunki, sillä on merkitystä, haluaako oma paikkakuntasi tukea yrityksiä ja työntää asioita eteenpäin. Katse on tiukasti Jyväskylän kaupungin energiayhtiö Alvan suuntaan. LUHANGAN Vesihuolto Oy on aloittanut toimintansa loppuvuodesta 2017. Kuntasektorilla yritysten tukeminen ei tarkoita niinkään rahallista tukea, vaan tukemista yritysten eri kehitysvaiheissa, asiantuntijuutta, neuvontaa, tietoa mistä saa tietoa, ellei oma osaaminen riitä. Jukka Huikko Ps. Siten, ettei tarvitsisi anella yhtään lisää Luhangan kunnalta lainaa laskujen ja muiden hoitamiseksi. 650 €. Viimeisin toimari hyppäsi kelkasta jo aika päiviä sitten, kuten myös hallituksen kolmas jäsen, eikä uusia ole saatu kunnan ponnisteluista huolimatta nimettyä. Osuuskunta ostaa myös puhdasveden Joutsasta. Vastuullista olisi myöntää, että muutokset koskettavat väistämättä Joutsan kivijalkojakin. Tyytyväisistä asiakkaista, onnistuneesta yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Joutsan Vesihuolto voisi taas olla se ainoa, joka ottaisi yhtiön jopa sulautumismielessä vastaan (?). Elinkeinotoimen ja työllisyyspalveluiden voisi olettaa jo pitkään pohtineen, miten asiat järjestetään niin, että sote-ammattilaiset jatkossa pendelöivät eivätkä vaihda pysyvästi maisemaa. Mitä kuntapäättäjä voisi tehdä motivoidakseen paikallisia yrittäjiä. Ei pelkästään mistä, vaan myös mitä ostat. Hymy lisää hymyjä, ystävälliset sanat ystävällisiä sanoja, hyvä mieli lisää hyvää mieltä. Reaktiot sinänsä ovat ymmärrettäviä. Perusmaksujen jopa kolminkertaistamisen ja samalla maksajaboolin laajentamisen tavoitteena on saada kunnan yksin omistaman Luhangan Vesihuolto Oy:n talous sellaiseen kuntoon, että käyttötalousmenot pystytään jatkossa kunnialla hoitamaan. Pääkirjoitus 22.10.2025 JOSKUS sitä on ihan äimän käkenä. Koska kunta ei ole liene innostunut yhtään enempää luotottamaan, vaan lähinnä kiinnostunut saamaan rahojaan vähitellen takaisin päin. Syntyykö se onnistumisen ilosta, hyvistä päivistä. Erään yksikön asukas kertoi paikallisen sote-keittiön mauttomasta sopasta leivän ja salaattiviipaleen kera sekä iltapäivän kahvin kyytipoikana tarjoilluista mustikoista. Vai haasteista haasteellisina aikoina, tästäkin selvittiin. Tämä ei voi olla poliitikoille yllätys, mutta kansalaisille se on. Alakulma . Kuntastrategia. Voisiko sieltä löytyä apuja motivoimaan sinua. Sote-keittiön virheinvestoinnin poliittinen vastuu – jos sitä on – kuuluu niille, jotka halusivat uskoa, ettei sote-uudistus muuta mitään. Jos tyyliin 20 vuoden vakiintunut käytäntö juridisesti riittää, niin sitten ei liene mitään erityistä ruodittavaa. Ihmiset kokevat, ettei päätöksissä ole järkeä: ruoka kuljetetaan Vantaalta, lähiruokaja ilmastopuhe kääntyi ironiaksi, ja vanhusten arjen laatu herätti huolta. päivänä . Kävin lukemassa some-keskustelua. Jo silloin oli selvää, että vuodeosaston, tukipalveluiden ja monien muiden toimintojen tulevaisuus väestökatoisessa Joutsassa olivat enemmän kuin vaakalaudalla. Luhangan Vesihuolto pumppaa itse oman puhtaan käyttövetensä. Reunaalueiden palvelut vaikuttavat ihan kelvollisilta jupinasta huolimatta
Tällä hetkellä meneillään on myös muun muassa tierumpujen uusiminen koko hankealueella, valaistuksen rakentaminen Leivonmäentien ja Havumäentien välillä sekä valtatien leventäminen Havumäentien liittymän eteläpuolella sekä Myllyjoen eteläpuolella. Joutsassa teiniikäisten osuus kaikista käyttäjistä oli lähes kolmasosa, kertoo Crowd sorsan toimitusjohtaja Toni Paju. Jokainen hyväksytty esiintymä ilmestyi reaaliajassa sovelluksen paikalliselle pelikartalle. Tehtävänä pelissä oli kuvata kunnan omistamalta maa-alueelta löytämästään vieraslajiesiintymästä video ennen ja jälkeen haitallisten vieraskasvien torjunnan ja ladata se Crowd sorsa-mobiilisovellukseen hyväksyttäväksi. alkaen, kun Jaakkolantien uusi liittymä otettiin käyttöön. Tieremontin päällystystyöt jatkuvat ensi vuonna. Tarja Kuikka Mobiilipelillä torjuttiin lähes 9 770 neliömetriä vieraslajeja Crowdsorsa-pelillä torjuttiin lupiinia ja jättibalsamia. Tämän onnistuneen hankkeen pohjalta on hyvä lähteä suunnittelemaan jo ensi kesän vieraslajien torjuntahankkeita, jatkaa Tervala. Menneen kesän aikana yli 70 kuntaa ja kaupunkia Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa torjui vieraslajeja Crowdsorsan avulla. Torjunnalla voi varmistaa lähiluonnon elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden Joutsan kunnan ympäristötarkastaja Tapio Tervala sanoo lähiluonnon ja sen monimuotoisuuden lisäävän tutkitusti ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Viimeinen päällystekerros toteutetaan kesäkaudella 2027. Väyläviraston mukaan muutoksia liittymäjärjestelyihin on tulossa myöhemmin lisää, kun yksityisteiden parantaminen ja uusien yksityistieyhteyksien rakentaminen etenevät. Samoja kohteita sai torjua uudelleen, kun vähintään kaksi viikkoa edellisestä torjunnasta oli kulunut. Lisäksi Naukjärven kohdalle rakennetaan uudet ohituskaistat, jotka otetaan käyttöön kesällä 2026. Samalla kolme valtatien yksityistieliittymää poistui käytöstä. Näin varmistettiin, että esiintymien hävittäminen olisi mahdollisimman tehokasta ja pitkävaikutteista. Jonna Keihäsniemi Jaakkolantien uusi liittymä otettiin käyttöön maanantaina Uusi liittymä on merkitty karttaan valkoisella ja poistuvat liittymät punaisella. Vieraslajien torjunnan avulla voimme Tervalan mukaan varmistaa, että lähiluontomme pysyy elinvoimaisempana ja monimuotoisempana, eivätkä haitalliset vieraslajit pääse valtaamaan alaa muilta lajeilta. – Crowdsorsa-kokeilu osoittautui menestykseksi, ja sovellus tuntui innostavan ihmisiä vieraslajien torjuntaan. VÄYLÄVIRASTO Muutoksia liittymäjärjestelyihin tulossa lisää Luonnon monimuotoisuuden suojeluun tähtäävällä Crowdsorsamobiilipelillä torjuttiin Joutsassa menneen kesän aikana lähes 9 770 neliömetriä haitallisia lupiineja ja jättipalsameja. Hyväksytystä videosta sai palkkion, jonka pystyi pyytämään sovelluksesta pankkitililleen. Alkusyksyn aikana on päällystetty noin puolet parannettavasta kuuden kilometrin mittaisesta tieosuudesta. Aktiivisin osallistuja sai lähes 220 euroa. – Erityisen positiivista oli huomata, kuinka aktiivisesti nuoriso lähti mukaan vieraslajitorjuntaan. Palkkioita jaettiin lähes 900 euron verran Sovelluksen avulla 17 osallistujaa merkitsi, torjui ja dokumentoi vieraslajiesiintymiä kesän aikana ympäri Joutsan kunnan omistamia maa-alueita. Heille jaettiin palkkioita yhteensä 880 euroa. TARJA KUIKKA. Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan paikallislehti Joutsan Seutu Keskiviikkona, lokakuun 22. Lajeja torjuttiin yli 2,5 miljoonalla neliömetrillä ja osallistujille maksettiin palkkioina yhteensä yli 170 000 euroa. päivänä N:o 43 – 2025 Nelostiellä Leivonmäen pohjoispuolella meneillään olevassa tieremontissa tuli muutoksia 20.10
Kunnanjohtaja Kärnä ottanut vahvasti roolia Pääosakkaan edustajana Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä on joutunut ottamaan vahvasti roolia yhtiön asioiden hoidossa ja kantamaan nyt vastuuta myös virallisesta tiedottamisesta. Kunnan lainasaatavat n. Nykyiset perusmaksut eivät riitä kattamaan tulevien tarpeiden edellyttämiä investointeja ja hallinnan kasvavaa tarvetta. Uudet korotetut, jopa noin kolminkertaistetut perusmaksutaksat käsittävät kaikenlaiset kiinteistöja liittymätyypit, ja myös useamman huoneiston kohteet, joilla ei ole omaa liittymää, mutta jotka kuitenkin ovat yhteisliittymän kautta kunnan kirkonkylän alueella operoivan Luhangan Vesihuollon asiakkaina. Yksi Luhangan Vesihuoltoa jo pitemmän aikaa vaivannut ongelma on ollut vesihuollon asiantuntevan henkilöstön puuttuminen. Yhtiöllä ei ole ollut enää toimitusjohtajaa sen jälkeen, kun tehtävää sivutoimenaan hoitanut Risto Salonen siirtyi rakennustarkastajaksi Joutsan kuntaan. 200.000 € Luhangan kunnan saatavat yhtiöltä ovat tällä hetkellä noin 200.000 euron luokkaa, eikä lisärahoitusta ole enää ajatuksena sille kunnan taholta antaa. Tosin muutakaan luotottajaa ei välttämättä ole, jos pitkäaikaista lainaa edelleen kaikesta huolimatta tarvittaisiin. Samalla yhtiö on päättänyt oikeudenmukaistaa perusmaksuja muuttamalla maksujen perusteita kiinteistön vedenkulutuspotentiaalin mukaisiksi. Asianomainen hanke piti saada valmiiksi tänä syksynä, mutta koska asiat ovat vielä keskeneräiset, niin yhtiö hakee Kärnän mukaan hankkeelle jatkoaikaa kesäkuun 2026 loppuun asti. Yhtiö, jonka kokonaisuudessaan ainoana osakkaana omistaa Luhangan kunta, on tehnyt koko olemassaolonsa ajan tulostappiota. Vesihuollon hallittavuudesta yhtiö on saanut viranomaisilta kehotteita parantaa toimintaansa ja yhtiö on tällä hetkellä viranomaisten vankassa valvonnassa. Jatkon suhteen tarkastelua onkin ainakin toistaiseksi käyty enemmän operointimalliin liittyen. Luhangan kunta on ao. Tällä hetkellä yhtiöllä on suunnitelmissaan uusi vedenottamo, jonka toteuttaminen maksaisi varovaisten arvioiden mukaan ainakin 50.000 – 70.000 €. Julkaisemme tähän loppuun otteen Luhangan Vesihuolto Oy:n 16.10. Molempien ao. Tällä hetkellä yhtiö tuottaa puhtaan veden omana tuotantonaan ja valmistelee toisen vedenottamon käyttöönottoa. Fokuksessa operointimalli Tuomo Kärnä antaa ymmärtää, että fokuksessa on nyt nimenomaan operointimalli, mutta toisaalta mahdollista yhtiön uusomistusjärjestelyä (sulautuminen) ei haluta sulkea pois vallitsevien ongelmien ja vaikeuksien ratkaisuvaihtoehdoista. Jätevedet kulkeutuvat Joutsaan Tammijärven vesiosuuskunta käyttää omassa jakelussaan osin Luhangan Vesihuollon verkostoa, mistä se maksaa tälle korvausta. Joutsan Seutu 6 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. Tämä tulee nostamaan Luhangan kirkonkylän alueella jo entuudestaan poikkeuksellisen kallista vedenhintaa. Yhtiön hallituksessa kuuluisi olla vähintään kolme jäsentä, mutta kun jäsen Kimmo Laine (sd.) erosi hallituksesta tammikuussa 2025, niin siinä on ollut enää vain kaksi jäsentä, eikä täydennystä ole kunnanhallituksen yrityksistä huolimatta saatu. Yhtiö on selvittänyt juristien ja asiantuntijoiden avulla mahdollisuuksiaan perusmaksujen merkittäville korotuksille ja lopputulemana on, että korotukset tulee tehdä vesihuoltolain mukaisesti. mediatiedotteesta, jonka on yhtiön puolesta laatinut kunnanjohtaja Tuomo Kärnä. MARKO NIKKANEN Luhangan Vesihuolto Oy:. Päivitetyillä perusmaksujen kriteereillä yhtiö haluaa myös oikeudenmukaistaa liittyjien hinnoittelua kiinteistöihin liittyvän vedenkulutuspotentiaalin mukaisiksi. Luhangan Vesihuolto Oy on perustettu ja aloittanut toimintansa loppuvuodesta 2017. Kärnän mukaan tässä mielessä he ovat olleet yhteydessä useampaan paikkaan, muun muassa Jyvässeudulla vesihuoltosektorilla operoiviin tahoihin, ensisijaisesti Jyväskylän kaupungin omistamaan energiayhtiö Alvaan. Yhtiössä on noin 100 liittymäasiakasta ja edellä olevasta johtuen laskutusasiakkaita on määrällisesti jonkin verran tätä enemmän. Tällä Kärnä viittaa yhtiössä meneillään olevaan hankkeeseen, jonka keskeisin tavoite on luoda edellytykset kustannustehokkaalle operointimallille. Lisäksi yhtiön talouden tasapainottaminen edellyttää aikaisempien vuosien käyttötalousvelaksi otetun velan vähentämistä. Yhtiö pitää tilannetta valitettavana, mutta toimii lakien edellyttämällä tavalla turvaten vesihuollon tulevaisuutta kunnan alueella. Tämän hetkiset arvonlisäverolliset kulutusmaksut ovat puhdasveden osalta 6,17 € ja jäteveden osalta 8,60 € kuutiolta. päivänä Suomen pienempiin vesilaitosyhtiöihin lukeutuva Luhangan Vesihuolto Oy on ilmoittanut merkittävistä perusmaksujen korotuksista vuoden 2026 alusta koskien niin puhdasvettä kuin myös jätevettä. Esimerkiksi omakotitalokiinteistön kohdalla perusmaksut yhteensä nousevat lähes 2,5kertaiseksi nykytasoon verrattuna: kun asuintalon puhdasveden ja jäteveden perusmaksut ovat tällä hetkellä yhteenlaskettuna noin 160 € vuodessa, niin tulevan korotuksen myötä uusi vastaava hinta on noin 390 €/ vuosi, joista puhdasveden perusmaksua 195 € ja jäteveden perusmaksua 195 €. Vesihuoltolain mukaan maksujen tulee pitkällä aikavälillä kattaa sekä toiminnan kustannukset että investoinnit. Aika ajoin näin on tehnyt myös Luhangan Vesihuolto, jonka puhdasvesi tulee kuitenkin lähtökohtaisesti omalta vedenottamolta. Luhangan Vesihuolto Oy:n puhdasvesituotanto on ollut yhtiön perustamisen jälkeen suurelta osin ostoveden varassa, mikä on aiheuttanut merkittävää ostokulua yhtiölle koko sen perustamisen jälkeisen ajan. vesilaitosyhtiön ainoa osakas. Myös Luhangan kunta yhtiön omistajana on vaatinut sen tilanteen vakauttamista ja hallinnan turvaamista. Sen operatiivista eli sisäistä toimintaa on jouduttu rahoittamaan useampaan otteeseen kunnan myöntämällä lainarahalla, koska yhtiön perustulovirta ei ole riittänyt edes käyttötalouspuolen kulujen katteeksi. Hintojen korotusten ja maksuperusteiden muutoksen jälkeen Luhangan kunnan ja sen omistamien asunto-osakkeiden maksuosuudet kasvavat merkittävästi, jolloin kunta omistajana on ottamassa muutosta etulinjassa vastaan.” Marko Nikkanen Perusmaksuihin roima korotus Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä hoitaa tällä hetkellä myös Luhangan Vesihuolto Oy:n asioita. Osuuskunta ostaa myös puhtaan käyttövetensä Joutsan Vesihuollolta. vesilaitosten jätevedet menevät käsiteltäväksi Joutsan puhdistamolle ja tässä kohtaa kummatkin tekevät yhteistyötä Joutsan Vesihuolto Oy:n kanssa. Korotukset johtuvat merkittävistä toimintaolosuhteiden muutoksista raakavesituotannossa ja vesihuollon hallittavuuden järjestämisessä, ja ovat välttämättömiä vesihuoltoja osakeyhtiölain näkökulmasta. Tällöin kiinteistötyyppi ohjaa hinnoittelua paremmin kuin tämän hetken tasahinnoittelu. Hankkeen, johon on saatu kohtuullinen summa ely:n myöntämää rahoitusta, myötä pyritään myös parantamaan Luhangan Vesihuollon toiminnan laatua ja tehokkuutta, vähentämään ympäristöriskejä sekä tuomaan ammattimaista omaisuudenhallintaa yhtiön käyttöön. Toisaalla Luhangassa vaikuttava Tammijärven vesiosuuskunta on liittymien määrän perusteella kaksi kertaa suurempi toimija. Tältä uudelta ottamolta pumpattaisiin puhdas vesi omiin tarpeisiin ja sitä voitaisiin mahdollisesti myös myydä Tammijärven vesiosuuskunnalle ja Joutsan Vesihuollolle. Korotusten tekeminen yhtiön perusmaksuihin on välttämätöntä, jotta yhtiö voi suoriutua sille säädetystä velvoitteesta vesihuollosta huolehtimiseksi. Yhtiön taloudellinen tilanne on haastava ja se on tehnyt tappiota jokaisena toimintavuotenaan. – Kunta ei aio ottaa yhtiötä haltuun, eikä sen noin kahdensadan tuhannen euron lainasaamista Luhangan Vesihuollolta ole tarkoitus kirjata alas, toteaa Tuomo Kärnä napakasti ydinviestinään. Perusmaksuilla on tarkoitus varmistaa ja turvata luotettava vesihuolto Luhangan kunnan alueella. Päälle tulevat siis vielä perusmaksut. Luhangan Vesihuolto Oy on ollut useiden alueen vesiosuuskuntien kera keväällä 2023 Joutsan kunnan käynnistämässä Joutsan ja Luhangan vesihuoltolaitosten kehittämisselvityksessä ja sen puitteissa Kärnä kertoo keskusteluja kyllä käydyn. Hallituksessa istuvat jäsenet ovat molemmat ammattimaisen vesihuollon näkökulmasta ”maallikkoja” – varsinaista alan asiantuntemusta heillä ei juuri ole. Puheenjohtajana toimii ainakin vielä toistaiseksi Martti Viinikainen (kesk.) ja jäsenenä on Marja-Leena Nurminen (kesk.). Tiedote: ”Vesihuollon perusmaksujen korotukset” ”Luhangan Vesihuolto Oy on joutunut tekemään merkittävän vesihuollon perusmaksujen korotuksen. Käyttö -ja perusmaksut ovat usean vuoden ajan jo olleet alhaisemmat kuin maksuilla katettavat kustannukset. Yhtiö ei pysty tällä hetkellä noudattamaan vesihuoltoeikä osakeyhtiölakia. Perusmaksujen roimalla nostolla koitetaan maksuvalmiustilannetta saada kestävästi korjattua ja kassaa pönkitettyä. Luhangan kunnan vesihuollon järjestäminen vaatii lähitulevaisuudessa merkittäviä parannuksia laadunja riskienhallintaan sekä investointeja raakavesituotantoon. Luhangan Vesihuolto on ollut pitkään vaikeuksissa, mutta kunnanjohtajan mukaan ”asiat etenevät koko ajan, vaikkakin tosi hitaasti”. Luhangan Vesihuolto Oy:n hallitus päätti vuoden 2026 perusmaksuista kokouksessaan 10.10.2025. Se, olisiko Joutsan Vesihuolto Oy kiinnostunut omistusjärjestelystä eli käytännössä sulauttamaan Luhangan Vesihuolto Oy:n itseensä, ei ole ainakaan vielä tällä erää tietoa tai käsitystä. Luhangan Vesihuolto saattaisi kiinnostaa, mutta se edellyttää, ettei yhtiöllä ole taseessaan velkaa pitkäaikaisten lainojen muodossa
Vuosina 2017–2019 tapahtunutta Vuoden 2017 alussa Joutsan Palvelukotiyhdistyksen johtokunta päätti, että silloinen toiminnanjohtaja Sisko Pietilä ja hänen osa-aikaeläkepäiviensä sijaisena lokakuussa 2016 aloittanut Tiina Renko alkaisivat visioimaan palvelukodin toiminnan laajentamista sisällön kehittämisen näkökulmasta. Tämän jälkeen kunta hoiti tarpeellisen kaavoituksen. Heinäkuussa 1991 yhdistys lähestyi Joutsan kuntaa ilmoittaen aikomuksistaan rakentaa Joutsaan yksityinen palvelukoti vanhuksille. Toiminnan alkaessa Pietilän toimenkuva muutettiin toiminnanjohtajaksi. Alkujaan Joutsan Palvelukoti käsitti 26 asuinhuoneistoa, joista 16 palveluasuntoa kahdessa eri kahdeksan huoneen yksikössä, sekä 10-paikkaisen ryhmäkodin (dementiayksikön). Näissä merkeissä yhdistys juhlii Palvelukodillaan ensi lauantaina. Hän tähdentää, että Joutsan Palvelukotiyhdistys on Joutsan kunnassa ainut vanhuspalveluja tuottava toimija, joka ei koskaan ole saanut aluehallintovirastolta (AVI) toiminnastaan muistutusta, huomautusta tai muutakaan negatiivista palautetta. päivänä Joutsan Palvelukotiyhdistys ry:n perustamisesta tulee ensi keväänä täyteen 35 vuotta. Sote-uudistus on lyönyt meidät kaikki ällikällä, Tiina Renko sanoo. Rengon mukaan talossa on tänä päivänä yhteensä 27 asukasta. Siirilä innostui asiasta ja sai rinnalleen mm. Talousneuvos, palvelukotiyhdistyksen johtokunnan jäsen Mikko Hentinen totesi Joutsan Palvelukodin 20-vuotisjuhlassa marraskuussa 2016, että ”Palvelukodin perustajat ja toiminnan käyntiin saattaneet tahot ovat olleet aikaansa edellä”. Toukokuussa 2017 todettiin, että Joutsan kunnan asiakaskorttimittariston mukaan palvelusetelitoiminta heikentäisi yhdistyksen taloutta jonkin verran ympärivuorokautisen asumisen puolella, sillä ao. Yhdistyksen syyskokouksessa 1993 valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi Aarre Päri. Asukkaita olisi jonoksi asti, kun heille vain myönnettäisiin heidän tarvitsemansa palvelu, Tiina Renko toteaa. Hänen mukaansa palvelukotiyhdistys ei ole luovuttamassa, vaan jatkamassa toimintaansa. Palvelukodin toteutuneet rakennuskustannukset kalusteineen olivat 11,5 Mmk. Muutama itsemaksava asukas palvelukodilla edelleen on, mutta he voivat kuntonsa puolesta asua niin sanotusti vuokralla ja ostaa palvelukodilta tarvitsemansa palvelut. Helmikuussa 2017 Sisko Pietilä kävi neuvottelut Joutsan kunnan kanssa myös kotihoidon tuottamisesta palvelusetelillä Palvelukodin palveluasuntoihin. Hanketta vietiin eteenpäin hyvin vahvasti luottamushenkilövoimin. Valintaperusteena kaikissa oli halvin hinta. – Hyvinvointialue ohjaa meille asukkaat, sen kautta tehdään hakijan palvelutarpeen arvioinnit ja päätökset päästä meidän palveluihimme. – Hyvinvointialue käynnistyi 1.1.2023. Tonttivaihtoehtoina olivat esillä Jousitien varren Säästölän tontti lisättynä kappaleella Korpelan maata, Myllytien kenttä, Koiravuori ja Korpelan peltoalueet. Näin saatiin muutettua toimintaperiaatteita hoidettavien tarpeiden mukaan sekä tuomaan taloudelle vakautta, Renko kertoo. Hänen panostaan etenkin rakennusvaiheessa ja talon toiminnan käynnistämisessä luonnehditaan merkittäväksi. Talo rakennettiin pahimpaan rakennusalan lama-aikaan, jolloin sen hinta oli selkeästi ns. Palvelukotiyhdistys päätti ryhtyä palvelusetelituottajaksi tehostetussa palveluasumisessa, kunhan Joutsan kunta käynnistäisi palvelusetelituottajahaun. – Paikkakunnalle oli vuoden 2017 lopulla rantautunut kaksi uutta ison ketjun hoivayritystä, jotka tuottivat samaa palvelua palvelusetelillä, kuin voittoa tavoittelematon Joutsan Palvelukotiyhdistys. Myönteinen palaute asukkailta ja heidän omaisiltaan antaa parhaan kuvan talon toiminnasta, totesi Mikko Hentinen tuolloin yhdeksän vuotta sitten. Mikko Hentinen toimi projektin vetäjänä ja kantoi vastuun myös rakennushankkeen valmistelusta. – Yhdistys on selvinnyt jalat melkein kuivina menneiden lähivuosien aikana isoista toiminnallisista muutoksista, koronasta, Ukrainan sodan aiheuttamista ilmiöistä, uudistuneesta hoitajamitoituksesta, lakimuutoksista, kuten esimerkiksi palveluasumisen muuttuminen yhteisölliseksi asumiseksi, ja monesta muusta ajan ilmiöstä, toiminnanjohtaja Renko listaa. Urakkakilpailun tuloksena rakennusurakka meni Insinöörityö Mikko Hentinen Ky:lle, sähköurakka Sähkö-Henkka Ky:lle ja LVI-urakka Itä-Hämeen LVI-ala Ky:lle. Meillä on edelleen oma keittiö: omat, ammattitaitoiset keittiötyöntekijät, alusta asti itse valmistettu ruoka ja kahvileipä, Renko tyytyväisenä kuvailee. kortti ei ottanut huomioon muistisairauden moninaisuutta, osa-alueita ja haasteita, joita sairaus tuo mukanaan. RAY:n avustusta saatiin 6,0 Mmk, Asuntorahastolta pitkäaikaista lainaa 3,8 Mmk ja omarahoitusosuudeksi jäi 1,7 Mmk. Vastaavaksi hoitajaksi valittiin erikoissairaanhoitaja Sisko Pietilä. – Meillä on kodinomaiset, valoisat, hyväkuntoiset ja avarat toimitilat. Kotihoidon pilotti kesti toukokuusta 2018 maaliskuun loppuun 2019. Joutsan kunta oli siirtymässä tehostetussa palveluasumisessa palvelusetelin käyttöönottoon. – Esimerkiksi hyvinvointialueen uudistuneiden ikäihmisten ruokapalveluiden myötä haluamme jatkossa kehittää ja laajentaa keittiömme ja ruokapalvelujemme toimintaa. Hän palauttaa mieliin viime vuosien keskeisiä tapahtumia. Jutun historiaosiossa (ajanjakso ennen vuotta 2017) on lähteenä käytetty Mikko Hentisen laatimaa Joutsan Palvelukotiyhdistyksen historiikkia vuodelta 2016. Palvelutalo valmistui kesäkuussa 1995 Varsinaiset rakennustyöt tontilla aloitettiin syyskuussa 1994 ja uusi palvelukoti valmistui kesäkuussa 1995. Yhdistyksen johtokunta valitsi ensimmäiset työntekijät tammikuussa 1995. Huhtikuusta 2019 lukien yhdistys otti virallisesti Palvelukodin asuntojen kotihoidon omaksi toiminnakseen. Joutsan Palvelukotiyhdistyksen henkilöstömäärä on kaksinkertaistunut, kuten asukasmääräkin oman tuotannon lisääntymisen kautta. Urakkaaikaista rakennuttamispalvelua hoiti Joutsan kunnan tekninen osasto. Renko toivoi, että yhdessä voidaan keskustella Palvelukodin kotihoidon asukkaiden hoitoisuustason noususta ja sitä kautta tarpeesta lisätä henkilöstöä. – Neuvottelut etenivät niin, että vuoden 2019 alusta Joutsan Palvelukotiyhdistyksen tuottama kotihoito muutettiin 1.1.2020 lukien ikä-ihmisten palveluasumiseksi. Palvelukoti oli tänä aikana luonut oman toimintamallinsa tuottaakseen hyvää hoitoa myös palveluasuntojen asukkaille ympärivuorokautisen asumisen lisäksi. Kunnalta pyydettiin tukea palvelukodin tontin järjestämiseksi, kuin myös mahdollista sitoutumista ostopalvelusopimukseen palvelukotiyhdistyksen ja kunnan välillä palvelukodin toiminnan turvaamiseksi. Yksityistä palveluasuntoyksikköä Joutsaan alettiin selvittämään 1980-luvun lopulla Palvelukotiyhdistyksen ja Palvelutalon alkuhistoria juontaa 1980-luvun lopulle. Elokuussa 2019 toiminnanjohtaja Renko oli kutsunut AVI:n ja Joutsan kunnan edustajat tapaamiseen. Taloa on pystytty pitämään hyvässä kunnossa. – Vuosina 2020–2022 elettiin aikaa, jolloin Joutsan kunnan kanssa istuttiin neuvottelupöydässä asiasta jos toisestakin. Tässä yhteydessä Palvelukoti otti omien palveluasuntojensa Joutsan kunnan kotihoidon omaksi kotihoidon toiminnakseen. Toivottavasti tuleva sote sallii hyvän, inhimillisen ja kustannustehokkaan asumisen ja hoidon jatkuvan Joutsan Palvelukodissa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Renko kertoo, että tällä hetkellä heillä on 11-paikkainen ympärivuorokautisen asumisen ryhmäkoti ja 16 yhteisöllisen asumisen asuntoa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon kesällä 1995. Muun muassa merkittävä ilmastointiremontti toteutettiin muutama vuosi sitten. Henkilöstön määrä on kaikkiaan 20 mukaan lukien oman keittiön kaksi työntekijää ja oma siivooja. Käytyjen selvitysten jälkeen Marjatta Korpela perheineen lahjoitti yhdistykselle noin 8 000 neliön peltoalueen tammikuussa 1992. Rahaautomaattiyhdistys (RAY) teki aloitusrahoituspäätöksen vuoden 1994 alussa, jonka myötä alkoi kohteen varsinainen suunnittelu. Päätettiin ryhtyä palvelusetelituottajaksi myös kotihoitoon. Vuoden 2017 alusta puheenjohtajaksi tuli Markku Parkkonen. Joutsan Seutu 7 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Arja-Maria Hamina, varapuheenjohtajaksi Pekka Lankia, sihteeriksi Pirjo Koivunen ja jäseniksi Pertti Lillberg, Mirja Siirilä, Taimi Jokinen ja Mikko Hentinen. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Joutsan Rakentajapalvelu Oy ja pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Ismo Rellman. Joutsan kunnaninsinöörinä työskennellyt Mikko Hentinen esitti vuonna 1989 sosiaalijohtaja Mirja Siirilälle, että tämä ryhtyisi selvittämään palveluasuntoyksikön saamista Joutsaan. Joutsan Palvelukotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin 29.4.1991. laskennallista normaalihintaa (13,57 Mmk) edullisempi. Olemassa olosta alettiin taistelemaan oikein toden teolla, kun hoivajätit olivat rantautuneet alueelle ja Joutsan kunnan talousja muu epävarmuus lisääntyi hyvinvointialueen alkamista odotellessa. – Joutsan kunta on selvinnyt pienemmin panostuksin vanhushoidon haasteista ja investointitarpeista. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon heinäkuun alussa ja ryhmäkodin toiminta alkoi 17.7.1995. Henkilöstöresurssin tulisi edelleen olla riittävä, mutta talous teki tuolloin tiukkaa. Keski-Suomen hyvinvointialue ostaa tällä erää palvelua yhdelletoista omassa asunnossa asuvalle henkilölle. Marko Nikkanen Joutsan Palvelutalo valmistui 30 vuotta sitten – kodinomainen asuminen vetää puoleensa ”Myönteinen palaute asukkailta ja heidän omaisiltaan antaa parhaan kuvan talon toiminnasta.”. Syyskokouksessa 1996 johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Virva Teräväinen, jota tehtävää hän hoiti vuoden 2008 loppuun asti. Meillä on riittävä, erinomainen, osaava, sitoutunut ja pysyvä henkilökunta. Hentinen vetäytyi tästä tehtävästä siinä vaiheessa kun urakka-asiakirjat valmistuivat, koska hänen oma rakennusyrityksenä oli halukas tarjoamaan palvelutalon rakennusurakkaa. Sen jälkeen puheenjohtajana jatkoi Tiina Renko. Kipuilua hyvinvointialueen kourissa – Hyvinvointialueen kourissa kipuilusta ei ole voinut välttyä kukaan, emmekä myöskään me. Puskuria yhdistyksen toiminnalle voisi tuoda kuitenkin ”Kotihoidon pilotti” Joutsan kunnan kanssa. Sisko Pietilä eläköityi 1.9.2018 ja hänen seuraajakseen nousi jo keväällä 2018 toiminnanjohtajaa sijaistanut Tiina Renko. Hanke eteni ripeästi. Tähän asti Joutsan kunta oli tuottanut kotihoidon palvelut asuntoihin omana toimintanaan. Tilanne loi aivan uuden asetelman paikalliseen vanhustenhoitoon, jossa nyt palvelukotiyhdistyskin oli suurten muutosten ja kilpailun edessä, Tiina Renko muistelee. Toimintamme jatkuminen ja jatkaminen on täysin kiinni hyvinvointialueen myöntämistä palveluseteleistä niitä kipeästi tarvitseville vanhuksille. Yhdistyksen Marjatantielle rakennuttama ja edelleen sen ylläpitämä palvelutalo on puolestaan saavuttanut tänä vuonna 30 vuoden ikäpaalun. ArjaMaria Haminan ja ylilääkäri Pertti Lillbergin, jonka asiantuntemus ja perustelut palvelutalon tarpeesta olivat merkittäviä asian eteenpäin viennissä
Ohjaajana iltapäivisin maanantaista keskiviikkoon toimii Jaakko Lahti. Kunnanvaltuustoon edustajaksi nimettiin Urho Soilu ja hänen varalleen Essi Tarhanen. Esimerkiksi vuonna 2022 olisi Joutsassa todettu 441 eteisvärinää ja vuonna 2023 jopa 706, kun aiempina vuosina niitä oli raportoitu 55– 71 vuodessa. Viimeksi Koivisto ”kunnostautui” määräyksellään, ettei hoivakodissa vieraileville viihdyttäjille saa enää tarjota kahvikupillista. Iltapäivisin kävijät ovat ehkä enemmän alakouluikäisiä, kuin perjantaisin. Joutsasta Keski-Suomen nuorisovaltuustoon nimettiin Helinä Viro ja hänelle varajäseneksi Urho Soilu. Esimerkiksi vuonna 2023 vanhassa Nuorisokahvilassa kävi 3 749 nuorta. PAULA KINNUNEN Joutsan kunnanhallitus asetti hiljattain uuden nuorisovaltuuston kaudelle 2025. Luultiin, että THL:n tiedot kuvasivat oikein sairastavuutta ja hoidon tarvetta. – Ei ole biljardipöytää, todetaan monesta suusta vastauksena kysymykseen, mitä uudesta tilasta puuttuu. Puheenjohtajaksi valittiin Urho Soilu, sihteeriksi Helinä Viro, varasihteeriksi Essi Tarhanen ja jäseniksi Benjam Hölttä, Tatu Kankainen, Pyry Keihäsniemi, Heikki Peura, Neea Pura, Eeli Pykäläinen ja Niklas Simola. Lisäksi Tuvalla on kaksi työhuonetta. Jonna Keihäsniemi Nuorisovaltuusto sai uudet jäsenet Leader Maaseutukehitys ry myönsi tänä vuonna heinäkuun alusta syyskuun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla Euroopan Unionin maaseuturahoitusta yhteensä viidelle toimijalle Joutsan seutukunnalla. Uudessa tilassa ensimmäisen kuukauden aikana kävijöitä oli 384. Nuorisotoimen ja seurakunnan yhdessä järjestämä Nuokkari seurakuntatalolla on avoinna joka toinen tiistai. Muutama käy hakemassa vapaalipun Cancel-elokuvaan. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitos, Seututerveyskeskus tuotti kahdeksalle eteläisen Keski-Suomen kunnalle, mukaan lukien Joutsa ja Luhanka, avohoidon palvelut kymmenkunta vuotta vuoteen 2023 asti, jolloin perustettiin asialle Keski-Suomen hyvinvointialue (HVA). Nykyiseen nuorisovaltuustoon nimettiin yksi edustaja kuntaa kohden aiemman kahden sijaan. Maanantaista keskiviikkoon kello 15–18 ja perjantai-iltana kuudesta kymmeneen, kertoo nuorisotyöntekijä Sini Pylkkänen. Sen johtokunnassa istuivat muun muassa Joutsan kunnanjohtaja Nissinen ja nykyinen HVA:een vammaisten ja vanhusten palvelujohtaja Tuija Koivisto, joka on osaltaan nyt tehtyjen palveluverkon supistusehdotusten takana. Nuorisokahvila on toiminut Tuvalla elokuun lopusta lähtien. Farssiahan tämä on vakavilla asioilla, toteaa Kalle Willman eläkeläislääkäri Joutsassa Valvonnan puutetta . Nyt voi todeta, että kontrolli olisi ollut parempi Seututerveyskeskuksen toiminnassa. Tiloihin on tuotu sohvia ja isoja lattiatyynyjä leppoisaan oleskeluun. Molemmat aikovat käydä kahvilassa myös jatkossa, vaikka tilat saisivat heidän mielestään olla isommat. Tekniseen lautakuntaan edustajaksi nimettiin Urho Soilu. Tuvalla tapaavat säännöllisesti muun muassa muistiryhmä, omaishoitajat, sukututkijat, Joutsan päiväkeskusyhdistys, AA-kerho sekä uutena tulokkaana Voimaa vertaisuudesta -ryhmät keskiviikkoisin. THL:n tilastot osoittavat Joutsan kohdalla, että tilastoja on yritetty justeerata. – Nuorisokahvilassa kokoonnutaan neljä kertaa viikossa. Vuoden 2023 alusta niiden vaikutus on 80 % HVA:eiden valtiolta saamaan rahoitukseen. Onneksi peräpukamat olivat hävinneet kokonaan vuonna 2023. Mielipide. Kunnan toimielimiin nimeämisiä Kunnanhallitus myös nimesi nuorisovaltuuston edustajia kunnan toimielimiin, joissa nuorisovaltuuston edustajalla on puheja läsnäolo-oikeus. Nyttemmin on julkisuudessa kauhisteltu sitä, että PohjoisPohjanmaan HVA:eella onkin jälkikäteen tehtyjen diagnoosien määrien onnistuneiden korjausten jälkeen hengitysvajaustapaukset moninkertaistuneet vuonna 2022 edellisiin vuosiin verrattuna. Vastaavasti verenkiertoelinten sairaudet olisivat lisääntyneet kokonaisuudessaan yli viisinkertaisiksi vuonna 2023 aiempaan verrattuna. Kokoonpanoon nimettiin jo elokuussa järjestäytyneen nuorisovaltuuston esityksen mukaisesti kymmenen joutsalaisnuorta. Tarja Kuikka EU:n maaseuturahoitusta viidelle toimijalle seudulla LENININ kerrotaan tokaisseen, että luottamus hyvä, kontrolli parempi. Nuorisokahvilassa on aina paikalla työntekijä. – Täällä ei näe, kuka tulee sisälle ja kun pelataan korttia, olo on kuin bisnestapaamisessa pyöreän pöydän ääressä, toteaa Viivi korttipelin keskeltä. – Nuoret ovat sopeutuneet uuteen tilaan hyvin, kertoo Jaakko. Biljardipöytää kaivataan Syyskuun viimeisenä perjantaina Nuorisokahvilassa on käynyt seitsemään mennessä 45 henkeä. Viikoittaisia kävijöitä siellä on noin sata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) on pitänyt toimittaa jo vuosikymmeniä tiedot vuosittain todetuista diagnooseista. Paula Kinnunen Joutsan Nuorisokahvila siirtyi Hyvinvointituvalle Nuorisokahvila on avoinna maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Luhangan Kyläkauppa Oy sai noin 3 400 euroa kyläkaupan energiainvestointiin, joutsalaisyrittäjä Tiina Soilu 2 500 euroa omistajanvaihdoksen suunnitteluun, Tahto Works Oy noin 5 600 euroa kuntosalilaitteiden hankintaan ja Tmi Eva Vikman 3 000 euroa brändin kehittämiseen osana palveluiden laajentamista. Joutsan Seutu 8 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. Paikkamäärä muuttui toimielinuudistuksessa, jossa hyvinvointialueen toimielinrakennetta tiivistettiin kauttaaltaan. Keski-Suomessa korjaukset eivät ehtineet perille ajoissa ja rahaa jäänee saamatta jopa lähes 100 miljoonaa euroa neljän vuoden ajalta. – Arvosanaksi fiilis saa kympin, mutta itse paikka 7,7, pohtii Seela. Aiemmin niillä ei ollut vaikutusta terveyskeskuksen tulonmuodostukseen. Muut neljä myönnettyä tukea olivat yritystukia. Myös viime helmikuussa avatun pelitilan koneet on siirretty Tuvalle, joten e-urheilun harrastamista voi jatkaa. Leivonmäki-Seura ry:lle myönnettiin kotiseututalo Simolan vesikaton, jalkarännin ja ulkolaudoituksen uusimiseen hanketukea noin 45 600 euroa. Pöytää kaipaavat myös Joutsan eläkeläiset, mutta sille ei ollut Tuvalla tilaa. Maanantai-iltapäivänä paikalla on viitisen nuorta, jotka keskittyvät pelaamiseen e-sport tilassa. Hyvinvointituvan tiloja voi varata kirjastosta tai kunnan varausjärjestelmän kautta. Kyseinen vuosi on perusta vuoden 2026 rahoitukselle. Perjantai-illat on suunnattu yläasteikäisille ja vanhemmille nuorille. Hyvinvointija sivistyslautakuntaan nimettiin edustajaksi Essi Tarhanen ja hänen varalleen Neea Pura. Myös maakunnalliseen nuorisovaltuustoon edustusta Myös aluehallitus nimitti syyskuun lopulla Keski-Suomen hyvinvointialueen osalta KeskiSuomen nuorisovaltuustoon jäsenet. päivänä Virastotalon sisäilmaongelmien takia myös Joutsan Nuorisokahvilalle jouduttiin etsimään uudet tilat, jotka löytyivät Hyvinvointituvalta, Jousitieltä. Lainsäätäjä päätti niin, vaikkei menettelystä ollut mitään tutkittua tietoa. Muutahan palkkiota ei ole missään maksettukaan paitsi Joutsan testamenttivaroilla Jousessa. Toiminta on suunnattu 3–9-luokkalaisille. Nuorisokahvilatoimintaa on myös Leivonmäellä. Kaksi huonetta nuorille Hyvinvointituvan kolmesta huoneesta kaksi on sisustettu nuorten käyttöön sopivaksi, mutta samaan aikaan on otettu huomioon tilojen muut käyttäjät. Rahoitusongelman nyt aiheuttanut löperö tilastointi on siis tapahtunut Seututerveyskeskuksen aikana. Kuntalassa sijaitseva Hyvinvointitupa on ollut vuodesta 2017 lähtien yhdistysten ja kuntalaisten maksuton kokoontumistila ja yhteinen olohuone. Nuorisokahvilasta löytyvät tutut pleikkarit ja lautapelit, ja netissä voi surfata tai kuunnella musiikkia. Jäsenet nimettiin kuntien esityksien perusteella. Alueen asukasluku vaikuttaa yllättäen siihen vain 15 %. Nuorisovaltuusto on yhteinen KeskiSuomen liiton kanssa
– Rehevöitymisen lisäksi iso osa järvistämme myös tummuu kiihtyvää vauhtia, mikä taas vaikuttaa kalakantoihin ja linnustoon. Myös osa metsänomistajista toivoo kestävämpää toimintaa. Palaute pääosin positiivista Metsätalouteen liittyvät asiat herättävät paljon tunteita. Merikannolle oli shokki huomata, että sinilevää on nykyisin myös Saimaalla, Puulavedellä ja monella muulla järvellä ja joella. Joutsan Seutu 9 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. Aloitteessa vaaditaan muun muassa jokaisen metsäojitushankkeen tarveharkintaa lakisääteisesti pakolliseksi, uudisojitusten kieltämistä metsätalousmailla sekä kunnostusojitusten ja vastaavien maaperän kuivatustoimenpiteiden luvanvaraisuutta. – Itsekin olen yllättynyt aiheeseen paneutuessani, miten pitkäaikaisia metsäojitusten vaikutukset ovat ja miten moneen asiaan ne vesistöissä vaikuttavat. Paloheimo jatkaa Suomessa tarvittavan metsätaloutta nyt ja tulevaisuudessakin. Oikeudenmukainen periaate olisi, että aiheuttaja maksaa haitoista tai estää ne, sanoo Paloheimo. Siksi viranomaisilla pitäisi olla lainsäädännön mahdollistamia keinoja puuttua vesistöjen kannalta haitallisimpiin ojituksiin. Paloheimo: Vapaaehtoisuus ei riitä Toni Paloheimo sanoo, että on väärin ja epäoikeudenmukaista, että metsänomistaja saa ojituksilla pilata vesistöt, eikä viranomaisilla ole keinoja puuttua siihen. Sen on huomannut Liidia Merikantokin. He hankkivat mökin Päijänteen rannalta tänä vuonna kevättalvella. – Metsänomistaja saa hyödyt, mutta haitoista kärsivät kaikki. Nyt käytännössä haetaan sitä oikeaa kulmaa ja oikeita sanoja. Altavastaajia suhteessa metsäteollisuuteen Liidia Merikanto sanoo aloitteentekijöiden olevan tavallisina huolestuneina kansalaisina vahvasti altavastaajia suhteessa metsäteollisuuteen. Merikanto jatkaa, että somessa on tietysti jyrkkiä mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta keskustelu on pysynyt asiassa. – Ojittamista on aiemmin tuettu ja siihen on kannustettu, mutta nyt toimintatapoja pitää uudistaa, jottemme pilaa vesistöjämme. Tarja Kuikka Runsaat 6 600 kannatusilmoitusta Toni Paloheimo ja Liidia Merikanto ovat Luhangan vapaa-ajan asukkaita. – Meillä on aivan uskomattoman hienot vesistöt. Aloitteessa todetaan esimerkiksi, että metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Se, että Päijänteelläkin esiintyy sinilevää, kuitenkin yllätti hänet. – Moni on kysellyt aiheesta lisää ja monta kertaa olen vastannut kysymykseen, miksi juuri metsäojat. – Kun hakee vetensä ämpärillä järvestä, veden puhtauden merkitys korostuu. Tarja Kuikka Huoli vesistöjen tilasta synnytti kansalaisaloitteen Sinilevät kuriin vähennetään ojittamista -kansalaisaloitteessa vaaditaan muun muassa jokaisen metsäojitushankkeen tarveharkintaa lakisääteisesti pakolliseksi, uudisojitusten kieltoa metsätalousmailla sekä kunnostusojitusten ja vastaavien maaperän kuivatustoimenpiteiden luvanvaraisuutta. Merikanto sanoo tienneensä Itämerellä menevän huonosti, sillä hän on uinut ja liikkunut siellä koko ikänsä ja nähnyt, miten sinileväkukinnot ovat siellä alkaneet ja pahentuneet koko ajan. He ovat nauttineet ensimmäisestä mökkikesästään ja kehuvat Luhangan luontoa upeaksi. Aloite ojitusten vähentämiseksi Huoli vesistöjen tilasta sai Merikannon, hänen kanssaan Luhangassa vapaa-ajan asunnon omistavan Toni Paloheimon sekä kolme muuta yksityishenkilöä toimimaan. Uskon, että ihmiset lähtevät kyllä mukaan, kun löydämme oikean tavan viestiä. He jättivät elokuussa kansalaisaloite.fi-palveluun aloitteen, jossa esitetään, että eduskunta edellyttäisi valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun metsätaloudellisen ojituksen vähentämiseksi ja aihetta koskevan sääntelyn tiukentamiseksi sekä antaisi asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian. LIIDIA MERIKANTO Lue lisää Sinilevät kuriin – vähennetään ojittamista -kansalaisaloitteesta osoitteessa kansalaisaloite.fi Edetäkseen eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloite tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta. Pienellä mökkipaikkakunnalla on ollut helppoa tutustua ihmisiin. Eikä ojittamisesta hyödy välttämättä edes metsänomistaja, sillä osa ojista on turhia tai liian massiivisia metsänkasvun kannalta. Kaupungissa on helpompi etääntyä luonnon merkityksestä, kun puhdistettua vettä tulee hanasta loputtomasti, sanoo Merikanto. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihin, mikä edistää esimerkiksi rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Kehuja Luhangalle Liidia Merikannosta ja Toni Paloheimosta tuli Luhangan vapaaajan asukkaita tänä vuonna kevättalvella. Keräysaika jatkuu ensi vuoden helmikuulle. Paloheimo uskoo vahvasti, että vesistöt ovat suomalaisille tärkeä asia ja niistä halutaan pitää hyvää huolta. Kun on Itämeren myötä nähnyt, miten huonoon kuntoon suurikin vesistö voi päätyä muutamassa vuosikymmenessä, tunnen suurta surua katsoessani sinileväistä vettä ja miettiessäni, mitä olemme ehkä menettämässä Päijänteellä, sanoo Merikanto. päivänä Luhangan vapaa-ajan asukas, espoolainen Liidia Merikanto havahtui viime kesänä siihen, että myös Päijänteellä esiintyy sinilevää. – Kaikkia toimenpiteitä tarvitaan vesistöjemme suojelemiseksi, mutta tärkeintä olisi saada suurimmat kuormituksen lähteet nopeasti kuriin. Kyllähän vesistöjä kuormittaa moni muukin asia, mutta metsätalous on yksi suurista kuormittajista, tutkimusta aiheesta on paljon ja 1960-luvulla laaditut ojituspykälät ovat auttamatta vanhentuneet. OONA PALOHEIMO. Alkuvaikeudet allekirjoitusten keräämisessä kertovat Paloheimon mielestä siitä, että metsäojitusten vaikutusmekanismeja ja riskejä on ehkä vaikea hahmottaa ja ymmärtää. Olisi paljon helpompaa ja halvempaa estää ympäristötuhot kuin yrittää korjata syntyneitä vahinkoja, hän jatkaa. Aiheen tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta kertoo hänen mukaansa sekin, että on ollut helppoa saada apua asiantuntijoilta sekä julkisuuden henkilöitä tukijoiksi. Hän ei usko vapaaehtoisuuden riittävän, vaan katsoo, että tarvitaan lainsäädäntö, joka vaatii kaikilta toimia vesistöhaittojen vähentämiseksi. Hänen mukaansa on kuitenkin olemassa vankkaa tutkimusnäyttöä siitä, että metsäojitukset ovat hyvin haitallisia Suomen vesistöille, eikä esimerkiksi mikään suojamekanismi estä liukoisen hiilen kulkeutumista ojista järviin. Liidia Merikannon, Toni Paloheimon, helsinkiläisten Merja Turpeisen ja Heidi Heinosen sekä kangasniemeläisen Olli Hokkasen tekemällä ojitusaloitteella niitä on vasta runsaat 6 600. Hän kuitenkin sanoo ojitusaloitteesta suoraan heille tulleen palautteen olleen pääosin positiivista tai uteliasta
Hal litus kokoontuu samassa pai kassa klo 15.00. Tämä lyhyt huudahdus evankeliumeissa on yksi mieleen painuneista rukouksista, joita Raamatusta löytyy. Hän ei yritä peittää sitä, vaan tuo kaiken rehellisesti Jeesuksen eteen. – Ihan hyvä ja tasapainoinen päivä. Pe 24.10. Hallitus ko koontuu klo 18.00. Ke 29.10. Broilerimurekepihvit, perunat, lämmin kasvis, kermaviilikastike. Turvaa ei tuo oman uskon määrä tai laatu, ainoastaan Jumalan armo. Levitysoikeudet on myyty jo koko maailmaan. Usein luokittelemme ja arvioimme toisten uskoa. Epäusko ei ole uskon vastakohta siinä mielessä, että ne sulkisivat toisensa pois. Joutsan Seutu 10 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. Se on katse kohti Jumalaa silloinkin, kun en näe mitään. Jouni Vaaja Usko ja epäusko . klo 18.00 Rukoillaan yhdessä. Meillä ei ollut mahdollisuutta verryttelyyn ennen finaalivaihetta, minkä vuoksi kilpailu poikkesi talvikauden kilpailupäivän rutiineista. – Näistä kilpailuista ei kannata suurempia johtopäätöksiä tehdä, mutta sain positiivisia signaaleja tämän hetken tilanteesta. päivänä Muut seurakunnat Järjestöpalsta Järjestöpalsta Joutsan helluntaiseurakunta Jousitie 36 Kids’ Action Day to 23.10. To 30.10. Kalakeitto, tuorepala. Pinaattiletut, perunasose, pastasalaatti, puolukkahillo. Hernekeitto, jäätelö. Nakkikastike, kuoriperunat, paprika-vihersalaatti. Ja Jeesus vastaa – ei moitteilla, vaan armolla. Broilerikeitto, pehmeä leipä, tuorejuusto, kurkku. Hallitus Ip. Jouni Sinkkonen johdattelee rukouk seen. Tomaattinen jauhelihakastike, spagetti, lämmin kasvis, salaatti. Vahvempi fiilis oli karsinnassa, kun finaalit kilpailtiin pitkän päivän päätteeksi. Joutsan Pommin Suvi Minkkinen teki varmaa työtä ja sijoittui rulla-ampumahiihdon supersprintissä viidenneksi. Voimiemme tunnossa olemme ehkä leikkineet Jumalaa ja jakaneet ihmisiä oikein ja väärin uskoviin, mutta lopulta huokaamme kuten alussa mainittu isä. Uskossa tunnustan tarvitsevani armoa. klo 1517 Nuorisokahvilassa 37 luokkalaisille, Jousitie 40. Vastaansa hän saa raakoja neuvostosotilaita, kuten Igor Draganovin (roolissa Stephen Lang), joka on vastuussa Aatamin perheen väkivaltaisesta kohtalosta. Tervetuloa! Joutsan Seudun Urheiluautoilijat ry Syyskokous 3.11.2025 klo 18.00 Oravakiven ABC:n kabi netissa. Ti 28.10. Kyläyhdistys Luhangan LuJu ry Vuosikokous 29.10.2025 klo 18.30 Kylätalolla. Tervetuloa! Luhangan Ampujat ry Sääntömääräinen syyskokous pe 7.11.2025 klo 19.00 Joutsan ABCliikenneasemalla. PAAVO RUHANEN Kansainvälinen ampumahiihtokausi käynnistyi kutsukilpailulla Münchenin Olympiapuistossa. Oli kiva päättää kilpailupäivä puhtaaseen viimeisen paikan ammuntaan, Minkkinen summasi Ampumahiihtoliiton tiedotteessa. Joutsan Eläkkeensaajat Sääntömääräinen syyskokous to 30.10.2025 klo 13.00 Niittytien kerhohuoneella. Sen lausuu isä, jonka poika on vakavasti sairas. Minkkinen jäi kolmella sakolla 24,9 sekuntia kilpailun voittaneesta Lisa Vittozzista. Tervetuloa! Johtokunta Joutsan Seudun Reumayhdistys ry Syyskokous ke 5.11.2025 klo 16.00 Joutsan Hyvinvointituvalla. Pe 31.10. . Esillä sääntöjen mää räämät asiat. Usko ei aina ole varmaa tietoa tai horjumatonta luottamusta. Joutsan Kino Joutsa: Ma 27.10. Minkkinen totesi viidennen sijan olleen hyvä sijoitus kovatasoisessa kilpailussa. Oma ehdottomuus ja tuomarointi karisee, kun itseämme riisutaan – ja luultavasti jokainen sen tavalla tai toisella kokee. Ke 29.10. Kirpputori auki ti klo 1016, to klo 1016 ja la 1014. Tänä syksynä ensi-iltaan tullut Sisu 2 jatkaa Aatami Korven tarinaa, kun hän lähtee noutamaan Karjalasta kotitaloaan Suomen puolelle. Siinä Aatami Korpi (roolissa Jorma Tommila) puolusti kaivamaansa kultaa natseilta tapahtumien äityessä verilöylyksi. Huomioi pvmäärä. Sisu 2 toimii hyvin yksittäisenä elokuvana ilman ensimmäisen Sisun näkemistä. Kalakeitto, ruisleipä, kurkku, marjakiisseli. ************* Jäseniltapv ke 10.12.2025 Kä sityökeskuksessa klo 16.00 "Tehdään jotain kivaa" Joulutar joilua. Uunimakkara, perunasose, lämmin kasvis, salaatti. To 23.10. Paljon tapahtui kilpailemisen ympärilläkin, ja finaalivaihe oli fyysisesti hieman vaikea. klo 11.00 On aika ru koilla Israelin puolesta. Tervetuloa! ”MINÄ uskon – auta minun epäuskoani!” (Mark. To 30.10. 9:24). klo 11.00 Jumalan turvatakuut, Kauko Vehniäi nen. Kirpputo rin vastaavan puh. Koulujen ruokalista. Joskus käy niinkin, että samanmielisten joukko haluaa määrittää, millainen uskonnollinen tapakulttuuri ja puhetapa on oikein ja täyttää yhteisön vaatimukset. Hän kohtaa epäilevän Tuomaan, kulkee Emmauksen tiellä pettyneiden opetuslasten rinnalla ja kuulee isän rukouksen: ”auta minun epäuskoani.” Meillä ei ole täydellistä uskoa, eikä sitä vaaditakaan. Ti 28.10. Usein se on enemminkin pieni toivon liekki, joka pysyy hengissä, vaikka ympärillä on pimeää. Edellistä Sisua suurempi budjetti (yli 11 miljoonaa euroa) mahdollistaa entistä rajummat taisteluja väkivaltakohtaukset. Raamatun Jumala ei hylkää epäilijää. Pe 31.10. Usko on rohkeutta elää epävarmuuden kanssa ja silti turvautua Jumalaan. Sain kuitenkin hermot hallintaan, muutamia finaalivaiheen lipsahduksia lukuun ottamatta. 040 751 1386. Usein ne kulkevat rinnan. Tulostuutti Kuvassa voittajat Jorma Mikkola ja Jari Mikkola. Su 26.10. Ti 28.10. klo 13.00 Seurakun nan virallinen vuosikokous, kä sitellään syksyn sääntö määräiset asiat (vain jäsenille). Kahvitarjoilu. Surullista kyllä, harjaantuneisuus Raamatun tuntemisessa ja hengellisen elämän sanoittamisessa voivat harhauttaa pitämään itseämme oikean uskon haltijana ja toisten tuomarina. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § määräämät asiat. Broilerinuudelivuoka, vihersalaatti. vapaaseurakunta Yhdystie 1 Su 26.10. Jonna Keihäsniemi Minkkinen viidenneksi rulla-ampumahiihdon kutsukilpailussa JUSSI NIUKKALA Sisu 2 Vuonna 2023 Jalmari Helander ohjasi ja käsikirjoitti suomalaisen toimintaelokuvan Sisu, josta tuli hittimenestys Suomessa ja myös kansainvälisesti. Luhanka: Ma 27.10. ************* Joka ke Nuokulla klo 14.00 15.00 jatkuu jooga, Aila Tuuk kasen uusi CD ohjaa, mukaan mahtuu! ************* Joka ma Tammen tilassa jatkuu tuolijumppa klo 15.0016.00 Sanni Nybergin ohjaamana. Huikea tapahtuma ja mieletön tunnelma, Minkkinen fiilisteli. Sana sunnuntaiksi Itä-Päijänteen Kalakaverit tuulastuskisa 18.10.2025 Rautavesi Hartola 1) Jorma Mikkola ja Jari Mikkola 37 900 g, 2) Saku Nieminen ja Paavo Ruhanen 22 880 g, 3) Jukka Salonen ja Mikko Wessman 18 830 g, 4) Uula Suhonen ja Petteri Huovinen 17 920 g, 5) Maija Jurvanen ja Veikko Jurvanen 2 940 g, 6) Timo Lepistö ja Jari Repola 2 890 g, 7) Eetu Lepistö ja Kai Virtanen 1 770 g, 8) Sari Sipinen ja Marko Sipinen g . Satu Grönstrand . Epäusko voi olla kivulias osa matkaa, mutta se voi olla myös portti syvempään luottamukseen, jos haluamme epäilymmekin kohdata. Armo ei ole vähäisen uskoni varassa, asia on onneksi juuri päinvastoin. Hän haluaa uskoa Jeesuksen voivan auttaa, mutta sydämessä on pelkoa ja epävarmuutta. klo 18.00 Rukous hetki, Markus Vilpponen
Omakustanne 2017.. Usein sanat syntyvät hitaasti ja kypsyvät vähitellen, kun ylimääräinen riisutaan pois, Tanni kuvailee. 3 kk 46,00 € Määräaik. esiintyvistä virheistä. Suurin osa uuden teoksen runoista on syntynytkin juuri tältä ajalta. 1,76 €/pmm Rutalahden rauhassa asuva Janika Tanni on fysioterapeutti, kalevalainen jäsenkorjaaja, joogaohjaaja ja ennen kaikkea runoilija. 2,02 €/pmm Muualla 4-v. Kirjoittaminen on hänelle tapa kuunnella tätä sisäistä liikettä ja sanoittaa sitä, mille ei aina löydy arkikielen ilmaisuja. 0100 4070, ark.6-16, viikonl. 3 kk 26,00 € Määräaik. – Oli kiinnostavaa runojen avulla lähestyä kehoa enemmän kaunokirjallisen ilmaisun lähteenä kuin lääketieteellisin termein ja diagnoosein, pohtii Tanni. päivänä Joutsan Seutu Perustettu vuonna 1971. 1 kk 25,00 € JS DIGI Kestotilaus 66,00 €/vsk Määräaik. Virtaava vesi, metsän äänet ja vuodenaikojen vaihtelut ovat hänelle sekä rauhan että inspiraation lähteitä. Kirjoittaminen on hänelle pysähtymistä ja kuuntelua. – Se on prosessi, jota ei voi pakottaa. 1 kk 16,00 € ILMOITUSAINEISTO viimeistään maanantaihin kello 13.00 mennessä. Hetkellisten olentojen tanssi – pysymättömyyden kauneus Teoksen nimi sai alkunsa eräästä talvisesta hetkestä, jossa tuulen nostattamat lumipyörteet näyttäytyivät Tannille tanssivina olentoina. alv. Hän on juuri julkaissut toisen runoteoksensa, Hetkellisten olentojen tanssi, joka jatkaa luonnon ja kehollisuuden herkkää tutkimista. Julkaisija: JOUTSAN SEUTU OY, 0174091-6 Painopaikka: Lehtisepät, Lahti Lehden jakelu: Postin asiakaspalvelu: p. Luonnon tärkeys Tannin koti Rutalahden Rutajoen rannalla tarjoaa jatkuvan yhteyden luontoon, joka on hänen kirjoittamisensa elinehto. 6 kk 76,00 € Määräaik. Töiden ja opintojen vuoksi kirjoittaminen jäi hetkittäin taka-alalle, mutta viime vuosina kirjoittaminen on jälleen löytänyt oman paikkansa arjessa. ELINA SALO Janika Tannin runokokoelmat: Hetkellisten olentojen tanssi. Hän toivoo, että runot voisivat tarjota lukijoille saman pysähtymisen ja kuulumisen tunteen, jonka hän itse löytää luonnosta ja kielestä. TILAUSHINNAT KOTIMAA 1.9.2025 alkaen: (sis. 25,5 %) 1.9.2024 alkaen: Etusivulla mv 1,48 €/pmm Muualla mv 1,20 €/pmm Etusivulla 4-v. 0100 5577, ma-pe 8-18, la 9-16. 6-12. Kirjoittamisen rytmi ja hiljaisuus Tanni kirjoittaa usein aamuisin, päivän hiljaisimpina hetkinä, jolloin mieli on avoin ja kuulee herkemmin. Uutismedian Liiton jäsen. – Kaikki kokemukseni palautuvat lopulta kehoon, sen virtaan ja muuttuvaan tilaan, toteaa Tanni. 6 kk 42,00 € Määräaik. Lehti noudattaa mainostajien ja kustantajien hyväksymiä ilmoitusten julkaisusääntöjä. Hän haluaa vaalia suomen kielen rikkautta ja runouden elinvoimaa aikana, jolloin taiteen tila tuntuu ahtaammalta. Usein runo saa alkunsa yksittäisestä luonnon havainnosta, hetkestä, joka alkaa elää kielen kautta omaa elämäänsä. Varhaisjakelu: Posti Palvelut Oy, p. Runous yhteytenä ja elämän ytimenä Vaikka Tanni ei ole päätoiminen taiteilija, kirjoittaminen on hänelle elämän ydinaluetta. Taide, runous ja luonto kohtaavat siinä samalla herkkyydellä, jolla Tanni kirjoittaa myös itse – etsien yhteyttä elollisen ja elottoman, näkyvän ja näkymättömän välillä. Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan puolueeton paikallislehti. Lehti ei vastaa puhelimitse vastaanotetussa ilmoituksessa mahd. ELINA SALO Kirjan kansikuvassa taide, runous ja luonto kohtaavat samalla herkkyydellä, jolla Janika Tanni kirjoittaa myös itse etsien yhteyttä elollisen ja elottoman, näkyvän ja näkymättömän välille. alv. Tanni julkaisi esikoisensa vuonna 2017. Ilmestyy keskiviikkoisin. KONTTORI AVOINNA Maanantai klo 9–12, 13–16 Tiistai klo 9–12, 13–16 Keskiviikko klo 9–12, 13–16 Torstaina klo 9–12, 13–16 Pe-Su SULJETTU TOIMITUS JA KONTTORI: Jousitie 31, 19650 JOUTSA PUHELIN: 0201 876 100 Puhelujen hinnat 020-alkuisiin puhelinnumeroihimme: Puhelut lanka-/matkapuhelimesta 8,35 centtiä / puhelu + 16,69 c / minuutti Päätoimittaja: Marko Nikkanen marko.nikkanen@joutsanseutu.fi 040 535 8675 Toimitussihteeri: Tarja Kuikka tarja.kuikka@joutsanseutu.fi 0201 876 105 Toimittaja: Jonna Keihäsniemi jonna.keihasniemi@joutsanseutu.fi 0201 876 104 Konttorinhoitaja: Riitta Nurminen konttori@joutsanseutu.fi Ilmoitukset ja tilaukset 0201 876 101 HUOM: YLLÄOLEVIIN NUMEROIHIN EI VOI LÄHETTÄÄ TEKSTIVIESTEJÄ. Elina Salo Hetkellisten olentojen tanssi – runoilija Janika Tannin kieli virtaa luonnon mukana Janika Tanni oli lauantaina 11.10. 12 kk 76,00 € Määräaik. Hetken kauneus ja pysymättömyys muodostavat koko teoksen punaisen langan: luonnon ja elämän jatkuvan muutoksen. Kokonaislevikki 4.263 kpl ISSN 0782-6001. Kauneus ja kielen rytmi ovat hänelle tärkeitä. 12 kk 126,00 € Määräaik. esittelemässä uutta runokokoelmaansa Leivonmäki-Seuran syyskahvilassa kotiseututalo Simolassa. Luonto toimii Tannille sekä peilinä sisäiselle maailmalle että turvapaikkana, josta löytyy yhteys johonkin pysyvämpään. Mitä meistä voisi yhdessä tulla. Keho ei ole anatominen rakenne, vaan elävä ja tunteva olento, joka kantaa muistoja ja mielikuvia. 10%) JS KOTIIN + DIGI Kestotilaus 114,00 €/vsk Määräaik. Runous on hänelle sekä jakamista että yhteyden rakentamista. Kirjan kansikuvan on maalannut joutsalainen taiteilija Arlene Tucker. Kansikuvan on maalannut taiteilija Arlene Tucker. FACEBOOK: @JoutsanSeutu INSTAGRAM: paikallislehtijoutsanseutu www.joutsanseutu.fi ILMOITUSHINNAT (sis. Sanojen asettelu, uusien sanojen löytäminen ja unohtuneiden mieleen palauttaminen ovat osa sitä estetiikkaa, joka tekee kirjoittamisesta elävää ja merkityksellistä. Keho runouden lähteenä Työ fysioterapeuttina ja kalevalaisena jäsenkorjaajana on muovannut Tannin tapaa tarkastella kehoa, mutta runoudessa keho saa uudenlaisen roolin. Joutsan Seutu 11 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. Mediapinta, 2025
Kisa – Flanels 1–4 Flanels – KaPa-51 8–1 . klo 9-12 H.Lipponen 040-778 1184 JoSePa kohtasi Futsal-Ykkösen toisen kierroksen ottelussa TP49:n Toijalassa. JoSePan toisen maalin iski Elias Paappanen. mhahtokarioy@gmail.com www.mhahtokarioy.fi Ti-pe 10-18, la 10-14 Savontie 18 Joutsa p. Nouto ja käteismaksu. HAHTOKARI OY P. Antti Nykänen Joutsa Basketball jr. Tänä lukuvuonna Joutsan yhtenäiskoulun koriskerhossa on mukana yli 15 innokasta alakoululaista, ja toiminta on vilkkaampaa kuin koskaan. Akaa Futsalin Atte Taipale iski Toijalalle hatullisen maaleja ja johdatteli TP-49:n 5–2 voittoon kotikentällään. päivänä Myydään Timo Sipiläinen 040 751 1434 timo.sipilainen@gmail.com http://www.ikolanlvi.fi/ Leivonmäki LVI-asennukset, urakointi ja huolto OSTAMME TRAKTOREITA, KUORMAAUTOJA, TYÖKONEITA YM Myös kuolinpesät, Lopettavat yritykset yms. Turnaus kokosi yhteen useita joukkueita Lahden alueen kouluista, ja mukana olivat myös 7–12-vuotiaat Joutsan koriskerholaiset, eli Joutsa Basketball jr. 0400 643 766 * SORAT, MURSKEET, SEPELIT, SALAOJASORAT, HIEKOITUSHIEKAT, KALLIOMURSKEET 0-16 * KAIVINKONETYÖT, TALVIAURAUKSET * rakennustenpohjat, viemäröinnit ym. 041 311 8003 www.pienelaintuhkaamo.fi ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Joutsa 12.00-12.40 Leivonmäki 13.05-13.25 Katso tuote FB! M. Toijala on ollut aiemmilla kausilla kotonaan haastava vastustaja JoSePalle. Kerralla koko ka lusto. Heti toisen erän alkuun Toijala vahvisti johtoaan iskemällä tilanteeksi 2–0. Kauden avausottelussa TP-49 oli AU:ta vastaan todella kesy ja AU läpsytteli ottelusta helpon 6–1 voiton. ”Pelit sujuivat joutsalaisilta hienosti.”. Puh. Lyydia ja Mette pysäyttävät Lahden pelaajan hyökkäyksen. vauhdissa Lahden Pikkususi-koristurnauksessa Kuva yllä: Yhtenäiskoulun alakoulun korisjoukkueessa pelasivat Aino (vas.), Lyydia, Mette, Antón, Mikael, Eemil, Daniel, Viljo, Onni, Jare, Eino sekä Arttu. Avauserä maalien osalta meni Toijalalle 1–0. H E I M O N E N Henkilöautojen moottorija jarruhuollot Korjauspalvelut Vikakoodien luku Lisävalojen asennus Renkaiden vaihto P. Ehkäpä Susijengin menestys EM-kisoissa on herättänyt korisbuumia myös Joutsassa – ainakin pallo pomppii liikuntahallissa entistä vauhdikkaammin. TP-49 oli ottelun alkuvihellyksestä lähtien liikkuvampi ja vaarallisempi kuin JoSePa. Futsal-Liigan maajoukkuetauko sekä TP-49:n ja Akaa Futsalin farmisopimus mahdollistivat sen, että JoSePalla oli avausottelua huomattavasti vahvempi Toijala vastassa. lokakuuta Joutsan yhtenäiskoulun alakoululaiset osallistuivat Lahdessa järjestettyyn Pikkususi-koristurnaukseen. JoSePalla oli avauskierrokselta tuloksena 2–2 tasapeli Ilveksen kanssa. Toijala otti kuitenkin komennon itselleen eikä JoSePan työkalupakista löytynyt enää tilanteeseen lääkettä. 040 572 9864 KORPELAN PALVIAUTO Joutsan torilla to 23.10. Takarivissä valmentajat Juha-Matti, Antti ja Mikko. Pikkususiturnauksessa ei lasketa pisteitä tai sijoituksia, vaan tärkeintä on kokea onnistumisia, liikunnan iloa ja yhteisiä elämyksiä koripallon parissa. Muutamaa minuuttia myöhemmin JoSePan Omidi Alirezan vedon seurauksena pallo kimpoili TP49:n maaliverkkoon ja JoSePa kavensi tilanteen 2–1. Joutsalaiset pelasivat päivän aikana kolme ottelua eri koulujen joukkueita vastaan. Molemmat pelaajat osallistuivat ensimmäistä kertaa peleihin. Joni Tuomaala Ei pisteitä Toijalasta JoSePalle Naiset Sisä-Suomi 3. 050-3026505 Myytävänä rivitalokaksio 41 m2 Joutsan Rautamäessä. Myös vialliset! TARJOA 0449759896 / myös whatsup JOUTSAN TAKSIPÄIVYSTYS 0100 86644 24h AUTOHUOLTO NIINIRANTA Autojen määräaikaishuollot Katsastustarkastukset Vikadiagnostiikka Pienet hitsauskorjaukset Huoltoja korjaustyöt 65 €/h Hitsauskorjaukset 75 €/h arkisin klo 8.00-16.00 044-3637891 Niittysentie 71 Leivonmäki Myynti • Opastus • Huolto •Asennus P e t r i L i u k k o n e n SOITA 045 125 0325 Leivonmäen Pieneläintuhkaamo P. Pelit sujuivat joutsalaisilta hienosti, ja lasten ahkera jokaviikkoinen harjoittelu näkyi selvästi kehittyneenä pelitaitona ja varmuutena kentällä. divisioona, Joutsa 18.10. Tulostuutti Lauantaina 11. Joutsan Seutu 12 – N:o 43 – 2025 Keskiviikkona, lokakuun 22. Pallonhallinta ottelussa oli selvästi Toijalalla ja he pystyivät myös vaarallisempia tilanteita luomaan. 040 572 9864 RENKAIDEN VAIHTO 20€ ILTAJA VIIKONLOPPUAIKOJA! P. 0400 669 221 HINAUS 24H | 0400 259 117 Vakuutusyhtiöiden hyväksymä kolarikorjaamo NE TTIAJANVA RA U S ·N ETTI AJA NV AR A U S · HUOLLOT JA KORJAUKSET VARAOSAMYYNTI ILMASTOINTIHUOLLOT LISÄLÄMMITTIMIEN KORJAUKSET POLARIS HUOLTOLIIKE LASINVAIHDOT RENGASTYÖT OHJAUSKULMAT RENGASHOTELLI SOITA: 0400 883 377 YRITTÄJÄNTIE 10, JOUTSA JOUTSA@AUTOASI.FI WWW.AUTOASIJOUTSA.FI UTOHUOLTO V