S I NC E 19 61 Ne t ti C o tt o n www.jcotton.com TIMANTTI EI SAMMALOIDU 6/1969 1. J E R RY C O T T O N I N F I N L A N D
on FBI:n New Yorkin kenttätolmlslon johtaja, jota alaiset kutsuvat larkaslajaksi. Neville luokitellaan virkaveljiensii piirissä New YorIc:in rikos historian kiiveleväksi ensyldopediaksi. Tämä vanha poliisieIin muodostui erittäin mertcitykselliseksi Ameri- kan kieltolakiaikoina, jolloin se organisoitiin uudelleen Ja aseistettIIn, Jotta FBI:lälset olisivat tasaveroisia häikäilemättömien salakuljetusgangslereiden kanssa. Salaiset aseet ovat Co" Peacemaker .45 eli "rauhantekljä"la kleHolaln aikainen hopeinen taskumaHl, joka on aina povessa. Jerry Cotton nodattaa G-miehen tunnuksia: ·Uskolllsuus, urhoolllsuus, rehellisyys." , FBI:n erikoisagenHi on parasta ysläväänsA Jerryä vlrkalältäAn paria vuotta vanhempi. Jerry Cotton on vaatimaton maalaispoikaluonne ja poikamies, jonka ainoa todellinen intohimo tuntuu olevan punainen Jaguar. Lupaa turpiin myös sille, joka kutsuu häntä oikealla etunimelII. , keskusneiti, jolla on seksikkään käheä ääni. Jack kantaa mukanaan IsoIsäItä periHyä taskukelloa ja kertoilee mielellään virkaveljilleen tarinoita Suomesta. Polttaa piippua ja pitää pOydiillä olevat kyniit erinomaisessa jä~estykses sii ja leriivinii. FBI:llä on palveluksessaan lähes 12000 erIkoisagenttIa Ja 16500 muita alan ammattitukihenkilöitä. on kaunis G-nalnen, joka on harvemmin kentillä mukana. on Jenyn valjenpoika ja myös agenUi. jäyhä,saksalalsta sukua oleva entinen kaupunginpoliisin luutnantti. Lempijuoma Four Roses Whlskey nautitaan aina hyvin tehdyn työn kunniaksi ja ehkä joskus muulloinkin. Harkitsevainen ja aina tilanteen lasalla oleva Assislant Director In Charge, joka on ansainnut niin alaislensa kuin washingtonin herrojenldn kunnioituksen. NoiHa ajoilta on peräisin FBI:n poliisien kansanomainen nimitys "G-mieher ( Gun-Men ) FBI:n washington D.C: ssA olevan pAAmaJan alaisuudessa on 56 kenttätoimistoa ja näiden alaisuudessa 400 paikal- listoimistoa. ) E R R \ . Jerry Cottonln salaiset aseet ovat "sepänsällin spesiaali" eli erityisen nopea oikea suoraja hirtehishuumori, joka ei hyydy kiperiissiikäiin paikassa. , suomalaiset sukujuuret omaava pitkä siilitukkainen G-mies, joka puree purkkaa ja viljelee hlrtehlshuumorla. Jerryn tupakkalakko alkaa joka viikko uudelleen la uudelleen. Phil Decker houkuHeli aikoinaan Jerryn FBI:n palvelukseen ja työparikseen. Suomalainen Jerry Cotton on ilmestynyt v. Neville kannaHaa suoraa toimintaa ja rikollisten lieviiii ankarampaa kohtelua. Nevllle pitää Jenyä oppipoikana, Phlllä hienoslelijana ja nimiHelee nuorempiaan viirupyllyiksi. CO TT 0 N l ' r Bl FBI, FEDERAL BUREAU OF INVESTIGATION on USA:n oikeusministeriön alainen liiHa- valtion tutkimusvirasto. Jerry CoUon on alunperin saksalaisen Bastel-fertagln 5O-llNUlla luoma kuviHeellinen pienoisjiinnitysromaanin hahmo. Jerry CoHon on kotoisin Connecticutin osavaltion Harpersvillen kylästii, missä hän loi pohjakuntonsa toimimalla nuoruuswoslnaan seppä Callahanin pajassa oppipoikana. on FBI:n erlkolsagentin koulutuksen saanut poliisi, jolla on huippuluokan ruumiinkunto, lahjomaton oikeudentaju, salamannopeat refleksit, veitsenteråvä äly, helliHämätön slnnlkkyys rlkolllsjahdlssa ja hullunrohkea vertkolran taistelutahto. , toimii usein keskuksessa ja harrastaa piirtämistä. Highin ikinuori sihteeri, joka keiHää hyvät kahvit ja säteilee aina hyvää hJulta. TaskumaHl on pelastanut alnekln kerran Nevillen hengen tappavalla luodilta. Phil Decker on hienosIeluun taipuvainen, panalellaa poiHeieva entinen estetiikan ylioppilas, joka rakastaa Four Roses viskin lisäksi ranskalaista punaviiniä ja Jerryn punaista Jaguaria, jota hän lainailee tehdäkseen vaikutuksen lukuisiin tyttOystAvllnsä. Jerry Cotton ilmestyi parhaimmillaan 60 eri maassa useilla ert kielellä ympäri maailmaa. , iäkäs ilaliaano. on hampuhelnen Intlaanl,lOka juo tuore mehua ja ymmärtää huumoria. Jerry Cotton ki~oitetaan minä-muod0888 G-mies Jerry Cottonin omina muistelmina.. FBI:n mendaattiin kuuluvat kansalaisoikauskysymykset, terrorismin vasbJstus, vastavakoilu, jä~estäytynyl rikollisuus, huumerIkollisuus, väklvaltartkokset, talousrtkokset ja muut emo rikoksiin kytkeytyvät lainvaslaisuudet. Lempirepliikki "ugh". FBI vastaa jossain määrin Suomen keskusrIkospollisia. BudjeHi on yli 3 miljardia dollaria. on Italialainen hurmurl, joka kilpailee Philin kanssa pukujen tyylikkyydessä. , apuvastaava erikoisagentti, iältään jo vanhempi rikostutkija, joka on sitä mieltä, että avioliitto ei sovIlalnvaivontavlranomalselle. on John D. Ikiinsä vuoksi Nevllle on sllrratty hoitamaan käslarklstoa, jossa 2 hän viihtyy Four Roses Kentucky Straight Bourbon Whiskeyn voimalla. 1961 alkaen
Ne eivät olleet enää samaa mallia ·k uin kuusi vuotta sitten, m utta niiden kuljettajat olivat samoja, ja liikenteen kohiseva kaaos oli sama. Hän teki laskelmia. Sitten hän otti mat· kalau kkunsa hyllyltä ja tunkeutui vau- nusta polstuvaan ihmisvirtaan. Hänellä oli suuri suunnitelma, mutta sen toteuttamiseen tarvIttiin jonkin verran rahaa. Siltä et riit täisi iloa monekslkaan hetkeksi. Hänen vartalonsa oli pitkä Ja hoikka, mutta pyöristyl ,sopivasti oikeista kohdista. oli koti. Juna pysähtYi Pennsylvania-asem an maanalaiselle laiturUIe munero 7. Tämä. Houston streetin ja Broadwayn kulmassa Helen nousi taks1sta.. Hänellä oli luonnonvaaleat hiukset ja kovat, sini- set silmät. Hän maksoi, mutta ei antanut juomarahaa. Kauan kaivattu kotI, joka ei ollut kuudessa vuodessa muut.tunu t tippa.a.ka.an. Hänellä oli kahdeksantoista dollaria rahaa.. Aseman ulkopuolella odottivat taksit pitkä.ssä rivissä.. Helen nousi ensimmäiseen autoon ja antoi osoitteeksi Houston streetin. Jo tuntui asem alaiturilla koko New York ·t ulvahtavan häntä vastaan. Hän löysI vanhan tutun asuntolan, jonka oven ylä puolella korelli 10pulU- 3. Vain hänen tavattoman kalpea Ihonsa kertoi kalterelden takana vletetystä ajasta. Kuljettajan vihainen katse ei tuntunut koskettavan häntä lainkaan. Se ei mlllään tavoin vähentänyt hänen viehätysvoimaansa. Helen lähti matkalaukkuaan rliputtaen kulkemaan Houston Streetiä East Riverin suuntaan. Helen haukottell ja ajenteU hetken itseään. TimanHi ei• sammaloidu Kuusi vuotta kalifornialaISessa kurltushuoneessa eivät olleet murtaneet Helen Mayta. Helen May oli vielä kaksIkymmentäyh- deksän vuotta täytettyään hengästyttä· vän kaunis n ainen. Hän oli matkustanut koko yön rnJltei nukkwna tta. Matkalla Kaliforniasta tänne hän oli vaivannut alvojaan ankarasti keksiäk.seen tavan saada hiukan alkupääomaa. Auto mateli pitkin Broadwayta ja Helen ahml katseellaan ja 'koko olemuksellaan ,t ätä t uttua llmapllrlä.. KatukahvIloiden kirjava ihmiskokoelma ja näyteik.kunOlden loisto kuuluivat erottamattomasti tähän maailmaan
minuuttia myöhemmin Helen kääntyi Delaney Streetule. Sitten hän kirjolttautUl taloon viikoksi Ja suorltti maksun etukäteen. Puku Jätti näkyvIIn merkittävän osan hänen hyvänmuotoIsIsta Jaloistaan, ja tähän arsenaaUln turvautuen Helen uskoi pärjäävänsä Delaney streetin omalaatuIsilla markkinoilla. tuopplensa sisällön seisaaltaan. He eivät kuitenkaan kuuluneet sllhen rylunään, joka kUnnostl Helenlä. Mies t uli kymmenen minuuttia myöhemmin. Yhdellä katseella Helen arvioi kilpallljattarensa Ja totesI. elokuvateatterl ja olut Jmpalrka, Jos.~a asiakkaat saivat imeskcllä. Taivas oli harvinaIsen sinInen ja pienet poutapIlvet ajelehtivat kl1rel.tä pitämättä. sllklstä valmIstettuun pukuun, jonka muuan ve.nkitoveri oli lyhentänyt hänelle nykymuotia vastaavaksI. Kadulla JUkuskeU myös kovnnlUl.mnlsen nä.kÖls iä. Kadun varrella oli pari pnnttllnlnaamoa . Hänen huoneensa oli ensImmäisessä kerroksessa. Helen sipsutteu vartalo kutsuvastl ke!nuen kohti. suurkaupungin yli. ne tarjosivat pienen ku Lsuvan hymyn. EI. Helen tinki huoneen hinnan kaksi dollarla pyydettyä halvemmaksi. Helenin käsilaukkuun, jossa se kätkeytyi pitslSen nenäliinan suojaa n puuterlrasian Ja savukepakkauksen vätun. Mie6 oli pienen suklaatehtaan omistaja. Vähän ennen kymmentä. sesti sammunut neonvaloma.1nos "Jlm- my's"l Helen oli alkoinaan yöpynyt muutaman kerran tääJlä. Asuntolan ala-aulassa ponnlstautui vastaanottopöydän takaa Jalkeille vanha neekeri, Joka ei kUUSI vuotta sitten ollut kuulunut kalustoon. Koska hänen rahatilanteensa oli äskeisen vuokranmaksun jälkeen Jokseenkin masentava, hän pä.ä.ttl ryhtyä tolmimaan helJ. Neljä. kulunut mlnuut- • 4 tiakaan, ennen kuin hän 011 löyUinyt portin vieressä olevasta jä te- ja romukasasta etslmänsä. Helen pudotti matkalaukun vuoteelleen, murskasi sängyn alta v1llstä.vän hämähäkJn kengänkärJellään Ja sytytti savukkC('n . Tusinan verran katutyttöjä pa rtioi WllUrunsburgln sUlan ja lalvalalturien välImaastossa kuin koulutettu politsiosasto. A lj ä eI olo pal jonkmm nlle kuudenkymmene n. olI Jerome York. Siellä olI jo IlIkottä. et.tä heldänkaltaisUleen siskoUle pärj tilsl mainiosti. Delaney Streetlä. varhn1sesta ajankohdasta huolIma tta. Hänen yllään 011 puku, Josta rä.ä.täU 011 rlkastunut kolmesataa dollarla, mutta ei silti ollut onnistunut tekemään siltä istuvaa. Helen tuumi, olisiko parasta levätä ensin ja ryhtyä vasta sitten toteuttamnnn suunnitelmaa. Helen vlpusl suupielensä. Matkalla hän kuitenkin hetkeksi seisahtui erään rakennustyömaan kohdalle Ja 'k atseli tutkivasti ympä.rllleen. seuraava tunti kului huolellisen kaunlstautumLsen merkeLssA. alkupääoman hankkim!seksI. kulmlLun, JOSlIn. Hän siveli pukuaan niin , että se noudatti paremmin vartalon moitteettomia kaaria. Hänen nimensä. kohti. Huoneen Ikkunat avautuivat tyyplUlselle newyorkilaiselle takapihalie. Hän pysäköi valkoisen Cadlllaclnsa lalvalalturlcn ääreen ja maleksl vlrnlsLcllm\ Helenlä. Hän oli pienikokoinen Ja lIhava. miekko_ s ia, jotka sllloln tällöin kokeilivat vlklttelevä.ä vlhellystä.. Yonkllla oli kaksi tImanttisormusta ja hän levitti ympäristöönsä menestyvän miehen pa"ta.vedestä lähteviä sulotuoksuj 80.. Helen puJottautul ahtaaseen, sinisestä. Talo oll VAnha murJu Essex streetin Ja Houston Streetin kulmassa.. Helen tol.csl, mutta hän tuoksuu dOlltl.rclltn . Elegantisti suj ahti putkenpätkä. 011 vielä melko varhainen aamu
Hän kaIasti miehen ·t asku1sta ja lompakosta kaiken käteisen rahan. N'appärästi Helen irrotti kummastakin vihkosta neljä vIImeistä lehteä. hän seisahtui oven viereen ja avasi laukun. T1ma.nt.t1sonnukset 011vat myös kelvollista tavaraa. hymyili pingoUuneestl ja Sl\ noi: - Suokaa. Mies avasi koht:.cllnasti oven Ja Helen astui slsään purIstuen käsilaukkuaan. He ajoivat hissillä neljänteentoista kerrokseen. vihkolsta puuttui loppupäästä muutama lehti, hän tuskin huomaisI. Helen ei tuhlannut alkaa asunnon tutkimiseen. niin ylös, että ne milteI peittivä.t silmät. Mutta kun asunto nyt kerta. Helen poistui ja marssi välittömästi toiseen vastaavanIa1secn liikkeeseen. Mies katosi takahuoneesen ja Helen arvasi, että hän tarkastalst oliko Jerome Yorkin Willä katetta. Hän seisahtui Helenin eteen. apina! Helen ajatteli Ja virkkoi ääneen: _ Valitettavasti. 011 todella ensiluokkainen. .. Yhdessä taskussa oli ka.k.sI miltei täyttä. Myyjä. Se sykk:! heikosti, mutta tasalSe6t1. Palkka. miehen Ihminen käsi slpaLsl HelenIn polvia. Hän suoritti koruhankintoJa kunnes kaikki Yorkin sheldt ou. Eteisessä. Pikkutyttönä Helen 011 ajatellut kcrra.'1 menevänsä rtkkalslln naimisiin ja muuttavansa asumaan tänne. Sitten hän etsIytyl jnloldvllllkkeeseen ja valitsi tuhannen dollarin rannerenkaan tarjoten maksuksl Jerome Yorkin shekin. Mutta. hän kävell muutaman kulmanvälIn ja otti sitten taksin, jolla. Hän sip$uttl Cadillacln luokse. - Mielelläni. Hänen takara.lvossaan oleva kalju lälskä muodosti oivallisen maalltaulun. Sitten alkoi uusI llikekiecI'06. Voisitteko auttaa minua a.Jan lruluttaInisessa. tuota. Eräässä. sinä sitten asut. kaljua. Yorldn asunnon ikkunoista avautui näköaJo. Ajammeko B.Sunnollenl. Välillä. _ Tuolla.1nen tyttö Ja niin ykslnäl- "on' Slnä. iMies saattaisi palata. 1ä1kk.ää. yli KeskuspuIston. puhellnkloskissa hän pllrtell numeroita. Kalpeassa kaljussa oli kaksi plt.känomalSt.a punaista. tajuihima minä hetkenä hyvänsä Ja sllloln olisi pieni etumatka. Nainen toiml nopeasti. Helenin putkenpätkä pamahti kahdesti keskelle kWtävää. Mies puhUi jatkuvasti ja elehtl puhuessnan. ajoi Keskuspuiston läpi VIIdennelle Avenueile. :Mles p~' säköl auton uudenalka.1sen kerrostalon eteen. kaikkiaan miellytti häntä, nUn tä.ytylhän tuollainen pikku menoerä. hyödyksI. Tällä 5 5. käytetty. minun autoni on tuolla. Seltsemä.n.sataavUsl.kymmentä dollaria kuukausI. York lyyhistyi kasvoilleen eteisen pehmeälla matolle. Huippuhienoa aluetta, Helen ajattell. sitä että paksuISta. Mies sät.eiU. - Central Park Westlssä. _ Minä.. Talon ala-aul::assa 011 kaksI va!ta1saa marmorlmaljakkoa täynnä kukIda.. Myyjä palasi hymyUlen ja paketol rannerenkaan. Hänen rasvaLset poskensa nousivat virnlstyksen mukana. Helen tunnusteli miehen valtimoa. IDkona. Helen juoksi hissiin, ajoi alakertaan ja slpsutteU rauhalliSesti aulan poikkI. Hetkistä myöhemmin he ajoivat Downtownin ja Mldtownin halld . ja suklaatehta1Uja. Shekklvlhkoa. - Missä. vuokraa. ällöttävö. anteeksI, pieni hetki, madom. Koko vihkojen vieminen olisi tiennyt sitä, että paksukainen ilmoittaisi heti toivuttuaan pankllle shekklen numerot. Hän 011 vanha.poika Ja maksoi asunnostaan slkamalsta. ja k1rJa.1mla shckkelhln. sietää. Mies kääntyi hetkeksi selin HelenIIn sulkea.kseen oven
Vieläkö mies mahtoi olla h en gissä. Seurasi hllja.Lsuus, mutta Helen sn.at101 tuntea miten Jännll.Ys t arttui hi\nen keskustelukumppanllnsa. Voi miten minä olen iloinen! En uskonut enää. Helen joi viinin loppuun, maksoi laskun ja asteli ulos kevälseen llta-aurlnkoon. Kesti mil lel minuutin ennen kuin kolmannesta vastattiin. Slng-Sing _ suuren rakkauden loppu . Mutta en puhelimessa. Helen 011 pantannut kalkki muut esineet paitsi Yorkin SOTmukset. Toinen numero ei vastannut lainkaan . oli kunnossa, hän aJatteli. Hyvän päivätyön päätteeksi Helen pistäytyi sopivaan ,kahvllaan ja n autti hawaljlnsalaattla, paahtoleipää ja kuohuYilnlä. EnsimmäInen Leeds 011 äänestä. _ P ääsin pois kaksi ja puoli vuotta sitten. Päfustyään huoneeseensa Helen tarkkalll saalistaan. Oli jo kulunut kahdekSan vuol.ta nllstä vUlelstä, kuumlSta pälvlatä. Jim oli silloin ollut Helenin suuri rak>kaus. Täytyy valo tuntea keinot ja ottaa tllalSuudesta vaari ja vaarista kaikki irti. kertaa panttilainaajlen luokse. - NUn, Jim. hll.au:>l.t luhlstul. .. - Jim Leeds. Toista päIvää vapaana ja taas hyvissä. Helen plsLä.yl.yl läheiseen postitoimistoon ja selaili lIIkehakemlStoa. Aterioidessaan hän ajatteli t·i hänastisla vaiheltaall. Helen May. - Miten terveylesl laita on. Nain en kuuli Ivaa miehen. Helen . Helenln sydän alkoi parnppallln kllvaammln. löytyi .yll sn.1.a Leed.siä. löytävänl sinua. Kolmella oli etunlml Jim. Hän rakasti elämää. Slng-Singhän on tunnettu terveyskylpylä. Se rasvainen ukkell ei kenties soittaisi lainkaan polUsllle parinsadan dollarin ja kahden sonnuksen vuoksi, ja kestäisi aikansa ennen kuJn hän huomaisi shekkitlllä.än verotetun . Se toi hänen mieleensä J im Leedsin. _ KIitos ! Menoo. Mitään sanomatta Helen kabk.a1s1 puhelun. Helen osti eräästä. Hänellä oli neljätuhattakuusisataa dollaria käteistä rahaa. Kalkld. Helen lopetti käyntinsä . Ainakin kannattaa yrltLää. SJnun HcJenlsl. Mutta nyt Jim 011 ollut jo pltlkään vapaana. - Kerron sen sin ulle kahden kesken. LIIkkeen seinällä 011 Leedsin vltamllnlplllerlen mainos. Kuin.k a hurisoo. - Oletko se sin ä, Jim. Mutta nyt hän 011 vapaa ja alkoi kaapata mUjoonan doUarln potin. jotka he olivat eläneet yhdessä. tanunllruuta 1962. drugstoresta aurinkolasit, Jotka sopivasti muuttivat hänen kasvojensa yleisilmeen kätklessään sinisten silmien kovan katseen . Sieltä. MIten kauan olet ollut täällä. Ne ja setellt\llQk:u käsllaukul.lsaan h än palasi 8.8W1tolaan. Ääni oli kova ja soinniton. päätellen jo vanha mlcs. Mies hengähti : ..:... varolssa, hän ajatteli. Leedsin ktrjeenvalhtotolmlstoa ei enää ollut. My\:ihään Iltapäivällä. _ Tietysti, Helen! Minulla on ny-. Entä ltselläsl . _ Aivan okeI. Ehkä h än on yhä New Yor kissa . Hän oli joutunut kIInni osallisena aseelll.Seen ryösWön Länsl-Hollywoodls.'H\ 4. Täällä. • 6 Helen oli kahdesti käynyt Lnpanmassa miestä ja nähnyt miten tämä. Polllsi oli napannut hänet kesken romanssln ja mies 011 jou tunut klr1st.yksestä seltsemä.ksl vuodeksi Slng-Slnglln. Jos l.apalSln hänet. Sitten tyttö I.nrttuJ puhelInluetteloon. Viisi kuukautta myöhemmin hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. puhuu Helen ... äiinestä, mutta virkkoi : - Tapa.arn.meko toisemme
Sitä minä en tiennyt. Ivy Blisslssä Kali~ fornlassa. . Hänen sIlmänurkIssaan oli aavistus ~n~ tlstä hellyyttä. - Timantti-Harryn. - Kiitos! Pääsin pois vasta toissa~ päivänä. _ Sinä et joutunut Istumaan koko tuomlotasi. Helen tunsI kuuman aallon kohahtavan suonissaan. J im Leedsin omalaatuinen lHkeyritys 011 kulmatalossa, jossa oli nuna, lIlminen Julkisivu. - 'Hän oli melkoinen otus, mutta omalla alallaan mestariluokkaa. Jostaln~ han minunkin on elettävä. Nainen pyyhkäisi hiusklehkuran otsaltaan. - Pitää pa.!}Qka.nsa. - Sinäkin ollt .. Sitten hän viittasi Helen1n ta'kahuonee~ seen. Hän oli pitkä, leveäharteinen, ja hänen kasvonsa oIJvat kapeat ja kulmfkk.'tAt. ja istahti. . Tarkoitan heti meidän Juttumme jälkeen. Jalok.1viryÖstöstä.. - Hetkinen vain, Helen! Mies meni ovelle ja lukitsi sen. Leeds oikoi huoneen peräosassa sijaitsevan vuoteen peitettä. Se tapahtui vll\::;koa ennen hänen kuolemaanSa. He seisahtuivat tarkkailemaan toisiaan Ikään kuin uudel1een arvloldaksecn. Liikkeen etuhuone oli tyhjä. Siellä paloi valo pälvälläldn, koska. kynnellään puhelinluettelon riviä. Hän nyökkäsi Leedsin tarJotessa juotavaa. Osoite on ... Hänellä oli tum~ ma tukka ja rusiuxLt silmät. - Sinä. Mies 011 vanhentunut, vannastl. oli iloinen Helenin paluusta. olet hyvän näköinen Helen. Samassa peräselnälIä o1e"m ovi avautui. Mies virnlstJ. - En lähtenyt hetI. Leeds ra.a.pi niskaansa. - Manhattan, Chamber Street, Hc~ len Ilmoitti seuraten pitkällä punatulltl. - 'P ääsin hyvän käytöksen vuoksi pois vähän alk.a.l.semmin. Se oli pieni ja t unkkatnen. He eivät' heittäytyneet kaulakkain. . J\iä naura! Olen yhä silmälläpidon alaInen ja on parasta ottaa varovastI. Helen astui stsä.än. huonee&!a ei ollut minkäänlaista ikkunaa. - KuuSi vuotta. 'Hän mulst1 kaiken ja. - Lähdit sm vetämään New YOl"1k.1s~ ta. Helen nyökkäsI. satuin tapaamaan Harry Shuren. SIeltä katosi kuulemma miljoonan ede3~ tä heIyjä.. Viime VllO~ slen kokemukset olivat kuitenkin uur~ taneet jälkensä kasvoihin. - Olen siellä muutamassa minuutissa. kyään villakoirien holtosalonkl. - Kävi niin kuin kävi ja minä. Erääseen alakerran ikku~ naan oli ikoukeroltu valkealla maalllla liikkeen nimi. Silmät oUvat syvällä ja niiden alustat olivat tummat. Mies nyöJckäsI. nuuskijolhin 49. Kasvoihin oli jäänyt myös uusi kova Ilme. Hän kohensi hIuksIaan molemmin käsin ja aloitti väsyneesti: - Ellei sinulle olisi käynyt niin kuin kävi, en olisi koskaan katsonutkaan kehenkään toiseen. Helen näki, että hänen ka.ikkl hampaansa eivät enää olleet aitoJa. Sen puolentoista vuoden aikana, jonka hänet tunsin, hän hoiti neljä suurta keik~ kaa. Viskl 011 halpaa ja lasi pesty kauan sit- ten. - No niin, Helen JatkoI. - Kerrohan mitä 'kaiJckea on tapa.htunut sen jälkeen kun viimeksi kä/lt katsomassa minua Slng SlngIssä. Hän tönnäsJ. 'Miehen twrunat kulmakarvat vetäytyivät yhteen. 'M utta hän näytil yhä suurenmoiselta. kadulla ja sai 7. Uskothan sen. - Tiedän! Hänen suurin kaappauk~ sensa oli Borrowin liikkeen puhdistus. -Nainen maistoi la.s1sta.an ja asetti sen sitten huolellisesti lattialle tuolin vie~ reen. Helen istuutui toiseen kahdesta tuolista. Olet kai lukenut mistä
nyökkäsi. Leeds tarjosi tulta. kuulul ääniä, ja yläkerroksIssa 011 hiootavan kuuma. Voit luottaa J!mIin. Pieni pel1avapää kat.sel! minua kahdeksanvuotiaan totisilla glnlsUmHlä. central Parkin talosta nuuskijoilla ei ollut aavistustakaan. ha.k:emassa perinnön. melkein. Blssl tuli ja sen mukana ystäväiu ja työtoverini PhIl Decker.. Se oli minulle lähtöl.ukaU8, sillä Iättäjalat ol1vat kuul- leet jostain, että eräs Fanny HIlt - ol1n sllhen aikaan sen niminen - 011 viet;tänyt aikaansa Harryn kanssa ja he tutkivat asuntOni 23. - En tiedä. Muurattu jonnekin seInään. - El mttään syytä huoleen, rouva Horgan, minä vakuutln. - HarryI1a 011 nJIhIn aikoihin väärällä nimellä vuokrattu asunto ~ puiston tuntumassa Ko1mikerroks1.nen vauha rotlskö. Leeds ryplstl otsaansa.. !Kerro pois, Helen. Hän aIko! ostaa aikanaan koko talon, mutta antoi sen olla s!Iloln tyhjllIää.n ja asui etupäässä m!nun luonani. Helen avasi käsilaukkunsa Ja etsi sieltä savukkeen. Kello 011 tasan kaksitoista. ldvet ovat yhä siellä. - Eivät aivan mutta. :- Tule sitten. Sitten Leeds sanoi Jlmeettömän näköisenä: - AJot käydä. Minä oUn s11loin jo matkalla . - Harry paljasti minulle vähän ennen kuolemaansa, että ne oli kätketty siJhen taloon. Leeds ähkäisI. Tartuin tytön käteen. Hän katseli minua. - Tiedä.tkö varmasti että. - Mies ei saa nähdä Fayta. kadun drulma. .Hänen käI B 8 Jos minulla joskU8 on tytär, hänen pitää. - Tarkoittaako tuo, että tiedät jotain Harryn kätköistä. voit auttaa minua s1inä, Jim. - Mitä henkälsf me sUs odotamme. Yritimme keikkaa, mutta s!!nä kävi köpelöstI. . - Ja jalokivet. .Osoite on Central Park West, 88. He luulivat löytävänsä timantit minun luotan!. Hän Istu! äitinsä SYlissä. KalIforniaan. vIelä, mutta se selvIää pian. Puolisen m!nuuttia huoneessa vallitsi h1ljaisuus. - Ovatko mUjoonan taalan kivet jo hallussasl. Helen kumartui leedgin puoleen. Leeds Onko sinulla auto. kirjoilU8PÖytän! yl1tse. kadulla. Leeds sytytti savulDkeen. - On jonkinlainen katiska. - EI! Eivät he osanneet yhdistää minua koko juttuun. Huolehdin siitä henkUökohta1sest!. - MItä tarko!tat. olla Fay Horganin näköinen. Rouva Horgan oli noin kaksikymmentäviisi vuotta vanhemp! painos Faysta. hymyillen luottavaisesti ma.rss1essamme hlssUn. nikkeI1ä napaansa.. VUkalsin rannekel1oan! ja toteeln, että oli aika läh- teä. To1m1stohuonelsta. - Huomattiinko, että olit sama Fanny Hilt, joka puuhall1 Harry Shuren tensä vapisivat hiukan. - Mies kanssa. Helen jatko!: - Painuin Los Angelesl!n ja tapasin tyypin, joka 011 yhtä vähissä rahoissa kuin minäkin. Ja se oli onnenJ, sillä muuten ollsin menettänyt toivon1 ylimääräisestä ml1l1stä . - Täsmälleen sitä. Hän kuuntel1 ääneti, kun sel1tin Faylle, mitä tämän pltäls! tehdä. Onko -koko taloa enää pystyssä. - Sinä.
KiLytävii päättyi teräsoveen . - Painat vain numeron mieleesi. TytW oli kaimankaipea. ketään, joka seisoI niiden takana. Palasimme toimistoon . Miehiä oli kuusi. Niinhän . silti voineet lähteä tältä. Hän 011 pitkä, hoikka mies, jolla oli kovat kasvot ja lyhyeksi Wkat.tu vaalea tukka. perustalta. pärjä.ä.t ilman apuani. - Hänen äitinsä odottaa to1m1stossa. vasta huomenna. - Hei Phll. Hiljaisuus. TytW nyökkäsi arvokkaasti. Silloin hänelle ei satu mItään. se 011 numero kuusi. - Kyllä, ihan varmasti. Ja aloin jo huolestua siitä miten sinä. Jokaisen taakse seinään oU m erkitty hänen numeronsa. IK uten olimme arvelleetkin: Geo Ash. Ties1mme nyt totuuden, mutta olkeuteen emme . Odotin vielä tuokion ja ohjasin sitten Fayn uudelleen teräsovelle. He räpytteUvät silmiään vo im~den kohdelamppujen loisteessa. etkä sano yhtään mitään . J ohdatln Fayn lähemmäksi. Oli tuskin todennäköistä, että kahdeksanvuotiaan lapsen todistus tyydyttäisi valamlehlsWä. Pysähdyirrune ja katsoimme miehiä. K äytä.väs.sä sytytin vaion. Kol1egani olivat sijoittaneet hänet äärtmmäiseksi vasemmalle. Totesin saaneeni kilpailijan, kun Fay hymyili takaisin. Voinet pitää hänelle seuraa. Siellä oli paljastettu hyvinorganisoitu väärennysliiga. - Minua ei tarvita suuressa loppukohtauksessa, Phil hymyili. En. mukavaks1 ~oJa- tuoleissa, ja myös päälllkkömme. Minuutti kului ilman muita ääniä kuin tuolin nartna, jonka pyyleväh'kö työtoverini Theo Cant aiheutti. Tullessani takaisin. Tunsin Fayn käden nykivän hermostuneesti. Pomo arveli, että ennättälsit Chicagosta. toimistoon Phil tasapainolIl tuoltllaan ja hänen sirot sää.rensä koristivat työ:' pöytään!. - Tämä on Fay, minä tiedotin ja siIttin vaaleatukkaista päätä. Valonhetttimet sljaitsIvat miesten ja meidän väUssämme tehden mahdottomiksi erottaa. Pari miestämme oli tehnyt olonsa. Kellarissa. Kuka on tämä kaunis seurala1sesi. ·Phil oli ollut viikon erikoiskomennuksella ChIcagossa. Ennen kuJn a.VMln sen, sammutin valot takaamme kU.ytiivästä. Yksi heistä oli ehkä murhaaj a. kwmes palaamme. Phil näytti syventyneen tehtäväänsä aivan vakavissaan. - Tiedät siis tehtäväsi, Fay, minä va.rmlstin. - Fay tunnisti miehen, jota epliilemme. - Hei, Jerry! Sitten Phil huomasi seuralaisent ja hymyUi hänelle. Voitte nyt lähteä, mrs 'Horgan. Tämä ei kestä kauan. Lavalla seisoi )[uusi toinen tolstnan yrmeämpää miestä. Phil tuprutteli savuketta j a loi minuun niin sanotun kysyvän ka·t - seen. Huomasin Geo Ashin. - Siksi kiipesin ensimmä.1seen New Yorkin koneeseen. Hissi vaipui nopeasti FBI :n rakennuksen kellarikerrokseen. Kulklessanune matalaa keUarikäytävää, jossa kuului vain Umastointilaitteiden humtna, Fay 'kÄvi hieman r a uhattomaksI. Ja muistakaa painottaa tyttärellenne, että hän ei hUsku ·k enellekään kokemuksestaan. 'H änen otsallaan klllteli hLklplsaroita. ei voinut sanoa. Kysyin vasta hississä: - Tunsitko hänet, Fay. AstuJnune tunnistamlshuonQC6Ccn. Johdatln äidin j a tyttären hissiin ja hyvästelin heidät. 9 9. Se oli säkkipimeä lukuunottamatta odessä olevaa kirkkaasti valaistua korokot.ta. - Juttu on selvä, minä sanoin naiselle. t arkastaj a lllgh oli paikalla. odottanut sinua vIelä tänään. Nimittäin seurusteluun mrs Horganin kanssa.. 011 miellyttävän v11leää, mutta viihtyisäksi sitä
- Ei rangaistu. - Alan tajuta. - Lapsi 011 murha.n. ria Manhattanma ja Brooklynlssa. - En ole koskaan kuullut. Hänen omlnn.nl, jn ehdotan pientä. viimeinen seurala.isensa, 000 Ash, on Rahasta en sano sanaakaan. Sin ä yrität järjestää sillä kohtaa a ika. muutt yypplnil Jo. eräässä bl\4rlSSlU\Jl . Rouva ei tahtonut alukd lst uJnk:Jl". p lele«tä toiseen . - Kerroimme juuri Ash!lle, k1tnnostavat valkoisen orjakaupan tut- että todLstaj .. .todLstaj a on lapol. si pitää klta nl kltnnJ , to1staiBeksl ... Hän. !Horgan oli e ilen illalla. Minähän vain soit.a.n mennessä jo selvittäneet, et tä nalJlen ml C'kkosclle Jo. sltpa nähnyt ,äij än naaman Ja kuullut 10 10. H"an tietää, maan ohitse, ja sen ja r at aplhan vä - että. SUnä kerrottiin, että npJ·· minulle t n.nnottalal pcnnlä'kään siltä, nen nimeltä Bella Kovan 011 puukotet- et~ä juoru nn po1lt8tlle. n ä.hdä, että hän reagoi juuri kuten las- Mitä Ashlsta muuten tiedetään . Patka.lla ei ole taloja, dä., että. ainoa mahdollisuus. RJch- 'ollko hän ollut pnl kalla yhtäj aksoisestI. t unnlsti mieltään 'kuultuaan keskiyön uut is- tln hänot murhno..1tWaJl . sanon pitäneeni tiedot oli JonkinlaJnen baariemäntä.. silminnäkijä. Rata kulkee, Niinpä Pyyslmmo hänet alakertaan kuten tietänet, Bloomfieldlssä h a utaus- mlestennluotlnäytökscen. Mutta koska lähetyksen. Slks1 eh- Rouva Horgan ja Fay istuivat kah- dotin pomolle, että mlnä ryhty1s1n "roden osastossa. vinkaan m erkityksellinen. a.t1raisemmin. . ovat rHuumausainetoi- J erry! Ääni oli työtoverini Wolfen mJston mustalla llstalla, toiset taas olut bllSSO. Hä n Sijoitti aavul<keentumpplnsa enncsttlänlkln ylikuormi·t ettuun tuhkakup- - Kävit hänen ' kanssaan tunnista mlshuoneessa.. Murha.- sl. - Kävin. Et kai aio h eittää klrvcsw..,t Jä rveen . Kukaan muu jt.lIl8SS& olleista ei ole il- Et 8ulnkuDJl ujo ryhtyä. ei tunnLstanuthäntä. mondlln, jossa he asuvat. hän et tielillä kulkee tie. JatJI:OIn tarinaan!; hän ollal nlttulscssa vaaraBSa.. JotPuhel!n pärähtl työpöydälIän!. & llrmyn epämää;räLsenä si uskoa Fayn kertomusta, mut ta. - Mikä tämä juttu on. Juttu oli tällainen ; hänet siellä n tlk1 ei voi sanoa varmasti, Rouva. Olikijoita. Hän näki miten mies iski Se on kai. naista veitsellä katulyhdyn alla, au ton F n.y n lausuma ei olisi oikeudessa. - ABhlJla ei ole allbla. Juna a jaa rota myöskään leh distölle. tyttären' s ä kanssa junalla matkalla. 'k irtstäj äkmoittautunut silm1nn.äk:1jäks1. ystäväni pyöritteli savuk.ettaan su u - Entä nyt. kuulemma kuin kelpo playboy konsa- Hän ei ole mllloLnkaan nähnyt minaan. mutta kukaan joka - Eipä talda. p Un. kerron AShlllc, että. tunnisti Ihlehen. Saatpa epäiltyjen llstan kärjessä. h!ljaa j a Fay ol! Ikp ienen 'k epposen . Sitä paitsi jos RojahdJn tuolUni ja asetln nikotUnl- hänen honkUömsyytensä paljastuisi, pötkyn huulelle . katsoin parhaaktu heng!ltä juuri kyseisellä paikalla. - 0 00 Ash, Phil mutisi. kemme. lreskustelua. kut kapakoista. Ui rahoissa ja omistaa kuusi baa- nu a. hänet on n äht y, mutta. kovieressä.. Phil vlm.l stc l1, ·ryhmän pojat olivat puoleen yöhön - En toki . Sitä ei kermutta tie on hyvin valaistu. Hän on om1en - Riittääkö tytön sana syytteen nossanojensa mukaan ollut koko e1llsUlan tamiseen. kunassa. Elelee - Eikö Ash tunne sinua
- Meidän täytyy tutkIa talo kellarIsta v1nttlin. Aurinko oll laskemassa. 'Neljä . Asetln lruulo~ paikoilleen ja harppasin ikkunan ääreen. Phil kysyi. 86. H. tstuutuivat autoon. . - LählJ Juuri talosia. Hänellä on vttdenaadan dollarin vuokrahuonelsto eräässä 10lBtoasuntolassa. _ Vernon Boulevardllla, melko lähellä Queensboron siltaa.. - Se käy vain silloin kun asu'kknat ovat poissa. millainen huokaus. Hän marssi kulm n uk~n odottamaan liikennevalojen vnlhtumlBta ja meni sitten kadun yli .tJlnI8Ol'l, vuoden - 67 maU1a olevan ImpOl'lnUn luokse. - EI. rauhassa tapetit seinistä, koska olemme sattuneet unohtamaan hiukan timantteja jonnekin. he antavat meidän repiä. Tapaamisen vaara New Yorkin kaltaisessa mUjoonakaupunglssa oll kultenkln häviävän pieni. asuu puuhlamme haittaavaa väkeä. sen täytyi olla. - KUtos. kadun lllken- ne. ja taivaanranta punersl Keskuspuiston pulden takaa. ,Lyön votoa tuhat yhtä vastaan, että. muutenkaan paljon. Talo 011 kolmikerroksinen tllllhuvtla., joka 011 rakennettu joskus 1900-luvun alkuvuosina.. - Onko mitään tietoa. Helen pysähtyI ja viittasi kädellään. Kokonainen mlljoona! Jos se olisi vielä talOssa ja .. Nainen ja se mies lähUvät hitaasti kävelemään kohti muutaman kOI1;telln päässä. - Tahdon ensiksi vain todeta, e~tä mökki on vielä pystyssä, - Entä sitten. Ra:kermustamme vastapäätä sIj aiteeva patkoitusalue oli aivan täynnä, ja muutama toivorlkas, joka odotti paikan vapautum ist.n, ruuhkauttl ll1kenteen . - K:eks1mme .k yllä jonkin sopivan keinon talon Iyhjentämlsek.sl, kun se aika tulee. - Enpä kadehtJ \el)tävääsl, J erry ; ka hclpot.t.1 VI\SUL kun he saapulvat KC3kuspulst.oon . olevaa. mitään! Bella Kovanista ei tiedetä. murhan 'motllv1sta. - Oletko jo suunnitellut mitä teet, Helen. Multa. Pysähdy.t ään seuraavan kulman lähelle. - M1&sä miekkonen asuu. siellä. Sitä ympäröi musllvtnen tiil1muuri ja plha.maa.ta looristivat vanhat ryhmyiset lehtlpuut. Näillä tienoilla asustl myös muuan pieni lihava suklaatehta.11tja. kadun rlsleystä. TiillysbeUn hetken, ja sitton Ik eksin hänet. Leeds pysä.ltöi auton katua reunustavlen suurien pulden alle. on todellinen helpotuksen - Missä hiin nyt on. kerrosta alempana vyöryi 69. Leeds 'I rurtlBll kulmlaan ja tuijotti osoitettuun suuntaan. Mlkäll kätkö olisi löytynyt, siitä olisi varmasti puhuttu lelhdls.sä. N'åköala East RiverH:e Ja Welfare Islandllle. Helen katseJ.1 hiukan arkaillen ympärilleen. aja nyt h1taastJ. Aiotko lahjoittaa h eille 101stoloman Miamissa., vai uskotko, että. ~lruIllan llikenne oli Vil.ka.sta ja ruuh- - Tuo punainen talo! hän Ilmoitti puoliääneen. Naisen Ume oU välinpitämätön, mutta slsäJsesll hän tärisI jännity_. näyttivät tavallisilta huoletlomllta ihmlBlltä, jolika ollvat tulleet lämpimänä kevätlltana kävelylie puistoon. Ashl" ei näkynyt. Jim LeedsUlä 011 ' murjottu Ford , oli pysäkölnt1.paikalla Woolworth BulIdJngln ta:k.ana. Helen May ja Leeds 11 11
Minä en ole ollut New Yorkissa pitkään a.Ikaa.n... oli tuttavanne n1m1. asui vielä m eidän tullessamme muuan - Pitä.is1kö meidän ryhtyä puuhaan nuori mies. Alakerrassa asui J. H1l1manln ovikelloa. - Valitsin sen vain siksi, että se on nlin romanttisen näköinen, Helen hymähti. ovelle. - Minä van kohta meidän tulomme jälkeen. muurannut rk ivet tuonne, saamme kopu- Nykyiset vuokraJ.aiset tuliva t tänne vuotella seiniä pälvä:kaupalla. vielä luj assa kunnossa. ros on vuokrattu. Mutnen kuin Helen. .. osottettaan sille, jonka. dn kolme nimlkilpeä., Leeds tä1s1tt.ekö kenties minne hän on muuttanut. oikeastaan aikonut häiritä teitä. . A. - Vot, suokaa. mukPnaa n . . Kauanko siitä on kun hän asui täällä. ovea. Leeds mut.ls1 hampaat yhteen puris- tettulna: - Mökki on saanut vielä annon kaupunkisuunnittelijoiden s!lm!&sä. lea, hyvählplälnen ja sinlsilmälnen, Nainen empi. Hän sai muistas'k sent huoheti. ta Adler se ei varmasti ollut. anteeksi.. Leeds sorme1li keltaisen urheilupai- - Mieleeni juolahti juuri, että tuossa tansa kaulusnappia. on saatava selvä ennen kUin pe:rtnnön! Mies. Muutti. minä en - Ehkä. nyt Harryn kooItua asua muutamaa Helen käveli rauhaJ.Usestl portista si- kuukautta pttempään tässä talossa. Hän oli vaa- Ettekö muista hänen nimeään. - Tapasin hänet vl!meksi kahdeksan - Merkitsee sitä, että jokainen ker- tai yhdeksän vuotta sitten. mutSitten rouva Hillmanin rehelliset kasta täällä asui muutama vuosi sitten vot kirkastuivat. KaIkki olivat nimiä, jalokivet, muuttaa pois ja vie perinnön jotka e1vä,t sanoneet Helenllle mitään. Ha.rryn tkooleman jälkeen, He- Se parantaa mahdollisuuksia, et- len ajatteli. neuvottoman ilmeen. joka ei ollut ennättäpäätämme mitään. plstäydyn tiedustelemaan maaperaa. mutta silti mahdoll1s1nunan erityyppj- se 011 jokin aivan lYhYt nimi. Nuori nainen a.vasi. totesI. suoraan 12 12. E1.kä. sään ja nousi v11si porrasaskelmaa pää- Karmea aavistus hlipt Helenln mieleen. - Pelkä.ä.npä, etten osaa auttaa. Mikä. Oletko varma., että tämä on oikea talo. Hän on graafikko. - JOhnny Adler. . . H1llm.an, seu- Tottakai mies, joka sattumalta löytää raavassa P . tuumivan näköi- yläpuolella.mme, Jonesin huoneistOssa, senä. J os Harry on todella - se oli ennen m eidän tuloamme. Muuta en Helen hymyili ja taiturot kasvoilleen voi sanoa. hän varmasti jätä Hän painoi J. tet kukaan vuokralainen ole vahing0S3a - HetkInen! porannut l!.<leään ttmantt!eslIntymään. Jones ja aivan ylhäällä asuntonsa setnästä mlljoonan dollarin Robert M"",hella. pois saatuaan huomattavan . Käsilauk:kuaan - Ehkä joku muu talossa tietää sormel.llen hän mutisi: asiasta. hän virkkoi. Minä ajattelin kysyä tie- Tehän voitte kysyä a.siaa. eräs ystäväni. - Alä v!!!.<ll tehdä typeriä kysymyksiä, J!m. Vaalea nainen hymyili. mattavan perinnön ja m uutti pois ai- Odota tässä, nainen sanoi. Vaaleaverikkö siveli kädellä otsaansa. - Ovessa. Asukkaista. uskoo tulevan Kevyet askeleet kuuluivat lähestyvän noutamaa.n kä.tkön sJsä.ltöä. Vähän. Tuo talo on den 1962 alussa. - En ole kuullutkaan. Nainen kohautti olkapäitään
Olen syytön! En tiedä mitään tlmantelstanne. Hän antoi LeedsIlIe leual1aan pienen merkin, ja seuraavn.ssa hetkessä nyrkklrauta uppooJ Ashln vyön alle. Ovenvarllja opasti Helenln hissIIn. Helen uhkalli. Suunnilleen samaan aikaan Helen lähti kahvUasta.. . -HUt. Jos tämä ko· meus 011 hankittu perIntörahoIlla, niin Leeds söls1 hattunsa ja solmJonsa. baarI. Helen katseli miestä kuin kuollutta esinettä., jonka käyttöarvo 011 kyseenalainen. J os lecskelltelet tletämätöntä, n11n toverini Jatkaa rattoisaa. - Ne mitä vielä on jäljellä niistä, jotka löyslt muutama vuosi sitten eräästä talosta. Neekeri nosti kuulotorven ja pyöräyt· tl pari numeroa. Mies kumarsI, mutta hänen vlrnlstyk· sensä ei Umaissut erityisen suurta kunnioitusta. Ash puhui vaivallot8estl, sllJä hänen leukansa ei ollut parhaiden pälviensä kunnossa. kUnnl katosta lattiaan 1 Onpa mukava tietää., rn1st-ä tyyppi on jauhanut leseensä. - Saisinko tietää nimenne, mlss. Kun .Ash. Ash ähkyI Ja kiemurteli. Mies ähkiiJsl ja käpertyi nukkamatolle. - Tolvotl..'l.Vasti hän pystyy puhu- maan , Helen sanoi. Koko komeutta ympäröi kolmelta suunnalta nåköala.i.kkuna, joka erotU huoneen kn.ttoterassista. mies vlnkalsl. - Mitä tämä tarkoittaa. - Hetkinen valn, mlss Hllt. puhelimen viereen, Leeds - Istu kä.8k.1. . . . Leeds istahti sohvan reunalle ja kaI· voi taskustaan savukepaketIn. Sinä odotat häntä IntohimOisesti! Tul!· ko selväksi. - Täällä ovenvarllja, sir. hieman tolntul, Helen käski Leedsin nostaa hänet nojatuoUln. minua. Helen tiukkasI. Odotatteko . - Ja mistä me sen tiedämme. Tuskanhiki sai hänen kasvonsa kUltämään kwn ne olisi öljytty. muilta. Leed ~ sanoi sanansa. NaISen Ilmestyessä. hymyll1 kohteliaastI. - Kalkld valmista, mies Ilmoitti ja n iiy(,tl nyrkklrautaansa. Hän vei palavan savukkeen liki Ashin silmJä. - Paljonko slnuUa on. Vain hiukan kärsivällisyyttä, poikasenI. He olivat sopineet Leedsin kanssa kymmenen minuutin välIajasta. Hän loi .!onvukkcensa jällocn Iähemmu.ksl Ash in Sllmlli. - MIster As.h odottaa. Hän katseli olohuoneessa ympärilleen. Selvä on, sir. Ash oli noussut seisomaan Ja odotti kädet selän taakse sidottuna., mitä ohJelmassa seuraIsi. Hän änkytti katkonalsest1 : - U·uskokaa minua! En ole koskCIl U.t klrottu1h1n helyihlnne, mLssä ne sitten lIenevätkln ... mlnuutln kuluttua, - Muutaman Leeds seUtU, - puhelin soi ja ovimlk· ko kysyy, odotn.tko erästä mlss Hllt!1i.. Kyllä, m1ss HUt, niin hän Umolttl. rautaista opetusta toden puhumisen teknIikasta ... Ash tottelI. Loeds tuli avaamaan. asuntolan aulaan värillinen ovenvartIja nousi pöy· tänsä takaa ja. J a minulla on tarpeekt.1 omaisuutta; minun ei tarvll.sc plhislt'ii. Helen otti Ashln hopeisesta rasiasta savu~, Leeds sytytti sen hänelle, ja naJnen jäi katselemaan kiemurtelevaa miestä kuin matoa. - M-mltkä timantit. - Kuulet kyllä kaiken aikanaan. Päästyään Ashln huoneiston ovelle Helen napautti kolme kaksolskoputU!!ta. - Täällähän on lyöty rahaa. Pieni muodoll1suus . J a mistä olet sen saanut. - Hyvää iltaa, Helen sanoi hymyttömästl. - Ä-älkää . - Kas niin, Ash, nyt kerrot kUtistl, mlssä ovat loput timantit, nainen sanoI. 24 13
west Broadwayn ja Murray Street.1n kulmassa taputin taksinkuljettajaa 01kapäälle.. Kuka hän on, Jim. Harmaa auto seisahtui ja kuljettaja astui ulos. Vihdoin virhe selvisi. Hänen päässään 011 hattu, joka varmasti h1\'l"S1 korvia. :i\.'!e emme olke1n tulleet toimeen toistemme kanssa. Ash antoi tämä n osoitteen vain hämätäikseen ja liuken1 sitten esim.errk1.k:sI.. 14 14 H elen, näetkö tuon mie;hen. tellvät monta mtnuuttJa etsien o1keaa rLsteystä. niin paljon kuin Central Parkin talossa. Tuohan on tyypp~ jonka kanssa puuhatlln pitkään, ennen kuln käry kävi. Vä.hä1nen loivasti viettävä puistikd!:o erotti rakennuksen East Rivertstä. Leeds huomasi harmaan Buickin, Joka kä.ä.p.tyi numero 137 :n kohdalla rullasl vieraille varatulle paikottllSalu~e . - Alanpa todella pelätä, että mister Ash huomasi yhtäkkiä kuusi vuotta sitten, että hänen asuntonsa seinästä puhk~ 1 oikea runsauden sa.rv!. ' Helen sai tilaisUuden katsoa Bessner1ä h1ukan lähempää tämän marssiessa p aikoltusalueelta talon p ääovelle. - Tuo paskiainen ei kyllä asu täällä , Leeds jupisi. Bessner luisti homm..lsta j uuri sopivaan a.1ka.a.n. Nimi tuntuu jotenkin tutulta. MIn usta tuntuu, että tulen pian hakem.a.an. - Taivaan tähden, Helen . - Melkoinen ero Central Parkin ja tämän pikku rummuksen välillä , Leeds murl.sl synkästi. Vaikka etäisyys oli m elko suuri, saattoi Leeds todeta olleensa oi- j, keassa. Vieraille 011 varattu pieni paikoitusaJ.ue. Katsotaanpa jos hän käy tapaamassa jotakut a tässä talossa, niin hellIä molemmilla on t a kuulla kädet k:yynärpä.itä myöten kuumissa puuhissa! - Mikä teidät oikein erotti silloin . - se että Ash antoi uuden osoitteensa K1ng1lle, ei kyllä puhu lk ätkön löyty misen puolesta. - Ehkä. selvää. Helen katseli tuumivastl ympärilleen Fordin vieriessä hitaasti loistoasumuk- sen ohitse. Etupihan vala1sim1en loisteessa erottuiva t miehen punakat, rasvoittuneet ja yrmeät kasvot selvästi. täällä asuminen ma.ksa.a ainakin kuusi-seitsemän kertaa. Täällä asuvilla täytyi olla suuri ja turvallinen pankkitill j 3 superiulot. Leeds pysäytti autonsa hetkeksi, sillä BulckIn ohjaa,jassa 011 ollut jOtain tuttua. Vemon BoulevardUla 011 hiljainen liikenne. - u _ että hän olisi k1elinl't. Tuon joka j uuri nousi harmaasLa Bulckl:sLa. taka isin 9000 dollaria korkoineen. - Muuten hän o!lsl vienyt autonsa halliin. Miehellä 011 yllään vaalea, polvl- jakyynärtalpelsta rypistynyt mohalrpuku. 'K aJ.i!om1aan, kuten eräät toisetkIn ... Ja muuten voit pitää k:1tas1 kiinni Kalifor niasta. .Ja se pertntäjuttu epäilyttää minua ... - Bessner . Asukka1lla oli oma maan alainen autohalll. - Hän häipyi eräänä aamuna koko kassan1 tanssa. on Sam Bessner! se Nainen katsoi kookasta, tukevaa miestä kylmin slJmln. ! Kymmenen päivää· myöhemm1n tulivat nuusk1jat. _ se 011 mahdrilUsta JoIm tapaukseSsa tiedän hänen nyt olevan täällä. - Obamme siitä kohta. Numero 137 oli uusi ja mahta va kaksltolstaJrerroksimm talo, jossa 011 katto- terassI. Toisaalta
Aurinko oli jo alhaalla.. Maleksin l~t! Murray streetiä Hudsonin suuntaan. . - Hetki vain, kuului miehen ääni jostain seinän takaa. Jota oli joskus käytetty lyömäaseena. - Anteeksi, mister! Olen pahoillani että saJ.tte odottaa, mutta olin juuri kaunistum....... COOper jäi seisomaan ovensuuhun ja aukaisi kokeeksi pari k!erta.a suutaan ennen kuin sai sanottua: - Mitenkähän ... "Kultainen tyttö." se on kuulemma hyvä kappale. Hänen oli täytynyt jatkuvasti ka.Ittaa äidin aamupuuroa.. - Luonnollisestl.! Kiitoksia, miste:..·. Siinä 011 saalista kymmeneltä. - Yhdentekevää, minä murahdin. Rykä1.sln pari kertaa tiedottaa.kseni tulostani. - Arvaatteko aina oikein ensi ker- ralla. Hä.n kävi asiaan. Sltten äänen omistaja ilmestyi nä.kyvlln pieniä haavoja leuassa.a.n ja hitWlen partavaahtoa kumma.nJk1n korvan takana. Etsiskelln hotellla. Coopertn hotelli näytti sovellaalta; jos rapistuneesta murj usta voidaan käyttää niin kaunokirja.ll1.sta. Ulko-ovi 011 auki. minut tAi.hän. - Haluatteko kylvyn tai suihkun. Olemuksestani piti näkyä, että. Huone oli pieni ja sllstimpl lru1n olin odottanut. Se sijaitsi olemassaoloaan häpeilevässä talossa modernin super-huoltamon vieressä. nukkuu parhaiten. - En ilmeisesti viivy viikkoa kauemmin. J :stä Manhattanllle. Mutta nyt kaipaan eniten omaa seuraanl. - Ei ole tarpeen. edelllseltä.kill vuodelta. Maksoin ja tunkeuduin ulos risaisen matkalaukkuni kanssa. KurkJruni selvisi huamat,t..avastl, mutta m.1tään muuta ei tapahtunut. Se seikka ei oikeastaan merkinnyt minulle mitään. - Hyvä on, mister Ryan. Muuten, jos ka.tpaatte syötävää on ens1mmäisessä kerroksessa raVintola. - HaltIaltteko huoneen. .. Siltä oli verholla. 15 15. - Kiitos. Minä en ·tahdo mitenkään hoputtaa, mutta jos herralle sopii ... - Voitte jättää. huikkasin. muutaman vuoden yritykset olivat valuneet hiekkaan. Mutta oli sopiva aika hakeutua tulevan yöpuun j uurelle. Työnnyin eteishalli1n ja katselin ·t uokion kattova.l.aisimesta riippuvaa kärpäspaperta. erotettu pieni suihkukomero. johon voisin majoittua ja josta v01.sln ottaa yhteyden mister Geo Ashi!n. Puhelin oli kärsinyt enemmän kuin iskun saaja. llmausta kuin ho- telli. Lählien tästä teattertln. KadWl puolella on kaksi dollaria halvempaa ja kyllä.slelläk.in toimeen tulee, Jollei ole turhan tarkka. Mies johda.ttt minut kolmanteen kerrokseen ja tiedotti m.a.tlIm..11a. Yöpöydällä oli puhelin. Tai näköa!ahuoneen pihanpuolelta. Tuon lruiDta.uksen teille tänne ylös . olevansa Cooper, joka omisti hotellin. se 011 risainen siksi, että mlnä olin nyt herra Donald Ryan, jonka pääasiallfgena, harrastuksena oli helpon ja hyvätuloisen työpaikan löytä.minen. Ongin taslrustani 'k aksikymmentä dollaria Ja ojensin setelin hänelle. ajattelin että omistaja 011 säästäväinen mies. Mies oli noin viidenkymmenen ikäinen ja varsin pienikokoinen. - RlIttääkö tämä.. - Hei, onko täällä ketään. Tyttäreni kwtoi. Vähentäkää se vain aikanaan laskusta. tuota ,k uinkahan olisi pieni etumalksu. Taskussant oli muun rekvlsUtan joukossa käytetty matka.llppu, josta lukutaItoinen saattoi tehdä johtopäätöksiä, jotka ve1s1vät hänet sikäli harhaan, etten varmasti olo lut matkustanut edell1senä Iltana Caldwell N. Siellä
Tunnistln teidät aivan tar- 16 16 kalleen, mutta en viJbJlnyt mainita sitä nuuskljollle. MInä sä.ä.lln sitå tyttöä., jonka te nit1stitte ... kadulla. Srtlt1 Dl oven kuulin vastapä fseri-ä huoneesta na.1sen huudon. - MItä ,t e tahdotte. mitään ole tehnytkään! - Todistaja ei tahtonut tunnistaa teitä, Ash. Valkenemtsesta.k1n voidaan puhua. - Minä en tehnyt sitä! Ebte pysty todistamaan mitään. Kiristää. Geo Ash. Olltte oikein edustavan näköinen, mutta. Kuulin ähkä.1syn ja voimakkaan tömä.yksen. Hän katkalsl puhelun. - N1menl on Ryan. - Saanko numeroon 16640, pyysin. Näin hiukan itseäni pienemmän miehen, jolla oli laikukkaastt päivettynyt naamat&ulu. Huono omatuntohan se teettää sellaista. Mutta. Sanokaa kapakoltslj.l1.. ·M ltä pirua te jaarittelette. - Teidän takananne oli numero kuusi. - Kakaiskaa se sitten ulos! - Minulla oli tänään iltapäivällä 110 nähdä teidät ... jonka suun hän 011 juuri saanut tu.k:1ttua suurella, vastikään viime vtl-. odotatte jotakuta ja keI'!ökaa <lruka. kaulan! kanssa. Minua ei tunnistettu. olette. _. - Minä en keslrustele hullujen kanssa! Malstelln n1m1tystä ja nielals1n 0011. - Toivottavasti ette tee sitä. MInähän tahdon vain keskustella.. Samoin· vo1s1 käydä. Sitten Ash murahti : - Olkoon menneeksi minun puolestani. Se ei sano teille mitään. htkoilltte kuin apina. Kuulin G-mieh1ltä, että allblnne ei ole maa\Iman parhaita. Vaikenimme molemmat pitkään. Uskon että asian! k1lnnostaa teitä kovastikin, mlster Ash. .Tos kuvlttelette sellaista .. - Te olette bullu! G-miehet päästivät minut vapa.ak:s1. Hän todella huusi kunnes hänen äänellSä sonu!. - Kuka te olette. sen yin.mä.rst, ov, 011 hänen ovensa. Laskin lruulotorven ja nostin sen uudelleen muutaman sekunnin kuluttua puhellmen kUahtaessa. SuureksL lhrn.eeksen1 'keskus Umoltti vä.Uttömästl olemMSaOlost&an. Missähän vo1slmme tavata. - EU 1ätt ä te ä minut rauhaan! Mlr..ä huudan. Hän 1rrotti pettyneen näköisenä. Pidin pienen tauon ja keskityin osaa ..: ni. - Minä olen. - Mister Ash. - Eihän toki, minä mutisin. Asetuin taloksl Panin tavaran; kaapplln ja peseytym1svälJn sulhkukomeron h yllylle. . Noin vain. Jos olette v11sas ... Tolkaa tunnin kuiuttua Harryn baariin 34. - Tehän alatte käyttää tuhmia sanoja. Ensin kuului hengitystä ja sitten tyly ä.ä.nJ: - Nlln. Lähdin huooeesta noin puoll seitsemän Illalla. Tartuin er1Btysnauhalla palkaJttuun puhellmeen. Ash hermostui: - HalOO! Onko teillä asiaa, vai lyönkö luurin kl1nnl. että. SOitin PhllIlle Ja kErroin missä tapaisIn Geo AshIn. - Nilnkö. - Siitä meidän pitäisi oikeastaan keskustella kahden kesken. Cooper sulki oven kuin se olW ollut pommi, joka ei siedä tarpeetonta tärinää. Joka tapa,l1ks olen m.1e3, joka sattui e1len katsomaan junan Ikkunasta Bloomfleldlssä.. otteensa tytöstä. Se r1lttlldn, ja !;yönsln oven auki. - Hetkinen vain, sir. Sitä paitsi, enhän minä. Sitten oUn matkalaukusla Iyhylpllppuisen 38-kalllper1seni ja 5Ovlt1n sen valja1neen takk1n1 alle
jonkin a.1.ka.a, mutta 'koskaan hän ei ole yrittänyt mitään t ällaista. se mitä täällä tapahtuu on minun aslani. Hän tarvitsi kelpo levon. N äytin varmasti l11an rähjälseltä jopa tähän ympäristöön, mutta hissuttelln sUti s!s!i.än ja hakeuduin baarit!sk!n ääreen. 'korttelia. - Mister Rogers, Ed Rogers. - Kaks1nJrertainen bourbon, minä uska!s!n toivoa. Mles tull minua kohti nyrkit näytteUlä. Matkalla hieroln äk1lllsesti klpeytynyttä ryslystän! . Mies suistui vuoteen ylitse selkä menosuWlta.an ja päätti matkanteon vaatek:omeron oveen. nyrk:inka.n.taman päässä. Häit on asunut me1llä. Kumarruin antaabeni vartalollani pontta malneiktaaDe olkeallen1. Laskeudulmme portaita. Mutta se vels! kyllä aikansa. se ·t ehosi kuten se yleensä tehoaa. kysyin tytöltä. He olivat työntäneet hattunsa. koUa pestyllä kädellään. ennen Harryn baaria. takaraivolle, jotta se ei olisi tiellä lasitöiden tiimellyksessä. Niinpä. Ala ottaa J)a!klda, tai ~ käxs!!! Aioin vastata sanan sivelt1mellä, mutta mlekkonen oli samaasa. - Hm! Tuollal.set kädet - ei ihme vaikka huusitte. Palkka 011 viihtyisän näköinen kuin vankila. oli vielä kaksikymmentä minuuttia alkaa. Luulin kuulleenl avtinhuudon. KiIpesin baarltuolllle ja s!Joitin hien syömän habtunt vtereiselle 18't uimelle. Hänen silmänsä. - Minä olen Eveiyn Cooper. - Kuka tuo hyypiö on. Katselin miestä, joka ilmeisesti oli päättänyt taas ryhdlstäytyä. Huone 011 pitkä kuin komlreatyöskentely ja hämärä kuin polUtikon omatunto. Tämän kaitse kävälsl vastustajani uneUaassa. on tekeillä. H'an .fdlllottl tullessaan tiskiä pyyhcll!nalla, jotta ei olisi suobta likaa kiirehtinyt minun läheJlenl. Koin itseni tosi parliopojaksi ja se t untui jotenkin kiusaliiselta. Tyttö lulskahtl aluksi lattialle, mutta kompuroi heti kauhu.Lssaa.n kohti ovea. - Ja ykBlnkerta!nen jäällnssi . Mlnillla. Tytön klltoll!nen kalsekutltti nlskaani harpatesso.ni kadulle. Baa.rim1kko, tumma.1holnen atleetti antoi minun odottaa neljä minuuttia ennen kuin maJeksl pal:ka.lle. - Mitä .t äällä. .. Nousin autosta. - Hän . Juuri hänen :Iskunsa alk:a.essa vä1st1n vasemmalle. huoneeseen ja hän kävi minuun käsiksI. Katselin ympärllleni, mutta missään lähistöllä ei nä.kynyt Ashln Imper!aUa. Arvioin hänei korkeintaan kakslkymmenvuotiaaksi. kadulle. Pysäytin taksin ja kehotJn kuljettajaa aJamaan 34. Ed RogersJlla oli ollut luJ.se.va leuka. Toin hänelle olutta. lHarryn -b aari oli entinen ll1kehuonei~ to, jonka lJokunat oli maalattu lika!"'.n harmaaksi ja jonka rapistWlutta oVl:'a kattoi PWlR-valkolnen haalistunut markiisikangas. naamataulussa ja palasi minuun. - Tämä on minun huoneeni, ja. Hänellä oli pitkä tumma tukka, joka ulottui olkapäille. hän kävi kimppuuni! tyttö voih.ka1s1. johdatin tytön huoneesta ja kysyin oven s uljettuanl: - Oletteko työssä täällä. - Ulos, poju ! hän mylvähti. Maitkalla lu- pasln hänelle västaJsuude&Sa.lkin 8uoje,lustan!. Hän ilmaisI koko olemuksellaan, että kuuluin hänen arvojärjao:rt:.elmässään neljähnen luokan !hm!s!!n, ja hänen järjestelmässään 011 kolmas luokka alin. Ba.artn tunnelmava.la1stuksessa erotin vaivoin tiskin toisessa päässj, kaksi miestä , jotka vilkaisivat minuun j a jat koivat sitten keskusteluaan. minä kysyin. · Olen muuten Ryan Ja odotan 17 17. ~li vat hannaat ja hänellä oli huomattavan pitkät aldot s!lmä.r!pset
011 edustavat .)clIlmahampaat, hermostuneet kä.töset ja alkuperälsert olutpullohartiat. Autoon vain! VUkalg n olkapi.än1 y11 ja näin pak- suka'sen ohukais-ystävän. nytkähtell tahattomastI. Hänellä 011 ihmiset kasvot ja vaaleanha.rmaa mohair- puku. Hän näytti yrmeäluonte1selta. Vernon Boulevardllle tapaamaan herraa henkilökohtaisesti , 18 18 Vaaleaver1kkö lstul yhä. Hänen ihon- sa oli kellertävä. Plstooll, jonka pUpun ja minun munuaisten1 vä.lll1ä. Hänen ystävänsä 011. jaikkarallaan, kaksi mlekkosta. HäsUmängä k11lslvä.t kuurn.e1sesti ja nUden pupllllt olivat k1iln neulan kärjet. Hänen molemmat kätensä. - Ash1n luokse. niiden olevan siellä muutenkin kuin mukavuussylstä, Hän murahti , purukumia· jauhaen: - Minä vien sinut hänen luokseen. Hän ei reagoinut mItenkään, vaan katseli minua sllmät puoliummessa ja siirsi purukumln tolseen poskeen, Tajusin liikkeen takanan I, mutta en ehtinyt kääntyä, kun h entoInen ääni sähähti tatraan': ~utta - V1kI<eIäst1. Miksei hän itse tu! lut. Lähdin baarista. ol1vat taskuissa siihen maIilln, että saattoi ymm.ärtä.ä. Kaikes1;a huollmatta hän näytti jotenkin halvalta, Ehkä se johtui ympäristöstä, Hän istuutui lähellenJ ja tilasi rommla ja coca-colaa.. oli suora linja, oli taitavasti kä._ty kokoontaitetun sanomalehden pelttoon , - Sisään kärryyn, tai ruutl palaa! Tottelln, M1ksI suotta kallista poltto- nen ainetta tuhlaamaan . oli l'aihtanut maisemaa, BaarimI:kko pyyhki salaa nenäänsä pyyhelUnaa n , Ja alkoi hinkata juomakalustoa k1rlnkaa mm a'kst. Valomatnokset piristivät tunnelmaa hämärähköllä ja lähes autiolla 34, kadulla, Etsin katseellanJ taksla. Vllnurt tahkos! edelleen tiskiä ja pudlstl päätään kat.!oma.tJta minuun, Sen slJ,a an tiskin toisessa päässä Istuvista miehistä' rumempl kat.!ol minua, Se 011 lyhyt katse, muttei mitenkään ystäväll1nen. Pyörttln Ash1n numeron ja kuuntelln tasaista tuuttausta, Joko mister Ash ei ollut kotosalla tai sitten hän hyljeks! puhelIntaan, Päätin pistäytyä leijonan luolassa, Tois1n sanoen, ajattelin suwm1staa. täällä erästä tut;tua, Onko kukaan kysynyt minua. hintelä nuorehko kaveri, jolla. tyyppi. Kun hän avasi käsilaukkunsa maksaakseen, näki kotkansllm.än! vllahduksen ohuesta setellnJpusta ja hiukan paksummasta plstoollnperäst3, Ajattelin molempia, mutta en ollut siinä vtree6sä., jossa tehdään nerokkaita päätelrnlä, Kellon! koneisto kului Kukaan ei tullut, kukaan ei tuntenut mlelenkIlntoa minun vähä.päl.ölsyyttänl kohtaan, iKohenta.a:kseni ltsetuntoani tllasln uuden viskin, Imesloelln sitä ja annoin ajan venyä kunnes kyllä.styin, Sitten menin puhelimeen. Jonkin aikaa myöhemmin tuli sisään nainen, Hänellä oll vaalennetut hiukset, vihreä s1I.k.k1pulru, hyvä vartalo ja näpsät pienet ka.'svot. Nouse kärryyn, naapuri. Miltei viereeni lipui samassa harmaa henkilöauto. Hän näytti siitä kuin ollsl vastikään puuteroinut nolrkansa herollnWa. Sain juoman!, se oll mitattu plhistl ja jääpalaa oll 'käytetty nesteen pinnan kohottam1seen, mutta hinta. oli ainoa, joka kIlpesi yll laidan, Odotin. Sen kuski nou&i valtaistulmeltaan ja kiersi auton lähestyen minua. ja hänen vasen suuplelensä. SaIn palkan kuljettajan vierestä, Se. Mies oli iso, raskasrak:enteinen ja puna.kkalhoinen. Ohnka1nf!!) oli tyypllUnen tapaus. silloin huomasin, että hän oli äskeinen läsld.k:a3vo baarista.. Laski housulhlnsa ja jäi nJltä kuivattelemaa.n, vai. Vasta
ja yritin hengittää varovasti, sillä paUean1 'k unnossa ei slllä hetkellä ollut paljoakaan kehumista. Hän katseli neuvottoman näköisenä ympärtlleen. samassa rääpäle pam a utti minua niskaan ptstoolinperällä. Pysyin kuitenkin tajulssanl. Minun kanssa.n1 puhumiseen A.sh ei tarvitse rilitään välikäsiä. Hän istui au ton lokasuoj alla ja katseli yhtä kllnnos tuneen näkÖisenä kuin oopperan yleiSÖ. Ovi johon nojasin, tempaLstiln auki ja minä mätkähdin olkapää edellä kovalle, kivetylle pihamaalle. Suljin silmäni. Narkomaani istui takanani ja hengitti nlskaanl. Minähän aloin vain ... Samalla hän antoi pontta S3.!XIilleen koI auttamalla. Se tapa htui aivan odottamatta, vaikka olinkin valmistautunut kokemaan kovia. Huohottaen paholnpltellj änl lopettI. Dme1sesti tästä autosta ei voinut poistua äkillisestä päähänpistosta. Silm i ssäni villsti tähtiparaatJ. Alvolssan! kytl hämärä toive, että roiston mieleen ei juolahtatsi potkia päätäni tai kaulaan!. Kuola valui hänen suuplelistään. En kyennyt llikahtamaankaan. ·Ensin uskoin tikarin tunkeutuvan kylkee,n!, Hänellä oli teräväkärkiset kengät ja kärjissä oli vannaan erikoisvahvi~eet tä.llaiseen askarteluun, Hän möyhensl huolellisesti vartaloani ja raajojani, kunnes aloin olla tajuttomuuden rajalla, Tunsin itseni automaattisen potkimtskoneen testattavana olevaksi j alkapalloks1. - Tuki äänirakosi! ohukainen ~ h&bti... Ainakaan vielä .. Ajattelin pistäytyä pesulle ensi tilassa. Rääpäle takaa.n1 tnahtl: - Lähde helvetissä ajamaan, Sam! Sam lähti kaasuttelemaan 34, katua HUdsonln suuntaan ja pujottell sitten ~peiden sivukatUj en läpi niin lähelle rantaa, että luulin jo kuulevani likaisten aaltojen IOiskeen, Auto pysähtyi kahden hökkelin väliin. - Rlittää, Sam sanoi. huolestutti minua hiululn, sillä tilastojen mukaan se on onnebtomuuden ~t w essa vaaraJlisin paikka autossa. Hän otti rah a t ja heitti muun omaisuuteni maahan rauhottta..en rääpälettä: - Jaamme taaJat myöhemmin. Samassa huomasin romml- ja cocacola-naisen baarin ovella. minua pistoolinperällä vasemman korvan taakse. Valinnanvapauttani rajoitett11n törkeästi. jo, Meidän piti ojentaa pajua reikä tappaa. Sen mentyå chItse ja jomotuksen hiukan hellltettyä täännyIn varovasti ja j ul!stin: - Sinä se yrität vaikuttaa suoraan aivojen! puhekeskukseen, Hän v1rn1sti mu1keastl ja näin hänen sllmistää.n, että häntä haluttl tehdä sama uudestaan. ......- Lopeta. Totesin samaJJa, että kärrystä puuttui kulj ettajan ovea lukuunottamatta ka.i.kista ovista ik.kunankammet ja ovenkahvat. Jäin lojumaan kasvot maata vasten. Sitten kysyin loukkaantuneella ja vilpittömän hämmästyneella äänellä: - Mitä tämä pa.kkoauttam.1nen tarkoittaa. Minut käännettiin selällen1 ja taskuni tutkittiin , Sam otti lompakkoni ja sieltä vaj aat sata dollaria sekä ajokortin ja veripalvelun .koItin. Tunsin aseen painavan mUfjottuja J<ylkiluitanl, mutta se 011 yhä yhtä tavoittama.ttomissa kuin paratU.s in portti. Tunsin nenässäni jäteöljyn saastuttaman maan tuoksun ja kuulin jostain kaukaa jokiproomun sireenin tuuttauksen . En tuntenut isompaa tuskaa, mutta olin kuin halvaantunut, Yritin 2 - ujuttaa kättäni aseen perälle, mutta se oli liian suuri ponnistus, Sllmissänt uis · kentel1 tähtisumua. . He nousivat autoon, ja harmaa Buick p01.8tui rauhall1.sen arvokkaaati paikalta, Jerry Cotton n:o 6 19. Narkomaant alkoi potkia mJnua
Tulimme auton luokse. Hän 011 Harryn baarissa istunut blondUnl. - Ryan, mlnI. 8OlnU. Sa.an.ko kysyä, mIten oikeastaan satuttte tulemaan tänne. 20 ntstauduln kahden keitetyn makuonin varaan, jot ka 011 verhottu housunlahkelslln. Mietin samalla mIkä on tämän uuden sattuman tausta. se sai minut tuntemaan Itseni erittäin typeräksi. Nainen tuli näkyviin. En tiedä miten kauan 10juIn paikaIlanJ, kysymys saattoi olla vain minuutelsta. Sanoin muodol- ll8ostIo - Olemme tavanneet alkaLsemmtnktn tänä. Sanoin pystyvänt. Niskaan osuneen iskun lamaannuttava vaikutus alkoi hitaasti hellittää. Se aiheutti hetlrellt.sen huimauksen ja nojauduin naiseen. Näin sen kylmät silmät ja pitkän nokan. Umaus; pelkkä sanakin koskee ... Sitten kuulIn äänen, joka ei sopInut tähän ympäristöön. Istuin sI.1nä mlelellänt. koplSevla askella. Tunsin hänen hajuvetensä tuoksun ja nätn hänen siev1en mutta hIeman kuluneiden kasvojensa kuvastavan huolta. Hän polvistui viereeni. Hänen viileät ja hyvtnholdetut so!"mensa koskettivat kaulaan!. - Pystyttek:ö kävelemään vähän matkaa. Ponnistauduin aluksI istumaan. Olin kuin lattlarättinä 10ppuunpalvcUut revlnnälstyö, mutta tunsin olonI paljon kurjemmaks1. T.'.es1n ennestään mitä se sisiilsl. Yritin ajatella asioita, mutta koska ainoa mikä minulta enää puuttui 011 päänsärky, lopetin aivojen! raslttamtsen. HUja.1s1a, määritJetoISia. Istun nyt keskellä pihaa pienen hennon naisen katsellessa huolestuneena. Nainen asettui ohjauspyörän taakse ja hänen hameensa nukui muutamaa tuumaa tarkoitettua ylemmäksi kuten ne aina liukuvat. - Teidät taidettUn piastä pahan ker- ,an' - se on varmasti sattuva. 011 jo melko hämärää. Hänellä oU käsilaukku sirosti kainalossaan. - Pystyttekö nousemaan. Yritin kohottautua, mutta sain vain käännettyä kylkeäni. Yläpuolellanl leljaili lokkI. Sitten sUmäluoment painuivat jälleen umpeen. Iltana, madam. pon- 2. - Autoni on lähellä, nainen sanoI. Oliko nainen kollegamme. - Odottaatro joku teitä siellä. Klnulla on huone Cooperin hoteIl.I.s:sa lIurt"1lY Streetillä. Mutta tolsaalta tämänhetkinen tilanne oli jotenkln k::i1ntoisa. Olin tosin kertonut PhWlle, että tapalsln Ashln Harryn baa.rt.ssa., mutta emme olleet pitäneet tarpeellisena mlnk8änlalsen selus· tasuojan jä.rjestälIl13tä. Tahystelln askelten suuntaan. Hän tuU nopeasti luokseni. J'atkoin urheilua, ja. Totesin, että hänellä 011 ta.lpuisa, ·k1mmoisa vartalo. Se 011 pient hassu, eurooppalainen Austin 1100, joka näyttää pieneltä ja hassulta vain ulkoapäin. Sen sijaan nltssä ei näkynyt tippaakaan pelkoa. Ehkä se ei ollut aivan totta, sillä minusta tuntui, että m1ss Evelyn Cooper saattaisi olla huolissaan minusta. vieressä. - Donald Ryan. NaInen lähestyi, mutta häntä ei vielä näkynyt hökkelln takaa. oU hJukan New York::in slangUn vivahtava. te aautte, mister ... Yritin virnistää: - TeIdän avullanne ... Se kävi oikeastaan helpommin kuin olln olettanut. Ihall1n hänen ruskettuneita reIs\ii.n. - Pelkäänpä ettei odota. Sitten kumarnun noukklmaan papereitanl ja tyhjää lompakkoanJ. Kuka tämä pa.rt1otyttö mahtoi olla?. - MIssi. - Myöhemmin 1 Hänen äänensä 011 melko mIellyttä.vä, mutta sllnä. sanoin. . HäJnmästyksestä unohdin hetkeksi k::ipuni