Kukkonen tietää oikean ja väärän - vai tietääkö. - Ajan autolla Lappiin, Virtanen vastasi. Kukkonen on arvaamaton ja ovela älykkö, joka käyttää kotimaisia kommervenkkejä, ronskia runoilua ja runttaavaa ruumiinkulttuuria rikollisten kanssa. Kukkosen selvitettäväksi siunaantuu yleensä tehtävät, joiden edessä virallinen virkavalta on vetäny vesiperän. Potilas Virtanen istui lattialla kattilankansi käsissään ja pärisytteli huuliaan. - Lääkäri oli kierroksella hullujenhuoneella. Mäkinen sanoi: - Nussin Virtasen vaimoa kun Virtanen itse lähti Lappiin.
Kukkonen ei ole legendaarinen Pekka Lipponen, vaikka yltääkin yhtä yllättäviin suorituksiin, eikä Kukkonen ole Paavo Lipponenkaan vaikka kovin näköinen onkin. JA TAAS PÄTKÄ ERÄÄSTÄ KUKKOSESTA...
( TAI EI TIETENKÄÄN TAAS, JOS ET LUKENUT TAKAKANTTA )
KALMANKOURA, KUKKONEN TAI KÄSIRAUDAT
- Kelpaako loppukevennys. Lääkäri kysyi, mitä tämä harrastaa. - Jep. Lääkäri kysyi, että mitä Virtanen puuhaa. kysyin Harrilta kun seisoimme Helsingin Rautatieaseman laiturilla. LUE JA ARVAILE ONKO KUKKONEN JOUKOSSASI!
2. Viereisellä sängyllä potilas Mäkinen masturboi ankarasti ja keskittyneesti
n:o 2/2003 Pakkoa ei sanele kuin, kuolema tai Kukkonen n:o 3/2003 SUPERNUMERO -Retorinen ryöstö -Tavallista villimpi pohjola -Erämaa on täyttä murhaa -Vain motiivi puuttuu
n:o 1/2004 Kapakkakuolema ja Kukkosenjohdatin n:o 2/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kiero kuin korkkiruuvi n:o 3/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkosen on kuoltava n:o 1/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 1/2 n:o 2/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 2/2
3. n:o 1/2002 Ellei Siperia opeta, niin sitten Kukkonen n:o 2/2002 Irtopirut ja tuonelan lautturit Kukkosen merrassa n:o 3/2002 Viina, terva, sauna -sitten Kukkonen n:o 1/2003 Vieläkö omatunto kestää Kukkonen
Ikänsä vuoksi Neville on siirretty hoitamaan käsiarkistoa, jossa hän viihtyy Four Roses Kentucky Straight Bourbon Whiskeyn voimalla.
4. Lempijuoma Four Roses Whiskey nautitaan aina hyvin tehdyn työn kunniaksi ja ehkä joskus muulloinkin. Noilta ajoilta on peräisin FBI:n poliisien kansanomainen nimitys "G-miehet" ( Gun-Men ) FBI:n Washington D.C: ssä olevan päämajan alaisuudessa on 56 kenttätoimistoa ja näiden alaisuudessa 400 paikallistoimistoa. Jerry Cottonin salaiset aseet ovat "sepänsällin spesiaali" eli erityisen nopea oikea suora ja hirtehishuumori, joka ei hyydy kiperässäkään paikassa. FBI:n mandaattiin kuuluvat kansalaisoikeuskysymykset, terrorismin vastustus, vastavakoilu, järjestäytynyt rikollisuus, huumerikollisuus, väkivaltarikokset, talousrikokset ja muut em. Jerry Cotton nodattaa G-miehen tunnuksia: "Uskollisuus, urhoollisuus, rehellisyys." Philipe Marcele "Phil" Decker, FBI:n erikoisagentti on parasta ystäväänsä Jerryä virkaiältään paria vuotta vanhempi. rikoksiin kytkeytyvät lainvastaisuudet. Jerry Cotton on kotoisin Connecticutin osavaltion Harpersvillen kylästä, missä hän loi pohjakuntonsa toimimalla nuoruusvuosinaan seppä Callahanin pajassa oppipoikana. FBI:n henkilökuntaa Jerry Cottonissa Jeremias Aaron "Jerry" Cotton on FBI:n erikoisagentin koulutuksen saanut poliisi, jolla on huippuluokan ruumiinkunto, lahjomaton oikeudentaju, salaman-nopeat refleksit, veitsenterävä äly, hellittämätön sinnikkyys rikollisjahdissa ja hullunrohkea verikoiran taistelutahto. George Arthur"Neville", apuvastaava erikoisagentti, iältään jo vanhempi rikostutkija, joka on sitä mieltä, että avioliitto ei sovi lainvalvontaviranomaiselle. Phil Decker houkutteli aikoinaan Jerryn FBI:n palvelukseen ja työparikseen. Jerry Cotton on vaatimaton maalaispoikaluonne ja poikamies, jonka ainoa todellinen intohimo tuntuu olevan punainen Jaguar. FBI vastaa jossain määrin Suomen keskusrikospoliisia. Jerryn tupakkalakko alkaa joka viikko uudelleen ja uudelleen. Budjetti on yli 3 miljardia dollaria. FBI:llä on palveluksessaan lähes 12000 erikoisagenttia ja 16500 muita alan ammattitukihenkilöitä. FBI on USA:n oikeusministeriön alainen liittovaltion tutkimusvirasto. Neville luokitellaan virkaveljiensä piirissä New Yorkin rikoshistorian käveleväksi ensyklopediaksi. Phil Decker on hienosteluun taipuvainen, panatellaa poltteleva entinen estetiikan ylioppilas, joka rakastaa Four Roses viskin lisäksi ranskalaista punaviiniä ja Jerryn punaista Jaguaria, jota hän lainailee tehdäkseen vaikutuksen lukuisiin tyttöystäviinsä. Tämä vanha poliisielin muodostui erittäin merkitykselliseksi Amerikan kieltolakiaikoina, jolloin se organisoitiin uudelleen ja aseistettiin, jotta FBI:läiset olisivat tasaveroisia häikäilemättömien salakuljetusgangstereiden kanssa
Suomalainen Jerry Cotton on ilmestynyt v. Jerry Cotton kirjoitetaan minä-muodossa 5 G-mies Jerry Cottonin omina muistelmina.. Neville pitää Jerryä oppipoikana, Philiä hienostelijana ja nimittelee nuorempiaan viirupyllyiksi. Salaiset aseet ovat Colt Peacemaker .45 eli "rauhantekijä" ja kieltolain aikainen hopeinen taskumatti, joka on aina povessa. Harkitsevainen ja aina tilanteen tasalla oleva Assistant Director In Charge, joka on ansainnut niin alaistensa kuin Washingtonin herrojenkin kunnioituksen. 1961 alkaen. Jack kantaa mukanaan isoisältä perittyä taskukelloa ja kertoilee mielellään virkaveljilleen tarinoita Suomesta. G-mies Zeerokah on harvapuheinen intiaani, joka juo tuoremehua ja ymmärtää huumoria. G-mies Leon Eisner, toimii usein keskuksessa ja harrastaa piirtämistä. John D. G-mies Joe Brandenburg, jäyhä,saksalaista sukua oleva entinen kaupunginpoliisin luutnantti. G-mies Steve Dillaggio on italialainen hurmuri, joka kilpailee Philin kanssa pukujen tyylikkyydessä. Neville kannattaa suoraa toimintaa ja rikollisten lievää ankarampaa kohtelua. Jack Harma, suomalaiset sukujuuret omaava pitkä siilitukkainen G-mies, joka puree purkkaa ja viljelee hirtehishuumoria. Highin ikinuori sihteeri, joka keittää hyvät kahvit ja säteilee aina hyvää tuulta. Myrna, keskusneiti, jolla on seksikkään käheä ääni. Polttaa piippua ja pitää pöydällä olevat kynät erinomaisessa järjestyksessä ja terävinä. G-mies John Healthy, pannut kiikkiin Guy Hollet-nimisen roiston, jota mahtavampaa New Yorkin alamaailman hallitsijaa tuskin koskaan on ollut Tiedoksi lukijalle: Jerry Cotton on alunperin saksalaisen Bastei-ferlagin 50-luvulla luoma kuvitteellinen pienoisjännitysromaanin hahmo. G-mies Fred Nagara, iäkäs italiaano. Lupaa turpiin myös sille, joka kutsuu häntä oikealla etunimellä. June Clarke on kaunis G-nainen, joka on harvemmin kentällä mukana. Jerry Cotton ilmestyi parhaimmillaan 60 eri maassa useilla eri kielellä ympäri maailmaa. Taskumatti on pelastanut ainakin kerran Nevillen hengen tappavalta luodilta. Lempirepliikki "ugh". High on FBI:n New Yorkin kenttätoimiston johtaja, jota alaiset kutsuvat tarkastajaksi. Helen on John D
Central Parkin puhujatilaisuudesta siirrytään äkisti ravikilpailujen ihmeelliseen maailmaan. Ennen kuin ohipelin maalipaalu häämöttää, ehditään kiertää laitakauhuisesti monta hämyistä karsinaa ja väistellä jopa kaulalle pyrkivää sirkkelin terää. Hevosenleikistä tulee hyvin äkkiä totta, kun uhreiksi kelpaavat myös FBI:n erikoisagentit. Pääseekö Jerry lunastamaan nollasarjan totovoiton vai päätyykö hän mummopelin maalilaukkaan?
6. P
oliittisen broilerin suojelutilanne ratkeaa yllättävän nopeasti, mutta tuntemattoman palkkamurhaajan seuraava kohde hämmästyttää ja kummastuttaa erikoisagentteja. Kylmäverisen tappajan kohde on harvinainen lämminverinen ahaltekhevonen, joka uhkaa päätyä kylmäsavustetuksi meetvurstiksi. Edessä ovat varsinaiset kuninkuusravit, kun tahattoman komiikan ja suunnittelemattoman itseironian kruunaamaton kuningas, Jeremias Aaron Cotton, suunnistaa New Jerseyn Meadowlandsin Hambletonian-ravikilpailuihin estämään uusia tuhoja ja aiheuttamaan ikiomia katastrofeja
- Toteutitko sen. Muistelin, että auoin päätäni jollekin motoristin näköiselle ja kokoiselle tyypille. Silloin kännykkäni soi. - Sen, mitä uhosit Max Salosen saluunassa. Päinvastoin, pumppu hakkasi niin että oli tulla ulos rintakehästä. Hän oli valmis harrastamaan politiikkaa. Peilikuva kertoi, että hampaani olivat tallella eikä minulla ollut isompia ruhjeita. - Pukkaako kankkusta. Katseeni pyyhälsi pitkin väkijoukon liikehdintää. - Ei ollenkaan, kuinka niin, vastasin karhealla äänellä joka kuulosti tulevan haudan takaa kuin hukkuneen rukous. Central Parkissa pidettiin poliittinen puhujatilaisuus. Ennen palopuheiden alkua kaiuttimista soi taustamusiikkia. Hahmo sijoitti putkipommin teippisuikaleiden oikeaan reunaan. Kadulta kantautunut keskimanhattanilainen liikenteen meteli toi mieleen härkälauman, joka koostui hillbilly-kapakan mekaanisista häristä. Katsoin kateellisena Philiä, joka söi kojusta hakemaansa hampurilaista. vai miten päin se meni. Sen minä muistin jotenkuten, että vaatteet pitää ottaa pois ennen suihkuun menoa. Lauantaiaamuna seurasin oksennuslätäkköä kaksioni vessaan ja muistelin Max Salosen baariin kadotettua aikaa. Virtahepo olin minä ja olohuone oli oma, joten ei siinä kenelläkään ollut nokan koputtamista paitsi minulla kun rojahdin matolle nenä edellä. Ihmiskarja velloi kuin yhtenäinen olio, lähestulkoon ajatteleva ameeba. Yleisömeressä oli kongressiedustajaksi pyrkivän sijoittaja Sherwood Thompsonin kannattajia ja varmasti myös vastustajia. Phil kysyi. Niissä sijainneet silmämunat vastaanottivat valoa joka välittyi aivoihini Central Parkiin pystytetyn puhujalavan kuvana. Jokin hatara muisto siitä, että lähentelin noutokiinalaisen myyjätärtä, joka haukkui minua ääliöksi. Olin autuaasti unohtanut, että vapaapäivästä huolimatta olin niin sanotusti varalla. G-mies Phil Decker kysyi vierelläni vallan vahingoniloisesti. Minä en kyennyt vielä ruokaan ryhtymään. Minullahan piti siis olla huonosti ansaittu vapaapäivä, jota en olisi kyllä tuhlannut moisessa vaalitilaisuudessa. huokaisin. Imin pillillä cokista muovikannellisesta mukista. ~ Lihassa oli kaksi onkaloa joita kutsuttiin silmäkuopiksi. kähisin viskipeikon pöllimällä sihinällä. Oloni oli silti kuin maailman pienimmällä miehellä, jolla on pussit silmien alla. Pyyhkäisin hikihelmiä otsaltani. Teippien päälle hän ripotteli
V
nauloja pystysuoraan, samansuuntaisesti kuin putkipommi oli. Tämä liikehdintä teki minut levottomaksi. Yritin ajaa hampaani ja harjata partani... Jouduin lähtemään kämpiltäni kesken krapulaisten vatsalihasliikkeiden, joilla ei senhetkiseen olotilaani mitään parantavaa vaikutusta ollut. Siellä oli meneillään kamala hässäkkä minkä vuoksi minutkin kutsuttiin viikonloppuvuoroon. Voi pyhä jysäri. Tunnistin Rondò Veneziano -orkesterin traagisen barokki-rock-jumputuksen "La Serenissima" toistuvine viulunykytyksineen. ~ Lattialla oli liimapinta ylöspäin sijoitettuja hopeanvärisen jeesusteipin palasia vierekkäin. Kotimatkakin oli mennyt pitkän kaavan mukaan ja minulla oli hämäriä muistikuvia siitä, että olin käynyt jossakin pikaruokapaikassa ennen kompurointiani apartmenttalon poikamiesboksiini. - Mitähän se mahtoi olla. Sitten hän kiersi teippien liimapinnat putken ympärille ja naulat kiertyivät pommin ympärille. Partapeili heijasti avoimen oven ja ikkunan kautta tulvivaa kesän valoa, mutta en tuntenut oloani niin hurmokselliseksi että olisin lähtenyt niityille hyppimään. irtahepo asteli olohuoneeseen. - Aioit lukea Dostojevskin koko tuotannon
7. - Niin minkä
- Ei niitä kukaan muistaisikaan mutta kun nämä julkimot itse, häpeissään, selittelevät eivätkä myönnä päivänselvää asiaa, siksi skandaali pysyy kansalaisten mielissä. - Kaikkien muiden skandaalien ohella. Phil kysyi. Mutta kun niiden onnettomien täytyy selittää asiat itselle parhain päin ja väittää olevansa ajojahdin uhri ja että kaikki muut ovat väärässä... (Yhtään virallista mielenosoitusta ei ollut tiedossamme).. - Aivan totta pakiset. Tiedot potentiaalisista mielenilmauksista oli jaettu kaikille G-virkamiehille ja Kaupunginpoliisille. - Tämä poliitikko on jo niin iällä oleva ihminen että piakkoin luonto salamurhaa hänet. - Vaikka vaimo tietää, niin katsohan, kuinka ylväästi se seisoo lehtikuvissa miehensä rinnalla ja "tukee" ukkoaan, Phil mainitsi. - Kiitos kohteliaisuudesta, murahdin. Paikalla oli melkeinpä koko osastomme lisäksi tietysti myös NYPD. Tämähän nyt vain oli totuus. - Tuli mieleen erään Augusto Pinochetin lohkaisu: "En minä ole diktaattori, minulla vain on kiukkuinen naama", mörähdin. Korvanapistani kuulin virkaveljemme Lewis Dornin äänen: - En näe tässä massassa yhtään mitään. Haahuilimme Central Parkin väentungoksessa ja katseemme haeskelivat potentiaalista murhamiestä. Thompson saapuisi hetkenä minä hyvänsä ja sitten torvisoittokunta aloittaisi jytänsä. Phil hörähti. Tapahtuneen voisi vaieta kuoliaaksi ja ihmiset unohtaisivat. - Minä en pistäisi paljon painoa sille uhkaukselle, sanoin Philille. Tämä Sherwood Thompson, Phil maisteli nimeä. - Mitä isompi pesti, sen herkempi hipiä, hö8
rähdin. Phil tuumaili. kadun tasalla ja lähellä Guggenheimin museota. Täällä puhujalavan takanakin on jumalattomasti tätä äänentoistosakkia. - Politiikka on keino estää ihmisiä puuttumasta heitä koskeviin asioihin, sanoi muuan ranskalainen runoilija Paul Valéry. Haahuilimme noin 86. - Mitähän järkeä Thompsonin suojelemisessa on. Krapulasta huolimatta kykenin ajattelemaan. Thompsonin automatkalle (sekä tulo että meno) oli olemassa vaihtoehtoiset reitit. - Ei se ihan noin mene. Myös Phil Decker oli kutsuttu vuoroon vapaaajalta. Naama peruslukemilla, mutta mielessä pyörii, että ennemmin hän valitsee julkisen nöyryytyksen ja häpeän nielemisen kuin sen, että ei enää Vuittonin käsilaukkuja eikä ilmaisia lounaita eikä limusiinikyytejä eikä gaalaillallisia. Vai oliko se ilopoika, en enää muista, sanoin. - Kuka niitä laskee. - Ernest Hemingway on sanonut, että "tee aina selvin päin se, mitä lupasit humalassa, niin opitpahan pitämään turpasi kiinni", muistin. - Hemingway sanoi myös, että "älykkään ihmisen on toisinaan pakko juoda viettääkseen aikaa hänen typerystensä seurassa", Phil sanoi. Tai muistaa. yhdessä yössä. Uskoin, että olimme ottaneet kaiken huomioon. - Kun poliitikot omalta osaltaan irtisanoo yhteiskuntasopimuksen, miksi kansalaisten pitäisi sitä noudattaa. Me komennusmiehet yritimme valvoa tilannetta Central Parkissa mahdollisten höyrypäiden varalta. Se oli yhden sortin hyväntekeväisyyttä, mutta väkijoukossa oli mahdollisesti yksi pahantekeväinen. Alueella oli erikseen ns. paremmalle väelle aidattu alue, jossa oli meneillään varainkeruutilaisuus. - Taas joku tykkää juoksuttaa meitä turhan päiten. Että minkälaisia viihderomaaneja ne oikein olivat. Tällaisen vinkin oli FBI saanut. Sherwood Thompson oli lehdistön hampaissa äskettäin ryvettynyt poliitikko ja huorintekijä seksiaddikti. - Siinä on mies, jonka mielestä "puolue olen minä". - Nainen tietää, että se on pikku pakko, koska muuten hänkin menettäisi kaiken; statuksen, rahan ja vallan. Sanonta "anna mun kaikki kestää" ei pätenyt tähän, vaan "anna mun minut kestää". - Minä join ainakin enemmän kuin sinä joten yritin sietää teikäläistä. - Ikävä kyllä, puoluekin sitten kärsii siitä hänen ilotyttöskandaalistaan. Puhujalava oli pystytetty suorakaiteen muotoisen Central Parkin keskipaikkeille tekojärven ääreen
- Päästi kylmän pierun eli kuoli, sanoin. - Mutta asetta ei löytynytkään. Alueraportit oli jaettu kaikille agenteille. Minulla ei ollut hajuakaan siitä, paljonko
9. Puiston nopeimmat evakuointireitit olivat turvahenkilöstön tiedossa. - Sitä sattuu. Lähimmissä rakennuksissa oli sisällä sattumanvaraisia tarkistuspisteitä ja lisäksi tarkistuspisteet kaikilla kulkuväylillä. Iskin roskakorin suoraan putkipommin päälle kuvuksi ja sitten peräännyin. Se pyöri meitä ja samalla Thompsonin seuruetta kohti ja se näytti selkeästi putkipommilta. Tunsin käsieni tärisevän. Lähirakennusten pohjapiirrokset oli tutkittu ja jokaiselle miehelle ja naiselle oli annettu oma vartiointialueensa. Minulla ei ollut hajuakaan tuon pommin tehoista, mutta näin kyllä sen ympärille teipatut rautanaulat. Mustapukuisia miehiä jalkautui ensimmäisestä limusiinista. Päätön kansa kirmasi kuin keväthuuman vallassa. Ilmassa lensi serpentiinejä. Populaatiosta irtosi sumeita kiljahduksia ja epäselviä huudahduksia, sitten tanner tömisi kuin puhvelilauma olisi päässyt valloilleen. ~
Ei se ollut helvetti vaan jokin helvetistä seuraava. - No kerro. - Eipä paljon naurattaisi. Mutta kun tekniikan tyypit tutkivat autoa, sieltä löytyikin oikea ase, jota mies todella oli tavoitellut! Siellä on nyt eräs konsta aikamoisessa kusessa todisteiden lavastamisesta. En kuullut edes anteeksipyyntöä, helvetti. En ennättänyt ajatella, vaan minun oli toimittava. Joku öljykangastakkinen vaari oli tönäistä minut kumoon ja tämä kertoo paljon meikäläisen fyysisestä kunnosta. Vieressäni oli puolitoista metriä korkea, cokis-tölkin muotoinen ja metallinen roskakori. Eräs älypää konstaapeli sujautti varaaseensa, jonka sarjanumero oli tietysti hinkattu ja poltettu hapolla pois, kuolleen käteen. Paukahti päälle paniikki poliitikkopuistossa. Lopulta faunan ryntäilyyn tuli sen verran elintilaa, että näin kaaoksen aiheuttajan. Väistelimme ohitsemme suhahtelevia maratoonareita härkätaistelijoiden lailla. - Ampumatapaus. Kaikki oli otettu huomioon. - Se siis... Tällä meikäläisen raadolla nyt ei niin väliä ole (poliittisista broilereista puhumattakaan), mutta lähistöllä oli lapsiperheitäkin ja nuo rautanaulat oli asetettu pommiin jotta sillä saavutettaisiin mahdollisimman paljon tuhoa, verta, hävitystä, silpoutuneita raajoja ja lihankappaleita. Nyt kytillä oli suuri hätä. Tulittivat miestä, jonka epäiltiin tavoittelevan asetta autostaan. Kuulin selostajaäänen korkealle pylvääseen asetetusta kaiuttimesta: - Hyvät naiset ja herrat, Sherwood Thompson! Ennen taputusten alkamista kuulin kirkaisun noin kymmenen metrin päässä meistä ja oletin, että helvetti repesi valloilleen. Nurmikkoa halkoneella, itään viettäneellä hiekkapolulla kieri putken näköinen esine... Tartuin siihen, kohotin sen rintakehäni tasalle ja käänsin ylösalaisin. - Eräille NYPD:n tyypeille sattui viime viikolla tuolla Harlemin ja El Barrion rajalla pikku moka, mainitsin. Tukijoukot ja lääkintähenkilökunta olivat valmiina. Saattoi olla, että siinä oli kemiallinen sytytin, joka sihisi ja tikitti parhaillaan kohti omaa kuolemaani. Kongressiedustajaehdokas vaimoineen saatettiin auringonvaloon virnistelemään ja esittelemään rahvaalle valkoista hammasrivistöä. Havaitsin autoletkan saapuvan puiston laitaan. Otin muutaman juoksuaskeleen kohti pommia ja levitin samalla ilmoille hot dog -papereita, sanomalehtien sivuja, todellisen kokoisia tölkkejä, rotanraadon ja joitakin pienempiä jätteitä. Suurin osa roskasta jätti luonnollisesti jälkensä harmaaseen rippipukuuni, valkoiseen paitaani ja solmiooni. Juomamukini irtosi hyppysistäni. Ihmiset juoksivat minua ja Philiä kohti. Taivaalla pörräsi poliisihelikopteri, joka joutui hätistelemään kauemmas paikallisradioiden koptereita
- Olikohan tuota tehty edes säikyttämään. - Täh. Phil törmäsi pää edellä puistonpenkin takorautaiseen jalkaan ja ulvaisi. Käteni tärisivät edelleen, eivät kankkusesta vaan hermojännityksestä. Minä valmistauduin omaan loikkaani ennen kuin mies pääsisi väentungoksen suojaan. Majavamaisiin hampaisiin oli takertunut oiva tukko Keskuspuiston ruohoa. Eihän vyölaukkua käytä muut kuin turistit, hämmästelin. - Samaa kyselivät sinun vanhemmat, Phil veisteli. Luettelin miehelle hänen oikeutensa, vaikka tuskin hän puheestani mitään tajusi.. Muuan lastenvaunujensa kanssa seisonut nainen osoitti tekojärveä kohti juossutta miestä. Hän kai aikoi sotkeentua siihen ihmismassaan. Roskakorin alta kohosi savua eikä pönttö ollut kai edes liikahtanut. Putkipommi räjähti. Silmät jatkoivat pyörähtelyä. Olimme enää muutaman metrin päässä karkulaisesta, kun Phil yritti taklata pakenijan. virkaveli pähkäili kun ponnahdimme taas pystyasentoon. En ihan heti uskonut todeksi, että olin uskaltautunut ryntäämään kohti pommia ja suorittanut äskeisen tekoni. Ehkä tyypillä oli jossakin jemmassa vaihtovaatteetkin ja sitten olisimme helisemässä hänen etsintänsä kanssa. huusin kysymyksen lähimpänä olleille ihmisille, jotka eivät olleet ennättäneet reagoida tapahtuneeseen. Hän koukkasi kohti Belvedere Castle Nature Centeriä, jonka ympärillä oli uusi ihmismeri. - Mistä tuo pommi putosi. ~ Yllätyin, kun jylähdys ei ollutkaan kummoinen. - Se otti tuon putken vyölaukusta! Ammuskelu niin väkirikkaassa paikassa ei tullut kysymykseenkään enkä muutenkaan ole selkäänampujatyyppiä. - Mitä minä oikein ajattelin. Käänsin tyypin ympäri ja näin hänen silmämuniensa pyörähtelevän kuin hedelmät ja numerot Las Vegasin yksikätisessä. Silti hän yritti tirvaista minua turpaan. - Tuo vihreäpaitainen! hän kiljui minulle puoliksi shokissa. - Jos lähtee vuorikiipeilemään, pitää olla varautunut siihen että sieltä myös tullaan alas, Jack tokaisi. Väistin ja ojensin miestä rystysilläni. Lähinnä se oli tussahdus, jota seurasi ropina ja rapina, kun pommin sirpaleet kolisivat päin roskiksen sisäpintaa. Sitten mies muutti vauhdissa suuntaa lähes suorakulmaisesti ja kirmasi Great Lawnin vehreälle alueelle. En uskonut hänen selviävän sinne saakka, sillä koko puisto oli NYPD:n ja FBI:n valvonnassa. hämmästelin Philille joka oli yhtä äimän käkenä. metalliroskis estäisi tuhoa, mutta aina kannatti yrittää. Kun makasin vatsallani vastaleikatussa ruohikossa, näin, että Philin suojana oli ruusupuska, joka ei paljon sirpaleilta suojaisi. Huomasin, että Phil juoksi rinnallani. - Tai sitten sinne jäädytään, murahdin. Kengänkantani heittivät ilmaan vähintään ruohomättäitä, kun spurttasin pommimiehen kannoille. Mies kompastui suoraan G-mies Jack Harman jalkaan, joka pilkisti esiin paksun puun takaa. Huusin kaikille lähellä olleille: - Suojautukaa! Maahan! Ennätin räpäyttää silmiäni vain kerran ja löysin itseni puun takaa, jonne refleksini oli minut heittänyt. Kirmasin vihreään t-paitaan pukeutuneen hikipingon perään gepardin lailla. Huutava äijä kaatui reippaasti turvalleen ja saavutin hänet. Äijä suunnisti kohti Central Park Westin liikenteen hurinaa. Jack tuumaili ja sulloi virkaaseensa koteloon. - Kun Kaupunginpoliisin kyttä on metsällä, niin ampuukohan se varoituslaukauksen karhulle tai kauriille. - Minä näin kerran juuri tällaista unta, läähätin. Tai, niin, no, yhtä notkeasti kuin kissaeläin joka on
10
edellisiltana melkein hukkunut mäskisammioon. Phil syöksyi tyypin jalkoihin mutta myöhästyi sekunnin sadasosan verran
- Miksi oletitte että se oli vakavasti otettava uhkaus. - Ei ollut tarkoitus onnistua muttei myöskään tarkoitusta jäädä kiinni. - Kuka teidät palkkasi. Olit jopa tehostanut sirpalevaikutusta rautanauloilla! - Ne "rautanaulatkin", mies sanoi ja teki sormistaan lainausmerkit, - olivat kumisia. - Ryhmähali! Jack Harma ehdotti. Häntä ei ollut aiemmin saatu edes syytteeseen, niin onnettomia ne yritykset olivat olleet. - Eikö. - Emme me. Minä tein sen näyttämään vaaralliselta. Miehen nimi oli Theodore Ricketts. Phil kysyi hoipparoidessaan paikalle päätään pidellen. Ricketts ei ollut pyytänyt paikalle asianajajaa tai edes oikeusavustajaa, vaikka niitä oli hänelle suositeltu. Nauruhermoja kutkuttavalla pierulla tai viinapaukulla. Sormenjälkien perusteella löytyneestä rikosrekisteristä selvisi, että mies oli pikkukriminaali ja epäonninen palkkamurhaaja. Miksi mies olisi moista valehdellut, kun saisimme labratulokset aivan hetken kuluttua. - No ei. ~ Kuulusteluhuoneen numero oli kuutonen. - Varoitus... No, tämä ainakin kääntyy sen omaan nilkkaan. - Sanoin että saatanan Thompson. - Syyntakeeton niin kuin sinä, hän murjaisi takaisin. naurahdin. - Viime hetken varoitus sai meidät valppaaksi, kerroin. - Tuossa tilanteessa. - Kai te nyt jo tutkitte sen putkipommin, mies huokaisi. Mutta koska hän oli itse "luonut" maineensa, aina löytyi joku toinen tohelo, joka uskoi hänen patologiset juttunsa. - Kuulehan, pässi. Iskin käsiraudat pommittajan ranteisiin ja sanoin päätäni pudistellen: - Voi ihmetön armo. Se päätti sitten vielä sooloilla sen soiton verran että kaikki vaikuttaisi oiiikein uskottavalta. - Anteeksi mitä. Joku, jolla oli ylimääräistä rahaa ja jonka sattumalta piti päästä eroon jostakin epämieluisasta ihmisestä. - Jos siihen vain olisi jokin syy. vai niin, mies sanoi ja meni mietteliääksi. Kaikki ne palkkamurhat vain menivät väistämättä mynkään. - Todella nerokas suunnitelma, Phil nyökkäili. Voi jestus, mikä pöljä. Theodore Rickettsin otsaan olisi pitänyt laittaa tarra "Vastuu on palkkamurhan tilaajalla". - Saitte minut kiinni koska minun ei ollut tarkoituskaan onnistua! Ricketts väitti. - Saatanan Thompson, mies murahti. Ne oli maalattu naulojen värisiksi ja niiden materiaali oli kuin hyytelöä. - Tuntuu kuin olisit alentuneesti oikeustoimikelpoinen, mainitsin miehelle. Sen tutkivat kokonaan muut ihmiset, vastasin.
- No kertokaa, mitä pommista selvisi, Ricketts huokaili. - Eipä kannattaisi paljon aukoa päätä, Phil sanoi. - Mitä nyt tehdään. Mutta ei minun ollut tarkoitus jäädä kiinni. Olin muuttunut Hessu Hoposta Homer Simpsoniksi, enkä tiennyt oliko se parannus.
11. - Minä voin kertoa. - Herra Sherwood Thompson itse. - Nyt en ymmärrä, sanoin Hessu Hopon ilmeellä. - Tulokset eivät ole vielä saapuneet, Phil kertoi. Mies oli allapäin kuin studioyleisön nauruhermojen lämmittelijä ennen suoraa talk show -lähetystä, tyyppi joka saa nimensä lopputeksteihin 0,3 sekunnin ajaksi ja joka voidaan ihan hyvin korvata parilla paukulla. Turvatoimien piti olla vähäisemmät, Ricketts valitti. - Kyllä oli. Siksi niitä täytyi muuttaa viime tipassa. - Koska soittaja tiesi Thompsonin autoletkan kulkureititkin. Sen pommin ei ollut tarkoituskaan aiheuttaa mitään tuhoa. Kaduilla, turuilla ja toreilla hän halusi mielellään kuulla olevansa kovan luokan ammattitappaja ja kehuskeli tekemillään iskuilla
Suuri valamiehistö on jo lähettänyt Thompsonin osittain omistamalle yhtiölle vaatimuksen tilinpäätös- ja kirjanpitotiedoista. - Se käheän päheä naisartisti. - Miksi. Minulla ja Philillä oli vaikeuksia olla purskahtamatta nauruun. Tyyppi ei ainakaan kätkenyt maailman isointa egoaan tyhjänaikaisen lätinän taakse. - Häh. Olet ihan vakavissasi. - Jopa on ollut senaattoriehdokkaan kuningasajatus, Phil sanoi päätään pudistellen. Alenisiko tuomioni jos kerron keikasta, jota minulle tarjottiin. - Mikä ongelma meillä sitten on. - No kerrohan pois.
12
~ Sherwood Thompsonin ainoa kupru ei suinkaan ollut ilotyttöhomma. Kertoi asiansa. - Tyhmästä päästä kärsii koko firma ja sen tytäryhtiöt. Julkinen huomio piti kiinnittää muualle ja hän keksi kokaiinipöllyssä ajatuksen hänen salamurhayrityksestään. - Väittäkööt, tappelette oikeudessa toisianne vastaan, meidän hommamme on hoidettu. - Ei, vaan sen niminen hevonen. - Kaikkia firman johtoryhmän jäseniä uhkaa kuulemma porttikielto pörssiin, tiesin minäkin. - No en todellakaan. Phil poistui kuulusteluhuoneesta viemään viestiä vuorille eli ilmoittamaan eteenpäin juuri paljastuneen tiedon. - Ricketts oli saanut vasta yhden yhteydenoton. - Pääsee sekin jätkä lusimaan. Maksoi etukäteen. - Dusty Springfield. - Thompson kuuli minusta yksityisetsivänsä avulla. - Kuulkaa. - Sana kiertää, mies sanoi kynsiään katsellen. Pitäisi tutkia miehen puhelutiedot.. - Että homma ei ole ihan pulkassa. Kohautin olkapäitäni. Phil oli naputellut tietämyskoneelle raportin puistossa tapahtuneesta selkkauksesta. - Tuollainen järjenjuoksu himmentää valollaan kanssaihmisten älyn hehkun, veistelin. - Olen ammattimies. Ei ihme, jos piti keksiä jotakin johon suuren yleisön huomio kiinnittyisi... - Hieno homma, nyökkäilin. itseä vastaan harhautusmielessä ja virkamiehen linssin viilaamisesta, verovarojen sumppaamisesta hänen suojeluunsa ja niin edelleen. Se oli sitten siinä, Phil totesi. - Sieraimet valkoisessa jauheessa saattaa kuka tahansa saada ajoittaisia neronleimauksia. Ricketts kysyi minulta. - Siis... Kuka hänet halusi tekemään likaisen työn. - Jotta huomio kiinnittyisi pois hänen ilotyttöskandaalistaan, Ricketts kertoi huokaisten. Phil hämmästeli. - Jees. - Kaikkien selkänikamat eivät säily siinä asennossa mihin ne on luotu. hevonen. - Silti aika idioottimainen temppu, sanoin päätäni pudistellen. - Miten hän löysi sinut. - Jopas jotakin. Jos se nyt edes oli faktaa. - Hän tulee kyllä väittämään ettei tunnekaan minua, epäonninen salamurhaaja kertoi. - Pörssivalvojat ovat pistäneet Thompsonin ahtaalle ja toisaalla hän pyristelee skandaalissa, joka johtui siitä ettei vetoketju pysynyt kiinni. - Kiho peitteli velkojaan valeyhtiöiden avulla, Phil kertoi saapuessaan yhteiseen työhuoneeseemme. Phil sanoi: - Jos tuo pitää paikkansa, myös Thompson pistetään syytteeseen, ööh, salaliitosta... ~ - Rickettsin seuraava kohde olisi ollut ravihevonen. - Onneksi otin kuvamateriaalia tapaamisistani hänen kanssaan, mies iloitsi. - Sinun sanasi hänen sanaansa vastaan... Soitti henkilökohtaisesti. Tämä ego taisi ikävä kyllä vähän keulia kuin motocross-kolmipyörä. - Et ikinä arvaa. - Arvopaperikomissio SEC tutkii näitä yhtiöitä. - Se voisi olla siinä, täsmensin. Phil sanoi. - Homma on pulkassa
- Siis... - Tai estettävä, Phil sanoi. Tätä vitsiä ei vain voinut sillä hetkellä sanoa ääneen. - Ottakaa sitten tuosta pientä suupalaa. Havaitsin, että naisen jakkupuku oli samaa kirsikan väriä kuin hänen autonsa. ~ Rita Herrmann asui New Jerseyssä palatsimaisessa kartanossaan. - Eräs perijätär Rita Herrmann. Pistihän tuo vastakatettu ruoka veden kielelle. - Saako olla juotavaa. Auto näytti niin pakasta reväistyltä että sen pohjassa oli varmaan vielä hintalappukin. - Te tulitte, nainen sanoi hymyillen. Nyt kun hevosta vainoava taho saa kuulla, että Ricketts jäi kiinni, joku muu pannaan asialle, arvailin. Hovimestari ja kaikkea, hämmästelin, kun astelimme sisään valtavista pariovista. - Millä tavalla uskot sabotaasin tapahtuvan. Ja mahdollinen päätyminen makkaratehtaalle. hän kysyi kun seurasimme hänen perässään kompleksirakennuksen läpi. Nainen oli kävelevä silikoniprojekti. - Hevosurheilussa liikkuvat isot rahat. Naisen kynsilakkakin oli sävy sävyyn tätä muotiväriä. Rita Herrmann oli iällä oleva ihminen ja hän oli elämänsä varrella törmännyt muutaman kerran veitsiin ja piikkeihin. XKR Coupe Jaguarini lipui sen vierelle ja nousimme Philin kanssa punaisesta paholaisestani. - Kyllä sen luokan kriminaalien tekoset on tutkittava. - Onko teille tulossa paljonkin vieraita. Olimme pian sikarikerroksissa tarkastaja Highin pakeilla ja pyysimme lupaa tutkia jutun saamaa mutkaa. Olin sattumalta tällaisella cajun-tuulella. - Onko hevosenne kovinkin kova juoksija. Odotin koko ajan, että siihen laajaan ruokailuhuoneeseen olisi vielä kipittänyt kirsikan väriseksi maalattu villakoira. Vammauttamaan tai surmaamaan tämä ratsu ja mieluummin ennen lähtöä, kerroin. - Myrkyttämällä, luodilla, millä tahansa. - Voitte ihan vapaasti tutkia tämän tapauksen, hän sanoi. Puutarhan ympäröimälle kivetylle pihalle oli parkkeerattu kirsikan värinen Corvette Convertible. Olen itsekin rehellisen pelin kannalla, High sanoi ja naputteli pöydän pintaa lyijykynällä. - Jopas jotakin, High tuumasi. minähän soitin tunti sitten vain varmistaakseni että olette kotona, Phil sanoi. High kysyi. Ei ollut naisella pikkupätäkän puutetta. - Istukaa ihan rohkeasti pöytään. - Ja kun kuulin, että vieraita on tulossa, ilmoitin keittiöön että pistävät vauhtia töppösiin. - Käsittääkseni tämä hevonen on voittanut liian monta kertaa. Olimme saapuneet suuren ruokailuhuoneen ovelle. Vitsin täytyi liittyä siihen, että meillä molemmilla oli lautasillamme makkaraa ja puhuimme hevosesta, jota uhkasi hengenlähtö. Pientä suupalaa. Näimme pitkän pöydän, jolle oli katettu täytettyjä avokadoja, broileria ja katkarapusalaattia. Ne avautuivat automaattisesti, ilman että edellämme kävellyt langanlaiha butler olisi koskenutkaan ovien kahvoihin. Niinkin pitkään kun olemme yhdessä työskennelleet, arvasin, minkä vitsin virkaveli päässään veisteli. - Kuka tämän hevosen omistaa. Siellä oli myös cajun- ja kreolityyppistä apetta kuten jambalayaa, savumakkaragumboa, cajun-maustettuja äyriäisiä, tulisella paprikalla maustettua taimenta, chili-sokeri-lohta ja muuta meren karjaa. Phil teki samoin ja virnisti itsekseen. Pudistelimme päitämme. Tarkastaja High antoi meille lisää liekaa, koska kyseessä oli yhden sortin salaliitto. - Theodore Ricketts kertoi, että häntä pyydettiin sabotoimaan Dusty Springfieldin seuraava lähtö ravikisoissa. kysyin. High kysyi. Tarkoitan plastiikkaki-
rurgin skalpellia ja botox-ruiskeita. Maistakaa nyt! nainen kehotti. kysyin ja otin lautaselle muutaman huikopalan savumakkaragumboa. - Mel13. - On todellakin, nainen vastasi iloisesti
- Arvokaskin. - Saa tässäkin puuhassa raahautua ovelta ovelle, virnistin. - Onko hevosella samanlainen ääni kuin Dusty Springfieldillä vai mistä moinen nimi. - Miksi olette FBI:ssä, Mr Cotton. Toisetkin tykkäävät voittaa yhtä paljon kuin minä. - Olisitte ryhtynyt mormoniksi. sanoin kysyvästi. Talleilla on kameravalvonta, liiketunnistimet ja kaikki tarvittava. - Ja ihan ilman suolausta, nainen sanoi. Lyhyen hetken nainen oli surumielisen, jopa hennon näköinen kunnes hän kovetti ilmeensä silikoninkovaksi. Phil kysyi. - Viime vuosilta vain yksi surullinen tapaus tulee mieleen. - Aseet. Söin pöytään katettuja makupaloja kuin hevonen. - Käsken miehiäni tavallista suurempaan valppauteen hevostalleillani. - Dusty Springfield on harvinainen ahaltekhevonen, joka tuotiin Turkmestanista, nainen
14
kuvaili. - Tapasin mukavan nuoren miehen, joka ei tuntenut taustojani. nainen kysyi. Hevosille vain annetaan näitä hönttejä nimiä. Kommentti, joka ei vastaa totoajien käsitystä, Phil tiesi. Siellä on tiukat turvatoimet ja heillä on kyllä aseetkin. Nainen pudisteli päätään. Olin menossa tämän gigolon kanssa ihan naimisiinkin, naurakaa pois, muutaman viikon tuttavuuden jälkeen, mutta se kusipää jätti minut alttarille. - FBI nyt ei sentään voi järjestää suojelua hevoselle, mainitsin. - "Suolausta". - Missä säilytätte tätä... - Sen juomapolitiikan suhteen, sanoin. - Kaikilla on, nainen naurahti. - Minulla on hevostila täällä New Jerseyssä. - Tämä cajun-mauste on sen verran tulista että jos teillä on vettä... - Kertokaa ihan luottamuksellisesti, sanoin. - Kateellisia riittää. Tuskin ennätin tämän sanoa, kun luiseva hovimestari kantoi eteeni lasin ja suuren kannullisen vettä. kysyin. Dusty-hevosta. - Oletteko saanut viime aikoina mitään uhkauksia. Hambletonian on maan, jollei peräti maailman suurin ravikilpailu täällä New Jerseyn Meadowlandsissa. Ei ole mitään muuta syytä, yritin olla vitsikäs. - Jaa. Phil kysyi. Vai niin, nainen sanoi kylmästi ja kilisytteli jäitä lasissaan. Nainen rutisti hieman kulmakarvojaan juhtasanalle. - Todella arvokas lämminverinen. - Saimme melko varman vihjeen, että joku uhkaa Dusty Springfieldin terveyttä ja henkeä. kein voittamaton. - Piti saada työ jossa saa käyttää tällaista pukua ja krakaa. Mutta pidän ajattelutavastanne, Mr. kysyin. Siellä talleilla Dusty on ihan turvassa. nainen hämmästeli. - Hevosurheilussa ei ole kyse pikkurahoista. - Mutta rapakuntoisen kauden jälkeen onkin mahdollisuus jättikertoimiin, sanailin. kysyin. - Millainen juhta on kyseessä. Mutta on minulla vakuutukset kunnossa. En oikein haluaisi muistella sitä... - Karkasi siis. Phil kysyi naiselta. - Karkasi juuri ennen omia häitään.. Yrittäkää löytää syyllinen ennen kisoja, Rita Herrmann kehotti. Mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa. Paitsi tietysti silloin, kun se ei saletisti voita. - Ei, kuinka niin. Cotton. - Seuraaviin suuriin ravikisoihin on viikko. - Siinä tapauksessa, Phil mietti. - Onko teitä kiristetty. - Suolaus on valmentajan tai ohjastaman antama erityisen negatiivinen kommentti oman hevosen mahdollisuuksista. Phil kysyi. - En ihmettelisi lainkaan. - Ei heppa edes muistuta Dustya. Siksi minun oli sanottava naiselle: - Perun puheeni. Nainen katsoi minua mietteliäänä. - Teemme tietenkin parhaamme. - Uhkaaja saattaa iskeä kun hevosenne kilpailee tai kun sitä kuljetetaan kisapaikalle. - Minkä suhteen. - Onko teillä vihamiehiä. - Osaatteko edes arvata, kuka sellaista haluaisi
Phil kehui lukeneensa muinaiskreikan taruja: - Kreikkalainen tarusankari Agamemnon oli Mykenen kuningas ja Atreuksen poika. Näin Philin tekevän muistiinpanoja Filofax-
kalenterinsa tyhjille sivuille. Vehtaa varmaan edelleen seuralaispalvelussa ja odottaa jättipottiaan. Agamemnon joutui uhraamaan tyttärensä Ifigenian jotta jumalatar leppyisi. Sormenjäljet meillä kyllä oli ja ne kyettiin liittämään kolmeen eri murhaan. - Voisimme käydä tutustumassa potentiaaliseen uhriin, kerroin vaihtaakseni puheenaihetta. Nainen heilautti sormiaan eleellä joka tarkoitti että se oli ollutta ja mennyttä. - Jumaltaruista ja muista tarinoista en tiedä, mutta Troijan sota ainakin on historiallinen tosiasia ja se päättyi joskus vuonna 1184 ennen
15. Sillä koodinimellä liikkuva ammattitappaja oli ollut pitkään liittovaltion poliisin hakusessa. Phil lopetti puhelun mietteliäänä. - Lahjahevosen suuhun ei katsota, nainen väitti. Matkalla talleille kuulimme lisätietoja salamurhaajasta. - Agamemnon, toistin. Philillä oli tapansa mukaan vähän liian hauskaa. Hillui ylipäällikkönä Troijan sodassa. Te, Cotton, ainakin tarvitsette päällenne jotakin vähän parempaa kuin nuo rääsyt. kysyin. - Kuulkaa, G-miehet, nainen sanoi. Hän tuntui vaihtavan ulkonäköään jatkuvasti. Tämä nimi oli varsinainen yllättäjä, ellei peräti tämän kisan musta hevonen. Hänet surmatakseen Agamemnon joutui jättämään taakseen myös kolmen tyystin sivullisen ihmisen ruumisvanan. - Ai se, Phil naurahti. Heh heh. ~ Jaguarini kokka suuntautui kohti pohjoista. - Emme me ole vielä edes syyllistä löytäneet, Phil muistutti. - Pörrö tarkoittaa kuulemma hevosurheilussa tallivihjettä, joka on kantautunut kaikkien tietoon. Agamemnonin sormenjälkiä ei siis ollut missään arkistossa. - Gigolon nimi oli Jim Alcott. - Agamemnon. Kuulokkeesta kantautuneesta jupinasta päätellen emeritus-G-mies Noutaja-Neville kertoi virkaveljelle kuulumisia. Phil kysyi. Phil kysyi vastatessaan kännykkäänsä. - Nevillen kuulema huhu kertoi, että hänet on palkattu tekemään hevonen kilpailukyvyttömäksi, Phil sanoi. - Hevostilani sijaitsee parin mailin päässä, nainen kertoi. - Me teemme vain työtämme. - No mitä Nevvy. - Sellainen katsottaisiin lahjukseksi, sanoin päätäni pudistellen. Agamemnon. - Kertokaa edes kokonne ja mittanne, tämä tamma vaati minua. - Jos selvitätte syyllisen, tulen toimittamaan teille ainakin kunnon mittatilauspuvut. - Pörrö. Huokailin äänekkäästi: - Mikä tämä Nevillen kertoma pörrö sitten oli. Mikä ihmeen pörrö. Meillä ei vain ollut ketään epäiltyä, kenen sormenjälkiä verrata tallennettuihin jälkiin. - Eikun jumalat. - Lähetin sille postissa pumpattavan barbaran, nainen naurahti. Ai, jaaha... Agamemnonin suvusta ja sotaretkistä on monta eri versiota. Kun hän tappoi Artemiille pyhitetyn hirven, tämä metsästyksen jumalatar nosti myrskyn jottei hän sotajoukkoineen pääsisi Troijan satamaan. Yksi surmatuista oli jopa oregonilainen tuomari. - Vasta sitten tämä Jim saikin tietää, että olen rikas ja hän alkoi vongata minua takaisin. - Mikä nyt. - Mitä teitte. Pyörittelin silmiäni kun en muutakaan keksinyt. FBI:lla ei vain ollut miehestä tai naisesta mitään kuvailua. Mikä helvetin pörrö. - Riitaisaa sakkia, hörähdin. - Sotilaat vai. - Olemme pahoillamme, Phil sanoi herrasmiehenä
Nenällään hänellä oli pyöreät silmälasit. No tänne hän ei ainakaan pääse jollei sitten yritä iskeä lämpöohjuksella. - Teillä oli varmaan maalattia ja siksi et oppinut koskaan sisäsiistiksi, Phil aukoi päätään. - Vai että murhamies on ihan hevosen perässä. - Sekään ei ole poissuljettu mahdollisuus, Phil. Mutta sekin saattoi olla harhautus tai tappaja kuunteli silloin jotakin muuta korvakuulokkeella. Phil kysyi. Tallirakennuksen ulkopuolella päristeli minitraktori, joka veti perässään lavaa jolle oli pinottu tiiliä. - Vähäsen. - Onhan meillä yksi vihje, muistin. Syntyi hetken hiljaisuus. - Ainakin hän on siinä määrin ammattilainen että hän on tämän Theo Rickettsin totaalinen vastakohta, tuumasin. Ohitimme laidunalueet, ratsastuskentän ja ulkoilutarhat. En niinkään ajatellut hevosen parasta, vaan sitä, että hevosen avulla saisimme kiinni kasvottoman ja nimettömän tappajan, jonka kontolla oli paljon muita tekosia. Tiesimme entuudestaan, että tämä palkkatappaja pyrkisi pääsemään päämääräänsä, vaikka hänen eteensä tulisi kuinka monta viatonta ihmishenkeä tahansa. - Heppu jonka salanimi on Agamemnon yrittää siis listiä Dusty Springfield -nimisen ravihevosen. - Aasi sanoi: "Terve, mä oon hevonen", ja Lada siihen, että: "Ja mä oon auto". Khakiunivormuun pukeutunut miekkonen tutki tarkkaan virkamerkkiemme aitouden. - Kirahvit tunnistaa siitä, että niiden ympärillä on savanni. FBI oli saanut aiemmissa tapauksissa vain yhden tuntomerkin. - Täällähän on paraatiovella ihan turvatarkastus, hämmästelin. Tuo on syrjintää. Vaikka sitä tulee valitettua kaikesta tähän työhön liittyvästä, niin ei tätä hommaa ainakaan pääse haukkumaan mielenkiintoisuuden puutteesta! hörähdin. Saavuimme talleille, jossa tuoksui heinä, kaura ja hevosenlanta kuin lapsuusmaisemissani Connecticutin Harpersvillen kylässä. Rinteiden huipuille oli rakennettu viattomilta näyttäneet mökkipahaset, mutta Rita Herrmann oli kertonut meille että niissä majaili hänen renkejään eli
16
vartiomiehiä. Tallin päädyssä olleen suuren katoksen alla näytti olevan rumpukompostori, joka jatkojalosti hevosenlantaa. Näin kolme hevostraileria, jotka olivat rivissä laajalla piha-alueella. - Ja tämä nykyversio on hevosen kavionjäljillä. - Ammattilainen tai tämän nimimerkkinsä perusteella suuruudenhullu, Phil mietti. - Silti mies on syyllinen niin moneen, moneen tihutyöhön ja palkkamurhaan, mietin. Äkkiä molemmat repesivät hillittömään nauruun ja jatkoivat matkaansa. ~ Sitten hevostila olikin jo edessämme kahden rinteen väliin jäävällä alankoalueella. - Neiti Herrmann soitti ja kertoi tulostanne, vartiomies kertoi meille. - Tervetuloa vaan. - Se kuulolaite... - Sinulla taitaa tulla lapsuus mieleen. Hevosten ympärillä on aidattua maastoa, tuumailin. Pysäköimme tilan aitojen ulkopuolelle. - Eikun vastaleikatun ruohon haju. - Tuo hevosenpaska vai. ajanlaskun alkua, Phil kertoi. - Merkillistä, että kukaan ei tunnu tietävän Agamemnonin henkilöllisyyttä, Phil harmitteli. - Agamemnon sitten nappasi nimensä semmoiselta hirvensurmaajalta, pähisin. Erään silminnäkijän mukaan Agamemnon oli miespuolinen, ja hän käytti kuulolaitetta. - Tervetuloa, hän sanoi ja kätteli meitä. - Totta manaat, kuomaseni. Hevostalleilla kohtasimme perijättären palkollisen, hevosmies Don Chomskyn. - Sanoi pilviveikko, virkaveli hörähti. - Mahtava tuoksu, sanoin. Hän oli ristiverinen ja pitkä hongankolistaja. - Älä heti sano että "mies". Hän on tallimestari. Herra Don Chomsky odottaa teitä tuolla rakennus A1:n luona. - Lada ja aasi tapasivat toisensa kadulla, Phil kertoi nuuhkiessaan ilmaa. - Vaan ei Troijan hevosen, monimietiskelin
sekä aivan erityisen itsepäinen. Korskuva Dusty Springfield tunki turpansa kiinni naamaani ja nuoli pärstäni limaiseksi. - Se on peräisin noin vuodelta 3000 ennen ajanlaskun alkua. - Kyllä, mutta kirurgi perui minun aikani, koska hänelle tuli tärkeämpi potilas. - Historiallisesti ajatellen: monet sodat olisivat jääneet voittamatta ilman näitä elukoita. Kun sellainen saapuu Federal Buildingin aulaan, niin totta kai se lykätään meidän työhuoneeseemme! - Halusitte siis teettää itsellenne vielä samanlaisen nenän kuin Elviksellä. - Tässä on Dusty Springfield, hevoskuiskaajamme sanoi ja taputti siromuotoista konia kaulalle. - Vielä vähän rauhallisempi, niin sellaista kutsutaan meetvurstiksi, Don Chomsky nauroi. Hevosen liikkeet aktivoivat ratsastajan selkärankaa, lonkkia ja lantiota. Joku joka pystyi maksamaan heti ja käteisellä, Kirk kertoi. - Hevonen pitää juoksemisesta, Don Chomsky mainitsi. Hevonen on niin yhteistyöhaluinen eläin, jonka kanssa on helppo elää, Don Chomsky kuvaili innoissaan. Seinää vasten nojasi muutama heinähanko, joihin heijastui lasitiilisistä ikkunoista virtaavaa valoa. - Villihevosia metsästettiin ensin ruoaksi, mutta kun varsoja otettiin leireihin, huomattiin että ne tottuivatkin ihmiseen ja ne havaittiin hyviksi kantojuhdiksi. - Olen
17. Ahaltekrotu kilpailee myös kenttä-, este- ja kouluratsastuksessa. Ahaltek on vilkas, valpas, nopea ja kestävä... Aleksanteri Suuren hevosen sanotaan olleen tätä rotua. - No, yritämme estää sen. ~ Miehen nimi oli William Kirk. Koneellinen ilmastointi hurisi. - Mutta nyt joku on julistanut sodan tätä heppaa kohtaan, totesin. Venäjän uusrikkaat ostelevat ahaltekhevosia statussymboleiksi. kysyin. - Taidatte tykätä hommastanne. Rotua käytetään etenkin laukkahevosena mutta myös matkaratsuna. kysyin. Mietin, minkä hevon helvetin vuoksi me kuuntelimme tämän puolikahelin sepustuksia. - Sitten tänä päivänä toiset tienaa omaisuuksia näitä juoksuttamalla, Phil totesi. - Rotu on yksi maailman puhtaimpia, mies kertoi. Hevonen raapi kaviollaan äänekkäästi hiekkaa ja hirnunta kaikui karsinan laidasta laitaan. Dustyn mustassa karvassa oli ovela metallinen kiilto. Dusty Springfield irvisteli minulle, joten irvistin takaisin hyväntahtoisesti ja taputin sitä selkään. sanoi. - Hevonen kesytettiin viisituhatta vuotta sitten, Chomsky tarinoi. Mutta vaatii se ratsastus jatkuvaa reagointia ratsastajaltakin. - Rodun kestävyyttä armeijan ratsuhevoseksi testattiin esimerkiksi vuonna 1935 suoritetulla 4300 kilometrin vaelluksella Turkmestanista Moskovaan, Chomsky kertoi innostuneena. - Näitä arohevosia on maailmassa enää 20003000 kappaletta, lähinnä Turkmestanissa ja Venäjällä. Hän oli vainoharhainen Elvis-imitaattori, joka oli peräti pukeutunut kuninkaan Las Vegas -asuun. - Kyseessä oli joku mafian palkkamurhaaja joka halusi uudet kasvot, Kirk selitti. Tällöin kilpailtavat matkat ovat väliltä 15 ja 160 kilometriä. Phil kysyi.
- Totta Mooses. - Harvinainen laji, vai. Astelimme sisään tallin etuosaan, jossa oli paljon heinäpaaleja. - Aika vaikuttavaa, sanoin. - Ja te epäilette, että... Katosta roikkui valjaita, satuloita ja loimia. - Kuvitelkaa, hevosesta välittyy ratsastajaan minuutin aikana noin sata rytmistä liikeimpulssia, jotka ovat ihan samanlaisia kuin ihmisen kävelyssä. Siksi, koska alakerran virkailija oli ohjannut hänet luoksemme ja koska miehen puheissa saattoi olla myös jotakin perää. kysyin. - Nämä ahaltekhevoset ovat paimentolaisomistajilleen elintärkeitä. - Tämä taitaa kumminkin olla rauhallinen hevonen. Ohitimme valjashuoneen, hevosten pesutilan ja saavuimme Dustyn karsinan luokse. Ainakin böögini pysyi sen jälkeen kasassa ihan ilman kampaa ja hiuslakkaa
Vastaanottoapulainen kertoi meille: - Tähän aikaan päivästä... Elättelin toivetta, että löytäisin parkkipaikan sen ravintolan tuntumasta. - Nyt sait osaksesi rajattoman huomiomme! Willian Kirk kohotti rintakehäänsä ja ryhtiään ylpeänä siitä, että hänet lopulta otettiin vakavasti. kellohan on puoli kaksitoista... - Katsohan, pähkäilin. - Ettekö usko minua. Olin sanomassa, että kuka nyt viitsisi potkia kuollutta hevosta, mutta päätin jättää irvailun väliin. - Sen vaikutuksesta hevonen saattaa juosta itsensä hengiltä. tohtori Keen on Feast Clubilla syömässä. Uskokaa nyt minua! Hän selitti: - Tämän jälkeen joku saattaa yrittää tappaa minutkin! - Hampurilaisilla ja lääkkeillä, vai. Pari vuotta sitten Italiassa pidätettiin kahdenkymmenenviiden hengen kopla, joka douppasi laukkahevosia esimerkiksi Viagralla. - Plastiikkakirurgi joka ei peittele vakaumustaan. - Riittävä määrä mitä tahansa ainetta riittää tappamaan kenet tahansa, Phil sanoi. Keen Surgery sijaitsi Brooklynissa. ihan varma siitä. Ilmeemmekin pysähtyivät niille sijoilleen. Olimme juuri häätämässä miehen ulos rakennuksesta ja jättämässä miehen seurustelemaan omien harhojensa kanssa, kun Kirk lisäsi: - Niin no, ehkä olette oikeassa. - Eikös riittävä määrä kofeiiniakin voi tappaa hevosen, muistelin. Tiedätkö, mikä paikka se on. Praktiikan seinällä olleista julisteista saatoimme päätellä, että ilmeisesti tohtori Keen oli väkevästi uskossa. - Niin, vastasin. - Jopa pelkkä vesi, kun se menee jo yli vesipöhön, niin
18
sitten ei ole hengenlähtö kaukana... - Luuletko etteivät Rita Herrmannin alaiset tutki melko tarkkaan, mitä kauroja Dustylle syötetään. Ei kai kukaan palkkaisi puolikuuroa tappajaa... - Raamatunlauseita plastiikkakirurgin odotushuoneen seinällä... Otimme Kirkin lausunnon ja miehen osoitetiedot talteen ja sitten hurautimme kohti Ralph Keenin vastaanottoa. - Näin sen tyypin odotushuoneessa selkäpuolelta, sillä oli kuulolaite. Linjan toisessa päässä oli Jack Harma, jolle oli kasautunut viikkojen paperityöt.. - Se persaukinen gigolo tuskin on syyllinen. - Italiassa tapahtui äskettäin, että kymmenien ravihevosten elimistöstä löytyi hyvin pieniä pitoisuuksia kokaiinijäämiä, mutta ne ovat todennäköisesti peräisin siitä että joku hevosten lähettyvillä oli nuuskaillut lunta, muistin tapauksesta lukeneena. - No onpas, Phil kummasteli myös. - Kokaiinin annostelu hevoselle on erityisen vaikeaa, Phil tiesi. - Vaisto väitti niin. Matkalla mainitsin Philille: - Se Jim Alcott jonka Rita Herrmann mainitsi... Sinne se kirurgin vastaanotolle sukelsi. - No mistäs minä, sanoin kun kampesin itseni taas ratin ääreen. - Miksi. - Tällä hevosella on varmaan omat ruoan ja juoman maistajat kuin kuninkaallisilla ennen muinoin, oletin. Olimme välittömästi kiinnostuneita tästä plastiikkakirurgista, jonka nimi oli Ralph Keen. Se on noin kuuden korttelin päässä. Phil kysyi. Pian Jaggeni kurnutti pitkin Brooklyn Bridgeä. - Nandrolon-hormonia on annettu myös hevosille. - Mitä te sanoitte. - Joka jätti hänet alttarille. Phil veikkasi ja viittasi Elviksen kuolemaan. Eihän Agamemnonin tarvitsisi tehdä muuta kuin doupata tämä hevonen kunnolla niin sen kisailut olisi siinä... Miehemme ei vain ollut paikalla. - Ookei, Phil yskähti. kysyin. Istuu parhaillaan viiden vuoden tuomiota murrosta, itsensä paljastelusta, päällekarkauksesta ja viranomaisen vastustamisesta. Palasimme Jaggelle ja Phil virnuili: - Feast Club. Naureskeleva Phil oli ottanut kännykkäyhteyden toimitaloomme. Löysimme Brooklynissä sijainneen plastiikkakirurgin vastaanoton helposti
Yllättäen feministien etujoukkoon nousi, kukas muu kuin Linda Lovelace, Miss Syvä Kurkku, joka väitti että hänet pakotettiin elokuvaan ja että häntä käytettiin hyväksi alusta saakka. - Sepä toi moninkertaisesti rahaa... - "Elin", niin tietenkin! Siis siellähän on vain alastomia tyttöjä... Jack kysyi jotenkin närkästyneenä. - Kuulin, että tietyssä vaiheessa eräässä alamaailman paikassa, juuri ennen sen ratsaamista, ei enää edes laskettu elokuvasta nyhdettyjä dollareita vaan setelit punnittiin, sillä rahaa tuli niin paljon! kerroin. - On elintärkeää että löydämme hänet heti, minäkin nyökkäilin. Reems tuomittiin ja silloin koko Hollywood nousi tuomiota vastaan, ei siksi että elokuva olisi ollut mistään kotoisin vaan koska tällaisen tuomion jälkeen voitaisiin tehdä mitä tahansa kelle tahansa taiteilijalle. Phil pisti piruuttaan kaiun päälle jotta minäkin saatoin osallistua keskusteluun. Tällä elokuvalla suhde oli
arviolta 25 000 suhde yhteen. Harry Reems muuten sai roolistaan 800 dollaria, Linda Lovelace 1250 dollaria. Mutta mitään 1970-luvun seksuaalista vallankumousta ei koskaan edes tullut, sillä pintaan nousivat taas konservatiiviset arvot. - Vaan ei välttämättä tekijöilleen, Phil sanoi. - Ja sinne olette menossa keskellä päivää! - Meidän täytyy etsiä hänet. 22 000 dollaria maksaneesta elokuvasta tuli hitti ja ensimmäinen pornofilmi, jota kaikki menivät katsomaan, eivät pelkästään poplarijätkät kädet taskussa. - Tuli mieleen mielenkiintoinen tapahtumien ketju, joka alkoi vuonna 1972. - Niinpä Harry Reemsin tuomio kumottiin. - Se istuu siis strippiluolassa. Jack Harma kysyi. Lindakin nautti kansallisesta julkisuudesta ja häntä haastateltiin joka käänteessä, virkaveli kertoi. - Meidän täytyy nyt vain etsiä hänet, Phil virnuili yhä. ~ - Onkohan plastiikkakirurgilla joku jäsenkortti pornoluolaan. - Ai jaa, ja meikä tekee täällä paperitöitä! Pääasia on että te pääsette strippauspaikkaan. - Sittemmin Linda joutui palaamaan pornon
19. - Meidän täytyy etsiä tämä tohtori Feast Clubilta, Phil sanoi totisella naamalla. Kohteeksi ja syntipukiksi joutui juuri elokuva "Syvä kurkku". Pornografian nousun pysäyttivät naiset, lähinnä feministit. Muistin minäkin jotain: - Sivujuonteena: silloin mafia hyppäsi kehiin kiristämään filmintekijöitä ja tahkosi elokuvalla miljoonia. Kun haeskelin oikeaa osoitetta ja mahdollista parkkipaikkaa, Phil ryhtyi miettimään 1970-lukulaisia asioita. - Siihen maailman aikaan presidentti Nixon halusi jatkaa virassaan ja keksi vaaliteemakseen hyökätä siveettömyyttä vastaan. Gerard Damiano ohjasi elokuvan nimeltään "Syvä kurkku", havaittuaan "Linda Lovelacen" erikoiskyvyn. äänimietiskelin. - Kun "Syvä kurkku" -elokuvaa vastaan käytiin oikeutta, sen miesnäyttelijä Harry Reemsiä uhkasi viiden vuoden tuomio, vaikka hänellä ei ollut osaa eikä arpaa elokuvan jakeluun tai muuhun kähmintään. - Ympäri käydään ja yhteen tullaan, hörähdin. Reems saikin kuulla asianajajaltaan, että jos republikaanit voittavat vaalit, hän joutuu linnaan, mutta jos demokraatit voittavat, hän kävelee vapaalle jalalle. Ja tuon takia soititte minulle. - Ralph Keen täytyy löytää pikimmiten, sanoin. - Vertailun vuoksi muuan anekdootti, Phil sanoi etusormi opettavaisesti pystyssä. - Titanic-elokuvan tekokustannusten suhde tuottoon on 10 suhde yhteen. - Ainakin kaikki käyttivät hänen nimeään hyväksi, mutisin. Moraalikot FBI:ssä iskivät elokuvan jakeluun ja huomasivat vasta silloin, että mafia tahkosi sillä rahaa per jokainen teatteri. Silloin kohtalo puuttui peliin. Tällöin sattui ja tapahtui muuan Watergate-jupakka, jossa eräs toinen Syvä kurkku antoi vihjeensä Washington Postille ja Nixon joutui eroamaan. - Ettekö muka voi odottaa äijää sen praktiikan luona
Federal Buildingissa hänet vietiin alakerran selliosastolle. - Tunnin kuluttua olen ulkona, hän väitti itsevarmasti. - Onhan se aika ihme tarina, mietin. - Niin kuin ei työaikana näkisi tarpeeksi tavaraa. Ei tehonnut sekään. Mutta tuskinpa hän itseään leikkeli. - Tämä potilas käytti kuulolaitetta, huokaisin. - Eehei, emme me noin helposti pääse toisistamme eroon, virnuilin. Noille ei tarvitse kertoa mitään! Phil kurtisti kulmakarvojaan: - Kyseessä saattaa olla ammattitappaja... - Voitte käydä praktiikkani kotisivuilla, jossa on kaikki ulkopuolisille annettava informaatio, Keen sanoi. minäkin ihmettelin. - Enpä löisi viimeisillä kolikoilla sippivetoa sen puolesta, sanoin. - Jumala ja totuus ovat puolellani, Keen sanoi.
20
- Minä en voi tehdä... Raukka kuoli autokolarissa pennittömänä, vaikka hänellä tahkottiin mahdollisesti... kysyin. Phil hörähti. Pysy lujana. - Tohtori Keen. ~ Aivot ovat elin, joka toimii oman mielensä mukaan. - Jonka jälkeen me haemme sinut takaisin tänne. - Mitä ihmettä gynekologi tekee strippiluolassa. - Potilassalaisuus. - En minä ole praktiikkani ainoa plastiikkakirurgi, mies naurahti. Pidimme luovan tauon ylemmissä kerroksissa ja haimme yhteiseen työhuoneeseemme kupilli-. pariin 50-vuotiaana, koska hän menetti kaksi työpaikkaa kun hänen menneisyytensä tuli julki. - Hyvää päivänjatkoa vaan teidän rauhaanne, tämä tissi-, pylly- ja naamalääkäri sanoi meille. V-maisuudesta tulikin mieleeni, että ehkäpä vieressä istunut gynekologi oli parannellut Keenin naamaa... - Olen. - Mahtaako potilaskortistonne tai kirjanpitonne olla ajan tasalla mikäli päästätte jonon ohi satunnaisen käteisasiakkaan... Ensimmäinen kuulustelukierros ei sujunut mallikkaasti. Plastiikkakirurgin aivot sanoivat, ettei meille tarvitse puhua joten me otimme plastiikkakirurgin mukaamme. kukaan ei tiedä, kuinka monta miljoonaa taalaa. - Herra Keen. - Minun ei täydy vastata yhteenkään kysymykseen yhdestäkään potilaastani, mies sanoi ja hymyili v-maisesti. Ralph Keen oli laiha luikku, jolla oli kelmeä iho ja kellertävät hampaat. Löysin parkkipaikan johon Jaguar penetroitui. - Kaiken nähnyt mies. Ralph Keen katsoi meitä ylimielisesti. Hän ei oikein ollut hyvää mainosta omalle firmalleen. - Meidän täytyy kysyä eräästä potilaastanne. eikun tohtorin pöydän ääreen ja esitimme virkamerkkimme. - Näin nämä kaikki asiat kansallinen kähmintä, yksi kämyinen pornofilmi, politiikka, hyväksikäyttö, mafia, presidentinvaalit, kiihkomoralismi, feminismi ja kapitalismi kutoutuivat hyvin kummalliseksi verkoksi. Meillä ei ollut Ralph Keenin valokuvaa, mutta kysyimme häntä eräältä tarjoilijalta. Siellä kävi sulojensa vilauttelijoita vain joka toinen tasatunti. Ikäväksemme strippiluola oli päiväsaikaan lähinnä pelkkä ruokapaikka. Kuljimme kahden vihtorin... Ei tehonnut. - Valhe, emävalhe, tilasto, sanoin. Tuolla se hihhuli istuu tämän gynekologi Hammersmithin kanssa. Gynekologi Hammersmith kannusti kollegaa: - Hyvä Ralph. - Jos teemme ratsian klinikallenne, kuinka monta rikettä me löydämme. - Yhteystiedot, potilaiden testimonial-lausuntoja, kaikki tilastomme... ei, vaan en kykene tekemään väärin. Sitten me sukelsimme sisään Feast Clubin oviaukosta. Pääset taas ulos ja me haemme sinut tänne. - Teille tulee tästä vielä ongelmia, Phil jatkoi. kysyin. Tätä jatkuu niin kauan kunnes praktiikkasi on tehnyt konkurssin, Phil hiillosti miestä. - Lakimieheni saa minut täältä ulos tunnissa, mies sanoi eikä ilmekään värähtänyt