Rikolliset eivät ole kuitenkaan hoitomyönteisiä ja pian San Franciscon ilmassa onkin enemmän lyijyä kuin happea. Kun filmitähti Helmut Schwarzenbeckerin poika kidnapataan, FBI saa vihjeen, että huijarisaarnaajat ovat kaappauksen takana. pokkarina 2001). New Yorkin etninen sekametelisoppa on maustettu ruudilla, toteaa Jerry varsin nopeasti jutun edistyessä. Nyt murhamies on vapaalla jalalla ja heiluu saarnamiehenä uskonlahkossa, jonka oppiin kuuluu, että paratiisi löytyy jo maan päältä - jos hinnoista sovitaan. Jerry suosittelee pitkäkestoista kalteriterapiaa valtion täysihoitolassa. pokkarina 2002)
Agenttiralli enkelten kaupungissa
Joutuessaan Sing Singin vankilaan, entinen CIA-agentti ja ammattitappaja Rock Murdo vannoi tappavansa Jerry Cottonin jonain päivänä. (julk. Niinpä Jerry Cotton ja Phil Decker lentävät Los Angelesiin, missä kuumat donnat ja kylmät konnat saavat parivaljakon hikoilemaan enemmän kuin on terveellistä. FBI on tietysti eri mieltä ja heittää kehiin puolivallattoman poikamiesagenttinsa Jerry Cottonin. Sarjatulta San Franciscossa
Konepistooli on käypää valuuttaa, tuumivat gangsterit shoppaillessaan jalokiviliikkeissä eri puolilla USA:ta. Entinen sepänsälli Connecticutista joutuukin heiluttamaan luulekaansa niin maalla, merellä kuin ilmassa, opettaessaan konnia ihmisten tavoille. (julk. (julk. Tapansa mukaan G-mies turvautuu rullaluistinten sijaan rullarevolveriin, pannessaan asioita järjestykseen. Jutun starttilaukauksen kaiku on tuskin ehtinyt vaieta, kun tutkijoiden käsissä on jo kaksi ruumista ja joukko avoimia kysymyksiä. Lääkkeeksi kultakuumeeseen tri. pokkarina 2001)
Luoteja kaikilla mausteilla
Kahvihampaan kolotus heittää G - mies Jerry Cottonin keskelle kreikkalaisen ja venäläisen mafian valtataistelua tässä huimassa seikkailussa, jossa luodit lentävät kilpaa herjojen kanssa
Phil Decker houkutteli aikoinaan Jerryn FBI:n palvelukseen ja työparikseen. FBI vastaa jossain määrin Suomen keskusrikospoliisia. rikoksiin kytkeytyvät lainvastaisuudet. Jerry Cotton on kotoisin Connecticutin osavaltion Harpersvillen kylästä, missä hän loi pohjakuntonsa toimimalla nuoruusvuosinaan seppä Callahanin pajassa oppipoikana. Jerry Cottonin salaiset aseet ovat "sepänsällin spesiaali" eli erityisen nopea oikea suora ja hirtehishuumori, joka ei hyydy kiperässäkään paikassa. Ikänsä vuoksi Neville on siirretty hoitamaan käsiarkistoa, jossa hän viihtyy Four Roses Kentucky Straight Bourbon Whiskeyn voimalla.
3. FBI on USA:n oikeusministeriön alainen liittovaltion tutkimusvirasto. Jerry Cotton on vaatimaton maalaispoikaluonne ja poikamies, jonka ainoa todellinen intohimo tuntuu olevan punainen Jaguar. Jerryn tupakkalakko alkaa joka viikko uudelleen ja uudelleen. FBI:n henkilökuntaa Jerry Cottonissa Jeremias Aaron "Jerry" Cotton on FBI:n erikoisagentin koulutuksen saanut poliisi, jolla on huippuluokan ruumiinkunto, lahjomaton oikeudentaju, salaman-nopeat refleksit, veitsenterävä äly, hellittämätön sinnikkyys rikollisjahdissa ja hullunrohkea verikoiran taistelutahto. FBI:n mandaattiin kuuluvat kansalaisoikeuskysymykset, terrorismin vastustus, vastavakoilu, järjestäytynyt rikollisuus, huumerikollisuus, väkivaltarikokset, talousrikokset ja muut em. Neville luokitellaan virkaveljiensä piirissä New Yorkin rikoshistorian käveleväksi ensyklopediaksi. FBI:llä on palveluksessaan lähes 12000 erikoisagenttia ja 16500 muita alan ammattitukihenkilöitä. Noilta ajoilta on peräisin FBI:n poliisien kansanomainen nimitys "G-miehet" ( Gun-Men ) FBI:n Washington D.C: ssä olevan päämajan alaisuudessa on 56 kenttätoimistoa ja näiden alaisuudessa 400 paikallistoimistoa. Tämä vanha poliisielin muodostui erittäin merkitykselliseksi Amerikan kieltolakiaikoina, jolloin se organisoitiin uudelleen ja aseistettiin, jotta FBI:läiset olisivat tasaveroisia häikäilemättömien salakuljetusgangstereiden kanssa. George Arthur"Neville", apuvastaava erikoisagentti, iältään jo vanhempi rikostutkija, joka on sitä mieltä, että avioliitto ei sovi lainvalvontaviranomaiselle. Phil Decker on hienosteluun taipuvainen, panatellaa poltteleva entinen estetiikan ylioppilas, joka rakastaa Four Roses viskin lisäksi ranskalaista punaviiniä ja Jerryn punaista Jaguaria, jota hän lainailee tehdäkseen vaikutuksen lukuisiin tyttöystäviinsä. Budjetti on yli 3 miljardia dollaria. Lempijuoma Four Roses Whiskey nautitaan aina hyvin tehdyn työn kunniaksi ja ehkä joskus muulloinkin. Jerry Cotton nodattaa G-miehen tunnuksia: "Uskollisuus, urhoollisuus, rehellisyys." Philipe Marcele "Phil" Decker, FBI:n erikoisagentti on parasta ystäväänsä Jerryä virkaiältään paria vuotta vanhempi
Polttaa piippua ja pitää pöydällä olevat kynät erinomaisessa järjestyksessä ja terävinä. Neville kannattaa suoraa toimintaa ja rikollisten lievää ankarampaa kohtelua. Jerry Cotton kirjoitetaan minä-muodossa G-mies Jerry Cottonin omina muistelmina.
4. Taskumatti on pelastanut ainakin kerran Nevillen hengen tappavalta luodilta. Myrna, keskusneiti, jolla on seksikkään käheä ääni. Lupaa turpiin myös sille, joka kutsuu häntä oikealla etunimellä. Jerry Cotton ilmestyi parhaimmillaan 60 eri maassa useilla eri kielellä ympäri maailmaa. G-mies Leon Eisner, toimii usein keskuksessa ja harrastaa piirtämistä. Harkitsevainen ja aina tilanteen tasalla oleva Assistant Director In Charge, joka on ansainnut niin alaistensa kuin Washingtonin herrojenkin kunnioituksen. Jack kantaa mukanaan isoisältä perittyä taskukelloa ja kertoilee mielellään virkaveljilleen tarinoita Suomesta. June Clarke on kaunis G-nainen, joka on harvemmin kentällä mukana. Highin ikinuori sihteeri, joka keittää hyvät kahvit ja säteilee aina hyvää tuulta. Helen on John D. Jack Harma, suomalaiset sukujuuret omaava pitkä siilitukkainen G-mies, joka puree purkkaa ja viljelee hirtehishuumoria. Neville pitää Jerryä oppipoikana, Philiä hienostelijana ja nimittelee nuorempiaan viirupyllyiksi. Suomalainen Jerry Cotton on ilmestynyt v. Lempirepliikki "ugh". G-mies Steve Dillaggio on italialainen hurmuri, joka kilpailee Philin kanssa pukujen tyylikkyydessä. High on FBI:n New Yorkin kenttätoimiston johtaja, jota alaiset kutsuvat tarkastajaksi. G-mies John Healthy, pannut kiikkiin Guy Hollet-nimisen roiston, jota mahtavampaa New Yorkin alamaailman hallitsijaa tuskin koskaan on ollut Tiedoksi lukijalle: Jerry Cotton on alunperin saksalaisen Bastei-ferlagin 50-luvulla luoma kuvitteellinen pienoisjännitysromaanin hahmo. John D. G-mies Zeerokah on harvapuheinen intiaani, joka juo tuoremehua ja ymmärtää huumoria. G-mies Joe Brandenburg, jäyhä,saksalaista sukua oleva entinen kaupunginpoliisin luutnantti. G-mies Fred Nagara, iäkäs italiaano. 1961 alkaen. Salaiset aseet ovat Colt Peacemaker .45 eli "rauhantekijä" ja kieltolain aikainen hopeinen taskumatti, joka on aina povessa
Omaa lomaansa odottavan tarkastaja Highin murheenkryynit Cotton ja Decker pääsevät lopulta Karibian risteilylle, mutta kyseessä ei ole mikään hupimatka vaan vaarallisen kriminaalin etsintäreissu. Jerry joutuu toteamaan, että jos kylpyhuone on vaarallinen paikka kotona, on se sitä myös laivassakin.
5. Suureen laivaan mahtuu aika monta ihmistä ja melko monta vaaratekijää. Kun G-mies Jerry Cottonin kieli jäätyy kinkkuun lihapakkaamon lastauslaiturilla ja rosvo lähestyy murha-aseen kanssa, on siitä leikki kaukana mutta kolkko nauru erittäin lähellä. Rikollisliigan pomo kiertää lain kouraa ovelilla suunnitelmillaan, mutta julmasti juonittuun juonikuvioon mahtuu myös outoja sattumia kuten peitetehtävässä omaan peitetarinaan törmääminen..
Muuan ostoskeskus pääsi jo nuorista vandaaleista alettuaan soittaa Bing Crosbya. Jos ei ole lainkaan hermoja, niin tekee paremmin työtä ja ehtii tehdä enemmän asioita. Hänelle voi valehdella ihan mitä tahansa. Suttonin huoneeseen piti näillä hetkillä saapua äijä nimeltä Ian Paul Kerrington. Tällä kertaa jopa kaikki kuuntelun käytettävät pakettiautot oli varattu, joten meidän oli pakko improvisoida kannettavilla laitteilla. Mutta oma. - Luulin että äskeinen oli tölkinheiluttajien puolustuspuhe! Phil hämmästeli. - Minä itse kyllä katson mieluummin sitä harmaan hygieenistä betoniseinää. - Siellä sai sentään käydä vessassakin, Phil nyökkäili. n siedä rutiineja, paitsi silloin kun ne ovat omia rutiinejani. Jaguarini oli parkkeerattu kotimaisia kaaroja myyvän "Sutton´s Machine"-liikkeen avaralle takapihalle. Jos jokainen teko ja motiivi täytyisi perustella, meidän olisi palattava esihistoriallisiin aikoihin. Tämä rutiini eli väijyssä istuminen otti jo takapuoleen mutta odotimme edelleen. - Vaikka itsesi kanssa kilpailitkin. - Niin minäkin ensin luulin. Minusta tuntuu että tuo, sanoin ja osoitin seinää maalaavia nuoria, - ei ole se suurin synti mitä kaduilla voi tapahtua. Hän oli suojelurahan kerjääjä, jota metsästimme siksi, ettei hänen kerjäämisensä jäänyt koskaan pelkkään kämmenen ojenteluun. Ensi kerralla otetaan kottikärryt mukaan, niin sinua ei tarvitse raahata
6
E
taksiin neljän miehen voimin. Takapihalta oli näkymä hiljaiselle kadulle, jonka toisessa päässä skeittaili nuorisoa. - Ennemmin olisin kirkossa kuin täällä. Phil murjotti, koska olin leukaillut hänelle sinä aamuna vähän liikaa edellisillan juomingeistamme. - Voihan se olla että olet oikeassa, Phil nyökkäili diplomaattisesti. Paikassa myytiin lähinnä järkyttävän kokoisia Hummer-autoja. Salakuuntelulaite sijaitsi Alfred Suttonin automyymälän toimiston puolella. Viranomaiset uskovat, että Barry Manilow on niin epämuodikasta, että sillä saataisiin kuriin nuorison autostereoiden huudattaminen ja kaahailu. Pikkupicassot sprayasivat myös seinään ihan omaa Guernicaansa. - Minusta vain tuntuu, että autostereot pannaan vain isommalle kun Manilow alkaa määkiä auton ulkopuolelta. - Olet taas ottanut vahingossa lumelääkettä etkä virallisia rauhoittavia, mutisin. Edellisen kyttäyskeikkamme aikana meillä oli käytössämme entinen kirkko, jossa meillä oli kokonainen salakuunteluun tarkoitettu komentokeskus. - Aika rientää, eikä mitään tapahdu, pähkäilin. - Tämä homma vaatii toisinaan lehmän kärsivällisyyden, Phil mumisi Jaggen pelkääjän paikalta. Kumpaa sinä katselet mieluummin, harmaata betoniseinää vai sellaista pintaa jossa on edes jotain väriä, oli se sitten tagi, graffiti, krossaus tai pelkkä töherrys. - Niin no, naurahdin. - Minä en juonut itseäni pöydän alle! hän valitti. - Älä nyt ota itseesi, hörähdin. Näin Phil pääsikin vaihtamaan sujuvasti puheenaihetta: - Australian Sydneyssä aiotaan ihan vakavissaan soittaa kadulla kovaäänisistä Barry Manilow´ta jotta rikollisuus vähenisi. - Miksikö. Minä ja G-mies Phil Decker istuimme Jaguarissani ja meillä molemmilla oli napit korvillamme. - Miksi. Kerrankin siis näin päin. Tarrasit kiinni Max Salosen baarin pylväästä ettei sinua vietäisi pois juomahanojen ääreltä, valehtelin. - Toisaalta. - Minä kun olen niitä ihmisiä, jotka pahalla tuulella ollessaan kyllä näyttävät sen muillekin, Phil murisi. - Minäkin tiedän kyllä paljonko kello on, mutta en juuri tällä hetkellä, kuului puolijärkevä vastaus. Se on hieno, ellei peräti mahtava tunne kun kaveri ei muista illasta mitään
- Tilaisuuden, jonka avulla säästytte ikävyyksiltä. - Tuo on minun taloni, Sutton sanoi kiivaasti hengittäen. Autokauppa sijaitsi Brooklynin puolella ja Williamsburg Bridgen laidalla. - Nuokin toimivat edelleen, hymähdin. - Ei, en suinkaan. Silloin radiopuhelin rasahti ja G-mies Jack Harma lopetti jeesustelumme: - Kerrington ajoi juuri liikkeen eteen. - Kyllä, kyllä te tarvitsette. - Antaa jätkän tilanteen kypsyä. - Olkaa täsmällisempi. Tehän asutte Jerseyn puolella. - Sen adrenaliinihuuman saaminen graffiteja salaa väsäämällä alkaa olla aika vanha juttu, Phil tiesi. Musta piste kulki ilmassa kohti Roosevelt Islandia. - Hyödyttömät freskoilijat. - Ettei vaan mene ylikypsäksi ja liiskaannu kätösistä kun ruvetaan poimimaan, Phil negativisoi. Onhan teillä muuten palovakuutus kunnossa. Näin on tapahtunut mekaanisen vian vuoksi esimerkiksi vuoden 2005 syyskuussa ja vuoden 2006 huhtikuussa. Katsoin West Channelin ja Queensboro Bridgen suuntaan. Tarjoan tilaisuuden tehdä jotakin perheesi hyväksi. - Tuo riitti, puuskahdin. - Tagien "bommaus" mahdollisimman moneen paikkaan ei ole aikoihin ollut Nykissä edes muotia. Jack ja Steve Dillaggio olivat ottaneet kyttäyspaikakseen autoliikkeen edustalla olleen lehtikojun. East River helmeili ankeana lähellä pohjoista 6. - Kas kummaa, Kerrington hämmästeli. - Niin, silloin kun eivät ole epäkunnossa, Phil pähkäili. Saatoin kuvitella Suttonin kohottavan hermostuneen katseensa tietokoneensa ruudulta. - Ei mennä vielä, sanoin. Kuuntelimme orastavaa keskustelua. Kerrington jatkoi jaaritteluaan kautta rantain. Tämä aiheutti vain sen, että graffitit siirtyivät seiniin ja roska-autojen kylkiin. - Voi sillä varmaan päteä jossakin banaanivaltiossa, hymähdin. Sveitsiläisen Vonroll Limitedin rakentamat kaapelivaunut tulivat New Yorkiin vuonna 1976. - Napataan tuo pas7. Me voimme suojella tätä liikeyritystä, teitä ja perhettänne nimellistä korvausta vastaan. Selviääkö perheenne hengissä. Lapsenne saa pitää vanhempansa, elää onnellisen elämän ja silleen. - En tarvitse suojelua. Kuten sanoin, tarjoan vain tilaisuuden tehdä jotain perheesi hyväksi. - Kuittaan, vastasin. Ilmassa kulkevan kaapelivaunun matka Manhattanilta kymmenentuhannen asukkaan Roosevelt Islandille kestää neljä minuuttia, jollei vaunu jumiudu reissulle. mielikuvituksettomuus iski vastaan, valittelin. - Teistä riippuu, säilyttekö te hengissä. Graffiteilla maalatut junat vedettiin välittömästi liikenteestä ja puhdistettiin ennen kuin ne päästettiin takaisin raiteille. Ohjelmasta luovuttiin 1989. Ei poimita raakana. Kas, minulla on mukanani valokuva jonka kaverini siellä ottivat... Kaikki tällä kadulla maksavat, kaikki! Ja ajatelkaa perhettänne. ~ - Te taas, Sutton parahti. - Jumalauta, Sutton puhisi. - Minkä tilaisuuden. G-mies Lewis Dorn istui Dodgessa, joka oli parkkeerattu kadun laitaan.
Kuuntelimme, kuinka autokaupan toimistossa ovi kävi. - Yritättekö te uhkailla, vai. katua ja joella puksutti laiva poikineen. Phil katsoi minua kysyvästi. - Mietin tässä, onko meidän radiopuhelimemme epäkunnossa... - Mitä te oikein haluatte. - Eikö se jo selvinnyt viime käynnillä. - Terve sinullekin. Vuonna 1985 New Yorkissa aloitettiin niin kutsuttu 24 tunnin ohjelma, joka tuli maksamaan 45 miljoonaa dollaria
Esitin virkamerkkini. Laiha ja karvahattupäinen pomo veti hanskat käteensä ja saapui kylmään ilmanalaan. Mutta eipä siinä ennättänyt valittaa, kun oikaisimme lähes tyhjän parkkipaikan läpi. kysyin häneltä. - Yrittäkää hoitaa työntekijänne pois täältä, Phil sanoi pomontekeleelle.. Hän seisoskeli naama seinään päin erään lihasirkkelin luona. Kuljin eteenpäin kuin haaskalle saapuva eläin ja Phil vaelsi aivan kannoillani. - On, mutta enhän minä voi sitä kesken töiden soittaa, hän parahti. - Saan pomot niskaani. Myös Phil havaitsi katseeni suunnan. Phil karjui korvaani. Phil oli sopivasti takanani ja minä Philin aseen tulilinjalla. - Katsotaan. Hän suunnisti - takaovelle ja suoraan eteemme. Samalla hetkellä kuulimme Kerringtonin puuskahtavan: - Nuo jätkät tuossa lehtikioskilla... Tunnistin hänet hiuksiin värjätyistä raidoista. Kuljimme melkein salin toiseen päähän, jossa työnjohtajan koppero sijaitsi. - Jotenkinhan tässä täytyy kätensä liata. Phil päästi äkäisen äänen: - Kuulkaahan... kiainen. - Voi helvetti, kuka se noista on. Pelästyneinä he väistyivät miehen tieltä, kun hän karkasi kylmään lihamaailmaan. Suustani ennätti tulvia ilmoille vain: - FBI! Pysäht. Joka tapauksessa me tarvitsimme hänet elävänä. Hän kirmasi Metropolitan Streetin suuntaan kuin suuri eläin savannilla. Me painelimme perään tempolla, jolla vatsahaavakin repii itselleen vatsahaavan. Juoksin hänen perässään halliin, joka oli täynnä työntekijöitä. Vaaleaan poplariin pukeutunut Kerrington änkesi tuulispäänä ulos rakennuksesta. Etukumarakin oli varsin sarvikuonomainen. Jos joku olisi sillä hetkellä nähnyt hänet edestä päin, niin jykevine ja ahavoituneine kasvonpiirteineen hän varmasti muistutti päälle syöksyvää härkää. Virka-aseeni oli vasta puolitiessä matkalla kotelostaan ulos, kun ovi pamahti minua kohti. Poskiläskini läsähdys oli seuraava ääni oven osuessa naamatauluuni. Olkoon se tapa sitten tämä, Phil äyskäisi kun astuimme autosta ulos. Takaa-ajomme kulki jalkapelillä kohti sataman lihanpakkaamoa ja sen jäästä höyryäviä varastotiloja. - Ovat tulleet omia aikojaan! - Me tapaamme vielä, kulimme Kerringtonin äänen ja juoksuaskelia. Kerringtonilla oli harvinaisen paksu pää.
8
Hiekanväriset hiukset oli leikattu lyhyiksi ja niissä oli mustia raitoja. - Pistäkää se soimaan. Pelkäsi onneton, että ampuisimme häntä selkään kuten hän itse olisi tehnyt. te kutsuitte kytät! - En, en varmasti! Sutton parahti. Kaikilla lihanleikkaajilla oli samanväriset pitkät takit kuin takaa-ajettavallamme! Kylmälaitteet ja lihaleikkurit pitivät sellaista meteliä, että keskustelu normaalilla puheäänellä oli mahdotonta. Puikkelehdimme parkkimittarien seassa ja Kerrington teki koko ajan väistöliikkeitä. ~ Ilmassa oli suuren rosvojahdin tuntua. Kokonaisen lauseen synnyttäminen vaikutti olevan tälle miehelle erittäin vastenmielistä. Mutta mutta, silloin minä tunnistin Kerringtonin. Hoipparoin taaksepäin ja tönäisin Deckerin akan pojan päin seinää. Kerrington karjaisi jotakin painokelvotonta ja juoksi ohitsemme kaataen roskapönttöjä mennessään. Pälyilin ympärilleni ja näin lihaa leikkaavia sahoja ja luisia ruhoröykkiöitä. - FBI. Sitten muuan haalaripukuinen mies ja rahtilistoja pidellyt nainen näkivät hänet edestäpäin. Hengästytti ja pumppu hakkasi ja poskeen koski. Onko teillä jokin ruokatauosta ilmoittava kello
Näin Glockin liukuvan metallisen hyllykön alle, josta en sitä kykenisi kalastelemaan ilman pitkää kepakkoa. Näytin Philille käsimerkillä en kansainvälisellä vaan Quanticon FBI-koulutuskeskuksessa opitulla käsimerkillä että hän kulkisi hallin toiselle oviaukolle. Kerrington syöksyi minua kohti ja käytti tussaria lyömäaseena. Lähestyin oviaukkoa, jonka lähellä Kerrington oli viimeksi hätäillyt. Edessäni oli vain huuruisia metalli- ja pahvilaatikoita. Tässä paikassa oli todella kylmä, kylmempi kuin ryssän helvetissä. Nyt sain todistaa sen toimintaa nykiläisen lihanpakkaushihnan äärellä. Saavuin aivan erityisen kylmään tilaan virka-aseen piippu lattiaan suunnattuna. Metallinen lattiakin yritti liimata minut jokaisella askeleella paikoilleni, mutta jatkettava oli. Iskeydyin kipeästi metalliselle lattialle ja löin polvenikin. Kerrington, tämä älyn jättiläinen, tyhjensi kerralla koko lippaansa ja se sopi meille paremmin kuin otsatukka sialle. Pikavilkaisu kylmiön ovelta molempiin suuntiin eikä ketään näkynyt väijymässä. Näin eräällä pöydällä työkaluja, joita kai tarvittiin lastauslaiturilla. Joten nyt minä loikkasin muitta mutkitta tyypin niskaan. Uhka tulikin suoraan edestäni. Siinä samassa hän ennätti mäjäyttää kämmensyrjällään meikäläistä niskaan ja kipu kukki selkärangassani. - Kun aikansa varastaa ja tappaa niin pian jo kiroilee. Valkoinen höyry sotki näkökentän. Hänen takkinsa hiha vaikutti märältä, joten hän oli liukastunut oven suussa. - Näinhän se on, vastasin huutoon. Hengitykseni huurtui suuni edessä ja yritin tasaannuttaa sydämeni pamppailun. Sen muotoilu perustuu tsekkiläiseen CZ-75:een. Kun pääsin edes kontalleni, näin miehen yrittävän jälleen pakoon seuraavasta oviaukosta. Varmaan se, kun kerran aliarvioin kykyni. Tönäisin työnjohtajan takaisin hänen kopperoonsa, jonne hän kaatui selälleen. Heittäydyimme peräkanaa erään lihaa leikanneen sirkkelin vierelle ja sitten ympärillämme kipinöi ja surahteli. Mutta mies oli kadonnut äskeisiltä jalansijoiltaan. Mies kiroili kuin rantarosvo. - Maihin! karjaisin takanani seisseelle Philille. Israel Military Industriesin ysimillinen "Jericho 941" on Baby Eagleksi ristitty Desert Eagle -"tuoteperheen" pienokainen. Mikähän on ollut suurin virheeni koko elämäni aikana. Kyllä, kyllä hän oli Kerrington ja vastaani tullut läpimärkä kyy9. Lähestyin Kerringtonia, joka kääntyi katsomaan minua irvistäen. Ennätin kohottaa käteni vain hieman, kun isku vihloi rannetta ja oma aseeni kolisi jäiselle lattialle. Katossa olleissa kiskoissa oli liikuteltavia lihakoukkuja ja niissä roikkui elukoiden puoliksi perattuja ruhoja. Minä ja rosvoilija juoksimme peräkanaa seuraavasta oviaukosta ja ylhäältä roikkuneet muovisuikaleet lätisivät päin näköäni. Karjuin Philille löytäneeni Kerringtonin ja klonkkasin perään. Oven suussa oli lätäkkö jotakin tahmaa, johon olin liukastua. Työnjohtajan toimiston virkaa ajaneen kopin ikkunat levisivät kristallisateena paskahuussin kokoisen tilan sisälle. Aseen osat ovat italialaisia, mutta se on koottu Israelissa. ~ Näin edessäni huurun seassa epämääräisen hahmon, joka teki samaa kuin minä, eli väijyskeli vastustajaansa väkivallan toivossa. Kuulin iskurin naksahtavan iloisesti tyhjää. Silloin havaitsin Kerringtonin uudemman kerran. Sitten näin hänen pienokaisensa. Puikkelehdin näiden seassa kuin karjaa kyräilevä vegaani. Havaitsin, ettei sivullisiin ollut sattunut mikään hutilaukaus ja karkasin kohti Kerringtonia. Syöksyin pää edellä äijän vatsaan.
Ilma puhisi hänen keuhkoistaan ja palleastaan kun osuimme päin jäisiä laatikoita ja rosvo oli tällä kertaa kivunsaamapuolella
Se saattoi näyttää akkamaiselta, mutta tiedän, että jollei moinen polkaisu murskaa jalan luita, se tekee äärettömän kipeää. Mietin, että tällaista tapahtuu vain Homer Simpsonille niin, ja Jerry Cottonille. Potkaisin häntä sivukautta polvitaipeeseen ja ukko ulvaisi. Yritin vetää kieleni irti. Polkaisin häntä jalkapöytään. Lastausalueen laitaan oli pysähtynyt seiso-. Ei voinut olla totta. Räpläsin nopeasti hanan kylmälle ja tartuin letkusta. Jäinen metallipinta raksahteli jokaisella askeleella. Sitten mies kaatui laiturille eikä se johtunut minun teoistani. Letku repesi irti jäisestä lattiasta, johon se oli joskus tarttunut kuin purukumi rippipuvun perseeseen. Näin edessäni rosoisen seinän, johon kisko päättyi. - Minä kun niin halusin vanheta arvokkaasti, ähkäisin. Sain kieleni irti. Hanaan oli kiinnitetty letku, joka lojui sykkyrässä lattialla. Kumarruin Kerringtonin puoleen ja näin heti, ettei mitään ollut tehtävissä. Olin äkkiä lastauslaiturilla, jonne katon kaikki kiskot loppuivat. Laaki ja vainaa. Pudottauduin laiturilta sinertävälle soralle. Kieleni ja samalla poskeni oli jäätynyt sekunnissa kiinni possun kylkeen! Syrjäsilmällä näin roiston lähestyvän hekotellen. Käännyin päin miekkosta. Isku heitti minut päin edessäni roikkunutta sikaa. Ei, hänellä ei ollut kädessään lihakoukkua vaan rengasrauta. Vettä roiskui vaatteilleni mutta sanotaanhan, että lämmittää se housuun kuseminenkin hetken aikaa. Kädet sujahtivat ulos hihoista ja hän ponnahti kyykkyasentoon. Sora rasahteli, kun sprinttasin kohti nurkkaa. Miehen keuhkoaminen ainakin oli sitä luokkaa, että se näytti sattuvan. Seinään ropisevan soran ääntä. Syypää tähän oli luoti, joka kulki Kerringtonin kaulan läpi. Naamani läsähti vasten kinkkuruhoa ja juuttui siihen. Hän oli takertunut märästä takistaan lattiaan kiinni! - Jumala on sittenkin olemassa, tokaisin kun toiveeni oli toteutunut. Seinästä sojotti vesihana. Osoitin häntä letkulla ja kylmä vesisuihku osui hänen kasvoihinsa ja vaatteille, kastellen hänet kauttaaltaan. Kun se kohtasi pärstäni, kasvoilleni lensi vesipärskeitä. Mies tempoili ja ähki kunnes huomasi sen toivottomaksi. Laukaus kaikui ilmassa ja ennätin nähdä pipojätkän, joka sukelsi lastauslaiturilta kulman taakse. Talvella oli kielletty työntämästä kieltä rautakankeen. Kun saavuin kulmalle, kuulin auton kiihdyttävän. Minä käytin väkivaltaa, joka ehkä myöhemmin katsottaisiin tarpeettomaksi. Valutin kuumaa vettä kielelleni ja turta tunne muuttui kuumaksi. Silmiin tulivat kyyneleet ja mieleen tulvahti lapsuusaikani Connecticutin Harpersvillessä. Hän kaatui kyljelleen lattialle. Hän yksinkertaisesti kuoriutui ulos takista, mutta hän joutui samalla päästämään irti rengasraudasta. Kiskot jatkuivat uusien muovisuikaleiden läpi ulkoilmaan saakka. Käännähdin vaivalloisesti hanan ääreen ja väänsin veden kuumaksi. Kipu oli sitä luokkaa, etten olisi millään halunnut repäistä nahkaa kielestä ja puolesta naamasta. Pistin lapikasta toisen eteen. Käteni kulki vyölleni, jossa käsirautojen nahkakotelo sijaitsi. - Mitä tuo muka estää, hän raivosi.
10
Hän tuli edelleen kohti, mutta silmiään pyyhkien. Lähdin mölisten työntämään ruhoa edelläni ja rosvo tuli perässä. Saavuin ruhon kanssa letkun ääreen. närpää kuului myös hänelle. Muistin erään aforismin: se mahdollisuus, että joku katselee sinua, on suoraan verrannollinen toimintasi typeryyteen. Kun en uskonut kieltoa vaahtosammuttimen kokoisena, miten olisin oppinut tämän asian aikuisiälläkään. Vilkaisin ylöspäin ja näin ruhon roikkuvan koukusta, joka oli kiinni kiskossa. Syrjäsilmällä näin, kuinka äijä tuli vauhdikkaasti päälle yleisen syyttäjän lailla
- Et rekisterinumeroa. - Täyden kymmenen pisteen connecticuKäännyin takaisin tytön puoleen. pylä, kuulin konstaapelin aloittavan kun hän - Minä en tunne automerkkejä. silminnäkijälle. Phil huusi lastauslaitulabran porukan seurana. Tyttö murisi pakahtumaisillaan. kaivoi esiin muistilehtiönsä. Pikimusta tukka sojotti erinäisiin ilmansuuntiin ja varsin syntisiksi maalatut silmät vaikka säteilytettäisiin, sinne jää kumminkin niin pieniä ötiäisiä ettei niitä erota kunnolla tuijottivat minua vihamielisesti. - Ainakin sen, kun FBI:n mies toikkaroi lista lausuntoa NYPD:n sinitakille. maan päätään: - Se on siis lävistys! tyttö tiuskaisi minulle. - Minäkin näin sen pää- Olehan Federal Buildingin harakka hiljaa, hineen. Ainakin punaisen ja vihreStreetin autovilinään. Niissä, ikävä kyllä, on näppylä, sanoin murhalaukauksen ainoalle lihaa. Poliisimies oli kuunnellut haastatteluani ja kieli porsaassa kiinni. kysyin. - Vai että Vaikka olisinkin samaa mieltä puskuritarran kieli jäätyi sian ruhoon! kanssa, sitä ei näissä hommissa voi aina sanoa - Pitikin kertoa, murisin. - Tulkaapas näppylätyttö tänne, poliisi sa- Entäpä kun laukaus ammuttiin. Kiusa se on - Minulla kun on myös ongelmia värien
11. - Sitä tapahtuu. - Voi olla ettei minusta ole paljon apua, ai- noi. - Pipa oli. - Mitä siinä puskurissa luki. - Jos minuun olisi kytketty myötähäpeämit- "Bush happens". ja ja auton äänikin katosi kulman taakse, Kent - Olen värisokea. - Tämä tyttö jolla on nenässä metallinäppyla. - Vaan minäpä olen! näiden tyylin- ja asunvaihtajien perässä enää - Vaikka salaatinlehti kuinka pestäisiin ja pysy. - Niin, huokaisin. Kun on neljän pisteen - Entä mies, joka autoon juoksi. än suhteen. ~ - En. kysyin. Pitkässä mustassa poplarissaan viihtyvä Lewis Dorn myhäili päästessään myös auko- lä, sanoo ettei hän tiedä auton merkkiä eikä hän katsonut rekkaria, kailotin takasin. Ihan totta! - Siis mitä. Muistan vain auton puskuritarran. Lisäksi Jack Harma ja Steve Dillaggio haahuilivat lastauslaituril- rilta. - Tämä tyttö jolla on nenässä tuo hopeanäp- Minkä merkkinen auto oli. sinut tositoimissa, Phil hekotteli. - Muuten, maajuttelemaan erittäin vastahakoisen todistajan kanssa. Ihan totta. - Usko sitten niin. noa silminnäkijä sanoi. isä ja kuuden pisteen äiti, syntyy kymmenen - Sillä oli pipa. tari, se särkyisi joka kerta kun näen ja kuulen - Niinpä niin, totesin. maan vain yksi punkkaritytön näköinen kulki- kanssa... pisteen vauva. tilainen Jerry Cotton. Menin keltaisten rikospaikkateippien ali - Näin, mutisin ja luovutin. - Selviääkö mitään. - Oliko auto punainen, sininen, musta. - Sulla on muuten nenässä hopeanvärinen edes mikroskoopilla. - Valehtelet. Phil seisoskeli rikospaikkatutkijoiden ja ääneen. Huokaisin. - Lävistys! tyttö lähes kirkui. murisin. Tyttö oli punkkari tai gootti, en minä pallolla ei ole yhtään vegaania. - Se on lävistys! Hämilleen mennyt tyttö jäi antamaan viral- Mitä ennätit nähdä. linjoilla. Hyvin vastenmielistä, iskin hänelle silmää jotta hän jatkaisi samoilla minä kun olen vegaani
kadulle seudun maine koheni entisestään. 1900-luvun alussa suomalaiset maahanmuuttajat asuttivat Harlemia ja 125. - Onhan sinullakin sukujuuriesi ansiosta kytkös Harlemiin, sanoin Jack Harmalle. - Se mieshän ei ollutkaan mikään takinkääntäjä poliitikko. - Roisto on käynyt pelaamassa uhkapeliä, juonut viinaa ja vieraillut huorissa. - Pää sentään säilyi ehjänä, Steve totesi katsoessaan Kerringtonin kaulan haavaa. Kun 1950-luku koitti, suomalaisista ei näkynyt juuri jälkeäkään. - Maplehan kuoli 49-vuotiaana syöpään. Bill Clintonin perustettua toimistonsa 125. - Käsittääkseni Kerrington asui ihan Harlemin rajalla, ei hänellä sinne muita suhteita ollut, Phil totesi. Seuraavana päivänä hän on vienyt vaatteensa pesuun ja mennyt parturiin. - Vasta ex-pormestari Giuliani ryhtyi putsaamaan Harlemia 90-luvulla, Jack lopetti tarinoinnin. 8000:sta siirtolaisesta suurin osa karkasi Brooklyniin ja sen jälkeen Harlem kuului kokonaan mustille. Tämän kaiken Jack ennätti tarinoida pikakelauksella alle puolessa minuutissa. Harlem on tällä hetkellä Times Squaren jälkeen kaupunkimme toiseksi suosituin turistikohde, vaikka esimerkiksi 70- ja 80-luvuilla edes taksikuskit tai poliisit eivät uskaltaneet mennä tietyille Harlemin alueille. katukin oli nimeltään Finn Road. Nuo kuitit liittyvät varmaan ihan tämän miehen henkilökohtaiseen hygieniaan. - Sitten vielä, muuan rikoslabran tyyppi julisti, - toisessa taskussa oli viikon vanhoja raviratakuitteja New Jerseyn puolelta, myös viikon vanha viinakaupan kuitti Bronxista ja epämääräinen tuntihotellin lasku Queensista. - Puuttuu vielä kuitti ilotytöltä, pärskähdin. - Aikoikohan se laittaa nuo verotukseen. Minä olin jo palannut asialinjalle eli tutkittavaan rikokseen. 1920-luvulla tuli Cotton. - Roisto vai. Hän aloittikin poliisivoimissa aivan arvoasteikon pohjalta. - "Käsittele jokaista tapausta kuin uhri olisi oma äitisi" oli eräskin Maplen ohje kaikille rivipoliiseille, Steve sanoi. pienikin kiusa. - Mikä jäi nyt toistaiseksi todistamatta, sa-. - Kerringtonin taskusta löytyi vain kuitteja harlemilaisesta parturista ja pesulasta, Jack kertoi. - Muutaman päivän vanhoja. Luonnollisesti tonttien hinnat ovat jälleen lähteneet kohoamaan kohti pilviä. - Tuo raato mitään lohtua kaipaa, Phil tuhahti. - Tosi on, Jack Harma sanoi. Valkoinen pörssimeklari muuttaa pikkuhiljaa Harlemiin ja musta mies lakaistaan hintatason avulla kohti Bronxia. Eiköhän se ollut vieras käsite tälle tyypille, Dorn naurahti ruumiin parransänkeä tuijottaessaan. Kiipesin takaisin lastauslaiturille. - Minä en oikein usko, että Kerrington olisi kerännyt suojelurahoja Harlemissa saakka, totesin. - Mafiapomo Rudolph Stavosin torpedo ja suojelurahankerääjä. - Laiha, ellei olematon lohtu tälle henkilölle, Jack murahti. Hän on muuten "The District"-tv-sarjan poliisipäällikkö Mannionin esikuva, Phil totesi kumartuessaan vielä kerran ruumiin ääreen. Fennoskandinaavinen ruoka tuoksui Soomi-haalissa ja Tarmo-haalissa. Tuohan kuulostaa ihan Jerryn viikonlopulta, Phil mutisi pokerinaamalla. - Giuliani ei olisi muuten saanut rikollisuusastetta laskemaan ilman Jack Maplea, Lewis Dorn muistutti. - Hänen pomonsa ei hae vaikutusvaltaa siltä alueelta. Slummiutuminen lisäsi alueen ghettojen rikollisuutta ja huumeet toivat lisää väkivaltaa. Tämän päivän Harlemissa saattaa jo - tai jälleen - nähdä taidegallerioita, muotiputiikkeja, kukkaistutuksia ja espressobaareja hämärien after-house-klubien ja kokaiini12
luolien sijaan. En suinkaan minä, vaan alamaailman omistama jazzklubi Cotton Club. - Hygienia. - Liikkuvaista sorttia, Dorn sanoi. - Pää kiinni, sanoin
tivät kyselemään newjerseyläiseltä raviradalta Kuljin ikkunan luo ja naputin sitä rystysillänäköhavaintoja Kerringtonista. Jack Harma ja Steve Dillaggio menivät Queensiin tutkimaan ni. - Kuka tahansa, joka työskentelee Stavosin komaan Kerringtonin asunnon Harlemin ja El rikollisorganisaatiossa, Phil väitti. Ramsey tiesi varsin hyvin epäiltymme ku- Kyselisitkö, Dorn, naapureilta Kerringtonin vieraista. Minä, Phil ja Dorn lähdimme pen- asuntonsa ikkunassa. Yksi seinistä lissa, niin eipä niistä tapahtumista kai oikein oli suuri ja paksu lasi-ikkuna, josta oli suora johtolangoiksi ollut, mumisin. - Ensimmäinen ajatus oli, että jotakin olisi laisen vesiperän olivat hekin vetäneet. ehdotin penkoessani jääkaappia viot. Hullu mikä hul- Miksi. - Laatumaalarin maali ei ainakaan ole tuo- yhtä heikon tuloksen. Vaan näinpä ei asianlaita ollut. kaupunginpoliisin Dorn tuli makuuhuoneen puolelta kumiluutnantti Ramsey kysyi tällöin. Muistin edellisen kerran, kun saimme rinäköala Marcus Garvey Memorial Parkiin. - Ei yhtään miBlurr, jonka Stavos oli pistänyt asialle. Kuka käyttää panssarilasia tuntihotellia, jossa surmattu oli äskettäin visiteerannut. ja pakastinta. Kumea ääni. Dorn kysyi. Asunnon tyylikkyys ja tämä ikkuna olivat kollispäällikkö Stavosin syytettyjen penkille aika hämmentäviä seikkoja sillä alueella, joka saakka. - Ehkä huoneistomaalarilla oli valkoinen Harlemilainen parturi ja pesula tuottivat kausi, Dorn totesi. G-miehet Joe Brandenburg ja Zeerokah läh- Mitä. Nyökkäilin. Virkaveljillämme ei myösretta, Phil sanoi seinää raaputtaen. Hän purskahti nauruun ja pudisteli päätään. Muuan Robert Johnson oli surmattu vuosi sen jälkeen, kun hän teki rahallisen koostui enimmäkseen vuokrakasarmeista. Kaikki oli valkoista. Palasimme pettyneinä Federal Plazalle. Seinät, lattia, katto ja jopa kaikki huoneka- vintoketjun alapäässä, saattoi hänkin välittää turvallisuudestaan, nyökkäilin. kaappeja ja vessan vesisäiliötä. - Koska vihaan ihmisiä. Epäilimme syylliseksi tyyppiä nimeltä Sam pengottuaan kaikki komerot. Naurahdin ja pudistelin päätäni. lehdestä lukemansa rikoksen. Barrion rajalla. hämmästelin.
13. - Panssarilasia. - Täällä on vähän liian kliinistä, Phil sanoi kuprun Stavosille. - Kerrington pysytteli niin omissa oloissaan, ettei hänen tulemisistaan ja menemisistään ~ tiedetty yhtään mitään, hän kertoi. - Havaitsin minä jotakin, sanoin. Me olimme - Jollemme löydä hänen surmaajaansa, Dorn jo lopettaneet, kun Dorn palasi takaisin. totesi. esitin kysymyksen. kysyin. Phil alkoi haravoida kylpyhuonetta, lääke- limme tällöin manhattanilaisessa poliisipiirissä Inwoodissa, jossa Blurr asui. lut hohtivat valkoista värittömyyttä. - Eräät raportit Sam Blurrista... - Jaa se kaupunkihullu! Se tyyppi käy lähes - Se on kyllä vaikeaa, hän mainitsi kävellespäivittäin piirillä tunnustamassa aina uuden sään ulko-ovelle. kään ollut meille mitään kerrottavaa. - Se saattaa olla työsuhde-etu, Dorn hörähti. Surmatun miehen kämppä oli yllättävän - Vaikka Kerrington olikin rikollisen rasiisti ja neutraalin puhdas. - Kun mies käy yksin viinakaupassa, ravimaalattu piiloon, virkaveli selitti assosiaatiradalla ja sitten poraa prostituoitua tuntihoteloitaan. noin. Vieraitään oleellista johtolankaa. - Mikä teidät tänne toi. Saman- Kuinka niin. - Nada, hän sanoi. hanskoja käsistään repien
- Niin minä ymmärsin. kysyin kiinnostuneena. Autolle kävellessämme kuvailin Philille: - Oikeusistuimessa puolustus tulee varmasti syyttämään poliisia siitä, että "Tekään ette uskoneet hänen tehneen tämän rikoksen! Ja äkkiä te vain uskotte! Ettekö te osaa päättää siellä NYPD:ssä vai mikä teitä vaivaa?" Kolkutimme neljännen kerroksen asunnon oveen - turhaan. Muistin myös oikeussalista sen kaikkein dramaattisimman hetken. Tiedättekö, mistä löydämme Blurrin. Kun suoritimme kotietsinnän Blurrin kämpässä, löysimme todisteet hänen syyllisyydestään. Todistajan aitiossa istui muuan baarimikko Pastorelli, ainoa, joka oli kuullut kuinka Johnsonin surma tilattiin Blurrilta. Ramsey meni jotenkin vaikeaksi. Isännöitsijä mulkaisi, kun piikkini osui. - Rob Johnsonin murha, joo. - Kuinka pitkään Blurr jatkoi tätä tunnustusten sarjaa. Blurr pidätettiin suhteellisen kivuttomasti ja helposti. - Älä huoli, Phil sanoi. - Oliko kyseessä kosto. - Hän ei ilmeisesti ole kotona, sanoin isännöitsijälle.
14
- Se tulee ja menee miten sattuu. - Helkkari. - Entäpä jos Blurr suunnitteli varsinaista rikostaan koko vuoden ajan. Hän oli muuten osallinen WTC-iskuunkin, koska hänen amalgaamipaikkansa kutsuu lentokoneita. Hänen pokkansa piti eikä hän koskaan tunnustanut murhaa. sehän oli lehtien mukaan selvästi ammattitappajan työtä, ei minkään avohoitopotilaan tekosia. Kosto menneiden aikojen vuoksi. syyttäjä kysyi. Sitten laskeuduimme alakertaan. Emmepä tullut ajatelleeksikaan moista... - Saatte, tuomari sanoi mutta kurtisti kulma-. - Jos sellaiseen kiusanhenkeen tottuu, ei sitä ensimmäisenä syyllisehdokkaana koskaan pidä. - Entä tämä viimeisin rikos, jonka hän kävi tunnustamassa. Kesken kotietsinnän Blurr saapui kotiin eikä päässyt pakoon, joten siinä pidätyksessä ei ole ihmeempää kertomista. - Meillä on kotietsintälupa, Phil kertoi miehelle. Seuraavaksi Stavosin puolustusasianajaja toi oikeussaliin pyörien päällä olleen television ja videolaitteen. Heh heh. Kaupunkihullun roolin hän veti niin hyvin, että harva tajusi hänen todella olevan palkkamurhaaja. - Ainakin vuoden ajan. - Sekoboltsi se Blurr on, mälliä pureskellut isännöitsijä sanoi meille avatessaan Blurrin ovea. lu, joka pitää potkia ulos asemalta ja useimmiten uhata valkotakkisilla, että se häipyisi karjumaan yksiöönsä. Tarpeeksi teitä kiusattuaan Blurr tiesi, ettei häntä uskottaisi vaikka hän väittäisi olevansa syyllinen ihan mihin tahansa. muistutin Ramseyta. Murha-ase oli piilotettu sisäkatossa olleeseen salalokeroon. järkeilin. Pitkällisellä odotuksella ja kärsivällisyydellä, joka palkitaan, juuri niin hän sanoi. - Näillä kulmilla tottuu siihen, sanoin. Saimme osoitteen, joka sijaitsi Bronxissa. Ramsey muuttui vakavaksi. - Niin... - Mitä hän tarkoitti. - Ja haluamme kuulustella miestä. - Niin, mutta... Entä jos hän teki itsestään kaikkein epäuskottavimman syyllisen. - Blurr sopi tähän tappajan kuvailuun erittäin hyvin, Phil sanoi. - Jos tämä on jokin temppu, tuomari aloitti. - Saanko jatkaa. - Hän, ikään kuin, baarimikko sanoi ja osoitti Stavosia. Nyökkäsin. - Emme olisi varmaan tulleet mekään ajatelleeksi, jos moinen tapaus olisi vaivana kaksikymmentäneljä tuntia päivässä läpi vuoden... - Stavos. - Ette te hänen puheestaan mitään selvää saa. - Kuka käski syytetty Blurrin surmata Johnsonin. - Ei ole, Teidän Korkeutenne, pykälänikkari sanoi. - Stavos sanoi selkeästi, että hänellä on aikaa odottaa
Joku oli näemmä opetellut jakson todistajan repliikit ulkoa... - Ottakaa käyttöön kaikki vinkkimiehet ja vasikat mitä löydätte. - Koska tämä Stavos on saatava kiinni, hän sanoi. Televisiossa nuori, puuteroitu ja meikattu nainen istui paljon sliipatummassa oikeussalissa. - Hän, ikään kuin, nainen sanoi ja osoitti syytettyjen penkillä istunutta miestä. - Miller sanoi selkeästi, että hänellä on aikaa odottaa. - Joten edistystä ei vielä ole tapahtunut, päätin tilannetiedotuksen. Sen avulla Stavosin asianajaja sai kumottua koko todistuksen fiktiona ja samalla koko syytteen! Blurr yksin joutui linnaan murhasta. High sanoi meille työpöytänsä takaa. - Heistä ei taida olla apua meidän umpikujassamme, Phil totesi. - Niin minä ymmärsin. - Niin. tarkastaja High sanoi kysyvästi. Paljon myöhemmin keksimme, että Stavos oli maksanut baarimikolle siitä, että hän todistaisi Stavosia vastaan ja opettelisi ulkoa tv-sarjan jakson hahmon todistuksen. kysyin. Blurrin puolustusasianajaja sammutti television ja katsoi valamiehiä. - Jos eksytte aiheesta, olen valmis keskeyttämään tilanteen koska tahansa. Stavos kävelisi salista vapaana miehenä. karvojaan. television syyttäjä kysyi. Stavosia epäiltiin suojelurahabisneksensä lisäksi huumetehtailusta ja ammattiyhdistysrikollisuudesta. - Siis gangsteripäällikkö melkein kaikilla mausteilla, sanoin. - Minun lomani alkoi viikko sitten, High kertoi huokaisten ja risti kätensä pöydälle. - Miksi et sitten ole jo... - Vasta sitten voin hyvillä mielin lähteä uittamaan perhoa erämaajoelle, kun siitä miehestä on olemassa kunnon todisteet. tuota, nuo perhokalastusliivit ylläsi jo viikon, sanoin osittain mutisten. - Mitä se tarkoittaa. - Tällä snagarilla lisuke ei vain ole ketsuppia, Phil jatkoi. - Stavos on maailmaa nähneiden mafiapomojen mielestä röyhkeä nousukas, jota nämä kihot eivät vain ole saaneet hengiltä, High kertoi. lomalla. Hän ei päässyt psykiatriselle osastolle, sillä kallonkutistajaa hän ei enää kyennyt huijaamaan. Tiesimme, että Stavos aikoi maksaa sievoisen summan Blurrille jos ja kun ammattitappaja vuosien kuluttua pääsisi ehdonalaiseen. - Jatkakaa tutkimuksia entiseen tapaan, High sanoi. On tietenkin toinen syy...
15. - Oliko kyseessä kosto. - Tuota, John, avasin sanaisan arkkuni. Juristi naksautti television päälle. - Sinulla on ollut... Minun oli pakko silloin kysyä erästä seikkaa. Kosto menneiden aikojen vuoksi. - Vastalause! Sattumaa, kalpeaksi muuttunut syyttäjä sanoi ja siinä vaiheessa me tiesimme, että peli oli menetetty. Stavosilla oli monia nerokkaita keksintöjä joilla huijata oikeuslaitostamme, mutta ennemmin tai myöhemmin hänenkin paukkunsa loppuisivat ja miinoitettuaan tulevaisuutensa hän joutuisi vielä systeemimme hampaisiin.
~ Minä ja Phil annoimme tarkastaja Highille väliaikaraportin hänen työhuoneessaan. - Sen sijaan hän valtasi heidän alueitaan ja nitistytti vanhan kaartin miehiä täysin häikäilemättä. - Stavos on piikki paitsi meidän lihassamme, myös useiden järjestäytyneen rikollisuuden johtohahmojen lihassa, tarkastaja John D. - Näitte juuri pätkän "Oikeuden vaaka"tv-sarjan jaksosta kolmen kuukauden takaa. - Niin, me ollaan vähän ihmetelty, että miksi. Phil jatkoi kysymystäni. - Kuka käski miehenne surmata Hudsonin. - Pitkällisellä odotuksella ja kärsivällisyydellä, joka palkitaan, juuri niin hän sanoi. syyttäjä kysyi
Oikeusjuttu vedettiin kumminkin pois, sillä se sovittiin rahallisella korvauksella. - Voit itkujen itku, Duffer marisi. Silti häntä on vaikea napata, koska hän ei laita koskaan mitään paperille. kadulla narkkarille nimeltään Dan Duffer. High pudisteli päätään. USA:n liittovaltio maksoi vuoden 2006 maaliskuussa 300 000 dollaria egyptiläiselle siirtolaiselle, joka oli pidätetty vuodeksi vuoden 2001 syyskuun yhdennentoista päivän iskun jälkeen. - Aiotteko pidättää minut ihonvärini vuoksi. - Hyvä on! Mitä haluat tietää. Ojensin hänelle muutaman setelin. kysyin. - En ainakaan tahallani, Duffer väitti. - Koska hän pelaa avoimesti eikä lymyä varjoissa. - Mies voidaan pidättää jo sen seikan nojalla, että hän on ojentanut passin toiselle henkilölle. - Ne muut olisivat kumminkin onnellisia sinun epäonnestasi. ~ - Sinä sitten taas kiipeilet paloportaista ikkunoihin tyhjän tyynyliinan kanssa pöllimään kuppaista kelloradiota jota kukaan ei osta etkä saa päiväpiikkiäsi, mölähdin itäisellä 118. Nauraa hörähdin. - Mikä. Phil kysyi. - En sitä väittänytkään, mutta: kuinka niin. - Murhaajan nimi tai piilopaikka. - Muuan hemmo, joka välittää passeja ja matkoja muille maille vierahille. - Henkemme puolesta. Olisin koko ajan huolissani eikä lomailusta tulisi mitään. vasikka älähti. Hän katsoi niitä kiiluvin silmin ja raha katosi hänen kouraansa nopeammin kuin ennätin silmääni räpäyttää. Hei, eräs pikkuserkkuni naapuri kävi kerran jossakin arabimaassa. Egyptiin karkotuksen jälkeen mies ei nimittäin jättänyt asiaa siihen vaan haastoi oikeusministerin ja FBI:n johtajan oikeuteen rasistiseen salaliittoon osallistumisesta ja perustuslaillisten oikeuksien rikkomisesta. - Eikö vähempi riitä. - Ne tällä alueella tehdyt murrot elektroniikkaliikkeisiin... - Hän ei ole terroristi. - Paskiaiset, vasikka sanoi. - FBI:n täytyy myös suojella omakin nahkansa, sanoin. - Nimiä, nimiä.. Mutta tiedän, että tappaja uskoo teidän jo selvittäneen hänen henkilöllisyytensä Ja tiedän, keneen sellainen tappaja ottaa yhteyttä. New Yorkissa liittovaltion tuomioistuin ei hyväksynyt oikeusministeriön väitteitä, joi16
den mukaan korkeimmat viranomaiset nauttisivat automaattisesti koskemattomuutta näiltä syytteiltä. - Sitä minä en tiedä. Tämä hongankolistaja oli tummahkoihoinen käkkäräpää, joka olisi varmasti napattu rektaalitutkimuksiin millä tahansa lentokentällä jo silmien asennon vuoksi. - Ei, vaan huolehtisin kaikista niistä korvausvaatimuksista, mitä osastomme yleensä tulee saamaan. Eikö se kävisi hyvästä tekosyystä pidätykselle. kysyin. - Te kaksi tämän luokan jutun kimpussa. Pakkohan NYPD:n olisi sellainen murtovaras pidättää jos me annamme niille vinkin. - Ei sinua olla pidättämässä. Itsepähän kysyimme. Jos sellaiset reklamaatiot osuvat vielä kerrankin sisäisen tarkastuksen silmiin, olette entisiä erikoisagentteja. - On niitäkin ihmisiä, jotka tekee asioita tahallaan, totesin. - Kuka siis tappoi Kerringtonin. Olimme olleet varovaisia ennenkin ja tehneet vain pakolliset terroristiepäiltyjen pidätykset, nekin hieman pitkin hampain. - Aina kun muilla menee huonosti, kannattaa olla vahingoniloinen, Phil sanoi puolestani. Ennakkotapaus tarkoittaa sitä, että USA:n hallitus voidaan asettaa juridiseen vastuuseen vankien kohtelusta niin vankileireillä kuin kotimaassakin. Terrorismilaki, jos muistat. Näiden juttujen suhteen ainakin me olimme varovaisia. - Toisaalta, Phil sanoi. - Anna tulla
Huonosti palkattuja töitä näille siirtolaisille riittää älyttömästi ja monet tekevät kahtakin työtä yhtäaikaa, mutta samaan aikaan heillä ei ole minkäänlaista yhteiskunnan turvaverkkoa. - Sitten se on. Phil kysyi. - Maahanmuuttaja. - Tai oikealta nimeltään hän on Dubasi. Harva laiton siirtolainen voi ilmoittaa poliisille, jos hän on joutunut rikoksen uhriksi. Laittomia siirtolaisia ei tunnusteta osaksi yhteiskuntaa, vaikka tosiasiassa ilman heidän työpanostaan koko maa pysähtyisi. - Voihan olla, että kadulle on ujutettu väärää tietoa, jotta poistaisimme miehen haun lentokentiltä tai jotakin... - Luonnollisesti laiton, kerroin. Matkalla kännykkäni parahti ja vastasin. - Tyyppi on nimeltään Mario Hernandez. Meillä ei ole mitään. Kun lähestyimme seuraavaa etappiamme, Phil tutki päivän sanomalehteä ja jauhoi aiheen vierestä. - Taasko joku toimittaja on tapettu. Nyt tilanne on muuttunut. - Lentokentillä ei ole mitään hakua, koska eihän siitä jätkästä ole edes kunnon piirrosta. - Entä jos tämä on väärä vinkki. Jos tällainen henkilö sairastuu, hänen on podettava tautinsa salassa kotona, sillä sairaalaan joutuminen saattaisi tietää lähtöpasseja. Mehän näemme, mitä haluammekin nähdä, ihan fyysisessä mielessäkin, hymäh17. - Niin. Hernandez hoitaa kontaktit pakenijan ja niin sanotun matkanjärjestäjän välillä ja vetää prosentit välistä, itse hän ei tee juuri mitään. Kaikki ihmiset käyttävät disinformaatiota vaikka juorujen ja huhujen muodossa joten mikseivät sitä käyttäisi sitten yhteisöt, virkakoneistot ja myös valtiot. Kun kävelimme autolle, pudistelin päätäni. - Jokin sotaisa provokaatio vie taas Venäjällä huomion pois muista asioista. Tämä mies hommaa pahoille ja etsityille pojille elämysmatkoja pois Nykistä niin, etteivät edes satamaviranomaiset huomaa vaikka kuinka kaipailisivat. Näin on aina tehty ja näin tehdään edelleenkin. Hetken kuunneltuani suljin puhelimen. kysäisin. Vielä vuoteen 2005 saakka laittomat siirtolaiset saattoivat saada ajokortin ja henkilönumeron verojen maksua varten. Kun maassamme vuosikausia asuneet laittomat siirtolaiset elävät täällä usein koko elämänsä ilman laillista asemaa, uskontokuntien työntekijät puolestaan saavat USA:ssa helposti työ- ja oleskeluluvat. Riski on pieni ja raha virtaa. - Minulla käy vähän sääliksi tämä Duffer, sanoin. Duffer kertoi ja me kiitimme. Vaikea
tilanne. - Mistä me löydämme hänet. - Vuonna 2000 suoritettu väestönlaskenta paljasti, että Nykissä asuvista noin 40 prosenttia on syntynyt muualla kuin USA:ssa, totesin. Rikoslabran porukka ilmoitti, että Kerringtonin niskanikamiin jumiutunut kuti oli niin lytyssä, ettei sen avulla voi jäljittää edes aseen merkkiä. Pelkääjän paikalla istunut Phil epäili Dufferilta saamamme tiedon paikkansapitävyyttä. - Eikö se ole siellä jokaviikkoista kuten niin sanotut tshetsheenien pommi-iskut, vaikka jokainen tajuaa että omat koirat purivat. - Mennään tapaamaan Hernandezia, sanoin Philille. WTC-iskun jälkeen heistä tehtiin syntipukkeja ja heitä väitetään "turvallisuusuhkaksi". - Joten on ihan turhaa ihmetellä taksikuskiemme kielitaitoa ja paikallistuntemusta, Phil hönkäisi. Kerroin Philille: - Ruumiinavaus on suoritettu. - Hänelle voi sanoa ihan mitä tahansa, kunhan vain sanoo siten kuin hän ajattelee, Duffer valaisi meitä. Aiempi käytäntö, jonka mukaan New Yorkin osavaltion poliisien tai sairaalahenkilökunnan ei tarvinnut raportoida laittomista siirtolaisista maahanmuuttoviranomaisille, ei enää pidä kutiaan
- Jos ruoka-annos on sellainen taideteos että siitä on pakko ottaa valokuva ennen sen syömistä, niin... Hän oli juuri maksamassa annostaan. - Voi v-u teitä. Kun organisaattori nimeltään Mario Hernandez lähti kävelemään annoksensa kanssa, hän yllättyi vähemmän iloisesti kun me lähdimme kävelemään hänen rinnallaan. Hernandezin sanoma oli selkeä: - En tiedä mistään mitään. Aivan kuten kuunnellessamme jonkun puhetta taustametelin yli, me keskitymme yhteen ääneen ja lakaisemme muun melun pois. - Tai ainakin helvetin kallista, Hernandez hörähti ja sipaisi huoliteltuja viiksiään. - Kaikki hyvä elämässä on joko laitonta, moraalitonta tai lihottavaa, tokaisin. Hän vilkuili meitä. din. - Sinappi ei maksa mitään, nakkikauppias puolusteli. Myös miehen puku oli kirjava kuin riikinkukolla. Pyysin häntä hankkimaan tuoreen passikuvan. Menimme seisomaan hänen molemmille puolilleen ja tilasimme itsekin hodarit. Esitin hänelle virkamerkkini ja hän tutki sitä hyvin, hyvin tarkkaan ennen kuin luovutti sen takaisin. Tympeän kaupungin maine säilyy, mutta tänne muutetaankin sen vuoksi että täällä saa olla rauhassa. - Aidolta näyttää. Hernandez kysyi epäuskoisen näköisenä. Pipopäisen tappajan nimeksi paljastui Eric Buanne. - Mutta tiedättehän, ettei se mies mitään tunnusta. Ne muuten olivat pikimustat ja aikamoinen kontrasti miehen hiuksille. Voin sopia teille tapaamisen hänen kanssaan, Hernandez kertoi vaisusti. kadun nakkikojun ääreltä. Nyt Buanne oli päästänyt kamustaan ilmat pihalle. ~ Kun katastrofi sattuu yhteisön kohdalle, ihmiset yrittävät selviytyä siitä joko tallomalla toisiaan jalkoihinsa tai välittämällä toisistaan enemmän. Kerringtonin kansiossa mainittiin hänen työskennelleen joskus Buannenimisen kriminaalin kanssa. - Kyllä. - FBI, sanoin Hernandezille. Herra Hernandezin rauha oli nyt uhattuna. - Olen erikoisagentti Jerry Cotton ja hän on Phil Decker. Kävelimme pokkana miehen rinnalla ja mussutimme hot dogejamme. Juttelin ylimalkaisesti: - Taitaisi olla jo kolmas rikos, joten lain mukaan istut siitä ehkä elinkautisen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen... - Surunvalitteluni, Hernandez sanoi.
18
- Olen kuullut ihmisistä, jotka ottavat hienojen ravintoloiden aterioista valokuvia ennen syömistä, tuumailin. - Jätä se meidän huoleksemme, Phil hymyili melkein paholaismaisesti.. - Oletteko te varmasti FBI:stä. Merkillinen, ainakin jonkinasteinen, yhteenkuuluvuuden tunne on vallalla tänäkin päivänä. - Tutkimme tilitietosi ja tiedämme, että sinulla on rutkasti lisätuloja. - Hitto, tässä menee maine. New Yorkin väitetty kylmyys ja kovuus väistyi vuoden 2001 iskujen aikana ja sen jälkeen. - Katsotaan mitä katsotaan. Nyökkäsin. Valkoiseksi hiuksensa värjännyt latino todellakin erottui massasta. Ketä te haette. Buanne otti jo yhteyttä minuun. - Hän siis aikoo paeta koko maasta. Mainitsin verovirastomme IRS:n ja vihjailin mahdollisesta tarkastuksesta jos antaisimme vinkin miehen "ylimääräisistä tuloista". Nakkikioskin myyjä oli niin ystävällinen, että mekin päätimme olla hetken aikaa ystävällisiä Hernandezille. Löysimme Hernandezin Jefferson Parkin läheltä, itäisen 112. Phil oivalsi ja oli samalla aaltopituudella, koska hän jatkoi lausettani: - Niin sitten on ihan pakko ottaa myös kuva annoksesta kun se on kulkenut ruoansulatuskanavan läpi ja päätynyt pyttyyn, aivan totta! Hernandez katsasti meitä epäröivällä ilmeellä
Epätasainen ja ruskea hammasrivi muistutti ruostunutta sahanterää,
19. - Buanne ampui kaverinsa kahdenkymmenen metrin päästä. - Mutta minulta ei tarvitsekaan kiristää tietoja. - Menen ovelle. Osoite sijaitsi Bronxissa, Hunts Pointin varrella. kysyin. - Sinä kuumakalle vai. Asuinrakennuksen naapurina oli kaatopaikka, jonka verkkoaidan yli leijui silloin tällöin kevyttä palamisjätettä. Ja jos hän näkikin, niin muutellaan minun pärstävärkkiä vähän, sanoin hetken tuumailun jälkeen. Kakkosautossa toimintaa odottivat Steve ja Dorn. - Se tehoaa aina, mies kertoi. - Olisiko silti parempi, että Buannen tapaa joku, jota mies ei varmasti voi tunnistaa, erikoisagentti Lewis Dorn sanoi. - Väittäkää Buannelle, että hän tapaa henkilön, joka auttaa hänet pois maasta. Se ei voinut nähdä kasvojani kunnolla. - Sinähän ennätät tappaa sen ennen kuin se sanoo sanaakaan! - Ammatin varjopuolia, Lewis Dorn virnuili. Halusimme pelata varman päälle, joten otimme uudestaan käyttöön kuuntelulaitteet. Kun poistuimme paikalta, Phil hörähti minulle: - Sinä olet itse huijannut verottajaa enemmän kuin Kenny Rogers on köyrinyt buffaloita. - Nimeni on Michaels, sanoin. Saavuimme tönön ääreen. - Entä tämä pytinki. - Buanne ei varmaan nähnyt Jerryn kasvoja, Phil tuumiskeli. Onko kysyttävää. - Tämähän kuluttaa lähemmäs 4000 kW kuussa. Kävelymatkaa asunnolle oli parisataa metriä. Salakuuntelulupa irtosi kerrankin nopeasti. - Ei niin, sinä paljastat kaikki toimintametodimme muistelmissasi, Phil nakkasi. - Siellä taitaa sijaita varsinainen amfetamiinitalous, pähähdin. Nenä oli lainassa Karl Maldenilta. - Sen kriminaalin ammatin nimittäin. Toinen naapuri oli sataman konttien valtaama aukio. Ammattimiehenä Buanne oli varmaan päässyt jo eroon murha-aseestaan. Lisäksi tyhjät ja ruostuneet tynnyrit pilasivat maisemaa. - Normaalitalous, siis tämän kokoinen, kuluttaa noin 1200 kW kuukaudessa. Minä haluan sen tunnustuksen.
~ Joten naamallani oli nyt ylimääräisiä partakarvoja, silmieni väri oli erilainen piilolinssien ansiosta ja hiukseni vaaleat. Phil kysyi. - Lähden kulkemaan kohti taloa. Buanne avasi oven ja kehotti sisään. - Mutta ei taida olla yhtään vastausta. - Spiidin valmistus syö sähköä. - Tässä on asunnon sähkölasku parilta aiemmalta kuukaudelta, Phil sanoi muuatta paperia tutkien. Tyyppi ampui kaverinsa nenäni edestä. Koputin ja ovi avautui raolleen. Olimme neuvotelleet pitkään ja hartaasti minun menemisestäni sisään. Naamaltaan Buanne oli esteettisesti haasteellinen eli helvetin ruma äijä. Kävin vielä kerran läpi peitetarinani ja poistuin pakettiautosta. Sen luulisi tehoavan, sanoin. Tummat ja vähäiset sivuhiukset olivat liimaantuneet avobeatlesin päälle varmaan jo silloin, kun hän käytti pipoa ampuessaan Kerringtonin. Matalan rakennuksen etupihan karrelle palanut autonromu edusti vielä viime vuosituhannella amerikkalaista osaamista. Ruutijämätkin oli kaiketi pesty käsistä eikä meillä ollut kunnon kuvailua murhaajasta. Saavuin asunnon luokse ja mutisin mikrofoniin. Pakettiautossa olivat lisäkseni Phil ja Jack. Tällä kertaa meillä oli kuunteluun käytettävä pakettiauto ja mikrofoni sijaitsi nyt minun rintapielessäni. - Vain ja ainoastaan kysyttävää, Phil sanoi
- On tietysti olemassa käsite superorganismi, eli että muurahaispesä on yhtenäinen eliö... Meillä on lutikkaongelma, mutta siitä ei juurikaan haluta puhua julkisesti. kysyin tuimana. mies tuhahti. Niin tää on ihan oikea kirjailija! - Sehän hienoa. - Ei mitenkään. - Siihen ei salapoliiseja tarvita, naurahdin. - Järkkään matkan vain yhdelle. - En jaksa nyt välittää. En nähnyt rosvon kasvoilla tunnistamisen ilmettä, mutta jotain muuta oli vielä tulossa. Miten hän tähän liittyy. - Haisette viiden metrin päähän kuin rankkitynnyri.. johon oli ilmaantunut paljon ylimääräisiä lovia. - Tulkaa peremmälle, hän sammalsi. Minulle outo turpeanaamainen vieras kohotti viskilasiaan ja nyökkäsi niin että peruukkia muistuttanut hiuskuontalo nytkähti. Toinen syy on se, että hyönteismyrkky DDT:n haittavaikutukset havaittiin ja se poistettiin käytöstä. - Jaa oot tossa kunnossa, Buanne sanoi miehelle ja kulautti lasistaan bourbonia kitusiin. - Tämä on kirjailija, Buanne sanoi töyhtöpäistä tyyppiä osoittaen. - Olette siis kirjailija, harrastin small talkia. Luteita ovat tuoneet Nykiin siirtolaiset - eikä tämä ole rasismia vaan fakta. Useampikin hienostohotelli tappelee oikeudessa entisiä vieraitaan vastaan, nämä kun haluavat korvauksia lutikoiden puremista. Sinähän hoidat mut kohta pois Nykistä eli mulla ei ole huolen häivää. - Mistä tuo maailmantuska. - Kaksi kahelia samassa huoneessa on vähän liikaa! Hetkinen, nyt täytyy käydä kusella, Buanne sanoi. ~ Kävelin peremmälle rähjäiseen huoneeseen, jossa oli yksi ainoa edustava huonekalu. - Tekö ryyppäätte sitten aika ankarasti. - Kun ei kukaan tajua, ei ymmärrä. Hotellien lisäksi niitä löytyy jo elokuvateattereista, kuntosaleilta, sairaaloista ja kouluista. Miksei skeptikko James Randia viedä muurahaispesän ääreen ja kysytä siltä "jutteleeko nuo muurahaiskielellä, viestittääkö ne hajuilla vai väreillä että ne rakentaa kaiken järjestelmällisesti vai onko kyseessä telepatia vai kollektiivinen tietoisuus?" - Se on vain biologiaa. On niin paljon viskiä ettei sitä yksin jaksa. Viiden millimetrin kokoiset
20
luteet asuvat mielellään patjoissa ja huonekaluissa ja niitä on vaikea havaita. Molemmat raapivat itseään, joten en halunnut istua sohvalle. Ne eivät - vastoin uskomuksia - sikiä epähygieenisissä oloissa vaan missä tahansa. Ne katosivat Toisen Maailmansodan jälkeen, mutta tulivat takaisin kun DDT:n käyttö lopetettiin. Kirjailija mumisi jotakin. Asunnossa taisi majailla eräitä pykälänviilaajien sukulaisia. New Yorkissa on siis asianajajien lisäksi muitakin verenimijöitä. Buanne oli ollut juopottelemassa tyystin tuntemattoman tyypin kanssa. - Juoppo joi kustakin mukista, herjailin eikä kumpikaan sitä tajunnut. Ryyppäsin päivällä lähibaarissa ja tultiin tänne jatkamaan juomista. kysyin kautta rantain. Tarkoitin kai: meni niin mietteliääksi kuin vain juopunut kirjailija voi mennä. Sinne oli rakennettu baaritiski. - Mmnh. Viestintä ei perustu niiden näkemiseen vaan juuri hajuihin, kosketuksiin ja värähtelyihin, tiesin. Sairauksiahan luteet eivät levitä, mutta ikäviä niiden puremat ovat. Mutta mitä useampi ihminen tietää piilopaikkanne, sitä helpompi FBI: n on löytää teidät, murisin. Kirjailija meni entistäkin hiljaisemmaksi vaikka hän ei ollut vielä sanonut sanaakaan. - Ai jaa, pistitte yksityisetsivän kannoilleni vai mitä. Huomasin pöydällä tuhkakupin ja sytytin savukkeen. Rosvo jätti minut kaksistaan viskiä kittaavan töyhtöhyypän kanssa. - Olen Dennis Michaels, sanoin